viisi vuotta työelämässä 2011
DESCRIPTION
SEFEn tutkimus vastavalmistuneiden urasta ja arvioita ekonomikoulutuksestaTRANSCRIPT
SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO
SEFEN RAPORTTEJA 5/2011
Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden
sijoittuminen työmarkkinoille
Antti Raita
Sisältö
1 Johdanto........................................................................................................................................... 4
2 Aineiston kuvailua ......................................................................................................................... 5
2.1 Kyselyyn vastanneet ............................................................................................................... 6
2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat ............................................................................. 8
3 Työuran alku ................................................................................................................................. 10
3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ ...................................................................... 13
3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti ................................................................................... 13
3.1.2 Työtehtävien luonne ...................................................................................................... 16
3.2 Ensimmäisen työn laatu ....................................................................................................... 19
3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde .................................................................... 19
3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ................................................................................. 21
3.3 Ensimmäiset viisi vuotta ...................................................................................................... 25
3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen ............................................................. 27
4 Kyselyhetken työllisyystilanne .................................................................................................. 29
4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti .......................................................................................... 31
4.2 Työtehtävien luonne ............................................................................................................. 34
5. Kyselyhetken työn laatu ............................................................................................................. 37
5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ ...................................................................................... 37
5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ........................................................................................ 40
5.3 Tyytyväisyys työhön ............................................................................................................ 45
2
5.4 Palkkaus ................................................................................................................................. 47
6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet ........................................................... 52
7 Yksikkökohtaisia tuloksia ........................................................................................................... 58
7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) ................................................................................ 58
7.1.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 59
7.1.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 68
7.2 Itä‐Suomen yliopisto ............................................................................................................. 73
7.2.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 74
7.2.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 81
7.3 Jyväskylän yliopisto .............................................................................................................. 85
7.3.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 86
7.3.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 94
7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ................................................................................. 98
7.4.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 99
7.4.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 107
7.5 Oulun yliopisto .................................................................................................................... 111
7.5.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 112
7.5.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 119
7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken) .............................................................................. 123
7.6.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 124
7.6.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 133
7.7 Tampereen yliopisto ........................................................................................................... 138
7.7.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 139
7.7.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 147
3
7.8 Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................... 151
7.8.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 152
7.8.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 160
7.9 Vaasan yliopisto .................................................................................................................. 164
7.9.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 165
7.9.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 172
7.10 Åbo Akademi ..................................................................................................................... 177
7.10.1 Sijoittuminen työelämään ......................................................................................... 178
7.10.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................. 186
8 Johtopäätökset ............................................................................................................................ 190
Lähteet ............................................................................................................................................ 193
Taulukko‐ ja kuvioluettelo ........................................................................................................... 194
Liite 1. Kyselylomake ................................................................................................................... 200
Liite 2 ”Opiskelu kehitti” ja ”merkitys työssä” keskiarvojen erotus yliopistoittain ........... 204
4
1 Johdanto
Akateemisten ura‐ ja rekrytointipalvelujen Aarresaari‐verkosto on kehittänyt yliopistojen
yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen
työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.
Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti
koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä.
Uraseurantaa lähdettiin ensimmäisenä testaamaan Akavan LAASER‐projektissa 2000‐
luvun alussa. Muun muassa kyseisen projektin tulosten perusteella Aarresaari‐verkosto
lähti kehittämään uraseurantaa. Verkoston toimesta tehtiin pilotti syksyllä 2005 viidestä
yliopistosta valmistuneille. Uraseurannassa mukana olevien yliopistojen määrä on
kasvanut nopeasti, käsittäen tämän tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa, syksyllä 2010,
jo 16 yliopistoa.
Suomen Ekonomiliitto SEFE ry seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään.
Yhteistyössä Aarresaari‐verkoston kanssa on julkaistu aiemmin raportit (Viisi vuotta
työelämässä, vuosina 2007 ja 2009). Tämä raportti on jatkoa yllä mainituille raporteille ja
tässä esitetyt tiedot täydentävät kuvaa ekonomien työelämään sijoittumisesta omalta
osaltaan. SEFE seuraa ja tuottaa säännöllisesti tietoa myös esimerkiksi
vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla. Näitä lähdetietoja on hyödynnetty tässä
raportissa taustamateriaalina.
Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon
suorittaneiden työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta.
Raportin aluksi esitellään aineistoa ja sen käsittelyä. Kolmas luku käydään läpi KTM‐
tutkinnon suorittaneiden vastaajien työuran alku, kun taas neljäs luku käsittelee vastaajien
tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viidennessä luvussa käsitellään työn laatuun
liittyviä elementtejä ja vastaajien palkka. Raportin kuudes luku paneutuu koulutuksen
antamiin valmiuksiin ja työn vaatimuksiin. Raportin loppuosa tiivistää keskeisimmät
tulokset koulutusyksiköittäin.
5
2 Aineiston kuvailua
Tässä raportoitava aineisto on osa yliopistojen ura‐ ja rekrytointipalvelujen, eli ns.
Aarresaari‐verkoston keräämää uraseurantadataa. Uraseurantadata sisältää vastaajia
kaikilta koulutusaloilta – tässä raportissa tarkastelun kohteena ovat vuonna 2005
kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet. KTM‐tutkinnon suorittaneita vastaajia
aineistossa on 721. Kaikkiaan kauppatieteellisellä koulutusalalla suoritettiin vuonna 2005
yhteensä 1732 ylempää korkeakoulututkintoa (OPM, KOTA‐tietokanta). Mainittuna
vuonna KTM‐tutkinto oli mahdollista suorittaa seuraavissa yliopistoissa (suluissa
raportissa käytettävät lyhenteet):
Svenska handelshögskolan (Hanken)
Helsingin kauppakorkeakoulu
(nyk. Aalto‐yliopiston kauppakorkeakoulu)
(HSE)
Aik. Kuopion yliopisto, Joensuun yliopisto – nykyään
Itä‐Suomen yliopisto)
(UEF)
Jyväskylän yliopisto (JY)
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY)
Oulun yliopisto (OY)
Tampereen yliopisto (TaY)
Turun kauppakorkeakoulu (TSE)
Vaasan yliopisto (VY)
Åbo Akademi (ÅA)
6
Uraseurantahankkeen yleisenä periaatteena on se, että kaikista kyselylomakkeen
kysymyksistä vähintään neljä viidestä on kaikille vastaajille yhteisiä. Tämän lisäksi
kullakin yliopistolla on mahdollisuus ottaa mukaan myös omiin erityistarpeisiinsa
liittyviä kysymyksiä. Näitä mahdollisia ylimääräisiä kysymyksiä ei ole käsitelty tässä
raportissa. Esimerkki kyselylomakkeesta löytyy liitteestä 1.
Aineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten
prosenttiosuuksia, keskilukuja sekä graafisia esityksiä. Pääasiallisena vertailuryhmänä on
käytetty vuosina 2002 ja 2003 valmistuneita kauppatieteilijöitä. Eräissä kohdin
kauppatieteilijöiden tuloksia on myös verrattu muilta koulutusaloilta valmistuneisiin.
