lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 1 2007

24
Syövän geenihoitoihin jos mihin on ladattu julkisuu- dessa paljon odotuksia. Uusien menetelmien toivo- taan jo piankin yksilöivän hoitoja, säästävän terveitä soluja, vähentävän sivuvai- kutuksia ja tehostavan poti- laan paranemista. Syöpä johtuu aina solun geenimutaatioista ja tutki- mus on tuonut rohkaisevia tuloksia syöpägeeneihin koh- distuvista hoitomenetelmis- tä. Geeniterapia voi auttaa etenkin syövissä, joissa ole- massa olevien hoitojen teho on havaittu huonoksi. Pitkäl- le edenneen kasvaimen hoito edellyttää tehokasta geenin- siirtoa, sillä syöpäsoluja saat- taa olla jopa sata miljardia, ja kasvaimessa on lisäksi run- saasti alueellista vaihtele- vuutta, happamuuseroja, pai- neenvaihtelua ja hapenpuu- tetta vaikuttamassa hoidon tehoon. Lääkettä on voitava antaa suuria määriä turvallisesti, minkä vuoksi syövän geeni- terapiassa käytetään hyväksi syöpäsolun erityispiirteitä normaalisoluun verrattuna. Virusten valjastaminen syö- pätaisteluun on mahdollista- nut tehokkaiden geeninsiirto- välineiden kehittämisen. Flunssavirus nujertaa syöpäsolut Geeniterapiassa ei ole siis kyse perinteisistä lääkkeistä, joita niellään pillerimuodos- sa. Akseli Hemmingin tutki- musryhmä työskentelee etu- päässä onkolyyttisten virus- ten parissa. Onkolyyttinen virushoito etenee syöpäkas- vaimessa kylväen tuhoa kuin heinäsirkkaparvi. Sairaaseen soluun siirtyneet virukset ja- kaantuvat tehokkaasti ja tap- pavat niin tehdessään isän- täsolun. - Kuolevasta syöpäsolusta voi vapautua ympäröivään kudokseen 10 000 uutta vi- rusta, joilla saadaan aikaan hyvin tehokas kasvaimen si- säisen tuhoutumisprosessin jatkuminen. Lääke monistuu itsestään edeten kuolleesta solusta seuraavaan ja veren- kierron välityksellä myös etäpesäkkeisiin, Hemminki selittää. Hoidoissa suosittu adenovirus on ihmiselle mel- ko harmiton flunssapöpö, mutta geeninkuljetuksen vä- lineenä mainio. Oman vaiku- tuksensa ohella sen voi lait- taa kuljettamaan geeniä, jon- ka tuottama proteiini aiheut- taa sairaalle solulle kohtalok- kaan ja itsetuhoisen sääntely- reaktion. Nyt tiedetään, että viruk- set käyttävät samoja meka- nismeja kuin syöpäprosessi edetessään elimistössä. - Solu on kuin linnoitus- kaupunki, jonka ympärillä olevat viisi suojamuuria täy- tyy murtaa sen ottamiseksi hallintaan. Mikään syöpä ei voi syntyä murtamatta ensin kaikkia näitä kasvurajoite- reittejä. Myös virukset etene- vät samojen muurien läpi käyttäkseen solua omaan ja- kaantumiseensa, havainnol- listaa Hemminki. Onkolyyttisten virusten suunnittelussa tätä tietoa käy- tetään hyväksi. Kun syöpä on purkanut solun suojamuurit voidaan virukselta poistaa särkemiseen tarvittavat omi- naisuudet, jottei se pääse enää terveen solun kimppuun. Näin viruksia voidaan vapaut- taa elimistöön paljon melko turvallisesti. Samalla säilyte- tään viruksen kyky tappaa syöpäsoluja. Yhdistelmä hoidoista etua Sivuvaikutukset eivät adenoviruskuurilla ole tois- taiseksi olleet suuria, fluns- san oireita etupäässä. Hoita- vana viruksena voidaan käyt- tää muitakin virustyyppejä, joihin elimistö reagoi vaihte- levasti. Koska syöpäpotilaan viruspuolustus ei juurikaan eroa terveen henkilön vastaa- vasta, eivät riskitkään ole suuremmat. Hoidon haitat ovat olleet vähäisiä verrattu- na sytostaattihoitojen sivu- vaikutuksiin, kuten hiusten- lähtöön ja pahoinvointiin, puhumattakaan vastustusky- vyn hengenvaarallisesta ale- nemisesta. Hemminki ei kuitenkaan halua asettaa geeniterapiaa vastakkain vanhempien hoi- tomuotojen kanssa, jotka ovat tehokkaita ja tuovat avun monille potilaille. Hän näkee geeniterapian ennen kaikkea muun syöpähoidon lupaavana täydentäjänä, mil- loin paremmin tunnetut hoi- tokeinot eivät tehoa. Hemmingin mukaan geenihoito herkistää syöpä- kasvaimen säde- ja sytostaat- tihoitojenkin vaikutuksille. Yhdistelmähoidosta on jo maailmalla saatu potilaissa hyviä kokemuksia. Muitakin etuja on. Esimerkiksi eri sy- tostaattihoidoissa yhteiset re- sistenssitekijä aiheuttavat sen, että solu kehittää jokai- sen uuden hoidon myötä vas- tuskykyään seuraaville hoi- doille. Geeniterapiassa on- gelmaa ei ole. Geenilääke voi purra hy- vin myös toisten hoitojen jäl- keen. Aivosyöpää eli glioomaa ei saa leikkaukses- sa kokonaan poistettua, mut- ta jäljelle jääneeseen kas- vainkudokseen siirretty gee- ni tekee ahkeran loppusii- vouksen tuottaessaan proteii- nia, joka voi aktivoida anne- tun esiastelääkkeen syö- päsoluille myrkylliseksi. Kuopion yliopistossa tehdys- sä arvostetussa tutkimukses- sa saatiin maailman ensim- mäinen tieteellisesti pätevä näyttö siitä, että syövän gee- niterapia voi pidentää poti- laan elinaikaa. Vapaaehtois- ten aivosyöpäpotilaiden elinaika kaksinkertaistui hoi- don ansiosta. Pikakaista syövän tutkimusluville Akseli Hemmingin tutki- musryhmä on kehittänyt kah- deksan vuoden aikana neli- senkymmentä uutta syöpä- lääkettä, jotka ovat antaneet lupaavia tuloksia solu- ja hii- rikokeissa. Niitä on kuiten- kin niin vaikea saada ulos la- boratoriosta, ettei yksikään ole vielä edennyt ihmisten kokeiltavaksi. Hemminki arvostelee kol- me vuotta sitten voimaan tul- lutta EU-direktiiviä, jonka alkuperäinen tarkoitus oli potilasturvallisuuden ja eu- rooppalaisyritysten kilpailu- kyvyn parantaminen sekä sääntöjen harmonisaatio. Hä- nen mukaansa mikään tavoit- teista ei toteutunut. Sen si- jaan tutkimuksen tekemises- tä tuli huomattavasti kalliim- paa. Pelkästään riippumatto- min akateemisin voimin tut- kimusta ei Suomessakaan voi enää tehdä. Edes Hemmingin 20-henkisen tutkijaryhmän koko vuosibudjetti ei riittäisi testaamaan yhtäkään kehitel- tyä lääkettä pienessä kymme- nen potilaan kokeessa. - Valtaosa syövän geenite- rapian tutkimuksesta tapah- tuu laboratoriossa, mutta se menettää merkityksensä, jos hyviä tuloksia ei päästä vah- vistamaan potilaissa. Hiiret eivät ole ihmisiä. Päivät Hyksin syöpätau- tien klinikan lääkärinä toi- miva Hemminki kohtaa pal- jon vielä voimissaan olevia potilaita, joilla on kova halu päästä käsiksi uusiin lääk- keisiin, kun vanhat keinot on kokeiltu, mutta syöpä kas- vaa edelleen. Hän pitää tär- keänä pitää potilaan toivoa yllä. - Turhaa toivoa ei tieten- kään pidä antaa, mutta jos saisi antaa vain sellaisia hoi- toja, joista etukäteen tiede- tään, että ne varmasti teho- avat, niin vaihtoehdot olisivat vähissä. Syöpä ei ole musta aukko vaan kasvaimia voi- daan mitata röntgenkuvauk- silla ja nähdä nopeasti, mikä lääke toimii. Tehottomat hoi- dot voidaan lopettaa ja vaih- taa toisiin. Lupahakukäytäntöjä pi- täisi asiantuntijan mielestä järkeistää. Kuolema on syöpäpoti- laalle vakavin uhka ja monel- la on aikaa varsin rajatusti. Tiukentunut byrokratia vei näiltä potilailta mahdollisuu- den valita mahdollisuus ko- keilla uusia lääkkeitä kliinisissä tutkimuksissa. Muualla maailmassa, Ame- rikkaa myöten, se on hel- pompaa. Syöpä yleistyy jatkuvasti. Ehkä syöpälääkebyrokratia tarvitsisi meillä nyt oman pi- kakaistan. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Jani Joutsa Geenihoidot pureutuvat vaikeisiin syöpiin Dosentti Akseli Hemmingin mukaan virusten lääkekäyttö geeniterapiassa voisi olla huokeaa. Jokainen syöpäsoluhan toimii tavallaan lääkkeentuotantotehtaana kun vi- rukset jakautuvat niissä ja hoitavat itse levityksenkin. N:O 2/2004 LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI SANOMAT LOUNAIS–SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 1/2007 Näin toimii syövän geenihoito Monien eri syöpätyyp- pien solutason toimintame- kanismit ovat yhteiset. Sik- si yksi molekyylibiologiaan perustuva syöpälääke voi tehota monenlaisiin kasvai- miin. Syövän geenihoidossa käytetään neljää pää- menetelmää, mutta kaik- kien perustana on tehokas geenisiirto. Klassisin menetelmä on viedä kasvaimeen viruksen avulla sairaista soluista puuttuvaa geeniä, jonka tuottama proteiini aktivoi solun kasvunsääntelyn ja ajaa sen itsemurhaan. Toi- nen vaihtoehto on viedä syöpäsoluun geeni, jonka tuottama proteiini aktivoi paikallisesti suonensisäi- sesti tai suun kautta anne- tun esiastelääkkeen. Onko- lyyttisessä virushoidossa virus ei puolestaan ole enää vain geeninkuljetin, vaan sen biologista päämäärää eli jakaantumista hyödyn- netään hoidossa. Neljäs vaihtoehto on geneettinen immunoterapia, jossa syö- päsoluun viedyn geenin tehtävä on tuottaa proteii- nia aktivoimaan im- muunivaste kasvainta vas- taan.

Upload: lounais-suomen-syoepaeyhdistys-ry

Post on 01-Apr-2016

291 views

Category:

Documents


5 download

DESCRIPTION

 

TRANSCRIPT

Syövän geenihoitoihinjos mihin on ladattu julkisuu-dessa paljon odotuksia.Uusien menetelmien toivo-taan jo piankin yksilöivänhoitoja, säästävän terveitäsoluja, vähentävän sivuvai-kutuksia ja tehostavan poti-laan paranemista.

Syöpä johtuu aina solungeenimutaatioista ja tutki-mus on tuonut rohkaiseviatuloksia syöpägeeneihin koh-distuvista hoitomenetelmis-tä.

Geeniterapia voi auttaaetenkin syövissä, joissa ole-massa olevien hoitojen tehoon havaittu huonoksi. Pitkäl-le edenneen kasvaimen hoitoedellyttää tehokasta geenin-siirtoa, sillä syöpäsoluja saat-taa olla jopa sata miljardia, jakasvaimessa on lisäksi run-saasti alueellista vaihtele-vuutta, happamuuseroja, pai-neenvaihtelua ja hapenpuu-tetta vaikuttamassa hoidontehoon.

Lääkettä on voitava antaasuuria määriä turvallisesti,minkä vuoksi syövän geeni-terapiassa käytetään hyväksisyöpäsolun erityispiirteitänormaalisoluun verrattuna.Virusten valjastaminen syö-pätaisteluun on mahdollista-nut tehokkaiden geeninsiirto-välineiden kehittämisen.

Flunssavirus nujertaa syöpäsolut

Geeniterapiassa ei ole siiskyse perinteisistä lääkkeistä,joita niellään pillerimuodos-sa. Akseli Hemmingin tutki-musryhmä työskentelee etu-päässä onkolyyttisten virus-ten parissa. Onkolyyttinenvirushoito etenee syöpäkas-vaimessa kylväen tuhoa kuin

heinäsirkkaparvi. Sairaaseensoluun siirtyneet virukset ja-kaantuvat tehokkaasti ja tap-pavat niin tehdessään isän-täsolun.

- Kuolevasta syöpäsolustavoi vapautua ympäröiväänkudokseen 10 000 uutta vi-rusta, joilla saadaan aikaanhyvin tehokas kasvaimen si-säisen tuhoutumisprosessinjatkuminen. Lääke monistuuitsestään edeten kuolleestasolusta seuraavaan ja veren-kierron välityksellä myösetäpesäkkeisiin, Hemminkiselittää.

Hoidoissa suosittuadenovirus on ihmiselle mel-ko harmiton flunssapöpö,mutta geeninkuljetuksen vä-lineenä mainio. Oman vaiku-tuksensa ohella sen voi lait-taa kuljettamaan geeniä, jon-ka tuottama proteiini aiheut-taa sairaalle solulle kohtalok-kaan ja itsetuhoisen sääntely-reaktion.

Nyt tiedetään, että viruk-set käyttävät samoja meka-nismeja kuin syöpäprosessiedetessään elimistössä.

- Solu on kuin linnoitus-kaupunki, jonka ympärilläolevat viisi suojamuuria täy-tyy murtaa sen ottamiseksihallintaan. Mikään syöpä eivoi syntyä murtamatta ensinkaikkia näitä kasvurajoite-reittejä. Myös virukset etene-vät samojen muurien läpikäyttäkseen solua omaan ja-kaantumiseensa, havainnol-listaa Hemminki.

Onkolyyttisten virustensuunnittelussa tätä tietoa käy-tetään hyväksi. Kun syöpä onpurkanut solun suojamuuritvoidaan virukselta poistaasärkemiseen tarvittavat omi-naisuudet, jottei se pääse enääterveen solun kimppuun.

Näin viruksia voidaan vapaut-taa elimistöön paljon melkoturvallisesti. Samalla säilyte-tään viruksen kyky tappaasyöpäsoluja.

Yhdistelmä hoidoistaetua

Sivuvaikutukset eivätadenoviruskuurilla ole tois-taiseksi olleet suuria, fluns-san oireita etupäässä. Hoita-vana viruksena voidaan käyt-tää muitakin virustyyppejä,joihin elimistö reagoi vaihte-levasti. Koska syöpäpotilaanviruspuolustus ei juurikaaneroa terveen henkilön vastaa-vasta, eivät riskitkään olesuuremmat. Hoidon haitatovat olleet vähäisiä verrattu-na sytostaattihoitojen sivu-vaikutuksiin, kuten hiusten-lähtöön ja pahoinvointiin,puhumattakaan vastustusky-vyn hengenvaarallisesta ale-nemisesta.

Hemminki ei kuitenkaanhalua asettaa geeniterapiaavastakkain vanhempien hoi-tomuotojen kanssa, jotkaovat tehokkaita ja tuovatavun monille potilaille. Hännäkee geeniterapian ennenkaikkea muun syöpähoidonlupaavana täydentäjänä, mil-loin paremmin tunnetut hoi-tokeinot eivät tehoa.

Hemmingin mukaangeenihoito herkistää syöpä-kasvaimen säde- ja sytostaat-tihoitojenkin vaikutuksille.Yhdistelmähoidosta on jomaailmalla saatu potilaissahyviä kokemuksia. Muitakinetuja on. Esimerkiksi eri sy-tostaattihoidoissa yhteiset re-sistenssitekijä aiheuttavatsen, että solu kehittää jokai-sen uuden hoidon myötä vas-tuskykyään seuraaville hoi-

doille. Geeniterapiassa on-gelmaa ei ole.

Geenilääke voi purra hy-vin myös toisten hoitojen jäl-keen. Aivosyöpää eliglioomaa ei saa leikkaukses-sa kokonaan poistettua, mut-ta jäljelle jääneeseen kas-vainkudokseen siirretty gee-ni tekee ahkeran loppusii-vouksen tuottaessaan proteii-nia, joka voi aktivoida anne-tun esiastelääkkeen syö-päsoluille myrkylliseksi.Kuopion yliopistossa tehdys-sä arvostetussa tutkimukses-sa saatiin maailman ensim-mäinen tieteellisesti pätevänäyttö siitä, että syövän gee-niterapia voi pidentää poti-laan elinaikaa. Vapaaehtois-ten aivosyöpäpotilaidenelinaika kaksinkertaistui hoi-don ansiosta.

Pikakaista syöväntutkimusluville

Akseli Hemmingin tutki-musryhmä on kehittänyt kah-deksan vuoden aikana neli-senkymmentä uutta syöpä-lääkettä, jotka ovat antaneetlupaavia tuloksia solu- ja hii-rikokeissa. Niitä on kuiten-kin niin vaikea saada ulos la-boratoriosta, ettei yksikäänole vielä edennyt ihmistenkokeiltavaksi.

Hemminki arvostelee kol-me vuotta sitten voimaan tul-lutta EU-direktiiviä, jonkaalkuperäinen tarkoitus olipotilasturvallisuuden ja eu-rooppalaisyritysten kilpailu-kyvyn parantaminen sekäsääntöjen harmonisaatio. Hä-nen mukaansa mikään tavoit-teista ei toteutunut. Sen si-jaan tutkimuksen tekemises-tä tuli huomattavasti kalliim-paa.

Pelkästään riippumatto-min akateemisin voimin tut-kimusta ei Suomessakaan voienää tehdä. Edes Hemmingin20-henkisen tutkijaryhmänkoko vuosibudjetti ei riittäisitestaamaan yhtäkään kehitel-tyä lääkettä pienessä kymme-nen potilaan kokeessa.

- Valtaosa syövän geenite-rapian tutkimuksesta tapah-tuu laboratoriossa, mutta semenettää merkityksensä, joshyviä tuloksia ei päästä vah-vistamaan potilaissa. Hiireteivät ole ihmisiä.

Päivät Hyksin syöpätau-tien klinikan lääkärinä toi-miva Hemminki kohtaa pal-jon vielä voimissaan oleviapotilaita, joilla on kova halupäästä käsiksi uusiin lääk-keisiin, kun vanhat keinot onkokeiltu, mutta syöpä kas-vaa edelleen. Hän pitää tär-keänä pitää potilaan toivoayllä.

- Turhaa toivoa ei tieten-kään pidä antaa, mutta jossaisi antaa vain sellaisia hoi-toja, joista etukäteen tiede-tään, että ne varmasti teho-avat, niin vaihtoehdot olisivatvähissä. Syöpä ei ole mustaaukko vaan kasvaimia voi-daan mitata röntgenkuvauk-silla ja nähdä nopeasti, mikälääke toimii. Tehottomat hoi-dot voidaan lopettaa ja vaih-taa toisiin.

Lupahakukäytäntöjä pi-täisi asiantuntijan mielestäjärkeistää.

Kuolema on syöpäpoti-laalle vakavin uhka ja monel-la on aikaa varsin rajatusti.Tiukentunut byrokratia veinäiltä potilailta mahdollisuu-den valita mahdollisuus ko-keilla uusia lääkkeitäkliinisissä tutkimuksissa.Muualla maailmassa, Ame-

rikkaa myöten, se on hel-pompaa.

Syöpä yleistyy jatkuvasti.Ehkä syöpälääkebyrokratiatarvitsisi meillä nyt oman pi-kakaistan.

Teksti: Jarna LindroosKuva: Jani Joutsa

Geenihoidot pureutuvat vaikeisiin syöpiinDosentti Akseli Hemmingin mukaan virusten lääkekäyttö geeniterapiassa voisi olla huokeaa. Jokainen syöpäsoluhan toimii tavallaan lääkkeentuotantotehtaana kun vi-rukset jakautuvat niissä ja hoitavat itse levityksenkin.

N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20051/20051/2007

Näin toimii syövän geenihoito

Monien eri syöpätyyp-pien solutason toimintame-kanismit ovat yhteiset. Sik-si yksi molekyylibiologiaanperustuva syöpälääke voitehota monenlaisiin kasvai-miin.

Syövän geenihoidossakäytetään neljää pää-menetelmää, mutta kaik-kien perustana on tehokasgeenisiirto.

Klassisin menetelmä onviedä kasvaimeen viruksenavulla sairaista soluistapuuttuvaa geeniä, jonkatuottama proteiini aktivoisolun kasvunsääntelyn jaajaa sen itsemurhaan. Toi-nen vaihtoehto on viedäsyöpäsoluun geeni, jonkatuottama proteiini aktivoipaikallisesti suonensisäi-sesti tai suun kautta anne-tun esiastelääkkeen. Onko-lyyttisessä virushoidossavirus ei puolestaan ole enäävain geeninkuljetin, vaansen biologista päämäärääeli jakaantumista hyödyn-netään hoidossa. Neljäsvaihtoehto on geneettinenimmunoterapia, jossa syö-päsoluun viedyn geenintehtävä on tuottaa proteii-nia aktivoimaan im-muunivaste kasvainta vas-taan.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2007 - N:o 1

Syövät aiheuttavat kymmenen vuoden kuluttua kaksinkertaiset menot ny-kyisiin verrattuna, arvioi Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos. Syö-vän hoitokulut olivat vuonna 2004 noin 500 miljoonaa euroa, ja vuonna2015 kulut ylittävät yhden miljardin euron rajan.

Uusien syöpätapausten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015mennessä nykyisestä 24 000:sta 30 000:een uuteen syöpätapaukseen vuo-dessa.

Tutkimusten mukaan Suomi joutuu lähivuosina ennen näkemättömienhaasteiden eteen syövän hoidossa. Tähän asti suomalaiset ovat syöpäänsairastuessaan voineet luottaa siihen, että yhteiskunta on kantanut vastuunsairastuneesta ihmisestä. Jatkossakin on tärkeää selvittää kuinka eri syö-vät kehittyvät, jotta pystytään ajoissa varaamaan resursseja tulevan tilan-teen hallintaan.

Syövän hoitotulokset paranevat jatkuvasti. Yhä useampi selviää sairau-destaan. Syövän kokeneita suomalaisia on noin 200 000. Jo nyt voidaan sa-noa, että syöpä sairautena koskettaa lähes jokaista suomalaista perhettä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on toiminut vapaaehtoisessa syö-väntorjuntatyössä jo yli 55 vuoden ajan. Yhdistys on tehnyt uraauurtavaatyötä syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä monipuolisena tukija-na ja se työ jatkuu edelleen ajan haasteiden mukaisesti.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ei olisi selviytynyt tästä työstä ilmanhyvää yhteistyötä oman jäsenistön, henkilökunnan, julkisen ja yksityisensektorin sekä eri yhteisöjen kanssa.

Samalla kun kiitän jokaista oman kortensa yhteiseen kekoon kantanutta,toivotan parhainta jatkoa kuluvalle vuodelle sekä toivon jatkuvaa mukana-oloa taistelussa syöpää vastaan.

Risto KorpelapuheenjohtajaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Syövän hoitokulut kaksinkertaistuvat kymmenessä vuodessa

Institutionen för hälsovetenskap vid Tammerfors universitet bedömer attcancer om tio år kommer att orsaka dubbelt så höga kostnader som idag.Vårdkostnaderna för cancer uppgick till cirka 500 miljoner euro år 2004och år 2015 kommer kostnaderna att överskrida en miljard euro.

Antalet nya cancerfall uppskattas före år 2015 öka från 24 000 idag till30 000 nya fall om året.

Undersökningar visar att Finland under de närmaste åren kommer attställas inför en enorm utmaning i cancervården. Hittills har finländaresom har insjuknat i cancer kunnat lita på att samhället har burit ansvaretför de drabbade. Även i fortsättningen är det viktigt att reda ut hur olikacancerformer utvecklas så att man i tid kan avsätta resurser för att kont-rollera den kommande situationen.

Cancerbehandlingarna ger allt bättre resultat. Allt fler överlever sjuk-domen. I Finland finns det omkring 200 000 personer som har haft cancer.Redan nu kan man säga att cancer som sjukdom rör nästan alla finländs-ka familjer.

Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. har verkat inom frivilligtcancerförebyggande arbete i mer än 55 års tid. Föreningen har utförtbanbrytande arbete genom ett mångsidigt stöd till cancersjuka och derasnärstående och fortsätter med detta arbete utifrån de utmaningar tiden förmed sig.

Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. skulle inte ha klarat av detta ar-bete utan ett bra samarbete med sina egna medlemmar, sin personal, denoffentliga och privata sektorn samt olika sammanslutningar.

Samtidigt som jag tackar alla som har dragit sitt strå till den gemen-samma stacken önskar jag den bästa fortsättning på det innevarande åretsamt hoppas på fortsatt medverkan i kampen mot cancer.

