janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma … · suomessa vuodenajat ja luonto tarjoavat...

JANAKKALAN

VARHAISKASVATUKSEN

LIIKUNTA SUUNNITELMA

2

Sisällysluettelo: 2 JOHDANTO 3 1. Liikkumisen määrä 4

2. Laatu ja suunnittelu 5

3. Ympäristö 6

4. Välineet 6

5. Yhteistyö perheiden ja muiden yhteistyötahojen k anssa 7

6. Liikkuminen eri orientaatioalueilla 8

• Matemaattinen orientaatioalue • Luonnontieteellinen orientaatioalue • Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatioalue • Esteettinen orientaatioalue • Eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaati oalue

7. Kielen kehityksen tukeminen liikunnallisin keino in 9

8. Liikunnan myönteiset vaikutukset 10 9. Janakkalan varhaiskasvatuksen liikunnalliset eri tyispiirteet 11

10. Janakkalan kunnan lähiliikuntapaikat 12

11. Vinkkilähdeluettelo 14

3

Johdanto Janakkalan kunnan strategia-asiakirjaan on kirjattu, että Janakkala tunnetaan terveysliikunnan edelläkävijänä. Haluamme Janakkalan varhaiskasvatuksessa panostaa lasten jokapäiväiseen ja monipuoliseen liikuntaan sekä terveellisten elintapojen edistämiseen. Tavoitteena on, että lisään-tyneen terveysliikunnan ansiosta Janakkalan väestöllä on keskimääräistä vähemmän elämäntapa-sairauksia. Myönteinen asenne liikuntaan on tärkein tekijä tavoitteiden saavuttamisessa ja aikui-sen on myös hyvä tiedostaa oma roolinsa lasten liikkumisen mallina ja innostajana. Riittävällä päivittäisellä liikkumisella voidaan turvata lapsen terve kehittyminen ja samalla tukea lapsen hyvinvointia kehittämällä mm. sosiaalisia taitoja sekä oppimisvalmiuksia. Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia, oppia ja tutkia ympäristöään. Varhaiskasvatuksessa tulee huoleh-tia siitä, että lapsella ei ole yhtään liikkumatonta päivää. Ympäröivän yhteiskunnan muuttumisen myötä lasten luonnollinen liikkuminen on vähentynyt huomattavasti, jolloin on tärkeää, että aikuiset kannustavat lasta liikkumaan ja mahdollistavat lapsen fyysisen aktiivisuuden. Janakkalan liikunta-vasu toimii varhaiskasvattajien tukena ja innoittajana lasten liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Liikuntavasun pohjautuu ”Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset” -oppaaseen.

