Mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet – uutta

sisältöä työn tueksi

Henna Haravuori

1

Vaikuttavat mielenterveysinterventiot opiskeluterveydenhuollossa THL:n ja STM:n yhteistyöhankkeen 2014–2016 tavoitteet

• selvittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä sekä henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja kehittämistä kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa

• selkeyttää opiskeluterveydenhuollon roolia opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä

• koota tietoa tehokkaista ja toimivista mielenterveys- ja päihdetyön menetelmistä ja toimintamalleista

• koota mielenterveys- ja päihdetyön verkkomateriaaleja

• toteuttaa kyselytutkimus kuntiin

2

3

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-676-6

4

OHJAUS 2016

Henna Haravuori, Essi Muinonen, Outi Kanste & Mauri Marttunen

Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa

Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin

Julkaiseminen

• 2016/ 2017 vuodenvaihteessa

• julkari.fi: vapaasti käytettävä verkkoversio

• painetaan maksulliseksi kirjaksi

• tiivistelmä ja keskeisimmät lomakkeet www.thl.fi/mielenterveys

5

Oppaan tarkoitus

• oppaassa tarkastellaan mielenterveys- ja päihdetyötä ja sen toteuttamista opiskeluterveydenhuollossa

suunnattu ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille – terveydenhoitajille ja lääkäreille – toisen asteen oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin

tarjoaa työvälineitä ja menetelmiä mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon tueksi

ohjataan opiskeluterveydenhuollon toimintakäytäntöjä ja järjestämistä

tuttuja menetelmiä: valikoitu ja osin sovellettu opiskeluterveydenhuoltoon sopiviksi

6

Sisältö - luvut

• Mielenterveys- ja päihdetyö, palvelut ja yhteistyö opiskeluterveydenhuollossa

• Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistaminen, arvioiminen ja hoidon tarpeen määrittely opiskeluterveydenhuollossa

• Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa

• Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitomenetelmät opiskeluterveydenhuollossa

• Mielenterveys- ja päihdetyön tilastointi opiskeluterveydenhuollossa

7

Palvelut ja yhteistyö opiskeluterveydenhuollossa

• Mielenterveys- ja päihdehäiriöt opiskeluikäisillä

• Mielenterveys- ja päihdetyö

• Opiskelijoiden palvelut

• Yhteistyö ja verkostoituminen

• Mielenterveys- ja päihdetyön erityistyöntekijät

• Tiedonvaihto oppilaitoksessa

• Osaaminen, koulutus ja työnohjaus

8

Koulutus

• hyödyllistä on järjestää täydennyskoulutusta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Tämä tukee myös ammattilaisten ja eri yksiköiden tai organisaatioiden verkostoitumista ja integraatiota.

• Koulutuksen tulee olla:

– moniammatillisesti ja -alaisesti toteutettua

– jatkuvaa ja prosessinomaista

– verkkokoulutuksen mahdollisuuksia hyödyntävää etäyhteyksien mahdollisuuksia hyödyntävää

– opiskeluterveydenhuoltoon ja erityisesti opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön kohdennettua

– käytännön työstä nousevan ja ajankohtaisten tarpeiden mukaista

– erityisesti raskaisiin ja voimavaroja kuluttaviin asiakasprosesseihin suuntautunutta: työnohjauksellinen tuki

9

Työnohjaus • Mielenterveyslaki (1990/1116) edellyttää toimivaa työnohjauksen

järjestelmää mielenterveyspalveluissa ja mielenterveysasetus (1990/1247) edellyttää työnohjauksen olevan sisällöltään sellaista, että se edistää henkilöstön valmiuksia antaa väestön tarvitsemia mielenterveyspalveluja.

• Työssä käytetään omaa persoonaa ja vuorovaikutustaitoja, sekä työskennellään laajoissa verkostoissa -> tärkeää, että ammattilaisilla on mahdollisuus työnohjaukseen.

• Tarvetta on myös potilastyönohjaukselle (case-työnohjaus), jossa jäsennetään omaa työskentelyä tietyn asiakkaan osalta sekä tarkastellaan ongelmatilanteita ja suunnitellaan jatkotoimenpiteitä yhdessä kokeneen ammattilaisen kanssa.

• Potilastyönohjaus lisää asiakastyön keinoja, uudistaa työtä koskevia asenteita, parantaa työn hallinnan tunnetta ja lisää työn mielekkyyttä.

