N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20052/2015

Aurinkoagentit Ruisrock-humussa

Syöpäyhdistys jalkautui Tyksiin

Seksuaalisuus on enemmän kuin seksi

Mielenrauhaa ja voimaa luonnosta

Krooninen syöpä on ikävä kumppani

Tutustu laajaan kurssitarjontaamme!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2015 - N:o 2

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuhelin 02 2657 666 (info)Sähköposti: tiina.surakka@lssy.fi Päätoimittaja: Tiina SurakkaToimitussihteeri: Aleksi Rajamäki

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Painos: 231 000Painopaikka: Turun SanomatLue lehteä verkossa: www.lssy.fi/julkaisutSeuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2016

Lisää aurinkovoidetta? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toi helpotusta punottaville hartioille paah-teisessa Ruisrockissa 3.–5. heinäkuuta. Kuva: Aleksi Rajamäki

KANNEN KUVA

Olen tässä, sinua varten Mikä viesti olisi sellainen, jossa kiteytyisi visio asiakaspalvelustamme parhaalla mah-dollisella tavalla, mihin henkilökuntamme sitoutuu ja mikä näkyy myös toiminnassam-me? Kuluvan vuoden henkilöstön kehittämisohjelman tulos on nähtävissä otsikosta, tiivistimme tavoitteemme neljään sanaan. Tuemme henkilöstömme jatkuvaa kouluttau-tumista ja samalla uudistamme toimintaamme. Yhtenä tärkeänä uudistuksena näen hoitopäiväkorvauskäytäntöjemme sujuvoittamisen. Riitta Norri, jonka haastattelu on luettavissa tästä lehdestä, haastoi meidät tarkastelemaan juuri näitä käytäntöjämme.

Koska jäsenkuntamme on laaja, lapsisyöpäpotilasperheestä vuosikymmenien aikaisiin kannattajajäseniin, meidän tulee vastata hyvin erilaisiin tarpeisiin. Kansikuvassa on tärkeä viestimme terveellisestä aurinkokäyttäytymisestä, jota toteutimme Ruisrockissa. Myös aktiivinen yhteistyömme Tyksin kanssa näkyy eri tavoin. Syöpään sairastuneiden ensitietopäivissä ovat mukana mm. T-ja U-sairaalaan elokuun alusta viikoittain jalkau-tuneet asiantuntijamme. Olemme sairaalassa, syöpäpotilasta ja hänen läheistään varten.

Otsikkona olisi voinut olla myös ”Nyt on syytä juhlaan”. Helluntaina vietettiin PROPOn valtakunnallisia kesäpäiviä, Karinakodin edustalla oli muistopatsaan paljastustilaisuus ja Meri-Karinan sisäpiha eli Heikin Piha sai virallisesti nimensä. Illemmalla juhli naa-purissa 10-vuotias Taidekappeli. Elokuussa sen sijaan lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho juhlisti 35-vuotista taivaltaan. Meri-Karinan palvelukeskus puolestaan viettää neljännesvuosisataansa toimintapäivällä lokakuussa. Aleksis Kiven päivä huipentuu niin ikään 25 vuotta juhlivan Salonkiorkesteri Promenaden konserttiin ja juhlatanssiaisiimme. Tervetuloa mukaan!

Lokakuussa olemme uusien Roosa nauhojen kera Turun Kirjamessuilla. Siellä myös julkistetaan edeltäjäni eli Kari Ojalan muistelmateos. Osastollamme voi myös pii-pahtaa antamassa palautetta palliatiivisen hoitotyön kirjasta. Pinkin kuukauden kun-niaksi järjestämme yhdessä Turun Donnien kanssa naisten Rintapäivän Meri-Kari-nassa. Luvassa on mm. asiantuntija-alustuksia, uimapuku- ja liiviesittelyä, uintia ja saunomista. Myös marraskuussa ja joulukuussa olemme monin tavoin tässä, teitä varten. Innostavia lukuhetkiä, antakaa palautetta!

Toimitusjohtaja Tiina SurakkaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Jag är här för digVilket är det budskap som sammanfattar visionen i vår kundservice på bästa möjliga sätt, som vår personal förbinder sig till och som också syns i vår verksamhet? Re-sultatet av personalutvecklingsprogrammet innevarande år framgår av rubriken och vårt mål kan sammanfattas i fem små ord. Vi stöder en kontinuerlig personalutveck-ling och samtidigt förnyar vi vår verksamhet. Att göra vårddagsersättningspraxisen smidigare är en sådan viktig förnyelse. Riitta Norri, vars intervju kan läsas i denna tidskrift, utmanade oss uttryckligen att granska och förbättra detta förfarande.

Då vår medlemskår är mycket bred, allt från barncancerfamiljer till personer som varit stödmedlemmar i flera årtionden, bör vi svara på mycket olika behov. På pärmbla-det syns vårt viktiga budskap om att skydda sig tillräckligt för solen, vilket vi poäng-terade under Ruisrock. Vårt aktiva samarbete med ÅUCS syns också på många olika sätt. På de första informations-tillställningarna som ordnas för cancerpatienter deltar

även bl.a. våra experter som från ingången av augusti arbetar på T- och U-sjukhusen varje vecka. Vi finns på sjukhuset för att stödja cancer-

patienterna och deras närmaste.

Vi kunde även ha använt rubriken ”Nu är det dags för fest”. Under pingsten firade nämligen PROPO riksomfattande sommardagar, vi höll en avtäckningsceremoni för minnesstoden framför Karina-hemmet och gav Meri-Karinas innergård ett officiellt namn, Hei-

kin Piha. Senare på kvällen firade Konstkapellet 10-årsju-bileum i grannskapet. I augusti firade Sykerö-klubben för barncancerfamiljer sin 35-åriga verksamhet. Meri-Karinas servicecentrum firar i sin tur 25-årsjubileum med en verksamhetsdag i oktober. Aleksis Kivi-dagen kulminerar med en konsert av Salonkiorkesteri Prome-

nade, som likaså firar 25-årsjubileum i år och med en festbal i anslutning till den. Välkommen med!

I oktober deltar vi med en ny Rosa bandet-kampanj på bok-mässan i Åbo. På mässan offentliggörs även min föregångare Kari Ojalas memoarer. På vår avdelning är det också möjligt att lämna respons på boken om palliativt vårdarbete. Rosa månaden till ära ordnar vi även tillsammans med Turun Donnat en bröstcancerdag i Meri-Karina. På programmet finns bl.a. expertanföranden, baddräkts- och bh-förevisningar samt möj-lighet att simma och bada bastu. Även i november och decem-ber är vi på många sätt här för er. Inspirerande lässtunder, ge

respons!

Verkställande direktör Tiina SurakkaSydvästra Finlands Cancerförening r.f.

NÄIN SE KÄY

Me mietimme miten saisit sen.

MIETI MILLAISENKODIN HALUAT

Heti kun ajatus uudesta kodista tulee mieleesi, ota meihin yhteyttä.

Meillä kaksi asiantuntijaa ryhtyy puolestasi töihin: Sp-Kodin asuntovälittäjä ja Säästöpankin pankkiammattilainen.

Mietimme yhdessä selvät askelmerkit haluamaasi osoitteeseen.

Mene osoitteeseen: säästöpankki.fi/kodinvaihto

Yhteistyössä

1.

2.

3.

Liedon Säästöpankki | Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku p. 010 430 900*) | saastopankki.fi/liedonsp

*) Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min.,matkapuhelinverkoista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

N:o 2 - 2015 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Sohvanurkkaus T-sairaalan sädehoitopolikli-nikan ja syöpäpoliklinikan aulassa on paikka, jossa Niina ja Leevi ovat syyskuun alusta läh-tien jakaneet tärkeää tietoa aina keskiviikkoi-sin kello 10–15. Niina piipahtaa lisäksi puo-lenpäivän aikaan lasten hematologisella osas-tolla kuulostelemassa, onko siellä tiedon tarpeessa olevia vanhempia.

– Työmme on tällaista matalan kynnyksen toimintaa. Kerron vanhemmille yhdistyksem-me toiminnasta ja tukimuodoista, kuten esi-merkiksi Kelan ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamista Meri-Karinan sopeutumisvalmen-nuskursseista sekä lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon toiminnasta, Niina kertoo.

Leevi opastaa samalla tavoin aikuispotilaita muun muassa hoitopäiväkorvausasioissa ja keskusteluavun sekä vertaistuen saamisessa.

– Jos joku potilas tai omainen haluaa tietoa saattohoidosta, voin jalkautua osastolle siitä ker-tomaan ja järjestää tarvittaessa tutustumiskäynnin Karinakotiin, toteaa aikanaan 20 vuotta saatto-hoitokodissa työskennellyt neuvontahoitaja.

Leevi on koulutukseltaan erikoissairaanhoi-taja, Niina toimintaterapeutti. Kumpikin ko-rostaa, etteivät he puutu Tyksissä hoitoihin.

– Hoitoasiat kuuluvat täällä täysin sairaalan henkilökunnalle. Me teemme yhdistyksen tarjoamaa apua tutuksi.

Aulatilan tapaamispaikasta löytyy myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen postilaa-tikko, johon voi jättää hoitopäiväkorvausha-kemuksia ja halutessaan yhdistyksen jäsen-hakemuksen.

Tiedon tarve on suuriNeuvontatyössä tärkeintä on Niinan ja Leevin mielestä yhteistyön kitkaton sujuminen kaik-kien osapuolten, eli jalkautujien, oman työn-antajan ja sairaalan väen välillä.

– Tavoite on meillä kaikilla sama: se, että syöpäsairas saa parhaan mahdollisen avun, Niina tiivistää.

Kaksikko kiittelee Tyksin henkilökuntaa, joka on ottanut heidät hyvin vastaan.

– Kiersimme keväällä eri osastojen palave-reissa esittelemässä suunnitelmiamme. Hen-kilökunnan mielestä on hienoa, että asiakkai-ta voi ohjata sellaisen henkilön luokse, joka osaa kertoa esimerkiksi kurssi- ja vertaistuki-mahdollisuuksista.

Tiedotukselle on Niinan ja Leevin koke-muksen mukaan suuri tarve, ja sitä pitää suunnata kaikenikäisille.

– Kursseillemme tulee usein ihmisiä, jotka kertovat, etteivät he ole saaneet tietoa, vaik-ka olisivat sitä halunneet.

– On esimerkiksi ollut naispotilaita, jotka ovat rintasyöpäleikkauksen jälkeen käyttä-neet vuosikausia liiveissään täytettä, koska he eivät ole tienneet, että heillä olisi oikeus proteesiin, Leevi kertoo.

Niin tärkeitä kuin sairaalassa jaettavat esit-teet ja tietopaketit ovatkin, ne eivät tiedonja-noisille aina riitä. Kasvokkain kohtaamisessa on sekin etu, että potilas tai omainen pääsee esittämään mieltään askarruttavia kysymyksiä.

Yhtenä oman pestinsä suurimmista haas-teista Niina pitää perheiden tavoittamista oikea-aikaisesti.

– Joku perhe voi tarvita tukea eniten heti alkuvaiheessa, joku hoitojen aikana ja joku vasta tilanteen mentyä ohi. Esimerkiksi syövän sairastaneen lapsen sisarukset saattavat alkaa oirehtia vasta sitten, kun kaikki on kunnossa.

– Yksi kehittämiskohde onkin juuri se, mi-ten voisimme suunnitella ja toteuttaa työmme niin, että vastaamme perheiden tarpeisiin näissä kaikissa vaiheissa.

Lapsiperheille runsaasti tukeaLapsiperhekoordinaattorin tärkeästä työstä Tyksiin jalkautuminen on vain pieni siivu. Niina vastaa työssään virkistys- ja vertaistuki-toiminnan järjestämisestä lapsisyöpäpotilas-perheille.

– Pyrimme siihen, että perheet pystyisivät viettämään mahdollisimman normaalia arkea raskaista hoidoista huolimatta, hän korostaa.

Virkistystoiminnan ytimessä ovat Meri-Karinassa järjestettävät infektioriskittömät toimintapäivät, jotka tarjoavat perheille mah-dollisuuden tavata muita samassa tilanteessa olevia lapsia ja vanhempia. Ohjelmaa järjes-tetään tiiviissä yhteistyössä lapsisyöpäpotilas-perheiden Sykerö-kerhon kanssa.

– Arvostan suuresti vapaaehtoispohjalta toi-mivia Sykerö-vanhempia, jotka antavat ai-kaansa ja tarjoavat osaamistaan kaikkien ker-holaisten hyväksi. Aktiiviset vanhemmat ovat järjestäneet infektioriskittömiä tapahtumia yhteistyössä muun muassa Finnkinon, Zoolan-dian, Tivoli Seiterän, Vartiovuoren kesäteatte-rin ja Turun kaupungin kanssa, Niina listaa.

Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää tuki-muotoja myös niille lapsiperheille, joissa jom-pikumpi vanhemmista sairastaa syöpää.

– Tällaiselle tuelle on selkeä tarve. Monilta perheiltä puuttuu lähellä oleva tukiverkko, ja arjesta suoriutuminen jää pelkästään terveen vanhemman harteille, mikä voi olla hyvin raskasta.

Suunnitelmissa on myös Arjen ystävä -toi-minnan käynnistäminen. Sen tavoitteena oli-si vapaaehtoisten kouluttaminen lapsiperhei-den tueksi.

Ryhmä tukee yksinäistäLeevi on tyytyväinen suunnitelmiin aloittaa syksyllä ryhmä yksinäisille syöpään sairastu-neille.

– Sopeutumisvalmennuskursseilla on aina korostunut se, miten paljon tukea potilaat saavat puolisoiltaan. Moni jää kuitenkin sai-rautensa kanssa täysin yksin, ja heille tällai-nen ryhmä olisi erittäin tärkeä.

Neuvontahoitaja kaavailee, että ryhmäläis-ten kanssa voitaisiin kokoontua esimerkiksi kerran kuussa asiantuntijaluentoja tai alustuk-sia kuulemaan – tai suunnitella jotain muuta ryhmälle mieluisaa toimintaa.

Teksti ja kuva: Vappu PitkänenLapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen ja neuvontahoitaja Leevi Sandell kertovat Tyksin T-sairaalassa potilaille ja omaisille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tarjoamista palveluista.

Kasvotusten on helpompi auttaaEpätietoisuus kalvaa usein syöpään sairastunutta ja hänen läheisiään. Kaikki tieto ja apu ovatkin tarpeen. Siksi lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen ja neuvontahoitaja Leevi Sandell jalkautuivat Tyksin T-sairaa-laan kertomaan potilaille ja omaisille kasvotusten, millaisia palveluja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on tarjolla.

Nyt on aika kysyä lukijoilta ehdotuksia jul-kaisun uudeksi nimeksi – vai kaipaako se mielestäsi päivittämistä lainkaan? Lähetä ehdotuksesi lyhyiden perusteluiden sekä yhteystietojesi kera 30.11. mennessä osoitteeseen viestin-ta@lssy.fi. Vastaanotamme mie-lellämme myös hahmotelmia nimilogon visuaalisesta il-meestä.

Syöväntorjuntasanomien viestintäneuvosto vallitsee ehdo-tuksista osuvimman, ja jos nimeä päätetään muuttaa, uusi nimilogo julkaistaan vuoden 2016 ensimmäisen lehden kannessa. Raati toivoo, että lehden uusi nimi olisi ytimekäs sekä mahdollisim-man helppo lausua ja taivuttaa. Pidätämme

oikeuden säilyttää lehden nykyinen nimi tai keksiä uusi itse.

Voittajanimeä ehdottaneelle on luvassa Turun Hirvensalossa sijaitsevan Meri-

Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen viikonloppupaketti (sis. majoittumisen kahden hengen huoneessa yhdek-si yöksi, aamiaisen ja lounaan kahdelle sekä sauna- ja allas-osaston käytön). Jos voittanutta nimeä on ehdottanut useampi ni-

minikkari, arvotaan palkinto heidän kesken. Kaipaamme palautetta paitsi lehden

nimestä myös sisällöstä. Minkälaisista aiheis-ta haluaisit lukea lisää, mistä puolestaan vä-hemmän? Onko lehden sivumäärä sopiva, entä lehden koko? Miten haluaisit kehittää

lehteä? Ruusut ja risut voi lähettää niin ikään osoitteeseen viestinta@lssy.fi.

Tietopaketti laajalle yleisölle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys julkaisee kahdesti vuodessa ilmestyvää yhdistysleh-teä. Jo 38 vuoden ikään ehtinyt julkaisu nimettiin ensin Lounais-Suomen Syöpäsa-nomiksi. Nykyisen nimensä Lounais-Suo-men Syöväntorjuntasanomat ja taiteilija Ulla Nymanin suunnitteleman nimilogon lehti sai vuonna 1990. Syöväntorjuntasano-mien lisäksi yhdistys toimittaa kerran vuo-dessa julkaistavaa Jäsentiedote-lehteä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat mm. kertoo yhdistyksen sekä sen paikallisosastojen ja potilasryhmien ajankohtaiset kuulumiset, esit-

telee tuoreimpia syöpätautien tutkimus- ja hoi-totuloksia ja niiden kehityslinjoja sekä painottaa vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä ja talkoohengen merkitystä syöväntorjuntatyössä. Aiheisiin pa-neudutaan niin potilaan ja hänen läheisensä kuin yhdistyksen, hoitohenkilökunnan, tutkijan ja vapaaehtoistyöntekijän näkökulmasta.

Lehden painosmäärä on 231 000 kap-paletta, ja se jaetaan ilmaisjakeluna Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueelle sekä yhdistyksen sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille valtakunnallisesti.

Syöväntorjuntasanomien suunnittelun ja to-teutuksen apuna on Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen hallituksen nimittämä viestintäneu-vosto, jonka puheenjohtajana toimii tiedetoimit-taja ja -tiedottaja Tuula Vainikainen. Lehden päätoimittaja on toimitusjohtaja Tiina Surakka.

Mikä lehden uudeksi nimeksi? – lähetä ehdotuksesi 30.11. mennessä ja voita viikonloppuloma Meri-Karinaan!

Niina ja Leevi jalkautuivat Tyksiin jakamaan tietoa

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2015 - N:o 2

Suurin osa lahjoituksesta, reilut 11 000 euroa, kerättiin Sykerö-kerhon TOIVOA ON – ON -huutokaupassa, joka järjestettiin Faceboo-kissa huhtikuun aikana. Lisäksi Sykerö lah-joitti palkkakustannuksiin 5000 euroa ja Suur-Seudun Osuuskauppa 1701 euroa inter-netäänestyksen perusteella.

Huutokauppa on ollut kahden vapaaehtoi-sen äidin eli Niina Piipon ja Pia Päivänsäteen voimanponnistus.

– Lapsen ja nuoren vakava sairastuminen syöpään muuttaa perheen elämää dramaat-tisesti. Lahjoituksella voimme parantaa sai-raalassa hoidettavien syöpälasten ja -nuorten hoito-oloja sekä tukea lapsen kehitystä osal-listumalla tarvittaviin henkilöstökustannuk-siin. Lahjoituksen avulla lastenohjaajan työ-sopimusta voidaan jatkaa toistaiseksi vuoden

loppuun saakka, Sykerön puheenjohtaja Piippo kertoo.

