7.12.2015 1

Uni ja mielenterveys

Tiina Paunio THL, HY

Kansanterveyspäivät 7.12.2015

Metaboliatuotteiden

siivous

Energiavarantojen

täyttö

Tunteiden säätely

• Uni on terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeää

• Useita eri tehtäviä

Synaptisen homeostaasin

ylläpito (muisti, oppiminen)

Miksi nukumme?

7.12.2015 T. Paunio

Uni sopeutuu ympäristöön

• Unta säätelevät keskenään vuorovaikutteiset fysiologiset prosessit

• Elimistön palautumisen kannalta ns. syvä uni erityisen tärkeää

• Yöunen laatuun vaikuttavat mm. edeltävän valvejakson tapahtumatsekä nukkumisolosuhteet

7.12.2015 T. Paunio

Uni ja tunteiden säätely

• Normali uni on tärkeää mielialan säätelyn kannalta

UNI MIELIALA

7.12.2015 T. Paunio

Uni ja muistitoiminnot

• Uni on tärkeää myös vireyden ja oppimisen kannalta

• Unettomuus

– heikentää huomiokykyä ja tarkkaavuutta

– hidastaa reaktioaikaa

– heikentää muistia ja oppimiskykyä

– altistaa virheille

57.12.2015 T. Paunio

Unien näkeminen

• Unen aikaisia sisäsyntyisiä kokemuksia

• Intensiteetti ja elävyys korreloi REM-uneen(f.ex. Hong,1997)

7.12.2015 T. Paunio

Uni voi häiriintyä eri tavoin

• Terveydelle keskeistä riittävä syvän unen määrä sekä NREM- REM –unen rytmitys

• Uni voi häiriintyä monin eri tavoin

– Unen rakenne häiriintyy

– Nukahtaminen

– Yöheräily

– Varhainen aamuyön heräily

– Laadultaan heikko uni

• Subjektiivisesti koettu heikko unen laatu heikentää muistia, vireyttä ja mielialaa ja kroonisena lisää riskiä psyykkisiin ja somaattisiin sairauksiin

7.12.2015 T. Paunio

Uni ja mielenterveyden häiriöt pähkinänkuoressa

• Useisiin mielenterveyden häiriöihin liittyy unen poikkeavuuksia

– Unettomuus altistaa masennukselle

• Insomnia ja hypersomnia ovat myös masennuksen oireita

– Uni-valverytmin häiriintyminen yksi tavallisimpia maniaa edeltävistä oireista

– Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy mm. nukahtamisvaikeutta ja yöllisiä paniikkikohtauksia

– Painajaisunet keskeisiä posttraumaattisen stressihäiriön oireistossa

– Skitsofreniaan liittyy unen rakenteen häiriötä ja mm. unisukkuloiden vähäisyyttä

– Epäsosiaaliseen persoonallisuuteen liittyy lisääntynyt syvä uni

87.12.2015 T. Paunio

Uni ja kehittyvä hermosto

• Määrältään ja laadultaan riittävän hyvä uni on erityisen tärkeää kehittyvälle hermostolle

– Unen rakenne muuttuu varhaislapsuudessa

– Nuoruusiässä vuorokausirytmi viivästyy; samalla NREM aktiviteetti vähenee aivokuoren hermoverkkojen tiivistyessä

• Unihäiriöt liittyvät kuten aikuisillakin psykiatrisiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin sekä ennustavat niiden riskiä

• Lapsilla ja nuorilla unihäiriöiden hoito on tärkeää kehityksen ja perheen hyvinvoinnin kannalta

Esityksen nimi / Tekijä 97.12.2015

T. Paunio

Prenatal

period Birt

h

3m

o

8 m

o

18 m

o

24 m

o

Mothers

Fathers

Children

1678 (75%)

1645

-

1671 (99,6%)

1602 (97%)

1671

1403 (84%)

1324 (80%)

1420 (85%)

1269 (76%)

1181 (71%)

1274 (76%)Que

stio

inn.

Mothers

Fathers

Children

Children

Children

1589 (95%)

1519 (92%)

1501

427

-

DN

A

RNASerum

ACG Children (n=448)

Stress (n=35+45)

PSG Children (n=93)

Interv. Families (n=178+186)

Uni ja kehittyvä hermosto

T. Paunio

Mistä unettomuus johtuu?

