lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 1 2001

N:O 1/2001LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Syöväntorjuntatyö koskettaa jokaista suo-malaista. Toivotan 50-vuotisjuhlavuottaanviettävälle Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-selle jatkuvaa menestystä arvokkaassa jatärkeässä työssä.

Länsi-Suomen läänin maaherra Landshövdingen i Västra Finlands län

Att bekämpa cancer berör varje finländare.Jag tillönskar 50-årsjubilerande SydvästraFinlands Cancerförening fortsatt framgångi ett viktigt och uppskattat arbete.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 – N:o 1 – 2001

Rahastoihin sijoittaminen on helppoa ja joustavaa,kun teet sen Tapiolan säästö- ja sijoitus-vakuutusten kautta. Kaikki vakuutuksiin liitettävätrahastot ovat pääosin indeksi- ja korirahastoja,joiden alhaiset kustannukset merkitsevät Sinulleparempaa tuottoa. Kysy lisää vakuutusten verotuksestaasiantuntijoiltamme tutussa palvelutoimistossa,Eerikinkatu 6 b tai soita (02) 416 1200.

Nyt

rahastosäästäjäksi

tutussa Tapiolassa.

puh. 2388550 fax. 2388547 [email protected]

TILAUSAJOLIIKENTEESEEN ERIKOISTUNUT

– Sairaankuljetus – Kotilääkäri– Kotipalvelu/sair.hoito

Hälytysten vastaanottajina toimivat sairaanhoi-don ammattihenkilöt, joilta saa myös sairaanhoi-dollista neuvontaa.

Tiedustelut: Turvapalvelut 02–276 1111Sairaankuljetus 02– 251 1211

Huolenpitoa ympäri vuorokauden

Turvapuhelin on puhelin-verkkoa hyväkseen käyt-tävä kotipuhelimeen liitet-tävä laite, jonka välityk-sellä asiakas voi kutsua apuaympäri vuorokauden vain napinpainalluksella (ran-teessa tai kaulalla) ja näin mahdollistaa nopean avunsaannin tilanteissa, jolloin oma apu ei riitä.

Seiskarinkatu 3520900 TURKUpuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668

Valokuvaajat: Jonny Holménja Studio Brahe

Painos: 255.000

Painopaikka: TURUN SANOMAT

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. –Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2001

Lounais-Suomen

Syöväntorjuntasanomat

Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601)Toimittajat: Paula Heino, Henrik Lauren,

Marja Myllyluoma, R. S. Paavola,Tuula Vainikainen ja Viivi Vuorinen

Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen(puh. suoraan 2657 687)

A member of Metso Corporation

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 299, 21230 ASKAINENpuh. 02-431 2515

AVOINNA 15.5. - 31. 8.KLO 10.30–17.00

Sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta lähivuosien lähtökohdat ovat kohtuulliset. Suo-malainen sosiaaliturvajärjestelmä on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja bruttokansantuot-teeseen suhteutettuna käytämme sosiaalimenoihin EU-maiden keskiarvoa vähemmän rahaa.Terveydenhuollon menotaso on painunut OECD-maiden vertailussa keskitason alapuolelle.Suomalaiset ovat tästä huolimatta varsin tyytyväisiä terveydenhuoltojärjestelmään. Paljonkeskustelua herättäneet tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti katsottuna pienet, samoinköyhyysaste on alhainen.

Lama jätti meihin pitkälle ulottuvia jälkiä. Selvimmin sen seuraukset näkyvät pitkäaikais-työttömyytenä, joka ei ole vähentynyt eikä tahdo vähentyä riittävästi. Vaikeita kysymyksiäovat joidenkin erityisryhmien asema, vanhusten palvelujen puutteet, henkilöstön kuormitussekä erityisesti nuorten syrjäytyminen. Lähivuosina on lisäksi haettava vastaus useaan kysy-mykseen. Sellaisia ovat väestön ikääntyminen, kansantalouden kehitys, työllisyysaste ja työt-tömyyden taso, työelämän muutokset, köyhyys ja syrjäytyminen, väestön terveydentila, alue-kehitys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus. Olem-me sidoksissa sekä globaaliin että eurooppalaiseen kehitykseen. Talous-, työllisyys- ja sosi-aalipolitiikan välillä on kiinteä yhteys.

★ ★ ★Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa on tärkeää vahvistaa rakenteita, jotka antavat jo-

kaiselle mahdollisuuden parantaa omaa elämänsä hallintaa. Julkisen varoin järjestetyn sosi-aaliturvan on vastattava entistä paremmin ihmisten toiveita ja tarpeita. Sosiaali- ja tervey-denhuollon sekä toimeentuloturvan on tarjottava asianmukainen hoito ja riittävä toimeentulosilloin, kun ihmisen toimintakyky ja elämäntilanne sitä edellyttää. Ihmisten omaa vastuutahyvinvoinnistaan on samalla selkeästi korostettava.

Tulevat vuodet edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivilta hyvää yhteistyötä.Julkisen sektorin lisäksi tarvitaan kolmannen sektorin panos. Yksityinen sektori ja vapaaeh-toistoiminta ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa; järjestöt tuottavat yli viidenneksensosiaalipalvelujen tuotannosta. Suomessa on osoittautunut hyväksi vapaaehtoisten sosiaali-ja terveysjärjestöjen rahoitusmalli. Raha-automaattivaroin on voitu rakentaa tälle kolman-nen sektorin työlle kestävä pohja. Tämän rahoitus- ja toimintamallin säilyttäminen on meilletärkeää myös tulevaisuudessa. Samalla on syytä hakea uusia, sosiaali- ja terveydenhoidoneri toimijoiden välisiä yhteistyön alueita, jossa ne voivat tukea ja täydentää toistensa työtä.Vapaaehtoiset syöpäjärjestöt ovat tärkeä osa järjestöjen arvokasta työtä.

Esitän arvostavan kiitoksen teille lukemattoman monille vapaaehtoisille, jotka vuosikym-menien aikana olette rakentaneet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä tämän päivän vahvan,turvallisen, 50-vuotiaan palveluyksikön.

Suomalainen yhteiskunta on vahvalla kehitysuralla. Ero vuosikymmenen takaiseentilanteeseen on suuri. Kansantalouden perustan lujittaminen on tuottanut tulosta.Laman hoitoon otettu valtion velka edellyttää kuitenkin julkista menokuria. Velkaja sen korko ei alene siirtämällä.

Turvallinen 50-vuotias

valtiosihteeri,Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenpuheenjohtaja

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 – 2001 – 3

Syövän hoitotulokset parantuneet merkittävästi-Puolet syöpään sairastu-

neista paranee täysin, ja toi-sen puolen elinpäiviä voi-daan nykyisillä hoitomuo-doilla lisätä tai elämänlaatuaparantaa, sanoo Turun ylio-pistollisen keskussairaalanonkologian klinikan ylilää-käri ja Turun yliopiston on-kologian professori SeppoPyrhönen. Viimeisen 20 vuo-den aikana syövän hoitotu-lokset ovat kohentuneet hui-masti. Syöpädiagnoosi ai-heuttaa ahdistusta niin poti-laassa kuin omaisissa. Syöpäei onneksi enää koidu kohta-lokkaaksi likimainkaan kai-kille siihen sairastuville.

Tilastot kertovat selvääkieltään hoitotulosten parane-misesta. Turun yliopistolli-sen keskussairaalan TYKSinpiirissä elossa olevien syöpä-potilaiden määrä vuonna 1972oli 6 988 henkilöä, kun vuon-na 1999 syövän sairastaneistaoli elossa 20 877 henkilöä. Sa-mana ajanjaksona uusien syö-päpotilaiden määrä nousi noinpuolella.

-Suomi on syövän ennus-teen ja hoidon kannalta hyväl-lä eurooppalaisella tasolla.

Syöpä ja sen ennuste vaih-telee mm. syöpälajista riippu-en. - Esimerkiksi mahdolli-suus parantua täysin naistenyleisimmästä syövästä, rinta-

syövästä, on jo oikein hyvä.Samoin huonomaineinen iho-syöpä, melanooma, on syöpä-laji, josta noin 80 prosenttiaparanee. Myös monen muunsyövän ennuste on kohentu-nut, Pyrhönen kertoo.

Valistuneisuus javarhainen toteaminenauttavat

Rintasyövän ennusteen pa-ranemista on edistänyt varhai-nen syövän toteaminen. Naisetovat tietoisia siitä, että rintojakannattaa tarkkailla. Sään-nölliset mammografiatutki-mukset ovat edesauttaneet

syöpäkasvaimen havaitsemistayhä pienempänä. - Lääkärillemyös hakeudutaan nykyisinhelpommin kuin ennen, tässävalistus on auttanut. Äärita-pauksissa miesten kohdallavaimo on se, joka lopulta ko-mentaa lääkäriin, kun miehenoireet ovat jatkuneet puolikinvuotta.

Rintasyövän hoito ei enääautomaattisesti tarkoita rinnanpoistoa, vaan lähes puolet po-tilaista selviää säästävän kirur-gian avulla.

Miesten yleisin syöpä oliennen keuhkosyöpä, joka onvähentynyt, kiitos tupakkava-listuksen.

-Huolestuttavaa kuitenkinon, että samanaikaisesti keuh-kosyöpä lisääntyy naisilla.Naiset ovat valitettavasti ru-venneet tupakoimaan enem-män kuin ennen.

Varsinkin vanhenevia mie-hiä vaivaa eturauhassyöpä, jo-ka on yleisin miesten syöpä.Sen määrä kasvaa jyrkästi. -Tähän on monia syitä, ylilää-käri kertoo. - Väestö ikääntyyja eturauhassyöpä todetaanyhä helpommin, sillä sitä onruvettu diagnosoimaan verestätehtävillä ns. PSA-mittauksil-la.

Ongelmana on, että tällöinlöydetään myös hyvin pieniäja rauhallisia syöpiä, jotkaovat oireettomia ja joilla eiolisi miehen elämän kannaltaminkäänlaista käytännön mer-kitystä. Eturauhassyövän toteamisesta ja hoidosta keskustel-laankin maailmalla paljon.

Uudet lääkkeet hyvinsiedettyjäSyövän katsotaan yleensä pa-rantuneen, jos potilas on ollut

oireeton viisi vuotta. Näin onlaita erityisesti lasten ja nuor-ten syöpien kohdalla. JoskusSeppo Pyrhösellekin tuleeosastolla eteen potilaita, joi-den rintasyöpä on uusinut jopaparinkymmenen vuoden jäl-keen, mutta nämä tapauksetovat harvinaisia poikkeuksia.

Syöpää hoidetaan nykyisinusein yhdistämällä eri hoito-muotoja eli leikkaus, sädehoi-to ja lääkehoito. - Leikkauksenjälkeen potilas saattaa päästäpiankin, leikkauksesta riippu-en jopa seuraavana päivänä,kotiin. Turussa rintasyöpäleik-kaukset tehdään tällä hetkelläTurun kaupunginsairaalassa jaTYKSissä. Esimerkiksi rinta-syöpätapauksissa TYKSiinotetaan sisään vain kauempaatulevat, iäkkäät potilaat, joidenjatkohoito leikkauksen jälkeenvaatii sairaalahoitoa.

Rintasyöpäleikkauksen jäl-keen annetaan monessa ta-pauksessa solunsalpaajahoitoanoin puoli vuotta. Tämän jäl-keen potilas saa sädehoitoakeskimäärin 5-6 viikkoa. Sä-dehoidon aikana voidaan tar-vittaessa aloittaa hormonihoi-to, joka jatkuu viisi vuotta.Kaikilla näillä hoidoilla var-mistetaan, ettei tauti uusi niinhelposti.

Ylilääkäriä ilahduttavat uu-det hormonivalmisteet, jotkaovat viime vuosina tulleet laa-jempaan käyttöön. - Ne ovathyvin siedettyjä lääkkeitä, jot-ka eivät aiheuta potilaalle ikä-viä sivuvaikutuksia. Niidenkanssa voi elää aivan normaa-lia elämää.

Myös monien täysin uuden-tyyppisten lääkeryhmien, ns.täsmälääkkeiden, kehitystyöetenee nopeasti niin Suomessakuin maailmallakin.

Vaihtoehtohoidoistakannattaa kertoa

Lähes jokainen syöpäpotilastörmää sairautensa aikana hy-vää tarkoittaviin tuttaviin, jot-ka kehottavat kokeilemaan eri-laisia vaihtoehtoisia hoito-muotoja. Joskus potilas voikokea, että ne antavat toivoaahdistavassa tilanteessa.

Vaihtoehtohoitoihin ylilää-kärillä on selkeä, avoimeenkeskusteluun pyrkivä kanta. -Lääketieteellistä hoitoa ei pidäjättää. Kannustamme täälläTYKSissä potilaita kerto-maan, jos he käyttävät tai ovatkäyttäneet ns. vaihtoehtoisiahoitoja. Tämä sen vuoksi, ettäjos vaikkapa suuria vitamiini-ja hivenainemääriä käytetäänyhdessä muun syövänhoidonkanssa, niiden yhteisvaikutuk-set voivat olla arvaamattomia.

Lääketieteellisessä syöpä-hoidossa käytettävät lääkkeetperustuvat tieteelliseen näyt-töön. Vaihtoehtolääkityksenvaikutuksia ei tunneta eikä nii-den tehoa ole lääketieteellises-ti tutkittu. Lääkkeiden vaiku-tusten ja tehon tutkimukseeneivät riitä pelkästään soluvil-jelmät tai eläinkokeet, vaanlääkkeet testataan aina pitkinkliinisin testein. Uuden lääk-keen kehittäminen keksinnöstävalmiiksi tuotteeksi vie noinkymmenen vuotta.

-Käytämme syövän hoidos-sa kaikkia niitä hoitokeinoja,joista on selvää näyttöä, yli-lääkäri Seppo Pyrhönen pai-nottaa.

Teksti Paula HeinoKuva Tertti Pietilä

Uusien hoitomuotojen tehokkuus tuo toivoa tähän työhön. Sairaalatyöhön toivoi-simme nykyistä enemmän henkilöresursseja, jotta meillä olisi enemmän aikaa kul-lekin potilaalle, ylilääkäri Seppo Pyrhönen sanoo.


Keräyksen tulos koko maas-sa oli 42,5 miljoonaa sen ai-kaista markkaa, mitä voitiinpitää erinomaisena tuloksena.Erittäin hyvä tulos saavutettiinTurun ja Porin läänissä, 10,8miljoonaa markkaa. Keräysva-roilla hankittiin ajanmukaisensädehoidon antamiseen tarvit-tavat välineet Turun lääninsai-raalaan ja osa rahoista varat-tiin Turun Radiumkotia var-ten.

Turun ja Porin läänissä ke-räyksen johtoon kutsuttiin sil-loinen läänin maaherra ErkkiHärmä. Sosiaalineuvos, myö-hemmin maaherra Sylvi Silta-nen muisteli tapahtumia kolmevuosikymmentä myöhemminnäin:

”Eräänä päivänä vuonna1950 sai edustamani naisyh-distys kutsun saapua kuule-maan tohtori Lauri RauramoaPunaisen Ristin huoneistoon.

Aiheena oli syöpätaudit. Pai-kalla oli joukko yhdistysihmi-siä ja liikemaailman edustajia.Sen jälkeen tuli vielä maaherraHärmältä kutsu HamburgerBörsiin, jossa kuultiin lisääsyöpäasiaa ja virallisesti jul-kistettiin ”Keräys syöpää vas-taan, elämän puolesta”. Eikämuuta tarvittu. Siitä alkoi vyö-ry – valtava auttamisen halu jainnostus saada aikaan hyvää japaljon. Sankoin joukoin melähdimme kotien oville ja työ-paikoille – minä tietenkinmuiden mukana, minulla kunon aina ollut tarve olla muka-na kaikessa ja puuttua kaik-keen.”

Sylvi Siltasen mainitsemaHamburger Börsin tilaisuus oli28. tammikuuta 1950. Ko-kouksen puheenjohtajaksi va-littiin maaherra Härmä ja sih-teeriksi fil. maisteri MailiKlingstedt-Huhtala, joka sit-temmin teki pitkän päivätyönsyöväntorjunnan parissa. Ko-kouksessa valittiin keräystoi-mikunta, jonka puheenjohta-jaksi valittiin maaherra ErkkiHärmä.

Varojen keräys oli Turun jaPorin läänissä hyvin organi-soitu siitä huolimatta, että syö-päyhdistystä läänissä ei vieläollut. Yhdistyksen perustami-nen oli kuitenkin vain ”ajankysymys”, sillä niin tiiviistikeräystoimikunta työskentelija saavutti myös mittavia tu-loksia.

Sanoista tekoihin”Keräys syöpää vastaan” Tu-run ja Porin läänintoimikuntakokoontui huhtikuun 17. päi-vänä 1951. Tässä kokouksessaolivat läsnä maaherra ErkkiHärmä, maisteri Niilo Voipio,apteekkari Julius Andersson,talousneuvos Edith Schrey,johtaja Levi Manteufel, lää-ninlääkäri Bertil Sourander,professori Osmo Järvi, pan-kinjohtaja Toivo Jääskeläinen,

rouva Alli Vihavainen jamaisteri Maili Klingstedt-Huhtala.

Kokouksessa pidetyn pöytä-kirjan 3. pykälä kuului: ”Pää-tettiin perustaa Suomen Syö-päyhdistyksen Turun Osastor.y. Cancerföreningens i Fin-land Åbo Avdelning r.f. ja hy-väksyttiin pöytäkirjan liitteenäolevat säännöt. Puheenjohta-jaksi valittiin maaherra ErkkiHärmä. Johtokunta valitaanmyöhemmin ja sihteerin tehtä-väksi jäi jäsenkorttien, jäsen-maksujen y.m. suunnittelu,joissa on otettava huomioonyhtenäisyys muiden paikka-kuntien kanssa.”

Perustamisasiakirjan alle-kirjoittajiksi nimettiin maaher-ra Härmä, pankinjohtaja Jääs-keläinen ja maisteri Klings-tedt-Huhtala. Mainitut henki-löt kokoontuivat huhtikuun30. päivänä 1951 allekirjoitta-maan perustamiskirjaa, jokasääntöjen ohella toimitettiinrekisteriviranomaisille.

Ensimmäiseen hallitukseenvalittiin varsinaisiksi jäsenik-si: maaherra Erkki Härmä pu-heenjohtajana, professori Os-mo Järvi varapuheenjohtaja-na, professori AleksanderKlossner, talousneuvos ArmasKoivurinta, professori Per Ek-wall, pankinjohtaja ToivoJääskeläinen ja fil. maisteriMaili Klingstedt-Huhtala ra-hastonhoitaja-sihteerinä. Va-rajäseniksi valittiin talousneu-vos Edith Schrey, rouva SikriSarkki, rouva Irja Ketonen,johtaja Levi Manteufel, tohtoriBertil Sourander, tehtailijaErik Jonsson, kauppaneuvosKarl Toivonen, kunnallisneu-vos Antti Raita ja pankinjohta-ja Eero Numerla.

Radiumkoti – toivei-den täyttymysSuomen SyöpäyhdistyksenTurun osasto piti Radiumko-

din aikaansaamista tärkeänä jakiireellisenä hankkeena. Oli-han sitä varten jo suurkeräyk-sen yhteydessä kerätty huo-mattava rahasummakin. Hel-mikuussa 1952 yhdistys osti183 m2:n suuruisen huoneistonHumalistonkatu 13:sta. Ra-diumkoti aloitti toimintansaheinäkuussa 1952, alunperinhotellityyppisenä potilasasun-tolana, jossa oli tilaa 14 poti-laalle.

Varojen keräys ei päättynytvaikka Radiumkoti oli olemas-sa. Varoja ja tavaraa kerättiinRadiumkodin ylläpitoon.”Kunnat maksoivat kyllä lä-hettämiensä potilaiden hoito-maksun, mutta kun potilaillatullessaan ei ollut edes yöpu-kua hammasharjasta puhumat-takaan. Suurena apuna olituolloin Punaisen Ristin Turunosasto”, muisteli yhdistyksensihteeri Maili Klingstedt-Huh-tala noita aikoja.

Marraskuussa 1955 ostettiinsuuremmat tilat Kauppiaskatu10:stä, johon korjattiin uusiRadiumkoti. Uusi sairaala kä-sitti kaksi päällekkäistä huo-neistoa, yhteispinta-alaltaan290 m2. Sairaalaan voitiin si-joittaa 25 potilaspaikkaa ja li-säksi klinikka naisten syöpä-tautien tutkimista varten. Uu-teen Radiumkotiin päästiinmuuttamaan vuoden 1956alussa ja viralliset avajaiset pi-dettiin tammikuun 13. päivä-nä.

Lähinnä Suomen Syöpäyh-distyksen Turun osaston toi-mesta Turussa aloitettiinvuonna 1963 systemaattisetnaisten joukkotarkastuksetkohdunkaulan syövän seulo-miseksi ns. papa-menetelmäl-lä. Myöhemmin toiminta onmuuttunut rutiiniluontoiseksija tulokset ovat olleet hyviä.

Radiumkodin kolmas vaiheoli arkkitehti Veijo Kahransuunnittelema, 54-paikkainensairaalarakennus Vähä-Heik-

kiläntiellä. Varojen keruu tar-koitusta varten jäi jälleen suu-relta osin naisjärjestöjen huo-leksi. Suomen Syöpäyhdistyk-sen sihteeri Maili Klingstedt-Huhtala ja dosentti Lauri Rau-ramo selostivat asiaa naisjär-jestöjen edustajille HamburgerBörsissä ja siitä se lähti. Maa-herra Sylvi Siltanen:

”Ja niin me lähdimme taaskeräämään. Kartta leikattiinpalasiksi ja jokainen meistäsai palasen ja sanottiin, ettätuossa on sinun alueesi. Ke-räyksen lopputulos on nähtä-vissä – siellähän se seisoo Vä-hä-Heikkiläntien kulmassa.”

Uusi Radiumkoti vihittiinkäyttöönsä 6. elokuuta 1961tasavallan presidentti ja rouvaKekkosen kunnioittaessa tilai-suutta läsnäolollaan. Radium-kodin 3-kerroksinen lisäraken-nus valmistui syyskuussavuonna 1965, jolloin potilas-paikkaluku nousi 78:aan.

Uusi nimi – uudet toimetProfessori Lauri Rauramonehdotuksesta yhdistys päättivuonna 1968 muuttaa nimensäja siitä tuli Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y., mikä kir-jattiin yhdistysrekisteriin9.3.1970. Samoihin aikoihinyhdistys sai virallisen ilmoi-tuksen Radiumkodin liittämi-sestä Turun YliopistolliseenKeskussairaalaan 1.7.1972lähtien. Se oli sekä eduskun-nan että lääkintöhallituksentahto.

Yhdistyksen hallitus nimittitoimikunnan hoitamaan Ra-diumkodin myyntiä ja suun-nittelemaan jotakin tilalle.Toimikuntaan tulivat profes-sori Lauri Rauramo puheen-johtajana sekä pankinjohtajatEero Numerla ja Jukka Mik-kola, merikapteeni Paul Lind-roos ja maisteri Elis Fors-ström. Toimikunta eteni nope-asti ja uuden sairaalan urakka-

sopimus oltiin valmiit allekir-joittamaan huhtikuussa 1972.Arkkitehti Veijo Kahran suun-nittelema uusi monitoimitaloItäinenkatu 30:ssä oli valmisaloittamaan toimintansa syk-syllä 1973.

HirvensalonsuurhankeLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen epäilemättä suurin voi-mainponnistus on ollut Meri-Karinan aikaansaaminen Hir-vensalon Kaistarniemeen. Lo-kakuussa 1990 vihittiin Meri-Karinan palveluja toiminta-keskus, jonka bruttopinta-alasiinä vaiheessa oli 2560 m2 jakuuden rivitalon muodostamapalvelukeskus, pinta-alaltaan930 m2. Näiden yhteiset raken-nuskustannukset olivat 27 mil-joonaa markkaa, josta puoletsaatiin Raha-automaattiyhdis-tykseltä.

Turun kaupunki, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sekäeräät yhteisöt ja yksityiset pe-rustivat Lounais-SuomenSaattohoitosäätiön, jonka sää-dekirja allekirjoitettiin maalis-kuussa 1990. Säätiö lähti in-nolla puuhaamaan Hirvensa-loon kolmatta investointikoh-detta, saattohoitokotia, jonkarakennustyöt aloitettiin joulu-kuussa 1992. Ensimmäiset po-tilaansa se otti vastaan21.2.1994.

Saattohoitokotikaan ei ollutHirvensalon viimeinen raken-nusurakka, vaan toimintakes-kusta on laajennettu ja uusiatiloja on rakennettu sitä mukaakuin talous on antanut periksi.Vuoden 2000 elo–syyskuunvaihteessa valmistui tehoste-tun palveluasumisen koti. Sii-hen tuli 14 palveluvuokra-asuntoa huonokuntoisille van-huksille ja vammaisille. Ra-kennuksen kokonaispinta-alaon noin 800 m2.

Suomen Syöpäyhdis-tys perustettiin vuon-na 1936 ja vuonna1948 Syöpäsäätiö.Aluksi niiden välillenäytti syntyvän jon-kinlainen kilpailuti-lanne, mutta se päät-tyi hyvinkin nopeasti.Avain yhteistyöhönoli suuri rahanke-räys, jota alettiinsuunnitella vuonna1949 ja toteutettiinkahtena seuraavanavuonna. Keräykseniskulauseina olivat”Radiumkoti Helsin-kiin”, ”RadiumiaTurkuun”, ”Syöpävoidaan voittaa” ja”Anna osuutesi ke-räykseen”.

Puoli vuosisataavapaaehtoista syöväntorjuntaa Lounais-Suomessa

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitukseen kuuluvat kuluvana vuonna edestä vasemmalta liikkeenharjoittaja Anneli Nieminen, dosentti Tuula Salmi, PR-emäntä Taru Kinnu-nen, joka toimii 1. varapuheenjohtajana, valtiosihteeri Rauno Saari, joka toimii puheenjohtajana, professori Pentti Seppälä, joka toimii 2. varapuheenjohtajana, kansanedustaja Vir-pa Puisto, sihteeri Virpi Palin, joka toimii pöytäkirjanpitäjänä sekä takana vasemmalta FL Juhani Laaksonen, kauppaneuvos Arto Arvonen, projektijohtaja Pentti Päivike, kunnan-johtaja Valtteri Kivilahti, professori Risto Erkkola, rakennuspäällikkö Raimo Sulonen, dosentti Aarre Auranen, sosiaalineuvos Ilkka Järvinen, toimitusjohtaja Kari Ojala, joka toimiiesittelijänä ja kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist. Kuvasta puuttuvat maaherra Henrik Gustafsson, varatuomari Anita Jungar ja dosentti Eeva Salminen.


Syövän leviäminen

Syöpäkasvaimille on tyypillis-tä ominaisuus levitä ympäröi-vään kudokseen ja lähettääetäpesäkkeitä muualle kehoonja muihin elimiin. Syöpäsolu-jen leviäminen tapahtuu moni-mutkaisen prosessin kautta,jossa syöpäsolut irtautuvat al-kuperäisestä kasvaimesta, esi-merkiksi melanoomasta, läpäi-sevät tyvikalvon, vaeltavatympäröivän sidekudoksen läpiveri- tai imusuoneen ja siirty-

vät niitä pitkin toiseen kudok-seen, jonne ne sitten muodos-tavat etäpesäkkeen. Tämäkaikki vaatii syöpäsoluilta ky-kyä hajottaa solujen väliainet-ta sekä tarttua ehjiin ja osinhajotettuihin soluväliaineenvalkuaisaineisiin. Soluväliai-neen hajottamiseen syöpäsolutkäyttävät näitä tutkimuksenkohteena olevia metalloprotei-naaseja eli kudostuhoentsyy-meitä. Kun nämä metallopro-teinaasit ovat niin merkittäväs-sä osassa syöpäkasvainten le-viämisessä ja etäpesäkkeidensyntymisessä, on erityisen tär-keätä Kähärin mukaan päästätutkimaan näitä entsyymeitä janiiden säätelyä syöpäsoluissa.

Tarkka syöpätyyppienjakoKähärin johtamassa tutkimuk-sessa yksi tavoite on kehittäämetalloproteinaasien ilmenty-miseen perustuvia uusia, ny-kyistä tarkempia mittareita,joilla esimerkiksi ihosyövätvoidaan tyypitellä mahdolli-simman moniin ja tarkkoihinalalajeihin ja saada täsmätie-toa siitä, mitkä syöpätyypitherkimmin ja todennäköisem-min lähettävät etäpesäkkeitä.Syöpätyyppien jaottelussa voi-daan tulevaisuudessa käyttäähyväksi geenilastuja. Vaik-ka tutkimuksen pääkohteinaovatkin ihosyövät sekä pään jakaulan alueen syövät, tutki-mus palvelee laajemmin mo-nien muidenkin syöpien tutki-musta. Kähärin mukaan paha-maineiset metalloproteinaasitovat tärkeitä myös esimerkiksieturauhas-, rinta-, maha-, hai-ma-, keuhko-, munasarja- jaaivosyövissä. Sen lisäksi, ettäsyövät voidaan luokitella en-tistä tarkemmin alalajeihin jametalloproteinaasien toiminta-mekanismia tutkitaan, selvite-tään myös sitä, pystytäänkönäiden kudostuhoentsyymientuotantoa ja toimintaa estämäl-lä rajoittamaan syövän kasvuja leviäminen ja näin näivettä-mään syöpäkasvain, kun se eipystykään kasvattamaan sitäruokkivaa verisuonistoa. Pie-nikin melanooma voi lähettääetäpesäkkeitä ja mittareita tar-vitaan tunnistamaan ja löytä-mään eri puolilla kehoa ja eli-miä olevat syöpäsolut, jottatäsmälääke voitaisiin viedä oi-keisiin kohteisiin syöpäsolui-hin.

LopputavoitteenatäsmälääkeKun solunsisäiset ”viestinväli-tysreitit”, jotka säätelevät ku-

dostuhoentsyymien tuotantoaja syöpäsolujen leviämistä, ontunnistettu, voidaan kehittäätäsmälääkkeitä nopeasti leviä-viin syöpiin. Siinä vaiheessa,kun on tehty selvitys syöpäso-lujen leviämiseen liittyvistäperusmekanismeista ja tutki-mus on viety solutason ja ko-keellisten mallien kautta poti-lastutkimukseen, alkaa tulos-ten hyödyntäminen potilashoi-toon esimerkiksi lääkkeidenkehittämistyönä.

Lääketeollisuus ympärimaailman on kiinnostunut ke-hittämään niin sanottuja me-talloproteinaasisalpaajalääk-keitä. Näistä uusista syövänhoidon täsmälääkkeistä ei il-meisesti tule Kähärin mukaansellaisia, joita pelkästään käyt-tämällä syöpäkasvainten hoitopyrittäisiin saamaan kuriin,vaan ne tulevat todennäköises-ti jo olemassa olevien hoito-muotojen lisätehoksi. Lisäksirealistista on arvioida, että ai-kaa kuluu 5 - 10 vuotta ennen-kuin käyttöön tulee joitakin ra-dikaalisti uusia täsmähoito-lääkkeitä, mutta optimistisestiarvioiden tuona aikana pääs-tään todella pitkä harppauseteen päin syöpäkasvainten di-agnostiikassa ja käytännönhoidossa. Esimerkiksi mela-noomassa kasvaimen poistoon tulevaisuudessakin ensisi-jainen hoitomuoto, mutta uu-det täsmälääkkeet - kuten me-talloproteinaasisalpaajat tule-vat avuksi, kun pyritään estä-mään syövän etäpesäkkeidensyntyä, kasvua ja leviämistä.

Tunnustusta Turulle

Dosentti, ihotautien erikois-lääkäri Veli-Matti Kähäri pitääSyöpäsäätiön miljoonan mar-kan stipendiä merkittävänätunnustuksena koko Turussatoimivalle biolääketieteen tut-kimukselle. Turussa tutkitaansyöpäsolujen leviämismeka-nismeja Turun yliopiston Bio-tekniikan keskuksen lisäksiyliopiston MediCity-tutkimus-laboratoriossa. Suuri tutkimus-apuraha luo mahdollisuuden teh-dä pitkäjänteistä tutkimustyötäja keskittyä toden teolla kysei-seen tutkimukseen. Kähärinväitöskirja vuonna 1987 kolla-geenien säätelystä omaltaosaltaan pohjusti nykyistä tut-kimusprojektia. Kähäri toimiviisi vuotta Suomen Akatemi-an tutkijana Turussa MediCi-tyssä ennen kuin siirtyi vajaavuosi sitten Biotekniikan kes-kukseen. Tavoitteena on sti-pendin turvin palkata projek-tiin kevään aikana kaksi uuttatutkijaa.

Turun yliopiston Biotekniikan keskuksessa tutkimustyötä tekevä lää-ketieteen tohtori, dosentti Veli-Matti Kähäri sai Syöpäsäätiön miljoo-nan markan suurstipendin tutkimukseensa metalloproteinaaseista elikudostuhoentsyymeistä. Tutkimus kohdistuu erityisesti ihosyöpien -kuten melanooman - sekä pään ja kaulan alueen syöpälajien tutki-mukseen. Miljoona markan stipendi mahdollistaa dosentti Kähärin(41) ja hänen kymmenhenkisen tutkimusryhmänsä tutkimustyönkahdeksi vuodeksi. Tutkimus on metalloproteinaasien tutkimustaihosyövissä. Uusia metalloproteinaaseja eli kudostuhoentsyymeitälöydetään koko ajan lisää, joten on tärkeätä selvittää, mitkä niistäovat tärkeitä syövän synnyssä, kasvussa ja leviämisessä.

Syöpäsäätiön suurstipendin saaja dosentti Veli-Matti Kähäri (edessä vas.) tutkimusryhmineen

Syöpätutkimuksen suurstipendi Turkuun

Dosentti Veli-Matti Kähäri pitää tutkimusstipendiätunnustuksena koko Turun bio-ja lääketieteelle


Puhelin: 010 51513. Postiosoite: 00098 Varma-Sampo.Palvelemme asiakkaitamme myös Sammon konttoreissa kautta maan.

Kun ihmisen geeniensalat selviävät, joutaamoni vanha lukionbiologian oppikirjaromukoppaan. Tutki-ja kokee samanlaisiahetkiä:– Olen tehnyt tutki-mustyötä lähes kaksivuosikymmentä,mutta nyt lähimmänkymmenen vuodenkuluessa menevätmonet asiat aivan uu-siksi, toteaa Biotek-niikankeskuksen joh-taja, professori RiittaLahesmaa.

Ihmisen genomin selvitystyöon ottanut taas merkittävän as-kelen, kun on käynyt ilmi, ettäihmisellä on noin 35 000 gee-niä eikä esimerkiksi 150 000,kuten hurjimmat arvelivat.Työtä kuitenkin vielä riittää.Yhdelläkin geenillä on moniatehtäviä siitä riippuen, mitenDNA:n emästieto on käännet-ty tietoa siirtäväksi lähetti-RNA:ksi ja valkuaisaineiksi.Koko geeniperimän selvityk-sen kysymyksenasettelu ja Bi-otekniikan keskuksen tutki-muskohde mahtuu yhteen so-luun, mihin tahansa. Jokainenihmisen solu sisältää perimänsen kaikkine geeneineen. Erigeenit aktivoituvat tehtävänsämukaisesti, eri tavoin eri so-luissa, ja lähettävät mm. RNA-

pätkien ja proteiinien välityk-sellä tietoa solujen erilaistumi-seksi. Yhdestä lähtee muodos-tumaan hermosolu, toisestavaikkapa valkosolu. Genomil-la tarkoitetaan siis perintöai-nesta eli ihmisen elimistön”komentokeskusta”.

