1

9/7/2016 1

Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä

ikääntyessä

Tiia Ngandu, LT

Esityksen runko

• Kognitio ja muistisairaudet ikääntyvässä väestössä

• Mitä tiedetään:

– Ravitsemus ja kognitio

– Liikunta ja kognitio

• FINGER-tutkimus

9/7/2016 2

2

(Christensen et al. Lancet 2009)

Odotettavissa oleva elinikä

9/7/2016 3

4

Tiedot, taidot

Koulutus, kokemus

Sairaudet, vauriot

Tiedonkäsittelyn nopeus

Nuoruus Keski-ikä Vanhuus

Portin R. 1996

Kognitiivisten toimintojen kehitys

9/7/2016

3

9/7/2016 5

Alzheimerin

tauti

MUISTISAIRAUDET

65-70 %

Lewyn

kappale -tauti

Otsa-

ohimolohko-

rappeumat

Parkinsonin

tautiin liittyvä

muistihäiriö

Vaskulaarinen

kognitiivinen

heikentyminen

9/7/2016 6

4

9/7/2016 7

Muistisairauksien esiintyvyys Suomessa

• Suuri inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen

haaste

• Muistisairauksiin sairastuu arviolta 13 000 - 14 500 henkilöä vuodessa

• Suomessa arviolta 150 000 henkilöä, joilla on muistisairaus

• 115 000 - keskivaikea-vaikea muistisairaus

• 35 000 lievä muistisairaus

• Vähintään 120 000 lievä kognitiivinen heikentymä

2020: 130 000

Terveet aivot Alzheimer-aivot

? Geenit Ympäristö

Useat riskitekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin

syntyyn koko elämänkaaren ajan

Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus

Nuoruus Keski-ikä

0 20 60 75

Mangialasche, Kivipelto et al., 2012 9/7/2016 8

5

9/7/2016 9

Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijöitä

• Aivoverisuonisairaudet

• Korkea verenpaine

• Korkea kolesteroli

• Ylipaino

• Diabetes

• Homokysteiini

• Tupakointi

• Masennus/stressi

• Pään vammat

• Korkea koulutustaso

• Liikunta

• Aktiivinen elämäntapa

• Välimeren ruokavalio

• Antioksidantit, E-vitamiini

• B-vitamiinit

• Kala, pehmeät rasvat

• Vähäinen alkoholin kulutus

• Kahvi

• Verenpainelääkitys

Riskitekijät Suojatekijät

RAVITSEMUS JA KOGNITIO

9/7/2016 10

6

9/7/2016 11

Nutrition and memory

9/7/2016 12

Tolppanen, Ngandu ym. JAD 2014

Keski-iän lihavuus lisää muistisairauden riskiä

Painon putoaminen myöhemmin voi myös liittyä

alkavaan muistisairauteen Elinkaarinäkökulma on tärkeä kun

selvitetään muistisairauksien riskitekijöitä

7

Ravinnon rasva keski-iässä ja dementia

Laitinen et al., Dem Ger Cog Dis 2006

0 0,5 1 1,5 2

4. kvartil

3. kvartil

2.kvartil

REF

OR

SFA

PUFA

9/7/2016 13

Alkoholi, kahvi

Useissa tutkimuksissa havaittu, että kohtuullisesti alkoholia käyttävillä on pienempi muistisairauden riski

(Orgogozo et al, 1997; Elias et al, 1999; Ruitenberg et al, 2002; Huang et al, 2003; Stampfer et al., 2005)

Paljonko on kohtuullisesti?

