Kehittyvä ElintarvikeElintarvike

4/06KehittyväKehittyväKehittyväElintarvikeElintarvikeKehittyväElintarvikeKehittyvä

Elint

arvik

etie

teid

en S

eura

n jä

senl

ehti

Ruokaparanteista vihdoin EU-lakipaketti

Täsmäteknologia marssii meijeriprosesseihin

Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet

Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoille

Vilja-alan terveysväite-odotukset korkealla

Poronlihakauppa jämäköityy

Elintarviketieteiden Seuran (ETS) hallitus

ETM Markus LuhtalaPuheenjohtajaStockmann OyjPL 147, 00381 HELSINKIPuh. (09) 121 5602, 050 388 9647Faksi (09) 121 5671markus.luhtala@stockmann.fi

Elintarviketieteiden Seuran toimihenkilöt

FM Tiina Ritvanen SihteeriPL 115 (Pasilankatu 2), 00241 HELSINKIPuh. 0400 805 193Faksi (09) 547 4700sihteeri@ets.fi

FM Soili LampolahtiTaloudenhoitajaValio T&K, Aistittava laatuPL 30, 00039 VALIOMeijeritie 4, 00370 HELSINKIPuh. 010 381 2058, 050 384 2587Faksi 010 381 3049soili.lampolahti@valio.fi

Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) johtoryhmä

Ins Hans HelminenPuheenjohtajaDanisco A/SRiitankuja 1–3 C, 00840 HELSINKIPuh. (09) 622 9060, 050 572 3357Faksi (09) 622 90620hans.helminen@danisco.com

Elintarvikeanalytiikan jaoston (EAJ) johtoryhmä

FT Susanna EerolaPuheenjohtajaElintarviketurvallisuusvirasto EviraEläintauti- ja elintarviketutkimusosastoKemian ja toksikologian tutkimusyksikköMustialankatu 3, 00790 HELSINKIPuh. 020 772 4413, 050 373 6612susanna.eerola@evira.fi

Yhteystiedot

Tiina Ritvanen

-palsta 4/2006

67

Elintarvikehygienian jaoston (EHJ) johtoryhmä

Elintarviketeknikko Timo HeleniusPuheenjohtajaFelix Abba Oy AbPL 683, 20361 TURKUPuh. (02) 4104 209, 040 5207695Faksi (02) 4104 110timo.helenius@felixabba.fi

Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ) johtoryhmä

FT Anja LapveteläinenpuheenjohtajaETTK, MeditekniaKuopion yliopistoPL 1627, 70211 KUOPIOPuh. (017) 163 614, 040 521 2639Faksi (017) 162 792anja.lapvetelainen@uku.fi

Prosessiteknisen jaoston (PTJ) johtoryhmä

MMM Heikki MannerPuheenjohtajaEhon Leipomo OyMekaanikonkatu 4, 00880 HELSINKIPuh. (09) 7551 2236, 050 338 2930heikki.manner@eho.fi

Turun Elintarviketutkijain Seuran (TETS) hallitus

FM Jukka-Pekka SuomelaPuheenjohtajaBiokemian ja elintarvikekemian laitos20014 TURUN YLIOPISTOPuh. (02) 333 6871, 044 517 1076Faksi (02) 333 6860jukka-pekka.suomela@utu.fi

Syksyinen tervehdys seuran uu-delta sihteeriltä!

On hauska nähdä, kuinka hel-teisen suven jälkeen jaostot pursuavat energiaa ja tapahtu-mia riittää eri puolilla Suomea.

Jaostoilla vilkas syksyEAJ aloittaa syksyn 27.9. seminaa-rillaan maa- ja metsätalousminis-teriön laboratorioselvityksestä ja uudesta elintarvikelaista.

PTJ:n erotustekniikkasemi-naari järjestetään 4.10. Heti pe-rään on TETSin syysseminaari 11.10. uudesta elintarvikelaista ja tuoteturvallisuudesta.

Olethan muistanut päivittää tietosi!

Vielä syyskuun aikana ehtii korja-ta jäsenmatrikkelitietoja. Jos vaihdat nimeä, osoitetta tai työ-paikkaa, ilmoita siitä ETS:n sih-teerille osoitteeseen sihteeri@ets.fi tai puh. 0400 805193

IPSJ järjestää retken Moilasel-le 15.11., ja ATJ:n johdolla voim-me tehdä omaperäisiä glögejä lähempänä joulua.

ETS:n 60-vuotisjuhla 6.10.2007 KalastajatorpallaSamalla valmistaudumme jo in-nolla ETS:n 60-vuotisjuhlavuo-teen 2007. Kalenteriin kannat-taa jo nyt merkitä varsinainen juhlapäivä: 6.10.2007! Juhla-paikka on Kalastajatorppa.

Seuraan on saatu myös uusia jäseniä. Hallituksen kokouksessa 22.5. hyväksyttiin 16 uutta jäsen-tä ja 24.8. kolme uutta jäsentä.

Uudet tapahtumat löytyvät netistä!• ETS:n, TETSin ja jaostojen uudet

tapahtumat löytyvät seuran ko-tisivuilla osoitteesta www.ets.fi

• Sieltä kannattaa käydä tarkista-massa viimeiset tapahtumauu-tiset

• Tänä syksynä jaostoilla on usei-ta iltapäiväseminaareja ja pari vierailua ja seuralla syyskokous lokakuussa

www.ishidaeurope.com

Jarruta – pysäytä tuotehävikki.

R-sarjan uusin monipäävaaka on niin tehokas,että tuotevirtaus on parantunut 20 %-sestituotehävikin kutistuessa samanaikaisesti.

Lyhyesti sanaoen – vaaka vähentää kustannustaper pakkaus.

R-sarjan monipäävaaka toimitetaanhelppokäyttöisellä ohjelmistollavarustettuna, johonkuuluvat apu- jatukitoiminnat sekäsähköinenkäyttöopas. Vaakaon myös varustettukameralla, jonkaavullavoidaanseuratatäsmällistätuotevirtausta milloin vaan.

Nämä uudet ominaisuudet merkitsevät myös,että investointi R-sarjan monipäävaakaanmaksautuu nopeasti takaisin.

Ota yhteyttä myyjiimme, he kertovat lähemminmiten parantaa kustannussäästöjä.

Ishida Europe AB, Geometrivägen 3-7, SE-141 75 Kungens Kurva, Sweden. Puh: +46 (0)8 556 46 730, Faksi: +46 (0)8 556 46 739. Sähköposti: info@ishida.se

R-sarjan monipäävaaka pysäyttääkasvavat kustannukset

R-Series Kehittgva Elintarvike 14/8/06 3:36 pm Page 1

Kehittyvä Elintarvike 4•06

Varsinaisiksi jäseniksi hyväk-syttiin Johanna Korhonen, Han-na Kivelä, Mari Heikkilä, Irmeli Nuotiomäki, Hannele Timonen, Martina Kahila, Panu Kitinoja, Sini Salovaara ja Kalle Hartzell.

Nuoriksi jäseniksi hyväksyt-tiin Maiju Sani, Varpu Lappalai-nen, Patricia Holmström, Paula Lavikainen, Ilona Kaartinen, Mariana Liljeström, Jussi Huh-tanen, Ida Kohtamäki, Sari Tulk-ki ja Päivikki Timonen.

Seurasta on eronnut 11 jäsen-tä.

Kauniita syyspäiviä kaikille!

Lukijatutkimus vahvisti:Kehittyvä Elintarvike on asiantunteva ja luotettava!

• Asiantuntevuuden kouluarvosana 8,9• Luotettavuuden kouluarvosana 9-• Ajankohtaisuuden kouluarvosana 8,5Lähde: Suomalainen Ammattilehtitutkimus SAM 2005.

Turun Elintarviketutkijain Seura järjestääsyysseminaarin teemalla

Uusi elintarvikelaki ja tuoteturvallisuusAika: keskiviikko 11.10. klo 13.00–16.45Paikka: Mikron auditorio, Kiinamyllynkatu 13, Turku

Uusi elintarvikelaki ja sen vaikutuksetEläinlääkintötarkastaja Joanna KurkiMaa- ja metsätalousministeriö

Uuden lain vaikutukset laboratoriokenttäänLaboratoriopäällikkö Anu JohanssonNet-Foodlab Oy

Lihateollisuuden näkökulmaLaatuvastaava Maarit VähärautioHK Ruokatalo Oy

Case puhdaskauraKehityspäällikkö Pirjo Alho-LehtoRaisio Oyj

Tilaisuus on maksuton. Kahvitusjärjestelyjä varten ilmoittautumiset 5.10. mennessä Jukka-Pekka Suomelalle, jusuom@gmail.com.

Kehittyvä Elintarvike

n Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y.

n Toimitus PL 115, 00241 Helsinki Puhelin/faksi (09) 547 4700 toimitus@ke-lehti.ets.fi www.ets.fi

n Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kolumbus.fi Puh. 040 840 8480

n Toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas toimitus@ke-lehti.ets.fi Puh. 040 822 1370

n Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Hakala Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina

n Toimituskunta4/2006 Carina Ekström Jukka Hallikas Seppo Heiskanen Eeva-Liisa Lehto Markus Luhtala Mirja Mokkila Päivikki Savola Tuomo Tupasela Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas

n Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi

n Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) 441 133 Faksi (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi

n Ulkoasu Jonna Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) 621 6115, Faksi (09) 622 004 55, jonna.hautamaki@vkp.fi Eerikinkatu 2 (2. krs) 00100 Helsinki

n Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta 2006 48 €/vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 €/kpl + postituskulut

n Kansikuva Marianne Boström-Kouri

n Lehdentilauksetja Elintarviketieteiden Seuraosoitteenmuutokset sihteeri Tiina RitvanensekäETSr.y:n PL 115, 00241 HELSINKIjäsenasiat Puhelin 0400 805 193

Faksi (09) 547 4700 sihteeri@ets.fi

17.vuosikertaISSN0787-8273

Aikakauslehtienliitonjäsenlehti

Hyvää mutta järkiruokaa – usein vaikea yhtälö ratkaistan Minulla on eräs mielenkiintoinen har-rastus, tai päähänpinttymä, kuinka vain. Aina vieraillessani eri henkilöstö-ravintoloissa kiinnitän tietoisesti huo-mioita tarjottavaan ruokaan ja sen li-sukkeisiin; onko ruoka herkullisen ja houkuttelevan näköistä, onko valinnan-varaa ja kuinka ravitsemukselliset nä-kökohdat on otettu huomioon.

Työpaikkani henkilöstöravintolan tehtävä suunnitella ruokalista ei ole ka-dehdittava. Asiakaskunta on fyysisiltä ja ruokakulttuurisilta taustoiltaan kirja-vaa. On raskasta työtä tekevää korjaus-miestä, kirjanpidossa kevyttä konttori-työtä ahkeroivia että mainososaston meneviä moderneja naisia, on sekä pa-kastepizzakulttuuriin tottuneita että kasvisruokavalioon vihkiytyneitä, pu-humattakaan niistä, joiden mielestä ko-keileva moderni gourmet-keittiö on se ainoa oikea. Työtoverini pohtivat usein pilke silmäkulmassa, onko meidän ta-pauksessamme kyseessä ravintola vai ruokala.

Kyseistä toimipistettä koskevan ra-vintolatoimikuntamme kokoukset ovat siis olleet minulle mielenkiintoinen nä-köalapaikka. Voisin luonnehtia sitä lä-pileikkaukseksi, jos ei suomalaisesta, niin ainakin eteläsuomalaisesta kulut-tajakaartista. Mielipiteiden laaja kirjo on antanut ajattelemisen aihetta, mikä on oleellisinta ruokalistaa suunnitel-taessa, kun suosituimmat ruokavaih-toehdot ovat lenkki muusilla tai parsa-porkkanakeitto — riippuen siitä, kenel-tä kysyy.

Erityisen tunnollisesti terveysnäkö-kohdat huomioivat ateriapalvelujen käyttäjät toimivat omien periaatteiden-sa mukaisesti, jos siihen vain tarjotaan mahdollisuus. On toki monia työpaik-karuokaloita, joiden valikoima on esi-

merkillinen. Kuitenkin valitettavan usein lounasravintoloiden salaattipöy-dät ovat masentavaa katsottavaa kesäl-läkin kalpeine tomaatteineen, eikä var-sinaisen aterian lisukkeeksi ole saata-vissa esim. höyrytettyjä kasviksia, ei edes silloin tällöin.

Taloudelliset realiteetit asettavat toki omat rajansa sille, mitä joukkoruokailu-paikan keittiössä on käytännössä mah-dollista toteuttaa. Joukkoruokailuun keskittyneiden ketjujen eri (samaa ko-koluokkaa olevien) toimipisteiden käy-tännön toteutuksien suuri vaihtelu he-rättää väistämättä ajattelemaan, että keskimäärin ollaan vielä kaukana siitä, mihin jo nyt olisi mahdollisuus. Olen vä-lillä pohtinut, mitä muita keinoja kuin kokin reseptit ja ruokalistasuunnittelu voisi käyttää ravitsemuksellisena apu-na, jos erilaisten mieltymysten yhteen sovittaminen on niin vaikeaa?

Suuri osa suomalaisista, päiväkoti-lapsista ja koululaisista työssäkäyviin, jopa ikääntyviin henkilöihin, syö arki-päivinä yhden aterian joukkoruokailus-sa. Olen usein puheenvuoroissani otta-nut kantaa siihen, ettei uusi teknologia saa olla itsetarkoitus, ei myöskään elin-tarvikesektorilla. Mutta koska joukko-ruokailullamme on huomattava merki-tys yleiselle kansalliselle ravitsemuk-selle, niin luonnollisesti kaikki tuotan-to- ja elintarviketeollisuuden kehittä-mät uudet teknologiset mahdollisuudet ravitsemuksellisen tasapainon edistä-miseksi on perusteltua käyttää hyödyk-si. Harkiten.

Markus LuhtalaPuheenjohtajaElintarviketieteiden Seura ry

Pääkirjoitus

Kuv

a Ti

ina

Kuj

ala

n AjankohtaistaEU:nkomissioltavihdoinlainsäädäntöpakettiruokaparanteista.........8Poronlihakauppajämäköityy................................................................10JaanaHusu-Kallionhaastattelu:Kertokaaelintarvikeketjunarjesta...13Suomalaistajärkiruokaamyösmaailmanmarkkinoille....................... 14Rahajaterveyspuhuttavat...................................................................15

n Teema: Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineetIlmastonmuutosvaikuttaaelintarviketuotantoon............................... 16Viljaperäisetravintokuidutetenevätkansainvälisillämarkkinoilla.... 18Maidonvalkuais-jarasvapitoisuusriippuvatpitkältilehmänperimästä....20Vilja-alanterveysväiteodotuksetkorkealla........................................22Linkosuojuhliiperinteitäkunnioittaen............................................... 23Palkitturuispaahtoleipätutkijoidenjateollisuusosaajienyhteinensaavutus...............................................................................24Uudetjavanhatluontaisetmakeutusaineetjasokerit.......................26Kypsennetynperunanjäähdytysalentaaglykeemistäindeksiä.........28Hernetempeonlupaavaraaka-aine.................................................... 30Sukraloosisoveltuumonenlaisiintuotteisiin...................................... 32Uusiristisilloittavaentsyymimaito-jalihasovellutuksiin.................. 33Täsmäteknologiamarssiimeijeriprosesseihin.................................... 34Terveellisempiämarjamehujauusillatekniikoilla...............................36Uudenlainenkuivauslaitteistosienisadonhyödyntämiseen..............38Päijät-Hämeessäkokoviljaketjunkattavaklusteri.............................39VääksynMyllyjauhaamyösspelttiä...................................................40Ajankohtaisasiaasuolasta..................................................................42SuomijaVenäjäkehittävätyhdessäelintarviketurvallisuutta............44Tekesrahoittaabiotekniikanmenetelmienkäyttöönottoa................. 45

n LainsäädäntöElintarvikehuoneistojenkiireellisintehtävähankkiauudelleenhyväksyntä..........................................................................46

n Tiede & TutkimusElintarvikepellavaöljynlaatuavoiparantaatuotekohtaisesti.............48Pohjoistenyrttienaromitjaraskasmetallitsuurennuslasinalla........ 50Kalkitusalensitillinjarakuunankadmiumpitoisuutta........................51

n TapahtumiaRuoanvalmistustaitoonviihdettäEnglannissa................................... 52Aistinvaraisenarvioinninasiantuntijatkokkasivatkonferenssi-illallistaNorjassa............................................................. 53CulinarCupissapalkittiinparhaattulevaisuudenateriat.................... 54

n PalstatTunnustuksia&voittoja.......................................................................49Haarukassa.......................................................................................... 55Hankintaopas...................................................................................... 57Nimityksiä............................................................................................ 61Tapahtumia..........................................................................................62

n ETS-sivutKannattajajäsenesittely:TplusOy......................................................63Jäsenesittely:TeemuHalttunen,Turunyliopisto.................................64Muistokirjoitus:TimoNurmionpoissa...............................................64Elintarviketuotannonerotustekniikatkehittyvät................................ 65TiinaRitvanenaloittiETS:nsihteerinä................................................66ETS-palsta........................................................................................... 67

Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2006Nro Ilmestyy Teema

n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimituk-seen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa 25.9.2006 mennessä.Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palk-kioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdys-siteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

1. 17.2. Koneet,laitteetjatehdaspalvelu2. 18.4. Ravitsemus3. 31.5. Hygienia,laboratoriotekniikat& analytiikka4. 22.9. Uudetteknologiat&valmistus-ja lisäaineet5. 3.11. Pakkaukset&logistiikka6. 8.12. Koulutus&tutkimus

Sisältö 4•06 22.9.2006

30

36

18

Pääkirjoitus: Hyväämuttajärkiruokaa–useinvaikeayhtälöratkaista................................................. 3

Kolumni: Erikoisruokavaliotuotteillamaailmanmarkkinoille... 6

Pakina: Koiranvuonna2006....................................................41

on mukana.Kun kaksi aiemmin omia reittejään seilannutta, vahvaa miehistöä yhdistää voimansa,ovat he yhdessä entistäkin voittamattomampia. Yhdessä Interroll ja BDL ovat nythyvässä myötätuulessa.

Tästä hyötyvät tyytyväiset asiakkaat ja monikäyttöisten rumpumoottoreiden uudetkäyttäjät. Näin se käy:

� Lähellä asiakasta maailmalla: nopea toimitus, neuvonta ja palvelut paikan päällä.� Käyttäjän tietotaito: tilaa ja energiaa säästävät rumpumoottorit elintarvikkeiden

käsittelyyn, lentokentille, posti- ja lähettipalveluille, teollisuuskäyttöön jne.� Ensiluokkainen laatu: luotettavat komponentit, joissa on kohtuulliset hankinta-, asennus-

ja huoltokustannukset.� Luotettava kumppani, vakuuttavat ratkaisut: kokeneen ja laajakatseisen Interrollin

valikoimassa on rumpumoottoreiden ohella myös kuljetinrullia ja käyttörullia.Yhdessä nämä kaksi tarjoavat tulevaisuudessa vain parasta mitä voi saada. Kantavanavoimana luovuus ja taloudellinen vahvuus. Me vakuutamme sinut. Meillä onasiantuntemus, upeat tuoteratkaisut ja luja tahto saavuttaa yhteiset päämäärät täysinpurjein. Aivan tyypillistä Interrollia.

Purjeet on nostettu.Kurssi pitää.

Interroll Nordic A/S Martinkyläntie 53 · P.O. Box 35 · FIN - 01721 VantaaPhone: +358 9 54 94 94 00 · Fax: +358 9 54 94 94 16fin-sales@interroll.com · www.interroll.com

BDL-Anzeige SF A4.qxd 11.08.2006 15:20 Uhr Seite 1

Kuv

a Tu

run

amm

attik

orke

akou

luK

uva

VTT

Kuv

a Le

ipät

iedo

tus

Hernetempe uusi vaihtoehto kasvissyöjille

Herneidentempefermentoin-ninlopputuloksenamuodos-tuuvalkoisenhomerihmas-tonpeittämäkakku.Sesisäl-täänoin40%valkuaisainei-ta,hiilihydraatteja,terveel-listärasvaa,A-jaB-vita-miineja,kivennäisaineitajakaikkiakahdeksaavälttämä-töntäaminohappoa.

Terveellisempiä marjamehuja uusin keinoin

VTTonkehittänytyhteistyös-säKuopionyliopistonkanssakotimaistenmarjojenentsyy-miavusteistaprosessiajatut-kinutuusientekniikoidenhyödyntämistäterveellisem-pienmehujenvalmistamisek-si.

Kansainväliset kuitumarkkinat kasvavatKansainvälisillekuitumarkki-noillepovataanvaloisaatule-vaisuutta.Liukoisenkuidunmarkkinoidenarvonennuste-taankasvavanvuoteen2010mennessähiemanalle10%jaliukenemattomienkuitujenmarkkinoidenvähänyli10%.

on mukana.Kun kaksi aiemmin omia reittejään seilannutta, vahvaa miehistöä yhdistää voimansa,ovat he yhdessä entistäkin voittamattomampia. Yhdessä Interroll ja BDL ovat nythyvässä myötätuulessa.

Tästä hyötyvät tyytyväiset asiakkaat ja monikäyttöisten rumpumoottoreiden uudetkäyttäjät. Näin se käy:

� Lähellä asiakasta maailmalla: nopea toimitus, neuvonta ja palvelut paikan päällä.� Käyttäjän tietotaito: tilaa ja energiaa säästävät rumpumoottorit elintarvikkeiden

käsittelyyn, lentokentille, posti- ja lähettipalveluille, teollisuuskäyttöön jne.� Ensiluokkainen laatu: luotettavat komponentit, joissa on kohtuulliset hankinta-, asennus-

ja huoltokustannukset.� Luotettava kumppani, vakuuttavat ratkaisut: kokeneen ja laajakatseisen Interrollin

valikoimassa on rumpumoottoreiden ohella myös kuljetinrullia ja käyttörullia.Yhdessä nämä kaksi tarjoavat tulevaisuudessa vain parasta mitä voi saada. Kantavanavoimana luovuus ja taloudellinen vahvuus. Me vakuutamme sinut. Meillä onasiantuntemus, upeat tuoteratkaisut ja luja tahto saavuttaa yhteiset päämäärät täysinpurjein. Aivan tyypillistä Interrollia.

Purjeet on nostettu.Kurssi pitää.

Interroll Nordic A/S Martinkyläntie 53 · P.O. Box 35 · FIN - 01721 VantaaPhone: +358 9 54 94 94 00 · Fax: +358 9 54 94 94 16fin-sales@interroll.com · www.interroll.com

BDL-Anzeige SF A4.qxd 11.08.2006 15:20 Uhr Seite 1

Kehittyvä Elintarvike 4•06�

olum

niK

Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoillen Elintarviketoimialan vienti suhteutettu-na liikevaihtoon on yksi Suomen suurten toimialojen kehnoimmista. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että toimiala nähdään hiljal-leen poisriutuvana puuhasteluna, jonka kehittämiseen ei ole halua eikä tahtoa pa-nostaa alan ansaitsemalla tavalla. Näh-däänkö todella, että meillä on käytettävis-sämme koulutetut osaajat, korkeatasoiset raaka-aineet sekä modernit tuotantopro-sessit?

Jo historiallisina aikoina Suomesta on viety elintarvikkeita. Edelleenkin on tuot-teita, joiden laatu on arvioitu asiantuntija-voimin parhaimmaksi maailmassa. Silti suomalaista elintarvikealaa ei tunneta maailmalla. Tarjotaanko vientiin tuotteita, joita on muillakin mailla tarjottavana, mut-ta jostakin syystä ulkomaisten kilpailijoi-den tuotteet ovat maukkaampia ja mah-dollisesti hinta- ja laatusuhteeltaan edulli-sempia?

Olisiko ongelma markkinoinnissa ja eri-tyisesti markkinoiden tuntemuksessa? On unissaankin muistettava, että ruokaa vali-tessaan jokainen päättää valintansa maun mukaan. Suomessa on yritetty väen väki-sin nostaa hintaa ratkaisevaksi tekijäksi. Näin on tiettyjä ns. bulkkituotteita ostet-taessa, mutta eihän Suomen elintarvike-teollisuudelle ja raaka-ainetuotannolle ole massatuotanto kansainvälisesti edes mah-dollista. Miksi ei sitten tuoteta ja viedä nii-tä tuotteita, mistä olisi kysyntää?

Vaikka kaikenmaailman ulkomaalaiset poliitikot pitävät suomalaista ruokaa pilk-kanaan, miten sitten kommentoitaisiin, kun tarvittaisiin asianmukaisia erityisruo-kia? Suomalaiset elintarvike- ja ravitse-musasiantuntijat ovat osanneet jo vuosia koota erilaisista sairauksista kärsiville ruo-kavalioita, joissa sairauksien erityistarpeet on huomioitu. Tätä osaamista olisi mah-dollisuus viedä niihin maihin, joissa erityis-ruokavalioihin kuuluvat elintarvikkeet ja niihin liittyvä muu ravitsemusterapeutti-nen osaaminen ovat vasta ”keksitty”.

Laktoosittomat tuotteet myyntivaltiksi

Ruotsalaiset tietysti ovat tälläkin saralla ehtineet kunnostautua. On kuitenkin myös sairauksia, joiden esiintyminen Ruotsissa on huomattavasti vähäisempää kuin Suo-messa. Siitä syystä sikäläisen elintarvike-teollisuuden kiinnostus kehittää niihin so-pivia elintarvikkeita on ollut olematonta. Tällainen sairaus on esimerkiksi meillä varsin yleinen laktoosi-intoleranssi.

Keskieurooppalaiset ovat tosi ihastunei-ta Suomessa vieraillessaan, kun löytävät tavallisista ruokakaupoista ja ravintoloista laktoosittomia elintarvikkeita ja ruokalaje-ja. Onko asia meille jo niin tavanomainen, että emme näe siinä mahdollisuutta lähteä valmistamaan ja myymään tuotteita tai nii-hin liittyviä teknologioita ehkä eri makuisi-na, mutta oikein koottuna esim. Keski- ja Etelä-Eurooppaan tai vaikka Kiinaan, jossa maitotuotteet alkavat olla tosi trendituot-teita? Kaikkien maha ei vain kestä laktoo-sillista maitoa!

Vaihtoehtoja erikoisruokavalion tarvitsijoille

Muutkin erikoisruokavaliot voisivat saada suomalaiset elintarvikeyritykset ja ravitse-misalan yritykset innovatiivisiksi. Meillä on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja erityisruoka-valion tarvitsijoille, mutta harvat elintarvi-keyritykset ja vielä harvemmat ravintolat ovat alkaneet markkinoida tuotteitaan ja ruokailupaikkojaan argumenteilla ”kaikille asiakkaille löytyy sopivaa syötävää nautittavaksi”.

Ravintolat ja muut ruokailupaikat saisivat varmasti lisää asiakkaita ja tunnettuutta myös turistien keskuu-dessa, kun erikoisruokavalion tarvit-sijoille olisi tarjolla maukasta ja hou-kuttelevasti esille aseteltua ruokaa. Puskaradio on tehokkaampi viestintä-väline kuin mikään muu media!

On se aika noloa, jos yhä useammin perheen tai vaikka työporukan yhtei-seksi nautinnoksi ajateltu ravintola-ateria muuttuu kiusalliseksi kokemuk-seksi. Näin käy, kun yksi tai useampi ruokailija joutuu ensin selittämään ruokavalionsa yksityiskohtia myöten ja vastaukseksi tulee, että ”ei ole var-maa tietoa, mistä raaka-aineista ruuat on valmistettu” tai että ”kokki ei juuri nyt ehdi tehdä mitään poikkeavaa”.

Ravitsemusterapiaa terveydenhuoltoon

Ravitsemusterapia ei ole saanut (vie-lä) sille kuuluvaa asemaa terveyden-huollossa. Silti meiltä löytyy alan yri-tyksiä, joiden olisi tehokkaalla ja koh-dennetulla korkeatasoisen ja asian-tuntevan ravitsemustietämyksensä markkinoinnilla mahdollisuus saavut-taa lisäarvonsa mukaista kunnon lii-ketoimintaa eri potilasryhmien kes-kuudessa, ulkomaillakin.

Kuluttajat kaipaavat erityistarpeidensa tyydyttämiseksi asiallista tietoa, jota ny-kyäänkään ei ole tietotulvasta huolimatta kovin helppo saada. Tiedon saaminen yh-distettynä herkullisen aterian nauttimi-seen olisi eritysruokavalion tarpeessa ole-valle todellinen nautinto!

Mistä apua alan heikkoon tilanteeseen? Voisiko ratkaisu löytyä yhdistämällä voi-mavaroja tutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin alueilla? Yksin kukaan tuskin pärjää toivotulla tavalla kivi-kovilla globaaleilla markkinoilla karille aja-matta. Kaikkien etu olisi yhdistää voimava-roja ja suunnata ne taistelemaan markki-naosuuksista niillä argumenteilla, mitä meillä muista maista poiketen on.

On mielenkiintoista nähdä ja kuulla, kuka tai ketkä tässä vaikeassa tilanteessa kääntävät ensimmäisen kiven?

Laura Sinisalo-Ojalatoimitusjohtaja, THTNutrinet Oy

Kirjoittaja pariisilaisravintolassa.

jank

ohta

ista

A Kehittyvä Elintarvike 4•06�

EU:n komissiolta vihdoin lainsäädäntöpaketti

ruokaparanteistaEU:n komissio julkaisi heinäkuun lopussa ehdotuksensa neljästä asetuksesta, jotka muodostavat yhdessä ns. ruokaparanteita koskevan lainsäädäntöpaketin. Ne ovat asetus elintarvikkeiden lisäaineista, elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja mausta­miseksi käytetyistä ainesosista, elintarvikkeissa käytettävistä entsyymeistä sekä lisä­aineiden, entsyymien ja aromien hyväksymismenettelystä. Ruokaparannepaketin lain­säädäntökäsittely vie vuosia, ja asetukset toiminevat käytännössä vasta noin kymme­nen vuoden kuluttua.

annetaan komissiosta sen jäl-keen, kun jäsenmaiden asian-tuntijavirkamiehet ovat käsitel-leet ehdotuksen pysyvässä ko-miteassa. Parlamentilla olisi mahdollisuus tehdä kolmen kuukauden aikana varauma eh-dotuksen hyväksymiseen ja esit-tää muutosta sisältöön enem-mistöpäätöksellä. Kaikkien hy-väksymisten lähtökohtana on EFSAn ensin tekemä turvalli-suusarvio.

Käyttömahdollisuuksiin ei tässä vaiheessa muutoksissa

Uuteen lisäaineasetukseen on tarkoitus siirtää nykyisistä direk-tiiveistä niissä määritellyt käy-tön edellytykset, hyväksytyt ai-neet ja käyttökohteet sellaise-naan. Komissio käynnistää kui-tenkin vuoden kuluessa asetuk-sen hyväksymisestä lisäaineiden tutkimusohjelman, jossa selvite-tään mm. aineiden todellista käyttölaajuutta ja mahdollisuut-ta rajoittaa käyttökohteita tai alentaa käyttömääriä.

Asetus lähtee myös siitä, että kaikkien käytössä olevien lisäai-neiden turvallisuus arvioidaan uudelleen. Välillä esillä olleesta 10 vuoden määräaikaishyväk-synnästä on nyt luovuttu.

Aromiasetus kattaa mausteet ja makua antavat uutteet

EU:n nykyisen aromiasetuksen 88/388 kattavuutta on tulkittu jäsenmaissa eri tavoin. Uuden asetuksen piiriin on selkeästi otettu myös ainesosat, joiden käyttötarkoitus elintarvikkeessa on olla lähinnä vain maun anta-jana. Ne on myös määritelty ase-

tuksessa. Asetuksen liitteessä olevat enimmäisrajat biologises-ti aktiivisille aineille koskevat niin aromeista kuin mausteista-kin elintarvikkeeseen tulevaa ao. ainetta.

Eräät ongelmakohdat pois-tettiin siten, että kanelin käyttö esitetään rajoitettavan vain juo-miin ja leivinvalmisteisiin. Kap-saisiinin käyttö aromeissa kiel-letään, mutta Capsicum-suvun kasveille (paprika, chili yms.) ei esitetä mitään käyttörajoituksia ainesosina. Estragolin ja metyy-lieugenolin enimmäismäärää laajennettiin moniin elintarvike-ryhmiin, mikä mahdollistaa sal-vian ja rakuunan käyttämisen niissä.

Syötävistä kasveista tehdyille uutteille ei turvallisuustutkimusta

Aromiaineiden turvallisuus on ollut tutkittava jo nykyisenkin niitä koskeneen asetuksen mu-kaan. Uuden asetuksen mukaan aromien valmistuksessa käytet-tävät lähtömateriaalit kootaan yhteisön luetteloon.

Syötävistä kasveista voidaan kuitenkin tehdä aromivalmistei-ta ja ainesosia perinteisillä me-netelmillä (mm. uuttaminen), vaikka kasvi ei ole luettelossa ja lopputuotteen joutumatta tur-vallisuusarviointiin.

Merkintöihin tulossa tarkennuksia

Aromeja tai mausteita sisältä-vien elintarvikkeiden ainesluet-telossa riittää edelleen yleismer-kintä ”aromeja” tai ”mausteita”. Jos ainesluettelossa tarkenne-

taan aromin luonnetta, niin edel-leen on mahdollista käyttää luontainen -merkintää (esim. ”luontaisia aromeja”), jos käy-tetty aromi täyttää asetuksen luontaisen aromin vaatimukset.

Jos tarkennus tehdään lähtö-materiaalin tasolle, esim. ”luon-taista mansikka-aromia”, aro-mista 90 % pitää olla peräisin ko. luonnon materiaalista. Uusi asetus ei määrittele enää luon-taisen kaltaista aromia, mikä käytännössä merkitsee termin käytön kieltämistä ainesluette-lossa.

Entsyymit yhteisö-hyväksynnän piiriin

Entsyymien käyttö elintarvik-keissa on lisääntynyt, mutta nii-tä koskevaa lainsäädäntöä on ollut vain muutamassa jäsen-maassa. Tavoitteena on, että entsyymit saadaan vastaisuu-dessa lisäaineiden ja aromien ta-voin yhteisön lainsäädännön ja hyväksynnän piiriin.

Asetusehdotuksen tavoittee-na on luoda hyväksymisjärjestel-mä ja saada aikaan positiiviluet-telo entsyymeille, jotka on hy-väksytty elintarvikekäyttöön. Hyväksynnän yhteydessä on esi-tettävä myös entsyymien tuo-tantotapa.

Asetusehdotuksen henki on, että muuntogeenisten mikrobien tuottamista entsyymeistä vain ne, jotka sisältävät muuntogee-nistä organismia tai koos-tuvat niistä, joutuvat muuntogeenisiä or-ganismeja koske-

Kapsaisiinin käyttö aromeissa kielletään, mutta Capsicum-suvun kasveille (paprika, chili yms.) ei esitetä mitään käyttörajoituksia ainesosina.n Asetusehdotusten päätavoite

on selkeyttää lisäaineita ja aro-meja koskevaa yhteisön lainsää-däntöä ja saattaa myös entsyy-mien käyttö nykyistä tarkemmin yhteisen lainsäädännön piiriin. Nythän entsyymeistä on ollut vain maakohtaisia säädöksiä eräissä jäsenmaissa.

Monissa maissa, kuten Suo-messa, entsyymien käyttöä elin-tarvikkeissa ovat koskeneet vain yleiset elintarvikesäädökset kahta lisäaineeksi luettua ent-syymiä (invertaasi ja lysotsyymi) lukuun ottamatta. Koska kaikille em. ruokaparanteille esitetään samanlaista hyväksymismenet-telyä, menettelytapa on siksi koottu yhteen ja samaan asetuk-seen.

Lisäaineiden käyttömuutosten hallinnointi nopeutuu

Elintarvikkeiden lisäaineita kos-keva nykyinen yhteisölainsää-däntö on hallinnollisesti erittäin raskas ja hidas. Lisäaineista on ollut yleisperiaatteita ja niiden pakkausmerkintöjä koskeva yleisdirektiivi sekä kolme erillis-tä, ainekohtaista direktiiviä: di-rektiivit väreistä, makeutusai-neista ja muista lisäaineista.

Pienenkin muutoksen tekemi-nen hyväksytyn lisäaineen käyt-tökohteisiin, saati uuden, EFSAn turvalliseksi arvioiman lisäai-neen hyväksyminen, on vaatinut sekä Euroopan Parlamentin että Neuvoston hyväksynnän. Pro-seduuri on vienyt parhaassakin tapauksessa aikaa 2–3 vuotta.

Asetusehdotuksen mukaan jatkossa yksittäisten lisäainei-den käyttöä koskevat säädökset

Kehittyvä Elintarvike 4•06 �

EU:n komissiolta vihdoin lainsäädäntöpaketti

ruokaparanteista

vien merkintä- ja jäljitettävyys-velvoitteiden (asetukset 1829/ 2003 ja 1830/2003) piiriin.

Asetusta ei sovelleta mm. lei-vän, juuston ja viinin valmistuk-sessa käytettäviin mikrobiviljel-miin, jotka sisältävät myös nii-den tuottamia entsyymejä. Näin ollen se ei muuta mitenkään näi-den toimialojen perinteisiä toi-mintatapoja.

Entsyymejä koskevat merkinnät säilynevät

Elintarvikkeissa käytettävät ent-syymit kuuluvat periaatteessa pakkausmerkintädirektiivin tar-koittamien ainesosien ilmoitta-misvelvoitteen piiriin. Kuitenkin asetuksen perustelumuistion ja johdantolausekkeiden mukaan valtaosa elintarvikkeessa käy-tettävistä entsyymeistä toimii valmistuksen apuaineen tavoin tai siirtyy lopputuotteeseen ns. carry over -aineina. Näin ollen niillä ei katsottaisi enää olevan vaikutusta itse lopputuottees-sa, eikä niiden käytöstä tarvitsi-si ilmoittaa ainesluettelossa.

Aikaisemmin lisäaineiksi kat-sotut, lopputuotteessa aktiiviset entsyymit on edelleen ilmoitet-tava myytävässä elintarvikkees-sa lisäaineen tavoin ryhmäni-mellä ja entsyymin tarkentavalla nimellä, esim. stabilointiaine (lysotsyymi).

Hyväksymismenettelyt omaan asetukseen

Kaikille ruokaparanteille ehdote-taan samanlaista, nykyiseen näh-den yksinkertaistettua hyväksy-mismenettelyä. Hakemuksen tai esityksen voivat tehdä komissio tai jäsenmaa tai muu hakija (yri-tys/yhteisö) komissiolle osoitta-en. Hyväksynnän edellytys on EF-SAn tekemä turvallisuusarvio, jonka perusteella komissio tekee päätösesityksen.

Sekä turvallisuusarvion että päätösesityksen tekemiselle an-netaan tiukat muutaman kuu-kauden aikarajat, joilla pyritään varmistamaan hakemuksen no-pea eteneminen. Hakemuksesta ilmoitetaan jäsenmaille, ja ko-missiota avustaa hyväksymis-

käsittelyssä jäsenmaiden virka-miesten pysyvä komitea.

Paketin hyväksyminen vie vuosia

Ruokaparannepaketti on iso ko-konaisuus. Jo tästä syystä sen lainsäädännöllinen käsittely vie vuosia. Asian etenemistä hidas-tanevat myös siihen liittyvät tun-netekijät ja poliittiset intohimot.

Euroopan Parlamentti ei ole ollut halukas luopumaan vallas-ta, vaan pikemminkin päinvas-toin. Joillain parlamentaarikoilla on ollut intoa ottaa kantaa niin muuntogeenisten organismien hyväksyntään kuin kontaminant-tien enimmäisrajoihin ja torjun-ta-aineiden käyttöön hyväksyn-tään, vaikka ne eivät ole kuulu-net Parlamentin toimivaltaan. Nähtäväksi jää, haluaako parla-mentti päästää lisäaineet ja uu-tena asiana entsyymit samaan tilanteeseen.

Hyväksynnän jälkeen asetuk-seen liittyy monilta osin muuta-man vuoden siirtymäaikoja. Toi-meenpano on iso haaste komis-

siolle ja ennen kaikkea EFSAlle. Mitä ilmeisintä on, että parhaas-sakin tapauksessa uudet ase-tukset toimivat käytännössä nii-den tarkoittamalla joustavalla tavalla vasta noin 10 vuoden päästä.

Edesmennyt Cultor yritti aika-naan tuoda Suomeen ruokapa-ranne-käsitteen. Hyvän termin tunnetuksi tekemisessä saate-taan nyt onnistua paremmin. Suomen EU-puheenjohtajakau-teen osuva käsittelyn aloittami-nen pitää toivottavasti ruokapa-ranne-sanaa hyvin esillä Suo-menkin julkisessa sanassa.

Seppo HeiskanenjohtajaElintarviketeollisuusliittoseppo.heiskanen@etl.fi

��������������

��������

��������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������

���������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������

�����������������������

����������������������������������������������������������������������������������

jank

ohta

ista

A Kehittyvä Elintarvike 4•061010

Poronlihakauppa jämäköityyPoronlihalle toivotaan suurempaa kysyntää. Sitä tavoi­tellaan lukuisilla laatu­, kehittämis­ ja koulutushankkeil­la. Nyt poronlihalle on tehty mm. oma lajitelmamääritys. Myös poronlihan suoramyyntiä viritellään Internetissä.

on viidennes. Jalostetuista po-ronlihatuotteista 98 % jää koti-maan markkinoille.

Myynnissä olevasta poron-lihasta 75–80 % on vasaa. Teu-rasvasat ovat noin puolen vuo-den ikäisiä, ja niiden elopaino on noin 50 kiloa. Vasan teurasruho painaa noin 25 kiloa. Jonkin ver-ran teurastetaan myös vanhem-pia naarasporoja eli vaatimia ja vanhempia, kastroituja, urospo-roja eli teurashärkiä.

Porot teurastettiin ennen po-roaidoilla tai kenttäteurasta-moissa. Sieltä ruhot toimitettiin edelleen välittäjille ja jatkojalos-tukseen. Suomen liittyminen EU:hun pakotti uudistamaan myös poronteurastuksen. Nyt valtaosa myyntiin tulevasta porosta teu-rastetaan EU-hyväksytyissä po-roteurastamoissa. Poronlihasta tarkastetaan noin 70 %.

Viime vuosina poronhoito-alueelle on rakennettu kattava poroteurastamoverkosto. Poro-teurastamot ovat joko paliskun-tien tai yksityisten yritysten omistamia. Useimmat teurasta-mot ovat EU-hyväksyttyjä.

Poronlihan leikkuulajitelmat määritetty

Poronliha on vasta nyt saanut yhdenmukaiset määritykset leik-kuulajitelmiksi. Ne kehitettiin Paliskuntain yhdistyksen Poro-talouden laatustrategia -hank-keen yhteydessä ja ne julkaistiin loppuvuonna 2005.

Määrityksessä lajitelma kuva-taan sanoin ja kuvin, samoin il-moitetaan lihan rasvapitoisuus. Määritys sisältää leikkuun työ-ohjeen, ohjeet pakkaamiselle, pakkausmerkinnöille, säilytyk-selle ja varastoinnille sekä käyt-tökohteet. Yhdenmukaiset laji-

telmamerkinnät ovat PE, P0–P5 (taulukko).

– Kehitimme lajitelmamääri-tykset tiiviissä yhteistyössä eri asiantuntijoiden ja yritysten kanssa, konsultti Pentti Juotas-niemi Ranualta kertoo.

– Käytimme poronlihan lajitel-mamääritysten pohjana vastaa-via naudan- ja sianlihan määri-tyksiä. Koeleikkasimme lajitel-mia ja kokeilimme niiden sovel-tuvuutta ruoanlaittoon ja eri po-ronlihajalosteiden valmistuk-seen.

– Pienjalostuksen ja suora-myynnin yleistyminen lisäsivät tarvetta yhtenäisille lajitelma-määrityksille. Suuret poronlihan jalostusyritykset ovat käyttäneet aiemmin omia määrityksiään. Pienet yritykset olivat täysin vail-la ohjeita.

Lihaa eri käyttötarkoituksiin

– Poronlihaa ei eroteta koneelli-sesti, vaan kaikki leikkuu teh-dään käsityönä. Sen sijaan kal-vot poistetaan koneellisesti. Myös raavaat ja vasat käsitel-lään erikseen, Juotasniemi pai-nottaa.

Eri poronlihalajitelmien käyttö-kohteet on koottu oheiseen tau-lukkoon.

Juotasniemen mukaan P1-laji-telmasta tulee hyvää jauhelihaa, ja se sopii pataruokiin. PE- ja P0-lajitelmat käyvät rouheeksi. P2 sopii jauhelihaksi, jos se on va-

sanlihaa. Se on myös hyvä säi-lykkeiden raaka-aineena. P3 so-pii ryyni- ja keittomakkaroihin. P4 sisältää sidekudoksia, jolloin lihajalosteissa ei tarvitse käyt-tää sideainetta.

– Verrattaessa naudan- ja po-ronlihan lajitelmia, on naudanli-hassa suurempi saanto. Naudas-ta saadaan enemmän arvokkaita ruhonosia. Eroavaisuuksia löy-tyy myös rasvan sijainnissa. Nau-dassa rasva on lihan sisällä, kun taas porossa lihan pinnalla.

– Poronlihalajitelmien käyt-töönotto on helpottanut yritys-ten välistä kauppaa, samoin myyntiä suoraan kuluttajille, ra-vintoloille ja suurtalouksille. Li-halajitelmien ansiosta poron-lihajalosteisiin on käytössä myös tasalaatuisempaa raaka-ainetta. Tämä on helpottanut myös jalos-teiden reseptiikkaa ja valmistus-ta, Juotasniemi iloitsee.

Hinnoittelun perusteita

– Poronlihan leikkuulajitelmien määritys mahdollisti myös hin-noitteluperusteiden kehittämi-sen, Juotasniemi sanoo.

Hän on laatinut kustannuslas-kentaohjelman, missä otetaan huomioon ostot, rahti, teuras-tus- ja muut kulut sekä varas-tointihävikit.

Suoramyyntiä harjoittavat po-rotalousyrittäjät ovat saaneet koulutusta niin lihanleikkuuseen kuin myös poronlihan hinnoitte-

(KUVAT JA KUVATEKSTIT)

Teija Kaaretkoski tekee näyt-täviä kattauksia pororuoille. Hän käyttää koristeena mm. Lapin ametisti-kvartsikiveä sekä mustaa poron nappa-nahkaa.Kuva Marianne Boström-Kou-ri K

uva

Mar

iann

e Bo

strö

m­K

ouri

Poronomistajille on kehitetty mittava koulutusohjelma poron pa-loittelun perusteista. Kuvassa konsultti Pentti Juotasniemi näyttää poronlihan lajitelmaleikkuuta.

n – Kerro miulle, mitä sie poros-ta haluat, niin mie leikkaan sen siulle, lupsakka kemijärveläinen poroisäntä lupasi minulle.

Näin sanoen hän kiteytti mo-nen porotilallisen nykyiset aat-teet: halutaan joukko vakio-asiakkaita, joille toimitetaan po-ronlihaa mittatilaustyönä.

– Ilmiö vastaa eurooppalaista lähiruoka-ajattelua, toimisto-päällikkö Matti Särkelä Palis-kuntain yhdistyksestä kertoo.

– Kuluttajat haluavat laaduk-kaita tuotteita, samoin tietoa sii-tä, missä ja kenen toimesta ruo-ka on tuotettu.

EU sallii suoramyynnin

Särkelä on erityisen iloinen siitä, että poronlihan myynti teuras-tuspaikalta suoraan kuluttajalle voi jatkua. Suomi sai Euroopan komissiolta oikeuden poiketa tältä osin yhteisön hygieniasää-döksistä, joiden mukaan kaikki kuluttajalle myytävä liha on tar-kastettava.

Näin ollen poronlihaa ja poron kuivalihaa voidaan myydä teu-rastus- tai tuotantopaikalta suo-raan kuluttajalle poronhoito-alueella. Valtioneuvosto päätti toukokuussa asiaa koskevan elintarvikelain kohdan voimaan-tulosta.

Suurin osa poronlihasta jalostetaan

Poronlihan vuotuinen kokonais-tuotanto on noin 2,0–2,5 miljoo-naa kiloa. Suomessa tuotetusta poronlihasta menee jalostuk-seen noin 70 %, suoramyyntinä kuluttajille 20 % ja poronomista-jien omaan kulutukseen noin 10 %. Suuret poronlihajalostus-yritykset käyttävät puolet poron-lihasta, ja pienjalostajien osuus

Kehittyvä Elintarvike 4•06 11

luun. Tällöin on opeteltu mm. hinnoittelukertoimen käyttöä. Siinä eri poronlihalajitelmat saa-vat oman kertoimen, jonka avul-la myyntihinta määritellään.

Juotasniemen mukaan pien-jalostajan pitäisi saada noin 60 % käyttökatetta, jotta toimin-ta olisi kannattavaa.

Poroa wokkiin ja grilliin

Luostolla Kaaretkoski edustus- ja juhlapalvelua pyörittävä Teija Kaaretkoski on ollut mukana hankkeissa, joissa kehitettiin uusia pororuokia.

– Arvostan perinteisiä poro-ruokia, mutta liian usein poron-lihan käyttötottumukset ovat kaavoihin kangistuneita. Minus-ta on rohkeasti oltava ajan hen-gessä mukana ja kehitettävä po-ronlihalle uusia ruokaohjeita ja valmistustapoja.

– Poronliha sopii mainiosti wokkaamiseen, mistä etenkin nuoret pitävät. Savuporonliha-

rouhe on monipuolinen raaka-aine, ja sitä voi käyttää wokki-ruokien lisäksi keittoihin, laati-koihin ja piirakoihin. Uutta on myös poronlihan grillaus.

– Vähärasvaisen poronlihan grillaus vaatii omat niksinsä, Kaaretkoski korostaa.

Ennen grillausta kattaus, muut ruoat ja lisukkeet tehdään val-miiksi. Grillaukseen sopivat esi-merkiksi poron fileestä tai pais-tista leikatut mureat pihvit. Ne paistetaan nopeasti vain minuut-ti tai pari puolta kohden.

– Vähemmän mureat grillituot-teet vaativat esikypsennyksen, kuten höyrykeiton ja mahdolli-

Taulukko 1. Poronlihalajitelmien käyttötarkoituksia. Soveltaen lähteestäPentti Juotasniemi ja Paliskuntain yhdistys, Poronlihan lajitelmamääritelmät, 2005.