Risto Korpela ordförandeSydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Vårdkostnaderna för cancer fördubblas på tio år

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: [email protected]äätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy elokuussa 2007

Pitkäpellonkatu 220900 Turku

ma–pe 8–19, la 9–15Puh. (02) 284 4666Fax. (02) 284 4669

Lääkehoidon kokonaisuudenarviointi lähelläsi

www.hirvensalonapteekki.fi

HIRVENSALONA P T E E K K I

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma

- KYSY LISÄÄ!

Turku

MeriKarina

www.terveystalo.com

Osaavaa ja välittävää lääkäripalveluaAllergiakeskus• Yleislääkäripalvelut

• Laboratoriopalvelut

• Erikoisalat:

- lastentaudit

- lasten allergologia

- ihotaudit

- keuhkosairaudet

- korva-, nenä- ja

kurkkutaudit

Sibeliuksenkatu• Clinisport

• Gynekologicenter

• Korvacenter

• Mahacenter

• Ortopediacenter

TeslaVagus• Magneettikuvaukset

• Luuntiheysmittaukset

• Tietokonetomografi at

• Ultraäänitutkimukset

• Röntgentutkimukset

Verkahovi• Työterveyshuolto

• Yleislääkäripalvelut

• Erikoislääkäripalvelut

• Laboratoriotutkimukset

Suomen TerveystaloAllergiakeskus

Kotkankatu 2

20610 Turku

Puh. 02-274 6400

Internet-ajanvaraus 24h

www.allergiakeskus.fi

Suomen TerveystaloTeslaVagusBrahenkatu 11 D

20100 Turku

Puh. 02-271 0271

Suomen TerveystaloVerkahovin LääkäriasemaVerkatehtaankatu 4

20100 Turku

Puh. 02-415 700

Suomen Terveystalo Sibeliuksenkatu• Clinisport • Gynekologicenter •

Korvacenter • Mahacenter

• Ortopedicenter

Sibeliuksenkatu 3, 20100 Turku

Puh. 02-251 6111

Ko

rva-,

nenä-

ja k

urk

kuta

utien e

riko

islä

äkäri J

ukka H

yvärinen

N:o 1 - 2007 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Peräsuoli- ja paksusuoli-syöpään sairastuneiden leik-kaushoito sekä siihen liittyvättutkimukset ja jälkihoito ovatVarsinais-Suomessa järjestettytehokkaasti. Sairaanhoitopii-rissä on luotu hyvät yhteistyönkanavat kirurgien, syöpälääkä-reiden, patologien ja röntgen-lääkäreiden välille. Suolis-tosyöpään sairastuneelle poti-laalle on luotu selkeä "polku",jota pitkin hoidon suunnitteluja toteutus etenee. Näin kaikkipotilaat saavat yhtäläisten peri-aatteiden mukaisen hoidon sai-rauden vaikeusasteen mukaan.Jokaisen potilaan kohdallamyös harkitaan eri hoitomuo-tojen (leikkaus, sädehoito jalääkehoito) tarve yksilöllisestikirurgien, syöpälääkärien, pa-tologien ja röntgenlääkäreidenyhteiskokouksissa.

Osastonylilääkäri ArtoRantala on tyytyväinen vuon-na 2004 toteutettuun työnja-koon ruoansulatuskanavan ki-rurgisissa sairauksissa TYKS:ssa ja myös koko sairaanhoito-piirissä on nyt selkeät järjestel-mät siitä, miten ruoansula-tuselinten syöpään sairastunei-den leikkaushoito toteutetaan,miten leikataan ja miten hoide-taan ennen leikkausta ja senjälkeen. TYKS:n A-sairaalassahoidetaan ruoansulatuskana-van yläosan sairaudet (ruoka-torvi-, maha-, haima- ja mak-sasyöpä) sekä kaikki kiireelli-set päivystystilanteet. Kirurgi-nen sairaala on tässä työnjaos-

sa paksusuolisyövän kirurgi-sen hoidon keskus. Viime vuo-sien kehityksen myötä esimer-kiksi suolistosyövässä avan-teen teko ei ole enää ainoamahdollisuus kasvaimen ai-heuttamassa suolen tukkeu-massa, vaan usein tilanne hoi-detaan "stentti"-putkella.

Dosentti Rantalan mukaansuolistosyöpä on hankala sai-raus mm. sen varhaisvaiheessaaiheuttamien vähäisten oiraei-den vuoksi. Tehostuneista hoi-doista johtuen suuri osa sairas-tuneista elää nykyisin aiempaapitempään.

Paksusuolen ja peräsuolensyöpään sairastuu maassammevuosittain lähes 2500 henkilöä.Sairaus on jokseenkin yhtäyleinen miehillä ja naisilla.

Enemmän kuitujaDosentti Rantala sanoo, et-

tä kuidun lisäämisellä ruoka-valioon voi vaikuttaa suolistontoimintaa parantavasti ja syö-pääkin ehkäisevästi.

Parasta ennalta ehkäisyä onkuitenkin oireettomien potilai-den seulonta, jolla saadaankiinni varhaisessa vaiheessaolevia syövän esiasteita. Ulos-teen piilevän veren tutkimisel-la pystytään löytämään vertavähän vuotavia syövän esias-teita, jotka ovat poistettavissapaksusuolen tähystyksen yh-teydessä ennen kuin ne kehit-tyvät syöväksi.

Suolistosyövästä paranemi-nen riippuu edelleen hyvin pal-

jon siitä, missä vaiheessa tautisaadaan kiinni.

Syöpään sairastuneiden jaheidän lähipiirinsä toivon kipi-nä elää nykyisin pitempäänkuin ennen ja samanaikaisestitäysin parantuneiden osuuskasvaa. Dosentti Rantala sa-noo, että pilkahduksia on nä-kyvissä, mutta se lopullinenratkaisu on vielä löytämättä.

Syöpäyhdistyksellätärkeä tehtävä

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen hallituksessa Ranta-la on ollut runsaan vuoden.Yhdistyksen toimintaa hän ku-vailee laajaksi ja monipuoli-seksi. Toiminnasta Rantalamainitsee esimerkkinä tutki-muksen, kuntoutuksen ja saat-tohoidon.

Tutkimusta yhdistys tukeerunsaasti. Lounais-SuomenSyöpäyhdistys on maammemaakunnallisista Syöpäyhdis-tyksistä suurin ja laaja-alaisinja vielä ripeäkin.

Arto Rantala "peri" halli-tuspaikan dosentti Aarre Aura-selta, joka toimi 1990-luvullahänen esimiehenään.

Jättäessään pitkäaikaisentehtävänsä Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen hallitukses-sa dosentti Auranen tiedusteli,kiinnostaisiko minua osallistu-minen syöpäyhdistyksen toi-mintaan. Vastaus oli myöntei-nen, kertoo Rantala.

Teksti : Olli Mäntylä

Luottamushenkilö lähikuvassaDosentti Arto Rantalan neuvo:

Seulonnan lisääminen tehokeinosuolistosyöpien löytämiseen

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

Novartis kuuluu maailman johtaviin lääkealan yrityksiin.

Tutkimusalueitamme ovat mm. elinsiirrot, keskushermoston

sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet,

ihotaudit, ruoansulatuskanavan sairaudet, hormonikorvaus-

hoidot, osteoporoosi, allergia ja diabetes.

Päämäärämme on edistää hyvinvointia ja terveyttä

kehittämällä ja markkinoimalla innovatiivisia lääkkeitä.

Lisätietoja www.novartis.fi

Dosentti Arto Rantalan mukaan parasta suolistosyövän ennaltaehkäisyä on oireet-tomien potilaiden seulonta, jonka avulla saadaan kiinni varhaisessa vaiheessa ole-via syövän esiasteita.

Arto Rantala työskentelee hallinnollisena osastonylilääkärinä Kirurgian klinikalla TYKS:ssa. Hän on myös kirurgian dosentti Turun yliopistossa.Väitellyt tohtoriksi 1993, väitöskirjan aiheena olivat leikkauksen yhteydessä syntyvät hiivain-fektiot. Hän valmistui kirurgian erikoislääkäriksi vuonna 1990 ja vatsaelinkirurgian erikoislää-käriksi vuonna 1994.Rantala on 49-vuotias ja asuu Kaarinassa. Nuoruutensa hän eli Kyrössä nykyisen Pöytyän alu-eella. Harrastuksina ovat sauvakävely ja avantouinti

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2007 - N:o 1

Pitkään syöpäjärjestöjen toiminnassa mukana olleen maaherra Rauno Saaren muotokuva paljastettiin viimevuoden lokakuussa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kuvassa onnistuneen muotokuvan kanssamaaherra Rauno Saari puolisonsa Merjan sekä muotokuvan maalanneen taiteilija Kirsti Merlan kanssa.

Turun saarten eli Hirvensalon,Satavan ja Kakskerran alueel-la toimii aktiivinen Lions ClubArchipelago, joka tukee mm.Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimintaa.

Kuluvan vuoden tammi-kuussa klubin edustajat luo-vuttivat Lounais-Suomen Syö-päyhdistykselle 5.000 euroakäytettäväksi kahden kipu-

pumpun ja niihin tarvittavienlisävarusteiden hankkimiseenyhdistyksen kotisaattohoidonja Karinakodin käyttöön.

Lions Club Archipelago onkerännyt lahjoitussumman mm.Leijonatanssien avulla, kertoiklubin presidentti Janne Kosta-mo lahjoituksen luovutustilai-suudessa. Klubiin kuuluu yli kol-mekymmentä aktiivista leijonaa.

KIPUPUMPPUJA KOTISAATTO-HOITOON JA KARINAKOTIIN

Lions Club Archipelagon edustajina leijonaveljet Mart-ti Lehto (toinen vas.), Lasse Ruohomäki ja Janne Kos-tamo luovuttavat 5.000 euron lahjashekin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Lahjoituksen vastaanot-tivat toimitusjohtaja Kari Ojala, vastaava hoitaja Mer-ja Leinonen ja vastaava lääkäri Suvi Heikkilä.

Turussa 14.12.2006 järjestetynLounaissuomalaisen Syövän-torjuntapäivän yhteydessä Tu-run Ammattiopistosäätiö jaHC Turun Palloseuran liiga-joukkue luovuttivat Meri-Kari-

nan toiminta- ja palvelukes-kukselle lapsisyöpäpotilaidenja nuorten syöpäpotilasperhei-den lasten käyttöön hienon in-tiaanikanootin.

INTIAANIKANOOTTISYÖPÄLAPSILLE

HC TPS:n liigajoukkueen maalivahti Jani Hurme (vas.)ja Turun Ammattiopistosäätiön venelinjan osastonjoh-taja Petri Leimu luovuttivat Meri-Karinan toiminta- japalvelukeskukselle komean intiaanikanootin.

Lounaissuomalaisen Syövän-torjuntapäivän tilaisuudessa14.12.2006 Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. sai yhdis-tyksen Turun Seudun Paikal-lisosastolta 5.000 euron lahjoi-

tuksen käytettäväksi syöpäpo-tilaiden oireenmukaisen koti-hoidon kehittämiseen.

Varat lahjoitukseen paikal-lisosasto on kerännyt järjestä-mällä myyjäisiä.

TUKEA SYÖPÄPOTILAIDEN OIREENMUKAISEN KOTIHOIDON KEHITTÄMISEEN

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja,toimitusjohtaja Risto Korpela vastaanotti yhdistyksenTurun Seudun Paikallisosaston puheenjohtaja TerttuYli-Tolppa-Kerrolalta ja sihteeri Ritva Lindqvistiltä5.000 euron lahjoituksen käytettäväksi syöpäpotilai-den oireenmukaisen kotihoidon kehittämiseen.

Maaherra Rauno Saaren 60-vuotismerkkipäiväkeräyksenkokonaistuotto oli 37.511,50euroa. Merkkipäiväkeräyksentuotolla maalautettiin maaherraRauno Saaren muotokuva sijoi-tettavaksi Meri-Karinan toimin-ta- ja palvelukeskukseen sekäperustettiin maaherra RaunoSaaren nimikkorahasto, jonkatarkoituksena on tukea Lou-nais-Suomen alueella tapahtu-vaa syöväntutkimustoimintaa.

Maaherra Rauno Saarenmuotokuvahankkeeseen osal-listui 446 onnittelijaa. Yksi-tyisiä henkilöitä oli mukana236 ja loppuosa koostui kun-nista, maakuntaliitoista, muis-ta yhteisöistä sekä yrityksistä.

Toimitusjohtaja Kari Oja-lan 60-vuotismerkkipäiväke-räyksen kokonaistuotto oli27.459,40 euroa. Merkkipäi-

väkeräyksen tuotolla maalau-tettiin toimitusjohtaja KariOjalan muotokuva sijoitetta-vaksi Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskukseen sekäkartutettiin Holhoojansa Syö-pään Menettäneiden LastenTukirahastoa, joka oli perus-tettu kymmenen vuotta sittentoimitusjohtaja Ojalan täyttä-essä 50 vuotta.

Kauppatieteiden tohtori h.c.Matti Koivurinnan täyttäessäviime vuoden lokakuussa 75vuotta, toteutettiin kansalaiske-räys, josta kertyneet varat, yh-teensä 30.000 euroa, luovutet-tiin puoliksi Turun Yliopisto-säätiön yhteyteen perustettuunKaupunkikulttuurin tutkimustatukevalle Matti Koivurinnan ra-hastolle ja puoliksi Pyhän Hen-rikin ekumeenisen taidekappe-lin Kannatusyhdistykselle.

MERKKIPÄIVÄKERÄYKSETONNISTUIVAT HYVIN

Tanssitaiteilija Aira Samulinon 80-vuotias elämänilon iko-ni, joka joutuu usein vastaa-maan kysymykseen oman ja22-vuotiaan Hyrsy-kissansapitkän iän salaisuudesta. Re-septi on kissalla ja emännälläyhteinen.

- Me nukumme tarpeeksi,katsomme mitä syömme, em-mekä polta tupakkaa, Samulinnauraa ja lisää listaan rasvaha-pot sekä venyttelyn, jossa kan-nattaa seurata kissan esimerk-kiä.

Elämä ei ole ollut pelkkäätanssia Samulinillekaan, mat-kan varrelta löytyy koviakinpaikkoja. Kuten sairastuminenkohdunkaulan syöpään jo val-miiksi raskaassa elämäntilan-teessa nelisenkymmentä vuot-ta sitten.

- Olin juuri eronnut, poika-ni oli alle kouluikäinen ja tytärsairastunut skitsofreniaan. Mi-nun oli yksinkertaisesti pysyt-tävä terveenä ja elossa, jotenmenin tavalliseen rutiinitar-kastukseen. Oli kova jysäys,

kun oireeton syöpä löytyi,muistelee Samulin.

Samulin ei kuitenkaan la-maantunut paikoilleen, vaanhakeutui hoitoon saman tien.Varhaisvaiheessa leikattu syö-pä ei ole sittemmin tehnyt pa-luuta. Varmuuden vuoksi Sa-mulin käy kuitenkin edelleentarkastuttamassa tilanteen kah-den vuoden välein.

- Katson helpommin asioi-den positiivisia puolia, muttarealistisesti, toteaa. Suomenonnellisimmaksikin tituleerat-tu ihminen.

Vaikeiden aikojen selviyty-misohjeita Samulin ei katsovoivansa jakaa. Samat neuvoteivät sovi kaikille, joten vainlääkärin sopii ohjeistaa ja ih-misen itsensä päättää, mitä ot-taa vastaan. Mutta esimerkkejäelämänhalun voitosta Samulinkertoo mielellään.

- Toivoa on niin kauankuin on elämänhalua. Ihmeel-lisiä asioitahan tapahtuu kai-ken aikaa, kiteyttää Samulin,joka oppi vaikeina aikoina

nauttimaan elämänsä jokai-sesta päivästä. Toiveena Sa-mulinilla on elää loppuelä-mänsä mahdollisimman rik-kaasti. Muu tuskin olisikaanmahdollista, sillä taiteilijaelä-keläinen on edelleen suosittuesiintyjä ja työlleen omistau-tunut yrittäjä.

Samulinin Nummi-Pusu-lassa sijaitseva Hyrsylän mut-ka -talo vastaanottaa vierailija-ryhmiä tilauksesta ympärivuoden. Tuhat vuotta vanhanmallin mukaan rakennettu kar-jalaistalo perustuu muistoille,sen sisältä löytyy huolella va-littu kokoelma antiikkisia lelu-ja ja pullakahvit juodaan ruu-sukupeista.

- Täällä aikuiset saavatmuistella lapsuuttaan. Se onterapeuttista, lupaa Samulin.Hän kertoo elävänsä antiikinympäröimänä sen rauhoittavanvaikutuksen vuoksi. Ei ole-kaan omituista, että Hyrsylänmutkasta löytyy jopa nukkienoma vanhainkoti.

Aira Samulin uskoo elämänhalun voimaan

Tanssitaiteilija Aira Sa-mulin muistetaan va-loisuudestaan ja leisku-vanpunaisista kutreis-taan, mutta harvemminsiitä, että hän on sairasta-nut syövän. Samulin kuu-luu myös Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksentukijoihin.

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

N:o 1 - 2007 - 5Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurs-seille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen!

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeu-tumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 2 kuukautta en-nen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Tässä luettelossa on mainittu ajalla 5.3.-31.12.2007 järjestettävät kurssit.

AVANNELEIKATUT:Avanneleikatut ja heidän läheisensä (RAY) 02.04. – 05.04.2007 Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) 16.08. – 19.08.2007

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 18.03. – 23.03.2007Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 21.05. – 26.05.2007Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 11.06. – 16.06.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 30.07. – 04.08.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 01.10. – 06.10.2007Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 01.10. – 07.10.2007Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA, TYKS, LSSY)12.11. – 17.11.2007

GYNEKOLOGISET POTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 08.10. – 13.10.2007

HEMATOLOGISET POTILAAT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 09.07. – 14.07.2007

KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Kaikki syöpäpotilaat (RAY) 16.12.- 21.12.2007

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi (KELA) 05.07. – 07.07.2007Lapsisyöpäpotilasperheet (KELA) 16.07. – 21.07.2007Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS) 27.12. – 30.12.2007

NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) 04.06. – 09.06.2007Pärjää ilman vanhempia –sopeutumisvalmennuskurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) 16.06. – 21.06.2007 Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) 23.07. – 28.07.2007

PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAIL LE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN: Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 12.03. – 17.03.2007Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) 25.03. – 31.03.2007Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 23.04. – 28.04.2007Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 14.05. – 19.05.2007Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 28.05.- 02.06.2007Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 20.08. – 25.08.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) 26.09. – 01.10.2007Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 15.10. – 20.10.2007Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 19.11. – 24.11.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 03.12. – 09.12.2007 Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 10.12. – 15.12.2007

RINTASYÖPÄPOTILAAT:Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 16.04. – 21.04.2007Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 25.06. – 04.07.2007Rintasyöpäpotilaat (KELA) 06.08. – 15.08.2007Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 17.09. – 26.09.2007 Rintasyöpäpotilaat (KELA) 22.10. – 04.11.2007Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) 22.10. – 31.10.2007Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 26.11. – 01.12.2007

RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT:Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 05.03. – 10.03.2007 Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 03.09. – 08.09.2007

MUUT KURSSIT:Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 10.04. – 15.04.2007 Melanoomapotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 10.04. – 15.04.2007Kurkku- ja suusyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.05. – 12.05.2007 Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.05.- 12.05.2007 Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 07.05. – 12.05.2007Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 09.07. – 14.07.2007 Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 27.08. – 01.09.2007 Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (KELA) 10.09. – 15.09.2007

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Käsityöläiskatu 4 (6 krs.), 20100 TURKUPuhelin 02-2657 666, telefax 02-2657 618 ja e-mail [email protected]

Leukemia iski syksyllä 2002,kun Linda oli 18-vuotias ja juu-ri suorittanut ylioppilaskirjoi-tusten pakolliset aineet. Pitkit-tynyt flunssa vei hänet lääkä-riin, ja onneksi lääkäri ymmärsiottaa verikokeet. Ne paljastivat,mitä flunssan taustalla oli.

Lindan diagnoosi oli akuut-ti myelooinen leukemia, verenvalkosolujen syöpä. Linda saineljä sytostaattikuuria, jotkaveivät hänet heikkoon kun-toon. Hoito keskeytettiin, silläjo ensimmäinen sytostaattian-nos oli osoittautunut tehok-kaaksi, eli vaikutti siltä, ettäsyöpälääkkeet nujersivat tau-din. Luuydinnäyte oli jo en-simmäisen lääkekuurin jälkeenpuhdas.

Leukemia iskiuudelleenKeväällä ja kesällä Linda toi-pui nopeasti ja suoritti loput-kin ylioppilaskirjoitusten ai-neista. Elämä alkoi tuntua taasnormaalilta.

Kunnes syksyllä 2003 leu-kemia uusi. Linda tunsi epätoi-voa: voiko syövästä toipuakaksi kertaa?

Lindalle annettiin kan-tasoluhoitoja, joita annetaanSuomessa Turun yliopistolli-sen keskussairaalan lisäksivain Helsingissä.

Kantasolujen luovuttaja pe-lasti nuoren Lindan hengen.

- Sain kuulla, että tuntema-ton luovuttaja oli 49-vuotias

mies. Minulla on kaksi veljeä,mutta he eivät käyneet luovut-tajiksi.

- En muista tuosta ajastamitään, hoidot olivat rankkoja.Hyvä että jaksoin kävellä. In-fektioriski oli suuri, enkä voi-nut liikkua juuri missään jajouduin käymään jatkuvastiTYKS:ssä saamassa antibioot-teja sekä neste- ja veritank-kauksia.

- Hoidot alkoivat marras-kuussa ja joulun aatonaattonapääsin kotiin.

Vaikka hoidot olivat raskai-ta, niiden ansiosta ja oman per-heen ja ystävien tuella Lindaselvisi. Ja siksi, että hän on sit-keää sorttia ja omaa mahtavanhuumorintajun.

Keväällä 2005 Linda Lah-denperä hakeutui sijaiseksikouluun. Hän hankki myöskoulunkäyntiavustajan ammat-titutkinnon Turun kristillisestäopistosta. Samaan aikaan hänlähti mukaan Nuorten syöpä-potilaiden eli Nuppien toimin-taan.

- Kävin Suomen syöpäsai-raiden lasten ja nuorten valta-kunnallisen yhdistyksen Syl-van sopeutumisvalmennus-kurssin ja tukihenkilökurssin.

Onko sinulla oikeatukka?Siitä pitäen Linda on toiminuttukihenkilönä.

- Juttelin taannoin yhden 8-vuotiaan, leukemiaa sairasta-

van pojan kanssa. Hän halusinähdä tavalliselta näyttävän,syövän läpi käyneen nuoren.Hän kysyi, onko minulla oikeatukka ja menetinkö kaikkihiukseni hoitojen aikana.

- Usein keskustelut syöpääsairastavien nuorten ja lastenkanssa käsittelevät hyvin käy-tännöllisiä asioita, kuten sat-tuuko jokin hoito tai missä jär-jestyksessä hoidot menevät.

Nuoret syöpäpotilaat eliNupit kokoontuvat Meri-Kari-nan toiminta- ja palvelukes-kuksessa Hirvensalossa.

- Meillä on keskenämmehauskaa. Kokoontumisissa onmyös asiantuntijaluentoja eriaiheista, kuten peloista tai ren-toutumisesta.

Linda toimii nyt koulun-käyntiavustajana Samppalin-nan koulussa, jossa hän viihtyyerittäin hyvin, ja kesäksi hänon lähdössä au pairiksi Yhdys-valtoihin. Nuorten parista hänon löytänyt oman juttunsa.Hän on saanut opiskelupaikanLahden ammattikorkeakoulus-ta, jossa hän aloittaa sosiono-miksi tähtäävät opinnot vuo-den kuluttua.

Lindan tähtäimessä onopettajan ammatti. Tulevaisuu-dessa häntä kiinnostaa erityis-pedagogiikka ja erityisopetta-jana toimiminen. Lindasta tu-lee varmasti erinomainen opet-taja.

Teksti: Paula HeinoKuva: Vesa-Matti Väärä

Leukemian kokenut Linda tuotoivoa muille syöpäpotilailleLinda Lahdenperä on avoin ja iloinen nuori nainen, juuri sellainen,jonka jokainen toivoisi tyttärekseen tai miniäkseen. Lindan iloista hy-myä katsoessa ei ikinä uskoisi, että hän on käynyt läpi leukemian.Kahdesti.

Linda Lahdenperä kertoo, että leukemia muutti arvomaailman. Vaikka tauti olirankka, se toi hänelle paljon ystäviä ja kokonaan uuden tavan katsella maailmaa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2007 - N:o 1

N:o 1 - 2007 - 7Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Mikä siinä niin itkettääettä reipas tyttärenivie koiran aamulenkilleja hakee postin,kun äiti makaa vessanlattialla,eikä pääse omin avuin ylös?Kun ambulanssi tulee javie äidin ensiapupoliklinikalle?Hänhän on vasta kahdeksanja kaiken nähnyt:isänsä huonot hetketja nyt äidin.Eikö hänellä olisi oikeuspillahtaa itkuun,olla surullinen?Täristä pelosta jamenettää toimintakykynsä?Olla lapsi,päästä syliin. Turvaan.