4

1. Liikkumisen määrä Liikuntasuositus Varhaiskasvatuksen liikuntasuositus on vähintään kaksi tuntia reipasta ja hengästyttävää liikuntaa päiväs-sä. Päivittäinen kahden tunnin liikuntasuositus ei tarkoita pelkästään ohjattua liikuntaa, vaan lapsen liikku-misen mahdollistamista monipuolisesti tuottaen iloa ja hyvää oloa. Lapsen hoitopäivän aikana toteutuvan liikunnan osuus kokonaisuudesta on 1-1,5 tuntia. Liikkumisen minimimäärä koostuu useista lyhyemmistä aktiviteettijaksoista päivän aikana. Kaksi tuntia voidaan toteuttaa pilkkomalla esim. 120 minuuttia = 12 ker-taa 10 minuutin jaksoiksi. Varhaiskasvattajien ja vanhempien tehtävänä on yhdessä huolehtia päivittäisen liikunnan tarpeen täyttymisestä. Ohjattu liikunta Ohjatun liikunnan määrä kahden tunnin liikuntasuosituksesta on n. 5 -10 %. Lapselle tulee antaa mahdolli-suus osallistua ohjattuihin liikuntatuokioihin useita kertoja viikossa. Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toimintaan ja opetukseen lisää lasten oppimisen mahdollisuuksia. Ohjattujen tuokioiden tulee tarjota moni-puolisia liiketekijöitä. Tuokioiden sisältöä on hyvä muuttaa vain vähän kerrallaan. Monet toistot takaavat oppimisen. Aikuisten tehtävänä on huomioida tuokioita suunniteltaessa, että ne sisältävät mahdollisimman vähän seuraamista, jonotusta ja odottelua. Ohjatun liikunnan tarkoitus on motivoida lapsia liikkumaan, ri-kastuttaa liikkumista sekä luoda pohja omaehtoiselle liikkumiselle. Ohjatuista tuokioista lapset voivat siirtää aineksia omaehtoiseen liikkumiseen. Omaehtoinen liikkuminen Omaehtoisella liikunnalla tarkoitetaan liikkumista, johon lapsi itse ryhtyy omasta halustaan ja mielenkiinnos-taan joko yhdessä toisten lasten kanssa tai yksin. Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia ja samalla peruskeino hankkia kokemuksia ja ilmaisumahdollisuuksia. Liikkuminen on lapselle tarve, kuten syöminen ja nukkuminenkin. Parhaimmillaan lapsen päivittäinen liikunta on täynnä tekemisen riemua ja ilahduttavia onnistumisen kokemuksia.

Ulkoilu Ulkona leikkiminen ja liikkuminen tarjoavat monin verroin enemmän mahdollisuuksia kehon ja aistien käyttämiseen kuin sisällä leikkiminen. Luonnossa syntyy kuin itses-tään haastavia liikkumisen tilanteita. Ulkona aistikokemukset, kuten tunnusteleminen, haistaminen, kuuleminen ja näkeminen ovat oikeastaan itsestään selvyyksiä. Tär-keää on liikkua ja leikkiä ulkona muulloinkin kuin kauniilla säällä. Lapset nauttivat liik-kumisesta ulkona myös sateella! Vanhem-pien ja varhaiskasvattajien tehtävänä on huolehtia lasten sään mukaisesta vaatetuk-sesta.

5

Aikuisen rooli Lapset ovat useimmiten itse aktiivisia liikkumaan. Aikuisen tehtävänä on ri-kastuttaa toimintaa ja tarjota virikkeitä. Aikuisten kannustuksella, motivoinnilla ja mallilla on myös suuri merkitys lasten liikkumiseen. Lapset ovat idearikkai-ta ja luovia liikkuessaan. On huomioitava etteivät kiellot ja säännöt rajoita liikaa liikkumisen mahdollisuuksia. 2. Laatu ja suunnittelu Lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä. Monipuolisella liikkumisella varmistamme motoristen pe-rustaitojen oppimisen ja lapsen persoonallisuuden eri osa-alueiden kehittymi-sen sekä hermostollisten prosessien harjaantumisen. Viikkosuunnitelmassa tulee huomioida, että liikkumista sisältyy jokaiseen lapsen päivään - ei yhtään liikkumatonta päivää! Motoriset perustaidot Motorisia perustaitoja ovat tasapainotaidot, liikkumistaidot ja käsittelytaidot. Tasapainotaidoilla tarkoitetaan kykyä mukauttaa kehon painopiste paikallaan olevaan tai liikkuvaan tukeen nähden siten, että keho pysyy paikallaan. Liikkumistaidot ovat taitoja, joiden avulla siirrytään paikasta toiseen. Käsittelytaitoja hyödyn-nämme käyttäessämme erilaisia välineitä tai telineitä. Perustaitojen oppimisen tavoitteena on luoda kes-kushermoston liikkeestä malli, joka on sovellettavissa arkielämän tilanteisiin. Lapsen saadessa mahdolli-simman monipuolisia kokemuksia kustakin liikkeestä ja riittävä määrä toistoja, tämä malli syntyy. Motorisia perustaitoja käytetään päivittäin. Lapsen perustaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että hän saa liik-keiden tietoista harjaannuttamista, ohjausta ja satoja tai jopa tuhansia toistoja. Varhaiskasvattajan tehtävä-nä on nähdä lapsi yksilönä ja tukea lapsen yksilöllisten kykyjen, mieltymysten ja kiinnostuksen kohteiden tyydyttämistä siten, että liikuntakasvatukselle asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa mahdollisimman hyvin.

