Maailmalla robottiavusteiset leikkaukset ovat suhteellisen yleisiä. Suomeen hankittiin en-simmäinen leikkausrobotti Tampereelle joulukuussa 2008 ja tämän vuoden alussa Helsin-kiin. Molempia on käytetty eturauhassyöpäleikkauksessa niin sanotussa radikaalipoisto-leikkauksessa.

-Siihen robotti soveltuu erittäin hyvin, sanoo Turun yli-opistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalta urologian ylilääkäri Martti Nurmi.

Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille on tehty hankealoite leikkausrobotin hankkimiseksi Tyksiin.

Robottiavusteista kirurgiaa voidaan eturauhasen radikaali-poistoleikkauksen lisäksi käyt-tää myös muihin urologisiin leikkauksiin kuten virtsarakko- ja munuaissyövässä sekä virt-saputken korjausleikkauksis-sa.

Urologian lisäksi maail-malla sitä käytetään gynekolo-gisessa ja vatsanelinkirurgiassa sekä rintaelinkirurgiassa.

Nurmi korostaa, ettei kyse ole uudesta menetelmästä, vaan leikkaukset ovat samoja, joita tehdään jo nyt.

-Robotti ei leikkausta tee,

vaan se on kirurgille vain uusi työvälinen. Se on kädenjatke. Sen avulla pystytään suoritta-maan monipuolisempia liik-keitä ahtaissa tiloissa. Myös käsien vapinaa voidaan vai-mentaa.

Robotti auttaa kirurgia suo-riutumaan leikkauksesta jonkin verran nopeammin kuin avo-leikkauksessa, mutta leikkaus-saliaika kokonaisuudessaan ei välttämättä lyhene, koska leik-kaukseen valmistautuminen vie jonkin verran enemmän ai-kaa.

Nurmen mukaan tavoittee-na ei saa olla vain leikkausajan lyhentäminen. Eturauhasen ra-dikaalipoistoleikkaus kestää keskimäärin pari tuntia, mutta käytettävä aika riippuu paljon leikkaavasta lääkäristä ja hä-nen kokemuksestaan.

Robotti ei myöskään vähen-nä leikkaussalihenkilökunnan määrää.

-Leikkaussalissa pitää ollavalmius siirtyä välittömästi avoleikkaukseen, jos leikkauk-sen yhteydessä tapahtuu jokin komplikaatio kuten voimakas verenvuoto. Sitä ei robotin avustuksella pysty hoitamaan.

Osaavissa käsissä robotti on hyvä apuväline. Hyvän kirur-

gin käden jälki voi tulla entistä paremmaksi, mutta se ei tee ”huonosta” kirurgista hyvää.

Lisää hyötyäLeikkausrobotin käytöllä on useita myönteisiä puolia perin-teiseen avoleikkaukseen ver-rattuna.

Robotin avulla on parempi leikata. Se valaisee leikkaus-alueen hyvin ja robotti suuren-taa kymmenkertaisesti leikatta-van kohteen.

-Tavallisesti otsalla oleva luuppi suurentaa vain neljä kertaa. Suurempaa suurennosta siihen ei voi tehdä, sen estää pään liikkeet.

Toinen merkittävä hyöty on ison leikkaushaavan puuttumi-nen. Se nopeuttaa potilaan toi-pumista ja vähentää mahdolli-sia haavakomplikaatioita.

-Robottiavusteinen leikkaus myös lyhentää vuodeosasto-hoitoa leikkauksen jälkeen. Kun nykyisin potilas on etu-rauhasen radikaalipoistoleik-kauksen jälkeen sairaalassa 4-5 vuorokautta, niin tähystysleik-kauksen jälkeen aika on noin 2-3 vuorokautta.

Tämä säästää myös sairaan-hoitokuluissa huomattavasti.

Myös eturauhasen radikaa-lipoistoleikkauksen yhteydessä laitettavan katetrin pitoaikaa voidaan lyhentää noin viik-koon nykyisestä 2-3 viikosta. Tilanne on paljon kiinni siitä, miten pitävä leikkaussaumasta tulee ja miten paraneminen etenee.

-Robottiavusteisessa leik-kauksessa pystytään tekemään tiiviimpiä saumoja, sillä sen avulla ompeleista saadaan pie-nempiä.

Robottiavusteisen leikka-uksen jälkeen myös jälkihoito lyhenee ja säästöjä terveyden-huollolle tulee myös sitä kautta lyhentyneen vuodeosastohoi-don lisäksi.

-Nämä vaikuttavat myön-teisesti myös potilaan elämän-laatuun, koska toipumisaika on lyhyempi.

Epärealistisia toiveita Ylilääkäri Martti Nurmen mu-kaan robottiavusteiseen kirur-giaan siirtyminen vaatii leik-kaavalta lääkäriltä ensin toisten suorittamien leikkausten seu-raamista ja sen jälkeen harjoit-telua simulaattorilla.

-Leikkaamalla oppii ja hyvä tulos saavutetaan, kun kirurgi

leikkaa riittävän usein. Silloin taito säilyy ja kehittyy.

Robottiavusteisiin leikka-uksiin saattaa liittyä epärealis-tisia toiveita. Esimerkiksi Yh-dysvalloissa tehdyssä tutki-muksessa on havaittu, että po-tilaat, joilta eturauhanen on poistettu leikkausrobottia käyt-tämällä, ovat tyytymättömäm-piä lopputulokseen kuin avo-leikkauksessa olleet.

-Syytä tähän ei ole osattu kertoa. Yksi lienee se, että ro-bottiavusteiseen leikkaukseen liittyy liian suuria ja epärealis-tisia toiveita. Leikkaus on kummallakin tavoin tehtynä suuri ja toipuminen kestää.

Belgiassa terveydenhuol-lon menetelmiä tutkiva yksik-kö on käynyt läpi leikkaustu-loksia. Tuolloin maassa oli käytössä 20 leikkausrobottia. Yllättäen havaittiin, että virt-sankarkaamista tapahtui enem-män robottiavusteisesti leika-tuilla potilailla kuin avoleik-kauksessa leikatuilla, vaikka periaatteessa sauman saa tii-viimmäksi robotin avulla.

-Tähän saattaa olla syynä se, että leikkauskokemusta ei kaikilla kirurgeilla ollut vielä kertynyt riittävästi. Tulokset todennäköisesti parantuvat

ajan myötä, kun kokemus li-sääntyy.

Vähemmän eturauhassyöpääSuomessa eturauhassyöpä on yleisin syöpä. Uusien tapaus-ten määrä on ollut voimak-kaassa kasvussa vuosituhan-nen vaihteen kummankin puo-lin. Viimeisimmät tiedot kui-tenkin osoittavat, että määrä on kääntynyt hiljalleen las-kuun käytyään jo runsaan vii-dentuhannen tapauksen ylä-puolella.

Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä, joita vuosittain diagnosoidaan nelisentuhatta.

-Radikaalipoistoleikkaus on vain yksi hoitomuoto, eikä se sovi kaikille. Sädehoidolla on myös tärkeä asema eturau-hassyövän hoidossa ja siitäkin on tullut uusia ja tarkempia menetelmiä. Sitä hoidetaan myös hormoneilla sekä solun-salpaajilla ja käyttöön on tul-lut myös uusia solunsalpaa-jia.

Teksti ja kuva:Timo Moberg

Robotti on kirurgin käden jatkeYlilääkäri Martti Nurmen mukaan leikkausrobotin hankkimiseksi Turkuun on tehty aloite. Hän muistuttaa, että robotti on vain kirurgin työkalu - kirurgin käden jatke.

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20051/2009

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2009

Me suomalaiset olemme rakentaneet viime vuosikymmeninä upean hyvin-vointiyhteiskunnan. Kansantaloutemme vahva kasvu on antanut tähän hy-vän mahdollisuuden. Tuudittauduimme myös siihen, että yhteiskunnan on otettava yhä suuremmassa määrin vastuuta jopa lasten kasvatuksesta. Samanaikaisesti itsekkyytemme kasvoi ja yhteisöllisyys ja yhteisvastuulli-suus vähenivät.

Nyt olemme tulleet eräänlaiseen tienhaaraan. Julkista sektoria ei voi enää kasvattaa. Sen osuutta BKT:sta on pakko supistaa, jotta resursseja riittäisi enemmän yksityiselle sektorille kansainvälisen kilpailukyvyn kehit-tämiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme voitai-siin pitää tyydyttävällä tasolla. Yhteiskunnan työnjakoa ja vastuita on vält-tämätöntä jakaa uudelleen.

Kolmannella sektorilla suuri sosiaalinen tilausYhteiskunnan pienin organisaatioyksikkö on perhe. Perheille kuuluvia teh-täviä ja vastuita pitää ryhtyä kirkastamaan ja työn ja vastuunjakoa kehit-tämään. Perheet eivät pärjää ilman tukea. Yhteiskunnalla on jatkossakin päävastuu hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden turvaamisesta. Kol-mannella sektorilla on kuitenkin tässä uudessa tilanteessa suuri sosiaalinen tilaus. Vaikeutuvina aikoina yhteisöllisyyden trendi on aina ollut nouseva ja kansalaistoiminnan tarve kasvava. Uskon näin tapahtuvan myös nyt näinä aikoina.

Kolmannen sektorin kehittämiselle meillä on hyvä kulttuuri- ja kokemus-tausta. Maassamme toimii noin 130 000 rekisteröityä yhdistystä ja noin 2000 säätiötä. Rekisteröimättömiä yhteisöjä arvioidaan olevan 40 000 - 50 000. Näissä on jäseniä yhteensä noin 15 miljoonaa. Hallituksen jäseniä ja aktiivisia talkootyön tekijöitä yhteisöissä on lähes miljoona. Vapaaehtois-työn painopiste keskittyy urheiluun, kulttuuriin ja sosiaalisektoreille. Näin laajan kansalaistoiminnan pohjalle on helppo kasvattaa yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa.

Vapaaehtoistyöstä saa palkkioksi hyvän mielenKolmas sektori tarvitsee myös yhteiskunnan rahaa. Jäsenmaksut ovat hyvin pieniä ja ne riittävät yleensä vain jäsentoiminnan ylläpitoon. Raha-auto-maattiyhdistyksen ja Veikkauksen tuet ovat mahdollistaneet joiltakin osin kolmannen sektorin palvelujen ylläpitämisen ja kehittämisen. Kunnilla on paljon sellaisia palveluja, jotka voitaisiin siirtää kolmannen sektorin vas-tuulle ja maksaa niistä kunnan budjetin kautta. Esimerkiksi Somerolla kulttuuri- ja liikuntatoimen palvelut on siirretty yhdistyksille. Kaupungin kustannukset asukasta kohden ovat alle keskiarvolukujen.

Uskon, että valtiovalta antaa täyden tukensa kansalaistoiminnan kehit-tämiseen. Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa koroste-taankin kansalaisjärjestötoiminnan merkitystä ja sen edellytysten helpot-tamista. Myös verotukselliset seikat tullaan selkeyttämään. Tavoitteena on, että talkootyö on edelleenkin verovapaata, kunhan sitä ei käytetä kilpailu-taloudessa elinkeinotoimintaan. Järjestöjohtajien ja hallintoelinten puo-lestaan pitää luoda sellaiset edellytykset, että vapaaehtoistyö on hauskaa ja palkitsevaa. Silloin saadaan isot joukot liikkeelle. Lähtekää innolla mu-kaan vapaaehtoistyöhön - myös syöväntorjuntatyöhön. Se on arvokasta työtä syöpäpotilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan hyväksi. Palkkioksi vapaaehtoistyöstä saa hyvän mielen.

Vapaaehtoistyössäon voimaa

Arto Arvonen

Syöpäjärjestöjen järjestövaliokunnan jäsen Mammografia

mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

Pulssissa vastaanottavatsyöpälääkärit:Suvi HeikkiläRiikka HuovinenMinna Kankuri-TammilehtoHeikki MinnOuti PaijaSeppo Pyrhönen

ilmainenneuvo

Meillä on sinulle

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku

Keskitä pankkipalvelusi meille, se kannat-taa. Tarjoamme nettipankkimme palvelut veloituksetta, kun säästöjesi ja luottojesi yhteismäärä on vähintään 5000 euroa.

Siirrä asiointisi nettiin:• Saat internet-pankin ja nettitiliotteen maksutta

• Voit maksaa laskut ja tehdä tiliesi tapahtumakyselyt veloituksetta

• Saat täydet tiedot pankkipalveluistasi milloin vain

Kysy lisää lähimmästä Liedon Säästöpankin konttorista!

www.liedonsp.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 3

Marraskuun viimeisellä viikol-la järjestetty nelipäiväinen kurssi ”Yhdessä saamme voi-mia” on ainakin viidestoista vastaavanlainen, kertovat kurs-sin vetäjät Marja Kotiranta ja Elisa Lehtonen. Marja on toi-minut Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen kotisaattohoi-don vastaavana hoitajana vuo-desta 1986 ja jäänyt eläkkeelle kaksi vuotta sitten. Elisa, lähi-hoitaja, on tehnyt työtä saatto-hoitajana vuodesta 2000.

Omaisten kursseja järjeste-tään kaksi vuodessa: varsinai-nen kurssi marras-joulukuussa ja palautekurssi keväällä ennen pääsiäistä. Kurssille kutsutaan kaikki ne, joiden omainen on ollut Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen kotisaattohoidossa kuluneen vuoden aikana. Jos omaisen menetyksestä on ku-lunut vasta alle kaksi kuukaut-ta ja suru on kovin lähellä, ei vielä ole aika osallistua kurs-sille; kutsu tulee vasta seuraa-vana vuonna, Marja ja Elisa selvittävät. Jos tilaa on ja kyse-lyjä tulee, kurssille pääsee myös etäämpää.

Marraskuun kurssilla on 16 naista ja kuusi miestä, Kaikki ovat menettäneet puolisonsa. Usein mukana on myös lapsen-sa, vanhempansa tai sisaruk-sensa syövälle menettäneitä. Eri-ikäisiä, eri puolilta maata tulleita osallistujia yhdistää su-run ohella kaksi asiaa: koke-mus syövästä ja omaisen koti-hoidosta.

- Vertaistuki on hyvin tär-keätä. Turvallisuutta lisää myös se, että me vetäjät olemme tut-tuja kotisaattohoidon ajalta, Marja ja Elisa sanovat.

Rankat, ainut-laatuiset tarinat

Ensimmäisen kurssipäivän ohjelmakohta ”Miksi olemme tällä lomalla” on niin osallistu-jille kuin vetäjille tavallista

paljon kovempi juttu. - On rankkaa kertoa tari-

nansa tuntemattomille, mutta suurin osa tekee sen silti, Mar-ja Kotiranta kertoo.

- Jokaisen tarina on erilai-nen. On tärkeää, että uskaltaa kertoa ja jakaa kokemuksensa, vaikka on vielä ihan vereslihal-la, Elisa Lehtonen jatkaa. Ti-lanne on rankka myös vetäjille, jotka ovat eläneet menetyksen hetket omaisten kanssa ja kuu-levat nyt uudelleen kertomuk-set kuolemasta.

Alkutilanteessa kurssilaiset kirjoittavat odotuksiaan pape-rille nimettöminä. Tässä niistä muutama:

”Odotan kuuntelevia ihmi-siä, jotka tietävät mistä puhun, eivät ahdistu itkusta ja osaavat myös nauraa.” ”Uskallusta pu-hua vaikeasta asiasta.” ”Saada itsesyytökset pois.” ”Oppia hy-väksymään menetys.”

- Ihmiset eivät aina uskalla kuunnella omaa intuitiotaan. Me rohkaisemme siihen, Elisa sanoo. - Kun meiltä kysytään ”Voinko tehdä näin?” vastaam-me ”Jos sinusta siltä tuntuu”.

Suru on yksilöllistä. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa surra, onkin kurssin keskeinen sanoma. Toisena kurssipäivä-nä kouluttaja Pirkko Siili pu-hui surun askeleista; surun etenemisestä ja sen vaiheiden tunnistamisesta. Kolmannen päivän ohjelmassa oli sisätau-tilääkäri Christel Pakarisen luento surun vaivoista, sen jäl-keen taideterapiaa ja edellisten päivien tapaan rentoutusta.

- Taideterapia on oman luo-vuuden käyttöönottoa. Siinä tehdään näkyväksi asioita, jot-ka eivät näy, ohjasi taidetera-peutti Kaisa Haltia kurssilai-sia pensselien ja maalien pa-riin. Neljäntenä eli lähtöpäivä-nä Henje Hyppänen-Joutsa kertoi, miten hän on selvinnyt surustaan ja muutaman vuoden aikana päässyt eteenpäin.

Ensimmäistä kertaa yksin

Keravalainen myyntipääl-likkö Ossi Mykkänen, 64, menetti viime huhtikuussa Raija-vaimonsa, jonka kanssa oli ollut yhdessä 17-vuotiaas-ta.

- Neljä vuotta taisteltiin, hän kertoo.

- Olimme Meri-Karinassa sopeutumisvalmennuskurssilla vuosi sitten kun saimme tiedon siitä, että syöpä oli lähtenyt le-viämään.

Alkoi viimeinen taistelu tautia vastaan. Kun Helsingin Naistenklinikalta ei suostuttu antamaan uusinta lääkitystä, Mykkäset hankkivat sitä yksi-tyisesti. Mikään ei auttanut. Hoito Keravan terveyskeskuk-sen vuodeosastolla muuttui saattohoidoksi. Ossi on nyt ensimmäistä kertaa aikuisena yksin.

Valmennuskurssilaisena hän sai kutsun osallistua myös omaisten kurssille.

- Odotin, että saisin muiden kautta ymmärrystä omaan me-netyksen ikävääni, hän kertoo ja juuri tätä hän tuntee myös saaneensa.

- Vetäjät ottivat heti sen asenteen, että olemme samassa veneessä ja kokoamme yhteis-tä pääomaa.

Luennot ja yhteinen tausta syöpäsairaan omaisena pohjus-tivat keskusteluja myös Ossin ja huonekaverin kesken. Avoi-messa ja hauskassa ilmapiiris-sä on voinut nauraakin.

- Täällä saa vahvistusta sil-le, että on ihan normaali, tun-teitaan ja hajamielisyyttään oudoksunut mies hymähtää.

Puoli vuotta vaimon kuole-masta on hänelle hyvä aika ta-vata muita: kovin kipu on jo vähän ylitetty, mutta polun pää vielä hämärässä. Ossi Mykkä-sen mielestä pääkaupunkiseu-dulle pitäisi ehdottomasti saada vastaava palvelupiste tai sitten keskittää koko maan tarpeisiin vastaaminen Turun Meri-Kari-naan.

- Täällä on hommat hoidos-sa. Täältä voisivat muut ottaa mallia, hän kiittää.

”Toteutin Jarnon toiveen”

Marja Alin, 23-vuotias tur-kulainen suomen kielen opis-kelija, menetti viime kesäkuus-sa poikaystävänsä Jarnon,

jonka kanssa oli kihloissa. Huhtikuussa 2006, vähän en-nen 22-vuotispäiväänsä Jarno sai tiedon syövästä, jonka en-nuste oli huono. Viime huhti-kuussa syöpä levisi niin, että Jarno menetti liikuntakykynsä ja joutui vuodepotilaaksi. Mar-ja hoiti häntä kotona Jarnon äidin ja Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen kotisaattohoi-don tukemana loppuun asti.