Tutkimustulos ei hyppääapteekin hyllylle

Biotekniikan keskuksessaTurun BioCityssä tehdään pe-rustutkimusta soluista ja nii-den erilaistumistapahtumista.Perustutkimuksen tuloksista eivoi suoraan päätellä, minkälai-sia lääkehoitoja tulevaisuudes-sa voitaisiin tuottaa. Tutki-mustulos ei automaattisestijohda parantavaksi lääkepur-kiksi apteekin hyllylle, muttatutkimusten avulla voidaansaada uusia ideoita uusien hoi-tomenetelmien kehittämiseksi.– Perustutkimuksen havan-noista vain osa on sellaisia, et-tä niitä voidaan hyödyntää lää-kekehityksessä. Genomi-pro-jektin vaikutus sairauksien di-agnosointiin ja hoitoon perus-tuu siihen, että päästään aikai-sempaa tarkemmin kiinni esi-merkiksi pahanlaatuisten solu-muutosten syihin, tehdään so-lun viestintäreittejä tunnetuik-si, ymmärretään miten solun-sisäinen ”säätelymylly” ja pro-teiinien välinen viestintäver-kosto toimii, Riitta Lahesmaaselvittää. Sillä aikaa kun tutki-jat selvittelevät elimistön toi-minnan komentokeskusta, voi-vat kansalaiset tehdä ”tutki-

muksia” omassa elinympäris-tössään, selvittää terveyttä ra-sittavia ympäristötekijöitä javälttää niitä mahdollisuuksienmukaan. Tupakka suussa, autojoutokäynnillä, on turha odo-tella geeniteknisiä keksintöjä,joilla sairauksista päästään.

Geenipätkät sirulleja sitten vertaillaan

Professori Lahesmaan omatutkimusryhmä tutkii valkoso-lujen toimintaa ja niiden mer-kitystä immuunivälitteistensairauksien synnyssä. Kunvalkosolut käyvät puolustus-taisteluun tulehdusta vastaan,on immunologinen reaktio toi-votunlainen. Mutta joskus käypäinvastoin ja valkosolut ovathaitallisia elimistölle. Näinkäy esimerkiksi allergiassa se-kä astmassa. Leukemiassa jalymfoomissa valkosolujenkasvun ja erilaistumisen sääte-ly on häiriintynyt.

Biotekniikan keskuksessa onmyös noin 40 000 eri geenejäedustavaa DNA:n pätkää odot-tamassa pääsyä geenisirulle.Geenisirulla (geenilastulla)tarkoitetaan noin diakuvan ko-koista alustaa, jolle on kiinni-tetty valikoima eri geenejäedustavia DNA:n pätkiä.Alustalle lisätään tutkittavanhenkilön solusta tai kudokses-ta eristetty leimattu näyte, jon-ka annetaan reagoida lasilla.Sen jälkeen voidaan tarkastel-la mitkä tutkittavista geeneistäovat tämän ihmisen solunäyt-teessä aktiivisia, mitkä eivät.Kun ennen saatettiin tutkia

vain yhtä geeniä kerrallaan,saadaan nyt tuloksia kokonai-sesta geenien kombinaatioista,joilla ehkä ajatellaan olevanyhteyttä jonkin sairauden taisolumuutoksen synnyssä.

Tieto geeneistä muuttuukoko ajan

Koko geenisiruprojekti onkoko ajan muutoksessa; uuttatietoa tulee ja vanhaa joudu-taan arvioimaan uudelleen uu-sien tulosten valossa. Tieto-määrät ja eritasoisten tietojenyhdistelmät ovat niin valtavia,että tarvitaan robotteja, tieto-koneohjelmistoja, huippute-hokkaita suorittimia, mate-maatikkoja ja monen muunalan asiantuntijoita suodatta-maan ja tulkitsemaan tietoa.

Monitieteisyys on valttia, jayhteinen kieli jolla asioista pu-hutaan muuttuu sitä mukaakuin tulee uutta tietoa, jota eivielä muutamaa vuotta aiem-min osattu etsiäkään.

Asiantuntijan tekstiä on tie-tysti maallikonkin entistä vai-keampi ymmärtää, hänen bio-logian oppimääränsä kunjuontavat ehkä vuosikymmen-ten taa. Geeniteknologian vai-kutuksista syövänhoitoon voisanoa vain, että paras pannajäitä hattuun ja kiinnittää huo-miota jo olemassa oleviin hoi-tomuotoihin. Kun lääkkeenkehitys kestää noin vuosikym-menen, saattaa odottavan aikamuutoin käydä pitkäksi.

Kuva ja teksti: Leija Sironen

Eletään jännittäviä aikojaGenomiprojektin kynnyksellä

Professori Riitta Lahesmaan johtaman Biotekniikankeskuksen tutkimuskohde on solu ja sen sisältämätgeenit. Tutkimista riittää.

Oikeudellisia määräyksiäpotilaan itsemääräämisestä jahoitotahdon noudattamisestalöytyy potilaslaista ja tervey-denhuoltohenkilökuntaa kos-kevia säännöksiä löytyy terve-ydenhuollon ammatinharjoit-tamista koskevasta laista. Pää-sääntönä on, että hoitotoimiintarvitaan potilaan suostumus.Potilas ei kuitenkaan voi vaa-tia tiettyä hoitoa tai tutkimus-ta, vaan ainoastaan terveyden-tilansa edellyttämää hoitoa.Potilaslaki rajaa vielä asiaa si-ten, että hoitoa on annettava”niiden resurssien puitteissa,jotka ovat käytettävissä”. Lää-käri päättää potilaan lääketie-teellisestä tutkimuksesta, tau-din määrityksestä ja siihenliittyvästä hoidosta sekä poti-laan hoitoon ottamisesta, ko-tiuttamisesta ja siirrosta. Ter-veydenhuollon ammattilaistenon luonnollisesti tutustuttavatarkkaan potilaan omaan mie-lipiteeseen, jottei heitä voidasyyttää esimerkiksi virkari-koksesta, mikäli he jättävätpotilaan hoitamatta.

- Potilasta on hoidettavayhteisymmärryksessä hänenkanssaan. Potilaalla on oikeushalutessaan kieltäytyä kaikes-ta hoidosta ja oikeus sitovastiilmoittaa hoitoa koskeva tah-tonsa jo etukäteen. Tämäntahdonilmauksen perusteetlöytyvät potilaslain kuuden-nesta pykälästä ja kiireellistähoitoa koskevasta kahdeksan-nesta pykälästä, selvittää IrmaPahlman.

Potilaan oma tahtoratkaisee

Jos potilas ei kykene käyttä-mään itsemääräämisoikeut-taan, on hänen omaistaan, lä-heistään tai laillista edusta-jaansa kuultava. Omainen taimuu läheinen osallistuu pää-töksentekoon eli potilasta onhoidettava yhteisymmärryk-sessä henkilön kanssa, jokaparhaiten tietää sen, miten po-tilas toivoisi itseään hoidetta-van. Jos potilas itse on aiem-min ilmaissut tahtonsa, onmyös omaisen kunnioitettavapotilaan omaa näkemystä, silläpotilaan omaa näkemystä eivoida sivuuttaa. Jos sitovaapotilaan omaa kantaa ei oletiedossa, eikä siitä saada sel-vyyttä omaisten tai muun lä-heisen kautta taikka jos nämänäkemykset ovat keskenäänristiriidassa, lääkäri hoitaa po-tilasta oman ammatillisen nä-kemyksensä mukaisesti poti-

laan parhaaksi. Omaisellatai muulla läheisellä ei ole oi-keutta kieltää potilaan henkeätai terveyttä uhkaavan vaarantorjumiseksi tarpeellista hoi-toa.

Kypsä alaikäinen päättää it-se hoidostaan. Kypsyyttä eiole määritelty yksiselitteisestivuosissa vaan kypsyyden arvi-oi lääkäri ja ottaa huomioonpotilaan iän, yleisen kypsyy-den, hoidon luonteen ja siihenliittyvät riskitekijät. Josalaikäinen ei ole lääkärin arvi-on mukaan riittävän kypsäpäättämään hoidostaan, alai-käistä potilasta hoidetaan yh-teisymmärryksessä hänen lail-lisen edustajansa kanssa.Huoltajalla tai muulla laillisel-la edustajalla ei ole oikeuttakieltää alaikäisen henkeä taiterveyttä uhkaavan vaaran tor-jumiseksi tarpeellista hoitoa.

Jos potilas on aikaisemminvakaasti ja päättävästi ilmais-sut tahtonsa miten häntä onhoidettava, niin potilaalle eisaa antaa hoitoa, joka on vas-toin hänen tahtoaan. Kirjalli-nen tahdonilmaisu eli hoito-tahto on terveydenhuollon am-mattihenkilöä oikeudellisestisitova asiakirja. Jos asiakirjaon vielä allekirjoitettu, päivät-ty ja asiakirjaan on merkittytodistajat, se on kiistatta vakaaja pätevä tahdon ilmaisu. - Pu-hun mieluummin hoitotahdos-ta kuin hoitotestamentista,koska kyseessä on elossa ole-van ihmisen tahdosta. Tes-tamentti tehdään kuolemanvaralle, säätelemään asioitaelämän päättymisen jälkeen,selvittää Pahlman.

Näin haluan asianolevan

Kirjallisen tahdonilmaisunlisäksi riittää myös usein tois-tettu ilmaisu - näin haluan asi-an olevan - jos tuo tahto onselvästi ilmaistu. Esimerkiksi- ”haluan, että minulle ei siinävaiheessa, kun en enää itsekykene päättämään, annetaantibioottihoitoa tai minua eielvytetä, jos olen parantumat-tomasti sairas”. Hoitotahdonantajalta ei edellytetä samaaoikeustoimikelpoisuutta kuinyleensä oikeustoimissa. Poti-las voi nimittäin päättää hoi-toon suostumuksestaan taikieltäytymisestään vaikkeihän olisikaan oikeustoimikel-poinen. Näin on asia esimer-kiksi tapauksissa, joissa alai-käiset henkilöt, dementoitu-neet, kehitysvammaiset tai

mielenterveyden häiriöistäkärsivät, jotka kykenevät ym-märtämään hoidon ja siitäkieltäytymisen merkityksen javaikutuksen terveydentilaan-sa, voivat tehdä terveyden-huoltohenkilöstöä sitovan hoi-totahdon ilmaisun.

Kirjallinen hoitotahto on ai-na pätevä, samoin potilaansuullinen ilmoitus esimerkiksihäntä hoitavalle lääkärille taiterveydenhuollon ammatti-henkilölle. Näiden ammatti-laisten on hyvä merkitä poti-laan ilmaisema tahto potilasa-siakirjoihin, jotta muutkin sa-massa yksikössä työskentele-vät tulisivat siitä tietoisiksi jaosaisivat hoitaa potilasta hä-nen haluamallaan tavalla.Hoitotahto on potilaan tahdo-nilmaisu, joten hän voi muut-taa mieltään aina halutessaan,viimeinen ilmaistu tahto - jo-ko kirjallinen tai suullinen -sitoo kuitenkin aina häntä hoi-tavia ammattilaisia.

Entä miten lääkäri toimii ti-lanteessa, jossa potilas on to-distetusti valmis antamaanluonnon tehdä tehtävänsä,mutta omaiset vaativat sitke-ästi hoitojen jatkamista? -Lää-käreillä ei ole vaihtoehtoja.Jos potilas on tietoinen omas-ta tilastaan ja kykenee teke-mään itseään koskevia pää-töksiä, lääkärin on kunnioitet-tava hänen tahtoaan.

Eutanasia puhuttaa

Suomen laki ei tunne aktii-vista eutanasiaa terveyden-huollossa. Lääkäri ei voi sur-mata potilasta edes tämänpyynnöstä, koska kyseessä onrikoslain mukaan henkeen jaterveyteen kohdistuva rikos,jonka myös lääkärien vanno-ma vala yksiselitteisesti kiel-tää. Itsemurhan avustaminensen sijaan ei ole rikollinen te-ko. Passiivinen eutanasia elihyvän lääkintäkäytännön mu-kainen kuolinhoito ei lainsää-täjiemme mukaan kaipaa eril-listä sääntelyä.

Suomessa käytiin kiihkeääkeskustelua viime syksynä eu-tanasian oikeutuksesta kunHollannissa tehtiin eutanasiansalliva päätös. Väistämättäkysymys eutanasiasta ja senoikeutuksesta olisi keskustel-tava Suomessakin perinpoh-jaisesti.

Teksti Tuula Vainikainen

Kuvat Tertti Pietilä ja

Matti Äärilä


Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan:KODAK MIN-R 2000 filmi/vahvistuslevy-yhdistelmä

Potilaan hoitotahtoaon kunnioitettava

Varatuomari Irma Pahlman on juristi, jolla on myöserikoissairaanhoitajan koulutus. Hän on toiminut tois-takymmentä vuotta juristina ja on tällä hetkellä tutki-jana Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeudensekä oikeuden yleistieteiden laitoksella. Kuvassa mu-kana myös Eutanasia-koulutuspäivän puheenjohtaja,rovasti Kauko Viitanen.

Olisiko eutanasia eli ”armomurha” sallittava ja jos olisiniin milloin? Vai riittääkö kunnollinen kipulääkitys teke-mään kuolevan viimeisistä hetkistä ihmisarvoisia?Turussa runsas vuosi sitten järjestetty eutanasia-koulu-tuspäivä tarjosi maassamme ainutlaatuisen keskustelua-reenan ajankohtaisen ja samalla kipeän asian pohtimi-seen.Osa puheenvuoroista on luettavissa Lounais-SuomenSyöväntorjuntasanomien edellisistä numeroista (1 ja2/2000). Nyt julkaisemme yhden puheenvuoron. Asiaanpalataan vielä seuraavassa lehden numerossa.

Mitä mieltä eutanasi-asta ja hoitotahdosta?

EutanasiaTeija Saastamoinen

Ehkä eutanasia olisi hyvä sal-lia joskus, esimerkiksi jos ih-misellä ei ole enää minkään-laisia elpymisen mahdolli-suuksia. Asia pitäisi kuitenkintutkia tapauskohtaisesti erit-täin tarkasti.Saattaisin itse laatia hoitotah-don. Mielestäni hoitotahtoapitää ehdottomasti kunnioit-taa.

Matti Aalto

En ole muodostanut mitäänlopullista kantaa eutanasiaan.Ainakaan vielä se ei ole toteu-tettavissa Suomessa, sillä asi-aa pitää pohtia perusteellises-ti. Tietyissä oloissa se ehkävoisi olla sallittua, mutta vainhyvin tiukasti kontrolloituna.Jos henkilö on tehnyt hoito-tahdon, sitä pitää noudattaayhteistyössä ja yhteisymmär-ryksessä potilaan ja hoitavanhenkilökunnan kesken. Toi-saalta potilaan tahdon pitäisihoidon suhteen toteutua muu-tenkin, ilman erityistä pape-ria. Itse en ole tehnyt hoito-tahtoa enkä ole sitä edes miet-tinyt, asia tuntuu kovin kau-kaiselta.

Ludmila Johansson

Eutanasia olisi mielestäni pa-rempi vaihtoehto kuin avutto-mana letkuissa makaaminen.Hoitotahtoa en ole tehnyt,mutta asia on käynyt mielessä.

Petri Laakkonen

Kaipa eutanasialla on puolen-sa, mutta ei se ole mikään yk-siselitteinen tai yksinkertai-nen asia. En välttämättä koko-naan tuomitse ajatusta.Mielestäni ihmistä ei voi hoi-taa vain hänen tahtonsa perus-teella, vaan aina myös lääke-tieteellisin perustein. Omaa-kin tahtoa pitää toki kunnioit-taa.

Ihmisellä on oikeus päättää omasta elä-mästään ja myös hoidostaan tietyissä ra-joissa. Potilaan itsemääräämisellä on van-ha tausta, lopullisesti kirjattua se tuli lais-sa potilaan oikeuksista eli potilaslaissavuonna 1993. - Potilaan itsemääräämisoi-keus tarkoittaa sitä, että potilas joko suos-tuu hänelle suunniteltuun hoitoon tai kiel-täytyy hoidosta, tiivistää varatuomari Ir-ma Pahlman, joka on perehtynyt erityi-sesti elämän loppuvaiheessa toteutuviinpotilaan oikeuksiin ja lääkärin velvolli-suuksiin.


Pariisin jouluvalot, sipulikeit-toa aidossa ympäristössä, oop-peran lavalla Matti Salminen:Syöpäyhdistyksen joulumat-kalta ei puuttunut mitään!

Tätä mieltä ovat Pirkko jaVeikko Lehto, jotka osallistui-vat Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen joulumatkallePariisiin. Matka tehtiin 23.-28.joulukuuta ja mukana oli pari-kymmentä henkeä ympäriSuomea.

- Meillä oli koko ajan omaopas, tai oikeastaan kaksikin,ja matkan ohjelma oli aivanupea, pariskunta kertoo Parii-sia Turun-kodissa muistellen.

Sarastro ja Mona LisaTullessa sää oli lämmin ja kir-kas. Matka alkoi pitkällä kier-toajelulla jouluvalaistussametropolissa. Champs-Elysé-en puut, Eiffel-torni ja Riemu-kaari hehkuivat joulukuun il-lassa. 1700-luvulta peräisinoleva, upeasti entisöity hotelliGrand Hotel de Champagnesijaitsi Seinen rannalla.- Notre Damen kirkko oli lä-hellä, joten sijainti oli ihan-teellinen. Joulupäivänä meilläoli käynti Louvressa, ja näim-me luonnollisesti Mona Lisan.Illalla pääsimme Pariisin oop-peraan katsomaan MozartinTaikahuilun, jossa Sarastrona

esiintyi Matti Salminen. Ja mi-kä parasta: meille oli järjestet-ty tapaaminen Salmisen kans-sa oopperan jälkeen!Ruoka oli erinomaista, ja mat-kalaisille tarjoutui ex temporemahdollisuus maistaa myös ai-toa sipulikeittoa ravintolassa,josta ranskalainen herkku onperäisin.

Kotimaassa ja Baltiassa

Pariisin-matka ei ole ainoaSyöpäyhdistyksen järjestämämatka, jolla Lehdot ovat olleetmukana. Myös kotimaan koh-teita ja Baltian kierros on mat-kustettu yhdistyksen mukana.

Teatterimatkoilla on käytyusein.Pirkko ja Veikko Lehto ovataktiivisia ja valoisia ihmisiä jaerittäin kokeneita matkailijoi-ta: matkustaminen on heilletoinen elämä. Maailma on tul-lut tutuksi Kiinaa, Thaimaata,Malesiaa ja Etelä-Amerikkaamyöten. Euroopasta rakas onItalia, jossa on käyty usein, jaEspanja, jonne suunnataan jäl-leen nyt kevättalvella. Heidänmukaansa matkoilta saa enitenirti, kun vastaanottavaisellamielellä. Matkoilta kertyy ainahauskoja muistoja, joita voijälkeen päin kotona palauttaamieleen. Hyvää matkaa!Teksti Paula Heino

Pariisin taivaan alla

Pirkko ja Veikko Lehto pitävät Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen matkoista. Niille on helppo lähteä, silläkaikki on järjestetty valmiiksi oppaita ja ohjelmaamyöten. - Matkaa on niin mukava odottaa, he hymyi-levät.Kuva Tertti Pietilä

Tämä matka sopii lapsiperheille ja lapsenmielisille. KesäkaupunkiGöteborg on tulvillaan elämyksiä koko perheelle. Se on lapsiystäväl-linen suurkaupunki, jossa on Pohjolan suosituin huvipuisto Liseberg.Göteborgista on vain lyhyt laivamatka Tanskan puolella Fredrikshav-niin. Kaupunki tarjoaa loistavat ostosmahdollisuudet sekä FårupinVesipuisto ja kesämaa yhdessä mieleenpainuvan seikkailun kokoperheelle. Vesipuistossa on yli 50 jännittävää tapahtumapaikkaa. Ul-kovesipuisto on Pohjolan suurin ja liukumäkiä on useita.Matkaohjelma:Tiistaina 10.7.2001Kokoontuminen klo 20.00 Turun satamassa Matkapoikien lähtöselvi-tyspisteessä. Viking Linen laiva lähtee Turusta klo 21.00. Laivallamajoittuminen B-luokan 2 hengen hytteihin.Keskiviikkona 11.7.2001Laiva saapuu Tukholmaan klo 6.30. Matka jatkuu linja-autolla kohtiGöteborgia, jonne saavutaan jo iltapäivällä ja majoitutaan Scandic-hotelliin. Majoittumisen jälkeen on vuorossa tämän päivän odotettukohde, Lisebergin tivoli. Ilta vietetään täällä Pohjolan suurimmassahuvipuistossa.Torstaina 12.7.2001Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä matka jatkuu Stena Linen nope-alla aluksella kohti Tanskaa ja Fredrikshavnia. Majoittuminen Scan-dic-hotelliin. Koko iltapäivä ja ilta aikaa tutustua kauniiseen meren-rantakaupunkiin.Perjantaina 13.7.2001Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään tutustumaan Få-rupin Kesämaahan ja vesipuistoon. Ajomatka on lyhyt, joten kokopäivä voidaan nauttia Kesämaan tarjoamista tapahtumista. Valloitta-va merileijonashow tai 500 metriä pitkä kuohuva vesireitti sopii kai-kenikäisille, Illaksi palataan Tuttuun Scandic-hotelliin.Lauantaina 14.7.2001Aamiainen hotellissa. Ajo laivarantaan ja lähtö Stena Linen aluksellaGöteborgiin, josta jatketaan linja-autolla Tukholmaan. Viking Linenlaiva Tukholmasta lähtee klo 20.10. Majoittuminen B-luokan 2 hen-gen hytteihin.Sunnuntaina 15.7.2001Laiva saapuu Turkuun klo 7.35.Matkan hinta:aikuiset 1950 markkaalapset alle 12 v. lisävuoteessa 1350 markkaaHintaan sisältyy:* linja-automatkat nykyaikaisella turistilinja-autolla* laivamatkat Turku–Tukholma–Turku B-luokan 2 hengen hyteissä* laivamatkat Göteborg–Fredrikshavn–Göteborg kansipaikoin* 3 hotelliyöpymistä 2 hengen huoneissa* 3 aamiaista hotellissa* sisäänpääsymaksu Lisebergin tivoliin (ei laitteisiin)* sisäänpääsymaksu Fårup Sommerlandiin (sisältäen laitteet)* matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedustelut:Matkarin toimistoon puh. 2657 913Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa syntymäaika. Suositellaan matkava-kuutuksen ottamista.Matkanjohtaja: Matkapoikien matkanjohtajaVastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy

KOE LISEBERGINTIVOLIGÖTEBORGISSA JAUUTUUS -KOHTEENAFÅRUP SOMMER-LAND TANSKASSA10. – 15. 7. 2001

Tällä matkalla tutustutaan Unkarin maaseutuun ja unkarilaiseen pääsiäisen-viettoon.Matkaohjelma:Torstaina 12.4.2001Lähtö klo 14.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku.Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Malevin lento Budapestiin lähteeklo 18.00. Budapestiin saavutaan klo 19.20. Matka jatkuu linja-autolla Ben-cúr-hotelliin, jonne majoittuminen ja kevyt iltapala. Illalla tehdään vielä pienikaupunkikierros Pestin puolella ja käydään mm. kävelykadulla Váci utcalla.Pitkäperjantaina 13.4.2001Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen jatketaan kaupunkikierrosta. LounasBudapestissa. Matka jatkuu Balaton-järven pohjoispuolella sijaitsevaan ku-vankauniiseen Tihany' in kaupunkiin, jossa osallistutaan munkkiluostarin ju-malanpalvelukseen. Matka jatkuu Etelä-Unkarissa sijaitsevaan Pécsin kau-punkiin. Majoittuminen Hunyor-hotelliin.Lauantaina 14.4.2001Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen tutustutaan Pécsin kaupunkiin, kä-vellen ja linja-autolla. Lounas Cellarium-ravintolassa. Matka jatkuu Harká-ny'in kaupunkiin, jossa majoittuminen Agron-kylpyläkeskukseen. Iltapäivällävapaata aikaa tutustua kylpylän palveluihin. Illallinen hotellissa.I pääsiäispäivänä, sunnuntaina 15.4.2001Aamiainen kylpyläkeskuksessa. Vapaata aikaa kylpyläpalveluille. Iltapäivälläretki Villany'in viininviljelysalueelle. Lyhyt tutustumisretki Siklosin linnaan,viinimuseoon. Lounas ja viininmaistajaiset viinikellarissa Villany'issa. Paluukylpyläkeskukseen, jossa illallinen.II pääsiäispäivänä, maanantaina 16.4.2001Aamiainen kylpyläkeskuksessa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu pieneenZengövárkányi'n kylään lähelle Pécsváradin linnaa. Tutustutaan tyypilliseenunkarilaiseen pääsiäisen viettoon maaseudulla sekä reformaattisessa kirkossapääsiäisseremoniaan. Seurataan pääsiäismunien maalaamista museossa, pai-kallista kansantanssia ja muuta pääsiäisohjelmaa. Lounaan jälkeen tutustutaanpuukäsityömuseoon. Matka jatkuu Pécsváradin linnan kautta Pécsin kaupun-kiin, jossa nautitaan illallinen Tettye-ravintolassa. Paluu kylpyläkeskukseen.Tiistaina 17.4.2001Aamiainen kylpyläkeskuksessa. Aamupäivällä tehdään retki Bugaci-pustalle,jossa tutustutaan paimentolaismuseoon, hevosnäytökseen ja osallistutaan he-voskärryajelulle. Lounas Bugaci-krouvissa. Lounaan jälkeen matka jatkuuSzegediin, jossa majoittuminen Novotel-hotelliin. Iltapäivällä käynti SzegedinPlaza -ostoskeskuksessa. Illallinen Tisza-joen varrella ravintolassa.Keskiviikkona 18.4.2001Aamiainen hotellissa. Kaupunkikierros. Jatketaan Ópusztaszerin kansallishis-torialliseen puistoon, jossa tutustutaan Unkarin heimojen maahantuloa kuvaa-vaan suureen ympyrämaalaukseen sekä ulkoilmamuseoon. Lounas Zsombai-kylän Rózsa Sándorin krouvissa. Iltapäivällä vapaata aikaa Szegedissä esim.tuliaisostoksia varten. Läksiäisillallinen Botond-ravintolassa.Torstaina 19.4.2001Aamiainen hotellissa. Lähtö Budapestiin, jossa Malevin lento Helsinkiin läh-tee klo 12.25. Helsinkiin saavutaan klo 15.45. Kuljetus Turkuun, jonne saavu-taan noin klo 18.30.Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi, jonka tulee ollavoimassa 3 kk paluun jälkeen. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Va-luutaksi Saksan markkoja tai Unkarin forintteja.Kylpylää varten mukaan kylpylätakki, uimapuku, suihkulakki ja muovisan-daalit.Matkan hinta sitoumuksetta: jäsenet 5600 markkaa ei-jäsenet 5720 markkaaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku– Helsinki–Vantaan lentoasema–Turku* lentomatkat Helsinki–Budapest–Helsinki* majoitukset ohjelman mukaan 2 hengen huoneissa* ruokailut ohjelman mukaan* sisäänpääsymaksut ja tutustumiset ohjelman mukaan* matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedustelut : Matkarin toimistoon puh. 2657 913Matkanjohtaja: Sándor Tóth

VIETÄ ERILAINENPÄÄSIÄINEN UNKA-RISSAPÄÄSIÄISMATKAUNKARIIN – BUDA-PEST, BALATON,PÉCS, BUGACPUSZ-TA, SZEGED12.–19.4.2001

Virossa on paljon muutakin nähtävää kuin Tallinna. Viron pohjois-rannikko on kaunis ja monipuolinen lomakohde hiekkarantoineen,kallioineen ja vanhoine kartanoineen. Tällä matkalla tutustutaan nel-jään kauniiseen kartanoon ja yhteen linnaan.Matkaohjelma:Sunnuntaina 15.7.2001Lähtö klo 4.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b,Turku. Ajo Helsinkiin, josta Eckerö Linen laiva lähtee klo 8.00. Tal-linnaan saavutaan klo 10.30. Jatketaan matkaa kohti Rakverea. Mat-kalla vieraillaan Käsmun kapteenikylässä. Vieraillaan myös Palmsenja Sagadin kartanoissa. Palmsen kartano on yksi Viron kauneimpia.Kartanoa ympäröi kaunis puisto lampineen ja puroineen. Sagadinkartano on huomattavia rokokootyylin herraskartanoita Virossa.Rakveressa majoittuminen hotelli Wesenberghiin, jossa myös illalli-nen.Maanantaina 16.7.2001Aamiainen hotellissa Rakveressa käydään pellavaliike Liliinassa,josta voi ostaa edullisia pellavatuotteita. Rakveresta jatketaan ensinTapan kaupunkiin, jossa pidetään pieni ostostauko. Tapan kaupun-gista jatketaan Roosna-Allikun kartanoon. Kartanon sininen ja vaale-anpunainen sali ovat hyvin säilyneet ja tekevätkin entisen Von Rose-nien omistaman kartanon katsomisen arvoiseksi. Jatketaan matkaa jakäydään tutustumassa Pöltsamaan vihertävään kauniiseen kaupun-kiin. Poiketaan myös keskiaikaisen linnan viinikellarissa, jossa kuul-laan perinteisestä viintilasta ja maistellaan viinejä. Matka jatkuu Pai-deen, jossa majoittuminen Neljän Kuningan hotelliin. Illallinen.Tiistaina 17.7.2001Aamiainen hotellissa. Lähdetään kotimatkalle kohti Tallinnaa. Aje-taan ensin Raplan maakuntaan ja tutustutaan Kehtnan kartanoon, jon-ka nykyinen omistaja on entisöitynyt. Täältä jatketaan Tallinnaan,jossa jää ostosaikaa ennen kuin Eckerö Linen laiva lähtee Helsinkiinklo 17.00. Helsinkiin saavutaan klo 21.30 ja jatketaan linja-autollaTurkuun, jonne saavutaan noin 24.00.Matkan hinta: 1220 markkaaHintaan sisältyy:* linja-automatkat ohjelman mukaan* laivamatkat Helsinki–Tallinna–Helsinki kansipaikoin* 2 hotelliyöpymistä 2 hengen huoneissa* 2 aamiaista ja 2 illallista* sisäänpääsymaksut ja tutustumiskohteet oheisen ohjelman mukaan* suomenkielisen paikallisoppaan palvelut Virossa* matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedustelut:Matkarin toimistoon puh. 2657 913Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa syntymäaika. Voimassaoleva ulko-maanpassi mukaan. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista.Matkanjohtaja: Anneli SaleniusVastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy

KARTANOKIERROSKESKI-VIROSSA 15.–17.7.2001

TERVETULOA MUKAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSENMATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE


LEIRASPL 415 20101 TURKU

Tiedon lisääminen ei lisää tuskaa:

Omaisten tukeminen ehkäisee sairauksia

- Meillä ei ole enää varaajättää omaisia, terveyden-huoltomme yhä tärkeäm-mäksi käyvää voimavaraa,huomioimatta, korostavathoitotieteen tutkijat ElinaEriksson ja Sari Somer. Syö-pää sairastavan omaiset tar-vitsevat tukea ja ymmärrys-tä, jotta he itse jaksaisivattukea sairasta läheistään.Omaisten tuki on myös en-naltaehkäisevää terveyden-huoltoa, sillä läheisen vaka-va sairaus on aina terveys-riski omaisellekin.

Syöpää sairastaneiden omai-sista vuonna 1996 väitellytterveydenhuollon tohtori ElinaEriksson ja terveydenhuollonopiskelija Sari Somer selvitti-vät hoitotieteen professoriSirkka Laurin johdolla suorite-tussa tutkimuksessa postikyse-lyllä Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen kotisaattohoi-dossa ja Karinakodissa vuosi-na 1998-1999 syöpään meneh-tyneiden potilaiden omaistenselviytymistä läheisensä kuo-leman jälkeen. Tutkimuksessaselvitettiin myös kotisaatto-hoidon ja saattohoitokodinhoitohenkilökunnan potilaanomaisille antamaa tietoa ja tu-kea. Kyselyyn vastasi 258omaista, joista 2/3 oli naisia.Vastanneiden omaisten keski-ikä oli 58 vuotta, joten muka-na oli sekä työssä käyviä ettäeläkkeelle jääneitä omaisia.- Tutkimukseemme vastanneetomaiset, joiden läheinen olimenehtynyt syöpään, olivatomien kokemustensa mukaanselviytyneet menetyksestäänmelko hyvin. Heillä oli kuiten-kin jonkin verran fyysisiä japsyykkisiä oireita. Väsymys,unettomuus, masennus, yksi-näisyys ja suru olivat yleisiätuntemuksia. Viidesosa omai-sista oli ollut sairaslomalla en-nen potilaan kuolemaa ja senjälkeen. Joka kymmenesomainen käytti rauhoittavialääkkeitä ja unilääkkeitä ennenpotilaan kuolemaa. Potilaankuoleman jälkeen lääkkeidenkäyttö lisääntyi selvästi eli vii-desosa omaisista käytti rau-hoittavia lääkkeitä ja unilääk-keitä, selvittää Elina Eriksson.Toisen puolison menehtymi-nen muuttaa aina jälkeen jää-vän elämän kuvioita ja monen

on opittava hoitamaan kentiesaivan outoja asioita, joista toi-nen puoliso on ennen huoleh-tinut. Syöpään menehtyneenomaiset selviytyivät melko hy-vin uudessa roolissaan. Ylipuolet omaisista koki olevansavain vähän riippuvaisia lähei-sistään. Kolmasosa tutkituistakoki kuitenkin saavansa lähei-siltään runsaasti tukea vai-keuksiinsa ja nautti yhdessäo-losta heidän kanssaan.Miesten ja naisten suru mene-tetystä puolisosta on usein eri-laista. Miehillä esiintyi enem-män vihaa ja syytöksiä kuinnaisilla. Masennussairaudetovat sen sijaan yleisimpiäpuolisonsa menettäneillä nai-silla. Kaiken kaikkiaan puoli-son menetys on tunnistettu ris-kiksi jälkeenjäävän puolisonmielenterveydelle. Erityisenvaikeana koettiin lapsen tainuoren ihmisen menetys. Per-heenjäsenet olivatkin ahdistu-neimpia, jos potilas oli alle 45-vuotias. Omaiset olivat ma-sentuneimpia heti läheisenkuoleman jälkeen. Vanha vii-saus, jonka mukaan aika pa-rantaa, pitää tässäkin paikkan-sa, sillä jo puolen vuoden ku-luminen omaisen kuolemastaolo alkaa usein helpottaa.