Liiketekijät Yhdistämällä perustaitojen harjoit-teluun erilaisia liiketekijöitä saa-daan liikkumisesta haastavaa, mielekästä, monipuolista ja haus-kaa. Liiketekijöitä ovat suunnat, tila, aika, voima ja taso. Liiketeki-jät ovat työkaluja toiminnan sisäl-lön kehittämiseen. Liiketekijöitä vaihtelemalla voidaan muunnella esimerkiksi tehtävien vaikeusta-soa. Liiketekijät tarjoavat siis myös konkreettisen keinon toi-minnan eriyttämiseen.

6

3. Ympäristö Lapsen tulee saada kokemuksia perustaidoista vaihte-levissa olosuhteissa. Suomessa vuodenajat ja luonto tarjoavat tähän hienon mahdollisuuden. Monipuolisuut-ta luodaan harjaannuttamalla perustaitoja ja ohjattuja tuokioita erilaisissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi liikuntasalissa, jäällä, metsässä, nurmikolla, vedessä ja lumessa. Vuodenajat tarjoavat lapselle paljon aistiko-kemuksia. Lapsen elämysmaailmaa rikastuttaa, kun lapsi pääsee liikkumaan sekä rakennetussa että myös luonnonmukaisessa ympäristössä. Varhaiskasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikun-taan houkutteleva, monipuolinen ympäristö sisällä ja ulkona. Varhaiskasvattajien on myös poistettava liik-kumiseen liittyviä esteitä ja opetettava turvallista liikku-mista eri ympäristöissä. Liikkuva lapsi tarvitsee muun-neltavia tiloja, jotka mahdollistavat monipuolisten leikki-en ja pelien toteuttamisen. Liikkumaan houkutteleva ja esteetön ympäristö vahvistaa lapsen luonnollista liik-kumisen halua ja motivoi liikkumaan, leikkimään sekä kokeilemaan. Erilaiset tilat, kuten liikuntasalit, aulat, käytävät, pihat, leikkipuistot, lähiliikuntapaikat ja lähi-metsät tulisivat olla lasten käytettävissä. Varhaiskas-vattajilta vaaditaan kekseliäisyyttä, viitseliäisyyttä, en-nakkoluulottomuutta, rohkeutta ja luovuutta, jotta liik-kuminen toteutuu erilaisissa tiloissa. Varhaiskasvattaji-

en on tärkeää tiedostaa, että pienikin tila soveltuu lasten liikkumiseen, kunhan lasten kanssa sovitaan tilaan ja tilanteeseen sopivat pelisäännöt. 4. Välineet Varhaiskasvatuksen toimitiloissa tulee olla lasten liikuntaan riittävä ja muunneltava perusvälineistö, jo on helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana. Asianmukai-set välineet ovat motivointitekijä, mutta puuttuvat välineet ei-vät ole este liikkumiselle. Kierrätysmateriaalit, luonnonmateri-aalit ja itse tehdyt välineet tarjoavat erilaisia liikkumisen mah-dollisuuksia ja mahdollistavat lasten luovuuden. Varhaiskas-vattajien vastuulla on opastaa lapsille liikuntavälineiden käyttö ja huolto sekä asianmukainen säilytys. Aikuisen ei silti pidä liiaksi rajoittaa välineiden käyttöä vain tiettyyn tarkoitukseen, vaan lapsille pitää antaa mahdollisuus käyttää välineitä luo-vasti ja omaperäisesti turvallisuustekijät huomioiden. Päivittäisiä liikkumisen mahdollisuuksia tulee tarjota useita kertoja päivässä ja eri paikoissa. On hyvä huo-mioida ja tiedostaa liikkumisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen myös siirtymä- ja odotustilanteissa.