10

Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistaminen, arvioiminen ja hoidon tarpeen määrittely opiskeluterveydenhuollossa

• Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyö laaja-alaisessa arvioinnissa

• Terveydenhoitajan alkukartoitus

• Lääkärin arviointi

• Hoitosuunnitelman laatiminen

• Terveyskysely ja terveystarkastus oireilun tunnistamisen apuna

• Itsearviointilomakkeiden käyttö ja tulkinta

• Lääkärin psykiatrinen arvio

• Itsetuhoisuuden arviointi

• Toimintakyvyn ja opiskelukyvyn arviointi

• Hoidon tarpeen arviointi

11

12

Kuvio 2. Opiskeluterveydenhuollon yleinen toimintamalli mielenterveys- ja päihdeongelmaisen opiskelijan hoidossa

Opiskelija tulee opiskeluterveydenhuoltoon mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi tai tuen

tarve selviää esimerkiksi terveystarkastuksessa

Terveydenhoitaja ja lääkäri:

hoitosuunnitelman teko

yhdessä opiskelijan kanssa

Terveydenhoitaja:

konsultoi opiskeluterveydenhuollon lääkäriä

Terveydenhoitaja: kattava alkukartoitus

Lääkäri:

psykiatrisen tilan

arviointi

Psykiatrinen

erikoissairaan-

hoito:

konsultaatio ja

hoito

Matalan

kynnyksen

hoitopaikka

Kolmas sektori:

mielenterveys- ja

päihdepalvelut,

vertaisryhmät

Psykososiaaliset hoitomenetelmät ja

lääkityshoidot

Opiskeluhuolto:

kuraattori ja

psykologi, moni-

ammatillinen

työryhmä,

opetushenkilöstö

Sosiaalitoimi:

lastensuojelu Terveyskeskus:

lääkärit,

mielenterveys- ja

päihdetyön

erityistyöntekijät

Terveydenhoitaja:

tukikäynnit

Jatkoseuranta ja tarvittaessa uusi

arvio, hoidon päättäminen ja

jatkohoitoon ohjaus

Psykiatrinen

sairaanhoitaja:

oppilaitos,

opiskeluterveyde

nhuolto,

terveyskeskus,

matala kynnys

Etsivä nuorisotyö

OPISKELUTERVEYDENHUOLTO

Huoltajat

Lievä oireilu Haittaava oireilu

Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa

• Ahdistuneisuushäiriöt

• Masennus

• Syömishäiriöt

• Stressi- ja traumaperäiset häiriöt

• Neuropsykiatriset häiriöt

• Unihäiriöt

• Päihteet

• Toiminnalliset riippuvuudet

13

Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa

• Eri häiriöille on kuvattu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoja ja paikallisia hoitoketjuja. Yleisiä ohjeita ja ohjeistuksia tavallisten häiriöiden hoitamiseksi ja hallitsemiseksi opiskeluterveydenhuollon sisällä on vähemmän.

• Kappaleissa esitellään kustakin häiriöstä – hoitomallin kaavakuvio – tunnistaminen ja seulonta – arviointi – diagnostiikka – hoito opiskeluterveydenhuollossa

• Esitetyt hoitomallit ja tavat työskennellä ovat yleistyksiä, miten kunkin häiriön hoidossa voisi menetellä: paikalliset olosuhteet voivat edellyttää muuta.

14

15

Unihäiriöt

• Yksilöllinen unipäiväkirjaan pohjaava unisuunnitelma

16

Unihäiriöt

• UNIRYTMIN JA UNEN MÄÄRÄN TASAAMINEN

• Ensin tasataan rytmiä, jonka jälkeen voidaan siirtää rytmiä kohti toivotumpaa ajankohtaa:

• ensin säännöllistetään unirytmi (1-2 viikon aikana): aloitetaan ajoittamalla nukkuminen siihen rytmiin joka nuorella nyt on

• säännöllinen heräämisaika aamulla on ensimmäinen tavoite

• seuraavaksi unirytmiä korjataan pienin askelin (noin 10min/ päivä) ja heräämisaikaa aikaistetaan yhteensä noin 1 tunti viikon aikana, kunnes saavutetaan toivottu heräämisaika

• lopuksi korjataan univaje eli aikaistetaan nukkumaanmenoaikaa

17

Unihäiriöt

18

UNI-INTERVENTION ETENEMINEN OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Viikko 0 Ongelma tulee ilmi, taustatietojen selvittäminen unikyselyn avulla, unipäiväkirjan täytön

opastus, unenhuolto-ohjeet, tsemppaus (30 - 60 min)

1. käynti, taustatietojen selvittäminen (terveydenhoitaja)