– Lahjoitusvaroilla on suuri merkitys, mut-ta nekään eivät kestä ikuisesti. Olisi hienoa, että varhaiskasvatuksen päättäjät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella havahtui-sivat lastenohjaajan todelliseen tarpeeseen.

Lastenohjaaja pyrkii järjestämään monen-laista toimintaa lapsille ja nuorille, jotka viet-tävät osastolla pitkiä aikoja henkisesti ja fyy-sisesti raskaissa syöpähoidoissa.

– Hän voi leikin keinoin valmistella lasta rankkoihin hoitoihin, toisaalta mahdollistaa myös ilonhetkiä hoitojen aikana. Osastolla ohjaus on yksilöllistä, koska usein fyysinen kunto rajaa tekemisen mahdollisuuksia.

Teksti ja kuva: Niina Ollikainen

Sykeröltä lähes 18 000 euroa Tyksin lastenohjaajan palkkaukseenLapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho lahjoitti 17 879 euroa Tyksin lasten ja nuorten hematologisen osaston lastenohjaajan työn jatkamisen tukemiseksi.

Sykerö-kerho lahjoitti 17 879 euroa lasten ja nuorten hematologisen osaston lastenohjaajan palk-kakustannuksia varten. Lahjoitustilaisuus pidettiin 26.5.2015 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenklinikalla. Sydämelliset kiitokset kaikille lahjoittajille ja huutokauppaan osallistuneille!

Pihasoittokonsertti oli osa pe-rinteistä Pihasoittotempausta, joka järjestettiin tänä vuonna jo 42. kertaa. Elävää musiikkia kuultiin Turun, Raision, Naan-talin ja Maskun asumalähiöis-sä, toreilla ja kauppakeskuk-sissa. Tempausta koordinoi maamme vanhimpiin musii-killisiin yhdistyksiin lukeutuva Turun Soitannollinen Kerho ry., joka järjestää jäsenistöl-leen mm. erilaisia musiikki-harjoituksia, retkiä sekä har-rastus- ja opetustilaisuuksia.

Tempauksessa kerätään va-roja eri potilasjärjestöjen lap-sille lipaskeräyksin ja pankki-siirroin. Meri-Karinassa järjes-tetyn konsertin tuotto suun-nattiin pienten syöpäpotilai-den toiminnan tukemiseen.

– Toimintamme ensisijaise-na tarkoituksena on tarjota aktiviteetteja niille lapsille, jot-ka ovat infektioriskissä syövän takia. Järjestämme toimintapäi-viä kuukausittain. Siellä lapset perheineen saavat tutustua

toisiinsa ja leikkiä suojatuissa tiloissa. Sykerö-kerho järjestää myös vertaistukitoimintaa per-heille, Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen Sykerö-kerhon puheenjohtaja Niina Piippo kertoi Pihasoittotempauksen lähtöstartissa, joka pidettiin Turun kauppatorilla.

Myös a cappella -kuoro Ramona muisti pieniä poti-laita rahalahjoituksella. Kaa-rinalainen kuoro myönsi osan Turun työväenopistolla lauantaina 16.5. pidetyn konsertin lipputuloista Syke-rö-kerholle. Lahjoitettavaksi kertyi yhteensä 900 euroa.

Ramona-kuoron dramati-soitu ”Tie alkuun” -konsertti kuvasi yhden parisuhteen elinkaaren. Konsertissa kuul-tiin suomalaisten eturivin naisartistien tuotantoa, muun muassa Kaija Koosta Eriniin ja Chisuun, miehisesti Stigillä ja Cheekillä maustettuna.

Teksti: Aleksi Rajamäki

Uudenlainen Pihasoittokonsertti soi lapsisyöpäpotilaiden hyväksi

35 vuoden ikään ehtinyt lapsisyöpäpoti-lasperheiden Sykerö-kerho on uudistanut visuaalisen ilmeensä juhlavuoden kunniak-si. Logon suunnitelleen Taina Yleniuksen, Sykerön aktiivisen vapaaehtoisen, mukaan siinä yhdistyvät toiminnan monimuotoisuus, yhteisöllisyys ja välittäminen.

– Hahmot sydämen ympärillä symboloi-vat yhdessä tekemisen meininkiä ja sitä, että tuemme toisiamme ja suojelemme sitä tärkeintä. Sydän kertoo itsessään jo rak-kaudesta, mutta siinä näkyvät myös siivet. Sykerö tukee myös niitä perheitä ja lapsia, jotka eivät taistelusta selviä.

Logossa punainen kuvaa rakkautta ja lämpöä, keltainen iloa, vihreä puoles-taan toivoa ja luottamusta. Uusi visu-aalinen ilme julkaistiin Sykerön 35-vuo-tisjuhlallisuuksien yhteydessä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa 30. elo-kuuta.

Sykerön juhlassa avattiin samalla valo-kuvaaja Lari Järnefeltin TAISTELUTARI-NAT-valokuvanäyttely, joka on kuvasarja perheistä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan. Kuvassa pääosassa on lapsi, mut-ta yhtä voimakkaana lapsen taustalla on koko perhe.

Kuvasarjan ja valokuvanäyttelyn kautta valokuvaaja haluaa näyttää, että vaikka

syöpä voi kohdata minkä tahansa aivan tavallisen lapsiperheen, löytyy voima tais-tella syöpää vastaan perheen sisältä.

Yhdeksästä kuvasta koostuva näyttely on esillä Meri-Karinassa 4.10. asti. Siihen on mahdollista tutustua arkisin klo 8–20 ja viikonloppuisin klo 8–16. Lue lisää: www.taistelutarinat.fi

Teksti: Aleksi Rajamäki

Potilaskerho Sykerölle uusi logo

Vuosittainen Pihasoittotempaus haki tänä vuonna uusia tuulia Meri-Karinan toiminta- ja palvelukes-kuksessa maanantaina 11.5. järjestetyn konsertin muodossa. Musiikista vastasi Turun Soitannollisen Kerhon soittajat ja artistit, ja tapahtuma-areenana toimi katettu, hiljattain remontoitu Heikin Piha.

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltäRintaliivit, kokoliivittai uima-asunTeemme valitsemaasimalliin proteesitaskun

Liivien ja rantamuodinYkköspaikka

Lokakuu on vaaleanpunainen - jo 13. kerran! Osta Roosa nauha paikallisen toiminnan tukemiseksi!

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja sen paikallisosastot toteuttavat tehokampanjaviikon 28.9.–4.10. Yhteistyökumppaneina Turun Osuuskauppa,

Suur-Seudun Osuuskauppa ja Hämeenmaan Osuuskauppa. Varsinaista Roosa nauha -päivää vietetään pe 9.10., jolloin kaikki pukeutuvat pinkkiin!

Rintapäivä Meri-Karinassa ti 20.10. Asiantuntija-alustuksia, uimapuku- ja liiviesittelyä, Roosa nauha -myyntiä,

uintia ja saunomista. Tule tutustumaan Meri-Karinan (Seiskarinkatu 35, Turku) palveluihin ja keskustelemaan vertaistukihenkilöiden kanssa! Samalla

saat tietoa neuvonta-, kurssi- ja vertaistukitoiminnasta. Tilaisuus alkaa klo 17, yhteistyössä Turun Donnien kanssa.

Roosa nauha -konsertti Loimaalla su 25.10. Loimaan paikallisosasto järjestää tilaisuuden Roosa nauha -teemalla klo 15 alkaen Heimolinnassa, Heimolinnankatu 4. Kyösti Mäkimattila,

runoja ja lauluja. Lippuja (20 €, sis. kahvin) ennakkoon: Tiinan Kukka, Loimaa.

Pinkk i kuukaus i hu ipentuu maakunna l l i ses t i TPS-B lues-ot te luun la 31.10. k lo 17 HK Areena l la !

Olemme mukana myös Kirjamessuilla 2.–4.10. (B-halli, osasto 12)ja Osaava Nainen -messuilla 23.–25.10. (A-halli, osasto 111).

Roosa nauha on Suomen Syöpäsäätiön kampanja, jonka keräysvaroilla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta ja tarjotaan asiantuntevia neuvontapalveluita

syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lue lisää: www.roosanauha.fi

N:o 2 - 2015 - 5Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lapsisyöpäpotilaille kyytiä jo 10 vuotta

– Olin käymässä Tyksin sädehoitopuo-lella. Siellä kellarissa oli viisi lasta, viisi kaljupäistä poikaa menossa sädehoi-toon. Nuorin oli kolmevuotias ja vanhin 11-vuotias. Silloin kyynel silmässä ajat-telin, että voi kun nuo lapset saisivat apua, Tamminen kertoo.

Tuolloin Perniössä asunut Tamminen keskusteli Perniön seurakunnan silloi-sen kanttorin Sini Niemisen kanssa mahdollisuudesta tulla kirkkoon laula-maan syöpälasten hyväksi. Asia sopi seurakunnalle. Sen jälkeen Tamminen otti yhteyttä Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen silloiseen toimitusjohtajaan Kari Ojalaan. Tamminen alkoi harjoitel-la konsertin ohjelmistoa. Ensimmäinen kirkkokonsertti järjestettiin vuonna 2004. Jo ensimmäinen konsertti keräsi satoja kuulijoita. Kirkkokonsertteja on ollut Perniön lisäksi Mynämäen ja Lie-don kirkoissa.

Syksyllä 2014 Perniön kirkko oli täynnä.

– Siitä tulee hyvä mieli. En ole turhaan järjestänyt konsertteja, Tamminen kiittää yleisöä.

Syksyn 2014 konsertissa lauloivat Tammisen lisäksi Susanna Manelius ja Ilkka Leikkonen. Markku Liitola säesti harmonikalla. Urkumusiikista vastasi Margit Muurinen. Konsertin yhteydessä lastentautien erikoislääkäri Marika Grönroos kertoi lasten syöpätaudeista

Konsertin ohjelmien myynnistä sekä

kerätystä kolehdista kertyi yhteensä 4167,45 euroa. Summa luovutettiin ko-konaisuudessaan Lounais-Suomen Syö-päyhdistykselle käytettäväksi lapsisyö-päperheiden kuntoutustoimintaan sekä Tyksin lastenklinikan syöpätutkimuk-sen hyväksi.

Konserttisarja täytti siis kymmenen vuotta. Tamminen miettii vielä, tulisiko kirkkokonserteille mahdollisesti jat-koa.

– Laulajalle tunnin kestävä konsertti on raskas, koska pitää laulaa ilman mikrofonia, ja se ottaa voimille. Kon-sertin jälkeen on ”takki tyhjä”, mutta mieli on hyvä. On mahtava tunne, kun saa kirkon täyteen, ja on hyvä mieli sii-tä, että on saanut jotain aikaiseksi lap-sisyöpäpotilaiden hyväksi.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Lapsisyöpäpotilaiden tapaaminen sai Reijo Tammisen järjestämään hyväntekeväisyyskonserttejaMaskulainen Reijo Tamminen on järjestänyt kymmenen vuoden ajan kirkkokonsertteja lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Ajatus hyvän-tekeväisyyskonserteista sai alkunsa hieman yli vuosikymmen sit-ten. Tammisen silloinen puoliso oli syöpähoidoissa Tyksissä.

Maskulainen Reijo Tamminen on järjestänyt kirkkokonsertteja lapsisyöpäpotilaiden hyväksi kymmenen vuoden ajan.

– Eräs meidän jäsenemme kysyi, voi-siko lapsille järjestää elämyksiä ja tutustumista kilpa-autoihin ja mah-dollisesti kyyditä heitä oikeilla kilpa-autoilla radalla, kertoo Erkki Keski-nen MRT ry:stä.

Yhdistys otti yhteyttä Alastaron moottoriradan silloisiin omistajiin, jotka olivat myötämielisiä tapahtu-malle.

– Nykyinen Alastaron radan omis-taja Tero Tupala on jatkanut tapahtu-man tukemista keskeytyksettä.

Lapsisyöpäpotilaiden lisäksi muu-tamana vuonna mukana on ollut lapsia muistakin avustettavista järjes-töistä. Lapsia on kyyditetty kilpa-autoilla ja moottoripyörillä. Tänä vuonna moottoriradalla oli ainoas-taan lapsisyöpäpotilaita. Sykeröläis-ten lisäksi Satakunnan Syöpäyhdis-tyksen lapsisyöpäpotilaskerhon Syö-pyköiden jäseniä osallistui tapahtu-maan.

Syöpähoitojen takia eristettyä elä-mää viettävät lapset saavat tapahtu-masta unohtumattomia elämyksiä, mutta mitä MRT saa tapahtumasta?

– Saamme hyvän mielen, kun nä-

emme iloisia lapsia. Me autourheilijat haluamme tehdä jotain hyödyllistä, Keskinen hymyilee.

Tapahtumassa on ollut mukana kilpa-autoja kaikista moottoriurheilun luokista. Aktiivisimmin ovat mukana olleet Endurance-teamit. Mukana on ollut myös Drifting-autoja, kilpa-kuorma-autoja ja ralliautoja sekä off-road-autoja. Kahtena vuotena muka-na on ollut Kallio Racing teamin Vesa Kallio, joka on kyydinnyt halukkaita radalla 2-paikkaisella kilpamoottori-pyörällä. Tänä vuonna paikalla oli myös Autourheilun Keskusliiton (AKK ry) vetämä Turvassa Tiellä -oh-jelma.

Perinteiseen tapaan MRT ry:n nai-set tarjosivat lapsille pientä purtavaa.

– Myös monien kuljettajien työnan-tajat ovat suhtautuneet tapahtumaan myönteisesti antamalla kuljettajille vapaapäivän, Keskinen kiittää.

– Näillä näkymin ensi vuonna jat-ketaan. Sama aika, siis juhannuksen

aatonaatto, ja sama paikka.

Ison pyörän kyytiinSandvikin Turun tehtaan moottori-pyöräkerho Sandvik RockBikers Tur-ku on ollut mukana tapahtumassa kuusi kertaa. Kerholaiset ajeluttavat lapsia isoilla matkapyörillä.

– Lapset saavat lähtemään mukaan tapahtumaan. Itselläni on pieniä lap-sia, joten lasten asia on itselleni lähei-nen, kertoo Kimmo Virtanen.

– Muutaman vuoden kokemuksel-la ja lapsilta saamamme palautteen perusteella teemme jotain, millä on lapsille suuri merkitys.

Jyrki Manninen on samaa mieltä. Kerholaisille on ajokaudessa oikeas-taan kaksi tapahtumaa ylitse muiden: ajokauden avaus sekä lapsisyöpäpo-tilaiden ajelutuspäivä, joka varataan kalenteriin jo talven aikana.

Teksti ja kuvat: Pekka Remes

Turkulainen autourheilun En-durancea (kestävyysajoa) harrastava Momo Racing Team ry (MRT ry) on ajelutta-nut ratakilpa-autoilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaita eli sykerö-läisiä 10 vuoden ajan. Ajelu-tuspäivä on perinteisesti jär-jestetty juhannuksen aaton-aattona. Näin myös tänä vuonna. Miten perinne alkoi?

Kimmo Virtanen lähdössä ajeluttamaan pientä sykeröläistä. Jyrki Manninen varmistaa, että kaikki on kunnossa.

Tie terveyteesion auki.

LIITY SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUE

TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME! VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI:

€ €

YHDISTYKSEN JÄSENENÄ SAAT RAHANARVOISIA ETUJAJULKAISUT

ALENNUKSET

€

TERVEYSTALON TOIMIPISTEET030 6000Terveystalo Pulssi, Terveystalo Turku Aninkainen,Terveystalo Salo,Terveystalo Forssa,

MEHILÄISEN TOIMIPISTEET010 414 00Sairaala Mehiläinen Turku,Sairaala Mehiläinen Salo,

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI!

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2015 - N:o 2

Forssalainen Riitta Norri muistaa hyvin loka-kuisen työpäivän vuonna 1998. Kovat vatsa-kivut ja pahoinvointi yllättivät 46-vuotiaan poliisin Kylmäkoskelle suuntautuvalla van-kikuljetuksella. Seuraavana yönä kivut yltyi-vät ja edessä oli sappileikkaus. Sappirakko oli tulehtunut ja kasvanut osittain maksaan kiinni. Leikkauksen jälkeen kaiken piti olla jo hyvin. Norri oli yksin lenkillä, kun kirurgi soitti.

– Ennen kuin lääkäri ehti sanoa mitään, sanoin, että nyt sinä tiedät jotain kauheaa! Sitten lääkäri kertoi, että vatsasta oli tutki-muksissa löydetty myös syöpää ja että maha oli avattava, koska ei tiedetty missä syöpä tarkalleen ottaen oli. Se oli valtava järkytys, en ollut mitenkään valmistautunut tuohon tietoon, eikä ensitiedon saaminen puheli-messa ollut mukavaa. Lopulta minulta löy-dettiin munasarjasyöpä. Tuo syöpähän ei anna mitään oireita, ja minulla se löytyi ta-vallaan vahingossa, sanoo Riitta Norri.

Seitsemäntoista vuoden aikana vatsan seu-tua on leikattu kymmenisen kertaa. Ensim-mäisessä suuressa leikkauksessa poistettiin munasarjat, munanjohtimet, kohtu, umpisuo-li ja kaikki näkyvä syöpä.

– Leikkausta seuraavana aamuna leikkaava lääkäri tuli potilashuoneeseen, jossa oli mui-takin potilaita. Hän sanoi kaikkien kuulleen, että minulla oli pitkälle levinnyt syöpä ja et-tä he olivat miettineet, leikkaavatko he mi-nua lainkaan, koska syöpä oli levinnyt niin laajalle. Sitten leikkauspäätös kuitenkin teh-tiin, ja mukaan kutsuttiin lisää lääkäreitä. Jos olisin tiennyt, mitä oli tulossa, olisin varmaan pyytänyt kahdenkeskistä keskustelua. Nyky-ään en enää halua kysellä tietojani muiden potilaiden läsnä ollessa, selvittää Riitta Norri, jonka sairastamasta munasarjasyövästä vii-den vuoden jälkeen on elossa vain 35 pro-senttia sairastuneista. Norrin munasarjasyöpä on ollut krooninen tauti, josta paranemiseen ei ole annettu toivoa.

Syöpää on hoidettu Hämeenlinnan kes-kussairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Leikkausten lisäksi hän on saanut erilaisia sytostaatti- ja muita lääkeyhdistel-miä. Rankoilla hoidoilla on ollut kaikenlaisia sivuvaikutuksia: bakteeritulehduksia, kuu-meilua ja leikkauksista on aiheutunut kivuli-aita ja hankalia imunestekertymiä eli seroo-mia. Serooman seurauksena on tullut bak-teerin aiheuttama verenmyrkytys, johon on tarvittu sekä suun kautta annettavia antibi-ootteja että suonensisäisesti tiputettavaa lää-kettä. Syövän lisäksi on siis jouduttu hoita-maan myös hoidosta johtuvia ongelmia, se-rooman lisäksi mm. leikkaushaavan molem-min puolin ilmaantuneita tyriä. Vatsan huono toiminta ja nykyiset syömisvaikeudet ovat myös olleet hankalia.

