Mielenterveysongelmien tunnistaminen pakolaisilla

Paloma-seminaari 10.1.2017 Tapio Halla, erikoislääkäri

Tampereen kaupunki Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille

Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille

• toiminut vuodesta 1996

• tutkii ja hoitaa aikuisia pakolaistaustaisia oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia

• koulutusta ja konsultaatioita

• tällä hetkellä 6 työntekijää, joista puolet osa-aikaisia : psykiatri, psykologi, fysioterapeutti, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntkijä, toimintaterapeutti

Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille

• potilaita vuosittain hoidossa noin 200, käyntejä n. 2500

• potilaat Afganistanista, Irkista, Iranista, Somaliasta …

• yksilökäyntejä, perhekäyntejä, kotikäyntejä, ryhmäkäyntejä, verkostotyötä

Maahanmuuttajat Suomessa

Avioliiton , työn ja opiskelun kautta

tulleet Pakolaiset

Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan

saaneet Kiintiöpakolaiset

Turvapaikanhakijat

Pakolaisen ja turvapaikanhakijan traumoja

• vaino ja syrjintä

• vankeus ja kidutuskokemukset

• pahoinpitelyt, raiskaukset

• väkivaltatilanteitten näkeminen, sota

• pakomatka

Pakolaisen kokemat menetykset

• usein perheenjäseniä ja muita läheisiä surmattu

• koti ja omaisuus

• ammatti

• kieli ja kulttuuri

• fyysinen ja psyykkinen terveys monilla

Traumaperäinen stressihäiriö

• traumakokemuksen tunkeutuminen mieleen (ja kehoon) toistuvasti eri tavoin

• välttämiskäyttäytymi-nen

• ylivireystila

• usein pitkäkestoinen ja vaikeasti invalidisoiva häiriö

Psykiatristen häiriöiden yleisyys pakolaisilla (hollantilainen selvitys)

• PTSD:n yleisyys pakolaisilla länsimaissa 13-25%

• 8-25% pakolaisista kärsii depressiosta

• (hollantilaisilla depression prevalenssi 6%, PTSD:n 2,6%)

• psykoosit yleisempiä maahanmuuttajilla ja erityisesti pakolaisilla

• myös ahdistuneisuushäiriöitä enemmän

Maamu-tutkimus Suomessa

• kolme eri maahanmuuttajaryhmää: venäjänkielisiä, somalinkielisiä, kurdinkielisiä

• kuusi paikkakuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Vaasa

• eri maahanmuuttajaryhmillä erilaisia ongelmia ja terveystarpeita

• maahanmuuttajilla mielenterveyspalvelujen tarve ja tarjonta eivät kohtaa

Pakolaisen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

• rauhallinen tila

• riittävästi aikaa

• asioimistulkki varattu

• kontekstin määrittely (oma organisaatio, asema, työ, miksi tavataan)

• asiakkaan/potilaan kuuleminen

• ystävälllisen kiinnostunut asenne

Hoito- ja asioimistilanne

Pakolaisen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

• potilailla suuret odotukset terveydenhuollolta

• paljon pelkoja psykiatriaa kohtaan: leimautuminen, lääkkeet, pakkohoito

• potilaat tarvitsevat paljon ymmärrettävää tietoa siitä mitä psykiatria ja psykiatrinen hoito länsimaissa on

• luottamus kehittyy ajan myötä

Hoitohenkilökunnan ongelmia

• rasismi

• pelko erilaisia kulttuureita ja uskontoja kohtaan

• stereotyyppiset käsitykset ihmisistä, jotka tulevat eri kulttuureista

• pelko kuulla ja ottaa puheeksi potilaiden traumaattisia kokemuksia

• uskomus, että pitää etukäteen tietää kaikki potilaan kulttuurista

Miten tunnistaa hoitoa vaativa mielentervysongelma pakolaisella

• potilas hakee harvoin apua suoranaisesti mielenterveysongelmaan

• usein joku muu taho on määritellyt vaivan mielentervysongelmaksi

• somaattiset vaivat, kivut, erilaiset kohtaukset, oppimisvaikeudet, muistivaikeudet, nukkumis- vaikeudet, väsymys, ärtyneisyys, raivokohtaukset, itsetuhoisuus, väkivaltaisuus, vetäytyminen, harhaluulot, kuuloharhat…

Miten keskustella mielentervysongelmasta?

• potilaan helpointa puhua arkipäivän asioista ja tilanteista (esim. kuinka nukkuu, näkeekö usein painajaisia, miten arki sujuu)

• nukkuminen usein hyvä indikaattori ahdistuneisuuden tasosta ja ylivireydestä

• esimerkiksi kielen oppiminen ja opetustilanteessa oleminen kuvaavat usein keskittymiskykyä

Miten hankkia tietoa?

• potilas itse tärkein, tulkki

• perheenjäsenet ja muut läheiset

• viranomaiset, esim. sosiaalitoimi, opettajat

• lähete

Diagnostiikka

• ICD-10

• DSM5:n kulttuurinen haastattelu (CFI)

• Kulttuuri ja psykiatrinen diagnostiikka- käsikirja (http://www.tampere.fi/liitteet/k/5urs2njD3/kulttuuri_ja_psykiatrinen_diagnostiikka.pdf)

Sairastumisen noidankehä maahanmuuttajalla

Muisti- ja

oppimisvaikeudet

Kyvyttömyys

oppia uutta kieltä

Häpeä

Syrjäytyminen,

Sosiaalinen

eristäytyminen

Psyykkinen häiriö

vaikeutuu

Milloin tarvitaan hoitoa ja missä?

• jos vaiva häiritsee arkipäivän toimintoja ja ihmissuhteita

• ohimeneviä kriisitilanteita ja lieviä häiriöitä voi hoitaa perusterveydenhuollossa

• jos vaiva pitkittynyt ja uhkaa toimintakykyä tai turvallisuutta, pitää harkita lähettä erikoissairaanhoitoon

• erikoissairaanhoidossa jonkun tulisi ottaa “koppi”

Kuka tarvitsee hoitoa?

• hoidon tarve tulee arvioida oireilun ja häiriön vaikeusasteen perusteella

• vaikeakaan trauma sinänsä (esim. kidutus tai vammautuminen) ei välttämättä edellytä psykiatrista hoitoa

• ajoitus tärkeää, potilaan motivaatio

• somaattisen hoidon huomioiminen

Hoidon merkityksestä

• hoitamattomat mielentervysongelmat pakolaisilla johtavat usein työkyvyttömyyteen

• traumat ja vuorovaikutusongelmatvaikuttavat myös lapsiin ja siirtyvät eteenpäin

Erityiskysymyksiä

• erityiskustannuskorvaukset (valtio maksaa kunnille korvauksia pakolaisten huomattavia kustannuksia aiheuttavien sairauksiaen hoidosta)

• Kela-terapia pakolaisilla

• vaitiolovelvollisuus

• lausunnot

Kirjallisuutta

• Istanbulin Pöytäkirja: käsikirja kidutuksen ja muun, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ja rangaistuksen tutkimiseksi ja dokumentoimiseksi tehokkaasti

• http://live.grano.fi/ejulkaisu/Ulkoministerio/Istanbulin_protokolla/index.html

• Kulttuurit ja lääketiede- kirja (Duodecim)

Lopuksi

• perustaidoilla selviää hyvin pitkälle

• tärkeää on että aikaa on riittävästi ja asenne on kohdallaan

• tulkki

• työ pakolaisten kanssa antaa parempia valmiuksia kaikkeen psykiatriseen työhön