kannus eskola kehityskuva · sisÄllysluettelo kannus eskola - vaihtoehtotarkastelut ja...

Kannus Eskolavaihtoehtotarkastelut

ja kehityskuvaOsayleiskaava 2030

SISÄLLYSLUETTELO

Kannus Eskola - vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuva

1. TAUSTAA, LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITAJohdantoOsayleiskaavan suunnitteluprosessiVuorovaikutus ja tavoitteistoMitoitusperiaatteet

2. EDULLISUUSVYÖHYKKEETKannuksen keskustaEskola

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUTKannuksen keskustaEskolan taajama

4. KEHITYSKUVAKannuksen keskustaEskolan taajama

1. TAUSTAA, LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITAJohdantoSuunnitteluprosessiVuorovaikutus ja tavoitteistoMitoitusperiaatteet

1. TAUSTAA, LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA

JohdantoKannuksen kaupunki päätti syksyllä 2016 Kannuksen keskustan jaEskolan taajaman osayleiskaavoituksen käynnistämisestä. Työ aloitettiinlaatimalla suunnittelualueilta osayleiskaavan ohjaustavoitetta vastaavatperusselvitykset. Perusselvitykset valmistuivat alkuvuonna 2017, jonkajälkeen käynnistettiin tavoitteiston kartoittaminen. Tavoitekeskusteluakäytiin kaupungin eri hallintokuntien, keskeisten toimijoiden jamaanomistajien kesken, yleisötilaisuuksia järjestettiin kaksi ja yksitilaisuus suunnattiin Kannuslaisille yrittäjille. Nuorten näkökulmaa jatavoitteita tulevaisuuden Kannukselle saatiin työpajojen kautta.Työpajoihin kutsuttiin kaikki 5. luokan alakoululaiset, 8. luokanyläkoululaiset ja 2. luokan lukiolaiset.

Tavoitteistosta on johdettu tässä raportissa esitetty väestötavoitealueelle kaavan tavoitevuoteen 2030 saakka sekävaihtoehtotarkasteluina lähinnä asumiselle varattavien alueidensijoittumiset vaikutusarvioineen. Vaihtoehtovertailun tuloksena onjohdettu alueen kehityskuva.

Asumisen alueet korostuvat tarkastelussa ja niiden osalta pohditaanuusien alueiden asemakaavoittamistarvetta. Muidenmaankäyttömuotojen osalta tavoitteena on parantaa niidenkehittymistä nykyisillä alueilla.

Lähtökohtana sekä kehityskuvalle että osayleiskaavatyölle ovatvaltakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Maankäyttö- jarakennuslain asettamat osayleiskaavan sisältövaatimukset.

Raportti on laadittu yhteistyössä Kannuksen kaupungin ja Plandea Oy:nkesken. Kaupungilta työhön ovat osallistuneet tekninen johtaja AulisKokko, maanmittausteknikko Matti Salmela ja rakennustarkastaja TimoHimanka. Työtä ohjaavaan ohjausryhmään kuuluvat edellistenvirkamiesten lisäksi Sirpa Rekilä, Sanna Hautamäki ja Risto Pollari.Plandea Oy:n puolelta työssä projektipäällikkönä on Minna Vesisenahoja kaavan laatijana Pekka Kujala.


Osayleiskaavan suunnitteluprosessi

VIREILLETULO/PERUSSELVITYS

TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN

JOHTOPÄÄTÖKSETJA SUOSITUKSET

EDULLISUUSVYÖHYKE-TARKASTELU JA KEHITYSKUVA (VAIHTOEHTO-TARKASTELUT)

KAAVAVAIHEET


Vuorovaikutus ja tavoitteistoSuunnittelukokoukset:

- Ohjausryhmän kokous 12.1.2016- Tekninen lautakunta 27.10.2016- Ohjausryhmän kokous 15.3.2017

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (lausunnot/mielipiteet)

- Viranomaisneuvottelu 22.3.2017- Kannuksen kaupungin hallintokunnat 4.5.2017- Keski-Pohjanmaan ammattiopisto 4.5.2017- Kunnallistekniset (vain Kannuksen kaukolämpö) 9.5.2017- Kannuksen seurakunta 9.5.2017- Kannuksen hevosjalostusyhdistys r.y.; 9.5.2017- Eskolan kyläyhdistys 11.5.2017- Liikenteelliset tavoitteet (suunnittelukokous 1.6.2017 ja työneuvottelu ely:n

kanssa 14.6.2017)

Koulujen työpajat:- Takalo-Raasakka 5.luokka 2.5.2017; yhteensä noin 60 oppilasta- Yläkoulu 8.luokka 19.4.2017; noin 60 oppilasta- Lukion 2.luokka 20.4.2017; noin 40 oppilasta

Yleisötilaisuudet:Kannuksen kaupunginviraston valtuustosalissa pidettiin avoin tilaisuusyleisölle 4.5.2017 ja yrittäjille 9.5.2017. Eskola-talolla pidettiin yleisötilaisuus11.5.2017. Tilaisuuksista tiedotettiin kaupungin kuukausiliitteessä.

Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhkatVuorovaikutuksen kautta esille tulleet:

Vahvuudet:- Jokivarsimaisemat- Kitinkankaan urheilualue- Hyvät liikenneyhteydet- Mäkiraonmäen alue (RKY)- Maaseutuopisto- Lukio- Tiivis ydinkeskusta

Heikkoudet:- Työpaikkojen väheneminen- Palvelujen väheneminen- Laajat asfalttikentät keskustassa- Jokimaiseman puute keskustassa- Keskustan rakennuskannan hidas uusiutuminen

Mahdollisuudet:- Tyhjät ranta-alueet- Sijainti hyvien kulkuyhteyksien äärellä- Matkailun kehittäminen- Koulutuksen kehittäminen- Luonto

Uhkat:- Väestö vähenee- Palvelut heikkenevät- Kuntaliitokset


Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteistaOsayleiskaavan lähtökohtana olevat valtakunnallisistaalueidenkäyttötavoitteista johdetut tavoitteet.

Tutkitaan kaupunkirakenteen kehittämistä, rakenteen tiivistämistäja uusia asuinalueita- Yhteen sovitetaan liikennejärjestelmää ja maankäyttöä- Parannetaan liikenneverkon liikenneturvallisuutta taajama-

alueella- Turvataan virkistys- ja ulkoiluverkoston yhtenäistämistä,

laajentamista ja jatkuvuutta- Ohjataan rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella- Ohjataan ja selkeytetään rantarakentamista pieneltä osin- Yhteen sovitetaan elinkeinoelämän tarpeita ja kulttuuriarvoja- Perustellun väestökehitysarvion huomioiminen kaavan

perusteena (kokonaismitoitus)- Ratkaistaan uusien asuinalueiden ja luontoarvojen välisiä

ristiriitoja- Turvataan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-

alueiden säilyminen- Yhteen sovitetaan luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden suojelun

ja toiminnan kehittäminen- Selvitetään joukkoliikenteen kehitysedellytysten turvaaminen- Kaavan tavoitevuosi on 2030 vaikka selvitysten aikajänne voi olla

pidempi

Paikalliset tavoitteetVuorovaikutuksen kautta on johdettu paikallisia tavoitteita, jotka on jaoteltuseuraavasti:• Strategiset tavoitteet• Yleiset tavoitteet• Yksityiskohtaiset tavoitteet

Strateginen tavoite:Keskustan suunnittelualueella asuu noin 4100-4600 asukasta vuonna 2030.Tämä tarkoittaa, että väkimäärän kasvu nykyiseen verrattuna on noin 100-600uutta asukasta. Eskolan suunnittelualueella asuu noin 350 asukasta, eliväkimäärä on noussut noin 50 uudella asukkaalla.