Aina ei jaksa olla vahvaKaksi vuotta sittenHenje Hyppänen-Joutsa, 45, menettimiehensä imusolmu-kesyövälle. Jarkonsairauden vuodet hänoli ollut kuin luja kal-lio, hoiti miestään,suojeli lapsiaan ja pi-ti pystyssä taloutta.

Kolme vuotta aiemmin hä-nen isänsä menehtyi paksu-suolen syöpään.

Vuosi sitten hän tunsi kyh-myn rinnassaan. Ensimmäinenajatus oli, ettei elämä voi ollanäin epäoikeudenmukaista.

Voi se. Myöhemmin Henje on

miettinyt, oliko hänen rin-tasyöpänsä seurausta juuriedeltäneiden vuosien lujuu-desta. Hän ei ollut antanut it-selleen lupaa hetkenkään heik-kouteen, paiski töitä ja keskit-tyi siihen, etteivät lapset vainkärsisi yhtään enempää kuinminkä hän voisi estää.

- Vedin itseni liian tiukoille.Olin lapsilleni järkkymätönturva; eihän heillä ollut muuta-kaan, hän tunnustaa.

Rintasyöpädiagnoosi va-pautti tuhannet itkemättömätitkut. Henje tunsi olonsa niinavuttomaksi, että otti yhteydenpsykologiin, jolta koko perhe

Jarkon sairauden aikana olisaanut tukea.

- En enää jaksanut yksin.Minulla ei kotona ollut aikuis-ta tukea, jolle kertoa murheita-ni; minun piti vain pitää huoltatoisista.

- Sinä olet väsynyt olemaanvahva, psykologi sanoi. Hänantoi minulle luvan itkeä ja ki-rota, elää pahaa oloani. Hänsanoi, että lapsia hämmentääpaljon enemmän se, ellei näytätunteitaan. Ja että heille pitääkertoa asiasta.

Tehtävä oli vaikea. Mitenlastata lasten kannettavaksiuusi murhe isän ja isoisän syö-päkuoleman lisäksi?

Henjen nuorimmainen,Senni, oli silloin kahdeksan,poika murrosiässä.

- Kerroin Sennille vain sen,että äidillä on rinnassa mönttija se pitää leikata pois. Kuole-man mahdollisuudesta en pu-hunut. Silti Senni kysyi kerran:äiti, mihin sinä minut myisit,ellet voisi minua hoitaa?

Entä jos äitikin kuoleeKysymys vapautti Henjen

puhumaan asiasta, jota hän eiollut uskaltanut ajatella lop-puun. Entä jos lapset menettäi-sivät äitinsäkin?

- Kerroin Sennille että olinpienenä ajatellut, että jos van-hemmilleni tapahtuisi jotain,haluaisin kummitädin luo.Sennikin pohti, että hän voisiihan hyvin asua kummitädillä.

Toinen tiukka paikka tulirankan sytostaattihoitojaksonaikaan: Henje pyörtyi vessaan.Hänen äitinsä oli silloin autta-massa kotitöissä.

- Senni näki tilanteen. Hänsanoi reippaasti: Mä menenkoiran kanssa lenkille ja haenpostit!

Se oli lapsen tapa päästä ti-lanteesta pois. Henje pohtii si-täkin, ovatko lapset omaksu-neet häneltä murheiden peittä-misen; pitäisikö heidänkin saa-da reilusti itkeä itkunsa?

Isoveli Santeria kysymyskoskee vielä selvemmin. San-teri on mies eikä itke. Hänenainoa kommenttinsa äidin sai-rauteen oli hiljainen tokaisu:

eikö tämän nyt ole jo vähän lii-kaa?

Hänen huolensa ilmenivätkouluongelmina. Poika alkoilukion alettuaan saada viitosiaja kuutosia. Henje sai järjeste-tyksi koululle palaverin, jossaasiat loksahtivat paikoilleen.Koulu alkoi taas tuntua mie-lekkäältä ja numerot paranivat.

Poikani, tuo japanilainensamurai, Henje sanoo hellästikirjoittamassaan runossa.

Runot tunteidenventtiili

Runot ovat Henjen tuntei-den venttiili. Nuorena syntynytharrastus löytyi uudelleen, kunhänen miehensä alkoi sairas-taa. Valokuvaus tuli uutenamukaan: koiran kanssa lenkilläotetut luontokuvat. Ne henki-vät valtavaa rakkautta elämääkohtaan.

Luonto, runot, psykologi jasädehoidon aikana Henjeä tu-kenut omahoitaja pitivät hen-kisen tasapainon kurissa. Mut-ta käytännön toimissa ongel-mia riitti.

Yksinhuoltajana Henjejoutui tilanteisiin, joissa hän eipärjännyt omin voimin. Sy-tostaattien raju vaikutus saattoiiskeä milloin vain, ja pyörtyi-levä ja pahoin voiva äiti tarvit-si apua sekä itselleen että lap-silleen.

Kodinhoitoapua Turun kau-pungilta voi saada vain lapsi-perhe, josta on tehty lastensuo-jeluilmoitus. Kunta lähettääpaikalle lastensuojelutarkasta-jan tutkimaan lasten huostaan-oton tarvetta, vaikka perhe tar-vitsisi tilapäistä talous- ja las-tenhoitoapua.

- Edellytetäänkö, että sai-rauden takia huonosti selviä-vällä perheellä on varaa palka-ta vapailta markkinoilta apua?Henje kysyy.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys, jossa Henje työskente-lee henkilöstösihteerinä, ei voitarjota sairastuneille kodinhoi-toapua siksi, ettei tällaiseentoimintaan saa yhteiskunnantukea. Yhdistys joutuisi mak-samaan toiminnastaan samatverot ja kulut kuin yksityinen

sektori. Apua ei pystytä tarjoa-maan alle omakustannushin-nan; veroineen siitä tulisi sitätarvitseville liian kallista.

- Ymmärränhän minä, ettätämä on työllisyyspoliittinenkysymys. Tällä hetkellä tuntuukuitenkin siltä, että palvelujen

tuottajien tasa-arvo on tär-keämpää kuin asiakkaiden tar-peet. Yhteiskunnan tuottamienpalvelujen yhteydessä puhu-taan yhä enemmän kustannus-tehokkuudesta, asiakkaidenomasta valinnan vapaudesta jaomatoimisuudesta. Mutta ei-

vätkö hyvinvointiyhteiskun-nan palvelut ole tarkoitettuauttamaan niitä, jotka eivät itsepysty? Onko näillä asiakkaillavoimia olla omatoimisia janauttia valinnanvapaudestaan?Henje ihmettelee.

Hän selvisi itse oman äitin-sä tuella, mutta kaikilla ei oleomaisia lähellään auttamassa.

Henje voi nyt hyvin. Rin-nan osittaisen poiston jälkei-nen imusolmuketutkimusosoitti puhdasta tulosta. Sy-tostaatti- ja sädehoitojaksotovat nyt päättyneet. Raskashoito on ohi - ellei uusia ongel-mia ilmene.

Teksti: Eva LatvakangasKuvat: Eva Latvakangas jaHenje Hyppänen-JoutsaRunot:Henje Hyppänen-Joutsa

Kesämökillä Vehmaalla Henje sai toipua auringon lämmössä.

Henjen koiran kanssa lenkkeillessä ottamat luontokuvat henkivät rakkautta elämää kohtaan. Kuva Illoistenjärveltä Hirvensalossa.

Entä jos karkaisinkaukaisuuteen, katoaisin.En halua neulatyynyksi hoitokoneistoon!Poljen jalkaa keskellä kauppakä ytävää,heittäydyn lattialle sätkimään:minä haluan!Heitän menemään huivini ja ostoslistani:leipää ja maitoa,lapsille ruokaa viikoksiMutta tässä oikeassa elämässäkorjaan kurssini:ajan suorinta tietä sairaalaanja sieltä ruokakauppaan. Ostan leipää ja maitoa,lapsille ruokaa viikoksi.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen ja Moikoisten Syöväntut-kimussäätiön järjestämässä pe-rinteisessä Syöväntorjuntapäi-vän tilaisuudessa joulukuussajuhlistettiin lasten syöväntorjun-nan voittoja. Lounaissuomalai-sista Syöpärahastoista jaettiintällä kertaa 89 200 euroa apura-hoja, joista suurin osa kohdistuitutkimukseen.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen puheenjohtaja RistoKorpela muistutti tervehdys-puheessaan, että syöpä kosket-taa aina koko perhettä. Kysees-sä on melkoinen määrä suoma-laisia, sillä uusia syöpätapauk-sia todetaan vuosittain noin 26 000.

Korpela tähdensi, että ah-dingossa olevat potilaat jaheidän läheisensä tarvitsevatkaiken mahdollisen tuen so-peutumiselle, sairauden hal-linnalle sekä terveen rooliinpalaamiselle. Vertaistukihen-kilö on arvokas auttaja tässäprosessissa sairauden koke-misen ja arjen elämän asian-tuntijana. Korpelan mukaanvertaistukitoiminnan merki-tys tuleekin olennaisesti kas-vamaan Syöpäjärjestöjen tu-levassa toiminnassa.

Haasteena leukemia-lasten tulevaisuusLasten leukemiahoitojen puo-livuosisataiseen kehitykseenloi juhlapuheessaan katsauk-sen professori Toivo T. Salmi,joka palkittiin tilaisuudessaOsmo Järvi -mitalilla.

Salmi muisteli, kuinka mi-tään parannusta lasten leuke-miaan ei ollut vielä viisikym-mentä vuotta sitten. Edistys onollut valtavaa, sillä tänään leu-kemialapsipotilaiden ennusteon erinomainen, jopa yhdek-sän kymmenestä lapsesta para-nee sairaudestaan.

Syövän seulontateho onnoussut merkittävästi ja hoidotsivuvaikutuksineen ovat ke-ventyneet. Lääkityksen kesto-kin on viime vuosikymmentenaikana pudonnut eliniästä kah-den vuoden tietämille.

Nykytutkimuksen tärkeänähaasteena Salmi näkee lastenleukemiahoitojen myöhäisetsivuvaikutukset, jotka voivatilmaantua vasta vuosienkinkuluttua hoidoista.

- Yhä useamman lapsen pa-rantuminen syöpätaudistaanon tuonut esiin uusia ongel-mia. Jotkut hoidot voivat vai-

kuttaa lasten myöhemmän iänhedelmällisyyteen ja myössyövän uusiutumisen tavallistasuurempaan riskiin, kertoi pro-fessori Salmi.

Tunnustusta vapaa-ehtoistyöstä Kakolleja TammiselleMyös lapsisyöpäpotilaita tu-kevassa vapaaehtoistyössäansioituneet saivat tunnustus-

ta juhlassa. Operaattori VilleKakko vastaanotti 31. LauriRauramo -mitalin. Kakko onoman lapsensa leukemiaansairastumisen myötä toiminutaktiivisesti Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen Lapsisyö-päpotilaiden kerho Sykerös-sä. Lisäksi entinen Suomenlentopallomaajoukkueen pe-laaja on jo usean vuoden ajanjärjestänyt kesäisiä Sykeröbeach volley -turnauksia lap-

sisyöpäpotilaiden hyväksiSorttamäen uimarannalla.Toiminnallaan hän on kerän-nyt huomattavasti varoja lap-sipotilaille ja näkyvyyttä hei-dän asialleen.

Taiteilija Reijo Tamminensai tilaisuudessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:npöytäviirin tunnustuksenamonivuotisesta toiminnastaanlapsisyöpäpotilaiden hyväksi.Tamminen järjestää vuosit-tain lapsipotilaiden tukikon-sertteja Perniön kirkossa.

Lounais-SuomenSyöpäyhdistykselleuseita lahjoituksia.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. otti tilaisuudessavastaan useita lahjoituksia.

Yhdistyksen Turun SeudunPaikallisosasto lahjoitti 5.000euroa syöpäpotilaiden oireen-mukaisen kotihoidon kehittä-miseen.

Orion Oyj:n kemiallisenlaadunvalvonnan askartelijatluovuttivat 1 100 euroa yhdis-tyksen lapsisyöpäpotilasper-heiden kerho Sykerön potilas-toimintaan. Askartelijat muis-tivat lapsia jo 14. kerran ja näi-den vuosien aikana lapsisyö-päpotilaille on lahjoitettu yh-teensä 13.303 euroa.

Kakskerran Tiistaikerhopuolestaan lahjoitti syöpälap-sille 10-vuotiskonsertin tuoton565 euroa. Kerholla on pitkätperinteet syöpälasten hyväksijärjestetyssä keskiaikapipar-kakkujen myynnissä Turunkeskiaikamarkkinoilla.

Turun Ammattiopistosäätiöja HC TPS:n liigajoukkue lah-joitti intiaanikanootin Meri-Ka-rinan toiminta- ja palvelukes-kukselle käytettäväksi lapsisyö-päpotilaiden ja nuorten syöpä-perheiden lasten kesäkursseilla.

Apurahoja tutkimuk-seen ja matkoihinSyöväntorjuntapäivän juhlassaLounaissuomalaiset Syöpäjär-jestöt jakoivat tutkimus- jamatka-apurahoja kaikkiaan 89200 euroa. Väitöskirja-apura-han sai 13 nuorta syöpätutki-jaa, tutkimusapurahoja jaettiinneljä ja matka-apurahoja neljä.Lisäksi Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. sai 4 000 euroakäytettäväksi yhdistyksen toi-minta-alueen terveydenhuolto-alan ammattihenkilöiden mat-ka-apurahoiksi.

Tällä vuosikymmenellä on ainakin toistaiseksi tärkeinkehitysaskel se, että hoidon aikana voidaan luuytimes-tä havaita aivan pienetkin leukemiasolumäärät. Josniitä havaitaan, voidaan hoitoa tehostaa ja ennuste pa-ranee. Puhutaan ns. jäännöstautimäärityksestä. Sevaatii erittäin kehittynyttä laboratoriotekniikkaa, jokaon huippuunsa kehitettynä käytössä TYKS:n hemato-logian laboratoriossa, totesi professori Toivo T. SalmiOsmo Järvi-luentosarjaan liittyvässä juhlapuhessaan.

29. Syöväntorjuntapäivä Meri-Karinassa:

Lasten leukemiahoidon kannalta on olluterittäin tärkeää tukihoitojen kehittyminen

Savonlinnan Oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista jakansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romantti-sessa, keskiaikaisessa linnassa on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys.Tämän vuoden kesällä ensimmäisellä matkalla nähdään Bizetin "Carmen" ja Verdin"Macbeth". Lisäksi osallistutaan vuoden taiteilijan, mezzosopraano Monica Groopin kon-serttiin Savonlinnasalissa. Toisella matkalla nähdään Bolshoi-teatterin vierailuesitys "BorisGodunov".

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkari OyKäsityöläiskatu 4 a, 6.kerros, Turku, puh. 2657913.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenmatkatoimisto Matkarin Oopperajuhlamatkat Savonlinnaan 20.-22.7. ja 28.-29.7.2007

Elvi ja Emil Heikkilän rahastoLL Ilkka Koskivuo, matka-apuraha 700 Tutkija Adolfo Rivero-Muller, matka-apuraha 800 1.500

Aina ja Helli Keskitalon muistorahastoLL Aleksi Schrey, väitöskirja-apuraha: 3.000

Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastoLL Katja Havu-Aurén, väitöskirja-apuraha 3.000FM Anu Kallio, väitöskirja-apuraha 3.000LL Jaana Korpela, väitöskirja-apuraha 3.000FM Kati Tarkkonen, väitöskirja-apuraha 3.000 12.000

Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahastoLL Marika Grönroos, väitöskirja-apuraha 3.000

Arja ja Antti Koivurinnan lahjoitusrahastoFM Tove Grönroos, väitöskirja-apuraha: 3.000

Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastoLL Heikki Luukkaa, väitöskirja-apuraha 3.000FM Annika Meinander, väitöskirja-apuraha 3.000FM Rainer Toivonen, väitöskirja-apuraha 3.000 9.000

Aino ja Kaleva Kuusimurron rahastoDos., LT Nafis Rahman, tutkimusapuraha 10.000

Marja ja Jukka Penttilän rahastoDos. Pirkko Hirsimäki, matka-apuraha 1.100

Professori Lauri Rauramon muistorahastoLL Satu-Maria Kulmala, väitöskirja-apuraha 3.000

Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahastoFM Sirkku Pollari, matka-apuraha 1.100

Martti ja Mikael Ruolan rahastoLL Minna Koskenvuo, väitöskirja-apuraha 3.000

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön päärahastoFM Jukka Alinikula, väitöskirja-apuraha 3.000Dos., LT Liisa Pylkkänen, tutkimusapuraha 10.000 FT Merja Ruutu, tutkimusapuraha 15.000 LT Mirva Söderström, tutkimusapuraha 7.500 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry. 4.000 39.500

YHTEENSÄ: 89.200

LounaissuomalaistenSyöpäjärjestöjen apurahat:

Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan

yhteensä 89 200 euroa

N:o 1 - 2007 - 9Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

- Hormonit saavat syöpäkas-vaimen kehittymään parem-paan tai pahempaan suuntaan,ja niitä manipuloimalla voi-daan kehittää syövän hoitoa,Rahman perustelee innostus-taan hormonaalisiin syöpiin.

Tutkimussarkaa riittää sa-malla kun hormonaaliset syö-vät yleistyvät Suomessa. Hor-monaalisiin syöpiin luokitel-laan esimerkiksi munasarja-,kives-, eturauhas- ja rintasyö-pä sekä lisämunuaisen kasvai-met.

Yksitoista vuotta sitten Tu-run yliopiston fysiologian lai-tokselle tutkijaksi Puolastakutsuttu Rahman vastaanottijoulukuun Lounaissuomalai-sen Syöväntorjuntapäivän juh-lassa 10 000 euron tutki-musapurahan lisämunuaiskuo-ren kasvainten synnyn mole-kulaaristen mekanismien jagenetiikan tutkimukseen.

Hanke on osa hänen perus-tamansa tutkijaryhmän laa-jempaa pyrkimystä syventäätietämystä hormonaalistensyöpien syntymekanismeistaja kehittää uusia menetelmiäniiden hoitoon.

- Lisämunuaisten kasvai-met ovat ongelmallisia. Viidenvuoden kuluttua diagnoosistavain 15 prosenttia potilaista onelossa. Kasvaimet ovat yleensäoireettomia, joten ne havaitaanmyöhäisessä vaiheessa, Rah-man kertoo.

Leikkaus on toistaiseksi ai-noa lisämunuaisen kasvaimen

toimiva hoitomuoto, sillä säde-ja sytostaattihoito ovat tehotto-mia ja tuhoavat myös terveitäsoluja. Rahmanin päämäärä onsaksalaista lääkäriä ja nobelis-tia Paul Ehrlichia mukaillenkehittää ns. taikaluoti, joka tu-hoaa sairaat syöpäsolut, muttasäästää terveet solut.

Mehiläismyrkystätäsmälääkettä?Lupaavan taikaluotikandidaa-tin salaisuus piilee mehiläisenpistossa. Rahmanin tutkimus-ryhmä on tehnyt havaintoja sii-tä, että mehiläismyrkyn kes-keinen vaikuttava aine melliti-ni tappaa valikoivasti negatii-visesti varautuneita syöpäsolu-ja säästäen terveet, positiivi-sesti varautuneet solut.

Suunnitteilla on mellitiniäjäljittelevä, mutta vähemmänmyrkyllinen syöpälääke. Tuo-reet tulokset alustavissa solu-ja hiirikokeissa lupaavat hy-vää. Syöpäkasvain on saatupienenemään viidesosaan enti-sestä jo muutamassa viikossa.

- Myrkky vaikuttaa solui-hin, joissa on tietynlainen re-septori eli vastaanottava osa.Sellainen löytyy joidenkinhormonaalisten, kuten lisämu-nuaiskuoren kasvainten syö-päsoluista, Rahman selostaa.

Lisämunuaisten kasvaimetovat harvinaisia, vain kaksimiljoonasta akuisesta sairas-tuu vuosittain. Mutta niidenhoitamiseen kehitetty lääke voi

tehota muihinkin hormonaali-siin syöpiin. Mehiläismyrk-kyyn perustuva lääkekin voitulevaisuudessa auttaa esimer-kiksi eturauhasen tai rintasyö-pään sairastuneita.

Mikäli vaikutuksista saa-daan riittävä kliininen näyttö,voidaan lääkkeet Rahmaninarvion mukaan tuoda ihmistenkokeiltavaksi noin viiden vuo-den kuluttua.

KansainvälinentutkijaNafis Rahman syntyi Bangla-heshin pääkaupungissa Dha-kassa, mutta muutti Englantiinjo yhdeksän vuoden iässä dip-lomaattiäitinsä ja kirjallisuu-den professorina työskentele-vän isänsä kanssa. Lääke-tieteen opintonsa Rahman suo-ritti stipendiaattina Lodzin yli-opistossa Puolassa. Hän väitte-li tohtoriksi endokrinologianalalta vuonna 1995 ja erikois-tui naistentauteihin samanavuonna.

Suomeen Rahman muuttiperheineen vuonna 1996 lähessattumalta. Täällä hän on työs-kennellyt Turun yliopiston fy-siologian laitoksella tutkijanaja apulaisopettajana. Hän ontehnyt tutkimustaan kansain-välistä tunnustusta saaneessaprofessori Ilpo Huhtaniementutkijaryhmässä, joka toimiSuomen Akatemian huippuyk-sikkönä vuosina 2002-2007.

Nafis Rahman viihtyy Suo-

messa. Hänta ja puolalaistavaimoa miellyttävät sauna,metsäkävelyt sekä puutarhan-hoito. Rahman on myös filmi-hullu. Suosikkiohjaajiin kuu-luvat esimerkiksi Kieslowski,Visconti, Antonioni, Bergman

ja Aki Kaurismäki.Tutkijan koko suku elää ny-

kyisin Euroopassa ja Yhdys-valloissa. Vanhempien koti-maa Intia on hänelle vielä var-sin uusi tuttavuus. Ensi vuonnaRahman matkustaa Delhiin

järjestämään hormonaalistensyöpien konferenssia.

Teksti: Jarna LindroosKuva: Jani Joutsa

Nafis Rahman kehittelee taikaluotia syöväntorjuntaanLääketieteen tohtori, dosentti Nafis Rahmanin suhde endokriinisiineli hormonaalisiin syöpiin on intohimoinen. Bangladeshissa syntynyt,mutta valtaosan elämästään maailmalla viettänyt tutkija innostui syö-päkasvainten hormonisäätelystä jo ensimmäisen vuoden lääketieteenopiskelijana 1980-luvun Puolassa.

Y M P Ä R I S T Ö .

www.turkuenergia.fi • p. (02) 2628 111

Tulevaisuudesta huolehtiminenon ympäristöasioiden jatkuvaakehittämistä ja ympäristöystävällistenenergiantuotantomuotojenkäytön lisäämistä.

LT, dosentti Nafis Rahmanin päämäärä on kehittää ns. taikaluoti, joka tuhoaa sai-raat syöpäsolut, mutta säästää terveet solut.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2007 - N:o 1

Saarenmaan Kuressaareenjoulukuussa 2006 uudistettuGrand Rose Spa edustaa uusin-ta kylpylämallia, Wellness-hy-vinvointi -kylpylää. Kylpylän"ruusuteema" on huomioitumyös huoneiden sisustuksessa.Kylpyläosaston, ravintolan jamuiden tilojen sisustukseen onsaatu mal-lia Välimeren alueel-ta ja kaukomaista.