- Jarnon toive oli kuolla ko-tona. Sen voimalla jaksoin.

Marja ihmettelee nyt, mi-ten voimat riittivät ympärivuo-rokautiseen hoitoon kahden kuukauden ajan.

- Elisa Lehtonen oli äärettö-män hyvä tuki henkisesti, hän kiittää.

Kotisaattohoidolta tuli kut-su omaisten kurssille. Marja on kurssin nuorin leski. Mukana on toinen lähes yhtä nuori, mutta muut ovat vanhempia. Kun joku ikäihmisistä kertoi toivoneensa, että olisi saanut vielä edes kymmenen yhteistä vuotta Marja ajatteli: Meille se olisi ollut valtava aika! Me saimme olla yhdessä vain kol-me ja puoli vuotta.

- Kun katselen täällä ihmi-siä ja omaa suruprosessiani tuntuu, että olen tehnyt asiat oikein. En ole välttänyt aihetta, vaikka se oli aluksi vaikeaa. Puhuessa pahin tunnepiikki

lähtee pois. On hyvä antaa tun-teiden tulla eikä piilottaa niitä. Ymmärrän nyt, että toisesta on päästettävä irti. Ymmärrän myös, että oman elämän on jatkuttava, sillä elämättä jättä-minen ei tuo toista takaisin. Marjalle omaisten kurssin tär-kein anti on se, että huomaa ihmisten ajattelevan samoja asioita ja tietää, että kokemuk-set ovat yhteisiä.

Surun vaivoista yhteistä pääomaa

Surun vaivat -luento on päät-tymässä. On jaettu kokemuk-set itkusta, joka pyrskähtää esiin kassajonossa ja liikenne-

valoissa. On haettu keinoja univaikeuksiin ja väsymyk-seen, ruokahaluttomuuteen ja liialliseen syömiseen, kiuk-kuun ja hajamielisyyteen ja kohdattu lapsen suru. Ja lo-puksi on taas naurettu yhdes-sä Christel Pakarisen vastaus-ta kurssilaisen kysymykseen.

- Miksei Helsingissä järjes-tetä tällaisia kursseja, kun ol-laan sentään pääkaupunkiseu-dulla? - Siksi, että se on nuo-rempi pääkaupunki.

Marja Alin lähtee taidetera-piaan, Ossi Mykkänen rentou-tukseen. Kumpikin hymyilee.

Teksti ja kuva: Kyllikki Krapinoja

Marja Kotiranta (vas.) ja Elisa Lehtonen (toinen oik.) ovat tottuneita vetäjiä Meri-Karinan omaisten kurssilla, jolle Marja Alin ja Ossi Mykkänen osallistuivat.

Naurua, itkua ja jaettua suruaMeri-Karinan luentosalissa nauretaan ääneen ja itketäänkin vähän. Nauretaan siksi, että on niin vapauttavaa kuulla, kuinka yhteistä ha-jamielisyys on sureville, ja kuinka itse kukin on hakenut silmälasejaan ja löytänyt ne jää-kaapista tai nenältään. Ja hetken kuluttua jo-ku itkee kertoessaan, miten ystävät kammok-suivat surua ja jättivät yksin. On menossa Omaisten kurssi Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa.

Yhteistä pääomaa Meri-Karinan omaiskurssilta

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 3030taina.niemela@tnoy.fi

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

Esko Hirvinen fysioterapeutti0400 510 314

Juha Karppanen fysioterapeutti050 550 9369

Pasi Vesakuntohoitaja0400 510 315

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turkupuh. 265 7944 - avattu uusi toimipiste Karinankulmassa!

Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400 510 315

- lymfaterapia - veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

TÄLLÄILMOITUSKUPONGILLA

MAALIS-HUHTIKUUNTARJOUS

ILMAINEN HOITOKERTA10-KERRAN

HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

Miten pääsen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon potilaaksi

• Kotisaattohoitoon pääsee saattohoito- tai oireenmukaisen hoidon vaiheessa oleva syöpäpotilas • Kotisaattohoito on maksutonta. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, Turun kaupunki, Eschner-säätiö ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.• Ammattihenkilöstön lisäksi kotisaattohoidon potilaiden ja omaisten tukena toimivat kurssitetut vapaaehtoiset.

Lisätietoja kotisaattohoitotoiminnasta saa 050 591 4963/Elisa Lehtonen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2009 - N:o 1

Yhteisöllisyys kiehtoo Rantas-ta, joka toi palan kylähistoria-näyttelyään ilahduttamaan Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan vieraita viime syksynä. Rantanen, joka on hiljattain tehnyt myös histori-

allista Raunistulaa muistelevan Rakas Raunistulani -kirjan yh-dessä Pauli A. Välimäen kans-sa, näkee entisaikojen yhteisöl-lisyyden voimavarana, josta voitaisiin ottaa oppia tänä päi-vänä. Ympäristön tuki ja huo-mio ovat meille edelleen tar-peellisia, ja nyt niistä on suo-rastaan pulaa.

- Yhteisöllisyyden myötä tulee tunne kuulumisesta jo-honkin, kiteyttää Rantanen, joka on viides kuudesta sisa-ruksesta. Hän toimii itse hyvin konkreettisesti yhteisöllisyy-den puolesta omassa taloyh-tiössään, jossa hän järjestää esimerkiksi kaikille avoimia hyvän mielen kaffepaussiko-koontumisia sekä joogaa.

Meri-Karina on Rantaselle tuttu paikka, sillä hän on itse selättänyt rintasyövän. Säästä-vä leikkaus oli rintasyöpähoi-tojen uusinta uutta, kun lääkäri kaksi vuosikymmentä sitten

kertoi, että kyhmy hänen rin-nassaan oli pahalaatuinen. Leikkauksen lisäksi tarvittiin 32 sädehoitokertaa ennen kuin syöpä saatiin kokonaan pois, mutta nyt Rantanen on elämän-tarmoa säteilevä 73-vuotias.

- En edes ajattele asiaa enää. Se on ollutta ja mennyttä, Rantanen toteaa syövästä, mut-ta kertoo, että kokemuksia on jaettu vuosien varrella monen naisen kesken. Kohtalotoverei-ta tuli vastaan jopa Rantasen pitkään pyörittämässä vaatepu-tiikissa. Naisten sovittaessa vaatteita rintakehän ”tatuoin-nit” kertoivat, kuka oli käynyt läpi saman sairauden.

- Olen niin kiitollinen, että yritän jakaa toisille sitä, mitä olen itse saanut. Sen takia koh-dalleni osuukin paljon ihmisiä, jotka haluavat puhua. Ihminen on laumaeläin, joka haluaa kul-kea samanlaista kokeneiden rinnalla, Rantanen sanoo.

Sirkka Rantanen haluaa tuottaa ihmisille iloa Raunistulan ja Kärsämäen mennei-syyttä kuvaavilla näyttelyillään. - Tämä on elämää. Yhdelle sattuu yhtä ja toiselle toista. Pitäisi katsoa ja summata saamisiaan, eikä aina kurkotella eteenpäin. Ihania muistoja kannattaa vaalia, hän hymyilee.

Miksi niin monella on nykyään paha olla? Sirkka Rantanen on tullut siihen tulok-seen, että pahoinvoin-tia selittää ainakin ihmisten yksinäisyys. Se, että kukin on sul-keutunut omiin pie-niin piireihinsä, ja ne, joilla ei ole läheisiä, jäävät herkästi koko-naan ulkopuolelle.

Ihminen on laumaeläin

Asessori Pentti Turjas on osallistunut vuosi-kymmeniä kestäneen Lions-toimintansa ai-kana useisiin syövän-torjuntatempauksiin, mutta parhaiten on jäänyt mieleen Suo-men Lions-li iton vuonna 1972 toimeen-panema ensimmäinen Punainen Sulka -suurkeräys, jonka lääninkeräyspäällik-könä Turjas toimi. Kampanja oli menes-tyksekäs.

- Keräykseen osallistui ihmi-siä sekä oikealta että vasemmalta. Se kertoo jotakin siitä, ettei ky-seessä ollut yhden puolueen tai näkemyksen vaan koko kansan kampanja, Turjas muistelee.

Keräyksen tuotto pelkästään Turun ja Porin läänissä oli run-saat 800 000 markkaa. Siitä puolet lahjoitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen valtakunnal-

liseen toimintaan ja toinen puo-li saatiin paikallisen syöpätyö-hön Lounais-Suomessa. Kerä-ystuottojen käytöstä päättämään perustettiin Punaisen Sulan ra-haston hoitokunta, ja sen pu-heenjohtajaksi valittiin Turjas. Vielä tänä päivänäkin rahasto tarjoaa taloudellista tukea hy-ville syöväntorjuntahankkeille.

Ongelmat muuttavat muotoaanVaikka syövän ennuste on mer-kittävästi parantunut suurkerä-yksen toteuttamisen ajoista, eivät sairauteen liittyvät ongel-mat ole poistuneet, vaan aino-astaan muuttaneet muotoaan syöpäpotilaiden eliniän pide-tessä. Asessori muistuttaa, ettei tarve vapaaehtoiselle tukityöl-le, jota Lions-järjestökin har-joittaa, ole siksi vähentynyt.

Turjas pitää harmillisena sitä, että ihmisten auttamisak-tiivisuus on osoittanut hiipumi-sen merkkejä. Ilmiön hän ker-too näkyvän myös Lions-toi-minnassa. Ymmärtämystä ny-kyajan työelämän kiireisyyden vaivaamille perheille asessoril-ta kyllä löytyy, mutta silti hän haastaa ihmisiä ja yrityksiä et-

simään aikaa tärkeän asian hy-väksi jatkossakin.

- Se on vanhanajan reilu periaate, että porukalla autetaan hädässä olevaa. Voi myös ajatel-la, että silloin tulee itsekin aute-tuksi, jos omalle kohdalle sattuu jotakin, hän huomauttaa.

Kovat kohtalot herättivätYhteiskunnallisen aktiivisuu-tensa palopäällikön virasta eläkkeelle jäänyt ja monessa luottamustehtävässä toiminut Turjas arvelee johtuvan 42-vuotisen virkauran varrella vastaan tulleista, hyvin pysäyt-tävistäkin ihmiskohtaloista.

- Työ on ollut sen luonteis-ta, että siinä näki ihmisten hä-dän monta kertaa. Siitä seuraa, että työpäivän jälkeenkin tulee tarve olla avuksi, jos mahdol-lista, hän pohtii.

Pentti Turjas on ollut mukana myös perustamassa Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaa ja osallistui vuonna 1988 raken-nuksen peruskiven muuraami-seen. Hän on vielä tänä päivänä-kin ylpeä siitä, että näin merkit-tävä hanke on saatu toteutettua pääosin vapaaehtoisin voimin.

Asessori haastaa auttamaan

Pentti ja Helena Turjas juhlivat kultahääpäiväänsä Meri-Karinassa maaliskuun lo-pulla. Helena Turjas on osallistunut Lions Club Turku Cityn hyväntekeväisyystyöhön miehensä rinnalla ja tämän tukena.

Äiti Pirre Piparin / leipoi siira-pista / silmät, nenän, pikku suun / napit, nauhat, kaiken muun / teki sokerista.

- Lorupussia voi käyttää esimerkiksi vaihtoehtona ilta-satukirjalle. Lapsi pistää pie-nen kätösensä pussiin ja innol-la vetää sieltä yhden kortin, jonka kuvaa sitten katsotaan ja

luetaan kortissa oleva loru. Tä-tä voidaan jatkaa niin monella kortilla kuin kulloinkin on so-vittu luettavaksi tai niin kauan, että uni yllättää, laborantti Sei-ja Ratia kertoo.

Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan laboratorios-sa toimii noin 60 henkilöä, ja taukotilaan kertyy ymmärrettä-

västi aina runsain määrin eri-laisia lehtiä, jotka ovat kuvia pullollaan. Idea lorupussiin syntyi, kun porukassa alettiin miettiä, miten niitä voitaisiin hyödyntää. Loruissa on sekä vanhoja tuttuja että uusia netis-tä löydettyjä, tarpeen vaatiessa pulppuaa myös itse kunkin ru-nosuoni.

Hiirulaisen hieno maja / oli vanha kenkäraja. / Siellä hiiru-lainen eli / pienoisiaan paimen-teli / pesi niitä, neuvoi noita / pienoisia palleroita / antoi mai-toa ja pullaa / lauloi illoin tuu-tilullaa.

- Hyvä henki osastolla on mahdollistanut askartelun hyvän asian puolesta jo kahdeksan vuoden ajan. Työnantaja on tu-kenut ja kannustanut harrastus-tamme kaiken aikaa, ja suureksi avuksi meille on ollut mahdolli-suus käyttää osaston toimistotar-vikkeita, kiittelee Ratia.

Näppäristä käsistä ei ole pulaa, kun Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan tau-kohuoneessa tehdään lorupusseja. Askartelijat pöydän ympärillä vastapäivään va-semmalta ovat Merja Manner, Terhi Saarni, Hanna-Liisa Hahko, Mari Bratsu, Juha-Matti Liesegang, Pirkko Aava, Antti Ollinen, Seija Tuominen, Päivi Setälä ja Seija Ratia. Ryhmässä ovat aktiivisesti mukana myös jo eläkkeelle jääneet Irmeli Laine ja Heidi Nurmi. Pikkunäpertelystä orionilaisten toiminnassa ei ole kyse, vaan Turun Laboranttiyhdistyksen aloittama ja laadunvalvonnan askartelijoiden jatkama askar-teluprojekti on tuottanut vuosien varrella huimat 14 903 euroa syöpälasten hyväksi.

Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan as-kartelijat viihtyvät työpaikallaan työajan ulko-puolellakin. Viime vuonna ryhmän kättentöiden myynnistä kertyi 700 euroa lapsisyöpäpotilaiden auttamiseen. Tuotteiden hyvä menekki kertoo kannatuksesta mutta myös luottamuksesta sii-hen, että varat käytetään sairaiden lasten hyväk-si. Viime joulun hitti perinteisen ruusupallon ohella oli suloinen lorupussi, jota ehdittiin tehdä juuri ja juuri riittävä määrä auttamishaluisten tuttavien ja työtoverien tarpeisiin.

Loruillen syöpää sairastavienlasten asialla

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 5

Seitsemänkymppiset kaveruk-set kertovat ryhtyneensä Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen vapaaehtoisiksi erilaisista lähtökohdista. Parkkonen ja Aarnio ovat sairastaneet etu-rauhassyövän, ja vapaaehtois-

työ oli heidän mukaansa luon-tevaa jatkoa eturauhassyöpäpo-tilaiden ja heidän läheistensä Etuset-ryhmän toiminnalle. Hakanen puolestaan kaipasi mielekästä tekemistä vaimonsa menehdyttyä syöpään.

- Siitä saa virikkeitä, tai mi-ten sen sanoisi. Se on jossain mielessä terapiaakin, peruste-lee Hakanen, jolle talkoopäiviä kertyi kuluneena vuonna mel-kein kolmekymmentä.

Lassilan perheessä syöpää ei ole ollut, vaan hän lähti al-kujaan yhdistykselle nikka-rointiavuksi huomattuaan kau-punkilehti Turkulaisessa olleen talkookutsun. Osallistujajou-kosta löytyivät tutut kasvot ja sen jälkeen mukaan oli helppo hakeutua myöhemminkin. - Se on sellaista mukavaa vaihtelua, hän määrittelee.

Ei pelkkää työtäKaikki miehet ovat yhtä mieltä siitä, että seura yhdistyksen hommissa on mukavaa ja sa-manhenkistä. Eikä vapaaehtoi-suus merkitsekään tälle seuru-eelle pelkkää työtä, vaan myös keskustelua ja muuta yhdessä-oloa sen mukaisesti, ketkä kul-loinkin sattuvat ehtimään mu-kaan. Samassa aktiivisessa seni-orisakissa viihdytään myös esi-merkiksi yhdistyksen luennoilla ja retkillä sekä harrastetaan po-rukalla liikuntaa. Eikä ihme, sillä tunnelma miesten kesken on lupsakka ja hyväntuulinen.

Miehet vakuuttavat yhteen ääneen, että joukko on aina

avoin myös uusille tulijoille. Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksessä toimii kymmenittäin erilaisia vapaaehtoisia ja tehtä-viä riittää niin moneen lähtöön, että jokaiselle löytyy varmasti sopivaa askaretta.

- Ammattia ei kysellä kun tulet tänne. Jos vain osaat harjasta pitää kiinni, niin siitä se lähtee, Hakanen luonneh-tii.

Työkalut mukaanHyvä keino aloittaa vapaaeh-toisura on miesten mielestä osallistua vaikka kevättalkoi-siin 4.-5. toukokuuta tai syys-talkoisiin lokakuussa. Silloin yhdistyksen mailla saattaa hää-riä yhtä aikaa yli puolensataa auttajaa.

- Omat työkalut kannattaa ottaa mukaan, Parkkonen neuvoo tulijoita. Hän on pan-nut tyytyväisenä merkille, että talkoohenki on elpymään päin ja arvelee sen johtuvan siitä, että iäkkäät ihmiset, joi-ta vapaaehtoiset yleensä ovat, ovat hyväkuntoisempia kuin ennen.

- Eläkeläisillä on aikaa. Ja mikäli yhtä ei saa kiinni, niin toiselle taas sopii. Tästä on tul-lut semmoista henkilökuntaa tänne, naureskelee Aarnio.

- Mutta ei kaikille aina sovi eikä tarvitsekaan sopia. Tämä on täysin vapaaehtoista, Haka-nen muistuttaa.

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Minna Vaininen

Käsistään taitavat miehet viihtyvät askareissaan, joita on monenlaisia. Yhteistyös-sä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen henkilökunnan kanssa he huolehtivat lepi-konraivauksen ohella esimerkiksi pihakalusteiden kunnossapidosta ja osallistuvat juhlakoristeluihin sekä liikenteenohjaukseen. Tuolien kimpussa vasemmalta lukien Kaarlo Lassila, Pekka Aarnio, Sulo Parkkonen ja Martti Hakanen. Kuvasta puuttuvat ryhmän aktiivit Jussi Moisio ja Lauri Ketonen.

Rempalleen joutuisi Toiminta- ja palvelu-keskus Meri-Karina, jos Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lu-kuisat vapaaehtoiset eivät lahjoittaisi ai-kaansa kun jokin paikka rehottaa tai repsottaa. Vanhat herrat Martti Haka-nen, Kaarlo Lassila, Pekka Aarnio ja Sulo Parkkonen ovat piak-koin taas lähdössä ri-susavottaan Pitkäsal-men rantaan, jotta Karinakodin saatto-hoitopotilaat saisivat jatkossakin ihailla meren kauneutta. Miehet ovat olleet Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen vapaa-ehtoistoiminnassa mukana useamman vuoden. Mikä heitä siinä oikein kiehtoo?

Jos vain harjanvarrestaosaat pitää kiinni

Tervetuloa vapaaehtoiseksi

Marli Vital Protect marjashot sisältää runsaasti luonnon omia antioksidantteja, jotka auttavat suojaamaan solujasi taistelussa vuosien vaikutusta vastaan.Marli Vital Protect on 100 % aitoa marjaa ja hedelmää - ilman lisäaineita ja keinotekoista makeutta. Tuotteen löydät kaupan kylmähyllystä.

www.marli.fi

Marli on valinnut tähän tuottee-seen luonnostaan korkean antiok-sidanttipitoisuuden omaavia marjoja kuten puolukka, aronia, boysenmar-ja, acerolakirsikka ja mustikka.