Vuosina 2004–2005 valmistuneiden kauppatieteilijöiden palautetta valmistumishetkellä on
myös hyödynnetty vertailussa. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, yliopistoa
sekä seuraavassa alaluvussa mainittuja pääaineryhmiä.
2.1 Kyselyyn vastanneet
Kyselyyn vastanneet suorittivat KTM‐tutkinnon vuonna 2005. Heidän työuriaan
selvitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen eli kyselyajankohta oli syksy 2010. Tutkimus
toteutettiin postikyselynä ja tähän liittyvistä käytännön järjestelystä vastasi kunkin
yliopiston ura‐ ja rekrytointipalvelu (yksikön nimi voi vaihdella eri yliopistoissa).
Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeen ohella myös verkossa. Saatujen
vastausten tallennus tehtiin keskitetysti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden
yksikössä. Näin pyrittiin minimoimaan tallennusprosessin aikana mahdollisesti esiintyvät
vastausten erilaiset tulkinnat.
7
Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain
N Vastausprosentti 1 Yhteensä (N) Naiset (N)
Hanken 39,0 94 56
HSE 35,0 134 80
ISY 69,0 29 19
JY 35,0 63 40
LTY 59,0 71 43
OY 43,0 51 33
TaY 42,0 52 32
TSE 38,0 86 57
VY 44,0 100 55
ÅA 53,0 41 22
Koko aineisto 41,7 721 424
Kauppatieteilijöiden vastausaktiivisuus on yksi akateemisten alojen matalimmista kaikki
koulutusalat huomioiden. Nyt saavutettua vastausaktiivisuutta voidaan pitää
tyydyttävänä. Vuonna 2005 KTM‐tutkinnon suorittaneista hieman yli puolet (55 %) on
naisia. Vastanneista naisten osuus on noin 59 %. Naiset ovat siis hieman yliedustettuina
aineistossa.
1 Vastausasteet on laskettu tutkinnon suorittaneista. Kyselyn saaneista vastausasteet ovat joitakin
prosenttiyksikköjä korkeammat
8
2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat
Kauppatieteellinen koulutusala on tässä raportissa jaettu pääaineittain yhteentoista
ryhmään. Pääaineen lisäksi kriteerinä on käytetty myös vastaajien lukumäärää, jotta
analysointi olisi mielekästä. Kaikki ne pääaineet, joissa vastaajien lukumäärä jäi alle 19,
muodostavat ryhmän ”muut pääaineet”. Ryhmät ja niihin vastanneiden lukumäärät ovat
taulukossa 2, tämän tekstin alapuolella. Koska pääaineiden nimet vaihtelevat hieman
yliopistoittain, viitataan jatkossa kyseiseen pääaineryhmään, joka voi siis sisältää
nimeltään erilaisia pääaineita.
9
Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin2
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 96 61 28,1
Kv. liiketoiminta / kv.
markkinointi
47 31 29,1
Kansantaloustiede 50 24 28,0
Laskentatoimi 173 103 28,1
Logistiikka / hankintojen
johtaminen
19 9 29,7
Markkinointi 110 82 26,9
Rahoitus 47 12 26,5
Tietojärjestelmätiede 46 14 28,9
Yrittäjyys 28 18 39,0
Yritysjuridiikka /
kauppaoik. / talousoik.
31 25 27,2
Muut pääaineet 59 36 30,8
Koko aineisto 706 415 28,6
2 Edelliseen vuoteen verrattuna iän keskiarvo valmistuessa oli laskenut seuraavissa pääaineissa: johtaminen
ja organisointi, laskentatoimi, markkinointi ja Yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus. Muissa pääaineissa
iän keskiarvo valmistuessa nousi hieman. Kaikkien pääaineiden yhteenlaskettu keskiarvo nousi myös
hieman.
10
3 Työuran alku
Lähes kolme vastaajaa neljästä oli valmistumishetkellä työssä. Osuus on yksi
korkeimmista, kun kaikki koulutusalat on huomioitu. Valmistumishetken työllisyys on
jatkanut heikentymistään vuodesta 2001 valmistuneista lähtien, mutta kyse on
luultavimmin yleisen suhdannetilanteen muutoksesta huonompaan suuntaan. Tämä
näkyy erityisesti vastavalmistuneiden työllistymisessä. Työttömyysaste on noussut
vuosituhannen alun valmistuneiden 12,1 %:sta nykyiseen 15,1 %:iin (Sainio, 2007 ja 2008).
11
Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä
% Työssä Työttömänä Työvoiman
ulkopuolella*
Muu tilanne
Miehet (N=293) 75,4 14,0 8,9 1,7
Naiset (N=423) 71,4 16,0 10,9 1,7
Johtaminen ja organisointi (N=94) 61,8 25,5 10,6 2,1
Kansainvälinen liiketoiminta (N=47) 68,1 12,8 19,1 0,0
Kansantaloustiede (N=50) 64,0 22,0 10,0 4,0
Laskentatoimi (N=173) 82,7 11,0 5,8 0,5
Logistiikka (N=19) 79,0 10,5 10,5 0,0
Markkinointi (N=110) 68,2 18,2 11,8 1,8
Rahoitus (N=47) 85,1 6,4 8,5 0,0
Tietojärjestelmätiede (N=41) 78,3 13,0 8,7 0,0
Yrittäjyys (N=28) 78,6 3,6 10,7 7,1
Yritysjuridiikka / oikeustiede (N=31) 58,0 22,6 9,7 9,7
Muut pääaineet (N=59) 74,6 13,6 11,8 0,0
Koko aineisto (N=716) 72,7 15,1 10,3 1,7
Vuosina 2002–2003 valmistuneiden tilanne
(N=1310)
74,1 14,4 9,6 2,0
Vuonna 2001 valmistuneiden tilanne
(N=676)
77,5 12,1 8,9 1,5
*päätoimisena opiskelijana tai perhevapaalla
12
Tähän tutkimukseen vastanneiden joukosta miehet olivat työllistyneet hieman naisia
paremmin valmistumishetkellä. Naiset olivat myös hieman miehiä useammin työttömänä
tai työvoiman ulkopuolella. Iällä ei näyttäisi olevan käytännön merkitystä
valmistumishetken työllistymiseen. Valmistumishetken perusteella parhaiten töitä
näyttäisi löytyvän yrittäjyyttä, laskentatointa, logistiikkaa tai rahoitusta pääaineenaan
lukeneille. Heikoimmin valmistumishetkellä olivat työllistyneet yritysjuridiikkaa,
kansantaloustiedettä tai johtamista ja organisointia pääaineenaan lukeneet vastaajat.
Kohdan ”Muu tilanne” merkinneet vastaajat ilmoittivat lisätietona muun muassa, että he
pitävät välivuoden ulkomailla, tai että he olivat jatkokoulutuksessa.