Tänä vuonna tehdystä viimeisimmästä leikkauksesta seurasi jälleen serooma.

– Ympyrä on sulkeutunut. Olen taas se-roomakierteessä, enkä tiedä, miten se saa-daan paranemaan. Lääkäritkään eivät tiedä. Viimeksi serooma leikattiin, nyt lääkärien mielestä leikkaus ei ole mahdollinen. Aika näyttää, mitä tapahtuu ja kuinka selviän.

Miten näitä harmeja jaksaa?– Olin työssä koko ajan, kun pystyin. Työ oli ajoit-taisesta huonosta olostani huolimatta henki-reikä, se osa tavallista elämää, jossa pystyin olemaan mukana. Olin sairastumiseni aikaan ja monta vuotta sen jälkeen ainoa naispoliisi Forssassa. Miesvaltaisessa työyhteisössä nais-tentaudeista puhuminen ei tullut kyseeseen, enkä kertonut sairauksistani. Siitä huolimatta sain eräänä äitienpäivänä työkaverilta heiton ”oletko nyt maho?”. Loukkaannuin sydänjuu-riani myöten. Se, että kyseinen henkilö on sanojaan myöhemmin kännipäissään pyytä-nyt anteeksi, ei ole juuri helpottanut.

Riitta Norri ei ole tätä ennen muutenkaan yleisesti puhunut tilanteestaan ja uskoo, ett-eivät monet paikkakuntalaiset hänen sairau-destaan tiedäkään.

– Jäin eläkkeelle vuonna 2011. Sen jälkeen olen koettanut osallistua erilaiseen vapaaeh-toistoimintaan. Oltuani nivelpsoriaasini vuoksi sopeutumisvalmennuskursseilla, läh-din mukaan syöpäyhdistyksen toimintaan. Tuuraan mielelläni kirpputoreilla ja myyn eri paikoissa Ravinaisten makkaraa ja LC Forssa Floresin salaatinkastikkeita. Olin aikanaan perustamassa tuota naisten Lions-klubia ja olen innolla mukana tekemässä, ja keräämäs-sä rahaa hyväntekeväisyyteen. Olen sosiaa-linen ihminen ja mielelläni ihmisten kanssa tekemisissä. Päiväkodeissa olen ollut vapaa-ehtoisena, koska tykkään olla lasten kanssa, ja tuntuu siltä, että hekin leikkivät mielellään kanssani. Omat lapsenlapseni ovat jo niin isoja, ettei mummun leikkiseuraa enää tarvi-ta, sanoo Riitta Norri ja katsoo haikeanylpe-änä ainoan poikansa esikoispojan ylioppilas-kuvaa olohuoneensa pöydällä.

– Tukihenkilöksi en ole halunnut ryhtyä. Kun sytostaattihoidoissa olen kuunnellut uu-sien potilaiden mietteitä ja huolia, en ole halunnut avata omaa tarinaani, koska se on tuntunut siellä liian kipeältä. Usein olen hoi-doissa ollut hyvin väsynytkin, eikä siksikään ole jaksanut osallistua keskusteluun. Voivot-telu ei joka tapauksessa auta ketään.

Vastasairastuneille Riitta Norri haluaa sanoa: – Ota joku läheinen ihminen mukaan, kun

menet lääkäriin, muuten monet tärkeät uudet ja pelottavatkin asiat voivat mennä ohi kor-vien. Neljä korvaa kuulee aina enemmän kuin kaksi, ja perusteellinen tieto omasta sairaudesta ja sen vaiheesta on tärkeää. On oltava koko ajan kartalla ja itsekin tarkkana. Tietoa kannattaa hankkia kysymällä ja luke-malla. Soitan itse herkästi asiantuntijoille ja

kysyn, jos tarvitsen tietoa. Se on minun oi-keuteni.

Katkeruuttakin Ritva Norri myöntää ajoit-tain tuntevansa.

– Sitä kysyy välillä itkuisena, miksi minä ja mitä pahaa olen tehnyt, että olen tämän pirul-lisen taudin saanut. En tiedä, mitä tulevaisuus tuo eteen. Pelkään kipuja, mutta haluaisin elää viimeiset aikani kotona, vaikka asunkin yksin. Mielialat vaihtelevat, ja rankat hoidot vaikutta-vat muistiin. Koetan kuluttaa aikaa myös luke-malla, kirjojen on hyvä olla kevyitä, sillä aina ei jaksa keskittyä. Päivä kerrallaan on mentävä,

ja joka aamu on jaksettava nousta ylös. Jostain kuitenkin aina kaivan sen elämänhalun: ”Per-manto, nyt mennään”. Kaiken jaksamisen ta-kana minulla on kuitenkin ollut vahva usko Jumalaan. Minulla on ystäviä, jotka ovat mo-nesti rukoilleet puolestani, kun en aina ole itse jaksanut. Jumala tietää ja näkee kaiken, hän on kantanut minua kaikkien vaikeuksien läpi. Usein suruissani kuuntelen lempivirsiäni. Savi-ruukku koskettaa minua syvästi.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Seppo Pessinen

Päivä kerrallaan on mentävä, on forssalaisen Riitta Norrin motto. Hän on sairas-tanut parantumatonta munasarjasyöpää jo lähes kaksikymmentä vuotta. Lääkä-ri kutsuu häntä sitkeäksi sissiksi.

Joka aamu on jaksettava nousta ylösLukeminen on yksi Riitta Norrin harrastus. Tekstin täytyy vain olla melko kevyttä, sillä aina ei jaksa keskittyä.

Yli 100peruukinvalikoima

N:o 2 - 2015 - 7Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Saattohoito on hoitoa juuri kuoleman edellä. Sitä edeltää jakso, jolloin palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla voidaan auttaa sairastunutta elämään ihmisarvoista elämää.

Palliatiivista hoitoa on aiemmin valotettu kirjallisuudessa pitkälti lääketieteen näkökul-masta. Palliatiivinen hoitotyö -kirja on ko-koomateos, joka korjaa puutteen ja käsittelee aihetta nimensä mukaisesti hoitajien näkö-kulmasta. Kirja on tärkeää luettavaa ammat-tilaisten lisäksi myös omaishoitajille, vapaa-ehtoistyöntekijöille ja parantumattomasti sairaiden läheisille.

Palliatiivisen hoitotyön keskiössä on aina sairastunut läheisineen. Potilas on itse oman elämänsä paras asiantuntija, ja hänen kuule-misensa ja olosuhteiden järjestäminen sellai-siksi, että hän voi parhaalla mahdollisella tavalla elää loppuelämänsä, on palliatiivisen hoitotyön tärkein tehtävä.

Ihminen on fyysinen, fysiologinen, psyyk-kinen, emotionaalinen, sosiaalinen ja yhtei-söllinen, kulttuurinen, henkinen ja hengelli-nen kokonaisuus. Tämä ihmisen kokonai-suus kiedotaan palliatiivisessa hoidossa tur-vallisen viitan sisään, sillä palliatiivinen tulee latinan sanasta pallium eli viitta. Jotta ihmi-sen moninaisia oireita pystytään lievittä-mään, häneen tulee tutustua ja kuulla hänen elämäntarinansa. Kukaan ei elä yksin, rinnal-la elävä perhe on potilaalle tärkeä voimava-ra ja erityisen läsnä juuri tässä elämänvai-

heessa. Perhe voi olla lähellä fyysisesti, tai muistoissa. Perheeseen voi kuulua ihmisten lisäksi vaikka kissa tai koira, jonka huomioi-minen palliatiivisessa hoidossa rikastaa poti-laan elämää olennaisesti.

Hyvä perushoito ja sairauden oireiden lie-vittäminen ovat perusasioita. Toimintakykyä voidaan tukea myös vakavasti sairaalla poti-laalla. Vuoteesta ylös nouseminen pitää mu-kana elämässä ja parantaa mielialaa. Viihtyi-sä ympäristö antaa voimia.

Elämän loppumiseen valmistautumiseen kuuluu myös pelkoja, surua ja ahdistusta. Usein syyllisyyttäkin – olisinko voinut toimia toisin? Syyllisyyttä voi potea sekä sairas että läheinen, ja tunteet vaikuttavat kaikkien käyttäytymiseen. Tähän elämänvaiheeseen liittyvien tunteiden ymmärtäminen on tärke-ää, jotta niille voidaan antaa tarvitsemansa tila ja tarvittaessa tukea niiden kohtaamiseen. Surun lisäksi läsnä on usein myös iloa ja huumoria. Lämmin hymy tekee hyvää kai-kissa elämänvaiheissa!

Kirjan tekijät ovat hoitotyön ja ihmisen kohtaamisen ja rinnalla kulkemisen ammat-tilaisia, joiden vahvoista asiantuntijuuksista muodostuu vankka kokonaisuus. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja, terveystieteiden tohtori Tiina Surakka on vas-tannut kirjan kokonaisuudesta ja johtamiseen liittyvästä asiantuntemusalueesta. Lääkäri ja teologian tohtori Kati-Pupita Mattilan aluetta

ovat kärsimys, kuole-manpelko, syyllisyy-dentunteet ja hengelli-syys. Hoitotieteen pro-fessori Päivi Åstedt-Kur-ki on käsitellyt siirty-mistä yksilökeskeisyy-destä perhekeskeiseen hoitotyöhön ja huumo-ria palliatiivisessa hoi-dossa. Toivosta väitellyt hoitotieteen dosentti Jari Kylmä tuo mukaan oman asiantuntijuuten-sa, samoin surevan per-heen tukemisesta väitel-lyt terveystieteiden toh-tori Marja Kaunonen.

”Kirjan tavoitteena on löytää yhteinen kieli pa-rantumattomasti sairaalle aikuiselle, hänen per-heelleen ja terveydenhuollon ammattilaisel-le. Teos vahvistaa näiden vuoropuhelua niin, että päästään sairauskeskeisyydestä perhe-keskeiseen kohtaamiseen ja oireiden lievit-tämiseen hoitotyön moninaisin keinoin.” – Tämän tehtävän kirjoittajat täyttävät onnistu-neesti. Kun elämään ei enää voida lisätä vuosia, voidaan jäljellä oleviin vuosiin, kuu-kausiin, viikkoihin ja päiviin tuoda elämisen-arvoista ja mahdollisimman kivutonta elä-

mää, jolloin potilaan vierellä kulkevat sekä läheiset että hoitotyön ammattilaiset potilaan omia tarpeita ja viestejä viisaasti kuunnellen.

Tiina Surakka – Kati-Pupita Mattila – Päi-vi Åstedt-Kurki – Jari Kylmä – Marja Kauno-nen: Palliatiivinen hoitotyö. Parantumatto-masti sairas ja hänen perheensä. Fioca 2015.

Teksti: Tuula Vainikainen

Kaikkia tauteja ei pystytä parantamaan. Monissa parantumattomissa sairauksissa on siitä huolimatta eripituisia jaksoja, joiden aikana sairastunut voi elää hyvää elämää. Taudin oireita voidaan lievittää ja elämänlaatua parantaa huomioimalla myös sairastuneen läheiset.

Palliatiivinen hoitotyö -kirja tuo elämänlaatua parantumattomasti sairaille

Kohdunrunkosyöpä on yksi yleisimmistä naisten syövistä. Vuonna 2013 siihen sai-rastui Suomessa lähes 900 naista. Taudin ilmaantuvuus kasvaa pidentyneen eliniän sekä ylipainon ja diabeteksen lisääntymisen seurauksena. Kohdun runko-osan syövän ennuste on kohtalaisen hyvä, mutta nykyi-sellään noin yhdellä potilaalla kymmenestä tauti uusii ensivaiheen hoitojen jälkeen.

Tuore tutkimus käsittelee ASRGL1-prote-

iinin ilmentymistä kohdunrunkosyövän so-luissa. ASRGL1-vasta-aineella värjäytyvien solujen määrän perusteella tutkijat pystyivät erottelemaan potilaat kahteen ennusteeltaan toisistaan poikkeavaan ryhmään. Ennuste-tekijöiltään samankaltaisilla potilailla vähen-tynyt tai puuttuva ASRGL1-värjäytyminen viittasi huonoon ennusteeseen.

– Vaikka tämän kaltaiset tulokset täytyy aina muissa tutkimuksissa vahvistaa ja käy-

tännössä vielä testata, tuloksemme vievät meitä askeleen kohti yksilöllistä hoitoa, to-teaa lääkäri Jutta Huvila Tyksistä.

– Tämä on yksi työkalu korkean uusiutu-misriskin kohdunrunkosyöpäpotilaiden tunnis-tamiseen. Tarkentuneen määrityksen avulla voisimme kohdentaa tehostettua hoitoa riski-potilaisiin ja näin vähentää taudin uusiutumia sekä syöpäkuolemia. Erityisesti matalan riskin potilaita voitaisiin hoitaa nykyistä kevyemmin, ja siten vähentää hoidon haittavaikutuksia tuhansilta taudista selviytyneillä potilailla.

Tutkimusnäytteitä on yli 500 potilaalta Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin Auria Biopankista sekä Ber-genin Haukelandin Yliopistosairaalasta. Näytteet on kerätty vuosina 1981–2007. Tutkimus on osa Upsalan yliopiston Human Protein Atlas -projektia. Tulokset julkaistiin keväällä Gynecologic Oncology -lehdessä.

– On hienoa olla mukana yhteispohjois-maisessa tutkimusprojektissa, jossa sekä tutkimusyhteistyön voima että verkottumisen tärkeys tulivat todistettua, tiivistää Jutta Hu-vila, toinen artikkelin ensikirjoittajista. Hän erikoistuu patologian erikoislääkäriksi Tyks-Sapa-liikelaitoksessa ja työskentelee yli-opisto-opettajana Turun yliopiston patologi-an oppiaineessa sekä väitöskirjatutkijana naistenklinikalla.

Muut suomalaiset tutkijat olivat patologian erikoislääkäri Lauri Talve Tyks-Sapa-liike-laitoksesta, patologian professori ja Auria Biopankin johtaja Olli Carpén sekä synny-tys- ja naistentautien erikoislääkärit profes-sori Seija Grénman Tyksin naistenklinikas-ta ja dosentti Annika Auranen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Teksti: Tuula Vainikainen

Uusi tunnistettu biomarkkeri voi auttaa paremmin tunnistamaan ne kohdunrungon syöpäpotilaat, joiden taudinkulku on aggressiivinen. Uuden työkalun käyttö voi tulevaisuudessa auttaa kohdentamaan syöpähoitoja tehokkaammin ja säästää tuhannet syöpäpotilaat hoito-jen haittavaikutuksilta.

Uutta tietoa kohdunrunkosyövän käyttäytymisen ennustamiseen

Kyrön Seudun Osuuspankki

Kauppakuja 2 S-marketin talo 2. krs RAISIO

Ajanvaraus 040 572 7429

RAISION PSYKOLOGIPALVELU

Päivikki NurmiPsykoterapian erikoispsykologiPsL, psykoterapeutti YET, KELA

YksilöterapiatElämän kriisitilanteetKelan kuntoutusterapiatTyöterveyshuollon palvelutErikoistunut syöpäpotilaisiin

ILMAINEN PYSÄKÖINTI

Ruusu Aula

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2015 - N:o 2

Rasvaa rokkaajille!Lounais-Suomen Syöpäyhdistys jakoi tietoa terveellisestä aurinko-käyttäytymisestä Ruisrockin hehkuvan auringon alla. Ajankohta oli otollinen – pilvetön sää takasi Turun Ruissaloon ennätysyleisön ja yhdistyksen teltalle tungosta.

Täydellinen kesäsää houkutteli voidetuubien ja vesiastioiden ääreen

”Suunta eteen” -iskulausein vuorattu, niittyalueella sijainnut teltta keräsi väkeä.

Lämmin kiitos yhteistyökumppaneillemme TOK, Wihuri, Linnan Apteekki ja Turun ammattikorkeakoulu!

Elämäsi vakuutus on uudenlainen henkilövakuuttamisen kokonaisuus, joka muotoutuu sen mukaan, miten juuri sinä haluat saada hoitoa, toipua, kuntoilla, turvata talouttasi ja matkustaa. Testaa, millainen

sinun elämäsi vakuutus olisi: op.fi/kuntotesti

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neu-vontahoitajat ja vapaaehtoiset jalkautuvat Turun Ruisrockiin heinäkuun ensimmäi-senä viikonloppua. He olivat muistutta-massa festariväkeä oikeanlaisesta, aurin-golta suojaavasta pukeutumisesta sekä suojavoiteiden käytöstä. Lisäkerros rasvaa ja vesihörpyt tulivat tarpeeseen, sillä elo-hopea kipusi hellelukemiin.

Festariyleisön oli mahdollista kuvauttaa itsensä ”Älä polt ittees” -kuvaseinällä ja osallistua kilpailuun jakamalla hyvänmie-len selfie tai kaverikuva Instagramissa aihetunnisteella #lssyrokkaa. Yhdistys ar-poi kolmen päivän liput ensi vuoden Ruisrockiin kaikkien kuvansa ladannei-den kesken.

”Tulettehan ensi vuonnakin?”Mukana menossa oli syöpäyhdistyksen oman väen lisäksi Turun ammattikorkea-koulun opiskelijoita ja Suomen syöpäsai-raiden lasten ja nuorten yhdistyksen (Syl-va ry) vapaaehtoisia. Yksi heistä, pitkään

lasten ja nuorten syöpäpotilaiden tuki-henkilönä toiminut Marjukka Ojala näkee ennaltaehkäisevän työn ensiarvoisen tär-keänä.

– Muutamat tulivat keskustelemaan iho-syövästä ja sen ehkäisystä. Sellaisiin asi-oihin elämässä, joihin pystyy vaikuttaa, kannattaa vaikuttaa.

– Ruisrockissa huomasi, että ihmisillä oli jonkin verran vääriä käsityksiä ihon suo-jaamisesta auringolta. Esimerkiksi voidetta ei voisi käyttää, jos haluaa ruskettua.

Ojala lähti mukaan vapaaehtoistyöhön vilpittömästi halusta auttaa.

– Sairastin leukemian 3–6-vuotiaana. Vaikka siitä on jo kauan, auttamisen halu on säilynyt. Olen ollut mielelläni mukana tukitoiminnassa ja sopeutumisvalmennus-kursseilla ohjaajana, tällaisen toiminnan kautta tutustuu erilaisiin ihmisiin, sairaan-hoitajaksi sittemmin valmistunut ja mm. HUS:n lastenklinikan syöpäosastolla työs-kennellyt Ojala pohtii.

Yhdistyksen telttaan oli mahdollista tul-la pahimman paahteen aikaan levähtä-

mään varjoon, tankkaamaan vettä ja ha-kemaan helpotusta punottaville olkapäil-le. Ensiapua sai myös ”aurinkoagenteilta”, jotka soluttautuvat rasva-aseistuksen kanssa koko kansanpuiston festarialueel-le. Heille riitti puuhaa, sillä perjantain ja lauantain liput oli myyty loppuun.