Tukevaa tietoa ja lämmintä läsnäoloaOmaisten selviytymistä ennus-taa omaisen hoitohenkilökun-nalta saama tuki ennen poti-laan menehtymistä. Tunne, et-tä läheinen saa vakavaan sai-rauteensa hyvää hoitoa, auttaaomaista hyväksymään tilan-teen.Tutkimukseen osallistuneetomaiset viestittävät, että heolisivat tarvinneet enemmäntietoa paitsi potilaan hoidosta,myös erilaisista hoitovaihtoeh-doista ja taloudellisista sei-koista. Parhaiten tietoa saatiinpotilaan päivittäisestä voinnis-ta ja lääkityksestä, mutta esi-merkiksi hoitopaikkavaihtoeh-doista (saattohoitokoti, koti-hoito) saatiin tietoa niukem-min. Monet omaiset kokivatkyllä saaneensa tietoa kysyes-sään, mutta toivoivat, että tie-toa voitaisiin tarjota kysymät-täkin.Omaisten tukeminen toteutui

parhaiten kuuntelemalla ja hy-väksymällä omaiset potilaanluonnollisiksi tukijoukoiksi.Henkilökunta otti omaisethuomioon ja kuuli heidän nä-kemyksiään ja oli valmis kä-sittelemään omaisten kanssaheidän tuntemuksiaan.Monet omaisista kokivat kui-tenkin, ettei henkilökunnallavälttämättä ollut aikaa taimahdollisuuksia tarjota omai-sille tilaisuutta tunteiden sel-vittelyyn. Yleensä omaiset ko-kivat myönteisenä sen, ettäheillä oli saattohoitokodissakonkreettisesti mahdollisuusosallistua läheisensä hoitoon.Osa läheisensä menettäneistäpotilaista olisi toivonut hoito-henkilökunnan tapaamista vie-lä potilaan kuoleman jälkeen-kin. Osa hoitajista olikin käy-nyt tapaamassa omaisia koto-na myöhemmin. Nykyisen tiu-kan henkilökuntamitoituksenaikana kotikäynnit ovat kui-tenkin vain harvoin mahdolli-sia. Osa omaisista ei pidä täl-laisia käyntejä tarpeellisina-kaan. Kuitenkin esimerkiksiomahoitajan soitto pari kuu-kautta potilaan kuoleman jäl-keen, olisi omaisten mielestätärkeä ele. Yleensäkään omai-set eivät odota suuria huomion-osoituksia, vaan pienet lämmit-tävät huomioon ottamiset ovatjääneet parhaiten mieleen janousevat myönteisinä esille su-runkin keskellä.Yleensä omaiset kokivat lähei-sensä saaneen potilaana hyväähoitoa. Tyytymättömyyttä esi-tettiin kuitenkin potilaalle teh-dyistä turhista lisätutkimuksis-ta silloin, kun toivoa parem-masta ei enää ole ollut. Tyyty-väisimpiä omaiset olivat poti-laan saamaan kivunhoitoon japotilaan kunnioittamiseen. -Omaisten kokemus hyvästä ki-vunhoidosta on tärkeä tieto,sillä siihen on niin kotisaatto-hoidossa kuin saattohoitoko-deissa panostettukin, painottaaElina Eriksson.

Suru kannattaa purkaaOmaisten selviytymistä onmaailmalla tutkittu melko run-saasti, mutta Suomessa omai-siin ja heidän selviytymiseen-sä on kiinnitetty aiemmin vain

niukasti huomiota. Erikssoninja Somerin tutkimus antaa ko-tisaattohoidon ja saattohoito-kodin henkilökunnalle tärkeääpalautetta omaisten kokemuk-sista. Tältä pohjalta saattohoi-toa voidaan edelleen kehittää.- Terveydenhuoltojärjestel-mämme on edelleen liian suo-raviivaisesti keskittynyt poti-laan hoitoon ja unohtaa ehkäliian usein potilasta ympäröi-vän tukiverkoston merkityk-sen. Omaisten tuki ja heidänosallistumisensa potilaan hoi-toon on kuitenkin kaikille tär-keää ja omaisten tukeminentulisi nähdä yhtä oleellisenaosana hoitohenkilökunnantyötä kuin potilaan hoitokin.Erityistä painoa pitäisi pannakaikenlaisen syöpäpotilaanhoitoon liittyvän tiedon lisää-minen. Tiedon lisääminen eitässä tapauksessa lisää tuskaa,vaan lieventää sitä.Suru ja luopuminen ovat luon-nollisia elämään kuuluvia asi-

oita, mutta niiden käsittele-mättä jääminen ja omaisenjääminen yksin vaikeiden tun-teidensa kanssa voi pahim-massa tapauksessa vaikuttaahänenkin terveyteensä kieltei-sesti. - Terveydenhuollon re-surssien jatkuvasti vähentyes-sä, ihmisten ikääntyessä ja elä-essä yhä useammin yksin,meillä ei ole hoitolaitoksissavaraa olla huomioimatta omai-sia, joita ilman monissa pai-

koissa ei selvittäisi. Potilaankuollessa omainen tarvitseevastavuoroisesti meidän tuke-amme. Meillä ei ole varaa jät-tää tätä tukea antamatta, haas-tavat tutkijat.

Teksti Tuula VainikainenKuvat Matti Äärilä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidossa ja saattohoitokodissa me-nehtyneiden potilaiden omaisten selviytymistä vertaillaan parhaillaan terveyskes-kuksissa kuolleiden potilaiden omaisten selviytymiseen. Tutkimusaineisto onkoottu seitsemästä Turun seudun terveyskeskuksesta ja tulokset tullaan raportoi-maan syksyyn mennessä.

THT Elina Eriksson toimii yliopettajana Espoon-Van-taan ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutissa.


Meri-Karinan toiminta- ja pal-velukeskuksen ensimmäisenvaiheen rakennustyöt aloitet-tiin vuonna 1989 ja ykkösvai-he valmistui vuonna 1990.Vuonna 1994 valmistui saatto-hoitopotilaiden käyttöön 20-paikkainen Karinakoti ja pal-veluasuntojen kakkosvaihe.Kolme vuotta myöhemmin,vuonna 1997 valmistui toi-mintakeskuksen toinen vaihe,joka käsittää juhlasalin, syöpä-lasten monitoimitilat sekä yh-distyksen hallinnon, kotisai-raanhoidon sekä ryhmätyös-kentelyyn soveltuvat toimiti-lat. Saman vuoden joulukuus-sa valmistui 20-paikkainentoipilasyksikkö viihtyisinesauna- ja kokoontumistiloi-neen aiemman majoitussiivenvälittömään läheisyyteen, tote-si toimitusjohtaja Kari Ojalaavaussanoissaan.Uuden Karinarannan suojissaolevat 14 asuntoa on tarkoitet-tu iäkkäille henkilöille, jotkasairaudestaan tai vammastaanhuolimatta haluavat asuaomassa asunnossaan. Kun te-hostetun palveluasumisen ko-din asuntojen neliöt ja yhtei-sessä käytössä olevat palvelu-tilat lisätään aiempaan Meri-Karinan rakennuskantaan, onKaistarniemeen noussut 8300

neliömetriä syöpäpotilaiden jaheidän omaistensa hoito- japalvelutiloja, joiden kokonais-kustannukset ovat 72,3 mil-joonaa markkaa. Tästä Raha-automaattiyhdistyksen avus-tusosuus on yhteensä 26 mil-joonaa markkaa sekä asuntora-haston lainaosuus yhteensä 11miljoonaa markkaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. onsaanut Meri-Karinan hankkei-siin lahjoitus- ja keräysvarojayhteensä 35,3 miljoonaamarkkaa. Huomattava summaosoittaa, kuinka tärkeänä kan-salaiset vapaaehtoisen syövän-torjuntatyön kokevat.

Tehostettupalveluasuminenavaa tietätulevaisuuteen– Viime aikoina ei ole liianusein voitu vihkiä käyttöönuusia sosiaali- ja terveyspalve-luja tuottavia yksiköitä. La-man jäljet ovat edelleen nähtä-vissä ja valtio on luopumassaomista rakentamisen rahoitus-muodoistaan. Siksi on ilahdut-tavaa todistaa järjestöväenvankka usko omiin mahdolli-suuksiin tulla enenevässä mää-rin julkisia palveluja tukevaan

toimintaan.Lounais-Suomen Syöpäyh-

distys on tästä esimerkki maanparhaimmasta päästä, totesiläänin sosiaali- ja terveysneu-vos Pekka Paatero vihkiäispu-heessaan.

Paatero iloitsi myös Raha-automaattiyhdistyksen tuestaja näki erityisen lämmittävänäsen, että ollaan avaamassa uu-sia ovia nimenomaan asumis-muotoisen elämäntavan mah-dollistamiseen. – Perinteisetlaitosvaihtoehdot eivät tuleriittämään tulevaisuudessa.Millään kunnalla ei ole varaajatkossa rakentaa vanhuspal-velujaan vain laitospaikkojenvaraan. Onneksi, sillä me tule-vat vanhukset emme niitä ha-luakaan ja olemme oppineetvaatimaan. Olen sitä mieltä,että vanhuspalveluissa itsek-kyys on oikeutettua, tiivistiPaatero.

Tulevaisuuden vanhuspal-veluiden rakentamisessa tarvi-taan tuotekehittelyä ja kotipal-veluiden määrätietoista kehit-tämistä. Sairaanhoito voidaanjatkossa tuoda kotiin aivan toi-sessa mitassa kuin tänä päivä-nä tehdään. – Nyt vihittävä yk-sikkö on esimerkki sellaisistaasunnoista, joissa myös asuk-kaiden kotona tarvitsema eri-

koissairaanhoito on mahdollis-ta antaa. Syöpäyhdistys onmuutenkin ollut vuosia tällai-sen toiminnan edelläkävijä,kiitti Paatero. Hän näki järjes-töjen ja kolmannen sektorinroolin merkityksen olevan jat-kossakin kasvussa. Tämä kas-vu voidaan ottaa vastaan tur-vallisin mielin, sillä lääninhal-litus valvoo niiden tuottamienpalvelujen laatua säännöllises-ti sekä lupien myöntämisen

yhteydessä että tarkastuskäyn-neillä. Tämä on enemmän,kuin kunnallisilta palvelujentuottajilta edellytetään, silläkuntalain mukaan kunnilla onvelvollisuus valvoa itse itse-ään.

Meri-Karinan tontin omista-van Turun kaupungin, syö-päyhdistyksen hyvän yhteis-työkumppanin, tervehdyksentilaisuudessa esitti vs. apulais-kaupunginjohtaja Aila Harjan-

ne. Vihkiäisyleisöä viihdytti-vät musiikkiesityksillään ra-kastettu sopraano TamaraLund sekä kamarikuoro Ca-mis. Pimenevässä illassa, lem-peiden soihtujen valossa Presi-dentti Mauno Koivisto oli mu-kana todistamassa kuinka hä-nen puolisonsa rouva TellervoKoivisto vihki tehostetun pal-veluasumisen kodin Karina-rannaksi.

Marraskuussa vietettiin Turun Hirvensalon Kaistarniemen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa lämmin juhlahetki. Tehos-tetun palveluasumisen koti sai viralliseksi nimekseen Karinaran-nan. Vihkimisen suoritti rouva Tellervo Koivisto, joka on toiminutHirvensalon Kaistarniemeen neljässä vaiheessa nousseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskuksen suojelija-na alusta alkaen.

KARINARANNASSA VIETETTIIN SYDÄMELLISTÄ JUHLAATehostetun palveluasumisen koti sai nimen:

Rouva Tellervo Koivisto vihki uuden Karinarannan palvelukodin käyttöön. Kankaan altapaljastunutta nimeä kurkistelevat myös presidentti Mauno Koivisto, Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala ja Syöpäyhdistyksen hallituksen toinenvarapuheenjohtaja Pentti Seppälä. Airueina Virpi Palin (vas.) ja Johanna Lehto.


Tupakka ja alkoholi altistavat suusyövälle- Paras keino ehkäis-tä suusyöpää on tu-pakoinnin ja alkoho-lin välttäminen sekäterveellinen ravinto,sanoo hammaslääke-tieteen professori Sti-na Syrjänen Turunyliopistosta.

Hän on huolissaanmyös nuorten nuus-kan käytöstä. Nuus-kamällit tulisi saadapois lasten ja nuortenesikuvien, jääkiek-koilijoiden, huulista.

Terveellinen ravinto tar-koittaa kuitupitoista ruo-kaa, vihanneksia ja hedel-miä erityisesti sellaise-naan, käsittelemättöminä, ku-ten luonto ne parhaimmil-laan tarjoaa. Lihaa ei kannat-taisi popsia ylen määrin, ka-la on terveellisempää. Tupa-kan ja alkoholin yhteiskäyt-tö lisää sairastumisriskiä,ja alkoholeista tulisi erityisestivälttää oluen ja väkevien vii-nojen liikakäyttöä.

Terveellisetelämäntavat

Suurin osa suusyövistä, 75prosenttia, voitaisiin ehkäistäkokonaan, kun tupakka ja al-koholi jätettäisiin pois ja ra-vintotottumukset remontoitai-siin terveellisemmiksi. Ylei-nen suuhygienia, säännöllinenhampaiden harjaus on tärkeää,mutta voimakkaasti alkoholi-

pitoiset suuvedet kannattaisijättää pois käytöstä. Huonostiistuvat hammasproteesit saat-tavat aiheuttaa suussa pitkäai-kaisen ärsytyksen. Huomiotakannattaa kiinnittää myös haa-vaumiin, jotka eivät paraneparissa viikossa, samoin kuinkyhmyihin kaulalla tai leuanalla ja puheen muutoksiin. Pu-naiset tai valkoiset läiskätsuun limakalvolla on myöshyvä tarkistuttaa.

Suusyöpä on vanhastaan ol-lut vanhojen, tupakoivienmiesten tauti. Nyt professoriahuolestuttavat yksittäiset ta-paukset, nuorehkot, tupakoi-mattomat ja terveellisiä elä-mäntapoja noudattavat naiset,jotka kuitenkin ovat sairastu-neet suusyöpään.

- Altistavaa tekijää ei vielätunneta, mutta virusinfektioi-den mahdollisuutta ei voi sul-kea pois.

Säännöllisettarkastukset

Suun terveys on tärkeä osaterveyttämme. Suusyöpä eivälttämättä anna selkeitämerkkejä itsestään, vaan suus-sa voi olla vaikka kivuton haa-vauma, joka osoittautuu syö-vän esiasteeksi. Säännöllisethammaslääkäritarkastuksetovat välttämättömiä, sillä tut-kiessaan suun limakalvot jakielen hammaslääkäri näkeene pienetkin muutokset, joitasuusta voi löytyä. Tarvittaessavoidaan ottaa kudosnäyte.

- Suusyöpä on raskas sairaussiksi, että se vaikuttaa niin mo-neen: ihmisen ruokailuun, pu-heeseen ja ulkonäköön, StinaSyrjänen sanoo. -Kuitenkinhuolellisella hammaslääkärin

tarkastuksella ja itse terveyt-tään seuraamalla syöpä voi-daan löytää riittävän pienenä jasilloin se kyetään täysin paran-tamaan. Hoitona on leikkaus jatarvittaessa sädehoito. Suusyö-västä paranee joka toinen sai-rastunut, mutta huulisyövässäennuste on parempi.

Yllättäen myösnaisilla

Suupatologiaa jo vuosikym-meniä tutkinut professori Syr-jänen kertoo, että vuonna 1997Suomessa todettiin 328 uuttasuusyöpää. Miehillä syöpiälöytyi 215 ja naisilla 113.

Jos lukuja verrataan esimer-kiksi 1960-luvun jälkipuolis-koon, suusyöpiä löytyi silloinvähemmän, 218 kappaletta.Miehillä huulisyöpä on vähen-tynyt ja kielisyöpä ja muusuun syöpä taas hieman lisään-tynyt. Myös naisilla suusyö-pää esiintyy enemmän.

- Minut yllätti se, että van-hemmilla, 55-64-vuotiaillanaisilla, suusyöpää ilmeneeSuomessa reilusti enemmänkuin Pohjois-Euroopassa kes-kimäärin.

Hälyttävää on, että esimer-kiksi Saksassa ja Isossa-Bri-tanniassa suusyöpä on lisään-tynyt. Vanhastaan tilastoissaon näkynyt piikkinä myösNormandian calvados-alueRanskassa, jossa suusyöpä onyleisin miesten syöpälaji. Un-karissakin suusyöpää esiintyypaljon, mutta syytä tähän eivarmuudella tiedetä.

Nuuska on ikävä tapaRuotsista on tullut meille pal-

jon hyvää, mutta suusyöpääaiheuttava nuuska ei kuulunäihin asioihin. Alunperinnuuskaamista ovat urheilupii-reissä harrastaneet amerikka-laiset baseball-pelaajat. Nuus-kan myynti on Suomessa kiel-letty, mutta siitä huolimattanuuskaaminen on tullut pahak-si tavaksi joillekin nuorille po-jille ja miehille, erityisesti jää-kiekkoilijoille. 16-vuotiaistapojista noin 12 prosenttiakäyttää nuuskaa silloin tällöin.

Nuuska on hurja myrkky:15 gramman keskimääräinenpäivittäinen nuuska-annos si-sältää nikotiinia yhtä paljonkuin 20 tupakkaa! Sen lisäksinuuska sisältää 2500 muutakemiallista ainetta. - Nikotiini-koukkuun jää helposti ja siitävoi helposti siirtyä sekakäyttä-jäksi. Olisi hyvä, kun huippu-jääkiekkoilijamme puhuisivat

nuuskan vaaroista nuorille,professori toivoo.

Stina Syrjäsen keskeinentutkimuskohde on jo vuosi-kymmeniä ollut ihmisen papil-loomavirus (HPV) ja sen ai-heuttaman infektion merkityssyövän synnyssä. Suun HPV-infektioiden tutkijana hän onalan pioneereja. Noin viiden-neksessä suusyövistä on tutki-muksin osoitettu yhteys papil-loomavirusinfektioihin. Syrjä-nen jatkaa papilloomavirustut-kimustaan mm. äskettäin Syö-päjärjestöiltä saadun apurahanturvin.

Teksti Paula HeinoKuva Tertti PietiläLue lisää nuuskasta, HLL Ma-rina Merne - professori StinaSyrjänen, Nuuska-opas, Ter-veys r.y. 2000, (på svenskaSnus-guiden).

- Suu on elimistön ensim-mäinen puolustusportti.Suun terveyden tila Suo-messa on yleisesti ottaenhyvä verrattaessa esimer-kiksi 1950- ja -60-lukuihin,jolloin ientulehdukset jakaries olivat yleisiä, pro-fessori Stina Syrjänen Tu-run yliopiston hammas-lääketieteen laitokseltasanoo. Säännölliset ham-maslääkärikäynnit ovattärkeitä meille jokaiselle.

Tupakka aiheuttaa muutoksia suun limakalvoille. Ku-vassa tupakoitsijalle on kehittynyt kielen alapinnansuusyöpä.

VUODENTAKUU!VUODENTAKUU!555

UPO 4-levyinen Perheliesi

- leveys 50 cm- grillivastus- turvakytkin estää levyjen ja uunin käytön- alaosassa kätevä vetolaatikko- HUIPPUTUOTE: 5 vuoden takuu

Made in Germany

AEG huippupesukonehuippulinkouksella!

- energia- ja pesutulosluokka A- huippulinkous max 1600 r/min- HUIPPUTUOTE: 5 vuoden takuu

5390:- 2390:-Masku Kustavintie, puh 4347300

Avoinna: ma-pe 9-18 ja la 10-15

Kaarina Automestarintie, puh 2436066

Turku Nuppulantie 21, puh 2747300Avoinna: ma-pe 10-19 ja la 10-15

Made in Finland


UUSI RATKAISU!e-STUDIO digitaalituotteet ovat innovatiivisia uutuuksia jotka ratkaisevat kokonais-valtaisesti asiakirjatuotantosi.

e-st

udio

info

www.toshiba-do

c.com

• e-STUDIO kopioi• e-STUDIO tulostaa• e-STUDIO skannaa• e-STUDIO faksaa• e-STUDIO e-mailaa

Pitkämäenkatu 620250 TurkuPuhelin (02) 469 0888Teleax (02) 469 0890

Kalifornian rento elämän-meno ja Tihuanan latinalai-nen syke Meksikossa, Auck-landin ”pohjoismainen” ole-mus ja Maori-heimon alku-peräiset heimorituaalit,Australian suur-kaupungitBrisbane ja Sydney sekä lin-ja-automatka Gold Coastiapitkin, Singaporen uusi japerinteinen puoli. Siinämuutamia vastakohtia, joi-hin pääsee tutustumaan tälläupealla matkalla maailmanympäri. Kaikki retket jaruokailut ovat mukana pa-ketissa ja koko ajan Matka-Vekan matkanjohtaja huo-lehtii ryhmästä.

Matkaohjelma:Maanantaina 19.11.2001Lähtö klo 11.00 monitoimitaloKarinan luota, Itäinen Pitkäka-tu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossaMatka-Vekan matkanjohtajaottaa ryhmän vastaan. Lähtöklo 14.15 Finnairin lennollaNew Yorkiin, jonne saavutaanklo 15.55. Jatkolento Qantasinvuorolla Los Angelesiin klo19.00. Perille saavutaan klo21.59. Kuljetus hotelli Holly-wood Rooseweltiin ja majoit-tuminen.

Tiistaina 20.11.2001Aamiainen hotellissa. Aamiai-sen jälkeen lähdetään kiertoa-jelulle tutustumaan Hollywoo-din ja Los Angelesiin. Kier-roksen aikana lounastauko. Il-tapäivällä paluu hotelliin. Iltavapaata aikaa.

Keskiviikkona 21.11.2001Aamiainen hotellissa. LähtöUniversalin elokuvastudioi-hin. Iltapäivällä lounas, jonkajälkeen vapaata aikaa.

Torstaina 22.11.2001Hotellissa varhainen aamiai-nen, jonka jälkeen lähdetäänretkelle Meksikoon ja Tihua-naan. Meno-matkalla poike-

taan San Diegossa. Vietetäänmuutama tunti LatinalaisessaAmerikassa ja nautitaan lou-nas. Illalla palataan hotelliinLos Angelesiin.

Perjantaina 23.11.2001Aamiainen hotellissa. Aamu-päivällä mahdollisuus vielä le-vätä ennen pitkää lentoa. Ilta-päivällä kuljetus Los Angele-sin lentoasemalle, jos Qanta-sin lento Uuteen SeelantiinAucklandiin lähtee klo 21.30.Lentoaika on noin 13 tuntia.

Lauantaina 24.11.2001Tämä päivä ohitetaan konees-sa pitkän lennon ja aikavyö-hykkeen takia.

Sunnuntaina 25.11.2001Aamiainen lentokoneessa.Varhain aamulla klo 6.10 saa-vutaan Aucklandiin. Matkallakaupunkiin tehdään kiertoaje-lu ja nähdään samalla herääväkaupunki. Ennen hotelliin ma-joittumista tutustutaan vieläKelly Tarlston’s UnderwaterWorld & Antarctic -keskuk-seen. Puolen päivän jälkeenmajoittuminen hotelli Copt-horneen. Lounas. Iltaohjelmavapaa.

Maanantaina 26.11.2001Aamiaisen jälkeen lähdetäänretkelle Waitomoon ja Rotoru-aan. Majoittuminen QualityInn -hotelliin Rotoruassa. Il-lalla perinteinen Maori-illalli-nen ja kansantanssiesitys.

Tiistaina 27.11.2001Aamiainen hotellissa. Aamu-päivällä tehdään vierailu mao-rien käsityökeskukseen Wha-karewarewaan. Vieraillaanmyös Rainbow Spring & Farm-esityksessä. Puolelta päivinlounas. Illaksi palataan Auck-landiin hotelli Copthorneen.

Keskiviikkona 28.11.2001Aamiainen hotellissa. Päivävietetään Aucklandissa. Päi-

vän aikana ostosvapaata. Illal-linen.

Torstaina 29.11.2001Varhaisen herätyksen jälkeenlähdetään hotellista lentoase-malle. Qantasin lento Australi-aan Brisbaneen lähtee klo7.15. Aamiainen nautitaan len-tokoneessa kolme ja puoli tun-tia kestävän lennon aikana.Brisbaneen saavutaan klo 7.45paikallista aikaa. Tehdäänkaupunkikiertoajelu ja nauti-taan lounas, jonka jälkeen ma-joittuminen hotelli Gazeboon.Loppupäivä aikaa levätä.

Perjantaina 30.11.2001Aamiaisen jälkeen lähdetäänlinja-autolla kohti Coffs Har-bourin kaupunkia. Ajetaanhalki vehmaiden viininviljely-maiden ja upeiden rannikko-maisemien. Matkalla nautitaanlounas ja pysähdytään sopivis-sa kohdissa reitin varrella. Päi-vän ajomatkan jälkeen majoi-tutaan illalla hotelli CountryComfortiin Coffs Harbourissa.

Lauantaina 1.12.2001Aamiainen jälkeen matka jat-kuu kohti Sydneyn kaupunkia.Matkalla käydään HuntersValleyn kuuluisalla viininvil-jelyalueella. Tutustutaan kuu-luisiin Australian viineihinosallistumalla viininmaistajai-siin. Lisäksi nautitaan lounas.Vielä valoisaan aikaan saavu-taan Sydneyn kaupunkiin jamajoitutaan keskustassa sijait-sevaan Hotel Ibis World Squa-reen.

Sunnuntaina 2.12.2001Aamiaisen jälkeen kaupunki-kiertoajelu, jonka aikana tu-tustutaan mm. Sydneyn olym-pialaisten tapahtumapaikkoi-hin. Puolilta päivin tehdäänSail Venture -lounasristeilysatama-alueella. Risteilyn jäl-keen kierros jatkuu. Nähdäänmm. kuuluisa Oopperatalo jaeteläiset ranta-alueet. Illan-

suussa paluu hotelliin.Maanantaina 3.12.2001Aamiaisen jälkeen lähdetäänretkelle Sydneyn ulkopuolelle,Sinisille Vuorille. Ajomatkanoin kaksi tuntia. Puolilta päi-vin nautitaan lounas. Iltapäi-vällä paluu kaupunkiin ja vie-raillaan Sydneyn eläintarhas-sa, Taronga Zoossa, jossa näh-dään kaikki Australialle tyy-pilliset eläimet. Illansuussapaluu hotelliin.

Tiistaina 4.12.2001Aamiaisen jälkeen aikaa tehdäostoksia kauppakeskuksissa,jotka sijaitsevat lähellä hotel-lia. Puolilta päivin lähtö Syd-neyn lentoasemalle, josta Qan-tasin lento Singaporeen lähteeklo 13.30. Lentoaika noin kah-deksan tuntia. Päivällinen len-non aikana. Singaporeen saa-vutaan klo 18.30 paikallista ai-kaa. Kuljetus hotelli MarinaMandariniin.

Keskiviikkona 5.12.2001Aamiaisen jälkeen tehdäänkiertoajelu, jonka aikana tu-tustutaan uuteen ja vanhaanSingaporeen. Nähdään parla-menttitalo ja kaupungintalo,kiinalainen kaupunginosa jasatama. Pysähdytään jaloki-vien tukkukaupassa, orkidea-puistossa sekä ajetaan läpi”Pikku-Intian” kaupungino-san. Lounas, jonka jälkeen va-paata aikaa.

Torstaina 6.12.2001Aamiainen hotellissa. Päiväaikaa ostoksille ja kaupunkiintutustumista varten omatoimi-sesti. Lounas nautitaan kiina-laisessa ravintolassa. Illansuussa lähdetään retkelle Sen-tosan saarella, Sentosa Twi-light -esitykseen. Tehdään aje-lu köysiradalla, vieraillaan ak-vaariossa ja seurataan valo- jamusiikkiesitystä.

Perjantaina 7.12.2001Aamiainen hotellissa. Aamu-

päivällä vielä aikaa tehdä vii-me hetken ostoksia. Myöhääniltapäivällä lähtö hotellista ris-teilylle Singaporen lahdelleperinteisellä Junk-proomulla.Risteilyn aikana nautitaan il-lallinen. Illallisen jälkeen kul-jetus Singaporen lentoasemal-le, josta Finnairin lento Hel-sinkiin lähtee klo 21.35.

Lauantaina 8.12.2001Varhain aamulla klo 6.05 saa-vutaan Helsinkiin, josta kulje-tus Turkuun monitoimitaloKarinaan.

Matkan hinta:jäsenet 24650 markkaaei-jäsenet 24770 markkaa

Matkalle ei myydä erillisiänais- ja miespaikkoja. Yhdenhengen huoneen lisämaksu4200 markkaa.

Hintaan sisältyy:* kuljetus Turku-Helsinki-

Vantaa-Turku* ohjelmassa mainitut lennot

turistiluokassa* majoitukset ensimmäisen

luokan hotelleissa 2-hengenhuoneissa

* ohjelmassa mainitut ruokai-lut

* ohjelmassa mainitut kulje-tukset

* ohjelmassa mainitut retket* lentokenttäverot* paikallisoppaiden palvelut* Matka-Vekan matkanjohta-

jan palvelut alkaen Helsin-gistä ja päättyen Helsinkiin

Ilmoittautumiset ja lisätie-dustelut: Matkarin toimistoonpuhelin 2657 913

Matkanjohtaja:Matka-Vekan matkanjohtaja

Hyvä tietää:Australiaan tarvitaan viisumi,jota varten toimitettava passinkopio 1 kk ennen matkan al-kua Matkarin toimistoon. Pas-sin tulee olla voimassa vielä 6kk matkan jälkeen. Gam-malglobuliini- ja jäykkäkou-ristusrokotukset tulee olla voi-massa. Jos matkustajalla onjokin lääkitystä vaativa sai-raus, tulee keskustella lääkärinkanssa siitä, mitä asioita tuleeottaa huomioon ennen matkaaja matkan aikana. Suositellaanmatkavakuutuksen tekemistä.Peruutusehdot saatavana Mat-karin toimistosta.

Vastuullinenmatkanjärjestäjä:

Matka-Vekka Oy

Maailmanympärimatka Kalifornia - Uusi Seelanti - Australia - Singapore 19.11. - 8.12. 2001


Liha-alan tukkuliike

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

Tilaukset ja konttori p. 2385340

Kauppiaat, ravintolat,baarit, työmaaruokalat,

grillit ym.kääntykää luottamuksella

puoleemme liha- jamakkaraostoissanne.

Keräys – tämänpäivän talkoot

Eräs tämän päivän talkoomuo-to on keräys. Sen tuotolla voi-daan ostaa huippuunsa vietyäammattitaitoa ja -osaamista,tuotekehittelyä, rakentaa teh-täväänsä suunniteltuja hoito-yksiköitä ajanmukaisine lait-teistoineen samoin kuin jo-kaista kansalaista lähelle tule-vaa terveyskasvatusta.

Syöpäkeräys on luonut 50vuoden ajan Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen syöväntor-juntatyön pohjan. Kansan käsion ollut karttuisa. Suurlahjoi-tusten avulla on voitu käynnis-tää ajankohtaiseksi katsottujaprojekteja. Kuitenkin vuosi-

kymmenien kuluessa todellisiasuurauttajia ovat olleet lou-naissuomalaiset, jotka uskolli-sesti vuodesta toiseen ovat tu-tuksi käyneelle kerääjälle an-taneet setelinsä ja kirjoittaneetnimensä keräyslistaan. Heidänsäännöllisen tukensa ansiostaon voitu järjestää eräs maail-man parhaista yleisistä syö-vänhoito- ja kuntoutusjärjes-telmistä.

Keräysraha saa seu-rakseen veromarkkoja

Meillä Suomessa on vuosi-kymmenten aikana muotoutu-nut hyvin toimiva yhteistyönmalli. Kansalaisjärjestö – esi-merkiksi Lounais-Suomen

Syöpäyhdistys r.y. – on otta-nut käyttöön hyväksi ymmär-retyn tutkimus-, hoito- tai kun-toutusprojektin. Se on aloitettupienissä puitteissa ja sitä onjatkuvasti kehitetty. Kun siitäon saatu kokemuksia muuta-man vuoden ajalta, asia esitel-lään terveydenhuoltovirano-maisille. Samalla keskustel-laan laajentamisaikeista ja yh-teiskunnan mukaan tulosta.Valtion ja kuntien terveyden-huoltoviranomaiset tukevat tu-loksia tuottavia yrityksiä. Onhuomattu, että vapaan yhdis-tystoiminnan ja yhteiskunnal-lisen tuen yhteistyö terveyden-huollon alueella on järkevää jakansalaisia parhaiten hyödyt-tävää. Keräysrahalla saadaanaikaan veromarkkojen tukea.

Keräyksissä on erojaHiljan ovat keskustelun ai-

heeksi tulleet hyväntekeväi-syyskeräykset, joiden kalliitakuluja on ihmetelty. Jotkut yh-distykset ovat käyneet kaup-paa erilaisilla tuotteilla toimin-tansa tukemiseksi, mutta kor-keat postitus- ja painatuskulutovat syöneet tuloksesta toisenpuolen.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen keräysjärjestelmä onvuosikymmenien kehityksentulos. Siitä on haluttu tehdätuttu ja luotettava.

Tuttuus syntyy, kun yhdis-tyksen toiminnassa olevat va-paaehtoiset vuosi toisensa jäl-keen toteuttavat keräyksen. Si-tä ei anneta keräyksien organi-sointiin erikoistuneiden yritys-ten kilpailtavaksi ja toteutetta-vaksi. Tuttu henkilö keräyslis-tan kanssa on aivan toista kuinpuhelimen välityksellä tehtä-vää hoitava tuntematon ke-räysfirman työntekijä. Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen keräyskulut ovat 50 vuo-den ajalta olleet 10–20 prosen-tin luokkaa. Syöväntorjunnansuurkeräyksiin on saatu yhdis-tyksessä mukaan paljon va-paaehtoisia ja keräyskulut ovatolleet 1–5 prosentin luokkaakeräystuloksesta.

Mainittakoon, että maammesuurimman vuosittaisen ke-räyksen, Yhteisvastuukeräyk-sen kulut ovat 12–13 prosent-tia tuloksesta.

Usein, ei kuitenkaan aina,kerääjä on sairauden asiantun-tija. Hän itse on sairastunutsyöpätautiin, mutta hoidettuoireettomaksi. Jos keräykseenrahaa antavalla on jotakin ky-syttävää, vastaus tulee ilmanmiettimisiä ja kakisteluja.

Tiedotus edistää luotetta-vuutta. Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. tiedottaa jokai-seen toiminta-alueen 63 kun-taa leviävässä Syöväntorjunta-sanomissa keräystuloksesta jakohteista, mihin saadut rahaton käytetty.

Uskollisuudella onhyvä peruste

Eräs turkulainen eläkeläi-nen, joka on lahjoittanut vuo-sittain ison setelin syöväntor-juntakeräykseen, sanoo, etteihän tee sitä yksin kerääjänäolevan hyvän naapurin vuoksi.Hän sanoo itseänsä uskollisek-si tukijaksi ja perustelujaanmaanläheisiksi: ”Tuen Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistystä,koska se tekee pienin kustan-nuksin suuriarvoista työtä.

Saattaa olla, että jonakin päi-vänä itse syöpään sairastuttua-ni turvaudun yhdistyksenapuun. Tai vaikka pysyisinkinterveenä, on minulla kuitenkinhyvä mieli, koska näin olenvoinut omalta vähäiseltä osal-tani tukea lähimmäiseni nope-aa hoitoon pääsyä sekä siihenkuuluvaa kuntoutusta ja so-peutumisvalmennusta.”

Tänä päivänä haikaillaan vanhoja hyviäaikoja. Otetaan esimerkiksi talkoot, joillakyläkunnittain autettiin lähimmäisiä. An-nettiin ammattitaitoa ja voimaa hartia-pankista ja pantiin ahdinkoon joutunei-den asioita kuntoon. Sotien jälkeinen val-tava muuttoliike maaseudulta kaupunkei-hin on saanut aikaan uudenlaisen tilan-teen. Suurten kerrostalojen asukkaatsaattavat jäädä vieraiksi toisilleen. Tässäympäristössä ei ongelmia enää ratkaistatalkoilla, koska avun tarpeen kasvot ovatmuuttuneet. Mutta onneksi myös avunantajien kekseliäisyys on seurannut ai-kaansa.

