kansanterveyttä 40 vuotta, saavutuksia ja haasteita

Kansanterveyttä 40 vuotta:saavutuksia ja haasteita

XIII Terveyskeskuspäivät

Tampere 17.11.2011

Pekka PuskaPääjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja

hyvinvointia

08.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

• Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin fuusioiduttua 1.1.2009

• Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa

Uuden laitoksen perustamisen lähtökohtina:

• Yhdistetyin voimin entistä vahvempi työ suomalaistenterveyden ja hyvinvoinnin puolesta

• Informaatio-ohjaus perustana

- tutkimus, asiantuntijatehtävät, kehitystyö, seuranta, viranomaistehtävät, viestintä, kansainvälinen yhteistyö

THLn tehtävänä puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia

1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa

2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä


Väestön terveys ja hyvinvointi

• Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite

• Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä

• Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista

• Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin


Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain• Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus

• Työikäisten kuolleisuus

• Ikäihmisten terveys ja toimintakyky

x x x

• Aliravitsemus ja puutostaudit

ravintovirheet

• Kulkutaudit elintapasairaudet

• Fyysinen terveys mielenterveyden haasteet


Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa 1941–2004 (lähde: Tilastokeskus)

Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif

Naiset

Vuosia

Miehet

08.04.23

KANSANTERVEYS SUOMESSA

• PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA!AIKANA!

• SUURIA HAASTEITA:SUURIA HAASTEITA:1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla

vielä paljon parempi2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia

Alkoholin kulutuksen kasvu ja väestön lihominen

Biouhat3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo ja

elämänlaadulliset seikat


KANSANTERVEYDEN HAASTEITA:

• Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa

• Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi


Kansanterveyden edistämisen potentiaali

Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja

Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto,

liikunta)Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto,

liikunta, tupakka)


Väestö ikääntyy – lisääntyvätkö sairaudet?

Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta:

Vaihtoehtoja1) Sairas, ”raihnainen” kausi pitenee2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti

myöhempään ikään3) Sairas kausi lyhenee,

”compression of morbidity” (J. Freis)


Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä

1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on –suomalaisten elinikään tullut noin 10

lisävuotta– lisävuodet pääasiassa terveitä ja

toimintakykyisiä

Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin.


08.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003

65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 – elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä

Koettu terveys

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

Perustoiminnoista suoriutuminen

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena

terveenä /toimintakykyisenä

miehet naiset miehet naiset

terveenä/toimintakykyisenä

Kansanterveyden menestystarinoita• Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja

sairastuvuus

• Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus

• Itsemurhat

• Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus

• Väestön hammasterveys

• Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen – terveet elinvuodet lisääntyneet

• Eliniän piteneminen


TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja Avainasemassa elintavat ja

elinympäristöelinympäristöTerveyspolitiikka ja ”terveys Terveyspolitiikka ja ”terveys

kaikissa kaikissa politiikoissa”politiikoissa” Terveydenhuollossa Terveydenhuollossa

perusterveydenhuolto perusterveydenhuolto avainasemassaavainasemassa


Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen

- Elintavat 40 %

- Perintötekijät 30 %

- Sosiaaliset olosuhteet 15 %

- Terveydenhuolto 10 %

- Fyysiset ympäristöaltisteet 5 %

(McGinnis 2004)


Pääjohtaja Pekka Puska

Yhteenveto

• Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä

• Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä

• Elintavoissa suuria koulutusryhmittäisiä eroja

Ehkäisyn strategiat1) Korkean riskin strategia

– Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio

– Elintapa- ja lääkeinterventiot– Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi– Perusterveydenhuollon keskeistä työtä

2) Väestöstrategia– Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä

vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym.

– Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä

EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA

– MOLEMPIA TARVITAAN

– TUKEVAT TOISIAAN


PAIKALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TAUTIEN EHKÄISY

1. Palvelujärjestelmä

2. Terveyttä edistävät olosuhteet ja ympäristö


Ennen kansanterveyslakiaKunnissa

1) Terveyslautakunta: Vastasi kunnan ”terveydellisistä oloista” (suuret valtuudet)

2) Kunnanlääkärit ja neuvolat: Vastasivat palveluista

Tällä hetkelläKunnissa (tai kuntayhtymissä)

1) Peruspalvelulautakunta (tai vastaava): Pääasiassa palvelujärjestelmiä koskevaa päätöksentekoa

2) Kunnan terveydelliset olot (terveyskeskuspolitiikassa)


Terveydenhuollossa tarvitaan sekä kansanterveyden että palvelujen tarpeen hillinnän kannalta vahvaa panostusta

• Perusterveydenhuoltoon

• Ennaltaehkäisyyn / terveyden edistämiseen

(myös hallitusohjelmassa)


Pelastetaan terveyskeskukset!

• Tilanne monelta osin kriittinen (lääkäritilanne, jonotusajat ym.)

• Julkinen hyvin toimiva peruspalvelujärjestelmä avainasemassa

• Poliittinen tuki peruspalveluille

• Terveydenhuolto tulisi johtaa peruspalveluista – ei erikoissairaanhoidosta päin


”Terveyskeskus sairastaa”(Turun Sanomat 13.11.2011)• Noin 80 % suomalaisista asuu sellaisen terveyskeskuksen

alueella, jossa aikaa lääkärille joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa.

• Lähes viidesosa asuu alueella, jossa hoitajan luo pääsyä joutuu odottamaan yli viikon.

• Yli puolet suomalaisista asuu alueella, jossa välittömän puhelinyhteyden saamisessa on vähintään ajoittaisia ongelmia.

x x x

• Tekijä puuttui 220 terveyskeskuslääkärin virasta

• Terveyskeskuslääkärin viroista 7 % ulkoistettu ja 5 % ostopalveluina

(THL)


• Tästä huolimatta suomalaiset arvostavat perusterveydenhuoltoa ja toivovat sen tukemista

• Yli 80 % antaa perusterveydenhuollon lääkärinpalveluille hyvän arvosanan ja suurien kaupunkien terveysasemien asiakkaista 94 % oli valmis kehumaan palvelua muille

(Kuntaliitto)


THLn lausunto eduskunnan valtionvarain-valiokunnan kunta- ja terveysjaostolle 9.11.2011

• Terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskeva kokonaisuudistus pian: riittävän suuri väestöpohja, soteperuspalvelut

• Voimavarojen jaossa tasapainoa siirrettävä peruspalvelujen suuntaan (lisää lääkärinvirkoja ja voimavaroja terveyskeskuksiin)

• Terveyskeskusten toiminnan sisällön kehittäminen: kroonisten kansantautien ja niiden riskitekijöiden hoitojärjestelmät, moniammatilliset ryhmät, IT-järjestelyt

• Keikkalääkäreistä ja hoidon ostopalveluista luovuttava mahdollisimman paljon, päivystysratkaisuihin huomiota

• Tautien ehkäisyä ja terveyden edistämistä vahvistettava, systemaattiset riskitekijöiden vähentämisohjelmat; neuvolatyötä sekä lastentarhojen ja koulujen terveydenhuoltoa vahvistettava.


Ajankohtainen keskustelu painottaa

• Palvelujen kustannusvaikuttavuutta

• Palvelujen laatua

• Valinnan vapautta

Missä on väestövastuu?

Kun väestövastuu vähenee erikoissairaanhoidossa, sen pitäisi pysyä vahvana peruspalvelujärjestelmässä!


Kansantautien ehkäisy

1) Terveydenhuollon työ:

Systemaattinen toiminta keskeisten riskitekijöiden vähentämiseksi

• Biologiset: verenpaine, kolesteroli, lihavuus, sokeritasapaino

• Elintavat: tupakka, alkoholi, ravinto, liikunta

Yhteistyö kunnan kokonaistoiminnan kanssa

2) Yleinen terveyspolitiikka

Tupakka, alkoholi- ja ravintopolitiikka

Veroratkaisut ym.