Suojaa elimistöäsi sisältäpäin.

Marli Vital Protect.

LUOTETTAVAA ISÄNNÖINTIÄKIINTEISTÖPISTE VUORI OY

Rauhankatu 7, 20100 TURKUPuh. (02) 277 2600, Faksi (02) 277 2620

Aukioloajat arkisin klo 8.00–16.00

www.kiinteistopistevuori.com ISA

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2009 - N:o 1

Näinä aikoina on järkevää olla asiakkaana pankissa, jonka asioista päätetään lähellä.

Osuuspankin asiakkaana olet tehnyt järkevän pankkivalinnan. Olemme suomalaisen, valtakunnallisesti vahvan OP-Pohjola-ryhmän jäsen. Toimimme tällä alueella tämän seudun, sen ihmisten ja yritysten hyväksi. Paikallisuuden etuna tunnemme asiakkaamme ja heidän tarpeensa. Päätökset tehdään täällä – lähellä asiakasta. Hyvin hoidetun talouden ansiosta kuulumme Suomen vakavaraisimpiin pankkeihin. Tällaisina aikoina se antaa myös asiakkail-lemme tukevan selkänojan. Tuttuun, turvalliseen ja vakavaraiseen voi aina luottaa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 7

Lähde mukaan ikimuis-tettavalle matkalle mahtaval-le Jangtse -joelle, joka työn-tyy 200 kilometrin matkan Qutanin, Wuxian ja Xilingin rotkojen läpi. Maisemat jopa kilometrin korkuisten vuor-ten reunustamissa solissa ovat vertaansa vailla. 600 km pitkä risteilyreitti kulkee myös uuden tekojärven kaut-ta, joka syntyi, kun pian val-mistuvaa maailman suurinta vesivoimalaa varten raken-nettu pato otettiin käyttöön. Matkan aikana tutustutaan myös Pekingin nähtävyyksiin ja Xi’anin terrakotta-armei-jaan sekä Kiinan eksootti-simpiin provinsseihin kuulu-vaan Yunnaniin, jossa viete-tään neljä päivää. Tukikohta Yunnanissa on Lijiang, van-ha matriarkaalisen Naxi -vä-hemmistökansan kaupunki Dragon Snow -vuoren ja Tii-betin ylängön kupeessa.

Matkaohjelma:

Keskiviikko 30.9.2009Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Van-taan lentoasemalle, josta Fin-nairin lento AY 051 lähtee klo 20.10 Pekingiin (Beijing). Lento kestää 7 tuntia ja 45 mi-nuuttia.

Torstai 1.10.2009Lento saapuu Pekingiin klo 8.55. Passi- ja tullimuodolli-suuksien jälkeen kuljetus Glo-ria Plaza -hotelliin, jonne ma-joitutaan vuorokaudeksi. Ilta-päivällä aloitetaan tutustumi-nen tähän hämmästyttävään paikkaan, joka on ollut Kiinan pääkaupunki jo yli 700 vuoden ajan. Valtavasta asukasmääräs-tä huolimatta, noin 14 miljoo-naa, Pekingin keskeisissä osis-sa vallitsee edelleen eräänlai-nen kylätunnelma. Klassinen Peking mataline taloineen ja sisäpihoineen sekä uudempi kaupunkikuva moderneine pil-venpiirtäjineen vuorottelevat ja muodostavat yhdessä neliön muotoisen kaupungin, jonka pääsuonena sykkii Pitkän rau-han katu. Käydään loisteliaassa Kesäpalatsissa Pekingin luo-teisosassa. Palatsia on tuhottu ja rakennettu uudelleen eri ai-kakausina ja tällä hetkellä se muistuttaa eniten keisarikun-nan viimeisistä ajoista 1900-lu-vun alussa. Päivän aikana lou-nas ja päivällinen.

Perjantai 2.10.2009Aamiainen hotellissa. Aamiai-sen jälkeen lento Pekingistä etelään Kiinan entiseen pää-kaupunkiin Xi’aniin, jossa ma-joitutaan Aurum International -hotelliin kahdeksi vuorokau-deksi. Kaupunkia ympäröivät laaksot ovat Kiinan vanhimpia asutusalueita, joilta on löytynyt jäänteitä aina neoliittiseltä kau-delta asti. Mahtavan Tang -dy-nastian aikana Xi’anista raken-nettiin ruutukaavaan suunnitel-tu miljoonakaupunki, jota ympäröivät paksut muurit. Ilta-

päivä vietetään kävelemällä kaupunginmuurilla, jolla on pituutta 12 km ja leveyttä kak-sikaistaisen autotien verran. Muurilta näkyy 600-luvulla rakennetun Da Yan Tan eli Suuren pagodin silhuetti. Päi-vän aikana lounas ja päivälli-nen.

Lauantai 3.10.2009Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan terrakotta-armeijaan. Keisari Qin Shi Huangdin hautapaikkaa varti-oiva terrakotta-armeija kuuluu maailman merkillisimpiin ja merkittävimpiin arkeologisiin löytöihin. Noin 30 kilometrin päässä Xi’anista sijaitseva hau-tapaikka löytyi sattumalta vuonna 1974. Haudan raken-nustyöt aloitettiin oletettavasti keisarin hallintokauden alussa ja urakkaan osallistui satoja tuhansia työläisiä ja taiteilijoi-ta, jotka muotoilivat lähes 6000 miehen vahvuisen, luonnolli-sen kokoisen armeijan. Jotkin kenraaleista ovat pituudeltaan 195 cm! Illalla on luvassa unohtumaton tang -tanssiesi-tys. Päivän aikana lounas ja päivällinen.

Sunnuntai 4.10.2009Aamiainen hotellissa. Aamiai-sen jälkeen lento etelään Kun-mingin kautta eksoottisen Yun-nanin provinssin sydämeen Lijiangiin. Alueella elää useita Kiinan vähemmistökansoja, joille poliittisten rajojen mer-kitys on vähäinen. Monet heis-tä elävät yhä samaan tapaan kuin ennen vanhaan, jolloin keisaridynastioilla oli tapana karkottaa niskoittelevia byro-kraatteja ja intellektuelleja Yunnaniin unohtumaan. Li-jiangissa majoitutaan neljäksi vuorokaudeksi Grand Lijiang -hotelliin. Majoittumisen jäl-keen lähdetään tutkimaan Liji-angin värien ja tuoksujen täyt-tämää vanhaa kaupunkia. Päi-vän aikana lounas ja päivälli-nen.

Maanantai 5.10.2009Aamiainen hotellissa. Päivän aikana noustaan köysiradalla Yak Engenin näköalapaikalle 3600 metrin korkeuteen, jossa ihaillaan Dragon Snow -vuo-ren 5596 metriin kohoavaa huippua. Vuoren rinteillä lai-duntaa hevosia, vuohia ja jak-keja. Ylhäällä Yak Engenissä on kahvila ja matkamuisto-myymälä. Myöhemmin vie-raillaan Baishan Naxi -kylässä ihailemassa kauniita pieniä

temppeleitä ja tutustumassa kylän arkeen. Päivän aikana lounas ja päivällinen.

Tiistai 6.10.2009Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Tiikerin-loikan rotkolle. Maailman suu-rimpiin kuuluva rotko on 16 kilometriä pitkä, 2500 metriä syvä ja kapeimmassa kohdas-saan vain 30 metriä leveä. Ha-lukkaat voivat laskeutua por-taita pitkin rotkoon lähelle sen pohjalla virtaavaa jokea ja ko-kea luonnon voiman. Iltapäi-

vällä vieraillaan toisessa perin-teisessä Naxi -kylässä. Naxi -kansan alkuperästä ei ole tark-kaa tietoa ja heidän hieroglyfi-kirjoituksensa ja matriarkaali-nen yhteiskuntarakenteensa kiinnostavat etnologeja suures-ti. Naxi -yhteiskunnassa nainen on ”mies talossa”, minkä sym-bolina kylän naiset kantavat kotitalonsa avainta näkyvästi tyypillisen miehisen vaatepar-tensa vyöllä. Päivän aikana lounas ja päivällinen.

Keskiviikko 7.10.2009Aamiainen hotellissa. Tämän päivän voi viettää kaupunkiin tutustumiseen omien mielty-mysten mukaan. Kaupungin perinteiset puurakennukset kuuluvat koko Kiinan vanhim-piin ja parhaiten säilyneisiin. Labyrinttimaisilla kaduilla ja kujilla on mukulakivetys ja ve-si solisee tasaisena virtana kau-pungin kanaaleissa. Kujilla kohtaa Lijiangin arkielämän: täällä pestään pyykkiä, juodaan teetä ja kaupataan kupari- ja messinkiesineitä toreilla. Iltai-sin vanhat Naxi -naiset ko-koontuvat polttamaan piippua ja keskustelemaan päivän ta-pahtumista. Kaupunkiin on viime vuosina ilmestynyt usei-ta kahviloita, baareja, ravinto-loita ja etnistä taidetta myyviä gallerioita, jotka lisäävät pai-kan ainutlaatuista tunnelmaa. Päivän aikana lounas ja päiväl-linen.

Torstai 8.10.2009Aamiainen hotellissa. Lento Jangtse -joen varrelle Chon-gqingin kaupunkiin, josta useimmat risteilyt alkavat. Chonqingia on kutsuttu maail-man suurimmaksi kaupungiksi, jossa on noin 30 miljoonaa asukasta. Luku kattaa kuiten-kin myös Chongqingin ympä-ristön ja itse kaupungissa asuk-kaita on vain 6 miljoonaa. Jangtsen jokiuoman ja vuorijo-non välissä sijaitsevan Chon-gqingin kadut ovat hyvin jyrk-kiä, minkä vuoksi polkupyöriä ei katukuvassa näy. Kaupun-gissa tehdään lyhyehkö kierros ja käydään Chongqingin kong-ressitalon edustalla. Chongqin-gissä siirrytään laivaan kolmen vuorokauden risteilylle. Ristei-lyn ensimmäinen yö vietetään Chongqingin laiturissa. Päivän aikana lounas ja päivällinen.

Perjantai 9.10.2009Aamiainen laivalla. Risteily vie Jangtse -jokea pitkin Kol-men rotkon lävitse ja risteilyn aluksi nähdään joenvarren suu-ria kyliä ja kaupunkeja. Ristei-lyn ohjelmaan sisältyy päivit-täinen retki kohteissa. Tämän päivän retkikohteena on joko Fengdun kummitustemppeli tai Shibaozhain vanha pagodi. Päivän aikana lounas ja päiväl-linen.

Lauantai 10.10.2009Aamiainen laivalla. Risteily jatkuu itään ensimmäisen ja kapeimman rotkon läpi. Kah-deksan kilometriä pitkä Qutan-gin rotko oli ennen vanhaan erittäin vaikea purjehdittava. Sitä reunustaa kummallakin puolella pystysuora kalliosei-

nämä. Seuraavaksi saavutaan kolmesta rotkosta kauneim-paan, 45 kilometriä pitkään Wuxiaan. Siellä nähdään Jangt-sen jumalattaret - kaksitoista komeaa 900-metristä vuorta, joiden sanotaan pitävän joen virtaukset ja tulvat kurissa. Rotkon loppupäässä tehdään retki pienemmällä aluksella eräälle Jangtsen sivujoelle, jos-sa veden väri vaihtuu ja kasvil-lisuus tihenee. Alue on tujia -vähemmistökansan kotiseu-

tua. Monet tujia -kansan kylis-tä ja pientiloista ovat jo jääneet uuden Jangtsen alle ja viimeis-tenkin aika päättyy viimeistään vuonna 2009, jolloin niistä on pakko muuttaa pois. Viimeinen rotko, Xiling, on kolmesta rot-kosta pisin, 76 kilometriä ja vähiten dramaattinen, ja Kii-nan valtio piti sitä parhaana paikkana maailman suurim-malle patohankkeelle. Saavu-taan 185 metriä korkealle pa-dolle illansuussa ja läpäistään sen sulut kolmessa tunnissa. Päivän aikana lounas ja päiväl-linen.

Sunnuntai 11.10.2009Aamiainen laivalla. Käydään tutustumassa mahtavaan pa-toon, jonka rakennustyöt ovat edenneet kolmanteen ja vii-meiseen vaiheeseen. Pato aut-taa tulevaisuudessa Jangtsen jumalattaria estämään tulvia ja se tuottaa jo nyt sähköä. Sulku-järjestelmän ansiosta kaikki joella liikennöivät alukset pää-sevät sen ohi. Iltapäivällä laiva läpäisee yhden Gezhoun padon kolmesta sulusta ja laskeutuu näin 20 metriä alemmas Jangt-sen alajuoksulle. Gezhoun su-lut muodostavat nykyään eräänlaisen pullonkaulan joel-la. Padon läpäistyä jatketaan Yichangiin, josta lennetään il-tapäivällä Pekingiin ja majoi-tutaan jo tuttuun Gloria Plaza -hotelliin neljäksi vuorokau-deksi. Päivän aikana lounas ja päivällinen.

Maanantai 12.10.2009Aamiainen hotellissa. Tutustu-taan Pekingin kiistatta suurim-paan nähtävyyteen eli Kiellet-tyyn kaupunkiin. Käynti kau-pungin 72 hehtaarin kokoisella suorakulmaisella alueella pa-latseineen, paviljonkeineen ja puutarhoineen on vaikuttava kokemus. Tietty surumielisyys saattaa kuitenkin vallata palat-sin sisällä. Se oli keisarin yksi-tyisaluetta, jossa hän eli elin-kautisvankina lukuisien jalka-vaimojen, prinssien, eunukki-en, pappien ja ministereiden ympäröimänä. Käydään käve-lyllä maailman suurimmalla torilla eli Taivaallisen rauhan aukiolla. Aukion laidoilla ko-hoaa maan hallintorakennuk-sia, Suuri kansanpalatsi sekä Mao Zedongin mausoleumi. Päivän päätteeksi vieraillaan Taivaan temppeli Tian Tanissa, joka on Kiinan arvostetuin us-konnollinen rakennus- ja ark-kitehtuurinen mestariteos. Temppeli sijaitsee yhdessä Pe-kingin suurimmista puistoista. Illalla on vielä luvassa värikäs kiinalainen oopperanäytös. Päivän aikana lounas ja päiväl-

linen.

Tiistai 13.10.2009Aamiainen hotellissa. Päivän retkikohde on Kiinan muuri. Harva kokemus vetää vertoja Kiinan kävelylle muurilla. Pe-rimätiedon mukaan yli 300 000 orjaa rakensi muuria 10 vuo-den ajan. Nykyisellään muurin pituus on yli 6000 km, mikä tekee siitä yhden maailman kiistattomista ihmeistä. Paluu-matkalla Pekingiin käydään kiinnostavassa Shi San Lingis-sä, jonne on haudattu kolme-toista Ming -dynastian kuudes-tatoista keisarista. Päivän aika-na lounas ja päivällinen.

Keskiviikko 14.10.2009Aamiainen hotellissa. Koko päivä aikaa Pekingin tutkimi-seen omien mieltymysten mu-kaan. Suosittuja käyntikohteita ovat esimerkiksi Silkkimarkki-nat ja Mao Zedongin mauso-leumi. Ostoksia voi tehdä jos-sakin kaupungin useista suuris-ta tavarataloista tai ns. Friend-ship Store -liikkeessä, josta löytyy laaja valikoima matka-muistoja, silkkikankaita ja pos-liinia. Yhteisellä jäähyväisillal-lisella nautitaan tietysti Pekin-gin ankkaa.

Torstai 15.10.2009Aamiainen hotellissa. Aamiai-sen jälkeen kuljetus Pekingin lentoasemalle. Finnairin lento AY 052 lähtee Helsinkiin klo 10.55. Lentoaika on 8 tuntia 30 minuuttia. Helsinkiin saavu-taan klo 14.25. Kuljetus Tur-kuun, jonne saavutaan noin klo 18.00.

Matkalle mukaan tarvitaan ehjä ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä kuu-si (6) kuukautta matkan jäl-keen. Passin henkilötietosi-vun kopio on hyvä olla mu-kana matkalla. Kiinaan vaa-ditaan viisumi, minkä vuoksi passissa tulee olla tyhjä sivu viisumin kiinnittämistä var-ten. Viisumianomuskaavake tulee palauttaa täytettynä Matkariin kuusi (6) viikkoa ennen matkaa yhdessä passin ja yhden alle vuoden vanhan passikuvan kanssa. Passin saa takaisin vasta matkan lähtöhetkellä, joka on huo-mioitava, jos tällä välin tar-vitsee passia. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen. Perusro-kotukset (jäykkäkouristus-, polio- ja kurkkumätäroko-tus) sekä A-hepatiittirokotus tulee olla voimassa Kiinaan suuntautuvilla matkoilla.

Hotellit:Gloria Plaza Hotel****2 Jianguomennan Avenue100022 Beijingpuh. +86-10 651 58855www.gloriahotels.com/gloria_en/plaza/beijing.asp

Aurum InternationalHotel****30 Nanxin StreetXianpuh. +86-29 876 728 88www.auruminthotel.com

Grand Lijiang Hotel***+Xinyi Street, Dayan TownLijiangpuh. +86-888 512 8888www.sinohotel.com/english/hotelinfo/grand_lijiang_hotel.html

Risteilyalus:M/S Yangze Princesswww.chinaodysseytours.com/yangtzecruise/princessRakennettu vuonna 1993, mo-dernisoitu 2005. Aluksen pi-tuus 87 metriä, leveys 16 met-riä. Viisi kantta, ei hissiä. Ruo-kasali, baari/salonki, vastaan-otto, rahanvaihto, maksuttomat tallelokerot, matkamuistomyy-mälä, kampaamo, hierontasa-lonki, lääkäri, huonepalvelu, pesulapalvelut ja aurinkokansi. Viihdeohjelmaa joka ilta. Ikku-nalliset savuttomat hytit, kai-kissa hyteissä oma suihku, WC sekä ilmastointi.Matkan hinta:jäsenet 3885 euroaei-jäsenet 3907 euroa

Lisämaksu yhden hengen huoneesta/hytistä 530 euroa.

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetuksetTurku-Helsinki-Vantaa- Turku

* lentomatkat Finnairin reitti-lennoilla Helsinki-Peking-Hel-sinki * lentomatkat Kiinassa paikal-lisilla lentoyhtiöillä* linja-autokuljetukset Kiinas-sa ohjelman mukaan* 11 vuorokauden majoitus oh-jelmassa mainituissa hotelleis-sa 2 hengen huoneessa* 3 vuorokauden majoitus ris-teilyllä M/S Yangze Princess -laivalla tai vastaavalla 2 hen-gen hytissä* ohjelmassa mainitut aamiai-set, lounaat ja päivälliset* kantajamaksut ja palvelu-palkkiot Kiinassa* sisäänpääsymaksut ja opas-tukset ohjelman mukaan* viisumi* Finnmatkojen/Temamatko-jen oppaan palvelut* Matkarin matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätie-dot:Matkari OyItäinen Pitkäkatu 30, Turkupuh. (02) 2657 913Ilmoittautuessa tulee kertoa passin numero ja voimassa-oloaika sekä syntymäaika Kiinassa tehtäviä lentomat-koja varten.