Tarkasteltaessa valmistumishetken tilannetta yliopistoittain parhaiten töitä olivat
löytäneet Jyväskylän (82 %) ja Tampereen (81 %) yliopistoista valmistuneet. Pienimmät
työssä olevien valmistuneiden osuudet olivat Itä‐Suomen/Kuopion ja Joensuun (58 %) ja
Oulun (59 %) yliopistoista valmistuneilla. Korkein (31 %) työttömien työnhakijoiden osuus
valmistumishetkellä löytyi Oulun yliopistosta valmistuneiden keskuudesta ja matalin (6
%) työttömien työnhakijoiden osuus Tampereen yliopistosta valmistuneiden keskuudesta.
Tarkemmat yksikkökohtaiset tiedot löytyvät luvusta 7.
On huomattava, että valmistumishetken työmarkkinatilanteen tarkastelu ei anna koko
kuvaa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Osa valmistuneista ei ole vielä edes
hakenut töitä täydellä intensiteetillä. Lisäksi alueelliset työmarkkinat vaikuttavat
voimakkaasti työllistymiseen työuran alkuvaiheessa. Alueellisten työmarkkinoiden
vaikutus tulee esiin myös opintojen aikaisen työkokemuksen laadun kautta. Hyvä
opiskelun yhteydessä hankittu työkokemus edesauttaa valmistumisen jälkeistä
työllistymistä. Niinpä valmistumishetken työmarkkinatilanteen perusteella ei ole
mielekästä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi eri yliopistoista
valmistuneiden työllistymisen eroista. Vertaileminen on mielekkäämpää, kun tutkinnon
suorittaneiden urat ovat vakiintuneet.
13
3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ
Kuten edellä kävi ilmi, lähes kolme vastaajaa neljästä oli jo valmistumishetkellä työssä. On
siis huomattava, että vaikka otsikossa puhutaan ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä
työstä, on moni aloittanut kyseisen työsuhteen jo ennen valmistumistaan.
3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti
Kolme vastaajaa neljästä oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa yksityiseltä sektorilta tai
valtionyhtiöstä. Lähes puolet vastaajista oli lisäksi työllistynyt vähintään 250 henkilöä
työllistävään organisaatioon. Miehet olivat sijoittuneet hieman naisia useammin suuriin
yrityksiin, kun taas naiset olivat hieman useammin työllistyneet julkiselle sektorille tai
korkeakouluihin. Kyselyyn vastanneilla miehillä oli naisia useammin oma yritys tai
vastaanotto, mutta ero ei ole suuri.
Pääaineryhmien välillä löytyy hieman suurempia eroja, sillä rahoitusta pääaineenaan
lukeneista vastaajista käytännössä kaikki (98 %) työllistyivät yksityiselle sektorille. Myös
markkinointia (83 %) ja laskentatointa (82 %) pääaineenaan lukeneilla työllistyminen
painottui vahvasti yksityiselle sektorille. Suhteessa vähiten yksityiselle sektorille työllistyi
kansantaloustiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneita vastaajia. Kansantaloustiedettä
opiskelleiden vastaajien kohdalla merkittävä työllistäjä on julkinen sektori, jolle työllistyi
39 % vastaajista.
14
Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja
% Miehet Naiset Yhteensä
Yritys tai valtionyhtiö, > 249 työntekijää 48,6 40,8 44,0
Yritys tai valtionyhtiö, 49 < 249 työntekijää 11,7 17,2 15,0
Yritys tai valtionyhtiö, < 49 työntekijää 17,7 15,3 16,2
Kunta, kuntayhtymä 4,1 6,4 5,5
Yliopisto, korkeakoulu 6,2 8,4 7,5
Valtio, valtion liikelaitos 5,2 6,4 5,9
Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 3,1 3,6 3,4
Oma yritys, vastaanotto, tms. 3,1 1,7 2,3
Muu päätyönantaja 0,3 0,2 0,2
N 290 419 709
Pääsääntöisesti kauppatieteilijöiden työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Noin
seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijaitsevan jossakin
Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Melko tarkkaan puolet vastaajista oli
työllistynyt Uudellemaalle. Tässä vaiheessa työuraa ulkomaille oli työllistynyt viisi
prosenttia vastaajista.
Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen.
Miehet olivat työllistyneet hieman naisia enemmän Uudellemaalle. Myöskään iän suhteen
merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen ei löytynyt. Kaikista
pääaineista keskeisin ensimmäisen työpaikan sijaintimaakunta on Uusimaa. Rahoitusta
lukeneiden joukosta 68 % oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa Uudeltamaalta.
Suhteellisesti vähiten Uudellemaalle työllistyneitä löytyi edellisen vastaavan tutkimuksen
tapaan yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleiden keskuudesta.
15
Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti
% Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat
Hanken (N=94) 70 ‐ 24 6
HSE (N=134) 89 ‐ 3 8
UEF (N=29) 44 28 28 ‐
JY (N=63) 34 30 33 3
LTY (N=71) 25 45 24 6
OY (N=51) 57 22 19 2
TaY (N=52) 40 46 10 4
TSE (N=86) 38 36 25 1
VY (N=100) 24 42 32 2
ÅA (N=41) 39 20 32 9
Koko aineisto (N=721) ‐ 49 46 5
Vuosina 2002 ‐ 2003 valmistuneiden
tilanne (N=1301)
‐ 51 45 5
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Tampereen ja Vaasan yliopistoista
valmistuneista kauppatieteilijöistä yli 40 % ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijainneen
Uudellamaalla. Osuus on selvästi korkeampi kuin opiskelumaakuntaan työllistyneiden
osuus. Muista yliopistoista valmistuneilla tilanne on päinvastainen. Uudenmaan ohella
merkittävää on Oulun yliopistosta valmistuneiden tilanne, sillä heidän kohdallaan lähes
kolme viidestä vastaajasta oli saanut ensimmäisen työpaikkansa opiskelumaakunnasta.
16
3.1.2 Työtehtävien luonne
Kauppatieteilijöiden ensimmäinen työ on tyypillisesti asiantuntijatyö. Kyselylomakkeessa
vastaajat valitsivat pääsääntöisesti heidän työsuhdettaan kuvaavan vaihtoehdon valmiiksi
annetuista vaihtoehdoista.
Sukupuolten välillä on hieman eroja ensimmäisen työtehtävän luonteen suhteen. Naiset
olivat työllistyneet jonkin verran miehiä useammin asiakas‐ ja konsultointi tai
koulutustehtäviin sekä toimistotyöhön. Miehet taas olivat työllistyneet selkeästi naisia
enemmän johto‐ ja esimiestehtäviin. Esimerkkejä vastaajien ammattinimikkeistä
ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan osalta on mainittu taulukossa 8, sivulla
24.
