Suomalaisen hyvinvointiyh-teiskunnan tulevaisuutta on viime aikoina käsitelty usei-den asiantuntijoiden toimes-ta niin seminaareissa kuin myös julkisessa keskustelus-sa. Arvioissa on päädytty siihen, että meillä on hyvin-vointiyhteiskunta vielä 2020-luvulla. Se voi kuitenkin olla erilainen kuin nykyinen hy-vinvointivaltio. Tämä arvio perustuu ihmisten vaatimus-ten muuttumiseen niin pal-jon, että nykyiset julkiset palvelut eivät niitä enää täy-tä. Vaikka julkinen rahoitus muodostaisikin näiden pe-rustan edelleen, niin se ei kuitenkaan itse tuota kaikkia palveluja. Julkinen sektori toimii nykyistä enemmän palvelujen tilaajana. Viime vuosina yksityisen sektorin ja varsinkin kolmannen sek-torin osuus sosiaali- ja ter-veyspalvelujen tuottajana on kasvanut merkittävästi.

Yleishyödylliset yhteisöt kuten Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. on jo yli viiden vuosikymmenen ajan toiminut syöväntorjuntatyön saralla ja hankkinut vahvaa osaamista näiden tehtävien hoitamises-ta. Tämän kokemuksen hyö-

dyntäminen täydentämään julkisen sektorin palveluja vaatii myös sen, että julkisen sektorin piirissä pitää olla henkilöitä, joilla on omakoh-taista osaamista yksityisen ja kolmannen sektorin toimin-nasta hyvinvointipalvelujen alueelta.

Verohallitukseltaverotusohje yleishyö-dyllisille yhteisöilleViime vuoden aikana yleis-hyödylliset yhdistykset ja säätiöt ovat saaneet verohal-litukselta verotusohjeen. Oh-jeella pyritään voimakkaasti muuttamaan yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia tuloverolain tulkintoja. Vero-tusohjeen johdannossa tode-taan mm., ”että se, mitä en-nen on pidetty yleishyödylli-senä, ei ehkä enää olekaan sitä muuttuneessa yhteiskun-nassa”. Avainkysymyksiä jat-kossa ovat mm., onko toimin-ta kilpailutoiminnan piirissä ja onko se etukäteen rajoite-tulle käyttäjäkunnalle osoi-tettua. Laki on kuitenkin tul-kinnanvarainen ja verotusrat-kaisut tapauskohtaisia. Yleis-hyödyllisten yhteisöjen ja

säätiöiden osalta verotusohje tulee aiheuttamaan verollisen toiminnan piiriin siirtyvien toimintojen yhtiöittämisen, jotta emoyhdistyksen tai -sää-tiön yleishyödyllinen status säilyisi.

Tilanteessa, jossa yhteis-kunta ei tue yleishyödyllisen yhteisön palvelutoimintaa, tulisi yhteisöjen pystyä ra-kentamaan oma toimintansa lahjoitusvarojen turvin. Tä-mä mahdollistaisi palvelujen tarjoamisen omien tarkoitus-periensä ja arvojensa mukai-sesti kohderyhmälleen mak-suttomasti tai huomattavasti yrityshintoja huokeammal-la.

Toisaalta julkiselle talou-delle olisi edullista ohjata ny-kyistä suurempi määrä varoja kolmannelle sektorille. Tämä voisi tapahtua hyväksymällä yrityksille verovähennysoikeus niiden tekemille lahjoituksille kansalaisjärjestöille, jotka tuottavat sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluja yhteis-työssä julkisen hallinnon kans-sa.

Tällä tavoin saataisiin lisää vapaaehtoisia varoja hyvin-vointiyhteiskunnan ylläpitämi-seen.

Yleishyödyllisten yhteisöjen osuus kasvaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpelan mielestä yleishyödyllisten yhteisöjen osuus hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämises-sä kasvaa. Ihmisten tarpeiden muuttuessa hyvinvointiyhteiskuntakin muuttaa muo-toaan.

Det finländska välfärdssam-hällets framtid har under den senaste tiden behandlats av flera experter både på semina-rier och i den offentliga debat-ten. Det har uppskattats att vårt välfärdssamhälle kommer att finnas kvar på 2020-talet. Det kan emellertid bli ett sam-hälle som skiljer sig från den nuvarande välfärdsstaten. Denna uppskattning grundar sig på att människors krav kommer att förändras så mycket att den nuvarande of-fentliga servicen inte längre skulle uppfylla dem. Även om servicen fortfarande skulle bygga på offentlig finansiering, är det ändå inte den som står för alla tjänster. Den offentliga sektorn kommer allt mer att beställa tjänster. Den privata sektorn, och i synnerhet den tredje sektorn, har under de senaste åren stått för en betyd-ligt större andel av social- och hälsovårdstjänsterna.

Sydvästra Finlands Can-cerförening r.f. och andra all-männyttiga föreningar har re-dan i fem decennier arbetat med cancerbekämpning och skaffat sig mycket kunskap och erfarenhet på detta område.

För att utnyttja denna erfaren-het till komplettering av den offentliga sektorns tjänster bör det inom den offentliga sektorn finnas personer med egen erfa-renhet av den privata och den tredje sektorns verksamhet in-om välfärdstjänster.

Beskattningsanvis-ning från Skattesty-relsen till allmännyt-tiga föreningarUnder det senaste året har de allmännyttiga föreningarna och stiftelserna mottagit en beskattningsanvisning från Skattestyrelsen. Syftet med denna anvisning är att ändra radikalt på tolkningarna av lagen om inkomstskatt med av-seende på beskattning av all-männyttiga föreningar. I inled-ningen konstateras bl.a. ”att det som tidigare har betraktats som allmännyttigt är det kans-ke inte längre i det förändrade samhället”. Några av nyckel-frågorna kommer att vara bl.a. om en verksamhet ingår i kon-kurrensen och om den är riktad till en på förhand begränsad användarkrets. Lagen kan i al-

la fall tolkas på olika sätt och beskattningen är olika i olika fall. När det gäller allmännyt-tiga föreningar och stiftelser kommer beskattningsanvisnin-gen att medföra att de verk-samheter som blir skatteplikti-ga bolagiseras, så att förenin-gen eller stiftelsen behåller sin allmännyttiga status.

I en situation där samhället inte stödjer den allmännyttiga föreningens serviceverksamhet bör föreningarna kunna bygga upp sin verksamhet med dona-tionsmedel. Då skulle de kunna bjuda ut sina tjänster till mål-gruppen enligt sina egna ända-mål och värderingar - kost-nadsfritt eller betydligt billiga-re än företagen.

Å andra sidan skulle det lö-na sig för den offentliga ekono-min att låta flera medel gå till den tredje sektorn. Detta kunde göras genom att införa avd-ragsrätt för donationer från företag till medborgarorgani-sationer, som i samarbete med den offentliga förvaltningen står för social- och hälsovård-stjänster.

På detta sätt kunde välfärds-samhället upprätthållas med flera medel från frivilliga.

Enligt kommerseråd Risto Korpela, ordförande för Sydvästra Finlands Cancerföre-ning, kommer allmännyttiga föreningar att bli viktigare för välfärdssamhällets fort-bestånd. Välfärdssamhället förändras i takt med att människors behov förändras.

Allmännyttiga föreningar blir viktigare för välfärdssamhällets fortbestånd

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja,kauppaneuvos Risto Korpela

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20051/2008

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta perustettiin vuonna 1990 Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s., joka ylläpitää yhtä maamme nel-jästä saattohoitokodista.

Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön perustamiseen osallistui kuusi kuntaa, kuusi seurakuntaa, seitsemän yhdistystä tai säätiötä, kolme yri-tystä sekä yhdeksän yksityishenkilöä. Keskeisiä perustajia olivat Turun kaupunki, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Säätiö rakensi vuonna 1994 Turun Hirvensaloon 20-paikkaisen Karinakoti -nimisen saattohoitokodin.

Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on 1980-luvulta lähtien harjoittanut kotisairaanhoitotoimintaa, jossa toiminnan kohteena ovat oireenmukaisen hoidon ja saattohoitovaiheen syöpäpotilaat.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on perustanut Syöpäsäätiön, Lou-nais-Suomen Saattohoitosäätiön ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kanssa Turun yliopistoon viiden vuoden ajaksi (2005 - 2009) palliatiivisen lääketieteen lahjoitusprofessuurin.

Kansalaiset saattohoitovaiheessa eriarvoisiaHyvä kuolema on jokaisen saattohoitovaiheen potilaan toive ja myös oikeus. Me suomalaiset olemme kuitenkin saattohoitovaiheessa eriarvoi-sessa asemassa johtuen hoitopaikkojen vähyydestä ja sijainnista. Maas-samme toimivien neljän saattohoitokodin yhteinen potilasmäärä on noin 100, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Saattohoitokodit eivät palvele myöskään sijaintinsa takia kaikkia suomalaisia saattohoitovaiheen poti-laita. Saattohoitokodit sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Hämeenlin-nassa ja Turussa.

Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksessa ja hallintoneuvos-tossa on otettu esille tasa-arvoisen ja eettisesti korkeatasoisen saattohoi-tojärjestelmän luominen maahamme. Tässä työssä suomalaiset saattohoi-tokodit voisivat toimia yhteistyössä lääketieteellisten tiedekuntien ja ter-veydenhuollon oppilaitosten kanssa saattohoidon kehittämiskeskuksina ja käytännön työharjoittelun toteuttajina.

Kotisaattohoitoa tulisi kehittääSaattohoitokotien rinnalla tulisi tehostaa kotikuolemien mahdollisuutta. Käytännössä tämä merkitsisi tarvittavan saattohoitovapaan myöntämistä kuolevan potilaan läheiselle sekä ympärivuorokautisen oireenmukaisen ja saattohoidon hallitsevan kotisairaalatoiminnan olemassaoloa.

Tällä hetkellä kunnat kilpailuttavat saattohoitopalveluja yksityisten palvelujentuottajien kesken. Suomalaisissa saattohoitokodeissa on eri-koiskoulutettu henkilökunta, rauhalliset toimintaolosuhteet sekä korkea laatu. Saattohoitokotipalveluja tuottavien asiantuntijaorganisaatioiden mielestä tällä hetkellä kunnat kuitenkin hankkivat palveluja korkean laa-dun sijasta huokealla hinnalla.

Oireenmukaiseen hoitoon ja saat-tohoitoon erikoistuvien sairaan-hoitajien koulutusta tulisi toteuttaa maamme kaikissa terveydenhuol-lon oppilaitoksissa

Toimitusjohtaja Kari OjalaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Pitkäpellonkatu 220900 Turku

ma–pe 9–19, la 9–15Puh. (02) 284 4666Fax. (02) 284 4669

Lääkehoidon kokonaisuudenarviointi lähelläsi

www.hirvensalonapteekki.fi

HIRVENSALONA P T E E K K I

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma

- KYSY LISÄÄ!

Turku

MeriKarina

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy elokuussa 2008

N:o 1 - 2008 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Luomihuolipoliklinikalla Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen sairaanhoitajat tarkastavat ja arvioivat ihomuu-tokset sekä antavat UV-altistukseen liittyvää terveys-neuvontaa. Sairaanhoitajan vastaanotto on potilaalle maksuton. Jos luomi- tai ihomuutosta suositellaan näytettäväksi lääkärille, kerrotaan asiakkaalle jatkohoi-topaikan vaihtoehdot. Kuvassa sairaanhoitaja Eija Sä-teri ja ylilääkäri, professori Pentti Seppälä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Poliklinikka Karina pa-lasi vuodenvaihteessa Itäiselle Pitkäkadulle. Vastavalmistunut asuin- ja liikerakennus As. Oy Karinankulma korvaa huono-kuntoisena puretun Monitoi-mitalo Karinan. Helmikuussa kiinnitettiin vielä viimeiset toi-menpidelamput leikkaussaliin, ja nyt kaikki palvelut pyörivät uusissa tiloissa normaalisti.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen erikoislääkäri- ja neuvontapalvelut löytyvät As. Oy Karinankulman kahdesta alimmasta kerroksesta, joissa yhdistyksellä on lähes tuhat neliötä toimitiloja.

Uudisrakennus toi kaksi vastaanottohuonetta lisää Poli-klinikka Karinan käyttöön. Klinikan ylilääkäri, professori Pentti Seppälä on tyytyväinen lisätiloihin, jotka kasvattavat klinikan vastaanottomahdolli-suuksia reippaasti. Lääkärita-paamiset järjestyvät sen kum-memmin jonottamatta.

Poliklinikalla toimii seitse-män gynekologia, kolme kirur-gia, viisi sisätautilääkäriä sekä yhdeksän onkologia. Tarvitta-essa syöpäpotilaille järjestyy myös psykologin ja psykiatrin vastaanotto.

Syöpään erikois-tunutta hoitoaSeppälä kannustaa syöpäpoti-laita taudin aktiivihoidon lo-puttua Poliklinikka Karinaan jatkoseurantaan.

- Tänne on turvallista ha-keutua jälkihoitoon syövän uusiutumisen varalta. Lääkärit ovat syövän asiantuntijoita ja jatkuvasti sen kanssa tekemi-sissä, sanoo Seppälä. Hän mai-nitsee Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen oman poliklini-kan valtiksi myös pysyvän hoitosuhteen, joka syntyy siitä, että potilas ohjataan aina sa-malle lääkärille. Valtaosa klini-kan syöpälääkäreistä työsken-

telee myös Tyksissä, joten he voivat olla potilaille entuudes-taankin tuttuja.

Seppälän mukaan Polikli-nikka Karinan tavoitteena on tarjota potilaille yksityisten lääkäriasemien palvelut mah-dollisimman edullisesti. Kari-nassa syöpäpotilaat eivät mak-sa poliklinikkamaksua ja he, kuten Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen jäsenetkin, saavat laboratoriotutkimukset alenne-tuin hinnoin.

Poliklinikka Karinan sai-raanhoitajat antavat Syöpäneu-vonta-aseman palveluina yleis-tä syöpäneuvontaa, luomihuo-lineuvontaa, avanneleikattujen neuvontaa sekä perinnöllisyys-neuvontaa. Nämä Syöpäneu-vonta-aseman maksuttomat palvelut on tarkoitettu syöpä-potilaille, heidän läheisilleen sekä oireettomalle väestönosal-le. Fysioterapeutti välittää Karinassa rintaproteeseja, pe-ruukkeja, tukihihoja, liivejä ja uimapukuja sekä antaa syöpä-potilaille fysioterapeuttista neuvontaa ja liikehoidon ohja-usta.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa aikaisem-min toiminut varhaisen tuen klinikka aloittaa myös vastaan-ottotoiminnan Poliklinikka Karinassa.

Potilasmajoitus jäi Meri-KarinaanMonitoimitalo Karinan poti-lashotelli jäi kokonaan uupu-maan uuden Karinan tiloista. Ylemmissä kerroksissa on nyt tavallisia asuinhuoneistoja.

- Syövän hoito on muuttunut niin, ettei potilailla ja heidän omaisillaan ole enää majoittu-misen tarvetta, sanoo Seppälä. Hoitoajat ovat useissa tapauk-sissa lyhentyneet siinä määrin, että pitkänmatkalaiset mahtuvat Meri-Karinan toiminta- ja pal-velukeskuksen kymmeneen majoitushuoneeseen.

Tupakka-akatemia kehittää asiakas-lähtöistä tupakka-lakkotukeaPoliklinikka Karinan tiloissa käynnisti toimintansa myös Tupakka-akatemia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sekä sosiaali- ja terveysminis-teriön tuella. Se jatkaa edeltä-jänsä Elämäntapaneuvonta-aseman työtä tuen ja neuvon-nan tarjoajana sekä vieroitus-ryhmien järjestäjänä. Tupakka-akatemian vastaavan lääkärin, keuhkosairauksiin erikoistu-neen Juhani Elon mukaan toi-minnassa on nyt kuitenkin ai-empaa tutkimuksellisempi ote.

- Toteutamme hankkeita yh-teistyössä eri oppilaitosten kanssa pyrkien kehittämään uusia lähestymistapoja tupak-kavieroitukseen, Elo kertoo.

Elo muistuttaa, että tuki tu-pakoinnin lopettamiseen on monelle tarpeen, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta työter-veyshuollon tarjoamaan tu-keen. Siksi on tärkeää, että on olemassa kaikille avoimia vie-roituspalveluja.

Itäisenkadun purku- ja uu-delleenrakennustöiden ajan hiljaiseloa viettänyt tupakka-vieroitus pääsee uusissa tilois-sa lisäämään vieroituskurssi-ensa määrää. Myös kuukausit-tain kokoontuvaan avoimeen tupakkaryhmään voi poiketa halutessaan, ja tupakkavieroi-tushoitaja tarjoaa vastaanotol-laan yksilöllistä ohjausta sa-vuttomuuteen.

- Tupakka-akatemian toi-minta perustuu potilaslähtöi-seen tukeen ja motivointiin sekä tiiviiseen yhteydenpitoon nykytekniikan avulla, tupakka-vieroitushoitaja Margetta Loti-la luonnehtii tupakkatyön eväi-tä.

- Tämän päivän terveyskas-vatus on keskustelevaa. Ihmis-

ten oma tietous tupakoinnin vaaroista on paljon laajempaa, josta syystä vieroitustoiminnan rooli on enemmän konsultin rooli, eli opastetaan tupakoitsi-ja itse löytämään oikeat ratkai-sut tupakoinnin lopettamiseksi. Lisäksi vierotuslääkkeiden käyttöön tukihoitona suhtau-dutaan paljon entistä vapaam-min, Elo lisää.