Matkaohjelma:Keskiviikko 16.5.2007

Lähtö klo 7.30 Ortodoksi-sen kirkon luota, Yliopistonka-tu 19, Turku. Ajo Helsinkiin,josta Super-SeaCat lähtee Ma-kasiiniterminaalista klo 10.30Tallinnaan. Klo 12.10 saavu-taan Tallinnaan. Ruokailu Pep-persack -ravintolassa. Ruokai-lun jälkeen matka jatkuu kohtiVirtsua, josta siirrytään lau-talla Saarenmaalle. Majoittu-minen 6 vuorokaudeksi GrandRose Spa -kylpylään

Helatorstaista 17.5. - maanantaihin 21.5.2007

Aamiaiset ja lounaat GrandRose Spa -kylpylässä sekä kol-me hoitoa päivittäin. Hoitopa-kettiin kuuluvat seuraavat hoi-dot: lämmittävät teepuuöljysu-kat, lämmittävät ruiskukkakä-sineet, eksoottinen vuorivaha-

haude, suolakammio, aromiöl-jyjä sisältävä hierontakylpy,aromaattinen vedenalainen an-tistressi -hieronta, rentoutushierontatuolissa, Medy Jet -ve-sihierontasänky, solarium 5minuuttia ja hieronta 20 mi-nuuttia. Kylpylässä ei ole lää-kärin vastaanottoa, minkävuoksi kannattaa tiedustellaomalta lääkäriltä ennen mat-kaa, ovatko hoidot terveydelli-sistä syistä mahdollisia. Lau-antaina ohjelmassa on retkiLänsi-Saarenmaalle. Retkenaikana käydään Saarenmaansuurimmassa taajamassa, Ki-helkonnassa, joka on Saaren-maan yksi vanhimmista asu-tusalueista. Täältä jatketaanVikin kylään, jossa tutustutaanMihklin maalaismuseoon, jos-sa Rehtien suku on asunut ai-nakin kahdeksassa polvessa.Vikin kylästä jatketaan Odalät-siin, jossa katsotaan uhriläh-teet. Viimeisenä kohteena onKarujärvi, joka on Saaren-maan kaunein ja puhdasvetisinjärvi ja jossa voi halutessaanuidakin. Retken aikana kahvi-tarjoilu. Maanantaipäivä viete-tään kylpylässä ja illalla suun-nataan Muhun saarelle NamiNamasteen. Täällä nautitaanlähtöillallinen, jonka SikkeSumari on valmistanut. Täällä

saadaan myös tärkeää tietoayrteistä.

Tiistai 22.5.2007Aamiainen kylpylässä. Aa-

miaisen jälkeen lähdetään pa-luumatkalle. Ajo Tallinnaan,jossa lounas Peppersack -ra-vintolassa. Klo 14.00 Super-SeaCat lähtee Helsinkiin. Klo15.40 saavutaan Helsinkiin,josta ajo Turkuun. Turkuunsaavutaan noin klo 18.30.

Matkalle mukaan voi-massaoleva ulkomaanpassitai 1.3.1999 jälkeen myön-netty henkilökortti.

Matkavakuutus on syytätehdä heti matkavarauksentekemisen jälkeen sekä huo-lehtia perusrokotusten voi-massaolosta. Valuutaksi Ees-tin kruunuja.

Grand Rose Spa -kylpylä****Tallinna 15, 93811Kuressaarepuh. +372-666 7000Sijaitsee Kuressaaren keskus-tassa. Osa huoneista sijoittuutäydellisesti peruskorjatun en-tisen Daisy-hotellin puolelle.65 eri tyylein sisustettua savu-tonta huonetta, joissa kokolat-timatot, suihku/kylpy, WC, pu-helin, TV, hiustenkuivaaja jailmastointi, kylpytakit. Kylpy-

lässä baari, kahvila, merivesi-uima-allas ja erilaiset saunat(löyly-, höyry-, savihoitosau-na), kauneussalonki ja kam-paamopalvelut.

Matkan hinta:jäsenet 640 euroaei-jäsenet 662 euroaLisämaksu yhden hengen huo-neesta 156 euroa.Hintaan sisältyy:* linja-automatkat

* laivamatkat SuperSeaCatilla Helsinki-Tallinna-Helsinki

*6 vuorokauden majoitusGrand Rose Spa -kylpylässä2 hengen huoneessa* 3 hoi-toa päivittäin torstaista maa-nantaihin

*6 aamiaista ja 5 lounastaGrand Rose Spa -kylpylässä

*2 lounasta Tallinnassa*retki Länsi-Saarenmaalle si-

sältäen kahvitarjoilun*retki NamiNamasteen sisäl-

täen illallisen ja luennon*paikallisoppaan palvelut*matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. 2657 913

Ilmoittautuessa tulee kertoasyntymäaika.

Matkanjohtaja:Anneli Salenius

MATKA UUDENLAISEEN GRAND ROSE SPA -KYLPYLÄÄN SAARENMAALLE 16. - 22.5.2007

Irlanti on kuuluisa vihreistäniityistä, lukemattomista pu-beista, kapeista mukulakiviku-jista ja harvinaisen vieraanva-raisista asukkaista. Irlanti onmyös muuta - saari Euroopanlaitamilla, Atlannin valtame-ren ympäröimä. Irlannin mai-semat ovat henkeäsalpaavat jamerta lipovat rannikkotiet kil-pailevat Kalifornian tai Austra-lian kuulujen rantateiden kans-sa näköaloillaan. Kiertomat-kalla päivittäiset ajomatkatovat noin 100 - 220 km.

Matkaohjelma:Perjantai 13.7.2007

Kokoontuminen Turun len-toasemalla klo 5.30. Lähtö klo6.20 Finnairin lennolla AY 240Helsinkiin, jonne saavutaanklo 6.55. Helsingistä jatketaanFinnairin lennolla AY 883 klo8.45 Dubliniin, jonne saavu-taan klo 9.55. Täältä lähdetäänlinja-autolla kohti Galwaynkaupunkia. Matkan varrellavieraillaan Locke´s DistilleryMuseum -viskitislaamossa.Kierroksen päätteeksi maistel-laan viskiä, ja halukkaat voivatostaa mukaansa Irlannin saaren"elävää vettä". Lounas nauti-taan Pantryn ravintolassa, jokasijaitsee vanhassa tislaamora-kennuksessa. Lounaan jälkeenmatka jatkuu Athlonen ja Balli-nasloen kautta kohti länsiran-nikkoa, Galwayn kaupunkia.Täällä majoitutaan Days HotelGalwayhin kahdeksi vuoro-kaudeksi. Illallinen hotellissa.

Lauantai 14.7.2007Aamiainen hotellissa. Aa-

miaisen jälkeen lähdetään ko-ko päivän retkelle Connema-ran alueelle. Reitti kulkeeGalwayn lahden rantatietä pit-kin Spiddalin ja Invernin ky-lien kautta Maam Gross -ris-teykseen ja jatketaan Kylemo-re Abbey -luostariin. Luostarinrakensi aikoinaan rikas eng-lantilainen aatelisherra, jokaihastui alueen kauniiseen luon-toon. Myöhemmin benediktii-niläisnunnat ostivat entisen

kartanon. Tänä päivänä luosta-rissa toimii kansainvälinen si-säoppilaitos. Luostarin alueel-la on upea puutarha ja kaunisgoottilaiskirkko, jonka sisus-tuksessa on käytetty neljää erimarmoria, joista vihreä onConnemaran vihreää marmo-ria. Kylemoresta matka jatkuuClifdeniin, Connemaran pää-kaupunkiin, jossa pysähdys.Täältä jatketaan Maam Turks-ja Twelve Bens-vuoristojenmahtavien maisemien kauttaGalwayn kaupunkiin. Reittikulkee Recessin, Oughterrar-din ja Moycullen kylien kauttaLough Corrib -järven rantaapitkin takaisin Galwayhin. Il-lalla jää aikaa tutustua Galwa-yn värikkääseen pubielämään.Kaupungin pubeissa ja kaduil-la soitetaan iltaisin perinteistäirlantilaista musiikkia. Illalli-nen majoitushotellissa.

Sunnuntai 15.7.2007Aamiainen hotellissa. Aa-

miaisen jälkeen jätetäänGalway taakse ja suunnataankohti Claren maakuntaa jaMoherin kallioita Atlanninrannalla. Reitti kulkee Burre-nin erikoisen kallioperäisenalueen halki. Burren -nimi tu-lee iirinkielisestä nimestä, jokatarkoittaa kivistä paikkaa. Bur-renin kalliot ovat saaneet muo-tonsa aikoinaan jääkauden ai-kana. Alue on luonnonsuojelu-alue ja siellä tavataan moniaerikoisia kasveja. Päivän aika-na pysähdytään Ailwee Cave -tippukiviluolalla. Kierroksellakuljetaan valaistuilla käytävil-lä luolan sisällä reilun kilomet-rin pituinen matka. Matka jat-kuu kohti Moherin kallioita,jotka ovat yksi Irlannin kierto-matkan huippukohdista. Nämämahtavat jyrkänteet laskevatäkkijyrkästi mereen 8 km pi-tuisena ja 210 metrin korkeu-desta. Matka jatkuu Killimer-Tarbert -lauttaa käyttäen Kil-larnayn kaupunkiin, jossa ma-joituspaikkana on kahden vuo-rokauden ajan Dromhall Ho-tel. Illallinen hotellissa.

Maanantai 16.7.2007Aamiainen hotellissa. Aa-

miaisen jälkeen lähdetään ko-ko päivän retkelle Iveraghinniemimaalle. Tätä maisemari-kasta reittiä kutsutaan nimelläRing of Kerry ja sen sanotaanolevan yksi Euroopan maise-marikkaimmista. Ensimmäi-nen pysähdyspaikka on Glen-beighin kylässä sijaitseva BogVillage -turvemuseokylä. Ky-lässä on esillä entisaikojen tur-vekattoisia mökkejä ja vierai-lun aikana kuullaan, kuinkatällainen pieni kylä sai aikoi-naan 1800-luvulla elantonsaalueen turvepelloilta. Tämänjälkeen maistellaan Red Foxinpubissa erinomaista Irish Cof-feeta. Glenbeighista matka jat-kuu kohti Kells Bayn lahtea,jossa pysähdytään ihailemaanupeita merimaisemia. Täältäjatketaan kohti niemimaankärkeä Cahersiveen ja Water-ville -kylien kautta eteenpäinja pysähdytään lounaalle näkö-alaravintolaan. Täältä jatke-taan Sneemin kylään, jossa onirlantilaisia tuotteita myyviäkauppoja. Tauon jälkeen mat-ka jatkuu Killarney NationalParkin kansallispuistoon. Kan-sallispuiston alueelta löytyvätIrlannin viimeiset alkuperäisettammimetsät. Myöhään ilta-päivällä palataan majoitusho-telliin, jossa illallinen.

Tiistai 17.7.2007Aamiainen hotellissa. Aa-

miaisen jälkeen jätetaan Killar-ney taakse ja suunnataan kohtiTipperarya, joka on tunnettukuuluisasta brittiarmeijan lau-lusta ensimmäisen maailman-sodan ajoilta; "It´s a long wayto Tipperary", mutta pian huo-mataan, ettei Tipperary niin ko-vin kaukana olekaan. Täältäjatketaan Cashelin kaupunkiin,jossa vieraillaan Rock of Cas-helin linnoituksella. Matka jat-kuu Kilkennyn kaupunkiin, jo-ka on saanut nimensä aikoinaanSt. Canice -katedraalin paikalleluostarin perustaneen PyhänCanicen mukaan. Kilkennyssä

vieraillaan Kilkennyn linnassa,jossa asui aikoinaan Butlerienaatelissuku, jolla oli tärkeä ase-ma Irlannissa ja Englannissa,sillä he hallitsivat viinikauppaanäillä saarilla. Illaksi saavutaanKilkennyn kaupunkiin, jossamajoitutaan yhdeksi vuorokau-deksi Hotel Kilkennyyn. Illalli-nen hotellissa.

Keskiviikko 18.7.2007Aamiainen hotellissa. Aa-

miaisen jälkeen jätetään Kil-kenny taakse ja lähdetään koh-ti Wicklown maakuntaa. Mat-ka jatkuu Glendaloughin laak-soon, jossa toimi aikoinaanPyhän Kevinin 400-luvulla pe-rustama luostari. Alueelta löy-tyy myös erikoinen pyöreä tor-ni, The Round Tower, jollaisiatavataan lähinnä Irlannin saa-rella. Raunioalueella tehdäänkävelykierros, jonka jälkeensiirrytään Laraghin kylään lou-naalle. Lounaan jälkeen jatke-taan Enniskerryyn, jossa tutus-tutaan Powerscoutin kartanoonGreat Sugarloafin vuoren juu-rella. Kartanon upeasta puutar-hasta löytyy mielenkiintoisiaosia, mm. italialainen, amerik-kalainen ja japanilainen puu-tarha, yrttitarha ja eläintenhautausmaa. Puutarhassa on200 erilaista puulajia. Illaksisaavutaan Dubliniin, jossa ma-

joituspaikkana on kahden vuo-rokauden ajan Buswells Hotel.Illallinen hotellissa.

Torstai 19.7.2007Aamiainen hotellissa. Aa-

miaisen jälkeen tutustutaanDublinin kaupunkiin ja senhistoriaan sekä vilkkaaseennykypäivään kaupunkikierrok-sella. Kierroksen aikana pis-täydytään keskustassa sijaitse-vassa Trinity Collegen yliopis-toalueella. Iltapäivällä jää va-paata aikaa tutustumiseenDublinin kaupunkiin omienmieltymysten mukaan. Iltaavietetään irlantilaisen ohjel-man ja illallisen merkeissä.

Perjantai 20.7.2007Aamiainen hotellissa. Aa-

miaisen jälkeen sanotaan hy-västit Dublinille ja lähdetäänDublinin lento-asemalle. Fin-nairin lento AY 884 lähtee klo10.45 Helsinkiin, jonne saavu-taan klo 15.45. Linja-autokul-jetus Turkuun, jonne saavutaannoin klo 18.30.

Matkalle mukaan voi-massaoleva ulkomaanpassitai 1.3.1999 jälkeen myön-netty henkilökortti. Matka-vakuutus on syytä tehdä hetimatkavarauksen tekemisenjälkeen sekä huolehtia pe-

rusrokotusten voimassolos-ta. Valuutaksi euroja.

Matkan hinta:jäsenet 1580 euroaei-jäsenet 1602 euroaLisämaksu yhden hengen huo-neesta 239 euroa.Hintaan sisältyy:* lentomatkat Turku-Helsinki-

Dublin ja Dublin-Helsinki* linja-automatka Helsinki-

Vantaa-Turku* linja-automatkat Irlannissa

ohjelman mukaan* 7 vuorokauden majoitus 2

hengen huoneessa ohjelmanmukaan

* 7 aamiaista, 3 lounasta ja 7illallista ohjelman mukaan

* viskimaistelu* Irish Coffee* sisäänpääsymaksut ja opas-

tukset ohjelman mukaan* paikallisoppaan palvelut* Matkarin matkanjohtajan

palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. 2657 913Matkanjohtaja:Pirjo Lehtovuori

Vastuullinen matkanjärjestäjä:JanScot Tours

LINNOJA, VUORIA JA VIHREITÄ LAAKSOJA IRLANNISSA 13. - 20.7.2007

Tervetuloa mukaanLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille

N:o 1 - 2007 - 11Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lääkekustannuksetmuodostavat Tyksis-säkin lähes kolman-neksen syöpäklinikankuluista. Lääkkeidenosuus on ollut vah-vassa nousussa vii-meisten vuosien aika-na. Niillä saadaankuitenkin selvästituotettua joko lisääelinaikaa tai pysty-tään yhä useamminparantamaan syöpäkokonaan, toteaaprofessori Seppo Pyr-hönen.

Lääkekustannusten kasvu joh-tuu sekä uusien lääkkeiden tu-losta markkinoille että syöpä-potilaiden määrän kasvusta,joka jatkuu lähivuosina väes-tön ikääntyessä.

Syöpälääkitys on tällä het-kellä lääketeollisuudessa ehkätutkituin sairausryhmä. Työnalla lääkeyritysten tutkimusla-boratorioissa on tiettävästi sa-toja molekyyliä, joihin on ase-tettu suuria toiveita kehittyäuusiksi syövänhoitolääkkeiksi.Syöpälääkkeiden kehittämi-sessä etsitään uusia alueita. -Esimerkiksi solunsalpaajienarsenaaliin on saatu 2000 lu-vulla vain kolme uutta valmis-tetta, sen sijaan erilaisia uusia,rajatusti vaikuttavia täsmä-lääkkeitä tuli samaan aikaankymmenen. Munuaissyöpiin eiollut kehitetty uusia lääkkeitä30 vuoteen, mutta viime vuon-na markkinoille tuli kaksi uut-ta lääkettä ja lisää on tulossa,kertoo Pyrhönen.

Täsmälääkkeet ovat syö-vänhoidon suuri lupaus. Täs-mälääkkeen vaikutus kohdis-tuu nimensä mukaisesti erityi-seen osaan elimistön entsyy-meistä tai solukalvon pintaan.Koska täsmälääke tähtää vainsyöpäsolun tiettyjen toiminto-jen muuttamiseen, solun muuttoiminnat voivat jatkua entisel-lään jolloin myös hoitojen si-vuvaikutukset jäävät vähem-

miksi. Normaalistihan rankallasyöpälääkityksellä joudutaankajoamaan syöpäsolujen lisäk-si myös elimistön terveisiintoimintoihin. Täsmälääkkeilläon kuitenkin rajoituksensa eline tehoavat vain osaan syövis-tä.

- Yleensä uuden lääkkeenvaikutus testataan ensin levin-neessä syövässä, ja etsitään sit-ten sovellutuksia varhaisvai-heen syövissä. Syövän hoitoon yleensä yhdistelmähoitoaeli syöpä pyritään nitistämäänleikkauksen, sädehoidon, hor-monihoidon, solunsalpaajahoi-don tai täsmähoitojen yhdistel-millä. Rinta- ja suolistosyövis-sä lääkehoito on tärkeä liitän-näishoito sen jälkeen kun syö-päkasvain on poistettu leik-kauksella. On myös syöpäryh-miä, kuten imusolmukesyövätja leukemiat, joissa lääkehoitoon pääasiallinen hoitomuoto.

Levinneissä syövissä uusil-la, aiempiin hoitoihin lisätyillähoidoilla voidaan hankkia li-sää elinkuukausia ja parhaim-millaan vuosia. Paikallisestilevinneissä syövissä puhutaanentistä useammista täysin pa-rantuneista potilaista.

Toivon tuojatLääkerintamalla suurimpiaedistysaskeleita on otettu ni-menomaan "suurissa syövis-sä", kuten rinta-, paksusuolenja imukudossyövissä ja joissa-kin harvinaisissa syövissä.Rintasyövän hoidossa aroma-taasinestäjät ovat olleet tehok-kaita. Tyrosiinikinaasi-inhi-biittoreihin kuuluva hyvin ra-jatusti vaikuttava imatinibi onasiantuntijoiden mukaan suo-rastaan mullistanut kroonisenmyelooisen leukemian (KML)ja GIST-syövän hoidon.

Syövän verisuonituksen es-to ns. antiangiogeenisellä hoi-dolla on todennäköisesti yksisyövän arvoituksen ratkaisunavaimista. Syöpäkasvaimessaongelmallisinta on sen kykykasvattaa etäpesäkkeitä eli le-vittäytyä muualle elimistöön.Jos syöpäkasvaimen uudiskas-vu pystytään tyrehdyttämäänalkuunsa, tehdään kasvain vaa-rattomaksi. Verisuonten kas-

vussa tärkein on nykytiedonmukaan ns. VEGF-kasvuteki-jä, joka sitoutuu verisuontenendoteelisolujen pinnalla ole-viin reseptoreihin. Tämän kas-vutekijän esto on tärkeää ja sii-hen voidaan vaikuttaa juurimonoklonaalisilla vasta-aineil-la. Monoklonaaliset vasta-ai-neet annostellaan tiputuksellasuoneen. Käyttöön on tulossamyös syöpäsolun sisälle vai-kuttavia pienimolekyylisiälääkkeitä, joiden annostelu-muotona ovat tabletit.

- Verisuonituksen esto onsyöpätutkimuksessa periaat-teessa vanha idea, mutta senkäytännön sovellutukseen onpäästy vasta viime aikoina,kun on opittu ymmärtämäänprosessiin vaikuttavan val-kuaisaineen toimintamekanis-mit. Ensimmäiseksi verisuoni-tuksen estoon on päästy suolis-tosyövässä, tällä hetkellä sa-maa mekanismia tutkitaankiihkeästi mm. rinta-, mu-nuais- ja keuhkosyövän hoi-dossa, kertoo professori Pyr-hönen.

Monoklononaalisten vasta-aineiden kehittäminen vaatiipaljon tutkimustyötä ja myösvalmistuskustannukset ovathuomattavan suuret. Vasta-ai-neet tuotetaan soluviljelmissäeli laajaan sarjatuotantoon eitodennäköisesti koskaan pääs-tä. Täsmälääkkeissä hoidostahyötyvien potilaiden määrä onaluksi rajattu, siksi niidenkäyttökustannukset eivät ko-vin nopeasti myöskään laske.

Kohdistaminen tutkitun tiedon perusteellaUusista hintavista lääkkeistä eisynny potilaalle merkittäviäkuluja, jos lääkitys annetaansairaalassa. Tällöin kustannuk-set maksaa potilaan kotikunta.Potilaan kotona saaman lääki-tyksen kustannuksiin osallis-tuu Kela sairausvakuutuksenkautta. Kaikki uudet syöpä-lääkkeet eivät kuitenkaan vieläkuulu sairauskorvausjärjestel-män piiriin, siksi potilas saaniistäkin suurimman osankäyttöönsä sairaalan kautta.Joissakin syöpähoidoissa yh-

den lääkkeen kustannuksetvoivat olla 6 000 euroa kuu-kaudessa, joten yksittäisen po-tilaan maksettavaksi tämä tie-täisi konkurssia.

- Hinnat varmasti hirvittä-vät. Toisaalta esimerkiksi rin-tasyövän hoidossa käyttöönsaadulla Herceptiinillä, jokamaksaa 30 000 euroa hoitoontarvittavan vuoden aikana, saa-vutetaan potilaan elämässäniin paljon lisäpäiviä, ettäsäästö myöhemmissä hoitoku-luissa on merkittävä. Puhu-mattakaan saavutetun lisäajanmerkityksestä potilaalle ja hä-nen läheisilleen.

On selvää, että kalliidenlääkkeiden kohdentaminenjuuri oikeille potilaille oikeaanaikaan on elinarvoisen tärkeäämyös siksi, ettei kukaan ko.hoitoja kipeästi kaipaava sa-maan aikaan jää niitä vaille. -Lääkehoitojen käytössä tutki-muksen tuottama tieto on ai-noa pohjamme. Uutta tietoatuotetaankin syöpätutkimuk-sessa kuumeisesti koko ajansekä perus- että kliinisen hoi-totutkimuksen puolella. Myösmeillä Turussa on syöpäklini-kalla meneillään tälläkin het-kellä parisenkymmentä kliinis-tä lääketutkimusta, joidenavulla selvitetään syövän hoi-don parantamista.

Syövän lääkehoidon kus-tannuksista puhuttaessa jää-dään liian usein taivastelemaankorkeita hintoja ja unohdetaanmitä hoidoilla saadaan aikaan.Syövän hoito on myös halpaa,koska sitä tarvitaan usein vainlyhyen aikaa ja hoito räätä-löidään tarkasti potilaan yksi-löllisten tarpeiden mukaisesti.Lisäksi Suomessa on uusienlääkkeiden käyttöönotossaedetty varsin maltillisesti, eu-rooppalaisessa vertailussaolemme keskitasolla, muistut-taa professori Pyrhönen.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Vesa-Matti Väärä

Lähteenä käytetty professoriSeppo Pyrhösen haastattelunlisäksi Syöpäjärjestöjen jul-kaisuja Syöpä 2015 (2006) jaSyöpien aiheuttamat kustan-nukset (2006)

Uusista lääkkeistä toivoa:

Syövän lääkehoito on kallista mutta kannattaa

Uusista hintavista lääkkeistä ei synny potilaalle mer-kittäviä kuluja, jos lääkitys annetaan sairaalassa. Täl-löin kustannukset maksaa potilaan kotikunta. Potilaankotona saaman lääkityksen kustannuksiin osallistuuKela sairausvakuutuksen kautta. Kaikki uudet syöpä-lääkkeet eivät kuitenkaan vielä kuulu sairauskorvaus-järjestelmän piiriin, siksi potilas saa niistäkin suurim-man osan käyttöönsä sairaalan kautta, toteaa profes-sori Seppo Pyrhönen.