Kannus on oman alueensa kaupallinen palvelukeskus ja houkuttelevaasuinpaikka. Vetovoimatekijänä on jokivarsimaisema, tiivis ja kaupunkimainenydinkeskusta, korkeatasoiset palvelut sekä viihtyisät asuinalueet. Alueenliikenneturvallisuus on korkealla tasolla.

Eskola on vireä taajama, jonka palvelut ovat keskittyneet Eskola-talonympäristöön. Vetovoimatekijänä on kylämäinen asuminen ja kehittyväteollisuuskeskittymä, joka tuo alueelle yhä uusia työpaikkoja ja asukkaita.

Kannuksen kilpailuvaltteja ovat hyvät liikenneyhteydet Pohjanmaan pääradan,vt 28 ja kt 86 varsialueilla, kehittyvä teollisuustoiminta, Kokkolan ja Ylivieskanläheisyys sekä pientaloalueiden väljyys ja lapsiystävällisyys.


Yleiset tavoitteet:

Keskustan kehittäminen:- Ydinkeskustan viihtyisyyttä ja palvelutasoa tulisi parantaa

kaupunkirakennetta tiivistämällä ja mahdollistamalla IV kerroksisten asuin-,liike- ja julkisenrakennusten sijoittuminen alueelle.

- Keskustan jokiranta-alueiden käytön lisääminen esim. Törmätienpuistonkehittäminen.

Asuminen:- Kannuksen keskustan alueella asemakaavavaranto on riittävä ja uutta

asumiselle asemakaavoitettavaa aluetta tulisi osoittaa vain kohdennetustikaupunkirakennetta täydentäen edullisille paikoille lähelle palveluja.

- Kannuksen ydinkeskustassa tulisi määritellä kerrostalorakentamisensijainnit ja kerroskorkeudet. Tavoitteena ydinkeskustassa V kerrosta jamuualla keskustassa IV kerrosta.

- Kirkon aseman (RKY) huomioiminen kerrostalojen sijaintien jakerroskorkeuksien määrittelyssä.

- Väestön vanhenemisen huomioiminen -> senioriasuntoja keskustaan japalveluasumista Kitinkankaalle.

- Eskolassa asemakaavavaranto on riittävä. Eskola-talon ympäristöön tulisimahdollistaa III-kerroksisen asuin/palvelutalon rakentaminen.

Palvelut:- Kaupallisten palvelujen keskittäminen ydinkeskustaan ja Kitinkankaan

läheisyyteen asemakaavoitetulle alueelle.- Hyvinvointipalvelujen keskittäminen Kitinkankaalle.- Kitinkankaan urheilualueen ylläpito ja kehittäminen.- Julkisten palvelujen alueiden säilyttäminen ja kehittämisen

mahdollistaminen.

Liikenne:- Liikenneturvallisuuden parantaminen -> vt 28 liittymäjärjestelyjen osoittaminen

Asematien ja Pertuntien kohdille.- Kevyen liikenteen jatkumoiden huomioiminen.

- Eskolan kehittäminen:- Eskola-talon alueen kehittäminen kylän keskuksena siten, että alueelle

mahdollistetaan III kerroksisen senioritalon rakentaminen, julkisten ja kaupallisten palveluiden säilyminen.

- Matkailun kehittäminen tukeutuen Eskola-talon alueeseen sekä maauimalan ja kesäteatterin toimintaan.

- Teollisuustoimintojen kehittämisen turvaaminen alueella.- Pohjaveden huomioiminen alueella.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on esitetty liitteessä 1.

Osayleiskaavan ohjaustavoite

Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavan ohjaustavoite jakautuusiten, että nykyisellä asemakaava-alueella ohjataan yleispiirteisesti eri toimintojensijoittumista ja annetaan tarvittavia suunnittelumääräyksiä yksityiskohtaisemmansuunnittelun ohjaamiseksi. Nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolisella alueellaohjaustavoitteena on yksityiskohtaisen aluevarausyleiskaavan laatiminen siten,että se ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä.


MitoitusperiaatteetOsayleiskaavan mitoitusTavoitteena on että Kannuksen väkiluku on noin 5500-6200 asukastavuonna 2030. Keskustan suunnittelualueella asuu noin 4100-4600asukasta; väkimäärän kasvu on noin 100-600 uutta asukasta. Tämätarkoittaisi 7-46 uutta asukasta/vuosi kaavan tavoitevuoteen 2030.

Eskolan suunnittelualueella tavoitellaan noin 50 uutta asukasta, jolloinvuosittainen väkimäärän kasvu olisi noin 4 uutta asukasta/vuosi.

MitoituksestaSuunnittelualuetta ei mitoiteta suoraan perustuen tavoitteelliseenasukasmäärään, vaan tavoitteena on ehyt ja tarkoituksenmukainenkaupunkirakenne. Alueita on täydennetty perustuen niiden omiinominaisuuksiin rajoittavat tekijät huomioiden.

AsuminenKeskustassa perinteinen kulkuväyliin ja jokirantaan tukeutuva asuminenon vähitellen levinnyt peltoalueille. Tämä kehitys on hyvin nähtävillä jausein asuinalueet rajautuvat laajoihin viljeltyihin peltoaukioihin, joita onmyös asemakaavoitettujen alueiden keskellä. Asumiselle osoitettavillealueille tulevaa rakentamisen määrää on mitoitettu realistisesti jakaavassa alueiden toteuttamisjärjestystä ohjataan osayleiskaavalla.

Eskolassa asutus jakautuu junaradan molemmin puolin. Perinteinenkeskusta ja siihen liittyvä asuminen muodostavat Eskolan vanhankeskustan junaradan länsipuolella. Junaradan idänpuoleinenasemakaavoitettu alue muodostaa oman kokonaisuutensa ja uudempiasuntorakentaminen on keskittynyt tälle alueelle.

PalvelutOsayleiskaavan mitoittaminen kaupan osalta perustetaan Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkonmitoitusselvitykseen (FCG 2015), jonka mukaisesti vähittäiskaupan mitoitus Kannuksessa vuoteen 2030on 22800 k-m2. Kaupalliset palvelut keskitetään ydinkeskustaan ja Kitinkankaan läheisyyteenasemakaavoitetulle alueelle. Eskolassa mahdollistetaan nykyinen kaupan palvelutaso.

Nykyiset julkisten palvelujen alueet osoitetaan ja varaudutaan toimintojen kehittämiseen ko. alueilla.Liikunta- ja hyvinvointipalvelujen keskittäminen mahdollistetaan laajentamalla maltillisesti aluevaraustaKitinkankaalla.

TeollisuusKannuksen keskustassa teollisuusalueet ovat hyvin keskittyneet pääasiassa vt28 lähialueelle hyvienkulkuyhteyksien äärelle. Kannustalon talotehtaan kehittymismahdollisuuksia parannetaan varaamallatalotehtaan läheisyyteen lisäaluetta teollisuudelle.

Eskolassa huomioidaan nykyiset teollisuusalueet ja varaamalla lisäalueita mahdollistetaan edelleenteollisuuden kehitysmahdollisuudet alueella.

LiikenneLiikenteelliset olot Kannuksessa ja Eskolassa ovat jokseenkin vakiintuneet ja osayleiskaavassa keskitytäänlähinnä liikenneturvallisuutta parantaviin muutoksiin osoittamalla liittymäjärjestelyjä vt 28 osalleAsematien ja Pertuntien kohdille. Keskeistä liikenneturvallisuuden kannalta on myös kevyen liikenteenjatkumoiden huomioiminen. Eskolassa osoitetaan kevyen liikenteen alikulku Eskola-talon kohdalle vt28ali.