– Festariväki oli erittäin myönteisellä mielellä. Moni koki, että teemme arvokas-ta työtä, ja kyseli, että tulemmehan myös ensi vuonna, Ojala hymyilee.

Suomen suurimpiin musiikkifestivaalei-hin lukeutuvaa Ruisrockia on järjestetty yhtäjaksoisesti 45 vuoden ajan. Ensi vuon-na Ruissalon kansanpuisto täyttyy juhli-joista 8.–10. heinäkuuta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on mahdollisesti myös sil-loin mukana oheisohjelman järjestämises-sä.

Keskipäivän porotus on pahin Suomen kesä tuntui osuvan tänä vuonna juuri Ruisrock-viikonlopulle – muutoin hellekelit olivat harvinaista herkkua. Au-ringon valoa kaipaavat saattavat jo hamu-ta lämpimimmille leveysasteille.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja, erikoissairaanhoitaja Leevi Sandell muistuttaa, että aurinkoa on syytä välttää etenkin keskipäivällä sekä suojata itsensä vaatteilla, hatulla ja aurin-kolaseilla.

– Aurinko tarttuu ihoon myös varjossa, mikä saattaa tulla yllätyksenä. Auringon UV-säteet heijastuvat esimerkiksi hiekasta ja vedestä, luonnollisesti myös aurinkoi-sista hangista.

Liiallinen auringon UV-säteilylle altistu-minen lisää ihosyöpiin sairastumisen ris-kiä merkittävästi. Itseä huolestuttavia iho-muutoksia kannattaa käydä vilauttamassa lääkärille tai Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen neuvontahoitajille. Mitä varhai-semmassa vaiheessa ihosyöpä todetaan, sitä varmemmin se voidaan poistaa koko-naan.

Ihosyövistä, kuten melanoomasta, mer-kittävä osa on ehkäistävissä suojautumal-la auringolta oikein. Vaatetuksen antamaa säteilysuojaa täydentää aurinkovoiteiden käyttö, ihotyypin ja tilanteen mukaan.

– Säteilyn voimakkuus, ihon palaminen ja runsasluomisuus kasvattavat melanoo-man vaaraa. Varsinkin etelään matkaavi-en, luonnostaan vaaleaihoisten suoma-laisten kannattaa valita UVA- ja UVB-sä-teiltä suojan antava rasva, jonka kerroin on yli 30. Voidetta on syytä lisätä säännöl-lisesti, etenkin uinnin jälkeen ja jos ulko-na viihtyy pidempään. Yhtä tärkeää on muistaa juoda tarpeeksi vettä, Sandell huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

Festivaalialueella suojavoidetta jakaneen agentin saattoi tunnistaa rintamerkistä, ”#lssyrokkaa”-huivista, cowboy-hatusta ja aurinkolaseista.

N:o 2 - 2015 - 9Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Euromelanooma on ihotautilääkärien aloit-teesta järjestettävä kansainvälinen kampanja, jonka tavoitteena on melanooman ja muiden ihosyöpien ehkäiseminen sekä varhainen diagnoosi. Kampanjan avulla pyritään lisää-mään kuluttajien tietämystä ihosyövistä ja niiden tunnistamisesta sekä riskitekijöistä. Suomessa osallistuttiin kampanjaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa mm. sairaaloissa, apteekeissa ja lääkäriasemilla.

Tyksissä toimintailtapäivän aikana oli va-rattu 153 aikaa, jolloin paikalle tulleet saivat näyttää luomiaan asiantuntijoille ja saada niistä arvion. Suurin osa ajan varanneista tu-li paikalle, ja joinakin aikoina käynnillä kat-sottiin sekä luomen näyttäjän että hänen saattajansa luomet.

Osastonhoitaja Kaija Ruonti ja sairaanhoi-taja Tarja Jauhiainen vastasivat urakan suun-nittelusta ja potilaiden vastaanottamisesta yhdessä vastaanottotiimin kanssa.

Turkulainen Helena Kiviranta, 50, oli tullut näyttämään selässään olevaa isoa luomea.

– Luomi on vähän hankalassa paikassa, kun se jää juuri liivin alle. Hieman oudolta-han se tuntuu, mutta se on ollut siellä niin kauan kuin muistan. Itse sitä ei näekään, eikä se siksi ole suuresti huolestuttanut. Kun tuttu hoitaja oli sitä mieltä, että sitä kannattaa nyt tulla näyttämään, lähdin matkaan. Olen vasta menossa tutkimukseen. Tämä on hyvä vaihtoehto selvittää asioita, hän kiitteli.

15 minuutin aikana sairaanhoitaja valmis-teli näyttäjät tutkimushuoneessa, ja sitten lääkärit, jotka hoitivat kahta vastaanottohuo-netta vuorotellen, tarkastivat huolta aiheut-taneet luomet ja antoivat niistä arvionsa.

– Iltapäivän aikana löydettiin muutamia luomia, joihin suositeltiin jatkotutkimuksia. Luomien poistoa varten asiakkaamme ohjat-tiin varaamaan aika omalta terveysasemal-taan, josta luomet sitten lähetetään patolo-gien tutkittavaksi, kertoi Suomen Ihotautilää-käriyhdistyksen puheenjohtaja, erikoislääkä-ri Sirkku Peltonen ihotautipoliklinikalta.

Euromelanoomapäivä on vuosittainen ta-pahtuma, ja nyt saatujen hyvien kokemusten perusteella päivä tullaan järjestämään Tyksis-sä myös ensi vuoden toukokuussa.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Anu Pyrhönen

Ihotautiklinikan ydinryhmä: vasemmalta Suomen Ihotautilääkärien puheenjohtaja, erikoislääkäri Sirkku Peltonen, osastonhoitaja Kaija Ruonti, sairaanhoitaja Tarja Jau-hiainen ja professori Veli-Matti Kähärä.

Tyksin ihotautipoliklinikan 12 lääkäriä ja hoitajakunta olivat mukana Suo-men Ihotautilääkäriyhdistyksen järjestämässä Euromelanooma-tempa-uksessa toukokuussa.

Tyksin ihotautiklinikka tempaisi Euromelanooman merkeissä

Mieltä painavista, huolestuttavista tai muo-toaan muuttavista luomista voi kysyä arvi-ota läpi vuoden myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajien vas-

taanotoilla Turussa, Salossa ja Loimaalla. Palvelut ovat maksuttomia jäsenille, ei-jä-seniltä peritään toimistomaksu 17 euroa käynniltä.

Tutustu paikkakuntasi palveluihin ja varaa aika neuvontahoitajille:p. 02 2657 927 (ma-pe klo 9–11)Lisätietoja netistä: www.lssy.fi/neuvontapalvelut

Luomihuoliin apua myös syöpäyhdistyksen neuvontahoitajilta

Pink Breakfast HK Areenalla pe 23.10. klo 8.30

Kuukauden kohokohdasta kerrotaan

tarkemmin Pink Breakfast -tapahtumassa pe 23.10. klo 8.30.

Asiantuntijapuheenvuoroja, maittavaa purtavaa ja asiaa Roosa nauha -kampanjasta. Sisäänpääsy 15 € (sis. Roosa nauhan 2015).

Seuraa ilmoittautumistietoja:

Kaikk

i nais

et – tok

i myös miehe

t – te

rvetuloa

mukaan!

Pinkki kuukausi huipentuu maakunnallisesti

TPS–Blues-otteluun la 31.10. klo 17 Turun HK Areenalla!

OJALAN AIKAKirjallinen muotokuva syöväntorjuntatyön suurmiehestä

Kari Ojalan 37-vuotinen ura Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen johtajana on hämmästyttävä voimannäytös. Turkulaisesta yksinhuoltajan pojasta tuli sosiaalineuvos ja ensimmäisenä maallikkona Syöpäjärjestöjen kultaisella ansiomitalilla palkittu lääketieteen kunniatohtori. Hänen työnsä nosti LSSY:n Suomen alueellisten kansalaisjärjestöjen kärkeen, mitattiinpa tulosta toiminnan laajuudella tai taloudellisin mittarein. Tuhannet syöpää sairastavat ja heidän omaisensa ovat tottuneet henkilöimään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juuri Ojalaan.

Tutun turkulaisen radiopersoonan Markku Heikkilän toimittamassa eloisassa kirjallisessa muotokuvassa seurataan kiintoisasti Ojalan taivalta Parkin kentän lapsuusmaisemista Meri-Karinan johtajan huoneeseen ja vallan kammareihin. Ojala on palvottu johtaja, mutta myös särmikäs persoona. Tekstissä ja kirjan kuvituksessa vilahtelee suuri joukko myös muita syöväntorjuntatyön sankareita arvanmyyjistä maaherroihin, kahvinkeittäjästä vuorineuvokseen.

OJALAN AIKAKari Ojala syöväntorjuntatyön suurmiehenä

MARKKU HEIKKILÄ

MARKKU

HEIKKILÄ O

JAL

AN

AIK

AKariO

jl

Tilaus- ja hintatiedot:20 €/kpl + toimituskulut 5,90 €/kpl

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus02 2657 666, meri-karina@lssy.fi

Kirja julkistetaan Turun Kirjamessuilla: Turun Kansallisen Kirjakaupan osasto 56 (A-halli) pe 2.10. klo 11. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys mukana messuilla 2.–4.10. (B-halli, osasto 12).

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2015 - N:o 2

Syöpä ei mene jälkiä jättämättä. Kasvuiässä annetut syöpähoidot voivat aiheuttaa muun muassa hormonivajausta, lapsettomuutta, sy-dämen vajaatoimintaa, metabolista oireyhty-mää, lyhytkasvuisuutta, korkeaa verenpai-netta, osteoporoosia, munuaisten vajaatoi-mintaa tai muita mahdollisia myöhäisvaiku-tuksia. Lisäksi nuorilla voi olla psyykkisiä ongelmia ja ongelmia sopeutua tavalliseen elämään.

– Lapsuusiän syöpien hoidon menestysta-rinalla on kääntöpuolenaan vastuu eloonjää-mislukujen paranemisen hintana syntyneistä myöhäisongelmista, sanoo vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Päivi Lähteenmäki Tyksin lasten ja nuorten klinikalta.

– Lapsena syövän sairastaneista vain alle kolmannes selviytyy aikuisuuteen ilman mer-kittäviä todettuja haittavaikutuksia taudista tai hoidoista.

Suurimmalla osalla entisistä lapsisyöpäpo-tilaista ei ole ollut systemaattista aikuisiän seuranta- ja tukiverkostoa. Oman ongelman-sa on tuonut se, että nuoret aikuiset muutta-vat opiskelujen tai työn takia, perustavat perheitä tai vielä etsivät työpaikkaa. On siis epäselvää, kuuluvatko he opiskelijatervey-denhuollon, työterveyshuollon vai peruster-veydenhuollon piiriin ja mikä taho vastaisi seurannasta.

– On kohtuutonta olettaa, että nuorella iällä syövän sairastaneen olisi itse hallittava suuri tietomäärä ja kokonaan itse vastattava omasta seurannastaan, Lähteenmäki tähden-tää.

Asiaa voi tarkastella myös kustannustehok-kuuden kannalta. Lapsisyöpäpotilaiden hoi-toihin on panostettu voimavaroja ja lääketie-teellistä osaamista. Panostus ei saisi loppua, kun lapsi kasvaa aikuiseksi ja kun hän mah-dollisesti kohtaa syöpähoitojensa myöhäis-vaikutuksia.

Suunnittelu alkoi vuonna 2011Sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryh-män miettimään aikuistuneiden lapsisyöpäpo-tilaiden seurantaa vuonna 2011. Työryhmässä oli lääkäreitä, potilasedustajia, Syöpäsäätiön ja Sylva ry:n edustajia. Työryhmän mietintö val-mistui seuraavana vuonna, jolloin jatkotyöryh-mä aloitti toimintansa. Jatkotyöryhmä suunnit-teli toiminnan toteutusta kullekin erityisvas-tuualueelle (erva), teki psykososiaalisen tuen suunnitelman ja työsti seurantapassia.

Tyksin erityisvastuualueella aloitettiin STEP-hanke, jonka nimi tulee sanoista sel-viytyjien terveys ja elämänlaatu paremmaksi. Tyks-ervan alueelle ollaan luomassa asian-tuntijasairaanhoitajan vetämää myöhäisvai-kutuspoliklinikkaa.

Poliklinikan päätehtävänä on myöhäisvai-kutuksia kokevien henkilöiden palveluiden tuottamisen koordinointi. Yksi keskeinen osa on palvelupuhelin-tyyppinen toiminta.

STEP-hankkeessa rakennetaan asiantunti-jasairaanhoitajan ja kuntoutusohjaajan toi-mintamalli ja luodaan perehdyttämismateri-aalit koko erva-alueen toimijoiden käyttöön.

– Alueen terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilökunnan kouluttaminen tunnistamaan syövästä selviytyneiden tiedon ja tuen tar-peet ja vastaamaan niihin tasalaatuisesti ym-päri erityisvastuualuetta on tärkeää, sanoo vastuualuejohtaja Lähteenmäki.

– Asiantuntijasairaanhoitajan ja kuntoutus-ohjaajan työpanos on alussa osa-aikainen, samoin kuin lääkärin, jonka työaikaa on tähän toimintaan käytettävissä yksi päivä kuukau-dessa. Toimintamalli on uusi, ja vastuuhenki-löiden tehtävänä on luoda perehdytysmateri-aalit verkkoon koko Tyksin eritysvastuualueen toimijoiden käyttöön, Lähteenmäki selvittää.

Kyseessä on uusi toiminta. Siksi on tärkeää kuvata poliklinikalla työskentelevien toimin-

tamalli ja kehittää myöhäisvaikutuspoliklini-kalla tehtävän työn vaikuttavuuden mittaami-seen sopiva mittaristo. Yhteistyötä tehdään Turun ammattikorkeakoulun ja Syöpäjärjestö-jen asiantuntijoiden kanssa.

– Tavoitteenamme on luoda potilaan osal-listumista ja voimavaraistumista tukeva seu-rantaväline, jonka avulla potilailta voidaan kerätä sähköisesti tietoa terveydentilasta, psykososiaalisista ongelmista ja mahdollisis-ta tutkimustarpeista. Selvitämme myös, onko sairaalassa kertyvän kliinisen tiedon varaston

perusteella mahdollista tuottaa potilaskohtai-nen riskiarvio ja seurantapassi pitkäaikaissel-viytyjän käyttöön, kertoo Lähteenmäki.

Hankkeen myötä on aloitettu myös tutki-muksia. Tutkimusten aiheina ovat kuntou-tusohjauksen mahdollisuudet lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisseu-rannassa sekä lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden terveyspalveluiden käyttö aikuisena.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

– Lapsuusiän syöpien hoidon menestystarinalla on kääntöpuolenaan paranemisen hintana syntyneet myöhäison-gelmat, sanoo vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Päivi Lähteenmäki Tyksin lasten ja nuorten klinikalta.

Suomessa on noin 7 000 aikuista, jotka ovat alle 25-vuotiaana sairas-taneet syövän ja selvinneet siitä. Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaan-hoitopiirit) heitä on noin 1 200. Aikuistuvien lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden määrä kasvaa parilla prosentilla vuodessa.

Lapsena syövän sairastaneille tarjolla myöhäisvaikutuspoliklinikkaLapsena sairastettu syöpä ei mene jälkiä jättämättä

Tyttäreni aloitti elokuussa ekaluokalla. Kou-lun alku aina jännittävää, mutta kun opin-tiensä aloittaa hoitojen jälkeisessä vaihees-sa oleva lapsisyöpäpotilas, on meillä aikui-silla huoli siitä, miten kaikki sujuu. Lapsena koettu syöpäsairaus ei ole kuin flunssa, josta parannutaan entisenlaiseksi ja joka kohta unohdetaan. Syöpähoidot ovat rank-koja, kestävät usein pitkään, ja ne saattavat jättää pysyviä jälkiä. Noin kahdella kolmes-ta lapsena syövän sairastaneesta on myö-häisvaikutuksia vielä aikuisenakin.

On jo vuosia keskusteltu siitä, minkälai-nen koulu olisi lapselle paras. Toiset van-novat pienten koulujen puolesta. Toisten mielestä lapsi pärjää suuremmassakin kou-lussa, kunhan oppilashuolto ja tukitoimet ovat kunnossa.

Julkisen talouden ongelmat ovat saaneet kunnat säästämään myös niin, että pieniä kyläkouluja on lakkautettu ja opetusta keski-tetty suurempiin kouluihin tai yhtenäiskoului-hin. Samalla on ehkä niin sanotusti järkeis-tetty toimintoja keskittämällä koko kunnan ruokapalvelut yhteen keskuskeittiöön. No, jokainen voi päätellä, miten hyvin yksittäinen lapsi voidaan ottaa huomioon 500 oppilaan koulussa verrattuna 50 oppilaan kouluun. Onko esimerkiksi tarpeen, että koko henki-lökunta tietää, ketkä koulussa ovat erityislap-sia ja mitä asioita heidän koulupolkunsa varrella pitää ottaa huomioon. Mielestäni on.

Onneksi tyttäreni pääsi kotikuntamme Pöytyän Mustanojan kouluun, joka on pe-rinteinen kyläkoulu. Perinteinen siinä mie-lessä, että puiset koulurakennukset ovat

keskellä laajaa pihaa, jossa on puisto, ruo-hokenttä, hiekkakenttä, pieni jääkiekkokau-kalo sekä metsää.

Koulussa on myös ruoan valmistuskeittiö. Melkeinpä kaikki lapsisyöpäpotilaat menet-tävät ruokahalunsa hoitojen aikana. Sytos-taattihoidot aiheuttavat pahoinvointia ja muuttavat lapsen makuaistia. Lapselle ei maistu ruoka tai pahoinvointi saa oksenta-maan. Ruokahalu ei palaa noin vain hoitojen jälkeen. Lapsi joutuu opettelemaan syömi-sen uudestaan ja tottumaan uusiin makuihin. Siksi on hyvä, jos koulun keittiö pystyy ot-tamaan lapsen tarpeet huomioon.

Mustanojan koulussa henkilökunta, opet-tajat, koulunkäynninohjaajat ja ruokapalve-luvastaava tuntevat oppilaat, ja oppilaat tuntevat heidät. Henkilökunnalle on kerrottu

asioista, jotka liittyvät tyttäreni syöpähoitoi-hin ja niiden vaikutuksiin koulupäivässä. Henkilökunta osaa ja on valmis tukemaan tytärtäni asioissa, jotka voivat tuottaa hänel-le haasteita ikätovereitaan enemmän.

Olivat pienet kyläkoulut kunnalle kalliita tai eivät, minulla on tur-vallinen olo, kun vien tyttäreni kouluun. Sille ei ole laskettavissa hin-taa.

Pekka Remes

Kirjoittaja on Pöytyällä asuva toimittaja, joka oli tyttärensä omaishoitaja-na vuosina 2010–2011.

Kouluun, kouluun KOLUMNI

@lssyopajarjestot #lssyrokkaa#merikarina

Facebookissa

Löydät meidät myös Instagramista

Loun

aiss

uom

alai

set

Syöp

äjär

jest

öt Tykkää

meistä

N:o 2 - 2015 - 11Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Yhdessä hyvä tulee.