Lajitelma Rasvapitoisuus Tuorelihan käyttö Lihanjalostus

PE alle 4 % • Korkeatasoinen poronkäristys

• Täyslihapihvit• Paistaminen, keitot

• Poronliha kylmä-savurulla• Leikkeet

P0 alle 6 % • Poronkäristys• Täyslihapihvit • Paistaminen, keitot,

haudutetut ruoat

• Poronliha kylmä-savurulla• Leikkeet• Kylmäsavumetvursti

P1 alle 12 % • Porojauhelihana keittoihin ja mu-hennoksiin

• Porovursti• Porogrillimakkarat• Säilykkeet

P2 alle 20 % • Porojauhelihana • Porovursti• Porogrillimakkarat• Säilykkeet

P3 Jatkojalostuslajitelma • Keittomakkarat• Porogrillimakkarat• Säilykkeet

P4 Jatkojalostuslajitelma • Keittomakkarat

P5 Jatkojalostuslajitelma • Keittomakkarat

Suomen porotalousn Poroja on hoidettu Suomen nykyisellä poronhoitoalueella jo 1700-luvulta lähtien. Lähes koko Lapin lääni sekä Oulun läänin pohjoisimmat ja itäisimmät osat ovat poronhoitoaluetta. Alue kattaa kolmanneksen Suomen maapinta-alasta.

Valtio puuttui poronhoitoon jo 1898, kun se velvoitti poronomis-tajia perustamaan paliskunnat. Ne hallinnoivat poronhoitoaluet-ta ja niiden rajat ovat maantie-teellisesti määritetyt. Ensimmäi-nen poronhoitolaki on vuodelta 1932 ja viimeisin vuodelta 1990.

Nykyään paliskuntia on 56. Ne ovat pinta-aloiltaan ja poromää-riltään erikokoisia. Kukin porota-lousyrittäjä kuuluu osakkaana

paliskuntaan ja hänen oikeuten-sa ja velvollisuutensa paliskun-taa kohtaan määräytyvät omis-tajakohtaisen poromäärän mu-kaan. Poronomistajia on kaikki-aan noin 5 000.

Paliskuntain yhdistys toimii paliskuntien yhdyssiteenä, ja sen varsinainen edustajakokous Poroparlamentti kokoontuu vuo-sittain kesäkuun alussa.

Poronhoitolain mukaan jokai-selle porolle on leikattava omis-tajansa, Paliskuntain yhdistyk-sen hyväksymä poromerkki. Niin kutsuttuja tekoja eli leikkausta-poja on 24 ja käytössä olevia po-romerkkejä yli 13 000.

Vuonna 2005 talven yli eläviä siitos- eli eloporoja oli noin

209 300, kun suurin sallittu mää-rä oli 203 700. Vuosittain osa po-roista tuhoutuu. Vuonna 2005 noin 4 000 poroa jäi auton ja 400 junan alle. Petojen tappamina löydettiin noin 2 700 poroa.

Vuonna 2005 myönnettiin yh-teensä 3,5 miljoonaa euroa elo-porotukia, kun tuki oli 22,50 eu-roa eloporoa kohti. Poronlihan veroton tuottajahinta oli neljä euroa kilolta.

Poron vuosi

Puolivilli poro polveutuu Skan-dinavian villistä tunturipeurasta. Poronaaras eli vaadin vasoo yh-den keskimäärin 5–7-kiloisen vasan touko-kesäkuun vaihtees-sa. Vuosittain syntyy noin

120 000–130 000 vasaa. Vasat korvamerkitään kesällä.

Poroerotusten aikana, syksys-tä alkutalveen, tuoretta poronli-haa on saatavissa vähittäiskau-poissa. Muulloin myynnissä on pakastettuja tuotteita, kuten fi-leetä, paistia, poronkäristyslihaa, verta, kieltä ja maksaa. Poroleik-keleitä ja -kylmäsavutuotteita on myynnissä ympäri vuoden.

Poronlihassa on paljon prote-iinia ja vähän rasvaa. Siinä on enemmän vitamiineja ja kiven-näisiä kuin perinteisten tuotan-toeläinten lihassa. Etenkin va-sanlihan vitamiinipitoisuus on suuri.

Lähteet saatavissa toimituksesta

Liha on ruoanlaittoa varten val-miiksi paloiteltu. Kuvassa on puolikkaan poronvasan ruho paloiteltuna.

Kuv

a D

elip

oro

Oy

Taulukon koonnut Marianne Boström­Kouri

jatkuu

Kehittyvä Elintarvike 4•0612

sesti marinoinnin. Lopuksi tuote grillataan, jotta saadaan kaunis pintaväri sekä tuote kuumaksi.

Kaaretkosken mukaan nyt myös pientuottajilla on mahdolli-suus saada grillattavaksi valmiik-si kypsennettyä poronkylkeä.

Grillituotteiden kehittämises-sä mukana ollut Juotasniemi li-sää, ettei hänelle heti ensimmäi-senä tullut mieleen, että vähä-rasvainen poronliha sopisi myös grillattavaksi.

– Toissa kesänä aloitimme taustatyöt grillituotteiden kehit-tämiseksi. Mukana oli muutamia hankeyrittäjiä. Päädyimme sii-hen tulokseen, että periaattees-sa kaikki ruhonosat kelpaavat grillaukseen, kunhan kehitäm-me valmistustapoja.

Poroboxeja pääkaupunkiin

Uutuutena Juotasniemi esittelee nk. poroboxit, joihin kootaan val-miiksi eri poronlihalaatuja. Näitä laatikoita myydään talvisin esi-merkiksi Lapin hiihtokeskusten vähittäiskaupoissa. Myös joissa-kin pääkaupunkiseudun vähittäis-myymälöissä niitä on kaupan.

Poronlihasta voi valmistaa monenlaisia herkkuja.K

uva

Del

ipor

o O

y

Nyt laatikoiden myyntiä ollaan laajentamassa suoramyyntinä Internetiin. Tällöin laatikon sisäl-tö kootaan asiakkaan toiveiden mukaan. Lisäksi laatikkoon lai-tetaan reseptivihkonen.

Koemarkkinoinnissa asiak-kaat olivat pääosin tyytyväisiä. Tuotteita pidettiin helppokäyt-töisinä ja toimituksia nopeina. Asiakkaista kolme neljäsosaa oli tyytyväisiä kotikuljetuksiin.

– Jonkin verran viivästyksiä oli kuljetuksissa, samoin ongelmia kuljetusliikkeiden tiedotukses-sa. Risuja sai myös ostoksen maksaminen etukäteen.

– Tällä hetkellä myynnissä ole-vat boxit ovat 10–12-kiloisia, mutta kehitteillä on pienempi noin 3–5 kilon laatikko. Suunnit-telemme myös terminaalin pe-rustamista pääkaupunkiseudul-le. Se tehostaisi poronlihan kyl-mäkuljetuksia Lapista etelään ja jakelua edelleen pääkaupunki-seudulla, Juotasniemi kertoo.

Marianne Boström-Kourivapaa toimittajamarianne.bostrom-kouri@kolumbus.fi

Aja

nkoh

tais

ta

öljy

Omega 6 ja 3 oikeassa suhteessa. Pari lusikallista päivässä riittää.HERKULLINEN RYPSIÖLJY – osa terveellistä ruokavaliota.

Joskus parhaat asiat ovat nenämme edessä.

Joskus hyvätkin rasvat jäävät piiloon. Tiesitkö,että rypsiöljy sisältää terveydelle välttä-mättömiä omega 6- ja 3 -rasvahappoja sekäE-vitamiinia? Se soveltuu lähes kaikkeenruoanvalmistukseen, joten varmista sinäkinosaltasi, että saamme kaikki päivittäisessäruoassamme pari ruokalusikallista rypsiöljyä.

www.rypsioljy.fi

öljRypsi

Kirjoittaja osallistui Kehittyvä Elintarvike ­lehden edustajana Tupakoulutuksesta tuotekehitykseen – uutta poro­ ja elintarvikealalta Lapista ­tilaisuuteen, jonka Lapin ammattiopisto ja Paliskuntain yhdistys järjestivät 15.–16.5.2006 Ranuan Pohjasperällä.

Lisätietoja: www.paliskunnat.fi, www.deliporo.fi

Kehittyvä Elintarvike 4•06 13

”Kertokaa elintarvikeketjun arjesta”

– Haluaisin tietää, kuinka elä-vää omavalvonta oikeasti on? Onko se vain mappi vai toimiiko se niin, että siitä on hyötyä ja mi-ten se käytännössä vaikuttaa yh-teistyöhön viranomaisten kans-sa. En oikeasti vielä tiedä, mutta olen aidosti kiinnostunut kuule-maan kokemuksista tulevan vuo-den aikana, Husu-Kallio sanoo.

Kansalliset valvontaohjelmat ovat hänen mukaansa iso asia, kun siirrytään ”poliisityöstä au-ditointiin ja järjestelmän ymmär-tämiseen”.

– Kuinka hyvin löydämme kan-salliset prioriteerit, ja ovatko val-vojien ja elintarvikeketjun toimi-joiden kriteerit samoja, Husu-Kallio pohtii.

Hänen mukaansa Evira on osa Euroopan elintarviketurvallisuusvi-rasto EFSAa. Yksi tehtävä on kan-sallinen verkostoituminen ja sitä kautta EU-tietopankkien ja asian-tuntijaverkostojen luominen.

– EFSA on osa jokapäiväis- tä työtämme ja tutkimuksemme tuottaa materiaalia EFSAn ris-kinarviointityöhön, hän painot-taa.

Ilmaston lämpeneminen tuo uhkia

Husu-Kallio uskoo, että Suomen ”lintuinfluenssan torjuntaharjoi-tuksia” voidaan hyödyntää jat-kossa, sillä bakteeritasollakin on mikrobeja, joista ei tiedetä mi-tään tai tarpeeksi.

– Olen varma, että mikrobisek-torilla on vielä paljon tutkittavaa. Esimerkiksi eläintautivirukset ei-vät ole hävinneet mihinkään. Voi-sin mainita esimerkkinä kaksi aluetta, joista ei tiedetä tarpeek-si: luonto sinällään mikrobireser-voaarina ja mitä tapahtuu ilmas-ton lämpenemisen myötä viruk-sille ja niiden kantajavektoreille.

Tästä saatiin tuntumaa kesäl-lä, kun tavallisesti vain Välime-ren rantavaltioita kiusaava mä-rehtijöiden virustauti iski lehmiin Hollannissa ja Belgiassa. Virus leviää polttiaisten välityksellä. Muuttaako virus muotoaan, kun ilmasto lämpenee? Entä miten punkit ja hyttyset liikkuvat il-maston lämmetessä?

– Jotakin tämänkaltaista voisi ennustaa myös seuraavaksi elin-tarvikeketjun uhkatekijäksi Eu-roopassa. Lisäksi ihmisten omat toimet ovat melkoisia uhkateki-jöitä, kuten Itämeren saastumi-nen, Husu-Kallio sanoo.

Pysyykö elintarvikehygienia kehityksen kyydissä?

Husu-Kallio pohtii myös, pysyy-kö perusmikrobiologia ja elintar-vikehygienia tuotekehityksen ja teknologian kyydissä? Listerian kohdalla elintarvikeketju maksoi isot oppirahat kaikkialla maail-massa.

– Tiedetäänkö näiden uhkate-kijöiden yhteisvaikutus ihmisen terveyden ja turvallisuuden kan-nalta? Ilmaston lämpenemisen vaikutusten ja ihmisten aikaan-saannosten tutkimuksessa tarvi-taan elintarviketieteiden, biolo-gian, lääketieteen ja muiden alo-jen yhteispanosta. Yksi ammatti-ryhmä on marginaalinen, jos ha-luamme saada edes jotakin ha-jua näistä asioista. Yhteistyötä pitää tehdä yli ammatti- ja maa-rajojen, hän tähdentää.

Husu-Kallio muistuttaa, että turvallisuus ja terveellisyys kul-kevat käsi kädessä. Tällä hetkel-lä ajankohtaista on koko EU:n kattavien terveysväitteiden ko-koaminen ja pakkausmerkintä-lainsäädännön uudistus ravitse-mustietojen osalta.

– Kansanterveyslaitoksen ja Eviran tulee olla todella kiinteä työpari, kun puhutaan ruuasta.

En hyväksy, että meillä on vain valvova rooli, vaan haluamme osallistua myös näihin keskuste-luihin kuluttajiemme parhaaksi.

Muutama avainhenkilö puuttuu vielä

Eviralaiset muuttivat alkukesäs-tä upouuteen toimitaloon Viikin tiedepuistoon. Avainhenkilös-töstä puuttuu vielä muutama: hallinto-osaston johtaja, talous-päällikkö, tietohallintopäällikkö ja zoonoosityöryhmän vetäjä. Ns. virtuaalinen zoonoosikeskus muodostetaan Eviran ja Kansan-terveyslaitoksen perusasiantun-temukseen pohjautuvaksi.

Noin 760 eviralaisen johtami-nen on Husu-Kallion mukaan haasteellinen tehtävä. Organi-saatiossa on kaksi ääripäätä: akateemisesta vapaudesta naut-tivat tutkijat ja valvontaviran-omaiset, ”taiteilijat” ja ”poliisit”.

– Monenlainen ammattiosaa-minen on rikkaus. Siksi on tär-keää, että ihmiset oppivat arvos-tamaan toistensa ammattitaitoa ja työtä. Sieltä voi saada itsel-leenkin jotakin hyötyä. Evirassa-kaan ei kukaan pärjää yksin, vaan yhteistyössä on vahvuu-temme, Husu-Kallio vakuuttaa.

Pirjo Huhtakangas

Turvallisuus ja terveellisyys kulkevat käsi kädessä. Siksi Kansanterveyslaitoksen ja Eviran tulee olla todella kiinteä työpari, kun puhu-taan ruuasta, Eviran pää-johtaja Jaana Husu-Kallio tähdentää.

n Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio haluaa tietää, mitä Suo-men elintarvikealan arjessa ta-pahtuu. Hän selvittää asiaa maa-kuntamatkoillaan, mutta toivoo myös suoria yhteydenottoja.

– Toivon, että elintarvikeket-jun toimijat olisivat aktiivia myös minuun päin ja kertoisivat, mis-sä Suomi menee, hän kehottaa.

ELT Jaana Husu-Kallio aloitti Eviran pääjohtajana elokuun alussa. Omaan, noin 760 henki-lön organisaatioonsa ja elinkei-noelämään hän on tutustunut Viikin toimitilojen lisäksi jo ns. maakuntamatkoillaan.

– Viikko sitten olin Turussa mukana hevitarkastuksessa, ja edellisellä viikolla Lappeenran-nassa kuulin ensimmäisen ker-ran tukkijäärän nakerrusta tuon-titukin sisältä. Se voi kantaa puustolle tuhoisaa mäntyanke-roista. Molemmissa paikoissa opin uusia asioita ja näin, kuinka ylpeitä asiantuntijat ovat osaa-misestaan, hän kertoo innos-tuneesti.

Maakuntamatkat ja tutus-tumiset elintarvikeketjun toimi-joiden arkeen jatkuvat. Seuraa-vat kohteet omien yksikköjen jälkeen ovat mm. kauppapuu-tarha, kananmunapakkaamo, leipomo-, liha- ja kala-alan yri-tykset. Näillä matkoilla on tär-keää tutustua sekä oman talon väkeen että elinkeinon edusta-jiin ja oppia molemmilta.

– Jotta oikeasti tietäisin, mitä kentällä tapahtuu, mikä ihmisiä huolettaa ja mitkä tehtävät ovat tärkeimpiä, sillä resurssit eivät riitä kaikkeen, hän perustelee.

Valvontaa pitää priorisoida yhdessä

Tasalaatuinen elintarvikevalvon-ta kautta maan on haasteellinen tehtävä, koska kuntien voimava-rat ovat hyvin erilaisia. Husu-Kal-lion mielestä elintarvikeketjussa pitäisi miettiä, onko alueita, jois-sa tehdään turhaan työtä ja alueita, joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarkempaa pohdintaa kaipaa myös elinkei-non ja valvonnan työnjako.

Kuva Veikko Somerpuro

jank

ohta

ista

A Kehittyvä Elintarvike 4•0614

Suomalaista järkiruokaa myös maailmanmarkkinoilleSitran Elintarvike­ ja ravit­semusohjelma ERAn stra­tegia kiteytyy muutamaan sanaan: Suomesta kilpailu­kykyinen terveellisen ravit­semuksen edelläkävijä.

n Strategian mukaan Suomen elintarvike- ja ravitsemusalan erityiseksi panostusalueeksi muodostuu terveysvaikutteisten ja peruselintarvikkeiden väli-maastoon sijoittuvien elintarvik-keiden kehittäminen. Tässä ns. järkisyömisessä ja järkiruoassa (smart food) yhdistyvät funktio-naalisten ruokien terveysvaiku-tukset suomalaisen perusruoan hyviin ominaisuuksiin.

Strategian laatinut noin 30 asiantuntijan joukko edusti al-kutuotantoa, tutkimusta, elin-tarviketeollisuuden isoja ja pie-niä yrityksiä, kaupan alaa, julkis-hallintoa sekä kansanterveysor-ganisaatioita.

Strategian toteutumista seu-raa ja ohjaa strategiatyöryhmäs-tä koottu 11-jäseninen seuranta-ryhmä, jonka puheenjohtaja on Elintarviketeollisuusliiton halli-tuksen puheenjohtaja Harry Sa-lonaho.

ERA -strategian toteuttaminen on monien toimijoiden harteilla. Sitran lisäksi mukana ovat mm. Elintarviketeollisuusliitto, MTK, elintarvikealan ja kaupan yrityk-siä, järjestöjä, Kansanterveyslai-tos, Tekes, Suomen Akatemia, VTT, Finpro ja Evira. Alan yliopis-toilla ja tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli. Monien toimenpi-teiden läpiviemiseksi tarvitaan myös ministeriötä (MMM, KTM, VM) sekä eduskunnan ja halli-tuksen päätöksiä.

T&K&K -strategialla kohti huippuosaamisen keskittymää

Elintarvike- ja ravitsemusalalle on valmisteilla tutkimus- ja tuo-tekehitysstrategia. Siinä huo-mioidaan T&K -asioiden lisäksi kaupallistamisen vaatimukset. Alan strategiassa ja Suomen Akatemian tieteenala-arvioinnis-

sa tämä alue nousi tärkeäksi ke-hityskohteeksi. Niinpä kuluttaja-käyttäytyminen, liiketoiminta-osaaminen, immateriaalioikeu-det ja kansainvälistyminen saa-nevat strategiassa erityistä huo-miota.

VTT:n teknologiajohtaja Juha Ahvenainen on palkattu 1.9. al-kaen vetämään T&K&K -strate-gian luomista Sitran ERA -ohjel-maan määräaikaisesti (8 kk). Hän koordinoi 22-henkisen T&K&K -strategiatiimin työtä. Tii-missä on edustajia sekä teolli-suudesta että tutkimuslaitoksis-ta. Tavoitteena on julkaista T&K&K -toiminnan kehittämisen suuntaviivat keväällä 2007.

ERA -ohjelman yhteinen tavoi-te on saada Suomeen Valtion tie-de- ja teknologianeuvoston kri-teerien mukainen elintarvike- ja ravitsemusalan strategisen huip-puosaamisen keskittymä, joka toimisi kiinteänä osana elintarvi-ke- ja ravitsemusklusteria. Kes-kittymä koordinoi elintarvike- ja ravitsemusalan tutkimus- ja tuo-tekehitysstrategiaa ja tukee in-novaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista.

– Huippuosaamiskeskittymän aikaansaaminen on tärkein ta-voitteemme, mutta se ei ole eril-linen. Moni muu ohjelman tavoi-

te tukee sitä, ohjelmajohtaja Anu Harkki sanoo.

Hän uskoo, että määrätietoi-sella yhteistyöllä maahamme saadaan huippuosaamiskeskit-tymä vuoteen 2009 mennessä.

Miniklustereiden tuella maailmalle

ERAn yksi toimintatapa on mi-niklusteritoiminta. Klustereihin kerätään monipuolista osaamis-ta, ja yritysten tarpeet sekä ta-voitteet ohjaavat osaltaan toi-mintaa. Erilaisilla klusterien toi-mintamalleilla haetaan ja kehite-tään myös parhaita yhteistyön tapoja.

Pk-yritysten välistä yhteistyö-tä ja kansainvälistymistä edistä-vä miniklusterikonsepti käynnis-tyi keväällä 2006. Pk-yritysten li-säksi miniklustereissa on muka-na myös suuria yrityksiä.

Marja-klusteri toteutetaan osin ulkopuolisena toimeksiantona. ERA -ohjelma on tehnyt alkusyk-systä sopimuksen konsultti Veli-Markku Korteniemen kanssa. Hänen tiiminsä aloittaa työnsä syyskuussa nykytila-analyysilla.

Keliakia -miniklusteri aloitti toimintansa toukokuussa 2006. Klusterin toimijoina on mm. raa-ka-aine-, tuotekehitys- ja diag-nostiikkaosaajia. Mukana on täl-

lä hetkellä parikymmentä yritys-tä, jotka yhteisvoimin parantavat kansainvälistä kilpailukykyään.

Venäjä-klusteri aloitti toimin-tansa huhtikuussa 2006. Se ko-kosi yhteen noin 20 elintarvike- ja ravitsemusalan yritystä. Klus-teri tekee yhteistyötä Sitran Ve-näjä-ohjelman kanssa. Klusteris-sa kehitetään mm. logistisia vaihtoehtoja pienten tavaraerien viemiseksi.

Järkipalaa – koululaisten ravitsemus- ja välipalahanke

Ohjelman tärkeä terveyden edis-tämisen hanke on ns. Järkipalaa -hanke. Sen tavoitteena on pa-rantaa lasten ja nuorten terveyt-tä lisäämällä järkevän ruokailun mahdollisuuksia ja luoda koulu-ruokailusta ja erityisesti välipa-loista kansainvälisesti toimivia konsepteja. Taustalla on järki-ruuan (smart food) tekeminen tunnetuksi.

Hankkeen toimintatapana on laaja public-private-yhteistyö. Keskeisiä hankkeessa mukana olevia tahoja ovat Sitran lisäksi Kansanterveyslaitos, Kuopion yliopisto, Oulun yliopiston ham-maslääketieteen laitos, VTT, Tu-run yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskes-kus, Terveyden edistämisen kes-

Sitran Elintarvi-ke- ja ravitse-musohjelman Venäjä-klusterin tilaisuudessa oli-vat mukana mm. Lea Lastikka (vas.) Elintarvi-keteollisuusliios-ta, Ansa Ervasti (Oy Roberts Ab) ja Mari Jämsen (Saarioinen Oy).

Kuv

a M

ari K

ankk

unen

Kehittyvä Elintarvike 4•06 15

kus, Suomen Sydänliitto, Leipä-tiedotus ja viisi yritystä: Valio Oy, Raisio Oyj, HK Ruokatalo Oy, Vaasan & Vaasan Oy ja Sodexho Oy.

Hanke alkaa pilotein tänä syk-synä, ja interventiot alkavat las-ten terveystasotutkimuksilla ke-väällä 2007. Interventiot tuotta-vat tutkittua tietoa siitä, millä toimilla lasten ja nuorten ravit-semusta voidaan parantaa. Seu-rantaa tehdään mm. haastatte-luin ja veriarvomittauksin.

Mentoroinnista vauhtia maailmanmarkkinoille

Mentoroinnin tavoitteena on ke-hittää kasvuun ja kansainvälisty-miseen pyrkiviä elintarvike- ja ravitsemusalan yrityksiä, jotka suunnittelevat innovaation kau-pallistamista. Senior advisor Heikki Kauppinen ja hänen kanssaan toimiva, alan osaajista koottu tiimi on aloittanut mento-roinnin jo muutamassa kansain-välistymiseen tähtäävässä yri-tyksessä.

– Tarve tällaiseen toimintaan on suurta. Mentorointiin pääse-vät erityisesti yritykset, joilla kat-sotaan olevan kansainvälisty-mispotentiaalia. Aloitimme juuri mentoritoiminnan muun muassa Juustoportin kanssa, Kauppinen kertoo.

Mentori voi tulla yrityksen hal-litukseen asiantuntijajäseneksi, työskennellä yrityksessä määrä-aikaisesti tai toimia aktiivisena neuvonantajana tai ns. yritys-kummina. Yritys osallistuu osaan kustannuksista.

ERA-tiimin yhteystietoja:• Ohjelmajohtaja Anu Harkki, puh. (09) 6189 9458,

anu.harkki@sitra.fi

• Sijoitusjohtaja Jukka Aaltonen, puh. (09) 6189 9237, jukka.aaltonen@sitra.fi

• Kehitysjohtaja Liisa Rosi (Marja- ja Venäjä-klusteri), puh. (09) 6189 9262, liisa.rosi@sitra.fi

• Projektipäällikkö Markku Mikola (Keliakia-klusteri), puh. (09) 6189 9235, markku.mikola@sitra.fi(09) 6189 9235, markku.mikola@sitra.fi

• Kehitysjohtaja Juha Ahvenainen, (T&K&K -strategia), juha.ahvenainen@sitra.fi

• Senior Advisor Heikki Kauppinen (mentorointi), puh. 0400 409 491, h.kauppinen@kolumbus.fi

• Viestintäasiantuntija Seija Kurunmäki, puh. 0400 460 894, seija.kurunmaki@kuule.fi

• Assistentti Sari Alfving, puh. (09) 6189 9451, 050 308 3208, sari.alfving@sitra.fi

• Assistentti Mira Kankkunen, puh. (09) 6189 91, mira.kankkunen@kuule.fi n

Raha ja terveys puhuttavatAho painotti, että voimme

hankkia uutta kilpailuetua nouse-malla maailman johtavaksi alu-eeksi paitsi uuden teknologian kehittäjänä myös sen hyödyntäjä-nä. Hän heittikin kysymyksen, pystymmekö näkemään edessä olevat riskit ja virittämään itsem-me sellaiseen joustavuuteen, muutoshaluun ja innovatiivisuu-teen, jolla käännämme uhkat mahdollisuuksiksi?

Aho tähdensi, että kaiken avain on kyky etsiä ja löytää win-win-asetelmia, näkymiä, jotka tarjoa-vat kaikille uusia mahdollisuuk-sia. Me suomalaiset emme ole va-paita eurooppalaisesta heikkou-desta, joka tyrehdyttää uudistuk-set etsimällä kaikin keinoin häviä-jiä ja menettäjiä. Usein se tapah-tuu vielä tavalla, jossa asioiden mittasuhteet hämärtyvät. Ryh-dymme kaatamaan suuria mah-dollisuuksia avaavia hankkeita mitättömiin yksityiskohtiin vetoa-malla.

Pois vastakohta-asetelmista!Hyvin usein nämä ongelmat liitty-vät siihen, että raha ja terveys ha-lutaan nähdä toistensa vastakoh-tina, ikään kuin taloudellisuus ja tehokkuus olisivat epäeettisiä. Etenkin terveydenhuollossa, jos-sa tarpeet aina ylittävät taloudel-liset mahdollisuutemme, tehotto-muus ja epätaloudellisuus ovat moraalittomia. Ne johtavat niuk-kojen voimavarojen hukkaantu-miseen ihmisten terveyden ja hy-vinvoinnin kannalta hyödyttömiin asioihin.

Aho lopetti puheensa mieliai-heeseensa: yksityisten ihmisten oman vastuun parempaan kytke-miseen terveydenhuoltojärjestel-mään. Paraskaan julkinen tai yksi-tyinen palvelu ei riitä, jos emme saa kansalaisia myös omatoimi-sesti kantamaan vastuuta tervey-destään ja hyvinvoinnistaan.

Niin itsestään selvältä kuin se tuntuukin, yksityinen ihminen, asi-akas, potilas – miten haluammekin häntä nimittää – tulee tarpeineen asettaa uudistusten lähtökohdak-si.

Raija Ahvenainen-Rantala

n Sitran ja Taloussanomien jär-jestämässä Raha ja Terveys -semi-naarissa runsaat 300 terveys- ja ravitsemusalan vaikuttajaa pohti, onko Suomen terveydenhuolto-järjestelmä mahdottoman tehtä-vän edessä.

Rahat ja maksajat vähenevät, mutta tehtävä työ lisääntyy. Semi-naarissa kuultiin alan asiantuntijoi-den näkemyksiä ja ratkaisuja.

Muutoksen pakko ajaa uudistuksiin

Seminaarin avannut Sitran yli-asiamies Esko Aho totesi, että terveydenhuoltomme kehittämi-sessä tarvitsemme sekä imitaa-tiota että innovaatiota. On pystyt-tävä nopeasti omaksumaan ja hyödyntämään maailmalla kehi-tettyjä parhaita teknologioita ja menetelmiä. Samalla pitää myös uskaltaa asettua edelläkävijäksi, uuden kehittäjäksi.

Ahon mielestä Suomella on sii-hen loistavat edellytykset: sopi-van pieni ja hyvin koulutettu väestö, huipputeknologian ja ai-van erityisesti informaatiotekno-logian maailmanluokan osaamis-ta, hyvin toimiva ja kehityskykyi-nen terveydenhuoltojärjestelmä sekä sen hallussa olevat korkea-luokkaiset tietokannat.

Mahdollisuuksien ohella meitä ajavat uudistuksiin myös tulevai-suuden haasteet, muutoksen pakko. Väestömme ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, elämänta-poihimme liittyvät sairaudet ja niistä aiheutuvat kustannukset li-sääntyvät jyrkästi ja mikä tärke-ää, tarvitsemme kipeästi uusia kilpailuetuja kyetäksemme pitä-mään yllä korkeaa hyvinvoinnin tasoa.

Teknologia pelastajaksi?Aho uskoi, että välineet ovat kä-den ulottuvilla. Teknologia tarjo-aa suunnattomia mahdollisuuk-sia tehdä asioita tehokkaammin, taloudellisemmin ja laadukkaam-min.

Suurin haaste ei olekaan tek-nologia, vaan se, miten saamme organisaatiomme, toimintata-pamme ja asenteemme muuttu-maan niin, että sen hyödyt saa-daan käyttöön. Tarvitaan vain uu-sia oppeja, asenteita ja organi-saatioita.

Pääomasijoituspäätöksiä ja imagonrakentamista

ERA-ohjelmassa on varauduttu tekemään kymmenkunta pää-omasijoitusta kasvu- ja kansain-välistymiskykyisiin elintarvike- ja ravitsemusalan yrityksiin. Nii-den kokonaissumma on noin 15–20 miljoonaa euroa. Ensimmäi-nen sijoituspäätös on loppusuo-ralla.

Tärkeä osa ohjelmaa on Suo-men imagon rakentaminen mal-limaaksi ja edelläkävijäksi alan kaikkien toimijoiden yhteistyö-nä. Tärkeitä alan imagonraken-tajia ovat elintarviketeollisuus ja Elintarviketeollisuusliitto. Myös hankkeilla oleva huippuosaami-sen keskittymä olisi tärkeä ima-gonluoja.

Ensimmäisenä konkreettisena toimena Finfood on tehnyt ERA -ohjelman rahoituksella pilottina sivuston, jossa pääsee alkuvai-heessa englanniksi ja myöhem-min myös venäjänkieliset näke-mään, mitä suomalainen elintar-vikeosaaminen ja ruoka ovat. Palvelu kehittyy sitä myöten, kun myös yrityksiä saadaan mu-kaan. Imagoa tullaan rakenta-maan myös smart foodin yhtei-sillä esiintymisillä.

Lisätietoja: www.sitra.fi

Lähde: Elintarvike­ ja ravitsemusalan strategiaraportti; Suomi – kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä.

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•061�

Ilmastonmuutos vaikuttaa elintarviketuotantoonKaikista ihmistoiminnoista maanviljelys­ ja elintarviketuo­tanto on eniten alttiina ilmaston vaihteluille ja viime vuosi­kymmeninä myös ilmaston muutokselle. Sään ja ilmaston muutoksien äärimmäiset ilmiöt voivat aiheuttaa kokonaisia kansakuntia koskettavia katastrofeja.

maapallon ilmastosysteemin luonnollisista, joskin kohtalai-sen harvinaisista vaihteluista.

Ilmastotutkijoiden saamien tulosten mukaan maapallo on lämpiämässä, koska ihmiskunta lisää fossiilisia polttoaineita käyttämällä ilmakehän kasvi-huonekaasuja. Ilmakehän CO

2-

pitoisuus on nyt yli 30 % korke-ampi kuin koskaan noin 500 000 vuoteen. Tilanne on siis hyvin poikkeuksellinen.

Maapallon lämpötila on nous-sut vajaan asteen sadassa vuo-dessa. Lisääntynyt lämpöener-gia antaa ilmastonmuutokselle ja säähäiriöille lisävoimaa. Eu-roopan alueella tämä merkitsee ilmastovyöhykkeiden siirtymistä pohjoisemmaksi. Välimeren poh-joisosiin tulee vähitellen – alle sadassa vuodessa – nykyinen Pohjois-Afrikan kuiva ilmasto.

Mitä tapahtuu Suomessa?

Yksi 2000-luvun suuria haasteis-ta ja Ilmatieteen laitoksen tutki-muksen painopistealue on mm. ilmastonmuutos ja siihen sopeu-tuminen. Suomessa ilmaston-muutos näkyy mm. siten, että talvet leudontuvat. Ilmasto muuttuu Etelä-Suomessa sellai-seksi, kuin mitä se on nykyään Saksan pohjoisosissa. Jo nyt tie-detään, että järvien ja jokien vuotuinen jääpeittoaika on ly-hentynyt 1900-luvun aikana yli kahdella viikolla ilmaston leu-dontumisen myötä.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole mikään tulevaisuuden tapah-tuma, vaan se on vallalla jo nyt.

Ilmatieteen laitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut noin asteella vähän yli sadassa vuo-dessa. Eniten ovat lämminneet kevätkuukaudet. Suomen keski-lämpötilan odotetaan nousevan 2–7 astetta vuoteen 2080 men-nessä, joten odotettavissa on aiempaa suurempia muutoksia.

Lämpeneminen vaikuttaa kas-vien lisääntymisen ajoittumi-seen, kasvukauteen, lajien levin-neisyyteen ja kokoon. Suomen talouselämä hyötyy ilmaston-muutoksesta, pääosin metsäte-ollisuuden myönteisten näky-mien ansiosta, jos tarkastellaan vain ilmastonmuutoksen koti-maisia vaikutuksia. Myös maata-lous saa lisäetua pidentyneen kasvukauden ansiosta.

Kasvillisuus muuttuu

Voimistunut kasvihuoneilmiö vaikuttaa kasvillisuuteen kah-della tavalla. Ensinnäkin itse kasvihuonekaasut muuttavat kasvien fysiologisia toimintoja. Toisaalta lämpötila sekä sade-määrän ja muiden ilmastoteki-jöiden muutokset vaikuttavat kasvuun, kasvuoloihin, talvehti-miseen sekä maaperän ominai-suuksiin.

Ilmakehän CO2-pitoisuuden

kasvu edistää kasvien fotosyn-teesiä ja tehostaa vedenkäyttöä. Kasvien tuotantopotentiaali kas-vaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Muutosennusteiden mii-nuspuolelle jäävät sellaiset li-sääntyvät vaikutukset, jotka liit-tyvät esimerkiksi hyönteistuhoi-

hin ja kasvitauteihin. Toisaalta eroosio ja ravinteiden huuhtou-tumisriski kasvaa ja kasvien tal-vehtiminen vaikeutuu.

Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset Suomen talouteen tulevat kuitenkin kansainvälisen talouskehityksen kautta. On mahdollista, että ilmastonmuu-tos vaikuttaa maailmanlaajuisel-la tasolla erittäin vahingollisesti maatalouteen aiheuttaen vaka-via nälänhätiä ja nostaen maata-loustuotteiden maailmanmark-kinahintoja. Pahimmillaan tilan-ne voi johtaa pakolaismäärien kasvuun ja poliittiseen epäva-kauteen kehitysmaissa.

Suomen Akatemian ilmaston-muutosta tutkineessa 1990-lu-vun suurprojektissa, SILMUssa, on arvioitu, että ilmastonmuutos ei vaikuta Suomen talouteen merkittävästi käynnissä olevan vuosisadan puoleen väliin men-nessä.

Ilmaston muuttuessa sato-määrien ennustetaan kasvavan pohjoisilla alueilla, mutta piene-nevän subtrooppisilla ja trooppi-silla alueilla kuivuuden vuoksi. Euroopassa ilmasto lämpenee, säiden ääri-ilmiöt, kuten rajuil-mat, tulvat, kuivuus ja hellejak-sot yleistyvät, ja kuivuus alkaa vaivata etenkin Etelä-Euroop-paa. Kuivuus ja hellejaksot vai-keuttavat siellä maanviljelyä ja aiheuttavat satotappioita.

Kehitysmaissa näköalat ovat kaikkein huonoimmat. Jo nyt pit-kät kuivuudet piinaavat Afrikas-sa. Tilannetta pahentaa vielä eroosio väkiluvun kasvun ja li-

n Ihmiskunta elää ilmastohäi-riöiden armoilla. Suomen histo-riassa ei tarvitse mennä kuin va-jaat 150 vuotta ajassa taakse-päin, kun maamme väestöä koh-tasi modernin ajan pahin ilmas-tohäiriö. Siitä seurasi katastro-faalinen kato ja nälänhätä. Yli 150 000 suomalaista kuoli vuosi-na 1867–1868 katovuosien seu-rauksena. Silloin koko Luoteis-Eurooppa oli vuosia kestäneen rajun ilmastoheilahtelun runnel-tavana.

Tänä päivänä ainoastaan vä-hiten kehittyneiden valtioiden koko yhteiskunnallinen infra-struktuuri horjuu säähäiriöiden ja muiden luonnonmullistuksien johdosta. Rikkaammat maat pys-tyvät paremmin suojautumaan luonnontuhoilta ja korjaamaan aiheutuneet vauriot.

Tosin maailman rikkaimmassa valtiossa USA:ssa viimevuotinen Katrina-hurrikaani Meksikonlah-della aiheutti myös suuren ka-tastrofin. Se iski pahiten köyhiin, sairaisiin ja vanhuksiin, jotka ei-vät kyenneet hyväosaisempien tapaan suojautumaan myrskyn tuhoilta, eikä yhteiskunta ole auttanut heitä tehokkaasti. Sää- ja ilmastohäiriöt kohtelevat ny-kypäivänäkin ihmisryhmiä eri puolilla maapalloa varsin eriar-voisesti.

Ilmaston muutoksista hyötyä ja haittaa

Menneinä vuosisatoina Suomen maataloutta ja elintarvikehuol-toa kohdanneet äärimmäiset il-mastohäiriöt ovat esimerkkejä

Kuv

a Pi

rjo H

uhta

kang

as

Kehittyvä Elintarvike 4•06 17

Ilmastonmuutos vaikuttaa elintarviketuotantoon

sääntyneen viljelysmaankäytön vuoksi. Viktoria-järven veden-pinta on alimmillaan koko tun-netun historiansa aikana. Se on vähentänyt vesivoimalla tapah-tuvaa sähkövoiman tuottoa dra-maattisesti, mikä vain pahentaa alueiden valtioiden ahdinkoa ja vaikeuttaa ihmisten elinoloja. Merenpinta nousee merialueilla, mikä sekin heikentää alavien rannikkomaiden elintarviketuo-tannon mahdollisuuksia.

Ilmastoriskit kansainvälisen kokouksen teemana

Kioton ilmastonmuutossopimuk-sella (1997) teollisuusmaat pyr-kivät vähentämään kasvihuone-kaasujen päästöjä, jotta ilmas-tonmuutosta voitaisiin hillitä ja vähentää siitä aiheutuvia haitta-vaikutuksia. Ilmastonmuutosta ei voida kokonaan estää, vaikka kaikki kasvihuonepäästöt saa-taisiin heti kuriin. Tarvitaan myös sopeutumista tuleviin muutok-siin.

Minkälaisiin ilmastollisiin oloi-hin on lähitulevaisuudessa va-rauduttava ja minkälaisia seu-raamuksia niistä on esimerkiksi maatalous- ja elintarviketuotan-toon? Tätä on laajasti pohdittu YK:n asettamassa hallitustenvä-lisessä ilmastonmuutospanee-lissa (IPCC) satojen asiantunti-joiden voimin jo 1990-luvun alus-ta lähtien.

Asiantuntijatieto on saatava tehokkaasti myös yhteiskunnan päättäjien tietoon, jotta ongel-mien laajuus ja vaikutukset tuli-sivat tiedostettua päätöksen-teossa oikealla tavalla. Tätä nä-kökulmaa edistämään järjestet-tiin Espoossa kansainvälinen ko-kous viime heinäkuussa. Noin 250 johtavaa asiantuntijaa 60 eri maasta kokoontui pohtimaan, miten voidaan parhaiten tukea päätöksentekijöitä, joiden on ratkaistava ilmaston vaihtelun tuomia ongelmia.

Konferenssia isännöivät Ilma- isännöivät Ilma-tieteen laitos, Maailman ilmatie-teellinen järjestö (WMO) ja Co-lumbian yliopiston yhteydessä toimiva Ilmaston ja yhteiskun-nan kansainvälinen tutkimuslai-tos, IRI.

Miten varautua ilmastonmuutokseen?

Espoossa pidetyn ilmastokokouk-sen loppuyhteenvedossa muistu-tettiin, että ilmastotietoja olisi mahdollista hyödyntää aiempaa huomattavasti tehokkaammin ja vähentää näin ilmaston luonnolli-sen vaihtelun ja erityisesti sen muutoksiin liittyviä riskejä.

Edelleen korostettiin, että il-mastotietojen käyttöä yhteiskun-nan eri osa-alueilla voitaisiin huo-mattavasti tehostaa. Tähän pääs-täisiin parhaiten, jos säähän ja il-mastoon liittyvien riskien hallin-nassa otettaisiin entistä parem-min huomioon kunkin yhteiskun-nan osa-alueen erityistarpeet.

Elintarviketuotannon tulevai-suuden näkymät ovat kytköksissä kaikkiin muihinkin ilmastonmuu-toksesta johtuviin seikkoihin. Ke-hittyvän maan talousvaikeudet johtavat ongelmiin maatalous- ja elintarviketuotannossa. Näiden seurauksena on usein nälänhä-tää, tautiepidemioita, yhteiskun-nallisia levottomuuksia ja jopa aseellisia selkkauksia.

Koska kehittyvissä maissa ylei-nen sosio-ekonominen infrastruk-tuuri on ohut, se on myös erittäin haavoittuva. Heikosti kehittynei-den maiden toipuminen ilmasto- ja säähäiriöistä vie kauan ja joi-denkin maiden kansantalous jää siksi pitkiksi ajoiksi miinuksen puolelle.

Heikki NevanlinnatutkimuspäällikköIlmatieteen laitosheikki.nevanlinna@fmi.fi

Lukemista:Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumistrategia. Maa­ ja metsätalousministeriö, 1/2005.

Luomumyyntiä edistetään italialaisvoiminBioBenessere on suuri eurooppalainen luomuhanke, jolla yritetään lisätä luomutuotteiden kulutusta. Kolmivuotisen hankkeen budjetti on 7,5 miljoonaa euroa. Mukana menekkityössä on merkittäviä ita­lialaisia tuottajaosuuskuntia. Niiden toiminta kohdistuu mm. Isoon­Britanniaan, Saksaan, Suomeen ja Sveitsiin. Hankkeen toimijat edus­tajat noin 8 000 tuottajaa. EU rahoittaa hanketta 50 prosentin rahoitusosuudella.Lisätietoja: www.bio­benessere.it

Valmiita ruoka-annoksia puremisongelmaisilleK­ruokakaupoissa on tarjolla valmisaterioita, joiden rakenne on ta­vanomaista pehmeämpi. Ne sopivat puremis­ ja nielemisongelmista kärsiville. Valikoimassa on neljä erilaista annosateriaa, jotka voidaan lämmittää mikroaaltouunissa tai uunissa. Ateriat valmistaa Findus.Lisätietoja: ostopäällikkö Sirpa Korppinen­Lindström, Ruokakesko Oy p. 01053 22015

Keliakialiitolla nettisivut ravitsemisalan ammattilaisilleGluteenitonta ammattitaidolla ­nettisivut syntyivät Suomen Keliakia­liiton Asiakkaana keliaakikko ­koulutusprojektin tuloksena. Sivuilla selvitetään muun muassa, millainen sairaus keliakia on, millaisella ruokavaliolla sitä hoidetaan ja mitä ruoka­aineita ruoanvalmistuk­sessa voidaan käyttää. Sivuilta voi myös tulostaa ja kopioida opetus­materiaalia. Sivut löytyvät osoitteesta www.keliakialiitto.fi ajankoh­taista ­linkin alta.

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•061�

Viljaperäiset ravintokuidut etenevät kansainvälisillä markkinoillaKuitumarkkinoille pova­taan valoisaa tulevaisuutta. Sekä terveysviranomaiset että tutkijat ovat yksimieli­siä tarpeesta lisätä kuitua nykyiseen ruokavalioon. Myös kuluttajat tuntevat kohtalaisen hyvin kuitujen terveysedut. Kuiduilla ri­kastetut tuotteet onkin otettu hyvin vastaan. Lisäk­si kuitumarkkinoilla toimii useita vahvoja yrityksiä, jotka tuottavat, jakelevat ja markkinoivat tuotteitaan tehokkaasti.

n Maailman kuituvalmistajat ovat vastanneet markkinoiden kysyntään erilaisilla liukoisilla ja liukenemattomilla kuituvalmis-teilla. Kuitumarkkinoiden kas-vun suuruuden arviointi on kui-tenkin vaikeaa, sillä kuitutuot-teiden hintojen ei ainakaan ole-teta nousevan kovin paljon. Liu-koisen kuidun markkinoiden ar-von ennustetaan kasvavan vuo-teen 2010 mennessä hieman alle 10 % ja liukenemattomien kuitu-jen markkinoiden hieman yli 10 %.

Ravintokuidun määrä maail-manmarkkinoilla oli vuonna 2005 lähes 300 000 tonnia. Liu-

koisten kuituvalmisteiden osuus markkinoista on noin 2/3 ja liu-kenemattomien kuituvalmistei-den 1/3.

Suurin liukoinen kuituryhmä ovat fruktaanit, joihin kuuluvat inuliini ja erilaiset oligosakkari-dit, joista tärkeimmät ovat iso-malto-ja frukto-oligosakkaridit. Näiden osuus liukoisista kuitu-markkinoista on reilusti yli 60 %. Synteettisen polydekstroosin osuus on noin 20 % liukoisten kuitujen markkinoista. ß-glukaa-nin osuus (laskettuna 100 % val-misteeksi) on alle yhden prosen-tin.

Liukenemattomasta kuidusta vehnäkuitu on ylivoimaisesti suurin yli 30 % osuudellaan. Muita tärkeitä liukenemattoman kuidun lähteitä ovat mm. soija ja kaura (kauran akana ja olki).

Rikastettujen tuotteiden määrä moninkertaistunut

Kuidun uskotaan olevan lähivuo-sina tärkeimpiä trendejä terveyt-tä edistävien elintarvikkeiden alueella (Julian Mellentin: Ten Key Trends In Functional Foods 2006).

Tilastot osoittavat, että Euroo-passa kuidulla rikastettujen tuotteiden määrä on 7-kertaistu-nut 2000-luvun aikana. Myös Ja-panissa ja USA:ssa kuidulla ri-kastettujen tuotteiden määrä on edelleen vahvassa kasvussa,

vaikka noilla alueilla kuidun laa-ja käyttö elintarvikkeissa on al-kanut jo 1990-luvun puolella. Tyypillisiä esimerkkejä ovat juo-mat, joissa kuidun käyttö on voi-makkaasti lisääntynyt koko 2000-luvun ajan niin Euroopas-sa, USA:ssa kuin Aasiassakin.

ß-glukaanin käyttö lisääntyyKuidun lisääminen leipään ei ole uusi tai omaperäinen trendi, mutta vaalean leivän rikastami-nen kuidulla on osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi lisätä näiden tuotteiden todellista ter-veellisyyttä ja terveysimagoa (McGuinan, 2006).

Leipomoissa käytetään perin-teisesti runsaasti liukenematto-mia kuituja, mutta viime aikoina on kehitetty teknologiaa myös liukoisten kuitujen paremmalle hyödyntämiselle. Tutkimusten mukaan 10–40 % ß-glukaania si-sältävien jakeiden käyttö lisään-tyisi leipomoissa jopa kolmin-kertaiseksi lähivuosien aikana.

Leipomotuotteiden lisäksi ß-glukaanijakeiden käytön ennus-tetaan lisääntyvän erityisesti juoma- ja meijeriteollisuudessa.

Runsaasti ß-glukaania (40– 90 %) sisältävien jakeiden käy-tön uskotaan kasvavan jopa 5-kertaiseksi kliinisen ravitsemuk-sen puolella, erilaisissa lisäaine-valmisteissa. Markkinaennustei-den mukaan ß-glukaanijakeiden

Mitä ravintokuitu on?• Yleisesti hyväksytyn

määritelmän mukaan ravintokuitu muodostuu sellaisista kasviperäisistä ainesosista, jotka eivät ruoansulatuksessa hajoa ohutsuolessa imeytyvään muotoon. Näitä ovat erilaiset kasvien soluseinien hiilihydraatit, resistantti tärkkelys sekä ligniini.

• Vedensitomiskykynsä perusteella ravintokuitu luokitellaan liukenevaan eli geeliytyvään kuituun sekä liukenemattomaan eli geeliytymättömään kuituun.

• Liukoisen kuidun parhaita lähteitä ovat kaura ja ohra sekä marjat, hedelmät ja palkokasvit.

• Liukenematonta kuitua on runsaasti täysjyvätuotteissa sekä kasviksissa.

• Elintarvikkeiden rikastamiseen käytettävät kuituvalmisteet poikkeavat toisistaan paitsi kemiallisen koostumuksensa ja liukoisuutensa myös mm. puhtautensa, molekyylipainonsa ja viskositeetin muodostuskykynsä sekä fermentoitavuutensa osalta.

• Myös niiden fysiologiset vaikutukset ovat erilaiset. n

Kuva Leipätiedotus

Kehittyvä Elintarvike 4•06 1�

Ravintokuidun saanti ja terveysvaikutukset• Ravintokuidun saantisuositus on länsimaissa 25–35 g päivässä.

Suomessa keskimääräinen ravintokuidun saanti on 22 g päivässä, Ruotsissa on 17 g ja USA:ssa vain 11 g päivässä.