Viheralueet ja luontoarvotKeskustassa luonnollisen viherkäytävän ja luontoarvoiltaan rikkaan kokonaisuuden muodostaa Lestinjoki,joka halkoo aluetta kaakkois-luodesuuntaisena. Lestinjoki kuuluu Natura 2000-verkostoon. Muutoin alueon pitkälti joko asemakaavalla tai kylämäisesti rakentunutta aluetta tai viljeltyä peltoa. Metsäiset alueetovat talousmetsinä hoidettuja havupuumetsiä. Osayleiskaavassa osoitetaan asemakaava-alueenviheralueet sekä niiden periaatteelliset jatkumot. Eskolassa Eskolanharju muodostaa keskeisenviheralueen keskustan alueella. Eskolassa keskisimmät luontoarvot liittyvät alueen pohjaveteen.

2. EDULLISUUSVYÖHYKKEETKANNUKSEN KESKUSTAESKOLA

2. EDULLISUUSVYÖHYKKEET

Kannuksen keskusta

2. EDULLISUUSVYÖHYKKEET

Eskolan taajama

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUTKannuksen keskusta

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUT - ASUMINEN

2. Asemakaava-alueen täydentäminenI. Hokkaranta-

Prutikangas-alueII. MuseokangasIII. Takalo-Mattilan alue

3. Käyttötarkoituksen muutos asemakaava-alueella (M->A) a. Raviradan ja Ullavantien

alueetb. Valtakadun varsic. Pertun alued. Koutonen-jokiranta-aluee. Lopotin alue

4. Kerroskorkeuksien nostaminen

Ydinkeskustassaasemakaavan AL, AK ja AR

alueilla.

1. Asemakaavavaranto• 300 pientalotonttia• 8 rivitalotonttia• 14 kerrostalotonttia

5. Asemakaavan asuinalueiden laajentaminen

Kannuksen keskusta; Asumisen alueetVaihtoehtotarkastelun kohteena ovat:

I.

II.

e.

a.b.

c.

d.

III.

III.III.


1. Asemakaavavaranto• 300 pientalotonttia/

2,7asukasta/pientalo/n. 810 uutta asukasta

• 8 rivitalotonttia/n. 50 uutta asuntoa/1,4 asukasta/asunto n. 70 uutta asukasta

• 14 kerrostalotonttia/n. 140 uutta asuntoa/1,4 asukasta/asunto/n. 200 uutta asukasta

• -> mahdollisuus sijoittaa n. 1080 uutta asukasta nykyiselle asemakaava-alueelle

Rakentumattomat pientalotontit:1. Pertun alue; n. 35kpl2. Yrjönmäki; n. 30kpl3. Myllypuisto; n. 10kpl4. Kortteli 13, 3kpl5. Mattila-Niemonen; 30kpl6. Halme-Mattila; yli 50kpl7. Lopotintien varsi ja Veteraanitien

alueet; yli 20kpl8. Teollisuusalue9. Junkalantien varsi; noin 30kpl10. Museokankaan ja Koutuosen alue; yli

50kpl

Toteutumattomuuteen vaikuttavia keskeisiä seikkoja ovat:- Maanomistusolot (n. 90%

tonteista on yksityisten omistuksessa)

- Yksittäisten rakentumattomien tonttien jääminen muutoin valmiille alueelle

- Pieni tonttikoko- Sijoittuminen

häiriötekijöiden läheisyyteen (junarata, teollisuus)

Asuminen Kannuksessa vuonna 2016

Erilliset pientalot 2,7 asukasta/pientaloRivi- ja ketjutalot 1,4 asukasta/asuntoAsuinkerrostalo 1,4 asukasta/asunto


2. Asemakaava-alueen täydentäminenI. Hokkaranta-Prutikangas-

alue, n. 11 ha/55 tonttia/150 asukasta

II. Museokangas; n. 4ha/20 tonttia/55 asukasta

III. Takalo-Mattilan alue: n. 24ha/120 tonttia /325 asukasta

I.

II.

III.

III.III.




3. Käyttötarkoituksen muutos asemakaava-alueella (M->A) a. Raviradan ja Ullavantien alueet;

n.6ha/30 tonttia/80 asukastab. Valtakadun varsi; n. 3ha/15

tonttia/40 asukastac. Pertun alue; n. 11 ha/55

tonttia/150 asukastad. Koutonen-jokiranta-alue;

n.6ha/30 tonttia/80 asukastae. Lopotin alue; n.7ha/35 tonttia/95

asukasta

e.

a.

b.

c.

d.

a.

b.

e.

d.c.




Kerroskorkeuksien nostaminen asemakaavan

AL, AK ja AR alueilla.

II III

I

II

III

II

II

II

III

II

II

I

I

III

II

I

I

I

Nykytilanne

II

II


Kerroskorkeuksien nostaminen 1. Neljä kerrostaloa, kerroskorkeus V/160 asuntoa/

225 uutta asukasta.2. Neljä kerrostaloa, kerroskorkeus V/160 asuntoa/

225 uutta asukasta.3. Yksi kerrostalo/liiketilaa I-kerroksessa,

kerroskorkeus III/16 asuntoa/22 uutta asukasta.4. Kaksi kerrostaloa/kerroskorkeus III/58 asuntoa/

80 uutta asukasta.5. S-market, liiketilaa kerroskorkeus III6. Yksi kerrostalo/ liiketilaa ja julkisia palveluja I-

kerroksessa, kerroskorkeus V/ 60 asuntoa/ 80 uutta asukasta

7. Kaksi kerrostaloa /kerroskorkeus V/80 asuntoa/ 110 uutta asukasta

8. Liikerantamista, ei asuntoja

->Yhteensä 742 uutta asukasta

III

III

II

II

III

II

II

III->II

II

I

I

I

Tavoite

II

II

I->IV

II>IV

II



IIIIII

1.

2.3.

4.

5.

6.

7.I->IV

II->III

I->IV

8.


5. Asemakaavan asuinalueiden laajentaminen-> ei laajenneta

Kannuksen keskusta; Asumisen alueetSuositus osayleiskaavalle:

I.

II.

e.

a.b.

c.

d.

III.

III.III.

1. Asemakaavavaranto• 300 pientalotonttivarannosta todellista

varantoa on noin 200 tonttia eli mitoitukseen mukaan 2,7asukasta/pientalo/n. 540 uutta asukasta.

• 8 rivitalotonttia/n. 50 uutta asuntoa/1,4 asukasta/asunto n. 70 uutta asukasta

• Kerrostalovaranto erillisen laskelman mukaan

-> n. 600 uutta asukasta nykyisen asemakaavan pientalo- ja rivitalotonttivarannolle

2. Asemakaava-alueen täydentäminenI. Hokkaranta-Prutikangas-alue, n. 11 ha/55

tonttia/150 asukastaII. Museokangas; n. 4ha/20 tonttia/55

asukastaIII. Takalo-Mattilan alue: n. 24ha/120 tonttia

/325 asukasta-> n. 200 uutta asukasta asemakaavan täydennysalueille

3. Käyttötarkoituksen muutos asemakaava-alueella (M->A) a. Raviradan ja Ullavantien

alueet; n.6ha/30 tonttia/80 asukasta

b. Valtakadun varsi; n. 3ha/15 tonttia/40 asukasta

c. Pertun alue; n. 11 ha/55 tonttia/150 asukasta

d. Koutonen-jokiranta-alue; n.6ha/30 tonttia/80 asukasta

e. Lopotin alue; n.7ha/35 tonttia/95 asukasta

-> n. 250 uutta asukasta asemakaavan käyttötarkoituksen muutosten kautta.