Matkanjohtaja:Pirkko Hallanoro

Vastuullinenmatkanjärjestäjä:Finnmatkat/Temamatkat

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen matkatoi-misto Matkari Oy:n mat-kaesite on ilmestynyt. Saatavana Matkari Oy:n toimistosta, Itäinen Pit-käkatu 30, Turku.Puhelin (02) 2657 913

KIINAN KULTTUURIAARTEET JA JANGTSE -JOEN MYSTISET MAISEMAT 30.9. - 15.10.2009

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2009 - N:o 1

Pankkikorillinen etujaosuuskaupan asiakasomistajille

K O T O N A J A K A U P A S S A

Maksuton käyttötili

Maksuton verkkopankki

Vuosimaksuton S-Etukortti VisaNyt voit käyttää S-Etukortti Visaa tavallisen pankki- ja luottokortin tavoin.

Maksuton käyttötili Saat tilillesi tavallista parempaa korkoa

Maksaessasi S-Pankin kortilla S-ryhmän toimipaikoissa, saat maksutapaedun piiriin kuuluvista ostoista maksutapaetua 0,5%.Lisäksi Bonus jopa 5%.

www.s-pankki.fi

Oli kevät 2006, kun koko elä-mänsä musiikille omistaneelta mieheltä todettiin kurkku-syöpä. Lääkäri totesi Riki Sor-salle suoraan, että tämän laulut oli laulettu. Nyt jyrkän tuomi-on saanut muusikko demon-stroi tyynesti yleisölleen, miten kaikkien tuntema Muuttohauk-ka ei enää suju niin kuin ennen. Lauluääni on periaatteessa en-nallaan, mutta jotta äänihuulet eivät kuivuisi, on vettä juotava paljon ja usein. Sylkirauhaset tuhoutuivat sädehoidoissa ei-vätkä enää toimita tehtävään-sä.

Kokeneen esiintyjän ole-mus ei kieli, että takana on rankkoja hoitojaksoja. Sorsa joutui kuitenkin sädehoitoon 36 kertaa, jonka jälkeen olivat vuorossa solusalpaajat, seitse-män kertaa kolmen viikon jak-soissa. Suu ja kurkku olivat

ajoittain niin huonossa kunnos-sa, ettei syöminen ollut mah-dollista ja ravinto oli nautittava liuoksena letkun kautta. Silti mies kertoo, että hoidoissa ras-kainta oli niiden aiheuttama henkinen kuormitus.

- Oli järkyttävä shokki, että menetin hampaani. Minä, joka tykkään näkkileivästä, Sorsa päivittelee.

Syöpälähettilään kuulijoi-den joukossa on suuri joukko sairauden vastikään kokeneita, joilla on tuoreessa muistissa se, kuinka taudin puserruksessa syntyy herkästi huoli mitä epä-olennaisimmista yksityiskoh-dista. Niiden takana painavat kuitenkin usein paljon suurem-mat asiat, kuten Sorsalla se, että hän joutui valmistautu-maan syöpähoitoihinsa samalla sairaalan osastolla, jolla hänen läheisensä oli menehtynyt imusolmukesyöpään.

Sorsa kiittelee, että hoitaja oli lähellä ja läsnä, kun miehen piti saada purkaa pahaa oloaan. Silloin sairaudessa tapahtui käännekohta

- Olin pitkään miettinyt, mistä huono omatunto oli pe-räisin ja olenko riittävä itselle-ni. Nyt tajusin, että saan sairas-tua. Mulla ei ole hätää, koska nyt mua hoidetaan.

Uudelleensyntymä oli järisyttävä kokemusParaneminen oli Riki Sorsan elämässä uusi alku. Syövän eli ”ison flunssan” myötä perhe ja ystävät tulivat toisella tavalla tärkeiksi.

- Viimeiset kolmekymmen-tä vuotta mulla oli ollut kiire urani kanssa, hirveä kiire olla Riki Sorsa. En ollut edes huo-

mannut kaikkia pieniä hienoja asioita lähelläni. Kun mun kii-re loppui, tapahtui järisyttävä uudelleensyntymä, muusikko sanoo katsoessaan taakse-päin.

Sorsalla ei ole kuitenkaan tarvetta haikailla menneeseen, vaan hän on siirtynyt aivan uu-sille urille. Syyksi Sorsa epäi-lee pohjoiskarjalaisia sukujuu-riaan, joissa positiivisuus on miehen mielestä suorastaan perinnöllinen sairaus. Taiteili-jaeläkkeellä oleva artisti on ryhtynyt ravintoloitsijaksi ja panostaa nyt yrityksensä mu-siikkitarjontaan. Musiikin-kuuntelusta on tullut Sorsalle uudestaan tärkeää, ensi kertaa sitten nuoruuden. Jo potilasai-kana hän löysi jälleen monet vanhat rakkaat bändit, sellaiset kuin The Beatles ja The Rol-ling Stones.

Huoli ja stressi pikkuasiois-ta on miehen mukaan karsiutu-nut matkan varrella - arjen as-kareet voi yhtä hyvin hoitaa huomennakin. Nykyhetkessä eläminen tuntuu nyt paljon hel-pommalta. Eikä sekään huole-ta, jos syöpä sattuisi jonakin päivänä vielä uusiutumaan, sil-lä hän tietää jo mitä on edessä. Ja tietää varsinkin siitä jo ker-ran selvinneensä.

Mutta yllättäen myös kuo-lemanpelko katosi sairauden aikana.

- Uskon, että meillä on pak-ko olla jotakin muutakin kuin tämä tässä. En tiedä, onko se sielun siirtymistä. Ehkä musta tulee se muuttohaukka ensi kerralla, muusikko pohtii.

Riki Sorsan sairausajan blogi löytyy osoitteesta http://www.rikisorsa.com/blogi.ht-ml

Riki Sorsa myöntää kaipaavansa edelleen yhtä asiaa entisestä elämästään. Nimittäin sitä tiettyä tunnetta, joka syntyy esiintymislavalla. Se on tunne, joka on koettava, koska sitä ei pysty sanoin kuvailemaan.

Mies joka luopui kiireestäLokakuussa Riki Sorsa esiintyi täydel-le salille Turun Hir-vensalossa. Ammatti-lainen otti yleisönsä kepeän tottuneesti, vaikkei kyseessä ol-lutkaan laulukeikka. Artisti oli saapunut Toiminta- ja palvelu-keskus Meri-Kari-naan Syöpäsäätiön edustajana kerto-maan kuulijoilleen, minkälaista on toipua vakavasta sairaudes-ta, joka mullistaa ko-ko elämän.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 9

APTEEKKINOVA

CM Kupittaa, avoinna ark. 9–20, la 9–18(su 12–18 CM Kupittaan ollessa auki),

puhelin (02) 417 1700, faksi (02) 251 7870

Koivulan sivuapteekki, avoinna ma-pe 9.30–17,puhelin (02) 242 5711, faksi (02) 242 5718Bulevardi 30, 00120 Helsinki

Avoinna arkisin klo 10 – 17Puh: 09-649 839

Nettikauppa!www. amoena.fi

Uimapuvutaikuisellenaiselle!

Proteesiuimapuvutja -liivit

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKOHAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKOnoudettavissa

liikkeestämme veloituksetta.Avustamme myös vihkon täyttämisessä.

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557

HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

- Sairasmatkat laskutamme suoraan Kelaan- Avustamme sairaalakäynneissä- Valitse vapaasti joko nainen- tai mieskuljettajaMARIANNA

044 7240 240MIKKO

0400 212 200www.salotravels.fi

TAKSIPALVELUA

Karinakodin sairaanhoitaja Kirsi Koski myöntää ristiriidan vaikeudet.

Hän tuli Karinakotiin kaksi vuotta sitten työskenneltyään sairaanhoitajana muun muassa Tyks:in sisätautien teho-osas-tolla ja lastenklinikalla.

- Minua oli pitkään kiinnos-tanut saattohoidon kokonais-valtaisuus, mahdollisuus pa-neutua ihmisiin ja hoitaa hei-dän elämänkaarensa loppuun niin hyvin kuin mahdollista. Tämä työ antaa paljon, mutta vaativaa ja raskastakin se on.

Isoimpia eroja Kirsin enti-seen työhön oli suhtautuminen kuolemaan.

- Teho-osastolla taistellaan kaikin voimin kuolemaa vas-

taan. Täällä siihen sopeudu-taan, opitaan luovuttamaan. Täällä oppii sinuiksi kuoleman kanssa. Oppii ponnistelemaan vain sen eteen, että kuolevalla olisi hyvä olla, ja että omaiset kokisivat lähdön rauhallisena ja kauniina.

Sopeutuminenkaan ei silti aina auta välttämään raskaita tunteita. Kirsi pitää kokeneen ja myötäelävän työyhteisön tukea välttämättömänä.Ilman sitä saattohoitotyötä olisi vai-kea jaksaa tehdä.

- Meillä on tapana, että jokainen kuolemantapaus käy-dään yhdessä läpi. Tämä on oman työmme kehittämistä. Samalla käydään läpi omaisten tilanne ja mietitään, miten he

jaksavat. On tärkeää, ettei kel-lekään jää pahaa oloa näistä tilanteista.

Mielikuviakuolemasta Karinakodissa käy kaksi ker-taa kuukaudessa työnohjaaja, jonka kanssa käydään läpi omaa vointia ja työn vaikeuk-sia. Koulutuksessa ja työryh-missä on tehty myös mieliku-vaharjoitteita.

- Saimme miettiä, miltä oma kuolema tuntuisi. Mitä siinä pelkäämme. Itselleni pa-himmalta tuntui ajatus omista lapsista, luopuminen heistä ja ajatus siitä, miten he selviävät. Mielikuva auttaa myötäelä-mään potilaitten tunteita ja ymmärtämään heitä parem-min.

Kuoleman läheisyydessä on myös hyvältä tuntuva puolen-sa. Se opettaa arvostamaan elämää ja sen pieniäkin asioi-ta.

- Ja potilailta saa niin pal-jon, Kirsi lisää.

- Olen monesti yllättynyt, miten usein he jaksavat kiittää ja osoittaa tyytyväisyyttään ki-pujensakin keskellä. Tuntuu hienolta, kun pystyy helpotta-maan heidän oloaan.

Tiivis työyhteisöKarinakodin työyhteisö on pysy-nyt miltei samana sitten saattoko-din perustamisen 15 vuotta sitten. Se on Kirsin mukaan iso etu: van-hemmilta riittää kokemuksen tu-kea nuoremmille, eivätkä potilaat joudu kokemaan hoitajiensa yh-tämittaista vaihtumista, niin kuin monessa yleissairaalassa. Se te-kee ilmapiiristä turvallisen.

Kirsi jää pohtimaan, onko saattokodin hoitajilla jotakin yh-teistä nimittäjää, joka muualla työskenteleviltä ehkä puuttuu.

- Tänne hakeutuvat ovat varmaan luonteeltaan voimak-kaita, kiinnostuneita syventy-mään, hyviä kuuntelijoita ja kommunikoijia. He osaavat luoda tunnelmaa ja luoda tur-vallisuutta vaikeisiin hetkiin.

Muuten Karinakodin hen-kilöstössä on kaikenlaisia per-soonia. On sinkkuja ja pienten lasten äitejä sekä yksi mieshoi-taja. Lisää miehiä toivotaan, sanoo Kirsi.

Karinakodin enkelitDina Maimon-Tuomikoski pu-huu liikutettuna Karinakodin enkeleistä, kun hän muistelee syöpäsairaan äitinsä kanssa vietettyjä kolmea kuukautta saattohoidossa.

-He ovat lämpöisiä, osaavia ja omistautuvia ihmisiä, jotka ymmärtävät puolesta sanasta sen mitä potilas ja omaiset kai-paavat. Eikä heidän työnsä tot-ta vie ole helppoa! Yhtään re-sursseja ei siitä työstä saa vie-dä, Dina sanoo haastavasti.

- Jo se, että samat ihmiset pysyvät ja keskittyvät omiin potilaisiinsa, tuo valtavan tur-van. Ei tarvitse joka kerta esit-täytyä: potilas sen ja sen tytär huoneesta numero xx. He tie-tävät asiat puolesta sanasta ja suhtautuvat potilaisiin ihmisar-voisesti, vähättelemättä ja lo-puttoman kärsivällisesti.

Dina Maimon-Tuomikoski pitää äärimmäisen tärkeänä si-tä, että henkilökunnan koulutus on ajan tasalla ja heihin voi luottaa kaikissa käänteissä.

-He tietävät kaiken kivusta. Vaikka itsekin olen terveysalan ammattilainen, en tiennyt että kosketusherkkyys muuttuu lop-puvaiheessa kivuksi. Meidän perheessämme on aina totuttu halaamaan ja suukottelemaan, ja olisimme varmaan siskoni kanssa rutistaneet äitiä tauotta viimei-seen asti. Sitten kerran hoitaja sanoi varovasti, että nyt voisi olla oikea hetki hellittää: kun koske-tatte, laittakaa vaikka käsi äidin käden alle, ettei paine luo kipua.

Dinan äidillä oli Karinako-dissa kaksi erityisen läheistä hoitajaa: toinen iloinen ja reipas päivien piristäjä, toinen äidilli-sen lämmin sylin tarjoaja.

Hoitajien läsnäolo on Dinan mukaan elintärkeä asia sekä potilaalle että omaisille.

- Väkeä ei saisi vähentää. Yölläkin tarvitaan läsnäoloa; kaikki eivät nuku öisin eivätkä aina jaksa painaa nappia, kun tulee hätä, hän muistuttaa.

Kuoleman hetkellä ja sen jälkeen läsnäolo koetaan vielä tärkeämmäksi.

-En ollut paikalla, kun äiti kuoli. Tiedän että hän halusi niin, vaikka olisin itse halunnut

olla siellä. Meille oli suuri merkitys sillä, että hoitaja tuli kertomaan meille, että hän nukkui rauhallisesti pois. Tun-tui hyvältä, ettei hoitajalla ollut kiirettä mihinkään; hän oli sii-nä vain meitä varten.

Dina toivottaa Karinakodin hoitajille sydämestään voimia, jaksamista, tukea, resursseja - kaikkea sitä, jolla he jaksaisivat jatkaa ainutlaatuista työtään.

-Siinä työssä tarvitaan suur-ta sydäntä. Kunhan työ vain ei pääse repimään sitä heidän rin-nastaan, Dina sanoo.

Teksti ja kuva:Eva Latvakangas

Saattohoitaja tekee työtään potilaittensa ja heidän omaistensa elämän haavoittuvimmis-sa tilanteissa, suorassa yhteydessä heidän tunteisiinsa. Siksi hän tarvitsee erityistä herkkyyttä ja taitoa kuunnella sitäkin, mitä ei sanota. Silti hänen pitää olla sen verran kovapintai-nen, etteivät työpaikalla koetut murheet pää-se nakertamaan hänen voimiaan ja iloaan tehdä työtä.

Saattohoitajan herkkyys ja vahvuus

Karinakodissa on hoidettu saattohoitovaiheen potilaita 15 vuoden ajan. Turun kaupungin kanssa 1.1.2009 alkaen solmitun uuden sopimuksen mukaan Karinakodissa saat-tohoitovaiheen potilaiden ohella voidaan hoitaa turkulai-sia palliatiivisen hoidon tarpeessa lähellä saattohoitoa olevia potilaita.

Entisen käytännön mukaista saattohoitopäätöstä ei enää tarvita. Riittää että Karinakotiin lähetettävä potilas täyttää yllä olevan kriteerin. Syövän ohella voidaan ottaa hoidettavaksi myös muita sairauksia sairastavia potilaita, jotka hyötyvät oireenmukaisesta hoidosta.

Karinakodissa hoitopäivän päätavoite on palliatiivi-sessa vaiheessa olevan, tai kuolevan ihmisen fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten tarpeiden tyydyt-täminen. Yksilöllinen perushoito on lähtökohtana. Toi-minnan perustana on joustava, potilaslähtöinen hoitotyö, jonka päätavoitteena ovat turvallisuuden tunteen luomi-nen ja itsenäisyyden säilyttämisen tukeminen. Potilaalle tarjotaan mahdollisuus antautua toisten varaan ja autetta-vaksi. Hoitohenkilöstön tehtäviin kuuluvat potilaan tun-tojen hienovarainen havainnoninti sekä kuolemaan liitty-vien uskonnollisten, kulttuuristen ja perheessä olevien perinnäistapojen huomioiminen.

Karinakotiin voi tulla potilaaksi kunnan maksusitou-muksella tai itsemaksavana koko Suomen alueelta.

Karinakodissa hoidetaan myöspalliatiivisen hoidon tarpeessa lähellä saattohoitoa olevia potilaita

Kirsi Koski pitää Karinakodin tiiviin työyhteisön tukea elintärkeänä jaksamisen ta-keena.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2009 - N:o 1

MITEN PÄÄSET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN?

1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurs-sitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), kurssi@lssy.fi , www.lssy.fi 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoi-mistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi ). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausun-to. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen, jossa on selvitetty mm. kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henki-lökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennak-kotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssioh-jelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumisval-mennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheut-tamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2009.

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT:Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) 01.06. –05.06.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) 20.07. – 24.07.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)

AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT:Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 24.08. – 28.08.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 27.07. – 31.07.2009Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) 07.12. – 12.12.2009Avokurssi:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisenä (KELA) syksyllä 20098 käyntikertaa GYNEKOLOGISET POTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 14.04. – 18.04.2009sekä jatkokurssi (KELA) 12.10. – 13.10.2009

HEMATOLOGISET POTILAAT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 20.04. – 24.04.2009Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 06.07. – 10.07.2009Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 20.04. – 24.04.2009Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 06.07. – 10.07.2009

IHOSYÖPÄPOTILAAT:Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 30.03. – 03.04.2009sekä jatkokurssi (KELA) 04.11. – 05.11.2009

KAIKKI SYÖPÄPOTILAATParikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) 17.08. – 21.08.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille (RAY) 21.09. – 25.09.2009Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY) 19.10. – 23.10.2009Parikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) 26.10. – 30.10.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)

KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT:Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 25.05. – 29.05.2009sekä jatkokurssi (KELA) 09.11. – 10.11.2009 KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 10.08. – 14.08.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) 22.06. – 26.06.2009Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) 13.07. – 17.07.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi vuonna 2008 Sopeutumisvalmennuskurssilla olleille perheille (KELA) 05.08. – 07.08.2009Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) 28.12. – 30.12.2009

NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) 08.06. – 12.06.2009 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) 08.06. – 12.06.2009

PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.09. – 11.09.2009 sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)

RINTASYÖPÄPOTILAAT:Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) 27.04. – 01.05.2009Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) 04.05. – 08.05.2009Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 16.03. – 20.03.2009Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 11.05. – 15.05.2009sekä jatkokurssi (KELA) 02.11. – 03.11.2009Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 28.09. – 02.10.2009Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 23.11. – 27.11.2009Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) 16.11. – 20.11.2009Työelämästä poissaolevat 30.11.– 4.12.2009 Avokurssi: Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 03.03. – 26.03.20098 käyntikertaa RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT:Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) 14.09. – 18.09.2009

SILMÄSYÖPÄPOTILAAT:Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 31.08. – 04.09.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT:Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) 11.11. – 13.11.2009Suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 14.09. – 18.09.2009

SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.09. – 11.09.2009sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)

UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT:Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 29.06. – 03.07.2009sekä jatkokurssi (KELA) 11.11. – 12.11.2009

MUUT KURSSIT:Liikuntaan aktivoiva kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) 23.03. – 27.03.2009 Motivointikurssi syöpää sairastaville sinkkumiehille (RAY) 21.12. – 23.12.2009

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentulotur-vana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omai-sille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseilleMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,

Seiskarinkatu 35, 20900 TURKULounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto,

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKUPuhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 11

Ole huoletta. Me autamme. www.if.fi Puh. 010 19 15 00

Tiina Valtanen,riskiasiantuntija

Jonottamatta parasOdottaminen turhauttaa, etenkin lääkärijonossa. If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutus mahdollistaa nopean pääsyn laadukkaaseen hoitoon ja pienentää näin yrityksesi sairauspoissaolokuluja. Lue lisää If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutuksesta osoitteessa if.fi tai soita 010 19 15 00.