17
Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne
% Miehet Naiset Yhteensä
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 19 19 19
Markkinointi ja myynti 12 12 12
Konsultointi tai koulutus 11 13 12
Asiakastyö / potilastyö 10 12 11
Suunnittelu‐ tai kehitystyö 10 11 11
Johto‐ ja esimiestehtävät 13 6 9
Tutkimus 9 9 9
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 5 8 6
Opetus tai kasvatus 4 4 4
Muu työ 4 3 3
Lainopillinen työ 2 1 2
Viestintä‐ ja mediatyö 1 2 2
Yhteensä 100 100 100
N 294 424 718
18
Pääaineen lisäksi monet muut asiat voivat vaikuttaa siihen, miksi henkilö valitsee tietyn
työtehtävän. Seuraavassa on listattu kategorisesti järjestyksessä kaksi yleisintä
ensimmäisen työn luonnetta pääaineryhmittäin:
johtaminen ja organisointi: asiakastyö sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
kansainvälinen liiketoiminta: asiakastyö sekä markkinointi ja myynti
kansantaloustiede, kansainvälinen markkinointi: rahoituksen ja taloushallinnon
tehtävät sekä tutkimus
laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi tai
koulutus
logistiikka, hankintojen johtaminen: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä
toimisto‐ ja esikuntatehtävät
markkinointi: markkinointi ja myynti sekä asiakastyö
rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi ja koulutus
tietojärjestelmätiede: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä konsultointi ja
koulutus
yrittäjyys: johto‐ ja esimiestehtävät sekä asiakastyö
yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus: konsultointi ja koulutus sekä
toimisto‐ ja esikuntatehtävät
muut pääaineet: tutkimus sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät
19
3.2 Ensimmäisen työn laatu
Kyselylomakkeessa oli useita työllistymisen laatua kartoittavia kysymyksiä; työsuhteen
luonne, vastaajan subjektiivinen arvio työn ja koulutuksen vastaavuudesta sekä
tyytyväisyydestä työhön, oliko korkeakoulututkinto työnsaannin edellytyksenä sekä
palkkaus. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan laadun määrittämisen osalta
kyselylomakkeessa päädyttiin hieman suppeampaan mittaristoon.
3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde
Lähes kolme viidestä vastaajasta (57 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen
työsuhteen olleen vakituinen. Osuus on korkea verrattuna monelta muulta koulutusalalta
valmistuneisiin. Yhtenä merkittävänä selittäjänä on työnantajasektori, sillä
kauppatieteilijät olivat löytäneet töitä pääasiassa yksityiseltä sektorilta. Aikaisemmissa
vastaavissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että määräaikaiset työsuhteet ovat julkisella
sektorilla huomattavasti yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla akateemisten keskuudessa
(esimerkiksi Korhonen & Sainio 2006).
Yleisen työmarkkinatilanteen heikentyminen ei näy suoraan verrattaessa vuonna 2005
valmistuneiden kauppatieteilijöiden työllistymistä kahden edellisen vuoden vastaavaan.
Vakituiseen työsuhteeseen päässeiden osuus on kasvanut kautta linjan muutamalla
prosenttiyksiköllä ja vastaavasti määräaikaisten osuus on pienentynyt. Vielä ei ole
saavutettu vuonna 2001 valmistuneiden keskiarvoja, mutta pientä muutosta parempaan
suuntaan on nähtävissä.
20
Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin
% Vak.
kokopäivätyö
Määräaik.
kokopäivätyö
Osa‐
aikatyö
Yrittäjä /
Freelancer
Työllistetty /
Työharj.
Miehet (N=290) 63 29 4 3 1
Naiset (N=419) 53 38 5 2 2
Johtaminen ja organisointi
(N=91)
49 40 9 1 1
Kansainvälinen
liiketoiminta (N=47)
54 32 6 4 4
Kansantaloustiede (N=49) 35 55 4 2 4
Laskentatoimi (N=173) 65 28 4 2 1
Logistiikka (N=19) 63 37 0 0 0
Markkinointi (N=110) 52 39 4 1 4
Rahoitus (N=46) 76 24 0 0 0
Tietojärj.tiede (N=46) 60 32 2 4 4
Yrittäjyys (N=27) 67 22 0 11 0
Yritysjuridiikka / tms.
(N=30)
60 23 7 3 7
Muut (N=59) 53 42 3 2 0
Koko aineisto (N=709) 57 34 5 2 2
Vuosina 2002 – 2003 valm.
tilanne (N=1304)
54 39 4 2 2
Vuonna 2001 valm. tilanne
(N=672)
65 29 2 2 2
21
Tämän kyselyn perusteella kauppatieteilijöiden alku‐uran työllisyys on hieman
paranemaan päin. Verrattaessa vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden uran alun
työnsaantiin ovat vuonna 2005 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet päässeet hieman
edellistä vuotta useammin vakituiseen työsuhteeseen. Vastaavasti määräaikaiseen
työsuhteeseen päässeiden valmistuneiden määrä on pienentynyt edellisestä kyselystä.
Miehet näyttäisivät edellisten vuosien tapaan työllistyvän naisia useammin työuransa
alussa vakituisiin työsuhteisiin. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Toinen selkeä ero
työsuhteen osalta löytyy käytettäessä ikää taustamuuttujana. Alle 27‐vuotiaat vastaajat
olivat päässeet selvästi harvemmin vakituiseen työsuhteeseen verrattuna vähintään 27‐
vuotiaisiin vastaajiin. Eroa on peräti 16 prosenttiyksikköä. Eri pääaineryhmistä
valmistuneiden välillä on myös eroja työsuhteen saralla. Heikoimmin vakituiseen
työsuhteeseen olivat päässeet kansantaloustiedettä lukeneet (35 %), kun taas rahoitusta
pääaineenaan lukeneista oli päässyt vakituiseen työsuhteeseen uransa alussa jopa kolme
neljästä vastaajasta.
Yliopistoittain tarkasteltuna parhaiten vakituiseen työsuhteeseen näyttäisivät päässeen
heti työuransa alussa Helsingin kauppakorkeakoulusta (64 %) ja Lappeenrannan
teknillisestä yliopistosta (61 %) valmistuneet vastaajat. Heikoimmin työuransa alussa
vakituiseen työsuhteeseen taas olivat päässeet Oulun yliopistosta (31 %) valmistuneet
vastaajat.
3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus
Työn ja koulutuksen vastaavuutta kartoitettiin kysymyksillä ”Oliko vuonna 2005
suoritettu korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaasi?” ja ”Miten
hyvin pystyit hyödyntämään yliopistossa oppimiasi asioita ensimmäisessä työssäsi?”.
22
Vain hieman alle puolet (48 %) vastaajista ilmoitti korkeakoulututkinnon olleen
vaatimuksena ensimmäiseen työhön. On kuitenkin huomattava, että varsin suuri osa
vastaajista oli työllistynyt yksityiselle sektorille, jolla ei välttämättä vaadita muodollista
pätevyyttä toisin kuin esimerkiksi julkisella sektorilla ja varsinkin monella muulla
koulutusalalla. Peräti 11 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”Ei tiedä” kysyttäessä
vaadittiinko työssä KTM‐tutkintoa.
Paremman kuvan ensimmäisen työtehtävän laadusta antaa jälkimmäinen kysymys
opittujen asioiden hyödyntämisestä. Vastaajista 35 % ilmoitti hyödyntävänsä yliopistossa
oppimiaan asioita jatkuvasti ja 52 % jonkin verran. Koulutustaan vastaamattomassa työssä
(= ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan) oli 13 % vastaajista.
Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä
23
Tämän laatumittarin mukaan sukupuolten välillä on jonkin verran eroa. Ikä
taustamuuttujana ei juuri vaikuta tilanteeseen. Pääaineittain katsottuna joka viides
markkinointia lukeneista ilmoitti, ettei pysty hyödyntämään oppimaansa juuri lainkaan
ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään. Noin puolet logistiikkaa tai
laskentatointa lukeneista taas ilmoitti, että hyödyntää jatkuvasti oppimaansa jo
ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan.
Kysyttäessä, vastaako ensimmäinen työ vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta,
nousi esiin pientä eroa sukupuolten välillä. Miehet olivat työllistyneet hieman useammin
(55 %) työhön, joka vastasi yliopistollista koulutusta, kun kyselyyn vastanneilla naisilla
osuus (49 %) jäi matalammaksi. Noin puolet vastaajista oli siis työllistynyt ensin sen
kaltaiseen työhön, jonka vaativuustaso ei täysin vastaa saatua koulutusta. Koulutusta
vastaamattomassa työssä olevien osuus on ollut kasvussa vuoden 2001 valmistuneiden
jälkeen, joten jatkotutkimusaiheena ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja
yleisemmin työuran alun tapahtumien vaikutus myöhempään työuraan eri
työmarkkinatilanteissa olisi mielenkiintoinen.
Työpaikkojen laadun arviointia voidaan syventää Englannissa sovellettua laatuluokitusta
käyttäen (Elias et al.). Taulukossa 8 näkyvät luokitteluperusteet ja ryhmien nimet.
Ryhmien kesken on nähtävissä laatuero siten, että ryhmän A työpaikat vastaavat alan
perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat
epätarkoituksenmukaista sijoittumista. Ryhmä C on osin ongelmallinen määrittelyn
kannalta edellä mainitusta yksityisen ja julkisen sektorin erilaisten pätevyysvaatimusten
näkökulmasta. Ryhmään C sijoittuvat myös niin sanotut ”sisääntuloammatit”, joiden
voidaan katsoa olevan työuran kannalta tarkoituksenmukaisia.
24
Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus
Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?
Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan
Vaa
dita
anko
kor
keak
oulu
tutk
into
?
Kyl
lä
RYHMÄ A (N = 279, vastaajista 44 %) RYHMÄ B (N = 12, vastaajista 2 %)
Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit
aluepäällikkö, analyytikko, assistant controller, esimiesharjoittelija, henkilöstösuunnittelija, konsultti, laskentaekonomi, lehtori, markkinointiassistentti, portfolio-analyytikko, projektipäällikkö, revisor, suunnittelija, talouspäällikkö, tilintarkastaja, tutkija, verotarkastaja, yliaktuaari
Vastaajien vähyyden takia ammattinimikkeitä ei ole lueteltu.
Ei
RYHMÄ C (N = 268, vastaajista 43 %)RYHMÄ D (N = 72, vastaajista 11 %)
Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt
aluepäällikkö, asiakasneuvoja, assistentti, kirjanpitäjä, kouluttaja, laskenta-assistentti, myyntineuvottelija, palveluneuvoja, pankkitoimihenkilö, projektipäällikkö, sijoitusneuvoja, suunnittelija, talouspäällikkö, tuotepäällikkö, verosihteeri, vientiassistentti, yrittäjä
asiakasneuvoja, johdon assistentti, lentoemäntä, myyjä, ostaja, sales manager, sijoitusneuvoja, taloushallinnon assistentti, tekninen tuki, toimistosihteeri
Tehdyn luokituksen perusteella hieman vajaa puolet vastaajista toimii oman alansa
akateemisessa ammatissa. Pitää kuitenkin huomioida edellä mainittu ryhmään C liittyvä
problematiikka. Niinpä voidaan tässä kohtaa todeta tarkoituksenmukaisesti työelämään
sijoittuneiden osuuden olevan selvästi suurempi. Lisäksi on hyvä huomata, että sama
ammattinimike voi sijoittua useaan eri ryhmään, mikä myös osaltaan kertoo KTM‐
tutkinnon suorittaneiden työtehtävien kirjosta. Sukupuolen, yliopiston tai pääaineen
käyttö taustamuuttujana ei tuo uutta luvun alussa esitettyihin tuloksiin.
25
3.3 Ensimmäiset viisi vuotta
Kauppatieteilijät olivat olleet työssä valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 11
kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tähän tutkimukseen vastanneet kauppatieteilijät
olivat tehneet valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 5 kuukautta. Verrattuna
vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden tilanteeseen on koulutusta vastaavassa työssä olleiden
vastaajien työssäoloaika kasvanut yhdellä kuukaudella.
Kauppatieteilijöillä oli ollut keskimäärin kaksi työnantajaa työuransa ensimmäisten viiden
vuoden aikana. Työnantajien lukumäärä laski hieman edellisestä vastaavasta
tutkimuksesta, ja on edelleen kaikkia koulutusaloja kuvaavan keskiarvon alapuolella.
Kauppatieteilijöillä on ollut keskimäärin kolme työsuhdetta valmistumisen jälkeen – myös
tämä luku on yleisen keskiarvon alapuolella, joten voidaan todeta KTM‐tutkinnon
suorittaneiden työuran alun olevan suhteellisen vakaa, ainakin kaikkia aloja kuvaavaan
yhteiseen keskiarvoon verrattuna.
Joka neljäs valmistuneista oli ollut työttömänä työuransa alkutaipaleella. Osuus on muihin
koulutusaloihin verrattuna matala ja on pysynyt ennallaan viime tutkimukseen
verrattuna. Lähes kolme neljästä kauppatieteilijästä oli kuitenkin ollut työttömänä vain
kerran. Työttömyysajan keston mediaani oli kolme kuukautta (keskiarvo kaksi
kuukautta). Kaikki työttömyydestä kertovat luvut ovat käytännössä samoja kuin vuosina
2002 – 2003 valmistuneilla. Vaikka yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ei se silti näy
merkittävästi edellä mainituissa luvuissa. Keskeisimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi
tekijäksi kauppatieteilijät ilmoittivat työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutteen.