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄYli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

STUDIOAURAN KUVA OYHumalistonkatu 17 b

20100 Turku. P. 02-231 1105

KODINKONEHUOLTOT. SIREN

Kylmiöt, pakastimet, jääkaapit,Panasonic ilmalämpöpumput yms.0500 594 468, (02) 767 3903

32100 YPÄJÄ

RADIO- JA TV-SAARNILinnankatu 8

TurkuPuh. 251 0985

RAKENTAJANSAROKAS OY

Polttolaitoksenkatu 1720380 TURKU(02) 2752 050

RAISION APTEEKKIKerttulantie 4 Raisio

Puh. 438 3380RUSKON SIVUAPTEEKKI

Puh. 432 2004

PAIMIONHAUTAUSTOIMISTO

Vistantie 37 A21530 Paimio

puh. 02-473 2565

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLEKAUPPIASKATU 10 C

20100 TURKUPUH. (02) 233 6018

ARTO SOININEN TmiMuutot ja kuljetukset myös

pianon siirrot. Puh. 0400 525 906E-mail:

[email protected]

PIZZERIA DENNISLinnankatu 17 ★ 469 1191CM-Länsikeskus ★ 234 5670

(ei kuljetuksia)www.dennispizza . f i

LAKIASIAINTOIMISTOAULI NUOTIO

Brahenkatu 14 D 94, 20100 TurkuP. 250 3225, 040 579 0087

[email protected]

T:mi Tilipalvelu Raija EkRiitasuonkatu 10, 20360 Turku

gsm 0400 764 [email protected]

KAARINAN SEUDUNHAUTAUSTOIMISTO

Puntarikatu 1,20780 Kaarina

puh. 02-243 2779

LAITILANI APTEEKKIKeskuskatu 18

Laitilapuh. (02) 856 518

www.laitilan1.fi

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

Palvelemme: Yliopistonkatu 14 Puh. (02) 231 3764

Jousitie 2, 20760 PiispanristiPuh. (02) 274 9222, fax (02) 242 3002

E-mail: [email protected]

23100 Mynämäki,puh. (02) 4379 000, fax 02-4379 020

[email protected]

RIITTA KOSKINENFYSIKAALINEN HOITOLAITOS

Käsityöläiskatu 9 aPuh. 25 00 029

Ari Lehtinen, PL 44, 20541 TurkuPuh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331

gsm 0400 521 876

KAKSKERRAN SEURAINTALO– Viihtyisä

perhejuhlien pitopaikka –Samppaantie 90 (Satava)

Tiedustelut puh. 050 347 9918Talo 258 8590

Riitasuonkatu 22, TurkuP. 244 6422, 044 3646406

Satu KärkkäinenPerushoitaja ja kosmetologi

Hyvän olonkauneushoitola

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2007 - N:o 1

- Saamme jatkuvasti potilail-tamme myönteistä palautettasiitä, että heidän ei tarvitsematkustaa Turkuun lääkärinvastaanotolle. Etenkin iäkkäätpotilaat ovat olleet huojentu-neita nykykäytännöstä, toteaasairaanhoitaja Jaana MäkeläSalon aluesairaalaan syöpä-tautien poliklinikalta.

Vuoden 2006 alusta alkaenon Salon aluesairaalan syöpä-tautien poliklinikalla seurattusekä Turun yliopistollisen kes-kussairaalan syöpätautien kli-nikassa että Salon aluesairaa-lan muissa klinikoissa hoidet-tuja potilaita. Poliklinikka onavoinna maanantaisin, jolloin

potilaita vastaanottaa Tyksinkonsultoiva syöpätautien eri-koislääkäri Miia Mokka sekäsairaanhoitajat Jaana Mäkeläja Elina Suonio-Peltosalo.

- Potilaat tulevat vastaan-otolle lähetteellä. Ensimmäistäkäyntiä varten he ovat saaneetkotiinsa täytettäväksi kysy-myslistan, jota heidän on ollutmahdollista täydentää omillakysymyksillään. Potilaankanssa käydään keskusteluahoidoista, mahdollisista jatko-tutkimuksista ja - seurannasta.Aikaa tähän on normaalin 20minuutin sijasta puoli tuntia,kertoo Miia Mokan sijaisenatoiminut sairaalalääkäri Eero

Suonio.Sairaalalääkäri Suonio kat-

soo, että tulevaisuudessa yhäuseampien Varsinais-Suomensairaanhoitopiirin kuuluviensyöpäpotilaiden syöpähoidotja - seuranta on sekä mahdol-lista että tarpeellista hajauttaanaapurikuntiin.

- Meidän tulee muistaa, et-tä Pohjois-Suomessa anne-taan sytostaatteja suonensi-säisesti jopa terveyskeskuk-sissa, puuskahtaa Suonio.

Salon aluesairaalan syöpä-tautien poliklinikalla ei annetasuonensisäisiä lääkehoitoja.Sen sijaan poliklinikalla voikäydä huuhteluttamassa so-

lunsalpaajahoidoissa käytettä-vä infuusioportti. Sädehoitoaja erityispoliklinikkakäyntejävaativat syöpäpotilaat ohjau-tuvat edelleen Tyksiin.

- Yksi päivä syöpätautienpolikliniikka toimintaa tuntuuriittämättömältä. Saammemuina viikonpäivinä potilail-tamme tiedustelevia puhelin-soittoja kirurgian yksikköön,jossa me sairaanhoitajat työs-kentelemme jäljelle jäävinäviikonpäivinä. Syöpätautienpolikliniikan puhelinnume-roon kun ei tuolloin ole ku-kaan vastaamassa, toteaa Jaa-na Mäkelä.

Syöpätautien poliklinikka

toimii tällä hetkellä Salonaluesairaalan kuudennessakerroksessa, jossa sitä vartenon osoitettu yksi huone.

- Jatkossa syöpäseurannas-sa oleva potilasmäärä tuleekasvamaan koko sairaanhoito-piirissä.

Alueelliset syöpätautienpoliklinikat tulevat tarvitse-maan lisää tilaa, henkilökun-taa sekä aukiolopäiviä, tiivis-tää Eero Suonio.

Teksti ja kuva:Auli Kumpunen

Syöpätautien poliklinikka helpottaa potilaan arkea

Tarvetta sille, että polikli-nikka olisi avoinnauseampana päivänä vii-kossa, on olemassa, tie-tää sairaanhoitaja JaanaMäkelä.

- Osa syöpähoidoista onTurun yliopistollisen keskus-sairaalan syöpäklinikan aloit-teesta hajautettu maakunnalli-siin sairaaloihin, kertoo tulos-ryhmän johtaja, dosentti Han-na Mäkäräinen Varsinais-Suo-

men sairaanhoitopiiristä. Hä-nen tulosryhmässään on seitse-män klinikkaa ja 1100 työnte-kijää.

Hajautettu hoito on pysyvätoimintamuoto, joka on huo-mioitu sairaaloiden budjeteissa.

Sädehoitoa Turussaja PorissaTällaista hajautettua hoitoa ovatesimerkiksi solunsalpaajahoi-dot tai kontrollikäynnit. Potilai-ta voidaan auttaa myös kivun-hoidossa. Kotisairaanhoitoavoidaan myös konsultoida pu-helimitse.

- Sädehoitoa annetaan Varsi-nais-Suomessa edelleenTYKS:ssä, jonne on keskitettykallis sädehoitolaitteisto. MyösSatakunnan aluesairaala antaasyöpäpotilaille sädehoitoa.

TYKS:iin tulee miltei 2000uutta syöpäpotilasta joka vuosi.

Syöpähoidoista valtaosaannetaan nykyään avohoidos-sa, jolloin potilas ei joudu viet-tämään sairaalassa kuin hetkentai korkeintaan muutaman tun-nin kerrallaan. Esimerkiksi so-lunsalpaajahoidot saa T-sairaa-lassa Turussa muiden potilai-den kanssa yhteisessä, viih-tyisässä salissa.

- Yhteinen tila tuo mahdol-lisuuden vertaistukeen. Kenen-kään ei tarvitse sairastaa yksin,sanoo Hanna Mäkäräinen. Hänsiirtyi 1,5 vuotta sitten Varsi-nais-Suomen sairaanhoitopii-riin Turun yliopistollisen kes-kussairaalaan tulosryhmänjohtajaksi Pohjois-Pohjan-maan sairaanhoitopiirin hallin-toylilääkärin tehtävästä.

Hallittua hajauttamistaDosentti Mäkäräinen puhuu

hallitusta hajauttamisesta.Missä tahansa Varsinais-Suo-messa potilas asuukin, hän voiolla varma siitä, että hoito onyhtä tasokasta kaikkialla.

- Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirissä on tarjollahuipputasoista syöpähoitoa,sanoo dosentti ja huomauttaa,että Turussa ollaan turhan vaa-timattomia, vaikka syöpähoitoon maan parasta.

Hajauttaminen tarkoittaakäytännössä sitä, että Vakka-Suomen sairaalassa, Loimaanaluesairaalassa, Salon aluesai-raalassa ja Forssan sairaalassakäy kerran viikossa oma ni-mikkolääkäri pitämässä päivänmittaisen vastaanoton. Näitäkerran viikossa maakuntaanmatkustavia, syöpäsairauksiinerikoistuneita lääkäreitä onkolme.

- Lääkäri pitää vastaanotonja antaa konsultaatiota vuode-

osastoille. Tähän ovat olleettyytyväisiä niin potilaat, jotkasäästyvät matkustamiselta,kuin vuodeosastojen sairaan-hoitajat, jotka saavat hoitotyö-hönsä tukea.

- Samalla toimitaan hoito-takuun periaatteiden mukaanja tuodaan hoito lähelle poti-lasta.

Viime vuonna aloitetunuuden järjestelyn avulla var-mistetaan yhtenäiset hoito-käytännöt koko sairaanhoito-piirin alueelle. Syöpähoitojenlisäksi samanlainen konsul-taatiojärjestely toimii muuta-malla muullakin erikoisalalla.Myös keuhkosairauksien po-tilaat ja dialyysihoidoissakäyvät munuaispotilaat voi-vat saada hoitoa lähempänäkotoaan.

Teksti: Paula HeinoKuva: Vesa-Matti Väärä

Syöpähoitoja saa nyt myös Turun ulkopuolellaSyöpäpotilaan ei tar-vitse enää matkustaaTurkuun kaikkienhoitojen vuoksi. Osahoidoista on hajau-tettu Uuteenkaupun-kiin, Forssaan, Loi-maalle ja Saloon.Kun kolme erikois-lääkäriä matkustaakerran viikossa, kym-menen potilasta päi-vässä säästyy mat-kanteolta.

Dosentti Hanna Mäkäräi-sen mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rissä on tarjolla huipputa-son syövänhoitoa.

N:o 1 - 2007 - 13Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Mikä on hormonienvaikutus rinta- ja etu-rauhassyöpien kehi-tyksessä? Tämän ky-symyksen kanssatyöskentelee syöpä-biologian professoriPirkko Härkösenjohdolla tutkijoitaTurun yliopiston li-säksi myös Lundinyliopistossa Etelä-Ruotsissa.

Rintasyöpä ja eturauhas-syöpä ovat ns. hormonaalisiasyöpiä eli hormoneilla on kes-keinen merkitys niiden kehit-tymisessä ja leviämisessä. -Tutkimusryhmämme haluaaselvittää miten hormonit sääte-levät syövän syntyä ja mitä ta-pahtuu sitten, kun hormonitmenettävät vasteensa tässäsäätelyprosessissa. Tutkimmesyövän mekanismeja mm. syö-päkasvaimista saaduista so-luista, joita kasvatetaan tutki-muslaboratoriossa ns. solulin-joissa ja käsitellään erilaisinmolekyylibiologisin keinoin.Mielenkiintomme kohdistuusyöpäsoluihin ja niiden pinnal-la oleviin reseptoreihin, joillaon merkitystä syövän leviämi-sessä, leviämisen estomahdol-lisuuksiin sekä tärkeisiin kas-vutekijöihin. Samoin olemmekiinnostuneet solunsisäisestätiedonvälityksestä. Kasvatta-missamme ns. in vivo -tuumo-rimalleissa voimme tutkia syö-vän kasvua elimistön ulkopuo-lella sekä syöpäkasvaimen ve-risuonituksen muodostumistaeli angiogeneesiä. Syövän hoi-don kehittämiseksi tarvitaanpaljon tämäntyyppistä syövänmekanismien perustutkimusta.

Verisuonituksen estoavainasemassa

Syöpäkasvaimen solujenkyky muodostaa uudisverisuo-nia on keskeinen tekijä syövänleviämisessä. Jos verisuonituk-sen kasvu kyetään estämään,estetään samalla syöpäsolujen

leviäminen ja etäpesäkkeidenmuodostuminen muualle eli-mistöön. - Mikäli uusia veri-suonia ei muodostu, voi syö-päsolu pyrkiä leviämään myösimusuonten välityksellä.Olemme siis kiinnostuneitamyös näistä syövän käyttämis-tä muista leviämiskeinoista.Hormonaalisten syöpien kes-keinen leviämiskohde on luu.Useimmat hormonaaliset syö-vät leviävät ennen pitkää luus-toon ellei taudin kulkuun pys-tytä puuttumaan ajoissa. Siksimahdollisuus tehdä yhteistyö-tä luuston kehityksen erityis-asiantuntijoiden kanssa on tut-kimusryhmällemme tärkeää,selvittää Härkönen.

Liitos laboratoriosta klinik-kaan syntyy siinä, että BioCi-tyssä sijaitsevassa tutkimusla-boratoriossa analysoidaan ko-keellisten syöpämallien lisäksimyös potilaiden syöpänäyttei-tä. Verisuonituksen kasvussaolennainen fibroblastitekijäFGF8 vaikuttaa voimakkaastiangiogeneesiin ja sen vaiku-tuksen välittymistä, leviämi-seen käyttämiä reittejä ja koh-degeenien toimintaa - joko nii-den aktivaatiota tai estymistä -tutkitaan siis myös oikeissasyöpäkasvaimissa. - Kun ym-märrämme syövän kasvun me-kanismit eli verisuonituksensynnyn voimme vaikuttaa syö-vän kasvuun mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa ja en-nustaa sen leviämistä tai estääsen kokonaan, tiivistää Härkö-nen.

Kahdessa maassaHärkösen suomalainen tut-

kimusryhmä työskentelee pää-asiassa BioCityn laboratorios-sa. Ryhmään kuuluu kaikkiaankymmenkunta tutkijaa - muka-na on väitöskirjaa tekeviä lää-käreitä, biologeja, geneetikkoja molekyylibiologi, kolmevarttuneempaa tohtorin tutkin-tonsa suorittanutta tutkijaa,biotekniikan projekti-insinöörija laborantti. Ryhmässä onmyös kansainvälistä väriä,puolalainen Jaroslav Cisowskion ollut mukana vuoden, hol-lantilainen Leon Brokken on

vasta siirtynyt Turusta Härkö-sen Lundissa työskenteleväänryhmään.

Vuonna 2002 lääketieteentohtori Pirkko Härkönen nimi-tettiin Lundin yliopiston syö-päbiologian professoriksi. Ha-lu keskittyä syöpäbiologiaanentistä syvällisemmin vei alunperin anatomian ja solubiolo-gian opettajana ja tutkijana Tu-run yliopistossa aloittaneenHärkösen Skooneen. Pohjois-mainen yhteistyö on tärkeääsyöpätutkimuksessa laajem-pien kansainvälisten yhteyk-sien lisäksi. Lundin yliopistoon arvostettu lääketieteellinentutkimusyhteisö, jossa työs-kentely tuottaa paljon synergi-

aa Härkösen tutkimuskohteenkannalta.

- Täällä Turussa olemmekehitelleet hormonaalistensyöpien tutkimusmetodeja jaluoneet hyvin toimivia tuumo-rimalleja. Lundissa on pitkänajan kuluessa kerätty laajat po-tilasmateriaaliarkistot, sekäkudos- että verinäytearkistot,joita voimme hyödyntää tutki-muksissa. Lisäksi meillä täälläTurussa on korkeatasoista luu-biologian tutkimusta, uusien invivo -tautimallien kehittelyä javahvaa kuvantamisosaamistaPET-keskuksen syöpätutkijoi-den keskuudessa. Näin voim-me yhdistää hyvin monenlaisiatutkimusnäkökulmia.

Suomalainen lääketieteelli-nen tutkimusosaaminen onkäypää valuuttaa korkeatasoi-sissa kansainvälisissä viranha-kuprosesseissa. Lundin syöpä-biologian professuuri on harvi-nainen virka ja Härkösen valit-seminen siihen on osoitus suo-malaisen asiantuntijan korkea-tasoisesta osaamisesta. Suo-malaisten tutkijoiden määräruotsalaisten yliopistojen jatutkimuslaitosten vaikutusval-taisilla paikoilla on viimeisenkymmenen vuoden aikanamuutenkin voimakkaasti li-sääntynyt, mikä kertoo suoma-laisen tieteen vankasta etene-misestä. Kahden maan välilläsukkuloiva Härkönen on tyyty-

väinen, opetus- ja tutkimustyöKööpenhaminaan suuntaanvahvasti tukeutuvassa Lundis-sa on mielenkiintoinen haaste,joka tuo hyvää tukea myös Tu-russa tehtävälle syövän perus-tutkimukselle. Yhteydet kah-den tutkimusryhmän välillähoituvat hyvin sekä vetäjänsukkuloivan persoonan, sään-nöllisten tapaamisten että säh-köisen yhteydenpidon avulla.Maantieteellinen välimatkamenettää tieteen maailmassakoko ajan merkitystään.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Iloinen Liftari Studiot

Professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmien tähtäimessä

HORMONAALISTEN SYÖPIEN LEVIÄMISMEKANISMIT

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Avoinna: KLO 10.30–17.00Äitienpäivästä elokuun loppuun

KAUPPAA JO VUODESTA 1913LIHATUKKU

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

puh. 238 5340, fax 276 4959

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTAPALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT,

EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄSIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.

KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

Professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmä haluaa selvittää miten hormonit säätelevät syövän syntyä ja mitä ta-pahtuu sitten, kun hormonit menettävät vasteensa tässä säätelyprosessissa. Kuvassa FM Teresa Elo(vas.), opis-kelija Kalle Rikala, professori Pirkko Härkönen ja laboratoriomestari Soili Jussila.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2007 - N:o 1

Suomessa todetaan tällä het-kellä joka vuosi noin 24 000uutta syöpätapausta. Ne ja-kaantuvat melko tasaisesti mo-lemmille sukupuolille. Naistenyleisin syöpä on rintasyöpä,johon esimerkiksi sairastuivuonna 2004 noin 3 890 nais-ta. Miesten yleisin syöpä elieturauhassyöpä todettiin vuon-na 2004 noin 5 200 mieheltä.

Syöpien määrän arvioidaantulevaisuudessa kasvavan niin,että vuonna 2015 molemmillasukupuolilla todettaneen noin15 000 uutta syöpätapaustavuodessa.

Syövän jatkuvan lisäänty-misen myötä myös sen aiheut-tamat kustannukset nousevat,sillä hoitojärjestelmän työ-määrät kasvavat ja uusi tekno-logia sekä taudin hoitoon käy-tettävien lääkkeiden kehitys li-säävät kustannuksia. Kustan-nusten arvioidaan kaksinker-taistuvan vuoteen 2015 men-nessä.

Kustannustutkimuspäätöksentekijöidentarpeisiin

Tampereen yliopiston ter-veystieteen laitos teki SuomenSyöpäyhdistyksen pyynnöstäselvityksen syövän aiheutta-mista kustannuksista Suomes-sa nyt ja vuonna 2015. Tampe-reen yliopiston terveystieteenlaitoksen professori PekkaRissasen mukaan tutkimuksentarkoituksena oli tuottaa tietoamm. päätöksentekijöiden tar-peisiin.

Tutkimuksessa laskettiinsyöpien hoidon kustannuksiaterveydenhuoltojärjestelmälle(vuodeosasto- ja avohoito, lää-kekorvaukset, kuntoutus jaseulonnat) sekä tuottavuudelle(sairauspoissaolot ja työkyvyt-tömyyseläkkeet). Laskelmistapuuttuivat esimerkiksi potilail-le itselleen maksettavaksi jää-vät kustannukset, kuten käsi-kauppalääkkeet ja matkakulut.Myöskään syöpien ennaltaeh-käisyn ja syöpätutkimuksenkustannuksia ei pystytty ar-vioimaan.

Lääkehoidon ja avo-hoidon kustannuksetkasvavat enitenTutkimuksen mukaan vuoteen2015 mennessä eniten kasva-vat syövän lääkehoidon ja avo-hoidon kustannukset, vähitenvuodeosastohoidon kustan-nukset. Tulevaisuuden avohoi-don kustannusten kaksinker-taistuminen johtuu muunmuassa siitä, että kalliita säde-ja solunsalpaajahoitoja anne-taan jatkossa yhä useamminavohoitokäynneillä.

Yksittäiselle potilaalle ke-hitys tarkoittaa halvempaadiagnostiikkaa, lisääntynyttäavohoitoa ja vähemmän sai-raalapäiviä sekä enemmänleikkauksista ja lääkkeistä ai-heutuvia kustannuksia. Hoito-ketjun uskotaan myös muuttu-van jatkossa entistä sujuvam-maksi, jolloin päällekkäistentoimintojen karsiminen laskeehieman kustannuksia.

Professori Pekka Rissasenmukaan hoitojen muuttuminen

yhä enemmän avopalvelussaannettaviksi korostaa yhäenemmän potilaiden omaaosuutta hoitojensa toteuttami-sessa.

Syöpäseulontojen osuuskokonaismenoista on pieni, ei-kä nouse kovin suureksi vaik-ka seulontoja lisättäisiin.

- Seulontojen välillinenmerkitys kustannusten lisääjä-nä kyllä kasvaa, jos niiden seu-rauksena hoitojen piiriin tuleesellaisia syöpätapauksia, joitaei ilman seulontoja hoidettaisilainkaan, Rissanen pohtii.

Kuka maksaa tulevaisuudessa?Tällä hetkellä syövän kustan-nuksiin kuluu rahaa vuodessarunsaat 520 miljoonaa euroa.Yhden syöpäpotilaan koko-naiskustannuksiksi on eri tut-kimuksissa saatu noin 30 000euroa.

Tutkimuksen perusteellavuonna 2015 kokonaiskustan-nusten arvioidaan olevan lähes1 100 miljoonaa euroa vuodes-sa.

Lääkkeiden kustannuksetkasvavat noin 60 miljoonasta150 miljoonaan euroon vuo-dessa vuoteen 2015 mennessä.

- Kuka maksaa tulevaisuu-dessa riippuu meistä suomalai-sista ja siitä, miten haluammeverovarojamme käyttää. Nytihmisten mielipiteet ovat sensuuntaisia, että terveydenhuol-tomenot tulee kattaa verotuk-sella, Rissanen toteaa.

Ennaltaehkäisy ontärkeääEnnaltaehkäisevien toimenpi-teiden ansiosta laskeva syö-pien ilmaantuvuus alentaisikustannuksia merkittävästi,minkä toivotaan näkyvän jovuonna 2015.

Erityisesti tupakoinnin vä-heneminen tulee vähentämäänsyöpätapauksia, mikä onkin johavaittavissa miesten keuh-kosyöpäilmaantuvuudessa.

Syövän ehkäisy, seulonta jakuntoutuksen tukeminen ovatpieni osa syövän kustannuksis-

ta, mutta niihin panostaminennähdään tulevaisuudessa tär-keäksi.

Rissanen arvelee, että kol-mannen sektorin, eli järjestö-jen palveluntuotanto on jatkos-sakin merkittävä.

- Esimerkiksi seulonnassaja kuntoutuksessa järjestöjenmerkitys pysynee vähintäänentisellään jollei vahvistu.

Tutkimuksen hyö-dyntäminen kuuluupäätöksentekijöille

Professori Rissanen kertoo, et-tä tehdyssä tutkimuksessa eiotettu kantaa siihen, mitä tu-losten pohjalta pitäisi tehdä jakenen pitäisi toimia. Asianpohtiminen on hänen mukaan-sa päätöksentekijöiden tehtä-vä.

Raporttia on välitetty laa-jasti mm. poliittisille päättäjil-le ja terveyspolitiikan sekä ter-veydenhuoltopolitiikan suun-nittelijoille.

- Tutkimusta on tarkoitusjatkaa analysoimalla aihepiiriäuusin menetelmin ja ehkä tar-kastellen yksityiskohtaisem-min eri syöpien hoidon kustan-nuksia.

Teksti:Maria VakkamaaKuvat:Erkki Karèn ja TYKSin kuva-arkisto

Lähde: Syöpien aiheutta-mat kustannukset, Syöpäjär-jestöjen julkaisuja 2006.

Syövän aiheuttamat kustannukset kaksinkertaistuvat vuoteen 2015 mennessä

Syöpätapausten määrä kasvaa koko ajan pää-asiassa väestön ikääntymisen vuoksi. Samallasyövän aiheuttamien kustannusten arvioi-daan kaksinkertaistuvan lähes 1100 miljoo-naan euroon vuodessa vuoteen 2015 mennes-sä. Syövän aiheuttamista kustannuksista teh-dyn suomalaisen selvityksen mukaan tulevai-suudessa kasvavat eniten lääkehoidon ja avo-hoidon kustannukset, vähiten vuodeosasto-hoidon kustannukset.

Nykytekniikoiden avulla hoidettava kohde voidaanmäärittää kolmiulotteisesti, mikä mahdollistaa entistätarkempien hoitosuunnitelmien tekemisen. Sädehoi-tokentät voidaan muotoilla tietokoneohjatusti tark-kaan kohteen muotoisiksi ja sädekeilan tehoa voidaanmuokata hoidon aikana.

Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkija,professori Pekka Rissanen on osallistunut selvityksentekemiseen miten syöpäsairauden aiheuttamat kus-tannukset tulevat kehittymään seuraavien vuosien ai-kana.

LiityLounais-SuomenSyöpäyhdistyksen

jäseneksi.

Jäsenmaksu 14euroa vuodessa.