Kohtuullinen kahvinkäyttö voi suojata (Eskelinen, Kivipelto et al., JAD 2009)

9/7/2016 14

8

Välimeren ruokavalio voi suojata muistisairauksilta

9/7/2016 15

Singh ym. JAD 2014

9/7/2016 16

Ruokavalinnat

Usein Harvoin

Vihannekset ja juurekset Makkararuoat

Marjat ja hedelmät Kananmunat

Leipä Karkit

Kala Makeat virvoitusjuomat

Kahvi Sokeri (teessä ja kahvissa)

Tyydyttymättömät rasvat Suolakala

(maito, piimä, levitteet) Tyydyttyneet rasvat

Vähäinen/ kohtuullinen alkoholin käyttö

Ei suolan lisäämistä ruokiin

Leivonnassa ja ruoanlaitossa kasviöljyt tai margariini

Eskelinen, Ngandu et al., 2011

Terveellisillä keski-iän ruokavalinnoilla 90 %

pienempi AT:n riski (OR 0.10 (0.01-0.94))

9

Variable Crude Model Model 1 Model 2

tHcy 1.16

(1.04 - 1.31)

1.18

(1.02 – 1.36)

1.19

(1.01 – 1.39)

HoloTC 0.980

(0.965 – 0.995)

0.980

(0.963 – 0.997)

0.977

(0.958 – 0.997)

Folate 1.05 (0.94 – 1.17) 1.03 (0.91 - 1.16) 1.01 (0.87 – 1.18)

B 12-vitamiini ja folaatti

Hooshmand, Kivipelto et al., Neurology, 2010

9/7/2016 17

Lähteitä ravinnossa mm.

B12: liha, lohi, maito ja maitotuotteet, kananmuna

Folaatti: palkokasvit, pavut, täysjyväviljat, tummanvihreät vihannekset, maksa

9/7/2016 18

Ravitsemusinterventiot

• B-vitamiinivalmiste saattaa olla hyödyllinen

• E-vitamiinivalmisteet – ei vaikutusta

• Flavonoidivalmisteet – ei vaikutusta

• Monivitamiinivalmiste – ei vaikutusta

• Ginkgo biloba – ei vaikutusta

• Ruokavaliointerventioit?

10

9/7/2016 19

Valls-Pedret, et al. JAMA Intern Med. 2015; 175(7):1094-1103.

LIIKUNTA JA KOGNITIO

9/7/2016 20

11

Keski-iän liikunta vähentää

muistisairauden riskiä

Dementia AD

OR

(95% CI)

0.47

(0.25-0.90)

0.35

(0.16-0.80)

Total brain volume

Grey matter volume

White matter volume

β-

coefficient

0.21 (p<0.001)

β 0.29 (p<0.001)

β 0.15 (p<0.001)

Rovio, et al., Lancet Neurology 2005

Rovio, et al. Neurobiol Aging 2009

Brain derived neurotrophic factor

(BDNF): a marker of cognitive

functioning?

Komulainen,et al., 2008

9/7/2016 21

Relative risk of dementia, cognitive impairment, or cognitive decline in observational studies

with about 5 years or more of follow up, comparing persons who exercised the most versus

those who exercised the least.

Kenneth Rockwood , Laura Middleton. Physical activity and the maintenance of cognitive

function. Alzheimer's & Dementia Volume 3, Issue 2, Supplement 2007 S38 - S44

9/7/2016 22

12

Liikunta vai joku muu siihen liittyvä asia? Riittääkö, että kokee oman kuntonsa hyväksi?

1 0,8 1,0 1,0

2,5

5,0

0

1

2

3

4

5

6

7

Good (REF.) Satisfactory Poor Good (REF.) Satisfactory Poor

Perceived fitness in midlife Perceived fitness in midlife

Model for APOE ɛ4 carriers Model for APOE ɛ4 non-carriers

OR

(Kulmala et al. 2014)

9/7/2016 23

Liikunta interventiot

9/7/2016 24

Erickson et al., PNAS 2011;108:3017–3022

N=120 older adults; aerobic training 3d/wk for 1 y vs.

stretching

N=170 older adults with SCI; aerobic training 3d/wk for 1 y vs.

stretching

Lautenschlager et al., JAMA. 2008;300(9):1027-1037

13

JAMA Intern Med. 2013;173(9):797-804. doi:10.1001/jamainternmed.2013.189

Figure 2. Effects of interventions on composite cognitive score. For the primary outcome of change in the composite cognitive score,

scores improved significantly over time but did not differ between the mental activity intervention (MA-I) and mental activity control

(MA-C) groups, the exercise intervention (EX-I) and exercise control groups (EX-C) groups, or all 4 randomization groups.