7

5. Yhteistyö perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa Vanhemmilla on suuri vaikutus lapsen liikunnallisiin tottumuksiin. Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatukses-sa tulee hyödyntää kasvatuskumppanuutta. Keskinäisellä päivittäisellä vuoropuhelulla voidaan varmistaa, että lapsi saa liikuntaa vielä päivähoitopäivän jälkeenkin ja saavuttaa päivittäisen liikunnan minimimäärän – kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Erityisesti vasu-keskusteluissa varhaiskasvattajilla on luonteva mahdollisuus antaa vanhemmille tietoa liikunnan merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja keskustella myös perheen yhteisen liikkumisen ja leikkimisen merkityksestä lapselle. Vanhempien ja kasvattajien oma esimerkki aktiivisesta elämäntavasta ja yhteistyössä toimimisesta on lap-sille hyvä esimerkki jaetusta kasvatuskumppanuudesta. Vanhempien kanssa on hyvä keskustella lapsen hoitopäivän varusteista, niin että lapsella olisi päivittäin liikkumiseen sopiva sisä- ja ulkovaatetus sekä kul-loinkin asianmukainen liikuntavarustus (esim. sopivat luistimet, toimiva suksipaketti). Varhaiskasvattajien kannattaa innostaa perheitä liikkumaan antamalla perheille tietoa oman kotikunnan ja eri urheiluseurojen tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Varhaiskasvatuksessa järjestetään vuosittain muutamia yhteistyötapahtumia. Näissä tapahtumissa voi mu-kavan yhdessäolon lomassa esitellä vanhemmille muiden asioiden lomassa myös erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja leikkiä lapsen kanssa. Tapahtumat on hyvä suunnitella toteutettaviksi niin, että koko perhe (myös sisarukset) voi osallistua toimintaan. Tapahtumat voivat olla sisällöltään ja toteutukseltaan hyvin erilaisia. Osa toiminnoista voi olla suunniteltu vain lapsille tai aikuisille, osa toiminnoista on yhteisiä. Vuodenajasta riippuen tapahtumat voidaan järjestää päiväkodin pihalla ja lähimetsässä, liikuntahallissa tai hiihto- ja mäen-laskumaastossa. Esimerkkejä perheiden ja varhaiskasvatuksen liikunn alliseen yhteistyöhön:

• Päiväkodin olympialaiset: perinteisten juoksu-, hyppy- ja heittosuoritusten lisäksi hauskoja kisailu-tehtäviä sekä lapsille että aikuisille

• Tutustumisilta liikunnan merkeissä päiväkodissa ja lähiympäristössä • Esikouluilta: oppimisvalmiuksien kehittäminen ja oppiminen liikunnan avulla sisätiloissa ja luonnossa

liikkuen • Halloween -juhlat liikkuen ja leikkien teeman mukaisella rekvisiitalla höystettynä • Jouluinen perheliikuntatapahtuma ulkona tonttuillen ja seikkaillen • Kinkunsulatus-jumppa liikuntasalissa lapsille ja vanhemmille • Avoimet ovet klo 8–17 lasten vanhemmille ja alueen asukkaille • Perhe luistimilla • Rusettiluistelutapahtuma musiikin tahtiin • Lasten ja vanhempien välinen jääkiekko-ottelu • Koko perheen mäenlaskuilta • Hiihto- ja ulkoilutapahtuma pilkkien, hiihtäen ja eväitä syöden • Perheiden ilta uimahallissa • Kylpyläretki • Jalkapalloturnaus oman päiväkodin kesken tai naapuripäiväkodin kanssa • Pihatalkoot • Keväinen liikuntajuhla toimintavuoden päätöksenä • Liikuntavälinekirpputori - vaihtopiste

8

6. Liikkuminen eri orientaatioalueilla Toiminta ja toiminnallisuus on tapa toimia ja oppia alle kouluiässä. Toiminnallisia menetelmiä voidaan käyt-tää kaikessa oppimisessa, kuten esimerkiksi matemaattisten taitojen harjoittelussa. Opitut asiat konkretisoi-tuvat ja syventyvät lapsen tutustuessa asioihin kinesteettisesti, oman kehon kautta.