Pidä Luova Tauko arjen keskellä. OP Turun Seutu tukee monipuolisesti paikallista kulttuurielämää ja mahdollistaa omistaja-asiakkailleen ainutlaatuisia elämyksiä etuhintaan. Tutustu yhteistyökumppaniemme tarjoamiin etuihin osoitteissa op.fi /turunseutu ja op.fi /edut.

www.facebook.com/OP.turunseutu

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2015 - N:o 2

Tyksin urologinen sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja Sanna Tölkkö neuvoo keskustelemaan seksistä kumppanin kanssa.

Seksuaalisuus on enemmän kuin seksi

Tn

Eturauhassyöpäpotilaiden hoidot vaikuttavat hy-vin monella tavalla potilaan elämään. Kun hor-monilääkehoidot alentavat miehen testosteronin määrän nollaan, huomaa mies muuttuvansa niin fyysisesti kuin mieleltäänkin. Samalla myös sek-sielämä muuttuu.– Pitää erottaa toisistaan ihmisen seksuaalisuus ja seksi, sa-noo Tyksin urologian sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja San-na Tölkkö.

– Seksuaalisuus on sitä, mitä me olemme ihmisinä. Olem-me seksuaalisia syntymästä kuolemaan. Seksi tulee elämääm-me teini-iässä.

Seksuaalisuutemme ilmenemismuodot riippuvat kulttuu-ristamme, elinympäristöstämme ja omasta identiteetistämme. Seksi, siis seksuaalinen toimintamme, ilmentää seksuaalisuut-tamme. Hyvin yksinkertaista, paitsi että ei ole.

– Kokemukseni mukaan 97 prosenttia miehistä yhdistää seksuaalisuuden ja seksin samaksi asiaksi, Tölkkö arvioi.

Mutkan suoraksi vetäen suurimmalle osalle miehistä sek-suaalisuus on samaa kuin seksi, joka sama asia kuin yhdyn-tä. Jos yhdyntä alkaa tuottaa vaikeuksia tai ei kiinnosta ol-lenkaan, jää tuon ajatusmallin mukaan seksi pois elämästä ja saman tien myös seksuaalisuus.

– Iho on suurin erogeeninen elimemme. Siteeraan usein Tommi Tabermannin runoa Pieni laulu ihmisestä, jossa sano-taan muun muassa näin: Lämpimin peitto on toisen iho, toisen ilo on parasta ruokaa.

– Onko miehuus sama asia kuin eturauhanen? Miehen miehuus löytyy korvien välistä.

Keskustelkaa toiveistanne Eturauhaspotilaiden sopeutumisvalmennuskursseilla potilaat ja heidän kumppanissa pääsevät keskustelemaan omissa ryhmissään.

– Kerran kumppaneiden ryhmässä eräs vaimo oli helpot-tunut, kun mies ei enää tarvinnut seksiä kuten aikaisemmin. Vaimolle seksi tuotti hankaluuksia kuivien limakalvojen ta-kia. Samaan aikaan potilaiden ryhmässä vaimon mies kertoi alkaneensa käyttää Viagraa, ja taas ”alettiin painaa sänky-hommia”. Pariskunta ei ollut keskustellut toistensa toiveista, Tölkkö kertoo esimerkkinä.

– Usein unohtuu hellyys, koskettelu ja toisen hyvänä pito.Keskustelun kautta löytyy yhteinen tapa toimia, ja tapoihin

löytyy lääkkeitä ja apuvälineitä. On olemassa erilaisia lääk-keitä, joilla erektio saadaan aikaan. On myös olemassa erek-tioproteesi, jossa peniksen paisuvaiskudokseen asennetaan proteesin sylinterit, joihin pumpataan nestettä lantion alu-eelle asennetusta säiliöstä.

– Kun kursseilla keskustellaan seksistä, pyydetään usein puheenvuoro ja asiaa kevennetään kertomalla vitsejä. Se on hyvä asia, sillä seksuaalisuutta ei tarvitse ottaa vakavasti ja vitsit kertovat, että asia saa ajatuksia liikkeelle.

Niin. Elämän iloksihan seksuaalisuus on meille annettu.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Suomen eturauhassyöpäyhdistys, PROPO, järjesti perinteiset kesäpäivänsä Meri-Kari-nassa yhteistyössä Etuset-ryhmän ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa 24.–25. toukokuuta. Kesäpäivän aloituspäivä vietet-tiin Meri-Karinassa, josta kesäpäivien osallis-tujat siirtyivät Turku–Tukholma-risteilylle m/s Viking Gracella. Sekä Meri-Karinassa että laivassa oli asiantuntijaluentoja eturau-hassyövästä. Laivaristeilylle osallistui 160 henkeä.

Kesäpäivien aluksi PROPOn puheenjoh-taja Matti R. J. Niemi muistutti, että yhdistys täyttää 20 vuotta ensi vuonna. PROPO on varteenotettava toimija. Se on valtakunnal-linen yhdistys, joka toimii yhteistyössä pai-kallisten syöpäyhdistysten kanssa.

PROPOn toiminnanjohtaja Irma Lehtima-ja toivotti kesäpäivien osallistuja tervetul-leeksi. Kesäpäivillä on 12-vuotinen perinne, ja ne järjestettiin nyt seitsemännen kerran Meri-Karinassa. Kesäpäivien alkuunpaini-joita olivat Hannu Tavio, Kari Ojala sekä arkkipiispa emeritus John Wikström, joka oli myös ensimmäisten kesäpäivien pääpu-huja vuonna 2003.

Lehtimaja on toiminut PROPOn toimin-nanjohtajana noin seitsemän vuonna. Hän siirtyy eläkkeelle elokuussa.

Etuset-ryhmän puheenjohtajan Leo Leh-don ollessa estyneenä hänen puolestaan puhui urologinen sairaanhoitaja Sanna Tölk-kö.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toi-mitusjohtaja Tiina Surakka esittäytyi. LSSY:n

erikoissairaanhoitaja Tiina Hvitfelt kertoi etu-rauhassyöpäpotilaiden sopeutumisvalmen-nuskursseista.

Päivillä kuultiin monia asiantuntijaluentoja. Syöpätautien erikoislääkäri Tapio Utriainen kertoi levinneen eturauhassyövän lääkehoi-doista. Urologian erikoislääkäri Kari Rapala kertoi eturauhassyövän diagnoosista ja hoi-dosta. Lääkärit myös vastasivat yleisön kysy-myksiin.

Sanna Tölkön luennon aiheena oli eturau-hassyöpä ja seksuaalisuus.

Päivän viihteellisestä osuudesta vastasi kirjailija Harri Raitis, joka kertoi turkulai-sista merkkihenkilöistä.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

PROPOn kesäpäivillä kuultiin asiantuntijoita

Syöpätautien erikoislääkäri Tapio Utriainen kertoi levinneen eturauha-syövän lääkehoidosta Suomen etu-rauhassyöpäyhdistyksen kesäpäivil-lä Meri-Karinassa toukokuussa.

Sanna Tölkkö a.

vastasi rkulai-

Haluatko olla mukana hyvällä asialla? Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon Seu-dun Paikallisosasto haastaa kasvattamaan amishaituvia tai Poirot-viiksiä marraskuussa vietettävän Movemberin ajan.

Kuukausi tempaistaan käyntiin to 29.10. klo 18, jolloin Salo-Karinassa (Helsingintie 52) kuunnellaan tärkeää asiaa kahvikupposen kera ja kaikki haasteen vastaanottavat voivat halu-tessaan kuvauttaa itsensä kuukauden aluksi.

Movember-kuukausi huipentuu ma 30.11. Salon seudun ammattiopistolla (Venemestarinkatu 35), jolloin viiksistä pääsee kätevästi eroon hiusalan opiske-lijoiden käsittelyssä. Parturoinnin ohessa paikalla on paljon mielenkiintoisia ihmisiä kertomassa ja juttelemassa miesten ter-veysasioista.

Jos et pääse paikan päälle, postaa vaik-ka kuva Facebookissa tapahtuman sivulle,

jonne pääset paikallisosaston sivujen kaut-ta: www.facebook.com/lssy.sspo

Movember on kansainvälinen hyvänteke-väisyyskampanja, johon osallistuvat miehet kasvattavat itselleen viikset marraskuun ajaksi. Vuosittain järjestettävällä tempauk-sella halutaan lisätä tietoisuutta ja herättää keskustelua miesten eturauhassyövästä.

Salon paikallisosasto haastaa viiksitalkoisiin

entuu ma ttiopistolla

N:o 2 - 2015 - 13Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

– Siinä ilmeni korkea PSA-arvo (prostataspe-sifinen antigeeni), mutta tuolloin PSA-luku ei sanonut minulle mitään, ja se meni minulta täysin ohi, Tamminen muistelee.

Työterveyslääkärin kautta tuli lähete Tyk-sin urologille jatkotutkimuksiin. Tamminen itse vähätteli koko asiaa ja ajatteli, että kyse olisi jostain muusta kuin syövästä.

– Urologi totesi, että onpas aikamoinen PSA-arvo, kun se oli 140. Ensimmäinen ar-voni oli 190.

Alle 56-vuotiaan PSA-viitearvo on alle 3,3. Eturauhasen syöpäsolut tuottavat PSA:ta, jo-ten sen pitoisuus suurenee syövän yhteydes-sä. Mitä korkeampi PSA-arvo on, sitä suu-rempi on eturauhassyövän mahdollisuus.

Tyksissä seurasivat kuukauden kestäneet kattavat kokeet. Niiden löytönä oli ärhäkkä eturauhassyöpä.

Tamminen oli kokeiden aikana ehtinyt mie-lessään käydä läpi kaikki mahdolliset tulevai-suuden vaihtoehdot aina sitä pahinta myöden. Lopulta lääkärin vastaanotolla se tärkein uuti-nen oli lyhyesti kerrottu: On olemassa hoito.

Tamminen sai kahta hormonilääkettä, joi-den ansiosta PSA-arvo putosi alle yhden. Lääk-keillä pyritään siihen, että potilaan testostero-nitaso laskee. Mieshormonit eli androgeenit, erityisesti testosteroni, kiihdyttävät eturauhas-syövän kasvua. Testosteroni toimii kuin ”polt-toaine” syöpäsolulle. Kun testosteronia ei ole, eturauhassyöpää voidaan hidastaa.

Lääkitys muuttaa miestäHormonihoidoista on sivuvaikutuksia. Paino alkaa nousta, voimat heikkenevät, hikoilut-taa, tulee kuumia aaltoja, mieliala vaihtelee.

– Kun kaikki testosteroni otetaan miehes-tä pois, se on raju muutos, Tamminen sanoo.

– Hoito kuitenkin toimii, ja pyrin pitämään itseni kunnossa. Hoidot sivuvaikutukset ovat kuitenkin pieni paha siihen verrattuna, että tässä vielä keikutaan.

Sairastuminen syöpään on muuttanut Jan-ne Tammisen maailmankuvaa.

– Nautin pienistä asioista ja teen asioita, joista pidän. Annan itselleni luvan olla itsekäs.

Olisiko jotain voinut tehdä toisin?– Näin jälkeenpäin miettien minulla oli

pieniä vaivoja ja särkyjä alapäässä, mutta pelkäsin mennä urologille. Nyt neuvon me-nemään, jos tuntuu olevan vaivoja, ja neuvon menemään verikokeisiin ja tutkimuksiin.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä toi-mii eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän lä-heistensä Etuset-ryhmä. Eturauhassyöpä mielletään iäkkäämpien miesten sairaudeksi.

– Liityin Etuset-ryhmään, mutta en saanut vertaistukea, koska vertaisia, siis ikäisiäni miehiä, ei siellä ollut. Olen nyt itse käynyt vertaistukihenkilökoulutuksen. Kun se seu-raava viiskymppinen mies tulee ryhmään, hänelle löytyy vertaistuki.

– Tutkimukset kehittyvät koko ajan, ja on todennäköistä, että eturauhassyövät löytyvät yhä aikaisemmin.

Tamminen yllättyi, että Etuset-ryhmässä ovat potilaiden puolisot mukana.

– Vaimot ovat ryhmän voimavara, Tammi-nen antaa tunnustusta.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Turkulaisen Janne Tammisen, 51, eturauhasyöpä löytyi työterveyshuollossa samana keväänä, kun hän täytti 50 vuotta. Työterveyshuollossa Tammiselta otettiin täysi verenkuva, jossa tulehdusarvot olivat koholla. Hänet lähe-tettiin uuteen laboratoriokokeeseen.

Janne Tammisen eturauhassyöpä löytyi työterveystarkastuksessa

Kuva

: Aur

aviih

de ku

vapa

nkki

syyskonsertti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Kike Elomaa

sunnuntaina 1.11. klo 14Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku

Hyväntekeväisyyskonsertilla juhlistetaan Pekka Innon,syyskonserttiperinteen isän, 70-vuotismerkkipäivää.

Konsertin tuotto hematologisten syöpäpotilaiden hyväksi.

Liput 15 €. Väliajalla kahvitarjoilu. Varmistat paikkasi hankkimalla lipun ennakkoon Meri-Karinasta tai jäsentoimistosta (Itäinen Pitkäkatu 30, Turku).

Tino Ahlgren

Tutta CarpelanMerja Lehtinen

Aulis KotaviitaErkki Liikanen

Ar to Nuotio

Timo Rautalan ATLAS-orkesteri

Esiin

tyjä

muu

toks

et m

ahdo

llisia

.

ja monia muita...

Turkulainen Janne Tamminen sai tietää sairastavansa eturauhassyöpää samana keväänä, kun hän täytti 50 vuotta.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n (PRO-PO) uudeksi toiminnanjohtajaksi on nimitetty terveydenhoitaja-diakonissa Kimmo Järvinen. Hän aloitti tehtävässään elokuussa 2015 run-saat kaksi vuotta valtakunnallisen potilasyh-distyksen toiminnanjohtajana työskennelleen Irma Lehtimajan jäätyä eläkkeelle.

Järvinen on 50-vuotias ja toiminut mm. Vanhusten Kotiapusäätiön vt. toiminnanjoh-tajana. Aiemmalta ammatiltaan hän on viit-tomakielen tulkki ja opettaja.

Vuonna 1997 perustettu PROPO on Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö.

Sen tavoitteena on edistää eturauhassyö-päpotilaiden hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua, parantaa heidän elämänlaatuaan sekä vähentää eturauhassyövästä aiheutu-vaa kärsimystä.

– Potilasjärjestöllä on merkittävä edun-valvonnallinen rooli, mutta sitä tarvitaan myös sairauden kohtaaman yksittäisen miehen tukena. Järjestö välittää tietoa to-siasioista ja antaa toivoa etenkin vertais-tuen muodossa, Järvinen painottaa poti-lasjärjestötyön tärkeyttä PROPO-lehdessä 2/2015.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n hallitus päätti uudesta toiminnanjohtajasta kokouksessaan 11. kesäkuuta. Tehtävään oli kaikkiaan 55 hakijaa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tekee hedelmällistä yhteistyötä PROPOn kanssa muun muassa tarjoamalla pitopaikan ja jär-jestelyapua perinteisille PROPOn kesäpäi-ville. Mukana on tiiviisti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Etuset-potilaskerho, joka toimii lounaissuomalaisten eturauhassyöpä-potilaiden ja heidän läheistensä hyväksi kerhon puheenjohtaja Leo Lehdon johdolla.

Kimmo Järvisestä PROPOn toiminnanjohtaja

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2015 - N:o 2

Kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemen, Lounais-Suomen Saattohoito-säätiön hallituksen ensimmäisen puheenjohtajan, muistolle pystytetty graniittiveiston kuvaa enkelin siipiä. – Isä meni elämässään läpi har-maan kiven ja totesi joskus, että elämältä kaikki on maistunut,Heikin poika Matti Löyttyniemi muisteli patsaanpaljastustilaisuudessa.

”Heikki Löyttyniemi oli pyyteetön syöväntorjuntatyön tekijä”

Edesmenneelle turkulaisvaikuttajalle toivon patsas ja nimikkopiha

”Spes – toivon patsas” pystytettiin Heikki Löyttyniemen muistoksi 24. toukokuuta, hänen syntymäpäivänään. Tervetulosanat perheen puolesta lausui Heikin poika Matti Löyttyniemi.

Patsaan paljastivat Heikki Löyttyniemen vaimo Elvi Löyttyniemi ja toimitusjohtaja Tiina Surakka.

Kevyen musiikin säveliä tarjoili turkulainen SUMU Big Band puhallin-orkesterikokoonpanolla.

Viime vuoden kesäkuun alussa poisnukkunut Heikki Löyttyniemi teki merkittävän elämäntyön turkulaisen kunnallispolitiikan ja liike-elämän palveluksessa. Hän toimi muun muassa Turun kau-punginvaltuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana vuodesta 1977 sekä Turun kauppakamarin ja Turun Messujen toimitusjohtajana niiden perustamisesta alkaen lähes 30 vuoden ajan.

Heikki Löyttyniemen muistoa kunnioitettiin adressilla, ja lah-joitusvaroilla hankittiin toivon patsas kukkien sijaan, Löyttynie-men omien toiveiden mukaisesti. Enkelin siipien muotoja mukai-leva veistos löysi paikkansa Karinakodin edustalta.

– Kukat haihtuvat aikanaan, tämä kivinen patsas säilyy ikuises-ti. Kun mietimme sille oikeaa paikkaa ja tulimme Tiina Surakan (Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja) kanssa Ka-rinakodin pihalle, päätös oli tehty. Massiivinen graniittiveistos ottaa tulijat vastaan enkelten siivin. Myös sisätiloissa olevat nä-kevät saman teoksen – toivon ja valon.

Patsaan materiaalivalinnassa päädyttiin tummanharmaaseen graniittiin. Matti Löyttyniemen mukaan luonto oli lähellä edes-menneen isänsä sydäntä.

– Kivi on aina synnyttänyt muistoja, mielleyhtymiä ja aistiha-vaintoja. Graniittia on työstettävä materiaalin ehdoilla ja kunni-oituksella, koska sillä on oma tahtonsa. Toivon, että tämä teos herättää ajatuksia ja kysymyksiä sekä luo toiveita.

Veistos on taiteilija Timo Suvannon käsialaa. Suvanto kertoo enkeliaiheiden ja siipien muotojen kiehtoneen häntä pienestä pitäen.

– Enkelin kuva on muotoutunut tärkeäksi elämänkaaren var-rella, kun on kokenut vastoinkäymisiä ja joutunut pyytämään voimaa pilven takaa, kolme syöpäsairautta selättänyt taiteilija kertoi paljastustilaisuudessa.

Heikin Pihasta monitoimikeskuksen olohuoneAurinkoinen helluntaipäivä oli yhtä juhlaa, sillä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa sijaitseva Heikin Piha nimettiin virallisesti samassa yhteydessä Heikki Löyttyniemen mukaan.

Meri-Karinan majoitustilojen ja kesällä 2012 valmistuneen pal-veluvuokrakerrostalon väliin jäävä katettu tila on palvellut päivit-täin kurssilaisten ja asukkaiden olohuoneena sekä erilaisten tilai-suuksien tapahtumapaikkana loppukeväästä 2014 lähtien.