9/7/2016 25

26

Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus

(Diabetes Prevention Study, DPS):

Kognitiotutkimus

HR

Tavoitteet:

• Painon pudotus >5%

• Rasvan saanti <30 E%

• SFA <10 E%

• Kuitu >15g/1000kcal

• Liikunta >30 min /vrk

(Lehtisalo ym. JNHA in press)

9/7/2016

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

0 1 2 3 4 or 5

CE

RA

D k

okonais

pis

teet

Saavutettujen tavoitteiden määrä

P=0.014

Vakioitu: ikä, sukupuoli, koulutus, ApoE4, tupakointi, SBP ja

interventioryhmä

14

Norton et al., Lancet Neurol, 2014; Kivipelto and Mangialasche, Nature Neurol Rev, 2014

Brookmeyer et al., Alzheimers Dement 2007

Kuinka paljon Alzheimerin tautia voi ehkäistä?

Riskitekijä PAR

Diabetes 2.9%

Keski-iän verenpaine 5.1%

Keski-iän lihavuus 2.0%

Vähäinen liikunta 12.7%

Masennus 7.9%

Tupakointi 13.9%

Vähäinen koulutus 19.1%

Yhdistetty PAR* 28.2%

PAR=population-attributable risk.

*Adjusting for non-independence of the

risk factors.

9/7/2016 27

20 % väheneminen

riskitekijöissä

vähentäisi 15 %

AT:sta vuoteen 2050

mennessä

Taudin alun

myöhentäminen 1

vuodella vähentäisi

9 miljoonaa AT:ta

vuoteen 2050

mennessä

Finnish Geriatric Intervention Study to

Prevent Cognitive Impairment and Disability

Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus

07/09/2016 28

15

Epäterveellinen ravinto,

Alkoholin liikakäyttö,

Tupakointi, Diabetes, Masennus

APOE,

Muut geenit

MUISTISAIRAUS

Liikunta, kognitiivinen ja

sosiaalinen aktiivisuus

0 20 60 75

Aikuisuus Keski-ikä Vanhuus

Koulutus

SUOJATEKIJÄT

Korkea verenpaine

Lihavuus

Korkea kolesteroli

Aivoreservi

?

Neuronituho

Verisuoni-

tapahtumat

?

RISKITEKIJÄT

Sukurasite

MEKANISMIT

MEKANISMIT

Alzheimerin taudin syntyyn vaikuttavat monet

riskitekijät elämänkaaren aikana

Kivipelto, Mangialasche, Ngandu. Oxford Text Ger Medicine 2016, in press 9/7/2016 29

• Tavoite: Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy

korkean riskin henkilöillä monimuotoisen

elintapaintervention avulla

• 2-vuoden monimuotoinen elintapainterventio

Ravitsemusneuvonta

Liikunta

Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus

Tehostettu riskitekijöiden seuranta ja hallinta

(verenpaine, kolesteroli, BMI, glukoosi)

Clinicaltrials.gov NCT01041989

Protocol in Kivipelto, et al., Alzheimer & Dementia 2013 9/7/2016 30

Muistitoimintojen Heikentymisen

Ehkäisytutkimus

16

FINLAND

Kuopio

Oulu

Seinäjoki

Turku

Helsinki Vantaa

Osallistujat:

- N=1260

- Ikä 60-77vuotta

- Satunnaistettu 2 ryhmään (1:1)

- Kutsuttu aiempien

väestötutkimusten osallistujien

joukosta

- Kohonnut riski

muistisairauksiin

Aikataulu:

- Interventiojakso päättyi 2/2014

- Seurantajakson käynnit

alkoivat 2015

Clinicaltrials.gov NCT01041989 Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013 9/7/2016 31

9/7/2016 32

SE

UL

ON

TA

KÄ

YN

TI

1.