Hattulalaiset Heikki ja Eila Heikkilä ovat hymyileviä hä-mäläisiä, joiden olemus henkii levollisuutta. Takana on etu-rauhassyöpäpotilaiden ja hei-dän puolisoidensa kurssiviikko Meri-Karinan toiminta- ja pal-velukeskuksessa. Heikkilät ovat kurssittautuneet Meri-Karinassa ennenkin, mutta pi-tävät kertausta tarpeellisena.

- Ensimmäisellä kerralla kaikki ei mennyt perille. Nyt osaa kysyä ja on jo kotoa läh-tiessä valmistautunut mietti-mällä, mikä painaa mieltä ja mistä haluaa tietoa, Heikki Heikkilä tuumaa. Hänen Eila-vaimonsa lisää, että asiat pitää kuulla useamman kerran, en-nen kuin ne painuvat mieleen. Uutta tietoakin tulee jatkuvas-ti.

Kurssilla pariskunta on ta-vannut syöpähoidon ammatti-laisia lääkäristä ja sairaanhoi-tajista terapeuttiin ja proviiso-riin. He kertovat viehättyneen-sä siitä, ettei kukaan ole näyt-tänyt kiirettään, vaan kysy-myksille on aina löytynyt ai-kaa. Kotoa lähtiessä esimerkik-si eturauhasen syövän leviämi-sestä kertovat PSA-arvot vielä mietityttivät Heikkilöitä, mutta kurssilla selvisi, että toisistaan poikkeavat hoitomuodot ja esi-merkiksi potilaan ikä vaikutta-vat pitoisuuksiin. Kaverin ar-voista hieman poikkeava tulos voikin olla itsellä ihan hyvä.

Pariskunta suosittelee so-peutumisvalmennuskurssille hakemista kaikille, joilla tieto tai tuki on sairauden jälkeen hakusessa. - Kurssilta saa tu-kea ja ajatuksen, että elämä voi jatkua, summaa Eila Heikkilä.

On helpompi elää kun jutteleeHeikki Heikkilä sairastui suo-

malaismiesten yleisimpään syöpätautiin noin kolme vuotta sitten ja päätti silloin, ettei sa-laa sairauttaan.

- Ei tämä ole piiloleikki vaan on minun kohtaloni. On helpompi elää kun juttelee jon-kun kanssa, hän miettii.

Heikkilät ovat tyytyväisiä siihen, että kurssilla kokemuk-sia hoidoista ja sairaudesta voi verrata muiden samaa kokenei-den kanssa. Heikki Heikkilä toteaa, että se tuo mustavalkoi-silta tuntuviin asioihin uusia sävyjä. Tukea on löytynyt myös kotiseudulta, sillä Heik-kilöillä on laaja ja vankka ys-täväpiiri.

Tärkeä olla ihmisten kanssa tekemisissä

- Kun tulee ensimmäinen kirje tai soitto sairaalasta, se on perinteisesti vakavampi asia, mutta tieto helpottaa. Ja kun saa vetoapua kaverilta, joka on kymmenen vuotta sit-ten saanut saman sairauden, tulee ajatelleeksi, ettei tämä olekaan paha tilanne. On tär-keää olla ihmisten kanssa te-kemisissä, ettei jää vain kiik-kustuoliin miettimään omaa ympyräänsä, Heikki Heikkilä toteaa.

Kotipuolessa mies on itse jo ehtinyt toimia eturauhassyö-pään sairastuneiden kaverei-densa vertaistukena. Heikkilän sairaus on muilla tiedossa, ja joskus joku samaan tilantee-seen joutunut soittaa tai ottaa asian puheeksi saunaillassa. Yllättäen terveille tuttaville oma syöpä on kuitenkin toisi-naan ollut paljon vaikeampi pala kuin itselle.

- Voi olla, että joku ottaa kaksikin askelta taaksepäin. Ne luulevat, että nyt Hessun käy kalpaten ja ovat melkein hy-

västiä jättämässä, hän naurah-taa.

- Mutta kyllä hekin ovat nyt jo huomanneet, että ei noin olekaan, Eila täydentää.

Syöpä toi elämälle laatuaHeikkilät eivät todellakaan ole viettämässä suruaikaa. Eilan mukaan elämästä on tullut syövän jälkeen jopa laadukkaampaa, ja hänen miehensä vakuuttaa turhan hössötyksen jääneen vähem-mälle. Rahan ja materian pe-rässä juokseminen ei enää jaksa kiinnostaa.

Molemmat katsovat löytä-neensä Heikin sairauden myö-tä uutta sisältöä elämään. Hoi-tojen jälkeen Heikkilät ovat panostaneet yhdessäoloon ja luonnosta on muodostunut pa-riskunnan yhteinen voimanläh-de. Heikkilät käyvät yhdessä peurajahdissa ja kaksi vuotta sitten Eila tutustutti miehensä kullankaivuuseen Lapissa. Harrastus on silminnähden molemmille rakas.

- Se on oma valtakuntansa. Kaikki ihmiset ovat kiireettö-miä ja rauhalliseen elämään sopeutuneita. Siellä on hyvä parantaa maailmaa, Heikki Heikkilä ihastelee.

Eila Heikkilä muistelee ko-ettuja touko-kesäkuun öitä pohjoisessa, kun valoisaa on kaikkina vuorokauden hetkinä ja linnut livertävät läpi yön. Luonto ei ole koskaan kovin kaukana, sillä valtauksilla Heikkilät viettävät yönsä tel-tassa.

- Ei sairaus ole vaikuttanut niin, ettei voisi harrastaa, Eila Heikkilä huomauttaa.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Sopeutumisvalmennus-kurssilla huomaa elämän jatkuvan

Miksi jäädä yksin kiikkustuoliin

Meri-Karinan virkistävään ilmapiiriin ihastuneet Heikki ja Eila Heikkilä kuulivat Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskursseista kyläpaikassa. Sen jälkeen ei tarvittukaan kuin tiedustelu sairaalasta, joka toimitti kurssin hakupaperit täytettyinä eteenpäin.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2009 - N:o 1

Tarve kolmannen sektorin syö-väntorjuntatyölle on edelleen suurta. Juhlatilaisuuden avan-nut kauppaneuvos Risto Kor-pela muistutti, että syöpä on Suomessakin edelleen yleinen sairaus. Uusia tapauksia maas-samme todetaan vuosittain noin 26 000 ja syöpä on perus-kuolemansyy lähes joka vii-dennessä kuolemantapaukses-sa.

Kauppaneuvos Risto Kor-pela viittasi puheessaan ylei-seen ja kuntien heikkenevään taloustilanteeseen sekä palve-luntuotannon kiristyvään kil-pailuasetelmaan, jotka näkyi-vät jo lokakuussa 2008 järjes-töjen johdossa aiempaa kieltei-sempinä talousarvioina Sosiaa-

li- ja terveysturvan keskusliiton julkaiseman järjestöbarometrin mukaan. Korpela huomautti, että kiristyvä kilpailu saattaa jopa vaarantaa tiettyjen erityis-ryhmien palveluita. Hän pe-räänkuulutti järjestöjen omaa aktiivisuutta niiden aseman vahvistamisessa.

- Haasteena järjestöille on profiloitua kovenevassa kilpai-lussa asiantuntevina ja eettisinä palveluntuottajina. Järjestöjen on itse huolehdittava siitä, että päättäjät ja kansalaiset tietävät, mikä taho ja mistä lähtökohdis-ta palvelut tuottavat, Korpela sanoi puheensa päätteeksi.

Kiitosta rautaisille syöväntorjujilleTurkulainen jalkapallo- ja jää-kiekkolegenda Timo Numme-lin sai juhlassa 33. Lauri Rau-ramo -mitalin. Jo kahden vuo-sikymmenen ajan hyvänteke-väisyysotteluja lapsisyöpäpoti-laiden tukemiseksi järjestänyt taituri kertoi pelikassinsa ole-van edelleen valmiina syöpä-lasten asialle. Toiminnalla on paitsi kerätty huomattavasti varoja lapsisyöpäpotilastoi-minnalle myös tehty hyvää

PR-työtä lapsisyöpäpotilaille.Emeritamaaherra Pirkko

Työläjärvi puolestaan vastaan-otti tilaisuudessa järjestyksessä seitsemännen Matti Koivurinta -mitalin. Hän on toiminut Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen ja Lounais-Suomen Saatto-hoitosäätiön korkeimpana luottamushenkilönä vuodesta 1985. Emeritamaaherra Pirkko Työläjärven osuus Meri-Kari-nan alueen suunnittelun, raken-tamisen ja toiminnan toteutuk-sen osalta on ollut hyvin mer-kittävä.

Tilaisuudessa myönnettiin yhdistyksen pöytäviiri Seija ja Pertti Ratialle kahden vuosi-kymmenen tuloksellisesta va-paaehtoistyöstä.

Tilaisuudessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ompelukerho lahjoitti yhdis-tykselle 3 000 euroa ja yhdis-tyksen Turun seudun paikal-lisosasto 4 000 euroa Arjen apurit -toiminnan tukemiseen. Turun seudun paikallisosasto järjesti 35-vuotisen toimintan-sa merkeissä hyväntekeväi-syyskonsertin keväällä 2008 ja luovutti jo aikaisemmin kon-sertin tuoton 3 180 euroa Ka-rinakodin potilaiden hyväksi.

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 130 000 euroa syöpätutki-mukseen väitöskirja-, tutkimus- ja matka-apurahoina.

Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. ja Moi-koisten Syöväntutki-mussäätiö r.s. jakoivat 31. kerran tunnustus-ta syöväntorjunta-työssä ansioituneille Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäi-vän juhlallisuuksissa.

Syöpätyötarvitsee tukea

taantumassakin

������������ ����������������������

������������� �� ����������������������� !�!� �������""��� ���� !��! !�#�����$%��&�� ���� !��! �

�������������������������������������� ���������������

��&�� �!�"��'�"������%������%

��&��(��)����*�+��,������"-������������&������.�����%�&������.��""���.��������%�����������&��&������&�"�"���/��������&����&�&��������&���&�&��&��*�+��,�������������������&������������������&���&����������&������������������&��*�+��,0�1������&������%�����0

(��)����*�+��,�����������22�34���.�(��)����*�+�,)���2��44����5������������!���6�7�-�&����"�������&�4. �+.2��$������.�8 2����&�9���2���34�)$���:��������������2��6$��.���"��9��������*���6$��

������;����<��-� �(��)����������&���� ����<��-� �(��)���������#�����������<��-� �(��)���������:���<��-� �(��)���������1����<��-� �(��)���������#����������(��)���������������������<��-�������������#������(��)���������������<��-������=�&���(��)���

��� /���(�1:�1��/��(��;1 � �2��>��1��;1 �����!�

Dosentti Kalle Aitasalo piti Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudes-sa Osmo Järvi -juhlaesitelmän. Dosentti Aitasalo palkittiin ansioistaan syöpätutki-jana ja -lääkärinä Osmo Järvi -mitalilla, jonka hänelle luovuttivat Moikoisten Syö-väntutkimussäätiön puheenjohtaja, kauppaneuvos Matti Koivurinta (kesk.) ja Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 13

��������������� �� ������������������������� ���� �� ������������������ ���������� �� ������������������������ �� ������������������������ �� ��������������������������������������������� ����������� �������������� ��������������������������� ����� �����������������������

�������� �� �!��"#�� ����$%#&����� �����

�"��'�����������'�&������(&)�*+��������,*&,-.

�������������� #����������,-/���.��*,*�(-$-�0**������������ *,*�(-$�-0)*"����������� *,*�(-$�-0,*�������� �1� ���� *,*�(-$�-0-*

�� ���������&�����������������������������2�����.������-**�3.4�)&�����5��607,$/��8��9��������������:�����;�$9/7-9$��8,**���9������;�<9(7/9)��8,**���.��1�������� �����1� �����.

��������������������������� ������ ���� ��������� ���

=��������������>��5���������1������ ��������������������?������.=

=��>��������@���������1��>��������>��� ����.������������1�� ������������� ��������� ����1����������>����>9������������������������������1������������������������� ��.������������� ������������������1����>��� �.������&�� ����� ��������� ���� ��������9������ ��������������� ����������������� ������1��������������������7�������>1��������������������������A=

����������,8)**6

!"#��������#$������%�&�#&&#���'&#�%� �(((���������#

Alan osaaminen oli pitkään harvojen hallussa. Kahden-kymmenen vuoden ajan Tyk-sissä työskentelevä Aitasalo vastasi pään ja kaulan alueen syöpäkirurgisista toimenpiteis-tä yksinään, mutta nykyään leikkaukset ovat poikkeuksetta vähintään pään ja kaulan alu-een tuumorikirurgin, plastiik-kakirurgin ja suukirurgin tiimi-työtä. Se onkin paikallaan, sillä Aitasalo kertoo vaativim-pien pään ja kaulan alueen syö-pien leikkaushoitojen kestävän

kerralla kuudesta kahdeksaan tuntia.

Dosentti Aitasalo piti Lou-naissuomalaisen Syöväntor-juntapäivän juhlaesitelmänsä suusyövistä, joita ovat kieli-, huuli- sekä muut suuontelon syövät. Suomessa uusia kie-lisyöpätapauksia todetaan vuo-sittain noin 110 ja muita suu-ontelon sekä huulen syöpiä saman verran.

Suusyöpäkirurgian tulevaisuus näyttää lupaavaltaAitasalon mukaan suusyövän hoitotuloksia ja potilaiden elä-mänlaatua on pystytty paranta-maan mikrovaskulaarisilla monikudosrekonstruktioilla, jotka ovat tehneet elintä sääs-tävistä hoidoista ja rekonstruk-tioista eli korjausleikkauksista suusyövän hoitojen nykypäi-vää. Pään ja kaulan alueen syö-vät voivat pahimmillaan vaatia esimerkiksi koko alaleuan, ki-talaen tai kielen uusimista, mutta esimerkiksi kyynärvar-resta, pohjeluusta tai leveästä selkälihaksesta otetun siirteen myötä lopputulos saattaa olla vuoden kuluttua hämmästyttä-

vän aito, kuten Aitasalon tilai-suudessa näyttämät kuvat osoittivat.

Suusyöpäkirurgian tulevai-suus näyttää Aitasalon mukaan lupaavalta. Kehitystä voidaan odottaa varsinkin kovakudos-rakenteiden korvaamisen alu-eella ja biomateriaalien käytös-tä kallon alueen luupuutosten korjauksessa aikaisempien kasvo- ja kalloleikkausten jäl-keen. Biomateriaalit erilaisine sovellutuksineen ovat tulevai-suutta pään ja kaulanalueen korjausleikkauksissa pehmyt-kudoskirurgian ohella.

- Kun kudosteknologia me-nee eteenpäin, voimme jatkos-sa korvata yhä isompia kova-kudosrakenteita toiminnallisen lopputuloksen ollessa yhä pa-rempi. Pehmytkudosrakentei-den rekonstruktiossa ollaankin nykyään jo aika pitkällä, hän kertoi.

Dosentti Kalle Aitasa-lo palkittiin Lounais-suomalaisen Syövän-torjuntapäivän juh-lassa Osmo Järvi -mi-talilla. Kansainvälisil-tä kentiltä taitonsa hakenut Aitasalo tun-netaan yli kolme vuo-sikymmentä jatku-neesta urastaan pään ja kaulan alueen syö-pien leikkaustoimin-nan ja sen kehittämi-sen parissa.

Korjausleikkaus parantaa potilaanelämänlaatua suusyövissä

Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlaesitelmä:

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 130 000 euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja. Väitöskirja-apurahat FM Julius Anckar 3.000 � Arja ja Antti Koivurinnan rahasto M.Sc. Johanna Björk 3.000 � Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahasto sekä

Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto FM Terhi Jokilehto 3.000 � Mauno ja Gulla Korpivaaran rahasto FM Elina Mattila 3.000 � Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto sekä

Inkeri ja Signar Ruolan muistorahasto FM Mirja Nurmio 3.000 � Lempi ja Armas Koivurinnan muistorahasto FM Teijo Pellinen 3.000 � Lempi ja Armas Koivurinnan muistorahasto FL Zhou Qi 3.000 � Irja Ketosen muistorahasto FM Johanna Tuomela 3.000 � Irja Ketosen muistorahasto FM Tiina Ujula 3.000 � Lauri Rauramon muistorahasto EL Pirita Varpe 3.000 � Martti ja Mikael Ruolan rahasto FM Sanna Virtanen 3.000 � Lars-Olav Sundmanin muistorahasto FM Karoliina Vuoriluoto 3.000 � Irja Ketosen muistorahasto Tutkimusapurahat

LT, Peter Boström

8.300 �

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto sekä Sylvi Pietilän muistorahasto

MD, PhD Abdelbaset Buhmeida 8.300 � Lounais-Suomen ja Ahvenenmaan syöpärahasto LT, Minna Koskenvuo 8.300 �

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto sekä Anneli ja Pentti Seppälän rahasto

FT Elli Narvi 8.300 � Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto Kolmen vuoden tutkimusapuraha LT Pia Vihinen (yhden vuoden osuus) 25.000 � Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Matka-apurahat FM Annika Adamsson 1.200 � Heli Ojanperän muistorahasto Dosentti Pirkko Hirsimäki 800 � Heli Ojanperän muistorahasto LT Heikki Irjala 800 � Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto LL Gaber Komar 800 � Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto LL Ilkka Koskivuo 800 � Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto FL Jan Seppälä 1.200 � Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto FM Mariaana Vuoriluoto 1.200 � Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöille matka-apurahoina

4.000 � Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto

Kolmen vuoden määräraha Meri-Karinan alueen terveydenhuollon yksiköiden lääkärityövoiman lisäämiseen (yhden vuoden osuus)

25.000 �

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

Yhteensä: 130.000 �

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2009 - N:o 1

Suurin osa virtsarakkosyövistä on pinnallisia, limakalvoon ra-joittuvia, ja niiden ennuste on hyvä. Kun kasvain on päässyt tunkeutumaan lihaskerrokseen, kuten käy 20-25 prosentissa ta-pauksista, ennuste kuitenkin huononee rajusti - puolet poti-laista menehtyy sairauteensa viiden vuoden kuluessa diag-noosista. Taudin selättämiseen tarvitaan raskaita hoitoja, joista tärkein on radikaalikirurgia eli virtsarakon poistoleikkaukset.