– Meri-Karinan synnystä on kulunut 25 vuotta. Näiden vuosien aikana tähän upeaan merimaisemaan on rakentunut lounaissuo-malaisen syöväntorjuntatyön toiminnan sydän, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Ris-to Korpela lausui tervetulopuheessaan.

– Yksi merkityksellisimmistä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen lähes 65-vuotisen toiminnan menestyksen salaisuuksista ovat lukuisat pyyteettömät vapaaehtoiset syöväntorjuntatyön tekijät. Heikki Löyttyniemi kuuluu tähän arvokkaaseen joukkoon.

Korpelan mukaan Heikki Löyttyniemen panos syöväntorjunta-työssä on merkittävä etenkin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin suunniteltiin Hirvensaloon Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen syöpäkeskusta, syövänvastaisen toiminnan lippulaivaa. Hankkeen keskeisiä luottamushenkilöitä olivat tuolloin myös maaherra Pirkko Työläjärvi, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka Järvi ja toimitusjohtaja Kari Ojala.

Löyttyniemi toimi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituk-sen puheenjohtajana vuosina 1990–1996. 20-paikkainen saatto-hoitokoti aloitti toimintansa helmikuussa 1994. Löyttyniemi työs-kenteli myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnas-sa vuosina 1986–1996.

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

N:o 2 - 2015 - 15Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lasten syöpien parantuneen ennusteen vuoksi syöpälasten määrä on kasvanut klini-kan asiakaskunnassa. Myös hoitojen pitkäai-kaisvaikutusten kanssa tehdään töitä aiem-paa enemmän. Yksikköön onkin saatu uusi hammaslääkäri, jotta urakasta selvitään.

– Alkuvaiheessa syöpähoitojen vaatimat hammastarkastukset tehdään osastolla, jotta lapsia rasitettaisiin mahdollisimman vähän. Jokaiselle lapselle laaditaan yksilöllinen hoi-tosuunnitelma, jossa huomioidaan syöpähoi-tojen eri vaiheet. Hoitoihin osallistuvat ham-maslääkäri ja suuhygienisti. Vanhempia ja lasta informoidaan pitkän tähtäimen hoidon kulusta, kertoo lasten syöpähoidoista vastaava erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaari Tyksistä.

Terve suu kestää voimakkaita hoitoja pa-remmin. Siksi ennen syöpähoitojen aloitta-mista voidaan joutua tekemään suun terve-yttä ylläpitäviä hoitoja. Joskus poistetaan myös maitohampaita.

Infektioita vastaan on taisteltavaSuussa paikallisesti ärsyttävät tekijät ja yleen-sä myös hampaiden oikomislaitteet poiste-taan ennen syöpähoitoja. Varsinkin huonos-ti puhdistettava oikomislaite on infektioriski syöpäpotilaalle. Hygieniavaatimukset ovat korkeat, joten hampaiden hoitoon on kiinni-tettävä erityistä huomiota kotonakin. Ham-paiden harjauksessa kannattaa käyttää peh-meää harjaa, joka on hyvä vaihtaa kahden

kuukauden välein. Tahnaksi suositellaan mietoa fluorihammastahnaa.

Voimakkailla syöpähoidoilla on valitetta-van paljon vaikutuksia myös suun alueella. Kivut, anemia, pahoinvointi, limakalvojen tulehdukset, verenvuodot ja makuaistin muutokset ovat hankalia vaivoja, joita lievi-tetään kaikin mahdollisin keinoin. Suuta är-syttäviä ruokia kannattaa välttää, ja kipuja

voidaan lievittää myös kylmällä, esimerkiksi jääpaloin.

Syöpähoitojen yhteydessä syntyy toisinaan nekroottisia eli kuolleen kudoksen peittämiä limakalvoalueita, joita on puhdistettava usein. Tarvittaessa puhdistus voidaan tehdä myös nukutuksessa.

Solunsalpaajat ja pään alueelle kohdistu-nut sädehoito voivat vaikuttaa myös ham-paiston ja leukojen kehitykseen. Yhteistyö sädehoitoklinikan fyysikoiden kanssa on usein tarpeen käytettyjen sädeannosten sel-vittämiseksi ennen hammashoitojen aloitta-mista. Syöpähoitojen vaikutus hampaisiin riippuu hampaiden kehitysvaiheesta hoitojen

aikana ja voi ilmetä lyhytjuurisuutena tai hammaskruunun pienikokoisuutena. Joskus hammas saattaa jäädä kokonaan kehittymät-tä. Hampaiden reikiintyminen runsaan ma-kean syönnin seurauksena ja kiillehäiriöt ovat myös syöpää sairastavan lapsen ongel-mia.

Kun syöpä on saatu remissioon, veriarvot saatu hyviksi ja iv-portti poistettu, jatkuu lap-sen hampaidenhoito omassa terveyskeskuk-sessa. Oikomishoitoja suositellaan aikaisin-taan vuoden kuluttua syöpähoitojen päätty-misestä.

Teksti: Tuula Vainikainen

Syöpähoidoissa tarvitaan myös suu- ja leukasairauksien asiantuntemustaAsianmukainen suun ja hampaiden hoito on olennainen osa syövänhoitoa. Näin lievitetään syöpähoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia tai kuntoute-taan suuta hoitojen jälkeen.

Suomessa todetaan vuosittain noin 270 suuontelon syöpää, näistä 40–50 Varsi-nais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Näiden syöpien määrä on noussut hiljal-leen, erityisesti naisilla. Suusyöpien en-nuste ei ole juuri parantunut. Viiden vuo-den päästä taudin toteamisesta elossa on kuusi potilasta kymmenestä sairastuneesta. Suusyöpä vaikuttaa varsinkin leikkaushoito-jen jälkeen sairastuneen arkipäivään monin tavoin. Muun muassa puheen tuottaminen,

sosiaalinen elämä ja ruokailu hankaloituvat.– Menetettyjen kudosten tilalle voidaan

nykytekniikalla rakentaa uusia kudoksia. Yh-teistyötä tehdään erityisesti korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikön kirurgien kanssa. Uusi tekniikka, mm. 3D-suunnittelu, mahdollistaa hoidon suunnittelun entistä pidemmälle leik-kaussalin ulkopuolella kirurgien tietokoneel-la, kertoo osastonylilääkäri Tero Soukka.

Kaikki suusyöpäpotilaat eivät aina halua purennan kuntoutusta, vaan ovat valmiita

tulemaan toimeen vajaalla hampaistolla, irtoproteeseilla tai ilman hampaita. Kaikil-la suusyöpäpotilailla on kuitenkin oikeus saada purennan kuntoutus osana muuta syöpäkuntoutusta.

– Purennan kuntoutuksella tarkoitetaan poistettujen hampaiden ja niihin liittyvien kudosten korvaamista. Usein käytetään hammasimplantteja. Sädehoito määrää marssijärjestyksen suun kuntoutuksessa. Implanttihoidon aika on noin vuoden ku-luttua sädehoidosta, kun mm. suun alu-een kudokset ja limakalvot ovat toipuneet riittävästi, selvittää apulaisylihammaslääkäri Juhani Laine.

Teksti: Tuula Vainikainen

Aikuisten suusyöpäpotilaiden suun ja purennan kuntoutusSuusyöpäpotilaan menetettyjen kudosten korvaaminen ja purennan kuntoutus on paitsi syömisen ja puhumisen helpottamista myös elä-mänlaadusta huolehtimista.

Munuaissyövän taudinkulku on vaihteleva, ja noin puolelle potilaista kehittyy etäpesäk-keitä, usein vasta leikkauksen jälkeen. Elin-ajanodote vaihtelee kuukaudesta täydelli-seen paranemiseen. Nykyiset leikkauksen jälkeiset ennustetekijät perustuvat syövän kliinisiin ominaisuuksiin, jotka eivät ennusta riittävän tarkasti taudin kulkua. Munuaissyö-välle ei ole laajasti hyväksyttyjä geneettisiä ennustetekijöitä kuten esimerkiksi rintasyö-vässä.

Turun Biotekniikan keskuksessa mate-maatikot, biologit ja syöpälääkärit ovat yh-dessä kehittäneet uuden tietokoneavustei-

sen menetelmän munuaissyövän ennuste-tekijöiden löytämiseen. Bioinformaatikot Laura Elo ja Fatemeh Seyednasrollah, ge-neetikko Krista Rantanen ja dosentti, syö-pätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Panu Jaakkola analysoivat munuaissyöpäpotilai-den geeni-ilmentymiä kansainvälisestä Cancer Genome Atlas (TCGA) -tietokan-nasta.

Menetelmä paljasti, että 152 geenin ilmen-tymä pystyy ennustamaan munuaissyöpää sairastavien potilaiden elinaikaa leikkauksen jälkeen. Ennen menetelmän laajaa käyttöön-ottoa tulokset vaativat vielä varmistamista

muissa laboratorioissa, mutta tulokset näyt-tävät lupaavilta.

– Tutkimus antaa paremmat mahdollisuu-det ennustaa munuaissyöpää sairastavien potilaiden taudin kulkua. Näin saamme tar-vitsemaamme tietoa siitä, millä tavalla ja kuinka usein potilaiden tautia tulisi kontrol-loida leikkauksen jälkeen. Odotamme, että tällä menetelmällä pystytään tarkentamaan muidenkin syöpäsairauksien ennustetta, tii-vistää tutkimuksen tekoon osallistunut eri-koislääkäri Panu Jaakkola Tyksin syöpätau-tien klinikasta. Hän määrittelee itsensä trans-lationaaliseksi tutkijaksi, joka toimii kliinisen

ja perustutkimuksen välimaastossa.Moniammatillista ja -tieteistä yhteistyötä

tarvitaan nykyään entistä enemmän isojen lääketieteellisten ongelmien, esimerkiksi sai-rauksien syyn tai ennusteen tutkimuksessa laajojen geenitietojen avulla. Tässä työssä mukana oli kliinisen, kokeellisen ja lasken-nallisen osaamisen asiantuntijoita.

Tutkimus ilmestyi Nucleic Acids Research -lehdessä: http://nar.oxfordjournals.org/con-tent/early/2015/08/11/nar.gkv806.full

Teksti: Tuula Vainikainen

Munuaissyövän etenemisen ennustamiseen uusi tietokoneavusteinen menetelmä

Avoinna ma-pe 6.30-16.30Muina aikoina 0400 854 058

02-762 1144 Oppipojankatu 5, 32200 Loimaa

www.loimaanpesula.fi

-Vesipesut-Kemiallinen pesu-Emulsiopesu-Pöytäliinavuokraus-Pyykinpesuaineiden myynti

LOIMAAN PESULA OY

KYSY KULJETUSPALVELUA!

www.terveyskoti.fi

Hyvää oloa, maukasta ruokaa ja

tehokasta kuntoutusta.

IRTAIMISTONSUORA-OSTOT

0400 152 555

suoraostot.fi

- Huonekalut - Kullat, hopeat- Astiat - Korut- Taulut - Designesineet

Muuttojäämistöt, kuolinpesät

Yliopistonkatu 26, Turku(Kestilänkulma)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2015 - N:o 2

Kertomisen ja ymmärtämisen vaikeutta pa-hanlaatuisessa sairaudessa pohdittiin ammat-tilaisten ja potilaiden kesken seminaarissa Meri-Karinassa keväällä.

LKT Jouko Viljanto muistutti, että saman sairauden ennuste voi olla erilainen eri po-tilaille. Tilastot eivät koskaan kerro juuri tä-män potilaan ennustetta. Lääkäri ja potilas eivät välttämättä puhu samaa kieltä – vaikka puhuisivatkin suomea. Potilas on peloissaan, eikä kykene ottamaan tietoa vastaan. Kaikki eivät halua kuulla jäljellä olevasta elinajas-taan. Niille, jotka haluavat tietää, vastataan rehellisesti, ilman aikailmaisuja.

Elämän ja tiedon rajallisuutta on vaikeaa hyväksyä – sekä potilaan että lääkärin – Meitä lääkäreitä ei ole koulutettu vuorovai-kutukseen vaan luonnontieteilijöiksi – meil-lä ei ole koulutusta siihen, mitä hädässä ole-va ihminen kaipaa, pohtii dosentti Sirkku Jyrkkiö.

Potilaan ja asiantuntijan kohtaamista ei helpota sekään, että lääketiede pirstoutuu entistä kapeampiin osaamisalueisiin. Koko-naisvaltaisia osaajia on enää harvassa. Lää-ketiede monimutkaistuu:

– Olemme entistä parempia sirpaletiedon osaajia – mutta toivon ylläpidosta tiedämme vähemmän. Vuorovaikutustaitomme ovat yk-silöllisiä ja riippuvat myös ajankohdasta, ku-kaan ei ole aina parhaimmillaan.

Jyrkkiö tunnustaa, ettei 35 vuoden lääkärik-si opiskelun ja syöpätauteihin perehtymisen jälkeenkään aina ymmärrä hoitamiaan tauteja.

– Syöpätaudit, joita on monenlaisia, ovat minulle edelleen kuin puolituttuja, kaukaisia sukulaisia, jotka käyttäytyvät joskus yllättä-västi.

Lääkäri edustaa järkeä, potilas elää enem-män tunteen vallassa. Ratkaisevaa on aina potilaan oma elämänkokemus, turvaverkot ja läheiset. Hänellä on mukanaan kaikki sii-hen asti eletyn elämänsä voima tai taakat. Niiden varaan hän liittää myös tiedon syö-västään ja tulevaisuudestaan.

Jyrkkiön mukaan sekä potilailla että lääkä-reillä on joskus ylisuuria odotuksia lääketie-teelle. Seulonnan ja lääkehoidon hyötyjä yliarvioidaan helposti ja haittoja aliarvioi-daan. Syöpää ei edelleenkään pystytä aina

parantamaan, se meidän pitäisi pystyä hy-väksymään. Siitä huolimatta potilaasta voi-daan pitää huolta ja huolehtia elämän vii-meisten päivien elämänlaadusta. Usein ne päivät olisi parempi olla kotona kuin kipeä-nä sairaalassa turhissa tutkimuksissa.

Toivoa voi olla vielä kuoleman läheisyy-dessäkin. Ei toivoa paranemisesta, mutta toi-voa hyvästä loppuelämästä. Joillekin myös tuonpuoleisesta.

Dosentti Jari Kylmän mielestä toivon vah-vistaminen on elämän tärkeimpiä asioita

myös sen loppuvaiheessa. – Ihminen on teh-ty toivosta: sen vastakohta on kärsimys, epä-toivo ja toivottomuus. Rehellinen tieto voi auttaa toivon ylläpidossa, koska se vähentää epätietoisuutta ja tuntemattoman pelkoa. So-pusointu elämän ja kuoleman kanssa on kes-keistä. Hyvän huolenpidon, läheisten kanssa vietettävän ajan ja kivuttomuuden merkitys korostuu.

Turkulainen Jukka Mäkinen saattoi puoli-soaan 53 yhteisen vuoden viimeisinä aikoina. Aivoinfarktin yhteydessä löydetty vatsasyöpä

vei Tuulikin muutamassa kuukaudessa. Vii-meiset viikot Mäkiset viettivät Karinakodissa.

– Emme puhuneet syövästä ollenkaan. Keskityimme elämään sitä elämää, joka meil-lä oli yhdessä jäljellä. Mahdollisuus päästä omasta huoneesta luonnon keskelle ihaile-maan läheistä Pitkääsalmea oli tärkeä. Työn-sin vaimoani pyörätuolissa pihalla, oleske-limme patiolla ja nautimme välillä juustoa ja viiniä. Iltaisin ovi oli auki ja kuuntelimme huoneessa kesäyön ääniä tai rauhoittavia ba-rokkisonaatteja. Olisin toivonut, että olisim-me voineet elää yhdessä vielä päiviä ja viik-koja… Niin ei kuitenkaan käynyt. Karinako-dissa elettiin viimeiseen hengenvetoon saak-ka. Saimme kokea yhdessä lähtemisen kau-neuden, muistelee Jukka Mäkinen.

Lue Mäkisen haastattelu kokonaisuudes-saan: http://epaper.hansaprint.fi/syopa/SYOPA15_02_su/#28

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Niina Ollikainen

Toivoa ja hyvää elämää voi olla viimeisilläkin hetkilläSyöpä. Minullako – nyt? Potilaan on vaikea sulattaa lääkärin antamaa tietoa vakavasta sairaudesta. Help-poa tiedon antaminen potilasta tu-kevalla tavalla ei ole helppoa lääkä-rillekään.

Dosentti Sirkku Jyrkkiö ja Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen vaihtoivat kuulumisia seminaaritauolla.

Saattohoidon toteutus vaihtelee eri osissa maata, hoitoyksiköittäin ja myös diagnoosi-ryhmittäin. Kun Suomeen tuotiin ajatus eng-lantilaistyyppisestä saattohoidosta 1980-lu-vulla, ajateltiin ensisijaisesti syöpäpotilaita. Sittemmin saattohoidon piiriin on ryhdytty lukemaan myös mm. sydämen vajaatoimin-taa, munuais- ja keuhkosairauksia sairas-tavia, lihassairauksista kärsiviä ja muistisai-raita potilaita.

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi val-takunnallisen saattohoitohankkeen Yhteis-vastuukeräyksen vuoden 2014 kotimaiseksi erityiskohteeksi. Projektin kokonaistavoittee-na on, että jokaisella suomalaisella on mah-dollisuus saada tarvitsemaansa korkeata-soista saattohoitoa asuinpaikasta riippumat-ta.

Hankkeen tarkoitus on myös lisätä tietoi-suutta saattohoidosta ja nostaa kuoleman kysymykset yleiseen keskusteluun ja tietoi-suuteen. Yhteistyössä kansallisteatterin kanssa järjestettiin 17.5.2015 Kuole-ma ja kulttuuri -tapahtuma täy-delle teatterisalille. Tilaisuus on nähtävissä Terhokodin sivuilla www.terho.fi olevan linkin kautta.

Tavoitteena on myös vah-vistaa olemassa olevia saatto-hoidon toimintayksiköitä sekä lisätä ammatillisia valmiuksia saattohoidon toteuttamisessa. Hanke kohdentuu ensisijai-sesti perustason saatto-hoidon valmiuksien vahvistamiseen (A-

taso) kotisaattohoidossa, vuodeosastoilla ja hoivapaikoissa.

Hankkeella on ohjausryhmä, jonka tehtä-vä on tukea hankkeen suunnittelua. Lisäksi muodostettiin saattohoidon asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka on kokoontunut kah-desti. Ryhmässä on eri alojen edustajia eri puolilta Suomea.

Varsinaisesti hankkeen toteutus alkoi vuoden 2015 alusta. Kevään aikana on ta-vattu järjestöjohtajia ja tiedottajia suurista potilas- /kansalaisjärjestöistä (Lihastautiliit-to, Suomen Syöpäyhdistys, Hengitysliitto, Sydänliitto, Omaishoitajat ja läheiset, Kehi-tysvammaliitto, Muistiliitto, Vanhustyön kes-kusliitto, Munuais- ja maksaliitto sekä Syö-päpotilaat ry). Järjestöjen kanssa on aloi-tettu pitkäjänteinen saattohoidon suunnitte-lu ja muodostettu työryhmät, jotka aloittavat toimintansa syksyllä 2015. Suunnittelun käynnistää suuri Finlandia talolla 24.9.2015 järjestettävä maksuton ja avoin seminaari.

Yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa jär-jestetään 2015–2016 useita koulutusti-

laisuuksia, joissa myös seurakunnat ovat mukana. Yhteistyössä THL kans-sa järjestetään syksyllä Saattohoito iäkkään pitkäaikaishoidossa -semi-naari Finlandia-talolla 1.10.2015.

Saattohoito kuntoon -hankkee-seen haettiin lehti-ilmoituksella mukaan hoitoyksiköitä, jotka olisi-vat halukkaita sitoutumaan noin kuuden kuukauden mittaiseen kehit-

tämishankkeeseen, jossa tarjotaan maksutonta koulutusta, työnohjaus-

ta ja konsultaatiota. Sitä ovat

toteuttamassa erikoislääkäri Eero Vuorinen, erikoissairaanhoitaja, kouluttaja Miia Salo-nen ja ylilääkäri Juha Hänninen. Tähän osahankkeeseen tuli 107 hakemusta, kun ilmoituksessa haettiin viittä yksikköä. Lopul-ta päädyttiin yhdeksään yksikköön, joissa kaikissa tehtiin keväällä 2015 kartoituskäyn-nit ja sovittiin hankeen aloitusaikataulu.

Hoivakoitien, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon lääkäreille järjestetään alueel-liset saattohoidon koulutuspäivät syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Käytännön järjestämisvastuussa on erikoislääkäri Mar-ja-Riitta Jaakkola.

Keväällä 2015 oli Juha Hännisen pitämät ”Kuinka selviytyä ensi kesän saattohoitopo-tilaitten hoidosta kesäkandina” -lääketieteen kandidaattikoulutukset Helsingissä, Turussa ja Oulussa.

Lääkäriseura Duodecimin kanssa sovittiin yhteistyössä järjestettävistä saattohoidon verkkokursseista. Hoitajille suunnatun kurs-sin suunnittelusta vastaa Mirjasisko Antto-nen ja lääkäreille Juha Hänninen. Kurssien valmistuminen on suunniteltu alkuvuoteen 2016, ja ne ovat vapaasti ja maksutta käy-tettävissä.

Ammattikorkeakoulujen ja ammattiopisto-jen opettajille järjestettiin 3.6.2015 koulutus-ja kehittämispäivä yhdessä Suomen Syöpä-yhdistyksen kanssa. Työskentelyä on tarkoi-tus jatkaa ja yhdessä pohtia saattohoidon hoitotyön koulutusta tulevaisuudessa.

Hankkeen puitteissa oltiin yhteydessä sai-raanhoitopiireihin ja sovittiin järjestettäväksi alueelliset saattohoitopäivät yhdessä sai-raanhoitopiirien, THL:n, STM/Etenen ja

Yhteisvastuu-hankkeen kanssa. Seminaarit järjestetään syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana, ja päivämäärät on sovittu (ohjelmat ja aikataulut sekä ilmoittautuminen www.hyvakuolema.fi). Seminaarit ovat avoimia ja maksuttomia.

Juha Hänninen on kerännyt suomalaisia saattohoitokertomuksia. Maakuntien lehdissä olleen ilmoittelun perusteella kertomuksia on tullut 90 kappaletta. Niiden analysointi ja esit-tely tapahtuvat alueellisissa seminaareissa.

Graafikko Tiina Aaltosen ja elokuvaoh-jaaja Virpi Suutarin kanssa on tehty kolme TV-spottia, joiden tarkoitus on lyhyesti ker-toa, mitä saattohoito merkitsee. Yleisradion kanssa on sovittu, että spotit pyörivät TV:ssä ja radiossa lokakuun 2015 aikana. Niissä puhuvat Kalle Holmberg, Satu Silvo ja Hannu-Pekka Björkman. Yleisradion kans-sa pyritään syksyn 2015 aikana muutoinkin nostamaan saattohoitoa esiin eri ohjelmissa.

Koko Yhteisvastuun ajatuksena on kan-sallisella tasolla ja alueellisesti nostaa esiin saattohoidon merkitys ja tarve sekä lisätä valmiuksia tulevaisuudessa yhä paremmin järjestää kuolevien ihmisten hoitoa. Hank-keen yhteistyökumppaneina olevat sairaan-hoitopiirit, järjestöt, THL ja STM/Etene se-kä oppilaitokset, seurakunnat, Kirkkohallitus ja lukuisat muut mahdollistavat sen, että hankkeen loputtua on jäänyt jotain jälkiä saattohoidosta myös pysyviin rakenteisiin.

Juha Hänninen Terhokodin johtaja, ylilääkä-ri ”Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme” -hankkeen koordinaattori Kuva: Studio Petteri Kitti Oy

Saattohoidon järjestäminen on yhteinen vastuumme

17.5.2015 Kuole-pahtuma täy-Tilaisuus on din sivuilla an linkin

myös vah-via saatto-iköitä sekävalmiuksia

tamisessa. enensisisisijajaii-aatto-ien

A-A

Yhteistyössäjestetään 2

laisuuksiaovat muksa järjeiäkkäännaari F

Saatseenmukaavat hakukuududenen

tämishanmaksuto

tata jjaa

KOLUMNI

Ammattilaisille: Toivon vahvistumisessa tärkeää:

1. Potilaan ja läheisten kohtaaminen ja tilan antaminen

2. Ammatillisen osaamisen rehellinen jakaminen

3. Yhteistyön laajentaminen hoitavan tiimin tasolla

4. Potilaan tunteiden vastaanottaminen

ja niihin vastaaminen5. Rehellinen, jokapäiväisen elämän

kohtaava hoito-ote6. Potilaan rohkaiseminen myönteisyy-

teen7. Vahvistavan tiedon antaminen

N:o 2 - 2015 - 17Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

1 0 . 1 0 . 2 0 1 5TOIMINTAPÄIVÄ KLO 12–15

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sekä

Salonkiorkesteri Promenade 25vuotta

MERI-KARINASSA

Ilmainen minibussi-kuljetus noin puolen tunnin välein Turun ortodoksiselta kirkolta, Yliopistonkatu 19,

alkaen klo 11.45.

Runsaasti paikoitustilaa palvelukeskuksen pihalla

Perille tuo myös linja-auto nro 54.

mitä kaikkea on LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS?

kiinnostaako VAPAAEHTOISTYÖ?

> >

>

>

>

>

ketkä toimivat LÄHELLÄ SINUA?

kuka tarvitsee SAATTOHOITOA?

entä SOPEUTUMISVALMENNUSTA?

miten osallistua ROOSA NAUHA-kampanjaan?

juhlakonsertti ja tanssiaiset klo 16, vapaa pääsy. (Seiskarinkatu 35, 20900 Turku)

www.lssy.

Rakennuttaminen Rakennesuunnittelu Infrasuunnittelu Kallio- ja ympäristösuunnittelu

p. 0207 911 888www.ains.fi

0207 911 8880207 911 8880207 911 888

aninkainen.fiKIINTEISTÖVÄLITYS

Naantalin Aurinkopalatsi rakennetaan Naantalin keskustan tuntumaan palveluiden lähelle. Asuntojen levyiset lasiseinät ja lasiliukuovet liittävät parvekkeet ja terassit osaksi asuintiloja. 6 asuntoa jäljellä 4h+k+s 102 m2.

Ennakkomarkkinointi.Rakennuttaja: Ojarannan Rakennus Oy

Myyntihinta: 188 700 euroa. Lainaosuus 188 700 euroa.Velaton myyntihinta: 377 400 euroa. Tiedustelut: Toni Sjöroos, puhelin 050 400 2616

Viihtyisä ympäristö ja keskeinen sijainti ovat keskusta-asumista parhaimmillaan. Valittavanasi on 12 erilaisesta huoneistokoosta itsellesi tai perheellesi sopivin. Kaikissa asunnoissa on tilava lasitettu parveke tai terassi. Ennakkomarkkinointi.Rakennuttaja: Ojarannan Rakennus Oy

Velattomat myyntihinnat alkaen: 1h+kt+s, 28 m2 (4 krs.) 89 000 euroa.4h+k+s, 103,5 m2 (4 krs.) 309 000 euroa.Tiedustelut: Toni Sjöroos, puhelin 050 400 2616

Asunto Oy Simpukkatien Helmi Simpukkatie 9, 21420 Lieto

Asunto Oy Naantalin Aurinkopalatsi Saunatie 2, 21110 Naantali

Suomen suurimmat

joulumyyjäiset

TURUN MESSUKESKUKSESSA

la 5.12.2015 klo 11–17

T

Upeita käsitöitä, taidetta, vaatteita, leluja sekä joulukoristeita

ja -herkkuja. Ravintola avoinna.

Linja-autokuljetukset (nro 100) Turun kauppatorilta.

Vapaa sisäänpääsy, pysäköintimaksu 6 €.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2015 - N:o 2

Terveydenhoitaja Katja Essénin lopputyössä testattiin, miten rintasyöpää sairastaneiden kuntoutuksen ohjaus onnistuu virtuaalimaail-massa. Sairaanhoitaja Miia Myllynen puoles-taan selvitti Move on! -lopputyössään, mitä syövästä kuntoutuvien nuorten tukimuodot voivat olla tulevaisuudessa. Nuoret naiset saivat ylempään ammattikor-keakoulututkintoon eli Master of Health Care -tutkintoon tähtäävän lopputyönsä valmiiksi keväällä. Lopputöissä oli kyse paitsi uusien kuntoutusmuotojen löytämisestä myös pro-jektin johtamisesta ja esimiehenä toimimisen harjoittelusta. Syöpäyhdistyksen tavoitteena on saada tulevaisuuden malleja syövän kun-toutukseen.

Nettipohjainen malli nuorilleNuoret sairastuvat eri syöpiin muun ikäisiä harvemmin, mutta nuorelle syöpä on sitäkin ko-vempi isku. Kun koko elämä on edessä ja elimistö vielä ke-hittymässä, raskaita hoitoja vaativa sairaus tuntuu rankal-ta ja voi jättää nuoreen jäl-kensä.

– Elämänlaatuun liittyvät kysymykset ovat erityisen tär-keitä nuorelle, sillä kehonku-va muuttuu ja sairaus voi vai-keuttaa sosiaalisia kontakteja. Sairastaminen voi aiheuttaa unettomuutta, ahdistusta ja ma-sennusta, sanoo Miia Myllynen.

Hän rakensi omassa lopputyös-sään alustavaa internetpohjaista sopeu-tumisvalmennusmallia, joka voidaan lo-pullisessa muodossa aikanaan sijoittaa vaik-kapa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen nettisivuille. Sitä kautta nuori voi saada luo-tettavaa tietoa sairaudestaan, työ- ja koulutus-mahdollisuuksista ja eri tukimuodoista. Nuo-ri voi myös saada halutessaan vertaistukea: nettisivujen toivotaan ohjaavan nuoria syö-pään sairastuneita syöpäyhdistyksen nuorten toimintaan mukaan. Vertaistukeen voi liittyä mahdollisuus chattiin eli reaaliaikaiseen kes-kusteluun kokemusten vaihdon kanavana. Myös blogeissa voi käsitellä sairastumista.

Miia nosti työssään esille myös terapeut-tiset musiikkivideot elämänhallinnan ele-menttinä. Niiden avulla syöpään sairastunut nuori voi löytää voimaa ja sinnikkyyttä, joi-den turvin jaksaa hoidot. Nettiin on mahdol-lisuus myös rakentaa harjoitteita ravitsemuk-seen ja liikuntaan. Nettisivuilla voi täyttää liikuntapäiväkirjaa, ja sinne voi liittää ruoka-reseptejä.

Lopputöiden ohjaajina toimivat yliopettaja Raija Nurminen Turun ammattikorkeakoulus-ta, vastaava hoitaja Teija Kemppainen ja toi-mitusjohtaja Tiina Surakka Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Virtuaalista ohjausta rintasyöpäpotilailleKatja Essénin kehittämisprojektissa suunnitel-tiin, toteutettiin ja arvioitiin rintasyövästä kun-toutuville virtuaaliohjaukseen painottuva hanke Second Life -virtuaalimaailmassa. Terveyden edistämisen teemoina olivat psykososiaalinen

tuki ja ravitsemus. Tämä ensimmäistä kertaa toteutettu projekti tehtiin yhteistyössä syöpä-kuntoutuksen hoitajien, ravitsemusterapeutin ja psykologin kanssa. Tiiviisti mukana olivat myös Second Life -virtuaalimaailman tunteva Turun ammattikorkeakoulun IT-asiantuntija ja Second Life -maailmasta kokemusta omaa-va ammattikorkeakoulun opettaja. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätauti. Koko maassa siihen sairastui Syöpärekisterin mukaan 4 800 henkilöä vuonna 2013. Varsi-naissuomalaisia tästä määrästä oli 440. Koska syöpä havaitaan usein ajoissa ja hoidot ovat kehittyneet, suurin osa eli noin 90 prosenttia rintasyöpään sairastuneista paranee. Hoitojen jälkeen kuntoutumista voi edesauttaa monin tavoin terveyttä vahvistamalla. Tuen tarve jat-kuu vielä pitkään sairastumisen jälkeen.

Virtuaalinen ohjaus mahdollistaa molem-minpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ajasta ja paikasta riippumatta. Siinä voi saada vertaistukea, psykososiaalista tukea ja ajanta-saista tietoa. Se mahdollistaa myös tuen saan-nin anonyymisti, henkilöllisyyden paljastu-matta. Mahdollisesti osaksi sopeutumisvalmennustaProjektiin osallistui syksyllä 2014 rintasyövän sairastaneita henkilöitä ja asiantuntijoita, jotka toimivat hankkeessa kuntoutuksen ohjaajina. Pilottihanke toteutettiin ammattikorkeakou-lun tiloissa Ruiskadun atk-luokissa, ja siihen saattoi osallistua myös etäyhteydellä kotiko-neelta.

Second Life, ”Toinen elämä”, on nettiin ra-kennettu, muun muassa opetukseen käytetty

maailma, johon jokainen voi valita käyttäjäni-men ja hahmon, avattaren. Siellä voi esimer-kiksi seurata luentoja, keskustella tai tutustua muihin.

– Kyseessä on Yhdysvalloista Kaliforniasta lähtöisin oleva nettimaailma, jota kymmenet miljoonat käyttävät eri tarkoituksiin eri puo-lilla maailmaa, Katja Essén kertoo.

Mukana olleet ohjaajat kokivat Second Li-fe -pohjaan rakennetun ympäristön elämyk-sellisenä vaihtoehtona. Tarkoitus onkin jatkaa menetelmän testausta syöpään sairastuneiden lasten ja heidän perheidensä kanssa. Menetel-mä voisi olla tulevaisuudessa osa sopeutumis-valmennustoimintaa.

Hyvinvointiakatemia esitteli seminaarissa 28. toukokuuta myös syöpäpotilaan ravitse-musohjauksen tukemista. Sitä oli selvitetty sairaanhoitaja Salima el Bakrin lopputyössä. Samalla kerrottiin myös meneillään olevista hankkeista, joissa rakennetaan muun muassa virtuaalikirjastoa ja virtuaalista syöpätietokan-taa sekä syöpäpotilaan kuntoutussuunnitel-maa.

Fysioterapeuttiopiskelija Heidi Laxin hanke liittyy taas uuteen Turun ammattikorkeakou-lun ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yh-teistyöhankkeeseen eli niin kutsuttuun Hyvin-vointiakatemiaan, jossa koko toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan alueella paranne-taan asukkaiden elämänlaatua osallistamalla asukkaat vaikka puutarhanhoitoon tai tieto-tekniikkataitoihin. Meri-Karinan alueella on palveluvuokra-asuntoja, joissa asukkaita on lähes 90, osa syöpää sairastaneita tai sairasta-via. Asukkaiden keski-ikä on yli 75 vuotta.

Teksti ja kuva: Paula Heino

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyön helmiä esiteltiin Hyvin-vointiakatemiassa Meri-Karinassa toukokuussa.

Syöpäkuntoutus hakee uusia uomia

Kuvassa Miia Myllynen (vas.) ja Katja Essén, jotka työn ja muiden kiireiden ohessa saivat tutkintonsa valmiiksi ja juhlan kunniaksi ruusut keväällä.

en tavoitteena a syövän kun-

rilleiin a

a ma-. utyös-a sopeu-oidaan lo-sijoittaa vaik-äyhdistyksen

t

mnskrjtk

Kuvasjuhl

Nuorille syöpäpotilaille suunnitellussa Second Life -vir-tuaalimaailmassa voi vaihtaa ajatuksia oman hahmon, avattaren, välityksellä.

Perunkirjoitukset Pesänselvitykset Perinnönjaot Ositukset

Testamentit Avioehtosopimukset Edunvalvontavaltuutukset

Liikeajan jälkeen ☎ 02-23 11 884www.hautaustoimistoperttala.fi

TURKUKaskenkatu 15 ☎ 02-23 11 881

Aninkaistenkatu 6 ☎ 02-23 11 884RAISIO

Kirkkoväärtinkuja 1 ☎ 02-438 438 4

Uutta! Asukkaidemme käytössä on Varsinais-Suomen ainoa vanhusten sähköajoneuvoavusteinen ulkoilu- ja virkistysalue.

Tervetuloa tutustumaan!

Wanhustentalo Kotikummussa on vapaana vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja myös palvelusetelillä. Erkkereillä varustetut näköalahuoneet ovat yksilöllisiä ja kooltaan 19–29m2 saniteettitiloineen. Huoneita on tarjolla myös pariskunnille. Maittavat kotiruoat valmistamme viikon jokaisena päivänä omassa keittiössä. Vapaita paikkoja voi tiedustella vastaava sairaanhoitaja Mari Lönnbäckiltä p. (02) 477 2822

N:o 2 - 2015 - 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Matkaohjelma:- Klo 15.00 lähtö Ortodoksiselta kir-

kolta, Yliopistonkatu 19, Turku- Ajo Poriin, jossa nautitaan illallinen

Raatihuoneen Kellarissa ennen esitys-tä. Illallinen sisältää alku- ja pääruo

an, kahvin/teen ja konvehdin.- Klo 19.00 alkaa teatterinäytös, kesto

hieman yli 2 tuntia (sis. väliajan)- Klo 21.15 paluu Turkuun, jonne saa-

vutaan noin klo 23.15.

Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet 105 euroa

Hintaan sisältyy:- linja-autokuljetukset- teatterilippu- illallinen Raatihuoneen Kellarissa, Po-

rissa- matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja:Anu Salminen

Kuva:Janne Alhonpää

Matkaohjelma: - Klo 10.00 lähtö Ortodoksi-

sen kirkolta, Yliopistonkatu 19, Turku

- Ajo Helsinkiin, jossa esitys alkaa klo 13.00

- Väliajalla kahvitarjoilu.- Esityksen jälkeen paluu Turkuun,

jonne saavutaan noin klo 18.30

Matkan hinta: jäsenet 95 euroaei-jäsenet 112 euroa Hintaan sisältyy:- linja-autokuljetukset

- teatterilippu- väliajalla kahvi ja mansikka-

leivos - matkanjohtajan palvelut

Matkanjohtaja:Maija Parmanen

”Slava! Kunnia.” on rohkeasti kirjoitettu ja tulkittu, hurja teos! Pirkko Saisio on dramatisoinut kohtauksiksi ja lauluiksi totta ja tarua Venäjän nykypäivästä ja histo-riasta. Laura Jäntin ohjauksen sävyissä ei säästellä: on ahneita oligarkeja, röyhkeää politikointia, vakoilijoita, mediatemppuja. ”Slava! Kunnia.” on näytelmä, jossa nau-ru ja suru kulkevat käsi kädessä. Rooleissa Markku Maalismaa, Janne Marja-aho, Marja Salo, Katariina Kaitue ym.

”SLAVA! KUNNIA.” Helsingin Kansallisteatterissa la 5.12.2015

”EIKÄ YKSIKÄÄN PELASTUNUT” Porin Teatterissa ke 11.11.2015

Porin teatterin näytelmä, Agatha Christien mestariteos ”Eikä yksikään pelastunut” on Ola Tuomisen ohjaamana ryhdikäs sekä loppuun asti se-kä jännittävä että viihdyttävä esitys. Se vie katsojat näyttelijöiden, la-vastuksen ja asujen myötä suoraan 1920–1930-luvun Englantiin, Devon rannikolle, jossa seikkailu vasta alkaa... Rooleissa Marko Honkanen, Heidi Rantakeisu, Mirva Tolppanen, Janne Turkki ym.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku

Missä tahansa, ei mitä tahansa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2015 - N:o 2

Voimaa luonnosta ja yhdessäolosta

Pitkospuita pitkin mielenrauhaan

Kapoisilla pitkospuilla kulkeminen kohentaa sekä kehon että mielen tasapainoa.

Kuhankuonon maisemat eivät tuota pettymystä. Kannatti tulla kaukaakin, retkeläiset tuumaavat.

Liekit tekevät selvää mielenrauhaa jäytäneistä painolasteista.

Yksi on kotoisin Lapista, toinen Pohjanmaalta, kolmas Turun naapurista… Kuhankuonon kansallispuis-tossa patikoidessaan he ovat kaikki yhtä monen valovuoden päässä arkimurheista.

Arjen haasteiden pariin he palaavat var-masti entistä vahvempina. Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen toukokuinen Luonnonvoimaa-viikonloppu tekee tehtä-vänsä.

Ollaan vain 35 kilometrin päässä Turus-ta, silti kaukana kaikesta hälinästä. Reilun puolen tusinan joukko viikonloppuvierai-ta sekä Luonnonvoimaa-tempauksen ve-täjät Teija Kemppainen ja Tiina Hvitfelt etenevät hanhenmarssia Kuhankuonon huikaisevan kauniita maisemia halkovia pitkospuita pitkin. Välillä reitti vaihtuu metsä- tai rantapoluksi.

Taivalta taitetaan kuutisen kilometriä, Savojärven ympäri. Matka ei tunnu lain-kaan rankalta, sillä kiirettä ei pidetä. Tuol-loin tällöin pysähdytään ihastelemaan suloista pientä kukkaa, kummastelemaan käkkyräistä puuta tai tekemään pakura-

kääpälöytöjä, ehkä vaihtamaan pari ystä-vällistä sanaa polulla vastaan tulevan tun-temattoman kanssa.

Kuin vanhat ystävyksetKurssilaiset tulevat kuka mistäkin päin Suomea ja erilaisista oloista. Heitä yhdistää paitsi syöpä myös rakkaus luontoon. Met-sästä, mereltä tai tunturista he ovat löytä-neet lohtua silloinkin, kun sairaus on yrit-tänyt päästä niskan päälle ja maailma näyttänyt muutenkin mustalta.

Luontoelämysten lisäksi sisarellinen yh-dessäolo voimaannuttaa. Puolmatkan eväs- ja makkaranpaistotauolla retkeläiset touhuavat yhdessä kuin vanhat ystävykset konsanaan.

Tutustuttu on vasta edellisenä päivänä Moikoisten Meri-Karinassa. Avoimuus, jol-

la naiset kertoivat itsestään, teki vaikutuk-sen lukemattomia elämäntarinoita kuullei-siin kurssiemäntiinkin.

Tervemenoa ikävät asiatMakkaranpaistonuotioon singahtaa klapi-en lomaan keltainen paperitollo jos toi-nenkin. Naiset ovat Turkuun ja Meri-Kari-naan tultuaan raapustaneet lapuille asioi-ta, joista haluavat päästää irti. Pesäeroa voimistetaan symbolisella eleellä: lappuset viskataan Kurjenpesän nuotiopaikalla tu-leen.

Tuossa meni negatiivisuus, tuossa ra-hapulan voivottelu, kannoillaan sairau-den vatvominen. Hyvästi ulkonäköpai-neet, tervemenoa pahansuovat ajatukset! Aika moneen lappuun on kirjattu turhis-ta huolehtiminen. Miksi kantaa koko

maailman murheita harteillaan, naiset pohtivat.

Kun viimeinenkin ikävä asia on poltettu poroksi, mieli rauhoittuu ja askel kevenee entisestään. Loppukilometrit taittuvat lei-kiten.

Jäähyväisvisiitti RuissaloonKuhankuonon-retken päätteeksi nautitaan pullakahvit järvenrannassa. Kylmäpäisin ret-keläinen lupaa mennä uimaan jos ei nyt juuri tähän veteen niin Meri-Karinassa Pit-käänsalmeen, jo ennen saunaa. Samaiselle uskalikolle paikallaan istuminen on kuulem-ma vaikeaa. Ei hätää: iltapäivän mindfull-rupeamaan voi osallistua patjalla loikoillen.

Huomenissa koittaa vuorostaan haikea ero. Ennen hyvästejä luontoteemaa vah-vistetaan tekemällä visiitti Ruissalon kas-vitieteelliseen puutarhaan.

Luonnonvoimaa-voimaantumisviikon-loppu on syöpäyhdistyksen ideapajan uu-tuuksia. Euroja toteutukseen on saatu Raha-automaattiyhdistykseltä. RAY:n tuki edellyttää, että hanke poikkeaa Kelan ra-hoittamista.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Liisa Käiväräinen

N:o 2 - 2015 - 21Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

OLEMME MUKANATUKEMASSA

SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄAUTOHUOLTO

SUVANTOPuh. 2366 426040 5113 781

www.autohuoltosuvanto.fi

Maariankatu 3 20100 Turku02 231 5162 Fax 02 220 0357ark. 10.00-17.30 la 10.00-14.00

www. laukkumarjanen.fi

leluja lapsille vuodesta 1912

Viherlassila

www.paimio.fi www.rusko.fi

www.saunarantti.fi

PompenSaunarantti

Kalastavankissankuja21600 Parainen

GSM 0400 534 822

Yrityksille ja perhejuhliinAutistenkatu 1, Turku

(Satakunnantien varrella)www.raunistulanapteekki.fi

Sujuvaa apteekkipalvelua matkasi varrella

IT-TUKIKotiin ja konttoriin

045 347 0220teemu@iteemu.fiwww.iteemu.fi

Kukat meiltä arkeen, juhlaan ja suruun...

JOHANNA KAIHDINEerikinkatu 3820100 Turku

puh. 02-253 5888

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

Moikoisten liikekeskusPitkäpellonkatu 2

20900 Turkupuh. 02 2844 666

AVOINNA TUNNIN PIDEMPÄÄN JOKA PÄIVÄma–pe 9–20la 9–16

Hirvensalon apteekista saat monipuolisesti hyvinvointiisi ja terveyteesi liittyvät tuotteet ja palvelut. Verkkokauppamme saaristoapteekki.fi toimittaa lääkkeet postitse kotiin, mökille tai vaikka työpaikalle.

Sairaanhoitajan palvelut apteekin Terveyspisteestä

Voit mittauttaa helposti ja nopeasti verenpaineen, kokonaiskolesteroliarvot, pitkäaikaisen verensokerin,

hemoglobiinin tai CRP:n ilman erillistä lähetettä. Myös pienet hoitotoimenpiteet, kuten tikkien poisto tai rokotukset onnistuvat lähiapteekissasi. Varaa aika numerosta 02 2844 660 tai tule ilman ajanvarausta. Sinut ottaa vastaan sairaanhoitajamme Hanna-Mari.

Terveyspiste palveluksessasi ma, ke ja pe klo 9–16 ti ja to klo 11–19

Sydämellisesti tervetuloa!

HIRVENSALON APTEEKKI PALVELEE SIELLÄ, MISSÄ SINÄ OLET.

LOUHISAARENKARTANONKAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Äitienpäivästä elokuun loppuun

Muina aikoina tilauksesta!

HAUTAUSTOIMISTO

Täydellistä hautauspalvelua yli 112 v

Linnankatu 9, Turkupuh. 02-23 23 23 5 Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h

www.hautaustoimistosaarinen.fi

WP-Katsastus OyTuulissuontie 34, LIETO, puh. (02) 436 4300

www.wp-katsastus.fi

Av. ma-pe klo 8-17

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2015 - N:o 2

Toimintaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen

TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLESyöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppaMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa

--

--

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ---

---

Luento-ja keskusteluryhmätoiminta

-

-

Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinassa

-runmaan sairaala

Liikuntakerho -

-

--

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ

Toimintapäivät Meri-Karinassa syksyllä 2015:

-

-

-

Tapahtumat, joissa päivä vielä avoin:

-

-

-

-

--

--

Lisätietoa Sykerön toiminnasta:

SYKERÖNUORET (13–17-VUOTIAAT)

-

Lisätietoa Sykerönuorten toiminnasta:

nuoret

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT-

-

-

Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmät Meri-Karinassa

Vertaistukiryhmä levinnyttä rintasyöpää sairastaville

-

RINTAPÄIVÄ MERI-KARINASSA ti 20.10. klo 17–20

-

ILOA JA ITSETUNTEMUSTAVirkistys ja rentoutusryhmä syöpää sairastaville naisille

-

-

Iloa ja itsetuntemusta -ryhmän kokoontumiset Meri-Karinassa klo 18–20

-

-

VOIMAVARAA Syöpää sairastavien miesten keskusteluryhmä

-

-

-

Keskusteluryhmä yksinäisille syöpää sairastaneille

-

-

-

VERTAISTUKIRYHMÄ SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LÄHEISILLE

--

-

-

-

SAATTOHOIDON TUKIHENKILÖTOIMINTA

--

VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS-

-

VERTAISTUKIHENKILÖKSI

-

-

--

TERVETULOA MUKAAN TALKOO- JA YSTÄVÄTOIMINTAAN

---

-

-

TALKOO- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS-

PAIKALLISOSASTOJEN TUKI- JA VIRKISTYSTOIMINTA

-

--

FORSSA lssy.fi/paikallisosastot/forssa TAI www.solukko.net forssa@lssy.fi

FORSSAN SOLUKKO

-

---

Virkistystoiminta

-

N:o 2 - 2015 - 23Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

-

Lisätiedot: -

LOIMAAlssy.fi/paikallisosastot/loimaa loimaa@lssy.fi

-

Lisätiedot:

RANNIKKOSEUTUlssy.fi/paikallisosastot/rannikkoseutu rannikkoseutu@lssy.fi

Lisätiedot:

Ruotsinkielinen tukitoiminta:

-

SALOlssy.fi/paikallisosastot/salo TAI sspo.net salo@lssy.fi

SALO-KARINAN PALVELUASEMA

--

-

--

Tapaamisillat

-

Pilates

Hartaushetket

Kahvipussiaskartelu-

Teatterit ja matkat

Lisätiedot: -

-

TURKUlssy.fi/paikallisosastot/turku TAI turkulssy.fi turku@lssy.fi

--

Jäsenillat

-

Retket ja teatterit

-

-

-

-

Joulumyyjäiset la 5.12 klo 11–17

Käsityöpiiri Ahkerat Kertut--

--

Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan:

Lisätiedot:

UUSIKAUPUNKI

YSTÄVÄN TUPA

Vertaistukiryhmät -

Lisätiedot:

Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta myös www-sivuilta www.lssy.fi, www.merikarina.fi ja

www.facebook.com/lssyopajarjestot

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN KURSSI- JA NEUVONTAPALVELUT

Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajille:

ammattilaisia

omatarkkailun opastus

uimapuvut

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA TURKU

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA LOIMAALoimaan aluesairaalan tiloissa

SALO-KARINAN PALVELUASEMA -

FORSSAN SOLUKKO

KURSSITOIMINTA MERI-KARINA

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2015 - N:o 2

lounais-suomen syöpäyhdistyksen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015-2016

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:

HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:

RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:

SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:

Parkurs för personer över 68 år FPA nr 59909

Osittainen parikurssi, KELA nro 59952Osittainen parikurssi, KELA nro 59953 Osittainen parikurssi, KELA nro 59954

Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 56148Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 59946Parkurs för personer över 68 år, FPA nr 59948

Osittainen parikurssi, KELA nro 56426Osittainen parikurssi, KELA nro 59960Osittainen parikurssi, KELA nro 59961

19.09.–23.09.2016

29.02.–04.03.201604.07.–08.07.201607.11.–11.11.2016

02.11.–06.11.201516.05.–20.05.201619.09.–23.09.2016

05.09.–09.09.2016

23.11.–27.11.201508.08.–12.08.201625.07.–29.07.2016

AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET:Parikurssi, RAYParikurssi, RAY

02.05.–06.05.2016 12.09.–16.09.2016

KELA-RAHOITTEISET KURSSIT

kurssitoimisto | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | p. 02 2657 610 |

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT:

PARIKURSSIT:

PERHEKURSSIT

Vanhemmuutta tukeva kurssi, RAYNuoret lesket -perhekurssi, RAY

Liikunnallisuutta tukeva parikurssi, RAYEnergiaa luonnosta -villiyrttikurssi (pari-/yksilökurssi) + seurantapäivä 25.9.2016, RAY”Keula kohti kaakkoa” melontakurssi -pari/yksilökurssi, RAY”Keula kohti kaakkoa” melontakurssi -pari/yksilökurssi, RAYLiikunnallisuutta tukeva parikurssi, RAYParantumatonta syöpää sairastavien ja läheisten parikurssi, RAYParantumatonta syöpää sairastavien ja läheisten parikurssi, RAY

18.07.–22.07.201618.11.–20 11.2016

18.01.–22.01.2016 13.05.–15.05.2016

19.06.–23.06.201625.07.–29.07.201615.08.–19.08.201615.08.–19.08.201614.11.–18.11.2016

KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA

HUOM!Muutokset kurssiaika-tauluun mahdollisia.

Katso tarkemmat tiedot Lounais-Suomen Syöpäyh-

distyksen nettisivuilta

MIT

EN

PÄ

ÄSE

N S

OPE

UTU

MIS

VA

LME

NN

USK

UR

SSIL

LE? Olet sairastunut syöpään, ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään

puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen tai RAY:n rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastues-sasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus hakeutua kursseillemme.

Lisätietoja:– Kelan paikallistoimistosta tai

p. 02 2657 610 (kurssitoimisto) tai 02 2657 666 (keskus),

1. 2.

3.

4.

5.

Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, täytä Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoista,

Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Palauta hakemus liitteineen suoraan Kelalle.

Mikäli haet RAY:n rahoittamalle kurssille, täytä RAY:n hakulomake ja lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku.

Meri-Karinan kurssitoimistosta.

MERI-KARINAN VIRKISTYSLOMAT

Virkistysloma 09.11.–13.11.2015 Virkistysloma 25.01.–29.01.2016 Virkistysloma 30.05.–03.06.2016 Virkistysloma 29.08.–02.09.2016 Virkistysloma 17.10.–21.10.2016

2 hh 1hh 225 €/hlö 265 €/hlö

Virkistysloma sisältää täysihoidon, majoituksen ja ohjattua toimintaa. Täytä virkistyslomien

hakemuslomake (lähetetään Meri-Karinaan), soita kurssitoimistoon tai hae kotisivujemme kautta.

LUE LISÄÄ VIRKISTYSLOMISTA JA TÄYTÄ HAKULOMAKE:

ww.merikar

Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko kuntoutujalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen).

Osittainen parikurssi, KELA nro 59959VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:

HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET:

PERHEKURSSIT/ LASTEN JA NUORTEN KURSSIT

Lasten perhekurssi, KELA nro 56841Lasten perhekurssi, KELA nro 60471Nuorten osittainen perhekurssi, hyvänlaatuisia kasvaimia

YKSILÖKURSSIT:

Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 60469Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 60470Lapsen syöpähoitojen päättyminen -perhekurssi, RAY, SYLVA, LSSY

05.10.–09.10.201507.03.–11.03.201610.10.–14.10.2016

13.06.–17.06.201611.07.–15.07.201621.10.–23.10.2016

NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Osittainen perhekurssi, KELA nro 60486 06.06.–10.06.2016

OSITTAISET PARIKURSSIT (Kela): Osittaisella parikurssilla kuntoutujan kurssiohjelman kesto on 5 vrk:tta ja läheisen 2 vrk:tta. Läheinen voi halutessaan lisäksi asua Meri-Karinassa täysihoidolla 3 vrk:tta, täysihoidon hinta on 165 €/hlö (sis. majoituksen ja ateriat).

jos saamme ray-rahoitusta, järjestämme vuonna 2016:

Toivon tiellä -viikonloppukurssi läheisensä menettäneille, RAYTaideterapiapainotteinen yksilökurssi, RAY”Me naiset” -yksilökurssi (rinta- ja gynekologiset syövät), RAYVoimaannuttavan kirjoittamisen yksilökurssi, RAYHarvinaiset syövät yksilökurssi, RAY

26.02-–28.02.201604.04.–08.04.201625.04.–29.04.201602.09.–04.09.201605.10.–07.10.2016

MELANOOMAPOTILAAT JA JA LÄHEISET (IHO JA SILMÄ):Parikurssi, RAY 17.10.–21.10.2016

j )

Lounadis

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:

KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA:Osittainen parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 59990 09.05.–13.05.2016

RAY:N RAHOITTAMAT KURSSITMelanoomapotilaat ja läheiset (iho ja silmä): parikurssi, RAYParantumatonta syöpää sairastavat ja läheiset, RAYTaideterapiapainotteinen yksilökurssi, RAY

12.10.–16.10.2015 02.11.–06.11.201509.11.–13.11.2015

AKE:

Wellness weekend for ladiesla-su 21.–22.11.2015

Ohjelmassa mm. tehokasta ja hauskaa liikuntaa, lattarirytmejä ja zumbaa. Vastapainona rentoutumista sekä koko kehoa ja mieltä virkistävää syvävenytystä.

Hinta 90 €/hlö (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut). Mahdollista osallistua ainoastaan la 21.11. ohjelmaan

hintaan 60 €/hlö (sis. ohjelman ja ruokailut)

Hyvänolon viikonlopun tuotto käytetään syöpäpotilaiden hyväksi!