Kerroskorkeuksien nostaminen asemakaavan AL, AK ja AR alueilla-> n. 800 uutta asukasta kaikille asemakaavan kerrostaloalueille,

kerroskorkeuksien nosto huomioiden.


Kannuksen keskusta; Asumisen alueetSuositus osayleiskaavalle:

Asemakaavavaranto -> n. 600 uutta asukasta nykyisen asemakaavan pientalo- ja rivitalotonttivarannolle

Asemakaava-alueen täydentäminen -> n. 200 uutta asukasta asemakaavan täydennysalueille Hokkarannalle ja Museokankaalle.

Käyttötarkoituksen muutos asemakaava-alueella (M->A) -> n. 250 uutta asukasta asemakaavan käyttötarkoituksen muutosten kautta Perttuun ja Lopottiin.

-> n. 800 uutta asukasta kaikille asemakaavan kerrostaloalueille, kerroskorkeuksien nosto huomioiden.

Yhteensä 1850 uutta asukasta.

Pertun alue/150 uutta asukasta

Lopotin alue; n.7ha/35 tonttia/95 asukasta

Museokangas; n. 4ha /20 tonttia/55 asukasta

Hokkaranta, n. 11 ha/55 tonttia/150 asukasta

Kerroskorkeuksien nosto + muut AK alueetn. 800 uutta asukasta

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUT – ASUMINEN

Kannuksen keskusta; kyläalueet:

Uutta asumista ohjataan perustuen kylien nykyiseen rakenteeseen perustuen.

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUT – PALVELUT JA TEOLLISUUS

Teollisuusalueiden täydentäminen asemakaavalla Asemakaava-alueen

laajennus/ Palvelujenalue

Kannuksen keskusta; Muut alueet

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUTEskolan taajama

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Eskolan taajama

AsuminenAsemakaavavaranto:• 47 pientalotonttia -> 130 uutta asukasta• 1 rivitalotonttia -> 10 uutta asukasta• 0 kerrostalotonttia-> Asemakaavavaranto on alueella riittävä tavoitteena olevan 50 uuden asukkaan tuloon alueelle. -> Vanha keskusta kyläalueeksiUusia rakennuspaikkoja asemakaavan ulkopuoliselle alueelle maanomistajien toiveita kuunnellen.

Asemakaavoitettu alue

Eskolan palvelukeskusta

Matkailua palveleva alue

Kyläalue

TeollisuusTutkitaan teollisuusalueen laajentaminen pohjavesialueen ulkopuolelle.

Asemakaava-alueen

laajentaminen

Teollisuusalueen laajentaminen

POHJAVESIALUE

3. VAIHTOEHTOTARKASTELUT – ASUMINEN

Eskolan taajama; kyläalueet:

Uutta asumista ohjataan perustuen kylien nykyiseen rakenteeseen perustuen.

4. KEHITYSKUVA

4. KEHITYSKUVA

Tavoitteellinen taajamarakenne

Kannuksen keskustaKannuksen ydinkeskusta on selkeä, tiiviisti rakentunut palvelujen ja asumisenkeskuspaikka. Alueelta avautuvat näkymät jokivarteen, muutoin maisemaa hallitsevatkirkko ja Mäkiraonmäen rakennukset.

Ydinkeskustaa ympäröivät asuinalueet ovat valmiiksi rakentuneita ja niiltä on hyväkulkuyhteydet keskustaan sekä Kitinkankaan virkistysalueelle, jonne virkistys- jahyvinvointipalvelut on keskitetty.

Teollisuus on keskittynyt pääosin valtatien varsialueelle asemakaavoitetulle alueelle.

Asemakaavoitettuja alueita ympäröivät perinteiset kylämäisen asumisen alueet, jossamaisemaa hallitsevat laajat tasaiset viljelyaukiot.

Tiivis ydinkeskusta

Tiivis asuminen

Kylämäinen asuminen

Teollisuuskeskittymät

Hyvinvointipalvelujen keskittymä

Viherkäytävä/Lestinjoki

4. KEHITYSKUVA

Tavoitteellinen taajamarakenne

Eskolan taajama

VT28 varrelle sijoittuva Eskola-talo on alueen palvelujen keskus ja sitä ympäröivät tiiviitasemakaavoitetut pientaloalueet. Alueella on myös Eskola-talon palveluihin tukeutuvaapalveluasumista. Valtatien eteläpuolella olevalle virkistys/matkailualueelle on kevyen liikenteenyhteys alikulun kautta.

Eskolan vanha perinteinen palvelukeskusta ja sitä ympäröivä asutus muodostavat yhtenäisenkyläalueen Kylätien molemmin puolin.

Laajat perinteiset teollisuusalueet ovat hyvin keskittyneitä taajama-alueella.

Alueen pohjavesivarannot ja niiden suojeleminen on huomioitu alueen kehittämisessä.

Palvelukeskittymä

Tiivis asuminen

Kylämäinen asuminen

Teollisuuskeskittymät

Urheilukenttä

Matkailualue

Viherkäytävä/Eskolanharju

0

V

KANNUKSEN KESKUSTAN JA ESKOLAN TAAJAMAN

OSAYLEISKAAVA PAIKALLISET TAVOITTEET

Minna Vesisenaho [email protected]

Sisällysluettelo Sisällysluettelo ............................................................................................................................................... 1

Johdanto ........................................................................................................................................................ 2

2. Osayleiskaavan ohjaustavoite ................................................................................................................ 2

3. Tavoitteiden kokoaminen ...................................................................................................................... 2

3.1. Järjestetyt tilaisuudet ..................................................................................................................... 2 3.1.1. Kokoukset............................................................................................................................... 2 3.1.2. Koulujen työpajat ................................................................................................................... 2 3.1.3. Lukiolaisten SWOT ................................................................................................................. 4 3.1.4. Yleisötilaisuudet ..................................................................................................................... 4

3.2. Kerätyt tavoitteet, keskustan alue ................................................................................................. 4 3.2.1. Väestö .................................................................................................................................... 4 3.2.2. Asuminen ............................................................................................................................... 4 3.2.3. Palvelut .................................................................................................................................. 5 3.2.4. Kehittäminen .......................................................................................................................... 5 3.2.5. Liikenne .................................................................................................................................. 7

3.3. Kerätyt tavoitteet, Eskola ............................................................................................................... 7 3.3.1. Asuminen ............................................................................................................................... 7 3.3.2. Palvelut .................................................................................................................................. 7 3.3.3. Liikenne .................................................................................................................................. 7 3.3.4. Kevyt liikenne ......................................................................................................................... 8 3.3.5. Teollisuus ............................................................................................................................... 8 3.3.6. Pohjavesi ................................................................................................................................ 8

3.4. Laaditut perusselvitykset ............................................................................................................... 8 3.4.1. Osayleiskaavan perusselvitykset ............................................................................................ 8 3.4.2. Arkeologinen inventointi ........................................................................................................ 8

3.5. Selvityksistä johdetut tavoitteet .................................................................................................... 8 4. Johtopäätökset ja suositukset osayleiskaavasuunnittelulle ................................................................. 10

4.1. Väestötavoite ............................................................................................................................... 10 4.2. Osayleiskaavan suhde asemakaavaan .......................................................................................... 10 4.3. Asuminen ..................................................................................................................................... 10

4.3.1. Asemakaava-alueet .............................................................................................................. 10 4.3.2. Asumisen alueet asemakaavan ulkopuolella ........................................................................ 11 4.3.3. Kerrostalorakentaminen ...................................................................................................... 11

4.4. Teollisuus ..................................................................................................................................... 11 4.5. Palvelut ........................................................................................................................................ 11

4.5.1. Kaupalliset palvelut .............................................................................................................. 11 4.5.2. Julkiset palvelut .................................................................................................................... 11

4.6. Liikenne ........................................................................................................................................ 11

Johdanto Tähän liitteeseen on koottu Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavaa koskevat paikalliset tavoitteet. Paikallisia tavoitteita on kerätty kokousten, työpajojen ja yleisötilaisuuksien kautta, lisäksi on huomioitu muita alueella käynnissä olleita tai aikaisempia asukaskyselyjä. Osayleiskaavatyössä laadittujen perusselvitysten kautta on saatu alueen lähtötietoja huomioitavaksi tavoitteistossa. Tavoitteista työstetyt johtopäätökset ja suositukset osayleiskaavatyölle on esitetty liitteen lopussa.