Lounaissuomalaisilta syö-pärahastoilta yhteensä 8 300 euroa tutkimusapurahaa vas-

taanottaneen LT, urologian eri-koislääkäri Peter Boströmin turkulainen tutkimusryhmä tutkii aggressiivisen virtsarak-kosyövän hoidon pitkäaikais-tuloksia Tyksissä. Aineisto käsittää virtsarakkosyöpätapa-ukset vuosilta 1986-2005.

Tähän mennessä tutkijat ovat Boströmin mukaan pysty-neet selvittämään tarkasti leik-kauksien komplikaatiotaajuu-det sekä tyypit ja löytämään vakavien komplikaatioiden ris-kitekijät, joita ovat esimerkiksi potilaan suuri verenhukka ja lukuisten verensiirtojen tarve,

samaan aikaan esiintyvät muut sairaudet sekä rakon ulkopuo-lelle levinneet kasvaimet. Jo nämä havainnot helpottavat syöpähoitojen suunnittelua. Nyt tutkijat keskittyvät selvit-tämään taudin kehittymisen ennusmerkkejä solutasolla.

- Pyrimme tunnistamaan potilaat, jotka tarvitsevat ra-konpoistoa, potilaat, jotka sel-viävät ilman radikaalikirurgiaa ja ennen kaikkea potilaat, jotka tarvitsevat leikkauksen lisäksi erilaisia onkologisia hoitoja, Boström selvittää.

Taudin kohtalokasta uusiutumista vastaanBoström kertoo, että tutkimuk-sen päämääränä on säästää po-tilasta, mutta vähentää korkean riskin virtsarakkosyövän uu-siutumista.

Uusiutuminen on korkean riskin tautien ongelma. Leik-kauksen jälkeen uusiutuva virt-sarakkosyöpä on valitettavasti hyvin harvoin enää parannetta-vissa. Tähtäimessä on siis ker-ralla välittömästi ennen tai jälkeen leikkauksen kohdentaa oikeille potilaille tarpeeksi te-hokas hoito, jotta syöpä ei uu-siutuisi ikinä.

Kliininen tutkimus tarvitsee tukeaViidettä vuotta jatkuva kliininen tutkimus on Boströmin mukaan vahvistanut uskoa Tyksin virtsa-

rakkosyöpien hoidon laaduk-kuuteen. - Tulokset ovat selkeäs-ti yhtä hyviä kuin niin sanottujen huippuyksiköiden tulokset maa-ilmalla, hän sanoo.

Peter Boström pitää alueel-lisia apurahoja tärkeinä, sillä niiden avulla varmistetaan paikallisen tutkimustyön laa-dukkuus. Hän painottaa myös

kliinisen eli potilaisiin keskit-tyvän tutkimuksen tuen mer-kitystä. Kun suuria apurahoja jaetaan, kliininen tutkimus saattaa jäädä syöpäsolujen käyttäytymistä selvittävän pe-rustutkimuksen jalkoihin. Nii-den tulokset julkaistaan usein suppeamman lukijakunnan lehdissä, mikä saattaa vaikut-

taa tarpeettomasti niiden ar-vostukseen.

Boströmin ryhmässä vai-kuttavat myös urologian ylilää-käri, dosentti Martti Nurmi sekä dosentti Matti Laato. Li-säksi ryhmään kuuluu väitös-kirjatyöntekijöitä.

Invasiivisen virtsarakkosyövän tutkimusryhmä piirtää riskipotilaan profiilia

Alueelliset tutkimusapurahat tukevat paikallista laatututkimusta

LT, urologian erikoislääkäri Peter Boström kertoo, että Tyksin biolääketieteen labo-ratoriossa jäljitetään virtsarakkosyövän ennustetekijöitä lähes kolmensadan poti-laan kudosnäytteistä.

Virtsarakkosyöpä pähkinänkuoressa

Tupakointi nelinkertaistaa sairastumisriskin. Seuraavaksi tär-kein altistaja ovat työperäiset karsinogeenit etenkin väri-, kumi- tai öljyteollisuudessa, mutta merkitys on nykypäivän turvatoi-milla vähäinen.Vuosittain uusia tapauksia todetaan noin 800. Näistä miehillä 75 prosenttia. Keski-ikä sairastuneilla on noin 65 vuotta. Yleisin ensioire on kivuton verivirtsaisuus. Muita oireita ovat virtsaamiskivut, kirvely, tihentynyt virtsaamistarve ja alavatsan tai munuaisten kivut.Tauti todetaan virtsan laboratoriotutkimuksilla, ultraäänitutki-muksella ja kystoskopialla eli rakon tähystykselläHoito merkitsee pinnallisissa tapauksissa tavallisesti kasvai-men poistoa höyläämällä. Invasiivisissa syövissä hoitona on virtsarakon poistoleikkaus, joka sisältää usein myös eturauha-sen poiston miehillä ja virtsaputken kohdunpoiston naisilla. Poistetun rakon tilalle rakennetaan yleensä ohutsuolesta uusi rakko. Jos kasvainta ei voida leikata, sitä hoidetaan sädetyk-sellä.Korkean uusiutumisriskin takia potilaan seurantaa jatketaan tämän loppuelämän ajan.

Novartis,lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta– olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 15

Valmistunut uusi tasokas kerrostalo Aurajokirantaan

www.hartela.fi

Soita ja sovi esittelyaika!

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, 20100 Turku, puhelin 010 561 2100.

Asunnoissa on tilavat, lasitetut parvekkeet ja tyylikkäät pintamateriaalit. Vetimet ja tapetit vielä valittavissa. Myytävänä myös autohallipaikkoja.

Nummenrantaan valmistui tammikuun

lopussa As Oy Professorinrannan

A-talo, ja B-talo valmistuu kesällä

2009. Tarjolla on viihtyisiä kerrosta-

lokoteja lähellä yliopistoa, TYKS:a,

Science Parkia ja Turun keskustaa.

As Oy ProfessorinrantaHUONEISTOT MYYNTI- VELATON

HINTA ALK. HINTA ALK.

2h+kk+s 45,5 m2 73.670 137.370

2h+k+s 59,5 m2 89.080 172.380

2h+k+s 60,5 m2 89.190 173.890

2h+k+s 61,0 m2 81.690 167.090

3h+k+s 76,0 m2 98.630 205.030

OSOITE: Piispanpelto 11, Turku

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 27.000 ihmistä. Sairastuminen, rankat hoidot ja pitkät hoitojaksot vaikuttavat syöpäpotilaan ja hänen perheensä elämään ratkaisevasti. Ne aiheuttavat muutoksia koko perheen fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa jaksamisessa sekä arjen käytännön sujumisessa. Yksin perheen on vaikea jaksaa ja selviytyä. Vapaaehtoistyöntekijä voi auttaa potilasta ja perhettä jaksamaan muuttuneessa arjessa.

Etsimme Lounais-Suomen alueelta vapaaehtoisia ystäviksi ja arjen apureiksi auttamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia perheitä sai-rauden aikana tai silloin, kun toipuva perhe yrittää sopeutua takaisin normaalielämään.

Ystävä kulkee perheen tai yksin asuvan potilaan rinnalla. Hän on perheen seurana esimerkiksi harrastuksissa, kirjastossa, kaupassa tai kävelyllä.

Arjen apuria kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Arjen apuri huomioi lapsen maail-maa olemalla heidän kanssaan, lukemalla ja leikkimällä sekä auttamalla muutoin perheen arjessa.

Tehtävät ovat arvokasta vapaaehtoistyötä - olisitko sinä sopiva henkilö tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tehtäviin valituille tarjoamme tueksi kaiken osaamisemme ja järjestämme koulutuksen.

Tiedustelut vapaaehtoistyön koordinaattori Minna Vaininen 18.3.2009 mennessä puhelin 02-2657 619 tai minna.vaininen@lssy.fi.

NYT KAIPAAMME YSTÄVIÄ JA ARJEN APUREITA

YSTÄVÄ JA ARJEN APURI- KOULUTUSPÄIVÄ 3.4.2009 MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSESSA, SEISKARINKATU 35, TURKUOhjelma:

08.00 - 09.00 Aamiainen09.00 - 09.30 Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimitusjohtaja Kari Ojala.09.30 - 10.30 Tutustutaan. Ystävä- ja Arjen Apuri-toiminnan esittelyä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoiminta, vapaaehtoistyön koordinaattori Minna Vaininen.10.30 - 11.00 Tauko11.00 - 12.00 Yleisimmät syöpäsairaudet, niiden vaikutus vointiin ja toimintakykyyn, LKT, erikoislääkäri Väinämö Nikkanen.12.00 - 13.15 Lounas13.15 - 14.15 Eri ikäisten lasten maailma: Arkipäivä ja leikit, lastentoiminnan ohjaaja Pipsa Laitakari MLL/Varsinais-Suomen piiri.14.15 - 15.15 Lapsiperheen toimintakyky vanhemman sairastuessa, psykoterapeutti, FT Florence Schmitt, TYKS.15.15 - 16.00 Kahvi. Keskustelua ja todistusten jako. Ilmoittautuminen vapaaehtoistoimintaan.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2009 - N:o 1

Hanget kehystävät Puutarha-keskus Kauppilan kasvihuo-neita helmikuisena pakkaspäi-vänä, mutta sisällä vihreät köynnökset ja vienosti tuoksu-vat pastelliterälehdet muodos-tavat virkistävän keitaan, joka saa ajatukset jo suuntautumaan kohti kesää ja ulkona vehrey-den keskellä vietettyjä rentout-tavia hetkiä.

- Puutarhanhoito on liikun-taa ja siten ihan ennaltaehkäi-syä moniin sairauksiin. Lisäksi se on mitä parhain terapiamuo-to, huomauttaa Antti Kauppila, Kauppila Oy:n hallituksen pu-heenjohtaja kuin ajatustenluki-ja.

Kauppila on toisen suku-polven puutarhayrittäjä, jolla on alasta neljän vuosikymme-nen kokemus. Hänen yrityk-sensä Kauppila Oy puolestaan viettää 60-vuotisjuhlavuottaan Turun Peltolan kaupunginosas-sa. Yritys toimi alkujaan kaup-papuutarhana, jossa viljeltiin vihanneksia ja juureksia myy-täväksi lähitienoon toreilla, kivijalkakaupoissa ja kauppa-

hallissa. 1970-luvulla Antti Kauppila veljineen ryhtyi ke-hittämään puutarhassa koriste-kasvimyyntiä Keski-Euroopan malliin, ja tänään pelkästään ruusuja löytyy keskuksen vali-koimista jopa kolmeasataa eri lajiketta.

Syöväntorjuntatyö tuttuaKauppila Oy ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa tukemassa syöpäpotilaiden asiaa. Kauppi-as kertoo yrittäjäperheen ar-vostavan syöväntorjuntatyötä, sillä sairauden hoidot ovat ke-hittyneet merkittävästi puolen vuosisadan aikana. Syövästä löytyy omakohtaista kokemus-ta, aivan kuten lähes kaikista suomalaissuvuista tänä päivä-nä. Kauppilan oma äiti kuoli syöpäsairauteen 1960-luvulla, ja itse hän elää seitsemättä vuotta eturauhassyöpä seura-laisenaan. Lääkityksen ansios-ta Kauppila voi kuitenkin jat-kaa edelleen työntekoa, josta ei ole muutamista irtiottoyrityk-

sistä huolimatta malttanut ko-konaan luopua, vaikka arvos-taakin toisaalta myös matkus-tamista ja omantahtista puutar-hanhoitoa kesäasunnollaan Paraisilla.

Antti Kauppila kertoo, että hyväntekeväisyyden kytkemi-nen myyntiartikkeliin on järke-vä ratkaisu pienelle yritykselle, joka haluaa osallistua konk-reettisesti hyvän asian edistä-miseen.

- Kaupallisen toiminnan kautta lahjoittamisessa pääs-tään aivan toisiin summiin kuin suoraan rahaa antamalla, hän sanoo ja lisää, että Puutarha-keskus Kauppila on ollut en-nenkin hyvin kokemuksin mu-kana vastaavanlaisissa valta-kunnallisissa kampanjoissa.

Luonnonmukainen puutarha tekee tulo-aanMikäli kesäpuutarhuri haluaa haistella puutarhassaan luon-nonmukaisesti kasvaneita ruu-suja, löytyy Kauppilalta hyvä valikoima myrkyttömiä torjun-ta-aineita ruusujen suojaami-seksi kasvitaudeilta ja tuholai-silta.

- Luonnonmukaisuus nos-taa nyt vahvasti päätään. Yri-timme tuoda sitä markkinoille jo kahdeksankymmentäluvulla ja silloin asiasta keskusteltiin-kin paljon, mutta vanhempi sukupolvi ei ollut vielä valmis toimimaan. Sellainen tahtoo viedä aikaa, Kauppila tuu-maa.

Teksti ja kuva:Jarna Lindroos

Pian on ruusujen aikaPäivät pitenevät ja valon määrä kasvaa koko ajan. Nyt onkin puutarhapeukalon jo aika suoda ajatus kesäpihan suunnittelulle. Koti-puutarhan kuningatar on hehkuva ruusu, jo-ka on tänä keväänä myös Puutarhakeskus Kauppilan ja Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen yhteistyökukka. Kun kaunistat pihaasi tummanpunaisina kukoistavilla Piano-ruu-suilla, edistät samalla syöväntorjuntatyötä, sillä jokaisesta kolmen juurakon ruusupake-tista menee kaksi euroa lyhentämättömänä syöpäpotilaiden tukemiseen.

Antti Kauppilan yrityksessä ruusut kukoistavat talvellakin. Kauppilan kädessä on Patio-ruukkuruusu.

������������

��������� ���������������

������������

��� �

��� � ���������

������������

�������������� ���������������������������������������

��� ������������������������� ������������������� ������

���������� �����������������

������� � �������������������������� ����

��� ��� � ��������������������!�� � " �

#�����$�������� � �%� ��������&'�'�(

&)�)���*�������������

+�����,%� ����� '����"'�- ��

������������������������������������� �����!

"��������� ���������� �!�!�#� ���������������� �����$�

����������"����������������������!�

������������� �����%�������&�!�!�#� �������!

+����������$�*��.���� �* ����� ������������������������ �* � �����������

����������!!��������$������ ����

����������

�������

�� ��

������

�

� �����!/���!//�

Terveystalo Turku, Aninkaistenkatu 13

Ajo Tuureporinkadulta. Maksuton pysäköinti.

Ajanvaraus 030 633 633 tai www.terveystalo.com

Katso jäsenedut jäsenlehdestä!

Kuvantamisenasiantuntija

Kuvantamispalvelumme:

RöntgentutkimuksetUltraäänitutkimuksetMagneettitutkimuksetMammografi atutkimuksetLuuntiheysmittauksetTietokonetomografi at

Kuvantamistutkimukset ovat tärkeä osa oikeaa diagnoosia ja hoi-

toa. Terveystalossa kuvantamistutkimukset tehdään uusinta tekno-

logiaa käyttäen. Tutkimuksiin pääset nopeasti.

Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puhelu +3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min. Jonotus on maksullista.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 17

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi?Soita yhdistyksen toimistoon, puhelin (02) 265 7913, ja saat seuraavat jäsenedut:

JULKAISUT:

● Syöpä-Cancer –lehti kuudesti vuodessa● Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa● Jäsentiedote kerran vuodessa

ALENNUKSET:

● Meri-Karinan kuntoutus-, majoitus- ja ruokailupalveluista● matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista● jäsenalennusliikkeistä ● turkulaisilta lääkäriasemilta

TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE:

● hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai kerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla● syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa)● lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa) ● nuorille (16 – 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa● lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA:

● Karinankulma, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puhelin (02) 265 7927● ajanvarauksella syöpäpotilaille varhaisen tuen klinikka, psykologin ja lakimiehen vastaan- otot, neuvontaa sosiaalipalveluista sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. ● Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa ja tupakasta vieroitusta

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT LOIMAALLA:

● terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa perjantaisin klo 8.00 – 12.00. Neuvontapalveluja ja proteesivälitystä tarvittaessa ajanvarauksella Punkalaitumen terveysasemalla. Puhelin (02) 314 3297/ Ella Mikkola

SALO-KARINAN PALVELUASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT:

● Helsingintie 52, Salo, puhelin (02) 728 1670● perjantaisin klo 10.00 – 12.00 ● jos sairastat syöpää ja haluat keskustella, tule yksin tai läheisesi kanssa keskustelemaan (huom! ajanvaraus)● www.sspo.net

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT FORSSASSA:

● Solukko, Siurilankatu 28, Forssa● vertaistukihenkilöiden välitystä maanantaista perjantaihin klo 10.00 – 18.00, puhelin 050 577 7338● syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella sopimuksen mukaan, puhelin 050 577 7339● www.solukko.net

UUDENKAUPUNGIN YSTÄVÄNTUPA:

● Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin (02) 844 3600● arkisin klo 10.00 – 17.00 ja lauantaisin klo 10.00 - 13.00● keskusteluryhmätoimintaa ja terveyskasvatustilaisuuksia

VIRKISTYSKURSSIT MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSESSA

● virkistyskurssit pienellä omavastuuosuudella

VOIT LIITTYÄ Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi ilmoittamalla yhteystietosi● asioidessa yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku ● soittaessa numeroon (02) 265 7913 ● lähettämällä sähköpostia matkari@lssy.fi ● internetissä http://www.lssy.fi /toiminta/liity.htm● tai postitse alla olevalla lomakkeella.

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € - LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!

Medlemsavgift 14 € per år – bli medlem redan i dag!

Nimi/Namn

Lähiosoite/Näradress

Postinumero/Postnummer Postitoimipaikka/Postadre

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku.

Denna blankett bedes returnera till Sydsvästra Finlands Cancerförening r.f., Österlånggatan 30, 20700 Åbo.

Ikääntyvän miehen yleinen ongelmaon virtsaamisvaivoja aiheuttava

eturauhasen liikakasvutai

pahanlaatuinen kasvain.

Urologian dosentti LKT Martti Nurmi suorittaa Medisonarissa eturauhasen tutkimuksia ultraääni-tekniikalla.

AJANTILAUS PUH. (02) 233 4418

ULTRAÄÄNIKESKUS

MEDISONARLinnankatu 18 A Turku

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2009 - N:o 1

Toivottomuus muuttui toiveikkaaksi odotukseksiPäiväkirja etenee kronologi-sesti sairauden ensioireiden kuvaamisesta siihen, miten eri hoidoilla lopulta saavutetaan myönteisiä tuloksia. Solusal-paajahoito tehosi aluksi, mutta sairaus uusiutui pian, jo ensim-mäisessä hoitojen jälkeisessä kontrollissa. Tultiin vaihee-seen, jossa jouduttiin pohti-maan kokonaan uudenlaisia hoitomahdollisuuksia. Marjaa-nan puoliso pääsi vuonna 2007 mukaan hoitokokeiluun Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Ky-seessä oli täysin uudenlainen

kokeilu ja puoliso oli ainoa po-tilas maailmassa, jonka BBBD-hoitoa on täydennetty korkea-annoshoidolla ja kantasolusiir-rolla. Alkuvaiheen epävarmuus ja diagnoosin varmistuminen, sekä alun toivottomuus muut-tuvat vähitellen, uudenlaisen hoitokokeilun myötä, toivek-kaaksi odotukseksi, sillä hoito näyttää tehoavan. Perhe saa uudenlaista toivoa tulevaisuu-den suhteen. Isä selviää hen-gissä sairaudesta ja rankoista hoidoista, sekä niiden tuomista sivuvaikutuksista. Tällä hetkel-lä tilanne näyttää jo valoisalta. Sairaus ei ole uusiutunut vii-meisen vuoden aikana ja seu-rannat jatkuvat edelleen.