26
Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta
Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***
Miehet (N=289) 4 v 6 kk 3,1 24 %
Naiset (N=420) 4 v 4 kk 2,9 26 %
Johtaminen ja organisaatio (N=87) 4 v 5 kk 3,1 31 %
Kv. liiketoiminta, kv. markkinointi (N=44) 3 v 10 kk 2,9 34 %
Kansantaloustiede (N=47) 4 v 3 kk 3,5 34 %
Laskentatoimi (N=163) 4 v 7 kk 2,4 17 %
Logistiikka, jne. (N=19) 4 v 9 kk 2,6 11 %
Markkinointi (N=102) 4 v 6 kk 3,3 32 %
Rahoitus (N=47) 4 v 8 kk 2,5 11 %
Tietojärjestelmätiede (N=43) 4 v 5 kk 4,4 38 %
Yrittäjyys (N=26) 4 v 6 kk 2,5 11 %
Yritysjuridiikka, jne.(N=28) 4 v 2 kk 2,8 32 %
Muut pääaineet (N=56) 4 v 9 kk 2,9 19 %
Koko aineisto (N= 662) 4 v 5 kk 3,0 25 %
V. 2002 – 2003 valm. vastaava tilanne
(N=1301)
4 v 4 kk 3,0 25 %
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**=keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
27
Miehet olivat olleet hieman naisia pitempään koulutustasoa vastaavissa töissä
valmistumisensa jälkeen. Ero on kaksi kuukautta3. Perhevapaat selittävät osaltaan
kokonaistyöajassa olevaa eroa. Naisista 37 % ja miehistäkin 21 % oli ollut perhevapaalla
työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Perhevapaiden kesto on naisilla
keskimäärin puolitoista vuotta. Iällä ei näyttäisi olevan merkitystä työllistymiseen, mutta
naiset ilmoittivat miehiä useammin puutteellisten suhdeverkostojen, alueellisen
työllisyystilanteen, sukupuolen ja perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvän
syyn vaikeuttaneen työllistymistä.
Pääaineryhmittäin tarkasteltuna paras työllisyystilanne näyttäisi olevan logistiikkaa tai
rahoitusta lukeneilla. Heikoimmin koulutustasoa vastanneeseen työhön olivat tähän
kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista päässeet kansainvälistä liiketoimintaa
pääaineenaan opiskelleet vastaajat. Opiskelupaikka huomioitaessa parhaiten koulutusta
vastanneeseen työhön olivat mielestään päässeet Oulun yliopistosta (90 %) ja Helsingin
kauppakorkeakoulusta (89 %) valmistuneet vastaajat.
3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen
Kolme viidestä vastaajasta ilmoitti osallistuneensa valmistumisen jälkeisen viiden vuoden
aikana työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen. Osuus on pysynyt
kutakuinkin ennallaan viime vuosien vastaaviin tutkimuksiin verrattuna. Työnantajan
järjestämään tai kustantamaan koulutukseen osallistuneiden naisten osuus oli kolme
prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten vastaava. Ammatilliseen
3 Miehet ovat olleet koulutustasoaan vastaamattomissa tehtävissä keskimäärin 5 kuukautta valmistumisensa
jälkeen ja naiset 7 kuukautta.
28
erikoistumiskoulutukseen, pätevöitymiskoulutukseen tai muuhun vastaavaan oli
osallistunut kyselyhetkellä kahdeksan prosenttia vastaajista. Tämä osuus on hieman
pienempi kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla. Yleisimmät erikoiskoulutukset ovat
olleet opettajaksi tai KHT‐tilintarkastajaksi pätevöityminen tai ns. APV‐näyttökoe4.
Viisi prosenttia vastaajista on ilmoituksensa mukaan suorittanut opintoja tähtäimenään
toinen yliopistotutkinto. Selvästi yleisimpänä toisen tutkinnon alana on oikeustiede, muita
aloja ovat mm. teknillistieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustiede. Tieteellisiä
jatko‐opintoja on suorittanut 11 prosenttia vastaajista, kun taas vuonna 2010 KTM‐
tutkinnon suorittaneista 18 % kertoi harkinneensa jatko‐opintoja. Molemmat tässä
kappaleessa mainitut osuudet ovat muutaman prosenttiyksikön matalampia kuin vuosina
2002 – 2003 valmistuneilla kauppatieteilijöillä. Lähes neljäsosa (23 %) vastaajista ei ole
oman ilmoituksensa mukaan osallistunut mihinkään koulutukseen työuransa
ensimmäisen viiden vuoden aikana.
Sukupuolten tai eri ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja valmistumisen jälkeisen
kouluttautumisen suhteen. Pääaineittain valmistumisen jälkeistä kouluttautumista
tarkasteltaessa nähdään, että eniten työnantajan järjestämään tai tarjoamaan koulutukseen
olivat osallistuneet laskentatointa (62 %) tai logistiikkaa (68 %) lukeneet vastaajat.
Useimmin toista korkeakoulututkintoa ovat lähteneet suorittamaan logistiikkaa (16 %)
pääaineenaan lukeneet vastaajat, mutta tässä kohtaa on huomattava ao. ryhmän pieni
vastaajamäärä.
4 APV‐näyttökoe, eli Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)
29
4 Kyselyhetken työllisyystilanne
Viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kyselyhetkenä syksy 2010) kolme neljästä
kauppatieteilijästä oli vakituisessa kokopäivätyössä. Vain 13 vastaajaa oli työttömänä
viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Osuus on hieman pienempi kuin vuosina 2002 –
2003 valmistuneilla. Työuran alun erilaiset olosuhteet niin talous‐ kuin
työllisyystilanteessakin eivät siis näytä vaikuttaneen työttömyyden yleisyyteen työuran
myöhemmässä vaiheessa.
Yrittäjien osuus hieman kasvoi verrattuna heti valmistumisen jälkeiseen tilanteeseen,
mutta se on silti pienempi kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla tapahtunut
yrittäjyyden kasvu työuran viiden ensimmäisen vuoden aikana. Akateemiselle alalle
yleinen tilanne eli yrittäjyyden kasvu voi johtua esimerkiksi siitä, että moni kokee
yrittäjyyden edellytysten paranevan kokemuksen karttuessa. Naisista 18 % oli
perhevapaalla kyselyhetkellä, mutta lähes kaikilla oli työsuhde, johon palata perhevapaan
jälkeen. Perhevapaalla olevien naisvastaajien määrä lisääntyi edellisestä vastaavasta
kyselystä kolmella prosenttiyksiköllä.
30
Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä
% Miehet Naiset Yht.
Vakituinen kokopäivätyö 85,0 67,0 75,0
Määräaikainen kokopäivätyö 5,0 7,0 6,0
Osa‐aikatyö 0,3 2,4 1,5
Yrittäjä / ammatinharj. / freelancer 3,4 3,0 3,0
Työtön työnhakija 2,5 1,4 1,8
Päätoiminen opiskelu (arvosanaan johtava) 0,4 0,7 0,5
Perhevapaa 1,0 18,0 11,0
Työskentely apurahalla 1,4 0,0 0,5
Muu tilanne 1,0 0,5 0,7
Yhteensä 100 100 100
N 292 422 714
Työssä olevien osuudet olivat nousseet jokaisen pääaineryhmän kohdalla verrattuna
valmistumishetkeen. Yksikään rahoitusta, logistiikkaa tai muuta ainetta pääaineenaan
lukenut ei ilmoittanut olevansa työttömänä kyselyhetkellä. Vaikka työttömyys on verraten
harvinaista kauppatieteilijöiden keskuudessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen, työuran
alkutaipaleen työttömyyttä ei pidä vähätellä. Valmistuneiden sijoittumista työelämään on
syytä pyrkiä parantamaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota opiskelijoiden
työelämävalmiuksiin. Koulutuksen ja työelämän suhdetta käydään tarkemmin läpi
luvussa 6.