Matemaattinen orientaatioalue

• matemaattisten käsitteiden (lukumäärät, muodot, mittasuh-teet) opettelu ja konkretisointi liikunnan avulla (esim. vasta-kohtaparit liikkumalla / tekemällä)

• liikkumalla laskeminen • lukujonotaidot liikkumalla • rytmiikka • avaruudellinen hahmottaminen – isoilla välineillä rakentelu • metsämatematiikka (kivillä, kävyillä…)

Luonnontieteellinen orientaatioalue

• luontoretket ja liikkuminen luonnossa (huom! jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnossa)

• luonnon oma temppurata (kivet, kannot, oksat, kaatuneet puut…)

• eskari- ja viskarituokiot metsässä (kasvit, puut, eläimet, vuodenajat…)

• Metsämörri ja –myttys –tuokiot

Historiallis-yhteiskunnallinen ori entaatioalue

• omaan lähiympäristöön tutustuminen (oma koti, päivähoito-

paikka, kauppa) liikkumalla kävellen, pyöräillen, suksilla, bussil-la…

• oman lähiseudun kulttuurikohteisiin tutustuminen ja yhteiskunnal-listen mahdollisuuksien hyödyntäminen � kotiseudulle juurtumi-nen, lähiliikuntapaikkojen tutuksi tekeminen

• olympia-aate � lasten olympialaiset

Esteettinen orientaatioalue

• värit luonnossa (värikartta, vä-

riympyrä) • rytmiikka • musiikkiliikunta, tanssit, sirkus

9

Eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaati oalue

• toisen ihmisen huomioiminen, kannustaminen, auttaminen yhdessä liikkuen

• voittamisen ja häviön sekä sääntöjen noudattamisen harjoittelu / opet-telu pelien kautta

• hyvän ja pahan erottaminen – rehti peli • vastuullisuuden opettelu (esim. liikuntavälineistä huolehtiminen) • liikkumisen vastapainona hiljentyminen ja rentoutuminen • liikkumisen liittäminen juhlapyhien ja kulttuuristen tapojen viettoon

7. Kielen kehityksen tukeminen liikunnallisin kein oin Fyysisen aktiivisuuden on havaittu vaikuttavan myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan, kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen sekä yleisiin tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoihin. Tutkimusten mukaan varhai-nen liikuntataitojen oppiminen edistää myös kielellisten taitojen oppimista. Liikuntataitojen oppimisen on-gelmat ja kielellisten taitojen oppimisen ongelmat ilmenevät usein samoilla lapsilla. Samoin liikunnan on-gelmat yhdistyvät usein lukemisvaikeuksien kanssa. Liikkumistaidot kehittävät lapsen ajattelutaitoja ja sen myötä kielen kehitystä. Liikkuessaan ja toimiessaan erilaisissa tilanteissa lapsi joutuu ratkaisemaan monen-laisia ongelmia, mikä vahvistaa ajattelua ja kielellistä kehitystä.