Tupakka-akatemia järjestää myös luentoja, vuokraa ope-tusmateriaalia ja jakaa tupak-katietoutta. Yrityksille ja Turun kaupungille on tarjolla maksul-lisia vieroituskursseja. Parhail-laan kehitettävänä on tupakka-vieroitusohjaajan etäkoulutus, ja akatemiasta koordinoidaan myös savuttomien terveyden-huollon ammattilaisten SATA-SET -verkostoa.

Poliklinikka Karinassa, osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, vietetään lauantaina 5. huhtikuuta avoimien ovien päivää klo 12.00-16.00. Terve-tuloa tutustumaan!

Teksti: Jarna Lindroos Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Poliklinikka Karina avasi ovensaItäisen Pitkäkadun uusissa tiloissa

Puolentoista vuoden evakko päättyi

Karinan kahvio on kaikille avoinna arkisin klo 9-15. Lou-nasaikaan Elina Humala tarjoilee asiakkaille myös päi-vän keittoa.

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen palvelutilat sijoittuvat Karinankul-man rakennukseen seu-raavasti:1. kerros - gynekologiset joukkotarkastukset - koti-saattohoidon päivystys - matkatoimisto Matkari Oy - kahvio2. kerros Poliklinikka Ka-rina - vastaanotot, labora-toriotutkimukset, kirurgi-set toimenpiteet - kuntou-tus ja apuvälinevälitys - luomihuolipoliklinikka - syöpäneuvontapoliklinik-ka - perinnöllisyysneuvon-ta - varhaisen tuen klinik-ka - Tupakka-akatemia - hoitopäiväkorvausten vastaanotto

RAKENNUTTAJAT RAKENNESUUNNITTELULounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Narmaplan OyHartela Kiinteistömyynti Oy SÄHKÖSUUNNITTELUURAKOITSIJA Insinööritoimisto JT-TeamHartela Oy LVV-TYÖTRAKENNUSSUUNNITTELU Saipu OySchauman Arkkitehdit Oy IV-TYÖTPOHJARAKENNESUUNNITTELU Saipu OyInsinööritoimisto Esko Lappalainen Oy SÄHKÖTYÖTLVI-SUUNNITTELU Turun Valo ja Voima OyOptiplan Oy RAKENNUSAIKAINEN VALVONTA Turun Juva Oy

Asunto Oy Karinankulman suunnittelijat ja rakentajat:

Tupakasta irti -ryhmä alkaa ryhmän täyttyessä Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30. Ryhmän vastuuhenkilön, tupakkavieroitushoitajan lisäksi tukenasi ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Osallistujat saavat halutessaan nikotiinikor-vaushoidon alkupakkauksen puoleen hintaan. Osallistumismaksu on 20 €.

ELÄMÄNTAPANEUVONTA-ASEMAKarina, Itäinen Pitkäkatu 30, toimii savuttomaksi pyrkivien tukena joka tiistai klo 16–18. Muina aikoina tapaamiset sopimuksen mukaan GSM 050 520 3861.

Ilmoittautumiset tiistaisin klo 16 - 18 numeroon 050 5203861.

Tervetuloa!Tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila ja lääketieteen tohtori Juhani Elo nujertavat nikotiininhimoa Tupakka-akatemiassa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2008 - N:o 1

TOP:n varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Saario lahjoitti 50-vuotismerkkipäivänsä johdosta perustettuun rahastoon kerty-neet varat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettä-

väksi saattohoidon, erityisesti saattohoitokoti Karinakodin hyväksi. Lahjoitettavaa kertyi kaikkiaan 5.863 euroa.Lahjoituksen kohde oli Saari-olle tarkkaan harkittu.

- Molemmat vanhempani ovat saaneet hyvää saattohoitoa Kari-nakodissa. Toivon, että monella muullakin olisi mahdollisuus sa-maan, perusteli Saario lahjoituk-sen suuntaamista saattohoidolle.

Merkkipäivälahjoitus saattohoidolle

TOP:n varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Saarion (vas.) merkkipäivälahjoituksen vas-taanotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja, profes-sori Pentti Seppälä.

Buy Aid Finland Oy keräsi Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y.:n lapsisyöpäpotilasper-heiden Sykerö-kerholle 4.326,51 euroa joulukortti-myynnillä vuodenvaihteessa. Buy Aid on useissa Euroopan maissa toimiva yhtiö, jonka ta-voitteena on saada aikaan muu-tos kärsivien lasten elämässä yrityksille suunnatun kaupalli-sen varainhankinnan avulla.

Yhtiön Suomen toimipis-teen myyntijohtaja Petri Gus-

tafsson kertoo, että Sykerö valikoitui avustuskohteeksi, koska se tarjoaa lapsisyöpäpo-tilaiden perheille juuri niitä asioita, jotka ovat sairauden aikana ensiarvoisen tärkeitä: vertaistukea ja samastumisen kokemuksia sekä mahdollisuu-den tavata muita perheitä lap-sipotilaan pitkän sairauskaran-teenin aikana.

Syöpäperheiden tilanteesta Gustafssonilla on omakohtais-ta kokemusta, sillä hänen tyttä-

rensä on sairastanut lasten leu-kemian ja toipunut siitä.

Buy Aid tukee tuotemyyn-nillä useita hyväntekeväisyys-järjestöjä, jotka auttavat eri ta-voin hädänalaisia lapsia ja perheitä. Joulukortteja myytiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Gustafssonin mukaan korttimyynti Sykerön tueksi jatkuu taas ensi talvena, mutta tavoitteena on tukea Sykeröä tulevaisuudessa myös pitkäai-kaisemmalla yhteistyöllä.

Joulukorteilla tukea lapsisyöpäpotilasperheille

Lähes kolme vuosikymmentä Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen hallintoon osallistunut kaupunkineuvos Reino Breilin ohjasi tammikuussa olleen 80-vuotispäivänsä muistamiset

Salo-Karinan palvelutalon asukkaille ja Nils as Ursinin rahastolle.

Kaupunkineuvos Reino Breilin oli voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella vaikutta-

massa palvelutalon rakentami-seen Saloon.

Salo-Karinan palvelutalon asukkaiden virkistystoimintaan merkkipäiväkeräys tuotti 1.275 euroa.

Salo-Karinan palvelutalon asukkaille merkkipäivävarat

Kaupunkineuvos Reino Breilin’in (oik.) merkkipäivälahjoituksen vastaanotti Salo-Karinan palvelutalon isäntä Timo Vartiainen.

Ypäjäläiset Kirsti ja Pentti Laaksonen tietävät, että letut soveltuvat mainiosti hyvänte-keväisyystyöhön. Pariskunta on käännellyt lettuja monen-laisten hyvien asioiden puoles-ta jo yhdentoista vuoden ajan. Viime vuonna lettupannu tirisi Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen eturauhassyöpäpotilai-

den ja heidän läheistensä Etu-set-ryhmän hyväksi, ja Laakso-set ahkeroivat kokoon 1.734 euron suuruisen lahjoituksen.

Nyt pariskunta pitää taukoa letunpaistosta, jotta Pentti Laaksosen leikattu olkapää ehtii toipua, mutta keväällä herkkusuut löytävät tutun ko-jun jälleen keskiviikkoisin

Kyrön ja lauantaisin Forssan torilta.

- Kun nyt menemme isän-nän kanssa torille hoitamaan muita asioita, tulee kauhea me-teli, että missä on lettupannu, kuvailee Kirsti Laaksonen lisä-aineettoman hyväntekeväi-syysherkun suosiota.

Letut paistuvat Etuset-ryhmän hyväksi

Kirsti ja Pentti Laaksonen paistoivat torilla lettuja eturauhassyöpäpotilaitten hyväk-si varhaisesta keväästä joulukuun puoliväliin. Lettutaikinaa kului parhaina päivinä jopa 24 litraa.

Tänä vuonna 30-vuotista tai-valtaan juhlinut Lehtipalvelu Pirjo Rantala Oy ohjasi kerty-neet merkkipäivälahjoitukset 3.170,30 euroa Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y.:lle käytettäväksi saattohoidon ke-hittämiseen.

Lehtipalvelun tuki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työlle alkoi luontevasti jo vii-

me vuosikymmenellä, kun yri-tyksen perustajan, hallituksen puheenjohtaja Pirjo Rantalan tytär Sari Rantala työskenteli yhdistyksessä kotisairaanhoi-tajana. Pirjo Rantala kertoo, että syövästä on sittemmin tul-lut perheelle myös henkilökoh-tainen asia. Hänen isänsä sai-rastui syöpään ja sai saattohoi-toa Karinakodissa.

- Olen sitä mieltä, että kaik-ki hyvä työ tulee aina siunauk-sena takaisin, Pirjo Rantala toteaa.

Varsinais-Suomen vanhim-piin lehtipalveluihin lukeutuva yritys aloitti toimintansa vuon-na 1978. Nykyisin se työllistää yli 50 henkilöä lehti- ja tapah-tumamyynnillään.

Lahjarahat saattohoidon kehittämiseen

Lehtipalvelu Pirjo Rantala Oy osoitti 30-vuotismerkkipäivän lahjoituksensa saatto-hoitotyöhön. Rantalat katsovat, että hyväntekeväisyyteen suunnattu lahjaraha tulee onnittelukukkia suurempaan tarpeeseen. Kuvassa toimitusjohtaja Jari Ranta-la (vas.) sekä perustajat Pirjo ja Seppo Rantala, jotka vastaanottivat Suomen Yrit-täjien Timanttiristin 30-vuotisesta yrittäjätoiminnastaan.

Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat luovuttivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpä-potilasperheiden kerho Syke-rölle 900 euroa käytettäväksi lapsisyöpäpotilastoimintaan. Ryhmän ”Auta askarrellen”

-toiminta käynnistyi jo 15 vuotta sitten ja sen menestyk-sekkäiden ruusupallojen myyn-ti on antanut lapsisyöpäpotilas-perheiden asialle tärkeän pa-noksen vuosien varrella.

Idea askartelutoimintaan syn-tyi jo vuonna 1991, jolloin Turun

Laboranttiyhdistys tutustui Meri-Karinan toiminta- ja palvelukes-kukseen. Ryhmän vahva autta-mistarve käynnisti askarteluker-hon seuraavana vuonna. Sen jäl-keen lahjoitusvaroja askartelutoi-minnasta on kertynyt kaikkiaan 14.203 euroa.

Askarrellen apua lapsisyöpäpotilasperheille

Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat tukivat lapsisyöpäpotilas-perheitä joulukuussa jo 15. kerran. Ryhmän puuhanaista Seija Ratiaa lahjoituksesta kiitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa.

Buy Aid Finland Oy keräsi joulukorttimyynnillä varoja lapsisyöpäpotilasperheille. Myyntijohtaja Petri Gustafssonilla on syöpäperheiden tilanteesta omakohtaista ko-kemusta, sillä hänen tyttärensä on sairastanut leukemian ja toipunut sairaudesta.

Kuva: Seppo Pessinen

N:o 1 - 2008 - 5Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Elintavat vaikuttavat syövän syntyynNaisten yleisin syöpämuoto vuonna 2006 on Suomen Syö-pärekisterin tietojen mukaan ollut rintasyöpä ja miesten etu-rauhassyöpä. Uusien rinta-syöpätapauksien määrä oli 4069 ja eturauhassyöpien mää-rä 4644. Eturauhassyöpien määrä oli vähentynyt edellises-tä vuodesta 677 tapauksella.

Miesten tupakoinnin vähe-neminen 1960-luvulta lähtien on tärkein tekijä keuhko-, kur-kunpää- ja huulisyövän harvi-naistumisessa. Ravinnon mo-nipuolistumisen arvellaan ole-van osatekijänä mm. mahasyö-vän vähenemisessä.

Toisin kuin miehillä, nais-ten keuhkosyövän ilmaantu-vuus on viime aikoihin asti kasvanut naisten tupakoinnin yleistyttyä. Viimeaikaiset tie-dot viittaavat siihen, että nais-ten tupakoinnin yleistyminen on pysähtynyt. Myös rinta-syöpä, kohdunrungon syöpä sekä munasarjasyöpä ovat yleistyneet tasaisesti. Tämä on yhteydessä ainakin syntyvyy-den pienenemiseen ja suku-kypsyysiän pidentymiseen. Mahdollisesti myös ravinnolla ja liikunnan vähyydellä on merkitystä ilmiön selittäjänä.

Kohdunkaulan syöpä on vä-hentynyt romahdusmaisesti sen jälkeen, kun säännölliset joukkotarkastukset 1960-lu-vulla aloitettiin. Kuitenkin 1990-luvulla kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kääntyi nousuun nuorilla naisilla. Ke-hityksen syynä on nuorempien ikäryhmien seksuaalitapojen

muutos ja huono osallistu-misaktiivisuus joukkotarkas-tuksiin.

Suuri osa potilaista selviääSamalla kun syöpäilmaantu-vuus on tilastojen mukaan kas-vanut jatkuvasti, syöpäkuollei-suus on koko ajan vähentynyt. Erityisesti miesten syöpäkuol-leisuus on kääntynyt huomat-tavaan laskuun vuoden 1980 jälkeen. Naisten syöpäkuollei-suus ei ole laskenut vastaavalla tavalla.

Syövän hoidossa on edis-tytty merkittävästi viime vuo-sikymmenien aikana. Nykyi-sin suuri osa potilaista elää syövän toteamisen ja hoidon jälkeen normaalia elämää ja kuolee lopulta muihin syihin kuin syöpään. Muutos näkyy Syöpäjärjestöjen tuoreissa ti-lastoissa, joiden mukaan run-saat 83000 ihmistä oli viime vuoden alussa elänyt vähin-tään viisi vuotta syövän totea-misen jälkeen. Vuoden 1981 alussa heitä oli runsaat 32000. Niillä potilailla, joilla sairaus on todettu paikallisena, ennus-te on parempi kuin niillä, joi-den syöpä on levinnyt ympä-röiviin kudoksiin tai muualle elimiin.

Turun yliopistosairaalapii-rin alueella syöpäkuolemia rekisteröitiin vuonna 2005 yh-teensä 1709 kpl, joista 803 oli naisilla ja 906 miehillä. Nais-ten eniten kuolemaan johtanei-ta syöpiä olivat ruuansulatus-elinten syövät (268) ja rinta-syöpä (124). Miehiä kuoli eniten ruuansulatuselinten syö-

piin (261), hengityselinten syöpiin (233) ja eturauhassyö-pään (154).

TulevaisuusSuomen Syöpärekisterin teke-män ennusteen mukaan mies-ten ikävakioitu syöpäilmaantu-vuus pienenee tulevina vuosi-na. Naisilla sen sijaan kasvu jatkuu yhä. Ennusteen mukaan naiset ohittavat miehet ennen vuotta 2015. Miesten syöpäil-maantuvuuden kehitykseen vaikuttaa huomattavasti se, että eturauhassyövän lisääntymisen ennustetaan olevan päättymäs-sä.

Syöpä yleistyy suurten ikäluokkien vanhetessaSyövästä on tulossa yhä enem-män iäkkäiden sairaus. Tauti yleistyy suurten ikäluokkien vanhetessa. Syövän hoitome-netelmien nopea kehitys on johtanut siihen, että yhä use-ampi selviää taudistaan. Sa-malla syöpä muuttuu äkillises-tä ja dramaattisesta taudista pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jonka kanssa eletään jopa vuo-sikymmeniä.

Tekstin on koostanut: Maria Vakkamaa Lähteet: Syöpä Suomessa 2006 (Syö-päjärjestöjen julkaisuja 2006) Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti. Suomen Syöpärekisterin in-ternetsivut: www.cancerre-gistry.fi Syöpä 2015, (Syö-päjärjestöjen julkaisuja 2006)

Uusien syöpätapausten määrä kasvaa vuosittain Suomessa. Niin myös Turun yliopistollisen keskussairaalan vastuualueella, joka kattaa Var-sinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan. Syövän yleistyminen johtuu ennen muuta ihmisten keskimääräisen eliniän pitenemisestä ja suurten ikäluokkien vanhentumisesta. Jos väestö ei vanhenisi, syöpä vähenisi.

Syövän ilmaantuvuus lisääntyy Lounais-Suomessa suurten ikäluokkien vanhetessa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1980 ja 2006

todettujen yleisimpien syöpämuotojen tapausmäärät. Miehet 1980 2006 Naiset 1980 2006

YHTEENSÄ Keuhkosyöpä Eturauhassyöpä Mahasyöpä Suolistosyöpä Virtsarakon syöpä Aivo-/hermosto-syövät Ihosyövät Munuaissyöpä Leukemia Haimasyöpä Huulisyöpä

1996 307 196 122 86 60

44 44 42 41 33 32

2178 195 757

70 194 112

76

154 62 84 58 9

YHTEENSÄ Rintasyöpä Suolistosyöpä Mahasyöpä Kohtusyöpä Munasarjasyöpä Keuhkosyöpä Haimasyöpä Ihosyövät Aivo-/hermosto-syövät Sappirakon syöpä Lymfoomat

1151 253 126

99 92 63 51 50 48

47 33 31

2021 604 222

53 121

65 87 67

164

89 22 94

Yllä oleviin lukuihin ei ole laskettu ihon basalioomia, virtsaelinten papilloomia eikä kohdunkaulan in situ –muutoksia. Miehillä on yleistynyt Non-Hodgkin-lymfoomat (tapauksia vuonna 2006 yhteensä 78).

Mammografiamahdollistaarintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

Syövästä on tulossa yhä enemmän iäkkäiden ihmisten sairaus.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2008 - N:o 1

Monet suomalaiset ovat vie-railleet Sloveniassa ja Adri-anmeren kohteissa jo niiden kuuluessa Jugoslavian osa-valtioon. Slovenia selvisi Ju-goslavian kriisistä lähes vau-rioitta ja tänä päivänä sodas-ta ei ole merkkejä havaitta-vissa. Sen sijaan turistit ovat löytäneet Slovenian uudel-leen sekä sen pääkaupungin, Ljubljanan, joka on pieni mutta sitäkin houkuttele-vampi. Vanhan kaupungin kujat kutsuvat vaeltamaan iltahämärissä ja Ljubljanas-ta tehtävien retkien aikana nähdään uskomattoman upeita maisemia. Kroatia tu-lee tutuksi sen luontoaiheisil-la retkillä; Plitvicen järvet ja kansallispuisto ovat niitä kohteita, jotka eivät jätä ke-tään kylmäksi. Kroatian pää-kaupungilla Zagrebilla on värikäs 900-vuotinen histo-ria. Sodasta ei näy täälläkään merkkiäkään ja historiallis-ten nähtävyyksien joukkoon on rakennettu moderneja myymälöitä ja viehättäviä ravintoloita. Kiertomatkan aikana tehdään päiväretki Italian Venetsiaan, veden päälle rakennettuun kaupun-kiin. Venetsiaa pidetään yh-tenä maailman romanttisim-mista kaupungeista. Sen sokkeloisilla kujilla sijaitse-vat aidot, kaupunkilaisten suosimat kahvilat, ravintolat ja liikkeet. Täällä on myös lukuisia palatseja ja galleri-oita, jotka pitävät sisällään huipputaidetta Italiasta sekä muualta maailmalta.

Matkaohjelma:Torstai 28.8.2008Lähtö klo 5.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 721 lähtee Ljublja-naan klo 9.50. Ljubljanaan saa-vutaan klo 11.25. Saapumisen jälkeen Ljubljanan kaupunki-kiertoajelu ja majoittuminen kahdeksi vuorokaudeksi kes-kustassa sijaitsevaan City Ho-telliin. Illallinen hotellissa.

Perjantai 29.8.2008Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Bledin kaupunkiin ja Bohinjin järvi-alueelle. Bledin kaupunki alp-pimaisemineen on Slovenian kauneimpia alueita ja sen leuto ilmasto, raikas ilma ja rauhal-linen sijainti tekee kaupungista miellyttävän lomanviettopai-kan. Päivän aikana tehdään myös veneretki Slovenian suu-rimmalla järvellä, jota peittää jäätikkö. Lounas Bledin lin-nassa. Myöhemmin iltapäivällä palataan majoitushotelliin. Päi-vän ajomatka noin 130 km.

Lauantai 30.8.2008Aamiainen hotellissa. Aamiai-sen jälkeen jätetään Ljubljana ja suunnataan kohti Postojnan tippukiviluolia ja Predjaman linnaa. Postojnan tippukivi-luolat ovat Slovenian suurim-mat ja tunnetuimmat. Täällä matkataan junalla suureen va-laistuun luolastoon, jolla on pituutta noin 21 kilometriä. Kävelykierroksella nähdään upeita, luolan katosta riippuvia erimuotoisia ja eri sävyisiä sta-laktiitteja, luolan pohjalta kas-vavia stalagmiitteja sekä mah-dollisesti myös luolaston eris-kummallinen pieni eläinlaji, olmi. Lounas päivän aikana. Toinen käyntikohde on Predja-man linna, joka näyttää siltä, kuin se riippuisi vuoren seinä-mästä. Täältä aukeavat kauniit näköalat linnaa ympäröivään laaksoon. Myöhemmin iltapäi-vällä saavutaan Opatijaan, jos-sa majoitutaan kolmeksi vuo-rokaudeksi Palace-Bellevue -hotelliin. Päivän ajomatka noin 130 km.

Sunnuntai 31.8.2008Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Rovinjiin ja Motovuun. Rovinj on yksi kolmesta helmestä Istrian ran-nikolla. Kävely kivipäällystei-sillä kaduilla johtaa kaupungin sydämeen, St. Euphemian kirkkoon. Vapaata aikaa kau-punkiin tutustumiseen. Matka jatkuu Mirna-joen laaksoa pit-kin Motovun keskiaikaisen kaupungin kautta Livaden kau-punkiin, joka on tunnettu Istri-an tryffeleistä. Lounas Rovin-jissa. Illaksi palataan majoitus-hotelliin. Päivän ajomatka noin 180 km.

Maanantai 1.9.2008Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Italian puolelle Venetsiaan, maitse ja meritse. Venetsiaan tutustu-taan lyhyellä kiertokävelyllä sekä gondoliajelulla ja nauti-taan yhteinen lounas. Vapaata aikaa jää myös omatoimiseen tutustumiseen. Illaksi pala-taan Opatijan majoitushotel-liin. Päivän ajomatka noin 260 km.

Tiistai 2.9.2008Aamiainen hotellissa. Aamiai-sen jälkeen jätetään Opatija ja suunnataan kohti Kroatiaa ja sen pääkaupunki Zagrebia. Matkan varrella käydään Plitvi-cen järvialueen ainutlaatuisessa kansallispuistossa, joka on Kro-atian tunnetuin nähtävyys ja kuuluu myös UNESCO:n maa-ilmanperintökohteisiin. Kansal-lispuistossa nähdään kirkasve-tisiä, pieniä, portaittain sijaitse-via järviä, jotka liittyvät toisiin-sa solisevien purojen kautta.

Vesiputoukset, paikoin erittäin rehevä kasvillisuus, kalaparvet ja raikas ylänköilma painuvat mieliin puistovierailusta. Lou-nas Plitvicessä. Ennen Zagre-biin saapumista pysähdytään Rastoken vesiputouksilla. Zag-rebissa majoitutaan kahdeksi vuorokaudeksi hotelli Centra-liin. Päivän ajomatka noin 190 km.

Keskiviikko 3.9.2008Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Zagrebiin kiertoajelun yhteydessä. Omaa aikaa jää tutustua kaupunkiin omien mieltymysten mukaan ja tuliaisostoksia varten. Läk-siäisillallinen hotellissa.

Torstai 4.9.2008Varhainen aamiainen hotellis-sa. Aamiaisen jälkeen noin 140 kilometrin ajo Slovenian puo-lelle Ljubljanaan, josta Finnai-rin lento AY 722 lähtee Helsin-kiin klo 12.10. Klo 15.45 saa-vutaan Helsinkiin, josta kulje-tus Turkuun. Turkuun saavu-taan noin klo 18.30.

Matkalle mukaan voimassa-oleva ulkomaanpassi. Matkava-kuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen teke-misen jälkeen. Suomen lääkintä-viranomaiset suosittavat aina pitämään voimassa polio-, kurk-kumätä- ja jäykkäkouristusroko-tuksia. Tarkemmat tiedot roko-tuksista omasta terveyskeskuk-sesta tai rokotusasemalta. Va-luuttana Sloveniassa ja Italiassa on euro ja Kroatiassa kuna.

Hotellitiedot:City Hotel***Dalmatinova 15SI-1000 Ljubljana, Sloveniapuh. +386-1-239 00 00Hotelli sijaitsee Ljubljanan keskustassa. Hotellissa ravin-tola ja aulabaari. Huoneissa suihku, WC, puhelin ja TV.Hotel Palace-Bellevue***M. Tita 144/146HR-51410 Opatija

puh. +385-51-271 811Hotelli sijaitsee Opatijan kes-kustassa. Hotellissa uima-allas, sauna, ravintola, terassikahvi-la. Huoneissa suihku, WC, pu-helin ja TV.

Hotel Central***Branimirova 3HR-10000 Zagrebpuh. +385-1-4841122Hotelli sijaitsee Zagrebin kes-kustassa. Huoneissa suihku, WC, puhelin ja TV.

Matkan hinta:jäsenet 1855 euroaei-jäsenet 1877 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 180 euroa.

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku- Helsinki-Vantaa-Turku* linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Sloveniassa ja Kroatiassa* 2 vuorokauden majoitus Ljubljanassa 2 hengen huoneessa* 3 vuorokauden majoitus Opatijassa 2 hengen huoneessa* 2 vuorokauden majoitus Zagrebissa 2 hengen huoneessa* retki Venetsiaan* 7 aamiaista, 5 lounasta ja 2 illallista* sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan* paikallisoppaan palvelut* Matkarin matkanjohtajan palvelut

Matkanjohtaja:Leila Rajander

Vastuullinen mat-kanjärjestäjä:Matkapojat Oy

SLOVENIA-KROATIA-ITALIA 28.8. - 4.9.2008

Kevään teatteriohjelmassa:• ”Vaarallisia suhteita” Kansallisteatterissa 30.4.2008.• ”Hiirenloukku” Tampereen teatterissa 3.5.2008• ”Producers” Helsingin kaupunginteatterissa 10.5.2008• ”Missä kuljimme kerran” Helsingin kaupunginteatterissa 17.5.2008• ”Kuolemantanssi” Kansallisteatterissa 24.5.2008.

Tämä matka vie taiteen maailmaan: Taidekoti Kir-pilään, jossa on esillä suo-malaista taidetta 1800-lu-vun lopulta alkaen sekä taiteilijaravintola Eliteen, joka on ainutlaatuinen kult-tuuri- ja taiteilijaravintola - elämän estradi ja taiteili-joiden olohuone vuodesta 1932 alkaen. Illan päätteek-si seurataan Kansallisteat-terin Suurella näyttämöllä Ronald Harwoodin menes-tysnäytelmää ”Pukija”, jo-ka on humoristinen ja kos-kettava tarina tähtinäytteli-jän ja hänen pukijansa lä-heisestä suhteesta ja valot-taa teatterin tekemistä ku-lissien takaa. Rooleissa Eero Aho, Elli Castrén, Karin Pacius, Esko Salminen, Si-mo Tamminen, Miina Turu-nen ja Timo Tuominen.

Matkaohjelma:Lähtö klo 13.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jos-sa tutustutaan Taidekoti Kirpi-lään sekä ruokaillaan taiteili-jaravintola Elitessä. Klo 19.00 seurataan Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä ”Pukija” -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavu-taan noin klo 24.00.

Matkan hinta:jäsenet 96 euroaei-jäsenet 110 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin myöhäinen lounas* teatterilippu * sisäänpääsymaksu ja opastus Taidekoti Kirpilässä * matkanjohtajan palvelut

”PUKIJA” -MENESTYSNÄYTELMÄ, TAIDE-KOTI KIRPILÄ JA TAITEILIJARAVINTOLA ELITE HELSINGISSÄ LAUANTAINA 26.4.2008

Pilke silmässä, kieli poskessa Italian Rivieralle, ylelliseen hotelliin sijoittuva ”Täydelli-nen persikka” tasapainoilee kutkuttavasti farssin ja ro-manttisen komedian väli-maastossa. Vahingossa kuul-tu lemmekäs kohtaus saa ai-kaan väärinkäsitysten sarjan - tapahtumaketjun, jonka selvitessä katsoja pitää ha-tustaan kiinni. Näytelmässä, jota on jo vuosikymmenten ajan esitetty valtavalla me-nestyksellä ympäri maail-maa, täytyy olla jotakin eri-tyistä. Ferenc Molnárin lois-tavat huomiot teatterinteke-misen kiemuroista ja ihmis-luonteen heikkouksista ovat polttoainetta älykkäälle juo-nelle, joka saa katsojat ulvo-maan naurusta. Rooleissa Antti Litja, Vappu Nalban-

toglu, Carl-Kristian Rund-man, Eero Saarinen, Asko Sarkola, Pekka Strang, Joa-chim Wigelius, Sami Paasila ja Petri Palo.

Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jos-sa Kaupunginteatterissa seu-rataan ”Täydellinen persikka” -esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.

Matkan hinta:jäsenet 61 euroaei-jäsenet 75 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* teatterilippu* matkanjohtajan palvelut

”TÄYDELLINEN PERSIKKA”HELSINGIN KAUPUNGIN-TEATTERISSA PERJANTAINA 18.4.2008

• Oopperamatka Tallinnaan 13. - 14.6.2008• Kuninkaanlinnoista Taalainmaan idylliin 19. - 23.6.2008 • Lumoavia alppimaisemia ja Mozart konsertti: Saksa ja Itävalta 27.- 30.6.2008

• Visbyn keskiaikaiset tunnelmat 5. - 7.8.2008• Ikivihreä saari - Madeira 23. - 30.9.2008• Normandia, Mont St-Michel´in -luostarikylä, Pariisi ja Versaillesin palatsi 11. - 17.10.2008

Tervetuloa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimistoMatkarin matkoille

Kevään ja syksyn matkoja ulkomailla:

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkatoimisto MATKARI OY,Itäinen Pitkäkatu 30, Puh(02)2657913

Tapio Vanhatalo

N:o 1 - 2008 - 7Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Yhä useammin lääkärit kohtaavat vastaanotolla aktiivi-sen potilaan. Potilas saattaa katsoa, että hänellä on tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta ennen kuin lääkäri on tehnyt edes diagnoosin. Potilaalla voi olla myös valmis kanta ha-luamastaan lääkkeestä tai hoi-totoimenpiteistä.

Miten lääkärit sitten suhtau-tuvat näihin aktiivisiin potilai-siin ja heidän tietolähteisiin-sä?

Toiviaisen Helsingin yliopis-ton lääketieteellisessä tiedekun-nassa kansanterveystieteen lai-toksella tarkastetun väitöskirjan kyselyaineisto perustuu lääkä-reille esitettyihin kyselytulok-siin. Ne lähetettiin osana Lääkä-riliiton jäsenkyselyä.

Väitöskirjassaan Toiviainen käsittelee lääkärien kokemuk-sia ja näkemyksiä potilaasta aktiivisina kuluttajina. Tutki-muksessa kuluttajapotilailla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tekevät kliinistä hoitoaan kos-kevia valintoja ennen lääkärin tekemää diagnoosia. Vastaa-vasti kuluttajien ja potilaiden järjestöt ja erilaiset liikkeet saattavat edustaa heitä.

Potilaita kehotetaan ole-maan vastaanotolla aktiivisia. Heillä on sairauttaan koskeva paras kokemusperäinen asian-tuntijuus, lääkäreillä puoles-taan on ammatillista kokemus-ta ja lääketieteellistä tietoa sairauden hoidosta. Miten nä-mä kaksi asiaa saataisiin par-haiten yhdistettyä niin, että kumpikin olisi vastaanottoon tyytyväisiä?

-Yhä useampi potilas on aiempaa kiinnostuneempi aset-tumaan tasavertaiseen asemaan lääkärin kanssa, neuvottele-maan lääkärin kanssa tai jopa sanelemaan kuinka häntä tulee hoitaa, sanoo filosofian tohtori Hanna Toiviainen.

Joka viidesmyönteinenKyselyn mukaan joka viides lääkäri kokee osallistuvan po-tilaan hoitosuhteen myönteise-nä. Kielteisenä kokevia on kaksinkertainen määrä eli noin neljäkymmentä prosenttia.

Myönteistä suhtautumis-taan lääkärit perustelevat muun muassa yhteistyön paranemi-sella ja mahdollisesti hoitomo-tivaation paranemisella. Kiel-teisesti suhtautuvat puolestaan katsoivat, ettei potilailla ole riittävää asiantuntemusta hoi-topäätösten tekoon.

-Mielenkiintoinen jako oli julkisen ja yksityisen tervey-denhuollon välillä. Yksityis-lääkärit suhtautuivat myöntei-semmin aktiivisiin potilaisiin kuin julkisen terveydenhuollon piirissä toimivat, sanoo Toivi-ainen.

Viime vuoden maaliskuussa Turun kauppakorkeakoulussa potilaiden vaikutuksesta lääke-määräyksiin väitellyt kauppa-tieteen tohtori Elina Jaakkola päätyi samaan tulokseen. Yksi-tyissektorilla potilaat pystyvät vaikuttamaan huomattavasti enemmän lääkärin määräämiin lääkkeisiin, kuin julkisen ter-veydenhuollon puolella.

-Lääkäreiden käsityksen mukaan potilaiden kyky ja halua osallistua hoitopäätök-siin vaihtelee. Potilaiden

osallistuminen on yleistä etenkin sellaisten sairauksien kohdalla, jotka ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineis-sä tai mainonnassa. Hoito-myöntyvyyttä tukeakseen lääkärit pyrkivät usein mää-räämään potilaiden toiveiden mukaisia lääkkeitä, mikäli sille ei ole lääketieteellistä estettä, Jaakkola sanoo väi-töstiedotteessaan.

Jaakkolan mukaan yksityis-lääkäreillä on kilpailua poti-laista, joka osaltaan selittää heidän myönteisemmän suh-tautumisensa potilaiden toivei-siin. Asiakastyytyväisyys on tärkeämpää yksityispraktiikoil-le kuin potilasjonojen kanssa painiskeleville julkisen tervey-denhuollon yksiköille.

Tutkimustaan varten Elina Jaakkola oli haastatellut yli 90 lääkäriä viidessä maassa. Suu-rin osa haastattelukyselyistä on tehty Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa sekä Suomessa.

Suomessa yksityislääkärit eivät korostaneet lääkkeiden hinnan vaikutusta lääkkeen valintaan toisin kuin esimer-kiksi Isossa-Britanniassa. Siellä lääkkeen maksavat kli-nikat, Suomessa pääosin po-tilaat. Osan lääkekuluista korvaa Kela.