• Tarve kuiduilla rikastetuista, maukkaista ja helppokäyttöisistä elintarvikkeista on suuri.

• Ruisleipä on edelleen keskeisin ravintokuidun lähde Suomessa. Arvioiden mukaan saamme rukiista noin 40 % ravintokuidustamme.

• Lisäksi saamme kuitua muista leivistä, puuroista ja aamiaistuotteista.

• Eteläisemmässä Euroopassa suuri osa ravintokuidusta saadaan hedelmistä ja kasviksista.

• Riittävällä ravintokuidun saannilla voidaan ehkäistä useita elintapasairauksia, kuten liikalihavuutta, sydän- ja verisuonitauteja sekä 2-tyypin diabetestä.

• Monet kuidut auttavat myös suoliston toiminnassa.

• Kuitu on kuluttajien parhaiten tuntemia terveyttä edistäviä komponentteja, ja kysyntä runsaskuituisista tuotteista kasvaa jatkuvasti.

• Viljan jyväkuitujen yhteydessä puhutaan ”kanssamatkustajista”, lukuisista bioaktiivista terveydelle edullisista pienyhdisteistä, jotka kulkevat jyväkuitujen mukana.

• Näitä ovat mm. fytoestrogeenit, fenoliset yhdisteet, sterolit ja muut lipidit, vitamiinit ja kivennäisaineet.

• Nämä pienyhdisteet ja itse kuitukomponentit muodostavat ravintokuitukompleksin. Vaikka viljakuituja erotettaisiinkin kokojyväviljoista, nämä pienyhdisteet kulkevat hyvin pitkälle kuitukomponentin mukana. n

tuotannon arvioidaankin lähim-män viiden vuoden aikana 4-ker-taistuvan (laskettuna tyypillise-nä ß-glukaania sisältävänä lese-valmisteena).

Viljan kuitujakeiden markkinaosuus vielä pieni

Suomessa tunnetaan parhaiten viljaperäiset kuidut, joihin on pystytty kliinisissä kokeissa liit-tämään runsaasti terveydelle edullisia vaikutuksia. Maailman kuitumarkkinoilla näiden viljan-jyvän komponentteihin perustu-vien kuitujakeiden osuus on toistaiseksi kuitenkin hyvin pie-ni.

Viljakuidut ja erityisesti ß-glu-kaani sekä rukiin arabinoksylaa-ni ovat teknologisesti haasteelli-simpia kuituja mm. viskositee-tinmuodostuskykynsä ja tum-man värinsä takia. Viljakuituja on kuitenkin viime vuosina opit-tu entistä paremmin käyttämään erityyppisissä tuotteissa. Myös niiden valmistusteknologia ke-hittyy jatkuvasti.

ß-glukaani on edelleen niiden kuitujen joukossa, joiden ter-veysvaikutukset on kiistatto-

Kuva Leipätiedotus

mimmin osoitettu. Myös ruiskui-dun terveysvaikutuksista on vankat kliiniset näytöt.

Anu Kaukovirta-Norjateknologiapäällikkö, TkTVTTanu.kaukovirta-norja@vtt.fi

Lähteitä:• Julian Mellentin: Ten Key Trends

in Functional Foods 2006, New Nutrition Business, London 2006.

• Patrick McGuigan, Boom days for fortified breads, Functional Foods & Nutraceuticals, Febryary 2006.

Maidon valkuais- ja rasvapitoisuus riippuvat pitkälti lehmän perimästäMaidon valkuais­ ja rasva­pitoisuus sekä juustoutu­minen ovat lehmän perin­nöllisiä ominaisuuksia. Nii­hin voidaan vaikuttaa ruo­kinnalla rajallisesti, vain muutaman prosenttiyksi­kön kymmenyksen tai sa­dasosan verran.

n Tilakoon ja eläinmäärien suu-reneminen sekä tekniikan kehi-tys rehuntuotannossa ja nave-tassa tuovat uusia haasteita. Huolellinen rehunteko, hyvälaa-tuiset rehut, terveet eläimet ja tasapainoinen ruokinta sekä hyvä navetta- ja lypsyhygienia takaavat myös hyvälaatuisen maidon tuottamisen.

Kuluttajat ovat yhä enemmän dieetti- ja terveystietoisia ja ha-luavat enemmän proteiinia ja vä-hemmän rasvaa. Samalla kiin-nostus tyydyttämättömiin rasva-happoihin, etenkin omega-3 -monityydyttämättömiin rasva-happoihin ja konjugoituun linoli-happoon on lisääntynyt. Viimei-sen vuosikymmenen aikana mai-don rasvapitoisuus onkin laske-nut ja valkuaispitoisuus noussut jalostuksen ja väkirehun käytön lisääntymisen sekä maidon val-kuaista suosivan koostumushin-noittelun myötä.

Ruokinnan vaikutus nopea, mutta pieni

Ruokinnalla voidaan vaikuttaa maidon rasva- ja valkuaispitoi-suuteen periaatteessa nopeasti, mutta muutokset jäävät useim-miten muutamaan prosentin kymmenykseen tai sadasosaan säilörehuvaltaisella ruokinnalla. Sen sijaan geneettiset erot eläin-ten välillä voivat olla rasvapitoi-suudessa yli kaksi ja valkuaispi-toisuudessakin yhden prosent-tiyksikön verran.

ProAgrian tuotostarkkailun mukaan vuonna 2005 lehmäro-duistamme suomenkarja ja val-tarotumme ayrshire tuottivat keskimäärin rasva- (4,35 ja

4,31 %) ja valkuaispitoisinta (3,46 ja 3,44 %) maitoa ja hol-stein-friisiläinen laihinta (rasva 3,94 %, valkuainen 3,36 %), minkä valkuais/rasvasuhde on kuitenkin parempi (85 vs. 80). Rasvan kohdalla suuremmat muutokset ovat helpommin saa-vutettavissa kuin valkuaisella, mi-kä helpottaa valkuais/rasva-suhteen muuttamista edullisem-maksi.

Maidon koostumus riippuu rehuannoksen vaikutuksesta ruoansulatuskanavasta imeyty-neiden lopputuotteiden suhtei-siin, ravintoaineiden metabo-liasta maksassa ja maitorauha-sessa sekä ravintoaineiden vai-kutuksesta aineenvaihduntaa sääteleviin hormoneihin. Pötsin rasvahapoista etikkahappo ja etenkin voihappo lisäävät mai-don rasvapitoisuutta ja propioni-happo vähentää sitä.

Laidun on hyvä ja halpa rehu

Laidun on luonnollisin ja halpa rehu, jonka hyväksikäyttöä tulisi tehostaa. Sisäruokinnasta lai-dunruokintaan siirryttäessä mei-jerimaidon pitoisuudet laskevat hieman, rasva enemmän kuin valkuainen, ja nousevat syksyllä sisäruokinnan alkaessa. Alim-millaan rasva on yleensä elo-kuussa.

Laidunruokinnalla maitoras-vassa on paljon monityydyttä-mättömiä rasvahappoja, jodilu-ku on korkea ja rasva on peh-meää. Nuoren lehtevän ruohon laiduntaminen on myös paras luonnollinen tapa lisätä maitoon konjugoitua linolihappoa (CLA). Sillä on todettu syöpää ja valti-mokovettumia sekä rasvan syn-teesiä ehkäiseviä vaikutuksia koe-eläimissä.

Maidon ß-karoteenin pitoi-suus on myös korkea laidunruo-kinnalla. ß-karoteeni on herkkä UV-säteilylle. Siksi sitä on nur-misäilörehussa enemmän kuin heinässä ja nuoressa ruohossa enemmän kuin vanhassa. Myös E-vitamiinia on enemmän tuo-reessa, nuoressa ruohossa kuin

säilötyssä ja säilörehussa enem-män kuin heinässä. E-vitamiini on tärkeä antioksidantti suojaa-maan meijerituotteita hapettu-miselta.

Laitumella maidon antioksi-danttinen suoja on suurempi, vaikka monityydyttämättömien rasvahappojen pitoisuus on kor-keampi. Laitumella eläimen D-vi-tamiinivarastot myös täydenty-vät. Teollisiin kivennäis- ja rehu-seoksiin lisätään myös A-, D- ja E-vitamiineja, joten eläinten vi-tamiinien saanti tulee tyydytet-tyä myös sisäruokinnassa, vaik-ka perusrehuissa olisi puutteita. Luomutuotannossa synteettis-ten vitamiinien käyttöä ei sallita, joten eläimet ovat riippuvaisia vitamiinien saannista perusre-huista.

Säilörehun laadulla suurin vaikutus

Säilörehun laatu vaikuttaa mai-don koostumukseen ja laatuun enemmän kuin väkirehun määrä ja koostumus. Hyvin sulava säi-lörehu lisää yleensä maidon pi-toisuuksia. Säilörehun korjuun viivästyminen nurmen tähkimi-sen alkuvaiheesta viikolla tai kahdella laskee yleensä maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta.

Säilörehun käymislaatu on ehkä tärkein maidon koostu-mukseen ja laatuun vaikuttava

tekijä. Säilöntäaineen käytöllä pyritään varmistamaan säilöre-hun hyvä käymislaatu ja mini-moimaan säilöntätappiot.

Happosäilöntäaineilla käymis-tä rajoitetaan, jolloin säilörehus-sa on enemmän sokeria jäljellä. Biologisilla säilöntäaineilla (bak-teerit ja/tai entsyymit), joita suo-sitellaan vain esikuivatulle re-hulle, maitohappokäymistä pyri-tään edistämään. Ilman säilöntä-ainetta säilöttäessä onnistumi-nen riippuu ruohon sokeripitoi-suudesta ja luontaisesta maito-happokäymisestä sekä kuiva-ai-nepitoisuudesta.

Käymisen lisääntyminen vä-hentää yleensä maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta niin tuoretta kuin esikuivattuakin säilörehua syötettäessä muutoksen mää-rän riippuessa säilörehun soke-rin ja käymishappojen määrästä. Kuiva-ainepitoisuuden noustes-sa säilörehun käyminen vähenee ja myös eri säilöntämenetelmien väliset erot maidon koostumuk-sessa pienenevät.

Kesän toisella säilörehusadol-la tuotetun maidon valkuais- ja rasvapitoisuudet ovat usein vä-hän alemmat ensimmäiseen sa-toon verrattuna. Kasvilajeista puna-apila joko heinäkasviseok-sissa tai yksinään laskee yleensä maidon rasvapitoisuutta ja lisää rasvan linoli- ja linoleenihappo-

Tee

ma

20 Kehittyvä Elintarvike 4•06

Kuv

a Ta

pio

Tuom

ela/

MTT

:n a

rkis

to

21

pitoisuutta. Myös valkuaispitoi-suus laskee useimmiten. Yksi-vuotinen, paljon sokeria sisältä-vä raiheinä on vähentänyt myös maidon rasvapitoisuutta.

Väkirehulla on merkistystä

Kotoisista viljoista eniten rasvaa ja kuitua sisältävä kaura ainoa-na väkirehuna laskee yleensä maidon rasva- ja valkuaispitoi-suutta tärkkelyspitoisempaan ohraan verrattuna, mutta maito-rasvassa on enemmän tyydyttä-mättömiä rasvahappoja kaura- kuin ohraruokinnalla.

Kuitupitoiset teollisuuden si-vutuotteet, kuten sokerijuuri-kasleike ja ohrarehu sekä ohran kypsennys vähentävät myös maidon rasvapitoisuutta ohraan verrattuna. Näistä enemmän ras-vaa sisältävä ohrarehu alentaa myös valkuaispitoisuutta. Väki-rehuun lisätty kasviöljy vähen-tää myös maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta riippuen öljyn määrästä.

Tehokkain tapa muuttaa mai-don tai lihan rasvan rasvahappo-koostumusta ja nostaa mm. kon-jugoitua linolihapon määrää, on lisätä rehuun monityydyttämät-tömiä rasvahappoja sisältäviä öljyjä.

Väkirehun valkuaismäärän li-säys vaikuttaa vain vähän mai-don valkuaispitoisuuteen, ellei eläimellä ole valkuaisvajausta. Ureapitoisuus sen sijaan nou-see. Rasvapitoisuus voi vähän laskea, jolloin valkuais/rasva-suhde hieman paranee. Käytän-nössä väkirehut ovat useimmi-

ten eri rehujen seoksia, jolloin vaikutukset maidon koostumuk-seen pienenevät.

Väkirehumäärän lisääminen useimmiten nostaa maidon val-kuaispitoisuutta ja laskee rasva-pitoisuutta sekä nurmisäilörehu- että laidunruokinnalla, jolloin maidon valkuais/rasvasuhde muuttuu edullisemmaksi.

Energian saannin lisäys nos-taa yleensä valkuaispitoisuutta ja energian aliruokinta laskee sitä. Maidon juoksettuvuusomi-naisuuksiin vaikuttaa positiivi-sesti ne ruokinnalliset tekijät, jotka lisäävät maidon valkuais-pitoisuutta. Seosrehuruokinnal-la ja tuotoksen mukaisella säilö-rehun ja väkirehun erillisruokin-nalla ei ole kokeissa ollut eroa maidon koostumuksessa

Alkutuotannossa on riskejä

Säilörehun mikrobiologisella laadulla on merkittävin vaikutus raakamaidon hygieeniseen ja aistinvaraiseen laatuun. Virhe-käynyt, pahanhajuinen, voihap-poinen tai lämmennyt rehu voi aiheuttaa pahoja makuvirheitä maitoon haju- ja makuaineiden siirtyessä joko navettailman tai ruoansulatuskanavan kautta maitoon.

Myös bakteerit (mm. klostri-dit, bacillukset, enterobakteerit) sekä homesienet ja niiden mah-dollisesti muodostamat toksiinit voivat olla riski maidon laadulle. Lietelannan levitys nurmen pin-taan saattaa lisätä kontaminaa-tioriskiä. Voihappobakteeri-itiöt tunnetaan hyvin juuston laadun pilaajana.

Märät rehut ovat ongelmalli-simpia. Esikuivatus vähentää vir-hekäymisriskiä, mutta lisää läm-penemis- ja homeriskiä. Joskus lypsykoneen ja jäähdytyksen toi-mintahäiriöt sekä jäämät voivat olla maidon laatuvirheiden syy-nä. Eläinten terveys vaikuttaa myös maidon koostumukseen ja laatuun. Utareterveyttä pyritään parantamaan maidon bakteeri- ja solulukuun perustuvalla laatu-hinnoittelulla.

Terttu HeikkilätutkijaMTT/Kotieläintuotannon tutkimusterttu.heikkila@mtt.fi

Kehittyvä Elintarvike 4•06

ORIOLA OY, PL 8, 02101 ESPOO, PUHELIN 010 42 999FAKSI 010 429 2080, www.oriola.fi, www.oriolanet.com

Testaaelintarvikkeiden turvallisuus

Määritä yleisimmät ruoka-allergeenit elintarvikkeista R-Biopharmin ELISA-, PCR- tai entsymaattisilla testeillä:

maapähkinä, manteli, hasselpähkinä, muna, soija, sulfi itti, histamiini, ß-lakto-globuliini, glutamiinihappo, laktoosi.

Hometoksiinit voidaan määrittäätarkoilla RIDASCREEN® ELISA -testikiteillä tai helppokäyttöisillä RIDA®QUICK-liuska- tai korttitesteillä:

Afl atoksiini M1, B1 ja Total, Ochra-oksiini A, Zearalenon, DON, T-2 Toksiini, Fumonisiini.

Nyt saatavilla myös Rhônen puhdistuskolonnit hometoksiineillehankalien elintarvikenäytteiden nopeaan HPLC-määritykseen.

Kysy lisää testeistä ja menetelmistä: Tuotepäällikkö Sami Långström,puh. 010 429 2220, sami.langstrom@oriola.com

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•0622

Vilja-alan terveysväiteodotukset korkeallaEU:ssa hyväksyttiin alkukesällä asiasisältö tänä vuonna myöhemmin annettavalle asetukselle elintarvikkeiden ravintosisältö­ ja terveysväit­teistä. Asetuksessa väitteet jaetaan ravinto­sisältöväitteisiin, yleiseen tietoon pohjautuviin terveysväitteisiin ja tuote/ainesosakohtaisiin sairauden riskin vähentämisväitteisiin. Neljän­nen ryhmän muodostavat lasten kehittymi­seen ja terveyteen liittyvät väitteet.

sekä -kuituun, mutta mukaan pyydettiin myös ohraan ja veh-nään kohdistuneita em. vaiku-tuksiin kohdistuneita tutkimuk-sia.

VTT:n tekemä selvitys osoitti, että viljan terveysvaikutuksista on olemassa todella runsaasti tutkimustietoa ja monissa leivis-sä voitaneen jatkossa käyttää yleiseen tietoon pohjautuvia ter-veysväitteitä.

Myönteinen vaikutus sokeriaineenvaihduntaan

Aikuisiän diabeteksen yleistymi-sen seurauksena runsaasti pit-käketjuisia hiilihydraatteja ja ra-vintokuituja sisältävien elintar-vikkeiden myönteistä vaikutusta glukoosi-insuliiniaineenvaih-duntaan on selvitetty paljon. Asi-asta on olemassa aterian jälkeis-tä tilaa selvittäviä tutkimuksia, interventiotutkimuksia ja koe-eläimillä tehtyjä tutkimuksia. Kaikki tavalliset viljalajimme (ruis, kaura, ohra, vehnä) ovat olleet tutkimuskohteina.

Vaikuttaa siltä, että kaikille täysjyväisille vilja- ja leipomo-tuotteille on olemassa runsaasti näyttöä niiden myönteiselle vai-kutukselle sokeriaineenvaihdun-taan (glukoosi-insuliiniaineen-vaihdunta). Tutkimukset eivät anna tarkkaa rajaa, mikä vähim-mäismäärä täysjyvää tai sitä si-sältäviä tuotteita ruokavalioon pitää sisältyä, ennen kuin myön-teinen vaikutus alkaa.

Täysjyvän lisäksi vaikutus on osoitettu saavutettavan kauran-, ohran- ja vehnänjyvän kuidulla ja ruisleivällä. Ruisleivässä pro-

sessin fermentaation ja idätyk-sen on osoitettu tehostavan vai-kutusta lisäämällä bioaktiivisten yhdisteiden määrää ja kuidun hyödynnettävyyttä.

Veren kolesterolitaso alenee

Viljoista kaura ja sen beetaglu-kaani on ollut eniten tutkimus-kohteena selvitettäessä koleste-rolivaikutusta. Kolesterolia alen-tava vaikutus on osoitettu, kun kaurakuidun määrä ylittää 3 g vuorokaudessa. USA:ssa, Eng-lannissa, Suomessa ja Ruotsissa on myös hyväksytty käytettä-väksi väitteet beetaglukaanin myönteisestä vaikutuksesta ko-lesterolitasoon.

Tuotteen prosessointi vaikut-taa beetaglukaanin rakenteeseen ja hyödynnettävyyteen. Väitteen käytössä ongelmaksi saattaakin muodostua, miten määrittää kau-ratuotteen kaurakuidun/beeta-glukaanin muoto (viskositeetti, liukoisuus, molekyylipaino). Tut-kimukset eivät toistaiseksi anna tarkkaa vastausta beetaglukaa-nin mitattavien ominaisuuskri-teerien ja myönteisten vaikutus-ten kesken.

Kauran ohella kolesterolia hal-litseva tai alentava vaikutus on pystytty osoittamaan interven-tio- ja koe-eläin tutkimuksissa ylipäänsä täysjyvällä sekä ruisjy-väkuidulla ja ohrajyväkuidulla. Tuloksia tukee myös jokunen in vitro -tutkimus.

Ohrassa vaikutus perustunee kauran tavoin sen sisältämään beetaglukaaniin. Ohra ja täysjy-vä ovat saaneet USA:ssa oikeu-den kolesterolia alentaviin väit-

teisiin. Vehnäjyväkuidunkin ko-lesterolivaikutuksesta on ole-massa jonkin verran tutkimus-näyttöä, joskin tutkimusten määrä on edellisiä vähäisempi.

Pitää pitkään kylläisenä

Lihavuuden yleistymisen myötä tutkimuksen kiinnostuksen koh-teena on ollut aikaisempaa enemmän, millainen ruoka pitää pitkään kylläisenä. Huomiota on kiinnitetty erityisesti niihin elin-tarvikkeisiin, joiden tiedetään viipyvän kauan ruoansulatus-kanavassa ja vapauttavan ener-giaa hitaasti. Täysjyvätuotteilla ja viljanjyväkuitua sisältävillä elintarvikkeilla on jo kauan tie-detty olevan tällainen ominai-suus.

Vaikka tutkimusaihe on melko uusi, viimeisen vajaan kymme-nen vuoden aikana on jo julkais-tu lukuisia aterian jälkeistä eli-mistön tilaa selvittäneitä tutki-muksia ja koe-eläintutkimuksia, joissa on osoitettu täysjyvätuot-teiden ja viljanjyväkuidun vaiku-tus kylläisyyden tunteen säilymi-seen.

Aiheesta on tehty myös epide-miologista tutkimusta ja ainakin yksi käytännön interventiotutki-mus. Vaikka kylläisyyden säily-minen ja energian hidas vapau-tuminen eivät vielä suoranaises-ti mittaa painonhallintaa, eräis-sä tutkimuksissa on myös voitu osoittaa niillä olevan yhteys kes-kenään.

Edistää suoliston toimintaa

Suoliston normaali toiminta on monelle tärkeä elämän hyvin-

n Yleiseen tietoon pohjautuvat terveysväitteet voivat kuvata elin-tarvikkeessa olevan ravintoai-neen tai muun aineen vaikutusta:• Kasvuun, kehitykseen ja/tai

elimistön toimintaan (= erilai-siin elintoimintoihin)

• Pykologiseen toimintaan tai käyttäytymiseen

• Laihtumiseen, painonhallin-taan, näläntunteen vähentä-miseen, kylläisyyden tunteen lisääntymiseen tai ruokava-liosta saatavan energian vä-hentämiseen.

Näistä väitteistä komissio laatii jäsenmaiden ehdotusten pohjal-ta aikanaan luettelon. Luettelos-sa olevat väitteet ovat kaikkien yritysten vapaasti käytettävissä niissä tuotteissa, jotka täyttävät väitteen kriteerit.

Evira kokoaa terveysväitetiedot

Elintarviketurvallisuusvirasto käynnisti keväällä Suomessa hankkeen, johon pyrittiin saa-maan jo nyt varsin kattavasti eh-dotukset yleiseen tietoon perus-tuvista terveysväitteistä, joita myöhemmin esitettäisiin EU:n listaan.

Tähän liittyen vilja-alan yhtei-söt ja yritykset tilasivat VTT:ltä selvityksen viljaan ja ennen kaik-kea leipään liitettävistä mahdol-lisista elintoimintoväitteistä ja niiden tieteellisistä tutkimuksis-ta. Selvitettävät vaikutusalueet olivat sokeriaineenvaihdunta, veren kolesterolitaso, kylläisyy-den tunne ja suoliston toiminta.

Selvitys kohdistettiin ennen kaikkea ruis- ja kauratuotteisiin

Kuv

a le

ipät

iedo

tus

Kehittyvä Elintarvike 4•06 23

vointiin liittyvä asia. Tässäkin täysjyvätuotteilla ja viljakuidulla on perinteisesti tiedetty olevan myönteinen vaikutus. Perinteis-tä tietoa tukevat myös tutkimus-tulokset.

Täysjyvätuotteiden ja erityi-sesti ruisjyväkuidun ja sitä sisäl-tävän leivän suoliston toimintaa edistävä vaikutus on osoitettu useissa interventio- ja koe-eläin-tutkimuksissa. Myös epidemio-logiset ja in vitro -tutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia.

Vilja-ala jättänyt ehdotuksensa Eviralle

VTT:ltä tilatun selvityksen perus-teella vilja-alan toimijayhteisöt ja isoimmat yritykset jättivät yh-dessä Elintarviketurvallisuusvi-rastolle 21 ehdotusta, mitä ylei-seen tietoon pohjautuvia ter-veysväitteitä viljatuotteisiin tuli-si vastaisuudessa voida liittää.

Edellä olevien vaikutusten li-säksi ala esittää, että vähäsuo-laiseen leipään pitäisi voida liit-tää verenpaineen hallintaan liit-tyvä väite. Ala on toiveikas, että sen ehdotukset sisältyvät Suo-men ensi vuonna EU:n komissi-olle antamaan ehdotukseen ylei-seen tietoon pohjautuvista ter-veysväitteistä.

On odotettavaa, että viljatuot-teiden myönteiset terveysvaiku-tukset ovat vahvasti mukana myös muiden jäsenmaiden eh-dotuksissa. EU:n lainsäädäntö helpottaneekin jatkossa merkit-tävästi erilaisten terveyteen liit-tyvien väitteiden käyttöä vilja-tuotteissa ja auttaa näin lisää-mään kuluttajin tietoisuutta tuotteiden hyvistä ominaisuuk-sista.

Seppo HeiskanenjohtajaElintarviketeollisuusliittoseppo.heiskanen@etl.fi

Linkosuo juhlii perinteitä kunnioittaenn Tänä vuonna 70 vuotta täyttä-vä Linkosuo Oy on valmistanut juhlavuoden kunniaksi nimikko-leivät, RuisOskarin ja JyväOska-rin, jotka on nimetty yrityksen perustajan Aarne Oskari Linko-suon mukaan.

Yritys tuo juhlavuoden tuot-teissaan esille perinteistä leipo-mo-osaamista.

– Paperipussiin pakattava, ko-konaan rukiista valmistettu RuisOskari leivotaan perinteisel-lä vanhanajan ruoheraskitus-menetelmällä, jossa taikinajuu-reen lisätään rouheita muhi-maan. Rouheet pehmenevät ja maustuvat nelisen tuntia ja anta-vat ruistaikinalle hyvän leivotta-vuuden. Vasta tämän jälkeen ryhdytään leipomaan, tuoteke-hityspäällikkö Veikko Palttala kertoo.

RuisOskarin valmistaminen on monen tunnin prosessi. Uudessa neljän lohkon sähköuunissa lei-pää paistetaan tavanomaista pi-dempään. Lopputuloksena on si-sältä mehukas leipä, jonka ra-pea kuori säilyttää tuotteen maun pitkään.

JyväOskari on rapeakuorinen, paperipussiin pakattava sekalei-pä, joka sisältää erilaisia sieme-niä. Sen teossa on hyödynnetty uusinta leipomotekniikkaa. Tai-kina nostetaan huippuunsa ja paistetaan nopeasti erittäin kuu-massa uunissa.

Tuotekehityspäällikkö Veikko Palttala.

Linkosuo juhlistaa 70-vuotis-juhlavuottaan mm. Jyvä-Oskari- ja RuisOskari-leivillä.

Kuv

a Li

nkos

uo O

y

– Leipä nostetaan todella rau-hallisesti ja pitkään ja paistetaan kuumassa uunissa. Näin muo-dostuu ohut, rapea kuori, ja kos-teus säilyy leivässä sisällä, Palt-tala kertoo.

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•0624

Palkittu ruispaahtoleipä tutkijoiden ja teollisuus-osaajien yhteinen saavutusVuoden suomalaiseksi elin­tarvikkeeksi rankatun Fa­zerin ruistoastin kehittämi­seen kului taustatutkimuk­sineen kymmenisen vuot­ta. Siitä pari vuotta hupeni raaka­aineen – ruiskuitutii­visteen – ja sopivan mylly­ ja leivontateknologian ke­hittämiseen.

n Kauppojen hyllyille ruispaah-toleipä tuli keväällä 2005. Tänä vuonna se on saanut seurakseen paahdettavan ruissämpylän. Ruistoast on myynnissä myös Baltian maissa ja Ruotsissa, jos-sa kaupoista saa myös paahdet-tavaa ruissämpylää.

Fazer Leipomoiden tutkimus-johtaja Risto Viskari tähdentää, että ruistoastin synty pohjautuu tutkimukseen, joka puolestaan perustuu verkostoitumiseen VTT:n, suomalaisten yliopistojen ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa.

– Tutkimusprojekteissa tieto syvenee ja ideat kypsyvät, mutta tuotteistaminen on yritysten omaa bisnestä. Ruistoastin taus-talla ei ole yksi yksittäinen vä-lähdys, vaan se on innovaatio-ketjun tulos, Viskari painottaa.

Pohjoismainen ruistutkimus keksinnön taustalla

Ruispaahtoleivän taustalla on 1990-luvun alussa alkanut ruis-

tutkimus. Pohjoismaat aloittivat yhteisteisen rukiin terveysvaiku-tuksia selvittävän tutkimushank-keen (Rye and Health). Suomes-ta hankkeessa oli mukana VTT, Helsingin yliopisto ja yrityksiä, Ruotsista pari suurta leipomo-alan yritystä ja kaksi tutkimuslai-tosta, yksi tanskalainen tutki-muslaitos ja yksi norjalainen mylly-yritys.

Tekesin teknologiaohjelmissa (Uudistuva elintarvike sekä Elin-tarvikkeet ja terveys) jatkettiin 1990-luvun lopulla ja 2000-lu-vun alussa tehtyä rukiin terveys-vaikutusten tutkimusta selvittä-mällä mm. vaikutusta veren-sokeriin, insuliinitasoihin, koles-teroliin ja suoliston hyvinvoin-tiin.

– Olimme mukana lähes 20 ruista koskettavassa projektissa Tekesin teknologiaohjelmissa. Tulokset olivat selviä: täysjyvä-rukiilla on monipuolisia terveys-vaikutuksia. Tekesin ohjelmat auttoivat muodostamaan yhteis-työverkostoja tutkijoiden ja mui-den toimijoiden välillä, Viskari kertoo.

Suomalainen vilja- ja ruistut-kimus on saanut lisää kansain-välistä arvostusta, sillä VTT koordinoi professori Kaisa Pouta-sen johdolla parhaillaan isoa, eurooppalaista Health Grain -hanketta (Kehittyvä Elintarvike 2/2006, s. 10–11).

– Olemme mukana sen teolli-suusosiossa. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin, Risto Viskari ar-vioi.

Bioaktiiviset aineet kuidun kanssamatkustajia

Rukiin koostumusta tutkittiin Te-kesin ja maa- ja metsätalousmi-nisteriön rahoittamassa hank-keessa (rukiin bioaktiiviset yh-disteet). Siinä analysoitiin, mitä ruis sisältää kuidun lisäksi: mer-kittävästi mineraaleja ja vita-miineja sekä bioaktiivisia ja anti-oksidatiivisia aineita, kuten lig-naaneja, fenolisia happoja ja steroleja.

Tutkijoilla ja ravitsemusasian-tuntijoilla tuli yhä vahvemmaksi

näkemykseksi se, että on ole-massa erilaisia kuituja ja ruiskui-tu on ehkä niistä arvokkaimpia. Itse kuitumateriaalin, ohutsuo-lessa pilkkoitumattoman kuidun lisäksi kuituun on sitoutunut bioaktiivia aineita, jotka matkus-tavat suolistossa kuidun mat-kassa.

– Siitä meille syntyi ajatus käyttää ruista muuallakin kuin perinteisissä ruisleivissä. Suo-malaiset yleensä tykkäävät ruis-leivästä, mutta kaikille ruislei-vän happamuus ei ole mieleen. Mietimme, miksei ruista voisi tuotteistaa laajemmin. Uuden-lainen ”ruisleipä” tarjoaisi vaih-telua ruisleivän ystäville ja vaih-toehdon niille, jotka eivät pidä perinteisestä ruisleivästä, Risto Viskari kertoo.

Fazerilla ryhdyttiin mietti-mään, miten ns. kuitupaketti saataisiin tuotteisiin. Tavoittee-na oli ”vaalea” leipä, joka on maultaan mieto, väriltään ruis-leipää vaaleampi ja pehmeä.

Ensin piti saada raaka-aine tä-hän leipään. Fazerin omassa, Te-kes-ohjelmaan liittyvässä pro-jektissa selvitettiin, onko isom-massa mittakaavassa mahdollis-ta eristää nämä aineet rukiin jy-vistä. Tämän rinnalla kehitettiin leivontatekniikkaa kuitutiivis-teen käytölle, mikä vaatii moni-puolista prosessien ja reseptii-kan hallintaa.

– Oli iso työ saada uuden lei-vän maku, väri ja rakenne koh-dalleen. Konseptin ydin oli her-kullinen ja terveellinen tuote, Viskari toteaa.

Hankkeessa selvisi, että kui-tupaketin eristäminen ruisjyväs-tä ja prosessointi on mahdollis-ta. Lisäksi kuluttajatutkimuksis-

Kuv

a Fa

zer

Ruistoastissa (vas.) on Risto Viskarin mukaan enemmän luonnetta kuin valkoisessa leivässä, mutta se on miedompi perinteiseen, happa-maan ruisleipään verrat-tuna. Tänä vuonna markkinoille tuli myös ruiskuitutiivisteellä te-rästetty sämpylä (oik.). Edessä on ruiskuitutiivis-tettä.

Kehittyvä Elintarvike 4•06 25

ta tuli myönteistä palautetta koeleivonnoista. Raaka-aineen ja leivontatekniikan kehittämi-seen hupeni pari vuotta.

– Kun raaka-aine ja leivonta-prosessi olivat kunnossa, kehi-timme omaan myllyyn teollisesti soveltuvan prosessin ja teimme siihen liittyvät investoinnit, Vis-kari selvittää.

Lopputulos kymmenien ihmisten työn tulos

Viskari painottaa, että lopputu-los on kymmenien ihmisten työn tulosta. Taustatieto saatiin tutki-musverkostoista, ja yrityksen si-sällä yhdistettiin voimia myllyn ja leipomon kesken. Lahden lei-pomon vieressä sijaitseva oma mylly valmistaa raaka-ainetta, Fazer Ruiskuitua™, ainakin tois-taiseksi vain yrityksen omia tuot-teita varten.

– T&k-osaajat, markkinointi ja tiedotus yhdistivät voimansa hankkeessa, omat leipurit ovat koko kehitysajan testanneet raa-ka-ainetta, ja tuotekehittäjät höyläsivät reseptin sopivaksi, Viskari sanoo.

Ruiskuitutiiviste saadaan eristämällä jyvän kui-tuiset soluseinät (kuvassa sininen ja punainen osa) tiivisteeksi niin, että hyödylliset bioaktiiviset ainesosat ovat myös mukana, Risto Viskari esitte-lee.

Kuv

a Fa

zer

Ruiskuitutiiviste saadaan eris-tämällä jyvän kuituiset solusei-nät (kuvassa sininen ja punainen osa) tiivisteeksi niin, että hyö-dylliset bioaktiiviset ainesosat ovat myös mukana.

Ruistoastin markkinat Itämeren alueella

Fazer lanseerasi Suomessa ruis-toastin keväällä 2005. Paahto-sämpylä tuli kauppoihin touko-kuussa 2006. Ruistoastin mark-kinat vetävät hyvin Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Pak-kaukset ovat samanväriset, pu-nertavan violetit, ja kuitumerkki on käytössä Ruotsissa ja Suo-messa myytävissä pakkauksis-sa.

Nähtäväksi jää, valloittaako ruistoast seuraavaksi Venäjän lähialueet? Fazerilla on Pietaris-sa iso leipomo, jonka tuotanto ylittää kaikkien Fazerin Suomen leipomoiden tuotannon. Pieta-rissa sen markkinaosuus on 30 %. Uusin Fazerin leipomo si-jaitsee Moskovassa.

– Olemme tyytyväisiä, että konsepti toimii: ruistoast on her-

Kuv

a Pi

rjo H

uhta

kang

askullista, terveellistä ja kulutta-jien mieleen. Sen kuori on rapea ja sisus pehmeä paahtoleivän tapaan. Pehmeä rakenne säilyy (ei kovetu parissa päivässä), ja parasta ennen -aika on samaa tasoa kuin muillakin paahtolei-villä (8 vrk). Kuitutiivisteellä on potentiaalia, soveltamismahdol-lisuuksia, Risto Viskari uskoo.

– Ja uusia tuotteita on kehit-teillä, hän vihjaa.

Pirjo Huhtakangas

Kuv

a V

TT

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•062�

Uudet ja vanhat luontaiset

makeutusaineet ja sokeritPerinteisten makeuttajien rinnalle on tulossa monia uusia vaihtoehtoja kulutta­jien erilaisten tarpeiden täyttämiseksi.

n Hyvinvointi, terveys, nautinto ja helppous ovat entistä useam-min kuluttajien ostopäätöskri-teereinä. Näiden vaatimusten to-teuttamiseksi elintarvikkeiden valmistuksessa tarvitaan ensi-luokkaiset raaka-aineet. Raaka-aineilla tulee olla optimaaliset ravitsemukselliset ominaisuu-det. Myös makua, rakennetta ja säilyvyyttä parantavat ominai-suudet ovat tärkeitä.

Kuluttajat vaativat toisaalta vä-häkalorisuutta, toisaalta kuntoi-luun sopivia energiatuotteita. Kriittisen kuluttajan tärkeimpiä kriteerejä on luonnonmukaisuus.

Makeuttamiseen on perintei-sesti käytetty luontaisia sokerei-ta, glukoosisiirappeja, polyoleja eli sokerialkoholeja sekä vaihto-ehtoisesti muita luontaisia ja keinotekoisia makeutusaineita. Käytettyjä sokereita ovat sakka-roosi (”tavallinen sokeri” sokeri-juurikkaista tai sokeriruo’osta), fruktoosi (hedelmäsokeri), glu-koosi (rypälesokeri), laktoosi (maitosokeri) ja maltoosi (mal-lassokeri). Ne luokitellaan elin-tarvikelainsäädännössä valmis-tusaineiksi.

Uudet funktionaaliset makeuttajatLuontaiset makeuttajat isomal-tuloosi, sukromalti ja trehaloosi sisältävät yhtä paljon kaloreita kuin tavallinen ruokosokeri, mutta ne palavat aineenvaih-dunnassa hitaammin.

Hitaan palamisen hyödyt ovat pidentynyt energian vapautumi-nen solujen käyttöön, alhaisem-pi glykeeminen vaste ja pidem-pään kestävä kylläisyyden tun-ne. Niiden tekniset edut ovat kestävyys kuumissa ja happa-missa prosessiolosuhteissa sekä stabiilisuus tuotteessa.

IsomaltuloosiIsomaltuloosia esiintyy luontai-sesti pieniä määriä mm. sokeriruo’ossa ja hunajassa.

Isomaltuloosin makeus on noin puolet sakkaroosin makeu-desta, mutta muuten sillä on sa-mat ominaisuudet kuin sakka-roosilla, joten sitä voidaan käyt-tää kuten sakkaroosia. Isomaltu-loosi on myös pelkistävä sokeri, eli se osallistuu Maillardin rus-kistumisreaktioon.

Isomaltuloosi on hyväksytty EU:ssa uutuuselintarvikkeeksi, ja pakkausmerkinnöissä on mai-nittava, että isomaltuloosi on glukoosin ja fruktoosin lähde. Sitä käytetään mm. urheilu-juomissa, ateriakorvikkeissa, jo-gurteissa ja jogurttijuomissa, hammasystävällisissä makeisis-sa sekä energiajuomissa, -patu-koissa ja puristeissa. Isomaltu-loosin kaloriarvo on 4 kcal/g.

SukromaltiSukromalti on isomaltuloosin ta-voin hitaasti metaboloituva luon-tainen nestemäinen makeutus-aine, jolla on samat tekniset omi-naisuudet kuin glukoosisiirap-pilla. Mono- ja disakkaridien osuus sukromaltista on 50 %, jo-ten sen makeus verrattuna iso-maltuloosiin on korkeampi, noin 70 % sakkaroosin makeudesta.

Kemiallisesti sukromaltisiirap-pi koostuu fruktoosista (37 %), leukroosista (=fruktoosi-glukoo-simolekyyli, 13 %) sekä korke-ammista sakkarideista (48 %). Sukromaltin haponkestävyys on jopa parempi kuin perinteisen sakkaroosin. Sillä on yhtä laaja sovellusalue kuin isomaltuloo-silla ja sama kaloriarvo kuin muilla sokereilla (4 kcal/g).

Sukromalti on käytössä USA:ssa, ja sen hyväksymistä EU:n markkinoille on anottu Eu-roopan komissiolta.

TrehaloosiTrehaloosia esiintyy luontaisesti sienissä, mutta sitä tuotetaan pilkkomalla ja käsittelemällä

tärkkelystä entsymaatisesti. Tre-haloosi on disakkaridi, joka koostuu kahdesta glukoosimo-lekyylistä. Ne ovat toisiinsa kyt-keytyneet siten, ettei trehaloosi

kykene pelkistämään eikä osal-listumaan Maillard-reaktioon.

Glukoosimolekyylien välisen α,α-1,1-sidoksen takia trehaloo-si on erittäin stabiili sekä elintar-

Polyolien suhteellinen makeus (sakkaroosi=100, 10% liuos)

10090

60 60 60

50

0

20

40

60

80

100

Xylitoli Maltitoli Sorbitoli Erytritoli Mannitoli Isomalti

Polyolien viilentävä vaikutus

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38

0 2 4 6 8 10 12

Xylitoli

Maltitoli

Sorbitoli

Erytritoli

Mannitoli

Isomalti

Aika (sek.)

Läm

pö

tila

(ºC

)

Sokerialkoholien makeusaste on alhaisempi kuin tavallisen sokerin eli sakkaroosin. Makeuteen vaikuttaa myös makeutusaineen pitoi-suustaso elintarvikkeessa, tuotteen pH ja elintarvikkeen muut ai-nesosat.

Ksylitolilla, sorbitolilla ja erytritolilla on kiteisissä muodoissaan vii-lentävä vaikutus, joka vahvistaa ns. viileitä makuja. Erityisesti mal-titoli vahvistaa hedelmäisiä makuja. Erytritolilla on lisäksi kyky peittää ei-toivottuja makuja. Sitä käytetään mm. intensiivimakeut-tajien kanssa.

Polyolien kiteiset ominaisuudet tasapainottavat ja stabiloivat eri tavoin monien kiinteiden elintarvikkeiden pehmeyttä, muovailtavuutta, elasti-suutta ja suutuntumaa.

Polyolien liukenevuus

0

20

40

60

80

100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Xylitoli

Maltitoli

Sorbitoli

Erytritoli

Mannitoli

Isomalti

Lämpötila (ºC)

g /

10

0 g

vet

tä

Polyolien suhteellinen makeus (sakkaroosi = 100)

Polyolien viilentävä vaikutus

Polyolien liukenevuus

Kehittyvä Elintarvike 4•06 27

vikkeiden valmistusprosessissa että lopputuotteessa. Stabiili-suutensa takia tuotteen väri ja maku säilyvät pidempään, koska trehaloosilla on kyky suojata proteiineja sekä lämmitys- että pakastus-sulatus-prosessissa. Trehaloosi myös hidastaa tuot-teen kuivumista ja stabiloi tärk-kelyksen rakennetta säilytyksen aikana.

Trehaloosin käyttökohteet ovat mm. leipomo- ja meijeri-tuotteet, proteiinijuomat ja -pa-tukat, päällysteet ja kuorrutteet, energiajuomat ja -patukat sekä makeiset.

Trehaloosin makeus on noin 45 % sakkaroosin makeudesta. Maku on puhdas, eikä se peitä muita makuja. Hammasystävälli-nen trehaloosi hajoaa hitaasti glu-koosiksi (kaloriarvo 4 kcal/g). EU:n lainsäädännön mukaan tre-haloosi on ilmoitettava pakkaus-merkinnöissä glukoosinlähteeksi.

Uudet sokerialkoholit, erytritoli ja isomaltiUudet sokerialkoholit ovat luon-taisesti vähäkalorisia tai lähes kalorittomia makeuttajia, joilla ei ole makunautintoa haittaavaa sivumakua.

Erytritoli (E 968) on sokerial-koholi, jonka makeus on noin 60–80 % sakkaroosin makeu-desta. Sitä esiintyy luonnossa pieninä määrinä tietyissä hedel-missä ja sienissä, mutta sitä val-mistetaan teollisesti glukoosista Cargillin kehittelemän fermen-tointiprosessin avulla.

Elintarvikelainsäädännön mu-kaan erytritolia saa käyttää kuten sorbitolia. Toistaiseksi Suomessa ja EU:ssa erytritolin käyttöä rajoit-taa sen luokittelu polyoliksi (lisä-aine). Jos erytritolia on yli 10 %, laksatiivisesta vaikutuksesta on varoitettava, vaikka sillä ei ole kansainvälisten tutkimusten mu-kaan todettu laksatiivista vaiku-tusta.

Polyolien sovellusalue laajan Polyolit eli sokerialkoholit, ku-ten sorbitoli, mannitoli, ksylitoli, isomalti ja maltitoli, luokitellaan lisäaineiksi.

Sokerialkoholeja käytetään mm. sokerittomiin tai vähäkalo-risiin jälkiruokiin, jäätelöön, li-sättyä sokeria sisältämättömiin makeisiin, hilloihin ja marmela-deihin, eräisiin kahvileipiin ja aa-miaismuroihin, kastikkeisiin, si-nappiin ja erityisruokavalioval-misteisiin.

Sorbitolia ja mannitolia käyte-tään myös emulgointi-, stabi-lointi- ja sakeuttamisaineena.

Polyolit valmistetaan sokereista

Sokerialkoholeja valmistetaan luontaisista sokereista pelkistä-mällä. Polyolit esiintyvät luon-nossa mm. hedelmissä, vihan-neksissa ja sienissä, mutta niin alhaisina pitoisuuksina, ettei kaupallinen jalostaminen ole kannattavaa.

Jokaisella alkoholilla on sitä vastaava sokerilaji. Sokerit ovat esim. sakkaroosia tai entsymaat-tisesti pilkotusta tärkkelyksestä saatua maltoosia tai glukoosia. Sokerialkoholien kyky osallistua Maillard-reaktioon on oleellises-ti alhaisempi kuin niitä vastaa-vien sokereiden.

Metabolia, imeytyvyys ja ruuansulatus

Jotkut sokerialkoholit imeytyvät hitaasti ja epätäydellisesti ohut-

suolesta. Imeytymättömät po-lyolit ovat tervetullutta ravintoa paksusuolen bakteeriflooralle. Suoliston bakteerit fermentoivat niitä lyhytketjuisiksi rasvaha-poiksi (mm. voihappo). Lyhytket-juisilla rasvahapoilla on puoles-taan suotuisa vaikutus paksu-suolen happotasapainolle. Ne vähentävät riskiä sairastua pak-susuolen sairauksiin.

Sokerialkoholien heikko imeyty-vyys ohutsuolessa saattaa herk-kävatsaisilla henkilöillä aiheut-taa vatsavaivoja, kuten ilmavai-voja ja ripulioireita. Etenkin suu-ri määrä mannitolia ja sorbitolia ja jossain määrin maltitolia ja ksylitolia saattaa vaikuttaa lak-satiivisesti.

Sokerialkoholit on arvioitu niin turvallisiksi, ettei niille ole asetettu käyttömäärärajoituk-sia, eikä niille ole määritelty ADI-arvoa (Accepted Daily Intake = suurin päivittäinen saantisuosi-tus). Sokerialkoholien käyttöä rajoittaa kuitenkin niiden laksa-tiivinen vaikutus. Siitä on varoi-tettava pakkauksessa, jos elin-tarvikkeessa on yli 10 % sokeri-alkoholeja. Suomessa sokerial-koholeja ei saa käyttää juomiin.

Vaikutukset diabetekseen ja hammasterveyteen

Sokerialkoholit imeytyvät ja me-taboloituvat eri tavoin, joten nii-den glykeemiset vastearvot poik-keavat toisistaan. Erytritoli ei ai-heuta minkäänlaista glykeemistä

vastetta, joten se poikkeaa täysin muista sokerialkoholeista.

Elintarvikkeessa sokerin kor-vaaminen sokerialkoholilla vai-kuttaa oleellisesti glykeemiseen vasteeseen, jolla puolestaan on merkitystä ylipainoisille ja dia-beetikoille.

Sokerialkoholit ovat vähem-män vahingollisia hampaille kuin tavallinen sokeri. Suun mikrobit eivät hajota niitä, eikä suun pH laske sokerialkoholien nauttimi-sen jälkeen. Kariesta aiheuttavat bakteerit eivät voi käyttää näitä makeutusaineita energian läh-teenä.

Polyolien vedensitomiskyky vaihtelee

Polyolien hygroskooppisuus eli vedensitomiskyky vaihtelee joh-tuen niiden erilaisista kemialli-sista ominaisuuksista. Esim. sor-bitoli- ja maltitolisiirapeilla on kyky säätää kosteutta. Ne estä-vät kosteuden siirtymistä elin-tarvikkeen ja ympäristön välillä parantaen tuotteen säilyvyyttä ja pidentäen hyllyikää.

Mannitol-, isomalt- ja erytrito-likiteet estävät kosteuden sitou-tumista tuotteeseen ja stabiloi-vat kuivien elintarvikkeiden kos-teustasapainoa pitkään.

Kristina Krogius

Erytritoli on ollut vuosikausia laajasti käytössä mm. Japanissa, jossa se on virallisesti luokiteltu kalorittomaksi makeuttajaksi.

Erytritolilla on puhdas, makea maku ilman jälkimakua. Erittäin vähäkalorisena sen sovellusalue on laaja: vähäkaloriset ja -ras-vaiset ja sokerittomat tuotteet makeisista jogurtteihin. Erytrito-li soveltuu käytettäväksi muiden makeutusaineiden kanssa, se peittää ei-toivottuja sivumakuja, on hammasystävällinen eikä nosta veren insuliinitasoa.

Isomaltia (E 953) valmistetaan konverotimalla sakkaroosia ent-symaattisesti ensin isomaltuloo-siksi, joka pelkistetään isomalti-

seokseksi. Isomaltin makeus on noin puolet tavallisen sokerin makeudesta. Isomaltilla on laaja sovellusalue, sen ominaisuudet soveltuvat erinomaisesti esim. kovien sokerittomien makeisten valmistukseen. Isomaltilla on so-kerin maku ja rakenne, se on

kcal/g Japani USA EU

Sorbitoli 3, 2,7 2,4

Mannitoli 2,0 1,6 2,4

Maltitoli 2,0 2,1 2,4

Isomalti 2,0 2,0 2,4

Xylitoli 3,0 2,3 2,4

Erytritoli 0,0 0,2 2,4 *

*muutosta haetaan EU:ssa

hammasystävällinen eikä nosta veren insuliinitasoa. Lisäksi se sopii yhteiskäyttöön muiden ma-keuttajien kanssa.