Osayleiskaavan lähtökohtana olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä Maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyjä yleiskaavan sisältövaatimuksia on käsitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä osana kaavaselostusta.

2. Osayleiskaavan ohjaustavoite Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavan ohjaustavoite jakautuu siten, että nykyisellä asemakaava-alueella ohjataan yleispiirteisesti eri toimintojen sijoittumista ja annetaan tarvittavia suunnittelumääräyksiä yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaamiseksi. Nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella ohjaustavoitteena on yksityiskohtaisen aluevarausyleiskaavan laatiminen siten, että se ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä.

3. Tavoitteiden kokoaminen

3.1. Järjestetyt tilaisuudet 3.1.1. Kokoukset

Kokousten kautta saatiin tietoa eri tahojen maankäytöllisistä tavoitteista alueella.

• Kannuksen kaupungin hallintokunnat 4.5.2017 • Keski-Pohjanmaan ammattiopisto 4.5.2017 • Kunnallistekniset (vain Kannuksen kaukolämpö) 9.5.2017 • Kannuksen seurakunta 9.5.2017 • Kannuksen hevosjalostusyhdistys r.y.; 9.5.2017 • Eskolan kyläyhdistys 11.5.2017 • Liikenteelliset tavoitteet (suunnittelukokous 1.6.2017 ja työneuvottelu ely:n kanssa 14.6.2017)

3.1.2. Koulujen työpajat

Alakoulun viidesluokkalaiset, yläkoulun kahdeksasluokkalaiset sekä lukion toisen luokan oppilaat osallistuivat kouluilla järjestettyihin työpajoihin. Työpajan alussa oppilaille kerrottiin ikätaso huomioiden maankäytön suunnittelusta ja käynnissä olevasta osayleiskaavatyöstä. Tämän jälkeen oppilaat jaettiin ryhmiin ja he saivat ideoida maankäyttöä Kannuksen ja Eskolan keskustojen alueilla sekä Kitinkankaan alueella. Lisäksi he merkitsivät pyöräillen tai jalan kulkemiaan koulumatkoja ja vapaa-ajan liikkumista kartoille.

Esille nousivat erityisesti toiveet kaupallisten palvelujen lisäämisestä keskustassa ja asemakaavassa osoitetulla kauppakeskuksen asemakaava-alueella Kitinkankaan ja junaradan välisellä alueella.

Lukiolaisille kerrottiin laajemmin maankäytön suunnittelusta ja he johtivat suoraan maankäytön tavoitteita SWOT-menetelmää apuna käyttäen.

• Takalo-Raasakka 5.luokka 2.5.2017; yhteensä noin 60 oppilasta • Yläkoulu 8.luokka 19.4.2017; noin 60 oppilasta • Lukion 2.luokka 20.4.2017; noin 40 oppilasta

3.1.3. Lukiolaisten SWOT

Lukiolaiset miettivät ensin SWOT periaatteiden mukaisesti vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tämän jälkeen he johtivat yksilöityjä tavoitteita hyödyntäen vahvuuksia ja mahdollisuuksia vahvistaen heikkouksia ja torjuen uhkakuvia. Tavoitteet on kirjattu osana kerättyjä tavoitteita.

3.1.4. Yleisötilaisuudet

Kannuksen kaupunginviraston valtuustosalissa pidettiin avoin tilaisuus yleisölle 4.5.2017 ja yrittäjille 9.5.2017. Eskola-talolla pidettiin yleisötilaisuus 11.5.2017. Tilaisuuksista tiedotettiin kaupungin kuukausiliitteessä.

3.2. Kerätyt tavoitteet, keskustan alue 3.2.1. Väestö - Väestökehitystavoitteen asettaminen positiiviseksi.

3.2.2. Asuminen

Yleistä: - Isojen jokirantatonttien osoittaminen. - Asuntorakentamisen kohdentaminen. - Asumiselle varattavilla alueilla asumismuotojen ”sekoittaminen” siten että rivi- ja

kerrostalorakentaminen on mahdollista (kaukolämmön kannalta hyvä). - Senioripalvelujen/palvelukeskuksen mahdollistaminen ja huomioiminen kaavassa. - Rakentamisen tulisi olla myös senioritarpeet täyttävää.

Kerrostalorakentaminen: - Kerrostalorakentamista palveluiden lähelle. - Kirkon läheisyydessä asuinkerrostalojen kerroskorkeuden säilyttäminen nykyisellä - Vanhan hautausmaan takana jokivarressa olevan vapaan alueen osoittaminen asuinkäyttöön. - Kerros- ja rivitalotarjontaa lisää ydinkeskustaan (alle 1km) asuinliiketilana. - Lisää kerrostaloja (5.krs).

Kohdennetut tavoitteet: - Pellot asuinrakentamiselle vanhaa hautausmaata vastapäätä. - Ullavantien ja metsäsaarekkeiden väliin väljää asuinrakentamista. - 4-5 kerroksisten kerrostalojen rakentaminen kirkon vieressä nykyisten kolmikerroksisten taakse.

- Monitoimitalon tilalle asuntorakentamista. - Tontteja lisää (11:128) Ylijojantien varteen. - Kaava-alueen laajennus Niemeläntien varrella Lestijoen osayleiskaavan alueelle ja tonttien

osoittaminen (n.2 kpl).

3.2.3. Palvelut

Kaupalliset palvelut keskustassa: - Keskustaan: lisää palveluja Subway, Lidl Siwan tilalle, kahvila, Hesburger, Stadium. - Enemmän yritystoimintaa. - Siwan tilalle uusi kauppa. - ABC:n alueelle Hesburger. - Kaupallisten palvelujen lisääminen eri puolilla Kannusta. - Rauhalan viereen leipomo ja karkkikauppa. - ABC:n laajennus, ruokapaikka, Hesburger, Mcdonalds, Intersport - Uusi 24h abc, pienelokuvateatteri.

Kaupan alue Kitinkankaalla: - Kauppakeskus: 24h kauppa, McDonalds - Kauppakeskuksen rakentaminen.

Hyvinvointipalvelut: - Kitinkankaalle mahdollisuus hyvinvointipalvelujen rakentamiseen. - Seniori- tai hyvinvointipalvelujen kehittäminen Kitinkankalla. - Kotirannan vanhainkodin siirto Kitinkankaalle.

