Lupaavia hyviä toimintamalleja

mielenterveys- ja päihdetyössä

Matti KaivosojaLT, ylilääkäri, K-PSHP

hankejohtaja

Mieli 2009 - ohjelma

Palvelujen käyttäjän asema

Ehkäisevä työ

Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot

Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma

Palvelujen käyttäjän asema– Leiman vähentäminen– Palveluihin pääseminen– Osallisuus ja vaikuttamiskeinot– Kokemusasiantuntijakoulutus

Ehkäisevä työ Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema

Ehkäisevä työ–Vanhemmuuden taidot – TLP–Lasten vuorovaikutustaidot – Friends–Mielenterveyden ensiapu (MHFA)–Nuorten osallisuushankkeet

Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema Ehkäisevä työ

Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot– SELMA – päihtyneiden hyvä hoito päivystyksessä– Videovälitteinen avokuntoutus - Tampere– Depressiohoitajamalli – Vantaa ja E-P– Työterveyshuollon päihdehoitaja– Vertaistuen eri muodot

Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema Ehkäisevä työ Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot

Ohjausjärjestelmä– Kuntien/tk-alue mielenterveys- ja

päihdestrategiatyö (Pohjanmaa-hanke)– Kokemusasiantuntijat auditoivat esim.

asumispalveluja– RAI- palvelujen mitoituksen, laadun, ostamisen

sekä yksilötason mittarina

Hanke kehittämistyön jatkumossa..

Tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen

Hyvien käytäntöjen juurruttaminen

Uusien toimintamallien kehittäminen ja implementointi

Kehittämisen painopistealueet

1. Strategiatyö

2. Promootio ja preventio

3. Hoitoketjut

4. Kuntoutus

5. Työelämä

Keskeiset odotetut vaikutukset…

1. Strategioiden avulla– varmistetaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen

pitkäjänteinen ja tarpeenmukainen kehittämistyö, joka edistää yhteistyötä ja yhteistyörakenteita, osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä sekä asiakkaan ja palvelujen käyttäjien asemaa.

Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen (Kumppanuussopimukset)

Nykytilaselvityksenlaatiminen

Toimeksiannonselventäminen

Strategiankokoaminen

käsikirjoitukseksi

Strategiantarkistaminen

Strategianhyväksyminen

Strategianimplementointi

Arviointijärjestelmänluominen

(indikaattorit)

Strategian arviointi

Pohjanmaa-hankkeenStrategiaprosessi

Kuntastrategiat

Henkilökohtaiset käynnit kunnassa

Yhteistyötapaamiset

Kehittämis- ja koulutustilaisuudet

Strategiayhdyshenkilöiden nimeäminen

Sote-johto & yhdyshenkilöt nimeävät moniammatillisen työryhmän

Kuntakierrokset (Pohjanmaa-hankeja yhdyshenkilöt)

Mielenterveys- ja päihdetyön nykytilanteen kartoitus

Kuulemistilaisuudet kuntalaisilleja ammattilaisille

Nykytilaselvitys/Kuulemistilaisuuksien raportti

Pohjanmaa-hankkeenStrategiaprosessi

Johdon sitouttaminen, työryhmien kokoaminen &nykytilaselvitys

Nykytilaselvityksen esitteleminen

Johtoryhmä määrittää:-arvot, vision ja

keskeiset kehittämiskohteet

Työryhmät työskentelevät kuntaselvityksen ja JORYn

ohjauksen pohjalta

Työryhmätapaamiset (3-5 kertaa)

-matriisityöskentely

Asiantuntijatuki ja koulutus työryhmille

Työryhmien tuotokset kootaan yhteen

Sisällysluettelon/rakenteen täsmentäminen

Kommenttikierros: -työryhmät, kuntalaiset,

johtavat virkamiehet

Strategian muutokset, sisällön tarkistus

Pohjanmaa-hankkeenStrategiaprosessi

Toimeksiannon selventäminen & strategian kokoaminen

Kuntien päättäjät hyväksyvät strategian

-poliitikot, johtavatvirkamiehet

Strategian esittely -sote- ja perusturvalautakunta

-kunnanhall./-valtuusto

Tuetaan hyväksymisprosessia-asiantuntijatuki eri toimielimissä

Strategian käytäntöön vieminen(implementointi)

Muutosjohtaminen:-tiedottaminen, opastus,

sitouttaminenJokapäiväiseksi käytännöksi ja

kuntalaisten osallistaminen

Strategian arviointi:-prosessi- ja vaikuttavuus-

arviointi

Päivitys-/seurantaryhmäntuotosten tarkastelu

Strategian päivitys

Pohjanmaa-hankkeenStrategiaprosessi

Strategian hyväksyminen, implementointi & arviointi

Keskeiset odotetut vaikutukset…

2. Promootio ja preventio– Vähentää palvelujen tarvetta ja edistää oikea-

aikaista palvelujen käyttöä sekä edistää palvelujen käyttäjien tasa-arvoa

3. Hoitoketjujen kehittäminen– lisää palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja

saatavuutta ja kustannustehokkuutta

Keskeiset odotetut vaikutukset…

4. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kehittäminen– vahvistaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon

roolia ja terveyttä ylläpitävää toimintaa– vähentää terveyseroja ja syrjäytymistä– lisää käyttäjien osallisuutta– lisää henkilöstön osaamista– kuntien ohjausmahdollisuuksia (esim RAI käyttö)