Kristina KrogiustuotepäällikköCargill Nordic Oykristina_krogius@cargill.com

Polyolien kaloriarvot

Erytritolijauhe muodostuu vedettömistä kristalleista il-man sivumakuja tai -hajuja. Kristallit ovat läpinäkyviä ja liukenevat veteen muodos-taen värittömän, viskoositto-man ja makean liuoksen.

T Kehittyvä Elintarvike 4•062�

Kypsennetyn perunan jäähdytys alentaa glykeemistä indeksiä

n Perunan ja perunaruokien gly-keeminen indeksi mielletään yleensä korkeaksi. Lajike, val-mistusmenetelmät ja ruokaan li-sätty rasva vaikuttavat indeksiin. Suurin vaikutus näyttää kuiten-kin olevan kypsennetyn peruna-tuotteen jäähdytyksellä. Se muuttaa osan tärkkelyksestä re-sistentiksi ja siten alentaa gly-keemistä indeksiä selvästi.

Perunan ja perunaruokien gly-keeminen indeksi vaihtelee tau-lukoissa huomattavasti. Kirjalli-suudessa raportoidut arvot vaih-televat välillä 23–111. Lajike, tu-leentumisaste ja kasvuolosuh-teet vaikuttavat glykeemiseen indeksiin.

Tärkkelyksen rakenteen olete-taan olevan erilainen eri lajik-keilla, samoin ilmeisesti tuleen-tuminen vaikuttaa tärkkelyksen rakenteeseen. Geenimuokkauk-sella on tuotettu lajikkeita, jois-sa on runsaasti resistenttiä tärk-kelystä.

Myös ruoanvalmistusmenetel-mät vaikuttavat glykeemiseen indeksiin. Ranskalaisten peru-noiden ja perunalastujen glykee-minen indeksi on alempi kuin keitettyjen perunoiden, mutta suurin syy alempaan indeksiin on niiden sisältämä rasva, joka hidastaa mahan tyhjenemistä ja siten ruoansulatusprosessia.

Kuumien perunaruokien GI:ssä vain pieniä eroja

Heti kypsennyksen jälkeen kuu-mina syötyjen perunaruokien glykeemisissä indekseissä on vain pieniä eroja, jos ruoat eivät sisällä rasvaa ja ne on valmistet-tu samasta perunaerästä. Keite-tyllä perunalla, uuniperunalla, perunamuhennoksella ja peruna-laatikoilla ei siis juurikaan ole eroja, jos muhennos ja laatikot on valmistettu veteen.

Jos kypsennetty peruna jäähdytetään ja

nautitaan kylmä-nä, glykeemi-

nen indek-si las- Cargill Nordic Oy

Piispansilta 9 B 02230 Espoo Finland

Tel: +358 (0)20 755 8370 Fax: +358 (0)20 755 8760

■ Fast digestible sweeteners

■ Slow digestible sweeteners

■ Reduced calorie sweeteners

■ Sweetener systems

your global partner

Cargill Sweetness Solutions

www. cargill.comwww.cargillsweetness.com

AD CSS 210 x 297_NOR 23/08/06 16:26 Page 1

Eri perunatuotteiden glykeemiset vasteet (inkrementtiala vs. kokonaispinta-ala). Tutkimus oli osa Te-kes-projektia ”Ikääntyvien ruokailun kehittäminen” (koordinaattori Foodwest Oy). Saarioinen Oy toi-mitti ja kuori perunat ja valmisti teollisesti prosessoidut tuotteet. Tutkimuksessa vertailtiin Nicola- lajikkeesta tehtyjä ruokia.

kee. Jäähdytyksen aikana osa tärkkelyksestä kiteytyy uudel-leen ja muuttuu resistentiksi tärkkelykseksi, jota ohutsuolen entsyymit eivät pysty hajotta-maan. Jäähdytystapa ja -aika vai-kuttavat retrogradoitumiseen.

Tutkimuksissa on osoitettu toistettujen kuumennus/jäähdy-tyssyklien lisäävän retrogradoi-tuneen tärkkelyksen määrää. Jäähdytyksen vaikutus säilyy ai-nakin osittain, vaikka jäähdytet-ty tuote kuumennetaan ennen syömistä. Pakastamisen vaiku-tus glykeemiseen indeksiin on vähäinen. Retrogradoitumisen tiedetäänkin olevan nopeinta lä-hellä 0˚C:ta.

Esikypsennettyjen jäähdytet-tyjen perunatuotteiden glykee-minen indeksi on siis keskin-kertainen tai jopa alhainen (mui-den ravintoaineiden vaikutus huom.), joten ne sopivat ruoka-valioon, jossa tavoitellaan alhaista glykeemistä indeksiä. Tavallisen keitetyn perunan gly-keeminen indeksi on korkea,

eem

a

mutta keitetty peruna on yleen-sä osa ateriaa, jolloin aterian muut ainesosat yleensä alenta-vat koko aterian glykeemistä in-deksiä.

Kuvassa on esitetty kaikkien tutkittujen tuotteiden glykeemi-set vasteet laskettuna kahdella eri laskentatavalla. Laskentata-pojen tulokset eroavat hieman toisistaan, mutta jäähdytyksen aiheuttama ero on osoitettavis-sa molemmilla laskentatavoilla.

Raija TahvonenprofessoriTurun yliopistoFunktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus/EPANETPuh. (06) 4210040, 040 7081073

Lähde: Tahvonen R, Hietanen RM, Sihvonen J, Salminen E. Influence of different processing methods on the glycemic index of potato (Nicola). J Food �omp Anal 1��J Food �omp Anal 1�� (2006):372–378.

Glykeeminen indeksi

1.04

0.76

0.95

0.73 0.750.81

1.06

0.92

0.58

0.94

0.74 0.75 0.79

0.96

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

1.20

1.40

1.60

Kok

onai

nen

höyr

ykei

tetty

peru

na

Per

unak

uutio

,ky

lmä

Viip

alel

aatik

ko,

tuor

e

Viip

alel

aatik

ko,

läm

mite

tty

Sos

elaa

tikko

,hö

yryk

uorit

tu

Sos

elaa

tikko

,ka

rbok

uorit

tu

Sos

e,ka

rbok

uorit

tu,

paka

stet

tu

IAUC AUC

Kuva Eri perunatuotteiden glykeemiset vasteet (inkrementtiala vs. kokonaispinta-ala).

Cargill Nordic Oy Piispansilta 9 B 02230 Espoo Finland

Tel: +358 (0)20 755 8370 Fax: +358 (0)20 755 8760

■ Fast digestible sweeteners

■ Slow digestible sweeteners

■ Reduced calorie sweeteners

■ Sweetener systems

your global partner

Cargill Sweetness Solutions

www. cargill.comwww.cargillsweetness.com

AD CSS 210 x 297_NOR 23/08/06 16:26 Page 1

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•0630

When texture counts...

Count on Cargill to help you create a

particularly satisfying mouthfeel, appea-

ling appearance and polished perfor-

mance in your cutting edge products.

Cargill and Degussa Food Ingredients

have now joined forces to bring you an

unrivaled range of texturizers, emulsi-

fiers, ingredient systems and blends.

Put the knowledge, practice and inge-

nuity of our worldwide expertise and

resources to work. And you can enjoy

the success.

...count on Cargill

c o l l a b o r a t e > c r e a t e > s u c c e e d™

bakery • beverages • snacks & cereals • dairy • confectionery • processed meat • convenience foods

www.cargill.comwww.cargilltexturizing.com

Cargill Texturizing Solutions

AD CTS 297X210

Hernetempe on lupaava raaka-aineTuoreesta hernetempestä voi valmistaa sosekeittoja, kastikkeita ja osana koos­tumusta myös kasvispihve­jä. Kuivattua tempeä on kokeiltu lisukkeena tuore­pastassa, leivän joukossa ja ohukaisissa. Siitä voidaan valmistaa myös snacks­tyyppisiä tuotteita.

n Palkokasveilla on osansa luo-muviljelyn viljelykierrossa. On-gelmana on ollut niiden heikko hyödynnettävyys elintarvikeraa-ka-aineena. Kuivattua hernettä käytetään lähinnä vain herne-keittoon. Tuoreena sitä käyte-tään pääasiassa pakastevihan-nesten valmistuksessa.

Kasvisruokavalion suosio on etenkin nuorten keskuudessa li-sääntynyt. Tähän asti puhdas kasvisdieetti on tukeutunut usein proteiinin osalta erilaisiin soija- ja pähkinätuotteisiin. Koti-mainen, pelkästään kasviksiin perustuva dieetti on vähintään-kin haasteellinen toteuttaa.

Laajemmin ajatellen ihmis-kunnan väkiluvun kasvu ja eten-kin Aasian vaurastuminen lisää lihan kulutusta. Lihantuotanto edellyttää kasvisdieettiin verrat-tuna huomattavasti suurempia viljelyaloja. Lihankulutus ei voi kasvaa rajattomasti, joten vaih-toehtoisia proteiinilähteitä pitää tulevaisuudessa löytyä.

Tempefermentointi muodostaa homerihmastoa

Tempefermentointi on kiinteän olomuodon fermentointia (solid state fermentation), jossa mikro-bina on Rhizopus oligosporus -home. Alkuperäinen tempe (engl. tempeh), joka on osa päi-vittäistä indonesialaista ruoka-valiota, on fermentoitu soijasta.

Fermentoinnin lopputulokse-na muodostuu valkoisen home-rihmaston peittämä kakku, joka sisältää noin 40 % valkuaisainei-ta, hiilihydraatteja, terveellistä rasvaa, A- ja B-vitamiineja, ki-vennäisaineita sekä kaikkia kah-

deksaa välttämätöntä amino-happoa. Tempestä voi valmistaa erilaisia kasvisruokia.

Yhtenä kohderyhmänä koti-maisille tempetuotteille voisivat olla kasvissyöjät, mutta tuotteet sopivat toki kaikille kuluttajille. Niiden proteiinipitoisuus ja -koostumus mahdollistavat li-han korvaamisen. Palkokasvien fermentointituotteilla on havait-tu olevan myös terveyttä edistä-viä vaikutuksia. Hernetempellä on mahdollisuus korvata soija, jonka imago on viime aikoina kärsinyt etenkin GMO-kohusta

Fermentointiprosessi on suh-teellisen yksinkertainen. Alusta-vat kokeet on tehty petrimaljoil-la inkubointikaapissa. Vähän suuremmassa mittakaavassa kokeita tehtiin perforoiduilla GN-vuoilla käyttämällä nostatus-kaappia inkubaattorina.

Proteiinipitoisuus kuivatussa tempessä 23–35 %

Soveliaimmiksi hernelajikkeiksi osoittautuivat Karita ja Hulda sekä Kontu. Valintakriteerinä oli lähinnä fermentointituotteen proteiinipitoisuus. Proteiinipitoi-suus kuivatussa tuotteessa on noin 23–35% fermentointiajasta ja lajikkeesta riippuen.

Pidempi fermentointiaika li-sää proteiinin suhteellista osuut-ta, mutta samalla tapahtuu yli-fermentoitumista, joka heiken-tää lopputuotteen aistittavia ominaisuuksia. Proteiinin abso-

luuttinen määrä sinällään ei kas-va, mutta kun fermentoinnissa kuluu hiilihydraatteja, proteiinin osuus lopputuotteessa lisään-tyy. Proteiini-koostumus myös muuttuu prosessin aikana, mm. välttämättömien aminohappo-jen osuus lisääntyy. Optimaali-nen fermentointiaika on noin vuorokausi, jonka jälkeen prote-iinipitoisuus on noin 25%.

Fermentointi myös lisää her-neen hyviä ominaisuuksia ja vä-hentää haitallisia. Muun muassa antioksidatiivinen aktiivisuus kasvaa, B2

- ja B

6 -vitamiinien

määrä lisääntyy, ja fytaattien ja trypsiini-inhibiittorien määrä vä-henee. Myös ilmavaivoja aiheut-tavien oligosakkaridien määrät vähenevät merkittävästi fermen-toinnissa.

Lisätietoja:Tommi Lehtonenelintarviketekniikan lehtoriTurun ammattikorkeakouluBioalat ja liiketalousbio- ja elintarviketekniikkatommi.lehtonen@turkuamk.fi

Kotimaisella herneellä uusia käyttömahdollisuuksia• Turun ammattikorkeakoulun

talvella päättyneessä Finn-tempe-projektissa tutkittiin uudenlaista kotimaisen her-neen käyttömahdollisuutta.

• Idea hernetempestä syntyi, kun etsittiin yhteistyömah-dollisuuksia Turun ammat-tikorkeakoulun ja Lodzin teknisen yliopiston välillä.

• Projektissa oli mukana myös paikallisia herneenviljelijöi-tä ja LounaFood, joka on elintarvikealan pienyrittä-jiä tukeva kehityshanke.

• Projektin tutkijana oli puolalainen M.EngAnitaRozwandowiczLodzin tek-nisestä yliopistosta.

• Finn-tempe-projektin tu-lokset ovat suuntaa anta-via. Kotimaisten palkokas-vien tempefermentointi on-nistuu ja hernetempeä on mahdollista hyödyntää. Sillä näyttää olevan positiivi-sia ominaisuuksia, joita kan-nattaa tutkia edelleen.

• Testattavina oli Suomessa vil-jelykäytössä olevia herne-lajikkeita (pisum sativum) ja härkäpapua (fabia fava). Hernelajikkeista oli muka-na Solara, Stok, Karita ja Hulda. Härkäpapulajikkeena oli Kontu.

• Projektille ollaan hakemas-sa jatkorahoitusta. Mukaan hankkeeseen on tulossa sekä yrityksiä että tutkimusryhmiä.

• Kehityskohteita on lukui-sia: valmistusteknologia, tuotteet, tuotteiden hyväk-syttävyys sekä niiden ter-veydellisten ominaisuuk-sia edelleen tutkiminen.

Kuva 1. Ennen fermentointia (herneet kuorittu, maito-happokäsitelty ja autoklavoitu).

Kuva 2. Hernetempe 24 tunnin fermentoinnin jälkeen.

When texture counts...

Count on Cargill to help you create a

particularly satisfying mouthfeel, appea-

ling appearance and polished perfor-

mance in your cutting edge products.

Cargill and Degussa Food Ingredients

have now joined forces to bring you an

unrivaled range of texturizers, emulsi-

fiers, ingredient systems and blends.

Put the knowledge, practice and inge-

nuity of our worldwide expertise and

resources to work. And you can enjoy

the success.

...count on Cargill

c o l l a b o r a t e > c r e a t e > s u c c e e d™

bakery • beverages • snacks & cereals • dairy • confectionery • processed meat • convenience foods

www.cargill.comwww.cargilltexturizing.com

Cargill Texturizing Solutions

AD CTS 297X210

Kuva 2. Hernetempe 24 tunnin fermentoinnin jälkeen.

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•0632

Sukraloosi soveltuu monenlaisiin tuotteisiinUusi makeuttaja sukraloosi soveltuu käytettäväksi muun muassa panimo­ ja virvoitusjuomateollisuudes­sa, leipomotuotteissa, val­misruoka­, makeis­ ja mei­jeriteollisuudessa sekä hy­gienia­ ja lääketeollisuu­dessa.

n Sukraloosi on hyväksytty elin-tarvikekäyttöön yli 50 maassa mukaan lukien EU-maat, USA, Kanada, Japani, Venäjä, Austra-lia ja Sveitsi. EU:ssa sen käyttö on sallittu direktiivillä 94/35/EC. Euroopan Elintarviketurvalli-suusviranomainen (EFSA) on määritellyt sukraloosin ADI-ar-voksi 15 mg/kg ruumiinpaino.

Juomissa sukraloosi antaa puhtaan makeuden lähes il-man sivu- tai jälkimakuja ja voi myös voimistaa aromien ma-kua (mm. hedelmämaut virvoi-tusjuomissa). Koska sukraloo-silla on erinomainen pH- ja lämpöstabiilisuus, sillä makeu-tetut juomat kestävät hyvin erilaisia prosessiolosuhteita. Sukraloosin säilyvyys vesi-liuoksessa on myös erinomai-nen. Muita etuja ovat hyvä liu-kenevuus veteen ja alkoholiin sekä olematon vaahdonmuo-dostus.

Leipomosovelluksissa sukra-loosi on hyvä liuottaa nestee-seen (maito, muna) tasaisen sekoittumisen varmistamisek-si. Hyvä lämpö- ja pH-stabiili-suus tulee esiin myös leipomo-tuotteissa.

Makeisteollisuudessa sukra-loosia voidaan käyttää sokerit-tomien, normaalisti polyoleilla makeutettujen tuotteiden maun räätälöintiin. Sen pitkä jälkimaku sopii hyvin puruku-min makeuttamiseen.

Sukraloosin hyvä prosessin-kestävyys ja reagoimattomuus muiden raaka-aineiden kanssa mahdollistavat sen käytön myös meijeriteollisuudessa pastöroi-tujen ja UHT -käsiteltyjen tuot-teiden makeuttajana, valmis-

ruokateollisuudessa sekä mm. kastikkeissa, viljatuotteissa ja hilloissa. Hygienia- ja lääketeol-lisuudessa sitä voidaan käyttää aktiivisten yhdisteiden kitkerän maun peittämiseen

Sukraloosin patenttitilanne on huomioitava sovelluskohtaises-ti. Koska patenttisäädökset ja patenttien kesto vaihtelevat eri maissa, tilanne on arvioitava joka maassa erikseen.

Makuprofiili samankaltainen kuin sakkaroosilla

Sukraloosi valmistetaan sakka-roosista monivaiheisella proses-silla, jossa sokerin 3 hydroksyyli-ryhmää korvataan klooriatomilla.

Sukraloosin makuprofiili on hyvin samankaltainen kuin sak-karoosilla. Klooraus kasvattaa molekyylin lipofiilisyyttä, mikä lisää makeuden viipymistä suussa. Toisaalta klooraus pa-rantaa molekyylin stabiilisuut-ta, mikä tekee siitä erittäin so-pivan sovelluksiin, joissa ma-keuttajalta vaaditaan mm. hy-vää pH- ja lämmönkestoa.

Sukraloosi liukenee erittäin hyvin veteen ja alkoholiin, sillä ei ole glykeemistä indeksiä, ja se soveltuu myös diabeetikoil-le. Sukraloosin suhteellinen makeus sakkaroosiin verrattu-

Tärkeimpien erikoismakeuttajien makeuden vertailu

0 200 400 600 800 1000

syklamaatti

asesulfaami

aspartaami

sakkariini

sukraloosi

makeus x sakkaroosin makeus

Makuprofiilikitkerä jälkimaku

viipyvä makeus

maun tehostaminenvälitön makeus

välitön kitkeryys

sukraloosi sakkaroosi sukraloosi-asesulfaami

na on 450–950 riippuen kon-sentraatiosta, lämpötilasta ja pH:sta. Myös muut elintarvik-keissa olevat ainesosat, kuten aromit, voivat vaikuttaa sukra-loosin antamaan makeutusvai-kutukseen.

Yhteisvaikutus muiden ma-keuttajien kanssa muuttaa suk-raloosin makuprofiilia entistä lä-hemmäs sakkaroosia. Esimer-kiksi yhdessä asesulfaamin kanssa sukraloosin makeuden viipyvä tuntu pienenee ja asesul-faamille tyypillinen kitkerä jälki-maku peittyy.

Sokerialkoholit ja sokerit (ksy-litoli, erytritoli, isomalti, fruktoo-si) parantavat sukraloosin ma-kua ja suutuntumaa. Sukraloo-silla on myös synergistinen vai-kutus yhdessä eräiden makeut-

tajien kanssa. Esimerkiksi sukra-loosi-asesulfaami -seos (65:35, pH 3) antaa 45 % synergian ma-keutusvaikutuksen.

Elimistössä sukraloosi ei hyd-rolysoidu, eivätkä sen kloorisi-dokset aukea. Noin 85 % siitä poistuu elimistöstä ulosteen mukana. Loput 15 % imeytyy suolistosta ja poistuu elimistös-tä virtsan mukana.

Thomas J. Strackproduct ManagerInnoSweet GmbHthomas.strack@innosweet.de

Jaakko HannikainenmyyntipäällikköLabnet Oyjaakko.hannikainen@rake.fi

Lisätietoja: www.innosweet.de, www.labnet.fi

Kehittyvä Elintarvike 4•06 33

Uusi ristisilloittava entsyymi maito- ja lihasovellutuksiinVTT:n koordinoimassa EU­ projektissa (EU­�ROSSENZ) on löydetty ja karakterisoi­tu uusi ristisilloittava ent­syymi, tyrosinaasi. Edelleen Tekes ­projektissa (�OMO) on kehitetty entsyymin käyttösovellutuksia mm. maito­ ja lihatuotteille.

n Tyrosinaasi kuuluu oksidaa-seihin ja hapettaa proteiinissa tyrosiini-aminohappotähteen ki-noniksi, joka voi edelleen reagoi-da ei-entsymaattisesti kysteiini- (cys), tyrosiini (tyr)- ja lysiini (lys)-aminohappotähteiden kanssa muodostaen joko tyr-tyr-, tyr-cys- tai tyr-lys-sidoksia prote-iiniketjujen välille.

Tyrosinaasi pystyy muodosta-maan ristisidoksia pastöroidun maidon proteiineihin ja se sovel-tuu erityisen hyvin rasvattomien hapantuotteiden valmistukseen.

Pastöroidusta maidosta ha-pattamalla valmistetun tuotteen kiinteyttä voitiin huomattavasti parantaa tyrosinaasin avulla (kuva 2). Tyrosinaasi vähensi myös merkittävästi näytteen pin-taan irronneen nesteen määrää (kuva 3).

Lihavalmisteiden mehukkuus säilyy

Transglutaminaasin tähän men-nessä käyttökelpoisin ja menes-tyksellisin sovellus lihapuolella on ollut jo vuosien ajan vähem-piarvoisten tuoreiden lihanpa-lasten kiinniliimaus pihvilihaksi. Entsyymin avulla syntyvät pysy-vät sidokset takaavat sen, ettei-vät lihan palaset irtoa toisistaan pihviä pannulla paistettaessa.

Transglutaminaasin tehok-kuus rakenteen parantajana makkara- ja kinkkutyyppisissä tuotteissa on myös kiistatta to-distettu monin tieteellisin ja tuo-tekehitystutkimuksin. Entsyymin haittapuolena on kuitenkin usein ollut vedensidontaa (tuotteen mehukkuutta) heikentävä vaiku-tus erityisesti silloin, kun suola-pitoisuus on alhainen.

Vaikka uusi proteiineja ristisi-tova tyrosinaasi vaikuttaa lihas-

sa samoihin proteiineihin kuin transglutaminaasi, sen vaikutuk-set vedensidontaominaisuuksiin näyttäisivät olevan erilaiset. La-boratorio-olosuhteissa tyro-sinaasilla on pystytty paranta-maan broilerinlihasta valmiste-tun heikkorakenteisen, keitto-kinkkutyyppisen tuotteen raken-netta aivan kuten transglutami-naasillakin, mutta heikentämät-tä sen vedensidontaa.

Tutkimus jatkuu

Entsyymiavusteinen rakenne-ominaisuuksien parantaminen, sekä tutkimus että tuotekehitys, on näihin päiviin saakka keskit-tynyt suurelta osin transglutami-naasin ympärille. Tyrosinaasin proteiinia ristisitova ominaisuus

on tiedetty jo vuosikymmenet, mutta sen sovellustutkimusta on rajoittanut se, että entsyymi on ollut ja on edelleen kaupallisesti saatavilla vain tutkimuskäyttöön ja kalliilla hinnalla.

Tyrosinaasin sovellustutkimus proteiinipitoisten elintarvikkei-den rakenteen parantajana on vasta alkuvaiheessa VTT:llä, mutta myös kansainvälisesti. VTT:llä tutkimusta on tehty omal-la, eräästä filamenttihomeesta eristetyllä ja puhdistetulla tyro-sinaasientsyymillä.

Jatkotutkimuksissa tullaan keskittymään ilmavien (kevei-den) maito-, liha- ja viljatuottei-den rakenteen parantamiseen ja aivan uusien rakenteiden kehit-tämiseen. Tietoa tarvitaan myös

Kuva 2. Pastöroidusta maidosta ke-miallisesti hapattamalla valmistet-tujen näytteiden kovuus. Näytteet: No enzyme = ilman entsyymiä, TG = transglutaminaasi mukana, TYR = tyrosinaasi mukana

62 73

323

0

50

100

150

200

250

300

350

400

No enzyme TG TYR

Max. co

mp

ressio

n f

orc

e [

g]

7.3

0.0

6.6

0

2

4

6

8

10

No enzyme TG TYR

Rele

ased

liq

uid

[%

]

HO

CH2

CHCOOHNH2

HO

CH2

CHCOOHNH2

HO CH2

CHCOOHNH2

O

O

L-Tyrosine L-Dopa Dopa-quinone

62 73

323

0

50

100

150

200

250

300

350

400

No enzyme TG TYR

Max. co

mp

ressio

n f

orc

e [

g]

7.3

0.0

6.6

0

2

4

6

8

10

No enzyme TG TYR

Rele

ased

liq

uid

[%

]

HO

CH2

CHCOOHNH2

HO

CH2

CHCOOHNH2

HO CH2

CHCOOHNH2

O

O

L-Tyrosine L-Dopa Dopa-quinone

62 73

323

0

50

100

150

200

250

300

350

400

No enzyme TG TYR

Max. co

mp

ressio

n f

orc

e [

g]

7.3

0.0

6.6

0

2

4

6

8

10

No enzyme TG TYR

Re

lea

se

d l

iqu

id [

%]

HO

CH2

CHCOOHNH2

HO

CH2

CHCOOHNH2

HO CH2

CHCOOHNH2

O

O

L-Tyrosine L-Dopa Dopa-quinone

Kuva 1. Tyrosiinin hapettuminen tyrosinaasilla (Lerch et al., 1988).

Kuva 3. Vapautuneen nesteen mää-rä maitotuotteesta yön yli +4 ˚C:ssa seisotuksen jälkeen.Näytteet: no-enzyme = ei entsyymiä, TG = transglutaminaasin kanssa, TYR = tyrosinaasin kanssa.

entsyymin vaikutuksesta tuot-teen makuominaisuuksiin.

Karin Autio johtava tutkija VTTkarin.autio@vtt.fi

Raija Lanttoerikoistutkija VTT

Martina Lille tutkija VTT

Kirjallisuutta:• Lerch, K. (1��83) Neurospora tyrosinase: structural, spectroscopic and catalytic properties, Mol. �ell. Biochem. 52(2): 125­138.

Kehittyvä Elintarvike 4•0634

Täsmäteknologia marssii meijeriprosesseihin

n Pastöroinnin rinnalle, ”avuksi” ja vaihtoehdoiksi, ovat nousseet baktofugaatio, mikrosuodatus (MF) sekä ns. ”hurdle technolo-gy”.

Baktofugaatiota ja MF:tä käy-tetään juustonvalmistuksessa. Niiden ansiosta mm. nitraatin käytöstä on voitu luopua. MF on myös osa ESL-maitojen (Exten-ded Shelf Life) valmistusproses-sia, jolla voidaan vähentää bak-teerien ja itiöiden määrää kuori-tun maidon osassa. MF:tä käyte-tään myös heraproteiinien puh-distamisprosesseissa, juuston suolavesien puhdistamisessa, rasvan erottamisessa juustohe-rasta (WPI) ja kaseiinimisellien konsentroinnissa.

Hurdle technology on pitkälle viety hygienian, valmistuksen ja kylmäketjun hallintajärjestelmä. Siinä tuotteen mikrobiologinen laatu varmistetaan usean eri te-kijän avulla. Näillä tekijöillä on usein synergistisiä, toisiaan vah-vistavia vaikutuksia. Hurdle technology mahdollistaa tuottei-den valmistuksen ilman lämpö-käsittelyjä. Se on käytössä lähin-nä maissa, joissa halutaan val-mistaa perinteisiä juustoja ilman lämpökäsiteltyjä maitoja.

Entsyymeillä räätälöityjä tuotteita

Meijeriteollisuus on käyttänyt entsyymejä jo vuosisatojen ajan. Kymosiinin avulla maito saadaan juoksettumaan juustonvalmis-tuksessa. Entsyymejä on myös

mikrobeissa, joita käytetään ha-panmaitovalmisteiden ja juusto-jen valmistuksessa.

Tänä päivänä haetaan suoria, hallittuja entsyymisovelluksia tuotteisiin. Suomi on yksi johtavia maidon hiilihydraattien ja proteii-nien uusien teollisten prosessien kehittäjiä. Kuluttajat tuntevat hy-vin HYLA®- ja INTO®-tuotteet, joissa maidon laktoosi on pilkottu laktaasi-entsyymillä. Nämä vähä-laktoosiset tuotteet soveltuvat laktoosi-intoleranteille.

Uusimpana laktoosi-intoleran-teille kehitettynä tuotteena markkinoille on tullut laktoosi-ton maitojuoma, jota Valio val-mistaa patentoimallaan mene-telmällään. Menetelmässä mai-don laktoosi poistetaan tuot-teesta kromatografisesti. Tuote pastöroidaan korkeassa lämpö-tilassa ja pakataan aseptisesti, joka pidentää tuotteen säilyvyyt-tä vähintään 16 vuorokauteen.

Uusina prosesseina ovat tul-leet maitoproteiinien hydrolyy-sit. Maidon proteiinien peptideil-lä on lukuisia positiivisia, bioak-tiivisia ominaisuuksia ja nämä saadaan esiin entsyymihydro-lyyseillä. Teollisissa prosesseis-sa peptidit muodostuvat mikro-bien vaikutuksesta.

Tunnetuin markkinoilla oleva maitoproteiinipeptidi-tuote on Valion valmistama Evolus -juo-ma. Se vaikuttaa edullisesti ve-renpaineeseen. Vaikutus perus-tuu mm. kahteen tripeptidiin (IPP ja VPP, isoleusiini-proliini-

proliini ja valiini-proliini-proliini). Näitä peptidejä syntyy erityisesti maidon β-kaseiinista Lactobacil-lus helveticus LBK-16H-kannalla fermentoitaessa. Bioaktiivisia peptidejä löytyy myös muista hapanmaitotuotteista, kuten juustoista. Tutkimus niiden ym-pärillä on vilkasta maailmanlaa-juisesti.

Ristisilloittavia (crosslinking) entsyymejä voidaan käyttää mm. vähärasvaisten jogurttien raken-teen parantamiseksi. Mielenkiin-non kohteena on ollut erityisesti transglutaminaasi (TG). Monet maidon proteiinit, kuten kaseii-nit, α-laktalbumiini ja β-laktog-lobuliini, ovat hyviä substraatte-ja TG cross-linking käsittelylle. TG -käsitellyt geelit omaavat useita lupaavia ominaisuuksia mm. geelinmuodostuskyvyn, lämpökäsittelyn ja synereesin suhteen. Lähitulevaisuus tuonee TG -tuotteita markkinoille, mikäli lainsäädäntö ei ole esteenä.

Juustoheralle uusia käyttökohteita

MF-teknologiat (microfiltration) yhdistettynä UF-prosessiin (ult-rasuodatus) antavat mahdolli-suudet tuottaa natiiveja kaseii-ni- ja heraproteiinifraktioita. Tek-nologia mahdollistaa mm. ka-seiinimisellien konsentroinnin ja niiden käytön natiivissa muo-dossa juustomaidon vakiointiin. Natiivilla heraproteiinijakeella on myös monia hyviä toiminnal-lisia ominaisuuksia verrattuna

perinteisiin WPC-jauheisiin (whey protein concentrate).

Juustohera on juustonvalmis-tuksen sivutuote, mutta se sisäl-tää maidon arvokkaimmat pro-teiinit, heraproteiinit. Perintei-sesti heraproteiinit on saatu tal-teen lämpökäsittelyllä ja suodat-tamalla. Valtaosa nykyisin käy-tössä olevista teknologioista pe-rustuu pääasiassa kalvosuoda-tukseen. Suodatusmenetelminä käytetään ultrasuodatusta (UF), nanosuodatusta (NF) ja kään-teisosmoosia (RO).

Uusimpina teknologioina ovat nousemassa kromatografiset menetelmät, esim. ioninvaihto-kromatografia (IXC). IXC mahdol-listaa heran pääproteiinien α-lak-talbumiinin ja β-laktoglobuliinin erottamisen toisistaan. Myös lak-toferriinin ja muiden heraproteii-nien erottaminen on mahdollista IXC-tekniikalla. Laktoferriiniä eris-tetään kromatografisesti Japanis-sa, USA:ssa ja Euroopassa. Kro-matografiaa voidaan käyttää myös hyväksi termimaidon im-munoglobuliinien eristämisessä.

Jäätelön rakenne pehmeämmäksi

Perinteisesti jäätelö on valmis-tettu jäähdytetyn pintakaapijan (vispari) avulla. Markkinoilla on myös uudentyyppisiä teollisia jäätelönvalmistuslaitteita. Näis-sä pintakaapija on korvattu ekstruuderilla, joka on jäähdy-tetty vielä alhaisempaan lämpö-tilaan kuin pintakaapija.ee

ma

TK

uva

Yrjö

Tuu

nane

n/M

TT:n

ark

isto

Meijeriteollisuuden prosessien perustana ovat pitkään olleet ja yhä ovat pastörointi, separointi ja homogenointi. Näiden rinnalle on kuitenkin noussut uusia prosesseja, jotka mahdol­listavat yhä pidemmälle jalostettujen, fraktioitujen ja kon­sentroitujen tuotteiden valmistuksen.

Kehittyvä Elintarvike 4•06 35

Alhaisempi lämpötila mahdollistaa pienempien jääki-teiden muodostumisen jäätelöön ja jäätelön rakenne on muutenkin tasaisempi. Tämän lisäksi prosessissa ei tarvi-ta enää jäädytystunnelia jäätelön jäädyttämiseen.

Meijerianalytiikka kehittyy

Mikrobibiotekniikan paljon huomiota saanut erikoisalue, metabolisten ominaisuuksien muokkaaminen geenitek-nologisin menetelmin, ei sinällään vielä ole ottanut jalan-sijaa suoranaisesti prosessissa, ellei oteta huomioon geenitekniikka hyväksikäyttäen tuotettuja juoksetteita juustonvalmistuksessa.

Mikrobibiotekniikkaa käytetään kuitenkin merkittäväs-sä määrin tuotekehityksessä ja mikrobiologisten proses-sien valvonnassa. Tänä päivänä on mahdollista selvittää prosesseissa käytetyt kannat, tyypittää niiden ominai-suudet ja seurata, että halutut kannat ovat prosesseissa ja ne toimivat halutulla tavalla.

Tuomo Tupaselaryhmäpäällikkö MTT/Biotekniikka- ja elintarviketutkimustuomo.tupasela@mtt.fi

Lähteet:• IDF Bulletin 374/2002. New processing technologies for the future.• IDF Bulletin 38��/2004. Advances in Fractionation and Separation: Processes for Novel Dairy Applications.

Interroll osti rumpumoottorivalmistaja BDL:n

rinteisiin käyttölaitteisiin verrattuna 30 % pienempi, ja niiden melutaso on alhainen.

BDL on kehittänyt, suunnitellut ja val-mistanut rumpumoottoreita vuodesta 1980 alkaen Wassenbergin päätehtaal-laan. BDL-ryhmään kuuluvat myös ty-täryhtiöt Tanskassa, Isossa-Britannias-sa, Ruotsissa ja Etelä-Afrikassa, ja yh-tiöllä on vähemmistöosakkuuksia Rans-kassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1959 perustetun Interrollin pal-veluksessa on nykyään yli 1 200 työnte-kijää 27 yrityksessä.

Lisätietoja: Interroll Nordic A/S, Mikael Jordas, p. (0��) 54 ��4 ��4 00.(0��) 54 ��4 ��4 00.

Sveitsiläinen Interroll Holding AG on os-tanut saksalaisen rumpumoottorival-mistaja BDL Maschinenbau GmbH:n. Kaupan myötä Interrollin toiminta vah-vistuu BDL:n tehokkailla rumpumootto-reilla sekä asiantuntijatiedolla. Interrol-ryhmä on maailman johtava kuljetin-komponenttien ja kappaletavaran kul-jetinmoduulien valmistaja.

Interroll Holding AG:n pääjohtajan Paul Zumbühlin mukaan Interroll voi yhdessä BDL:n kanssa hyödyntää kaik-ki rumpumoottoreiden sovellusmahdol-lisuudet kokovälillä 80–230 mm. Kau-pan kasvumahdollisuudet ovat suuret mm. Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Itä-Eu-roopassa..

Saksan Wassenbergissä sijaitseva BDL:n osaamiskeskus johtaa elintarvik-keiden työstöön ja teollisuuden sovel-luksiin käytettävien rumpumoottorien tuotantolinjaa. Kööpenhaminan osaa-miskeskus keskittyy jatkossa kassa-pöytiä ja kevyitä teollisuuden sovelluk-sia varten tarkoitettuihin polymeeri-planeettavaihteistoilla varustettuihin rumpumoottoreihin. Interrollin osaa-miskeskukset ovat kukin vastuussa maailmanlaajuisesti yhdestä tuoteryh-mästä.

BDL:n rumpumoottorit ovat tehok-kaita yksikomponenttisia käyttöjä, joi-den suojausluokka on IP66/67. Rum-pumoottorien rakenne on kompakti (ti-laa säästävä), energiankulutus on pe-

Cerestar Finland Oy:stä Cargill Nordic OyCerestar Finland Oy:n nimi muuttui 1.6.2006 alkaen Cargill Nordic Oy:ksi. Cargill Inc. osti Cerestarin vuonna 2002. Neljän vuoden siirtymävaihe on viety päätökseen ja Cerestar -brandi on su-lautettu Cargill -brandiin. C*-tuotemerk-ki tulee edelleen olemaan käytössä.

Vuonna 1865 perustettu Cargill työl-listää 142 000 henkilöä 61 maassa. Car-gillin strategian mukaisesti yritys sitou-tuu hyödyntämään maailmanlaajuisia resurssejaan, osaamistaan ja kokemus-taan asiakkaidensa ja yhteistyökump-paneidensa menestykseksi.

Huhtikuussa 2006 Cargill osti Degus-san elintarvikeliiketoiminnot saatuaan siihen EU:n ja USA:n viranomaishyväk-synnät. Yritysostolla Cargill osoittaa si-toutumisensa elintarvikeliiketoimin-tansa kehittämiseen. Hankinta vahvis-taa Cargillin johtavaa asemaa erikoisai-nesosamarkkinoilla ja laajentaa yrityk-

sen tutkimus-, tuotekehitys- ja sovel-lusosaamista sekä teknistä asiantunte-musta. Yritysosto laajentaa Cargillin re-sursseja toteuttaa tuotekehitysprojek-teja yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Cargillin tuotevalikoima kattaa nyt täydellisen raaka-ainevalikoiman sisäl-täen rakenneparanteet (mm. tärkkelyk-set, hydrokolloidit, lesitiinit ja soijapro-teiinit) ainesosajärjestelmät (mm. se-okset ja Bigarde-hapatteet) ja ma-keuttajat (mm. dekstroosi, glukoosisii-rapit, erikoissokerit ja polyolit) sekä aromit. Laajan valikoiman markkinoimi-seksi on perustettu yksiköt Cargill Tex-turizing Solutions, Cargill Sweetness Solutions ja Cargill Flavor Systems.

Lisätietoa antavat myyntijohtaja Jan­Olof Holm, puh.020 7558 376 ja tuotepäällikkö Kristina Krogius, puh.020 7558 372, www.cargill.com

Uusilla teknologioilla laadukkaampia tuotteitan Mitä kuluttajat haluavat tänään ja huomenna nauttimien-sa elintarvikkeiden laadulta? Pääsääntöisesti kolmea pääte-kijää, jotka ovat hyvä maku ja rakenne sekä hyviä ravitse-muksellisia ominaisuuksia. Tärkeinä tavoitteina uusilla pro-sesseilla onkin maun ja rakenteen parantaminen edelleen sekä ravitsemuksellisten ominaisuuksien kehittäminen.

Maidon kohdalla prosessit kohdistuvat luonnollisesti pro-teiineihin, rasvaan, laktoosiin ja kivennäis- ja hivenaineisiin. Mikrosuodatus, baktofugaatio, hurdle technology korkea-painetekniikka, entsymaattiset hydrolyysit, entsyymeillä tehtävä ristisilloitus (crosslinking), kromatografia, membraa-niteknologia, ekstruuderi jäätelönvalmistuksessa ja mikrobi-biotekniikka ovat teknologioita, jotka ovat osa uusien tuot-teiden kehittämistä.

Muutamat teknologioista odottavat edelleen tulemistaan meijeriteollisiksi prosesseiksi ja osaa niistä jo käytetään tuo-tannossa. Muun muassa korkeapainetekniikka ei ole vielä vallannut alaa meijeriteollisuudessa siitä huolimatta, että sitä käytetään jo jossain määrin muille elintarvikkeille, kuten hedelmävalmisteille. Pääsyynä lienee teknologian korkea hinta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan meijeriprosesseihin? Mit-kä uudet teknologiat valtaavat jalansijaa? Tulevaisuuden ar-viointi on aina riski. Näillä näkymin voi kuitenkin sanoa, että maun hallinnassa ja kehittämisessä mikrobien molekyylibio-logian ja entsyymiteknologian hyödyntäminen tulee lisään-tymään.

Ravitsemuksessa uudet erotusteknologiat ja hallitut ent-syymien käytöt tulevat kasvamaan. Tuotteiden säilyvyydessä tullaan käyttämään yhä enemmän ei-termaalisia menetel-miä. Pakkaustekniikka ja pakkausmuodot saavat uusia muo-toja.

Tulevaisuuden elintarvikkeet tulevat näillä näkymin mais-tumaan yhä paremmilta ja niiden ravitsemukselliset ominai-suudet ovat yhä hallitumpia ja räätälöityjä.

Tuomo Tupasela

Kommentti

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•063�

Entsyymien vaikutukset mehu- ja antosyaanisaantoihin

mustikkamehun puristuksessa

(Buchert et al. 2005. J. Sci Food Agric. 85:2548-2556)

Mehusaanto

90

95

100

105

110

115

120

125

Ref

.

Pec

tinex

Ultr

a SP-L

Pec

tinex

Sm

ash

Pec

tinex

BE-3

L

Biope

ctinas

e CCM

Ref

. (Eco

nase

)

Eco

nase

CE

Saan

to (

%)

Antosyanidiiniglykosidit mehussa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Ref

.

Pec

tinex

Ultr

a SP-L

Pec

tinex

Sm

ash

Pec

tinex

BE-3

L

Biope

ctinas

e CCM

Ref

.(Eco

nase

)

Eco

nase

CE

Pit

ois

uu

s m

eh

ussa (

mg

/kg

) Tunnistamattomat

Arabinosidit

Glukosidit

Galaktosidit

Terveellisempiä marjamehuja uusilla tekniikoillaEntsyymit, ultraääni ja nii­den yhdistelmät ovat lu­paavia keinoja entistä laa­dukkaampien marjamehu­jen valmistamiseksi.

n Kiinnostus marjojen ja marja-komponenttien käyttöön elintar-vikkeiden raaka-aineina on li-sääntynyt voimakkaasti, kun tie-toisuus marjojen sisältämistä bioaktiivisista yhdisteistä ja nii-den positiivista terveysvaikutuk-sista on kasvanut.

Marjojen käytössä näkyvät sa-mat trendit kuin hedelmillä: ja-lostettujen ja helppokäyttöisten tuotteiden, kuten juomien, ky-syntä kasvaa. Helppokäyttöisyy-den lisäksi tuotteissa pitäisi olla mukana kaikki marjojen terveel-liset yhdisteet. Tuotteiden val-mistuksen on kuitenkin oltava myös taloudellisesti kannatta-vaa, jolloin prosesseilta odote-taan korkeita saantoja ja vähäi-siä sivuvirtoja.

VTT on kehittänyt yhteistyös-sä Kuopion yliopiston kanssa ko-timaisten marjojen entsyymi-avusteista prosessointia ja tutki-nut uusien tekniikoiden hyödyn-tämistä entistä terveellisempien mehujen valmistamiseksi. Tutki-

muksissa on vertailtu kaupallis-ten entsyymivalmisteiden vaiku-tuksia mustikan, mustaherukan, puolukan, karpalon ja marjatuo-mipihlajan mehusaantoon ja fe-noliyhdisteiden uuttumiseen mehuun. Suurtehoultraäänen mahdollisuuksia puristuksen te-hostamiseksi on tutkittu mustik-ka- ja mustaherukkamehun val-mistuksessa.

Entsyymit vaikuttavat saantoon ja laatuun

Mehujen valmistuksessa entsyy-mien käyttö on vakiintunutta. Kaupallisten entsyymivalmistei-den avulla hajotetaan marjojen soluseinien rakennetta eli pää-asiassa pektiiniä ja vapautetaan mehu marjoista. Mehusaannot paranevat kymmeniä prosentte-ja. Mehun puristukseen markki-noitujen entsyymivalmisteiden välillä ei ole suuria eroja, jos nii-tä verrataan pelkästään mehu-saantojen perusteella.

Mehujen prosessoinnissa ei ole kuitenkaan kiinnitetty huo-miota siihen, että puristuksessa käytetty entsyymivalmiste vai-kuttaa erilaisten marjan sisältä-mien bioaktiivisten yhdisteiden vapautumiseen ja stabiilisuu-teen.

Mustikassa ja mustaherukas-sa, kuten muissakin tummissa ja punaisissa marjoissa, kiinnosta-vimmat bioaktiiviset yhdisteet ovat antosyaaneja. Antosyaanit ovat värillisiä fenoliyhdisteitä, flavonoideja, jotka kemiallisesti rakentuvat fenoliryhmästä ja sii-hen liittyneestä sokeriyksiköstä. Marjojen antosyaanikoostumus vaihtelee marjalajeittain.

Entsyymin valintaan kiinnitettävä huomiota

Mehun puristuksessa käytetty-jen kaupallisten entsyymivalmis-teiden pääkomponentit ovat so-luseiniä rikkovia pektinaaseja, kuten polygalakturonaasia ja pektiinilyaasia. Entsyymivalmis-teet sisältävät lähes aina myös sivuaktiivisuuksina muita glyko-sidaaseja, kuten α-arabinosi-daasia, β-galaktosidaasia ja β-glukosidaasia. Ne saattavat hei-kentää esim. antosyaanien sta-

biilisuutta joidenkin marjojen kohdalla.

Nämä sivuaktiivisuudet voivat irrottaa antosyaanin sokeriyksi-kön, ja hajoamisen seurauksena muodostunut yhdiste on epästa-biilimpi kuin alkuperäinen anto-syaani. Tästä seuraa mehun vä-rin ja bioaktiivisuuden vähene-minen. Puristuksessa käytettävä entsyymivalmiste pitäisikin aina valita marjakohtaisesti, ja sopi-van valmisteen löytämiseksi sen sivuaktiivisuuksien tulisi olla tie-dossa.

Mehun puristuksessa mehu-saannot sekä antosyaani- ja mui-den fenolien saannot vaihtelevat marjakohtaisesti (kuva). Esimer-kiksi mustaherukka on vaikeam-min puristettava kuin mustikka, ja sen käsittelyssä joudutaan käyttämään korkeampia entsyy-miannostuksia. Oikealla entsyy-mivalinnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi fenolisaantoihin

Kuva. Entsyymien vaikutukset mehu- ja antosyaanisaantoihin mustikkamehun puristuksessa.

Kuv

a Ra

ija A

hven

aine

n­Ra

ntal

a

Marja-klusteri toteutetaan osin ulkopuolisena toimeksiantona.

Kehittyvä Elintarvike 4•06 37

Taste of the Future –Quest International aromit

Niemenkatu 18, PL 22, 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.biofincon.fi

sekä minimoida näiden yhdistei-den hajoaminen.

Yleisesti voidaan sanoa, että entsyymit myös lisäävät mehun antimikrobisia ominaisuuksia tiettyjä patogeenisia bakteereita vastaan (Staphylococcus aureus ja Salmonella) ja parantavat me-hun antioksidatiivisia ominai-suuksia. Vaikutukset ovat kui-tenkin marja- ja entsyymikohtai-sia.

Suurtehoultraääni lupaava uusi tekniikka

Ultraäänivärähtelyt ovat akusti-sia aaltoja, joiden taajuus on ih-misen kuuloalueen yläpuolella. Suurtehoultraäänellä tarkoite-taan suuren tehon matalataa-juista ultraääntä, joka etenee vä-liaineessa aiheuttaen paine-ero-ja, akustista virtausta ja kavitaa-tiota. Bio- ja elintarviketeollisuu-den prosesseissa suuritehoista ultraääntä käytetään mm. kasvi- ja mikrobiperäisten aineiden uuttoon sekä kemiallisten ja fy-sikaalisten reaktioiden nopeut-tamiseen.

Suurtehoultraääni näyttää lu-paavalta uudelta tekniikalta, jol-la voidaan edelleen lisätä ent-syymeillä saatavaa hyötyä mar-jamehujen valmistuksessa. Kos-ka marjat sisältävät runsaasti pektiiniä, paras tulos saadaan, kun marjamassa ensin käsitel-

lään pektinaasia sisältävällä ent-syymivalmisteella ja vasta sen jälkeen tehdään ultraäänikäsit-tely. Ultraäänikäsittelyä käyttä-mällä entsyymiannostusta voi-daan pienentää marjasta riippu-en jopa sadanteen osaan saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Suurtehoultraäänen vaikutus-mekanismeja ei tunneta, mutta niitä on todennäköisesti useita. Ultraäänen on todettu mm. akti-voivan pektinaasin toimintaa. Kavitaatio myös todennäköisesti rikkoo osaltaan soluseiniä ja va-pauttaa niihin sitoutuneita yh-disteitä mehuun. Fenoliyhdis-teet ovat voimakkaasti sitoutu-neet marjan soluseiniin. On ta-vallista, että 50 % marjan anto-syaaneista jää puristekakkuun, kun entsyymejä ei käytetä. Kak-kuun jäävien antosyaanien osuus vähenee noin kolmannek-seen entsyymien avulla ja edel-leen pienenee, kun puristukseen lisätään suurtehoultraäänikäsit-tely.

Edellä mainitut tulokset on saatu laboratoriomittakaavan kokeissa, ja ne ovat suuntaa an-tavia teollisia prosesseja ajatel-len.