Syöpäkeräyson syöväntorjuntatyön pohja Tilintarkastustoimisto KHT-yhteisö

Linnankatu 26 C20100 TURKUPuhelin (02) 273 2700Telefax (02) 250 2820

KPMG

Sairaanhoitaja Anne Vähämäki (oik.) näkee Syöväntor-juntatalkoot-kampanjan tärkeäksi Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toiminnassa. Keräystoiminnan avulla yh-distys pystyy tarjoamaan syöpäpotilaille ja heidän lähei-silleen palveluja, jotka täydentävät julkisen vallan terve-yspalveluja. Rouva Siiri Taneli osallistuu keräyksiin, joi-den varat ohjautuvat lyhentämättöminä ilmoitettuihinkeräyskohteisiin.

Artikkelin kirjoittaja on tie-dotuspäällikkö, rovasti Jou-ko Hallia, joka on osallistu-nut Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toimintaanlähes 40 vuoden ajan. JoukoHallia on myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenkeräyslistan kanssa kulke-nut vapaaehtoinen syövän-torjuntatyöntekijä.

KAMPAAMOMARITA

Kupittaankatu 10820810 Turku02-235 9145

NOUSIAINEN - LEMU - ASKAINEN - VELKUA


Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen perustamiseen aika-naan vaikutti merkittävästivuonna 1950 suurella innollatoimeenpantu keräys ”syöpäävastaan”. Keräys tuotti 10 mil-joona silloista markkaa ja ker-tyneillä varoilla hankittiinhuoneisto Turusta majoitusti-laksi niitä potilaita varten, jot-ka tulivat maaseudulta silloi-seen lääninsairaalaan saamaansyövänhoitoa.

1960-luvulla lähdettiin ra-kentamaan Turun Vähä-Heik-kiläntiellä sijaitsevaa Radium-kotia. Kun se siirtyi TYKS:nomistukseen ryhdyttiin TurunItäiselle Pitkällekadulle raken-tamaan monitoimitaloa, jokapalvelee tänäkin päivänä syö-vän ennaltaehkäisyä ja var-haistoteamista sekä jo sairas-tuneiden ihmisten jälkitarkkai-lua.

Monitoimitalo Karina kät-kee sisälleen myös potilaidenja omaisten majoitustilat, syö-päneuvonta-aseman toimitilatja yhdistyksen laajan jäsenpal-velun toimitilat.

Toiminta laajeni 1980- lu-vun puolivälin jälkeen TurunHirvensalon KaistarniemeenMeri-Karinan toiminta-ja pal-velukeskushankkeen myötä.Hirvensalon Kaistarniemeenon noussut toiminta- ja palve-lukeskus, joka on keskittynytlähinnä syöpäpotilaiden ja hei-dän läheistensä sopeutumis-valmennus- ja kuntoutuskurs-sitoimintaan.

Lisäksi alueelle on raken-nettu neljäkymmentä palvelu-vuokra-asuntoa ja maammekolmas saattohoitokoti, jokaon nimetty Karinakodiksi.Saattohoitokodin paikkalukuon kaksikymmentä ja kodintoiminnan tuloksellisuus pe-rustuu pitkälti siihen, että Tu-russa on harjoitettu jo läheskahden vuosikymmenen ajankotisairaanhoitoa, joka myösohjaa sairauden loppuvaihees-sa potilaita kotihoidosta saat-tohoitokotiin, ellei kotihoitoole enää mahdollista.

Vuoden 1997 syksyllä val-mistui Meri-Karinan toiminta-keskuksen II-vaihe, joka käsit-tää juhlasalin, lapsisyöpäpoti-laiden monitoimitilat sekä yh-distyksen hallinnon, kotisai-raanhoidon sekä ryhmätyös-kentelyyn soveltuvat toimiti-lat. Samanaikaisesti saneerat-tiin myös toimintakeskuksenI-vaiheen aikana rakennetutkeittiö- ja saunatilat. Vuoden1997 joulukuussa 20-paikkai-nen toipilasyksikkö viihtyisinesauna- ja kokoontumistiloi-neen valmistui aikaisemman

majoitussiiven välittömäänyhteyteen.

Ikääntyneille Karina-ranta

Viime vuoden marraskuus-sa käyttöön vihitty tehostetunpaleluasumisen koti Karina-ranta on noussut Turun yhdel-le hienoimmista rakennuspai-koista. 14 asuntoa käsittävä ra-kennus on tarkoitettu iäkkäil-le, pitkäaikaissairaille tai vam-maisille henkilöille, jotka sai-raudestaan tai vammastaanhuolimatta haluavat asuaomassa asunnossaan.

Meri-Karinan alueen tontinomistaa Turun kaupunki.Tonttimaata on hankkeidenkäytössä yhteensä kuusi heh-taaria. Turun kaupunki on kii-tettävällä tavalla osallistunuthankkeiden kehittämiseen jamyönteisellä sekä yhteistyöha-luisella toiminnallaan mahdol-listanut niiden toteuttamisen.Meri-Karinan alueen 8300m2:ä käsittävien rakennustenkokonaisinvestoinnit ovat tä-hän mennessä maksaneet 72,3miljoonaa markkaa. Tästä Ra-ha-automaattiyhdistyksenavustusosuus on yhteensä 26miljoonaa markkaa. ValtionAsuntorahasto on lainoittanutpalveluvuokra-asuntoja yh-teensä 11 miljoonalla markal-la. Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen hankkeisiin saamienlahjoitus- ja keräys-varojenosuus on 35,3 miljoona mark-kaa. Näin merkittävä vapaaeh-toinen tuki osoittaa, miten tär-keänä kansalaiset syöväntor-juntatyön kokevat.

Joukkotarkastuksiayhä useammille

On selvää, että kaikki tällai-set hankkeet tarvitsevat hyvinpaljon varoja. Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y. on ko-ko toimintansa ajan perustanutkaiken uuden toiminnan käyn-nistämisen suurten kansalais-keräysten varaan.Esimerkiksi viimeksi kulu-neen vuosikymmenen aikanaoireettoman väestön joukko-tarkastusten laajeneminen yhäuseampaan ikäryhmään ja erisyöpämuotoihin on ollut mah-dollista juuri keräystoiminnanavulla.Kotisairaanhoidon käynnisty-minen on ollut hyvin suureltaosin riippuvainen juuri keräys-toiminnasta. Hyvin merkittäväosuus yhdistyksen toiminnastaperustuu siihen, että yhdistys

on saanut vuosikausia merkit-tävää tukea alueen väestöltä.

Lasten syövän tutki-mus etenee

Voidaan myös sanoa niilleihmisille, jotka ehkä miettivättarvitaanko keräystoimintaa jamenevätkö rahat siihen tarkoi-tukseen, johon niitä kerätään,että esimerkiksi 1990-luvunalkuvuosina suoritettujen syö-päkeräysten tuotolla pystyttiinperustamaan Turun yliopis-toon lasten syöpä- ja veritau-tien tutkimusjohtajan lahjoi-tustoimi neljän vuoden ajaksi.Keräysvaroja hankkeeseenkäytettiin yhteensä 1,4 miljoo-naa markkaa. Rahoja ei heitet-ty ”Kankkulan kaivoon” silläviime vuosina lasten syöpätau-tien hoitotulokset ovat paran-tuneet merkittävästi.

50-vuotisjuhlakeräystulossa

Kuluvana vuonna järjeste-tään Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen 50-vuotisjuhla-vuoden suurkeräys, joka onsamalla Syöväntorjuntatalkoot- kampanjan 25-vuotiskeräys.Suurkeräyksen tuotto käyte-tään kokonaisuudessaan Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen hyväksi. Keräyskohteinatulevat olemaan uuden polikli-nikka- ja seulontakeskuksenrakentaminen Turkuun ja sin-ne hankittavat uudet tutkimus-laitteistot, vapaaehtois- ja tu-kihenkilötoiminnan tehostami-nen sekä lapsisyöpäpotilastoi-minnan tukeminen. Keräysva-roja tullaan myös käyttämäänsyöpäpotilaille tarkoitettujennykyisten palvelujen tehosta-miseen ja kehittämiseen. Yh-teiskunnan vähentäessä palve-

lutuotantoaan vapaaehtoisjär-jestöjen osuus tulee kasvamaan.

Jälkitarkastukset ovatvälttämättömiä

Keräyksen avulla tuodaanesille myös jälkitarkastustenmerkitys. Kenenkään syöpä-potilaan ei pitäisi jäädä hänel-le määrättyjen ja hänelle vält-tämättömien jälkitarkastustenulkopuolelle.Syöpäjärjestöissä ollaan va-kuuttuneita siitä, että taloudel-liset vaikeudet ovat siirtäneetusean potilaan menoa jälkitar-kastukseen. Jälkitarkastus ontässä mielessä laiminlyöty.

Syöpäyhdistyksessä tiede-tään, mitä tulee maksamaanpotilaalle ja koko yhteiskun-nalle, jos potilaan kannaltavälttämätön jälkitarkastustoi-minta laiminlyödään. Tarkoi-tuksena on, että yhteistyössäterveysviranomaisten ja Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen ylläpitämän PoliklinikkaKarinan kanssa tätä jälkitar-kastustoimintaa tullaan tehos-tamaan.

Keräystuotolla tullaan kokoväestön syöpätietoutta lisää-mään ja tarkoituksena onkäynnistää laaja alueellinentoiminta. Syöpäyhdistyksenasiantuntijat tulevat yhteis-työssä paikallisten terveys- jasosiaaliviranomaisten kanssatekemään tätä työtä.

Vapaaehtoistyön-tekijöille koulutusta

On olemassa myös alue, jo-ka tulee tulevaisuudessa laaje-nemaan hyvin merkittävästi.Tilannehan on se, että yksi yh-teiskunnassa kasvava sektorion vapaaehtoistyö.

Suurkeräyksen tuotolla tul-laan kouluttamaan huomattavamäärä vapaaehtoistyöntekijöi-tä yhdistyksen toiminta-alu-eelle. Tarkoituksena on kou-luttaa tukihenkilöitä ja vapaa-ehtoisauttajia erilaisiin sellai-

siin tehtäviin, joihin he sovel-tuvat peruskoulutuksensa,oman sairauskokemuksensatai oman mielenkiintonsa pe-rusteella.

Vapaaehtoistyöntekijälle py-ritään löytämään sellainen mie-lekäs tehtävä, jota hän haluaaitse tehdä ja jossa hän voi par-haiten auttaa lähimmäistään.

Miten suurkeräys to-teutetaan?Suurkeräys tullaan toteutta-maan siten, että yhdistyksentoimialueen kuntiin peruste-taan keräystoimikunnat ja nii-hin vapaaehtoiset keräysjohta-jat ja keräysaluevastaavat, jot-ka hankkivat ympärilleen ke-rääjiä. Yhdistyksen toimialu-eella tarvitaan lähes 70 keräys-toimikuntaa ja noin 200 alue-vastaavaa. Jotta keräys onnis-tuisi hyvin, se vaatii kaikkiaannoin 4000 vapaaehtoista lista-kerääjää.

Jos haluaa osallistua kam-panjaan kerääjänä, toimikun-nan jäsenenä tai keräysjohtaja-na, tai mikäli haluaa ohjatajonkun tempauksen tuoton taioman lahjoituksensa tähän ke-räykseen voi ottaa yhteyttäsuoraan Lounais-Suomen Syö-päyhdistykseen, puhelin 02-2657 666.

Keräyslupa on voimassa ko-ko kuluvan vuoden, muttaovelta ovelle -tehokampanjatoteutetaan syyskuussa.

Tavoitteena kuusi mil-joonaa

Suurkeräyksellä on tarkoi-tus saada kokoon varoja kuusimiljoonaa markkaa. Kampan-jassa ovat mukana kaikki Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toiminta-alueeseen kuulu-vat kunnat. Keräyksen piirissäolevien kuntien väestöpohjaon 500 000 ihmistä. Rahalli-nen päämäärä saavutetaan, josjokainen lahjoittaa keräykseen12 markkaa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. täyttää 50 vuottaSyöväntorjuntatalkoot - kampanjaa toteutettu 25 vuotta

Kansalaiskeräykset mahdollistavat yhä tehokkaamman syövänhoidon ja sopeutumisvalmennuksen kehittämisen

Kansalaisjärjestöt, joihin keskeisesti kuuluu myösLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., ovat kautta kokoolemassaolonsa ajan perustaneet toimintansa laajojenkansalaiskeräysten varaan. Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. toteuttaa kuluvana vuonna maakun-nallisen suurkeräyksen, jossa keskeisin keräysmuotoon syyskuussa suoritettava ovelta ovelle listakeräys,mutta jossa tullaan myös myymään kampanjaesinettälähinnä yrityksille ja yhteisöille. Lisäksi lapsisyöpäpo-tilaiden hyväksi myydään pinssejä. Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen Syöväntorjuntatalkoot-suurkam-panjaan voi osallistua muillakin keinoin kuin toimialistakerääjänä. Aikaisempina vuosina hyviä tuloksiaon saatu pitopäivällisten, konserttien, myyjäisten jaerilaisten tempausten tuottamilla tuloilla.

Yhdistyksen toiminta-alueen oppilaitosten opettajat ja oppilaat ovat kiitettävällä tavalla jo neljännesvuosisadan ajanosallistuneet kerääjinä Syöväntorjuntatalkoot - kampanjaan

Historiallinen keräysjulisteSyöväntorjuntatalkoot -kampanjan tunnuksenavuosina 1977-1981 oli mehiläinen.


Neljä iloista naista venytteleepainot ranteissa Meri-Karinansalilla kuntohoitaja Pasi Ve-san johdolla. Heillä on hymyherkässä – pitkästä aikaa.

Kaikilta neljältä on leikatturintasyöpä. He kaikki ovat pa-rin viime vuoden aikana joutu-neet kestämään elämänsä ran-kinta ravistelua, ensimmäises-tä syövän epäilystä kidutta-vaan odotukseen, leikkauk-seen, hoitoihin, kipuihin ja pa-haan oloon – ja hoitojen jäl-keen siihen, että onkin äkkiäomillaan aloittamassa elämääuudelleen.

– Diagnoosin jälkeen ehkäpahin kohta oli siinä, kun sä-dehoito loppui, tunnustaa Rai-li Hyväri.

– Tunsin jääneeni jotenkintyhjän päälle, ihmisten jouk-koon jotka eivät oikeastaanymmärrä mitä minulle on ta-pahtunut. Hoitoprosessi onniin tiivis, että se kantaa ja tu-kee yli ensimmäisen ajan,mutta sen jälkeen on tuki vielätarpeen.

Siihen tarpeeseen helsinki-läinen Raili Hyväri lähetti ha-kemuksensa Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen toiminta- japalvelukeskuksen sopeutumis-valmennuskurssille Turun Me-ri-Karinaan.

– Tämä on juuri sitä mitätarvitsin! Kuntouttavaa lomaa,vankkaa tietoa ja samalla pur-kautumispaikan, jossa tapaasamalla tasolla olevia naisiajoille voi puhua ihan kaikesta.

Samassaveneessä

Keravalainen Leena Lepis-tö sekä helsinkiläiset SusanneLind ja Olga Galkin myötäi-levät Railia:

– Täällä ollaan kaikki sa-massa veneessä. Itketään kunitkettää, sitten nauretaan yh-dessä.

Sopeutumiskurssin iloinenilmapiiri oli kaikille yllätys.Sekä Olga että Raili miettivätkauan, hakeako kurssille ol-lenkaan. Olgan rintaleikkauk-sesta on jo kaksi vuotta.

– Minä ajattelin että sinneon varmaan pitkät jonot; ettämuut tarvitsevat kurssia enem-män kuin minä; etten minä voiitselleni sellaista suoda... Lap-set sitten puhuivat minut ym-päri. Ja minusta tämä on ollutaivan ihanaa!

Raililla oli toinen syy epä-röidä.

– Minä pelkäsin että tämäolisi synkkää, sairauskeskeistäja ikävää. Kaksi viikkoa jos-sain tuntemattomassa paikassasamassa huoneessa jonkunvieraan ihmisen kanssa. Nytolen tosi iloinen, että uskalsintulla! ja ihanaa, että Olgakinuskalsi: hän on maailman pa-ras huonekaveri.

Kahdessa viikossa Meri-Karinan rantamaisemat ovattulleet tutuiksi. Painavien asia-luentojen lomaan on mahtunutsytyttäviä jumppahetkiä, vesi-jumppaa, terapiaa sekä ryh-mässä että yksityisesti, musii-killa ja ilman; saunailtoja, te-atteria, ja kaikkien arvion mu-kaan mahtava päätösjuhla.

– Kaikki toimii täällä kuinunelma. Oli ongelma mikä hy-vänsä, aina se järjestyy. Eri-tyiskiitos Liisa Ilvekselle,vastaavalle hoitajalle! vaatiiOlga Galkin.

Leena Lepistö kehuu kokokurssin porukkaa:

– Se on tärkeätä, että kaikkiovat samalla viivalla. Ettei ku-kaan välitä, montako karvaakelläkin on päässä.

Rintsikat poisja uimaan

Kaikki myöntävät jännittä-neensä aluksi toisiaan.

– Sitä kesti päivän, Leenamuistaa. – Toisena päivänäkaikki vapautuivat. Uimaan

mennessä heitettiin rintsikatpois eikä välitetty uikkareista.Täällä ei tarvitse pelätä arvos-telua.

Rinnan menetys on naiselleaina kova paikka. Siitäkin onkurssilla keskusteltu.

Näistä neljästä vain Olgallaoli radikaalileikkaus. Muutselvisivät ilman rinnan pois-toa.

Raili myöntää ajatelleensasitä pelolla.

– Juuri ennenkuin nukah-din, kirurgi kysyi lupaa rinnanpoistamiseen, jos se olisi tar-peen. Minulta pääsi itku. Sa-noin että jos se nyt on pakko...

Susanne myöntää olleensaleikkaukseen mennessään niinsekaisin, ettei muista mitä ki-rurgi puhui.

– Minulla ei ollut niinkäänmielessä rinnan menetys kuinse, miten pystyn leikkauksenjälkeen liikkumaan. Koko sai-raus alkoi selkäsäryllä, ja kestikauan, ennenkuin huomattiin,että kysymyksessä oli rinta-syöpä. Selästä leikattiin me-tastaasi.

Olgan rinnassa todettiinkolme erillistä kyhmyä, joittentakia rinta poistettiin.

– En tiedä oliko se nyt niinkauheata, hän sanoo.

– Minulla on jo ikää senverran, etten halunnut liittyäjonoon uuden rinnan rekonst-ruoimiseksi. Proteesilla pärjääihan hyvin.

Kivuista kurssin naiset pu-huivat myös.

– Kipu kestää yllättävänkauan, Raili sanoo.

– Minulla oli kipuja rinnas-sa vielä vuosi leikkauksen jäl-keen. Kuntoutusvoimistelu pi-ti aloittaa heti, etteivät kudok-set jämähdä paikalleen. Nes-tettä kertyi, imusolmukkeetpaisuivat, sattui vietävästi –mutta hampaat irvessä pyöritinkättä aina joka välissä.

Samantapaista ja erilaista-kin jumppaa on jatkettu täälläMeri-Karinassa, mutta ei enäähampaat irvessä. Jumpparitantavat ohjeita siitä, mitä ko-tona kannattaa tehdä, mitkäliikkeet ovat hyvästä ja mitkäeivät.

Kurssin päättävät naiset läh-tevät kotiin oman tunnustuk-sensa mukaan helpottuneina,tasapainoisempina, varmempi-na ihmisinä.

Tämän kahden viikon tieto-määrän purkaminen alkaa vas-

ta, kun palaamme normaaliar-keen. Varmasti vie aikaa mut-ta sehän voi olla ja onkin hyväasia.

– Nyt tiedämme, että kyllätämä tästä. Elämä on vain hei-tellyt meitä vähän kovakourai-

sesti, mutta nyt se johtaa taaseteenpäin, Raili Hyväri tulkit-see kaikkien puolesta.

Teksti Eva LatvakangasKuvat Jane Iltanen

”Jokainen päivä onkysymys kestämises-tä. Mitä meille siitäyli jää on puhdastavoittoa meille.”

Tommy Tabermann

Rintasyöpäkurssilta tukea elämän ilolle

Olga Galkin (vas.) , Susanne Lind, Raili Hyväri ja Leena Lepistö jumppaavat kunto-hoitaja Pasi Vesan johdolla korvat iloisesti höröllä: kotijumppaa varten on ongitta-va kurssin viimeisetkin vihjeet.

Rintasyöpäpotilaitten sopeutumisvalmennuskurssin parasta antia on ollut iloinenyhteisyys, todistavat Leena, (vas.) Susanne, Olga ja Raili. Kaikesta on voinut pu-hua.

SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSITSYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN

MERI-KARINASSA TURUSSA VUONNA 2001Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa.Toiminnan tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi oman elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensasopivaa kuntoutusta. Tärkeimpänä tehtävänä on järjestää toimintaa, joka edistää psykososiaalista kuntoutumista jahelpottaa potilaan ja hänen omaistensa selviytymistä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta sekä nopeuttaa paluutaterveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia.Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirinkuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakuaika kursseille päättyy kuukautta ennenkurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Tässä luettelossa on mainittu ajalla 1.3. -31.12.2001 järjestettävät kurssit.

AVANNELEIKATUT: Avanneleikatut ja heidän läheisensä (RAY) 08.04. - 11.04.2001Avanneleikatut (TYKS) 11.08. - 13.08.2001

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 26.02. - 03.03.2001Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 17.04. - 22.04.2001Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 02.09. - 08.09.2001Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 22.10. - 28.10.2001Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 26.11. - 01.12.2001

GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat (KELA) 01.04. - 06.04.2001Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 15.10. - 20.10.2001

HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset potilaat ja heidän läheisensä (KELA JA RAY)09.07. - 14.07.2001LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi (KELA) 06.07. - 08.07.2001

Lapsisyöpäpotilasperheet (KELA) 16.07. - 21.07.2001Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (TYKS) 27.12. - 30.12.2001

NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) 03.06. - 08.06.2001Pärjää ilman vanhempia -sopeutumisvalmennuskurssi14 - 17-vuotiaille (KELA) 11.06. - 16.06.2001Päivä elämälleni - kurssi 16 - 40-vuotiaille (TYKS) 04.08. - 05.08.2001Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) 30.07. - 04.08.2001Ruotsinkielisten nuorten parikurssi (järj. Pohjanmaan 28.08. - 01.09.2001Syöpäyhdistys r.y.) (KELA)

PARIKURSSIT KAIKILLE Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 12.03. - 17.03.2001SYÖPÄPOTILAILLE: Parikurssi (järj. Satakunnan Syöpäyhdistys r.y.) (KELA) 23.04. - 28.04.2001

Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen(järj. Etelä-Suomen Syöpäyhdistys r.y.) (KELA) 21.05. - 26.05.2001Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 23.08. - 28.08.2001Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen(järj. Etelä-Suomen Syöpäyhdistys r.y.) (KELA) 19.11. - 24.11.2001

RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 26.03. - 31.03.2001Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä(järj. Pirkanmaan Syöpäyhdistys r.y.) (KELA) 02.05. - 07.05.2001Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 25.06. - 04.07.2001Parisuhdekurssi rintasyöpäpotilaille (KELA) 25.06. - 04.07.2001Rintasyöpäpotilaat (KELA) 13.08. - 22.08.2001Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä(järj. Etelä-Suomen Syöpäyhdistys r.y.) (KELA) 17.09. - 22.09.2001Rintasyöpäpotilaat (TYKS) 29.10. - 11.11.2001Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 29.10. - 11.11.2001Rintasyöpäpotilaat (KELA) 03.12. - 12.12.2001

MUUT KURSSIT: Ruoansulatuskanavan syöpäpotilaat läheisineen (KELA) 19.03. - 24.03.2001Ruoansulatuskanavan syöpäpotilaat läheisineen (KELA) 09.09. - 14.09.2001Pään ja kaulanalueen syöpäpotilaat läheisineen (KELA) 28.05. - 02.06.2001Kaikki syöpäpotilaat (järj. Etelä-SuomenSyöpäyhdistys r.y.) (KELA) 23.07. - 28.07.2001Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat läheisineen (KELA) 24.09. - 29.09.2001Kaikki syöpäpotilaat (KELA) 12.11. - 17.11.2001Läheisensä menettäneet (RAY) 30.03. - 01.04.2001Läheisensä menettäneet (RAY) 03.12. - 06.12.2001

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa.Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan jatyöttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyttekemästä työtä.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKUPuhelin 02-2657 666 Telefax 02-2657 618


POLIKLINIKKA KARINA

● erikoislääkäreiden vastaanotot● kirurgisia toimenpiteitä● gynekologisia

ultraäänitutkimuksia● laboratoriotutkimukset● irtosolunäytteiden otto (Papa)

myös ilman lähetettä● siemennestetutkimukset● lapsettomuustutkimukset

Erityisedut syöpäpotilaillepoliklinikalla:

- ei poliklinikkamaksua(40 markkaa)

- laboratoriomaksutpotilasalennuksin

Erityisedut syöpäyhdistyksenjäsenille:

- laboratoriomaksutjäsenalennuksin

avoinnama–to klo 8-18,perjantaisin suljettu

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariPaavola AllanRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli Kalevi

KIRURGIAAuranen AarreKoskivuo IlkkaVänttinen Esko

ONKOLOGIAAhokoski OutiAsola Raija (ei uusia potilaita)Huovinen RiikkaKankuri Minna (erikoistuva)Kellokumpu-Lehtinen P-LKätkä KaleviMinn HeikkiMännistö EsaNordman EevaOllila Marja (erikoistuva)Ristamäki RaijaSalminen Eeva(toistaiseksi ei vastaanottoa)Valavaara Ritva(ei uusia potilaita)

PSYKIATRIAHeikkilä Jyrki (ei uusia potilaita)

SISÄTAUDITAsola MarkkuPakarinen Christel(toistaiseksi ei vastaanottoa)Remes KariSeppälä Pentti (ylilääkäri)Toivanen Auli

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU puh. 2657 911

Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille)2657 920 (rintaproteesit, klo 11.00–11.30, 14.00–14.30)2657 933 (röntgen)2657 921 (laboratorio)

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Uskontunnustusten ja elämänkatsomustenvälistä saattohoitoa koskeva yhteistyöryhmä järjestää koulutustilaisuudenkertomisen ja ymmärtämisen vaikeuksista pahanlaatuisissa sairauksissaMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Seiskarinkatu 35, Turku

MAANANTAINA 5.3.2001 KLO 9.00 – 16.00.Keskustelutilaisuuden tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää vaikeasti sairasta potilasta sairauden erivaiheissa ja häntä hoitavaa henkilökuntaa.

Koulutustilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Paneelikeskustelua varten voi etukäteen lähettääkysymyksiä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, telefax 02-2657668 tai sähköposti [email protected].

Osanottomaksu on 100 markkaa sisältäen ruokailun ja kahvit. Ilmoittautumiset yllä olevaan osoitteeseen28.2.2001 mennessä.

OHJELMAPaikka: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35,TurkuAamupäivän puheenjohtajana toimii dosentti, ylilääkäri Jouko Viljanto

klo 09.00 – 09.10 Tervetuloa koulutuspäivään!- toimitusjohtaja Kari Ojala

klo 09.10 – 09.30 Kertominen ja ymmärtäminen – Mitä sanat merkitsevät?- professori Leena Kytömäki

klo 09.30 – 09.50 Kertomisen ja ymmärtämisen vaikeus- näyttelijä Tuija Piepponen

klo 09.50 – 10.00 Kahviklo 10.00 – 10.30 Vieraat kulttuurit ja vieras kieli

- Turun seudun tulkkikeskuksen johtaja Marjatta Nieminenklo 10.30 – 11.00 Lääkärin näkemys kertomisen vaikeudesta

- professori Seppo Pyrhönen- dosentti Toivo T. Salmi

klo 11.00 – 11.15 Milloin ja miten isä tai äiti kertoo lapselleen omasta sairaudestaan- lasten psykiatri Hanna Manninen

klo 11.15 – 12.15 Paneelikeskusteluklo 12.15 – 13.00 Ruokailu

Iltapäivän puheenjohtajana toimii sairaalapastori Hanna Hella-Aro

klo 13.00 – 14.00 Mitä potilas ja omainen kysyvät meiltä – mitä vastaamme- sosiaalityöntekijä Aulikki Alanko- psykoterapeutti Riitta Lehto- sairaalapastori Outi Ruohola

klo 14.00 – 14.30 Vaikeita kysymyksiä, vaikeita ratkaisuja- toiminnanjohtaja Harri Vertio

klo 14.30 – 14.45 Kahviklo 14.45 – 15.30 Toivon ja epätoivon rajalla

1. Vaihtoehtohoidot- hoitajan puheenvuoro

osastonhoitaja Marita Pukkinen- lääkärin puheenvuoro

dosentti Väinämö Nikkanen2. Surutyö

- sairaalapastori Hanna Hella-Aroklo 15.30 – 15.50 Viimeinen vaihe

- vastaava hoitaja Marja Kotiranta- vastaava hoitaja Merja Leinonen

klo 15.50 – 16.00 Päätössanat- toimitusjohtaja Kari Ojala

– Omat edellytykseni koh-data vakava sairaus kolmevuotta sitten eivät olleet kovinhyvät, vaikka vaimoni olikinmenehtynyt syöpään nelisenvuotta aikaisemmin. Minullaoli terveen urheilullisen mie-hen minäkuva, joten kun tulinelämänpolullani mutkaan, jon-ka syöpä minulle valmisti, olinkuta kuinkin valmistautuma-ton. Niin kuin varmaan kukatahansa meistä, sillä harvameistä kai osaa todella kuvi-tella kohdalleen vakavan sai-

rauden, pohtii emeritusarkki-piispa John Vikström.

Vuosi 1998 oli Vikströmilleluopumisen vuosi. Tammi-kuussa hän valmistautui jättä-mään seuraajalleen remontoi-tavaksi piispantalon, joka oliollut perheen yhteinen kotivuosia. Helmikuussa hänellätodettiin eturauhassyöpä, jokaleikattiin maaliskuussa. Loka-kuussa edessä oli vielä selkä-leikkaus ja marraskuussa vi-rasta luopuminen ja eläkkeellesiirtyminen. – Siinä minä olin– ilman täyttä miehisyyttä,puolisoa, virkaa ja yhteistä ko-tia. Elämä oli koottava uudes-taan.

Keskustelut ja päivä-kirja avuksi masen-nukseen

Syöpäleikkauksen jälkeenVikström kuntoutui melko no-peasti, mutta luvattu masen-nuskin tuli aikanaan. – En ai-emmin tiennyt mitä masennusvoi olla – kuin tummat aurin-kolasit, joiden läpi yrittää kat-soa maailmaa. Masennus onelämää, jossa ei ole uskoa, toi-vosta puhumattakaan. Siitäkinvoi kuitenkin selvitä. Ihmisenei tarvitse olla ajopuu masen-nuksen tummassa virrassa.Minä sain apua keskusteluistamuiden kanssa. Vaimoni sai-rastuttua aloin pitää päiväkir-jaa. Se oli kai jonkinlainen yri-tys saada elämä hallintaan. Si-tä tapaa olen pitänyt yllä myö-hemminkin. Jo muutaman ri-

vin muistiin merkitseminen jo-ka päivä auttaa. Myös muistarutiineista huolehtiminen ontärkeää, sehän auttoi myöskeskitysleirivankeja pitämäänkiinni elämästä täysin epäinhi-millisissä olosuhteissa.

– Meidän yhteiskunnassam-me ei ole helppoa olla heikko.Ei ainakaan miehen. Monetmeistä yrittävät viimeiseensaakka peittää pahan olonsa jaheikkoutensa. Käytämme pal-jon voimia omalta heikkoudel-ta suojautumiseen. Ihminenseisoo kuitenkin savijaloilla,ellei pysty hyväksymään omaaheikkouttaan. Rakkauden ym-päröiminä meillä on varaa ollaheikko. Kun vaimoni kuoltuavakuutin läheisilleni jaksava-ni, lähetti lankoni minulle kor-tin, jossa hän muistutti seuraa-vasta viisaudesta: ”Ellet suos-tu putoamaan, et pääse koke-maan, että sinua kannetaan”,siinä on paljon sisältöä, poh-diskelee Vikström.

Elämän rallissa ei voikatsoa vain peruutus-peiliin

Vakava sairaus jättää ainamerkkinsä ihmiseen. Jäljet ei-vät häviä koskaan, muttamerkkien ei tarvitse olla nega-tiivisia. On tärkeää ponnistaatulevaisuuteen eikä haikaillamenneitä. – Elämän rallissa eivoi katsoa peruutuspeiliin. Tu-leviin mutkiin eli sairaudenjälkeiseen elämään valmistau-dutaan katsomalla eteenpäin

Ralliajajat tietävät,kuinka tärkeää on, ettämutkaan tultaessa vie-ressä istuu kartturi, jol-la on hallussaan nuotit,joiden avulla mutkastaselvitään. Elämän ajo-linjojen valinnassakartturia ei aina löydyviereltä eikä oikeidenlinjojen valinta ole lä-heskään aina helppoa.Yksin ei tarvitsekaanjaksaa, joskus on vainuskallettava heittäytyätoisten tuettavaksi. –Ellet suostu putoa-maan, et pääse koke-maan, että Sinua kan-netaan, tiivistää emeri-tusarkkipiispa JohnVikström.

Vain rakkauden ympäröiminä uskallamme olla heikkojaElämän mutkistakin selviää:

Julkisuuden henkilön sai-rastuminen kiinnostaa laajasti.Arkkipiispa Vikström teki ai-kanaan päätöksen kertoa sai-raudestaan julkisuuteen tie-dotteella. – Katsoin, että avoi-muus oli tärkeää sekä itselleniettä hiippakunnalle. Oli hel-pompaa, kun ei ollut mitäänsalattavaa. Jokainen tekeepäätöksensä sairaudesta ker-tomisesta itse, omista lähtö-kohdistaan. Ulkopuolisillekertominen on aina luotta-muksen osoitus. Oma valinta-ni saattoi kuitenkin helpottaamuitakin puhumaan syöväs-tään. Eräs kirkkoherra kertoi-kin joidenkin seurakuntalais-tensa tulleen puhumaan ja to-denneen, että ”meilläkin ontuo piispan sairaus”..., myhäi-lee Vikström lempeästi.

On kulunut kolme vuottaeturauhassyövän toteamisesta.Emeritusarkkipiispa Vikströmtuntuu olevan sinut elämänsäkanssa ja hän levittää tasapai-noa, lohtua ja ymmärrystämyös ympärilleen. Eläkkeellejäätyään hän on edelleen mo-nessa mukana, mm. arvostet-tuna ja rakastettuna alustajanaerilaisissa tilaisuuksissa. Hä-nellä on kerrottavaa, silläomasta kokemuksesta ja us-kosta on paljon ammennetta-vaa kanssaihmisille. Elämässäkaikki – terveys, työ ja lähio-mainen – on lopulta vain lai-naa.Teksti Tuula VainikainenKuva Matti Äärilä

Elämän rallissa ei voi katsoa peruutuspeiliin. Tuleviinmutkiin eli sairauden jälkeiseen elämään valmistau-dutaan katsomalla eteenpäin, sanoo emeritusarkki-piispa John Vikström.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 – 2001 – 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 – N:o 1 – 2001

Kantasolujensiirrot -kansainvälistä yhteis-työtä potilaan par-haaksiVerisolut saavat alkunsa luu-ytimessä. Luuytimen varhai-nen kantasolu kykenee eri-laistumaan tarpeen mukaanvalkosoluksi, punasoluksi taiverihiutaleeksi. Kantasolu-jensiirtojen perusidea onkinyksinkertainen: sopivallahoidolla tuhotaan sairas luu-ydin ja siirretään riittävämäärä kantasoluja korjaa-maan tuho. Terveiden kanta-solujen voimin luuydin elpyyterveenä ja tauti on parantu-nut. Vaadittiin kuitenkinvuosikymmeniä kestänyttutkimustyö, ennen kuinkantasolujen avulla voitiinmenestyksellisesti hoitaapotilaita.