N:o 1 - 2007 - 15Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Turun Osuuskauppa laajen-taa lähikauppaverkostoaantuodakseen palvelut entistäparemmin kiireisen kulutta-jan saataville. Yhä useam-masta TOK:n lähimyymäläs-tä saa koko vuoden myösedullisia syöväntorjunta-ar-poja, joita raaputtamalla jo-kainen voi helposti osallistuaalueellisen hyvinvoinnin li-säämiseen.

Turun Osuuskauppa tu-kee tänäkin vuonna syövän-torjuntaa jatkamalla arpa-jaisyhteistyötä Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys ry:nkanssa. Arpoja on myynnis-sä toimialueen kaikissa nel-jässä Prismassa, Sokos-Wik-lundilla, S-Marketeisssa, lä-hikauppa Saleissa sekäABC-liikenneasemilla vuo-den loppuun saakka. Arvansaa hankittua liikkeen kas-salta tai veikkauspisteestäliikeketjusta riippuen.

- Haluamme jatkaa arpa-yhteistyötä, koska Lounais-Suomen Syöpäyhdistys onmerkittävä järjestö, joka te-kee hyvää työtä toimialueel-lamme. Alueen hyvinvoin-nista huolehtiminen on yh-teinen arvomme, kiteyttääTOK:n asiakkuuspäällikköJaana Evesti.

TOK:lle toimialueen hy-

vinvointi on tärkeää, koskaOsuuskaupan tavoitteena onkäyttää tuotetut voitot toimi-alueella, asiakasomistajienja työntekijöiden elinpiiris-sä. Alueen sosiaalinen, ta-loudellinen ja kulttuurinenhyvinvointi on kaikkien etu.

- Toivomme, että kaikkiosallistuvat yhteisiin tal-koisiin sankoin joukoin kah-den euron edullisilla arvoillaihan vain tehdäkseen päivänhyvän työn, Evesti sanoo.

Jos onnenarpa osuu kui-tenkin kohdalle, voi voitonlunastaa jättämällä lipuk-keen ilman postimaksuaTOK:n myymälään, josta ar-vat postitetaan kerran kuu-kaudessa Lounais-SuomenSyöpäyhdistykselle. Arvanvoi palauttaa itsekin kääntö-puolelta löytyvään osoittee-seen, jolloin lähetys vaatiipostimerkin.

Kauppa tuleenaapuriin

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen toimitusjohtajaKari Ojala kiittää TOK:n pa-nosta syöväntorjuntaan. Or-ganisaation laajan kauppa-verkoston ansiosta kuluttajavoi tehdä arpahankinnan kal-taisia pieniä ostopäätöksiä,

jotka saavat yhdessä aikaanpaljon hyvää.

Arpojen myyntipisteetlöytyvät tänä vuonna aiem-paa helpommin, sillä TOKon laajentamassa lähikaup-paverkostoaan 35 kunnantoimialueellaan voidakseenvastata yli 93000 asiakas-omistajansa tarpeisiin entistäparemmin.

- Olemme saaneet päivit-täin palautetta, jossa toivo-taan alueellemme uusiamyymälöitä. Ihmiset kaipaa-vat pieniä lähikauppoja ko-tinsa tuntumaan, kiireisessämaailmassa ei jaksa ajaa pit-kien matkojen päähän ruoka-ostoksille, kertoo asiakkuus-päällikkö Jaana Evesti jamuistuttaa, että TOK:n toi-minnan perustana on tuottaaetuja ja palveluja siakasomistajille siten, että he pys-tyisivät saamaan omistajuu-destaan maksimaalisen hyö-dyn.

Laajennusrintamalla onollut vilkasta. Viime vuonnauusia toimipaikkoja avattiinperäti yksitoista kappalettaTurkuun ja lähikuntiin. Ku-luttajat toivottivat uudet lähi-kaupat tervetulleiksi, silläasiakasomistajien määräkasvoi ennätyksellisesti 11500 henkilöllä.

TOK haluaa tuoda hyvinvointia lähelle

Asiakkuuspäällikkö Jaana Evesti kannustaa kaikkia hyvinvointitalkoisiin. Sa-malla on mahdollisuus voittaa muun muassa matka- ja ostolahjakortteja.

Mammografiamahdollistaarintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

Yhteistyökumppani esittelyssä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2007 - N:o 1

Kromosomit ovat solun tuman värjäytyviä, DNA:sta ja pro-teiineista muodostuvia kappaleita, joissa geenit sijaitsevat.Niitä luonnehtivat solun elämänkierron vaiheesta riippuenjoko enemmän tai vähemmän lankamainen tai sitten sauva-mainen rakenne, ominaisuus värjäytyä emäksillä väriaineillasekä tyypillinen käyttäytyminen solun jakautumisen aikana.Kromosomit ovat kahdentuvia rakenteita, joiden lukumääräsolua kohti, muoto ja organisaatio ovat lajityypillisiä ominai-suuksia. Ihmisen kehon terveissä soluissa kromosomien lu-kumäärä on 46. Niiden rakenne ja koko vaihtelevat sen mu-kaan miten pitkiä ne ovat ja missä kohdassa kromosomia senliikuntaelin, sentromeeri, sijaitsee. Syöpäsoluissa kuitenkinhyvin usein joko kromosomien rakenne tai lukumäärä taimolemmat poikkeavat terveistä soluista.

Syöpäsolujen kromosomistossa voidaan todeta esimer-kiksi sellaisia kromosomien rakenteen muutoksia, joissakaksi erilaista kromosomia on vaihtanut vastavuoroisestiosia keskenään. Tällaista kromosomimutaatiota kutsutaansiirtymiksi. Myös sellaisia kromosomimutaatioita, joissapala jotain kromosomia puuttuu kokonaan, tavataan syövis-sä varsin yleisesti. Näitä muutoksia kutsutaan puuttumiksi.Edelleen syöpäsoluissa voidaan havaita sellaisia kromoso-mimutaatioita, joissa osa kromosomia on kääntynyt 180 as-tetta ympäri. Tällaista kromosomin rakenteen muutostakutsutaan kääntymiksi. On myös verraten tavallista, ettäkasvaimien soluissa on ylimääräisiä kromosomeja tai kro-mosomeja puuttuu.

Syöpäsolujen kromosomimuutosten havaitseminen onusein tärkeää sekä diagnostiikan että ennusteen ja hoidonkannalta. Kromosomimuutosten lukumäärä syöpäkasvai-missa on usein hyvin suuri, minkä vuoksi syöpäsolun kro-mosomisto voi näyttää sangen kaoottiselta. Tunnetaan syö-piä, joissa sen syynä on tietty spesifinen kromosomimuu-tos. Sellainen saattaa kuitenkin johtaa solun perimän pysy-vyyden häiriöön, mistä usein on seurauksena monien tois-sijaisten, epäspesifisten muutosten synty. Toisinaan syö-päsolun kromosomistossa on niin monia muutoksia, että onvaikeaa erottaa syövän kehitykselle olennainen muutostoissijaisista.

Syövän solutason syynä on erittäin usein mutaatio ns.syöpägeeneissä. Syöpägeenit ovat solun normaalia kasvuaja jakautumista sääteleviä geenejä. Kuitenkin jos ne jostainsyystä muuttuvat liian aktiivisesti toimiviksi, voivat ne joh-taa syövän syntyyn. Tällöin siis solun kasvu ja jakautumi-nen ovat ryöstäytyneet irti normaalista säätelystään. Eräsryhmä mutaatioita, jotka johtavat syöpägeenin muuttumi-seen syöpää aiheuttavaksi, ovat sellaiset kromosomimutaa-tiot, joissa kromosomin katkeamiskohta osuu lähelle syöpä-geeniä. Kromosomin katkeamista seuraava kromosomienuudelleen organisoituminen voi nimittäin johtaa esimerkik-si siihen, että syöpägeeni joutuu vääränlaisen säätelyalueenalaisuuteen ja alkaa toimia epänormaalin tehokkaasti.

Kromosomitutkimuksia syöpien hoidossa käytetäänyleisesti etenkin pahanlaatuisten veritautien diagnostiikas-sa ja seurannassa. Tarkastelemalla mikroskoopilla potilaanveren valkosolujen kromosomeja, saadaan tärkeää tietoapahanlaatuisten solujen määrästä ja laadusta, veritaudeilletyypillisten kromosomimuutosten mahdollisesta esiintymi-sestä sekä ennusteeseen liittyvistä kromosomimuutoksista.Erityisen tärkeä sovellusalue on elpymisvaiheessa olevienpotilaiden seuranta. Taudin uusiutuminen voidaan usein en-nakoida kromosomitutkimusten avulla, koska pienikinmäärä pahanlaatuisia soluja on tunnistettavissa jo ennenkliinisten oireiden ilmaantumista. Näin kromosomitutki-muksia voidaan hyödyntää oikean hoitolinjan valinnassa.

Uuden ulottuvuuden kromosomianalyyseihin on tuonutns. vertaileva genominen hybridisaatio, joka on itse asiassamolekyyligeneettinen kromosomien tutkimusmenetelmä.Sen avulla pystytään helposti tutkimaan myös kiinteidenkasvaimien perimän muutoksia. Erilaisten molekyylige-neettisten muutosten ennustearvon määrittämiseksi teh-dään runsaasti tutkimustyötä. Todennäköisesti lähitulevai-suudessa pystytään löytämään sekä diagnostiikan että hoi-don suunnittelun ja seurannan kannalta tärkeitä solujen pe-rimän muutoksia, ja vähitellen tieto siirtyy tutkimuslabora-torioista rutiinikäyttöön.

Petter Portin

Kirjoittaja on Turun yliopistonperinnöllisyystieteen emeritusprofessori

[email protected]

Kromosomi-muutoksetsyövissä

POLIKLINIKKAKARINA

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariPallasmaa NanneliRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli KaleviKIRURGIAAaltonen RiittaAuranen AarreVänttinen EskoSYÖPÄTAUDITAsola Raija (ei uusia potilaita)Huovinen RiikkaKankuri MinnaKorkeila EijaKätkä KaleviMinn HeikkiPaija Outi (ei uusia potilaita)Ristamäki RaijaValavaara RitvaPSYKIATRIAPitkänen Marketta(ei uusia potilaita)SISÄTAUDITAsola Markku (ei uusia potilaita)Pirilä Laura (geriatria,reumataudit)Remes KariSeppälä Pentti (ei uusia potilaita)Toivanen Auli

Käsityöläiskatu 4, 6 krs.20100 TURKU(vuoden 2007 loppuun).

• erikoislääkäreiden vastaanotot• kirurgiset toimenpiteet• gynekologiset ultraäänitutkimukset• laboratoriotutkimukset• irtosolunäytteiden otto (Papa)• luomihuolipoliklinikka• perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksellaErityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla:- ei poliklinikkamaksua (7.00 e)- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoinErityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille:- laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Avoinnama-to klo 8-18,perjantaisin suljettu

Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille)2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit,

uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30)2657 921 (laboratorio)

Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina jaMatkatoimisto Matkari Oy toimivat väliaikaisesti vuoden 2007 loppuun astiosoitteessa Käsityöläiskatu 4, 6. kerros, 20100 Turku.

Lomajaksot30.4.–5.5.2007. Hakemusten palautus 31.3.2007 mennessä.5.11.–10.11.2007. Hakemusten palautus 5.10.2007 mennessä.Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman.Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turun Hirvensalos-sa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali.

Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen

Meri-Karinassavuonna 2007

Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapal-veluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on rauhallinen paikka ja oheistoiminnot on suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden tarpeita.Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäris-töön.

Hakemuslomakkeita saatavana:Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. (02) 2657 610, e-mail: [email protected]

N:o 1 - 2007 - 17Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Vuosi sitten vasta-avioitunut Elina Sil-lanpää oli onnellisestikolmannella kuullaraskaana ja nauttihäämatkastaan Thai-maan lämmössä. Sit-ten alkoivat oudot ki-vut, jotka eivät muis-tuttaneet mitään, mi-tä nuori äiti oli koke-nut esikoistaan odot-taessaan.

Tuskin matkalaukut oli eh-ditty purkaa kotona Turussa,kun Elina Sillanpään lantioki-vut alkoivat voimistua. Hänhakeutui tutkimuksiin, joissane tulkittiin raskausvaivoiksi.Toista lastaan odottavan äidinoli kuitenkin mahdoton uskoa,että tuskat, jotka valvottivataamuyön tunteina ja estivätliikkumisen kodin ulkopuolel-le, johtuisivat vauvasta.

Elina varasi ajan yksityis-lääkärille. Pian selvisi, että ki-vun aiheuttaja oli lantiossa pe-sivä isokokoinen kasvain, jotakohtu oli alkanut painaa. Syö-pä osoittautui non-Hodgkin -lymfoomaksi, pahalaatuiseksiimukudossyöväksi, joka on ta-vallisesti iäkkäiden ihmistensairaus. Elina oli 27-vuotias.

Vauvalla ei vaaraaElinan raskaus oli onneksi

ehtinyt edetä riittävän pitkälle,ja kevyet sytostaattihoidot voi-tiin aloittaa maaliskuussa.Vaikka syöpä oli levinnyt veri-suonia pitkin myös vatsaan, olilapsi kohdussa siltä suojassa.

Tieto syövästä oli kuitenkinpainava taakka. Elina ei halun-nut edes yrittää tutustua mui-hin odottaviin äiteihin. Tuntui,ettei yhteisiä asioita ollut, jaomassa perheessä riitti ajatel-tavaa.

- Totta kai pelkäsin välillävauvan puolesta, mutta auttoi,kun näin ultrassa, että kaikkikasvaa hyvin, ja lääkäri sanoi,että lapsi syntyy terveenä,muistelee Elina ja katsoo hy-väntuulista Oscar-vauvaa, jon-ka kanssa perheen Andreas-isätouhuaa nyt perheen olohuo-neen lattialla.

Tyksin syöpätautien eri-koislääkäri, dosentti SirkkuJyrkkiö vahvistaa, ettei syövänhoito uhkaa kohdussa kasva-vaa lasta. Sädetys on tosinunohdettava, mutta monet lää-kehoidot voidaan toteuttaa en-simmäisen raskauskolmannek-sen jälkeen. Vauva kasvaa ja

kehittyy muiden lapsien ta-paan.

- Raskausajan syöpäta-pauksia ilmenee vuosittainvain muutamia koko maassa.Tilanteet ovat aina hyvin yksi-löllisiä ja hoitosuunnittelmapitää miettiä kokonaistilanteenmukaan. Tavoite on aina, ettävauva voisi syntyä terveenä jaäidin syöpä saataisiin paran-nettua, Jyrkkiö kertoo.

Kuusivuotiaan Samun pik-kuveli syntyi kesän alussa ter-veenä.

Pitkä, rankka kesäJo uusi pieni ihminen yksi-

nään pistää kodin arjen uusik-si. Mitä tapahtuu, kun vauvankanssa samaan aikaan perhees-sä pitää hoitaa syöpää?

Oscarin synnyttyä Elinallavoitiin aloittaa aiempaa ras-kaammat sytostaattihoidot,joita seurasivat kantasoluhoi-dot. Ne veivät voimat koko-naan ja Elina alkoi toden teollakäsittää, miten vaarallisestaasiasta hänen syövässään olikyse.

Andreaksellekin kesä jasyksy olivat stressaavaa aikaa.Perämiehenä viikkojakin yh-teen menoon Itä- ja Pohjanme-rellä seilannut mies jäi sata-maan töihin voidakseen ollakoko ajan Elinan ja poikien lä-hellä.

Vaikka pariskunnan van-hemmat ja muukin suku riensiapuun, oli Andreaksella arjen

askareiden, lastenhoidon japerheen esikoiselle puhjen-neen diabeteksen ansiosta kä-det täynnä tekemistä työpäivänpäätteeksikin. Lopulta selkäpetti ja perheenisä joutui leik-kaukseen. Asioiden miettimi-selle ei jäänyt turhan paljon ti-laa.

Yhdellä perheenjäsenellämiettimisaikaa kuitenkin oli.

Elämän yksitoikkoi-suus rauhoittaa lasta

Ovi kolahtaa. AndreaksenMaria-sisko on hakenut Sa-mun esikoulusta. Poika esitte-lee piirustuksiaan ja antaa kou-lukypsyysarvion aikuistenluettavaksi. Andreas huijaa, et-tä siinä sanotaan "juoksee tyt-töjen perässä yrittäen pussataheitä ja haisee pahalle". Elinaottaa paperin ja lukee ääneen.Poika on saanut erinomaisetarviot ja on valmis aloittamaankoulun syksyllä. Sitä Samu joodottaakin innolla.

Sairauden myötä Samukantoi kovasti huolta äidistään.Hänestä tuli vaisu ja pikkupo-jaksi liiankin kiltti.

- Säilytimme kuitenkin ar-kirytmin ja selitimme, että äition nyt jonkin aikaa sairas, jo-ten häntä pitää hoitaa, kuvaileeAndreas. Viesti meni perille.Vähitellen Samusta tuli taasreipas ja valoisa oma itsensä.

Elina kiittelee Tyksin tuki-henkilöä, jolta sai hyviä ohjei-ta arjen kysymyksiin, kuten

siihen, miten lähestyä lastavaikean aiheen kanssa.

Syöpäpotilasperheitä autta-va psykoterapeutti FlorenceSchmitt Tyksin lastenpsykiat-rian klinikalta toteaa rutiinientärkeyden kodin arjessa. Hänsanoo, että elämän on hyvä ol-la lasten kannalta mahdolli-simman tylsää ja yksitoikkois-ta. Sairaus pitää ottaa nuorim-pienkin kanssa puheeksi.

- Jo hyvinkin pieni aistii,jos äiti on pelokas tai ahdistu-nut, ja väkevät lääkkeet muut-tavat hänen hajunsa. Lapsetovat kuitenkin hyvin ymmärtä-väisiä, jos muut asiat ovat kun-nossa, Schmitt selvittää.

Jotta arki pysyisi käynnis-sä, on jo pyykinpesun ja ruo-anlaiton kaltaisissa kotiaska-reissa auttava tukiverkostosyöpäperheelle kullanarvoinenasia. Sillanpäiltä sellainen löy-tyi onneksi omasta takaa.Myös ammatti- ja vertaistukeaoli lähipiirissä.

- Suurin osa kavereistani onsairaanhoitajia, jotka kylläovat osanneet tukea, nauraaElina, joka on itsekin sairaan-hoitaja ammatiltaan. Hän lisää,että ystäväpiiristä löytyy myössyöpää. Henkinen tuki oli tär-keää vihan ja surun tunteidenristiaallokossa.

Paluu arkeenTänään Elinalla on hymyi-

levät silmät ja koko Sillanpään

perheelle kuuluu hyvää. Vanhapäiväjärjestys on palannut,Maria tosin käy vielä auttele-massa ja Norjan mummi ontullut taas kylään. Neuvolassaseurataan Oscarin kehitystävarmuuden vuoksi hiukan ta-vallista tarkemmin ja Elina jat-kaa omassa seurannassaan vie-lä seuraavat viisi vuotta. Voi-mat ovat kuitenkin palanneetentiselleen.

Elina on äitiysvapaalla.Työpaikan on luvattu olevantallella sitten, kun paluu tulee

ajankohtaiseksi. Andreas val-mistuu piakkoin merikaptee-niksi, ja perhe suunnittelee jäl-leen asunnon ostoa, joka jäisikseen kun syöpä tuli kuvioi-hin.

Nyt voidaan vihdoin jatkaasiitä, mihin häämatkalta tulta-essa jäätiin. Hiukan onnelli-sempina ja vielä aavistuksenverran enemmän elämästä iloi-ten vain.

Teksti ja kuva:Jarna Lindroos

Sillanpään perheen elämä on taas kunnossa. Oscar on terve vauva ja Samu valmis-tautuu reippaana koulun aloittamiseen. Aikuiset ehtivät viimein hengähtää. Lähi-piirin ja sairaalan tuki kantoi vaikeiden aikojen yli.

Konsertin ohjelmassa on kaksi tunnetuinta pohjoismaista kon-sertt , Jean Sibeliuksen viulukonsertto ja Edvard Griegin piano-konsertto. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta kun nämä kak-si konsertt a e tetään samassa konsertissa. iiden solisteina esiintyvät viulutaiteilija Juha Pekka Vikman ja pianotaiteilija Fol-ke Gräsbeck. Konsertin johtaa Åbo Akademin sinfoniaorkesterin taiteellinen johtaja, kapellimestari Sauli Huhtala.Pääsylippujen ennakkomyynti:• Sokos Wiklund, Eerikinkatu 11, Turku• Prisma Itäharju, Kalevantie 43, Turku• Prisma Mylly, Myllykatu 2, Raisio• Prisma Piispanristi, Kairiskulmantie 3, Kaarina• Prisma Tampereentie, Turku• Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteet: - Käsityöläiskatu 4 a, 6. kerros, Turku - Meri-Karina, Seiskarinkatu 35, TurkuPääsylippujen hinta 15 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenalennus 2 euroa, S-etukortilla alennus 2 euroa.

Åbo Akademin sinfoniaorkesterin konsertti Turun konserttitalossa tiistaina 17.4.2007 klo 19.30 syöväntorjunnan hyväksi

o sit

oa

Ni

Syöpäkö lastensuojeluasia?Kun syöpähoidot jälkivaikutuksineen kuormittavat lapsi-

perheen arkea, on apu kodin perusaskareissa välttämätöntä.Turussa syöpäperhe ei ole kuitenkaan saanut kotiapua ilmoit-tautumatta kaupungin lastensuojelun asiakkaaksi. Tähän tör-mäsi Elina Sillanpääkin soittaessaan sosiaalikeskukseen.

- Emme suostuneet siihen. Meidät olisi leimattu sairaudenperusteella ongelmaperheeksi, vaikkei lapsi joudu vaaraanvanhemman syövän takia, kertoo non-Hodgkin -lymfoomaasairastanut Elina Sillanpää. Asia sai jäädä sikseen.

Sillanpään kaksilapsinen perhe olisi toki tarvinnut sairau-denaikaista apua siivoamisessa ja ruoanlaitossa. Ostosten te-keminen omin avuin oli ylivoimaista, kun Elina oli syöpähoi-tojen vuoksi liian heikko nostamaan kauppakassia ja joutui ra-joittamaan liikkumistaan aluksi myös alhaisen vastustusky-vyn takia. Aviomies Andreaksen selkä hajosi leikkauskuntoonpahimpana mahdollisena hetkenä, ja kaiken keskellä kuusi-vuotiaalle Samulle puhkesi sairaalahoitoja vaativa diabetes.

Välittävien ystävien ja sukulaisten laajan tukiverkostonansiosta perhe selviytyi läpi koko koettelemuksen ilman las-tensuojeluviranomaisia, mutta kaikilla syöpäperheillä ei oleauttamiskykyistä lähipiiriä ja vanhempia, joille järjestyy töis-tä vapaata ja mahdollisuus matkustaa satoja kilometrejä Poh-jois-Pohjanmaalta ja Norjasta tilannetta pelastamaan.

- Syövän sairastaminen on yksistäänkin henkisesti raskas-ta. Ahdistuneisuus kasvaa entisestään, kun ihminen pelkää, et-tä lapsi otetaan pois, varoittaa Tyksin psykoterapeutti Flo-rence Schmitt, jota suututtaa se, että vakavan sairauden kes-kellä pitää tuntea huolta kodinhoidosta.

Schmitt muistuttaa, että kunta on lain mukaan velvollinentukemaan sairauden kuormittamia, matalan toimintakyvynperheitä. Ei ole oikein, että syövän perusteella joutuu täyttä-mään lastensuojeluilmoitusta.

Schmitt kanteli Turun sosiaalilautakunnan käytännöstäkaksi vuotta sitten Länsi-Suomen lääninhallitukseen. Sen pää-tös puolsi syöpäperheen oikeutta apuun ilman lastensuojeluil-moituksen sotkemista asiaan. Toistaiseksi muutosta ei oleSchmittin mukaan kuitenkaan tapahtunut. Kyse on tietenkinrahasta ja etenkin sen puutteesta.

- Minusta on täysin väärin, että ihmiset ovat kiinnostunei-ta veronalennuksista, Schmitt puhisee. Ilman veroja on mah-doton pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tulee vaikeuk-sissa apuun.

Osastopäällikkö Leila Visa Turun sosiaalikeskuksesta vas-taa, että avuntarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti tarvehar-kinnan perusteella. Kotipalvelun saaminen ei edellytä enäävarsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemistä, mutta kaik-kien apua tarvitsevien lapsiperheiden osalta tarvearviointi teh-dään kuitenkin edelleen nimenomaan lapsiperhesosiaalityön-tekijän kautta.

Sillanpäiden kotona on kaunista ja siistiä. Lapset ovat iloi-sia, reippaita ja vanhemmilleen silminnähden hyvin tärkeitä.Syöpä ei tullut perheeseen seurauksena laiminlyönneistä, sai-raus olisi voinut osua kenen tahansa kohdalle. Ja kenelle ta-hansa lapsistaan huolehtivalle olisi kova pala löytää itsensäpohtimasta, miten kodille käy kun tukiverkosto ei yllättäentoimikaan. Toimiva kotiapu on todellakin kullanarvoinen asia.