Henkinen tuki ja arjen apu tulleet tarpeeseenPerheenisän sairastuminen va-kavasti aiheutti koko perheessä kriisin.Marjaanan mukaan aluksi tuntui, kuin oma maail-ma olisi pysähtynyt ja muu maailma jatkaisi menoaan jos-sakin ulkopuolella. Arkielä-män velvollisuudet ja etenkin nuoret pojat pitivät kiinni elä-mässä. Pojilla oli myös oma kaveripiiri ja omat harrastuk-set, jotka alun kipeän vaiheen jälkeen palautuivat heidän ar-keensa.

- Kovassa koulussa ollaan oltu koko perhe. Ilman suku-laisten ja tuttujen apua emme olisi selvinneet. Sekä henkinen tuki, että arjen apu ovat tulleet tarpeeseen. Kokemus on lähen-tänyt perhettä ja tiivistänyt myös muita läheisiä ihmissuh-teita, kertoo Marjaana.

Läheisen vakava sairastu-minen voi aiheuttaa ajoittain myös erilaisia vihan tunteita.

Omien tunteiden ja läheis-ten kommenttien kirjaaminen ylös päiväkirjan muotoon aut-tavat jäsentämään ja käsittele-mään sairauden myötä esille tulleita kokemuksia. Päiväkirja myös lohduttaa.

Päiväkirja auttanut työstämään asioita-Päiväkirja on ollut minulle sopiva tapa työstää asioita. Se on selkiyttänyt ajattelua ja loh-duttanut, sillä siihen olen voi-nut purkaa tunteitani vapaasti. En halunnut kuormittaa liikaa läheisiäni. Vaikka olen aina pi-tänyt itseäni vahvana, tällaises-sa akuutissa tilanteessa halusin myös ulkopuolista apua ja koin keskustelut psykologin kanssa tärkeiksi. Myös luottamuksel-linen suhde puolisoa hoitavaan lääkäriin ja säännöllinen säh-köpostiyhteys hänen kanssaan toivat turvallisuuden tunnetta, kertoo Marjaana.

Marjaana on kokenut antoi-saksi myös keskustelumahdol-lisuuden Pohjois-Suomen Syö-päyhdistyksen tukihenkilön kanssa. Varsinkin puolison hoi-tojen loppuvaiheessa keskuste-lu ja omien kokemusten läpi-käynti oli tärkeää.

-Olen kokenut, että elä-mässä voi tapahtua milloin vain yllättäviä asioita. Ei kan-nata ruveta etukäteen pelkää-mään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Elämään kuuluu myös niitä vaikeita hetkiä, ja niistäkin voi selviytyä. Omat psyykkiset voimavarat ja oma tahto vaikuttavat paljon siihen, miten asioista selviää. Huu-morin pilkahduksetkin ovat tärkeitä. Omat elämänarvoni ovat muuttuneet, enkä ajattele asioista enää niin materialisti-sesti. Vaikeastakin elämänvai-heesta voi selviytyä, Marjaana kertoo kannustaen.

Päiväkirjan kautta Marjaa-na toivoo voivansa auttaa myös toisia samassa tilanteessa ole-via. Päiväkirjasta on suunnit-teilla julkaisu omakustanteena. Mikäli mahdollinen julkaisu kiinnostaa, voi sitä tiedustella sähköpostilla Marjaana.Koisti-nen.at. pp.inet.fi

Teksti: Minna Vaininen Kuva: Otto Koistinen

Kunnes pimeä antaa periksiOmaisen kokemus puolison sairauden ja hoitojen ajalta

Jääliläinen Marjaana Koistinen kirjoittaa päiväkirjassaan avoi-mesti ja koskettavasti puolisonsa ja per-heenisän sairastumi-sesta syöpään, pri-maariseen aivolym-foomaan. Päiväkirja on kuvaus lähiomai-sen kokemuksista puolison sairaudesta ja sen hoidon eri vai-heista, sekä tunteista joita sairaus, hoidot ja arkipäivästä selviy-tyminen aiheuttavat. Päiväkirja kertoo, mi-ten tärkeää on läheis-ten merkitys ja tuki syöpää sairastavalle ja hänen läheisilleen ja myös miten arvo-kasta on saada luotet-tavaa tietoa ja tukea hoitoon osallistuvilta ammattilaisilta.

Marjaana ja lenkille vievä eläinterapeutti, suomenpaimenkoira Topi

BBBD-hoidossa solunsalpaajat saadaan ruiskutettua suoraan aivoihin. Aivolymfooman uuden hoidon periaatteena on aukaista veriaivoeste, jotta lääkkeen teho saadaan paremmaksi. Hoito on potilaalle melko turvallinen ja sivuvaikutukset ovat olleet vähäisiä. Tähän mennessä hoitoa on käytetty neljälle potilaalle tapauksissa, joissa tavanomaista hoitoa ei ole voitu aloittaa, tai sairaus on uusiutunut tavanomaisten hoidon jälkeen. Uudella hoidolla on saavutettu lupaavia tuloksia. Asaintuntijana lääketieteen tohtori, syöpätautien erikoislääkäri Outi Kuittinen, Oulun yliopistollinen sairaala.

Tarjoamme asiakkaillemme aidosti yksilöllistä, asiakaslähtöistä ja aktiivista omaisuudenhoitopalvelua.

Erityisosaamisalueinamme ovat suorat osake- ja korkosijoitukset Pohjoismaissa, Euroopassa ja Itä-Euroopassa.

Tavoitteenamme on tuottaa markkinoiden keskiarvon ylittävää tuottoa asiakkail-lemme kaikissa markkinaolosuhteissa.

Haluamme tarjota asiakkaillemme aina vain parasta osaamista ja palvelua.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 19

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OYKristiinankatu 3, 20100 Turku,puh. ........................................ 511 7000Telefax .................................... 250 3053

etunimi.sukunimi@brander-manner.fibm.office@brander-manner.fi

www.brander-manner.fiMuut toimistot:HelsinkiPohjoisranta 4 A 1, 00170 HelsinkiRaumaIsoraastuvankatu 3, 26100 Rauma .......824 0618Telefax ..................................................824 0781

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Avoinna: KLO 10.30–17.00Äitienpäivästä elokuun loppuun

KAUPPAA JO VUODESTA 1913LIHATUKKU

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

puh. 238 5340, fax 276 4959viktor.elo.oy@pp.inet.fi

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTAPALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT,

EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄSIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.

KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee

joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

TERVETULOA!Apteekkari ja koko henkilökunta

Lääkäriasema Mehiläinen

Linnan Apteekki, avoinna joka päiväma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19

Pysäköinti P-louhi

NYT SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Avoinnajoka päivä

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

peruukkiliike

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo,Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, NaturalImage, Wig

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

UUDET HIENOT,MUODIKKAAT

PERUUKKIMALLITPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan

päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataanasiakkaan haluamaan malliin.

Ma-to 10-17, pe 10-16, la sulj.

Esko Rintalan mielestä hänen lähes sata tuhkakuppia käsit-televä kokoelmansa näyttää loppujen lopuksi varsin pie-neltä. - Eikö se ole aika vähän kun ajatellaan tupakoitsijoi-den määrää? Kaikilta en ole vielä saanut kuppia pois, mies vitsailee.

Rintala itse kiinnostui tupa-kasta pikkupoikana 50-luvulla. Silloin paperossi sytytettiin sa-laa ulkovajan takana yhdessä naapurinpojan kanssa. Hom-masta meni hohto ja salamyh-käisyys, kun isä aavisti poikan-sa puuhat ja tarjosi tälle tupak-kaa avoimesti keittiönpöydän ääressä.

Mies tietää kuitenkin, että tupakoinnin lopettaminen on helpommin sanottu kuin teh-ty

- Moni tuttu on pyrkinyt pääsemään eroon tupakasta ja pienen aikaa ollutkin lakossa.

Parin viikon tauon jälkeen sitten kuitenkin taas palaa. Ihmette-len, mitä ne tupakkaan laittavat, kun siihen tulee niin sidonnai-seksi, sanoo Rintala. Hän arve-lee, että lopettaminen on hel-pompaa, jos siihen saa tukea, ja toivoo tuhkakuppimuseon anta-van sysäyksen mahdollisimman monelle avun hakemiseen.

Huhtikuun viidentenä Rin-tala luovuttaa tuhkakuppinsa Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Tupakka-akatemialle museoitavaksi. Jokainen tupa-kasta irti haluava voi tulla tuolloin Meri-Karinaan toivot-tamaan savunkatkun histori-aan ja luovuttamaan oman tuhkakuppinsa samaan koko-elmaan. Tempaus toteutetaan yhteistyössä savuttomien ter-veydenhuoltoalan ammatti-laisten SATASET-verkoston ja Turun Seudun Osuuspankin kanssa.

Tuo tuhkakuppisi museoitavaksi Meri-Karinaan (Seis-karinkatu 35) Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen avoi-mien ovien päivänä 5.4.2009 klo 12.00-15.00 välisenä aikana. Tilalle saat Turun Seudun Osuuspankin säästö-lippaan niiden rahojen säilyttämiseen, jotka eivät enää karise tuhkana kupin pohjalle. Myöhemmin tuhkakup-peja otetaan vastaan Tupakka-akatemian tiloissa Kari-nankulmassa (Itäinen Pitkäkatu 30). Tiedustelut Tupak-ka-akatemian toimintavastaava Margetta Lotilalta (gsm: 050 5203861)

Esko Rintalalla Uudestakaupungista on hallus-saan satakunta tuhkakuppia, vaikka hän ei pol-ta. Päinvastoin, mies toivoisi muidenkin pääse-vän eroon mädästä harrastuksesta. Käytetyillä tuhkakupeilla hän haluaa haastaa tupakoitsijoi-ta luopumaan sauhuttelusta. Se käy kätevästi vaikkapa huhtikuussa, jolloin Tuhkakuppimu-seon avajaisiin saapuvia sauhuttelijoita pyyde-tään luovuttamaan omat kuppinsa museoitavik-si. Rintala muistuttaa, ettei kaikesta tarvitse luopua, sillä rahat ja terveys säästyvät.

Eikö tuhkakuppi joutaisi jo historiaan?

Nanoteknologia tulee kauppojen hyllyilleTV1 Kuningaskuluttaja kertoo nanoteknologiasta. Tule-vaisuudessa tuotteissa on aiempaa enemmän nanotekno-logiaa. Sen hyötyjä on tutkittu, haittoja ei niinkään. Pro-fessori Kai Savolainen Työterveyslaitokselta arvioi, että nanohiukkasesta ei ole riittävästi tietoa. ”Minusta on us-kaliasta olla niin huonosti varautunut mahdollisiin hait-toihin, joita tähän uuteen teknologiaan sisältyy”, hän sanoo. Joitakin tutkimustuloksia haitoista on saatu. Savo-laisen mukaan tiettyjen nanohiukkasten on osoitettu ai-heuttavan koe-eläimillä syöpää. Nanomateriaalien käy-tölle ei ole olemassa erillistä lainsäädäntöä.

Alkoholi lisää syöpäriskiä jo kohtuuannoksillaBrittiläisen tutkimusryhmän mukaan lähes joka seitsemäs keski-ikäisten ja vähän vanhempien naisten syövistä voi johtua alkoholista. Tutkimusaineistona oli 1,3 miljoonaa naista, jotka osallistuivat vuosina 1996-2003 rintasyöpä-seulontoihin. Alkoholinkäyttö lisäsi kaikkien syöpien il-maantumista, mutta erityisesti rintasyövän, peräsuolen syövän ja maksasyövän riskiä. Syöpää ilmaantui niin vii-nin, oluen kuin väkevien kuluttajille.

Syövän sairastaneet lapset selviäväthyvin koulussaLapsena syövän sairastaneet pärjäävät koulussa yhtä hy-vin kuin muutkin oppilaat. Poikkeuksen muodostavat aivokasvaimen vuoksi hoidetut lapset, sillä sädehoito ai-heuttaa oppimisvaikeuksia. Oulun yliopistosairaalan do-sentti Arja Harila-Saaren mukaan lapsena syövän sairas-taneita pitää kuitenkin seurata myöhemmin tarkkaan, koska kaikkia myöhäisiä haittavaikutuksia ei tunneta.

Vaihdevuosihormonien käyttö väheni,rintasyöpien määrä putosiUusien rintasyöpätapausten määrä on laskenut Pohjois-maissa sen jälkeen, kun naisten vaihdevuosihormonien käyttö on vähentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen mukaan tutkimustulos on samansuuntainen kuin ai-emmin tehdyissä saksalaisissa ja amerikkalaisissa tutki-muksissa. Suomalaiset ovat vähentäneet vaihdevuosihor-monien käyttöä neljäsosalla huippuvuodesta 2001 vuo-teen 2005.

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMANLISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

TURKU

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2009 - N:o 1

TUOKIOSSA UUSI LOOK... KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO KAKSI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua

viihtyisässä ympäristössä.

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha)Puh. 02- 250 2233AVOINNA: ark. 8. - 17.00

MUUT LIIKKEET: ESPOO JYVÄSKYLÄ LAHTI HELSINKI OULU

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia

Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös

sinun käytössäsi.

Yhdistyksen vapaaehtoistoimi-joille toteutettiin syksyn 2008 aikana kysely toiminnasta, toi-veista ja kehittämisideoista. Vastauksia palautui 32 prosent-tia. Suurin osa yhdistyksen vapaaehtoisista on eläkkeellä olevia, 64 - 74-vuotiaita, jo pit-kään toiminnassa mukana ol-leita. Vapaaehtoistoimintaan on osallistuttu keskimäärin 6 - 10 vuotta. Toiminta on sään-nöllistä ja osa toimijoista on mukana viikoittain, moni use-anakin päivänä viikossa. Osa vapaaehtoisista osallistuu tiet-tyihin vuosittaisiin tapahtu-miin, kuten pihatalkoisiin tai myyjäistoimintaan. Tällöin mukana ollaan useimmiten 3 - 4 kertaa vuodessa. Osalle va-paaehtoisista on vakiintunut oma toimenkuvansa esimer-kiksi eri tapahtumien kahvitta-jana tai liikenteen ohjaajana. Toisaalta sama henkilö voi olla mukana useassakin eri toimin-

nassa. Moni kokee tärkeäksi osallistumisen oman asuin-paikkakunnan paikallisosaston toimintaan ja sen kehittämi-seen.

Vapaaehtoiset tyyty-väisiä omiin toimin-tamahdollisuuksiinsaSuosituimpia vapaaehtoistoi-minnan muotoja ovat tuki- ja vertaistukihenkilönä toimimi-nen, pihatalkoot, lipaskeräys, arpojen myynti sekä tilojen kunnostus- ja korjaustehtävät. Moni tekee arvokasta työtä paikallisosastoissa esimerkiksi sihteerinä tai postitustehtävis-sä. Vapaaehtoiset ovat tyyty-väisiä omiin toimintamahdolli-suuksiinsa ja he haluavat jat-kossakin osallistua saman tyyppiseen toimintaan, jossa ovat olleet aiemminkin muka-na. Vapaaehtoiset toimivat pää-osin joko oman paikallisosas-

tonsa piirissä tai Turussa Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksessa. Muutama vapaa-ehtoinen toimii kotoa käsin esimerkiksi internettiin liitty-vässä tehtävässä tai tekee pu-helimitse annettavaa neuvonta- ja keskusteluapua.

Vapaaehtoistoimi-joilla tieto-taitoa ja ns. hiljaista tietoaLounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. järjestää vapaaehtoisil-le erilaista perus- ja täyden-nyskoulutusta. Vastaajien mu-kaan koulutusta toteutetaan tällä hetkellä määrällisesti so-pivasti. Sopivaksi määräksi todettiin kerran vuodessa jär-jestettävä koulutus. Kolman-nes vastaajista, varsinkin pit-kään vapaaehtoistoiminnassa mukana olleista, ei kokenut tarvetta uusiin koulutuksiin. Heille on pitkän kokemuksen myötä kertynyt sellaista tieto-taitoa ja myös ns. hiljaista tie-toa, jonka avulla he pystyvät toimimaan melko itsenäisesti-kin. Ne vastaajat, jotka kaipa-sivat lisäkoulutusta, toivoivat sitä eniten oman henkisen jak-samisen tukemiseen sekä syö-päpotilaan kohtaamiseen ja tukemiseen. Myös eri tee-moista toteutettavia koulutuk-sia toivottiin, riippuen oman vapaaehtoistoiminnan muo-dosta. Vapaaehtoisten moni-puolista erityisosaamista toi-vottiin hyödynnettävän jatkos-sakin yhteisen toiminnan hy-väksi. Lisäksi vapaaehtoistoi-mijoille on tärkeää saada ajankohtaista tietoa yleisesti eri syöpäsairauksista ja niiden hoidon kehittymisestä.

Vapaaehtoistoimijoi-ta motivoi halu toi-mia toisten hyväksiVapaaehtoiset kokevat tärkeäksi yhdessäolon ja asioiden jakami-sen mahdollisuuden. Keskuste-lumahdollisuus toisten toimijoi-den ja vapaaehtoistyön koordi-naattorin kanssa koetaan tär-keäksi. Myös yhteiset virkistys-tapahtumat nähdään yhteisölli-syyttä ja yhteishenkeä lisäävänä tekijänä. Niissä voi jakaa koke-muksia toisten kanssa ja tehdä uusia ehdotuksia toimintaan.

Vapaaehtoistoimijoita mo-tivoi osallistumaan ylivoimai-

sesti eniten halu auttaa toisia. Tätä mieltä on 81,25 prosent-tia vastaajista. Myös Syöpäyh-distyksen toiminnan tärkeys sekä positiivinen palaute ja mahdollisuus antaa omaa ai-kaa toisille ovat merkittäviä osallistumiseen motivoivia te-kijöitä. Hyvää yhteistoimin-nan henkeä, toisen ihmisen hyväksymistä omana itsenään, ystävällisyyttä ja kiireettö-myyttä arvostetaan myös. Nii-tä toivotaan myös jatkossa. Tärkeänä koetaan lisäksi se, että yhdistys ottaa tarpeen mu-kaan yhteyttä vapaaehtoisiin ja käyttää yhteydenpidossa

edelleen myös ns. perinteisiä viestinnän muotoja.

Tulevaisuuden haasteena nähdään vapaaehtoistoimin-nan organisoinnin kehittämi-nen, nuorten vapaaehtoistoi-mijoiden osallistumismahdol-lisuuksien lisääminen, moni-puolisten täydennyskoulutus-mahdollisuuksien toteuttami-nen sekä vapaaehtoistoimin-nan tutkimustiedon kartutta-minen ja sen pohjalta käytän-nön toiminnan kehittäminen edelleen.