Kielellisen kehityksen tukemisessa, kuten myös liikuntakasvatuksessa, on kyse kyvystä tarttua hetkeen, huomata lapsen luonnollinen innostus. Liikunnan avulla voidaan luoda monipuolisia tilanteita, jotka antavat lapselle onnistumisen kokemuksia ja kehittävät luottamusta omiin kykyihin. Tämä on erityisen tärkeää lapselle, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia, koska liikuntatilanne voi olla joskus ainoa hetki, jossa lapsi saa kokea onnistumisia. Lapsi luo liikunnan välityksellä itselleen mielikuvia. Liikunnassa ovat mukana kaikki aistit. Aistikokemuksista jää vahvoja muistijälkiä lapsen muistiin. Vahvat muistijäljet helpottavat asioiden mieliin palauttamista ja muistamista erilaisissa asiayhteyksissä ja uusissa tilanteissa. Puhuessa käytetyt sanat ovat abstrakte-ja kielellisiä käsitteitä. Sanojen merkityksiä lapsi oppii kehollisten kokemusten ja liikunnan yhteydessä. Tämän vuoksi liikunnalla on suuri merkitys juuri abst-raktien käsitteiden oppimisessa. Lapselle suunnitelluissa liikuntatuokioissa on tärkeää ohjata harjoitteita ja tehtäviä, joissa lapsi joutuu käyttämään mahdolli-simman montaa eri aistialuetta. Esimerkiksi erikokoisten ja -muotoisten välinei-den käyttö samassa harjoituksessa laittaa monet aistialueet koetukselle. Työn-tekijät ovat kokeneet parhaiksi kielellisiä erityisvaikeuksia tukeviksi leikeiksi ja harjoituksiksi motoriikkaradat, satujumpat ja musiikki-leikit.

Esimerkkejä: • kirjainten opettelu oman kehon avulla / ryhmätyönä • tavujen hyppiminen tai taputtaminen eri kehonosia käyttäen • kirjainten tekeminen luonnossa luonnonmateriaaleista • kirjaimet temppuradalla • muotojen ja kirjainten etsiminen luonnosta

10

8. Liikunnan myönteiset vaikutukset

Liikkuminen on yksi lapsen perustarpeista. Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lapsi tarvitsee liikku-mista, koska se on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle ja tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan positiivisen vaiku-tuksen myös lapsen psyykkiseen terveyteen. Parhaimmillaan liikunta tukee lapsen fyysistä, kognitiivista ja motorista kasvua ja kehitystä mo-nin tavoin. Liikunnalla nähdään myös paljon mahdollisuuksia sosiaali-sen ja eettisen kasvun tukemisessa. Liikunnan vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen

• kehittää lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistöä • vahvistaa luustoa, sidekudoksia ja jänteitä • vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistön kehittymiseen • parantaa unen laatua ja määrää • parantaa nivelten liikkuvuutta • tehostaa hermostollista säätelyä • auttaa pitämään verenpaineen ihanteellisella tasolla • parantaa ruokahalua • vaikuttaa edullisesti koko kehon rasva-arvoihin • auttaa painonhallinnassa • lapsi oppii tuntemaan omaa kehoaan • vahvistaa liikuntaan liittyvää myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta

Liikunnan vaikutus fyysiseen kehitykseen

• opettaa lapselle motorisia perustaitoja ja tasapainon ylläpitämistä • kehittää liikuntataitoja • parantaa liikkuvuutta ja liikehallintaa • tuo kokemuksia omasta kehosta ja sen toiminnasta

Liikunnan vaikutus keskittymiseen ja oppimiseen

• opettaa käsitteitä eli sanoja ja niiden merkityksiä • tukee lapsen kielellisen ja matemaattisen ajattelun kehittymistä • edistää lapsen keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä • parantaa muistamista ja tarkkaavaisuutta • parantaa stressin sietokykyä • auttaa ilmaisemaan tunteita ja käsittelemään kielteisiä tunteita • antaa parhaimmillaan lapselle myönteisiä kokemuksia • opettaa lapselle sosiaalisia taitoja • vahvistaa yksilöiden välistä vuorovaikutusta • opettaa ottamaan toisia huomioon • edistää tunteiden ja tahdon kehitystä • oppii käsittelemään erilaisia liikkumiseen liittyviä tunteita: mielihyvä, ilo, energisyys, uupumus • oppii käsittelemään voittamisen ja häviön tunteita • opettaa lapselle sääntöjen noudattamisen, reilun pelin ja myötätunnon merkityksen