Syöpä yllätti odotusaikana

KansanedustajaJanina Andersson,Turku, Vihreä liitto1.Lähtökohdaksi pitää ottaa se,että Suomessa pitää kaikenkaikkiaan olla kattava ja laadu-kas terveydenhuoltoverkosto.Hoitotakuu määrittää, mitennopeasti hoitoon on päästävä,mutta sekään ei vielä toimikaikkialla ja kaikilla tervey-denhuoltosektoreilla niin kuinpitäisi.

Erityisesti syövän hoidossapitäisi mielestäni kiinnittäähuomiota siihen, että yleisim-min ja tiheimmin annettujahoitomuotoja, esimerkiksi sä-dehoitoa, on saatavilla alueel-lisesti tarpeeksi kattavasti, jot-ta sairastuneen ei tarvitse sai-rauden lisäksi kärsiä kohtuut-tomasti myös matkakuluista japitkistä hoitomatkoista.

Koko terveydenhuoltosekto-rilla pitää huolehtia siitä, ettäpotilaat ovat samalla viivallavarallisuuteen katsomatta.

2.Syöpä- ja muut potilasjärjestöttekevät korvaamattoman arvo-kasta työtä. Tiedän monia, jot-ka ovat saaneet ensimmäisettiedot sairaudestaan järjestöjenesitteistä tai nettisivuilta. Ta-vallaan olen tästä myös todellahuolestunut, koska mielestäniterveydenhuoltojärjestelmänpitää pystyä antamaan poti-laalle ensimmäiset vastauksethänen kysymyksiinsä tai aina-kin terveydenhuoltohenkilö-kunnan pitäisi aktiivisesti oh-jata sairastunut ja hänen omai-sensa esimerkiksi syöpäjärjes-töjen pariin.

Järjestöjen tarjoamat tuki- jatietopalvelut ovat todellistaammatti- ja asiantuntijatoi-mintaa, jota pitäisi mielestäniarvostaa entistä enemmän. Eiole kuitenkaan oikein, että ns.kolmannen sektorin toimijatjoutuvat ottamaan lisää vastuu-ta julkisen sektorin tehtävistä,jos niitä ei kuitenkaan viralli-

sesti tunnusteta aktiivisiksi toi-mijoiksi. Yhtenä vaihtoehtonapidän sitä, että julkinen tervey-denhuoltosektori ja kolman-nella sektorilla toimivat poti-lasjärjestöt voisivat tulevaisuu-dessa tehdä kiinteämpää yh-teistyötä, joka olisi varmastikummankin osapuolen kannal-ta hedelmällistä. Yhteistyölläsäästettäisiin varmasti myösresursseja ja rahaa, kun pääl-lekkäistä toimintaa voitaisiinkarsia ja yhtenäistää.

3.Useampi ihminen lähipiirissä-ni on sairastunut syöpään, jamoni heistä on myös täysintervehtynyt. Äitini sisarenmenehtyminen tuntuu edel-leen monen vuoden jälkeenkohtuuttomalta, enkä ymmär-rä miksi niin piti käydä. Isänisairastuminen ja tervehtymi-nen taas vaikuttaa antaneenhänelle entistä paremmanasenteen elämään ja läheisiin-sä. Jos syövästä toipuminensujuu hyvin, niin tällainen sai-rauden aiheuttama täydellinenpysähdys voi jopa tehdä elä-mästä laadullisesti paremmankuin mitä se olisi ollut ilmansairautta. Monille saattaa kir-kastua, että elämän tärkeim-mät asiat ovat usein pieniä jalöytyvät ihan siitä lähipiiristä.

Syövän ennaltaehkäisy vaa-tii monilta elämäntapamuutos-ta ja se saattaa vaatia suurem-paakin asennemuutosta yhteis-kunnassamme. Erityisesti ha-luaisin kannustaa ja rohkaistaihmisiä osallistumaan julkisenterveydenhuollon seulontoi-hin, joiden perusteella monikohdunkaulan- tai rintasyöpäon löytynyt.

KansanedustajaSari Essayah,Paimio, Suomenkristillisdemokraatit

1. Hoitotakuun periaatteiden tuleekoskea myös syövän hoitoa kai-

kissa vaiheissa. Syövän hoitoedellyttää usein korkean tasonerikoisosaamista, joten yliopis-tollisten keskussairaaloiden jamuun erikoissairaanhoidon re-surssien tulee kasvaa siinä suh-teessa kuin syöpäsairastavuuslisääntyy. Terveydenhuollon re-sursoinnissa ja henkilökunnankoulutuksessa tulee ennakoidasyöpätapausten kasvu. Syövänhoidossa tarvittavien erikoislää-kärien riittävyys tulee turvataniin onkologien, kirurgien, ra-diologien kuin palliatiiviseenhoitoon erikoistuneiden aneste-siologien ja saattohoitolääkärei-den osalta. Syövän hoitoon tu-lee myös vahvistaa hoidon eetti-set periaatteet, jotka turvaavatjokaiselle ihmisarvoiset, varalli-suudesta riippumattomat hoidotterveydenhuollon kulujen mak-sukattoineen ja joissa ihmisar-voa kunnioitetaan kaikissa hoi-don vaiheissa. Myös hyvätasoi-nen, ihmisen elämän arvoa kun-nioittava saattohoito tulee turva-ta julkisen palvelujärjestelmänkautta.

Syövän hoito vaatii useinpotilasta hoitavien lääkäreidenja hoitajien verkottamista, jottahoitotoimenpiteet voitaisiinsuorittaa mahdollisimman lä-hellä potilaan kotoa tai perätikotisairaanhoitona. Tässä tuleekäyttää tietotekniikan suomiamahdollisuuksia konsultoimi-seen ja tiedon nopeaan siirtä-miseen. Terveydenhuollon val-miuksien kehittäminen tarpeitavastaavalle tasolle vaatii mer-kittävää lisärahoitusta kuntienvaltionosuuksiin. Kristillisde-mokraattien vaaliohjelmassatähän on varauduttu.

2. Nykyinen sosiaali- ja terveyden-huoltojärjestelmä on varsinjäykkä eikä se kykenen räätälöi-mään palveluja erityistarpeisiinja erityisryhmille. Erityisesti täs-sä avuksi voivat tulla kolmannensektorin toimijat, jotka ovatusein jo tähänkin saakka tuotta-neet täydentäviä palveluja eri-tyisryhmille. Toimintaedellytys-ten parantamisesta tärkeimpiäovat erilaisten verotuskäytäntö-jen yhtenäistäminen, yleishyö-dyllisyyden määrittely, toimin-tatukien parempi ennakoitavuusja avustusten suhteen projekti-luonteisesta toiminnasta kokoai-kaiseen toimintaan pääseminen.

3.Syövän varhainen havaitsemi-nen ja oikea hoito ovat anta-neet sairaudelle aivan toisen-laisen sävyn kun vielä 20 -30vuotta sitten. Läheisiä omai-siani on selvinnyt syövästä,mutta myös menehtynyt sii-hen. Kyseessä on siis vakavasairaus, josta on kuitenkin hy-vät mahdollisuudet selvitä.

PeruspalveluministeriLiisa Hyssälä, Lieto,Suomen keskusta1. Viime vuosina on panostettuterveydenhuollon palveluiden

parantamiseen poikkeukselli-sen paljon. Tämä on lisännyttasa-arvoa palveluiden saan-nissa eri puolilla Suomea. Kes-kustan tavoitteena on hyvienterveyspalveluiden takaami-nen kaikille asuinpaikasta javarallisuudesta riippumatta.Kunta-ja palvelurakenneuudis-tuksen myötä voidaan uudistaasosiaali- ja terveyspalveluitatästä lähtökohdasta.

Syövänhoito on hyvinpriorisoitua ja henkilökunta eripuolilla maata on ammattitai-toista. Onkologian ja sädehoi-toyksiköiden määrä on lisään-tynyt, samoin käyttöön tuleeyhä uusia ja aikaisempaa te-hokkaampia lääkehoitoja.

Syöpien varhainen tunnista-minen parantaa ennustetta ja vä-hentää kalliiden lääkehoitojentarvetta. Esimerkiksi mam-mografiaan perustuvan rintasyö-päseulonnan on tutkimuksissatodettu vähentävän rintasyöpä-kuolleisuutta, joka onkin Suo-messa alhainen. Tärkeää onkin,että syövän varhaistoteamistakehitetään jatkuvasti. Tämänvuoden alusta rintasyöpäseulon-nat ulotettiin nykyisen 50 - 59 -vuotiaiden asemasta aina 69 -vuotiaiden ikäryhmään saakka.Tämä on tärkeä asia, sillä lähespuolet rintasyöpään sairastu-neista on yli 60-vuotiaita. Monetkunnat ovatkin jo aiemmin va-paaehtoisesti ottaneet käyttöönseulonnat yli 60-vuotiaille.

Syövän ennaltaehkäisy tuleeolemaan eräs keskeisistä kus-tannusten nousua hillitsevistäkeinoista. Melanooma jaihosyövät yleistyvät, niitäkinvoidaan ainakin osin ehkäistävälttämällä ihon palamista au-ringossa ja ylipäätään UV-sätei-ly rasitusta. Myös tupakoinninvähentäminen on tärkeä tekijä.

2. Pidän tärkeänä, että kansalais-järjestöjen toimintaedellytyksetja perustoiminta turvataan pit-käjänteisesti ja kansalaisjärjes-töjen asemaa vahvistetaan.Kansalaisjärjestöt tekevät arvo-kasta työtä sosiaali- ja tervey-denhuollon kentällä ja täyden-tävät samalla julkisia ja yksi-tyisiä palveluita. Hyvinvointi-palveluiden tuottamisen ohellakansalaisjärjestöillä on tärkeämerkitys yksilöiden osallistu-misen vahvistamisessa ja yhtei-söllisyyden kehittämisessä. Jär-jestöt tavoittavat usein sellaisiahenkilöitä, joilla on riski syr-jäytyä. Kansalaisjärjestötyö onomimmillaan yhteiskunnallis-ten arvojen esille tuojana.

Nykyinen hallitus on ottanutvakavasti kansalaisvaikuttami-sen vahvistamisen. Kansalais-vaikuttamisen politiikkaohjel-man keskeiseksi tavoitteeksi onotettu muun muassa, että kansa-laisyhteiskunnan juridiset ja hal-linnolliset toimintaedellytyksetovat kansalaistoiminnan kannal-ta suotuisia ja ajanmukaisia.

Yleishyödyllisen toiminnanasemaa on selkeytetty MarkkuRuohosen Kansalaisyhteiskun-nan toimintaedellytykset -työ-ryhmässä, tohtori Pentti Ara-järven selvitystyössä ja suun-nitteilla olevassa hallituksenperiaatepäätöksessä. Työtä jat-kaa kansalaistoiminnan neu-vottelukunta, joka samalla an-taa mahdollisuuden järjestöjenja hallinnon parempaan kes-kusteluyhteyteen. Maaliskuus-sa päättyvän politiikkaohjel-man jatkoksi kansalaisvaikut-tamisen vastuualue perustetaanoikeusministeriöön.

3.Naisena tulee mieleen ensim-mäisenä rintasyöpä. Noin 10

prosenttia suomalaisista naisistasairastuu rintasyöpään jossainelämänsä vaiheessa. Toisaalta90 prosenttia naisista ei koskaansairastu. Lähes jokainen on ta-valla tai toisella ollut tekemisis-sä rintasyövän kanssa: työtove-ri, vaimo, ystävä tai sukulainenon sairastanut rintasyövän. Itsetunnen yli kymmenen rintasyö-pään sairastunutta naista jokolähipiiristä tai työn puolesta. Onmyönteistä, että monet rintasyö-päpotilaat tulleet julkisuuteenoman sairautensa kanssa jaosaltaan hälventäneet niitä pel-koja, joita liittyy rintasyöpään.Suomalaisten rintasyöpäpotilai-den elossaololuvut ovat Euroo-pan ja samalla koko maailmanhuipputasoa.

KansanedustajaAnnika Lapintie,Turku,Vasemmistoliitto1.Syövän hoidossa on varhainentoteaminen todella tärkeää. Tä-män takia seulontoja tuleekinjärjestää yhä useammissa ta-pauksissa. Tällä hetkellä suo-malaiset ovat eriarvoisessaasemassa riippuen asuinkun-nastaan. Tosissa kunnissa seu-lontojen järjestäminen on koh-dallaan, mutta näin ei valitetta-vasti ole kaikkialla.

Lääketieteen kehittyessäsyövän hoito on muuttunut pit-käaikaisen kroonisen sairaudenhoitamiseksi. Tämän takia hoi-don aikana potilas on yhäenenevässä määrin kotihoidos-sa sairaalan sijaan. Kunnan vel-vollisuus on järjestää potilailleriittävä ja laadukas kotihoito,johon pitäisi kuulua myös koti-palvelut, jotka helpottavat ar-jessa selviämistä. Yksi ongelmaon lisäksi se, että kotihoidossapotilaat joutuvat itse maksa-maan lääkkeensä, jotka aiem-min sairaalahoidossa kuuluivathoitoon. Sairastaminen tuleepotilaalle itselleen jopa kalliim-maksi kuin aikaisemmin.

Kannatan verovaroin kus-tannettua julkista terveyden-huoltoa. Mielestäni on tärkeääpitää huolta valtion ja kuntienverokertymästä, jotta kaikillevoidaan tarjota laadukkaat jaedulliset terveydenhoitopalve-lut. Viime vuosien veronke-vennyspolitiikka vaarantaa ve-rokertymän ja seurauksena voiolla, että palveluita joudutaankarsimaan. Tätä en kannata.

2.Mielestäni valtiolla ja kunnillaon ensisijainen vastuu tervey-denhuollon järjestämisestä jatoteuttamisesta. Valtion tuleeturvata terveydenhuollon riittä-vä rahoitus ja hoitohenkilökun-nan riittävä koulutus. Kolman-nella sektorilla voi olla julkistasektoria täydentävä tehtävä,mutta päävastuu on aina ehdot-tomasti valtiolla ja kunnilla.

Yleishyödylliset kolman-nen sektorin toimijat tekevätarvokasta työtä ja myös sitä onsyytä tukea verovaroinkin.

Monin paikoin juuri näidenyhteisöjen toiminta turvaakansalaisille tasa-arvoisenkohtelun.

3.Syövällä on edelleenkin pelot-tava kaiku. Tutkimuksen ja hoi-tojen kehittyessä paranemis-prosentit tulevat yhä parem-miksi. Kuitenkin aina syövästäpuhuttaessa tulevat väistämättämieleeni läheiset ystävät ja su-kulaiset, jotka ovat sairastaneetsyövän. Olen iloinen siitä, ettämonet ovat parantuneet syöväs-tä, mutta on myös heitä, jotkaovat menehtyneet.

KansanedustajaMaija Perho, Turku,Kansallinenkokoomus

1. Liikkumavaraa terveydenhuol-lon kasvaviin kustannuksiin tu-lee etsiä terveyden edistämi-sestä ja tautien varhaistoteami-seen liittyvistä menetelmistä,joissa syöpäseulonta on hyväesimerkki. Terveiden elintapo-jen edistämiseksi on tehtävätyötä laajalla rintamalla. Jottasyöpään sairastuneet saisivattaspuolisen ja asianmukaisenhoidon eri puolilla Suomea,hoitokäytäntöjä ohjaamaan tar-vitaan m aan parhaimmistaasiantuntijoista koostuva toi-mielin, joiden suositusten poh-jalta ohjeistettaisiin syövänhoi-don kokonaisuutta maamme erihoitoyksiköissä.

On selvää, että terveyden-huoltoon on ohjattava lisäämäärärahoja mm. väestönikääntymisestä johtuen.

2. Yleishyödyllisillä yhteisöillä,kansanterveys- ja sosiaalialanjärjestöillä on ollut ja on tärkeärooli suomalaisen hyvinvointi-yhteiskunnan kehityksessä. Netäydentävät julkisisa palvelujaja ovat usein olleet kehittämässäaivan uusia toimintamuotojaomalle kohderyhmälleen. Eri-tyisen tärkeänä pidän järjestöjenmerkitystä vertaistuen antajanaja tiedon jakajana ja myös jäse-nistönsä edusnvalvojina. Us-kon, että tulevaisuudeessa jär-jestöjen merkitys entisestäänkasvaa, mutta kolmannelle sek-torille ei ole oikein siirtää vel-voitteita, jotka selkeästi kuulu-vat kansalaisten perusoikeuk-siin ja yhteiskunnan vastuulle.RAY:n monopolin säilyminenon avainasemassa järjestöjen ra-hoituksessa. Kun veteraanikun-toutuksen tarve asteittain vähe-nee, RAY:lta vapautuvat määrä-rahat tulee ohjata järjestöille.

3. Syöpä on pelottava sana ja kunse kohtaa läheisiä, alkusäikäh-dys on kova.

Syövän hoitotulokset para-nevat kuitenkin koko ajan,uusia lääkkeitä kehitetään jakeksitään, joten syöpä on yhäuseamman voitettavissa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2007 - N:o 1

Eduskuntavaalit ja syöväntorjuntatyö

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat va-litsi kahdeksan kansanedustajaehdokasta, jot-ka edustavat nykyisessä eduskunnassa edus-tettuina olevia puolueita. Heidän vastattavak-seen esitettiin seuraavat kolme kysymystä:

Sairaanhoidon ja vanhustenhuollon tehostaminen oneduskuntavaalien tärkein teema kansalaisten mielestä

1. Syöpätapausten määrä tulee lähivuosina kasvamaan. Syö-vän hoitotulokset paranevat jatkuvasti ja syöpään sairastuvienpotilaiden hoito tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa.Miten teidän mielestänne syöpään sairastuneille ihmisille taa-taan oikeus korkeatasoiseen syövän hoitoon asuinpaikasta javarallisuudesta riippumatta?

2. Hyvinvointiyhteiskunnan natistessa liitoksissaan, kuule useas-ti ns. kolmatta sektoria eli yleishyödyllisiä yhteisöjä huudettavanapuun täydentämään julkista ja yksityistä palvelutuotantoa.Usein sanotaan yleishyödyllisellä yhteisöillä olevan varsin tärkeärooli tässä hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Minkälaiset toi-mintaedellytykset järjestöille tulisi mielestänne luoda, jotta neselviytyisivät nykyisistä tehtävistä ja uusista haasteista.

3. Mitä teille merkitsee sana syöpä?(Lehden toimitus on joutunut lyhentämään eräiden kansan-edustajaehdokkaiden vastauksia).

N:o 1 - 2007 - 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kansanedustaja VirpaPuisto, Turku,Suomen sosiaalide-mokraattinen puolue 1.Kuten hyvin tiedämme, syö-vän hoitotulokset ovat suoraanverrannollisia varhaiseen löy-töön sekä nopeaan ja tehok-kaaseen hoitoon. Syöpäpotilai-den tulee kuulua erikoissai-raanhoidon kiireellisesti hoi-dettavien ryhmään. Syövän oi-kea ja tehokas hoito vaatiiosaamista: sekä lääkärien ettähoitajien peruskoulutukseentulisi lisätä syövän havainnoin-nin ja hoidon asiantuntemusta.

Nykyinen hyvä osaaminenperustuu tutkimukseen, jonkamäärärahat tulee turvata.

2.Peruspalvelujen runko on kun-tien ja valtion vastuulla. Alu-eellisesti ratkaistaan tuotetaan-ko palvelut itse vai ostetaankone. Järjestöjen tehtävänä ontuottaa ja kehittää täydentäviäpalveluja. Laman aikana kun-tien vajaassa palvelutarjonnas-sa järjestöt täyttivät ihmistenmentäviä aukkoja. Järjestöjenluonteva toiminta edellyttääselkeää tehtävänjakoa ja talou-dellisia resursseja.

Järjestöjen roolia jäsenistönkeskinäisen tuen ja vertaisryh-mien vetäjänä ei kunta voi kos-kaan korvata. Ilman vahvaaSyöpäyhdistyksen asioiden esil-lä pitoa moni varhainen tarkas-tus ja hoito olisivat heikommin.

3.Sana syöpä merkitsee vakavaasairautta sekä mahdollisuuttatoipua ja toivoa.

YmpäristöministeriStefan Wallin, Turku,Ruotsalainenkansanpuolue1. Sairaanhoitoon on panostetta-va resursseja lisäämällä. Tämäon ainoa mahdollisuus korke-alaatuisen ja inhimillisen hoi-don takaamiseksi myös syö-pään sairastuneille. Muttamyös ennalta ehkäisevää ter-veydenhuoltoa on parannetta-va. Tähän kuuluvat perusteelli-set terveystarkastukset ja sään-nölliset seulontatutkimuksetjoilla on tärkeä osuus syöpä-sairauksien varhaisvaiheen to-

teamiseen. Erityisesti mam-mografiatutkimukset eli rin-tasyöpäseulonnat ja seulonnatsuolistosyövän toteamiseksiovat osoittautuneet todella te-hokkaiksi. Näihin tulisi jokai-sella olla mahdollisuus.2. Kolmas sektori on tänä päivä-nä hyvin tärkeä osapuoli kai-kessa palvelutuotannossa.Niinpä järjestöille, jotka teke-vät todella arvokasta työtä, onsuunnattava tukea esimerkiksiRAY:n ja Veikkauksen varois-ta. Yleishyödyllisten yhteisö-jen ja järjestöjen rooli tulee en-tisestäänkin korostumaan me-neillään olevan kuntien palve-lu- ja rakenneuudistuksenmyötä. Näiden yhteisöjen työ-tä ei tule aliarvioida koskapase on oleellinen osa maammeterveydenhoitoa.

3.Minun isäni kuoli syöpään kunolin 13-vuotias. Tiedän siksivalitettavan hyvin mitä syöpätarkoittaa, myös perheelle jaläheisille. Tiedän samalla, ettänykyään yhä useamman syö-pään sairastuneen henkilön en-nuste on hyvä. Tämä kehityslämmittää sydäntäni.

VTT Manu J. Vuorio,Turku,Perussuomalaiset

1.Olen jo opettajavuosinani1985-1989, ja edelleen siitä tä-hän päivään asti, yrittänyt pai-nottaa ennaltaehkäisyn priori-sointia jo tapahtuneen vahin-gon korjaamiseen nähden.Väitän, että lähes pääsääntöi-sesti ennaltaehkäisy on sekätaloudellisesti edullisempaaettä vahingon kohteen kannaltainhimillisempää.

Oma tietämykseni syöpä-sairauksien luonteesta riittäätoteamaan, että ellei mitääntehdä, määrä lisääntyy var-muudella, koska väestö ikään-tyy. Jälkimmäinen kohta saasamalla vastauksensa: josmäärä saataisiin vähenemään,

varoja hoitoon ei todennäköi-sesti tarvittaisikaan niin paljonkuin vallitseva visio näyttäävääjäämättä ennustavan.

Lyhyenä yhteenvetona 1.kysymykseen: ensimmäiseksitorjunta-aseeksi ennaltaehkäi-sy, "halpuusjärjestyksessä"henkilökohtainen itsekuri javastuu omasta terveydestä, va-listus, jyrkkä "epäterveystuot-teiden" mainontakielto jamahdollisimman kattavat seu-lonnat. Jos nämä eivät tehoa,ankara säästökuuri yhteiskun-nan sellaisilla aloilla, joidenkohdalla se on mahdollista, janäin saatavilla varoilla lisäähoivahenkilökuntaa ja -paik-koja.

2. Jos kolmas sektori yhtäkkiälakkaisi olemasta, suistuisimoni yhteiskunnan vastuullaoleva toiminta ja palvelu täy-sin pois raiteiltaan. Esim.USA:ssa, jossa ei ole saman-laista sairaus- ja eläkevakuu-tusjärjestelmää kuin Suomes-sa, joutuisivat köyhät kerjää-mään ja kuolemaankin ka-duilla, ellei toisaalta olisimassiivista hyväntekeväi-syystoimintaa. Suomessa ol-laan pikku hiljaa siirtymässävähän samaan suuntaan, jaankaraa kädenvääntöä käy-däänkin nyt sen vastuun as-teesta, joka pitäisi jakaa julki-sen, yksityisen ja kolmannensektorin välillä.

Kolmannella sektorilla ym-märrän sellaista vapaaehtoi-suuteen perustuvaa toimintaa,joka ei edellytä julkiselta val-lalta avustuksia, vaan rakentuukansalaisten joko täysin pal-kattomaan tai jollakin nimelli-sellä kulukorvauksella rahoi-tettuun aktiivisuuteen. Rahoi-tus tulee yleishyödyllisen yh-distyksen jäsenmaksuista, senmyymistä tuotteista, arpajai-sista, palveluista, sijoituksista,lahjoituksista, testamenteistaja perinnöistä sekä yhteiskun-nalta.