3.2.4. Kehittäminen

Keskusta: - Keskustan viihtyisyyden lisääminen. - Keskustan viihtyisyyden ja liikenteellisten olojen parantaminen. - Kaupunkimaisuutta lisää yleisilmeeseen. - Keskustan kehittäminen; kaupungin toiminnoista esim. kirjasto olisi mahdollista sijoittaa

keskustaan. - Jokihelmen uudistaminen. - Keskustan viihtyisyyden lisääminen (esim. kukkia keskustaan ja liikenneympyrään). - kaupungintalon edustalla olevan liikenneympyrän kunnostus ja muotoilu. - Alkon ja K-marketin välinen lava viihtyisämmäksi. - Kirkon ympäristön rauhallisuuden säilyttäminen/lisääminen. - Keskustaan sadekatos. - Katuvalot pitempään päällä, toimintaa ja tapahtumia - joissa kaikenikäisille jotain. - Tyhjän tilan hyödyntäminen keskustassa. - Viihtyisyyttä ja idyllisyyttä. - Ydinkeskustassa vanhojen rumien rakennuksien purkaminen. - Puutarhatöiden ulkoistaminen yksityiselle. - Tuoleja/penkkejä joen rannan nurmialueelle. - Kävelysilta joen yli, radan viereen. - Vanhojen rakennusten purkaminen. - Keskustan kehittäminen tiiviiksi ja kaupat keskustaan. - Keskustan liiketilat osin vanhentuneet, eivät vastaa yrittäjien tarpeita. - Keskustan kehittäminen ja viihtyisyyden parantaminen.

- Keskustaan: lisää oleskelupaikkoja, esim. puisto, paremmat tiet, kukkia enemmän. - Skeittiparkin kohdalle mopoparkki, suljettu alue mopotemppuiluun. - Keskustan palvelujen lisääminen (esim. Touhutalo, pihakuntosali, puisto).

Kitinkankaan urheilupalvelut: - Kitinkankaan kehittäminen esim. seikkailupuisto, jääkiekkohalli, hyppytorni, kiipeilypaikka,

betonirampit, trampoliiniparkki, pallohalli, skeittiparkki sisätiloihin, jäähalli, jalkapallohalli, isompi parkkipaikka, ruokapaikka, isompi katsomo, betoni skeittirampit, paremmat skeittirampit, minigolfrata, crossirata, hotelli, leikkipuistoon kiikut, vuokrattava sali, koirapuisto ja agilityrata, puistoja, isompi skeittiparkki.

- Kitinkankaalle: seikkailupuisto, paremmat rampit, jäähalli, paremmat katsomot, isompi parkkipaikka, uusi tartaani kentälle ja rataviivat sekä valot, karting rata, kiipeilyseinä, lintutorni, superpark, airsoftkenttä, betoniparkki (skeittiparkki).

- Kitinkankaalle ulkokuntosali, kartingrata, luistelurata (reitti, ei pelirata), kuulasota-alue, merkitty pyöräreitti, rappuset tai portaat mäelle juoksuharjotteluun, miniramppi, pieni "halfpipe" skeittailuun, maauimala

Törmätienpuisto/joki: - Törmätienpuistoon koirapuisto. - Törmätienpuisto: nykyiset beachvolley-kentät parempaan kuntoon ja pari lisää. rannan

kunnostus, paremmat skeittirampit, hieno ja monipuolinen puisto. - Törmätienpuiston uimarannan kehittäminen: kunnostettu joki, hyppytorni, liaani, ranta pitäisi

uusia, ulkokuntosali, uudet rampit, minigolfrata, siisti ranta. - Joen käytön kehittäminen keskustassa, esim. melontaa, lossi, enemmän laitureita.

Ravirata: - Raviradan alueen muuttaminen muulle maankäytölle. - Raviradan alueen toiminnan säilyttäminen nykytilanteen mukaisena (ravirata/maatalous). - Raviradan vieressä olevan maatalousalueen osoittaminen asumiselle. - Ravirata-alueen osoittaminen yleiskaavassa siten, että alueen osoittaminen asemakaavassa

asumiselle mahdollistuu raviratatoiminnan päätyttyä. - Raviradan kunnostus.

Maatalousoppilaitoksen alue: - Maatalousoppilaitoksen alueen osoittaminen nykytilanteen mukaan. - Tieyhteyden osoittaminen pohjoiseen kuivaamon vierestä. - Koulun peltoalueiden osoittaminen viljelykäyttöön, lukuun ottamatta Kitinkankaalla olevaa

peltoa.

Muuta: - Parempi asfaltti Niemeläntielle - Siirtolapuutarhan osoittamisen tutkiminen. - Päiväkotialueen varaaminen junaradan pohjoispuolelle. - Vanhan hautausmaan viereisen alueen osoittaminen/säilyttäminen Poutun työntekijöiden - parkkipaikkana. - Koulujen alueelle lisää tilaa välituntioleskeluun, aidattu alue mopoilijoille, jääkiekkokaukalo,

puistoalue lukion ja Juhani Vuorisen koulun käytettäväksi - Asemakaavan kortteleiden 11 ja 12 varaaminen nykytilanteen mukaisesti seurakunnan käyttöön. - Hautausmaa-alueen laajentaminen. - Kaava mahdollisimman väljä ja mahdollistava etenkin keskustan osalta.

3.2.5. Liikenne

Vt 28: - Liittymäjärjestelyjen osoittaminen Asematien-Jokelantien ja vt 28 risteysalueelle. - Pertuntien liittymän siirron osoittaminen (vt 28). - Alitusvarausta VT 28 alta keskustassa ei enää osoiteta. - Kiertoliittymä erittäin tärkeä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta (vt 28 ja asematie).

Seututie 775: - Osoitetaan kokoojatieyhteys yhteys Museokankaan pohjoispuolelle Kitinkankaalta Haapalantielle. - Valtakatu-Ullavantie-Kleemolankatu: kiertoliittymä.

Siltakatu/keskustan ja koulujen alueiden liikenne: - Siltakadun muuttaminen osittain vain kevyelle liikenteelle. - Raasakan koulun ja Juhani Vuorisen koulun välisen piha-alueen yhtenäistäminen. - Liikenteen sujuvuuden parantaminen sekä keskustassa että koulujen yhteydessä. - Siltakadun katkaisu ajoneuvoliikenteeltä.

Kevyt liikenne: - Kevyen liikenteen yhteyden osoittaminen hautausmaan parkkipaikalta kiviaidan vieritse

Tokoinkadulle. - Pyörätie Museokankaalta Kitinkankaalle. - Pyörätie Himangantielle Väli-Kannukseen. - Pyörätie ja valot Junkalantielle. - Kevyen liikenteen jatkumoiden osoittaminen.

3.3. Kerätyt tavoitteet, Eskola 3.3.1. Asuminen - Asuntorakentamisen (kolmekerroksisen puutalo/senioritalo) mahdollistaminen rukoushuoneen ja

Eskola-talon väliselle alueelle. - Asemakaavatonttien suurentamisen tutkiminen. - Kulttuuritoiminnan ja asuinalueen osoittaminen omina merkintöinään veturitallin alueella. - Asuinrakentamisen mahdollisuuden tutkiminen Veturitien varren kangasmaastoon lähelle

kantatien liittymää. - Asuinrakentamisen mahdollisuus Veturitien varteen kangasmaastoon.

3.3.2. Palvelut - Maauimalan alueen osoittaminen siten, että alueelle mahdollistuu matkailutoimintaa. - Nykyisen Eskola-talon alueen osoittaminen osayleiskaavassa siten, että mahdollistetaan laajasti ja

joustavasti palvelujen (myös päiväkoti) kehittäminen alueella. - Kuntoutuskodin osoittaminen julkisten palveluiden alueeksi. - Valaistun ladun osoittaminen uuteen paikkaan lähemmäs Eskola-taloa nykyisen harjun päällä

olevan ladun lisäksi. - Uuden leikkikentän osoittaminen Veturitien itäpuolelle asuinalueiden väliin. - uusi jääkiekkokaukalo - uusi kauppa

3.3.3. Liikenne - Nykyisen Eskola-talolle vievän tien osoittaminen umpikujana. - Rekkaparkin osoittaminen pv-alueen ulkopuolelle vt 28 varteen. - Tieyhteyden katkaiseminen Veturitieltä valtatielle tehdasalueen läpi.