BA

SE

LIN

E K

ÄY

NT

I

2.

BA

SE

LIN

E K

ÄY

NT

I

SA

TU

NN

AIS

TA

MIN

EN

INTENSIIVINEN INTERVENTIO

TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA

INT

ER

VE

NT

ION

TIE

DO

TU

ST

ILA

ISU

US

MINI-

INTERVENTIO

3 6 9 12 15 18 21 24

RAVITSEMUS:

8 ryhmätapaamista,

3 yksilötapaamista

KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista

Omaehtoinen harjoittelu

LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto

2-4x/vk aerobinen

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN

TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista

kuukausi

INTERVENTIOAIKATAULU

LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto

5x/vk aerobinen

LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto

4-5x/vk aerobinen

KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista

Omaehtoinen harjoittelu

17

33

• Ruoka-ainetasolla – Kalaa vähintään 2 x vko – Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 400 g/vrk – Pehmeät rasvat – Viljatuotteista täysjyvä- ja kuitupitoiset – Maitotuotteista vähärasvaiset – Sakkaroosin saannin rajoittaminen – Muut yksilölliset tavoitteet – D-vitamiinivalmisteen käyttö

FINGER-ravitsemusinterventio: tavoitteena suositusten mukainen ruokavalio

Ravitsemusasiantuntija toteuttaa,

mukana myös muistitoimintojen näkökulma

9/7/2016

9/7/2016 34

FINGER-ravitsemusinterventio: yhdistelmä yksilö- ja ryhmäneuvontaa

• 3 yksilötapaamista ravitsemusasiantuntijan kanssa – Oman tilanteen arviointi, tavoitteiden räätälöinti

yksilöllisesti – Ruokavaliotavoitteiden asettaminen ja seuranta – Tarvittaessa ylimääräisiä käyntejä

• 6-8 ryhmätapaamista pienryhmässä – Joka kerralla oma teema – Alustus, keskustelua, tehtäviä, ryhmän tuki

18

07/09/2016

Liikuntainterventio

0-1 mo 1-3 mo 3-6 mo 6-24 mo

Resistance Exercise

Exercise frequency/wk 1-2 1-2 2 2-3

Duration of exercise, min 30-45 30-60 45-60 60

Number of muscle groups 8-10 8-10 8-10 8-10

Repetitions/ set 8-15 10-20 8-20 8-20

Load % 1RM 40-50 60 70 70-80

Number of sets 2 2-3 1-3 2-3

Aerobic Exercise Exercise frequency/wk 2 2-3 3-4 3-5

Duration of exercise, min 30-45 30-45 30-60 45-60

35

07/09/2016

• Kognitiivinen interventio

– 10 ryhmätapaamista psykologin johdolla

– Itsenäinen tietokoneharjoittelu (n. 2-3 kertaa viikossa, kaksi 6 kk:n jaksoa)

– Harjoittelun kohteena: episodinen muisti, toiminnanohjaus, tiedonkäsittelyn nopeus ja työmuisti

• Sosiaalista aktiivisuutta lisättiin: – Tutkimuskäynneillä, eri interventioiden

ryhmätapaamisissa

– Vierailu paikalliseen Muistiyhdistykseen

3) Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus

36

19

07/09/2016

4) Sydän- ja verisuonitautien

riskitekijöiden hallinta

• Perustuu Käypä hoito –suosituksiin: verenpaine, dyslipidemia, diabetes, lihavuus – Säännölliset tapaamiset tutkimushoitajan ja

lääkärin kanssa (riskitekijöiden arviointi, motivointi)

– Mikäli lääkehoitoa tarvittiin, tutkittavat ohjattiin omalle lääkärille

37

Intervention vaikutus kognition muutokseen

mitattuna NTB testisarjalla

(ensisijainen päätetapahtuma)

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

Baseline 12 months 24 months

Control Intervention

Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:

Estimaatti (95% CI) = 0.022 (0.002-0.042)

p=0.03

Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka

Korkeampi arvo = parempi suoritus

Pylväät = keskivirhe

P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen

Ngandu, Solomon, Kivipelto et al, Lancet, March 12, 2015

25% enemmän

paranemista

interventioryhmässä

9/7/2016 38

20

Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla (Toissijainen päätetapahtuma)

0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

Baseline 12 months 24 months

Toiminnanohjaus

Control Intervention

0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

Baseline 12 months 24 months

Tiedonkäsittelyn nopeus

Control Intervention

Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:

Estimate (95% CI), p-arvo

0.027 (0.001-0.052) 0.030 (0.003-0.057) 0.038 (0.002-0.073)

p=0.04 p=0.03 p=0.04 Ngandu, Solomon, Kivipelto, et al, Lancet 2015

Vaativat

muistitehtävät

83% enemmän

paranemista

150% enemmän

paranemista

40% enemmän

paranemista

9/7/2016 39

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

Kognition heikentymisen risk 2 vuoden aikana:

OR (95% CI)

NTB

Kokonaismuutos NTB Muisti

NTB

Toiminnanohjaus

NTB tiedonkäsittelyn

nopeus

*

* *

* p<0.05

Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015 9/7/2016 40

21

Elintapaintervention vaikutus riskitekijöihin

Kontrolli Interventio Ero interventio- ja

kontrolliryhmien välillä vuodessa

Keskimääräinen muutos

(SE)

Keskimääräinen muutos

(SE)

Estimaatti (95% CI) P-arvo

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät*

Painoindeksi (kg/m2) -0·33 (0·05) -0·49 (0·05) -0·077 (-0·149 - -0·006) 0·02

Elintavat **

Kalan käyttö ≥ 2 krt/vko (%) +0·8 +11·0 10·2 <0·001

Päivittäin vihanneksia (%) -1·0 +2·9 3·9 0·023

Liikuntaa ≥ 2 krt/vko (%) -2·1 +7·0 9·1 <0·001

* Sekamalli

** Multinominaalinen logistinen regressio (muutos %-yksikköä lähtötilanteen ja 24 kk välillä)

Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015 9/7/2016 41

Regression coefficients and p-values1

Physical activity earlier

in life

Chair rise

(time)

4m normal

walking

(time)

10m maximal

walking

(time)

Grip strength

(kg)

SPPB score2

“In my leisure time, I

read, watch TV, and work

in the household with

tasks which do not

physically tax me”

0

0

0

0

0

Physically active at least

4 hours per week (walk,

cycle etc.)

-0.08 (<0.001)

-0.02 (0.304)

-0.02 (0.442)

0.005 (0.281)

0.50 (0.001)

Physical exercises to

maintain physical

condition for at least 3

hours per week

-0.15 (<0.001)

-0.02 (0.343)

-0.05 (0.201)

0.01 (0.235)

0.75 (<0.001)

Vapaa-ajan liikunta elämän aikana ja liikkumiskyky iäkkäänä

1 Models adjusted for sex, education, follow-up time, Body Mass Index, smoking, chronic conditions and self-

rated health. 2 Regression estimates from the censored regression models are presented.

Kulmala et al. Journal of physical activity and health 2016, in press. 9/7/2016 42

22

1

0.57*

0.37*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

Sedentary Moderatelyactive

Very active

Risk of having difficulties in SPPB in Finger baseline based on earlier life physical activity

Risk of having difficulties inSPPB in later life

*p<0.05

Kulmala et al. Journal of physical activity and health 2016, in press.