• Autonomisen hermoston säätelyn häiriö

– Sympaattisen hermoston liika aktiivisuus

• Vireyttä ylläpitävien mekanismien yliaktiivisuus

• Unettomuuden kognitiivinen malli (Alice Harvey)

11

Nofzinger, 2004

7.12.2015 T. Paunio

Mistä unettomuus johtuu?

• Autonomisen hermoston säätelyn häiriö

– Sympaattisen hermoston liika aktiivisuus

• Vireyttä ylläpitävien mekanismien yliaktiivisuus

• Unettomuuden kognitiivinen malli (Alice Harvey)

12

Nofzinger, 2004

Lisääntynyt vireys

Stressi

Valikoituva huomio

haittoihin& uhkiin

Unen puutteen yliarvio

Lisääntynyt ahdistuneisuus

Väärät uskomukset

7.12.2015 T. Paunio

Unettomuus heikentää työkykyä

13

Riittämätön/ heikko uni

Mieliala, kognitiivinen ja

sosiaalinen suorituskyky ↓

Onnettomuudet

Työn vaateiden ja toimintakyvyn epätasapaino

Työhön liittyvät riskit:

Matala kontrolliSuuret vaateetHeikko sos.tuki

KiusaaminenPanostus-kiitos epätasapaino

Epäoikeudenmukaisuus

Yleiset riskitekijätStressi

Varhainen kasvuymp.PersoonallisuusPerimän tekijät

Toimimattomat kompen-saatio-yritykset

Tyyty-mättö-myys

Työkyvyttömyys

Som. Ja psyk. Sairauksien riski↑

Poissolot

Paunio et al, 2015

7.12.2015 T. Paunio

Mitä unettomuus aiheuttaa elimistölle?

• Akuutti univaje (kokeellinen tutkimus)

– proinflammatorinen tila

– muuttaa elimistön metaboliaa

• Pitkäaikaisen univajeen seuraukset (epidemiologinen tutkimus)

– Lisääntynyt riski psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin

147.12.2015 T. Paunio

Unettomuus ja masennuksen riski

• Akuutti univaje madaltaa mielialaa

– Erityisesti ns. aamutyypeillä

• Unettomuus lisää masennuksen riskiä 2-kertaisesti

• Suurimmalla osalla depressiopotilaista unihäiriö (insomnia tai hypersomnia)

157.12.2015 T. Paunio

Millainen on unihäiriön ja masennuksen ajallinen yhteys?

• Aineisto: 18 631 kaksosta (v. 1975-1981)

• Elämäntyytymättömyyden skaala: yksinäisyyden tunne, elämän kovuus, onnellisuus, anhedonia

7.12.2015 T. Paunio

Elämäntyytymättömyys -> Heikko uni

v

c

Heikko uni -> Elämäntyytymättömyys

X

• Vain vähän yhteisiägeneettisiä tekijöitä heikonunen ja elämäntyytymättömyydenvälillä

– Heikon unen neurobiologisetvaikutukset altistavatmasentuneelle mielialalle?

7.12.2015 T. Paunio

Unettomuus lisää riski myöhempään masennuksesta johtuvaan työkyvyttömyyseläkkeeseen

• Aineisto: 12 063 kaksosta, 1975 - 2004

7.12.2015 T. Paunio

BDI-total

BDI-NATS

BDI-NATS +/- SLE

Työkvyyttömyyseläke (depression vuoksi)

7.12.2015 T. Paunio

Kronholm et al, JSR 2008

Unettomuuden lisääntyminen väestössä

7.12.2015 T. Paunio

• Kouluterveyskysely (THL)ja The Finnish School Health Promotion Study ja WHO-Koululaistutkimus 1984-2011

– 1 136 583 nuorta 11-18 v.

Unettomuuden lisääntyminen väestössä

7.12.2015 T. Paunio

• Insomniaoireet ja väsymyskaksinkertaistuivat 1990-luvun puolivälistä – v. 2008

– Kaikissa ikäryhmissä

– Tytöt > pojat

• Oireet assoioituivatheikompaankoulumenestykseen

– Kasvava kuilu virkeiden ja kroonisesti väsyneidenoppilaiden välillä

Girls

Boys

7.12.2015 T. Paunio

Painajaisunet väestössä

• Aineisto: 69 813 yksilöä (Finrisk) v.1972 – 2007

• ”Oletko nähnyt viimeisten 30 vuorokauden aikana painajaisi usein / joskus / ei koskaan ”

7.12.2015 T. Paunio

7.12.2015 T. Paunio

7.12.2015 T. Paunio

7.12.2015 T. Paunio

Mihin painajaiset liittyvät?