11

9. Janakkalan varhaiskasvatuksen liikunnalliset er ityispiirteet

• strategia ohjaa – terveysliikunnan edistäminen • henkilöstön osallistuminen liikunnallisiin koulutuksiin • varhaiskasvatuksen liikuntavastaavat • liikunnallisen esteettömyyden huomioiminen varhaiskasvatuksen uudisrakentamisessa • varhaiskasvatusyksiköiden omat liikuntasuunnitelmat

Janakkalan kunnan strategiaan on kirjattu: ”Janakkala tunnetaan terveysliikunnan edelläkävijänä”. Varhaiskasvatuksessa olemme tiedostaneet, että terveysliikunnan edistämisellä on elinikäiset vaikutukset ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö haluaa omalla esimerkillään kas-vattaa lapsia pienestä pitäen asennoitumaan liikkumiseen myönteisesti. Liikunnallisia työmenetelmiä hyö-dynnetään varhaiskasvatuksessa kaikilla oppimisen osa-alueilla. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on kolmen päivän täydennyskoulutusvelvoite. Vuosien 2014 - 2015 aika-na jokainen Janakkalan kunnan varhaiskasvatuksen työntekijä osallistuu vähintään yhteen liikuntakoulutuk-seen. Varhaiskasvatuksessa valittiin yksiköittäin liikuntavastaavat, jotka saivat koulutuksen liikuntavasun työstämiseen. Tämän tuloksena on syntynyt Janakkalan varhaiskasvatuksen ensimmäinen liikuntasuunni-telma. Liikuntavastaavien tehtävänä on jalkauttaa liikunnan varhaiskasvatussuunnitelma kunkin yksikön arkeen, niin että lasten päivittäinen liikkuminen lisääntyy ja monipuolistuu entisestään. Varhaiskasvatusyk-siköissä tehdään omat yksikkökohtaiset liikuntasuunnitelmat (liikunnan vuosikellot) ympäristön tilat ja mah-dollisuudet huomioiden. Kaikki Janakkalan päiväkodit sijaitsevat luontoliikunnan kannalta ideaalissa ympä-ristössä. Päiväkotien läheisyydessä on myös talvisin luistelukentät ja hiihtoladut. Päiväkodeissa on myös sisäliikuntatilat tai liikuntahalli lähietäisyydellä. Myös perhepäivähoitajat hyödyntävät toiminnassaan omien piha-alueiden lisäksi puistoja ja päiväkotien liikuntatiloja sekä Janakkalan kunnan liikuntapaikkoja. Varhais-kasvatuksen tilasuunnittelussa pyritään mahdollistamaan monipuolinen, innostava ja esteetön liikkuminen.

12

10. Janakkalan kunnan lähiliikuntapaikat, leikkipu istot sekä retkikohteet Turenki

• Liikuntahalli, Koulutie 2 Mattias Tast, [email protected] Liikunnanohjaaja Puh. (03) 680 1800

• Kansanpuiston jääkiekko- ja luistinrata/ pesäpallokenttä, Lukiotie • Pienluistinradat: Kuumola ja Retuperä, Kauriinmaa

Eero Simola, [email protected] Raija Kurkela, [email protected] kunnanpuutarhuri alueidenhoidon esimies Puh. (03) 680 1346 Puh. (03) 680 1347 Puh. (019) 758 0346 Puh. (019) 758 0347

• Liinalammen urheilukenttä ja uimaranta, Liinalammentie • Moision jalkapallokentät Kekanahontie, • Koulun kenttä Koulutie 2

Pentti Rasinkangas, [email protected] Liikuntapaikanhoitaja, Turengin ja ympäristön liikuntapaikat Puh. 050 406 4912