Mirja MokkilaAsiakaspäällikköVTTmirja.mokkila@vtt.fi

Pakkaukset & logistiikka

Kehittyvä Elintarvike

-teemanumero ilmestyy 3.11.2006

Varaa ilmoitustilasi 3.10. mennessä:Infoteam Oy puh. (09) 44 1133 infoteam@infoteam.fi

Lehtiä alennuksella opetukseen ja koulutukseen!

• Tarvitsetko Kehittyvä Elintarvike -lehtiä opetus- tai koulutuskäyttöön isomman nipun kerralla?

• Nyt lehtiä saa alehintaan nippuina, kun tilaat vähintään 10 kappaletta: 1 euro/kpl + postitus-kulut.

• Vanhempiakin numeroita on vielä saatavana jonkin verran.

Tilauksen voi laittaa toimitukseen sähköpostiosoitteella toimitus@ke-lehti.ets.fi. Kerro, kuinka monta lehteä ja mitä numeroa tarvitset, kenelle ja mihin osoitteeseen leh-det postitetaan, ja mikä on laskutusosoite. Laita mukaan myös tilaajan yhteystiedot.

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•063�

Uudenlainen kuivauslaitteisto sienisadon hyödyntämiseen

joka säilyy huonosti ja rikkoutuu helposti. Kuivauksen on tapah-duttava tasaisesti ja nopeasti. Tämä saadaan aikaan kuivaus-menetelmällä, jossa lauhdekui-vaustekniikassa käytetään apu-na infrapuna-aaltoja.

Bio- ja elintarviketekniikan la-boratorioon on rakennettu kui-vauslaitteisto, joka on suunnitel-tu sienten ympärivuotiseen kui-vaukseen. Tasainen kuivuminen saadaan aikaan erikoisrakentei-sella kuivausrummulla, jossa sienet sekoittuvat kuivauksen aikana hitaassa pyörimisliik-keessä. Sienet eivät rikkoonnu kuivauksessa, koska kuivatta-van materiaalin liikkumista pyö-rivässä rummussa ohjataan kui-vausrummun sisärakenteella.

Kuivauslaitteiston ilmankier-tojärjestelmän avulla pakastet-tujen sienten kuivaus tapahtuu normaalissa ilmanpaineessa pakkaskuivaustekniikalla. Sie-net kuivataan jäisinä jäähdyte-tyllä ilmalla tiettyyn, haluttuun vesipitoisuuteen, minkä jälkeen kuivausta jatketaan lämmitetyllä ilmalla haluttuun lopputuotteen vesipitoisuuteen.

Pakastettujen sienten kuivu-misaika on 1–2 vuorokautta. No-pea kuivuminen perustuu infra-puna-aaltojen kuivattavaan vai-

kutukseen. Kuivauksessa läm-pösäteily (aallonpituus < 10 mm) kohdistetaan mahdollisimman tasaisesti kuivattavaan materi-aaliin. Tämä saadaan aikaan pyörivällä kuivausrummulla, jossa samanaikaisesti sääde-tään lämpötilaa ja kosteutta au-tomaattisen kuivausohjelman avulla.

Kuivaus normaalissa ilman-paineessa vaatii kuivausteknii-kan hallinnan lisäksi sienen ra-kenteen ja lämpötilan vaikutuk-sen ymmärtämistä. Työ tehtiin-kin elintarvikealan ja automaatio-tekniikan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä. Lop-putuloksena saatiin kuivia sieni-partikkeleita ja hyvä käsitys elin-tarvikealan laitetekniikan vaati-mustasosta, erityisesti kuivaus-tekniikan mahdollisuuksista elintarvikeraaka-aineen valmis-tuksessa.

Sienistä saadaan kevyttä ja maukasta ruokaa

Tulevaisuudessa suuntaudutaan yhä kevyempään ruokavalioon. Elintarviketeollisuuden haastee-na on kehittää kevyempiä, mutta maukkaita tuotteita. Vähäener-giset ja maukkaat sienet sopivat hyvin tähän tarkoitukseen.

Lihavia on eniten yli 55-vuoti-aissa, ikäryhmässä, jolla luuston heikkeneminen yleistyy. Koska sienissä on myös luun rakennet-ta vahvistavia ainesosia, voisi sienipitoinen ruokavalio ehkäis-tä myös osteoporoosin kehitty-mistä.

Kotimaisten metsäsienien saa-minen laajasti kuluttajien käyt-töön edellyttää maukkaiden sie-nituotteiden kehittämistä eri elintarviketeollisuuden aloilla, tuoreiden sienten teollista pro-sessointia ja esimerkiksi tehok-kaan ja ympärivuoden toimin-nassa olevan kuivauslaitoksen rakentamisen. Kuivaamalla sie-nen aromiaineet tiivistyvät. Sa-malla saadaan säilyvää ja tasa-laatuista sieniraaka-ainetta suurtalouksien tarpeeseen.

Riitta LehtinenElintarviketekniikan yliopettaja, TkLEVTEK-ammattikorkeakouluriitta.lehtinen@evtek.fi

Kirsti PääkkönenTutkija, ETTEVTEK-ammattikorkeakoulukirsti.paakkonen@evtek.fi

Sienikuivurin rakenne ja toimintaperiaate on esitetty seuraavissa insinööritöissä:• Juhani Hautamäki: Sienten kuivurin prototyyppi (Hyödyllisyysmalli No 6723). EVTEK­ammattikorkeakoulu, Automaatiotekniikka 2005.• Sami Hämäläinen: Normaalissa ilmanpaineessa toimivan pakkaskuivaimen automatisointi. EVTEK­ ammattikorkeakoulu, Automaatiotekniikka 2006.

Kuivatut sienet ovat keveitä ja mahtuvat pieneen tilaan.

Kuivurilaitteiston kaaviokuva.

Uudentyyppisellä sienten kuivauslaitteistolla saadaan aikaan tasainen kuivumi­nen. Sienet sekoittuvat kuivauksen aikana erikois­rakenteisessa kuivausrum­mussa hitaassa pyörimis­liikkeessä. Laitteisto kehi­tettiin EVTEK­ammattikor­keakoulun bio­ ja elintarvi­ketekniikan laboratoriossa.

n EVTEK-ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikka käyn-nisti keväällä 2004 maa- ja met-sätalousministeriön rahoittama-na sienten kuivausmenetelmän kehittämiseen tähtäävän kaksi-vuotisen hankkeen. Tavoitteena on saada metsäsienet teollises-sa mittakaavassa kotimaisten elintarvikkeiden raaka-aineeksi. Sienten kuivaustekniikkaa kehit-tämällä etsitään sienialan yritys-ten mahdollisuuksia valmistaa erikoistuotteita, laajentaa ny-kyistä tuotevalikoimaansa ja harjoittaa ympärivuotista jatko-jalostustoimintaa.

Nopea kuivuminen perustuu infrapuna-aaltoihin

Sienet ovat suurina määrinä vai-keasti kuivattava raaka-aine,

Kuv

a Ev

tek

Kehittyvä Elintarvike 4•06 3�

Päijät-Hämeessä koko viljaketjun kattava klusteri

len logistiikka, liikennejärjeste-lyt ja tieyhteydet ovat klusterin yrityksille erityisen tärkeitä teki-jöitä.

Konkreettista toimintaa

Selvityksen pohjalta perustettiin kolme toimikuntaa, jotka ovat jatkaneet alueensa toiminnan selvittämistä ja kehittämistä. Toimikunnat ovat viljely- ja raa-ka-aine-, biosivujae- sekä ima-go- ja matkailutoimikunta.

Viljely- ja raaka-ainetoimikun-ta on perustanut Viljaklubin, jon-ka tavoitteena on lisätä avointa keskustelua ja yhteistyötä viljeli-jöiden ja jalostavan teollisuuden keskuudessa.

Biosivujaetoimikunnan toi-minta on keskittynyt selvittä-mään mahdollisuuksia Viljaklus-terin yritysten biosivujakeiden hyötykäytön tehostamiseen. Asian tiimoilta on teetetty selvi-tyksiä ja tutkimuksia, miten pro-sesseissa syntyviä sivuvirtoja voidaan hyödyntää ja siten vä-hentää kaatopaikalle menevien komponenttien määrää. Selvi-tykset jatkuvat, ja konkreettisia tuloksia on odotettavissa tänä vuonna.

Viljaklusteri esittäytyi näyttä-västi Lahden kaupungin 100-vuotistapahtumassa Lahden sa-

tamassa elokuussa 2005. Tällä toimella haluttiin tuoda Viljaklus-teria ja sen yrityksiä tutuksi alueen väestölle. Toimialat tule-vat kilpailemaan tulevaisuudes-sa entistä enemmän henkilökun-nan saatavuudesta. Sen takia klusteri kokee alan imagon ko-hottamisen ja oikean tiedon ja-kamisen erityisen tärkeäksi. Tämä edellyttää myös vuoropu-helua ja yhteistyötä alueen oppi-laitosten kanssa.

Eräs muoto imagon kohotta-misessa on yhteistyö Lahden matkailun kanssa. Sen kautta on mahdollisuus osallistua retkiin, joissa tutustutaan jalostusket-jun eri osiin, miten viljan tie kul-kee pellolta pöytään.

Viljaklusterin toiminta on osoittautunut erittäin toimivaksi ja tulokselliseksi. Se on lisännyt yritysten välistä yhteistyötä ja luonut yhteenkuuluvaisuuden tunnetta viljaketjun eri toimijoi-den välillä. Viljaklusteri on hyvä esimerkki toimialakohtaisesta kehittämistyöstä. Sen innoitta-mana Hämeessä Forssan seu-dulla toimii vastaavanlainen Li-haklusteri.

Jukka HallikasliiketoimintajohtajaAgropolis Oyjukka.hallikas@agropolis.fi

Hunajayhtymä Oyluonnollista makeutta

jo vuodesta 1969

Hunajan moni-puolisilla ominai-suuksilla lisäarvoa elintarvikkeisiin.

Hunajayhtymä tarjoaa kor-kealaatuista suomalaista ja

ulkomaista hunajaa moneen ulkomaista hunajaa moneen ulkomaista hunajaatarpeeseen asiakaslähtöisesti

räätälöidyillä ratkaisuilla.

Pyydä tarjous.Hunajayhtymä Oy

Tj. Aapo SavoKojonperäntie 13

32250 Kojonkulma (02) 7676 215

aapo.savo@hunaja.fi

Hunajayhtymä Oy www.hunaja.fi

Päijät­Hämeessä Lahden seudulla toimivan Viljaklus­terin tavoitteena on edis­tää yritysten alueellista ver­kostoitumista, tukea viljaa jalostavien yritysten yhteis­työtä ja kohottaa elintarvi­kealan imagoa. Viljakluste­rin vahvuus on puhtaaseen luontoon perustuva alku­tuotanto sekä tiivis yhteis­työ ja kumppanuus läpi ja­lostusketjun – pellolta ku­luttajan pöytään.

n Elintarviketeollisuus on nel-jänneksi suurin teollisuudenala Suomessa. Hämeessä elintarvi-keteollisuudella on vielä suu-rempi painoarvo: se on kolman-neksi suurin toimiala. Hämeessä viljaa jalostava teollisuus ja toi-minta ovat keskittyneet erityi-sesti Päijät-Hämeeseen Lahden seudulle. Missään muissa Suo-men maakunnissa ei ole näin monipuolista viljaosaajien kes-kittymää.

Näille perusteille on syntynyt Viljaklusteri. Sen toiminta alkoi vuonna 2003. Sen ytimen muo-dostavat 11 yritystä ja toimintaan oleellisesti liittyvät sidosryhmät. Viljaklusterin suuri rikkaus on pienten ja suurten yritysten toi-minen yhdessä tiiviissä kumppa-nuudessa. Kaikki toimijat ovat tasavertaisina asioita kehittä-mässä.

Hämeessä neljä vuotta toimi-neen Bio-Häme-ohjelman puit-teissa selvitettiin viljaketjun vai-kuttavuus Päijät-Hämeessä. Sel-vitys osoitti, että klusteri koko-naisuudessaan, pellolta pöytään ketjussa, työllistää yli 3 500 hen-kilöä. Liikevaihto on yli 400 mil-joonaa ja ketjun läpi kulkevan viljan määrä yli 210 miljoonaa ki-loa. Viljamäärä vastaa noin 65 000 hehtaarin viljasatoa.

Selvitys osoitti myös, että jo-kaisena arkipäivänä lähtee mat-kaan tuotantolaitoksilta keski-määrin 550 ajoneuvoa. Näin ol-

Kymmenes miljoonas Tampereen Rievä uunista ulosHeinä­elokuun vaihteessa Linko­suon leipomossa valmistui peräti kymmenes miljoonas Tampereen Rievä. Rievä on vanhahtavaa suo­mea ja tarkoittaa tuoretta. Alun perin se syntyi Tampereen teh­dastyöläisten ruokahuollon vaati­muksesta 1800­luvulla.Leipä valmistetaan ohrasta, hiiva­leipäjauhosta, kaurasta ja maito­jauheesta. Aidon rievän valmis­tuksen salaisuutena on löysä tai­kina ja erittäin kuuma uuni, jossa leipä paistetaan nopeasti. Näin rievä saa rapean kuoren, ja sisäl­le muodostuu herkullisia ilmatas­kuja. Aito Tampereen Rievä pa­kataan aina paperipussiin, jotta leivän jälkikypsyminen tapahtuu oikealla tavalla.Rievälle on sävelletty valssi, joka on painettu leipäpussiin vuodes­ta 1��77 lähtien. Tampereen Rie­vä ­valssin on säveltänyt harmo­nikkataituri ToivoHonkonen.

Kuv

a Le

ipät

iedo

tus

Kehittyvä Elintarvike 4•0640

Vääksyn Mylly jauhaa myös spelttiäVääksyn Mylly nojaa toiminnassaan vahvasti perinteisiin ja lähiruoka­ajatteluun. Myllypuodissa pistäytyvän kuluttajan lisäksi moni leipomo käyttää Vääksyn Myllyn jauhoja.

Vääksyn Mylly on toiminut keskeytyksettä vuodesta 1942 lähtien. Myllyssä jau-hetaan eniten ruista, mutta tuotevalikoimaan kuuluvat myös eksoottisemmat her-kut, kuten spelttirouheet.

n Mylly työllistää viisi henkeä ympäri vuoden ja toimintaa on kesät talvet. Ruis saadaan Etelä-Suomen alueelta, muu vilja Asik-kalan seudulta, siis ihan kulmil-ta. Tattari ja pellava ostetaan Vir-tasalmelta. Keliaakikkokin voi siis nauttia lähimyllyn antimista.

Jollekin keliaakikolle Vääksyn Myllyn kaura on sopinut. Toimi-tusjohtaja Kari Savola kuitenkin suosittaa keliaakikoille varmasti muista viljoista vapaata Puuppo-lan kauraa.

Allergisen kannalta puhdas ja lisäaineeton myllytuote on tur-vallinen vaihtoehto. Jos astmaa-tikko haluaa vierailla Myllypuo-dissa, se on monelle mahdollista koko ajan käynnissä olevien il-maa puhdistavien imureiden an-siosta.

– Mikäli on kovin herkkä jau-hopölylle, voi odottaa autossa pihamaalla, me kyllä kannamme ostokset autoon, vakuuttaa toi-mitusjohtaja.

Monipuolinen valikoima

Ruista jauhetaan jopa 150 000 kiloa kuussa, ja se onkin myllyn ykköstuote. Vääksyn Mylly on ai-nut Suomessa, joka jauhaa ruis-ta perinteisesti kiviparin läpi. Eri-koisuutena on tuhansia vuosia vanhasta viljalajikkeesta, spel-tistä, tehdyt hiutaleet ja rouheet. Speltti maistuu hyvältä ja sisäl-tää paljon kuitua ja ravintoainei-ta.

– Meillä on kaikkiaan 69 eri-laista tuotetta, meistä monipuo-lisuus on hyvä asia, sanoo toimi-tusjohtaja Savola.

Mikä sitten on se ydinsyy, mik-si Myllypuodissa käy koko ajan vilkas kauppa?

– Meidän tuotteittemme alku-perä pystytään jäljittämään. Myymme aina tuoretta ja lisäai-neetonta ruokaa, luettelee Kari Savola.

Moni on jo löytänyt kaurahiu-taleet aamupuuroonsa. Maku on niin hyvä, että ihmiset tilaavat hiutaleita postitse ympäri Suo-

Tee

ma

Vääksyn Myllyn toimitus-johtaja Kari Savola luot-taa makuun, tuoreuteen ja lisäaineettomuuteen myllytuotteissa.

Kehittyvä Elintarvike 4•06 41

Koiran vuonna 2006seen kuolleita on viisi. Vain yksi tosin sai ra-bieksen Pekingistä ja muut kaupungin ulko-puolelta. Vaikka Pekingissä tauti on saatu kuriin purtujen ihmisten rokotuksilla, muu-alla maassa koiran vuosi on lisännyt rabies-tapauksien määrää. Kun vuonna 1996 pure-miin kuoli 159 henkeä, vuonna 2004 kuollei-ta oli jo 2660.

Asiantuntijoiden mukaan lemmikkikoirien nopea yleistyminen ja lemmikkien hylkäämi-nen kulkukoiriksi on lisännyt samalla rabies-tapauksien määrää. Kiinassa arvioidaan ole-van jo noin 150 miljoonaa lemmikkikoiraa. Esimerkiksi Shanghaissa koiria myydään

eläinkaupoissa, joiden määrä on sekin noussut nopeasti. Koiranpentuja myydään valitettavan usein myös kaduilla pahvilaa-tikoista.

Kiinaan muuttavalle suositellaan rabies rokotuksen ottamista (www.ktl.fi). Ensi vuonna onkin sitten possun vuosi, eli elin-tarviketutkijoille on varmasti taas töitä.

Ari VirtanenToimitusjohtajaTeknia Shanghai Ltd

Puuro-ohjeita

Parhaiten puuro kypsyy miedolla lämmöllä paksupohjaisessa kattilassa, tiiviin kannen alla.

Jauhot vispilöidään tasaiseksi massaksi poreilevaan nesteeseen.

Puuroa on hyvä sekoittaa alkuvaiheessa ja silloin tällöin kypsymisen aikanakin, jotta hiutaleet ja ryynit eivät painuisi pohjaan.

Tuoreet marjat ja survokset ovat oiva tuorelisä puuroihin.

Myös paloiteltu tai raastettu hedelmä tekee puuron vielä paremmaksi.

Raparperi, omenalohkot, puolukat ja kuivatut hedelmät pannaan puuroon jo alkuvalmistus-vaiheessa.

Sen sijaan marjasoseet lisätään valmiiseen puuroon.

Pak

ina

n Tämän lehden sivuilla arveltiin aiemmin tänä vuonna, että seuraavaksi Kiinassa iskee rabies. Onhan nyt koiran vuosi, ja viimevuoti-nen kukon vuoden lintuinfluenssa H5N1 on vielä tuoreessa muistissa.

Yunnanin provinssin Moudingin kunnassa laitettiinkin sitten töpinäksi (Shanghai Daily 11.8.2006). Alkuvuonna koirat purivat ihmistä 357 kertaa kyseisessä kunnassa. Kolme heis-tä kuoli rabiekseen.

Moudingin kunnanjohto teki nopeita johto-päätöksiä ja tapatti 25.–30.7 välisenä aikana 54 429 koiraa. Shandongin provinssin Jinin-gin kaupungissa tehtiin samanlainen toimen-pide tänä kesänä. Siellä 16 ih-mistä kuoli alkuvuoden aikana.

Koirien ystävät ja eläinten suo-jelijat ovat kauhuissaan koirien tappamisesta. Sivistynyt ratkai-su rabiekseen olisi koirien ja ih-misten rokottaminen. Esimerkik-si Jiningissa koiran rekisteröinti ja rokottaminen maksaa yli 450 €, eikä monella kiinalaisella koiran omistajalla ole siihen va-raa.

Shanghain lehti (24.8.2006) kertoi, että Shanghain sairaa-loissa oli hoidettavana vuoden kuuden ensimmäisen kuukau-den aikana 45 738 ihmistä eläin-ten puremien vuoksi. Heistä kol-me kuoli rabiekseen. Puremien määrä on noussut viime vuodes-ta 40 %.

Xinhua uutistoimiston välittä-mässä jutussa kerrotaan, että Pekingissä eläinten puremia on alkuvuoden aikana hoidettu lä-hes 70 000 kappaletta ja rabiek-

Linnut, akvaariokalat, oravat ja heinäsirkat ovat perinteisesti suosittuja lemmikkejä Kii-nassa. Koirien suosio lemmikkeinä on lisääntynyt, ja samalla rabies-epidemiat.

Kuv

a A

ri V

irtan

en

mea. Jotkut tilaavat Vääksyn Myllyn tuotteita ulkomaille asti.

Kaurahiutaleiden salaisuus on valmistusmenetelmä: kaura kä-sitellään höyryssä koivuklapein lämmitetyssä uunissa. Tulokse-na on ihana maku ja korkea kui-tupitoisuus.

Vääksyn Myllyn tuotteita saa oman puodin lisäksi Mäntsälän kotipiiristä sekä Benjamin maa-tilatorilta Kausalasta. Itse Vääk-syn Myllyn rakennus on suojelu-kohde.

Teksti ja kuva: Eeva Vänskä

Lisätietoja: vaaksyn.mylly@phnet.fi

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•0642

Ajankohtaisasiaa suolastaSuomessa on kolmessa vuosikymmenessä onnistuttu vähentämään suoma­laisten suolan käyttöä. Elintarviketeknologisesti onkin mahdollista vähentää suolan saantia. Kyse on vain suomalaisten makutottumusten muuttamises­ta. Erityisesti kaupalla tuntuu olevan suuri rooli vähäsuolaisten tuotteiden markkinoinnissa

ni, ja sen saanti ylittää tarpeen miehillä 16-kertaisesti, naisilla 12-kertaisesti. Natriumin liika-saanti aiheuttaa esimerkiksi suurten suonten jäykkyyttä, sy-dämen vasemman kammion lii-kakasvua ja kohonnutta veren-painetta.

Elintapamuutokset ovat kes-keisessä asemassa kohonneen verenpaineen hoidossa, ja erityi-sesti suolan saannin vähentämi-nen on tärkeää. Ruokavalion nat-riumrajoitus tehostaa kohon-neen verenpaineen lääkehoitoa, tosin elintapamuutokset voivat jopa olla ainoa hoitokeino. Nat-riumin vaarallisen vähäinen saanti ruokavaliosta on äärim-mäisen harvinaista. Natriumin puutetta esiintyy yleensä vain tiettyjen sairauksien yhteydes-sä.

Professori Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopiston kansanter-veystieteen laitokselta esitti tut-kimustuloksia epidemiologises-ta näkökulmasta. Natriumin liial-linen käyttö on itsenäinen riski-

tekijä kuolleisuuteen ja sepel-valtimotautiin sairastumiselle. Liiallisella suolan käytöllä saat-taa olla yhteys diabetesriskiin.

Tuomilehto esitti, että lasten ja nuorten lihavuus voi välillises-ti johtua liiallisesta natriumin saannista. Runsassuolainen ruo-ka janottaa, ja nuorten janojuo-mana ovat usein runsasenergi-set ja -sokeriset limut.

Miksi suola maistuu meille?

ETT Ulla Suhonen Valion tuote-kehityksestä kertoi suolan aistit-tavuudesta ja vaikutuksesta ruoan miellyttävyyteen. Ihmisel-lä on luontainen mieltymys suo-laisuuteen ja mieltymys säilyy läpi elämän. Hajuaistin heikke-

nemistä voidaan kompensoida suolaisuudella.

Vaikka suolaisuudelle onkin mieltymys, vähäsuolaiseen ruo-kaan on mahdollista tottua muu-tamassa viikossa. Ruoan happa-muutta lisäämällä voi ruoan saa-da maistumaan suolaisemmalta. Suolaisuutta aistitaan parhai-ten, jos suola on ripoteltuna elin-tarvikkeen pinnalle.

Suolaa käytetäänkin paljon vähemmän, jos ruoka valmiste-taan suolattomaksi ja suola lisä-tään ruokaan vasta ruokapöy-dässä. Lisäksi suolaisuus mais-tuu enemmän esimerkiksi levit-

Kuv

a K

otim

aise

t K

asvi

kset

ry/

Sann

a Pe

urak

oski

n Kuopiossa järjestettiin Vanha suola janottaa -seminaari ke-väällä. Seminaarin järjestäjinä olivat Elintarviketieteiden Seura (ETS), Suomen Ravitsemustie-teen yhdistys (SRY) sekä Ravit-semusterapeuttien yhdistys (RTY). Tilaisuuden puheenjohta-jina toimivat professori Hannu Mykkänen sekä dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopistosta.

Päivän aikana kuultiin suolais-ta asiaa monesta eri näkökul-masta, niin teollisuuden ja kau-pan edustajat kuin tutkijat ja lää-kärikin käyttivät puheenvuoroja. Päivän viesti oli myönteinen. Suomalainen tutkimus on huip-puluokkaista.

Suomi on edelläkävijä

Tutkimusprofessori Pirjo Pieti-nen Kansanterveyslaitokselta kertoi suomalaisten suolan käy-töstä ja suomalaisesta suolan-käytön tutkimuksesta. Suomi on edelläkävijä suolatutkimukses-sa. Muualla maailmassa vasta heräillään suolan liialliseen saantiin liittyviin terveysongel-miin. Suomalaisten suolan saan-ti 1970-luvulta on vähentynyt 20 %, mikä on ainutlaatuista maailmassa.

Pietinen huomautti, että jos kaikki suomalaiset siirtyisivät käyttämään vähäsuolaisia elin-tarvikkeita, voitaisiin suomalais-ten keskimääräinen natriumin saanti saada alle suositusten. Tällä hetkellä suomalaisten kes-kimääräinen suolan saanti ruo-kavaliosta on miehillä noin 10 g/vrk ja naisilla noin 8 g/vrk, kun suositus miehille on 7 g/vrk ja naisille 6 g/vrk.

Liiallisen suolan saannin vaarat

Ylilääkäri Antti Jula Kansanter-veyslaitokselta valotti kuulijoille liiallisen suolan saannin vaaralli-suudesta. Natriumin fysiologi-nen tarve on ihmisellä hyvin pie-

Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät käyttämään vähäsuolaisia elintar-vikkeita, voitaisiin suomalaisten keskimääräinen natriumin saanti saada alle suositusten.

Kehittyvä Elintarvike 4•06 43

teessä kuin leivässä, jolloin le-vitteen miellyttävä suolaisuus voi peittää leivän vähäsuolai-suutta.

Elintarviketeknologinen näkökulma ja lainsäädäntö

Tuotantopäällikkö Heikki Man-ner Ehon Leipomosta kertoi suo-laisuuden elintarviketeknologi-sesta merkityksestä. Elintarvike-teknologisesti on mahdollista valmistaa vähäsuolaisia leipo-motuotteita, mutta asiakkaiden mieltymykset ja toiveet kuiten-kin ratkaisevat. Ehon leipomo on pysyvästi alentanut tuotteiden-sa suolapitoisuutta.

Elintarvikeviraston ylitarkas-taja Tytti Itkonen kertoi elintar-vikkeiden muuttuvista pakkaus-merkintämääräyksistä. Uuden EU-määräyksen vuoksi Suomes-sa tutuksi tullut merkintä ”vähä-suolainen” poistuu, ja elintarvi-kemerkinnöissä on käytettävä termiä ”vähennetty suolaa”. Tämä tuo todennäköisesti on-gelmia ja sekaannusta vähäsuo-laisten elintarvikkeiden tunnis-tamisessa.

Miten suolan saantia vähennetään?

Seminaarin lopuksi pohdittiin, kuinka suomalaisten suolan saantia voitaisiin vähentää. Ly-hyitä puheenvuoroja pitivät VTT:n erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö leipomotuotteiden suo-laisuuden vähentämisestä, Hel-singin yliopiston tutkija Marita Ruusunen lihavalmisteiden suo-laisuuden vähentämisestä, Stockmannin laatupäällikkö Markus Luhtala kaupan ja kes-kusliikkeen roolista, Leipätiedo-tuksen toiminnanjohtaja Ulla Rauramo kuluttajan vastuusta ja vallasta sekä Kuopion yliopistol-lisen keskussairaalan laillistettu ravitsemusterapeutti Maarit Korhonen ravitsemusneuvon-nan mahdollisuuksista.

Kaikilla viesti tuntui olevan se, että suomalaisten suolan saan-tia on mahdollista vähentää, mutta kuluttajien tottumukset ja toiveet ovat ratkaisevia. Kulutta-jien makutottumus on suolai-nen.

Kirsi-Maria LankinenjärjestösihteeriRavitsemusterapeuttien yhdistys rykirsi-maria.lankinen@rty.fi

kuva

Rai

ja A

hven

aine

n­Ra

ntal

a

Hanna Haponen on uusi maitolähettiläsMaito ja Terveys ry on valinnut Maitolähetti­lääksi Hanna Haposen. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan ravitse­mustiede ja perehtynyt pro gradu ­tutkiel­massaan lasten ruokatottumuksiin.Maitolähettiläs seuraa tehtävässään yli 30 vuoden ajan valittua Maitotyttöä. Tänä vuon­na perinteisestä Maitotyttö­kilpailusta kui­tenkin luovuttiin, ja maidolle etsittiin asian­tuntijalähettiläs tavallisen työnhaun kautta.Maitolähettilään työ on pääosin samanlaista kuin Maitotytön työ. Hän työskentelee erityi­sesti koululaisten ravitsemuksen ja koulumai­don hyväksi. Haponen aloitti vuoden kestä­vän työnsä elokuussa.

Maitolähettiläs Hanna Happonen.

Loparex Oy:lle hygieniasertifikaattiLoparex Oy:lle on myönnetty ISO 22 000 ­elin­tarviketurvallisuusstandardin mukainen sertifi­kaatti. Yrityksen hygieniajärjestelmä kattaa elintarvikepakkaus­, sairaala­ ja hygieniakäyt­töihin tarkoitettujen tuotteiden valmistuksen. Yritys on maailman johtava silikonoitujen irro­kepapereiden valmistaja, jolla on tuotantoa Suomessa, Hollannissa, Isossa­Britanniassa, Yh­dysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa.Lisätietoja: www.loparex.com

Euroopan elintarviketeollisuuden järjestö CIAA jul-kaisi Suomessa kesäkuussa ensimmäisen kilpailuselvi-tyksensä. Kuvassa järjestön puheenjohtaja Jean Mar-tin.

Elintarviketeollisuuden T&K -toimintaa vahvistettava

Euroopan elintarviketeollisuuden järjestö �IAA on julkaissut Suomessa ensimmäisen Euroo­pan elintarviketeollisuuden kilpailukykyselvi­tyksen. Suomen kannalta tärkeimmät selvityk­sessä esille nousseet kilpailukyvyn avaintekijät ovat t&k­toiminnan lisääminen ja tutkimustie­don välittäminen pk­yrityksille. Suomen elin­tarviketeollisuuden t&k­panostus (2,4 % jalos­tusarvosta) on eurooppalaisittain kärkiluokkaa. – Sen osuutta on edelleen lisättävä, jotta markkinoille saadaan innovatiivisia, korkeam­man jalostusarvon tuotteita. Muista eurooppa­laisista toimijoista poiketen Suomessa on myös kehityttävä tuotteiden kaupallistamisessa ja kansainvälistämisessä, Elintarviketeollisuuslii­ton johtajaHeikkiJuutinen korostaa.

Muita Suomelle tärkeitä kohteita selvitykses­sä ovat lainsäädännön aiheuttamien kustan­nusten hallinnassa pitäminen ja kansainvälisen kauppapolitiikan kehittäminen siten, että teol­lisuudella on käytössään riittävästi laadukasta, hinnaltaan kilpailukykyistä kotimaista raaka­ai­netta.�IAA:n aineisto on ETL:n kotisivuilla: http://www.etl.fi/tiedotte/tiedotte.asp?groupcode=6281&akt=1

Kuv

a Ra

ija A

hven

aine

n­Ra

ntal

a

Tamiflu on kapseli, ei rokoteKehittyvä Elintarvike ­lehden numerossa 3/2006 si­vuilla 14–15 kerrotaan, miten Suomessa on varau­duttu lintuinfluenssaan. Sivulla 15, Lintuinfluenssa ja kansallinen huoltovarmuus ­listan kolmanneksi viimeisessä kohdassa kerrotaan Kansanterveyslai­toksen ennakkovaraussopimuksesta. Tässä kohdas­sa mainittu Tamiflu on kapseli, ei rokote, kuten lis­tassa sanotaan. Kapselin markkinoija on Roche. Toi­mitus pahoittelee virhettä.

eem

aT Kehittyvä Elintarvike 4•0644

Suomi ja Venäjä kehittävät yhdessä elintarviketurvallisuutta

Mikkelin ammattikorkea­koulun YTI­tutkimuskeskus on aloittanut elintarvike­turvallisuuden Naapuruus­ohjelma ­hankkeen Suo­men, Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen välillä. Tavoitteena on helpottaa suomalaisten yritysten pää­syä Venäjän markkinoille ja edistää yritysten paikallista toimintaa Venäjällä.

n Hanke kehittää ruokaturvalli-suutta koko suomalais-venäläi-sessä ruokaketjussa. Hankkees-sa parannetaan tiedonkulkua Suomen ja Venäjän elintarvike-turvallisuusasiantuntijoiden vä-lillä, lisätään suomalaisten tie-toa Venäjän elintarviketurvalli-suuteen liittyvistä käytännöistä ja kehitetään yhteisiä hyviä käy-täntöjä.

Hankkeen perustana on ISO 22 000 -standardi (Food safety management systems – Require-ments for any organization in the food chain), joka julkaistiin viime syksynä. Standardi on ensim-Standardi on ensim-

mäinen koko elintarviketurvalli-suutta koskeva standardi.

Se on suunniteltu kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden käytettäväksi sisältäen mm. maatilat, elintarviketeollisuu-den, kuljetusyritykset, terminaa-lit, tukku- ja vähittäiskaupan sekä koneiden, pakkausmate-riaalien, puhdistusaineiden ja elintarvikelisäaineiden valmista-jat. Standardi vaatii yleisesti tun-nettujen avaintekijöiden sovel-tamisen koko elintarvikeketjus-sa (mm. viestintä, järjestelmän hallinta, prosessiohjaus, HACCP -periaatteet ja tukijärjestelmän ohjelmat).

Käytännön opas Venäjän elintarvikevalvonnasta

Hankkeessa selvitetään parhail-laan Venäjän elintarvikevalvon-nan lainsäädäntöä, valvontaan liittyviä viranomaistahoja ja käy-täntöjä. Selvityksestä tehdään käsikirjamainen käytännön opas. Oppaan tarkoituksena on palvella suomalaisia yrittäjiä, jotka haluavat Venäjän elintarvi-kemarkkinoille: mitä tulee tie-tää, mitä ja mistä lupia saa, mitä

vaaditaan huoneistolta, työnte-kijöiltä, tuotteelta jne.

Hankkeen osallistuville yrityk-sille tarjotaan toimia niiden omista tarpeista lähtien. Ne voi-vat olla esimerkiksi sopivien tuo-tantotilojen etsimistä ja niiden hygieniakartoitusta, laadukkai-den raaka-aineiden etsimistä ja alihankkijoiden hygieniakartoi-tusta ja -koulutusta, venäläisten työntekijöiden kouluttamista (esim. hygieniapassit), erilaisia vienninedistämistoimia kuten markkinaselvityksiä ja sertifi-kaattien hakemista.

Kauppaedustusto Pietarissa auttaa yrityksiä

Hankkeen suomalaisia elintarvi-kealan asiantuntijoita avustaa Mikkelin ammattikorkeakoulun Venäjä-yksikön Itä-Suomen Bu-sinessedustusto, joka sijaitsee Pietarissa. Edustustossa työs-kentelee myös venäläinen elin-tarviketeknologian asiantuntija. Edustusto on avustanut yrityksiä Venäjälle vuodesta 1998. Tällä hetkellä sen kanssa tekee yh-teistyötä 16 suomalaista yritystä (www.eastfinland.ru ).

Hankkeessa on käynnissä tut-kimusyhteistyö Helsingin yli-opiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygie-nian laitoksen ja Leningradin alueen eläinlääketieteellisen la-boratorion kanssa. Tutkimukses-sa vertaillaan Yersinia enteroco-litican esiintyvyyttä suomalai-sessa ja venäläisessä sianlihas-sa (kitarisoissa). Tutkimuksessa kehitetään tämän kylmässä viih-tyvän patogeenisen bakteerin diagnostiikkaa sekä toteutetaan tutkijavaihto.

Lisäksi järjestetään elintarvi-keturvallisuuteen liittyviä semi-naareja ja työpajoja, joita voi-daan myös räätälöidä hankkees-sa mukana olevien yritysten tar-peisiin.

Emma MarjamäkiprojektipäällikköMikkelin ammattikorkea- koulu/YTIemma.marjamaki@ mikkeliamk.fi

Kuv

a Em

ma

Mar

jam

äki

Talvipalatsi ja palatsiaukio ovat turistien suosimia nähtävyyksiä Pietarissa.

Kehittyvä Elintarvike 4•06 45

Suomi ja Venäjä kehittävät yhdessä elintarviketurvallisuutta

Tekes rahoittaa biotekniikan menetelmien käyttöönottoaTekesin uusi SymBio­teknologiaohjelma tähtää bioteknis­ten menetelmien entistä laajempaan hyödyntämiseen teollisessa tuotannossa. Elintarviketeollisuus on yksi oh­jelman keskeisistä painopistealueista.

hokkaammin teollisuuden sivu-virtoja.

SymBion lähtökohtana on vas-tata teollisuuden tarpeisiin. Oh-jelma käynnistyi tämän vuoden kesäkuussa yrityksille suunna-tulla haulla. Yritysten rahoitus-haku jatkuu koko ohjelman ajan, vuoden 2011 loppuun asti. Tä-män vuoden syyskuun puoleen-väliin mennessä tulleiden yritys-hakemusten merkitys on kuiten-kin erityisen merkittävä, sillä nii-den perusteella päätetään ohjel-man julkisen tutkimuksen paino-pistealueet. Ideana on rahoittaa myös yliopistoissa ja tutkimus-laitoksissa tutkimusta, joka hyö-dyttää suoraan yrityksiä ja vas-taa niissä tunnistettuihin kehi-tystarpeisiin.

SymBio-ohjelman kokonais-budjetti vuoden 2011 loppuun asti on noin 80 miljoonaa euroa. Rahasta noin puolet tulee Teke-sistä, loput ohjelmaan osallistu-vilta yrityksiltä.

Lisätietoja:Pirjo HakanpääTeknologia-asiantuntijaTekespuh. 010 60 22102

Teppo TuomikoskiSymBio-ohjelman päällikköpuh. 010 60 55749

Teksti: Soili Helminen

n – Elintarviketeollisuus on van-hin biotekniikan hyödyntäjä. Hii-voja, homeita ja bakteereita on käytetty elintarvikevalmistuk-sessa iät ja ajat. Mutta perinne-tiedosta edetään laajamittai-seen ja systemaattiseen biotek-nisten prosessien hyödyntämi-seen, teknologia-asiantuntija Pirjo Hakanpää Tekesistä ker-too.

Suomessa on viime vuosi-kymmenen ajan kehitetty korkea-tasoisia bioteknologisia mene-telmiä. Niiden siirtäminen tuo-tantoon ei ole kuitenkaan eden-nyt toivotusti. Tekesin biotekno-logiarahoituksen keskiössä ei-vät nyt ole menetelmäkehitys ja tutkimus, vaan uusien sovellus-ten käyttöönotto tuotannossa. Elintarviketeollisuudessa on pal-jon potentiaalia uusille biotek-nologian hyödyntämistavoille.

– Mahdollisia sovelluskohtei-ta elintarvikealan yrityksissä ovat esimerkiksi lihan tai juus-ton kypsymistä nopeuttavat pro-sessit, säilyvyyden parantami-nen ilman kemiallisia lisäaineita, terveysvaikutteisten ainesosien tuottaminen tai allergeenien vä-hentäminen bioteknisin keinoin. Sovellusala elintarvikealan pro-sesseissa on lähes rajaton, Ha-kanpää perustelee.

Ympäristöystävällinen ja tehokas tuotanto perustana

Tuotannon tehostamisen lisäksi ympäristöystävällisyyden lisään-tyminen on tärkeä peruste hyö-dyntää bioteknisiä prosesseja. Biotekniset prosessit tehostavat tuotantoa jäteveden ja energia-säästöillä ja niiden avulla voi-daan esimerkiksi hyödyntää te-

Ravitsemuspäivillä 2.–3.10.

Kuv

a Em

ma

Mar

jam

äki

Eläinlääkäripäivillä 1.–3.11.

Kehittyvä Elintarvike

Kehittyvä Elintarvike -lehdellä ja Elintarvike-tieteiden Seuralla on Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä 2.–3.10.2006 yhteinen näyttelyosasto Leipätiedotuksen kanssa.

Hae sieltä lehti, jonka aihepiiri kiinnostaa tai kysy seuran toiminnasta. Jaossa ovat mm. seuraavat teemanumerot:

• Ravitsemus• Terveys & tuotekehitys• Valmistus- ja lisäaineet

Tervetuloa osastollemme!

P.S. Päivät pidetään Marina Congress Centerissä Helsingin Katajanokalla. Päivien teemana on Koululaisen ravitsemus.

Kehittyvä Elintarvike -lehdellä ja Elintarvike-tieteiden Seuralla on oma näyttelyosasto Eläinlääkäripäivillä 1.–3.11.2006 Helsingin Messukeskuksessa.

Osastollamme A6 on jaossa lehtiä ja tietoa ETS:n toiminnasta. Osasto löytyy läheltä seminaarisali 102:ta, jossa pidetään liha-hygienia- ja elintarvikehygieniasektiot. Jaossa ovat mm. seuraavat teemanumerot:

• Hygienia, laboratoriotekniikat & analytiikka• Uudet teknologiat & valmistus- ja

lisäaineet• Koneet, laitteet & tehdaspalvelu

Tervetuloa osastollemme!

ains

äädä

ntö

L Kehittyvä Elintarvike 4•064�

Elintarvikehuoneistojen kiireellisin tehtävä hankkia uudelleenhyväksyntäElintarvikehuoneistojen kii­reellisimpänä tehtävänä voi tällä hetkellä pitää uudel­leenhyväksynnän hankki­mista. Omavalvontasuun­nitelman esittäminen tässä yhteydessä edellyttää jo paljon tarkastettavaa yri­tyksen toiminnassa.

n Ne elintarvikehuoneistot, joil-la HACCP -järjestelmää ei vielä ole, joutuvat aloittamaan järjes-telmän luomisen. Yksityiskohtai-set vaatimukset selkeytyvät tu-tustumalla EU:n elintarvikelain-säädännön uusiin asetuksiin ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Monien uusien vaati-musten yksityiskohtaista sovel-tamista ja linjausta joudutaan vielä miettimään valvontaviran-omaistenkin piirissä.

Elintarvikelainsäädännön uudistus edennyt pitkälle

EU:n elintarvikelainsäädäntöuu-distus on edennyt pitkälle. Ta-voitteiden mukaisesti Euroopan yhteisön alueella on yhtenäistet-ty lainsäädäntöä ja tuettu tava-roiden vapaata liikkuvuutta hel-pottamalla esimerkiksi ensisaa-pumisvalvontaa ja todistuskäy-täntöjä.

EY:n yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002 sisältää periaat-teen elintarvikkeiden turvalli-suuden takaamisesta tuotannon jokaisessa vaiheessa tukien näin sisämarkkinoiden toimintaa. Ketjuajattelun mukaan koko elintarvikeketjun turvallisuus pyritään takaamaan pellolta pöytään -periaatteen mukaises-ti.

Tämän vuoksi jäljitettävyyden vaatimukset lisääntyvät. Jokai-sessa vaiheessa jäljitettävyys ulottuu vähintään yhden aske-len eteenpäin ja yhden taakse-päin. Valvonta-asetus (EY) 882/2002 sisältää jäsenmaita sitovat yhtenäiset vaatimukset valvonnan järjestämiselle.

Alkutuotanto mukana hygieniapaketissa

Hygieniapaketti sisältää yleisten vaatimusten lisäksi paljon myös käytännönläheisiä, aiemmin voi-massa olleita myötäileviä vaati-muksia. Yleinen elintarvikehy-gienia-asetus (EY) 852/ 2004 koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita, myös vähittäiskaup-paa. Siinä asetetaan kaikille elin-tarvikealan toimijoille yhteiset hygieniavaatimukset.

Vastuu elintarvikkeiden tur-vallisuudesta on selkeästi elin-tarvikealan toimijalla. Riskipoh-jainen ajattelu on perustana omavalvonnan ja viranomaisval-vonnan vaatimuksille. HACCP-järjestelmään perustuvan oma-valvonnan vaatimus koskee kaikkia elintarvikealan toimijoi-ta, mutta järjestelmän laajuus ja toteutus riippuvat toiminnasta ja siihen liittyvistä riskeistä.

Uutena käsitteenä asetukses-sa on alkutuotanto. Sillä tarkoi-

tetaan alkutuotantopaikassa, esimerkiksi tuotantotilalla, ta-pahtuvaa elintarvikkeiden tuo-tantoa, mutta myös marjastusta, kalastusta ja metsästystä, joilta edellytetään myös elintarvike-turvallisuuteen tähtääviä toi-menpiteitä.

Elintarvikeketjuinformaatio vahvistaa pellolta pöytään -ajat-telua. Sillä tarkoitetaan tietoja, jotka alkutuotannon toimijan on lähetettävä teurastettavaksi toi-mitettavista eläimistä teurasta-motoimijalle. Asetus ei koske yk-sityiskäyttöön tapahtuvaa tuo-tantoa eikä pienien määrien tuo-tantoa suoraan kuluttajalle tai vähittäismyyntiin.

Hygieniapaketin asetus (EY) 853/2004 sisältää eläimistä saa-tavien elintarvikkeiden hygieniaa koskevia varsin käytännöllisiä ra-kenteellisia ja toiminnallisia vaa-timuksia lihan, kalan, kalastus-tuotteiden, maidon ja munien sekä niistä saatavien elintarvik-

keiden tuotannolle. Vähittäis-myyntiä tämä asetus ei koske.

Valvonta perustuu yhä enemmän auditointiin

Asetus (EY) 854/2004 koskee vi-rallista valvontaa EU:n periaat-teiden mukaan. Määräykset pai-nottuvat voimakkaasti lihantar-kastukseen ja sen järjestämi-seen, mutta muitakin, mm. mai-toa ja kalastustuotteita koskevia vaatimuksia on mukana. Valvon-taviranomaisen tehtävien entis-tä täsmällisempi määrittely muuttaa valvonnan luonnetta. Valvonta perustuukin entistä enemmän auditointiin.

Mainittuja EU-asetuksia on jo seurannut selittäviä ja yksityis-kohtaisia asetuksia, mm. trikiini-tutkimuksista annettu asetus, siirtymäaika-asetus (määrittelee siirtymäaikoja vaatimusten täy-täntöönpanosta) ja toimeenpa-noasetus (määrittelee tarkem-min hygieniapaketin toimeenpa-

Kehittyvä Elintarvike 4•06 47

nosta annettuja määräyksiä). Li-säksi on hyväksytty mikrobikri-teeriasetus elintarvikkeita kos-kevista mikrobiologisista vaati-muksista, jotka elintarviketoimi-joiden tuottamien elintarvikkei-den on täytettävä.

Uusia kansallisia asetuksia tulossa

Kansallisessa lainsäädännössä keväällä voimaan tullut elintarvi-kelaki (23/2006) yhdistää kaksi entistä lakia, elintarvikelain ja hygienialain sekä terveydensuo-jelulain elintarvikesäädökset.

Elintarvikelaissa määritellään mm. kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja hyväksyttävät ja ilmoitusvelvolliset elintarvike-huoneistot. Laki sisältää myös määräyksen omavalvontasuun-

nitelman laatimisesta ja elintar-vikehuoneistojen hyväksymises-tä. Elintarvikelaissa määritellään siirtymäaika nyt jo toiminnassa olevan asetuksen 853/2004 mu-kaiselle elintarvikehuoneistojen (ns. laitokset) uudelleen hyväk-symiselle vuoden 2009 kevää-seen.

Elintarvikelain nojalla anne-taan uusia kansallisia asetuksia. Elintarvikevalvonnasta annettu valtioneuvoston asetus (321/ 2006) sisältää elintarvikealan toimijalle tärkeät elintarvikehuo-neiston hyväksymistä koskevat vaatimukset. Maa- ja metsäta-lousministeriössä on valmisteltu asetuksia, joista alkutuotanto-asetus (134/2006) on jo voimas-sa ja sisältää alkutuotannon toi-mijaa koskevat omavalvonta- ja

Uutta elintarvikelainsäädäntöä

• Rehu- ja elintarvikelainsäädännön, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, ns. valvonta-asetus.

• Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, ns. yleinen elintarvikeasetus.

• Elintarvikehygieniasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, ns. yleinen elintarvikehygienia-asetus.

• Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, ns. jäljempänä eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus.

• Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus.

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta annettu komission asetus (EY) N:o 2074/2005, ns. toimeenpanoasetus.

• Virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 2075/2005, ns. trikiiniasetus.

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 ja (EY)N:o 882/2004 täytäntöönpanoa koskevista siirtymäjärjestelyistä sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta annettu komission asetus (EY) N:o 2076/2005, ns. jäljempänä siirtymäaika-asetus.

• Elintarvikkeille asetettavista mikrobiologisista kriteereistä säädetään elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2073/2005, ns. mikrobikriteeriasetus.

• Elintarvikelaki (23/2006)

• Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006)

• Alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (134/2006), ns. alkutuotantoasetus.

• Eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (37/EEO/2006), ns. laitosasetus- ei vielä julkaistu

• Lihantarkastuksesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (38/EEO/2006) – ei vielä julkaistu n

elintarvikeketjuinformaatiota koskevat vaatimukset.

Elintarvikehuoneiston hyväksyntä syytä tarkistaa

Eläimistä saatavien elintarvik-keiden elintarvikehygieniaa kos-keva asetus (”laitosasetus”) ja lihantarkastusta koskeva asetus ovat syyskuun aikana tulossa voimaan. Nämä asetukset kor-vaavat osaltaan suuren joukon aiempia hygienia-asetuksia ja täsmentävät hygieniapaketin vaatimuksia. Toisaalta niissä säi-lytetään voimassa olevia määrä-yksiä.