• Finrisk, 13 922 osallistujaa 2007 – 2012

• Kyselytietoa painajaisista, unen piirteistä, sosiodemografisista tekijöistä, masennusoireista, elämäntyylistä, fyysisestä hyvinvoinnista

7.12.2015 T. Paunio

• Usein toistuviin painajaisiin assosioituivat voimakkaimmin(ja itsenäisesti)

– Negatiivinen minäkuva (OR 1.32 per 1-pisteen kasvu)

– Unettomuus (OR 6.90)

– Väsymys ja uupumus (OR 6.86)

– Lisäksi: sukupuoli, ikä, työkyvyttömyys, matalaelämäntyytyväisyys, antidepressanttien tai unilääkkeidenkäyttö, runsas alkoholin käyttö

7.12.2015 T. Paunio

Milloin ja miten on optimaalista nukkua?

• Aika

• Paikka

• Lämpötila

• Nuorilla vuorokausirytmin viivästyminen

327.12.2015 T. Paunio

Pitäisikö koulujen alkamisaikaa viivästyttää?

• Systemaattinen meta-analyysi

• Yhteensä kuusi tutkimusta kouluajan viivästymisen vaikutuksesta täyttivät kriteerit (mm: kokonaisuniajan raportointi, kokeellinen tutkimusmalli, vaikutus käytökseen ja hyvinvointiin)

337.12.2015 T. Paunio

Julkaisu Aineisto Asetelma Interventio

Boerges et al, 2014

(USA)

9-12 luokat

(15,6 v)

N=1052

Pre-post,

ei kontrollia

Aloitusaika 8:00 -> 8:25

4 kk

Danner&Philips,

2008 (USA)

9-12 luokat

14-18 v.

N=10656

Pre-post,

ei kontrollia

7:30->8:30

1 v

Li ym, 2013 (Kiina) 4-5 luokat (9,6-12

v)

N=553

RCT 7:30->8:00 tai 8:30

2 v

Lufi et al, 2011

(Israeli)

8. Luokka (13,8 v)

N=47

RCT 7:30->8:30

1 vk

Owens et al 2010 9-12 luokat

16,4 v

Pre-post,

ei kontrollia

8:00->8:30

2 kk

Vedaa et al, 2012 10 lk (13-16 v)

N=106

Interventio /

verrokki

8:30->9:30

2 v

347.12.2015 T. Paunio

T. Paunio 35

• Kokonaisuniaika kasvoi 25-77 min, kun koulujen alkamisaikoja viivästytettiin 25-60 min

• Nukkumaanmenoaika ei viivästynyt

• Päiväaikainen väsymys, depressio-oireet, kofeiinituotteiden käyttö, myöhästymiset ja vaikeus pysyä hereillä väheni

• Tulokset puoltavat sitä, että nuoruusikäisillä koulu alkaisi myöhemmin

7.12.2015

Lopuksi (1)

• Useisiin mielenterveyden häiriöihin liittyy unen poikkeavuutta

• Unettomuus altistaa masennukselle, mutta masentunut mieliala ei itsessään altista unettomuudelle

• Unettomuus heikentää työkykyä ja lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä mm. masennuksen vuoksi

• Painajaisunet olivat sotasukupolvella tavallisia

• Ne liittyvät väestössä negatiiviseen minäkuvaan, elämäntyytymättömyyteen, unettomuuteen, väsymykseen sekä runsaaseen alkoholin käyttöön

6.12.2015 Esityksen nimi / Tekijä 36

Lopuksi (2)

• Unettomuus on lisääntynyt väestön eri osissa: lapsilla, nuorilla ja aikuisilla (erityisesti työtä tekevässä väestössä)

• Lasten ja nuorten unihäiriöiden tunnistaminen ja hoito on erityisen tärkeää kehityksen tukemiseksi ja perheen hyvinvoinnin kannalta

• Tuore systemaattinen meta-analyysi tukee ajatusta, että nuorten koulujen alkamisaikaa tulisi viivästyttää

6.12.2015 Esityksen nimi / Tekijä 37