Kauppatieteilijät ilmoittivat keskeiseksi työllistymistä hankaloittaviksi tekijöiksi
työkokemuksen puutteen, puutteelliset suhdeverkostot ja alueellisen
työmarkkinatilanteen. Tämä linkittyy siihen, että valtaosa kauppatieteilijöiden alku‐uran
31
työpaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Vastaajien mukaan tutkinnon huono tunnettuus,
sukupuoli tai valmistumisajankohta oli vähiten työllistymistä hankaloittavia tekijöitä.
4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti
Kauppatieteilijät näyttävät tämän kyselyn perusteella työllistyvän pääosin yksityiselle
sektorille, ja siellä työllisyys painottuu suuriin yrityksiin. Sukupuoli ja ikä muuttujina
eivät tuo eroja esiin. Pientä siirtymää suurempiin yrityksiin näyttäisi olevan, verrattuna
KTM‐tutkinnon suorittaneiden ensimmäisen valmistumisen jälkeiseen työtehtävään ja
lisäksi akateeminen yrittäjyys on lisääntynyt hieman. Pääaineryhmien välillä ei ole
tapahtunut myöskään merkittäviä muutoksia verrattaessa ensimmäistä valmistumisen
jälkeistä ja kyselyhetken työnantajasektoria.
32
Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä
% Miehet Naiset Yht.
Yritys tai valtionyhtiö > 249 työntekijää 53 52 52
Yritys tai valtionyhtiö 49 < 249 työntekijää 10 13 12
Yritys tai valtionyhtiö < 49 työntekijää 13 11 12
Kunta / kuntayhtymä 5 6 6
Yliopisto, korkeakoulu 6 5 6
Valtio, valtion liikelaitos 5 6 5
Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 4 4 4
Oma yritys, vastaanotto, tms. 4 3 3
Muu päätyönantaja 0 0 0
N 279 408 687
Työpaikan sijainneissa ei ole merkittäviä eroja verrattaessa kauppatieteilijöiden
ensimmäistä ja kyselyhetken työtä. Kyselyhetkelläkin seitsemän vastaajaa kymmenestä
ilmoitti työpaikkansa sijainniksi jonkin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista.
Vastaajista 37 ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Helsingissä, 10 % Espoossa, 5 %
Tampereella, 5 % Vaasassa ja 4 % Turussa. Maakuntien osuudet työpaikan sijainnin osalta
olivat seuraavat: Uusimaa 52 %, Varsinais‐Suomi 9 % ja Pirkanmaa 6 %. Ulkomailla
ilmoitti työskentelevänsä 5 % vastaajista. Lähes 90 % vastaajista asuu saman maakunnan
alueella kuin missä hänen työpaikkansa sijaitsee. Osuuksissa ei ole tapahtunut
käytännössä minkäänlaisia muutoksia verrattaessa vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden
vastaaviin tuloksiin. Ristiintaulukoitaessa työpaikan sijainti ja työnantajasektori nähdään,
että ulkomailla ja Uudellamaalla työskentelevät vastaajat ovat sijoittuneet pääosin
33
yksityisiin yrityksiin. Muualle Suomeen työllistyneillä yksityinen sektori on edelleen
suurin työllistäjä, mutta julkinen sektori kasvattaa osuuttaan.
Rahoitusta lukeneiden työmarkkinat näyttävät olevan Uudellamaalla tai ulkomailla, sillä
yli puolet vastaajista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Uudellamaalla ja lopuista vastaajista
noin puolet ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla. Myös kansainvälistä
liiketoimintaa opiskelleista joka kuudes ilmoitti työpaikkansa olevan ulkomailla.
Pienimmät Uudellemaalle työllistyneiden osuudet löytyvät yrittäjyyttä (29 %) tai
tietojärjestelmätiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneiden joukosta.
Jokaisen yliopiston kohdalla oli opiskelumaakunnassa työskentelevien osuus pienentynyt
verrattuna välittömästi valmistumisen jälkeiseen aikaan. Suurin prosentuaalinen muutos
oli tapahtunut Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien keskuudessa. Eri yliopistoista
valmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat on kerrottu luvussa 7.
34
Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä
% Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat
Hanken 61 ‐ 28 11
HSE 84 ‐ 3 13
UEF 29 36 29 6
JY 24 47 28 1
LTY 18 49 26 7
OY 43 29 20 8
TaY 34 48 12 6
TSE 29 55 14 2
VY 19 43 32 6
ÅA 23 31 35 11
Koko aineisto (N=682) ‐ 55 39 6
Verrattaessa tämän kyselyn aineistoa edellisiin vuosiin on Uudellamaalla työskentelevien
osuus edelleen pienessä kasvussa (+ 2 prosenttiyksikköä). Myös ulkomailla
työskentelevien osuus oli kasvanut hieman.
4.2 Työtehtävien luonne
Vastaajien työtehtävät olivat muuttuneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Vain noin
joka viides (19 %) kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista ilmoitti saman
ammattinimikkeen kyselyhetkellä ja valmistumishetkellä. Kyselyhetkellä yleisin työn
luonne oli johto‐ ja esimiestehtävät, joissa työskentelevien osuus kasvoi hurjasti viiden
35
vuoden aikana. Valmistumishetkellä eniten vastaajia (19 %) työskenteli rahoituksen ja
taloushallinnon tehtävissä, mutta määrä oli hieman pienentynyt viiden vuoden aikana.
Muutosta edelliseen kyselyyn oli tapahtunut nimenomaan johto‐ ja esimiestehtävien
lisäännyttyä huomattavasti viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteilijöiden
keskuudessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin konsultoinnin ja koulutuksen sekä
markkinoinnin ja myynnin parissa, kun taas huomattava osuus miesvastaajista oli
siirtynyt johto‐ tai esimiestehtäviin. Toimistotyötä tekevien naisten osuus oli puolittunut
valmistumishetkestä.
Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä
% Miehet Naiset Yht.
Johto‐ ja esimiestehtävät 36 21 27
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 17 17 17
Konsultointi tai koulutus 9 14 12
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät 10 12 11
Markkinointi ja myynti 8 12 10
Tutkimus 8 6 7
Asiakas‐ tai potilastyö 3 4 4
Opetus tai kasvatus 2 4 3
Muu työ 2 3 3
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 2 4 2
Lainopillinen työ 2 1 2
Viestintä‐ ja mediatyö 1 2 2
Yhteensä 100 100 100
N 294 424 718
36
Seuraavassa on listattu kaikkien pääaineryhmien osalta kategorisesti järjestyksessä kaksi
lukumääräisesti yleisintä kyselyhetken työn luonnetta:
johtaminen ja organisointi: johto‐ ja esimiestehtävät sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
kansainvälinen liiketoiminta: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät
kansantaloustiede: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja
esimiestehtävät
laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät
logistiikka: johto‐ ja esimiestehtävät sekä markkinointi ja myynti
markkinointi: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät
rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät
tietojärjestelmätiede: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät
yrittäjyys: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät
yritysjuridiikka / oikeustiede: lainopillinen työ sekä johto‐ ja esimiestehtävät
muut pääaineet: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät
Verrattaessa edellä olevaa listausta vastaavaan ensimmäisen työn osalta tehtyyn
vastaavaan listaukseen (sivulla 19) nähdään, että kaikista pääaineista valmistuneilla johto‐
ja esimiestehtävät ovat nousseet kahden suurimman työn luonteen joukkoon. Esimerkkejä
kyselyhetken työtehtävän ammattinimikkeistä on taulukossa 15 sivulla 43.