”Laitosasetus” sisältää eri toi-mialojen laitoksille rakenteelli-sia ja toiminnallisia vaatimuksia sekä yksityiskohtaiset omaval-vontavaatimukset eri toimialoil-

le. Lihantarkastusasetus on val-vonnan vastuunjaon mukaisesti viranomaisille osoitettu lihantar-kastusta ja sen vaatimuksia kos-keva asetus.

Tavoitteena asetuksissa ei ole vaatimustason kiristäminen, vaan yhtenäistäminen, joskin tiukennusta voi tapahtua joiden-kin yksityiskohtien suhteen. Esi-merkiksi vaatimusta on voitu tul-kita eri tavalla eri elintarvikealan sektoreilla. Toisaalta yhtenäiset vaatimukset rakenteellisesta ja toiminnallisesta hygieniasta ja henkilökunnan hygieniasta si-sältävät kaikille laitoksille yhtei-siä vaatimuksia, joita on tulkitta-va tilanteen mukaan.

Elintarvikealan toimijan, eten-kin eläimistä saatavia elintarvik-keita tuottavan toimijan, on täs-sä vaiheessa syytä tarkastaa elintarvikehuoneiston hyväksyn-tä. Jos uudelleen hyväksyntä tar-vitaan, kuten ainakin aiemmin kaikilta entisen hygienialain no-jalla hyväksytyiltä elintarvike-huoneistoilta vaaditaan, sitä on haettava elintarvikevalvonnasta annetun asetuksen mukaisesti siirtymäajan puitteissa, kevää-seen 2009 mennessä.. Tässä yh-teydessä on esitettävä myös omavalvontasuunnitelma.

Uudelleenhyväksynnän jäl-keen myös pienimuotoista toi-mintaa harjoittava elintarvike-huoneisto voi olla niin sanottu vientiyritys ja toimia sisämarkki-noilla.

Eeva-Riitta WirtaeläinlääkintöylitarkastajaMaa- ja metsätalousministeriöElintarvike- ja terveysosastoElintarviketurvallisuusyksikköeeva-riitta.wirta@mmm.fi

iede

& T

utki

mus

T Kehittyvä Elintarvike 4•064�

Elintarvikepellavaöljyn laatua voi parantaa tuotekohtaisestiKorkea linoleenihappopitoisuus tekee pellavaöljystä ravitsemuksellisesti ar­vokkaan elintarvikkeiden ja lääkeval­misteiden raaka­aineen. Toisaalta ras­vahappokoostumus aiheuttaa ongel­mia erityisesti öljyn hapettumisherk­kyyden vuoksi. Myös kasvuolosuhteet ja varastointi vaikuttavat öljyn laatuun. Varastointi ja kuumentaminen lisäävät rasvojen hapettumista ja vähentävät tokoferolien määrää pellavaöljyssä. Hapettuminen heikentää öljyn makua.

linkertaistunut. Tämä alentaa pellavaöljyn ravitsemuksellisia arvoja, mutta parantaa säilyvyyt-tä. Kolmen Suomessa viljeltävän pellavalajikkeen rasvahappo-koostumus oli Agrokuituverkos-ton tutkimuksen perusteella oheisen taulukon mukainen.

Kasvuolosuhteet ja varastointi vaikuttavat öljyn laatuun

Jos siemensadosta ja siemenen öljypitoisuudesta muodostuva öljysato on korkea, monityydyt-tymättömien linoli- ja linoleeni-happojen määräkin on korkea, mutta suhde tyydyttyneisiin pal-mitiini- ja steariinihappoihin on päinvastainen. Satoa voidaan parantaa mm. jalostamalla lajik-keita, joilla on korkea pähkylä-määrä, siemenmäärä pähkyläs-sä ja ns. tuhannen siemenen pai-no.

Tutkimusten mukaan linolee-nihapon suhteellinen prosentti-osuus rasvahapoista nousee ja palmitiinihapon prosenttiosuus laskee kypsymisen edetessä. Myös kasvukauden pitkät päivät vaikuttavat pellavansiementen laatuun. Siementen linoleeniha-pon pitoisuus kasvaa noin pro-senttiyksikön leveysastetta koh-den pohjoiseen siirryttäessä.

Pellavansiemenet saattavat homehtua lähinnä varastoinnin aikana. Erään tutkimuksen mu-kaan siemenet, joiden kosteus-pitoisuus oli niinkin alhainen kuin 9,5 %, homehtuivat puolen vuoden varastoinnin aikana. Sie-menten öljypitoisuuden on ha-

vaittu muuttuvan varastoinnin aikana esimerkiksi varastoho-meiden vaikutuksesta.

Homeiden lipaasit hajottavat öljyn rakennetta ja vapaiden ras-vahappojen määrä nousee öljy-pitoisuuden laskiessa. Homeet voivat heikentää öljyn laatua niin

Taulukko. Helsingin yliopiston Suitian koetilalla vuoden 2003 talousviljelykokeessa kasvatettujen pellavalajikkeiden siemenen rasvahappokoostumus kahden mittaus-tuloksen keskiarvona.

Rasvahapot (%) Pellavalajike

Helmi Laser Bor-linja

palmitiinihappo 4,3 4,1 4,1

steariinihappo 2,7 3,1 3,0

vakseenihappo 0,5 0,4 0,5

öljyhappo 19,0 17,0 20,0

linolihappo 16,1 15,6 17,4

γ-linoleenihappo 0,1 0,1 0,1

γ-linoleenihappo 57,3 59,6 54,9

eikosaeenihappo 0,1 0,0 0,0

tyydyttyneet rasvahapot 7,0 7,2 7,1

kertatyydyttymättömät rasvahapot 19,5 17,4 20,5

monityydyttymättömät rasvahapot 73,5 75,3 72,4

Helmi-pellavaa kasvamassa Hel-singin yliopiston Suitian koeti-lalla.

Kuv

a M

inna

Nyk

ter

n Elintarvikkeeksi tarkoitetun pellavaöljyn tutkimuksissa on keskitytty erityisesti rasvahap-pokoostumukseen sekä hapet-tumiseen ja makuun.

Rasvahappokoostumus vaih-telee suuresti eri tutkimuksissa lajikkeesta ja käsittelymenetel-mistä riippuen. Yhtä, selkeää ja yleisvaikutteista laadunparan-nusmenetelmää ei ole ollut löy-dettävissä, vaan laatua on tar-kasteltava tuotekohtaisesti käyt-tötarkoituksesta riippuen.

Terveyden kannalta tärkeitä rasvahappoja

Pellavaöljyssä on runsaasti ter-veyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tyydyttymättömiä rasva-happoja. Niistä tärkeimpinä ovat omega-3-rasvahappojen esiaste α-linoleenihappo ja linolihappo, joka on omega-9-rasvahappo.

Pellavaöljyn rasvahappokoos-tumus on vaihdellut merkittä-västi eri tutkimusten mukaan: esimerkiksi palmitiinihapon pi-toisuus välillä 4–17 %, steariini-hapon 2–9 %, oleiini- eli öljyha-pon 9–32 %, linolihapon 7–69 % ja α-linoleenihapon pitoisuus välillä 2–65 %. Vaihtelu johtuu lajikkeiden ja käsittelymenetel-mien eroista.

Jalostamalla on kehitetty pel-lavalajikkeita, joiden linoleeni-happopitoisuus on pieni ja pal-mitiinihappopitoisuus jopa ne-

Kehittyvä Elintarvike 4•06 4�

Agrokuituverskosto -hankkeessa kehitetty pellavaöljyn laatua

• Suomalaiset öljypellavayritykset ovat kiinnostuneita tuotteidensa laadun kehittämisestä.

• Kadmiumin saantotutkimus ja öljypellavan laadun kehittäminen ovat osa vuonna 2005 päättynyttä Agrokuituverkosto-hanketta.

• Siihen osallistuivat Palmenia, Agroteknologian laitos sekä öljypellavayritykset.

• Helsingin yliopiston Agroteknologian laitoksessa on tehty parin vuosikymmenen ajan öljypellavaan ja hamppuun liittyvää, väitöskirjoihin johtanutta tutkimusta.

• Kaikkiaan tuotetusta pellavaöljystä noin 30 % valmistetaan elintarvikelaaduksi.

• Pellavaöljyssä on hyviä ravitsemuksellisia ja terveysvaikutteisia ominaisuuksia, kuten edullinen rasvahappokoostumus ja runsaasti luonnollisia tokoferoleja eli E-vitamiinia.

• Elintarvikekäytön kannalta haasteita aiheuttavat pellavaöljyn hapettumisalttius sekä mikrobiologinen laatu, lähinnä siementen homehtumisalttius.

•Semperinkuitupitoinen,luontai-

sesti gluteeniton Penne-pasta on

valittu Vuoden 2006 gluteenitto-

maksi tuotteeksi. Sitä markkinoi

SuomessaOyArlaFoodsAb.Kun-

niamaininnansaiProvena-puhdas-

kauratuoteperhe.SuomenKeliakia-

liiton Vuoden gluteeniton tuote

2006-kilpailuunsaapui22tuotet-

ta.

•Vuoden Lihamies-tittelinonsaa-

nutMarianne PallariSavupojista.

•Suomalaistenkokki-,tarjoilija-ja

konditoriaopiskelijoiden joukkue

voitti kansainvälisen kulinaarikil-

pailun Unkarissa. Jyväskylän am-

mattiopistonpalvelualojenoppilai-

toksentiimiinkuuluivatkokkiopis-

kelijatTiina NiskanenjaKatja Hie-

tikko,tarjoilijaopiskelijaMaiju Vuo-

relajakonditoriaopiskelijaAnnarii-

na Niskanen.Kokokilpailunvoiton

lisäksihevoittivatpalkinnonkilpai-

lunparhaastatuoteideastajatarjoi-

lijaopiskelijavoittiparhaanyksilö-

suorituksenpalkinnon.

• Vuoden 2006 PallogrillauksenSuomenmestarionJanne Töllinen

Tampereelta.

•SuomenSodexhonjoukkuevoitti

Unilever Foodsolutionsin järjestä-

män kokkikilpailun heinäkuussa

Wienissä. Eurocreator-kilpailussa

SuomeaedustivatSodexhonruoka-

palveluidenkehityspäällikköKirsi

Kurjenlahti jakeittiömestariTimo

Jokinen.

•Helsinginyliopistonlastentautienprofessori Mikael Knip onsaanut

Euroopan lastenendokrinologiyh-

distyksen(ESPE)tunnustuspalkin-

non.Knip tutkii lasten ja nuorten

diabeteksensyntytapaa.

•Tammelassa järjestettiinkesällä

valtakunnallisenMakkara-jasinap-

pimestaruuskilpailut.Grillimakka-

rasarjanvoittiMakulihaOyKuuma

Kurvi -tuotteellaan.Erikoismakka-

rasarjanparasoliKivikylänKotipal-

vaamonSuomilenkki.Vuoden2006

sinappimestarikilpailunvoittiÅlans

Smak-hunajasinappi.

•Korkeasaarenravintolatovatsaa-neetkäyttöönsäHyvääSuomesta-

ravintolatunnukset.

•MoilasGF Ltd:lle onmyönnetty

korkeimmanA-luokituksenmukai-

nen BRC Food -tuoteturvallisuus-

sertifikaatti.

• SuomenKeittiömestarit ry:n ja

kokkimaajoukkueen tiedotuspääl-

likköEssi Laamanenonsaanuten-

simmäisenkerranjaetunOlvinposi-

tiivisuuspalkinnon.

Tunnustuksia & voittoja•StoraEnsojaTaideteollinenkor-keakoulu järjestivätkolmattaker-

taataide-jamuotoiluoppilaitosten

opiskelijoillekutsukilpailunuusien

pakkausideoiden kehittämiseksi

(FoodPackagingDesignAwards–

FoPDA).Pääpalkinnon(3000€)sai

työryhmäMaria Stashenko jaHe-

len RyehagovaPietarinyliopistos-

ta. Toisen palkinnon (1500€) sai

Juho ViironenLahdenmuotoiluins-

tituutista. Hänen työnsä poikkesi

edukseen uuden teknologian an-

siosta:pakkauksessakäytetäänva-

loherkkäämateriaalia,jokakertoo

pakkauksenavaamisestataivioit-

tumisesta. Kolmospalkinnon

(1000€)saiUumajanyliopistossa

opiskelevaAndree Hukkekseliäällä

keksipaketilla.

•Joustava,taittuvareunainenyrtti-jakukkapurkkiSommavoittiPoli-

mooninmuovipakkaustensuunnit-

telukilpailun.Työnsuunnittelisak-

salainenJulia Brunnberg.Purkissa

voikuljettaataikasvattaataimia,ja

seonmahdollistavalmistaamyös

biohajoavastamuovista.

•Pohjoismaistenkotelotuottajien

ProCartonNordica-järjestönnuor-

tensuunnittelijoidenkilpailussaen-

simmäisenpalkinnonsaivatHanna

BruunjaSatumari Honkanen(Lah-

den muotoiluinstituutti) työllään

FlyingFood.Lentokoneateriankar-

tonkinenpakkauskorvaanykyiset

tarjottimetjavievähemmäntilaa.

•LindströmAwardinyritysvaatekil-

pailunpalkintomenijälleenTaide-

teolliselle korkeakoululle. Voitto-

mallistontekiOctober-tiimi:Paulii-

na Piikkilä,Laura PakarinenjaMin-

na Rundgren.Kilpailijoidentehtä-

vänäolisuunnitellaSodexhoOy:lle

kattavamallisto.

•Farmari-näyttelyssäjärjestettiin

Maakuntakokki-jaCatering-mesta-

rikilpailut.Maakuntakokin tittelin

vei Jussi Kumpulainen (Lapinam-

mattiopisto).Vuoden2006Catering

-mestariksivalittiinAnu Anttila ja

Eeva KokkoravintolaNäsinneulas-

taTampereelta.

•Valtakunnallisenrestonomiopis-

kelijoidentietotaitokilpailunvoitti

tänä vuonna Laurea ammattikor-

keakoulun joukkue. Toiseksi ylsi

Haaga Instituutin ammattikorkea-

koulujakolmanneksiSavonia-am-

mattikorkeakoulu.Laureanvoittaja-

joukkueeseenkuuluivatElina Poh-

ja, Maija Rajamäki, Tuomas Pato-

mäkija Ilkka Taivassalo.

paljon, että sen käyttömahdolli-suudet elintarvikelaatuna tai teknisenä öljynä vähenevät mer-kittävästi.

Tutkimusten mukaan vapai-den rasvahappojen määrä varas-toinnin aikana kasvaa, kun kos-teuspitoisuus, lämpötila ja va-rastoinnin kesto kasvavat. Va-rastointi ja kuumentaminen vä-hentävät pellavaöljyn tokoferoli-pitoisuutta ja lisäävät rasvojen autoksidaatiota. Tämä on otetta-va huomioon sekä varastointi-olosuhteita että ruuan kypsen-nyslämpötilaa valittaessa.

Maku, tuoksu ja väri vaihtelevat

Öljyn väri on yhteydessä sen la-jikkeeseen ja rasvahappokoos-tumukseen. Esimerkiksi solii-neissa on vähemmän klorofylliä, ja niiden öljyt ovat väriltään vaa-leampia kuin normaali pellavaöl-jy. Öljyn väriin vaikuttaa myös sen mikrobiologinen laatu, esi-merkiksi varastohomeet voivat muuttaa öljyn väriä.

Monityydyttymättömien ras-vahappojen suuri määrä pellava-öljyssä altistaa öljyn hapettumi-selle. Esimerkiksi α-linoleeni-happo ja linolihappo härskiinty-vät helposti. Rasvojen hapettu-minen voi johtaa maku- tai haju-haittoihin, haitallisten aineiden muodostumiseen sekä elintar-vikkeen laadun ja ravitsemuk-sellisen arvon alenemiseen.

Ruokaöljyjen hapettumisen hidastamiseksi on yritetty kehit-tää lukuisia synteettisiä ja luon-

taisia antioksidantteja. Monet kasveissa olevat fenoliset yhdis-teet ovat tärkeitä kasviöljyjen hapettumisenkeston parantajia.

Härskiintymistä voidaan vä-hentää kylmävarastoinnilla, asi-anmukaisella kuljetuksella, huo-lellisella pakkaamisella ja steri-loinnilla. Valkaisu, jolla rasvojen ja öljyjen hapettumista voidaan vähentää, ei sovellu hyvin pella-vaöljyn käsittelyyn sen epästa-biiliuden vuoksi. Se saattaa kui-tenkin olla käyttökelpoinen sel-laisten lajikkeiden osalta, joiden rasvahappokoostumusta on muunneltu stabiilimpaan suun-taan.

Minna NykterDI, tutkijaHelsingin yliopistoAgroteknologian laitosminna.nykter@helsinki.fi

Hanna-Riitta KymäläinenMMTHelsingin yliopistoAgroteknologian laitoshanna-riitta.kymalainen@helsinki.fi

Anna-Maija SjöbergProfessoriHelsingin yliopistoAgroteknologian laitosanna-maija.sjoberg@helsinki.fi

iede

& T

utki

mus

T Kehittyvä Elintarvike 4•0650

Pohjoisten yrttien aromit ja raskasmetallit suurennuslasin allaKotimaisten yrttien aromi­pitoisuudet ovat korkeita ja yrtt ien haital l isten raskasmetallien pitoisuu­det ovat alhaisia. MTT:n Boreal Herb �enter, Mik­keli ­hankkeessa on tehty kaksi kirjallisuusselvitystä, joiden tavoitteena oli saa­da tutkittua tietoa koti­maisten yrttien laadusta näiden väitteiden tueksi.

n Selvityksen tavoitteena oli et-siä tutkimustietoja kysymykseen, luovatko pohjoiset kasvuolot hy-vät edellytykset aromiaineiden muodostumiselle. Aromilla tar-koitetaan usein sekä aistinvarais-ta vaikutelmaa että vaikutelman aiheuttavien kemiallisten yhdis-teiden kokonaisuutta.

Yrttien aromiin vaikuttavat etenkin kasvin haihtuvan öljyn määrä ja koostumus. Yrteille on

asetettu lajikohtaisia vaatimuk-sia haihtuvan öljyn vähimmäis-pitoisuudeksi. Esimerkiksi sit-ruunamelissan haihtuvan öljyn pitoisuuden tulisi olla vähintään 0,05 % ja kuminan siementen 3 %.

Haihtuva öljy voi sisältää kym-meniä erilaisia yhdisteitä, joista aromin kannalta tärkeimmille on määritetty pitoisuusrajoja. Pi-parminttuöljyn koostumuksen tulisi sopia seuraavien rajojen si-sään: menttolia 30–55 %, ment-tonia 14–32 %, mentyyliasetaat-tia 2,8–10 %, menttofuraania 19 %, mutta pulegonia enintään 4 %.

Yrttien aromisuus riippuu monesta tekijästä

Haihtuvan öljyn muodostumi-seen kasveissa vaikuttavat sekä kasvukauden lämpötila, valo- ja sadeolosuhteet että viljelyolot. Myös eri lajikkeiden ja kantojen öljypitoisuudet ja/tai öljyn koos-tumus voivat olla erilaisia.

Etelä-Suomessa tuotettujen yrttikasvien aromisuus on hyvä. Mauste-, rohdos- ja aromikas-vien lajivalikoima on kuitenkin suuri, kymmeniä eri lajeja.

Hyvin pohjoisessa oloissa kas-vatettujen yrttien aromisuus ja sato jäivät osalla tutkituista la-jeista alhaiseksi, mutta pohjoi-seen ilmastoon sopeutuneiden lajien aromisuus voi olla erin-omainen.

Kymmenesosa maailman kuminasta Suomesta

Suomalaisen kuminan laatu on tiedetty jo kauan hyväksi, mutta kuminasta tuli varteenotettava tuotantokasvi vasta 1990-luvul-la, kun tuotantotekniikka ja markkinointi kehittyivät. Tällä hetkellä Suomi tuottaa maail-man kuminasta noin 8–10 %.

Suomessa hyvin viihtyvän ku-minan aromiaineiden määrä ja laatu kestivät vertailun Keski-Eu-roopassa viljeltyjen kasvien kanssa. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan osoittaneet, että pohjoisessa kuminan öljypitoi-suus olisi korkeampi tai öljyn koostumus parempi kuin Keski-Euroopassa.

Kamomilla ei täytä laatuvaatimuksia

Pitkän päivän kesäolosuhteem-me suosivat öljyn muodostumis-ta kamomillan kukkiin. Etelä-Suomessa, Puumalassa korjat-tiin koneellisesti hyvälaatuista kamomillasatoa. Kesälämpötilat Pohjois-Skandinaviassa eivät kuitenkaan riitä kamomillan kuk-kien ja öljyn muodostumiseen yhtä hyvin kuin Etelä-Skandina-viassa.

Pohjoisilla leveysasteilla (yli 62° N) viljellyn kamomillan laatu ei täyttänyt Euroopan farmako-peiassa määritettyjä vaatimuk-sia. Öljypitoisuus oli matalampi kuin Etelä-Skandinaviassa.

Välimeren yrttien laatu hyvä, talvehtiminen epävarmaaPerinteiset yrttikasvit, kuten sit-ruunamelissa, meirami, rosma-riini ja oregano ovat kotoisin koko Välimeren alueelta, kynteli ja salvia Välimeren itäosista ja iisoppi, timjami ja laventeli Väli-meren länsiosista.

Suomen lyhyt kasvukausi ja matalat lämpötilat vähentävät näiden lämpöä vaativien yrttien satoa, ja ankarat talviolosuhteet heikentävät monivuotisten Väli-meren yrttien talvehtimista ja seuraavien vuosien satoa.

Pienemmistä satomääristä huolimatta – useiden tutkimus-tulosten mukaan – Suomessa viljellyn meiramin, salvian, timja-min ja iisopin sadon öljypitoi-suus ja koostumus täyttivät hy-vin kansainväliset laatuvaati-mukset. Sitruunamelissan öljy-pitoisuus jäi Suomessa melko alhaiseksi.

Viileään ympäristöön sopeutuneet maustekasvit

Viileään ympäristöön sopeutu-neiden maustekasvien – tillin, pi-parmintun, tuoksuampiaisyrtin ja kyntelin – haihtuvan öljyn pi-toisuudet olivat jopa napapiirin korkeudella yhtä korkeita kuin Keski-Euroopassa.

Ruotsalainen tutkimus osoitti, että Etelä-Skandinavian kesäiset valo- ja lämpötilaolot vaikuttavat suotuisasti piparmintun haihtu-vien öljyjen biosynteesiin. Ver-tailututkimuksien mukaan pipar-mintun haihtuvan öljyn menttoli-pitoisuus oli Pohjois-Suomessa kuitenkin alhaisempi ja mentto-nipitoisuus korkeampi kuin Ete-lä-Suomessa tai Keski-Euroopas-sa. Liian korkea menttonipitoi-suus on piparmintun öljyn laa-tua heikentävä ominaisuus.

Lapin väinönputki hakkaa eurooppalaiset

Väinönputki on ainoa pohjoises-ta etelään levinnyt hyötykasvi. Väinönputken öljyn laadun kan-nalta pidetään tärkeänä kompo-nenttina β-fellandreenia ja ei-toi-

Piparminttu on suosittu ja voimakasmakuinen aromikasvi.

Kuv

at B

erta

lan

Gal

ambo

si

Kehittyvä Elintarvike 4•06 51

vottuja komponentteja ovat pi-neenit ja limoneeni.

Useiden tutkimusten mukaan Lapin väinönputkikannan öljyn laatu oli koostumukseltaan pa-rempi kuin saksalainen tai unka-rilainen väinönputkiöljy. Lapista kotoisin olevien kasvien öljyissä oli enemmän öljyn laatua paran-tavia yhdisteitä (β-fellandreenia) ja vähemmän laatua heikentäviä yhdisteitä (pineenit) kuin keski-eurooppalaisissa kannoissa.

Yrttien merkitys raskas-metallilähteenä vähäinen

Yrttien osuus päivittäisessä ra-vinnossa on pieni, joten niiden merkitys raskasmetallien lähtee-nä voidaan arvioida vähäiseksi. Kotimaisten yrttien kadmiumpi-toisuudet eivät ylittäneet EY-ko-mission asetuksessa 466/2001 tuoreille lehtivihanneksille mää-ritettyä enimmäispitoisuutta 0,2 mg kg-1.

Yrttien kadmium ei normaa-leilla käyttömäärillä aiheuta ter-veydellistä riskiä. Runsaasti kas-viperäisiä lääketuotteita tai yrtti-juomia kuluttavien kohderyhmi-en altistus olisi arvioitava erik-seen. Jatkojalostuksen aikana raaka-aineesta liukeni raskas-metalleja vesiuutoksiin (esim. tee) 5–45 % ja alkoholiuutoksiin 3–20 %, mutta niiden ei todettu juurikaan siirtyvän raaka-aineis-ta tislattuihin öljyihin.

Kalkitus alensi tillin ja rakuunan kadmiumpitoisuuttan Yrttien sisältämät raskasme-tallit eivät ole riski kuluttajalle, mutta joskus ne estävät yrttien myymisen rohdokseksi. MTT Ekologisen tuotannon pelloilla Mikkelissä tutkittiin vuosina 2003–2004, vaikuttaako kalki-tus yrttien kadmium- ja lyijypi-toisuuksiin.

Koekasveiksi valittiin tilli (Anethum graveolens L.) ja rans-kalainen rakuuna (Artemisia dra-cunculus L.), joiden tiedetään keräävän kadmiumia sekä kad-miumia välttävä piparminttu (Mentha x piperita L.). Uutuus-kasvi rohtosamettikukan (Tage-

tes lucida Cav.) ominaisuuksista oli vain vähän aiempaa tietoa.

Kasvupaikan maalaji oli run-sasmultainen hieno hieta ja maan pH oli 5,5 ennen kalkitus-ta. Koeruudut kalkittiin hienolla dolomiittikalkilla, ja kalkitus-tasot olivat 0, 4tn/ha ja 8 tn/ha. Tilli kasvoi ilman katetta, pipar-minttu oli heinäkatteessa ja ra-kuuna sekä rohtosamettikukka mustamuovikatteessa.

Koekasvien sadoista määritet-tiin molempina vuosina kad-mium- ja lyijypitoisuudet lehti-varsierottelun jälkeen. Piparmin-tun korkein mitattu kadmiumpi-

toisuus oli 0,025 mg/kg kuiva-ainetta. Se on alle kymmenes-osa FAO/WHO:n kuiville rohdos-kasveille antamasta kadmiumin enimmäissuosituksesta, joka on 0,3 mg/kg kuiva-ainetta. Kalki-tus ei alentanut piparmintun kadmiumpitoisuuksia.

Tillin, rakuunan ja rohtosa-mettikukan kuivasadoissa oli kadmiumia noin 0,3 mg/kg kui-va-ainetta. Korkein kalkitusmää-rä alensi tillin lehtisadon kad-miumpitoisuutta keskimäärin 26,7 %, rakuunan 21,7 % ja roh-tosamettikukan 12,0 %. Se alen-si myös maan liukoisen kad-

Monet mauste- ja rohdos-kasvit keräävät kadmiumia

Kadmiumia keräävistä kasvila-jeista monet ovat merkittäviä mauste- tai rohdoskasveja. On-gelmallisia kasvilajeja kad-miumin kerääntymisen suhteen voivat olla rakuuna, mäkikuis-ma, kamomilla, siankärsämö, til-li, ampiaisyrtti, voikukka, koivu (lehdet), paju, keto-orvokki, unikko (siemenet) ja pellava (sie-menet). Niukasti maaperän kad-miumia kerääviä lajeja ovat puo-lestaan sitruunamelissa, salvia, anisiisoppi, piparminttu ja kumi-na (siemenet).

Kasviperäisten rohdostuottei-den valmistuksessa noudate-taan Euroopassa tiukkoja raja-arvoja myös raskasmetallien suhteen. Saksa on mauste- ja rohdoskasvien kulutuksen ja markkinoinnin kärkimaita Euroo-passa. Sikäläinen suositus sallii rohdoskasveille korkeintaan 0,2 mg kg-1 kadmiumia kuivapainoa kohden.

Aiemmin mainittujen kad-miumia keräävien kasvilajien on todettu ylittävän tämän raja-ar-von sekä Keski-Euroopassa että Suomessa. MTT:n vuoden 1990 aineiston mukaan kotimaisista näytteistä 9 % ylitti 0,2 mg Cd kg-1 -pitoisuuden ja ulkomaisista 27 %. Saman tutkimuksen mu-kaan suomalaisten yrttien lyijy-pitoisuudet (keskimäärin 0,7 mg

kg-1) olivat tuolloin selvästi alhai-sempia kuin muualla Euroopas-sa tuotettujen yrttien (keskimää-rin 1,6 mg kg-1).

Kotimaisten yrttien lyijypitoisuudet laskeneet

Kotimaisten yrttien lyijypitoisuu-det ovat laskeneet huomattavas-ti aikavälillä 1990–2003. Mikke-lissä MTT:n tutkimusasemalla vuonna 2003 viljeltyjen kasvi-näytteiden (34 näytettä) keski-määräinen lyijypitoisuus oli 0,15 mg kg-1 (mediaani) ja vaihteluväli 0,06–0,88 mg kg-1.

Kadmiumpitoisuuksissa ei ha-vaittu vastaavaa laskevaa suun-tausta. Pitoisuudet olivat keski-määrin 0,13 mg kg-1 (mediaani) ja

vaihteluväli 0,01–0,65 mg kg-1. Yli 0,2 mg kg-1 -kadmiumpitoi-suuksia tavattiin tillistä, rohtosa-mettikukasta, reunuspäivänkak-karasta, rakuunasta, timjamista, korianterin siemenistä ja mäki-kuismasta.

Marja RoittotutkijaMTT Mikkeli

Bertalan Galambosivanhempi tutkijaMTT Mikkelibertalan.galambosi@mtt.fi

miumin pitoisuutta noin puolel-la. Tillin ja rakuunan sadon kad-miumpitoisuudet seurasivat hy-vin maan liukoisen kadmiumin pitoisuutta.

Tutkittujen yrttien lyijypitoi-suudet olivat hyvin alhaisia, eikä kalkituksella ollut vaikutusta nii-hin.

Marjo MarttinenerikoisviljelyneuvojaProAgria Keski-Suomimarjo.marttinen@proagria.fi

Hyvälaatuinen kamomillan kukkasato on kaunis.

apah

tum

iaT Kehittyvä Elintarvike 4•0652

Ruoanvalmistustaito on viihdettä EnglannissaEnglannissa ruoanlaitto­ohjelmat keräävät valtavat yleisömäärät television ää­reen. Suosittujen kokkien tekemät keittokirjat kipua­vat myyntilistojen kärkisi­joille. Siitä huolimatta ruoanlaittotaito on heiken­tynyt vuosien myötä. Ruo­anvalmistuksesta on tullut viihdettä.

n Tohtori Phil Lyon Dundeen yli-opistosta Skotlannista totesi Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteen laitoksen jär-jestämässä symposiumissa, että tällaiset tutkimustulokset anta-vat paradoksaalisen tuloksen.

– Samalla kun aikakauslehdet pursuavat ruokareseptejä ja ko-tona tehdyn ruoan merkitys on huomattavasti kasvanut, monel-ta puuttuu käytännön ruoanlait-totaito. Heikko ruoanlaittotaito on heijastunut suoraan muuttu-neisiin ruokailutottumuksiin ja turvallisen ruoan valintaan. Eri-tyisesti näin on käynyt nuorten kohdalla, Lyon totesi.

– Tai oikeastaan vaikuttaa sil-tä, että aika kultaa muistomme:

entisten aikojen ruoka vaikutti paremmalta, kuin mitä se lautasella koskaan oli. Pulavuo-sien yksipuolinen ruo-kavalio auttoi selviyty-misessä, mutta nykyai-kana sillä on erilainen merkitys.

Lyonin mukaan talou-delliset seikat eivät vai-kuta enää niin vahvasti ruokavalintoihin.

– Voimme nauttia niistä laajemmalla rintamalla. Englannissa vuodesta 1998 vuo-teen 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan valmistuotteiden mää-rän kasvu olikin peräti 44 %. On kuitenkin tärkeää, että nuoret oppivat ruoanlaittotaidon, jotta he pystyvät arvioimaan lihavuu-den vaarat sekä liiallisen sokerin ja suolan käytön seuraukset. Muuten heistä saattaa tulla liian teollisuustuotteista riippuvaisia. On tapahtumassa kulttuurinen muutos, johon olisi pyrittävä vastaamaan.

Nuoret syövät mitä haluavat

Apulaisprofessori Jette Benn Tanskan pedagogisesta yliopis-tosta on tutkinut 12–19-vuotiai-

den nuorten ruokavalintoja. Glo-balisaatio, kulttuurin muutos, nuorten itsenäistyminen ja indi-viduaalinen ajattelutapa ovat vaikuttaneet käyttäytymiseen.

– Ostan hampurilaisen, koska se maistuu niin hyvältä. Ostan jotain valmista, koska se on helppo laittaa mikroaaltouuniin. Ostan jotain sopivaa valmista ruokaa itselleni, ettei tarvitse häslätä ruoanlaiton parissa, vas-tasivat nuoret tanskalaisessa tutkimuksessa.

– He syövät mielellään sitä, mitä tekee mieli. Mutta kun ky-syttiin, mitä he tarjoaisivat ystä-villeen tai perheenjäsenilleen, nuoret tunsivat suurempaa vas-tuuta ruokavalinnoissaan. Nuo-

ret haluavat tarjota vierailleen puhdasta ja terveellistä ruokaa ja ovat huolissaan myös muiden lasten liiallisesta karkin syömi-sestä ja epäterveellisen ruoan syönnin aiheuttamasta lihavuu-desta,

Jette Bennin mukaan tämä asettaakin haasteita koulujen kotitalousopetukselle. Kuinka oppilaat pystyisivät näkemään ruokailutavat kokonaisuuksina, pitkävaikutteisina prosesseina myös omalla kohdalla? Miten voidaan opettaa arkipäivän sel-viytymistä ruoanlaitossa, jossa tunnetaan vastuuta ja huolenpi-toa niin itsestä kuin muistakin lähimmäisistä ottaen huomioon sekä ekologiset, taloudelliset että sosiaaliset näkökohdat?

Sankareita, seinäkukkia ja pellejä

Tutkija Monika Pettersson Göte-borgin yliopistosta on tutkinut sukupuolten eroja kotitalous-tunneilla 2000-luvun alussa. Hän jakaa oppilaat sankareihin, seinäkukkiin ja pelleihin.

– Sankarit kyselevät, ovat ah-keria ja haluavat olla parempia kuin muut. He haluavat olla te-hokkaita, taitavia ja kunnianhi-moisia johtajia. Seinäkukat istu-vat hiljaa ja kiltisti tunnilla. He

Yhteinen lämmin ateria kotona

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Tanska Suomi Norja Ruotsi

Pro

se

ntt

ia Pari, ei lapsia

Pari, lapsia

Yksin ja lapsia

Professori Kaija Turkki Helsin-gin yliopistosta ja apulaispro-fessori Jette Benn Tanskan pe-dagogisesta yliopistosta kes-kustelevat ajankohtaisesta ai-heesta: ruoka nyky-yhteiskun-nassa.

Kuv

a Irm

a R

yynä

nen

Kehittyvä Elintarvike 4•06 53

Aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijat kokkasivat konferenssi-illallista Norjassan Aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijat pääsivät Norjan Gastronomisen instituutin kok-kien ohjauksessa osallistumaan konferenssi-illallisen valmiste-luihin Norjan Skiissä. Siellä jär-jestettiin yhdestoista Nordic Workshop in Sensory Science toukokuussa.

Illallinen maistui konferenssin osallistujista entistäkin parem-malta, kun tiesi asetelleensa ka-lat uunipellille tai pilkkoneensa kasan omenoita jälkiruokaa var-ten.

Yksi kokouksen hervottomam-mista hetkistä koettiin kuitenkin esitysten välissä, kun osanotta-jat purkivat ryhmätöitä kunkin Pohjoismaan tyypillisestä ruuas-ta. Rakkaiden naapuriemme, ruotsalaisten ja norjalaisten, mukaan suomalaisten lautasilta löytyy ihan tavallisenakin päivä-nä karhua, kaalia ja Fazerminttiä sekä juomaksi Koskenkorvaa!

Tämänvuotisen workshopin organisoinnin päävastuu oli Mat-forskilla, mutta ohjelma oli suun-niteltu yhteistyössä VTT:n, SIKin (Swedish Institute for Food and Biotechnology) ja IFL:n (Icelan-dic Fisheries Laboratoriories) kanssa. Viime vuosina workshop on kokoontunut kahden vuoden välein. Tänä vuonna siihen osal-listui noin 90 pohjoismaista ais-tinvaraisen arvioinnin asiantun-tijaa, joista kahdeksan oli suo-malaisia.

Nordic Workshop keskittyi ai-heiltaan erityisesti pohjoismai-seen kuluttajaan. Esityksissä kä-siteltiin mm. kuluttajien asentei-ta lähiruokaan ja perinneruokiin, kuinka islantilaiset nuoret eivät arvosta entiseen tapaan kala-ruokia, millaisia elintarvikkeita on kehitteillä iäkkäille kuluttajil-le ja mitkä aistinvaraiset tekijät vaikuttavat ulkoterassimateriaa-lien ostopäätökseen. Yksi esityk-

Tuotekehityspäälliköt Leila Vikberg (Atria Oy), Lotta Koskinen (Altia Corp.) ja Ulla Suhonen (Valio Oy) pääsivät valmistelemaan konferenssi-illallista.

Kuv

a �

hris

Fin

dlay

sistä selvitti tutkimusta, jonka mukaan kuuden kuukauden säi-lytyksen jälkeen kuluttajat ha-vaitsivat eron hanapakattujen viinien ja perinteisten pullovii-nien välillä ja pitivät hanapakat-tujen viinien makua miellyttä-vämpänä.

Terhi PohjanheimoTutkijaFunktionaalisten elin-tarvikkeiden kehittämiskeskusTurun yliopistoterhi.pohjanheimo@utu.fi

ovat tunnollisia ja nöyriä osaajia, jotka eivät häiritse muita. Pellet onnistuvat häiritsemään sekä opettajaa että muita oppilaita huomautuksillaan, sutkautuksil-laan ja omalla käyttäytymisel-lään.

Pojat vetäytyvät mielellään vaativista töistä, mutta he tuovat kuitenkin itseään aktiivisemmin esille luokkatilanteessa.

– Kuinka saisi oppilaat vapau-tumaan rooleistaan? Kuinka sai-si heidät irtautumaan sosiaali-sesta paineesta? Pojat olivat mielellään huumorin ylläpitäjiä, tytöt arvostivat enemmän tyttö-jen välistä kumppanuutta. Mel-kein kaikki pellet olivat poikia. Tytöt puolestaan olivat ns. sei-näkukkia, jotka pyrkivät toimi-maan aina hyväksytysti ja ohjei-den mukaan oikealla tavalla.

– Miten sukupuolten erot voi-taisiin ottaa huomioon kotitalous-opetuksessa? Olisiko viisainta olla vain esimerkiksi pelkkiä poi-ka- ja tyttöryhmiä? Tärkeintä lie-nee kuitenkin, kuinka heitä ope-tamme, Pettersson pohti.

Syödään yhdessä kotona

Pohjolan perheet valmistavat edelleen ainakin yhden lämpi-män aterian päivässä, perheelli-sissä kotitalouksissa useammin kuin yksin asuvissa talouksissa. Viikonloppuisin syödään useam-min yhteinen ateria kuin tavalli-sena arkipäivänä.

Iäkkäämmät pariskunnat val-mistavat aterian useammin kuin nuoret. Erityisen suuri ero oli Norjassa ja Ruotsissa. Suomes-sa lämpimän aterian valmistami-nen oli yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa. Tutkija Chris-tina Fjellström Uppsalan yliopis-tosta esitti pohjoismaisen tutki-muksen tuloksia (kuva).

Tutkija Marianne Pipping Ek-ström Göteborgin yliopistosta kyseenalaisti puolestaan kodin merkityksen, jos kaikki kodin toiminnot ulkoistetaan, myös ruoanlaitto. Onko koti silloin enää koti? Onko kotitaloutta enää olemassa siinä muodossa, kuin se on perinteisesti ymmär-retty? Yhteinen työnteko yhdis-tää perheenjäseniä ja luo arkea, josta koko elämä muodostuu.

Irma Ryynänen, MMMirma.ryynanen@kolumbus.fi

apah

tum

iaT Kehittyvä Elintarvike 4•0654

Culinar Cupissa palkittiin parhaat tulevaisuuden ateriat

(KE 4/2006, t e e m a a / t a -p a h t u m i a , ekuva + logo, tarukarikos-ki064)

Tulevaisuudessa käytämme yhä vähemmän aikaa ruuan­ laittoon. Arkena noudam­me ateriamme automaatis­ta, ja juhliin tuodaan ruoka kokonaan tai osittain val­mistettuna kotiin. Näin us­kovat ainakin �ulinar �u­pin osallistujat, jotka esit­telivät työnsä tuloksia hel­mikuussa Ruotsin Kris­tianstadissa.

n Lyckeby -Culinar, tunnettu ruotsalainen tärkkelys- ja maus-tetoimittaja, kutsui vuoden 2005 alussa viisi yliopistoa ja korkea-koulua Kööpenhaminasta, Mos-kovasta, Lundista, Kristiansta-dista ja Grythyttanista mukaan järjestämäänsä Culinar Cup –kil-pailuun.

Tavoitteena oli luoda konsepti ”vuoden 2010 ” arki- ja juhlaruu-alle. Konseptin tuli olla innovatii-vinen, teollisesti valmistettava, käsittää pakkauksen ja designin ja hyödyntää tulevaisuuden tek-niikoita. Voittona oli yhteensä 22 000 euroa.

Kilpailutulokset esitettiin Culi-narin järjestämän tapahtuman yhteydessä Krinova Sience Par-kissa Kristianstadissa.

– Elintarviketeollisuus tarvit-see inspiraatiota ja ideoita. Siksi haluamme tehdä yhteistyötä yli-opistojen kanssa ja hyödyntää eri alojen opiskelijoiden luovuut-ta ja taitoja. Haluamme elintarvi-keteollisuuden kehittyvän kor-kean teknologian alaksi ja toi-vomme voivamme olla mukana edesauttamassa tätä kehitystä tarjoamalla nykyaikaisinta mah-dollista palvelua, Lyckeby -Culi-narin toimitusjohtaja Klas Ral-vert sanoi toivottaessaan noin 180 vierasta 16 eri maasta terve-tulleiksi.

Moskova ja Lund voittivat

Ensimmäinen palkinto jaettiin Moskovan ja Lundin kesken. Mo-

lemmat palkittiin 7 500 euron rahasummalla.

Team-Lundin arkiateriakon-septi ”Time” käsitti täydellisen uudentyyppisestä automaatista noudettavan kolmen ruokalajin aterian, josta voi valita joko ”at-leetille” tai ” ajattelijalle” sopi-van energiatason, lisänään teetä ja energiapatukka. Automaatti pakkaa aterian tarjottimelle, jo-hon jokainen ruokalaji asetetaan omaan paikkaansa toivomuksen mukaan kylmänä tai kuumana.

Juhlakonsepti ”The Secret Chef” piti sisällään internetistä tilattavan juhla-ateria-ainespa-ketin. Tilauksen yhteydessä me-nun voi määritellä sen mukaan, minkä tasoinen kokki tilaaja itse on ja kuinka paljon apua aterian valmistuksessa tarvitsee. Raa-ka-aineet toimitetaan kotiin juuri oikean määräisinä. Jutun oival-lus piilee siinä, että pakkaukses-sa on salasana, jolla pääsee ko-tisivuille, jossa ”Chef ” vaihe vai-heelta näyttää, kuinka ruoka val-mistetaan.

Team-Moskova ylti jaetulle en-simmäiselle sijalle tieteellisellä lähestymisellään. He pohjasivat konseptinsa tutkimukseen, jos-sa selvitettiin heidän oman tie-dekuntansa opiskelijoiden ruo-katottumuksia ja ravinnonsaan-tia. Tulos oli yksiselitteinen. Opiskelijoiden ruokavalio oli to-della yksipuolinen ja köyhä: se sisälsi vääräntyyppisiä rasvoja, vitamiinit puuttuivat ja osin ener-giaa oli jopa liian vähän.

Tätä varten Moskovan jouk-kue kehitti uusia ruokakonsep-teja, joilla autetaan opiskelijoita syömään terveellisemmin: mm. probiootteja sisältävän jogurtti-juoman, kuiturikastetun leivän sekä pastanyyttejä useilla ravit-sevilla täytteillä.

Joukkue oli myös ideoinut sekä maitoa että mehua sisältä-vän juoman, joka myytäisiin hei-dän kehittämässään kaksiosai-sessa pakkauksessa. Pakkauk-sen väliseinä voidaan rikkoa hel-posti, jolloin mehu- ja maito-osat sekoittuvat toisiinsa. Tällaisen pakkauksen etuna olisi jouk-kueen mukaan hyvä säilyvyys ja pitkä hyllyikä.

Tanskalla paras kaupallinen konsepti

Cupissa jaettiin myös kaksi 3 500 euron suuruista toista palkintoa. Tanskan joukkue palkittiin par-haasta kaupallisesta konseptis-ta. Se oli suunnattu trendi- ja ra-vitsemustietoisille kaupunkilai-sille kuluttajille, jotka kuitenkin ovat huolissaan myös ympäris-töstä.

Ateria koostui paikallisesta raaka-aineesta valmistetusta ei-nesruuasta informatiivisine, ym-päristöystävällisine pakkauksi-neen teemana ”syö hyvin, suori-ta hyvin.” Pakkauksesta selvisi mm. kylmäketjun katkeamatto-muus, tuotteen soveltuvuus eri ruokailutyypeille tai -rajoituksil-le yksinkertaisin, selkein mer-kein sekä raaka-aineiden alku-perä.

Tuotteen valmistuksessa käy-tettiin hygieenisen laadun takaa-miseksi tanskalaista, palkittua Sono-Steam -tekniikkaa. Se yh-

distää ultraäänen ja höyryn, joilla mikrobit tapetaan tuotteen pin-nalta vaikuttamatta heikentäväs-ti itse ruuan ominaisuuksiin.

Palkinnon parhaasta kulina-ristisesta konseptista sai Gryt-hyttan, joka myös satsasi paikal-lisiin sekä luomuraaka-aineisiin perustuvaan valmisruokaan. Joukkue oli liikkeellä teemalla ”smart food in time”. Juhlaruo-kaidea oli ruoka, joka toimite-taan kotiin kauniissa pakkauk-sessa, kokkien lähes valmiiksi maittavaksi valmistamana ja houkuttelevasti esille pantuna kuin ravintolassa konsanaan.

Jonkin osan ateriasta tilaaja valmistaa itse. Esimerkissä koto-na paistettiin valmiiksi maustet-tu lampaanfile, jolloin tuntuma ”kotona tehtyyn” säilyi. Grythyt-tanin tiimi arveli, että tulevaisuu-dessa tällaisen, netistä tilatta-van juhlaruuan mukana tulee vii-ni- sekä koristeluvinkit ja jopa sopiva musiikki.

Työpaikat epävirallisina palkintoina

Epävirallisina palkintoina tässä kisassa tuntuivat olevan työpai-kat. Tapahtuman jälkeen jo kuu-si kilpailuun osallistujaa on pal-kattu Culinariin, ja koko Team-Moscow tekee projektiluontoi-sen työn Lyckeby-Culinarin Mos-kovan toimistolle.

Voittoisassa Lundin joukkuees-sa kisasivat Anton Breman, Jo-nas Olsson , Mattias Johansson, Emilie Sellman sekä Kristina Närman. K

uva

�ar

ina

Mal

m

Kehittyvä Elintarvike 4•06 55

Funktionaalinen sokeriPalatinose™onPalatinitinuusiterveysvaikuttei-

nensokeri,jollaonmatalaglykeeminenindeksi.

Tuoteonpuhdasta,valkoista,kristallistajauhet-

ta,jokasopiihyvänjuomiinjamaitotaloustuot-

teisiin,koskaseliukeneehyvinjakestäämikro-

bikäymistä.TuoteonsaanutUSA:nelintarvike-ja

lääkeviraston(FDA,FoodandDrugAdministrati-

on)GRAS-statuksen.

Lisätietoja:HilkeKnoop,akppulbicrelations,knoop@akp-pr.de

Suomalaiset yliopistot ja kor-keakoulut saavat mahdollisuu-tensa näyttää, että Suomi on elintarvikekehityksen kärjessä, kun kilpailu kaiken todennäköi-syyden mukaan uusitaan vuon-na 2008.

Terveys ehdoton ykköstrendi

Culinar -tapahtuman osallistujat saivat inspiraatioita myös luen-noitsijoilta. HealthFocus Euro-pen toimitusjohtaja Peter Wen-nerström kertoi globaaleista ku-lutustrendeistä.

– Terveys on ehdoton ykkös-trendi, mutta tuotteiden tulee myös maistua hyviltä. Kuluttajat eivät halua uhrata makua hyö-dyn vuoksi. Nopeimmin kasva-vat tuoteryhmät ovat ACNielse-nin mukaan soija- ja jogurtti-juomat, kananmuna (Atkinsin dieetti) sekä energiapatukat ja -juomat.

– Luonnollisten ja puhtaiden tuotteiden kysyntä kasvaa, sa-moin ekologisten tuotteiden. Sa-manaikaisesti mahdollistuu it-selle sopivan ruokavalion tar-kempi suunnittelu (nutrige-nomics). Funktionaalisten tuot-teiden painopiste siirtyy vatsan ja suoliston hyvinvoinnista ylei-seen vastustuskykyyn, Wenne-ström sanoi.

Hän neuvoi satsaamaan enemmän myös iäkkäille suun-nattuihin tuotteisiin sekä lasten terveystuotteisiin.

Trendianalyytikko Tine Roche (TRR Ltd) kertoi kaupan omien tuotemerkkien mukanaan tuo-masta muutoksesta. Lähtökoh-tana oli Tescon (UK) voimakas satsaus niihin. Englannissa kas-vaa tällä hetkellä kaupan omissa merkeissä voimakkaimmin ei-nesruokien osuus. Tina Roche kuitenkin totesi, että myös brän-deillä on mahdollisuutensa.

– Ekologia on voimakkaasti kasvava trendi Euroopassa, sa-moin paikallisesti tuotettu ja ter-veellinen ruoka. Kuluttajista 80 prosenttia ei pidä hintaa tär-keimpänä kriteerinä. Jotta onnis-tuu lähivuosien aikana, täytyy pitää yllä korkeaa laatua, olla in-novatiivinen, trenditietoinen ja uskaltaa ottaa riskejä.