Jo 1900-luvun alussa tiedet-tiin, että verisoluilla on kanta-solunsa (Maximow 1909).Kului kuitenkin lähes 50 vuot-ta, ennen kuin raportoitiinensimmäiset leukemian hoito-yritykset luuytimensiirrolla.Näissä yrityksissä luuydin olivieraalta luovuttajalta, muttajo vuonna 1958 oli käytettymyös potilaan omaa luuydintäsyövän hoidon tukena. 1958kuvattiin elintensiirtojenonnistumisen kannalta oleelli-set kudossopivuustekijät(HLA-tekijät). Vuonna 1959E.D. Thomas toteutti onnistu-neen luuytimensiirron ident-tisten kaksosten kesken. Vuo-sina 1968–69 raportoitiin kol-men tutkijaryhmän toimestaonnistunut luuytimensiirtokolmelle vaikeata immuuniva-jetta sairastavalle pikkulapsel-le. Nämä kolme pioneeripoti-lasta elävät edelleen terveinä.Jo 1960-luvun alussa havait-tiin, että pieni määrä luuyti-men kantasoluja oli myösveressä. Vähitellen näitä solu-ja opittiin houkuttelemaanverenkiertoon niin paljon, ettäniitä voitiin soluerottelijalait-teilla kerätä. 1980-luvun puo-livälistä lähtien verestä kerät-tyjen kantasolujen siirto onyleistynyt.

Allogeeninen jaautologinenkantasolujensiirto

Kun vieras henkilö toimii luu-ytimen tai veren kantasolujenluovuttajana, puhutaan allo-geenisesta siirrosta. Kun taaskäytetään potilaalta itseltäänkerättyjä soluja, kyseessä onautologinen kantasolujensiir-to. Itseltä kerätyt kantasolut onkeruun jälkeen säilöttävä jää-dytettynä, kunnes ne korkea-annoshoidon jälkeen sulate-taan ja siirretään potilaalle.Vieraan luovuttajan kantasolu-jen keruu ajoitetaan tavallises-ti korkea-annoshoidon päätty-miseen, jolloin ne siirretääntuoreeltaan. On huomattava,että perinteinen kantasolujen-siirto on korkea-annoksisensyövän hoidon tukihoito eli semahdollistaa luuydintä vauri-oittavan hoidon antamisen.Tätä hoitomuotoa on järkevääkäyttää nimenomaan solunsal-paajille ja sädehoidolle reagoi-vissa taudeissa. Kantasolujenmonistuminen luuytimessä ja

hoidon huonontamien veriar-vojen korjaantuminen kestääyleensä 2–4 viikkoa. Tämä onaikaa, jolloin useimmiten tar-vitaan muita tehokkaita tuki-toimia.

Edellä esitetyn perusteellasekä allogeenisia että autolo-gisia kantasolujensiirtoja onkahdenlaisia riippuen kantaso-lujen keruulähteestä: luuyti-mensiirtoja ja veren kantasolu-jensiirtoja. Uusin tulokas allo-geenisten keruulähteidenjoukkoon on napaveri (istuk-kaveri), joka voidaan ottaa tal-teen synnytyksen yhteydessämyöhempää käyttöä varten.

Allogeenisen kantaso-lujensiirron hyödyt jahaitat

Vieraalta luovuttajalta peräi-sin olevien kantasolujen siirtoon monessa pahanlaatuisessaveritaudissa, aplastisessa ane-miassa sekä joissakin lapsuus-iän immuunivajavuustiloissaja aineenvaihduntahäiriöissäainoa tunnettu parantava hoi-tomuoto. Verrattuna autologi-seen siirtoon allogeenistenkantasolujen käyttö siirteenäjohtaa huomattavasti pienem-pään taudin uusiutumistaipu-mukseen korkea-annoksisenhoidon jälkeen. Tämä johtuusiitä, että vieras siirre käynnis-tää immunologisen tapahtu-masarjan, joka myös hoitaatautia ja vähentää sen uusimis-riskiä (ns. graft-versus-leuke-mia eli GvL-vaikutus). GvLliittyy toisaalta läheisesti allo-geenisten siirtojen merkittä-vimpään haittaan, käänteishyl-jintään (graft-versus-host,GvH). Siinä siirretyt lymfo-syyttivalkosolut tunnistavatjoutuneensa vieraaseen ympä-ristöön ja käynnistävät reakti-on, joka alkuvaiheessa kohdis-tuu ihoon, suolistoon ja mak-saan ja kroonisena aiheuttaareumatautien kaltaisia tautiti-loja.

Käänteishyljinnän lisäksiinfektiot ovat toinen allogee-nisten siirtojen suuri pulma.Käänteishyljintä, infektiotsekä korkea-annoksisen hoi-don välittömät sivuvaikutuksettekevät allogeenisesta kanta-solujensiirrosta kohtalaisenvaarallisen hoitomuodon: kuo-levuus puolen vuoden kulues-sa siirrosta on 20–30 %. Tästäsyystä tämä hoito on puolus-teltavissa vain silloin, kun hoi-dettavan taudin ennuste onhyvin huono.

Allogeenisen siirtohoidonsiedettävyys riippuu iästä.Käytännössä yläikäraja sisa-russiirroille on noin 60 vuottaja rekisteriluovuttajasiirroillenoin 55 vuotta.

Allogeenisen kantasolujen-siirron ongelmana on, että ainaei löydy sopivaa sisarusluo-vuttajaa. Tällöin apu voi löy-tyä vapaaehtoisten luuytimen-luovuttajien joukosta: kotimai-sessa SPR:n Veripalvelun luo-vuttajarekisterissä on yli15000 ja kansainvälisissärekistereissä noin 5 miljoonaavapaaehtoista luovuttajaehdo-kasta. Tietokonehaulla voi-daan varsin nopeasti selvittäämahdollisen HLA-sopivanluovuttajan olemassaolo japyytää hänet luuytimen luo-vuttajaksi. Siirtokeskuksen

edustaja noutaa sovittuna päi-vänä lahjoitetun luuytimenkeruusairaalasta. Vapaaehtois-ten luovuttajien avulla noin 70% allogeenista siirtoa tarvitse-vista saa kantasoluja.

Autologisen kantaso-lujensiirron hyödyt jahaitatKäytettäessä omia kantasolujasiirteenä ei mitään kudostenvierausongelmia ole eikä siiskäänteishyljintääkään. Verenkantasolusiirteen avulla valko-solut ja verihiutaleet toipuvatkeskimäärin 2 viikossa. Auto-loginen kantasolujensiirto onhyvin siedetty: kuolleisuus onalle 5 % ja elämänlaatu siirronjälkeen pääsääntöisesti hyvä.Niinpä autologisen siirronyläikärajakin on voitu nostaanoin 70 ikävuoteen.

Osaksi käänteishyljinnänpuuttumiseen liittyy autologi-sen siirron merkittävin haitta,taudin suuri uusimistaipumushoidon jälkeen. Uusimistaipu-mus voi johtua siitäkin, ettäpotilaalta itseltään kerättysolusaalis voi sisältää myöstautisoluja, jotka siirrossa jou-tuvat uudelleen elimistöön javoivat edesauttaa taudin myö-hempää uusiutumista.

Kantasolujen siirtojenkäyttöaiheetAllogeenisten kantasolujen-siirtojen pääasialliset käyttöai-heet ovat akuutit leukemiat,krooninen myelooinen leuke-mia, huonoennusteiset myelo-dysplastiset syndroomat(MDS), alle 50-vuotiaidenpotilaiden multippeli myeloo-ma, krooninen lymfaattinenleukemia ja huonoennusteisetnon-Hodgkin-lymfoomat sekäalle 40-vuotiailla aplastinenanemia. Näissä taudeissa kor-kea-annoksinen hoito ja allo-geeninen kantasolujensiirtoovat ainoa tunnettu parantavahoito.

Autologisten kantasolusiir-tojen merkittävimmät käyttö-aiheet ovat multippeli myeloo-ma, non-Hodgkinin ja Hodg-kinin lymfoomat (erityisestitavallisen hoidon jälkeenuusiutuneet taudit), amyloi-doosi ja tietyt lasten kasvaimet(esim. neuroblastooma). Lym-foomissa korkea-annoshoitoautologisen kantasolujensiir-ron tukemana voi olla paranta-va hoito, mutta muutoin auto-logisen siirron merkittävin etuon usein se, että elinaika pite-nee vaikkakaan tauti ei pysy-västi parane. Kiinteiden kas-vainten, kuten rinta-ja muna-sarjasyövän kohdalla ei auto-logisten kantasolujensiirtojenavulla ole ainakaan toistaisek-si voitu osoittaa taudin kulunmerkittävästi muuttuvan. Tut-kimukset tällä saralla kuiten-kin jatkuvat, samoin kuin vai-keiden reumatautien alueella.

Viime vuosien edistysaskeleetAllogeenisten kantasolujen-siirtojen tulokset ovat viimei-sen vuosikymmenen aikanaparantuneet, mikä ainakinosittain on seurausta parantu-neesta kudossopivuus-(HLA-)diagnostiikasta. Veren kanta-

solujen yleistynyt käyttö siir-teenä luuytimen sijasta onnopeuttanut toipumista niinallogeenisesta kuin autologi-sesta siirrosta.

Aivan uusi käsite allogeeni-sissa kantasolujensiirroissaovat ns. ”mini”siirrot. Niissä”mini” viittaa huomattavastikevennettyyn esihoitoon. Lää-kitystä annetaan vain sen ver-ran, ettei annettavaa vierastakantasolukkoa hyljitä. Kunkantasolusiirre on tarttunut, seraivaa itselleen tilaa, työntäätautisolut tieltään ja valloittaaluuytimen. ”Mini”siirtoihinliittyvät solunsalpaajiin taisädehoitoon liittyvät haittavai-kutukset ovat minimaaliset.Sen sijaan vieraan siirteenaiheuttamat GvH-pulmat ovataivan samaa luokkaa kuinperinteisissä siirroissa.

Autologisten siirtojen jäl-keinen taudin uusimistaipu-mus voi olla seurausta riittä-mättömästä korkea-annoksi-sen hoidon vaikutuksesta tau-tiin ja siirteen sisältämistä syö-päsoluista. Sen vuoksi yrite-tään eri tavoin poistaa siirtees-tä syöpäsoluja ennen sentakaisin antoa.

Kansainvälistä yhteistyötäEdellä mainittu eri maidenvapaaehtoisten luuytimenluo-vuttajien käyttö omien potilai-den hoidon tarpeisiin on kau-nis esimerkki pyyteettömästäkansainvälisestä auttamisha-lusta. Luovuttaja ei saa rahal-lista palkkaa. Toinen esimerk-ki tärkeästä kansainvälisestäyhteistyöstä on kantasolujen-siirtorekisterit, joita ylläpide-tään niin Euroopassa kuinPohjois-Amerikassa. Suurinosa siirtokeskuksista, Turkumuiden mukana, raportoi allo-geenisten ja autologisten siir-tojensa kulun ja tulokset näi-hin rekisteritiedostoihin. Näinjokainen siirtopotilas osaltaanon kartuttamassa maailman-laajuista tietämystä ja osaa-mista tässä vaikeassa ja vaati-vassa hoitomuodossa.

KantasolujensiirrotTurussaSuomessa allogeenisia kanta-solujensiirtoja tehdään Helsin-gissä ja Turussa, autologisiasiirtoja kaikissa viidessä ylio-pistosairaalassa. Turussa allo-geeniset luuytimensiirrot aloi-tettiin professori Auli Toivasenjohdolla vuonna 1981, samanavuonna kuin aikuissiirrot Hel-singissä. TYKS:n nykyinenkantasolujensiirtoyksikkökäsittää sisätautien klinikan(aikuisten siirtojen fyysinentoteutuspaikka), lastentautienklinikan (lasten siirrot), onko-logian klinikan, naistentautienklinikan sekä hematologianlaboratorion (siirteiden käsit-tely, pakastus ja säilytys).

Marraskuusta 1981 vuoden2000 loppuun allogeenisiakantasolujensiirtoja onTYKS:ssa tehty 129 potilaalle.Näissä on luovuttajana toimi-nut sisarus 103 potilaalle javapaaehtoinen rekisteriluovut-taja 26 potilaalle. Siirrotvapaaehtoisilta rekisteriluo-vuttajilta alkoivat vuonna1992, ja veren käyttö allogee-nisten solusiirtojen lähteenä

alkoi vuonna 1995.”Mini”siirrot aloitettiin vuon-na 1998, ja niitä on tehty 4potilaalle. TYKS on huolehti-nut oman piirinsä, Satakunnanja Ahvenanmaan allogeenisis-ta siirroista. Siirtojen määrä onvuodesta 1998 kasvanut sel-västi, ja vuonna 2000 tehtiinsiirto jo 18 potilaalle. Siirto-määrien perusteella kantasolu-siirtoyksikkömme hyväksyt-tiin kesällä 1999 akkreditoi-duksi siirtokeskukseksiEuroopan siirtoyhteisössä.Lähivuosina akkreditointitulee perustumaan lisäksi siir-totoiminnan laadukkuudenosoittamiseen. Allogeenistensiirtojen tulokset ovat vuosiensaatossa ilahduttavasti kohen-tuneet. 1980-luvulla pitkäai-kaisselviytyjiä oli hieman yli40 %, 1990-luvun alkupuolis-kolla noin 50 %, ja nyt vuo-desta 1996 lähtien runsas 70%. Rekisteriluovuttajasiirto-jenkin onnistuminen on ollutkansainvälisesti katsoen hyväätasoa, 60 %.

Autologiset kantasolujen-siirrot aloitettiin TYKS:ssavuonna 1991, ja jo hyvin var-hain eli vuonna 1992 siirryt-tiin käyttämään pääasiallisestiverta kantasolujen lähteenäluuytimen asemesta. Vuoden2000 loppuun mennessä onautologinen siirto tehty 233potilaalle, ja näistä 207 onveren kantasolujensiirtoja.Osalle potilaista on tehty use-ampi kuin yksi siirto, ja siirto-jen kokonaismäärä on 262.Autologiset siirrot ovat olleethyvin siedettyjä: vain 9 poti-lasta 233:sta on menehtynythoitoon (3.9 %).

LopuksiKorkea-annoksinen hoito jasen tukeminen allogeenisellaja autologisella kantasolujen-siirrolla on vakiinnuttanut ase-mansa solunsalpaajille jasädehoidolle vastaavien syö-pien nykyaikaisena hoitomuo-tona. Kansainvälinen yhteis-toiminta niin siirtotiedostojenylläpidossa kuin vapaaehtois-

luovuttajien etsinnässä on vai-kuttanut huomattavasti kanta-solujensiirtohoitojen kehityk-seen ja viimeaikaiseen hoito-tulosten paranemiseen. Tietä-myksen ja osaamisen karttues-sa kantasolujensiirto on tullutmahdolliseksi yhä useammanpotilaan hoidossa. TYKS:nkantasolujensiirtoyksikkö onollut toiminnassa mukana jo 20vuoden ajan ja on kehittynyttämän lääketieteen erityisalanosaamiskeskukseksi. Osaami-sen ja hoitotulosten säilyttämi-nen hyvänä ja jatkuva pyrki-mys parempaan on tärkeätavoitteemme, ja tähän kuuluukansainvälisen kanssakäymi-sen vaaliminen. Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y. onosaltaan ollut tukemassatämän hoitomuodon kehitystäTurussa, mistä me toiminnassamukana olevat olemme hyvinkiitollisia.

Kari Remes dosentti, osastonylilääkäri,TYKS sisätautien klinikkaluuytimensiirtoyksikön johtaja

Lounaissuomalaisen syöväntorjuntapäivän juhlassa jaettiin lähes 400.000 markkaa apurahoina syöpätutkimukseen

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen perinteinen Lou-naissuomalainen Syöväntor-juntapäivä järjestettiin 23.kerran yhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palve-lukeskuksessa Turun Hir-vensalon Kaistarniemessä.

Tälläkin kertaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenohella järjestelyihin osallis-tui Moikoisten Syöväntutki-mussäätiö r.s., joka perustet-tiin runsas kymmenen vuot-ta sitten tukemaan Lounais-Suomen alueella tapahtuvaasyöpätautien tieteellistä tut-kimustyötä sekä tutkimus-hankkeita, joissa selvitetäänsyöpäpotilaiden ja heidänperheidensä psykososiaalisiaja taloudellisia ongelmiasekä syöpäpotilaiden omatoi-mista selviytymistä näistäongelmista.

Tilaisuuden tervehdyspu-heen piti Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen puheenjoh-taja, valtiosihteeri RaunoSaari. Valtiosihteeri Saari tote-si puheessaan, että viime vuo-sina lounaissuomalaisessa syö-vän torjuntatyössä on palvelu-toimintoja voitu laajentaamäärällisesti. Laadusta ei olejouduttu tinkimään. Toiminnantaustana oleva taloudellinenperusta on säilynyt vankkana.Vuosi 2000 saattaa kirjaantua

erääksi parhaista tämän vapaa-ehtoistyön piirissä tehdyistävuosista.

Vuoteen 2001 katsotaaninnostuneella mielellä. Vuosion kahdella tavalla haastava.Yhdistys viettää silloin 50.juhlavuottaan. Tarkoituksenaon, että juhlavuoden toimintanäkyy, paitsi maakunnan osa-alueilla, myös paikallistasollajärjestettävissä tapahtumissa.Paitsi yhdistyksen toiminnanesittelyä, on tarkoitus kertoainformatiivisesti palveluista,jota yhdistyksen kautta voi-daan syöpään sairastuneelle jaheidän perheilleen tarjota.

Ensi vuosi on myös Yhdis-tyneitten Kansakuntien julista-ma vapaaehtoistyön vuosi.Teemavuoden tavoitteena onparantaa kansalaisjärjestöjentoimintaedellytyksiä, vahvis-taa kansalaisyhteiskunnanrakenteita ja edistää kansalais-ten välistä yhteistyötä. Nämäovat kaikki tärkeitä tavoitteita.

Suomalaisella vapaaehtois-toiminnalla on yli 100 vuodenperinne. Nyt työ asettuu luon-nikkaasti julkisen ja yksityisentoiminnan välimaastoon.Rajankäynti ei ole aina ollutyhtä helppoa. Erityisesti sosi-aali- ja terveydenhuollon alu-eella hyvinvointivaltion raken-tamisen aikana vapaaehtois-työn arvostus jäi usein amma-tillisen työn varjoon. Vapaaeh-

toisjärjestöjen ja viranomais-ten välinen yhteistyö sujuutänä päivänä jo paremmin. Osavapaaehtoistyöstä tukee hyvin-kin voimakkaasti viranomais-ten toimintaa. Tällaista työtäon juuri syövän torjuntatyö.

Työ tasa-arvoisemman jakestävämmän hyvinvointiyh-teiskunnan puolesta on kuiten-kin kesken. Maailmanlaajuu-dessa markkinataloudessa tar-vitaan omaehtoista kansalais-toimintaa elämän laadunparantamiseksi ja kansalaistenhyvinvoinnin edistämiseksi.Tätä työtä me haluamme ollatekemässä omalta osaltammesyövän torjuntatyössä, totesipuheenjohtaja Rauno Saari ter-vehdyspuheensa lopuksi.

LounaissuomalaisenSyöväntorjuntapäiväntilaisuudessa jaettiinseuraavat apurahatsyövän tieteelliseentutkimustyöhön:Moikoisten Syöväntutki-mussäätiö r.s.Aina ja Helli KeskitalonmuistorahastoLK Matti Ahonen 10.000 mkM.Sc. Li Song-Ping 4.000 mkVuorineuvos Irja KetosenmuistorahastoFT Johanna Ivaska30.000 mk

FM Liisa Nissinen 10.000 mkLL Joanna Nuutinen 10.000 mkLT Pia Vihinen 30.000 mkAili ja Toivo KivirinteenmuistorahastoDosentti Kari Remes 30.000 mkArja ja Antti KoivurinnanrahastoLT Raija Ristamäki 30.000 mk

Lempi ja Armas Koivurin-nan lahjoitusrahastoLL Jussi Liippo 10.000 mkLL Johanna Ruohola 10.000 mkFM Eeva Valve 10.000 mk

ApulaiskaupunginjohtajaPentti Lahden muistorahastoM.Sc.Tatyana Vlaykova 10.000 mkPirkko ja Matti Lepän muis-torahastoLT Veli Kairisto 15.000 mkAnneli ja Hannu NiemisenrahastoLK Jussi Niemelä 10.000 mkKonsuli Jarmo NuotionmuistorahastoDosentti Tarja-Terttu Pellinie-mi 6.500 mkMarja ja Jukka PenttilänrahastoKTM Lea Kauhava 6.500 mkInkeri ja Singnar RuolanmuistorahastoHLL Jaana Rautava 10.000 mkAnneli ja Pentti SeppälänrahastoLK Mari Kiviniemi 10.000 mk

Lounais-Suomen ja Ahve-nanmaan Syöpärahasto

PäärahastoDosentti, LKT Veijo Hukka-nen 30.000 mkLL Niina Reunanen 4.000 mk

Professori Matti GrönroosinrahastoLL Misa Raitanen 10.000 mk

Elvi ja Emil HeikkilänrahastoLK Tero-Pekka Alastalo10.000 mk

Professori Lauri RauramonmuistorahastoLT Sakari Hietanen 30.000 mk

Martti ja Mikael RuolanrahastoLT Harri Niinikoski 30.000 mk

Ansiomitali määräysesimies Pekka Viherkoskelle

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. jakoi 24. kerran LauriRauramo -mitalin. Tämä mita-li luovutettiin määräysesimiesPekka Viherkoskelle, joka ylikahden vuosikymmenen ajanon merkittävällä tavalla toimi-nut Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen keräysasiamie-henä oppilaitosten piirissä.

Pekka Viherkosken innostunutja kasvatuksellinen asenne onmerkittävästi vaikuttanut oppi-laitosten osallistumiseen vuo-sittain toteutettavaan Syövän-torjuntatalkoot-kampanjaan jasiinä saavutettuihin hienoihinkeräystuloksiin.

Yhdistyksenpienoisviiriherra JouniKyläkullalle

Herra Jouni Kyläkulta onomalla toiminnallaan osoitta-nut minkälaisiin saavutuksiinvoidaan lipaskeräyksellä pääs-tä. Salon seudulla toimivatvapaaehtoisjärjestöt niidenjoukossa Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. ovat saaneettoiminnalleen huomattavaataloudellista tukea Jouni Kylä-kullan uutteran keräystyönansiosta.

LahjoituksenvastaanottoJämä-Yhtiöt lahjoittivat joulu-lahjavaroihin varaamistaanrahoista saattohoitotoimintaanosallistuvan henkilöstön vir-kistys- ja koulutustoimintaan15.000 markkaa.

Kantasolujensiirron hoito-aikaa pidentää usein infek-tiot. Kuvassa siirtopotilasHeikki Vaihela saamassaantibioottitiputusta.

Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän Osmo Järvi-luennon pitäjä, dosentti Kari Remes totesi tyydytyksellä,että osaamisen karttuessa kantasolujensiirto on tullutmahdolliseksi yhä useamman potilaan hoidossa.

17 apurahan saajaa 24:stä oli tilaisuudessa vastaanottamassa heille myönnetyn apurahan Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa. Syöpätutkimukseen jaettiin apu-

rahoina lähes 400.000 markkaa.


KASKENKATU 2 ☎ 2311 889Avoinna Ma–Pe 8.30–17. Muina aikoina sop.muk.

TERVETULOA!

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKUpuh. 02-232 7400 fax 02-232 9185

tj. Pirkko Mauro-Vuorinenkotip. 02-479 8797, 0500-795 881

TALO

USHALL

INN O

N A M M ATTILA INEN

VUODESTA

19531953TilitoimistoTilitoimistoTilitoimistoMauro ja Kni OyMauro ja Kni OyMauro ja Kni Oy

Meiltä ainauutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkinaa-EE-kupein...

Rintaliivit body’t,uimapuvut

(myös valmisproteesiliivi á 198,-)

Valitse proteesiliiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Proteesiasiakas!

Hyvä

Tku, Aninkaistenk. 8Salo, Turuntie 1Tre, Aleksanterink. 27

– RINTAPROTEESIT– RINTALIIVIT– UIMAPUVUT

PROTEESIEN SOVITUKSETTURUN SEUDULLA:Poliklinikka Karina

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku

Myymälä AMOENA Finland Oy:Bulevardi 19, 00120 Helsinki

Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneetPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples,Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix,Henri Margu, Natural Image,Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

peruukkiliike

Puhutteluista pahimmassaKun kutsumaton vieras nimeltä syöpä ilmestyy elämään, siinä onisokin mies ymmällään, Jukka Roos (190 cm, 115 kg) tietää.

– Olen ollut kovien poikien puhuteltavana, Sdp:n vasemmanlaidan omapäinen kulkija kertoo.

– Rankimpaan puhutteluun jouduin silti silloin, kun sain kuul-la että ”kyllä ne syövän sieltä löysivät”.

Muiden syöpään sairastuneiden tavoin Jukka Roos on käynytläpi tutun kysymysmyllyn: ”Miksi juuri minulle, eihän tämän pi-tänyt osua lähellekään meitä.” Mutta elämän palapelissä palasil-la on taipumus loksahtaa kohdalleen. Kun ihminen pakotetaanpysähtymään, hän joutuu asettamaan elämän arvot uuteen järjes-tykseen.

Jukka Roos tunnustaa pitäneensä ennen sellaista kiirettä, etteiaikaa juuri liiennyt perheellekään.

– Koskaan ei ollut missään kun aina oli jossakin, hän filoso-foi.

Hän on edelleen vahvasti mukana yhteisten asioiden hoidossa;syksyn kuntavaaleissa aukeni valtuustopaikka vakuuttavin nu-meroin. Mutta ihan joka taholle ei tarvitse enää revetä. Kun esi-merkiksi ollaan lasten kanssa, niin ollaan lasten kanssa, kahdenpikkuvesselin isoisä tuumaa.

Syöpäei tartuHelmikuisena pakkaspäivänä kotieläjä Jukka Roos laittaa ruokaatyöstä pian palaavalle vaimolleen. Aterialle odotellaan myös Jukanhyvää kaveria, jonka kanssa mennään kalaan. Isäntä myöntää, ettäkokkauspuuhiin uppoaa aikaa, kun ”taidot ovat mitä ovat”. Muttakiirehän on nyt taakse jäänyttä elämää.

Jukka Roosin onni asuu arjessa. Hän muistuttaa, että syöpään sai-rastunut ihminen on tavallinen ihminen, joka makselee televisio-lu-pia ja vakuutuksia, käy kaupassa ja siivoaa. Hänen kohtaamisensa eikummallisia koukeroita vaadi.

– Ihan normaali jutustelu kelpaa: ”Miten voit, oletko hiihtele-mään päässyt, mitä lapsille kuuluu...”. Syöpä ei tartu, Roos muistut-taa.

Nyt kun elämä näyttää olevan mallillaan, Roos on päätynyt pohti-maan, olisiko omista kokemuksista apua muillekin. Tähän asti hänon toiminut SPR:n riveissä, joskin omien sanojensa mukaan lais-kanlaisesti.

– Nyt on esiin putkahtanut toinenkin hyvä asia, jonka puolestasaattaisin liikutella henkistä pääomaani.

Huonossa asiassa hyvä tuuri, luonnehtii entinenkansanedustaja, perniöläinen Jukka Roos, 52.Hänen munuaissyöpänsä havaittiin joulun allasattumalta, muiden tutkimusten yhteydessä. Joskehnommin olisi käynyt, syöpä olisi kaiketi mu-hinut ja levinnyt kaikessa rauhassa ties mitenpitkään. Nyt poistettiin toinen munuainen jatauti saatiin näillä näkymin kuriin.

Vähintään yhtä kiitollinen kuin syövän var-haisesta löytymisestä Roos on ihmisten yhtey-denpidosta.

– Elän nyt sairauteni toista vaihetta. En väitäolevani vieläkään sinut sen kanssa, mutta uskonselviäväni. Tuttujen ja tuntemattomampienkinyhteydenotot ovat auttaneet jaksamaan, vahvis-taneet erävoiton elämässä, Roos kertoo.

– Olen keskustellut tunnoistani avoimesti. Pu-huminen helpottaa, varsinkin kun eteen sattuumusta päivä. Yksin ollessa ajatukset käpertyväthelposti sen yhden ja saman asian ympärille.

Roos kiittelee sekä ystävien ja kylänmiestenettä ammattiauttajien tukea.

– Niin Salon aluesairaalassa kuin Tyksissä oliihanaa henkilökuntaa, jonka käsiin uskalsi huo-letta jättäytyä. Myötäelämisen aisti kaikessa, ai-na ei sanojakaan tarvittu.

– Ammatti-ihmisen mukanaolo rauhoittaa.Omaisten kesken tunteet pukkaavat pintaanjoskus liiankin kanssa.

Kaikki mahdollinen tuki on tervetullutta,kun vakava sairaus yllättää, Roos painottaa jamyöntää, ettei ollut vähääkään valmistautunutsyöpään.

– Ei kai siihen kukaan osaa varautua. Se tuleekuokkavieraana mettän takaa.

Jukka Roos sai erävoiton elämässäYstävät ja ammattiauttajat tukena

Alfasähkö OyYrittäjäntie 5

23310 TAIVASSALOP. 02-878 275

Kampaamo Hius-Huone

Irmeli Salo

Eerikinkatu 22 B II krs.Turku p. 02-2320991


Eero Numerla –mukana alusta asti

Syöväntorjuntatyön veteraani pankinjohtaja Eero Numerla toimi Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen luottamustehtävissä neljännesvuosisadan ajan.

Keväällä 90 vuotta täyt-tävä, eläkkeellä olevapankinjohtaja, fil.maiste-ri Eero Numerla valittiinvuonna 1951 SuomenSyöpäyhdistyksen Turunosaston eli nykyisen Lou-nais-Suomen Syöpäyh-distyksen ensimmäiseenhallitukseen ja hän ontuon hallituksen ainoaelossaoleva jäsen.

Pankinjohtaja Numerlavalittiin myös Turun Ra-

diumkodin hoitokuntaan.Hänen johtamansa TurunTyöväen Säästöpankki olimerkittävä rakennuttajaja kiinteistöjen omistaja,joten oli hyvin luonnollis-ta, että hänet valittiinmyös Itäisellä kadulla si-jaitsevan MonitoimitaloKarinan rakennustoimi-kuntaan sekä Syöpäjär-jestöjen Turun Poliklini-kan johtokuntaan.

Eero Numerla hoiti luot-

tamustehtäviään Lou-nais-Suomen Syöpäyh-distyksessä vuoden 1975loppuun asti, jolloin hänjäi eläkkeelle pankinjoh-tajan tehtävästä. Omiensanojensa mukaan hänosallistui hyvin säästeli-äästi, muiden kuin pank-kialan järjestöjen luotta-mustehtäviin, mutta teh-täviä Syöpäyhdistyksenja Turun Yliopiston pa-rissa hän arvosti yli mui-den.

”Mikäli poikasen lukemistakirjoista – satujen jälkeen tuli-vat vuoroon historialliset ro-maanit – on mieleen jäänyt,melko usein käytettiin juonenkuljetuksessa suunnilleen seu-raavaa kaavaa: Oli suuri lin-noitus, jota ympäröi vallihau-ta, sitten uloin muuri, sen jäl-keen varsinainen jykevä muu-ri; sisäisimmässä linnassa jo-takin, jossa tarvittiin pelasta-jaa. Kun sankari oli selvinnytvallihaudasta ja onnistunutylittämään ulommaisen muu-rin, hän havaitsi, että sisem-män muurin murtamiseen javarsinaiseen linnaan pääsemi-seen tarvittaisiin kuukausienmittainen piiritys ja valtavakoneisto. Silloin juuri aukenisalakäytävän ovi ja sieltä il-mestyi Sulotar, joka johti san-karin kaikkein sisimpään, mis-sä sankari sitten sai puoli val-takuntaa ja niin edelleen taikukisti vastustajansa – mitenmilloinkin.

Monet aikanaan Turkuun ha-keneet, päässeet, muuttaneettai joutuneet olivat kertoneet,miten heidät kyllä otettiin ys-tävällisesti vastaan, mutta senjälkeen olikin vaikeata päästäentisen pääkaupungin sisim-pään, tutustua tarkemmin senvaikuttajiin ja seurapiireihin.

Tällaisia tulijoita oli 1940-lu-vulla perustetussa Turun Ylio-piston lääketieteellisessä tie-dekunnassakin. Tulivathanprofessorit ja dosentit muualtaSuomesta.

Jääesteet auttoivatelämänikäisenystävyyden syntyä

Kaikenlaisia tarinoita tulimieleeni, kun elämäni ensim-mäisen kerran saavuin Tur-kuun. Mutta minullapa olikinSulotar vastassa (kerrottakoonvarmuuden vuoksi, että hänoli 11 vuotta minua vanhem-pi). Hän vei minut – ei salao-vesta vaan Hamburger Börsin(sen vanhan Börsin) ovestatoiseen kerrokseen, missä suu-ren illallispöydän ääreen olikokoontunut ainakin huomat-tava joukko Turun kermankuohuvia kuplia. Muistini ta-voittaa heistä nyt seuraavat:ensimmäisenä tietysti oli Va-nu-Mamma, kauppaneuvosAline Grönberg ja hänen poi-kansa Erik Johnsson, joka sil-loin jo valmistautui vastaanot-tamaan liikkeen johdon tehtä-viä äidiltään, sitten oli rouvaIrja Ketonen, josta myöhem-min tuli vuorineuvos, silloinen

talousneuvos (josta myöhem-min tuli kauppaneuvos) Ar-mas Koivurinta ja hänen rou-vansa, josta puolestaan aika-naan tuli talousneuvos, sekäYhdyspankin Turun konttorinjohtaja T.S.J. Jääskeläinen. Hekuuluivat siihen komiteaan,jonka oli määrä majoittaa ko-teihinsa ja ystäviensä koteihinTukholmasta saapuvan poika-kuoron nuorukaiset.

Sulottareni oli fil.maisteriMaili Klingstedt-Huhtala, jos-ta muutama kuukausi aikai-semmin oli tullut työtoverini;hän oli sodasta kärsimään jou-tuneiden hyväksi työskentele-vän Suomen Huolto r.y.:n lää-ninjohtajana Turussa ja minätaas sanotun yhdistyksen ke-räysorganisaation, Kansana-vun palveluksessa. Nyt olim-me koolla vastaanottamassakeräyksen hyväksi konserttiaantamaan tulevaa StockholmsGossköriä. Mutta juuri silloinjääesteet olivat hirmuisia, javuorolaiva niin muodoin tun-tikausia myöhässä, joten vas-taanottajat ehtivät syödä illal-lisensa ja siinä samalla sulkeaminut ystäväpiiriinsä. Tästäystävyydestä tulikin sitten elä-mänikäinen. – Tällöin elettiinvuotta 1947.”

Maamme hallitus ja edus-

kunta saivat 1940-luvun mit-taan valmiiksi ohjelman so-dasta kärsimään joutuneidenelämänolojen järjestämiseksi,niukan mutta tyydyttäviin tu-loksiin johtaneen säädösjou-kon. Oli siis aika jättää omaalopettamista valmistelevaSuomen Huolto ja ottaa vas-taan muita tehtäviä.