Erikoislääkärit myönteisempiäHanna Toiviaisen tutkimusten mukaan erikoislääkärit suhtau-tuvat myönteisemmin potilai-den pyyntöihin.

Eroa oli myös lääkärien suhtautumisessa reseptilääk-keiden yleisömainonnan täy-dellisen sallimiseen. Siihen kielteisemmin suhtautuivat eri-koistumattomat yleislääkärit.

Toisaalta he suhtautuivat vähemmän kielteisesti epäsuo-raan mainontaan potilasjärjes-töjen ja terveydenhuollon toi-mipisteiden kautta.

Mielenkiintoinen havainto oli myös lääkärien iän merki-tys suhtautumisessa resepti-lääkkeiden mainontaan. Mitä vanhempi lääkäri, sitä varautu-neempaa oli hänen suhtautumi-sensa kaupallisiin tahoihin. He myös suhtautuivat kriittisem-min potilaiden ja kuluttajien lääketiedon lähteisiin. Sen si-jaan he suhtautuivat myöntei-

semmin potilaiden aktiivisuu-teen ja pyyntöihin.

Lääkäreiltä kysyttiin miten hyödyllisenä he pitivät eri läh-teitä, kun kyse on lääketiedon jakamisesta potilaille tai kulut-tajille.

Tarjolla oli seitsemän tieto-lähdettä.

-Useampi kuin neljä viides-tä lääkäristä piti potilasjärjes-töjä ja apteekkeja hyödyllisinä lääketiedon jakajina, sanoo Toiviainen.

Lähes puolet, 44 prosenttia, piti lääkemainoksia hyödyllisi-nä ja yli kolmannes haitallisina (20%) tai hyödyttöminä (16%).

-Tiedelehdet, perinteinen media, sanomalehdet, televisio ja radio, aikakauslehdet ja jopa Internet saivat selvästi enem-män kannatusta kuin lääkemai-nokset.

Toiviaisen mukaan Internet on osoittautunut hankalaksi. Siellä on monen tyyppistä ai-neistoa: kaupallista, viran-omaistietoa, potilasjärjestöjen sivuja, keskustelupalstoja, blo-geja ja niin edespäin. Tiedon luotettavuutta on usein vaikeaa todentaa.

-Tutkimuksissa ihmiset sa-novat pitävänsä luotettavam-pina viranomaistahoja, järjes-töjä ja tieteellisiä julkaisuja. Käytännössä tietoa etsiessä tiedonhaun lähtökohtana eivät ole lääketieteelliset yhteisöt, kirjastot tai teknisesti opti-maaliset hakutavat, vaan ylei-set hakukoneet, joilla ei saa optimaalisia tuloksia tieteelli-

sen tiedon suhteen. Kaupalli-set lähteet ponnahtavat haku-koneiden hakutulosten kär-keen, painottaa Hanna Toivi-ainen.

Filosofian tohtori Hanna Toiviainen on toiminut yli kymmenen vuotta Stakesin tut-

kijana, mutta siirtyi toukokuun alussa Suomen Kuluttajaliit-toon kehittämispäälliköksi. Samalla hän toimii liiton ter-veyspalvelujen asiantuntijana.

Teksti: Timo MobergKuva: Roni Lehti

Lähes puolet lääkäreistä suhtautuukielteisesti aktiivisiin potilaisiin

FT Hanna Toiviaisen mu-kaan potilaista kilpailevat yksityislääkärit ovat myönteisempiä hoidon suunnitteluun osallistuvia potilaita kohtaan kuin jul-kisen terveydenhuollon piirissä toimivat lääkärit.

Potilailla on yhä useammin tietoa sairauksistaan ja he haluavat aktiivisesti osallistua heitä koskeviin hoito-päätöksiin.

Esko Hirvinen fysioterapeutti0400 510 314

Juha Karppanen fysioterapeutti050 550 9369

Pasi Vesakuntohoitaja0400 510 315

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turkupuh. 265 7944 - avattu uusi toimipiste Karinankulmassa!

Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400 510 315

- lymfaterapia - veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

TÄLLÄILMOITUSKUPONGILLA

MAALIS-HUHTIKUUNTARJOUS

ILMAINEN HOITOKERTA10-KERRAN

HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

Entäs sitten? Kai lääkäri re-septin voi kirjoittaa? kysyy Wagner.Mitä siitäkin tulisi, jos se oli-si noin yksinkertaista? vastaa lääkäri. Siinä kiteytettynä Hanna Toiviaisen väitöskir-jan tulokset Juban sarjaku-vahahmon Wagnerin kautta tulkittuna. Sarjakuva komis-taa Toiviaisen väitöskirjan kantta.

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ - OSALLISTUSYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJAAN

Pankkitili 571345-2505 Keräyslupa ESLH-2006-10922/TU-52

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2008 - N:o 1

Professori Tuula Salmi ei pe-rinteisen turkulaismatematii-kan mukaan voi vielä laskea itseään täysin turkulaiseksi, koska maaginen ”turkulaiseksi 50 vuodessa” -luku jää muuta-maa vuotta vajaaksi. Turkuun kuopiolaissyntyisen Salmen toivat aikanaan lääkäriopinnot ja täällä hän on elämäntyönsä tehnyt. Erikoisalaa miettiessä gynekologia ja erityisesti nais-ten syöpätaudit tuntuivat omal-ta hyvin varhain. ”Tämä se on”, hän muistaa ajatelleensa Tyksin naistenklinikalla nais-ten syöpäosastoon tutustuttu-aan. Saman osaston osastonyli-lääkärin tehtävät Tuula Salmi peri opettajaltaan, professori Matti Grönroosilta vuonna 1986 ja siltä paikalta hän jäi eläkkeelle vuosi sitten.

Tunnustuspalkinnon jakajat halusivat nostaa esiin Salmen työn sekä yliopistosairaalassa että yksityissektorilla. 30 vuo-den aikana hän on ollut luke-mattomien vaikeasti sairaiden ihmisten luotettava tuki ja tur-va. Potilastyön lisäksi hän on tehnyt mittavan tieteellisen uran, ohjannut väitöskirjoja, toiminut vastaväittäjänä ja jul-kaissut yli 70 tieteellistä artik-kelia. Salmen opetustyön mer-kitystä kiitetään: ”Hän on opet-tanut terveydenhuollon am-mattilaisille paitsi lääketiedet-tä, myös sekä puhein että omalla esimerkillään lääkärinä olemista. Hänen potilaita kun-nioittava, lämminhenkinen ja sopivalla huumorilla höystetty potilastyönsä on jättänyt lähte-mättömät muistijäljet tuleviin lääkäreihin”, perustelevat pal-kitsijat.

Potilaidensa ja asiallisen tiedonsaannin puolesta Salmi on tottunut puhumaan. - Poti-laat tarvitsevat tietoa ja suoraa, kunnioittavaa puhetta. Raskai-den asioiden kertomisessa voi huumorillakin olla osansa toi-von tuojana. Vaikka kyllä vaka-vasta taudista tiedon antaminen on aina lääkärillekin raskas asia, varsinkin jos potilas on nuori ja gynekologiseen syö-pään sairastuessa lapset ovat vielä hankkimatta.

Hoidot kehittyneet huimastiTuula Salmi on nähnyt työ-uransa aikana naisten syöpä-tautien hoidon valtavan kehi-tyksen. 1960-luvun alussa sä-dehoitojen teho oli nykyistä paljon heikompi ja nykyisistä syöpäsoluja tuhoavista solun-salpaajista voitiin vain uneksia. Nykyisillä solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmillä voi-daan monia naisten syöpiä hoi-taa todella tehokkaasti. Ongel-mana on edelleen se, että mo-nissa tapauksissa hoitoon ha-keudutaan liian myöhään.

Joukkotarkastukset laskivat Suomessa kohdunkaulasyöpi-en määriä vuosittaisesta 500:sta alle 150:n tapauksen. - Se on loistava saavutus. Säännöllisil-

lä emättimestä ja kohdusta ote-tuilla irtosolunäytteillä eli ns. Papa-kokeilla kohdunkaulan syövät voidaankin löytää jo esiasteina ja hoitaa ennen kuin ne ehtivät kehittyä varsinaisik-si syöviksi. Papa-näytteessä käyminen on edelleen naisen varminta syövänehkäisyä, kai-kenikäisille naisille. Nuorten naisten lepsuilu joukkotarkas-tusten laiminlyömisenä huo-lestuttaa. Hyvät tulokset mene-tetään nopeasti, jos Papa-ko-keessa ei käydä säännöllisesti, hän muistuttaa.

Uuteen papilloomavirusro-kotteeseen Salmi suhtautuu toiveikkaasti. Gynekologisilta tulehduksilta ei aina voida vält-tyä, vaikka yritettäisiinkin. Ny-kyään kun ehkäisy hoidetaan useimmiten e-pillereillä, jää kondomin käyttö vähemmälle, vaikka kondomi ehkäisisikin sukupuoliyhteydessä leviäviä tulehduksia. Rokotteella voita-

neen tulevaisuudessa ehkäistä syövän taustalla usein vaikut-tavia papilloomavirustuleh-duksia, mutta rokote tulisi an-taa jo murrosikäisille tytöille ennen sukupuolielämän aloit-tamista. Papa-näytettä ne eivät koskaan korvaa. Mielenkiintoi-sia tuloksia rokotteiden tehosta saadaan seuraavaksi viisivuo-tisseurannassa.

Verinen vuoto vaihdevuosien jälkeen aina hälytysmerkkiKohdun runko-osan syöpä on yleisin naisten gynekologinen syöpä. Varhain todettuna sen ennuste on hyvä, valitettavasti vain monet naiset hakeutuvat hoitoon liian myöhään. Verinen vuoto vaihdevuosien jälkeen on aina hälytysmerkki, silloin täytyy lähteä lääkäriin - joko

terveyskeskukseen tai omalle gynekologille. Säännöllisiä gy-nekologikäyntejä Salmi pitää myös naisen hyvänä henkiva-kuutuksena. - Rutiinitarkastus-ten ohella gynekologina vas-taanotolla käsitellään usein monia muitakin naisen elämän tärkeitä asioita. Olen itse pitä-nyt yksityisvastaanottoa vuo-desta 1976 ja monet potilaat ovat tulleet tuona aikana hyvin tutuiksi.

Viime vuosien hormonihoi-tokohuun Salmi suhtautuu tyy-nesti. Hormonikorvaushoidot ovat hyvä apu niille naisille, joilla on vaikeita vaihdevuosi-oireita. Kaikki eivät hormoni-korvaushoitoja tarvitse eikä niitä ole tarkoitettu iän kaiken käytettäviksi, taukoa voi pitää halutessaan ja kokeilla pärjäi-sikö ilman. Nykytiedon mu-kaan alle viiden vuoden hor-monikorvaushoito ei nosta rintasyöpäriskiä. Säännöllises-tä seurannasta ja mammografi-oista on syytä huolehtia. Sa-malla tulee hoidettua myös tarvittavat papa-näytteet, jotka vaihdevuosien jälkeenkin ker-tovat tärkeistä asioista.

- Kohdunkaulasyövät, joita yliopistosairaalassa hoidamme, löytyvät usein juuri naisilta, joilla edellisestä papa-kokeesta on jo liian monta vuotta. Vasta ylimääräinen verinen vuoto on säikäyttänyt heidät hakeutu-maan hoitoon.

Munasarjasyöpä on hanka-lin gynekologisista syövistä, koska oireita ilmaantuu yleen-sä vasta kun syöpä on jo eden-nyt. Epämääräiset vatsavaivat ja vatsan kasvu nesteen kerty-essä vatsaonteloon tuovat yleensä naiset lääkärille.

Ulkosynnytinten syövät saattavat paljastua, kun harmit-tomalta tuntunut haava tai han-kauma ei parane tai luomeksi tulkittu näppylä rikkoutuu ja jatkaa vuotamista. - Kipeitä paikkoja, jotka eivät tunnu pa-ranevan pitäisi näyttää lääkäril-le herkästi. Mitä pidemmälle vaivojensa kanssa jää mietti-

mään, sitä enemmän menete-tään aikaa, jolloin mahdollista syöpää voidaan hoitaa.

Oikeaa tietoa syövästä ja naistentaudeista Tuula Salmi on jakanut myös kirjoittajana ja asiantuntijana. Viimeksi hän kirjoitti tietopaketin gynekolo-gisista syövistä Riitta Laineen ”Miksi minä? Ja mikä on ennu-steeni” -kirjaan, jossa kuusi syöpää sairastavaa naista on kertonut omat tarinansa taudin toteamisesta uuteen alkuun. (Edita 2007). Tuula Salmeen ovat myös monet toimittajat tottuneet tukeutumaan tarvites-saan selväsanaista asiantunti-jaa, joka osaa punnita mm. uusimpien tutkimusten merki-tystä potilaiden kannalta.

Eläkepäivinään toimen nainen jatkaa edelleen yksi-tyisvastaanottoaan kahtena iltapäivänä viikossa. Uusia potilaita hän ei kuitenkaan enää ota. Kotona kaapit on tul-lut perusteellisesti siivottua ja ennen harvinaista vapaata ai-kaa on nyt mahdollista käyttää vaikkapa lastenlasten kulje-tuksiin tai liikuntaan. Kunto-sali ja uinti ovat ohjelmassa säännöllisesti keskiviikkoisin, viikonloppuisin aikaa kuluu vapaa-ajanasunnolla Lohjan suunnalla. Elämässä on kym-menen vuotta sitten sairaste-tun hyvänlaatuisen aivokas-vaimen ja kolme vuotta sitten laajennetun sepelvaltimotuk-keuman jälkeen paljon väriä ja hyvää makua.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Jonny Holmén

Professori, gynekologi ja gynekologisen on-kologian erikoislää-käri Tuula Salmi on tehnyt tärkeää työtä lounaissuomalaisten naisten syöpätautien asiantuntijana. Näistä ansioistaan Turun-maan Duodecim-seu-ra palkitsi hänet mar-raskuussa tunnustus-palkinnollaan.

Kysykää huolestuttaviin asioihin rohkeasti asiantuntijan mielipidettäProfessori Tuula Salmi kannustaa naisia

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee

joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

TERVETULOA!Apteekkari ja koko henkilökunta

Lääkäriasema Mehiläinen

Linnan Apteekki, avoinna joka päiväma-pe klo 8-20, la 10-18, su 11-19

Pysäköinti P-louhi

NYT SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Professori Tuula Salmi (kesk.) sai Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon. Kuvassa myös seuran puheenjohtaja, tulosaluejohtaja Päivi Rautava ja Turun lää-ketiedepäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, ylilääkäri Erkki Pekkala

Tervetuloa uuteen

lääkärikeskus-sairaalaan

Olemme avanneet Turkuun uuden lääkärikeskus-sairaalan osoitteessa Aninkaistenkatu 13. Uusi toimipaikka sijaitsee aivan Turun keskustassa, linja-autoaseman vieressä. Samalla aiemmin eri osoitteissa toimineet yksikkömme Terveystalo

TeslaVagus, Terveystalo Allergiakeskus, Terveystalo

Verkahovi, Terveystalo Sibeliuksenkatu ja Terveystalo

Päänsärkykeskus ovat siirtyneet saman katon alle.

Ajanvaraus 030 633 9565tai www.terveystalo.com

www.terveystalo.com

N:o 1 - 2008 - 9Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

OP-bonukset.

Laske omat OP-bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus.

Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Isommat

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2008 - N:o 1

Lounaissuomalaisen syövän-torjuntatyön toimijat kokoon-tuivat joulukuussa 30. kerran juhlistamaan syövän vastaisen taistelun viimeaikaisia saavu-tuksia ja tarkastelemaan sen ajankohtaisia haasteita niin käytännön kuin tutkimustoi-minnankin saralla.

Tilaisuuden alkajaisiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen puheenjohtaja, kauppa-neuvos Risto Korpela kiitteli kulunutta vuotta toimintarik-kaaksi ja ilmaisi huolensa yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden kohtaamasta ve-rolain tulkintamuutoksesta, joka uhkaa kuormittaa niitä jatkossa tarpeettomalla byro-kratialla.

Eturauhasseulonto-jen kannattavuus selviämäisilläänDosentti, urologian ylilääkäri Martti Nurmi Tyksin kirurgian klinikalta loi Lounaissuomalai-sen Syöväntorjuntapäivän tapah-tumassa katsauksen jatkuvasti yleistyvän eturauhassyövän ny-kyisyyteen ja tulevaisuuteen. Etu-rauhassyöpätapaukset ovat olleet viime vuosina rajussa kasvussa, mikä selittyy miesväestön vanhe-nemisella, diagnostisten menetel-mien paranemisella sekä miesten aiempaa aktiivisemmalla hakeu-tumisella tutkimuksiin. Tällä het-kellä uusia eturauhassyöpiä tode-taan vuosittain noin 5500.

Nurmi kertoi, että eturauhas-syövän joukkoseulontojen kan-nattavuus voi ratketa hyvinkin pian. Suomi osallistuu laajaan eurooppalaiseen tutkimukseen, jolla eturauhassyövän seulonnan hyödyllisyyttä selvitetään. Tulok-sia odotetaan jo vuonna 2008. Tähän saakka hyödystä ei ole ol-lut varmuutta, joten naisten mam-mografiaseurannan kaltaisia kal-liita joukkotutkimuksia ei ole toistaiseksi miehillä aloitettu.