3.3.4. Kevyt liikenne - Kevyen liikenteen jatkumoiden osoittaminen. - Kevyenliikenteen alikulun osoittaminen Leppilammentien ja Kokkolantien (vt28) risteysalueelle. - Kevyenliikenteen alikulku Vt 28 maauimalan kohdalle. - Kevyen liikenteen alituksen osoittaminen Eskolan maauimalan kohdalla

3.3.5. Teollisuus - Teollisuusalueen laajennus - Pohjaveden ja maankäytön yhteensovittaminen ja sujuvoittaminen esim. kaavamääräyksin.

3.3.6. Pohjavesi - Eskolan pohjavesialueiden huomioiminen.

3.4. Laaditut perusselvitykset 3.4.1. Osayleiskaavan perusselvitykset

Perusselvitysraportti on valmistunut helmikuussa 2017 ja sen kautta on tullut huomioitavaksi seuraavia aihepiirejä:

- Suunnittelutilanne o Maakuntakaava o Yleiskaavat o Asemakaava

Asemakaavan toteutuneisuus Asemakaavan lievealue

o Rakennusjärjestys - Nykyinen maankäyttö

o Yhdyskuntarakenne o Taajamarakenne o Maatalous o Maanomistus

- Väestö, työpaikat ja palvelut - Kunnallistekniset verkostot - Liikenne - Ympäristöhäiriöt - Rakennettu kulttuuriympäristö - Maisema - Luonnonolot 3.4.2. Arkeologinen inventointi

Inventointi suunnittelualueella on tehty syksyllä 2016 ja sen kautta on tullut huomioitavaksi muinaisjäännöskohteita/alueita kummallakin suunnittelualueella.

3.5. Selvityksistä johdetut tavoitteet - Maakuntakaavan osalta voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät huomioidaan kaavan

laadinnassa ja lisäksi 5. vaihekaavan edistymistä seurataan viranomaisyhteistyön kautta ja siinä tehdyt ratkaisut huomioidaan osayleiskaavasuunnittelussa.

- Hokkarannan-Prutikankaan osayleiskaavaan on varattu laaja, Kärpäntiehen tukeutuva asutusalue. Alueesta on toteutunut seitsemän rakennuspaikkaa suorilla rakennusluvilla ja muu alue on jäänyt toteutumatta. Osayleiskaavatyössä on syytä uudelleenarvioida ko. alueen merkitsemistä tai merkinnän laajuutta asuntorakentamiselle.

- Hokkarannan-Prutikankaan osayleiskaavaan on varattu tieyhteys kantatien 28 alitse Kirkkotielle kirkon länsipuolelle. Kantatien ja seututien risteykseen rakennettu kiertoliittymä on parantanut liikenteen sujumista ko. osayleiskaavan laadinnan jälkeen, joten tievarausta on syytä arvioida uudelleen osayleiskaavassa.

- Lestijoen itäpuolen osayleiskaavassa merkitty rinnakkainen tieyhteys kantatien 28 suuntaisena Pertun alueelta kohti keskustaa ei ole toteutunut. Samoin tieyhteys Kitinkankaalta Museokankaan pohjoispuolitse Haapalantielle ei ole toteutunut. Kummatkin tieyhteydet sekä osayleiskaavan vastaisesti toteutuneet alueet on syytä tarkastella osayleiskaavan yhteydessä.

- Lestijoen osayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat tulee huomioida osayleiskaavassa siten, että niille voidaan edelleen myöntää rakennusluvat suoraan osayleiskaavan perusteella.

- Keskustan asemakaava-alueen osalta tulee huomioida seuraavaa: • pientalorakentamisen tonttivarantoa on runsaasti, mutta kaikkia tontteja ei

todellisuudessa ole saatavilla rakennettavaksi mm. maanomistusoloista johtuen. Tämän vuoksi myös uusien asuinalueiden osoittamista lähinnä kaupungin omistuksessa oleville alueille tulisi tarkastella. Mahdollisten uusien pientaloalueiden osalta kuitenkin on aiheellista osoittaa niiden toteuttamisjärjestys osayleiskaavan periaatteena, jotta ei saman aikaisesti avattaisi uusia alueita rakentamiselle ja siten tarpeettomasti hajautettaisi rakentamista.

• Nykyisestä tonttivarannosta sekä rivi- että kerrostaloalueet ovat rakentuneet hyvin, joten niiden sijoittamista keskustan rakentumattomille tai vajaakäyttöisille alueille on aihetta tarkastella.

• Ravirata sijaitsee keskeisellä paikalla Takalon alakoulun välittömässä läheisyydessä asuinalueiden ympäröimänä. Raviradan osoittamista toisaalle ja nykyisen ravirata-alueen osoittamista osayleiskaavassa esim. asuinkäyttöön on syytä harkita.

• Asemakaavan vielä toteutumattomien alueiden ja rakennuspaikkojen toteutumista ja rakentamisen ohjaamista osayleiskaavalla on syytä tarkastella eheän kaupunkikuvan, asumisviihtyisyyden sekä tehokkaan yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Näiden kannalta on tärkeää, että alueet rakentuvat kokonaan asemakaavan mukaisesti.

- Erityistä huomiota tulisi kiinnittää asemakaava-alueen lievealueen rakentamisen ohjaamiseen. Lähtökohtana tulisi olla perusselvityksen mukainen aluejako rakentamiseen soveltuvista alueista ja sen lisäksi on syytä huomioida edullisuusvyöhyketarkastelussa yleisesti huomioitavat asiat (kuten asemakaavavaraukset ja nykyinen rakenne, etäisyydet yhdyskuntateknisiin verkostoihin, koulukeskuksiin ja palveluihin sekä maankäyttöä ja rakentamista rajaavat tekijät).

- Kannuksen keskustassa asemakaava-alueen ulkopuolelta rajattujen 17 osa-alueen osalta on keskeistä arvottaa ja huomioida niihin kohdistuvia sekä maanomistajien, että kaupungin tavoitteita. Alueita voidaan laajentaa kaavaluonnokseen mentäessä huomioiden tavoitteet, alueiden maisemalliset ominaisuudet sekä nykyisen rakenteen saavutettavuus.

- Väestöennusteen mukaan myös Kannuksessa ikääntyneen väestön osuus asukkaista tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä. Tästä johtuen pienten asuntojen kysyntä palvelujen läheltä tulee todennäköisesti kasvamaan ja tämä on syytä huomioida kaavasuunnittelussa.

4. Johtopäätökset ja suositukset osayleiskaavasuunnittelulle Tässä osiossa on keskitytty paikallisen tason tavoitteistosta johdettuihin laajempiin johtopäätöksiin, joita voidaan soveltaa osayleiskaavasuunnittelun periaatteina. Myös yksityiskohtaiset tavoitteet huomioidaan kuitenkin suunnittelussa.

4.1. Väestötavoite Tilastokeskus ennustaa Kannuksen väestön vähenevän tulevina vuosina. Osayleiskaavan väestötavoite on kuitenkin syytä asettaa positiiviseksi perustuen siihen, että kunnan tavoitteena on väkiluvun kasvattaminen ja osayleiskaavan alueelle muuttaa asukkaita myös kunnan sisäisen muuttoliikkeen seurauksena.

Eskolan suunnittelualueella väestötavoite on syytä asettaa myös kasvavaksi. Alueella on paljon teollisuuden työpaikkoja ja tämän uskotaan tuovan alueelle myös uusia asukkaita. Myös Eskolassa sisäinen muuttoliike tuo uusia asukkaita keskustaan.