Maili Klingstedt-Huhtalastatuli SPR:n Varsinais-Suomenpiirin johtaja ja minut kutsuttiinorganisoimaan koko maammekattava taistelu syöpää vastaan.Rahaa tietysti tarvittiin myössyöväntorjuntatyöhön. Ensim-mäistä suurkeräystä varten tu-keuduin Kansanavun tehtävissäansioituneihin lääninjohtajiin.Ajatus maaherran saamisestatukitoimikunnan puheenjohta-jaksi oli jokaisessa läänissä ta-voitteena.

Maaherra veturiksi

Turun ja Porin läänin uusimaaherra Erkki Härmä oli tut-tavani jo hänen Helsingin-ajaltaan. Kun sitten syksyllä1949 Suomen Syöpäyhdistyk-sen puheenjohtaja, professoriArno Saxén ja maamme en-simmäisen sädehoitolaitoksenylilääkäri Sakari Mustakalliokävivät Turussa kertomassakampanjahankkeesta sekä lää-kärikunnalle että yleisölle, olitoivomuksenamme saada Erk-ki Härmä yhdeksi keskeiseksikeulahahmoksi. Yllätyksek-semme havaitsimme hänet ta-vatessamme, että hän oli hy-vin varautunut odotettavissaolevaan keskusteluun – hänoli kiireellä lukenut kaiken,mitä yleistajuisesti oli syöväs-tä suomeksi kirjoitettu. Mitäänylipuhumista ei tarvittu, vaanmaaherra oli valmis yhdessäkirurgian professori Aleksan-der Klossnerin kanssa käy-mään jokaisessa lääninsä kun-nassa puhumassa syöpätautientorjuntatyön tärkeydestä. Jakuntiahan tuolloin oli läänissävielä paljon enemmän kuinnyt. Muistan tilaisuuden, jossatämän parivaljakon piti taasesiintyä. Tällä kertaa oli kui-tenkin professori sairaana,mutta maaherra sanoi kuul-leensa Klossnerin esitelmän jopitkälti toistasataa kertaa, jo-ten hän oli oppinut sen ulkoa.

Tämän hän myös todisti. Mi-näkin olin sattumalta paikalla,joten voin vakuuttaa, ettei ky-seessä ole pelkkä kasku.

Ay-väestäprofessoreihin

Niin sankarillisesti kuinHärmä ja Klossner uhrasivat-kin kaikki viikonloppunsa täl-laiseen kansanvalistajan työ-hön, onnistumiseen tarvittiintietysti paljon muidenkin pa-nosta. Maaherralla oli aikai-semmilta vuosiltaan läheinenkosketus ammattiyhdistysvä-keen, joka saatiin mukaan.Auttamistyöhön erikoistunutSuomen Huollon läänintoimi-kunta tuli matkaan omine ko-kemuksineen. Uuden tiede-kunnan lääkärit dekaaninsa,professori Osmo Järven joh-dolla olivat aina valmiita anta-maan oman panoksensa. Täl-lainenkin tehtävä oli omansalähentämään vanhoja ja uusiaturkulaisia toisiinsa.

Turkulaiset ajoivathämäläisten ohi

Sillä aikaa kun tamperelai-set kampanja-aktivistit vieläkeskustelivat helsinkiläisenkeskusjärjestön edustajienkanssa oman maakunnallisenyhdistyksensä perustamisenmahdollisuuksista, turkulaisetajoivat hämäläisten ohi ja alle-kirjoittivat oman yhdistyksen-sä perustamiskirjan kymme-nen päivää tamperelaisia ai-kaisemmin. Näiden esimerk-kien toteuduttua on sitten syn-tynyt joukko muitakin maa-kunnallisia Suomen Syöpäyh-distyksen jäsenyhdistyksiä,mutta ne eivät liity nyt käsilläolevaan aiheeseen.

Jo silloin, kun ensimmäistäsyöväntorjuntakampanjaakäynnistettiin, lyötiin turku-laisprofessorien kanssa kättäpäälle siitä, että jos hankkees-sa vähänkin onnistutaan, niinTurkuun hankitaan ainakin ra-diumia ja röntgen-sädehoito-laitteita korjaamaan sitä epä-kohtaa, että maamme toisessalääketieteellisestä opetusta an-tavassa kaupungissa ei ollutmahdollisuuksia sädehoitoakäsittelevään opetukseen. Lu-

vatut hankinnat myös toteutet-tiin.

Läänintoimikunnastasyöpäyhdistykseksi

Suomen SyöpäyhdistyksenTurun osaston perustamisestapäätettiin syöpäkeräyksen lää-nintoimikunnan kokouksessavuoden 1951 huhtikuun 17.päivänä. Paikalle – se olimuistaakseni SPR:n piiritoi-miston kokoushuone Kauppi-askadun varrella – olivat en-nättäneet seuraavat henkilöt:maaherra Erkki Härmä, ap-teekkari Julius Andersson,professori Osmo Järvi, pan-kinjohtaja T.S.J. Jääskeläinen,johtaja Levi Manteufel, ta-lousneuvos Edith Schrey, lää-ninlääkäri Bertil Sourander,rouva Alli Vihavainen ja tie-tysti maisteri Maili Klings-tedt-Huhtala. Minut oli kutsut-tu Helsingistä mukaan. Kunperustamiskirja sitten allekir-joitettiin vapun aattona, viran-omaisille saatettiin jättää re-kisteröitäväksi uusi yhdistys,jolle ansiokkaasti toiminut ke-räyksen läänintoimikuntasaattoi luovuttaa väliaikaisestihoitamansa tehtävät ja keskus-järjestö puolestaan työn edel-leen kehittämisen Lounais-Suomessa. Mahtavat tuloksetovat puolen vuosisadan kulu-essa osoittaneet tuon huhtikui-sen päätöksen osuneen oike-aan.

Niille, jotka eivät ole tunte-neet edellä lueteltuja henkilöi-tä, kerrottakoon, että heidänhenkilönsä kytkeytyi aikalais-ten mielikuvissa kaikkiin senaikaisiin maailmankatsomuk-sellisiin, Suomessa vallinnei-siin suuntauksiin. Niinhänyleishyödyllisen yhteisöntausta pitääkin luoda. Olisi tie-tysti houkuttelevaa järjestäämuualla maassamme asuvilletietokilpailu siitä, ketä heistäpidettiin laitavasemmistoonkuuluvana.

Kanslianeuvos Niilo Voipion mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on ko-ko yhdistyksen olemassaolon aikana oltu voimakkaan yhteenpuhaltamisen hen-gessä syöväntorjuntatyön edelläkävijöitä maassamme.

Kanslianeuvos Niilo Voipio

Muistikuvia Suomen SyöpäyhdistyksenTurun osaston perustamisen ajoilta

Artikkelin kirjoittaja onFM, kanslianeuvos NiiloVoipio, joka toimi Suo-men Syöpäyhdistyksenpalveluksessa vuosina1949–1986.


– Entäpä, jos järjestö-jen taloudelliseksi sub-ventioksi laskettaisiinmyös ilman palkkaamukana olevien, peru-nankuorijoiden ja lää-kärien, työpanos? Voi-si kertyä huimia sum-mia. Näin napauttiLounais-Suomen Syö-päyhdistyksen valtuus-kunnan puheenjohtajaPirkko Työläjärvi Syö-päjärjestöjen valta-kunnallisilla neuvotte-lupäivillä tammikuus-sa Turussa.

Rikotaanko hankintalakia,jos kunta ostaa palveluita il-man tarjouskilpailua suoraanvapaaehtoisjärjestöltä? Onkoepätervettä kilpailua, jos ns.kolmannella sektorilla toimi-van järjestön palvelutalo saaRaha-automaattiyhdistyksentukea, mutta vapailla markki-noilla toimiva yksityisen yri-tyksen palvelutalo ei saa?Syöpäjärjestöjen valtakunnal-liset neuvottelupäivät joutui-vat tammikuussa Meri-Kari-nassa pohtimaan akuuttia on-gelmaa. Asia nousi julkisuu-teen Helsingin kaupungin os-topalvelusopimusten tutkimi-sesta. Ongelma kuitenkin kos-kettaa koko valtakuntaa.

– Palveluiden ostamisessaon yleinen tapa ollut tarjous-kilpailun rajaaminen eri ta-

voin. Vaihtoehdot kun ovatusein rajalliset, ja laatu- ja tur-vallisuusvaatimuksetkin onotettava huomioon, totesi Tu-russa Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen puheenjohtaja,valtiosihteeri Rauno Saari.

– Nyt käytävässä keskuste-lussa huomio on kiinnitettymyös kilpailuttamista vääris-täviin tekijöihin, kuten esi-merkiksi Raha-automaattiyh-distyksen ja kuntien avustuk-set palvelujen tuottajille. Asi-aa ratkotaan parhaillaan Raha-automaattiyhdistyksen, sosi-aali- ja terveysministeriön javaltakunnallisen yrittäjäjärjes-tön kesken.

– Järjestöille asia on selkeä:Jos julkisen sektorin tai Raha-automaattiyhdistyksen avus-tuksia käytetään, avustusta eivoi käyttää toimintaan, jostakilpailuttamisessa on kyse.Julkisen tuen varassa toimin-taa voi jatkaa keskittymälläyksityisille henkilöille tarjot-taviin palveluihin, Rauno Saa-ri huomautti.

Saaren mukaan tärkeintä onkuitenkin, että menettelysään-nöt selvitetään avoimesti ja ta-valla, joka ei jätä tulkinnanvaraa.

– Vapaaehtoistyön tarkoi-tuksena ei ole ollut normaalienviranomaistoimintojen tai nor-maalien markkinapalveluidenhaittaaminen, estäminen taisyntyneiden palveluyritystentukahduttaminen. Kyse on ol-lut täydentävästä toiminnasta,jossa pyyteetöntä apua ja tu-kea annetaan sitä tarvitseville,korosti Rauno Saari.

Raha-automaattiyh-distys haluaa tilan-teen selväksiTilanteen selkiyttämisen tar-peellisuutta korosti myös Ra-ha-automaattiyhdistyksen tar-kastaja Jorma Kaakkuriniemi.

– Sekä kilpailunrajoituslakiettä hankintamenettelylakiovat hankalasti tulkittavia sää-döksiä. Myös arpajaislaki onmuuttumassa, joten varmasti-kin vasta reilun vuoden kulut-tua Raha-automaattiyhdistyk-sen toimintaympäristö on sel-kiintymässä. Siihen asti toimi-taan nykykäytäntöjen mukai-sesti, Kaakkuriniemi totesi.Hänen mukaansa käytännönrealiteetit sanelevat Raha-au-tomaattiyhdistyksen, kuntienja järjestöjen välisiä suhteitausein enemmän kuin lait.

– Eri kunnissa kilpailutilan-ne voi vaihdella rajusti. Esi-merkiksi Varkaudessa ei oleyksityisiä vanhusten asumis-palveluita edes tarjolla, muttapienemmissä naapurikunnissaon. Kyse ei siis aina ole edespaikkakunnan väestömäärästä,minne yksityiset yritykset ha-luavat sijoittua.

– Myös esimerkiksi huume-ongelmaisten asumis- ja hoi-vapalveluiden kysyntä tuleekasvamaan. Mutta tunteekoyksityissektori kiinnostusta tä-män ryhmän palveluiden tuot-tamiseen? kyseli Jorma Kaak-kuriniemi Raha-automaattiyh-distyksestä.Teksti Ulla JärviKuvat Matti Äärilä

Vapaaehtoisjärjestötkilpailulakien tulilinjalla

Uusi apteekkariTuula Kiiskinentoivottaa vanhat jauudet asiakkaattervetulleeksi

puh. 02-8426 100 GSM fax 02-8426 120koti 02-841 4420 050-596 0296 auto 049-121 396

Alinenkatu 26, 23500 UUSIKAUPUNKI

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

– yksilö- ja ihmissuhdeterapiaatyönohjausta ja koulutusta

KEY POINT KOULUTUS JA TEREAPIA

MARJATTA SYRJÄTIEPUH. 050 524 031 02-842 085

- paranna elämisesi laatua-(ota ilmoitus mukaan, saat alennusta)

RINTAPROTEESI

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TurkuPuh. 02-2657911

Täyden palvelunhautaustoimisto

• oma kukkasidonta• perunkirjoituspalvelu

Eerikinkatu 25 P. 233 6114Kiinamyllynkatu 5 P. 250 4492Päivystys 24 h

Lähes 70 eri puolilta Suomea vapaaehtoisessa syöväntorjuntatyössä mukana olevaa kokoontui tammikuun lo-pulla Turkuun Syöpäjärjestöjen valtakunnallisille neuvottelupäiville. Kahden päivän aikana pohdittiin mm. mikäon kolmas sektori ja mitä se syöväntorjuntatyössä ja syöpäpotilaiden hyväksi tehtävässä työssä pitää sisällään,mikä saa luottamushenkilön mukaan vapaaehtoiseen syöväntorjuntatyöhön sekä mitkä ovat varainhankinnanhaasteet. Mielipiteiden- ja ideoiden vaihto oli vilkasta ja oman henkisen kantin tankkaaminen todettiin kultaa-kin kalliimmaksi voimavaraksi.

Raha-automaattiyhdis-tyksen tarkastaja JormaKaakkuriniemi totesi käy-tännön realiteettien sane-levan Raha-automaatti-yhdistyksen, kuntien jajärjestöjen välisiä suhtei-ta usein enemmän kuinlait.


Turku Energia on tuttu näky katukuvassa, tekeväthänsadat työntekijämme päivittäin työtään lähellä Sinua.Läheisyys mahdollistaa hyvän palvelun. Asiointi kans-samme käy joustavasti maksuttoman palvelunumeron0800-02500 välityksellä, joka palvelee Sinua sähkösopi-musasioissa arkisin klo 8 - 18.

Tehokkaan sähkönhankintamme ja osaavien työnteki-jöidemme ammattitaidon ansioista Turku Energianmyymä sähkö on myös edullista. Ja tiesithän, ettäTOK:n asiakasomistajana saat bonusta Turku Energialtaostamastasi sähköenergiasta.

Lähempänä kuin aina arvaatkaan!

Jos et vielä ole Turku Energian asiakas, pyydä sähkötarjous maksuttomasta palvelunumerostamme 0800-02500.

www.turkuenergia.fi

TYKSin onkologian klinikalla työs-kentelevä dosentti Väinämö Nikkanenvastaanotti Hyvän syöpälääkärin pal-kinnon Turussa pidetyillä Syöpäjärjes-töjen valtakunnallisilla neuvottelupäi-villä tammikuussa.

Joka toinen vuosi myönnettävät hy-vän syöpälääkärin ja hyvän syöpäsai-raanhoitajan tunnustuspalkinnot, suu-ruudeltaan 25.000 markkaa kumpikin,myönnettiin nyt toisen kerran. Palkintovoidaan jakaa käytännön työtä tekevillesyövänhoidon ammattilaisille, jotkaovat potilaiden ja ammattihenkilöidenarvostamia ja joiden työtä leimaa kor-kea ammattitaito, syöpäpotilaan koh-taamisen taito ja korkea eettinen taso.

Väinämö Nikkasen palkinnan taus-talla oli hänen yli 30 vuoden työrupea-mansa syöpäpotilaiden hyväksi sekä ih-misen hoitaminen kokonaisuutena. Nik-kasta kiitetään siitä, että hän osaa koh-data ihmisen ja että hän tekee aktiivistatutkimustyötä keuhkosyövän alalla jaon Suomen Keuhkosyöpäryhmän pe-rustajajäsen ja pitkäaikainen puheen-johtaja. Hän on viime vuosina kehittä-nyt aktiivisesti polikliinista sytostaatti-hoitoa taitavasti ja itseään säästämättä.

Hyvän syöpäsairaanhoitajan palkintomeni Satakunnan keskussairaalaanMarita Pukkiselle, jota kehutaan osas-tonsa hengen luojaksi ja kantavaksi voi-maksi. Hänen asiantuntemuksestaan,lämmöstään ja innostuksestaan saavatmuutkin voimia ja tarmoa jaksaa eteen-päin. Pukkinen kannustaa työtoverei-taan opiskelemaan koko ajan ja tekeenäin myös itse. Pukkinen on erityisenkiinnostunut saattohoidosta, johon onitsenäisesti kouluttautunut.

Hyvän syöpälääkärinpalkinto TYKSiin


Meri-Karinassa on moni-puolista toimintaa ja sielläkokoontuu myös psykologianopiskelija Jonna Soinion, 36vetämät sopeutumisvalmen-nuskurssien keskusteluryh-mät. Jonna on gradua vaillevalmis psykologi, mutta hänpystyy myös muuten paneu-tumaan syöpää sairastavia as-karruttaviin kysymyksiin.Hän sairastui itse kaksi vuot-ta sitten rintasyöpään ja onaloittanut vuoden alusta osa-aikaisen työsuhteen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä.

– Oman sairauteni vuoksi

koin, että pystyn auttamaantällä tavalla kanssaihmisiäni,koska rintasyöpä oli minulleaika helppo juttu.

Soinio sanoo kuitenkin, ettätieto sairaudesta oli alussa”hirveä järkytys”. Hän kävi it-se valmennuskurssin Meri-Karinassa, vaikka ei ollut sa-nojensa mukaan tuolloin val-mis kurssille. Siitä kuitenkinsyntyi ajatus, että hän voisitehdä opintojensa harjoittelunMeri Karinassa. Saman tientuli idea gradun tekemisestänuoren rintasyöpäpotilaanseksuaalisuuteen liittyvistä

asioista. Myös henkisen tuentarve kiinnostaa häntä.

Enkeli tuliovesta sisään

– Siitä saakka, kun tulinsyksyllä tänne työharjoitte-luun, olen käynyt täällä tuki-henkilönä. Itse sain aikoinanitukea niin, että ”enkeli kävelisairaalaan”. Hän oli vastaano-tossamme oleva tukihenkilöEija Annunen. Sairastuttuanisain tukea paljon myös lähei-siltäni.

Soinio kertoo, että hän ajat-teli, että nyt minulla on syöpäja kuolen, kun leikkauksestaoli mennyt vain pari päivää.Hän pohti myös, että kuka hoi-taa hänen koiransa, kun hännyt varmasti lähtee pois.

– Silloin sairaalan ovestakäveli iloinen, kaunis, säteile-vä ja elämää täynnä oleva ih-minen, joka kertoi sairasta-neensa kymmenen vuotta sit-ten rintasyövän. Tuolloin kokoasennoitumiseni sairauteenkääntyi aivan ylösalaisin. Ta-jusin, että tästä voi selvitä hen-gissä. Silloin minulle oli niinikään itsestään selvää, ettäryhdyn tukihenkilöksi, kunminulla on kuitenkin jonkin-lainen vahvuus olemassa.

Soinio sanoo, että Lounais-

Suomen Syöpäyhdistyksessäon koettu tärkeäksi tuen oikea-aikaisuus. Jo siinä vaiheessa,kun nainen saa Rintatutkimus-keskuksesta tiedon rintasyöpä-epäilystä, tukihenkilön tulisiilmestyä kuvaan.

Henkinen puoli on ihmisenkokonaisuuden kannalta rat-kaisevan tärkeätä. Ei auta josihminen parantuu fyysisesti,mutta on psyykkisesti ”palasi-na”.

Johanna Soinio on alustalähtien kertonut avoimesti sai-raudestaan kaikille ja kans-saihmiset ovat suhtautuneetasiaan hyvin. Hän on omiensanojensa mukaan saanut pal-jon tukea ja kannustusta.

Tukihenkilötyöstäsaa itsekin paljon

Tukihenkilönä toimiva Ee-va Vallinkoski, 70 on auttanutrintasyöpäpotilaita jo yli kym-menen vuotta. Hän sairastui18 vuotta sitten rintasyöpään.

– Olen ollut kertomassamonelle leikatulle potilaalle,että rintasyövästä selviää. Hy-vin moni potilas on sanonutminulle, että hänelläkin onvarmasti mahdollisuus selvitä,kun minä olen pärjännyt näinpitkän ajan.

Tukihenkilö auttaa pyyteettömästi ja saa itsekin hyvän mielen

Apua jo varhaisessa vaiheessa

Eeva Vallinkoski (edessä vas.) on toiminut rintasyöpäpotilaiden tukihenkilönä jo yli kymmenen vuotta. Kerttu Simonen on sairastanut sekä peräsuoli- että rintasyövän. Meri-Kari-nan keittiössä hän on tehnyt vapaaehtoistyötä jo yli vuosikymmenen ajan. Kaarin Hakala (takana seisomassa) toimii vapaaehtoistyöntekijänä kirpputorilla ja vetää myös Syö-päyhdistyksen Turun paikallisosaston päiväkerhoa. Vapaaehtoistyö merkitsee myös Erkki Välilälle hyvin paljon. Meri-Karinassa löytyy aina pieniä tehtäviä vapaaehtoistyönteki-jälle ja auttaminen antaa myös hyvän mielen. Leena Huhtamäki toimii tukihenkilönä niin saattohoitokodissa kuin kotisairaanhoidossa. Leena Huhtamäki on tukemassa saatto-hoitopotilaita ja tavoitteena on kulkea yhdessä loppumatkaa.

Kehittyneestä hoidosta ja parantuneista en-nusteista huolimatta syöpään sairastuminenon monelle potilaalle suuri järkytys. Jotkutsaavat ahdinkoonsa apua lähimmäisiltään,toisilla taas ei ole edes heitäkään. Kun tuleetarve saada henkistä tukea ja uskoa ajatuk-seen, että syövän jälkeenkin on elämää, pa-rasta apua pystyy antamaan toinen syöpäänsairastunut henkilö, joka on jo päässyt trau-mansa yli. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyson kouluttanut jo pitkään tukihenkilöitä, jot-ka lähimmäisen rakkauden nimissä ovat teh-neet pyyteetöntä työtä kanssaihmistensä hy-väksi. Nyt on tarkoitus panostaa siihen, ettätällaista tukea pystyttäisiin antamaan entistävarhaisemmassa vaiheessa.

Jonna Soinio on gradua vailla valmis psykologi, muttahän pystyy myös muuten paneutumaan syöpää sairasta-via askarruttaviin kysymyksiin. Hän sairastui itse kaksivuotta sitten rintasyöpään ja toimii aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä.


Vallinkoski pitä rintasyöpä-seulontoja tärkeänä, sillä hä-nenkin syöpänsä havaittiin nii-den perusteella. Tieto sairau-desta oli hänelle järkytys.

Leikkauksen ja sädehoidonjälkeen alkoi toipuminen. Mi-nulla kävi niin ikään sairaalas-sa tukihenkilö ja sain siitä ide-an tähän työhön. Tyttäreni oli-vat tuolloin jo aikuisia ja toi-vuttuani saatoin ryhtyä teke-mään tätä työtä.

Vallinkoski on käynyt kaksieri kurssia. Hän sanoo saavan-sa itsekin paljon tukihenkilö-työstä.

– Tulee hyvä mieli, kuntuntee, että on voinut kuunnel-la toista ihmistä. Silloin josasianomainen haluaa kyselläjotakin, kerron avoimesti mi-ten olen sairaudestani selvin-nyt. Olen aina sanonut, että

vaikka olen menettänyt, olenmyös saanut henkisesti paljon.Minulla on hyvä olla, kunolen käynyt sairaalassa tapaa-massa näitä potilaita. Jokai-sella heistä on oma tarinansakerrottavanaan. Joku haluaakertoa sairaudestaan, jokukotioloistaan, joku taas työs-tään. Pääasia on, että häntäkuuntelee.

Elävä mainoskanssaihmisille

Työtä syöpäsairaiden hy-väksi voi tehdä monella taval-la. Kerttu Simonen, 76 auttaapuolestaan ahkerasti Meri-Ka-rinan keittiössä. Häneltä on 20vuotta sitten leikattu paksun-suolensyöpä ja kaksi vuottasitten rintasyöpä.

– Minä en ottanut enää rin-tasyöpää niin vakavasti, vaankerroin kaikille, että menenjälleen hoitoon.

Koko Meri-Karinan toimin-ta-ajan Simonen on auttanutsiellä aina kun apua on tarvit-tu. Ja hän lupaa jatkaa niinkauan kuin jalka nousee.

– Olen sanonut, että olenelävä mainos, kun 20 vuottasitten sairastuin ensi kerransyöpään ja kaksi vuotta sittenuudelleen.

Simosen mielestä on hyväasia, että julkisuuden henkilötovat avoimesti kertoneet syö-västään, koska se poistaa en-nakkoluuloja.

Kaarin Hakala, 64 on va-paaehtoistyöntekijänä kirppu-torilla ja auttoi jonkin aikaamyös Meri-Karinassa. Nyt hänvetää myös paikallisosastonpäiväkerhoa Eeva Vallinkos-ken kanssa. Myös Hakala sai-rastui rintasyöpään kuusi vuot-ta sitten. Syöpä havaittiinmammografiassa. Hänkin pi-tää rintasyöpäseulontoja erit-täin tärkeinä.

Hakala koki itsensä niinvahvaksi henkilöksi, ettei ha-lunnut sairaalasta hänelle tar-jottua tukihenkilöä.

– Olen yrittänyt painottaarintasyöpään sairastuneillekaikesta huolimatta myötä-mielistä suhtautumista, koskatälle sairaudelle ei voi mitään.Se tulee, jos on tullakseen.Olen halunnut auttaa omaltaosaltani syöpäpotilaita jaolemme saaneet myös päivä-kerhosta jonkin verran rahaapotilastoimintaan.

Meri-Karinassatulee hyvä mieliPostimies ja muusikko ErkkiVälilä, 62 ei ole sairastanutsyöpää, mutta on auttanut mo-nissa tilaisuuksissa syöpäpoti-laita.

– Lähinnä apuni on johtunutsiitä, että olen 40 vuotta toimi-nut muusikkona, ja esiintynyteri tilaisuuksissa Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen hyväk-si Kalevi Rothbergin orkeste-rin kanssa. Lisäksi viimeisenparin vuoden aikana olen teh-nyt syöpäyhdistyksessä kai-kenlaisia pikku hommia.

Vapaaehtoistyö merkitseeVälilälle hyvin paljon. Hän sa-noo, ettei hän tule Meri-Kari-naan kuluttamaan aikaansa,koska tekemistä on muutenkinhyvin paljon. Erilaisten ihmis-ten tapaaminen vapaaehtois-

työn parissa ja auttaminen an-tavat hyvän mielen.

– Jos ei muuten ole hyvämieli päivästä, niin siitä se tu-lee, kun tänne tulee hyvän asi-an puolesta.

Joskus Välilä pysähtyymiettimään, miten suuri järky-tys sana syöpä aiemmin oli.Potilaiden ennusteet ovat pa-rantuneet. Henkinen puoli onerittäin tärkeä tekijä.

Yrittäjä Leena Huhtamäkitoimii tukihenkilönä niin syö-päpotilaiden saattohoitokodis-sa kuin kotisairaanhoidossa.Hänellä havaittiin vuonna1977 kaksi kasvainta vatsassahänen ollessaan vain 20-vuoti-as. Ne leikattiin ja ne olivatonneksi hyvänlaatuisia. Huh-tamäki kävi kuitenkin seuran-nassa Karinassa jatkaen sittenkahden lapsen äitinä sinnik-käästi opiskelujaan. Hän val-mistui biokemistiksi.

– Niiden leikkausten aikoi-hin kävin läpi jonkinlaisenpienen kriisin ja ryhdyin sittentukihenkilötyöhön. Olen pääa-siassa tukemassa saattohoito-potilaita. Tavoite ja tarkoituson kulkea yhdessä sitä loppu-matkaa.

Huhtamäki on havainnut,että potilailla on paljon sellai-sia asioita, joita he eivät pystypuhumaan omaistensa kanssa.Hän toteaa, että jos hänestä onjossain ollut apua, niin siinä,että asioita on ensin yhdessäruodittu ja sitten pystytty sel-vittämään.

Syöpäyhdistyksessä ei tulehänen mukaansa surulliseksi,sillä tukityö antaa paljon.

– Joka kerta kun menen uu-den potilaan luo, menen sinnehirveän nöyränä. Saattohoito-työssä toimitaan potilaan eh-doilla. Hieno asia tässä har-rastuksessa on aistimaan op-piminen eli toisen ihmisenkommunikaation tason aisti-minen.

Huhtamäen tapaamista poti-laista suuri osa on ollut naisia.

– Jos jotain voisi yleistää,niin ehkä sen, että on ihan us-komatonta, miten äiti on äitiloppuun asti. Kun olin tehnytpitkään tätä työtä, saatoin kul-kea myös oman äitini kanssasyövän alusta loppuun. Kointuolloin monta kertaa, mitenavuton olisin ollut, ellen olisitehnyt tätä työtä.

Teksti Eija LouenivaKuvat Tertti Pietilä

Meri-Karinan laajat ja hyvin hoidetut istutukset ovat vuo-sikausia herättäneet siellä vierailleissa ihmisissä ihastus-ta. Hellin Heinonen on vapaaehtoisesti huolehtinut istu-tuksista viime vuosina. Monia vuosia hänen apunaan oliaviopuoliso Armas, joka nukkui pois viime vuonna. Talvi-kautena Hellin Heinosen tapaa Meri-Karinan aulassa, jos-sa hän myy Syöpäyhdistyksen hyväksi taidokkaita käsi-töitä ja arpoja.

Helge Lilja on Erkki Välilän kaveri, joka tekee Meri-Karinassa kaikenlaisia korjaus- ja huoltotöitä. Pelkästään Meri-Ka-rinan yli 500 tuolia ja 200 pöytää teettävät paljon työtä ahkeralle vapaaehtoistyöntekijälle. Tästä saa myös itselleenhyvän mielen, kun tietää auttavansa tärkeässä asiassa.

Vapaaehtoistyötä tarvitaan entistä enemmän

Kaksi vuosikymmentä sitten ajateltiin, että vapaaehtois-työntekijän ilmestyminen vanhusten palvelutaloon merkit-sisi palkatun henkilöstön vähentämistä. 1990-luvulla eletytlamavuodet antoivat meille kovan opetuksen: Yhteiskuntakykeni antamaan kansalaisilleen vain vähentyneiden voi-mavarojensa mukaisen terveydenhuollon ja sosiaaliturvan.Tarvittiin vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen organisoimaatoimintaa täydentämään julkisen vallan toimenpiteitä. Ryh-dyttiin puhumaan kolmannesta sektorista.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä on lähdettysuunnitelmallisesti kehittämään vapaaehtoistoimintaa. Yh-distyksen piirissä on nähty miten palkatun henkilöstön tuke-na vapaaehtoistyötekijät voivat merkittävästi täydentää am-mattiauttajien tekemää työtä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä annetaan vapaaeh-toistoiminnalle sille kuuluva arvo. Vapaaehtoistoiminta onmyös siinä mielessäkin arvokasta, että sitä ei voi mistään ra-halla ostaa.

Vapaaehtoistoiminta on omasta kiinnostuksesta tehtävääpalkatonta työtä, jota ihmiset tekevät vapaa-aikanaan. Toi-minnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yh-teisön toimivuuteen ja kokea antavansa mielekästä ja tar-peellista apua lähimmäistensä ja lähiympäristönsä hyväksi.

Vapaaehtoistyöntekijä voi tehdä esim. seuraavia asioita:- tukea omassa kodissa asumista,-lisätä hyvinvointia ja elämänlaatua vapaaehtoistoiminnankeinoin,- mahdollistaa asiointia ja liikkumista kodin lähipiirissä,- toimia ulkoiluseurana, asiointiapuna,- toimia saattajana lääkäriin, poliklinikalle, kirkkoon,- avustaa pienissä kodin askareissa,- toimia luotettavana juttukaverina, lukijana,- tukea sairaalasta kotiuttamistilanteessa,- tehdä erilaisia vapaaehtoistehtäviä Meri-Karinassa, Kari-nakodissa ja Karinarannassa (puutarha- ja keittiötyöt, val-vonta-, siivous- ja muut huoltotehtävät),- toimia omaisystävänä ja lievittää yksinäisyyttä,- osallistua erilaisiin talkoisiin ja varainhankintatehtäviin.vapaaehtoisapua tarvitaan ammattiavun rinnalle, kun ihmi-nen haluaa saada uusia ihmissuhteita ja virikkeitä. Vapaaeh-toistyöntekijä on koulutetun henkilökunnan tukena, tavalli-sen ihmisen taidoin.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää vapaa-ehtoistoiminnan peruskurssin Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa ajalla 27. - 28. 4. 2001 siten, ettäperjantaina 27. 4. 2001 kokoontuminen on klo 18.00 -21.00 ja lauantaina 28. 4. 2001 klo 10.00 - 16.00. Koulu-tus on maksutonta. Ilmoittautumiset 20. 4. 2001 mennes-sä puh. 2657 602.

Tukihenkilöitä koulutetaansyöpäpotilaiden tueksi

Syöpäjärjestöjen piirissä käynnistyi jo 1960-luvulla kur-kunpääsyöpäpotilaiden tukihenkilötoiminta. Käytännössätämä merkitsee sitä, että ns. vanha, samaa sairautta potevapotilas, joka on sopeutunut omaan sairauteensa, on perustu-kihenkilökurssin läpikäynyt ja osallistuu täydennyskoulu-tukseen ja työnohjaukseen, menee tapaamaan juuri leikattuatai leikkausta odottavaa, samaa sairautta potevaa potilasto-veria.

Mihin sitten tukihenkilöitä tarvitaan?Tukihenkilöitä tarvitaan, jotta sairaala voi tyydyttää mah-

dollisimman kattavasti potilaan tiedon- ja läheisyyden tar-peen. Tukihenkilöt täydentävät kokonaishoitoa, tavallaantäyttävät siihen jäävän aukon. Tavoite on kuitenkin yhtei-nen. On tärkeää luoda hyvät yhteydet sairaaloihin, jottatyön tavoitteista ei synny väärinkäsityksiä. Syöpäjärjestöjenkouluttamat tukihenkilöt eivät koskaan ole terveydenhuol-lon ammattilaisten kilpailijoita.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on saattohoidonpiirissä tukihenkilöitä, jotka eivät ole itse sairastaneet syö-pää, mutta joiden läheinen on voinut menehtyä syöpään.

Sen jälkeen, kun tällainen henkilö on läpikäynyt omansurutyönsä, hänestä tulee paras mahdollinen tukihenkilö.Hän on kokenut kuoleman läheisen ihmisen kautta.

Viime vuosina syöpäjärjestöjen piirissä erityisesti täälläLounais-Suomessa on kehitetty uutta toimintamuotoa: terveaviopuoliso voi toimia toisen omaisen, eli terveen puolison,tukihenkilönä.

Uusia tukihenkilöitä koulutetaanLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää ajalla 7.

- 28.5.2001 peruskoulutuskurssin uusille tukihenkilöille.Neljänä kurssi-iltana (7., 14., 21. ja 28. 5. 2001) kokoon-nutaan klo 18.00 - 21.00 välisenä aikana Meri-Kari-nan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35,Turku.

Tukihenkilöiksi haluavien tulee olla itse läpikäynyt syö-päsairauden. Saattohoitotoiminnan piiriin otetaan tuki-henkilöiksi myös henkilöitä, jotka eivät ole itse sairastaneetsyöpää, mutta joiden läheinen on voivat menehtyä syöpään.

Tukihenkilö tekee tukitoimintaa omien mahdollisuuk-siensa mukaan. Toiminnasta ei makseta palkkaa, mutta mat-ka- ja puhelinkulut korvataan.

Lisäksi järjestetään maksuton perus- ja jatkokoulutus,työnjohto ja työnohjaus. Tuki- ja vapaaehtoistoimintaanosallistuvien omasta hyvinvoinnista pyritään huolehtimaanmahdollisuuksien mukaan. Henkilöiden, jotka haluavatosallistua järjestettävään tukihenkilökoulutukseen, tulisi il-moittautua 23. 4. 2001 mennessä puhelin 2657 602.