- Varhaisdiagnostiikka on eturauhassyövässä tärkeää, mut-ta toisaalta seulonnassa löytyy kasvaimia, joista ei miehelle ole hänen elinaikanaan terveydellis-tä haittaa. Kaikki eivät eturau-hassyövän hoitoa tarvitse tai hyödy siitä, Nurmi esitelmöi.

Syöpätutkijan ja -lääkärin ansioistaan Osmo Järvi -mitalil-la palkitun Nurmen mukaan eturauhassyövän tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden tarve kas-vaa joka tapauksessa nopeasti, koska eturauhassyövän odote-taan yleistyvän jatkossa edel-

leen, kun miesväestö vanhenee. Yhä useampi eturauhassyövän sairastanut tarvitsee tulevaisuu-dessa seurantaa ja tukea. Par-haillaankin elossa on yli 29 000 eturauhassyövän sairastanutta miestä. Tutkimukseen panosta-minen on ensiarvoisen tärkeää.

- Tarvitsemme välttämättä uusia ja tarkkoja merkkiaineita, joiden avulla diagnoosi ja kas-vaimen käyttäytymisen arviointi tulee tarkemmaksi, Nurmi ko-rosti. Lisätietoa tarvitaan myös jäädytyshoidon kaltaisista uusis-ta hoidoista sekä eri hoitojen hyödyistä eri potilasryhmille.

Eturauhassyöpää hoidetaan eturauhasen poistoleikkauksel-la, sädehoidoilla, jäädytyshoi-dolla sekä hormonihoidolla. Nurmi väläytti esitelmässään

myös ennaltaehkäisyn mahdol-lisuutta tulevaisuuden eturau-hassyövän hoidossa. Tutkimus-työ on vasta alussa, mutta jona-kin päivänä eturauhassyöpää saatetaan ehkäistä esimerkiksi lääkityksellä ja ruokavaliolla.

Tunnustusta syöväntorjunnan veteraaneilleValtiopäiväneuvos Ensio Laine vastaanotti tilaisuudessa järjes-tyksessä 32. Lauri Rauramo -mitalin.

Laine on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n luottamustehtävissä lähes kol-men vuosikymmenen ajan. Kan-sanedustajavuosiensa toiminnal-laan hän pyrki keskeisesti vai-

kuttamaan syöväntorjuntaan lainsäädännön tasolla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen val-tuuskunnassa Laine on toiminut vuodesta 1986 ja hän on osallis-tunut aktiivisesti syöpätyöhön muun muassa Syöväntorjunta-talkoiden lipaskerääjänä.

- Suuria asioita saavutetaan vain yhteisvoimin. Jokaiselle ei riitä mitalia, mutta vastaavaa tunnustusta ansaitsevat kaikki, jotka ovat mukana syöväntor-juntatyössä, Laine korosti.

Kuudennella Matti Koivurin-ta -mitalilla palkittiin rouva Tel-lervo Koivisto, joka on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toiminnan suojelija vuo-desta 1990 ja edistänyt syövän-torjuntatyötä toiminnallaan.

Rouva Koivisto oli estynyt osal-listumasta tilaisuuteen, mutta ilmoitti mielihyvin vastaanotta-vansa mitalin.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y.:n pöytäviiri myönnet-tiin rouva Sointu Heinoselle lähes kahden vuosikymmenen arvok-kaasta vapaaehtoistyöpanoksesta, FM Anneli Saleniukselle pitkästä urasta Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen matkailutoiminnan edistäjänä ja oppaana sekä taitei-lija Timo Rautalalle kiitoksena merkittävästä työstä hyvänteke-väisyyskonserttien järjestäjänä veritautia sairastavien syöpäpoti-laiden hyväksi.

Teksti: Jarna LindroosKuvat: Ari Peuho

Perinteisen Lounais-suomalaisen Syövän-torjuntapäivän tilai-suudessa pääosassa oli miesten yleisin syö-pätauti, eturauhas-syöpä. Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyk-sen ja Moikoisten Syöväntutkimussääti-ön järjestämässä ti-laisuudessa jaettiin myös tuttuun tapaan syöväntorjuntatyön tunnustuksia sekä Lounaissuomalaisten syöpärahastojen apu-rahoja.

Eturauhassyövän kohtaamiseen tarvitaan tarkempia merkkiaineitaSyöpä edelleen kasvava haaste 30:ntena Syöväntorjuntapäivänä

������������ �����������������

������������������������������ �������� �������������������������������������������

����������� �!�"# ��$���������%&���!�"# ��$���������'"���������$���������(�������$��������������!�"# ��$��

�������')�� ������$�������������"*�� �!�"#�����������"'�����))��$�����������"��!�"#�������+��&����$��

����������� ������������������� ������� ��������� ��������������

�������� ������������� ������� ������� ������� ������������� � ������������������������������ ������� ��������� �������� !� "�#$�%���� ���������� ���&���������� �'���������(��������� )� �#$����� ������� �������� ��� ��������%���� ������� �� ������� ������ �&����&� ���������*�� "+#$��� ����� ������ ���&������������ � �����'��� ��������*������� #+#$�,���� ������������"##$��������(��������� "+#$�%������ ������� � �������-.�/-�0�1 2 +#$���� 2 +#)3����������� ������������ ���

%������ ����24� ��� ������������"!�.)#���15�����������3����2����������������".�)-#���5���������������������6�7� � �������!2����-2��� � ������� ����2�����)2��� �8��������������&��������������������!�$9:�/�+ ##�����;<"2'����� -:9""/�7+�������� ��������������������� �������������

����������� �������� !�������������"

'�� ��&���,�"��&�&��-���",����&��&������� �&��� ����&����&��.���&����%����"�� ��/�#�������&��&����"-�����0���&�&��-������"��-�,������������������&�������"���

�������� ����*���������'���� �����= �����������������������

>�&������ ����� � ����������*����������7�������������������,�����������������2��� ����������,���� ��&�� ������������*�&��������������������������������;<"2'��������� � -�7+����������������

����� ���%�8��(� ��� �2������? &� ������� � .�"!#���1���������������)##��3

�������)�)2.�#�+ ##�����;<"2'����� !$2 .:�7+��@����2������? &� ������� �"#�. #���1���������������)##��3

�������-�/2!�.�+ ##�����;<"2'����� -2 !-�7+������ ��������������������� �

���������������������������������

Valtiopäiväneuvos Ensio Laine vastaanotti tilaisuudes-sa järjestyksessä 32:nnen Lauri Rauramo-mitalin. Val-tiopäiväneuvos Laine on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n luottamustehtävissä lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Mitalin luovuttivat Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Matti Koivurinta ja puheenjohtaja Risto Korpela.

Dosentti, urologian ylilääkäri Martti Nurmi piti Lounais-suomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa Os-mo Järvi-juhlaesitelmän. Dosentti Nurmi totesi esitel-mässään mm., että eturauhassyövän joukkoseulonto-jen kannattavuus voi ratketa hyvinkin pian. Suomi osallistuu laajaan eurooppalaiseen tutkimukseen, jolla eturauhassyövän seulonnan hyödyllisyyttä selvite-tään.

N:o 1 - 2008 - 11Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

������������ �����������������

���������������� ������������������������� �������������� ������������������������!����������������"#�������� ��������

������ ���������������������������������������������������� �����������������������������������$������������

��������������� �������� ������������ ��

�������������%&'������������������������������������������()�������*+���,������������,�����+#������#����������������������������,���%&'-�����������,���.���������,��,��,��������(���,��������������������������������������������(

������(/&(&0&�1�2���(�����(������3&&�14)#�������+���������5.6�7.0��89&&�����: /�9/&�9''��8��(

�� ������������������������������� �

������������������� �!"�����#$%&$����'$!($!�)**$+�������������.���������,����������#�����������#����,�����������������������������,���������(��;����������(�3����,�++��.��������,���.����������.�:<8�����������������+������������������(!����,�����+*��;����:��+��;���������+�,�����������(

��������/&7�;���.�#������(�9'�60&�1.��;�#������(�/9�60&�1()#�������+���������5.3(7.5�89&&���.: /�9/%�976��8��(� �����#���������++���������������3&&�1(

����($$�,$)%)��������������������9��#(� &9&�%5'�%&&&����(--��)�$&�)��$��0�/&.�������0�9'.���9&�95

Myönnetyllä apurahal-la selvitetään mahdolli-suutta estää melanooman verisuonitusta, joka vai-kuttaa syöpäkasvaimen kykyyn saada kasvulleen elintärkeää happea ja ra-vinteita sekä tuottaa etäpe-säkkeitä. Ensimmäisiä tu-loksia tutkimuksesta on odotettavissa jo kahdessa vuodessa.

Syöpätautien erikois-lääkärinä toimivan Vihisen mukaan tavoitteena on pys-tyä luokittelemaan mela-noomapotilaat tulevaisuu-dessa eri ennusteryhmiin ja

ohjata heitä yksilöllisiin hoitoihin, joita verisuoni-tuksen estokin edustaa. Tällä hetkellä kaikki mela-noomapotilaat saavat le-vinneessä tautitilanteessa samantyyppisiä solunsal-paajahoitoja, vaikka mela-noomat etenevät eri poti-lailla eri tavoin. Siksi me-lanooman uusimiseen ja leviämiseen vaikuttavien tekijöiden löytyminen on tärkeää.

Tutkimustulokset vaikuttavat laajasti- Tuloksemme vaikuttavat luultavasti useimpien mela-noomapotilaiden hoitoon. Ennustetekijätutkimus to-

teutetaan Tyksissä, mutta kliininen hoitotutkimus on jo käynnissä samanaikai-sesti kaikissa yliopistosai-raaloissa, Vihinen kertoo.

Uusia ihomelanoomata-pauksia diagnosoidaan vuo-sittain noin 800 ja määrä on jatkuvasti kasvussa. Tällä hetkellä kaikista potilaista 80 prosenttia paranee sai-raudesta, ja varhaisvaiheen ohuen ihomelanooman py-syvä paranemistodennäköi-syys leikkauksen jälkeen on jopa 95 prosenttia.

Vihinen erikoistui syö-pätauti- ja sädehoitolääkä-riksi vuonna 2004. Hän kiinnostui melanooman hoidosta opintojensa lop-puvaiheessa, koska se tar-josi runsaasti uusia tutki-

muksellisia haasteita. Par-haillaan Vihinen toimii myös Suomen melanoo-maryhmän puheenjohtaja-na.

Laajassa melanoomatut-kimushankkeessa ovat mu-kana myös Tyksin syöpä-tautien klinikan ylilääkäri, professori Seppo Pyrhönen, Tyksin kirurgian klinikan erikoislääkäri, plastiikkaki-rurgi Ilkka Koskivuo, Tyk-sin ihotautien klinikan pro-fessorin, ylilääkäri Veli-Matti Kähärin tutkimusryh-mä ja professori Johanna Ivaskan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutki-musryhmä.

Teksti: Jarna LindroosKuva: Ari Peuho

LT Pia Vihiselle myönnettiin ensimmäinen kolmivuotinen tutkimusapuraha vuosille 2008-2010. Apuraha on suunnattu melanooman hoidon kehittämi-seen sekä taudin kliinisten ennustekijöiden määrittelemiseen potilaiden kudoksista ja verinäytteistä.

Syöpärahastot tukivat nuoria tutkijoita:

Kasvaimen verisuonituksen estosta haetaan tehoa melanooman hoitoonLounaissuomalai-set syöpärahastot jakoivat 103 600 euroa tutkimus-, väitöskirja- ja mat-ka-apurahoja syö-väntutkimukseen. Suurin niistä oli LT Pia Vihisen vas-taanottama 24.000 euron osuus kolmi-vuotisesta, yhteensä 75.000 euron suu-ruisesta tutkimus-apurahasta vuosille 2008-2010. Apura-ha on suunnattu melanooman hoi-don kehittämiseen sekä taudin kliinis-ten ennustekijöiden määrittämiseen po-tilaiden kudoksista ja verinäytteistä.

Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen apurahat

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot jakoivat apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan yhteensä 103.600 euroa. Väitöskirja- ja tutkimusapurahoja jaettiin yhteensä 91.000 euroa seuraavista rahastoista:

Elvi ja Emil Heikkilän muistorahastoFM Aura Kaunisto 3.000

Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto

LL Atte Kivisaari 3.000

Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastoLL Ilkka KoskivuoLL Aino RönnbladFM Kati Talvinen

3.000 3.000 3.000 9.000

Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahastoLL Minna Koskenvuo 3.000

Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastoFM Minna Niemelä 3.000

Anja ja Juhani Lundenin rahastoDos., LT Kirsti Jahnukainen 1.500

Anneli ja Hannu Niemisen rahastoDos., LT Kirsti Jahnukainen 3.000

Professori Lauri Rauramon muistorahastoLL Marja Sarkola 3.000

Martti ja Mikael Ruolan rahastoFM Jukka Alinikula 3.000

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahastoMD, PhD Abdelbaset BuhmeidaDos., LT Kirsti Jahnukainen

10.000 5.500 15.500

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan SyöpärahastoDos., FT Ari HinkkanenLT Pekka TaimenLT Pia Vihinen

10.000 10.000 24.000 44.000

Yhteensä 91.000

Lisäksi jaettiin ja varattiin myöhemmin jaettaviin matka-apurahoihin 12.600 euroa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2008 - N:o 1

Lomajaksot28.4.-3.5. ja 10.-15.11.2008. Hakemusten palautus yhtä kuukautta ennen lomajak-son alkua.

Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turun Hirvensalos-sa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali.

Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen

Meri-Karinassa 28.4.-3.5. ja

10.-15.11.2008Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapal-veluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on rauhallinen paikka ja oheistoiminnot on suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tarpeita.Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäris-töön.Hakemuslomakkeita saatavana:Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. (02) 2657 610, e-mail: kurssi@lssy.fi

POLIKLINIKKAKARINA

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariPallasmaa NanneliRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli KaleviKIRURGIAAaltonen RiittaAuranen AarreVänttinen EskoSYÖPÄTAUDITAsola Raija (ei uusia potilaita)Huovinen RiikkaKankuri-Tammilehto MinnaKorkeila EijaKätkä KaleviMinn HeikkiPaija Outi (ei uusia potilaita)Ristamäki RaijaValavaara RitvaPSYKIATRIAPitkänen Marketta (ei uusia potilaita)SISÄTAUDITAsola Markku (ei uusia potilaita)Pirilä Laura (geriatria, reumataudit)Remes KariSeppälä Pentti (ei uusia potilaita)Toivanen Auli

Itäinen Pitkäkatu 3020700 TURKU

• erikoislääkäreiden vastaanotot• kirurgiset toimenpiteet• gynekologiset ultraäänitutkimukset• laboratoriotutkimukset• irtosolunäytteiden otto (Papa)• luomihuolipoliklinikka• perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksellaErityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla:- ei poliklinikkamaksua (7.00 e)- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoinErityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille:- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Avoinnama-to klo 8-18,perjantaisin suljettu

Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille) 2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30) 2657 921 (laboratorio)

Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina ja Matkatoimisto Matkari Oy ovat muuttaneet takaisin entiseen osoitteeseen Itäinen Pitkäkatu 30, Turku.

Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua tupa-koinnista rippikoululeireillä. Noin joka kuudes 15 vuotta täyttänyt suomalaisnuori tupakoi päivittäin. Keskustelussa ei ole kiistetty tupakkatuotteiden terveysvaaroja tai vähä-telty sitä, että tupakkatuotteiden myyminen alle 18-vuoti-aille on laissa kiellettyä. Siksi huoltajilta pyydettävä tupa-kointilupa tai tupakkapaikan osoittaminen leirillä eivät ole lain hengen mukaista. Toisaalta leirien pitäjät eivät ole kokeneet mielekkääksi jahdata tupakointikieltoa rikkovia nuoria ympäri leirialueen. Lisäksi on pelätty, että salaa tupakoivat nuoret aiheuttavat metsäpalovaaran. Leirien pi-täjät eivät myöskään voi ryhtyä nikotiinikorvaushoidon valvojiksi niin kuin joku on ehdottanut. Kesällä 2007 Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska jyrähti Helsingin Sanomien yleisönosastossa kirkkohallituksen edustajalle, joka oli todennut: ”Kirkon mielestä täydellinen tupakointikielto aiheuttaisi käytännön ongelmia ja syrjisi osaa nuorista.” Puska vaati, että kirkon tulisi olla mukana yhteiskunnan pyrkimyksissä kohti terveempää savutonta Suomea. ”Kirkon ensisijaisena tehtävä ei todella olekaan tupakasta, alkoholista tai huumeista vieroitus. Mutta se ei tarkoita sitä, että näiden aineiden käyttö saisi olla sallittua rippileirillä,” hän kirjoitti.

Yhden savukkeen elämää lyhentävävaikutus on 17 minuuttiaKeskustelussa on jäänyt sivuun se, että tupakointi ei ole mikä tahansa tapa. Elinajan odote lyhenee 10 vuodella, kun säännöllinen tupakointi on alkanut nuorena. Yhden ainoan tupakan elämää lyhentävä vaikutus on 17 minuuttia! Myös elämän laatu heikkenee monien sairauksien puristuksessa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tupakka on mittasuh-teiltaan kaikkein pahin torjuttavissa oleva terveysvaara. Siihen ei kirkossa voida suhtautua leväperäisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tulkinnut maallisia lakeja kirjaimellisesti osana ongelmien ratkaisua. Tätä tiukkaa linjaa seuraten savuton rippileiri on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Suosittelen Kauhajoen seurakunnan vuoden 2008 rippileirin ilmoittautumiskaavakkeessa ollutta ohjet-ta: ”Tupakointi on ehdottomasti kielletty rippikoulussa. Tupakovien kannattaa siis aloittaa tupakkalakko hyvissä ajoin ennen leiriä! Jos tämä tuntuu mahdottomalta, suosit-telemme iltapäivärippikoulun valintaa.”