Osayleiskaavan väestötavoite rajataan koskemaan vain asemakaava-aluetta. Muille alueille osoitettavien rakennuspaikkojen tarkoituksena on ohjata rakentamista rajatuille alueille nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen perustuen.

4.2. Osayleiskaavan suhde asemakaavaan Keskustassa ei ole asemakaavan laajennuspaineita minkään maankäyttömuodon osalta, joten kaavaluonnoksessa uusia asemakaavoitettavia alueita on syytä tutkia lähinnä kaupunkirakenteen eheyttämisen näkökulmasta lähelle keskustan palveluja tiiviisti nykyiseen rakenteeseen tukeutuen. Edelliseen viitaten osayleiskaavaluonnoksen lähtökohtaisena periaatteena tulisi olla rakentamisen ohjaus MRL 44§ perustuen välittömästi asemakaava-alueen ulkopuolella. Näin osoitettavat rakennuspaikat tulisi osoittaa siten, että tarvittaessa asemakaavan laatiminen on mahdollista. Tämä tarkoittaa suurta tonttikokoa (esim. 4000m2) sekä tiestön ja viheralueiden jatkumoiden huomioimista. Rakennuspaikkojen osalta tulee lisäksi huomioida, että yleiskaavaa voidaan käyttää MRL 44§ mukaisesti rakennusluvan perusteena, mikäli kaavassa näin erityisesti määrätään. Määräys ei kuitenkaan voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista.

Eskolassa asemakaavan tonttivaranto on hyvä eikä tarvetta laajennuksille ole teollisuuden esittämiä toiveita lukuun ottamatta (laajennusalueet pohjavesialueen ulkopuolelle vt 28 varrelle). Asemakaava-alue ei kuitenkaan kata Eskolan vanhaa keskustaa ja se on syytä osoittaa osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi alueeksi ja antaa erityinen suunnittelumääräys alueen ominaispiirteiden huomioimisesta asemakaavasuunnittelussa. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat pienet tonttikoot, kapeat kadut ja rakennusten kerroskorkeudet (I½ asuinrakennukset ja I ulkorakennukset).

Teollisuuden kehittämisen näkökulmasta erityistä huomiota tulisi kiinnittää Eskolanharjun pohjavesialueen aiheuttaman suojelutarpeen ja alueen vilkkaan teollisuustoiminnan yhteensovittamiseen. Asiasta olisi syytä keskustella tarkemmin alueen toimijoiden kanssa, jotta osayleiskaavan ohjaavuus asemakaavasuunnitteluun ja rakentamiseen olisi hyvä.

4.3. Asuminen 4.3.1. Asemakaava-alueet

Kannuksen keskustan asemakaavassa varatut pientaloalueet ovat hyvin riittäviä ja uusien asemakaavoitettavien pientaloalueiden osoittamista tulisi tutkia lähinnä kaupunkirakenteen eheyttämisen näkökulmasta.

Eskolassa asemakaavan pientaloalueet ovat hyvin riittäviä ja asemakaavan laajentaminen asumisen osalta ei ole tarpeen. Yksittäisten rakennuspaikkojen osoittaminen edullisille paikoille tulisi kuitenkin tutkia.

Eskolan vanhassa keskustassa ei ole asemakaavaa, vaan taajama-asutus on muodostunut alueelle aikojen saatossa, ensin vapaasti ja sitten rakennusluvilla. Osayleiskaavassa alue tulisi osoittaa

asemakaavoitettavaksi ja alueen suunnittelumääräyksessä tulisi huomioida Eskolan keskustan perinteinen asutus lähtökohtana asemakaavan laadinnalle.

4.3.2. Asumisen alueet asemakaavan ulkopuolella Osayleiskaavan tavoitteena on perusselvitysvaiheessa rajattujen asumisalueiden rakentamisen ratkaiseminen tällä osayleiskaavalla MRL 44§ mukaisesti siten, että osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena. Tämä huomioiden osayleiskaavan ohjausvaikutuksen tulee olla riittävä rakennuspaikan rakennettavuuden suhteen ja sen tulee ohjata myös alueen muuta maankäyttöä. Tavoitteena näiden kylämäisten alueiden osalta on osoittaa maksimimäärä rakennuspaikkoja.

Perusselvitysten kautta on tietona, että varsinaista rakentamispainetta ko. alueilla ei juuri ole, joten mitoituksen lähtökohtana voidaan pitää alueen ominaispiirteisiin soveltuvaa täydennysrakentamista. Tämän suunnitteluperiaatteen ei voida katsoa vaarantavan yhdyskuntarakenteen suotuisaa kehitystä tai hajauttavan sitä, koska kysyntää kaikille osoitetuille rakennuspaikoille ei ole. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että kaava osittain tai kokonaan toteutuessaan on luonteeltaan olemassa olevaa rakentamista ja kylämiljöötä täydentävää ja että paikat jakautuvat tasapuolisella tavalla eri maanomistajien kesken.

4.3.3. Kerrostalorakentaminen Kannuksen keskustan suunnittelualueella osayleiskaavalla tulisi määritellä kerrostalorakentamisen kerroskorkeudet ja sijainnit. Kerroskorkeus keskustassa on nykyisen asemakaavan mukaisesti III, tavoitteeksi on syytä asettaa IV tai V kerrosta. Kerrostalorakentamiselle tutkittavia alueita ovat ensisijaisesti ydinkeskusta, Valtakadun ja joen väliset vapaat alueet sekä Kitinkangas.

4.4. Teollisuus Keskustan alueella asemakaavassa osoitetut alueet ovat riittäviä ja edelleen tarpeen osoittaa myös osayleiskaavassa. Eskolassa teollisuustoiminnan ja alueen pohjavesialueen ristiriitoja olisi pyrittävä ratkaisemaan esim. osayleiskaavassa annettavin määräyksin. Uusien teollisuusalueiden osoittamista pohjavesialueen ulkopuolelle on syytä harkita.

4.5. Palvelut 4.5.1. Kaupalliset palvelut

Nykyiset asemakaavavaraukset mahdollistavat keskustan alueella hyvin kaupan palveluiden sijoittumisen. Asemakaavalla osoitettu kaupan alue Kitinkankaan läheisyydessä on syytä osoittaa myös osayleiskaavassa. Kehittämisen painopiste on kuitenkin keskustan alueella.

Eskolassa kaupan palvelut keskittyvät Eskola-talo alueelle ja tämä on syytä huomioida alueen kaavamerkinnässä.

4.5.2. Julkiset palvelut Julkisten palvelujen osalta nykyiset toiminnot ja alueet ovat riittäviä sekä keskustassa että Eskolassa. Keskusteluissa esille nousi lähinnä vanhustenhoidon keskittämisen näkökulmasta pohdittavaksi vanhainkodin toimintojen siirtäminen Kitinkankaalle Kitinkannuksen läheisyyteen.

Eskolassa myös julkiset palvelut on keskitetty lähes kokonaan Eskola-talon alueelle.

4.6. Liikenne Osayleiskaavalla tulisi osoittaa liittymäjärjestelyt vt 28 osalle Asematien ja Pertuntien liittymäkohdissa. Kevyen liikenteen verkoston yhtenäistäminen tulisi tutkia ja osoittaa osayleiskaavassa tavoitteellisena. Prutikangas-Hokkaranta ja Lestijoen itäpuolen osayleiskaavoissa osoitettujen tieyhteyksien osoittaminen tulisi tutkia.

kannus eskola kehityskuva · sisÄllysluettelo kannus eskola - vaihtoehtotarkastelut ja...

Documents