S SOY H T Y M Ä

S-ETUKORTTI on

S-Etukortilla säästät selvää rahaa.S-Etukortilla saat Bonusta - eli rahaa takaisin ostoistasi S-ryhmän bonustoimipaikoista ympäri Suomen.

S-Etukortin saat, kun liityt oman alueesi osuuskaupan asiakasomistajaksi.

Lisätietoja saat oman alueesi osuuskaupan toimipaikoista ja S-ryhmän Asiakasomistajapalveluiden valtakunnallisestamaksuttomasta palvelunumerosta 0800-1-20687 (ma-pe klo 8-16). S-ryhmä internetissä www..s-kanava.net.

Salo. Asiakasomistajapalvelut 02 - 7705 203. Turku. Asiakasomistajapalvelut 0800 - 9 - 10300.

ME ALLEKIRJOITTANEET OLEMME SUUNNITELLEET JA RAKENTANEET

SALO-KARINAN PALVELUVUOKRATALON

SALON PUTKITYÖ LAAKSONEN AY

LAIHON SÄHKÖ OY

TEKMANNI OY

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAJAPALVELU KY

SUUNNITTELU:

ARKKITEHTITOIMISTO ERKKI SALMI OYNARMAPLAN OY

INSINÖÖRITOIMISTO SIIKON OY

INSINÖÖRITOIMISTO JT TEAM/TANELI MUSSAARI

TOIVOTAMME MENESTYSTÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSELLE JA

TALON UUSILLE ASUKKAILLE.

URAKOITSIJAT:

VALVONTA:

RAKENNUSLIIKEKERROSKIVI OY


- Tämä tuntuu avaralta,vaikkei kovin suuri olekaan,Katariina ja Andreas Suti-nen rupattelevat palvelutaloSalo-Karinassa sijaitsevassatulevassa kodissaan.

Sisustustyöt ovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenuudessa palvelutalossa vieläkesken, mutta jos työt etenevätsuunnitellusti, Sutiset pääsevätmuuttamaan asuntoonsa huhti-kuun alussa. Neljänkymme-nenyhden neliön kaksio onpienempi kuin parin entinenkoti, mutta Sutiset ovat jo tot-tuneet ajatukseen.

- Kaikki vanhat tavarammeeivät tänne mahdu, mutta ehkäon hyväkin tehdä elämässä sil-loin tällöin kunnon inventaa-rio, Katariina Sutinen sanoo.Andreas ja Katariina Sutisenon tarkoitus toimia Salo-Kari-nan isäntänä ja emäntänä.- Tosin emme vielä ihan tar-

kasti tiedä, mitä kaikkea se pi-tää sisällään. Varmasti ainakinuusien asukkaiden neuvontaa,Sutiset tuumivat hymyillen.

- Katsomme tulevaisuuteenaivan innokkaina.

Kolmas asuintoveri- Ennen meitä oli kaksi, nyt

kolme. Syöpä on kuin asuin-

kumppani, eikä sitä pidä viha-ta, sillä se on osa sairaan omaakehoa, Katariina Sutinen tote-aa, kun puhe kääntyy puolisonsairauteen.

- Elämänhalua ei saa menet-tää. Lääkärit tuntuvat olevansitä mieltä, että suunta on huo-nompaan päin, mutta itse oleneri mieltä. Parempaa kohti ol-laan menossa, Andreas Suti-nen sanoo.

Andreas Sutisen eturauhas-syöpä todettiin toukokuussa1999 jo pitkälle edenneenä.Ensimmäinen vuosi sairaudenkanssa sujui kuitenkin hyvin,kunnes viime syksynä tilannehuononi.

Sytostaattihoitojen myötäAndreaksen jalan laskimosuo-neen muodostui veritulppa.Myöhemmin ilmaantuneidenselkäkipujen syyksi paljastuietäpesäke, joka painoi selkäy-dintä.

- Vietin sairaalassa kuukau-den ja sain sädehoitoa, jokapelasti kävelykykyni. Nyt ovatmeneillään sytostaattihoidot,Andreas Sutinen kertoo.

Sutiset kiittävät lämpimästiTurun yliopistollisen keskus-sairaalan antamaa hoitoa.Myös Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toiminta saatunnustusta.

- Kävimme ensin Meri-Kari-

nassa eturauhassyöpäkurssinja myöhemmin tukihenkilö-kurssin. Olemme, muuten, ai-noat eturauhassyöpää sairasta-vien ja heidän läheistensä tuki-henkilöt Salon seudulla, Kata-riina Sutinen mainitsee.

Palvelutaloilletarvetta- On erittäin hyvä, että tällai-

sia palvelutaloja rakennetaan,kyllä niille on tarvetta. Me-kään emme voi enää asua van-hassa asunnossamme, koskasen peseytymistilat eivät oleriittävän hyvät tässä tilantees-sa, Katariina Sutinen sanoo.

- On mukavaa muuttaa täysinuuteen kotiin. Ja keväämmälläaurinko alkaa paistaa parvek-keen puolelle, Andreas Suti-nen sanoo.Vuokra-asuntojen lisäksi Salo-

Karinassa on yhteinen sauna jakerhotiloja. Taloon tulee myösneuvonta- ja palvelupiste.

Asuinhuoneistot ovat kool-taan 35-41 neliömetriä ja kokotalon pinta-ala 612 neliötä. Sa-lo-Karina sijaitsee Salon kes-kustan tuntumassa osoitteessaHelsingintie 52.

Teksti Viivi VuorinenKuva Matti Äärilä

Andreas ja Katariina Sutinen toimivat isäntänä ja emäntänä palvelutalo Salo-Kari-nassa, joka valmistuu huhtikuun alkupuolella.

Sutiset odottavat innokkainamuuttoa Salo-Karinaan

Turuntie 1, III krs, 24100 SaloPuhelin (02) 727 1800, fax (02) 727 1810

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Saloon osoitteeseen Helsingintie 52 valmistuu kuluvan vuoden maaliskuun loppuunmennessä 12 asuntoa käsittävä palvelutalo. Asunnot ovat tarkoitetut Salon ja lähikuntien pitkäaikaissairaille ja vammai-sille henkilöille ja heidän aviopuolisoille sekä vanhuksille, jotka ovat em. palveluvuokra-asunnon tarpeessa.

Asuntojen koot ovat:4 kpl 1 huone ja tupakeittiö 35 m24 kpl 2 huonetta ja keittokomero 36,5 m24 kpl 2 huonetta ja keittokomero 41 m2Huoneistojen vuokrat ovat noin 58 mk/m2/kk

Hakemuslomakkeita ja lisätietoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalta, Seiskarinkatu 35,20900 Turku, puhelin 02-2657 666. Hakuaika on voimassa jatkuvasti.

SALO-KARINAN PALVELUVUOKRA-ASUNNOT OVAT HAETTAVANA

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y.:n Salo-Karinan kaksi-toista palveluvuokra-asuntoavalmistuvat kuluvan vuodenmaalis-huhtikuun vaihteessa.Hankkeen johdosta Salossatammikuussa järjestetyssä tie-dotustilaisuudessa ilmeni, ettätulevien asukkaiden tarvitse-mien palvelujen tuottajista ja -maksajista ei ole vielä tietoa.Palveluvuokratalo-asunto kä-site ei ollut myöskään kaikilleläsnäolijoille selvä ja keskus-telussa puhuttiin intervallihoi-topaikasta aina saattohoitoko-tiin asti.

Mikä Salo-Karina on?Salo-Karina on palveluvuok-ra-asuntotalo, jossa asuntojenmitoituksessa ja varustuksessa

on otettu huomioon asukkaanalentunut toimintakyky. Asuk-kaan on myös mahdollista saa-da tarvitsemansa välttämättö-mät palvelut kuten ateria-, hy-gienia- ja ympärivuorokauti-nen turvapalvelu sekä siivous-ja asiointipalvelu. Salo-Kari-nassa asukkaat asuvat omassahallinnassaan olevassa itsenäi-sessä vuokra-asunnossa.

Kenelle Salo-Karinaon tarkoitettu?Salo-Karinan asunnot on tar-koitettu Salon ja lähiympäris-tön pitkäaikaissairaille ja vam-maisille henkilöille ja heidänaviopuolisoilleen sekä van-huksille, jotka haluavat viettääitsenäistä elämää ja käyttää

tarjolla olevia palveluita omantarpeensa mukaan. Salo-Kari-nan palveluasuminen on ver-rattavissa kotona asumiseen.

Voiko hakea suoraanvai kunnan kautta?Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksessä on lähdetty siitä peri-aatteesta, että palveluvuokra-asuntoon voi hakeutua suo-raan. Tällöin asukas maksaakustannukset itse mutta voisaada tukea mm. Kansanelä-kelaitokselta. Tarkoituksenaon myös tehdä ostopalveluso-pimuksia kuntien kanssa, jol-loin kunta maksaa osan ku-luista ja päättää viime kädessähenkilön muuttamisesta Salo-Karinaan.

Valintaa tehtäessä pitää lähteäasuntoon muuttavan henkilöntoimintakyvystä. Omalla taiomaisten aktiivisuudella voivaikuttaa siihen, että löyde-tään mahdollisimman oikearatkaisu. Sen suhteen, mitäpalveluja henkilö tarvitsee,kannattaa olla realistinen ja re-hellinen. Tarpeita ei tule vähä-tellä tai liioitella.

Onko halpaa hoitoaolemassakaan?Salo-Karinan palveluvuokra-asunnoissa bruttoasumiskus-tannukset ovat 2030-2378markkaa kuukaudessa asun-non koosta riippuen. Lisäksiturvapuhelimen kuukausimak-su on 170 markkaa. Erikseen

maksettavat palvelut riippuvattietysti siitä mitä palveluitakäyttää (esim. kotipalvelut,ruoka, pyykinpesu, lääkkeet,lääkärin ja terveydenhoitajanpalvelut). Sen jälkeen, kunasukkaat on Salo-Karinaan va-littu ja nähty palvelujen koko-naistarve, Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. ratkaiseemitkä palvelut se tuottaa itseja mitkä palvelut pyritääntuottamaan yhteistyössä kun-nan tai yksityisen yrityksenkanssa. Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. on varautunutkompensoimaan näistä palve-luista asukkailta perittäviäkustannuksia. Keskeisenä pyr-kimyksenä yhdistyksellä onrakentaa kokonaispaketteja,joista asukkaat voivat valita it-selleen sopivan vaihtoehdon.

SALO-KARINAN PALVELUTALO ALOITTAATOIMINTANSA KESKELLÄ SALOA

OY LUNDEN AB

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

KEITTIÖT

TEHTAANMYYMÄLÄParmantie 1, 30420 Forssa

puh. 03-8877 666, 8877 667, 8877 669Avoinna: ark. 9–17, la 10–13

ForssaJokioinen

28 – N:o 1 – 2001

Meneillään oli paikallis-osaston vuosikokous uusissatoimitiloissa. Paikalle oli tullutväkeä niin runsaasti, etä tuolitriittivät vain nipin napin. Tar-koitus onkin lähiaikoina sisus-taa huoneisto talkoovoiminlahjoituskalusteilla.

Alkanut vuosi on osastonkahdeskymmenes, joten tulos-sa on monenlaista juhlavuodentoimintaa.

– Mielestäni osastossa onaktiivista väkeä. Kuukausiko-koukset vetävät yleensä pai-kalle kolmisenkymmentä hen-keä. Jos on oikein mielenkiin-toinen luento tarjolla, niin po-rukkaa tulee enemmänkin,

Pekka Into kertoi.Vuosikokouksessa valittiin

osaston hallituksen puheen-johtajat ja kahdeksan jäsentä.Hallituksen kokoonpano pysyilähes samana kuin menneenävuonna. Marja–Leena Saarituli mukaan uutena jäsenenä.

Keskeisellä paikallaOsoitteessa Rajakatu 1 sijait-sevat toimitilat käsittävät yh-teensä noin seitsemänkym-mentä neliötä. Ison salin lisäk-si yhdistyksellä on käytössääntoimistohuone ja keittiönurk-kaus.

Osasto maksaa toimitilois-

taan vuokraa kaksituhattamarkkaa kuukaudessa. MikkoVahtera, Jaakko Ojala, Aar-no Touru ja Petri Into kun-nostivat tilat talkootöinä.

Syöpäyhdistyksen Forssanpaikallisosaston lisäksi tiloissasaattavat vastaisuudessa myösmuut yhdistykset pitää ko-kouksiaan ja muita tilaisuuksi-aan. Siten vuokrakustannuksiasaataisiin jaettua. Osasto aikoovuokrata muiden yhdistystenkäyttöön myös osan salin sei-nustalle pystytetyistä suuristakaapeista, yhdistystoimintakun poikii suuret määrät map-pitavaraa.

– Uskon, että tämä on hyväja keskeinen paikka yhdistys-

toiminnalle. Liikenne tälläsuunnalla on muutenkin aikavilkasta, koska Alko on ihannaapurissa, Pekka Into totesihymyillen.

Forssan osasto aikoo panos-taa tänä vuonna erityisesti tu-kihenkilötoimintaan. Iltaker-hot jatkuvat uusissa toimiti-loissakin entiseen tapaan jokakuukauden toisena tiistaina.

Juhlavuoden suunnitelmiaForssan paikallisosaston pe-rustava kokous pidettiin 1981.Kahdenkymmenen toiminta-vuoden kunniaksi osasto pitää

onnitteluvastaanottojuhlat toi-mitiloissaan vuosipäivänä 16.syyskuuta 2001. Keväällä uu-sissa tiloissa järjestetään avoi-mien ovien päivä.

Perinteinen Leimukallionlavan kevätkonsertti on tarkoi-tus järjestää tavallista juhla-vammaksi. Konsertti- ja teat-terimatkoja tehdään entiseentapaan. Tulossa on muunmu-assa retki Turkuun Samppalin-nan kesäteatteriin.

Isänpäivän aattona osastojärjestää myyjäiset ForssanTeatteritalon ala-aulassa.

Teksti Viivi VuorinenKuva Matti Äärilä

– Jos teillä on kotonakellarissa käyttämät-tömiä Rembrandteja,niin tuokaa tänne.Saadaan tiloja vielävähän viihtyisäm-miksi, Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyk-sen Forssan seudunpaikallisosaston pu-heenjohtaja PekkaInto sanoi.

– Eikö Chagall kel-paa, joku kysyi.

Forssan osasto aloitti juhlavuotensa uusissa toimitiloissa

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston vuosikokousveti uudet kerhotilat täyteen väkeä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston hallituksenpuheenjohtaja Pekka Into sai ympärilleen alkaneen toimintavuoden hallituksen jä-senet, Pirkko Palsan (oik.), Helene Innon, Katja Falk'in, Hely Friman'in, Eeva Ilolan,Marja-Leena Saaren ja Maija Ojalan. Kuvasta puuttuvat hallituksen varapuheenjoh-taja Ritva Vastamäki ja Tarja Cavén.

Täydellinenhautauspalvelu

TurussaHAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 3(Brahenkadun kulma)

Puh. 231 4074Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1Puh. 231 4557

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Perustettu 1932

TUELOUNAIS-SUOMENSYÖPÄ-

YHDISTYKSENTOIMINTAA

TILI:

TOP571345 -212054


Sana syöpä on monelle sepelottavin. Se tuo mieleen ki-vut ja kuoleman, yksinäisyy-denkin.

Kun syöpään sairastuu, kai-paa ihmistä, jolle puhua pe-loistaan, ahdistuksestaan jatunteistaan, mutta joskus myöstarvitsee tukea lääkärissäkäyntiin tai tietoakin jostainasiasta.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen syöpäpotilaiden tu-kihenkilöt ovat ihmisiä, jotkatekevät arvokasta vapaaehtois-työtä.

Loimaalla, Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Syöpä-neuvonta-asemalla terveyden-hoitaja Ella Mikkola on val-miina haastattelemaan uudelletukihenkilökurssille pyrkiviäihmisiä.

– Toimintamme tavoitteenaon tarjota tukipalveluja syöpä-potilaille ja heidän omaisilleensairauden eri aikoina, kotona,sairaalassa ja erityisesti saatto-hoitovaiheessa. Tarkoituksenaon tukea mahdollisuutta viet-tää viimeiset vaiheet kotonaläheisten kanssa, jos potilas jaomaiset näin haluaa,koska yk-silöllisen hoidon ja asiakkaantarpeiden kunnioittaminen onmeidän toiminnassa tärkeää.Haluamme tukea myös perhet-tä potilaan kuoleman jälkeen,kertoo Ella Mikkola.

– Tukihenkilö on ihminen,jolla on aikaa. Hän on vapaa-ehtoistyöntekijä, joka ei saapalkkaa. Hän on saanut val-miuksia auttamistehtäväänsyöpäyhdistyksen järjestämilläkursseilla. Hän on vaitiolovel-vollinen ja saa koko ajan kou-lutusta ja työnohjausta. Häntoimii aina potilaan tai omai-sen antamalla suostumuksellaon hänen apunaan on vastaavahoitaja.

Tukihenkilöt tapaavat ker-ran kuussa teemailtojen mer-keissä. He keskustelevat jakuuntelevat luentoja eri aiheis-ta. Työnohjaus on erikseen,puhu ja pura -ryhmää vetääkoulutettu työnohjaaja.

– Tukihenkilön tehtävä voivarsinkin saattohoitovaiheessaolla raskas. Siksi tukihenki-löksi pääsee vain koulutuksenkautta ja haastattelemme kaik-ki koulutukseen pyrkivät. Tu-kihenkilökurssille hakeutuvatihmiset tulevat toimintaan mu-kaan monin, hyvin erilaisinmotiivein. Joku on sairastanutsyövän itse ja parantunut, joku

on hoitanut omaistaan, muttakaikki kurssille tulevat ovatmotivoituneita auttamaan vai-keassa elämäntilanteessa ole-vaa ihmistä.

Yhteydenottohenkilökunnalta,potilaalta tai omaisiltaLoimaalla, aluesairaalan välit-tömässä läheisyydessä sijaitse-van Syöpäneuvonta-asemanpalvelut syöpään sairastuneilleja heidän omaisilleen ovat ar-vokkaita ja käytettyjä.

– Syöpäpotilaille ja heidänomaisilleen on neuvontaa hy-vin monenlaisista asioista.Meillä on kirjallista materi-aalia ja aikaa myös keskuste-luun. Autan asiakkaita teke-mään hakemuksia sopeutumis-valmennuskursseille ja tarvit-taessa kerron myös sosiaalisis-ta eduista, vaikka sosiaalihoi-tajat yleensä hoitavat tämänpuolen hyvin. Meillä on myösrintaproteesien välitys ja asi-aan liittyvä neuvonta sekä kor-vaavien hiuslisäkkeiden han-kintaan liittyvä neuvonta.Meillä on lainattavaa kirjalli-suutta sekä syöpäpotilaidenkäyttöön lainattavat matka-tvja radio-kasetti-cd-soitin sekäGraseby-lääkeannostelijoita.

– Tukihenkilöiden välityspotilaille ja omaisille kuuluutyöhön. Kaikkien tehtäviensuorittaminen kuitenkin vaatiisen ensimmäisen askelen siel-tä potilaan tai omaisten puo-lelta: He ottavat yhteyttä jasen jälkeen voin tavata heitä,saada tietoon mitä he haluaisi-vat ja tarvitsisivat, onko tuki-henkilön tarvetta ja minkälai-sen jne. Minulla ei ole syö-pään sairastuneiden yhteystie-toja. En siis voi itse mennä po-tilaan luo tarjoamaan palvelu-jani, vaan menen kun minuunotetaan yhteyttä. Toivoisin, et-tä useimmat ihmiset tietäisivättämän, koska muuten syntyy

käsitys että asiakkaita jotenkinvalitaan. Me palvelemmekaikkia niitä, jotka ottavat yh-teyttä.

TukihenkilönvalintaElla Mikkola etsii sopivan tu-kihenkilön syöpään sairastu-neelle tai heidän omaisilleen.

– Ensin kartoitan vapaanaolevien tukihenkilöiden tilan-teen. Jos juuri on tukihenkilö-suhde päättynyt poismenoon,ei tukihenkilölle voi antaa uut-ta tuettavaa, vaan on annettavalepoaika. On ajateltava yh-teensopivuutta, esimerkiksiikää ja sitten kysyttävä mo-lemmilta osapuolilta sopisiko.

Tukisuhteita on eri pituisia,pitkiä ja lyhyempiä.

Ella Mikkola tukee tukihen-kilöitä heidän tehtävissään, ta-paa heitä kuukausikokouksissaja järjestää heille työnohjauk-sen ammattitaitoisen työnoh-jaajan ryhmässä.

– Tukihenkilöllä on vaitio-lovelvollisuus. Siksi on tärke-ää, että tukihenkilöllä on työn-ohjausta, jotta jossain hän voipurkaa tuntojaan ja jaksaa si-ten hoitaa tehtäväänsä parem-min. Ilman tätä mahdollisuuttatyö voisi olla liian raskasta.

Työssä javapaaehtoisenaKätilö Maarit Kiviranta työs-kentelee Loimaan aluesairaa-lan synnytys- ja naistentautienosastolla. Hän on myös Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen Loimaan paikallisosas-ton sihteeri ja mukana tuki-henkilötoiminnassa.

– Lähdin nuorena sairaan-hoitajana tukihenkilökurssille,koska koin työssäni kuolemankohtaamisen hyvin vaikeana.Tukihenkilökurssi antoi mi-nulle valmiuksia siihen ja sa-

malla näin kuinka arvokastatyötä tukihenkilöt ja koko syö-päyhdistys tekee.

Maarit on ollut yhden ker-ran tukihenkilönä, kun häntäpyydettiin.

– Kun työssä ja vapaaeh-toistoiminnassa molemmissakohtaa syöpään sairastuneitaihmisiä, on se suoraan sanoenaika raskasta. Varsinkin saat-tohoitovaiheessa. Mutta ajan,minkä käyttää tukihenkilötoi-mintaan voi itse sopia tuetta-vansa kanssa. Sopimus on tär-keä molemmin puolin: tiedänmihin sitoudun, sovitan sen ai-katauluuni, pysyn siinä jamyös tuettavani tietää varmas-ti milloin tulen ja kauankoolen.

Maarit koki tukihenkilöteh-tävässään yllätyksen – se tuomyös aivan uudenlaisia ystä-viä.

– Toiminta ei missään ta-pauksessa ole vain antamista.Se on myös saamista. Olensaanut uusia ystäviä, olen saa-nut positiivista palautetta, olensaanut kokea tehneeni jotainarvokasta.

Maarit on toiminut parivuotta paikallisosaston sihtee-rinä, tämän tehtävän hän ker-too olevan lähinnä paperitöitä.

– Olin monta vuotta ammat-tiosastossani sihteerinä, jotentehtävät kyllä sujuvat. Paikal-lisosastohan toimii lähinnävirkistystoiminnan järjestäjä-nä, varainkerääjänä ja mahdol-lisena kanavana tavata samankokeneita ihmisiä.

Keskusteluaja kuunteluaSointu Taatila, Ulla Ristolai-nen, Kerttu Kangashaka, EskoAnttila ja Eeva Mattila ovattoimineet tukihenkilöinä jouseita vuosia.

Osa heistä on kokenut syö-vän hyvin läheltä, joko itsellätai perheenjäsenellä on ollutsyöpä. Tausta tulla mukaantoimintaan ovat erilaisia, mut-ta ajatukset jaksamisesta hyvinsamanlaisia.

– Saa hyvän olon kun on ol-lut avuksi, kertoo Eeva Matti-la.

– Moni ei voi omaistenkanssa puhua kaikesta. Siksitarvitaan ”vierasta ihmistä,jolle voi kertoa pahimmatkinpelkonsa. Moni sanoo, etteipelkää kuolemaa, vaan niitäkipuja, pohtii Kerttu Kangas-haka.

– Jotenkin tämä toimintaantaa elämään suhteellisuudentajua. Kun on synnytty, kuol-laan myös. Realiteetin ymmär-täminen antaa voimaa. Ja se,että voi tarjota tukea toiselleihmiselle sellaisena keskene-

räisenä ihmisenä kuin itse onja meistä jokainen on, miettiSointu Taatila.

– Jokaisesta päivästä, jonkaelämme täällä, voi olla kiitolli-nen, ajattelee Esko Anttila.

– On monenlaisia tilanteita,joissa meitä tarvitaan. Joskusse on kuunteleminen, joskusjonkun asian tekeminen, muttaaina se lähtee asiakkaan tar-peesta, Ulla Ristolainen koros-taa.

Syöpäyhdistyksen paikalli-sosasto tukee myös tukihenki-löiden toimintaa.

– Toiminta on hyvin tärkeääja siksi tänäkin vuonna olem-me varanneet rahaa tukihenki-löiden virkistysretkeen, kertoopuheenjohtaja Esko Norrman.

Haluatko mukaan?Uusi tukihenkilökurssi alkaamaaliskuussa Loimaalla. Tu-kihenkilöitä haetaan yhteensä23 kunnan alueelta, alue onlaaja: Liedosta Forssaan, Pun-kalaitumelta Humppilaan,Huittisista Tarvasjoelle jaMarttilaan, vielä Ylänekin onsamassa sairaanhoitopiirissä.

Tarkemmat tiedot saat soit-tamalla ma–to klo 9–10 puh.02-7613 297, vastaava hoitajaElla Mikkola.

Tekstit ja kuvat Maire Soiluva

Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksenSyöpäneuvonta-ase-malla Loimaalla onalkamassa uusi tuki-henkilökurssi. Tarvi-taan lisää ihmisiä tä-hän tärkeään, muttajoskus raskaaseenkinvapaaehtoistyöhöntukemaan syöpäänsairastuneita ja hei-dän omaisiaan. Tar-vitaan ihmisiä, joillaon aikaa, kyky kuun-nella ja olla tukenakun sitä tarvitaan.

Tukihenkilötapunasi vaikeinakin hetkinä

Esko Anttila (vas.), Ella Mikkola, Sointu Taatila, Esko Norrman, Eeva Mattila, UllaRistolainen ja Kerttu Kangashaka ovat toimineet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen tukihenkilöinä jo useita vuosia.

Satakunnantie 732200 LOIMAA

(02) 762 2082+ 358 2 762 2082

Loimaan seudun paikallisosasto oli saanut tietoonsa, että Meri-Karinan syöpälas-ten leikkitiloihin tarvittiin lisää kaikenlaista puuhatavaraa. Lahjoituksena ostettiinaskartelutarpeita, pelivälineitä, vesileikkitarpeita ja mm. lähes ”aidot” lääkärikär-ryt ja lääkärikeskus. Lahjoitustavarat kävi Loimaalta kavereilleen tuomassa AlmaMäkitalo (keskellä). Lelut otettiinkin heti Niko (vas.) ja Aleksi Läntisen sekä Liina jaLauri Ahlqvistin mieluisaan käyttöön.


Kukat luovat

tunnelman, elämän

eri tilanteissa

On ilo palvella,

Teitä

Kaskenkatu 1, 20700 TurkuPuh. (02) 231 6282Fax (02) 251 2126

Kaskenmäen KukkaPIRJO LAAKSO

VARAOSATAMERIKKALAISIIN

TALVIRENKAATPOISTOTARJOUKSESSA!

US PARTSAkselintie 7 (IsoHeikkilä)

puh. 2791400 Av: Ma–Pe 9.00–17.15

PIZZALINEIt. pitkäkatu 90 B

20810 TURKUp: 02-234 1998

Osallistuminen antaa hyvänmielen- Oikeastaan toimintammejohtoajatus on sama kuin tu-tussa joululaulussa: Niin hy-vä, lämmin, hellä on mielijokaisen.Näin kuvailee puheenjohtajaMerja Innilä Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen suu-rimman paikallisosaston toi-mintaa. 27-vuotiaalla Turunosastolla on monipuolistatoimintaa, josta hyötyvät en-sisijaisesti syöpään sairastu-neet ja heidän läheisensä.

Ahkerat KertutPääosan tuloistaan Turun pai-kallisosasto saa AhkerienKerttujen kätten lahjana. Vii-kottain Meri-Karinassa ko-koontuvat Ahkerat Kertut neu-lovat, virkkaavat ja kutovattuotteita, joita on saatavillaSyöpäyhdistyksen myyntipis-teestä sekä pääsiäis- ja joulu-myyjäisistä.Tällä tavalla saadaan paikallis-osastolle rahaa hankintoja var-ten. Esimerkkinä voidaan mai-nita Saattohoitokoti, jonneosasto osti kipupumpun japyörätuolin. Lisäksi Saatto-hoitokoti sai rahaa käytettä-väksi tuoreitten kukkien os-toon vuoden aikana.Ahkerien Kerttujen toiminnas-sa on mukana parikymmentänaista. He kokoontuvat Eeva

Vallinkosken ja Kaarin Haka-lan johdolla Meri-Karinassatiistaisin kello 10.

Asiaa ja elämyksiäKuukausittain Turun osastollaon tilaisuus, johon kutsutaanasiansa osaava esitelmöitsijä.Maaliskuussa sananvuoro onTurun tunnetuimmalla oppaal-la Aiju von Schönemanilla, jo-ka vie kuulijansa kohti kevättä

ja pääsiäistä. Huhtikuussa sa-nanvuoro on Kelan edustajal-la, joka puhuu syöpäpotilaansosiaaliturvasta.Kuukausitapaamisissa onyleensä 80-100 kuulijaa.Paikallisosaston toiminnastavoidaan poimia myös tutustu-mismatkat eri kirkkoihin. Tä-nä keväänä kirkkoretki teh-dään toukokuun kuudentenapäivänä. Kevätkirkkoretkelläosallistutaan jumalanpalveluk-

seen ja tutustutaan kirkon his-toriaan.Varapuheenjohtaja Leila Lei-non mukaan kirkkoretketkinovat erittäin suosittuja. Pu-heenjohtaja Merja Innilän mu-kaan vilkas toiminta on osoi-tus siitä, että Turun osastontoimintaan on helppo tulla jasiellä viihdytään. Hän koros-taa, että työtä riittää paljon ny-kyistä suuremmallekin vapaa-ehtoisten joukolle.

Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenTurun osaston toiminta on monipuolista

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n Turun paikallisosaston puheenjohtajana toimiiMerja Innilä (edessä oikealla) ja varapuheenjohtajana Leila Leino (edessä vasemmal-la). Kuvassa mukana myös johtokunnan jäsenet Pirjo Halonen, Sointu Heinonen, AilaLeppänen, Marja-Leena Louhi, Seija Rehmonen, Liisa Salmi, Eeva Vallinkoski ja Tert-tu Yli-Tolppa-Kerrola sekä varajäsenet Pirkko Lehto ja Pirkko Vahtonen. Kuvastapuuttuvat johtokunnan jäsen Irja Matikainen ja varajäsen Sirkka Aho.

Kysymys:

”Olen 53-vuotias mieshenki-lö. Olen iloinen siitä, ettäLounais-Suomessa syöpäsai-rauksien hoito on tehokasta.Sairastuin noin viisi vuottasitten paikalliseen paksun-suolensyöpään. Olin kulu-van vuoden tammikuussatutkimuksissa ja tällöin eitodettu mitään syöpään viit-taavaa. En kuitenkaan tiedä,mikä on ennusteeni uusimi-sen suhteen seuraavan vii-den vuoden kuluessa. Voin-ko katsoa olevani vapaa syö-päsairaudestani.”Nimimerkki ”Tiedosta kii-tollinen”

Vastaus:”Niin paksunsuolen kuin yleen-säkin ruuansulatuskanavan syö-pien kirurgisen hoidon tuloksetriippuvat suuresti siitä, mitenvarhain kirurgiseen hoitoonpäästään ja miten vähän tai mi-ten laajalle syöpä on leikkaus-hetkellä levinnyt. Teidän ta-pauksessanne kirurgiseen hoi-toon on ilmeisesti päästy var-hain. Yleensä paksunsuolen syö-vän uusiutuminen tapahtuu en-simmäisten vuosien aikana.Syövän uusiutumista myöhem-min kuin viisi vuotta leikkauk-sesta on todettu erittäin harvoin.Yli viiden vuoden seurantaasuositellaan sellaisiin tapauksiin,joissa jäljellä olevassa suolessatiedetään olevan polyyppeja.”

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vas-taa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin, jot-ka liittyvät syöpätauteihin. Tällä kertaa vas-taajana on vatsaelinkirurgi, professori TapaniHavia.

Seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymyksettulee lähettää 31.7.2001 mennessä osoitteella:Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat,Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku.

Syöväntorjuntasanomienlääkäripalsta

SYÖPÄÄ SAIRASTAVIENPOTILAIDEN JÄLKITARKASTUS

POLIKLINIKKA KARINASSASyöpää sairastavien hoidon tai jälkitarkastusten päätyt-tyä TYKS:ssä voi tämän jälkeinen seuranta tapahtuaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Kari-nassa, jossa on syöpätauteihin erikoistuneilla lääkäreillänimenomaan syöpäpotilaiden seurantaan tarkoitettuvastaanotto. Lääkärit ovat myös perehtyneet oireitalievittävään ns. palliatiiviseen hoitoon, jossa kivun hoi-dolla on keskeinen asema.

Vastaanoton voi tilata puh. 02-2657 927 maanantaistatorstaihin klo 8–15. Vastaanotolle on syytä ottaa mu-kaan TYKS:ssä kirjoitettu viimeinen hoitoseloste eliepikriisi. Vastaanottoaika on hyvä varata hyvissä ajoin,noin kuukausi ennen jälkitarkastuskäyntiä.

POLIKLINIKKA KARINAItäinen Pitkäkatu 30 b (2. krs)20700 TURKUPuh. 02-2657 927(MA–TO klo 8–15)

Meri-Kaarinat kuoro ottaa uusia laulajia

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oma kuoro Meri-Kaarinat harjoittelee Meri-Karinassatorstaisin klo 10.30–12.30. Kuoronjohtajana toimii pianisti Merja Innilä. Uudet laulajat ovattervetulleita mukaan!

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi kuorolla on suunnitteilla omaäänite.

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSESSASUNNUNTAINA 8.4.2001 KLO 16.00.

Kuoroa johtaa Merja Innilä. Ohjelma 50 markkaa sisältäen kahvitarjoilun.Tulot Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi.

Ohjelmia saatavana Meri-Karinan neuvonnasta, puh. 2657666 sekä tuntia ennen konserttia ovelta.

Keskusteluryhmä uudelleen-sairastuneille syöpäpotilaille

Meri-KarinassaUudelleensairastumisen kriisi on hyvin erilainen kuin setilanne, jossa ihminen ensimmäisen kerran sairastuusyöpään. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. aloittaa28.2.2001 keskustelutukiryhmän uudelleen sairastuneillesyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukes-kuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku.

Ryhmä kokoontuu kahden viikon välein ja sitä vetääpsykologi. Ilmoittautumiset Riitta Repo 050-5451212

VOIT OSALLISTUASYÖVÄNTORJUNTATALKOOT

2001 – KERÄYKSEENMYÖS INTERNETISSÄ

www.lssy.fi/talkootOsuuspankin Kultaraha-maksunapilla

internet -keräyksenä tuotot lyhentämättömänähyvään tarkoitukseen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun SeudunOsuuspankin välillä tehty sopimus antaa mahdollisuudenosallistua Syöväntorjuntatalkoot 2001 – keräykseenuudella tavalla. Lahjoitukset, jotka tehdään internetissäKultaraha-maksunapin kautta, menevät 100 %:sti ja ilmankeräyskuluja syöväntorjuntatyöhön.

Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenPoliklinikka Karina välittää myös peruukkeja

osoitteessa:Poliklinikka Karina - kuntoutus

Itäinen Pitkäkatu 30 b20700 TURKU

ajanvaraus ma–to klo 11.00–11.30 ja 14.00–14.30

puh. 02-2657 920

Tarvittaessa myös tukihenkilö Eija Annunen tuleeesittelemään peruukkeja osastolle, ajanvaraus puh.02-2657 666.