• Ulkoilureitit / Valaistut ladut: Konttilan-Kiipulan kuntopolku -latu 3 km, 5 km ja 10 km Kauriinmaa-Lintuvuoren 6 km kuntopolku - pistolatu ja 1 km lenkki (Turenki)

• Leikkipuistot: Moisio, Liljanpuisto, Tohvela, Kuumola, Kauriinmaa • Laskettelukeskus: Calpis cross center

Tervakoski

• Uimahalli, Tervajoentie 4 Liisa Oittinen, [email protected] Petri Jukonen, [email protected] Uimahallinhoitaja Uinnin valvoja Puh. (019) 758 0745 Puh. (019) 758 0745

• Liikunta-alueiden jääkiekko- ja luistinradat, Lähdeojantie • Jalkapallokenttä (alakenttä), Lähdekorventie • Patalan kenttä (yhteiskoulun/lukion kenttä), Patalantie • Pesäpallokenttä, Lähdekorventie • Ulkoilureitti / Valaistu latu: Luulion kuntopolku -latu, 3,7 km • Leikkipuistot: Kirkkotie, Porttila, Tammiranta, Lehtikuusenmäki, Huuna, Marttila


• Keilahalli, Seuratalo, Seuranaukio 3, Puh.(019) 758 0758 • Uimarannat: Suruttoman ranta, Tietyn ranta, Sokslammin ranta • Puuhamaa, Vähikkäläntie 11, 12400 Tervakoski Puh. (019) 774 8100

13

Leppäkoski • Leppäkosken luistinrata, Haukankalliontie, koulun yhteydessä 12380 Leppäkoski • Leppäkosken urheilukenttä, Urheilukentäntie 7, 12380 Leppäkoski • Ulkoilureitti/Valaistu latu: Haukankallion kuntopolku -latu 3 km


• Uimaranta: Rahitun lampi Haja-asutusalueet

Luistinradat: • Harviala, koulun yhteydessä Sääjärventie 43 13330 Harviala • Virala, koulun yhteydessä Viralantie 143 14240 Janakkala • Vähikkälä, koulun yhteydessä Kirkkoportintie 33 12450 Vähikkälä • Tarinmaa, koulun yhteydessä Rantalahdentie 3 14240 Turenki • Tanttala, koulun yhteydessä Tanttalantie 100 14200 Turenki • Heinäjoki, koulun yhteydessä Koventie 12 14200 Turenki


Uimarannat: • Valajärvi, Vähikkälä • Pappilanranta, Tarinmaa • Rehakanjärvi, Rehakka • Kernaalanjärvi, Harjunmäki

Retkikohteita: • Laurinmäen museoalue, Tarinmaa (katso ”Laurinmäen kotisivut”) • Hakoisten linnavuori, Tarinmaa • Kiipula • Suurisuon luontopolku • Mallinkaisten leirintäalue • Ida Ahlbergin museo

Katso lisätietoa Janakkalan kunnan vapaa-aikaan ja matkailuun liittyen netistä: www.janakkala.fi / Vapaa-aika ja matkailu:

• Liikunta – täältä löytyy myös Janakkalassa toimivat liikuntajärjestöt • Aktiviteetit ja luonto • Nähtävyydet ja museot

14

11. Vinkkilähdeluettelo • Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö

• www.sport.fi

• www.suunnittelenliikuntaa.fi

• www.hlu.fi (Hämeen liikunta ja urheilu: Lapset ja nuoret)

• Kielilukot auki liikunnan avaimella Liikuntaopas kielellisten erityisvaikeuksien tukemiseen Tampereen kaupungin päiväkotien erityisryhmille Susanna Mustajärvi, Elisa Tuominen, Opinnäytetyö Elokuu 2012 Sosiaalialan koulutusohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu

janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma … · suomessa vuodenajat ja luonto tarjoavat...

Documents