Pentti HuovinenKirjoittaja on kansanterveyslaitoksen professori,

Turun ja Kaarinan seurakunta-yhtymän kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Nollatoleranssirippileirientupakoinnille

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

Taina Niemelägsm 0400 821 559

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 3030taina.niemela@tnoy.fi

N:o 1 - 2008 - 13Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Oma tai läheisen ihmi-sen syöpäsairaus on ol-lut useimpien niitten motiivina, jotka ovat lahjoittaneet joko testa-mentissaan, muisto- tai merkkipäivälahjoituk-sena varoja syöväntor-juntatyöhön.

Keskimäärin peräti viisi testa-menttilahjoitusta ohjautuu joka vuosi Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen kautta syöväntor-junnan tutkimukseen ja hoidon vahvistamiseen. Nämä lahjoi-tukset tehdään enimmäkseen hiljaisuudessa. Yhdistys julkis-taa yksityisen testamenttilahjoi-tuksen vain, jos lahjoittaja on erityisesti sitä toivonut. Silti nämä lahjoitukset ovat lounaisen Suomen syöväntorjuntatyössä jatkuvasti vaikuttava ja vahva voimavara. Niiden tuotolla on käynnistetty lukuisia syöpäsaira-uksien tutkimushankkeita ja pal-kattu lisävoimia sekä hoito- että tutkimustyöhön. Myös muun muassa palveluasuntojen raken-taminen Saloon oli testamentti-lahjoituksen ansiota. Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan mukaan keskiverto tes-tamenttilahjoittaja on tavalli-nen, ammatissa toiminut, usein varsin vaatimattomasti elänyt henkilö, joka haluaa kantaa kortensa kekoon helpottaak-seen kärsivien kanssaihmisten osaa. -Testamentin avulla osa lahjoittajan henkilökohtaisesta elämäntyöstä ja perinnöstä jat-kaa tällä tavoin elämää hänen kuolemansa jälkeen, Kari Oja-la määrittelee.

Pienistä puroista miljooniin euroihin Lahjoitusten suuruus vaih-telee yleensä paljonkin. Suurin Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tykselle osoitettu testamentti-lahjoitus lienee vuonna 2001 Erik ja Marianne Frejborgin jälkisäädöksessä määrätyt 12 miljoonaa markkaa eli noin kaksi miljoonaa euroa syövän-torjunta- ja saattohoitotyöhön. Arkkitehti Erik Frejborgin isä oli tunnetun turkulaisen vaate-tehdas Rönkä Oy:n (sittemmin Oratop) omistaja. Frejbor-gien testamenttivaroja käyte-tään heidän tahtonsa mukaises-ti syöväntorjuntatyöhön ja saattohoitotoimintaan. Vii-meksi julkistettiin huomattava testamenttilahjoitus heinäkuus-sa 2007, kun laitilalainen rouva Gulla Korpivaara lahjoitti jäl-kisäädöksessään lähes 200.000 euron omaisuutensa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Sitä varten perustettiin Gulla ja Mauno Korpivaaran muistora-hasto, jonka varojen tuotosta myönnetään apurahoja syöpä-tautien tutkimustyöhön. Val-taosa yhdistyksen yhteyteen perustettujen säätiöiden ja ra-hastojen hallinnoimista varois-ta koostuu kuitenkin pienem-mistä lahjoituksista, joista yh-dessä muodostuu merkittävä käyttövaranto syöväntorjunta-työhön.

Tutkimusvirkoja ja hoitoresursseja Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen ja siihen liittyvän Moikoisten Syöväntutkimus-säätiön saamilla testamentti-lahjoituksilla on saatu peruste-

tuksi lasten syöpä- ja veritau-tien tutkimusjohtajan virka viiden vuoden ajaksi TYKS:in lastenklinikalle. Samoin vii-deksi vuodeksi perustettiin testamenttilahjoituksilla yh-teistyössä Syöpäsäätiön ja Lounais-Suomen Saattohoito-säätiön kanssa Turun yliopis-toon oireenmukaisen hoidon lahjoitusprofessuuri. Hir-vensalon Karinakotiin on Lou-nais-Suomen Saattohoitosääti-ön saamilla testamenttivaroilla perustettu kaksi ylimääräistä sairaanhoitajan tointa. Vuo-sittain Moikoisten Syöväntut-kimussäätiön testamenttilah-joitusvaroista jaetaan noin 100.000 euron apurahat nuoril-le syöpätutkijoille. Lisäksi sää-tiö on käynnistänyt pitkäjäntei-sen apurahatoiminnan syöpä-tautien tutkimustyöhön. Siitä on nyt jaettu ensimmäinen kol-mivuotinen apuraha väitelleel-le mutta ei dosenttitasoiselle tutkijalle, joka tekee kliinistä työtä joko TYKS:issä tai Turun yliopistossa. Tällä tavoin tutkija voi puolivuotiskausit-tain keskittyä työssään syöpä-tutkimukseen ja tehdä toiset puolivuotiskaudet myöskin tut-kimusta tukevaa potilastyötään. Varoja on ohjattu myös suo-raan lapsisyöpäpotilaitten tera-pian järjestämiseen ja heidän elämäänsä helpottavien apuvä-lineiden hankkimiseen.

Säätiöt huolehtivat verovapaasti Lahjoitusten käytöstä huo-lehtivat Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen yhteyteen sen yli viiden vuosikymmenen työ-taipaleen aikana perustetut useat säätiöt ja rahastot. Yleis-

hyödyllisinä yhteisöinä ne ei-vät maksa veroja, joten lahjoi-tukset voidaan niiden kautta käyttää kokonaan siihen tar-koitukseen, johon lahjoittajat ovat ne osoittaneet. Ensim-mäinen yhdistyksen yhteyteen perustettu rahasto oli vuonna 1969 perustettu Lempi ja Ar-mas Koivurinnan lahjoitusra-hasto, josta jaetaan vuosittain

tutkimusapurahoja. Vuonna 1976 perustettiin Lounais-Suo-men ja Ahvenanmaan Syöpä-rahasto. 1980-luvulla perus-tettiin useita huomattavia tut-kimusrahastoja. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö perus-tettiin yhdessä Matti Koivurin-nan säätiön kanssa 1986 tuke-maan syöpätautien tieteellistä tutkimusta ja myös selvittä-

mään syöpäpotilaiden ja hei-dän perheittensä erilaisia psy-kososiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Tämäkin säätiö ja-kaa huomattavia apurahoja.

Teksti: Eva Latvakangas Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto

Viisi testamenttilahjoitusta vuodessa syöväntorjuntatyöhön

Jos harkitset testamentin tekemistä syöväntorjuntatyöhön, voit ottaa yhteyttä lakimie-heen tai suoraan esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen. Syöpäjärjestöt laatii pyydettäessä testamenttiasiakirjan maksutta. Testamentin voit osoittaa joko Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiölle tai Moikoisten Syö-väntutkimussäätiölle. Voit yksilöidä testamenttivarojen käytön toivomuksesi mukaan esimerkiksi syöpätutkimuksen tukemiseen, lapsisyöpäpotilaiden hoitoon, saattohoidon tukemiseen tai kuntoutukseen. Tarpeen mukaan on myös mahdollista täsmentää, min-kälaista syöpätutkimusta lahjoituksella halutaan tukea.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. rakensi Saloon vuonna 2000 Salo-Karinan pal-velutalon, joka käsittää 12 asuntoa sekä palvelutiloja. Hanketta edesauttoi testa-menttilahjoitus, jonka perusteella yhdistys sai Salon Helsingintie 52:ssa sijaitsevas-ta talosta puoliosuuden. Kuolinpesän muut osakkaat olivat yhdistyksen aikeille myötämielisiä ja yhdistys sai lunastettua tontin toisenkin puolikkaan itselleen.

Testamentti syöväntorjuntaan

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2008 - N:o 1

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

peruukkiliike

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo,Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, NaturalImage, Wig

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

UUDET HIENOT,MUODIKKAAT

PERUUKKIMALLITPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan

päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataanasiakkaan haluamaan malliin.

Bulevardi 30, 00120 Helsinki

Puh: 09-649 839

www.amoena.fi

Avoinna arkisin klo 10 – 17

Nettikauppa

Kun käytätSyöpäsäätiön adresseja,

tuet syöpätutkimusta

Tekstatut adressit toimistostammeLiisankatu 21, 00170 Helsinki

Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös:posti, kirja-, kukka- ja paperi-

kaupat, hautaustoimistot,R-kioskit, pankit sekä

sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpä-tutkimukseen viime vuonna

n. 3 milj. euroa

SYÖPÄSÄÄTIÖ

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen!

.

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 2 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Tässä luettelossa on mainittu ajalla 3.3.-31.12.2008 järjestettävät kurssit.

AVANNELEIKATUT: Avanneleikatut ja heidän läheisensä (RAY) 17.03. – 20.03.2008 Suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) 14.08. – 17.08.2008 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisenä (KELA) 03.03. – 08.03.2008 Työelämästä poissa olevat eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 31.03. – 06.04.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 05.05. – 10.05.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 26.05. – 01.06.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 09.06. – 14.06.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 28.07. – 02.08.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 06.10. – 11.10.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 06.10. – 12.10.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 17.11. – 22.11.2008 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) 17.11. – 22.11.2008 GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 13.10. – 18.10.2008 HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.07. – 12.07.2008 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) 25.03. – 30.03.2008

Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) 12.05. – 17.05.2008 Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) 18.08. – 23.08.2008

Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (RAY) 29.09. – 04.10.2008 Kaikki syöpäpotilaat (KELA) 20.10. – 25.10.2008 Kaikki syöpäpotilaat (RAY) 20.10. – 26.10.2008 Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) 24.11. – 29.11.2008 Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) 08.12. – 13.12.2008 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi (KELA) 03.07. – 05.07.2008 Lapsisyöpäpotilasperheet (KELA) 14.07. – 19.07.2008 Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS) 29.12. – 31.12.2008 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (RAY) 02.06. – 07.06.2008 Pärjää ilman vanhempia –sopeutumisvalmennuskurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) 14.06. – 19.06.2008 Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) 21.07. – 26.07.2008 PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAIL- Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 21.04. – 26.04.2008 LE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN: Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 08.09. – 13.09.2008 Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 15.12. – 20.12.2008 RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 14.04. – 19.04.2008 Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 23.06. – 02.07.2008 Rintasyöpäpotilaat (KELA) 04.08. – 13.08.2008 Rintasyöpäpotilaat (RAY) 04.08. – 10.08.2008 Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 15.09. – 24.09.2008 Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) 27.10. – 05.11.2008 Rintasyöpäpotilaat (KELA) 27.10. – 09.11.2008 Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 01.12. – 06.12.2008 RUUANSULATUSKANAVAN Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 10.03. – 15.03.2008 SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 01.09. – 06.09.2008 MUUT KURSSIT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.04. – 12.04.2008

Melanoomapotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.04. – 12.04.2008 Kurkku- ja suusyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 19.05. – 24.05.2008 Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 19.05. – 24.05.2008 Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 19.05. – 24.05.2008 Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.07. – 12.07.2008 Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 25.08. – 30.08.2008

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Puhelin (02) 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

KAUPPAA JO VUODESTA 1913LIHATUKKU

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

puh. 238 5340, fax 276 4959viktor.elo.oy@pp.inet.fi

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTAPALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT,

EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄSIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.

KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

TAKSI-palveluaOsaava naiskuljettaja avuksesiesim. sairaalamatkoihin ym.

Sairasajot laskutamme suoraan Kelaan.Taksi M. Lammervo, Salo

Marianna Lammervo 044 7240 240Mikko Lammervo 0400 212 200

www.pirssi.net

Maalausliike Veikko Randell Oy

SISÄ- JA ULKOMAALAUKSETTAPETOINTI-, TASOITE- JA SISUSTUSTYÖT

Aulis Randell 0400 520310Puh. 2316283 fax 2330743

Parrantie 2 A, TURKU

N:o 1 - 2008 - 15Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Turkulainen Kalle Koskinen on erikoinen syöpäpotilas, sillä hän tuntee itsensä terveeksi, ja siltä hän myös näyttää. Kun Koskinen katsoo hymyillen suoraan silmiin, ei uskoisi, että miehen oikeasta silmästä on tuhottu harvinainen suonikal-von melanoomakasvain.

- Kipeä en ole ollut lain-kaan. Syöpä näkyy vain tutki-muksissa, Koskinen vakuuttaa. Lisäksi silmästä katosi hoidon aikana tarkka näkö. Sillä erot-taa kuitenkin vielä hahmoja ja liikettä.

Koskisen syöpä löytyi kym-menen vuotta sitten, kun pieni värähtely näkökentässä hämä-rän aikaan alkoi häiritä 52-vuotiasta miestä. Koskinen lä-hetettiin Turusta Hyksin silmä-tautien klinikkaan Helsinkiin, jonne silmämelanoomien hoito on keskitetty koko Suomesta.

- Aluksi ajattelin, että nyt se on menoa sitten. Se oli kova paikka koko perheelle, kun emme tienneet kuinka tässä käy, muistelee Koskinen, jonka perheeseen kuuluu vaimon li-säksi tytär ja kaksi poikaa.

Silmä säästyy usein, näkö harvemminSilmätautien klinikan ylilääkä-ri, professori Tero Kivelä ker-too, ettei paikallinen silmän kasvain tavallisesti aiheuta ki-pua, koska silmän sisässä ei ole tuntohermoja. Voi mennä pit-kään, ennen kuin silmälääkäri löytää tavallisesti hidaskasvui-sen silmän melanooman rutii-nitarkastuksessa tai potilaan hakeutuessa hoitoon näköhäi-riöiden vuoksi.

Taudin yleisin hoitomuoto on paikallinen sädetys pienellä radioaktiivisella levyllä. Se asetetaan silmän pinnalle sai-raan alueen kohdalle muuta-maksi päiväksi kasvainta tuho-amaan.

- Vaikka kasvainsilmä sääs-tyy lähes aina, monet potilaista menettävät silmästä tarkan nä-kökyvyn joko kookkaan kas-vaimen tai hoitotoimenpiteiden aiheuttaman arpeutumisen seu-rauksena, Kivelä sanoo.

Suomalaispotilaille on tär-keää, että oma silmä säästyy, vaikka näkö heikkenisi. Suo-malainen valitsee silmän sääs-tävän hoidon lähes poikkeuk-setta poistoleikkauksen sijaan, kun Etelä-Euroopassa silmän poistamiseen turvaudutaan vie-läkin usein. Syövän leviämis-riskiin valinta ei vaikuta. Etu silmän säästämisestä on paitsi ulkonäöllinen, myös psyykki-nen. Lisäksi heikommastakin jäännösnäöstä voi olla apua liikkumiselle.

Rajat työnteolleKoskinen on tyytyväinen sil-mänsä säilymiseen. Muuttu-neeseen näköön totuttelu vei vuoden päivät. Sitten perhe jat-koi elämää entiseen tapaan ja sairaslomalla ollut Koskinen alkoi kaivata takaisin töihin. Työnteon olisi pitänyt olla Koskiselta kokonaan ohi, mut-ta paluu onnistui hidastetulla työtahdilla.

- Vielä pari vuotta sitten työskentelin laivanrakennuk-sessa asennusvalvojana Kari-bianmerellä, Kreikassa ja Sak-sassa muutaman projektin vuodessa, naurahtaa ikänsä eri puolilla maailmaa työskennel-lyt Koskinen.

Puolitoista vuotta sitten työnteko loppui, kun Koskinen sai kontrollitutkimuksessa kuulla sairastavansa edelleen. Silmän kasvain oli tehnyt tau-dille ominaisesti kaksi etäpesä-kettä maksaan, jossa ne olivat lymynneet oireettomana jo vuosia.

Onneksi pesäkkeet havait-tiin pienikokoisina. Ne poistet-tiin, eikä raskaita sytostaatti-hoitoja tarvita ainakaan vielä, vaan Koskisella on kotonaan lääkekynä, jolla hän pistää it-seensä syöpäsolukkoa tuhoavia interferoneja kolmesti viikos-sa. Elimistö tottui lääkkeeseen yhdessä yössä.

- Syövällä on paha kaiku, mutta itse en osaa pelätä kym-menen vuoden jälkeen ollen-kaan. Elän vain päivä kerral-laan, sanoo Koskinen. Lääkä-reitä hän ylistää saamastaan hoidosta ja tuesta.

Elämäntapavalinnoilla ei tiedettyä vaikutustaSilmän melanooma on aivan eri sairaus kuin ihomelanooma, jonka tärkeä riskitekijä on au-ringon ultraviolettivalo. Koski-sen taudin ainoat tunnistetut riskitekijät ovat olleet val-koihoisuus ja siniset silmät sekä ikä. Suonikalvon mela-noomaa tavataan yleensä yli nelikymppisillä.

Professori Kivelän mukaan silmäsyövän ehkäiseminen elämäntapavalinnoilla ei tois-taiseksi ole mahdollista. Vä-hintään puolelle potilaista kas-vain syntyy aikaisemmin ter-veeseen silmänpohjaan. Ul-koista aiheuttajaa ei ole löydet-ty, eikä sairaus ole perinnölli-

nen. Osa tapauksista aiheutuu hyvälaatuisista pigmenttiluo-mista silmänpohjassa, osa har-vinaisesta synnynnäisestä pig-menttihäiriöstä. Näissä tapauk-sissa Kivelä suosittelee vuosit-taisia silmälääkärin tarkastuk-sia, jotta kasvain havaittaisiin mahdollisimman varhain. Pie-nillä kasvaimilla mahdollisuus tarkan näön säästymiseen on hyvä.