Taru KarikoskitoimitusjohtajaTplus Oytaru.karikoski@tplus.fi

Haarukassa Uutuustuotteita

Kofeiinitonta vihreää teetä elintarvikkeisiin

Lääkkeenomainen elintarvike suolistosairauksien hoitoon RuotsalaiseenLantmännenkonserniinkuuluvaAS-FAktor

Abonkeskittänyttutkimus-jatuotekehitystyönsäkehon

AF-proteiininympärille.Tälläproteiinillanäyttääolevan

myönteisiävaikutuksiasekäsektorisiinsairauksiinettätu-

lehdustauteihin,koskasilläonmerkittäväroolinesteiden

jaionienkuljetuksensäätelyssäkehossa.Kliinisetkokeet

ovatantaneetniinpositiivisiatuloksiamm.Crohnintaudin,

kroonisenripulin,haavaisenpaksusuolentulehduksenja

Ménièrintaudinhoidossa,ettäAS-faktorintuotteetovat

saaneetlääkkeenomaisenstatuksen.Testitreumanhoidos-

saovatmeneillään.

AS-FaktorAbmarkkinoiSPC-hiutaleitaraaka-aineeksielin-

tarviketeollisuudellesekäSalovum-tuotettaapteekkeihin.

SPC-hiutaleetstimuloivatkehonomaaAF-proteiinituotan-

toa.Nekoostuvatkaurapohjaisistatuotteista,jotkakäsitel-

läänpatentoidussaprosessissalämmölläjavedellä.Tuote

auttaaparantamaannestetasapainoakehonsoluissa.Siten

setasapainottaasuolistontilaajajopaehkäiseemm.turis-

tiripulinsyntyä.Salovumonjalostettujen,erityisruokittujen

kanojenmunistakehitetty,runsaastiko.proteiiniasisältävä

jauhe.Seonkehitettyerityisestiakuutteihinsuolistosai-

Lähes rasvatonta kevytmeetvurstia

Valkoista sinappiaAuranValkoinenSinappionhittiuu-

tuus,jonkatarkoituksenaonsam-

muttaamausteisenruuanliiallinen

tulisuus.Sesopiimm.marinadei-

hin,uuniperunoihin,salaa-

tinkastikkeisiinjapikku-

purtavaan.Mausteisen

makkaran ja pihvin

seurana sinappi on

parhaimmillaan.

Lisätietoja:www.

auransinappi.fi

Sukraloosilla makeutettua kaakaotaO’boyNoSugarAddedkaakaoon

makeutettu sokerin sijasta sukra-

loosilla.Sitäsyntyysokeristamoni-

vaiheisella, patentoidulla valmis-

tusmenetelmällä. Yksi annos tätä

kaakaojauhetta sisältää 30% vä-

hemmänkaloreita kuin tavallinen

O’boy.Kevytmaitoonsekoitetussa,

valmiissakaakaolasillisessaonka-

loreita15%vähemmän.

Lisätietoja:TiinaHeinonen,OyKraft

FoodsAbp.(09)61324290

rauksiin.SPC-hiutaleetsoveltuvatpuolestaanpitkäai-

kaiseenhoitoonjaennaltaehkäisyyn.

Salovumiasaavainapteekista,silläseontarkoitettu

lääkinnälliseenhoitoonyhteistyössähoitavanlääkä-

rin kanssa. SPC-hiutaleitamyydään teollisuudelle

mm.mysliseosten,leipienjakorppujenraaka-aineek-

si.LantmännenAXAnMagiform-tuotemerkillämarkki-

noimatvalmisteet,korput,keksit jamyslit,ovat jo

Ruotsissamarkkinoillalääkkeenomaisenelintarvik-

keenkategoriassa.

Lisätietoja:TplusOy,www.tplus.fi

KotivaranSiluetti-meetvurstissaon

rasvaavain2,7%.Onnistuneentuo-

tekehitysprosessintakanaovatKo-

tivaranpitkätperinteetmeetvurstin

valmistamisestajasenmyötäkart-

tunuttietotaitokylmäsavustukses-

tajameetvursteihinsopivistamaus-

DSMNutritional Products Europe

Ltd on tuonutmarkkinoille kaup-

panimellä TEAVIGO™ kofeiinitto-

manvihreäteevalmisteen.Sitävoi-

daankäyttääelintarvikkeisiin, ra-

vintovalmisteisiin ja suun hyvin-

vointiaedistäviin tuotteisiin lisää-

mään niiden terveysvaikutuksia.

Valmiste sisältää vähintään 94%

epigallokatekiinigallaattia(EGCG),

joka on turvallinen, luonnollinen

antioksidantti.Valmisteeiannami-

täänhajua,väriätaimakualoppu-

tuotteeseen.

Useissatutkimuksissaontodettu,

että valmiste parantaa suun ter-

veyttä esimerkiksi estämälläbak-

teerikasvua,plakinmuodostustaja

pahan hajun syntymistä. Eläin-

mallikokeissajavitro-tutkimuksis-

saEGCG:nonmyöshavaittuautta-

vanpainonhallinnassa.

Lisätietoja:

lolita.baumgartner@dsm.com,

www.teavigo.com

teyhdistelmistä.Siluettiavalmiste-

taan sekä perinteisinmeetvursti-

mausteinmaustettunaNaturalina

ettäVälimerellisenäSiluettina,jos-

saomanvivahteensamakunautin-

toonantavatmm.valkosipuli,pipar-

juurijaanis.

Kehittyvä Elintarvike 4•065�

Sokerittomia luomupuuroja pikkulapsilleHIPPinuudetsokerittomatlastenluomupuurotonhelpposekoittaasuoraan

lautasellalämpimäänveteen.Puuroissaeiolelisäaineitaeikälisättyäsoke-

ria.Saatavanaonkolmeaeripuuroa iän

mukaan.Ensimmäisenvaiheenkaurapuu-

roonmaustamaton.Kuudenkuukauden

iästäalkaenHIPPsuositteleemietoahe-

delmäkaurapuuroa, joka sisältää myös

vehnää.Kahdeksankuukaudeniästäläh-

tienHIPPtarjoaatäysjyväpuuroa,jossaon

kauraa,omenaa jahiemanmietoa täys-

jyvävehnää.

Lisätietoja:TinaJohansson,Alex.F.LindbergOy,p.0405824644

Vitamiineja ksylitolipurukumeissaKarkkilalainenFennobonOyonkehittänytvitamiineillaterästetyn

ksylitolipurukumin.XyliDentMultivitamiinisisältää12vitamiinia,

4hivenainettajaksylitolia35painoprosenttia.XyliDentMultivita-

miini+Hivenaineonappelsiininmakuinenpurukumi.Yhdessäpu-

rukumipalassaonnoin25%päivänvitamiinienjahivenaineiden

saantisuosituksesta.

Lisätietoja:tuotepäällikköTiinaHannula,FennobonOy,

p.(09)34786652

Kalvoetikettejä monenlaisiin pakkauksiinMeckelborgtuomarkkinoilleMecksleev-kalvoetiketöintilaitteet,jotkalisää-

vätmerkittävästi laitevalikoimaakutistekalvojakäyttävillä teollisuuden-

aloilla.Meckelborginvalikoimaankuuluvatlaitteidenlisäksikalvoetiketöin-

nissätarvittavatmateriaalitjaasiantuntevathuoltopalvelut.Mecksleeveihin

onyhdistettävissäerilaisiapalvelukokonaisuuksia,niistälaajimpanaMer-

kintäpalvelusopimusMPS.

Kalvoetiketöinnissätuotteenympärillesyötettävämäärämittaanleikattu

kalvokiristyylämmönvaikutuksestatuotteenmuotoon.Kalvovoipeittää

pakkauksenkokonaantaiosittain,jasitävoikäyttäämyöskorkintaikannen

sinettinä.MateriaaleiksisopivatmuovisetPVC-,PET-taiOPS-kalvot,joihin

voidaan painaa

halutut tiedot

flexo- ja offset-

menetelmin.

Lisätietoja:

MeckelborgOy,

RobertPlyhm

0104001384

Avain ravitsemukseenMMMKirsti ParkkisenjaMMMPäivi Sertintoi-

mittamaAvain ravitsemukseen-kirjaonsuunni-

teltuammattikorkeakoulujenjatoisenasteenop-

pilaitostenoppimateriaaliksi.Sesopiimyöskäsi-

kirjaksiravitsemis-,terveys-jaliikunta-alojenam-

mattilaisillejamuilleravitsemuksestakiinnostu-

neille.Kirjapohjautuuuusiinravitsemussuosituk-

siin.SenonkustantanutOtava.

Aspartaamista öljyhappoon

Julkaisuja

Luomusertifioitu soijakokopapujauheLuomusertifioidusta soijapavusta val-

mistettuNutriSoy®onkokopapujauhe,

joka sisältää kaikki soijapavun erin-

omaiset ravintoaineet helppokäyttöi-

sessämuodossa.Kuoritunjajauhetun

pavunkaikkitärkeimmätravintoaineet

–proteiinit,okarakuitu,isoflavoonit,fy-

tosterolit,probioottisetsokeritjaöljy–

ovatjauheessamukana.Patentoituval-

mistusprosessi on nopea ja perustuu

tekniikkaan, joka takaa tuotteen kor-

kean laadun.Tuotteenmakuprofiilion

mietojapehmeä,suutuntumatäyteläi-

nenjavärivaaleankermainen.

Tuoteonhelppokäyttöinen:sevainliuo-

tetaannesteeseenjasekoitetaanhyvin.

Tuotesopiierinomaisestimeijerianalo-

gienkutenjogurttien,jogurttijuomien,

vanukkaidenjajälkiruokien,ruokaker-

man,cremefraisinjasoijamaitojuomien

raaka-aineeksi.Koostumuksensajapar-

tikkelikokonsaansiostatuoteomaasta-

biloiviaominaisuuksia,eikästabilaatto-

reiden lisääminen reseptiin ole aina

välttämätöntä.

Lisätietoja:TplusOy,www.tplus.fi

Kuivatuille karpaloille ”terveellisyystunnustusta”Tammikuussa2006julkaistussabostonilaisenBrighamandWomen’sHospi-

tal(BWH)-sairaalantutkijoidentekemästätutkimuksestailmenee,ettäkar-

palontunnetutterveysvaikutuksetkoskevatmyöskuivattujakarpaloita.Tut-

kimuksessakäytettiinOceanSprayCraisins®-karpaloita.Makeutetuillakui-

vatuillakarpaloillaolisamabakteerienkiinnittymistäjavirtsatietulehduksia

ehkäisevävaikutuskuinkarpalomehulla, -pyreellä ja -tiivisteellä.Ocean

SprayITGonosaOceanSpray

CranberriesInc.-yhtiötä,joka

ontällähetkelläyksiYhdys-

valtojen 50 menestyksek-

käimmästä ruoka- ja juoma-

yhtiöstä.

Lisätietoja: Arja Heinonen,

Bang&Bonsomer,puh.(09)

68108227

Hyvää kaurasta -leipureilta KaurakaksosetPääasiassaSatakunnassajaPir-

kanmaallatoimivatHyvää kauras-

ta -leipuritovattuoneetmarkki-

noille uuden tuotteen. Kaikki

kymmenenleipomoaleipovatsa-

mallareseptilläterveellisenkau-

raleivänKaurakaksoset.Uutuus-

tuotteessaonpaljonkuitua(6%),

jaseonlaktoositon.Hyvääkau-

rasta-verkostoajohtaaSatafood

Kehittämisyhdistysry.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Eila

Törmä, Satafood, p. 050505

3331

Aspartaamista öljyhappoon-kirjassaonyli700hakusanaaelintarvikkeiden

koostumuksesta,ravintosisällöstä,aistinvaraisistaominaisuuksistajatur-

vallisuudesta. Sanastossa onmyös hakusanojen

englanninkielisetvastineet,ravintoaineitakoskevat

saantisuosituksetjaelintarvikelisäaineetE-nume-

roineen.Kirjaonsuunniteltukäsikirjaksiruoka-ja

ravitsemusalanammattilaisillejaopiskelijoille.Kir-

janovatkirjoittaneetMMM,laillistetturavitsemus-

terapeutti,HaagaInstituutinammattikorkeakoulun

elintarvikeaineidenlehtoriKirsti ParkkinenjaETL,

tutkija,ravitsemuskasvatuksenlehtoriKaija Rauta-

virtaHelsinginyliopistosta.Kirjanonkustantanut

Restamark.

Suomalaista ruokatietoa englanniksiFinfoodinenglanninkielinen Taste of Finland-sivustotarjoaatietoasuoma-

laisestaruoantuotannostajaruokakulttuurista.Kohderyhmänäovaterityi-

sestiEU-puheenjohtajuuskaudenaikanaulkomaalaisettoimittajat,joitavar-

tenontehtymedia-osiokuvineenjalinkkeineen.Sivuiltalöytyymyösmm.

uutisia,tiedotteita,kaupunkikohtaisetmenutjareseptejä.Sivustonosoite

onwww.finfood.fi/tasteoffinland.

Kehittyvä Elintarvike 4•06 57

Hankin

taopas

Hankintaopas

AAKKOSOSA

ADWATEC OYPolunmäenkatu 39 H933720 TAMPEREPuh. (03) 389 0860Fax (03) 389 0861email: adwatec@adwatec.comwww.adwatec.com

Oy AGA AbKarapellontie 202610 ESPOOPuh. 010 2421Fax 010 242 0514www.aga.fi

ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6)02611 ESPOO Puh. (09) 50 991Fax (09) 5099 250email: info.chemicals.fi@algol.fiwww.algol.fi

ANTTI LINDFORS OYKeskustie 2361850 KAUHAJOKIPuh (06) 234 5200Fax (06) 234 5250email: etunimi.sukunimi@anttilindfors.fiwww.anttilindfors.fi

OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 101740 VANTAAPuh. (09) 296 441Fax (09) 296 4251

AURAPRINT OYPL 13120101 TURKUPuh. (02) 271 400 tai (09) 8539 0100Fax (02) 271 4260email: info@auraprint.fiwww.auraprint.fi

BANG & BONSOMER OYPL 93 (Itälahdenkatu 18 A)00210 HELSINKIPuh. (09) 681 081Fax (09) 692 4174www.bangbonsomer.com

BEMIS VALKEAKOSKI OYPL 7037601 VALKEAKOSKIPuh. (03) 571 21Fax (03) 571 3309email: bemis.valkeakoski@bemis.comwww.bemis-europe.com

BERNER OYElintarvikeraaka- ja lisäaineetPL 15 (Eteläranta 4 B)00131 HELSINKIPuh. 0207 914 332Fax 0207 914 380

BERNER OYLaboratoriomyyntiPL 15 (Eteläranta 4)00131 HELSINKIPuh. 0207 914 672Fax 0207 914 241

OY BIOCID LTDPL 35 (Teknobulevardi 3–5)01531 VANTAAPuh. (09) 2517 8240 Fax (09) 2517 8101email: info@biocid.comwww.biocid.com

OY BIOFINCON ABPL 2215141 LAHTIPuh. (03) 864 364Fax (03) 781 8918www.biofincon.fi

BIOHIT OYJLaippatie 100880 HELSINKIPuh. (09) 773 861Fax (09) 7738 6204email: myynti@biohit.comwww.biohit.com

BRENNTAG NORDIC OYTeollisuustie 9 B 02700 KAUNIAINENPuh. (09) 5495 640Fax (09) 5495 6411email: main@brenntag-nordic.comwww.brenntag-nordic.com

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinipellonpolku 301300 VANTAAPuh. (09) 774 6060Fax (09) 774 60 666email: info@busch.fiwww.busch.fi

CCL LABEL OYKirjolantie 721200 RAISIOPuh. (02) 435 8720Fax (02) 435 8721GSM +358 40 581 8683email: timo.piivek@ccllabel.fi

OY CELEGO ABPL 78 (Juvan teollisuuskatu 11)02921 ESPOOPuh. (09) 348 6900Fax (09) 853 2100email: info@celego.fiwww.celego.fi

CFS NORDICKumitehtaankatu 504250 KERAVAPuh. (09) 4764 9200Fax (09) 4764 9250email: etunimi.sukunimi@cfs.com

CHRISTIAN BERNER OYPL 12 (Ylästöntie 121)01741 VANTAAPuh. (09) 276 6830Fax (09) 890 920email: sales@cboy.comwww.cboy.com

MAUSTETALO CONDITE OYPL 51 (Lisenssikatu 5)21101 NaantaliPuh. (02) 436 5900Fax (02) 435 6950email: info@condite.fi

CORTEx OYSorvaajankatu 1300880 HELSINKIPuh. (09) 7590 770Fax (09) 7590 7799cortex@cortex.fiwww.cortex.fi

DANISCO SWEETENERS OYSokeritehtaantie 2002460 KANTVIKPuh. 010 431 030Fax 010 431 4422www.danisco.com/sweeteners

DOSETEC ExACT OYVaakatie 3715560 NASTOLAPuh. (03) 871 540Fax (03) 871 5410email: info@dosetec.fiwww.dosetec.fi

DSM NUTRITIONAL PRODUCTS A/SKirkebjerg Allé 88, 1DK-2605 BrøndbyPuh. +45 43 20 89 89Fax +45 43 20 89 90

OY ECOLAB ABPL 80 (Piispanportti 10)02201 ESPOOPuh. 020 7561 400Fax 020 7561 498Myyntipalvelu 0800-1-39600Tilaukset: fi-tilaukset@ecolab.comwww.ecolab.com

ELINTARVIKEALAN OSAAMISKESKUSVERKOSTO - ELOAgropolis OyKeskuskatu 2931600 JOKIOINENPuh. (03) 41861Fax (03) 4186 7382email: erkki.vasara@agropolis.fiwww.eloverkko.net

EURACON OYPL 202601 ESPOOemail: info@euracon.com www.euracon.com

FAERCH PLAST A/SRannikkolaivurintie 8 D00850 HELSINKIPuh. 050-413 8058Fax (09) 677 183email: lsa@faerchplast.dkwww.faerchplast.dk

FARMOS OYPL 15720101 TURKUPuh. 0204 87 7110Fax 0204 87 7770www.farmos.com

OY FOODFILES LTDNeulaniementie 2 L 670210 KUOPIOPuh. (017) 288 1270Fax (017) 288 1269email: foodfiles@foodfiles.comwww.foodfiles.com

FOODTEC OY ABPeltomäenkatu 10 C04250 KERAVAPuh. (09) 2744 750Fax (09) 2744 7555foodtec@foodtec.fi

FOODWEST OYVaasantie 1 C60100 SEINÄJOKIPuh. (06) 421 000Fax (06) 421 0020www.foodwest.fifoodwest@foodwest.fi

OY GERPAK INTERNATIONAL LTDFonseenintie 1 C00370 HELSINKIPuh. (09) 454 2766Fax (09) 454 27650email: jrg@gerpak.fiwww.gerpak.fi

GIVAUDAN FINLANDKauppakartanonkatu 7 A 4400930 HELSINKI Puh. (09) 3434 860Fax (09) 3434 8650www.givaudan.com

HAGSON-PROVITEK OYPL 7402631 ESPOOPuh. (09) 439 3070Fax (09) 439 30720email: sales@provitek.fiwww.provitek.fi

OY M. HALOILA AB21250 MASKUPuh. (02) 437 6111Fax (02) 437 6211email: haloila@mimaitw.comwww.mimaitw.comwww.haloila.comwww.octopuscompact.com

HUHTAMÄKI OYJPolarpakintie13300 HÄMEENLINNAPuh. (03) 65821Fax (03) 619 6232www.huhtamaki.com

HUNAJAINEN SAM OYMassbyntie 10101150 SÖDERKULLAPuh. (09) 877 0330Fax (09) 8770 3311email: kari.koivulehto@hunajainensam.fiwww.hunajainensam.fi

HUNAJAYHTYMÄ OYKojonperäntie 1332250 KOJONKULMAPuh. (02) 767 6222Fax (02) 767 6225email: hunaja@hunaja.fiwww.hunaja.fi

HURME YHTIÖT OYVienolantie 10 B 920210 TURKUPuh. (02) 251 5500Fax (02) 251 9945email: postmaster@hurmecompanies.fiwww.hurmecompanies.fi

INNOLIITOPL 10101301 VANTAAPuh. (050) 572 4871Fax (09) 851 2034email: jarmo.markula@innoliito.fiwww.innoliito.fi

JAUHETEKNIIKKA OYAlasuutarintie 2248400 KOTKAPuh. (05) 2184 270Fax (05) 2184 290email: mail@jauhetekniikka.fiwww.jauhetekniikka.fi

JohnsonDiverseyPL 11 (Kaurakatu 48 B)20101 TURKUPuh. 020 7474200Fax 020 7474202email: myynti@johnsondiversey.comwww.johnsondiversey.fi

JONIKO OYKehänreuna 202430 MASALAPuh. (09) 295 9260Fax (09) 295 92626email: myynti@joniko.comwww.joniko.com

KERMETAR OYKlondyketalo e-rappu04250 KERAVAPuh. (09) 2425898Fax (09) 242 6464www.kermetar.fi

Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi, Nervanderinkatu 5 D 41, 00100 Helsinki.

Kehittyvä Elintarvike 4•065�

Hankin

taopas

LABNET OYHermannin rantatie 12 B00580 HELSINKIPuh. (09) 476 44300Fax (09) 476 44310email: etunimi.sukunimi@rake.fi

LAIHIAN MALLAS OYLänsitie 37266400 LAIHIAPuh. (06) 475 2111Fax (06) 476 2555email: mallas@laihianmallas.fiwww.laihianmallas.fi

LAITOSJALKINE OY35320 HIRSILÄPuh. (03) 336 3111Fax (03) 336 3300email: etunimi.sukunimi@laja.comwww.laja.com

LIHEL OYMänkimiehentie 802780 ESPOOPuh. (09) 819 0110Fax (09) 8190 1199email: etunimi.sukunimi@lihel.fiwww.lihel.fi

LIIMALAITE OYLänsisalmentie 1301100 ITÄSALMIPuh. 0400-797 202Fax (09) 877 7773email: liimalaite@liimalaite.comwww.liimalaite.fi

LT-KONE OYKutojantie 402630 ESPOOPuh. (09) 52 170Fax (09) 521 2126

MILDOLA OYPL 2102401 KIRKKONUMMIPuh. 010 402 2300Fax 010 402 2344email: aarne.poutiainen@mildola.fiwww.mildola.fi

MP-MAUSTEPALVELU OYPL 56 (Luukkaankatu 6)13101 HÄMEENLINNATilaukset:Puh. 020 7290 333Fax (03) 570 5209www.maustepalvelu.com

NORFOODS OYPaciuksenkatu 1900270 HELSINKIPuh. (09) 4159 2255Fax (09) 561 2925email: etunimi.sukunimi@norfoods.fiwww.norfoods.fi

ORAT OYPikkupurontie 4–600880 HELSINKIPuh. (09) 755 6577Fax (09) 788 800email: etunimi.sukunimi@orat.fiwww.orat.fi

ORFER OYVaakatie 916300 ORIMATTILAPuh. (03) 88411Fax (03) 8841 401email: info@orfer.fiwww.orfer.fi

ORIOLA OYPL 802101 ESPOOPuh. 010 429 99Fax 010 429 2080email: etunimi.sukunimi@oriola.comasiakaspalvelu@oriola.comwww.oriolanet.com www.oriola.fi

ORION DIAGNOSTICA OYPL 8302101 ESPOOPuh. 010 429 4040Fax 010 429 2794email: tilaukset@oriondiagnostica.fi

PA-HU OYTeollisuustie 202880 VEIKKOLApuh. (09) 8190430fax (09) 81904340email: myynti@pa-hu.fiwww.pa-hu.fi

PAKKAUS ÖHMANTeerikukontie 10–1200700 HELSINKIpuh. (09) 351 790fax (09) 345 2339email: pakkausohman@pakkausohman.comwww.pakkausohman.com

PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OYHakamäentie 748400 KOTKAPuh. (05) 225 1800Fax (05) 225 1899email: ppt@ppt-filter.comwww.ppt-filter.com

PROMINENT FINLAND OYOrapihlajatie 3900320 HelsinkiPuh. (09) 4777 890Fax (09) 4777 8947email: prominent@prominent.fiwww.prominent.fi

RAVINTORAISIO OYPL 10121201 RAISIOPuh. (02) 443 2513Fax. (02) 443 2923email: etunimi.sukunimi@raisio.comwww.paakarin.com

RUOKA & LAATUJouttisalontie 1160510 HYLLYKALLIOPuh. (06) 412 8620Fax (06) 412 8620GSM 0400 564 461email: anneli.koskenkorva@netikka.fi

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RYRisto Rytin katu 7032700 HUITTINENPuh. (02) 620 6319Fax (02) 620 6339email: etunimi.sukunimi@satafood.netwww.satafood.net

OY SCANDIC TRANS ABVAASA – TURKU – HELSINKIPuh. 020 1202 500Fax 020 1202 515www.scandictrans.fi

SEALED AIR OYTyöpajankatu 6 A00580 HELSINKIPuh. (09) 7257 4411Fax (09) 7257 4430www.sealedair-emea.com

SEFO-KONSULTOINTIToinen linja 1300530 HELSINKIPuh. (09) 726 0270Fax (09) 726 0272email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fiwww.kolumbus.fi/sefo-konsultointi

SENTERA OYJValimopolku 4 A00380 HELSINKIPuh. (09) 0207 540 000Fax (09) 0207 540 100email: info@sentera.fiwww.sentera.fi

SIGMA-ALDRICH FINLAND OY/ YA-KEMIAPL 15500701 HELSINKIPuh. (09) 350 9250Fax (09) 3509 2555email: finorder@europe.sial.comwww.sigma-aldrich.com

OSAKEYHTIÖ SIxPL 227 (Tulppatie 20)00811 HELSINKIPuh. (09) 755 2520Fax (09) 755 5545email: six@six.fi

S.O.STRÖMBERG KYVernissakatu 8 B01300 VANTAAPuh. (09) 838 6020Fax (09) 838 60222email: sos@sostromberg.fiwww.sostromberg.fi

SOFTWARE POINT OYValkjärventie 102130 ESPOOPuh. (09) 4391 320fax (09) 4391 3211email: sales@softwarepoint.fiwww.softwarepoint.fi

SOLOTOP OYLaippatie 14 A00880 HELSINKIPuh. (09) 5491 660Fax. (09) 5491 6570www.solotop.fimyynti@solotop.fi

SUOMEN COBRA SYSTEMS OYAsesepänkuja 300620 HELSINKIPuh. (09) 7288 340Fax (09) 7288 3434email: suomen@cobrasys.fiwww.cobrasys.fi

SUUNNITTELUTOIMISTO TIMO RAHTOLAVälitie 315540 VillähdePuh. 0208 355753Fax 0446 1093 850email: timo.rahtola@suto.inet.fi

TAMRO MEDLAB OYPL 11 (Rajatorpantie 41 B)01641 VANTAAPuh. 020 445 3802/3806Fax 020 445 4717/4770email: medlab.asiakaspalvelu@tamro.comwww.tamromedlab.com

TANKKI OYOikotie 263700 ÄHTÄRIPuh. (06) 510 1111Fax (06) 510 1200www.tankki.fi

TARRATUOTE OYPL 6 (Vesimyllynkatu 4)33331 TAMPEREPuh. (03) 2547800Fax (03) 2547811www.tarratuote.fi

TEKNO-FOOD KY KBRiitankuja 1–3 C00840 HELSINKIPuh. (09) 622 9060Fax (09) 622 90620email: kim.soderholm@teknofood.fi

TELKO OYPL 110Kutojantie 402630 ESPOOPuh. (09) 521 710Fax (09) 780 064www.telko.fi

OY TEO-PAL ABLuoteisrinne 402270 ESPOOPuh. (09) 819 0560Fax (09) 8190 5642email: asiakaspalvelu@teopal.fiwww.teopal.fi

THERMO ELECTRON OYPL 10001621 VANTAAPuh. (09) 3291 0200Fax (09) 3291 0301email: etunimi.sukunimi@thermo.comwww.thermo.com

TPLUS OYMäkelänkatu 54 A00510 HELSINKIPuh. (09) 7599 720Fax (09) 7599 7210www.tplus.fi

TT-TÄRYLAITE OYLinnanpajantie 700950 HELSINKIPuh. (09) 755 2730Fax (09) 755 4505email: info@tarylaite.fiwww.tarylaite.fi

UNIFERM OYPirkkalaistie 137100 NOKIAPuh. (03) 3122 3400Fax (03) 3122 3411email: timo.solin@uniferm.fiwww.uniferm.fi

VALIO OY PL 1000039 VALIOPuh. 010 381 2457Fax 010 381 2630email: teollisuustuotteet@valio.fi

VESANTTI OYTulppatie 2600880 HELSINKIPuh. (09) 5491 6000Fax (09) 5491 6050email: etunimi.sukunimi@vesantti.fiwww.vesantti.fi

VILLCIP OYVälitie 315540 VillähdePuh. 0208 355753Fax 0446 1093 850email: sale@villcip.fi

WM-DATA PL 38 (Karvaamokuja 2)00381 HELSINKIPuh. 010 3020 10Fax 010 3020 11infomaster@wmdata.fiwww.wmdata.fi

OY WOIKOSKI ABPääkonttoriPL 147901 VUOHIJÄRVIPuh. (015) 7700 700info@woikoski.fiwww.woikoski.fi

R. ÖSTERLUND KY KBPL 69 (Vanha talvitie 19 A)00581 HELSINKIPuh. (09) 586 8170Fax (09) 736 452email: contact@osterlund.comwww.osterlund.com

Kehittyvä Elintarvike 4•06 5�

Hankin

taopas

ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’ATDosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)– punnitus- ja annostelujärjestelmät– säiliövaa´at– lattiavaa´at– pöytävaa´at

SoloTop Oy– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät– huolto ja ylläpitopalvelut

ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT

Sentera Oyj– elintarviketeollisuuden

tietojärjestelmäratkaisut ja asiantuntijapalvelut

– mm. integraatio-, langattomat käsipääte ja web-ratkaisut sekä tuotannonohjaus, LIMS-, hankinta-, tiedonkeruu- ja tilitystietojärjestelmät

Software Point Oy– LimsBOSS ja LabVantage Sapphire LIMS laboratorion tiedonhallintaan– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin– omavalvontajärjestelmät– sähköinen laboratoriotyökirja

(e-notebook)

Suomen Cobra Systems Oy– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen

logistiset kokonaisratkaisut

WM-data – AROMI -tuoteperhe, ruokapalveluiden

kokonaisratkaisu– OMAVALVONTA -sovellus

KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT

Oy AGA Ab– elintarvikekaasut

Oy Biocid Ltd– kuivadesinfiointijärjestelmät

Oy Ecolab Ab – elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniakonsultointi ja -koulutus sekä

neuvonta

Farmos Oy– elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniavalmennukset ja -kartoitukset

JohnsonDiversey– pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin

elintarviketeollisuuden tarpeisiin– pesukemikaalien annostelulaitteet– prosessien hygieniakartoitukset

Oy Woikoski Ab– elintarvikekaasut– teolliset kaasut– erikoiskaasut- kaasun sekoitus ja jakelujärjestelmät

TUOTERYHMÄOSA

KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUSAdwatec Oy– massankäsittelyyn pumput, annostelijat

ja sekoittimet– kostutuslaitteet nostatuskaappeihin,

jäähdytykseen ja varastointiin– pesujärjestelmät

Oy AGA Ab– pakastus- ja jäähdytysjärjestelmät

Antti Lindfors Oy– lihanleikkaamolaitteet– ruokatehdas- ja pakkaamolaitteet– laatikonkäsittelyjärjestelmät– ruostumattomat kuljettimet– allasvaununostimet– UDA-pakkauskoneet, rasian syöttö- ja

täyttölaitteet

Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – paineilmakompressorit ja

jälkikäsittelylaitteet

Busch Vakuumteknik Oy– tyhjiöpumput

Christian Berner Oy– pakkauskoneita– merkkauslaitteita– pumppuja– prosessilaitteita– tyhjiötekniikka (imukuppeja)– tekniset muovit

CFS Nordic– elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet– pakkauskoneet ja lisälaitteet

Cortex Oy– leipomo-, pakkauskoneet ja materiaalit– prosessilaitteet

Foodtec Oy– elintarviketeollisuuden koneet, laitteet

ja tarvikkeet

Hagson-Provitek Oy– elintarviketeollisuuden koneet

ja laitteet– paistolinjat

An ITW Company

Oy M. Haloila Ab– lavankäärintäkoneet

Jauhetekniikka Oy– jauheiden annostelulaitteet– nesteiden annostelulaitteet– suursäkkien tyhjennyslaitteistot– raaka-aineiden annostelujärjestelmät

Joniko Oy– vanne/vyötekoneet– pakkaus- ja tuotantokoneiden terät– staattisen sähkön poisto– rainanpuhdistuslaitteita

Kermetar Oy– alipainekomponentit ja imukupit– elintarvikekoneiden teriä– ionisaattorit/staattinen sähkö/

pölynpoisto

LT-Kone Oy– leipomo- ja pakkauskoneita– prosessilaitteet

Orat Oy– lihateollisuuden koneet ja laitteet– elintarviketeoll. pakkauskoneet

Orfer Oy– robottiautomaatiojärjestelmät– pakkaus- ja lavausjärjestelmät– Kawasaki- ja Toshiba-teollisuusrobotteja

ProMinent Finland Oy – annostelupumput– mittaus ja säätö: pH/johtokyky/redox/H

2O

2/kloori

– klooridioksidi-/otsoni-/RO-laitteet

SoloTop Oy– kuutiointi-, suikalointi- ja siivutuskoneet– prosessiastiat ja kutterit– vaa’at ja vaakahinnoittelulaitteet– pakkauskoneet– paistolinjat– pesukoneet ja -linjat– tärykuljettimet– röntgenlaitteet– huolto ja ylläpitopalvelut

Tankki Oy– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot

Tekno-Food Ky Kb– URSCHEL leikkurit– LIMITECH prosessilaitteet– PRIMODAN pakkauskoneet– WCB jäätelökoneet– BMA peruna- ja vihanneskoneet

TT-Tärylaite Oy– kaikki tärykomponentit– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet– tärytekniset erikoislaitteet

Vesantti Oy– lihavalmisteteollisuuden koneet

Villcip Oy– automaattiset puhdistusjärjestelmät– tuotevaihto-, putkipossujärjestelmät– juomateollisuuden prosessilaitteita

KULJETUS- JA LOGISTIIKKA- PALVELUT

Oy Scandic Trans Ab– lämpösäädellyt kuljetukset

Skandinaviassa ja Manner-Euroopassa, vienti ja tuonti– logistiikkapalvelut ja varastointi– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tuk-

holma vv.

LABORATORIO-TUOTTEETBerner Oy Laboratoriomyynti– Oxoid mikrobiologiset elatusaineet,

diag.testit– Idexx Colilert ja Enterolert vesitutki-

muksiin– KSG autoklaavit– Salvis viljelykaapit– RUMED jäähtyvät viljelykaapit– Infors ravistelijat– Heidolph ravistelijat ja sekoittajat– Renggli laboratoriopesuautomaatit

Biohit Oyj– laboratoriopipetit ja

kertakäyttötuotteet– EIA-lukulaitteet ja -pesurit

Oriola Oy– mikrobiologiset valmismaljat ja

reagenssit– elintarvikkeiden testikitit– laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet

Orion Diagnostica Oy– Hygicult-testijärjestelmä mikrobiologisen

puhtauden seurantaan– DryCult-testi vesipohjaisten nesteiden

mikrobiologisen puhtauden seurantaan

Sigma-Aldrich Finland Oy/ YA-Kemia– laboratoriokemikaalit ja -tarvikkeet sekä

pienlaitteet

Tamro MedLab Oy– laboratoriotarvikkeita, -kemikaaleja– pesuaineita, pesukoneita ja

mikrobiologisia elatusaineita– suojakäsineitä– laboratoriolaitteita näytteen käsittelyyn

ja säilytykseen sekä elintarvikeanalytiikkaan

Oy Teo-Pal Ab– kosteusanalysaattorit– laboratoriovaa’at– lämpö- ja viljelykaapit– pH/johtokyky/lämpömittarit ja

-elektrodit– sentrifugit– ultraäänipesulaitteet– ravistelijat ja sekoittajat– polarimetrit ja refraktometrit– vesi- ja kuivahauteet

Thermo Electron Oy– mikrobiologiset menetelmät

(3M Petrifilm)– Finnpipetit ja Finntip -kärjet– laboratoriolaitteet

LIIMALAITTEETOy Gerpak International LTD– ITW DYNATEC kuuma- ja

kylmäliimalaitteet– edullinen ITW CHALLENGER-monimerkki

varaosa- ja huoltopalvelu

Liimalaite OyMELTON ja NORDSON– liimalaitteet, varaosat ja huollot

MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET

Algol Chemicals Oy– aromit ja entsyymit– asetaatit– erikoissuolat– etikkahappo – hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet– juustonsulatesuolat– kaakaot ja suklaat– kuidut– makeuttamisaineet– mononatriumglutamaatti– sitruunahappo ja sitraatit– suodatuksen apuaineet– suolat– vaahdonestoaineet– vanilja ja vanilliini

Bang & Bonsomer Oy– tärkkelykset ja niiden johdannaiset– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– hiivauutteet ja aromit– säilöntäaineet– muut elintarvikelisäaineet

Berner Oy– elintarvikeraaka-aineet ja -lisäaineet– aromit ja aromivahventeet– luontaiset elintarvikevärit, kasviuutteet– meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat– vehnätärkkelys, vehnägluteeni

Oy Biofincon Ab– aromiaineet– emulgointi- ja stabilointiaineet– entsyymit– laktaasit– funktionaaliset raaka-aineet mm.

proteiinit ja lipidit– hiiva-autolysaatit ja -uutteet– antioksidantit– analyyttiset kitit ja reagenssit– suodatuksen apuaineet– muut lisä- ja apuaineet– hedelmäpalat ja -pastat

Brenntag Nordic Oy– fosfaatit– kapseloidut tuotteet– kuidut, maissi- ja riisituotteet– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– kuivatut sipulit, sinappijauheet– aktiivihiili, värit, hiivat– muut elintarvikeraaka- ja lisäaineet– pakastemarjat, marjasoseet– mehukonsentraatit– sukroosiesteri– pintakäsittelyaineet

Oy Celego Ab– aromit– värjäävät elintarvikkeet, luonnon

väriaineet ja synteettiset värit– muut lisäaineet

Kehittyvä Elintarvike 4•06�0

Hankin

taopas

DSM Nutritional Products A/S– vitamiinit ja vitamiiniseokset– karotenoidit– PUFA– sitruunahappo ja sitraatit– nutraceuticals-valmisteet– probiootit

Givaudan Finland– aromit

Hagson-Provitek Oy– maustesuolet– savusuolet

Hunajainen SAM Oy– hunajaa elintarviketeollisuudelle

Hunajayhtymä Oy– kotimaista ja ulkolaista hunajaa

elintarviketeollisuudelle

Hurme Yhtiöt Oy– laaja valikoima funktionaalisia

lisäaineita

Labnet Oy– aromit– elintarvikevärit– happamuudensäätöaineet– kuidut– makeutusaineet– maunvahventeet– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– säilöntäaineet– tärkkelykset– vitamiinit ja vitamiiniseokset– karotenoidit– PUFA

MP-Maustepalvelu Oy– mausteet ja mausteuutteet– aromit ja arominvahventeet– fosfaatit– sakeuttamisaineet– muut elintarvikelisäaineet ja seokset

Norfoods Oy– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet– stabilointiaineet– emulgointiaineet– lesitiini– sokerikulööri– maito- ja heraproteiinit ja hydrolysaatit– pintakiillokkeet– säilöntäaineet– kuidut– muut elintarvikelisäaineet

Orat Oy– RAPS-mausteet– lihaproteiinit

Tekno-Food Ky KbDanisco – emulgointiaineet– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– aromit ja entsyymit– hapatteet

Telko Oy– aromit– aspartaami– sakeutus- ja hyytelöimisaineet– hedelmäsoseet – kuivatut hedelmät, vihannekset,

sienet ja yrtit– kuivatut munavalmisteet– kuidut– lesitiini

Tplus Oy– tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset– perunakuitu– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– aromiaineet– happamuudensäätöaineet– funktionaaliset maitoproteiinit– mauste- ja marinaadiseokset– mineraali- ja vitamiiniseokset– hera-, kerma- ja jogurttijauheet– tärkkelyssiirapit

Uniferm Oy– säilöntäaineet– antioksidantit– sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet– makeutusaineet– aromit ja värit– kuidut, ravinteet ja vitamiinit– funktionaaliset tuotteet

Vesantti Oy– Wiberg-mausteseokset

R. Österlund Ky Kb– aromit ja konsentraatit– elintarvikevärit– emulgointi- ja sakeuttamisaineet– kaakaotuotteet– hedelmäjauheet ja -palat– vihannestuotteet– juomapohjat– lakritsiuutteet– makeutusaineet

PAKKAAMINEN

Auraprint Oy– tarrat, tuote-etiketit– RFID-tarrat– painetut pienkartonkikotelot– tuote-esitteet ja muut painotuotteet

BEMIS VALKEAKOSKI OY– vakuumi- ja suojakaasupakkauslami-

naatit elintarviketeollisuudelle

CCL LABEL OY– monikerrosetiketit– promootioetiketit– kutiste-etiketit (sleeverit)

CFS Nordic– pakkauskoneet ja lisälaitteet– pakkausmateriaalit

EURACON OY– EuraTray kartonkivuoat ja -kannet– Salaattirasiat ja -kannet– EuraBake leipomopakkaukset

Faerch Plast A/S– CPET, APET, PP ja PS rasiat ja kannet– Top Seal kuumasaumattavat kalvot

Hagson-Provitek Oy– keinosuolet (myös mauste- ja

savusuolet– luonnonsuolet– vakuumi- ja kutistepussit– kinkkuverkot

Huhtamäki Oyj– PP, CPET, APET, PS rasiat ja kannet– PET pääll kartonkivuoat ja kannet– EPS-alustat, kalvot ja pussit– kuitupakkaukset

Orat Oy– makkarankuoret– juusto- ja lihapussit

Pa-Hu Oy– myynti- ja kuljetuspakkaukset

kartongista ja aaltopahvista– pakkaustarvikkeet– myyntipistemateriaalit

Pakkaus Öhman– pakkausmateriaalit ja tarvikkeet– pakkauskoneet ja laitteet– hygieniatuotteet

Sealed Air Oy– Cryovac -kutistepussit– Cryovac -pakkauskalvot– Cryovac -vakuumipakkauslaitteet

SoloTop Oy– Pakkauskoneet elintarviketeollisuudelle– huolto ja ylläpitopalvelut

Tarratuote Oy– vaakatarrat– tuotetarrat– lavatarrat ym.

RAAKA-AINEET

Maustetalo Condite OyLeipomo ja elintarvike-teollisuuden raaka-aineet– jauhot ja leipäseokset– mausteet ja aromit– mantelit ja pähkinät– siemenet ja hiutaleet– rusinat ja hedelmät– suklaa- ja rasvakuorrutteet– hedelmä- ja marjatäytteet– margariinit– säilykkeet ym. ym.

Danisco Sweeteners OyErikoismakeuttajat ja rakenneraaka-aineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle– fruktoosi– ksylitoli– laktitoli– Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu)

Laihian Mallas Oy– erikoismaltaat– tummat ja vaaleat mallasuutteet– pakkauspalvelu

LIHEL Oy– mausteet ja mausteseokset– valmistus- ja lisäaineet

Míldola Oy– kasviöljyt: teollisuus, suurkeittiöt

MP-Maustepalvelu Oy– valmistus- ja lisäaineet liha- ja

ruokateollisuudelle– asiakaskohtaisesti räätälöidyt

seokset

Ravintoraisio OyLeipomo- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet– viljatuotteet– kasvirasvatuotteet– perunatuotteet– leivonnan paranteet– marja- ja hedelmätuotteet– muut raaka-aineet

Osakeyhtiö SIx– suolaiset ja makeat maustamisseokset– aromit– marinadit– valmisruokaseokset– rakenne- ja sidontaseokset– funktionaaliset komponentit– puolivalmisteita jäätelöihin leivonnaisiin

ja makeisiin

S.O.Strömberg Ky– toffeepalat ja -pastat– pakastekuivatut marjat– karamellisoidut tuotteet– jogurttijauheet– premixit– entsyymit

Valio Oy Teollisuusmyynti– maidot, kermat ja muut maitotuotteet– juustot– maito- ja herajauheet– marmeladit ja hillot– voi ja voiöljy

SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI

Elintarvikealan osaamiskeskusverkosto – ELOAgropolis Oy– elintarvikealan kehityspalvelut

Oy Foodfiles Ltd– kliininen tutkimus– elintarvikkeiden rekisteröinti– ravitsemusalan konsultointi

Foodwest Oy– tuotekehitys– markkinatutkimus– laadunhallinta

InnoLiito– liiketoiminnan konseptoinnit

Food & Quality– tuotekehitys ja laatujärjestelmät– elintarvikealan ammattikoulutus

Satafood Kehittämisyhdistys ry– elintarvikealan kehityspalvelut– laaja-alaiset ympäristöteknologian

palvelut

SEFO-konsultointi– hygieniakoulutus ja osaamistestaus

sekä oppimateriaalit useilla kielillä– hygieniapassit tutkinnon perusteella– HACCP- ja laatujärjestelmäkonsultointi

Suunnittelutoimisto Timo Rahtola– prosessilaitteiden suunnittelu ja

tekninen kehitys– konsultointi hygienisyyden parantamiseksi

TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUSLaitosjalkine Oy– jalkineet elintarviketeollisuuteen ja

laboratorioihin

PPT Pölynpoistotekniikka Oy– pölynpoistolaitteita– keskussiivousjärjestelmiä

Kehittyvä Elintarvike 4•06 �1

Nimityksiä•ETMEsko Lanttoonnimitetty1.6.alka-envähittäiskauppamarkkinoinninmark-kinointipäälliköksi Saarioinen Oy:ssä.Hänenvastuualueinaanovatasiakkuu-detjamyynninprosessit.•Esa Heikkinenonnimitetty1.9.alkaenSnellmanin Valmisruoka -liikeyksikönjohtajaksijaSnellmaninjohtoryhmänjä-seneksi. Hänen vastuulleen kuuluvatKokkikartanoOy:ntoimitusjohtajuudenlisäksimuut valmisruoan yksiköt koti-maassa jaRuotsissa.Peter Fagerholmonnimitetty1.9.alkaenjohtajaksistrate-gisiintehtäviinSnellman-konserninpal-veluksessa.HänenvastuulleenkuuluvatSnellmanintulevaisuudenbrandikehitysjayhtiönstrategiaprosessi.• Suomen Sydänliiton puheenjohtaja,professoriPekka PuskaonvalittuMaail-manSydänliiton(WorldHeartFederati-on)puheenjohtajaksiseuraavaksi6-vuo-tiskaudeksi.•Ravitsemusterapeuttien yhdistyksenRTY:n toiminnanjohtajaksi on valittuMMM, laillistettu ravitsemusterapeuttiLeena Rechardt-Rajakangas.•DosenttiPekka LehtonenAlkonalko-holintarkastuslaboratoriostaon valittukansainvälisenviinijärjestönOIV:nana-lyysimenetelmienalakomiteanpuheen-johtajaksikaudeksi2006–2009.•HartwallOy:ntoimitusjohtajaksionni-mitetty1.10.alkaenYrjö Närhinen.HänsiirtyyHartwallilleProcter&Gamglelta.•Peter Åsbergonnimitetty1.7.alkaenCloettaFazerSverigeAB:ntoimitusjohta-jaksi.•HK Ruokatalon siipikarjaliikennetoi-minnanjohtajaksionnimitettyyrityksenlogistiikkajohtajaJari Leija.Hänaloittaauudessatehtävässälokakuussa.Nykyi-nen johtaja Reijo Kiskola siirtyy Hä-meenlinnanOsuusmeijerintoimitusjoh-tajaksi.•MTT:nuudeksitutkimusjohtajaksionvalittuFT,MBAJouni Aalto.Hänastuivii-sivuotiseenvirkaan1.9.Tutkimusjohta-jantärkeinhaasteonkehittääMTT:nkil-pailukykyäjakansainvälisyyttä.Ilkka P. LaurilajatkaauudistustaMTT:nkehitys-johtajana.Hänpaneutuuerityisestiorga-nisaationrakenteenjatoimintajärjestel-mänsekävoimavarojenkehittämiseen.Hänsuunnitteleemyössidosryhmäsuh-teidenhoitoa,asiakashankintaajamark-kinointia.Tämä järjestely tuli voimaan1.7.viidenvuodenmääräajaksi.• ETM Tiina Järvinen on nimitetty OyGustav Paulig Ab:lle tuotekehittäjäksi26.6.alkaen.•DIVirpi VarjonenonnimitettyInvenireMarket IntelligenceOy:ssä konsultiksi(ExecutiveConsultant)päävastuualuei-naan elintarviketeollisuus, elintarvike-teknologiasekäbioteknologia.InvenireMarket Intelligence Oy on yksityinenasiantuntijapalveluyritys, joka on eri-koistunutlifesciences-toimialojenmark-kinatiedonhankintaanjaanalysointiin.•BioTRIMinprojektipäällikkönäonaloit-tanut1.9.alkaenETMErkki Vasara.HäntoimiisamallaedelleenmyösElintarvi-kealanosaamiskeskusELOntoiminnan-johtajana. FMHeikki Aro työskentelee1.9.–31.12.2006välisenajanBioTRIMinmarkkinointiinjatoiminnanyleiseenke-hittämiseenliittyvissätehtävissä.HänonsamallamyösMTT laboratorioidenpe-ruskoostumustyöryhmänryhmäpäällik-kö.