3. Sana "syöpä" merkitsee minul-le ensi kädessä pelästystä, ai-nakin hätkähdystä, jo pelkäs-tään siksi, että suvussani mi-nua edeltävän ja sitäkin edeltä-vän sukupolven niin useatedustajat ovat tämän sairaudenjohonkin muotoon menehty-neet, samoin muutamat hyvätikätoveritkin. Syövän "paha-maineisuus" johtuu ymmär-tääkseni siitä, että sen synty-mekanismia ei vieläkään kyetätäysin selittämään, eikä lähes-kään kaikkia syövän muotojaliioin parantamaan, eikä mi-tään syöpää, joka on edennytliian pitkälle.

Varsinais-Suomen vaalipiirissä osallistu-vat eduskuntavaaleihin 18.3.2007 seuraa-vat puolueet, jotka eivät ole edustettuinanykyisessä eduskunnassa

Rauhan ja sosialismin puolesta -Kommunistinen TyöväenpuolueSuomen Isänmaallinen kansanliikeLiberaalitSuomen työväenpuolueItsenäisyyspuolueSuomen kansan sinivalkoisetSuomen senioripuolueSuomen kommunistinen puolueYhteislista sitoutumattomat

Kansanedustajaehdokkaat kannattavat:

Syövän varhaistoteamistatulee tehostaa

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi?Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin 2657 913, niin asia on hoidettu.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT:JULKAISUT:• Syöpä-Cancer-lehti viidesti vuodessa.• Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa.• Jäsentiedote kerran vuodessa.

ALENNUKSET:• Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista.• Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista.• Jäsenalennusliikkeistä

• TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE:• Hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla.• Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa).• Lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa).• Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan. syöpään tai taudin uusiutuessa.• Lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä.

POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT:• Syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (7 €).• Kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. osasta laboratoriotutkimuksia.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT POLIKLINIKKA KARINASSA:• Syöpäpotilaille lakimiehen vastaanotto, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa.• Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta

JÄSENEDUT MEHILÄISESSÄ, LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALON TURUN RINTATUTKIMUSKESKUKSESSA JA TESLAVAGUKSESSA:• Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on solminut yhteistyösopimuksen Mehiläisen, Lääkäriasema Pulssin sekä Suomen Terveystalon TeslaVaguksen kanssa.• Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuhinnat koskevat lääkärin lähetteellä tehtäviä rinnan alueen tutkimuksia (mammografia, mammografia- ja ultraäänitutk- mus sekä rintojen ultraäänitutkimus).• Suomen Terveystalon TeslaVagus myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista (magneettikuvaukset, tietokonetomo- grafiat, röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä luuntiheysmittaukset) 15%:n alennuksen kokonaismyyntihinnoista. Kuvattavan henkilön maksamasta omavastuuosuudesta alennus on paljon merkittävämpi.• Mehiläinen myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvanta- mistutkimuksista 10%:n alennuksen kokonaismyyntihinnasta.• Lääkäriasema Pulssi tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille luuntiheys- tutkimusta (DXA) edulliseen jäsenhintaan.

SALON RINTATUTKIMUSKESKUKSEN ERITYISEHDOT:• Mammografiatutkimukset jäsenhintaan. Etu on voimassa heti jäsenenksi liittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse olla syövän hoito.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA:• Terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Alue- sairaalan tiloissa maanantaista torstaihin. Ajanvaraus klo 9-10, puhelin (02) 761 3297/Ella Mikkola.

SALO-KARINAN PALVELUASEMA:• Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10-12 puh. 728 1670. Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 www.sspo.net.

SOPEUTUSMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT:• Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella.

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA KÄSITYÖLÄISKATU 4, 6. KERROS, TURKU, PUHELIN 2657 913 TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE.

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!)MEDLEMSAVGIFT 14 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)Nimi/Namn _________________________________________

Lähiosoite/Näradress _________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress _________________________________________Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Seiskarinkatu 35, 20900 TURKUDenna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.Seitskärsgatan 35, 20900 ÅBO

Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenPoliklinikka Karina välittää myös

peruukkejaosoitteessa:

Poliklinikka Karinan apuvälinevälitysKäsityöläiskatu 4 a, 6-kerros

20100 TURKUajanvaraus ma-to klo 11.00–11.30

ja 14.00-14.30puh. (02) 265 7920

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2007 - N:o 1

Onkologian professori, emerita Eeva Nord-man tutustui Tobacco Atlas -teokseen

(toim. Judith Mackay, Michael Eriksen ja Omar Shafey.Julkaisijat American Cancer Society ja UICC. Atlanta,Georgia, USA 2006.)

- TOBACCO ATLAS - kirja on ainutlaatuinen tieto-varasto niille, jotka vastustavat säälimätöntä tupakka-teollisuutta, toteaa Eeva Nordman. Professori John Sef-frin, joka on UICC:n eli Kansainvälisen Syöpäunioninedellinen presidentti, listaa alkulauseessaan tärkeitä tu-pakoinnin vaarallisuutta todistavia asioita mm. seuraa-vasti:

"Maailmaan ja etenkin kehitysmaihin kohdistuusuunnitelmallinen hyökkäys, jonka kohteena ovat lap-semme. Se aiheuttaa laajamittaisen pandemian, kunkimppuumme käy häikäilemätön teollisuus eli tupakanvalmistajat.

Nuoria houkutellaan riippuvuuteen moraalitontamarkkinointitaktiikkaa käyttäen. Tupakkateollisuustuottaa kärsimystä, joka on verrattavissa sodan, nälän jaköyhyyden aiheuttamaan tuhoon. Kansalaisten velvolli-suus on yhteistoimin torjua tupakan uhka säästääksem-me seuraavat sukupolvet kuolemaa tuottavalta saalis-tukselta."

Seffrinin mukaan tupakka on ainoa yleinen käyttö-tuote, joka tappaa puolet säännöllisistä käyttäjistään jaon vastuussa 5 miljoonasta kuolemasta joka vuosi. Josnykyinen suuntaus jatkuu vuoteen 2025 saakka, tupak-ka tulee tappamaan vuosittain 10 miljoonaa henkeä,näistä 7 miljoonaa kehitysmaissa, missä on huonostivalmiuksia käsitellä tätä tragediaa.

Tämä kehitys on katkaistava, muuten seuraukset ovatraskaat. Tupakkaan kuolee 650 miljoonaa nykyisin elä-vää tupakoitsijaa, mikä on noin 10 % nykyisestä väes-töstä. Puolet näistä on keski-ikäisiä - ihmisiä, jotka ovatjuuri parhaimmillaan taloudelleen, yhteiskunnalle japerheilleen.

- Tupakan aiheuttamien kuolemantapausten määrähätkähdyttää, toteaa Eeva Nordman. Seffrinin mukaanviime vuosisadalla tupakka tappoi 100 miljoonaa tupa-koitsijaa. Jos emme estä kehitystä, tupakka tappaa yli1000 miljoonaa ihmistä tällä vuosisadalla. Tupakkaepi-demia on pahin elämän tuho historiassa.

Seffrin vetoaa: "Laajamittaisella toiminnalla voim-me pelastaa satoja miljoonia henkiä.

Meidän on autettava tupakoitsijoita lopettamaan jaestettävä tupakkateollisuuden markkinointi, joka hou-kuttelee lapsia riippuvuuteen. Jos vähennämme savuk-keiden kulutuksen puoleen, voisimme estää 300 miljoo-naa kuolemaa seuraavien 50 vuoden aikana.

Tupakoinnin vähetessä teollisuusmaissa, tupakka-teollisuus on lisännyt markkinointipyrkimyksiään Aa-siassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tupa-koinnin tappaessa pitkäaikaisia käyttäjiä teollisuudenon hankittava miljoonia uusia tupakoitsijoita tasaamaanlukumäärää. Kehitysmaiden markkinoilla kukaan ei oleimmuuni teollisuuden taktiikalle, erityisesti eivät lap-set. Tällä hetkellä maailmassa joka seitsemäs 13-15-vuotias polttaa. Lähes 100 000 lasta ja nuorta ympärimaailmaa tulee joka päivä nikotiiniriippuvaisiksi. Eikäihme, sillä yksistään USA:ssa tupakkateollisuus kuluttivuonna 2003 15,15 miljardia dollaria tuotteittensamarkkinointiin eli yli 1,7 miljoonaa dollaria joka tuntijoka päivä."

Onneksi jo 167 valtiota on ryhtynyt vastarintaan liit-tymällä ensimmäiseen globaaliseen kansanterveyssopi-mukseen eli WHO:n "FRAMEWORK CONVEN-TION on TOBACCO CONTROL (FCTC)" -sopimuk-seen.

- Tobacco Atlas -teoksessa on erinomaiset taulukot jakuviot tupakoinnin levinneisyydestä, viljelystä ja mark-kinoista maapallon eri maissa. Se on hyvin suositelta-vaa luettavaa kaikille terveyskasvattajille, tiivistää Nord-man.

TUPAKOINTION MAAILMAN-LAAJUINENPANDEMIA

PROTEESI-ASIAKAS

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Kun käytätSyöpäsäätiön adresseja,

tuet syöpätutkimusta

Tekstatut adressit toimistostammeLiisankatu 21, 00170 Helsinki

Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös:posti, kirja-, kukka- ja paperi-

kaupat, hautaustoimistot,R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpä-tutkimukseen viime vuonna

n. 3 milj. euroa

SYÖPÄSÄÄTIÖ

NUORTEN SYÖPÄPOTILAIDEN OHJELMA KEVÄT 2007

Tiistaina 27. 2. klo 18.00 Yhteistä hengailua Meri-Karinassa. Iltapala. Ilmoittautuminen viimeistään 26.2.Tiistaina 20. 3. klo 18.00 Rentoutumistuokio Meri-Karinassa. Paikalla Paula Raulama rentoutuskeskus Optimasta. Iltapala. Ilmoittautuminen viimeistään 23.3. Tiistaina 17.4. klo 18.00 Lääkkeet ja lääkkeiden käyt-tö. Apteekkari Anne Kanerva luennoi ja vastaa kysy-myksiin Meri-Karinassa. Iltapala. Ilmoittautuminen viimeistään 13.4.Keskiviikkona 23.5. klo 18.00 Grilli-ilta Meri-Karinassa.Ilmoittautuminen viimeistään 18.5.Ilmoittautumiset Lindalle tekstiviestillä, p. 040 748 7446 taikka s-postilla osoitteeseen [email protected] taikka Nuppien nettisivujen kautta www.nupit.fi. Muista ilmoit-taa, jos sinulla on erityisruokavalio taikka allergioita.Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen osoite on Seiskarinkatu 35, Turku. Linja-auto Kauppatorilta (Ruotsalaisen Teatterin Kulmasta) nro 54 klo 17.10.

T: Nupit

www.hrsoft.fiwww.hrsoft.fi

HRSuuntiHelppoa työvuorosuunnittelua!

Karjakuja 31 G, 20540 Turkupuh. 050 376 9372

[email protected]

Pyydä demo ja tarjous HRSoftista!

Vuorolistat osastoittain

Tunti- ja teholaskenta sekäpalkka-ja kustannusraportit

Vuorolistan graafinen tarkastelu

Toimii myös verkossa

Hotellinx, sähköposti, palkan-laskenta ja www-integroinnit

Sekä paljon muitaominaisuuksia!

Biofonte Oy on kasvava asiakkaan hygieniaan,puhtauteen ja turvallisuuteen panostava myynti- ja

markkinointiyritys. Lähtökohtamme on ratkaista asiakkaanjokapäiväiset ongelmat korkealaatuisilla tuotteillamme.

Biofonte Oy, Kappelitie 6, 02200 ESPOOPuh. 09-439 3680, Fax. 09-4395 4560,

[email protected]

Käy tutustumassa meihin osoitteessa www. biofonte.fi

Lukemisen arvoinenperusteos terveyskasvattajille:

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa,Seiskarinkatu 35, Turku.

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ JA PÄÄSIÄISMYYJÄISETPALMUSUNNUNTAINA

1.4. 2007 klo 12.00-16.00

Tervetuloa tutustumaan Meri-Karinassa toimiviinlaitoksiin, ruokailemaan ja tekemään edullisia ostoksia.

ELÄMÄNTAPANEUVONTA-ASEMAToimii savuttomaksi pyrkivien tukena joka tiistai

klo 17 - 19, tapaamiset sopimuksen mukaan GSM 050 520 3861.

Tupakasta irti -kurssi alkaa maaliskuussa. Osallistujat saavat halutessaan nikotiinikorvaushoito-alkupakkauksen puoleen hintaan.Ryhmän vastuuhenkilön, terveydenhoitajan lisäksi tukena ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Kurssin hinta on 20 €. Tervetuloa! Ilmoittautuminen tiistaisin klo 17-19 numeroon 050 5203861.

TUPAKKA-AKATEMIA aloittaa toimintansa Asunto-Oy Karinankulman uudisrakennuksen valmistuttua. Tavoitteena on SATASET -hankkeen toiminnan jatkaminen. Tiedossa koulutusta, Irti tupakasta -ryhmiä, yhteistyötä muiden savut-tomuutta edistävien tahojen kanssa, materiaalin lainausta, tukea saatavilla savuttomuuden edistämistyö-hön jne.

SATASET - verkostoSavuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset -ver-kosto on aloittanut toimintansa savuttomuuden edis-tämiseksi. Verkosto on tarkoitettu kaikille terveyden-huoltoalan ammattilaisille. Ei jäsenmaksua. Lisäinfor-maatiota: www.lssy.fi/savuttaJäseneksi voi liittyä sähköpostitse: [email protected]

N:o 1 - 2007 - 21Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

ASUNTO VAPAANASalo-Karinan palveluvuokratalossa,

Helsingintie 52, Salo

1 h + tk, 35 m² (2. krs)Vuokra 373,00 /kk,

turvapuhelin 30,00 /kk

Tiedustelut ja näyttöp. 040 5018340 / Vartiainen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun pai-kallisosaston toimipiste toimii Salo-Karinan palveluta-lossa. Paikallisosaston sihteeri Siru Virpin mukaan ai-kaisemmin sairaanhoitajan vetämän palveluasemantoimenkuvaa on laajennettu ja neuvontapalveluja onmonipuolistettu.

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ - OSALLISTUSYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJAAN

Pankkitili 571345-20000505 Keräyslupa ESLH-2006-10922/TU-52

Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen Salonseudun paikallisosastontoimipiste löytyy osoit-teesta Helsingintie 52,kun laskeutuu rappusiaalakertaan.

- Haluamme madaltaauusien tulijoiden kynnystä,vaikka me täällä alhaalla olem-mekin, osaston sihteeri SiruVirpin toteaa.

Salolaiset hakevat toimin-taansa painopisteen muutosta.Palveluasema muuttui yksin-kertaisesti toimistoksi, ja talotarjoaa aiempaa moninaisem-paa tukea.

- Painotus siirtyy muutok-sen myötä sairaanhoitajantuesta kaikenlaisten asioidenhoitoon ja entistä monipuoli-sempaan konkreettiseen neu-vontaan, kertoo puheenjohtajaHeikki Virtanen.

Toimistoon voi piipahtaaihan vain juttelemaan niitä näi-tä, mutta myös hoitamaankurssiasioita tai vaikka maksa-maan jäsenmaksun, jolloinsäästää pankissa veloitettavanpalvelukulun verran rahaa.Hoidossa olleet voivat tulla pa-

pereidensa ja laskujensa kans-sa Virpin ja kumppanien juttu-sille, niin laput laitetaan suju-vasti yhdessä lähetyskuntoon.

Virpi muistuttaa, ettei oletavatonta tarvita opastustauusien asioiden edessä. Vää-rinkäsityksiä syntyy joskushelpostikin, mutta ne voi ainaselvittää.

Virpi lisää, että salolaisillefaktatiedon välittäminen onsydämenasia, jotta väärät us-komukset ja niiden seuraukse-na syntyvät turhat pelot lähtisi-vät pois.

- Emme tuo tänne epävar-maa tietoa. Tapaamisiltojenkinasiantuntijoista suurin osa onlääkäri- ja dosenttitasoa.Myyntibisnestä ja ihmepille-reitä ei harrasteta, vakuuttaamyös Onerva Achren. Hän toi-mii paikallisosaston rintasyö-vän vertaistukihenkilönä.

Salo-Karinasta löytyy mo-nenlaista toimintaa pilates-ker-hosta informaatiopainotteisiintapaamisiltoihin ja hartaushet-kiin. Virtanen on tyytyväinenkävijämäärään, viime vuonnapaikalle saapui lähes 1500 kä-vijää.

Uudetkin ovat aina terve-tulleita. Varsinkin keskustelu-ryhmät kaipaisivat uutta verta,sillä vain Virpin ja Achreninvetämä naisten rintasyöpäryh-mä on elinvoimainen. Se tosinvoikin niin hyvin, että muutenpienryhmiä kaihtavat miehetovat yrittäneet päästä mukaan.Se onnistuu valitettavasti vainrintasyöpää sairastaneiltanaisilta.

Tarjolla on sen sijaan sekämiehille että naisille avoinavanne- ja suolistosyövän kes-kusteluryhmä sekä miesteneturauhasryhmää. Miehille jäl-kimmäisen vertaistukea tarjoa-va Turkka Metsänoja lupaa, et-tä ryhmä järjestetään, jos osal-listujia saadaan riittävästi ko-koon. Syöpätilastot kertovat,ettei sen pitäisi jäädä vainsuunnitelman tasolle ainakaan,jos asia riippuu sairastuneidenmäärästä.

Rintaryhmän naiset suosit-televat miehille ja naisille niinikään keskusteluryhmän ko-keilemista, vaikka kotoa löy-tyisikin kuuntelija.

- On ihan eri asia puhua sa-man kokeneiden kanssa ilmansukurasitteiden taakkaa. Tie-dän omasta kokemuksesta, ettäkahden sisaruksen keskuste-lussa säälin ilmapiiri tulee hel-posti keskustelijoiden väliin.Vertaisryhmässä niin ei käy,vaan sieltä voi saada toisellatavalla toivoa tulevaisuuteen.Sairauskokemukset jakanei-den kanssa on mahdollistanähdä, että selviytyminen on-nistuu vaikka rankkaakin on.

Toimisto on avoinna per-jantaisin klo 10-12, mutta so-pimuksesta pidempäänkin, jaVirpi lupaa, että muistakin päi-vistä voidaan tarpeen mukaansopia. Tule käymään tai soita(puh. 02 728 1670) ja katso ke-vään ohjelma osoitteestawww.sspo.net

Teksti: Jarna LindroosKuva: Jani Joutsa

Risteily Silja Europalla Turusta alk. 15 €/hytti Hinta voimassa 21.3.2007 asti. Tuote: RONLI

Varaukset Siljan onlinesta osoitteesta www.silja.fi

Silja Europan torstai- ja perjantai-lähdöillä nauruhermoja kutkuttavaa stand-up komiikkaa! 8.–9.3. .........Paul Westlake MC, Rookie, Mika Eirtovaara 15.–16.3. .......Pekka Jalava MC, Rookie, Ilari Johansson 22.–23.3. .....Pete Kosonen MC, Rookie, Ismo Leikola 29.–30.3. .....Teemu Vesterinen MC, Rookie, Ismo Leikola

Jalat irti maasta.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606Itäinen Pitkäkatu 34, 207000 Turkupuh. 233 8985Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turkupuh. 0400-510315– veteraanikuntoutus– Kelan vaikeavammaisten kuntoutus– Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoituksetEsko Hirvinen fysioterapeutti 0400-510314Juha Karppanen fysioterapeutti 050-5509369Pasi Vesa kuntohoitaja 0400-510315

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLASYYS-LOKAKUUN TARJOUS

ILMAINEN HOITOKERTA. 10-KERRAN HOITOSARJAN

ALOITTANEILLE

Löydät meiltäPatrician uutuudet

ja aina hyvin istuvatClassic -mallit

Rintaliivit, bodyt jauimapuvut.

Valitse itsellesi sopivamalli niin teetämme

siihen proteesitaskun.

Valitse liiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Tku, Brahenkatu 5Salo, Turuntie 1

Tre, Aleksanterink. 27

UniqueBodyWear

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

peruukkiliike

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo,Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, NaturalImage, Wig

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

UUDET HIENOT, MUODIKKAATPERUUKKIMALLIT

Peruukin pohja muotoillaan asiakkaanpäänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataanasiakkaan haluamaan malliin.

Salo-Karinan väki toivoo uusia kävijöitä:

Yhdessä tekemällä kaikkihoituu helpommin

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2007 - N:o 1

Palvelujen vieminenvanhusväestön kotei-hin on puheenaihe,jonka toteuttamisellaon laaja kannatus.Edessä on urakka,jonka toteuttamiseentarvitaan myös val-tion ja kuntien sekäyleishyödyllisten yh-teisöjen eli ns. kol-mannen sektorinosallistumista.

Hoivapalveluja odottavatikääntyvät lesket ja sairaat, jot-ka ulkopuolisen avun turvinvoisivat asua tutussa kodissaanusein vielä monia vuosia.

Turun ykköskaupunginjoh-tajan tehtävästä eläkkeelle jää-nyt Armas Lahoniitty on pe-rehtynyt vakavaan kysymyk-seen perusteellisesti.

- On paljon sellaista am-mattitaitoa, jota tarvitaan, jossuuri määrä ikääntyneitä jasairaita siirretään sairaaloittenkäytäviltä kotihoitoon.

- Tämä asia on ollut tapetil-la vuosia, mutta suurta viisas-tenkiveä ei ole löydetty. Nytsitten ollaan todella suuressapulassa.

Lisärahaa tarvitaanLahoniitty ennustaa, että

hoivapalvelujen laajamittainenkäyttöönotto lisää rahan tar-vetta. Valtion ja kuntien on ol-tava valmiina suureen satsauk-seen.

Eikä lisärahoituksen tarverajoitu hoivapaikkojen rahoit-tamiseen. Esimerkkinä Laho-niitty ottaa kalliiden syöpä-lääkkeiden turvaamisen.

- Kalliiden lääkkeiden ai-heuttamat menot on maksetta-va valtion tai kuntien rahoilla,eihän kaikilla ole mahdolli-suutta maksaa lääkitystä.

Kaupunkineuvos Lahoniit-ty kertoo, että hän ja hänen lä-hipiirinsäkin ovat yhtä poik-keusta lukuunottamatta säästy-neet syöpäsairaudesta.

- Ainoastaan isällä oli sil-män alapuolella muutos (basa-lioma), joka talttui pienelläoperoinnilla ja sädehoidolla.

Ollessaan kaupunginval-tuuston jäsen Lahoniitty oli"sorvaamassa" aloitetta mak-suttoman mammografiaseulon-nan puolesta. Säännöllisen seu-lonnan ansiosta rintasyöpä löy-detään yhä useammin jo riittä-vän varhaisessa vaiheessa.

Turku pärjää vertailussa

Moikoisten Syöväntutki-mussäätiön perustivat Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistysr.y. ja Matti Koivurinnan Sää-tiö. Vuonna 1989 perustettu

säätiö jakaa apurahoja syöväntieteelliseen tutkimustoimin-taan ja tukee taloudellisestiMeri-Karinan toiminta- ja pal-velukeskusta.

Toimiessaan jo useita vuo-sia Moikoisten Syöväntutki-mussäätiön hallintoneuvostonpuheenjohtajana Lahoniitylläon ollut hyvä tilaisuus seuratatoiminnan kehitystä.

Säätiö tukee merkittävästinuoria syöpätutkijoita heidänväitöskirjatöissään.

Lahoniityn mukaan toimin-ta on tuottanut hyvää tulosta,jos sitä verrataan tutkimustenlukumäärän ja tason kriteereil-lä. Valtakunnallisestikin tulok-set kestävät vertailun.

Teksti: Olli MäntyläKuva: Jani Joutsa

Rahoitus on hoivapalvelujensuuri kysymysmerkki

Hirvensalon saari on ly-hyessä ajassa saanut tu-hansia asukkaita. Hirven-salossa sijaitsee myöskaupunkineuvos ArmasLahoniityn omakotitalo.

Peruskäyttöön

Perus SuperJäreimpään käyttöön

TehoNopeaan käyttöön

Laajakaista onhelppo valita!

Palvelunumero 0800 398 313 (ma–pe klo 8.00–18.00) • www.lannenpuhelin.fi/laajakaista

RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 (ma–pe klo 9.30–17.30) • Kauppakeskus Mylly, Prisman kassoja vastapäätä

(ma–pe klo 10.00–21.00, la klo 9.00–18.00) • TURKU Kurjenmäenkatu 3

Testaa ja tilaa:www.lannenpuhelin.fi/laajakaista

Voit tilata myös palvelunumerostamme 0800 398 313tai käymällä missä tahansa Lännen Puhelimen

liikkeessä tai jälleenmyyjällä.

Tarkista voimassaoleva laajakaistakampanjasekä laajakaistahintamme

kotisivuiltammewww.lannenpuhelin.fi.

N:o 1 - 2007 - 23Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

www.turunsanomat.fi

Pienistä iloista suuriin uutisiin.

Tilaa oma lehtesi numerosta 0800 122 422 ma–pe 8.15–17.00 ja la 8.15–14.00

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2007 - N:o 1