Earlier life physical activity

9/7/2016 43

9/7/2016

Interventio N=631

Kontrolli N=629

Keskeytykset 87 (13.8 %) 66 (10.5 %) (p=0.07)

Haitat* Itseraportoitu, kaikki syyt 46 (7.3%) 6 (1.0%)

Kuolemat tutkimuksen aikana 5 5

Rekisteriseuranta**

Sydäninfarkti 8 10

Aivohalvaus 10 8

Kokemus osallistumisesta

Erittäin myönteinen 52.2 % 43.8 %

Myönteinen 44.9 % 52.6 %

Ei osaa sanoa 0.2 % 1.1 %

Kielteisesti 0.0 % 0.2 %

Muu 2.8 % 2.3 % *Ei vakavia haittoja

** Käytettävissä rekisteritiedot vuoden 2013 loppuun saakka

Keskeytykset, haitat ja kokemukset

44

23

FINGER tutkimuksen merkitys

• Muistihäiriöitä ja kognition heikentymistä voidaan ehkäistä monipuolisella elintapaohjauksella

• FINGER tarjoaa mallin, jota on mahdollista soveltaa muistisairauksien riskin vähentämiseen

• Jatkoseuranta – muistisairauksien/Alzheimerin taudin ilmaantuvuus, kustannusvaikuttavuus, muut päätetapahtumat, elintapamuutosten pysyvyys

9/7/2016 45

9/7/2016 46

European Dementia Prevention Initiative

EDPI Pre-DIVA Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care

MAPT Multidomain Alzheimer Preventive Trial

www.hatice.eu

www.edpi.org

TULEVAISUUS?

24

Malli muistihäiriöiden ehkäisyyn?

7.9.2016 47

Sydänterveys on aivoterveyttä – verenpaine ja

kolesterolitasot kuntoon ja sokeriaineenvaihdunnan

häiriöt hallintaan

Vältä ylipainoa

Muista monipuolinen ja terveellinen ruokavalio –

pienilläkin ruokavalion muutoksilla voi olla suuri merkitys

Liiku – kaikenlainen liikunta on hyväksi aivoille ja keholle

Käytä aivojasi – valitse henkisesti virkistävää tekemistä

Sosiaalinen kanssakäyminen pitää aivot virkeinä

Tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö ovat haitaksi myös

aivoille

Suojaa pääsi vammoilta

Vältä liikaa stressiä ja muista levon merkitys myös aivoille

Aivojen kunnossapito on elinikäinen projekti, ja tähän

työhön on hyvä tarttua mahdollisimman varhain.

Käytännön ohjeita ehkäisytyöhön

9/7/2016 48

• Ryhmätoiminta!

• Yksilöllisesti räätälöidyt konkreettiset neuvot

• Koulutettu henkilökunta

• Oman motivaation löytäminen

• Positiivinen palaute

• Yhteiskuntarakenteiden merkitys

25

www.omahoitopolut.fi

9/7/2016 49

50 50

KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö,

Alzheimer’s Research and Prevention Foundation, Alzheimer’s Association, Juho Vainion säätiö, Novo

Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO/VTR-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö, Etelä-Pohjanmaan

Kulttuurirahasto, EU FP7, JPND

9/7/2016

Tiina Laatikainen

Jaana Lindström

Markku Peltonen

Jenni Lehtisalo

Minna Rusanen

Jenni Kulmala

Esko Levälahti

Antti Jula

Satu Pajala

Katri Hemiö

Hilkka Soininen

Alina Solomon

Rainer Rauramaa

Raimo Sulkava

Merja Hallikainen

Tuomo Hänninen

Teemu Paajanen

Marjo Eskelinen

Miika Vuorinen

Timo Strandberg

Riitta Antikainen

Miia Kivipelto

Francesca Mangialasche

Laura Fratiglioni

Bengt Winblad

Lars Bäckman

Shireen Sindi

Göran Hagman

Anders Wimo

Ulrika Akenine

Sandrine Andrieu

Carol Brayne

Edo Richard

Willem A. van Gool

Turku PET Centre

Jaakko Tuomilehto

Juha Rinne

Nina Kemppainen

Kiitos tutkittaville ja

tutkimushenkilökunnalle!

26

9/7/2016 51

Kiitos!

Miia Kivipelto ICAD 2010