Viikko 2 Välitapaaminen, häiriön määrittäminen, yksilöllinen unisuunnitelma, unipäiväkirjan täyttö jatkuu, motivointi, opiskeluterveydenhuollon lääkärin informointi/ paperikonsultaatio, melatoniinin aloitus (30 min)

2. käynti, välitapaaminen (terveydenhoitaja)

Viikko 3 Kontrollisoitto, motivointi (5-10 min) Kontrollisoitto (terveydenhoitaja)

Viikko 4-5 Arviointi, lääkärin vastaanottoaika mikäli ei vastetta, jatkotoimenpiteet, melatoniinin jatkon arviointi (30 min)

3. käynti, arviointi (terveydenhoitaja, tarvittaessa lääkäri) sovitaan, miten jatkossa toimitaan, kontrollikäynti esim. 2 kk päähän suositeltava

(ovatko saavutetut muutokset jääneet pysyviksi)

Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitomenetelmät opiskeluterveydenhuollossa • Hoidolliset työskentelyotteet

– Tukea antava keskustelu – Motivoiva keskustelu – Ongelmanratkaisutaitojen tukeminen – Kognitiiviset työmenetelmät

• Strukturoidut menetelmät – Jännittäjäryhmä – Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn – Depressiokoulu – Interpersoonallinen neuvonta – Taitoja mielen toipumiseen –menetelmä – Elämänhallintaryhmä – Aggression hallinnan ryhmämenetelmä

• Verkkopohjaiset menetelmät ja omahoitosivut

• Nettiterapiat

• Mielenterveys- ja päihdekuntoutus

19

20

ONGELMANRATKAISUN KUUSI ASKELMAA

1. Tunnista Määrittele ongelma niin tarkasti kuin mahdollista

Mitä ongelmaa haluat työstää ensimmäisenä? Jos sinun täytyy valita useista ongelmista, kysy itseltäsi:

”Mikä näistä asioista vaivaa minua eniten? Pitäisikö jotakin asiaa käsitellä aikaisemmin kuin muita?

Paheneeko jokin ongelma entisestään?” Onko kyseessä todella minun ongelmani? ”Tapahtuuko se

minulle? Tapahtuuko se minun ja jonkun muun välillä? Tapahtuuko se jollekulle toiselle?” Kuvaa ongelma

selkeästi. Jos kyse on monimutkaisesta ongelmasta, kirjaa tähän ”pala” tai osa, jota voit käsitellä ensiksi.

2. Tavoite Aseta tavoite

Ongelmanratkaisu on helpompaa, kun asetat selkeän tavoitteen, jota kohti pyritään.

3. Aivoriihi Tee lista kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista Yritä keksiä 5-8 vaihtoehtoa tavoitteeseesi pääsemiseksi. Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sen parempi. Anna mielikuvitukselle ja luovuudelle valta tässä kohdin, yksinkertaiset tai kaukaa haetut vaihtoehdot voivat osoittautua parhaiksi. Älä arvioi tässä kohdassa mikä olisi paras vaihtoehto, ei ole olemassa hyviä tai huonoja vaihtoehtoja. Mitä ehdottaisit ystävällesi vastaavassa tilanteessa?

4. Arvioi ja

valitse

Valitse paras ratkaisuvaihtoehto

Muista, että voit vaikuttaa suoraan vain omaan toimintaasi ja käytökseesi.

Listaa kunkin vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet, erityisesti sen toteuttamisen kannalta

5.

Suunnittele

ja toteuta

Tee suunnitelma ja laita se käytäntöön

Suunnitelma kannattaa pilkkoa pienempiin ja helpommin saavutettaviin osiin, jolloin sen toteuttaminen

on helpompaa.

Toteuta suunnitelmasi ja laita suunnitelma käytäntöön!

6. Arvioi Arvioi ja muokkaa

Suunnitelmaa ja sen toteutumista kannattaa arvioida.

Jos tarpeen, palaa kohtaan 3 ja valitse toinen ratkaisuvaihtoehto.

Mielenterveyden edistäminen oppilaitoksissa

• Toimintamallit ja -menetelmät

• Opiskelupudokkuuden ehkäiseminen

– Opiskeluterveydenhuollon rooli

– Terveydenhuollon työmenetelmät

– Etsivä työote

21

Mielenterveys- ja päihdetyön tilastointi opiskeluterveydenhuollossa

• Käyntisyy

• SPAT-koodit

22

Mikäli haluat linkin…

…heti oppaan ilmestyttyä:

Laita sähköposti

essi.muinonen@thl.fi

23