• Juha MalmbergonnimitettyARROWEngineeringOy:ssä projektipäälliköksivastuualueenaanARROWMachineTrack-järjestelmänaftersales-toiminnot.Ville Keskinenonnimitettyprojektipäällikök-sivastuualueenaanARROWMaint -jär-jestelmänaftersales-toiminnot.ARROWEngineeringOyonteollisuudentietojär-jestelmiinerikoistunutpalveluyritys.•Merkonomi,MKT Jarmo Seppälä onaloittanutPouttuOy:njaJaloste-PouttuOy:ntoimitusjohtajana.•LihakeskusliittoonvalinnutuudelleenpuheenjohtajakseenWurstin toimitus-johtajanJari Saarelan.•Ravitsemusterapeutti,TtMTeija KesotyöskenteleetutkijanaLeipätiedotuksenkouluprojektissa1.9.–15.12.2006.•AtriaYhtymäOyj:nhallitukseenonva-littu uutena jäsenenä Leena Saarinen(Altia).Muut hallituksen jäsenet ovatMartti Selin(puheenjohtaja),Timo Ko-mulainen (varapuheenjohtaja), Timo Heikkilä,Runar Lillandt,Matti Tikka-koskijaIlkka Yliluoma.•Euroopanelintarviketurvallisuusviras-toEFSAnpääjohtajaCatherine Geslaine-Lanéelleastuivirkaansa1.7.Vt.pääjoh-tajanatyöskennellytHerman Koeterpa-lasi tutkimusjohtajaksi. MMM Pirkko Raunemaan kausi EFSAn johtokunnanjäsenenä jatkuu vuoteen 2008. EFSAntiedelautakuntiensuomalaisjäsenetkau-della 2006–2009 ovat professori Atte von Wright(eläinrehut)japrofessoriSir-pa Kärenlampi (GMO)Kuopionyliopis-tosta,professoriMarina Heinonen(ravit-semusjadieettivalmisteet)Helsinginyli-opistosta, professoriSeppo Salminen(ravitsemus jadieettivalmisteet)TurunyliopistostajaprofessoriKari Tiilikkala(kasvinterveys)MTT:ltä.•ElinkeinoelämänkeskusliitonInnovaa-tioympäristöjaosaaminen-sektorinjoh-tajaksionnimitettyDITimo KekkonenTkTPekka PokelansiirtyessäEeraFin-landOy:nseniorikonsultiksijapartnerik-si.•DI,CEFAKari StåhlbergonaloittanutsijoituspäällikkönäSuomenTeollisuussi-joitusOy:ssä.•Ympäristö-jaterveysalanteknisetry:npuheenjohtajaksionvalittu terveystar-kastajaLeena PanulaKeuruultajavara-puheenjohtajaksiterveystarkastajaMa-ria KukonlehtoRaisiota.•SuomenBioteollisuusFIBintoimitus-johtajaksionnimitettyDISaara Hassi-nen. Hän jatkaa samalla Kemianteolli-suusry:nosastopäällikkönäOsaaminenjatutkimus-sektorilla.• Marcelo Coutinho on nimitetty EuroRSCGHelsinkiinluovaksijohtajaksi.HänonkotoisinBrasiliastahatyöskennellytviimeksi Euro RSCG:n Itä-Euroopanalueenluovanajohtajana.•A-TuottajatOy:ntoimitusjohtajaksionnimitetty1.6.alkaenJouko Lahtinen.•Jorma AlanenonnimitettyPandanva-ratoimitusjohtajaksi.• TradenomiOuti Karine on nimitettyKopparbergFinlandOy:navainasiakas-päälliköksivastuualueenaanhotelli- jaravintola-alanasiakkuudet.•HuurreGroupOy:nuudeksitoimitus-johtajaksionnimitetty1.8.alkaenKTMHannu Saastamoinen.•ETMJuha SarkkinenonnimitettyAtrial-la johtajaksi vastuualueenaanVenäjäntehdasinvestointijaliiketoiminnankehit-

täminenAtriaVenäjäjaAtriaBaltia-liike-toiminnoissa.•TradenomiJanne Korkeamäkionnimi-tettymyyntikehityspäälliköksiAtriaOy:llä.•Bengt JohanssononnimitettyCloettaFazerMakeistenuudetliiketoiminta-alu-eet -yksikön myyntipäälliköksi ja Aku Lipsanenmarkkinointipäälliköksi.Tom Lindbladonnimitettymyyntijohtajaksivastuualueenaankotimaanmyyntiorga-nisaatiojaSami Tawastasiakkuusjohta-jaksiasiakkuus-tiimiin,jonkaasiakkaitaovatRuokakesko,Rautakirja jahuolta-mot. Jyri Juoteonnimitettyasiakkuus-johtajaksiasiakkuus-tiimiin,jonkaasiak-kaitaovat Inex/SOK,TUKO/Tradeka jaStockmann.Susanna Rantalaonnimi-tetty ketjumarkkinointipäälliköksi vas-taamaan seuraavista asiakkuuksista:TUKO/Tradeka,WihuriOyMetro,Stock-mann,HeinonTukkujaItsenäisetkaup-piaat.• Juha IsokangasonnimitettyBang&Bonsomer Groupissa tuotepäälliköksiLifeSciences-yksikköön.Hänenvastuu-alueensaonmakeis-jaluontaistuotete-ollisuuden raaka-aineiden liiketoimin-nanjamyynninkehittäminenSuomessa.ETMLeo Partanen on nimitetty tuote-päälliköksi.•Kari Naattionnimitetty teollisuudenpuhtaanapidontuotantojohtajaksiLassi-la&Tikanojalla.•Jouni Sarreonnimitettytehtaanjohta-jaksi14.8.alkaenLUSuomiOy:lläjaMari Hannilamarkkinointijohtajaksi.•ETMKirsi ErmeonnimitettyRuokakes-kontavarakaupankodintarvikkeet-tuo-telinjanosastopäälliköksi.•KTMNiclas AhlbomonnimitettyTrade-kanValintatalo-ketjunjohtajaksi.• Toni Antila on nimitetty HartwallillatuotepäälliköksivastuualueenaanKarja-la-oluen jaHartwallin kotimaisten eri-koisoluidenmarkkinointi jaPekka Tolamarkkinointipäälliköksi vastuualuee-naansiidereidenjalongdrink-juomienmarkkinointi.•Pasi LaitinenonnimitettyVIPJuicema-kerOy:ntoimitusjohtajaksi.• Tuula Eacott onnimitettyFinnbakelsOy:nmyyntijohtajaksi1.8.alkaen.•ETMRiitta RyytionnimitettyArktisetAromit ry:n luonnontuotteiden edistä-mishankkeensuunnittelijaksi.•ETMMari Nuutila onnimitettymääräai-kaiseenvaliokuntaneuvoksenvirkasuh-teeseenEduskunnassa.•ETMJorma LamminmäkionnimitettyhankintajohtajaksiHelsinginkaupungil-la.•ETMEira TuohimaaonnimitettyKapi-teeliOyj:nasiakaspalvelukeskuksenryh-mäpäälliköksi.•ETMMilja VirtanenonnimitettyKarkki-lankaupunginruokapalvelupäälliköksi.•ETMMinna Nieminenonnimitettyos-tajaksiRuokakeskoOy:ssä.•MMM,agronomi Johanna Peltolaonni-mitettySnellmanOyAb:nMaatilanPar-haat-tuotepäälliköksi.

Esa Heikkinen Snellman Oy

Esko Lantto Saarioinen Oy

Peter Fagerholm Snellman Oy

Yrjö Närhinen Hartwall Oy

Juha Malmberg ARROW Engineering Oy

Ville Keskinen ARROW Engineering Oy

Kehittyvä Elintarvike 4•06�2

SuomessaTutkinto elintarvikealan esimiehille,koulutuskäynnistyy26.9.AEL:ssä,www.ael.fiPINTA -teknologiaohjelman päätösseminaari 26.–27.9.Espoossa,suvi.niemelä@poyry.comLihan aistinvarainen laadunarviointi 27.9.Helsingissä,leena.lilleberg@evira.fiProsessihygienia 27.9.–14.12.(4jaksoa),irma.isotalo@helsinki.fiTiedemessut 2006 29.9.–1.10.Turussa,www.turunmessukeskus.fiValtakunnalliset Ravitsemuspäivät: Nuorten ravitsemus2.–3.10.Helsingissä,www.ravitsemusterapeuttienyhdistys.fiLuomuviikot 2.–15.10Ikäihmisten ruokapalveluhenkilöstön koulutuspäivä 3.10.Helsingissä,www.efeko.fiPrintex 063.–4.10.Helsingissä,www.iir.fiPäivittäistavaroiden tuotepäällikkö 3.–5.10Helsingissä,ww.iir.fiElintarviketeollisuuden esittelypäivä opoille ja oppilaille 4.10.useillaeripaikkakunnilla,soili.kerttula@etl.fiValtakunnalliset jätehuoltopäivät ja näyttely 4.–5.10.Tampereella,www.jatehuoltoyhdistys.fiTekniikka 2006 4.–6.10.Jyväskylässä,www.jyvaskylanmessut.fiAjankohtaista elintarvikelaboratoriorintamalla 5.10.Helsingissä,harriet.wallin@evira.fiTurun Ruokamessut 2006 29.9.–1.10.,www.turunmessukeskus.fiTurun Tiedemessut29.9.–1.10.,www.turunmessukeskus.fiValtakunnalliset Yrittäjäpäivät 6.–8.10.Hämeenlinnassa,www.yrittajat.fiPunajuuriviikko 9.–15.10.Kuitupohjaiset pakkausmateriaalit -seminaari10.10.Helsingissä,www.pakkaus.comMikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa 10.10.Helsingissä,maija-liisa.kuusela@ael.fiUusi elintarvikelainsäädäntö ja sen vaikutukset tuotannollisille pk-yrityksille13.10.Hämeenlinnassa,erja.hujanen@agropolis.fiHankintajohtaja & ostopäällikkö 17.–20.10.Helsingissä,www.iir.fiMaitovalmisteiden aistinvarainen laadunarviointi 18.10.Helsingissä,leena.lilleberg@evira.fiPoissaoloseminaari18.10.Vantaalla,www.mt-palvelut.fiElintarviketeollisuuspoolin valmiusseminaari 18.10.Helsingissä,viljo.holopainen@etl.fiAmmattina työn johtaminen18.–19.10.Vantaalla,www.efeko.fiYmpäristö & Yhdyskunta 2006 18.–20.10.Helsingissä,www.finnexpo.fiEuropean Conference on Biorefinery Research 19.–20.10.Helsingissä,Helsingissä,http://europa.eu.int/comm/research/energy,www.tekes.fiSalaattiviikko 23.–29.10.Kaupan Maailma -messut24.–25.10.Helsingissä,www.finnexpo.fiTyöterveyspäivät 24.–25.10.Helsingissä,www.finnexpo.fiEnergia 2006 24.–26.10.Tampereella,www.expomark.fiPäivitä erityisruokavaliotietosi-koulutuspäivä24.10.Porissa,26.10.Turussa,31.10.Tampereellaja1.11.Lahdessa,tanja.nystrom@keliakialiitto.fiYmpäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 25.–26.10.Kuopiossa,eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fiAistinvaraisen arvioinnin menetelmät 26.–27.10.Helsingissä,maija-liisa.kuusela@ael.fiNäytteenoton suunnittelu, tekniikka ja luotettavuus26.–27.10.Helsingissä,www.ael.fiBiotekniikka II, riskianalyysi(10op)26.10.–19.12.(4jaksoa),irma.isotalo@helsinki.fiRuoka 200626.–29.10.Helsingissä,www.finnexpo.fiYmpäristö & Yhdyskunta18.–20.10.Helsingissä,www.finnexpo.fi/ymparistoEläinlääkäripäivät 2006 1.–3.11.Helsingissä,www.finnexpo.fiSuuri Pakkausalan Ympäristökonferenssi 8.11.Helsingissä,www.pakkaus.comTurun Lääketiedepäivät 8.–9.11.,www.turunmessukeskus.fiTerveys & Hyvä olo 2006 10.–12.11.Helsingissä,www.finnexpo.fiAgronomiliiton syysjuhla 11.11.TampereellaPakkausalan peruskurssi nro 68 I-jakso13.–17.11.(IIjakso15.–19.1.2007)Forssassa,www.pakkaus.comREACH-asetukseen valmistautuminen 16.–17.11.Helsingissä,www.ael.fiECR-seminaari 21.11.Helsingissä,www.gs1.fiElintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 21.–22.11.Joensuussa,heidi.valtari@utu.fi

IST 2006 21.–23.11.Helsingissä,www.ist2006.fiJouluun juureksilla-viikko27.11.–3.12.Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät29.–30.11.Lahdessa,eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fiTieteen Päivät 2007 10.–14.1.2007Helsingissä,www.tieteenpaivat.fiPRO 2007 18.1.2007Helsingissä,www.aromilehti.fiLuomupäivät 30.–31.1.2007Mikkelissä,sari.makinen-hankamaki@ekoneum.comToksikologiaa kemisteille-valmistautuminenREACH-asetukseen6.–7.2.2007Helsingissä,www.kemianseura.fiNanotech Nothern Europe 2007 27.–29.3.2007Helsingissä,www.nanotech.netChemBio Finland 07 & Kemian Päivät27.–29.3.2007Helsingissä,www.chembiofinland.fi,www.kemianseura.fiElintarvikepäivä 2007 8.5.2007Helsingissä,www.etl.fiPacTec & FoodTec 2007 16.–18.10.2007Helsingissä,www.pactec.fi;

www.finnexpo.fi/foodtec

UlkomaillaInterMopro, InterCool, InterMeat & Hogatec 2006 24.–27.9.Düsseldorfissa,www.intermopro.de,www.intercool.de,www.intermeat.de,www.hogatec.deHOGATEC 24.–28.9.Düsseldorfissa,www.hogatec.deCheesemaking Technology Course 25.9.–13.10.Sveitsissä,www.aedil.orgRestaurangExpo 26.–27.9.Solletuna, www.solletunaexpo.seSolletuna,www.solletunaexpo.seFachPack, PrintPack & LogIntern 26.–28.9.Nürnbergissä,Nürnbergissä,www.nuernbergmesse.deSecond European Conference on Sensory Consumer Science of Food and Beverages 26.–29.9.Hollannissa, www.eurosense.elsevier.comHollannissa,www.eurosense.elsevier.comFood Lead Auditor Training Course 2.–6.10.,www.rssl.com/OurServices/Training/Food/Food Contamination: Current Issues and Concerns 4.10.,www.rssl.comIBA 2006 3.–9.10.Münchenissä, www.iba.deMünchenissä,www.iba.deMacropak 3.–6.10.Hollannissa,www.marcopak.nlTokyo Pack 2006 3.–7.10.Tokiossa, www.tokyo-pack.jpTokiossa,www.tokyo-pack.jpNanotec Forum 4.–6.10.Tukholmassa,www.nanotecforum.seHealth Ingredients, Safety and Technology Japan 2006 4.–6.10.,www.hijapan.info/enAdvanded HACCP 9.–12.10.,www.rssl.com/OurServices/Training/Food/Agroprodmash 9.–13.10.Moskovassa,www.entre.fi4th International Congress on Pigments in Food 12.10.Stuttgartissa,Stuttgartissa,http://pigmentsinfood2006.unihohenheim.de/Soy & Health 2006 12.–13.10.Düsseldorfissa,www.soyconference.comPractical Approach to HACCP 18.–10.10.,www.rssl.com/OurServices/Training/Food/IDF 2006 20.–23.10.Shanghaissa, www.idf2006shcn.comShanghaissa,www.idf2006shcn.comSIAL 2006 22.–26.10.Pariisissa,www.sial.frIntermediate Food Hygiene 24.–26.10.,www.rssl.com/OurServices/Training/Food/Scanpack24.–27.10.2006,www.swefair.se/scanpackInternational Food & Health Innovation Conference IFHIC 25.–27.10.Malmössa,www.skanafoodinnovation.comFood for Life;CIAACongress200626.–27.10.Brysselissä,www.ciaacongress.bePack Expo 2006 29.10.–2.11.Chicagossa,www.pmmi.orgTallinn Foodfest 2.–4.11.www.profexpo.sePacovent 2006 6.–10.11.www.pavovent.comIndiaChem 8.–10.11.Mumbaissa,www.indiachem2006.comDet Goda Köket 10.–12.11.,www.stockholmsmassan.seWellFood 2006 14.–15.11.,www.wllFood-cologne.comNano Biotech World Congress 16.–17.11.Bostonissa,www.selectbiosciences.comEmballage 200620.–24.11.Pariisissa, www.emballageweb.comPariisissa,www.emballageweb.comIPA 20.–23.11.Pariisissa,www.ipa-web.comProcess Teknik 2006 21.–23.11.Göteborgissa,www.processteknik.seLES PLACES D’0R 21.–24.11.Pariisissa,www.lesplacesdor.comInternational FoodTec India23.–25.11.,www.foodtecindia.comNanoSolutions 2006 28.–30.11.Kölnissä,www.nanosolutions-cologne.comChemSpec 29.–30.11.Shanghaissa,www.chemspecchina.comPlastic, Printing & Packaging India13.–16.12.NewDelhissä,www.cemssvs.sgIFFA, IFFA DELICAT 2007 5.–10.5.2007Frankfurtissa,lisa.kivikoski@entre.fi,www.entre.fiISM 28.–31.1.2007,www.ism-cologne.comProSweets 29.1.–1.2.2007Kölnissä,www.prosweets.comBioFach 15.–18.2.2007Nürnbergissä,www.biofach.deANUGA 2007 13.–17.10.2007Kölnissä,lisa.kivikoski@entre.fi,www.entre.fi

Tapahtumia

Kehittyvä Elintarvike 4•06 �3

ETS:n kannattajajäsenet • Atria Oyj• Oy BIOCID Ltd• Oy Biofincon Ab• Elintarviketeollisuusliitto ry• Fazer Leipomot Oy• Felix Abba Oy Ab• Givaudan Finland• HK Ruokatalo Group Oyj• If Vahinkovakuutus Oy• Kauppamyllyjen yhdistys• Lännen Tehtaat Oyj Apetit• Maustaja Oy• Norfoods Oy• Ordior Oy• Polttimo Yhtiöt Oy• Ravintoraisio Oy• Roquette Nordica Oy

(Oy Chemec Ab)• RuokaKesko Oy• Ky R. Österlund Kb• Sinebrychoff Oy Ab• Osakeyhtiö Six• Tplus Oy • Vaasan & Vaasan Oy• Valio Oy

TETSin kannattajajäsenet

• Suomen Rehu Oy• Suomen Sokeri Oy

anna

ttaj

ajäs

enes

itte

lyK

Tplus OySuomen elintarviketeolli­suudelle raaka­ ja lisäainei­ta myyvä Tplus Oy on ollut jo pitkään Elintarviketietei­den Seuran kannattajajä­sen. Yrityksen esittelevät toimitusjohtaja Taru Kari­koski ja tuotepäällikkö �a­rina Ekström.

1) Millainen yritys Tplus Oy on?Agentuuriliike, joka tuo maahan ja myy Suomessa elintarvikete-ollisuuden raaka- ja lisäaineita. Haluamme kuitenkin profiloitua vahvasti osaksi päämiehiämme, eräänlaisena ulkoistettuna myyntiosastona. Tuotevalikoima on laaja, mutta maku, rakenne ja funktionaalisuus painottuvat selvästi.

Päämiehiämme/tuotteitam-me ovat mm. Cargil Texturizing Systemsin hydrokolloidit, Cargill Flavour Systemsin aromit, Rous-selotin liivatteet, Lyckeby-Culi-narin muunnetut tärkkelykset ja kuidut sekä räätälöidyt mausta-misseokset, Reppen tärkkelys-siirapit ja gluteeni, Satron rasva-jauheet ja asiakaskohtaiset se-okset esim. maitojauheen kor-vaamiseen, MOPron herajauheet ja -proteiinit, Fortitechin vitamii-ni-, kivennäis- ja muut ravinnon-rikastamisseokset, Puracin lakti-toli, ADM:n fytosterolit, soi-jaisoflavonit ja orgaaninen soija-kokopapujauhe sekä erilaisia pienempiä päämiehiä (mm. ome-ga-3, sitriini ja colostrumi).

Liikevaihtomme on ollut viime vuosina vähän alle miljoona eu-roa, mutta päämiestemme tuot-teita myymme Suomessa noin 10 miljoonan euron edestä.

Meitä tplussalaisia on ollut kolme: Carina Ekström, Taru Ka-rikoski myyntitiiminä kentällä ja assistenttimme Sari Viding ja uutena tiimiläisenä funktionaa-listen elintarvikkeiden opiskelija Milla Turunen, joka ryhtyy val-mistuttuaan meillä täyspäiväi-seen myyntityöhön.

2) Kuinka tärkeä asiakas suomalainen elintarvike­teollisuus on?TODELLA tärkeä, sehän on ainoa asiakkaamme. Myymme tällä hetkellä vain Suomessa ja elin-tarviketeollisuudelle, vain pieniä määriä lääke- ja kosmetiikkate-ollisuuteen. Paineet Baltian suuntaan kasvavat.

3) Mitkä ovat tällä hetkellä mielenkiintoisimpia raaka­ aineita?

Tärkkelykset sekä erilaiset makeuttajat, koska näiden tuot-teiden ympärillä tapahtuu todel-la paljon ja luodaan aivan uu-dentyyppisiä tuotteita. Tärkke-lysmaailma on kehittynyt viime vuosina hurjaa vauhtia. Tärkke-lyksillä pystytään ratkaisemaan täysin toisentyyppisiä ongelmia, valmistamaan uusilla prosesseil-la tai samaan aikaan erilaisia ra-kenteita kuin ennen.

Makeuttajia ja niihin liittyvää lainsäädäntöä uutisoidaan lähes päivittäin. Mielenkiintoista näh-dä, mikä tilanne on parin vuoden päästä. Veikkaamme, että soke-rin ja makeuttajan yhdistelmät voivat/saavat yleistyä alhaisen glykeemisen indeksin ja liiallisen energian saannin paineessa. Mie-lenkiintoista on myös seurata, saadaanko alhaisen GI:n makeut-tajasiirapit käyttöön piankin.

4) Mitkä elintarvikeraaka­ai­neet ovat nyt muotia?Tällä hetkellä maailmalla kovana trendinä ovat soijapohjaiset tuotteet ja kaura, joka todella elää renessanssia. Tässä kohdin täytyy taas sanoa ”Hyvä Suomi”. Ravintorikastaminen seuraa myös terveellisyystrendiä, joten kysyntä erilaisista vitamiini- tai vaikkapa kivennäisaineseoksis-ta, omega-3:sta, luteiinista, kal-siumvalmisteista yms. on kovaa. Meillä seurataan selkeästi varo-vammin. Osasyynä lienee viran-omaistemme varovampi kanta esim. mehujen D-vitamiinirikas-tamiseen sekä markkinoiden pienuus. Peptidien tutkiminen ja

käyttö maailmalla lisääntyy. Meilläkin on peptidijuomia mark-kinoilla, mutta arvelemme, että lisää on tulossa.

GMO- keskustelun rauhoitut-tua ja valmistajien saatua pape-rit kuntoon ei tällä hetkellä näytä olevan paniikinomaista tarvetta korvata soijaa. Tilannehan oli nurinkurinen: bulkkituotteista se haluttiin pois, mutta funktio-naalisiin sitä lisättiin.

Sokerin korvaaminen on joh-tanut makeutusainebuumiin, eh-käpä sopivasti teknologisen ke-hityksen kanssa yhtä aikaa. Kau-kana on pelkän aspartaamin aika. Funktionaalisen tuotemaa-ilman makupuolella granaattio-mena on viime aikoina ollut kuu-ma trendi karpalon jälkeen.

5) Miksi Tplus on ETS:n jäsen?Meille ETS:n jäsenyys on itses-täänselvyys, teemmehän töitä suomalaisen elintarviketeolli-suuden parissa. Oli aivan luon-nollista, että liityimme kannatta-jajäseniksi jo varhaisessa vai-heessa tukemaan seuraa, joka niin onnistuneesti toimii alan tie-tokanavana ja yhteisenä linkkinä äärestä laitaan, opiskelijoista konkareihin.

6) Oletteko henkilökohtaisesti mukana seuran toiminnassa?Todella kurja vastata, että em-mepä juuri ole ehtineet. Matkus-

Tuotepäällikkö Carina Ekström (vas.) ja toimitusjohtaja Taru Karikoski muuttopuuhissa: Tplus Oy muutti elokuussa uusiin tiloihin Helsingissä.

tava työ ja perheen toiveet pitää ottaa huomioon. Suuresta ha-lusta huolimatta oma osallistu-minen on jäänyt vähiin, paitsi Ke-hittyvää Elintarviketta olemme olleet avustamassa jo muuta-man kerran. Antoisaa.

Kehittyvä Elintarvike 4•06�4

äsen

esit

tely

J

Timo Nurmi on poissa

n Turun ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan yliopettaja, FT Timo Nurmi kuoli 29.6.2006 äkilliseen sairauskohtaukseen pyöräilylenkillään. Hän oli kuol-leessaan 59-vuotias.

Timo Nurmi valmistui Turun yliopistosta filosofian kandinaa-tiksi vuonna 1975 orgaaninen kemia pääaineenaan. Filosofian tohtorin väitöksensä hän suoritti vuonna 1983.

Timo Nurmi työskenteli pit-kään Turun yliopiston kemian laitoksella, josta hän siirtyi Leaf

Oy:n palvelukseen. Siellä hän toimi laatupäällikkönä 11 vuotta sekä hoiti myös ympäristöpäälli-kön tehtävää.

Vuonna 2000 Timo Nurmi va-littiin Turun ammattikorkeakou-lun elintarviketekniikan yliopet-tajaksi. Opettajan tehtävässä hänelle olivat erityisen kiinnos-tuksen kohteena tutkimus- ja kehitystehtävät sekä kansainvä-linen toiminta ja niiden joustava kytkeminen elintarviketekniikan insinöörikoulutukseen. Nämä ta-voitteet yhdistyivät tuloksek-kaalla tavalla Tempe-projektis-sa.

Elintarviketekniikan tuotanto-painotteista insinöörikoulutusta toteutettiin turkulaisen mallin mukaan Timon johdolla. Opim-me tuntemaan hänet rehtinä ja ahkerana työtoverina. Hän ilmai-si ajatuksensa selvästi ja suo-

raan, kuitenkin asettaen ensim-mäiseksi aina opiskelijan edun.

Timo Nurmi toimi työuransa ohella pitkään eri luottamusteh-tävissä, esim. Suomalaisten Ke-mistien Seurassa (mm. puheen-johtajana) ja Suomen Kemian Seurassa. Hän panosti voimak-kaasti elintarvikealan koulutuk-sen kehittämiseen myös valta-kunnallisissa ja paikallisissa elintarvikealan yhdistyksissä, mm. Elintarviketeollisuusliiton tutkimus- ja koulutusvaliokun-nan jäsenenä ja Turun Elintarvi-ketutkijain Seurassa. Hän oli ak-tiivisesti kehittämässä Louna Food-verkoston toimintaa. Lisäk-si hän oli Suomen Laatuyhdistys ry:n ja Analytical Methods Panel of Leatherhead Food RA:n jäsen.

Monipuolisten ammatillisten tehtävien lisäksi hän osallistui aktiivisesti myös Lions-toimin-

taan. Erityisen lähellä hänen sy-däntään olivat erilaiset liikunnal-liset harrastukset. Hän osallistui maraton-juoksuihin ja harrasti mm. golfia ja pyöräilyä. Sotilas-arvoltaan Timo Nurmi oli kaptee-ni.

Timolle olivat puoliso ja perhe aina keskeisessä ja tärkeässä asemassa. Läheiset työtoverit arvostivat Timon ammattitaitoa ja rehtiä toimintatapaa. Opimme tuntemaan hänet erittäin tunnol-lisena ja miellyttävänä työtoveri-na, joka oli aina valmis tarttu-maan ylimääräisiinkin haastei-siin.

Timoa jäivät kaipaamaan puo-liso ja kaksi lasta sekä suuri ys-tävien ja työtovereiden joukko.

Työtoverien puolestaAila Seikola ja Raimo Pärssinen

Teemu Halttunen, Turun yliopistoTutkimusassistentti, jatko­opiskelija Teemu Halttu­nen, 30, työskentelee Tu­run yliopiston Funktionaa­listen elintarvikkeiden ke­hittämiskeskuksessa. Hän liittyi Elintarviketieteiden Seuraan ja samalla Turun Elintarviketutkijain Seuraan opiskelijajäseneksi vuonna 2001. Varsinainen jäsen hän on ollut vuodesta 2003 lähtien.

1) Miten olet mukana TETSin toiminnassa?Olen osallistunut järjestettyihin retkiin ja tapahtumiin. Viime vuonna aloitin järjestöurani TETSin sihteeri-taloudenhoitaja-na.

2) Onko sinulla muita luotta­mustehtäviä ja/tai harras­tuksia?Minulla ei ole muita luottamus-tehtäviä. Harrastukset painottu-vat voimakkaasti liikunnan puo-

lelle. Juoksin Tukholmassa tänä kesänä viidennen maratonini ja osallistuin ensimmäiseen Juko-lan viestiini Salossa. Ruumistani rääkkään myös aika ajoin ju-jut-susalilla. Perheeseeni kuuluu myös dobermannin pentu, jonka kanssa tekemistä riittää.

3) Millaiset ovat elintarvike­alan korkeakoulutuksen saa­neiden nuorten työnsaanti­mahdollisuudet Suomessa?En ole seurannut työtilannetta ak-tiivisesti parin viime vuoden aika-na, mutta kanssani samoihin ai-koihin valmistuneita seurannee-na sanoisin työpaikkoja olevan aika harvassa. Etenkin yliopiston ulkopuolisia työpaikkoja tuntuu olevan vähän tarjolla.

4) Millaisia töitä haluat itse tehdä elintarvikealalla?Tohtorin hatun saamisen jälkeen toiveissa on tutkimuksen jatka-minen jonkin aikaa yliopistolla. Jossain vaiheessa olisi tietysti mukava kokeilla siipiä myös yli-opiston ulkopuolella.

5) Kiinnostaako työnteko ul­komailla, ja jos, niin missä ja millainen työ?Periaatteessa kiinnostaa, mutta tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeammaksi lähte-minen käy. Tutun mainoksen sa-nat Go before it’s too late alkavat siis tuntua kovin osuvilta kohdal-lani.

6) Mikä on ETS:n/TETSin tär­kein tehtävä, ja mil­laista toimintaa toi­vot seuralta?Seurojen tärkein tehtä-vä on saattaa saman alan ihmisiä yhteen ja helpottaa siten kontak-tien luomista. Mielestä-ni toiminta nykymuo-dossaan täyttää tämän tehtävän hyvin.

7) Mistä olet kotoisin ja miten päädyit opis­kelemaan elintarvike­kemiaa Turun yliopis­toon?

Olen kotoisin Joensuusta. Lukion kemian opettajan innostamana päätin aloittaa elintarvikeke-mian opiskelun. Vaihtoehdoiksi jäivät siten Helsinki ja Turku. Tu-russa asui jo silloin vaimoni sisa-ruksia, joten päädyimme tänne.

uist

okir

joit

usM

Kehittyvä Elintarvike 4•06 �5

Elintarvike-tuotannon erotustekniikat kehittyvätErotustekniikat ovat nous­seet yhä tärkeämmäksi osaksi elintarvikkeiden tuo­tantoprosessia. Uudet tuo­tekonseptit, kuten terveys­vaikutteiset elintarvikkeet, ovat lisänneet tarvetta erottaa erilaisia yhdisteitä tai yhdisteryhmiä. Toisaalta erotusteknologioiden ke­hittyminen on mahdollista­nut myös uusia tuotekon­septeja.

n Erotusteknologioilla tarkoite-taan laajaa tekniikoiden ryhmää, joita käytetään yksittäisten yh-disteiden tai yhdisteryhmien erottamiseen tai puhdistami-seen. Erotusteknologioita voi-daan soveltaa myös haitallisten tai ei-toivottujen yhdisteiden poistamiseen.

Erotusteknologioiksi luetaan mm. suodatus-, kromatografia-, kiteytys- ja uuttotekniikat. Ero-tusteknologioita käytetään niin tutkimuksessa, lääketeollisuu-dessa, bioprosesseissa, jättei-den ja päästöjen käsittelyssä kuin elintarvikkeiden tuotannos-sakin.

Elintarviketeollisuudessa käy-tetään erotustekniikoista ylei-simmin erilaisia suodatuspro-sesseja, kuten mikro-, ultra- ja nanosuodatusta tai käänteis-osmoosia. Rasvaa, kiintoainetta ja mikrobeja voidaan poistaa sentrifugoimalla. Kromatogra-fiatekniikoista käytetyimpiä ovat mm. ioninvaihto, adsorptio ja hydrofobinen kromatografia. Ki-teyttämällä erotetaan puoles-taan mm. rasvoja ja sokereita.

Erotusteknologioilla lisäarvoa

Elintarvikkeiden tuotantopro-sesseissa erotusprosessit ovat

aina osa kokonaisprosessia – pelkkä erotusteknologia ei yleensä tuota lopputuotetta. Erotusteknologioita voidaan pi-kemminkin käyttää tuotteen ja-lostusarvon lisäämiseen tai lisä-arvon tuomiseen tuotteeseen.

Erotusteknologioita käytetään tavallisesti myös ns. ingrediens-sien tuotannossa, jotka lisätään tuotteeseen elintarvikkeiden valmistusprosessissa. Tämän myötä erotusteknologiat kosket-tavat koko elintarvikekenttää, eikä pelkästään nestemäisiä elintarvikkeita.

Arvoa tuottavien ainesosien raaka-ainelähteenä tultaneen jatkossa käyttämään yhä enem-män myös nykyisten elintarvike-prosessien sivutuotteita. Elintar-viketeollisuuden erotusteknolo-gioiden tulee olla yksinkertaisia, edullisia, turvallisia ja laadulli-sesti elintarvikkeiden valmistuk-seen kelpaavia.

Iltapäiväseminaari Daniscolla

Erotusteknologioiden sovellus-alue elintarvikkeiden proses-soinnissa on laaja. Jokainen tek-niikka kehittyy koko ajan, ja uu-sia tekniikoita kehitetään.

Elintarviketieteiden Seuran Prosessitekninen jaosto järjes-tää iltapäiväseminaarin erotus-teknologioista 4.10.2006 Kantvi-kissa Daniscon tiloissa. Tarkem-pi ohjelma löytyy ohesta.

Tervetuloa mukaan!

Prosessiteknisen jaoston johtoryhmä

ETS:n prosessiteknisen jaoston

Erotustekniikat-seminaariAika: keskiviikkona 4.10.2006Paikka: Danisco Finland Oy, Sokeritehtaantie 20, 02460 Kantvik (Kirkkonummi)

12.45–13.00 Ilmoittautuminen

13.00–13.10 Yleisesittelyerotustekniikoista

ProfessoriMarkku Hurme,TKKTehdassuunnittelu

13.10–13.30 Sokereidenjasokerialkoholienkiteytyksestä

GroupManager Juha Nurmi,DaniscoSugar& SweetenersDevelopmentCenter

13.30–13.50 Kromatografiasokeriteollisuudessa

Projektipäällikkö Jari Lewandowski, DaniscoSweeteners

13.50–14.10 KalvosuodatustutkimusLappeenrannanteknillisellä yliopistolla

AkatemiatutkijaMika Mänttäri,Lappeenrannan teknillinenyliopisto,Membraanitekniikanja teknillisenpolymeerikemianlaboratorio

14.10–14.50 Kahvitarjoilu

14.50–15.10 Ylikriittistenfluidienkäyttöelintarvikeprosesseissa

Ryhmäpäällikkö Heikki Aro,MTTLaboratoriot, Maa-jaelintarviketaloudentutkimuskeskus

15.10–15.30 Erotusmenetelmätfunktionaalisten elintarvikejakeidenvalmistuksessa

TeknologiapäällikköAnu Kaukovirta-Norja,VTT

15.30–16.00 Keskustelua

16.00–16.30 Tutustuminentutkimuskeskukseen

Seminaarin osallistumismaksu on PTJ:n jäseniltä 30 € ja opiskelijoilta 10 €.

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään perjantaina 29.9.2006 (paikkoja on rajallinen määrä) PTJ:n sihteerille Kirsi Jouppilalle, mieluiten säh-köpostilla kirsi.jouppila@helsinki.fi, faksilla (09) 191 58460 tai teksti-viestillä 040 514 2124.

ETS:n elintarvikeanalytiikka jaoston syysseminaariin!

Yksikön johtaja Veli-Mikko Niemi Maa- ja metsätalousminis-teriöstä kertoo aiheesta:• Selvitys ympäristöterveydenhuollon laboratoriopalveluista• Uusi elintarvikelaki

Seminaari pidetään keskiviikkona 27.9.2006 klo 13.00–16.00.Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki.

Seminaarin päätteeksi tutustumme Eviran laboratorioihin.Ilmoittautumiset Susanna Eerolalle (etunimi.sukunimi@evira.fi) 25.9.2006 mennessä.

Tervetuloa

Kehittyvä Elintarvike 4•06��

Tiina Ritvanen aloitti ETS:n sihteerinäTurun yliopistosta elintar­vikekemistiksi valmistunut FM Tiina Ritvanen on tart­tunut kesällä Elintarviketie­teiden Seuran sihteerin tehtäviin. Vahdinvaihto seuran aiemman sihteerin Pia Talvitien kanssa toteu­tui kesäkuussa. Tiina työs­kentelee kemistinä Elintar­viketurvallisuusvirasto Evi­ran elintarvikeanalytiikan ryhmässä.

n Tiina Ritvanen on syntyisin lahtelainen, mutta hän asuu ny-kyisin Vantaalla. Hän on 11-vuo-tiaan ja vuoden ikäisen pojan äiti. Lisäksi perheeseen kuuluu isä ja uivia lemmikkejä: joukko akvaariokaloja.

Mikä innostaa päivätyön ja perheen lisäksi puurtamaan ETS:n sihteerin tehtävissä?

– Saan elämääni lisää virtaa, kun voin joskus poiketa työpaik-ka–ruokakauppa–koti -linjalta. Seuratoiminnassa tapaa muka-via ihmisiä, joiden kanssa on hauska työskennellä yhteisen

mielenkiinnon, elintarvikkeiden, parissa. Minulle seuratoiminta ei ole ollenkaan puurtamista, vaan hauskaa ja hyödyllistä ajanvie-tettä yhteisen hyvän eteen, Tiina vakuuttaa.

Hän liittyi ETS:n jäseneksi opiskeluaikoina vuonna 1998.

– Pääsyynä oli jokin hauska TETSin retki, johon halusin eh-dottomasti osallistua. Kuulun luonnollisesti TETSiin opiskelu-aikojen peruina ja ATJ:hin, koska olen tehnyt tutkimustyötä liit-tyen aistinvaraiseen arviointiin. Jaostojen tapahtumissa tapaa oman alansa ihmisiä ja pääsee mukaan kiinnostaville retkille ja seminaareihin, Tiina kertoo.

Unelmatyö liittyy tuotekehitykseen

Tiina on aktiivisesti mukana myös esikoisensa koulun toimin-nassa. Kesäisin hän kuopsutte-lee puutarhassa aina, kun ehtii.

– Muille harrastuksille jää vaihtelevasti aikaa. Haaveilen hyvän kirjan lukemisesta, pyö-räilystä, taido-treeneistä ja jum-palla käymisestä.

Tiinan unelmatyö liittyy elin-tarvikkeiden tuotekehitykseen.

Aistivaraisen tutkimus jaosto tiedottaa:

LUENTOVIERAILUJA VIIKISSÄMa 25.9. klo 15–16 Viikki Food Science SeminaariThe mechanisms and functions of fat taste in humansProfessori Richard Mattes, Department of Foods and Nutrition, Purdue University, Indiana, USA

Ke 4.10. klo 10–12 General lectures ABS-tutkijakoulun järjestämällä kurssilla How to approach novelty? Responses to new foods in children and adults

Flavor world of infants and childrenTohtori Julie Mennella, Monell Chemical Senses Center, Philadelphia, USA

Food neophobia in humans: an updateProfessori Patricia Pliner, Department of Social Psychology, University of Toronto, Kanada

Luennot pidetään Viikissä EE-talon Walter-salissa (Agnes Sjöbergin katu 2, 2. kerros). Luennoille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, ja niille osallistu-minen on ilmaista.

Tervetuloa!

FM Tiina Ritvanen tarttui kesä-kuumalla ETS:n sihteerin tehtäviin. Hänelle seuratoiminta on hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä yhteisen hyvän eteen.

Toisaalta hän arvostaa entistä enemmän laadukasta peruselin-tarviketta, joten työ laadun pa-rissa olisi myös mielekästä.

– Elintarvikekemistin työ on parhaimmillaan haastavaa ja vaihtelevaa, ja mielestäni koulu-tukseni antaa hyvät eväät mo-nenlaisiin tehtäviin. Toivon vain urani pätkittäisyyden muuttuvan vakituisemmaksi.

Kotisivut aktiiviseksi viestintävälineeksi

Tiinan mielestä ETS:n tärkein tehtävä on järjestää tapahtumia, joissa jäsenet pääsevät kuule-maan uusimpia kuulumisia vaik-kapa tieteestä tai lainsäädän-nöstä ja tutustumaan alansa muihin tekijöihin.

– Tiedottaminen on tärkeää, ja siinä hyvä kanava on myös Ke-hittyvä Elintarvike -lehti.

Mutta miten Tiina on hyötynyt seuran jäsenyydestä henkilö-kohtaisesti?

– Mukavat retket tulevat en-simmäisenä mieleen! Pidän myös Kehittyvä Elintarvike -leh-destä, se tulee luettua aika lailla kannesta kanteen ja jää vielä hyllyynkin. Seuran tapahtumat

ovat olleet ajan hermolla, mutta kotisivuja voisi kehittää aktiivi-semmaksi seuran viestintäväli-neeksi.

Kuv

a Pi

rjo H

uhta

kang

as

Hae valoa kaamokseen – tule IPSJ:n retkelleke 15.11.2006

TutustumiskohteenaOy Moilas GF Ltd, Naarajärvi (Pieksänmaa)(www.moilas.fi)

Aikataulutus myös junalla etelästä tuleville mahdollinen.Tarkempi ohjelma www.ets.fi -sivuilla syyskuun puolivälistä.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: jani.koponen@uku.fi. Jätäthän ilmoittautumisen yhteydessä myös yhteystietosi.

TERVETULOA!

Elintarviketieteiden Seuran (ETS) hallitus

ETM Markus LuhtalaPuheenjohtajaStockmann OyjPL 147, 00381 HELSINKIPuh. (09) 121 5602, 050 388 9647Faksi (09) 121 5671markus.luhtala@stockmann.fi

Elintarviketieteiden Seuran toimihenkilöt

FM Tiina Ritvanen SihteeriPL 115 (Pasilankatu 2), 00241 HELSINKIPuh. 0400 805 193Faksi (09) 547 4700sihteeri@ets.fi

FM Soili LampolahtiTaloudenhoitajaValio T&K, Aistittava laatuPL 30, 00039 VALIOMeijeritie 4, 00370 HELSINKIPuh. 010 381 2058, 050 384 2587Faksi 010 381 3049soili.lampolahti@valio.fi

Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) johtoryhmä

Ins Hans HelminenPuheenjohtajaDanisco A/SRiitankuja 1–3 C, 00840 HELSINKIPuh. (09) 622 9060, 050 572 3357Faksi (09) 622 90620hans.helminen@danisco.com

Elintarvikeanalytiikan jaoston (EAJ) johtoryhmä

FT Susanna EerolaPuheenjohtajaElintarviketurvallisuusvirasto EviraEläintauti- ja elintarviketutkimusosastoKemian ja toksikologian tutkimusyksikköMustialankatu 3, 00790 HELSINKIPuh. 020 772 4413, 050 373 6612susanna.eerola@evira.fi

Yhteystiedot

Tiina Ritvanen

-palsta 4/2006

67

Elintarvikehygienian jaoston (EHJ) johtoryhmä

Elintarviketeknikko Timo HeleniusPuheenjohtajaFelix Abba Oy AbPL 683, 20361 TURKUPuh. (02) 4104 209, 040 5207695Faksi (02) 4104 110timo.helenius@felixabba.fi

Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ) johtoryhmä

FT Anja LapveteläinenpuheenjohtajaETTK, MeditekniaKuopion yliopistoPL 1627, 70211 KUOPIOPuh. (017) 163 614, 040 521 2639Faksi (017) 162 792anja.lapvetelainen@uku.fi

Prosessiteknisen jaoston (PTJ) johtoryhmä

MMM Heikki MannerPuheenjohtajaEhon Leipomo OyMekaanikonkatu 4, 00880 HELSINKIPuh. (09) 7551 2236, 050 338 2930heikki.manner@eho.fi

Turun Elintarviketutkijain Seuran (TETS) hallitus

FM Jukka-Pekka SuomelaPuheenjohtajaBiokemian ja elintarvikekemian laitos20014 TURUN YLIOPISTOPuh. (02) 333 6871, 044 517 1076Faksi (02) 333 6860jukka-pekka.suomela@utu.fi

Syksyinen tervehdys seuran uu-delta sihteeriltä!

On hauska nähdä, kuinka hel-teisen suven jälkeen jaostot pursuavat energiaa ja tapahtu-mia riittää eri puolilla Suomea.

Jaostoilla vilkas syksyEAJ aloittaa syksyn 27.9. seminaa-rillaan maa- ja metsätalousminis-teriön laboratorioselvityksestä ja uudesta elintarvikelaista.

PTJ:n erotustekniikkasemi-naari järjestetään 4.10. Heti pe-rään on TETSin syysseminaari 11.10. uudesta elintarvikelaista ja tuoteturvallisuudesta.

Olethan muistanut päivittää tietosi!

Vielä syyskuun aikana ehtii korja-ta jäsenmatrikkelitietoja. Jos vaihdat nimeä, osoitetta tai työ-paikkaa, ilmoita siitä ETS:n sih-teerille osoitteeseen sihteeri@ets.fi tai puh. 0400 805193

IPSJ järjestää retken Moilasel-le 15.11., ja ATJ:n johdolla voim-me tehdä omaperäisiä glögejä lähempänä joulua.

ETS:n 60-vuotisjuhla 6.10.2007 KalastajatorpallaSamalla valmistaudumme jo in-nolla ETS:n 60-vuotisjuhlavuo-teen 2007. Kalenteriin kannat-taa jo nyt merkitä varsinainen juhlapäivä: 6.10.2007! Juhla-paikka on Kalastajatorppa.

Seuraan on saatu myös uusia jäseniä. Hallituksen kokouksessa 22.5. hyväksyttiin 16 uutta jäsen-tä ja 24.8. kolme uutta jäsentä.

Uudet tapahtumat löytyvät netistä!• ETS:n, TETSin ja jaostojen uudet

tapahtumat löytyvät seuran ko-tisivuilla osoitteesta www.ets.fi

• Sieltä kannattaa käydä tarkista-massa viimeiset tapahtumauu-tiset

• Tänä syksynä jaostoilla on usei-ta iltapäiväseminaareja ja pari vierailua ja seuralla syyskokous lokakuussa

www.ishidaeurope.com

Jarruta – pysäytä tuotehävikki.

R-sarjan uusin monipäävaaka on niin tehokas,että tuotevirtaus on parantunut 20 %-sestituotehävikin kutistuessa samanaikaisesti.

Lyhyesti sanaoen – vaaka vähentää kustannustaper pakkaus.

R-sarjan monipäävaaka toimitetaanhelppokäyttöisellä ohjelmistollavarustettuna, johonkuuluvat apu- jatukitoiminnat sekäsähköinenkäyttöopas. Vaakaon myös varustettukameralla, jonkaavullavoidaanseuratatäsmällistätuotevirtausta milloin vaan.

Nämä uudet ominaisuudet merkitsevät myös,että investointi R-sarjan monipäävaakaanmaksautuu nopeasti takaisin.

Ota yhteyttä myyjiimme, he kertovat lähemminmiten parantaa kustannussäästöjä.

Ishida Europe AB, Geometrivägen 3-7, SE-141 75 Kungens Kurva, Sweden. Puh: +46 (0)8 556 46 730, Faksi: +46 (0)8 556 46 739. Sähköposti: info@ishida.se

R-sarjan monipäävaaka pysäyttääkasvavat kustannukset

R-Series Kehittgva Elintarvike 14/8/06 3:36 pm Page 1

Kehittyvä Elintarvike 4•06

Varsinaisiksi jäseniksi hyväk-syttiin Johanna Korhonen, Han-na Kivelä, Mari Heikkilä, Irmeli Nuotiomäki, Hannele Timonen, Martina Kahila, Panu Kitinoja, Sini Salovaara ja Kalle Hartzell.

Nuoriksi jäseniksi hyväksyt-tiin Maiju Sani, Varpu Lappalai-nen, Patricia Holmström, Paula Lavikainen, Ilona Kaartinen, Mariana Liljeström, Jussi Huh-tanen, Ida Kohtamäki, Sari Tulk-ki ja Päivikki Timonen.

Seurasta on eronnut 11 jäsen-tä.

Kauniita syyspäiviä kaikille!

Lukijatutkimus vahvisti:Kehittyvä Elintarvike on asiantunteva ja luotettava!

• Asiantuntevuuden kouluarvosana 8,9• Luotettavuuden kouluarvosana 9-• Ajankohtaisuuden kouluarvosana 8,5Lähde: Suomalainen Ammattilehtitutkimus SAM 2005.

Turun Elintarviketutkijain Seura järjestääsyysseminaarin teemalla

Uusi elintarvikelaki ja tuoteturvallisuusAika: keskiviikko 11.10. klo 13.00–16.45Paikka: Mikron auditorio, Kiinamyllynkatu 13, Turku

Uusi elintarvikelaki ja sen vaikutuksetEläinlääkintötarkastaja Joanna KurkiMaa- ja metsätalousministeriö

Uuden lain vaikutukset laboratoriokenttäänLaboratoriopäällikkö Anu JohanssonNet-Foodlab Oy

Lihateollisuuden näkökulmaLaatuvastaava Maarit VähärautioHK Ruokatalo Oy

Case puhdaskauraKehityspäällikkö Pirjo Alho-LehtoRaisio Oyj

Tilaisuus on maksuton. Kahvitusjärjestelyjä varten ilmoittautumiset 5.10. mennessä Jukka-Pekka Suomelalle, jusuom@gmail.com.

Kehittyvä ElintarvikeElintarvike

4/06KehittyväKehittyväKehittyväElintarvikeElintarvikeKehittyväElintarvikeKehittyvä

Elint

arvik

etie

teid

en S

eura

n jä

senl

ehti

Ruokaparanteista vihdoin EU-lakipaketti

Täsmäteknologia marssii meijeriprosesseihin

Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet

Erikoisruokavaliotuotteilla maailmanmarkkinoille

Vilja-alan terveysväite-odotukset korkealla

Poronlihakauppa jämäköityy