Keskeiset odotetut vaikutukset…

5. Työhyvinvoinnin kehittämisellä

– siirretään hoitojärjestelmälle kohdistuvaa painetta takaisin työelämän toimijoille

– edistetään palvelujen käyttäjien tasa-arvoa työelämässä

– varmistetaan työelämän hyvinvointia sekä henkilöstön riittävyyttä ja osaamista

Stigmassa ongelma on... stigman pelko nostaa kynnystä hakea apua ongelmiin

stigmatisoituminen estää täyttä osallisuutta yhteisössä

stigma voi joko yksin aiheuttaa tai muiden tekijöiden ohella lisätä henkilön syrjäytymistä

Tiedon taso = vähättely, ohittaminen

Asennetaso = ennakkoluulot

Käyttäytymistaso = syrjintä• Thornicroft 2006

Stigmaan: www.pohjanmaahanke.fi

Kokemusasiantuntijat Palvelujen entiset tai nykyiset käyttäjät kouluttautuvat, eri

koulutusmalleja, ominaista prosessimaisuus ja roolin muutos MTKL kehittänyt hankkeissa sairaaloiden ja

asumispalvelujen arviointia; arvioidaan laatua, ihmisoikeuskysymyksiä ja tunnistetaan kehittämistarpeita

THL ja MTKL yhdessä mukana kansainvälisessä ITHACA –hankkeessa

Poikkeaa perinteisestä auditoinnista, koska tuo arviointiin sellaista asiantuntemusta, jota palvelutuottajilla itsellä ei ole

Muutos aluksi radikaali, voi hämmentää, lopulta kehittämisen tavoitteet ovat yhteiset ja kokemukset myönteisiä

LÄNSI 2012 –hanke

Tiina Hakala

Selviämishoitoyksikkö Selma Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksessä

toiminta aloitettu SATSHP:n projektina ajalla 1.11.2009-31.5.2010 toiminta vakinaistettiin 1.6.2010 alkaen SELMA-pilotti LÄNSI 2012 –hankkeessa 1.3.2010 – 30.9.2012Perustamisen lähtökohdat: päihtyneet kuormittavat yhteispäivystystä päihteiden käyttöön ei puututtu eikä jatkohoitoja mietitty päihdepotilaiden hoidon laadun parantaminenToiminnan tavoite: hoidetaan potilaita, joilla on somaattinen ja/tai psyykkinen ongelma,

jonka vuoksi tarvitsevat sairaanhoidollista seurantaa (ei ole selviämisasema)

päihteiden käyttöön puuttuminen, jatkohoitoon motivoiminen ja sen järjestäminen

LÄNSI 2012 –hanke

Tiina Hakala

Selman perustamisen vaikutukset:

•yhteispäivystyksen yleisilme on rauhoittunut•suhtautuminen päihtyneisiin pot. on muuttunut myönteisemmäksi•päihtyneiden lähettäminen M1- lähetteellä psykiatriseen sairaalaan on vähentynyt•päihteiden käyttöön puututaan•jatkohoitoon ohjaus on tehostunut•perusterveydenhuollon vuodeosastoilla päihtyneiden määrä on vähentynyt•potilaat paremmassa kunnossa mennessään katkaisuhoitoon

Psykiatrisen hoidon vertailukehittäminen / RAI

Pohjana ei-kaupallinen tieteellisesti kehitetty systemaattinen malli vanhustenhuolto, psykiatria, kehitysvammahuolto

RAI -vertailukehittämisen tavoitteena on tarjota tietoa– oman yksikön toiminnan arviointiin ja kehittämiseen– hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta hoitokäytäntöjen systemaattiseen

kehittämiseen ja parhaista käytännöistä oppimiseen– asiakasrakenteesta toiminnan kuvaamiseen ja suuntaamiseen

RAI-vertailukehittämisellä monipuolista osaamista hoidon tueksi– systemaattinen työskentely lisää tietoa– tieto tukee päätöksentekoa– oikeilla päätöksillä oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun– yhteinen kieli moniammatillisille tiimeille ja verkostoitumiseen– hyvät käytännöt esimerkeiksi

Mielenterveyden ensiapukoulutus

Mielenterveyden ensiavun tarkoitus

suojella elämää jos epäillään, että ihminen voi vahingoittaa itseään tai muita

tarjota apua, jolla pyritään ehkäisemään mielenterveysongelmien kehittyminen vakavammiksi

edistää hyvän mielenterveyden saavuttamista ja tukea omia voimavaroja ja vahvuuksia

ohjata tarvittaessa hakemaan apua vaikuttaa ennakkoasenteisiin

– vaikutus asenteisiin on tutkimuksin vahvistettu

Mielenterveyden ensiapukoulutus

osallistumiselle ei ole tausta- tai koulutusvaatimuksia koulutukseen jälkeen tuntee yleisimpiä häiriöitä ja oireita koulutuksen jälkeen on tietoinen päihderiippuvuuksista ja

päihteiden käytön haitoista osaa soveltaa mielenterveyden ensiavun askeleita on valmiudet tarvittaessa tarjota apua ja ohjata hoitoon saa valmiuksia oman osaamisensa rajojen

tunnistamiseen koulutettu kohderyhmiä; poliisit, sosiaalityöntekijät,

opettajat, päivystyksen henkilökunta, esimiehiä jne…

* mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä* mielenterveys- ja päihdepalveluja parantamalla* avoimuutta lisäämällä

Tavoite: Pohjois-suomalaisten hyvinvointi