Teksti: Minna VaininenKuva: Jarna Lindroos

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaa-ehtoistoiminta edustaa monipuolista vapaaeh-toistoimintaa parhaimmillaan. Yhdistyksen piirissä toimii tällä hetkellä 350 vapaaehtoista. Toimintakenttä on monipuolinen sisältäen tehtäviä esimerkiksi lipaskeräyksissä, arpojen myynnissä, myyjäistoiminnassa, tukihenkilö-toiminnassa, talkoo- ja huoltotehtävissä ja vi-rikkeellisten toimintojen ohjauksessa. Vapaa-ehtoistoimijat osallistuvat toimintaan oman halunsa, voimavarojensa ja kiinnostuksensa pohjalta. Useilla vapaaehtoisilla on taustalla oma tai läheisen kokemus syöpäsairaudesta ja siksi halutaan auttaa toisia, samassa elämän-tilanteessa olevia.

Vapaaehtoistoimijoiden toiveitakartoitettu

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on vapaaehtoistoiminnan tukikohta, jossa toimii erilaisia vapaaehtoisryhmiä. Kuvassa Ahkerien Kerttujen vetäjä Eeva Vallin-koski (vas.) ja jäsenet Soile Viitala ja Marja Rintanen. Päiväkerho Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00-12.30 (paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00).

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 21

klo9.00 Tulokahvit tarjolla

9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely -Mitä, miksi, missä, miten?

10.00 Vapaaehtoisena toimiminen -Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen

11.00 Lounas

12.00 Syöpä sairautena -Kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki -Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen

13.00 Iltapäiväkahvit

13.30 Tukihenkilönä toimiminen

14.30 Tukihenkilön puheenvuoro

15.30 Todistusten jako ja koulutuksen päätös

VERTAISTUKITOIMINNAN PERUSKURSSI 8.5.2009klo9.00 Tulokahvit tarjolla

9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely

10.00 Vertaistukitoiminnan periaatteet ja käytäntö

11.00 Lounas

12.00 Vertaistukitoiminnan erityiskysymyksiä -Vaitiolo ja luottamus -Hankala tilanne - miten toimin -Vaikea kysymys- mitä teen

13.00 Iltapäiväkahvi

13.30 Vertaistukitoimijan omat voimavarat ja jaksaminen

14.30 Todistusten jako ja koulutuksen päätös

Koulutuksiin ilmoittautuminen 27.3.2009 mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Vaininen p. 2657 619 tai minna.vaininen@lssy.fi

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, vapaaeh-tois- ja tukihenkilötoiminnan peruskurssin perjantaina 17.4.2009 ja vertaistukitoiminnan peruskurssin perjantaina 8.5.2009

VAPAAEHTOIS-JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN PERUSKURSSI 17.4.2009 .

TERVETULOA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSEILLE

Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja, kauppaneu-vos Risto Korpela, joka on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2005 lähti-en, täyttää 12.3.2009 60 vuotta.

Kauppaneuvos Risto Korpelalla ei ole merkkipäivä-nään vastaanottoa, vaan hän viettää merkkipäiväänsä vaimonsa kanssa Lapin hangilla hiihdellen.

Mahdolliset muistamiset voi osoittaa kauppaneuvos Risto Korpelan lahjoitustilille 571004-2257727. Tilille ker-tyvät varat käytetään syöväntorjunnan tukemiseen Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta sekä nuorisolii-kunnan tukemiseen Turun Urheiluliiton kautta.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDIS-TYKSEN PUHEENJOHTAJA,KAUPPANEUVOS RISTO KORPELATÄYTTÄÄ 60 VUOTTA 12.3.2009

Eturauhaspotilaiden ja heidän läheistensäKESÄPÄIVÄT 7.-8.6.2009

Meri-Karinassa,Turussa.

Ohjelmassa mm. 7.6.2009 luentoja Meri-Karinassa ja 7.-8.6.2009 illasta keskustelua ja luentoja risteilyn merkeissä (Turku- Tukholma-Turku).

ETUSET-ryhmän jäsenet saavat lisätietoa postitse maaliskuun lopulla ja PROPON jäsenet huhtikuun lopulla lehden mukana.Muut tiedustelut (ei ilmoittautumisia) tiistaisin ja torstaisin klo 18-19 ETUSET-ryh-män sihteeriltä Sanna Tölkkö p.050 3374994 tai sähköpostitse sannato@gmail.com.

Järjestelyistä vastaavat Suomen eturauhassyöpäyhdistys PROPO r.y., Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y. sekä Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä ETUSET.

Omakotitalo, Lieto, Littoinen5 h+k+khh+kph+2wc+s+terassi, 124 m

2 Täysin uusi ja asumaton, laadukas, As Oy-muotoinen omakotitalo (erillistalo, tontti jaettu hallinnanjakosopimuksel-la), omalla tontilla. Edulliset asumiskus-tannukset Nibe-lämmitysjärjestelmällä. Olohuoneessa varaava takka, yläkerras-sa sähkölämmitys. Todella suuri keittiö ja paljon säilytystilaa! Iso terassi takapihalle. Kirsikkaparketti-lattiat (ohutlevypuulattia). Turvallinen, tuulettuva rossipohja. Littoistenjärvi, pururata (hiihtolatu), päiväkoti ala-aste, lähikauppa vieressä. Tämä on parasta Littoista vanhan Verkatehtaan vieressä. Halpa varainsiirtovero, vain 1,6% kaup-pahinnasta! HETI VAPAA!!Vph. 229.000,-

Esittelyt puh. (02) 536 9901

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JAPÄÄSIÄISMYYJÄISET

palmusunnuntaina 5.4.2009 klo 12.00 – 15.00

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa,Karinakodissa ja Karinarannassa

Seiskarinkatu 35, Turku

Tasatunnein klo 12.00, 13.00 ja 14.00 opastettu tutustuminen

yllämainittuihin toimintapisteisiin sekä selostus niiden toiminnasta.

Meri-Karinassa ilmainen kahvitarjoiluMeri-Karinassa lounas klo 11 – 14 edulliseen tarjoushintaan á 8,00 ¤

KILPAILUJA JA ARVONTAA

JATKUVA ILMAINEN LINJA-AUTOKULJETUS KLO 11.30 ALKAEN

Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku

Lomajaksot18.-23.5. ja 5.-10.10.2009. Hakemusten palautus yhtä kuukautta ennen lomajakson alkua.Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman.Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee merellisessä ja luonnonläheisessä ympäris-tössä Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosale-ja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali. Meri-Karinan oheistoiminnot on

Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä lomat

Meri-Karinassa 18.-23.5. 2009 ja

5.-10.10.2009Lomat järjestetään Raha-automaattiyh-distyksen ja Lomaliiton tuella ja on suun-nattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita ja joi-den katsotaan olevan loman tarpeessa.

suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tarpeita.Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäristöön.

Hakemuslomakkeita saatavana:Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. (02) 2657 610, e-mail: kurssi@lssy.fi

Valokuva: Esko Keski-Oja

MP-PILATES KARINANKULMASSAperuskurssi lauantaina 25.4.2009 klo 9.30 – 12.00 ja

sunnuntaina 26.4.2009 klo 16.00 – 18.30 sekäjatkotunnit 4. – 18.5.2009 maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17.00 – 18.00

Suuren suosion saavuttanut MP-Pilates-tunnit jatkuvat Karinankulman liikuntasalissa, Itäinen Pitkäkatu 30 (katutaso), Turku. MP-Pilates on kehonhallintamenetelmä, jonka avulla saavutat terveemmän selän, litteämmän vatsan ja uljaamman ryhdin! MP-Pilateksella syvät vatsalihakset vahvistuvat ja lihastasapaino paranee. MP-Pilates sopii kaikille, jotka haluavat oppia tuntemaan kehonsa ja nauttimaan liikunnasta. Ennakkotietoja/-taitoja ei tarvita, aloitamme alkeista. Ohjaajana toimii kokenut Method Putkisto – Pilates-ohjaaja Minna Sutela, joka on koulutukseltaan liikuntaan erikoistunut luokanopettaja (www.pilatesbalanssi.fi).Peruskurssin ja intensiivijakson hinta yhteensä on 170,00 €, yhdistyksen jäsenille 150,00 € ja syöpäpotilaille 140,00 €.Ryhmään mahtuu 12 henkilöä. Ilmoittautumiset 15.4.2009 mennessä, e-mail henje.hyppanen@lssy.fi tai puhelin (02) 2657 669/Henje Hyppänen-Joutsa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2009 - N:o 1

Tyksin Syöpätautien klinikan ylihoitaja Esko Tähtinen ker-too, että Syöpätautien klini-kassa potilaille kerrotaan hoi-tokortista ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenilleen tarjoaman tuen mahdollisuu-desta. Hänen mukaansa hoito-kortti alkaakin jo olla tuttu asia niille potilaille, jotka ovat jo entuudestaan yhdistyksen jäseniä.

- Hoitokortteja osataan jo kysyä. Niitä on pidetty kätevi-nä ja helppoina, Tähtinen to-teaa ja kertoo hoitokortin vä-hentävän myös klinikan hen-kilökunnan työtä.

Kuitteja tahtoo aina kertyäErkki Vuorinen sairastaa etu-rauhasen syöpää, joka on luo-kiteltu lääketieteellisesti pa-rantumattomaksi. Siksi Vuori-nen matkustaa useita kertoja vuodessa Helsinkiin saamaan hoitoa yksityisklinikalta.

Vuorinen ei tunne sinistä hoitokorttia. Hän on vienyt maksukuittinsa klinikalta pyy-detyn leiman kera suoraan Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimistoon korvauksia saadakseen. Kortti on hänestä tervetullut uudistus, sillä hoi-tojen maksupapereita tahtoo aina kertyä runsaasti, jokaisel-ta käyntikerraltakin useam-pia.

Vuorinen pitää syöpäpoti-laiden rahallista tukemista tärkeänä, sillä syövän sairas-taminen on kallista ja varsin-kin lääkkeet maksavat paljon. Hän toivoo, että jos syöpäpo-tilaiden taloudellista tukea kehitetään jatkossa johonkin suuntaan, sitä kohdistettaisiin myös varsinaisen sairaanhoi-don ulkopuolelle.

- Kotipalvelun tukeminen olisi hyvä asia, koska asun yk-sin ja vaimoni on kuollut, hän miettii.

Sairastaessa arvostaa sujuvuuttaPirkko Lempisen rintasyöpä

leikattiin kymmenen vuotta sitten. Syöpä löytyi varhaises-sa vaiheessa joukkotarkastuk-sessa ja Lempinen selvisi sai-raudesta säästävällä leikkauk-sella. Nykyisin hänen tarpeen-sa syövän aiheuttamien lääkä-rikulujen taloudelliselle tuelle on vähäinen, sillä se rajoittuu vuosittaiseen kontrollikäyn-tiin. Syöpähoitojen ollessa käynnissä tilanne oli toinen.

- Kolme euroa kerralta voi tuntua pieneltä summalta, mutta kun kävin hoidoissa jo-ka päivä viiden viikon ajan, niin se olikin jo paljon, hän sanoo.

Lempisellä oli tapana ke-rätä kuitit isoon kirjekuo-reen, jonka hän vei Syöpäyh-distykselle. Lippulappujär-jestelmän korvaava hoito-kortti ei ole naiselle entuu-destaan tuttu, mutta vaikuttaa hänestä hyvältä ratkaisulta niille, joilla hoitoja on pal-jon. Lempinen muistuttaa, että kuittien kerääminen vaa-tii tarkkuutta, kun taas vaka-vasti sairaan on vaikea kes-kittyä käytännön asioihin. Mielessä pyörii monenlais-ta.

- Minä selvisin hyvin, mutta mieliala oli sellainen masentunut. Oli kyllä aika hätääntynyt olo kun diagnoo-sin sai, hän pohtii omaa sai-rauskokemustaan.

Lempinen toivookin, että tieto hoitokortista tavoittaisi mahdollisimman nopeasti kaikki taloudellista tukea tarvitsevat syöpäpotilaat. Hän muistuttaa, että syöpä tekee sairauspoissaolojen ta-kia ison loven varsinkin työ-ikäisten talouteen.

Pelkässä syöpäkontrollis-sa käyvä Pirkko Lempinen kokee, ettei tuen hakemi-nen aiheuta nykyisin päänvaivaa ja tuen määrä-kin on hänelle riittävä. Lempinen arvelee kuiten-kin, että paljon hoitoja tarvitsevilla on vaikeam-paa.

Lounais-Suomen Syö-päyhdistykseltä talou-dellista tukea hakevat yhdistyksen jäsenet ovat voineet tutustua siniseen hoitokorttiin lähes vuoden ajan. Leimakortti korvaa käytännön, joka edel-lytti syöpäpotilaan noutavan jokaiseen maksukuittiinsa eril-lisen leiman hoitopai-kasta ennen niiden toimittamista Lou-nais-Suomen Syöpä-yhdistyksen potilas-toimistoon. Nyt riittää hoitokortti ja siihen hoitopaikasta käyn-nin yhteydessä pyy-detty hoitopaikan edustajan merkintä sekä leima, joista il-menee, että kysymyk-sessä on syöpäsairau-teen liittyvä käynti.

Hoitokortti säästää taloudellisen tuen hakijaa

Erkki Vuorinen ei ole en-nen kuullut hoitokortista. Hän käy hoidettavana yk-sityisklinikalla eikä raha-asioista ole hänen mu-kaansa tapana puhua syö-päpotilaiden kesken.

HOITOKORTTI Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

jäseninä oleville syöpäpotilaille maksettavaa taloudellista tukea varten

Koska Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä on pääsään-töisesti siirrytty potilasmaksujen laskuttamiseen, on Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus tehnyt päätöksen ottaa käyttöön yhdistyksen jäseninä olevien syöpäpotilai-den taloudellisen tuen maksatukseen ns. hoitokortin, joka on laadittu yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoito-piirin kanssa. Järjestelmä yksinkertaistaa taloudellisen tuen hakemiseen liittyvää käytäntöä. Maksukuitteja tai muita asiakirjoja ei enää toimiteta Lounais-Suomen Syö-päyhdistykselle.

Potilas täyttää omat henkilö- ja yhteystietonsa korttiin. Lisäksi korttiin tulee merkitä rastein, onko yhdistyksen jäsen (ellei ole, taloudellista tukea aletaan maksaa vasta jäseneksi liittymisen jälkeen) sekä mitä taloudellista tukea anotaan.

Hoitava taho merkitsee korttiin syövän vuoksi annettuun hoitoon liittyvät hoitojaksot. Hoitopaikan edustaja allekir-joittaa ja lyö leiman korttiin sekä merkitsee korttiin myös diagnoosin ja sen toteamis- tai uusiutumisajankohdan.

Taloudellista tukea ei suoriteta - kuolinpesälle, mikäli korvausta ei ole haettu korvauk-seen oikeutetun elinaikana - lääke- ja matkakuluista - hautauskuluista - syövän diagnosointiin liittyvistä tutkimuksista (esim. mammografia)- niistä syövän hoitoon liittyvistä hoitopäivistä, kerroista ja käynneistä,jotka eivät täytä kortissa mainittuja ehtoja - sellaisista kustannuksista, joista hakija saa korvauksen julkisista varoista tai vakuutuslaitokselta - kotisairaalan, kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai van-hainkodin vuodeosastolla annetusta hoidosta.

Huolellisesti täytetty kortti postitetaan Lounais-Suomen Syö-päyhdistykselle osoitteella: Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Tur-ku. Mikäli potilas haluaa keskustella sairaanhoitajan kanssa, hän voi tuoda kortin henkilökohtaisesti Poliklinikka Kari-naan, jossa sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat maanantaisin klo 10.00 - 12.00 ja keskiviikkoisin klo 8.30 - 10.30.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2009 - 23

Aktia on Suomen vanhin suomalaisomisteinen pank-ki. Aktian perustukset valettiin jo yli 180 vuotta sitten, kun vanhin Suomessa nykyisin toimivista talletus-pankeista perustettiin.

Kotimainen Aktia korostaa paikallisen läsnäolon ja asiakaslähtöisen päätöksenteon tärkeyttä. Asiak-kaamme saavat edullisia pankki-, vakuutus- ja kiin-teistönvälityspalveluja.

Suomalainen pankki

Maritta Virtanenpuh. 010 247 5863

Christian Holmqvistpuh. 010 247 5862

Timo Räsänenpuh. 010 247 5865

Aktia Pankki OyjTurku Kauppatori, Yliopistonkatu 15, 20100 Turku

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄTUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄMartin Apteekki

Kupittaankatu 146Avoinna ma-pe 9-18

la 10-14

Kerttulantie 4 RaisioPuh. 438 3380

RAISION APTEEKKI

Pomppen saunaranttiwww.saunarantti.fiwww.archipelago.fi

KAARINAN AUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarinawww.kaarinanautokoulu.fi

hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

LAITILAN I APTEEKKIKeskuskatu 18 23800 Laitila(02) 856 518www.laitilan1.fi

MELLILÄN APTEEKKIpuh. (02) 767 1108

Bussi-Blomqvist

Timo Blomqvist, PiikkiöGSM 040 540 7719

www.bussiblomqvist.fie-mail: timo.blomqvist@bussiblomqvist.fi

Martat- kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym.- oikeuttaa verovähennykseenPuh: (02) 5332144 Marttojen kotiapuwww.martat.fi/varsinais-suomi

Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 KaarinaPuh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331

gsm 0400 521 876

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA

Mynäcenter23100 Mynämäki

puh. (02) 430 6088

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

KonepajaLaaksonen Oy

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

KAKSKERRAN SEURAINTALO– Viihtyisä

perhejuhlien pitopaikka – Samppaantie (Satava)

Tiedustelut puh. 050 347 9918

ARTO SOININEN TmiMuutot ja kuljetukset, muuttolaatikko-

vuokraus, myös pianon siirrot.Puh. 0400 525 906

E-mail:arto.soininen@kuljetus-soininen.fi

www.kuljetus-soininen.fi

Kenkäkauppa Alina

Uusikaupunki onKenkäkauppa Alinan koti.Tule kylään.Kylässä paljon kenkiä.

Alinenkatu 36, Uusikaupunkipuh. 844 3553 w

ww

.alin

a.fi

Perniön Apteekkipuh. (02) 735 7313

avoinna ma-pe 9-18La 9-14

Ostan kuolinpesätastiat, koriste-esineet, huone-kalut, kirjat, matot, lamput, ym. ym. NOUTO. KÄTEISMAKSU.

Osto- ja MyyntiliikeSauli Niemelä, Eerikinkatu 25

P. 040 726 3539

Yliopistonkatu 25 (kävelykadulla)p. (02) 276 1234 ja

Yliopistonkatu 15 p. (02) 251 3400

Täyden palvelunhautaustoimisto

www.pietet.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLEHAMMASPROOTESI ONGELMIA?

KAUPPIASKATU 10 C20100 TURKU

PUH. (02) 233 6018

Turun Hautakivipalvelu KyJuha ja Birgitta Iljanka

puh. 236 0329Uudenmaantie 78, TURKU

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2009 - N:o 1

Turun Sanomat on luotettava, hyödyllinen ja paikallinen arjen kumppani. 86%* Turun alueen asukkaista on sitä mieltä, että lukemalla Turun Sanomia pysyy ajantasalla ja saa tietoa paikallisista asioista.

*KMT Alueellinen 2007, TNS Gallup Oy

Luottamus pitää ansaita joka päivä!