Kansanterveyslakia toimeenpantaessa tavoitteena resurssijako

Alkuperäinen tavoite

KANSANTERVEYSTYÖ 50 %

ERIKOISSAIRAANHOITO 50 %

Nyt resursseistaKansanterveystyö/perusterveydenhuolto 1/3Erikoissairaanhoito 2/3


Numbers of medical doctors working in PHC and hospitals in Finland, 1996-2009

Marina Erhola/ MK/THL

Terveydenhuollon kustannusten kasvun syitä

• Palvelutason nousu

• Yhä kalliimpia hoitoja

• Yhä useampia sairauksia ja tiloja voidaan hoitaa

• Halutaan yhä korkeatasoisempia ja monipuolisempia palveluja

• Yksityiset palvelut ”markkinoivat itseään” ts. pyrkivät luomaan kysyntää

• Ikääntyvä väestö on yhä kiinnostuneempi terveydestä

• Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa?


Säästääkö ehkäisy rahaa?

• Joissakin tapauksissa kyllä

• Olennaista on, että ehkäisy on kustannusvaikuttavin tapa lisätä väestön terveyttä


Terveysseuranta tärkeä

• Sairastuvuus

• Riskitekijät, elintavat

• Sosiaaliset determinantit

• Prosessitekijät

Paikallinen taso?


Työurien pidentäminen• Kansantaloudellisesti tärkeää

• Työurien alussa koulutus- ja perhepoliittiset ratkaisut

• Työurien pidentäminen jatkossa olennaisesti kiinni kansanterveyden paranemisesta – terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääntymisestä

• Työterveyshuolto ja työhyvinvointi tärkeää mutta kansantautien ehkäisy ja terveyden edistäminen keskeistä

• Esim. yksikin vaikuttava alkoholipoliittinen uudistus voi olla merkittävä


Terveydenhuollon uudistus

1)Sisältö (terveydenhuoltolaki)

2)Järjestäminen

3)Rahoitus


THLn tavoitteet palvelujärjestelmän uudistamisessa• Järjestämisvastuu riittävän suurilla alueilla

• Yksikanavainen rahoitus - samat alueet

• Terveys- ja sosiaaliala yhdessä

• Erikoissairaanhoidossa suurempi erikoistuminen (Ervojen aseman vahvistaminen)

• Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen!

• Peruspalvelujärjestelmä yhteydessä kunnan muun terveys- ja hyvinvointityön kanssa


Hallitusohjelma• Julkiset palvelut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajina

• Peruspalvelut ja ennaltaehkäisy avainasemassa

• Palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista

• Järjestämisvastuu (vahvoille) kunnille – vaihtoehtona poikkeusmenettely usean kunnan sote-alueilla

• Rahoitus- ja järjestämisvastuu samalle organisaatiolle

• Kuntien ja sotealueiden yhteisiä tehtäviä varten viisi Erva-aluetta

• Kunnallista peruspalvelujärjestelmää ja sv-järjestelmää sovitetaan yhteen

• Muuta: Kaste II, vanhuspalvelulaki, päihdepolitiikka, lasten hyvinvointi


Mihin rakenteisiin jatkossa?

Erityisesti kolme pyrkimystä

1) Korkeamman tason erikoissairaanhoidon keskittäminen (terveydenhuollon kustannusten kasvu tulee sairaanhoitopiireistä)

2) Perusterveydenhuollon (ml. tautien ehkäisy) ja kroonisten tautien potilaiden saumattoman hoidon vahvistaminen (ehkäisy + potilaiden joustava liikkuminen sairaalan ja terveyskeskuksen välillä)

3) Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tarkoituksenmukainen integraatio


Kansalliset ohjelmat kehitystyön ja informaatio-ohjauksen tukena• Kaste II

• Toimiva terveyskeskus

• Kansallinen alkoholiohjelma

• Mieli-ohjelma

• TEROKA, terveyserojen kaventaminen

• Ym.


Peruspalveluja tukevat verkostot

• Kansanterveystyön johtajien verkosto

• Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden verkosto

• Erva-alueiden yleislääketieteen laitokset

THLn tuki: • Perusterveydenhuollon neuvottelukunta• Johtoverkoston kehittäminen• Asiantuntija- ja kehitystyö• IT-kehitys (OPER)• Terveysseuranta


Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa

• Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen

• Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat)

• Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve)

Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä


KIITOS

kansanterveyttä 40 vuotta, saavutuksia ja haasteita

Health & Medicine

ravinto

finland

alkoholi

ktl

thl

tupakka

liikunta