Kysymys:Isoäitini kuoli hieman ylivuosi sitten. Äitini, jokaoli hänen ainoa lapsensasai perintöä melko huo-mattavan omaisuuden jamaksoi suuren perintöve-ron.Kun äitini kuoli aivan hil-jattain, niin olenko jälleenvelvollinen maksamaanperintöveron samastaomaisuudesta josta se juu-ri on maksettu?Nimimerkki ”Rintaperilli-nen”

Vastaus:Perintö- ja lahjaverolain17§:n mukaan milloin sa-masta omaisuudesta olisikahden tai useamman kah-den vuoden kuluessa sattu-neen kuolemantapauksenjohdosta suoritettava perin-töveroa, on siitä maksettavaveroa vain kerran sen suku-laissuhteen mukaan, mikänäissä tapauksissa on kau-kaisin. Koska isoäitinnekuolemasta ei äitinne kuole-maan ole kulunut kahtavuotta, ei perintöveroa sa-masta omaisuudesta toistakertaa tarvitse maksaa.

Kysymys:Voivatko avopuolisot, joil-la on yhteisiä lapsia, tehdä

keskinäisen hallintatesta-mentin? Ilmoitetaankopankista kuolleen henki-lön tilitiedot verovirastol-le?Nimimerkki ”Avopuoliso”

Vastaus:Koska avioliittolakia ei so-velleta avopuolisoiden kes-kinäisiin suhteisiin, ei avo-puolisoilla ole avio-oikeuttatoisen avopuolison omai-suuteen eikä myöskään pe-rintöoikeutta toisen avopuo-lison jälkeen. Mikään eikuitenkaan estä avopuoli-soita laatimasta keskinäistähallintaoikeustestamenttia.Avopuolisollahan ei ole oi-keutta lain nojalla pitää hal-lussaan yhteisenä asuntonakäytettyä asuntoa, kutenaviopuolisoilla on.Vainajan pankkitilillä ole-vat rahavarat selvitetään pe-runkirjoituksen yhteydessäsiten, että perunkirjoituksentoimittaja pyytää pankistakuolinpäivälle päivätyn sal-dotodistuksen. Pankit eivätoma-aloitteisesti ilmoitakuolintapauksen johdosta ti-litietoja. Sellaisessa tapauk-sessa, jossa on herännytepäilyjä ilmoitettujen tieto-jen oikeellisuudesta, voi ve-rotoimisto pyytää pankistavainajan kaikki tilitiedot.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomatvastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin,jotka liittyvät lakiasioihin. Kysymyksiin vas-taa asianajaja, varatuomari Juhani Reimari.Seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymyksettulee lähettää 31.7.2001 mennessä osoitteella:Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat,Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku.

Syöväntorjunta-sanomienlakimiehen palsta

Yksi ovi.

Miljoona matkaa.

ODOTTAVIEN JA PIENTEN LAS-TEN VANHEMPIEN RYHMÄLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. jär-jestää Tupakasta irti-kurssin odottavienja pienten lasten vanhemmille. Kurssialkaa torstaina 22.3.2001 klo 18.00 Meri-Karinan tiloissa (Seiskarinkatu 35). Yksikokoontumiskerta kestää n. 1 1/2 tuntiaja kaikkiaan kokoonnumme 9–11 kertaa.Lastenhoito on järjestetty kokoontumis-ten ajaksi. Ryhmätapaamisiin sisältyvätmyös lääkärin, psykologin ja ravit-semusterapeutin luennot.Kurssi on maksuton.Tervetuloa mukaan!Tiedustelut ja ilmoittautumiset:Terhi TuhkanenMa–to p. 2657 927.

SUGGESTIORYHMÄHyvästit tupakalle viikonvaihde-kurssi 31.3.–2.4.2001 Meri-Karina,Seiskarinkatu 35. Tavoitteena on saa-vuttaa tupakoimattomuus rentou-

HYVÄ SYY LOPETTAA TUPAKOINTI

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

ELINTAPANEUVONTA-ASEMATiistaisin klo 12–14, Poliklinikka Karina, Itäinen Pitkäkatu 30 b II krs. Tulekäymään tai soita puh. 2657 923. Henkilökohtaista neuvontaa tupakastairti pääsemiseksi. Keuhkojen hengitysilman häkäpitoisuusmittaus.Verenpaineen mittaus. Käynnit ovat maksuttomia.

tuksen, suggestion ja itsesuggestion avulla. Kurssin toteuttajana toimiimonivuotisen kokemuksen omaava valmentaja Pasi Koivunen. Kurssi-maksu on 50 mk. Kurssille mahtuu 20 osallistujaa. Tiedustelut ja ilmoittau-tumiset Terhi Tuhkanen ma–to puh. 2657 927.

KeskiviikkonaKeskiviikkonaKeskiviikkona4.4.20014.4.20014.4.2001

Klo 19.00Klo 19.00Klo 19.00

Liput: 150 mk, ennakolta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen monitoimitaloKarinan neuvonnasta, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puhelin 2657 911.

✂

Kuponki voimassamaaliskuun loppuun 2001

LOUNAIS-SUOMENSYÖPÄYHDISTYS r.y:n

RINTA-TUTKIMUSKESKUSsuorittaa rintarauhasentutkimuksia.Syöpäyhdistyksenjäsenille edullinen jäsenhinta.AjanvarauksetMA–PE klo 8–15p. 02-2657 933Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku

TERVETULOA VIRKISTÄYTYMÄÄNMERI-KARINAN TOIMINTA- JA

PALVELUKESKUKSEEN!Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turussa Hirven-salon Kaistarniemessä luonnonkauniin maiseman keskellä kuiten-kin lähellä kaupunkia.VIRKISTYS- JA TERVEYSKURSSITTänä vuonna on mahdollisuus osallistua virkistys- ja terveysviikoille,jotka järjestetään 5.–10.3., 7.–12.5., 6.–11.8. ja 8.–13.10.2001.Virkistys- ja terveyskurssin hinta on 1.350 markkaa kahdenhengen huoneissa ja 1.550 markkaa yhden hengen huoneessa,sisältäen täysihoidon, majoituksen, koko viikon ohjelman, kaksiyksilöllistä fysikaalista hoitoa sekä mahdollisuuden lääkärintarkas-tukseen. Huom! Osanottajat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.VAPUN VIETTO MERI-KARINASSA 28.4.–1.5.2001Vapun vieton hinta on 600 markkaa kahden hengen huoneissaja 700 markkaa yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon,majoituksen ja koko ohjelman.ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJAMERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUSSeiskarinkatu 35 puhelin 02-2657 66620900 TURKU telefax 02-2657 618


Turkulaisen mallitoimisto Fas-hion Teamin sielu ja sydän onMarjo Sjöroos. Hän on kau-neuden ammattilainen, kiirei-nen nainen, jonka matkapuhe-lin soi solkenaan. ”Hei Anu,anteeksi, en pysty juuri nyt pu-humaan. Soittelen myöhem-min.”Missi- ja mallitytöt soittelevatMarjolle ja kysyvät neuvoja.Niitä häneltä saakin, eikä Mar-jo jätä soittamatta takaisin.Marjo Sjöroosin ilo ja energiatuntuvat kumpuavan pohjatto-masta lähteestä.Hän järjestää näytöksiä, ku-vauksia, haastatteluja ja malli-kursseja, puhuu kirkoissa jaauttaa ihmisiä. Hän on niitä ih-misiä, joka on itse kokenut ko-via eikä käännä selkäänsä lä-himmäiselle. Toisten auttami-nen on Marjo Sjöroosille olluturan alusta lähtien itsestäänselvä asia.- Perustin mallitoimiston Tur-kuun vuonna 1988. Ensimmäi-selle kurssille osallistui syöpä-lapsi. Sillä oli tarkoituksensa,ja sydämeeni tuli kirkkaanatieto siitä, että minun tehtävänion osaltani auttaa juuri syöpääsairastavia lapsia, sanoo MarjoSjöroos.Joka syksy Fashion Team onjärjestänyt näytöksen, jonka

tuotto on mennyt tähän tarkoi-tukseen. Sjöroosilla ei ole ol-lut vaikeuksia saada tunnettujamissejä ja malleja hyvänteke-väisyysnäytöksiin.- Jos koko työni olisi yhtähelppoa kuin syksyn näytök-sen järjestäminen, niin muka-vaa olisi, Sjöroos nauraa.- Kaikki tytöt ovat sydämes-tään mukana hyväntekeväi-syysnäytöksessä. Niin paljonkun missejä mollataankin, niintosiasia kuitenkin on, että hei-tä ihmiset haluavat nähdä.Näin nämä julkkikset pystyvätomalta osaltaan myös autta-maan muita, Sjöroos peruste-lee.

Auttaminenantaa takaisinKauneuden maailma on rapis-tuva ja pinnallinen, ehkä itse-käskin. Mallimamma Sjöroo-sin toimistolla tämä kuva kau-neudesta tuntuu tuomitsevanyksioikoiselta. Seinillä on ku-via kuvaakin kauniimmistaneidoista, mutta Sjöroos pu-huu ihmisistä. Ristiriitaa eiole.- Olen aina sanonut tytöille,että ajatelkaa minkälainen lah-ja teillä on, kun olette kauniitaja terveitä. Voisi ajatella, että

tämä työ on pelkkää ulkonä-köä ja julkisuutta, mutta oleel-lisinta on itse ihminen. Raha jajulkisuus eivät tee ketään on-nelliseksi, päinvastoin, Sjö-roos pohtii.- Minulle hyväntekeväisyysmerkitsee paljon. Uskon, ettäapu tulee monella tapaa takai-sin ja saan olla onnellisempi.Eikä kysymys ole vain rahas-ta. Auttaa voi monella tavalla,jos osaa luopua itsekeskeisyy-destä. Lähimmäisen tuskan jakivun ymmärtäminen, yhden-kin ihmisen auttaminen ovatniitä asioista, joita varten pyy-dän saavani voimia, Sjöroossanoo.Sjöroos on itse kohdannut vas-toinkäymisiä, sairastumisen javastustusta. Kaikki eivät hy-väksy hänen ammattiaan. Lä-himmäisestä välittäminen jakauneusbisnes eivät sovi sa-maan kuvaan, ja Sjöroos onjoutunut kuulemaan syytöksiämalliin ”sinä myyt tytön li-haa”.- Olin tässä työssä, kun sainkutsun taivaanisältä. Uskontoimivani oikein, jos pystyntyössäni ja sen avulla autta-maan muita. Hyväntekeväi-syysnäytöksiä järjestän var-masti niin kauan kuin tässätyössä jatkan, Sjöroos lupaa.

Kauneus hyvällä asialla

- Tärkeintä on auttaa syöpäpo-tilaita, sanovat Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Ompe-lukerhon jäsenet. Ompeluker-ho tukee syöväntorjuntatyötävuosittain. Korvaamaton ker-hon vapaaehtoistyö täyttää tä-nä vuonna 40 vuotta.Ompelukerho kerää varojakonsertein, muotinäytöksinsekä joulu- ja pääsiäismyyjäi-sin. Myyjäisiä on pidetty mo-nitoimitalo Karinassa ItäiselläPitkäkadulla, mutta myös Tu-run Messukeskuksen suuriin

joulumyyjäisiin on osallistut-tu. Myyjäisistä löytyvät paitsikäsityöt, sängynpeitot ja villa-sukat, myös leivonnaisia jaruokaa - vaikkapa papusoppaaja pannukakkua nälkäisille!- Saamme myös lahjoituksinatavaraa myyjäisiin eri yrityk-siltä, siitä suurkiitos heille,kertovat reippaat ompeluker-holaiset.Tässä kerhossa ei nyysitä nur-kassa hiljaa, vaan iloinen pu-heensorina ja kuulumistenvaihto on käynnissä aina kun

kerholaiset tapaavat. Syöpä ontuttu omakohtaisesti tai lähio-maisten kautta, mutta kerhoonei tulla pitämään ikävää.Ompelukerho perustettiinvuonna 1961. Kerho on vuo-sien mittaan lahjoittanut esi-merkiksi arvokkaita tutkimus-laitteita Lounais-Suomen Syö-päyhdistykselle.Perustajajäseniä ovat mm. Au-ne Niskala, Alli Perttala jaMaila Fagerström. Heidän li-säkseen iloisessa joukossa toi-mivat Kyllikki Helminen, Aila

ja Asta Koivula, Paula Palmu,Leila Lindström, Sirppa Au-lin, Irja Kauri, Terttu Lakka,Alli Perttala, Vappu Laine,Leija Sahlgren ja Sirkka Mä-enpää.Kerholaiset järjestävät myöskahvikonsertteja. Meri-Kari-nassa ovat esiintyneet iki-iha-nat Tamara Lund, Anneli Saa-risto, Leena Takala ja KaleviRothberg.

Teksti Paula HeinoKuva Tertti Pietilä

Ompelukerho 40 vuotta

Arvokasta tukea syöpäpotilaille

Toimintaamme ovat kaikki tervetulleita mukaan, ompelukerholaiset kehottavat. Kokoontumiset ovat joka toi-nen tiistai klo 18 parittomina viikkoina monitoimitalo Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 b.

TERVETULOA!

Lääkintävoimistelua • Fysikaalisia hoitojaHierontaa • Lymfahoitoa

Maalis-huhtikuun tarjousLääkärin lähetehoitosarjan aloittaneille

luonnon lämpöpakkaus kaupan päälle. (arvo 100,-)

Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 TurkuVaraa aika puhelimitse 233 8985

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turku

puh. 265 7606Lähetehoidoista Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

jäsenille 15 % alennus

LOHJA–RUDUSLÄNSI-SUOMI

Ohikulkutie 57720660 Littoinen

02-4110200

Felix Abba Oy

www.felixabba.fi

Hyväntekeväisyys merkit-see Marjo Sjöroosille pal-jon. Auttaa voi monella ta-valla, jos osaa luopua itse-keskeisyydestä


P.O.Korhonen Oy • Tuotekatu 13 21200 RaisioPuh 02 – 41 81 500 • Fax 02 – 41 81 550

Kodikkaita kalusteita senioreille

Saammeko esitellä SoLight,

uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on– 25% kevyempi kuin vastaavat mallit– erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava

takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen

Ormuspellontie 12, 00700 HelsinkiPuh. 09-350 7630 Fax 350 76338

SCANDINAVIA AB

Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit.Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku.

Tukea Salo-Karinan palveluvuokratalohankkeelle

Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahastolle lahjoitusInkeri ja Singnar Ruolan lapset, toimitusjohtaja Pekka Ruola (oik.), hallituksenpuheenjohtaja Jaakko Ruola ja johtaja Heikki Ruola kartuttivat MoikoistenSyöväntutkimussäätiön Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahastoa 60.000 mar-kan lahjoituksella. Lahjoituksen vastaanottivat Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen puolesta toimitusjohtaja Kari Ojala, vastaava hoitaja Marja Kotiranta(toinen vas.) ja tukihenkilö Eija Valpio.

Oripään naiset tukevat syöpätyötäHirvensalossa toimiva Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toi-minta-ja palvelukeskus sai vastaanottaa 20.000 markan suuruisen lahjoituksensyöpätyötä varten. Oripään Lions Ladyt ja Maatalousnaiset olivat koonneetlahjoitusvarat Maatalousnäyttely Okrassa viime kesänä yhteistyössä hoita-mansa kahvilan tuotosta. Lahjoituksen luovuttivat Lions Ladyjen puheenjohta-ja Sari Retulainen (toinen vas.) ja Tiina Varho-Lankinen sekä Maatalousnaistenpuheenjohtaja Mirja Tiiri ja Taina Ylitalo lähes 40:n lions ladyn ja maatalousnai-sen todistaessa tapahtumaa. Lahjoituksen vastaanotti toimitusjohtaja KariOjala.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden

KirkkokonserttiTurun Tuomiokirkossa tiistaina 17.4.2001 klo 19.00

Johanna Rusanensopraano

Erkki Alikoski urut

Ohjelma 100 markkaa. Ennakolta monitoimitalo Karinan neuvonnasta,Itäinen Pitkäkatu 30 b. 20700 Turku, puhelin 02-265 7911.

TAPAHTU-

MIEN VILINÄSSÄ

Salon Autoalan Liikkeiden Yhdistys r.y. on vastaanottanut yhdistyksille osoite-tun haasteen ja muistanut viime jouluna Salo-Karinan palveluvuokratalohan-ketta 3.000 markan lahjoituksella. Perinteisten joulutervehdysten sijasta yhdis-tys halusi ohjata lahjavarat tärkeäksi kokemalleen kohteelle. Kuvassa lahjoitta-jayhdistyksen edustajina yhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja VeikkoVirtanen ja hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Seppo Alanko (oik.) luovuttivatlahjoituksen Salo-Karinan palveluvuokratalohankkeen edustajille kauppaneu-vos Arto Arvoselle (vas.), kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist'ille ja haastekam-panjan käynnistäjälle toimitusjohtaja Maisa Brück'ille.


Det finländska samhället befinner sig ikraftig utveckling. Skillnaden från situatio-nen under tidigare decennier är stor. Eko-nomin har stabiliserats och det har gett re-sultat. Däremot förutsätter skötseln avstatsskulden, som uppkom under lågkon-junkturen, rejäla krafttag. Skuld och räntorkvarstår tills de är betalda.

Utsikterna för social- och hälsovårdssektorn är rela-tivt goda de närmaste åren. Den finländska socials-kyddsmodellen är på hög nivå internationellt sett.Finland använder mindre andel av bruttonationalp-rodukten till socialutgifter än medelnivån för EU-län-derna. Utgifterna för hälsovård har sjunkit under me-delnivån i OECD-länderna. Trots detta är finländar-na i dag relativt nöjda med hälsovården. De omdisku-terade inkomstklyftorna är trots allt små i Finlandsett i internationellt perspektiv. Fattigdomen är liten.

Lågkonjunkturen lämnade spår som kommer att sy-nas länge. En av de största konsekvenserna av låg-konjunkturen är långtidsarbetslösheten, som inteminskat och som inte ser ut att minska i tillräckligthög grad. Svårlösta frågor är också specialgrupper,brister i åldringsvården, ökad belastning på perso-nalen samt inte minst åsidosättandet av de unga. Un-der de närmaste åren kommer det att krävas lösnin-gar i flera svåra frågor. Till de frågorna hör dentilltagande åldern hos befolkningen, utvecklingen avnationalekonomin, sysselsättningsläget och arbetslös-heten, förändringar i arbetslivet, fattigdom och uts-lagning, hälsotillståndet hos befolkningen, den regio-nala utvecklingen samt tillgången på social- och häl-sovård inberäknat yrkeskunnig personal. Vi är bero-ende av den globala och europeiska utvecklingen ochdet finns ett klart samband mellan ekonomi, sysselsät-tning och socialpolitik.

★ ★ ★

Då man förnyar socialskyddet är det viktigt attförstärka funktioner som ger vare finländare bättremöjlighet att påverka sitt liv i en positiv riktning.

Socialskydd som finansieras med offentliga medelbör mer än tidigare motsvara människors önskningaroch behov. Social- och hälsovården bör liksom ut-komtskyddet erbjuda lämplig vård och tillräcklig ut-komst då människans handlingskraft och livssituationkräver det. Samtdigt bör man betona människans egetansvar för sitt välbefinnande.

Under de kommande åren ställs det allt högre kravpå gott samarbete inom social-och hälsåvården. Vidsidan av den offentliga sektorn kommer behovet avtredje sektorns insatser att öka. Den privata sektornoch frivilligarbetet är en viktig del av social- och häl-sovården; de privata organisationerna står redan nuför mer än en femtedel av den sociala servicen. I Fin-land finns en fungerande modell för finansiering avfrivillig social-och hälsovård. Med medel från pen-ningautomater har det byggts en fungerande bas förtredje sektorn. Att bibehålla denna bas även i framti-den är av största vikt. Samtidigt är det skäl att sökanya samarbetsformer mellan olika aktörer inom so-cial- och hälsovård. Genom samarbete stöder ochkompletterar man varandra. De frivilliga canceror-ganisationerna står för en viktig del av detta värde-fulla arbete.

Jag vill framföra mitt tack och min uppskattning tillalla frivilliga. Ni är många som under decennier byggtupp Sydvästra Finlands Cancerförening till vad den äri dag - en stark och trygg 50-årig serviceenhet.

Rauno SaariStatssekreterareOrdförande för Sydvästra FinlandsCancerförening r.f.

En trygg 50-åring

Servicecentret Meri-Karina togs i bruk under första delen av år 1990. Kapasiteten utnyttjas till 100 procent.

Från drygt ett 20-tal initia-tivtagare och grundare år 1951till 31.000 medlemmar år2001. Det är i yttersta korthetden kraftiga utveckling somunder fem decennier pågåttinom Sydvästra Finlands Can-cerförening r.f. Föreningen är idag den klart största av landetselva regionala cancerförenin-gar men att utvecklingen skul-le bli så kraftig kunde initia-tivtagarna nog inte ens ana dåman den 17 april 1951 samla-des för att besluta om grun-dandet.

Föreningen bildades den 30april 1951 då stiftelseurkun-derna undertecknades underledning av initiativtagaren,landshövding Erkki Härmä.

Han var också föreningensförsta styrelseordförande.

Stor jubileumsinsamling

50-årsjubiléet kommer attsynas med flera inslag underhela året fram regionens can-cerbekämpningsdag den 14december som i praktiken ärföreningens jubileumstillfälle.Den 17 april samlas förenin-gens styrelse till jubileumsmö-te och man kommer även attuppvakta vid de grundandemedlemmarnas gravar.

Det kanske mest synliga -och med säkerhet det viktigas-te - inslaget under jubileumså-ret är en stor insamling somkoncentreras till två veckor ihöst, närmare bestämt mellanden 1 september och 16 sep-tember. Målet med storinsam-

lingen och all annan mede-lanskaffning under året är 10miljoner mark. Medlen kom-mer huvudsakligen att place-ras i byggnadssfonden för denpoliklinik och sållningscentralsom föreningen planerar byg-ga i Kuppis.

Jubileumstidning,kommunevenemang

För att effektivera insamlin-gen kommer den att föregås aven omfattande informations-kanmpanj, det grundas lokalakommittéer i var och en av de62 kommuner som finns på fö-reningens verksamhetsområdeoch det behövs ett nät av intemindre än 5.000 frivilliga in-samlingsarbetare.

Sydvästra Finlands Cancer-förenings informationstidning,som normalt utkommer någragånger per år, är med anled-ning av jubiléet extra stor.

Jubileumsnumret, som Dujust nu håller i Din hand, är påhela 40 sidor och har tryckts ien upplaga om hela 250.000exemplar. Föreningens 31.000medlemmar får tidningenhemsänd per post tillsammansmed annan information omverksamheten medan drygt219.000 exemplar distibuerastill hushåll och företag i regio-nen. Jubileumsnumret är ävenen nystart för svenska sidor itidningen.I jubileumsårets program ingårockså evenemang i några vik-tigare kommuncentran. Totaltblir det ett tiotal evenemang,varav två, tre på svenska. Or-

ter där svenskspråkiga evene-mang kommer att arrangerasär i varje fall Pargas och Kimi-to. Programmet kommer attbestå av sakinformation, un-derhållning och en fotoutstäl-lning om föreningens 50-årigahistoria.

Kraven och utmaningarna ökar

Den övergripande missio-nen i Sydvästra Finlands Can-cerförenings verksamhet haralltid varit att arbeta för can-cerpatienternas bästa. I går, idag och i morgon.

Morgondagen, till vissa de-lar redan dagsläget, ställer sto-ra utmaningar och krav i dettaviktiga arbete. Möjligheternaatt utveckla social- och hälso-vårdstjänsterna har minskat desenaste åren. Den långa ochdjupa nationalekonomiska kri-sen har minskat resurserna attutveckla service och förmåner.Man kan fråga sig t.ex. vilkakonsekvenser de minskandepersonalresurserna inom soci-al- och hälsovård får i kombi-nation med en åldrande be-folkning och därmed ett al-lmänt ökande vårdbehov. Syd-västra Finlands Cancerföre-ning vill dels, i samabete medkommunerna, arbeta för denförebyggande cancervårdenoch för att cancer kan upptäc-kas i tid. Dels vill man konkretarbeta för att förbättra cancer-patienternas situation.

Kraven för att föreningenskall kunna upptätthålla engod servicenivå kommer att

öka. Enligt cancerföreningensdirektör Kari Ojala finns detendast en väg att gå och det äratt öka de frivilliga insatserna.

Föreningens verksamhets-och servicecenter Meri-Karinapå Hirvensalo några kilometerväster om Åbo är ett ypperligtexempel på vad som kan ås-tadkommas genom frivilligtarbete. Centret ger klara signa-ler om medborgarnas hjälpvil-lighet. Det byggdes upp underekonomiskt svåra år och sedandet togs i bruk har kapacitetenhela tiden utnyttjats till 100procent. Centret har skilda ut-rymmen för barnpatienter.

Meri-Karina är ett ett viktigtstöd för cancerpatienter ochderas anhöriga. Man kommerför att söka stöd för att levamed och övervinna en svårsjukdom. Karinahemmet invidservicecentret erbjuder en lugntillvaro i livets slutskede.

Föreningens möjligheter attbistå cancerpatienter och derasanhöriga har mångdubblats ef-ter att Meri-Karina togs i bruk.Samtidigt kunde utrymmenfriläggas i fastigheten med pa-tienthotellet Turun Karina vidÖstra Långgatan i närheten avÅbo Universitets Centralsjuk-hus, säger Kari Ojala.

Under jubileumsåret kom-mer verksamheten vid Meri-Karina att utvecklas ytterliga-re. Man kommer bl.a. att läggaextra vikt vid det psykosocialastödet för cancerpatienter.

Text Henrik Laurén

50 år av frivilligt arbete motcancer i Sydvästra Finland

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 – 2001 –35

Samarbete ger resultat. Det visar den fotbollsmatch som Pargas IF och Rowlit-festivalen arrangerade i fjol. Påbilden fr.v. Tore Strömborg, PIF, Rowlits Ulf Carlsson, Åbobon Seppo Ukkonen och PIF:s Christer Järnström.Matchen gav 33.000 mk till cancerföreningen.

- På livets rallyväg kan man inte titta i backspegeln.Man kan förbereda sig för livet efter en sjukdom en-dast genom att blicka framåt, säger ärkebiskop emeri-tus John Vikström.

- Till skillnad från rallyförarepå tävling har vi i vardagslivetsällan en kartläsare med noterbredvid oss. Kartläsarens no-ter berättar om vad som liggerframför längs rallyrutten menså enkelt hittar vi inte kurvor,körlinjer eller farligheter i detdagliga livet. Samtidigt har vialla behov av en slags kartlä-sare, ett stöd bredvid oss.Det säger ärkebiskop emeritusJohn Vikström, som själv up-plevt att livet kan gå hårt fram.- Mina egna förutsättningar atthantera en allvarlig sjukdomför tre år sedan var inte särs-kilt goda fastän min hustru ha-de gått bort på grund av cancerfyra år tidigare. Jag upplevdemig som en frisk, motioneran-de man och då sjukdomen dökupp som en skarp sväng påmin väg var jag mer ellermindre oförberedd. Så är detväl med oss alla, ty få av osskan väl verkligen tro att mandrabbas av en allvarlig sjuk-dom, säger John Vikström.1998 blev året då ärkebisko-pen fick avstå från mycket. Ijanuari förberedde han sig påatt lämna biskopsgården tillrenovering för sin efterträdareoch han lämnade ett mångårigtfamiljehem bakom sig. I feb-ruari konstaterades Vikströmha prostatacancer och han ope-rerades i mars. I oktober ge-nomgick han en ryggopererati-on och i november lämnadehan biskopsämbetet och gick ipension.- Där var jag, med manlighe-ten naggad i kanten, utan hust-ru, tjänst och gemensamt hem.Det gällde att bygga upp livetpå nytt.

Diskussion och dagbokhjälpte mot depressionVikström återhämtade sig re-lativt snabbt från canceropera-tionen men depressionen, somhan förvarnats om, slog givet-vis till. Det var en ny upple-velse.- Jag hade ingen aning om vaddepression kan göra, ungefärsom att försöka betrakta värl-den genom ett par mörka solg-lasögon. Depression är livutan tro, för att inte tala omhopp.- Men man kan komma överdet, människan måste inte blidrivved i mörka strömmar. Förmin del fick jag hjälp av dis-kussioner med andra. Då minhustru insjuknade började jagskriva dagbok. Skrivandetblev ett försök att få grepp omlivet och det har jag sedanfortsatt med. Redan några ra-der varje dag är en hjälp. Detär också viktigt att ha vissa ru-tiner, man vet ju att det hjälptefångar i koncentrationslägrenstotalt omänskliga förhållan-den.John Vikström vet att det inte

är lätt att vara svag i dagenssamhälle, i varje fall inte fören man.- Många av oss försöker i detlängsta dölja sin svaghet ochatt man mår dåligt. Vi läggermycket energi på att dölja vårsvaghet. Men om vi inte kanacceptera vår svaghet ökar viproblemen. Får vi däremotomges av kärlek har vi råd attvara svaga.- Då jag efter min hustrusbortgång intygade för minanärmaste att jag orkar vidarefick jag ett kort med några ra-der av min svåger. Han skrev”Om Du inte accepterar att fal-la går Du miste om upptäcktenatt Du kan bli buren”. Jag fin-ner mycket innehåll i de or-den, säger John Vikström.

Blicka framåt på livetsrallyvägEn allvarlig sjukdom lämnarsina spår hos varje människa.Spåren går aldrig ur men debehöver inte nödvändigtvisvara negativa. Det är viktigtatt blicka framåt, inte barasakna det som varit.- På livets rallyväg kan maninte köra genom att titta ibackspegeln. Kurvor som lig-ger framför oss, t.ex. livet ef-ter en sjukdom, måste vi för-bereda oss för genom att blic-ka framåt.Då en offentlig person insjuk-nar väcker det allmänt intres-se. Ärkebiskop John Vikströmbeslöt berätta om sin sjukdomi ett offentligt uttalande.- Jag ansåg att öppenhet är avvikt både för mig själv och förstiftet. Det var lättare att berät-ta än att dölja. Var och en bes-luter själv utgående från denegna situationen om man be-rättar om sin sjukdom. Att be-rätta för utomstående är att vi-sa förtroende. Mitt val hjälptekanske andra att prata om sincancer. En kyrkoherde nämn-de om en församlingsmedlemsom berättade att man harsamma sjukdom som bisko-pen, ler Vikström.Det har gått tre år sedan mankonstaterade prostatacancerhos John Vikström. I dag ärhan Du med sitt liv och hansprider harmoni, förtröstanoch förståelse i sin omgivning.Efter sin pensionering är hanfortfarande aktiv och anlitasofta som inledare och föred-ragshållare. En respekteradoch älskad sådan, bör det til-läggas. John Vikström harmycket att berätta och ur hanserfarenheter och hans tro harvi andra mycket att hämta. Al-lting i livet - hälsa, arbete ochvåra närmaste - är sist ochslutligen endast till låns.Text Tuula VainikainenÖvers. Henrik LaurénFoto Tertti Pietilä

Kärlek ger oss kraftatt våga vara svaga

John Vikström om livets svängar:- Då vi inom fotbollen stän-

digt arbetar med att arbeta inmedel för verksamheten,bokstavligen tigger ihop pen-gar, känns det mycket me-ningsfullt att få göra en insatsför andra. Fotbollssysslan äribland t.o.m. stressig och dethär evenemanget var rakamotsatsen fastän det var ontom tid.Det säger Tore Strömborg, enav ledarna för Pargas IF:s fot-bollsverksamhet och den somhöll i trådarna för välgören-hetsmatchen som i fjol gavnästan 33.000 mk till cancer-föreningens verksamhet. Medbetoning på cancersjuka barn.I sommar blir det en ny välgö-renhetsmatch och precis som ifjol är det den som inleder fes-tivalen Rowlit in the City iPargas i juli. Att datumet i årråkar vara fredagen den 13:efår väl omskrivas till att varaett lyckotal för välgörandeverksamhet. För målet är gi-vetvis att göra ett ännu bättreresultat än senast.Och senast, ja då var det övertusen personer på läktarna påPajbackaplanen för att se ettPIF-lag med både äldre och

yngre spelare -t.o.m. någondam - spela mot Åbolaget Ri-verside Gladiators beståendeav artister och spelare från bå-de fotbolls- och ishockeykret-sarna. Lagledare för Gladia-tors var Juhani ”Tami” Tam-minen som samma dag firadesin 50-årsdag. Matchen refere-rades humorkryddat av TV-rösten och Åbobon J-P.Jalo.Kvällssolen förgyllde tilltäl-lningen och bättre PR för väl-görande verksamhet och fot-boll kan man inte tänka sig.Matchen var viktig men intevad resultatet beträffade. Målgjordes i tur och ordning ochdet hela slutade demokratiskt4-4. Matchens verkliga målvar checken på 32.800 mksom Tore Strömborg och PIF-staben efter matchen kundeöverräcka till cancerförenin-gens direktör Kari Ojala.

Samarbete mellanfotboll, festival ochvälgörenhetIden till välgörenhetsfotbolleni Pargas kommer faktiskt frånÅbo, närmare bestämt frånSeppo Ukkonen som där ar-

rangerat välgörenhetsmatcherbl.a. i volleyboll.- Seppo kastade fram idén omvälgörenhetsfotboll i Pargas.Vi funderade på saken och un-der ett besök på centret i Meri-Karina fattade vi beslutet.Speciellt barnen gav ett bestå-ende intryck. Arbetet mot can-cer behöver all hjälp det kan fåoch personalen ett stort tack,säger Tore Strömborg.PIF-styrelsen var direkt medpå noterna liksom arrangörer-na av Rowlit-festivalen. Matc-hen förlades till inledningsda-gen av Rowlit eftersom mansökte en tidpunkit då det ärmycket folk i rörelse. Den teo-rin stämde bra in. Trots korttid för förberedelser lyckadesTore Strömborg, Seppo Ukko-nen och välgörande idrottarenMarkku Teräsvaara, som ock-så kom med i arrangemangen,sälja biljetter och samla inpengar till ett gott resultat.- Många firmor köpte biljetterfastän de kanske inte ens varpå matchen. Det var glädjandeatt se vilket intresse folk haratt hjälpa. En annan rolig sakvar att man runt planen sågmycket folk som annars inte

syns på matcherna, säger ToreStrömborg.Publiken uppgick till 1.100 -1.200 personer, redan förköpetsålde ca 700 biljetter. PIF:shemmamatcher i division IIhar kring 200 åskådare. Kringdet har Strömborg en god idé.- Om vi hade större publik påvåra hemmamatcher kundeman varje gång ge en slant tillvälgörenhet. Men tyvärr ärkostnaderna så höga och in-komsterna så små att matcher-na knappast går ihop.Det blir en ny välgörenhets-match i år. Gäster är som i fjolRiverside Gladiators från Åbooch ett hemmalag beståendeav PIF-spelare av gamla godaårgångar. PIF Old Stars, kallarStrömborg sitt lag.- I fjol kom idén rätt sent ochdå vi i år har mera tid för för-beredelser kan man räkna medbättre resultat. Biljettpriset ärendast 20 mk men enligt prin-cipen ”många bäckar små bliren stor å” skall det också i årbli ett bra bidrag till cancerfö-reningens verksamhet, sägerTore Strömborg.

Text och foto: Henrik Laurén

”Idrotten vill också drasitt strå till stacken”

Välgörenhetsfotbollen under Rowlit rullar vidare

lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 1 2001

Documents