Silmän melanoomatutki-muksen haaste on nyt kehittää sädehoitoa siten, että haittavai-kutukset vähenisivät ja näkö säästyisi paremmin. Toinen tärkeä haaste on etäpesäkkei-den hoidon jatkuva kehittämi-nen.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Kalle Koskinen voi hyvin, vaikka silmämelanooma vei näön oikeasta silmästä. Elämä palasi alkumasennuksen jälkeen mallilleen.

• Yli 90 prosenttia silmänsisäisistä syöpäkasvaimista on suonikalvon melanoomia. Suonikalvo sijaitsee verkkokalvon takana.• Suonikalvon kasvain harvinainen sairaus. Uusia tapauksia löydetään vuosittain vain noin 45.• Sädehoidossa potilaan oma silmä säästyy jopa 90 prosentissa tapauksista. Tarkka näkökyky säilyy joka kuudennella.• Tauti uusiutuu paikallisesti alle 10:llä prosentilla potilaista. Etäpesäkkeitä ilmaantuu puolelle tautiin sairastuneista.• Oireettomat etäpesäkkeet voivat löytyä jopa yli 10 vuoden kuluttua taudin havaitsemisesta. Tarkkaa seurantaa jatketaan siksi ensin Hyksissä ja sitten kotipaikkakunnan keskussairaalassa tapauksesta riippuen 10-15 vuotta.

Silmän melanooma lukuina

g a l e r i e k a r i n aT A I D E T T A

& A N T I I K K I A

U U D E N M A A N K A T U 1 32 0 5 0 0 T U R K U

P U H 0 5 0 3 1 3 2 2 6 1

ANTIKVAARISTEN & UUSIEN KIRJOJEN KAUPPA

SEKÄ KEHYSTÄMÖ PALVELEVAT TEITÄMYÖHEMMIN KEVÄÄLLÄ.

T Ä L L Ä I L M O I T U K S E L L A

10 %:n A L E N N U SK E H Y S T Y K S E S T Ä

V O I M A S S A 15.5.2008 – 14.5.2009

PROTEESI-ASIAKAS

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Silmän melanoomakasvain paljastuu usein myöhään

Meri-Karinan

Juhlapalvelu

Häät Merkkipäivät Muistotilaisuudet Koulutuspäivät 200 henkilölle Menuhinnat25-35¤

Yhteydenotto

Juhlapalvelu:puh. 02-2657 666fax. 02-2657 618www.lssy.fi/palvelut

Savonlinnan Oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kan-sainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, kes-kiaikaisessa linnassa on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys.Tämän vuoden kesällä ensimmäisellä matkalla nähdään Wagnerin ”Lentävä hollantilainen” ja Ver-din ”Rigoletto”. Toisella matkalla nähdään Verdin ”Rigoletto”.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy

Itäinen pitkäkatu 30, Turku, puh. 2657 913.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto MatkarinOopperajuhlamatkat Savonlinnaan 16.-18.7. ja 26.-27.7.2008

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2008 - N:o 1

Maissi Haapasen lapsiperhe-, murkku- ja vanhempainryhmät kuuluvat yhdistyksen suosi-tuimpiin. Roolileikkejä, pelai-lua ja askartelua sisältävät kurssit täyttyvät kuukausia en-nakkoon, sillä niillä haetaan iloa yhteisvoimin.

- Idea on saada lapsisyöpä-potilasperheet tekemään asioi-ta yhdessä. Kun kaikki pukeu-tuvat sioiksi, käärmeiksi ja peikoiksi tai isät esittävät val-koisissa balettipuvuissa pien-ten joutsenten tanssin, jää lap-selle kauniita muistikuvia siitä,

mitä vanhemmat tekivät, kun itse oli oikein kipeä, Haapanen selittää.

Samalla lapselle tarjoutuu mahdollisuus olla rohkeasti normaali iloitseva, väittelevä ja jopa kapinoivakin itsensä. Lap-si kun aistii herkästi vanhempi-ensa mielialat ja reagoi niihin.

Haapanen kertoo havain-neensa, että ryhmiin uutena tule-vien lasten on helppo heittäytyä mukaan leikkeihin. Huolestunei-den vanhempien saattaa olla vaikeampi rentoutua, vaikka va-kavan sairauden aikana kaikki hengähdyshetket ovat tarpeen ja

itselleen on annettava välillä myös lupa iloita. Lapsen esi-merkki kuitenkin kannustaa.

- Kun tapahtuu edistysaske-lia, lapsi syö täällä paremmin kuin kotona ja jaksaa askarrel-la, se kannustaa vanhempia, toteaa Haapanen.

Lapsille ja nuorille omaa aikaaVanhempia monesti ihmetyttää, kun Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen leikkihuo-neeseen muiden lapsisyöpäpo-tilaiden kanssa jäänyt lapsi ei huomaa kaivata äitiä ja isää, vaikka kotona sairaus pitää per-heen tiiviisti yhdessä. Haapasen mukaan lapsisyöpäpotilaalle on hyväksi saada vähän omaa ai-kaa erossa vanhemmista.

Ilo voi syntyä milloin vain muun tekemisen sivutuotteena. Väkisin sitä ei yritetä kiskoa irti kenestäkään. Jännityksen murtamiseen voi riittää sitä paitsi sekin, että ollaan ihan vain hiljaa lähekkäin. Haapasen mukaan on tärkeää, että lapsi huomaa aikuisen olevan läsnä ja kuulolla juuri häntä varten.

Syöpä saattaa tuoda perhei-siin monenlaisia huolia. Pai-neen keskellä saattaa tulla avioero tai vanhempien suuret odotukset lapsen selviytymi-sestä ahdistavat nuorta potilas-ta. Murkkukurssilaisilla var-sinkin on paljon pohdittavaa.

- On asioita, joista nuori ei kehtaa ja uskalla puhua kotona. Ei tarvitse edes kysyä, kun nuo-ret tulevat itse kertomaan. He tietävät, että näissä asioissa vai-tiolovelvollisuus on ehdoton ja kestää hautaan saakka, tuumii isoäitimäinen Haapanen.

Teksti ja kuva:Jarna Lindroos

Juuso ja Riina Patrakka esittelevät askartelutaitojaan Maissi Haapaselle. Haapanen on itse sairastanut syövän ja katsoo selviytyneensä ihanien lapsisyöpäpotilaiden ansiosta.

Lastenohjaaja Maissi Haapanen on järjestä-nyt yhteisiä hetkiä Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen lapsisyöpäpotilasperheille neljän-nesvuosisadan ajan. Työssään hän on huo-mannut, miten tärkeitä ilon hetket ovat vai-keina sairausaikoina.

Lapsisyöpäpotilasperheet tarvitsevat ilon hetkiä sairausaikana

Löydät meiltäAnitan uutuudet

ja aina hyvin istuvatClassic -mallit,

rintaliivit, bodyt jauimapuvut.

Valitse itsellesi sopivamalli niin teetämme

siihen proteesitaskun.

Valitse liiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Tku, Brahenkatu 5Salo, Turuntie 1

Tre, Aleksanterink. 27

UniqueBodyWear

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Avoinna: KLO 10.30–17.00Äitienpäivästä elokuun loppuun

N:o 1 - 2008 - 17Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Matti Äyräpään palkinnon saa-jaksi valitaan joka vuosi menes-tyksellistä tutkimustyötä aktii-visesti tekevä suomalainen lääkäri. Immunologiseen tutki-mukseen erikoistunut Turun yliopiston immunologian pro-fessori ja Kansanterveyslaitok-sen tutkimusprofessori on teh-nyt lukuisia uusia ja käänteen-tekeviä havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immu-nologiasta ja verisuonibiologi-

asta. Yli 25 vuotta jatkuneen tutkimusuransa aikana Jalkanen on selvittänyt tulehdustautien ja syövän syntymekanismeja ja uusia hoitomahdollisuuksia. Sirpa Jalkanen on opiskellut ja työskennellyt Turun yliopistos-sa eri tehtävissä ja mm. väitös-kirjatutkimuksensa jälkeen tut-kijana Stanfordin yliopistossa. Jalkanen on ollut erityisen kiin-nostunut siitä, miten valko- ja syöpäsolut liikkuvat verisuonis-

ta kudoksiin ja kudoksista ta-kaisin verenkiertoon. Tutki-muksissaan hän on löytänyt veri- ja imusuonten pinnalta ensimmäiset solujen liikettä oh-jaavat tarttumismolekyylit ja osoittanut niiden merkityksen tulehdustautien ja syövän syn-nyssä sekä leviämisessä. Sirpa Jalkanen on edistänyt alansa tutkimusta sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuodesta 1996 läh-tien hän on johtanut Turun yli-

opiston MediCity-laboratoriota, joka toimi vuosina 2000-2005 myös Suomen Akatemian tutki-muksen huippuyksikkönä. Hä-net on valittu vuosiksi 2008-2013 Turun ja Helsingin yli-opistojen sekä Kansanterveys-laitoksen yhteisen Elimistön puolustusmekanismit -huippu-yksikön johtajaksi. Yhdessä miehensä, toimitusjohtaja ja professori Markku Jalkasen kanssa hän on ollut mukana pe-

rustamassa BioTieTherapies -yhtiötä, jonka tutkimuksen painopistealueena on mm. syö-vän ja tulehdussairauksien lää-kehoidon kehittäminen. Sirpa Jalkasella selkeä tavoite tutki-mustyössä on ollut tieteellisten löydösten jalostaminen potilas-hoitoon soveltuviksi lääkkeiksi. Hänen uraauurtava työnsä solu-liikenteen saralla onkin avannut uusia mahdollisuuksia syövän ja vaikeiden tulehdussairauksi-en ehkäisyyn ja hoitoon. Sirpa Jalkasen tutkimustyön nautti-masta arvostuksesta kertovat myös hänelle myönnetyt lukui-sat suomalaiset ja kansainväli-set palkinnot, kuten Duodeci-min nuoren tutkijan palkinto 1987, Medix-palkinto 1991, Maud Kuistila -palkinto 1997 ja Valkoisen Ruusun I luokan rita-rimerkki 2005. Vuonna 2005 Jalkaselle myönnettiin myös merkittävä, ”pikku-Nobeliksi” kutsuttu varttuneen tutkijan An-ders Jahre -palkinto, jonka Os-lon yliopisto jakaa vuosittain pohjoismaisille tutkijoille. Tu-runmaan Duodecimin tunnus-tuspalkinto

Turunmaan Duodecim-seura jakoi marraskuussa vuotuisen tunnustuspalkintonsa (8 500 euroa) professori Tuula Salmel-le hänen ansioistaan käytännön lääkärinä ja lääkärien koulutta-jana. Gynekologiaan ja onkolo-giseen sädehoitoon erikois-tunutta Tuula Salmea on haas-tateltu lehtemme etusivulla.

TutkimusrahoitustaSyöpäjärjestöt jakoi Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston

suurstipendin (200 000 euroa) dosentti Jukka Westermarckil-le. Merkittävä tutkimusrahoi-tus myönnettiin tärkeään syö-päproteiiniin kohdistuvaan jatkotutkimukseen. Lääketie-teen tohtori, dosentti Jukka Westermarck aloitti tutkimus-työnsä Turussa Medi-Cityn laboratoriossa ja siirtyi sittem-min Tampereen yliopistoon.

Syöpäjärjestöjen marras-kuisessa tutkimusrahoitusjaos-sa yli 15 000 euron panostuksia saivat Turussa työskentelevät professorit Olli Carpén, Johan-na Ivaska, Sirpa Jalkanen, John Eriksson, Lea Sistonen, Ilpo Huhtaniemi, Toivo T. Salmi, Veli-Matti Kähäri, Klaus Ele-nius, Jyrki Heino, Riitta Lahes-maa, Stina Syrjänen ja dosentit Seija Grenman, Matti Pouta-nen ja Marko Salmi tutkimus-ryhmineen. Lisäksi jaetuista 19 väitöskirjastipendistä seitse-män tuli Turkuun.

Euroopan tutkimusneuvos-ton uuden Starting Grant -ra-hoituksen vastaanotti VTT:n ja Turun yliopiston tutkija profes-sori Johanna Ivaska tutkimus-ryhmineen. Viidelle vuodelle jakautuvan 1,5 miljoonan apu-rahan turvin Johanna Ivaska tutkii soluntarttumisreseptori-en viestintää syövässä. Euroo-pan tutkimusneuvoston ERC:n Starting Grant -rahoitusta jaet-tiin nyt ensimmäisen kerran. Tällä rahoituksella tuetaan kor-kean riskin hankkeita, joilta odotetaan tulevaisuudessa pal-jon.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Jori Liimatainen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Matti Äyräpään palkinto (20 000 euroa) myönnettiin tammikuussa professori Sirpa Jalkaselle.

Duodecim-seuran Matti Äyräpään palkinto professori Sirpa JalkasellePalkintoja ja huomionosoituksia

Novartis,lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta– olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2008 - N:o 1

Kun liität Mokkulan kannettavaasi,pääset nettiin missä tahansa.

dna on tietoinen tästä.

dna Liikkuva laajakaista: 24 kk:nmääräaikainen sopimus. dna Netti-

kaista 384 (9,80 ¤/kk) + modeemi (5 ¤/kk) = 355,20 ¤. Erikseen 235,20 ¤ + 299 ¤ = 534,20 ¤. Säästösi 179 ¤.384 Kbit/s ja sitä suuremmat nopeudet ovat käytettävissä vain 3G-verkon alueella. Nopeudet enimmäisnopeuksiaja riippuvat mm. yhteyden laadusta ja verkkotekniikasta. Tiedonsiirto ulkomailla sekä liittymän puhe- ja viestikäyttöerillisen hinnaston mukaisesti. SIM-korttia voi käyttää myös normaaliin teleliikenteeseen. Norm. hintaiset kotimaanpuhelut 0,25 ¤/min ja tekstiviestit 0,09 ¤/kpl. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden.Ks. hinnat ja kuuluvuus www.dnaoy.fi. Saatavilla myös muita nopeuksia - kysy dna-kauppiaalta.

24 kk

dna Liikkuva laajakaista

Matkavakuutuksiin erikoistu-neen Vakuutusosakeyhtiö Eu-rooppalaisen myyntijohtaja Maija Vatanen kertoo, ettei syöpä estä matkustajavakuu-tuksen saamista, kun yhtäjak-soinen matka kestää alle kolme kuukautta.

Vakuutusyhtiöstä riippuen matkan kesto, vakuutetun kor-kea ikä ja matkavakuutuksen tyyppi saattaa asettaa rajoituk-sia vakuutuksen myöntämisel-le. Usein syöpää sairastaneen on kuitenkin mahdollista hank-kia matkavakuutus, joka kor-vaa hänelle aivan normaalisti matkalla alkaneen tai ensioirei-lun aloittaneen matkasairauden tai matkatapaturman kustan-nuksia.

Krooninen sairaus eroaa matka-sairaudestaSyöpä ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus, vaik-ka se oirehtisi matkalla. Silti syövän kaltaisissa, ennen mat-kaa puhjenneissa kroonisissa sairauksissakin matkustajava-kuutuksen korvauksia on mah-dollista saada, jos oman matka-vakuutuksen asettamat ehdot täyttyvät.

- Asiakkaan on kuitenkin hahmotettava olemassa olevaan

sairauteensa liittyvät riskit, Va-tanen muistuttaa.

Riskeihin kuuluu se, että olemassa olevan syövän pahe-nemisesta matkalla saa korva-uksia vain, mikäli pahenemi-nen katsotaan yleisen lääketie-teellisen kokemuksen mukaan yllättäväksi.

- Yllättävänä pahenemisena ei pidetä olemassa olevan syö-päsairauden oireita, jonka tut-kimukset tai hoidot ovat kes-ken matkalle lähdettäessä, neuvoo vakuutusjohtaja Riitta-Liisa Salonen If Vahinkova-kuutusyhtiöstä. Hän suosittelee odottamaan, että hoidot ovat kunnolla ohitse ennen matkus-tamista.

Merkittäviä kustan-nuksia uusiutuvasta taudista- Jos sairastaa kroonista sai-rautta, jossa on äkillisen uusiu-tumisen riski, kannattaa tarkas-ti harkita matkalle lähtemisen ongelmia, sanoo jaostopäällik-kö Riitta Haapasaari Kuluttaji-en vakuutustoimistosta.

Toisin kuin tavallisissa mat-kasairauksissa, kroonisista sai-rauksista korvataan yleensä vain lyhytaikainen, ensiapu-luonteinen hoito matkakoh-teessa. Kun syöpä koettelee matkalla, koituu vakuutetulle kuitenkin paljon muitakin kus-tannuksia. Lääkekulut, ylimää-räiset hotelliyöpymiset, peruu-tetut paluuliput tai pahimmassa tapauksessa sairaskuljetus ko-timaahan verottavat sairaan matkustajan taloutta.

- Ambulanssilento Kanari-alta Suomeen maksaa vähin-tään 30 000 euroa ja sitä ei kroonisesti syöpäsairaalle kor-vata, vaikka syöpä katsottai-siinkin äkillisesti uusiutuneek-si, varoittaa Haapasaari.

Haapasaari neuvoo matkus-tajavakuutuksen hankkijaa tu-tustumaan vakuutusten ehtoi-hin tarkasti, sillä niistä löytyy kuitenkin eroja kroonisten sai-rauksien korvattavuuden osal-ta. Osa vakuutuksista korvaa akuuttihoidon lisäksi esimer-kiksi kuluja matkan peruuntu-misesta , joka aiheutuu sairau-den odottamattomasta pahene-

misesta. Sairastettu syöpä saattaa toisaalta vaikuttaa mat-kalla ilmenneiden muiden sai-rauksien ja -tapaturmien korva-uksia supistavasti, jos löytyy viitteitä siitä, että krooninen sairaus on hidastanut toipumis-ta. Kyse on monesti ehtojen pikkutarkkojen sanamuotojen vivahteista.

Sairastumisriski on olemassa lomallakinSyöpäpotilaat tekevät Haapa-saaren mukaan harvoin selvi-tyspyyntöjä vakuutusyhtiöiden ja vakuutuksenottajien ristirii-toja ratkovalle Vakuutuslauta-kunnalle. Epäselvyyttä saattaa joskus aiheuttaa se, että potilas ajattelee saaneensa lääkäriltään luvan matkustaa hyvän tervey-tensä ansiosta. Vakuutusyhtiön lääkäri taas tulkitsee, että mat-kalla tulleet oireet liittyvät nor-maaliin taudinkulkuun, eivätkä siten kuulu korvauksen pii-riin.

Vakuutuslautakuntaakin konsultoinut syöpätautien yli-lääkäri Kaija Holli Tampereen yliopistollisesta keskussairaa-lasta muistuttaa, ettei lääkäri voi kieltää potilasta matkusta-masta tämän terveydentilasta riippumatta. Syöpäsairaudessa tietyt riskit ovat aina olemassa, lähti potilas sitten etelänmat-kalle tai kauppareissulle. Kun matka suuntautuu kauas, on potilaan edun mukaista kartoit-taa riskejä huolellisesti hoita-van lääkärin kanssa ja tehdä suunnitelmia mahdollisten on-gelmatilanteiden varalle.

Muista myös: - Ennen sai-rauden puhkeamista hankit-tu sairauskuluvakuutus saat-taa korvata myös matkalla syntyneitä sairauskuluja. - Kelan eurooppalainen sai-raanhoitokortti mahdollistaa Suomessa asuvalle julkisen sairaanhoidon EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä sa-mantasoisena kuin maan omille kansalaisille. Lähteet: Kuluttajien vakuutustoimis-to, www.kela.fi

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Timo Jerkku

Huonokuntoinen matkalainen ei pääse kotimatkalle tavallisessa reittikoneessa, vaan joutuu tilaamaan kymmenien tuhansien eurojen ambulanssilennon, jonka kustan-nuksia vakuutus ei kroonisissa sairauksissa korvaa.

Syövän sairastaneen ei kannata matkustaa kaukomaille suin päin. Oman sairau-den riskit tulisi huo-mioida ja matkava-kuutusehtoihin tutus-tua huolellisesti en-nakkoon. Matkailijan talous voi kohdata ko-via kolauksia, jos van-ha sairaus yllättää kesken reissun. Mat-kustajavakuutus kor-vaa olemassa olevan sairauden pahenemi-sesta aiheutuneita ku-luja rajatusti.

Syöpää sairastaneen kannattaa tutustua matkavakuutuksen ehtoihin ennen matkaa

Syöpätautien ylilääkäri Kai-ja Holli Tampereen yliopis-tollisesta keskussairaalasta sanoo, ettei syöpää sairasta-neille ole olemassa yleisiä ohjeita matkustamisen varal-le.

- On tärkeää, että potilas keskustelee matkasuunnitel-mistaan hoitavan lääkärin kanssa ja kuulee, minkälai-

siin riskeihin juuri hänen ti-lanteessaan on varauduttava, tähdentää ylilääkäri Holli.

Riskit voivat riippua muun muassa potilaan kun-nosta, syövän levinneisyy-destä, syöpätyypistä tai lähi-viikkoina saaduista sytos-taattihoidoista.

Holli muistuttaa lääkärin myös varmistavan, että poti-

las saa riittävät lääkkeet tai varalääkityksen mukaansa. Matkailevan potilaan muka-na saisi hänen mukaansa olla mielellään myös lääkärin kirjoittama ajantasainen hoi-totiivistelmä, josta ilmenevät taudin kansainvälinen diag-noosinumero ja latinankieli-nen nimi sekä potilaan käyt-tämät lääkkeet.

Lääkärin puheille ennen matkaa

N:o 1 - 2008 - 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Äidit tietävät, että menetyk-sen tuska voi yllättää milloin vain arjen keskellä. Bussissa huomio kiinnittyy vieraaseen äitiin ja tyttäreen, joka on saman ikäinen kuin oma ty-tär olisi nyt, jos olisi vielä mahdollista lähteä yhdessä ostoksille. Uimahallissa kä-velee vastaan oman pojan näköinen nuori mies, joka taluttaa pientä lastaan. Työ-paikan kahvipöydässä mie-len valtaa äkisti voimakas muistikuva pienelle arkulle tipahtavista ruusuista. Eikä kukaan ympärillä aavista mi-tään.

- Se tulee ennakoimatta kuin hyökyaalto, pakoon ei pääse. Kuolema läpäisee kai-ken, luonnehtii Maikki, joka joutui aikanaan poistumaan serkun pojan häistä, koska tämä muistutti liiaksi omaa, kipeästi kaivattua lasta.

Äidit pohtivat, miten ää-retön tuska voi viedä elä-mänhalun totaalisesti. Jäljel-le jää vain hallitsematon vi-ha, joka pakottaa huutamaan ja raivoamaan. Ja halu jäädä sänkyyn makaamaan, hais-tattaa pitkät koko maailmal-le. Mutta lopulta kuitenkin tahtoo vielä yrittää jatkaa, kun tulee ajatelleeksi, että juuri sitä oma lapsi varmasti toivoisi.

Surun matkaa tehdään pienin askelinRyhmän äideistä Tarja kertoo, että surussa on tullut hetkiä, jolloin selviytyminen tyttären kuolemasta tuntui mahdotto-malta. Ahdistuksen ollessa pa-himmillaan hän yritti epätoi-voisesti etsiä oljenkortta, mitä tahansa selviytymiskeinoa, jo-ka auttaisi jaksamaan eteen-päin.

Taikakeinoja suunnattoman surun ohittamiseen ei kuiten-kaan ole. Tyttären itsekin kym-menen vuotta sitten menettänyt Kaisa Haltia voi vain opastaa etenemään vaikeina aikoina askel kerrallaan, jotta huomi-nen voisi olla helpompi.

Puhuminen voi auttaa, mutta aina eivät rajalliset sa-nat riitä selviytymiseen. Tuki-ryhmässä äidit ovatkin käsitel-leet suruaan keskustelun lisäk-si taidetyöskentelyn avulla. Sivellin raottaa möykyksi pu-ristunutta sisintä, kun kieli ei suostu taipumaan tuntojen il-maisemiseen. Taide tekee su-rusta konkreettisen, käsiteltä-vän asian, tai vaikka vain an-taa voimaa pieneen askelee-seen surun tiellä.

- Painetta pitää saada edes jotenkin pois. Voi itkeä, huu-taa, tehdä naamioita tai maala-

ta kaunista ja rumaa sen mu-kaan mitä tuntee. Taide ei vie tuskaa pois, mutta kannattelee meitä surussamme, selittää Kaisa.

Kohtalotoverit käsittävät outojakin tuntojaJokaisen on kuljettava surunsa kanssa omat yksinäiset polkun-sa, mutta kohtalotovereiden tapaaminen keventää taakkaa. Vertaistapaamisissa näkee tois-ten ylä- ja alamäet ja senkin, että rankoista vaiheista on mahdollista selvitä. Muiden surevien äitien parissa ei tarvit-se suojella läheisiään, vaan voi keskittyä täysillä omaan pa-haan oloon.

- Vertaisryhmässä kokee tulleensa aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi. Kukaan ei pe-lästy kun itkee ja tule sano-maan, että älä itke, toteaa Päi-vi, joka tuntee olevansa surus-saan kolmen vuoden jälkeen vielä alkutaipaleella.

Kohtalotoverit ymmärtävät myös, että surevan mielialat voivat vaihtua hetkessä. Outo-jen ajatusten ja vahvojen syyl-lisyydentunteiden kanssa kamppaileva saa samantyyp-pistä kokeneilta ymmärrystä ja apua. Tyhjiä kliseitäkään ei tar-vitse kuunnella.

Ympäristö ei sulata pitkää suruaikaaÄidit ovat kokeneet, että ympä-röivä maailma sallii avoimen suremisen varsin lyhyen aikaa. Maassa, jossa kuolema on lä-hes tabu, on ihmisten vaikea kestää toisen tuskaa. Monet haluaisivat nähdä, että surija pääsee nopeasti jatkamaan elä-määnsä. Toisen suru yritetään panna siististi syrjään, jolloin tämä itsekin alkaa helposti kät-keä todellisia tunteitaan.

Toipuminen on kuitenkin prosessi, joka vie aikaa. Äidit tyrmäävät ajatuksen, että alku olisi vaikein, vaikka ensimmäi-sen vuoden aikana tuntuukin,

että kaikki voimavarat kasassa pysymiseen on jo käytetty. Alussa tulee shokki, rankim-mat tunteet seuraavat vasta myöhemmin perässä.

- Vaikka on kuinka kuullut irti päästämisestä, ei tuskasta voi luopua ennen kuin on itse valmis, Tarja painottaa. On hy-vin yksilöllistä, milloin viha, katkeruus ja pelottavat muistot lapsen menetyksestä alkavat väistyä.

Äidit selittävät, etteivät odota lohduttajilta suuria sano-ja, vaan myötätunto ja kuunte-leminen riittää. Omista mur-heista kertomista tulisi sen si-jaan lykätä. Surijalla ei olisi voimia ryhtyä toisten lohdutta-jaksi.

Lapsen lähdettyä elämä ei koskaan palaa vanhoihin uo-miinsa. Myöhemminkään lapsi

ei lakkaa olemasta osa äitinsä elämää.

- Kuolema kuuluu elämään ja totta kai juttelet elämääsi kuuluvasta tärkeästä asiasta, virkkoo Satu, jonka poika me-nehtyi lähes viisi vuotta sitten. Hän pystyy jo käsittelemään muistoja uppoutumatta mur-heeseen, mutta ikävä on edel-leen kova.

Murheen väistyessä rakkaus säilyySatu kokee saaneensa kuukau-sittain kokoontuneesta ryh-mästä valtavasti apua tuntei-densa käsittelyyn. Nyt hän tuntee itsensä vahvaksi. Pääl-limmäisenä ajatuksissa vai-kuttavat hyvät yhteiset muis-tot.

- On sellainen olo, että pys-

tyisin jotenkin auttamaan mui-ta, olemaan itse tukihenkilö. Olen käynyt oman prosessini sillä tavalla läpi.

Äidit tähdentävät, ettei rak-kaus katoa mihinkään, vaikka ote surusta ja ahdistuksesta aikaa myöden hellittää. Ilostakaan ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, se ei häpäise lapsen muistoa. Pikem-minkin ihanille muistoille lap-sesta tulee sen myötä taas tilaa.

- Lohduttava tosiasia on se, että surulle tapahtuu jotakin ko-ko ajan. Jossakin vaiheessa suh-de siihen muuttuu, vaikka alussa ajattelee, ettei sellaista aikaa voi tulla. Asioita alkaa muistaa eri tavalla, ei vain surulla ja ahdis-tuksella väritettynä, Kaisa lu-paa.

Teksti ja kuva:Jarna Lindroos

Lapsensa menettäneiden äitien vertaistukiryhmä järjesti keskitalvella näyttelyn surunaamioista, joita tekemällä Tarja (vas.), Päivi, Maikki ja Satu ovat työstäneet suruaan ohjaaja Kaisan tuella. Naamiot kertovat paljaista tunteista, mutta myös surumatkalla otetuista rooleista, jotka ovat tuoneet äideille suojaa ja turvaa vaikei-na aikoina.

Viittä Meri-Karinaan tummana talvi-iltana kokoontunutta naista yhdistää raskas asia. Jokainen heistä on joutunut kohtaamaan pa-himman, oman lapsen kuoleman. Taidetera-peutti Kaisa Haltian vetämässä vertaistuki- ja terapiaryhmässä äidit ovat saaneet apua toi-sistaan ja taiteesta matkalla väkevän surun läpi kahden vuoden ajan. Yhteinen suruaika kiteytyy ryhmän loppunäyttelyksi kootuissa naamioissa, jotka naiset ovat rakentaneet mat-kan varrella kohdattujen tunteiden ja roolien pohjalta. Yksi vaihe surumatkasta on nyt tul-lut päätökseen.

Lapsen kuoleman äärellä eivät sanat riitä selviytymiseen

MEDISONARmaan vanhin ultraäänilaitos

Linnank. 18 A Turku(02) 233 4418

UudenkaupunginUusi Apteekki

Alinenk. 26 Uusikaupunkipuh. (02) 842 6100

Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 KaarinaPuh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331

gsm 0400 521 876

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄTUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Kenkäkauppa Alina

Uusikaupunki onKenkäkauppa Alinan koti.Tule kylään.Kylässä paljon kenkiä.

Alinenkatu 36, Uusikaupunkipuh. 844 3553 w

ww

.alin

a.fi ARTO SOININEN Tmi

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikko-vuokraus, myös pianon siirrot.

Puh. 0400 525 906E-mail:

arto.soininen@kuljetus-soininen.fiwww.kuljetus-soininen.fi

STUDIOAURAN KUVA OYHumalistonkatu 17 b

20100 Turku. P. (02) 231 1105

Bussi-Blomqvist

Timo Blomqvist, PiikkiöGSM 040 540 7719

www.bussiblomqvist.fie-mail: timo.blomqvist@bussiblomqvist.fi

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLEKAUPPIASKATU 10 C

20100 TURKUPUH. (02) 233 6018

Parturi-Kampaamo Juliette• Peruukit tilauksesta• Peruukkien huollotPuh. (02) 487 0338GSM 044 500 1308

Kärpijoentie 6, 21420 Lieto

KAARINANAUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarinawww.kaarinanautokoulu.fi

hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

KAKSKERRAN SEURAINTALO– Viihtyisä

perhejuhlien pitopaikka –Samppaantie 90 (Satava)

Tiedustelut puh. 050 347 9918Talo 258 8590

KASKENMÄEN KUKKAKaskenkatu 120700 Turku

puh. (02) 231 6282Avoinna ma-pe 9-17,

la 9-14, su 12-15

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

KonepajaLaaksonen Oy

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Martat- kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym.- oikeuttaa verovähennykseenPuh: (02) 5332144 Marttojen kotiapuwww.martat.fi/varsinais-suomi

MEDISONARmaan vanhin ultraäänilaitos

Linnank. 18 A Turku(02) 233 4418

MELLILÄN APTEEKKIpuh. (02) 767 1108

Parturi-Kampaamo

RAIJAYliopistonk. 36 B Turku

(02) 233 0519

Pomppen saunaranttiwww.saunarantti.fiwww.archipelago.fi

RADIO- JA TV-SAARNILinnankatu 8

TurkuPuh. 251 0985 Kerttulantie 4 Raisio

Puh. 438 3380

RAISION APTEEKKI Rauplan Oy

www. rauplan.com

KAUPPAHALLI (02) 231 2246

TEIJON TAKSIK & M LAAKSONENH-auto 0400 222 006

Bussi-taksi invavarustein 0400 123 85 Koti (02) 736 6410

2

TILAUSLIIKENNEIHATTULAUusikaupunki

puh. 0400 782 200

Turun Hautakivipalvelu KyJuha ja Birgitta Iljanka

puh. 236 0329Uudenmaantie 78, TURKU

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2008 - N:o 1

TAMMIKUUTi 8.1. Koulut/Kurssit/Harrastukset

Ti 29.1. Rakenna ja sisusta

HELMIKUUTi 12.2. Hyvä olo

MAALISKUUTi 4.3. Vesille

Ti 11.3. TS Formula

To 13.3. Muoti

HUHTIKUUTi 1.4. Piha ja puutarha

To 10.4. Auto ja liikenne

Ti 15.4. Loma-asuminen

To 24.4. Juhlat

Ti 29.4. MM-Kiekko

TOUKOKUUTi 6.5. Rakenna ja sisusta

Ti 13.5. Tango

Ti 27.5. Kesä 2008

KESÄKUU Ti 3.6. EM-Jalkapallo

ELOKUUTi 5.8. Olympia Peking

Ti 12.8. Koulut/Kurssit/Harrastukset

SYYSKUU Ti 9.9. SM Liiga

To 11.9. Auto ja liikenne

Ti 16.9. Muoti

LOKAKUUTi 7.10. Rakenna ja sisusta

Ti 21.10. Hyvä olo

MARRASKUUTi 4.11. Talvi

Ti 11.11. Kodin Elektroniikka

Turun Sanomat - enemmän kuin yksi lehti

Turun Sanomien vakioliitteiden Treffi n, Extran ja TS Talouden lisäksi ilmestyy tänä vuonna 24 mielenkiintoista toimituksellista Teemaliitettä.

Tilaa Turun Sanomat. Soita 0800 122 422. Maksuton palvelunumero ma–pe 8.15–17.00 ja la 8.15–14.00.

Internetissä www.ts.fi/tilaus