37
5. Kyselyhetken työn laatu
Kuten jo edellä ensimmäisen työtehtävän laatua tarkastellessa kävi ilmi, kauppatieteilijät
olivat kautta linjan työllistyneet hyvin oman alansa työtehtäviin. Kyselyhetkeä
tarkasteltaessa tilanne on vielä parempi. Kehitystä tarkastellaan tässä ensisijaisesti
työsuhteen luonteen sekä työtehtävien laatuluokkien kautta.
5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ
Määräaikaisten työsuhteiden katsotaan yleisesti heikentävän työn laatua muun muassa
sen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Näyttää myös siltä, että määräaikaisuudet
kasautuvat samoille ihmisille. Tämä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi henkilön
palkkakehitykseen 5. Huonoina talouden aikoina toki lyhyetkin määräaikaisuudet ovat
työttömyyttä parempi vaihtoehto.
5 Katso esimerkiksi Sainio (2008) ja Suutari.
38
Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset)
% Vakituinen
kokopäivätyö
Määräaikainen
kokopäivätyö
Osa‐
aikatyö
Yrittäjä /
freelancer
Työskentely
apurahalla
Miehet (N=279) 89 5 0 4 2
Naiset (N=335) 84 9 3 4 0
Johtaminen ja organisaatio
(N=79)
84 15 0 1 0
Kansainvälinen
liiketoiminta (N=40)
83 10 7 ‐ ‐
Kansantaloustiede (N=48) 81 13 0 2 4
Laskentatoimi (N=145) 88 3 5 3 1
Logistiikka (N=17) 82 12 6 0 0
Markkinointi (N=90) 87 8 1 4 0
Rahoitus (N=46) 93 0 0 7 0
Tietojärj.tiede (N=40) 90 5 0 5 0
Yrittäjyys (N=23) 78 9 0 13 0
Yritysjuridiikka /
oikeustiede (N=22)
86 10 4 0 0
Muut pääaineet (N=52) 90 4 0 6 0
Koko aineisto (N=601) 87 7 2 4 0
Vuosina 2003 – 2004 valm.
tilanne (N=1158)
86 9 1 4 0
Työssä olevista vastaajista 87 % työskenteli vakituisessa työsuhteessa kyselyhetkellä.
Osuus on noussut yhden prosenttiyksikön edellisestä vastaavasta kyselystä, eli vuosina
2002 – 2003 valmistuneiden kauppatieteilijöiden raportista. Kauppatieteilijöiden työuran
39
vakautta selittää osaltaan julkiselle sektorille työllistyneiden suhteellisen vähäinen määrä,
kuten jo ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän osalta todettiin.
Aiemmissa vastaavissa kyselyissä on havaittu, että määräaikaiset työsuhteet vaivaavat
erityisesti naisten työuraa. Sama ilmiö näkyy edelleen myös tässä tutkimuksessa, vaikka
ero miehiin ei ole kovin suuri. Pääaineittain katsottuna määräaikaiset työsuhteet ovat
yleisimpiä johtamista ja organisaatiota (15 %) ja kansantaloustiedettä (13 %) pääaineenaan
lukeneiden keskuudessa. Rahoitusta pääaineenaan lukeneet taas ovat päässeet
pääsääntöisesti (93 %) vakituisiin työsuhteisiin kyselyhetkellä. Yliopistoittain katsottuna
parhaiten kyselyhetkellä ovat työllistyneet Vaasan yliopistosta (90 %) valmistuneet
vastaajat, kun taas heikoimmin kyselyhetkellä vakituisiin työsuhteisiin ovat päässeet Åbo
Akademista (61 %) valmistuneet vastaajat.
Kyselylomakkeessa oli neljä tarkentavaa kysymystä kyselyhetkellä määräaikaisessa
työsuhteessa oleville. Vastaajilta kysyttiin määräaikaisuuden perustetta, kestoa sekä sitä,
oliko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan
palveluksessa ja montako näitä työsuhteita oli ollut.
Noin 40 % vastaajista ilmoitti määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja lisäksi 30 %
vastanneista toimi sijaisena. Joka kymmenes ilmoitti, että tehtävää ei ole haluttu
vakinaistaa. Selvästi yleisin määräaikaisen työsuhteen pituus oli yksi vuosi.
Määräaikaisten työsuhteiden pituuden keskiarvo on 1 v 4 kk ja mediaani 1 v. Puolet
vastaajista ilmoitti nykyistä määräaikaista työsuhdetta edeltäneen määräaikaisen
työsuhteen olleen saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisten työsuhteiden
ketjuttamista tehdään nimenomaan julkisen sektorin työnantajien keskuudessa. Tämä
ketjuttaminen kauppatieteilijöiden keskuudessa oli laskenut huomattavasti edellisestä
tutkimuksesta, jolloin vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden keskuudessa samaa
ketjuttamista tapahtui neljälle viidestä määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleelle
vastaajasta.
40
Määräaikaisessa työsuhteessa olevista vastaajista joka viides työskenteli yliopistossa tai
ammattikorkeakoulussa ja joka kuudes työskenteli kunnan tai kuntayhtymän
palveluksessa. Hämmästyttävää tuloksissa oli se, että määräaikaisissa työsuhteissa
yliopiston tai ammattikorkeakoulun palveluksessa toimineista vastaajista yhdeksän
kymmenestä oli määräaikaisten työsuhteiden ketjussa saman työnantajan palveluksessa.
Myös kunnan tai kuntayhtymän määräaikaisuuksissa seitsemän vastaajaa kymmenestä oli
joutunut ketjuttamisen kohteeksi työsuhteensa osalta.
5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta vain hieman alle puolet ilmoitti
korkeakoulututkinnon olleen vaatimuksena kyseiseen työhön. Kyselyhetkellä vastaava
prosenttiosuus oli 69. Osuuden kasvu kertoo ainakin siitä, että osa työuralle niin sanotun
”sisääntuloammatin”6 kautta tulleista oli päässyt siirtymään koulutusta vastaavaan
työhön. Edelleen työuran tässä vaiheessa yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa,
oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena kyseiseen työhön.
Siirtyminen paremmin koulutusta vastaaviin työtehtäviin näkyy myös siinä, että
kyselyhetkellä 52 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan
asioita jatkuvasti (kuvio 2). Osuus on 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen
valmistumisen jälkeisen työn kohdalla. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei voi
hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita juuri lainkaan.
6 ”Sisääntuloammatilla tarkoitetaan sitä, että henkilö hakeutuu töihin tiettyyn yhtiöön tai organisaatioon
tarkoituksenaan edetä urallaan. Usein ensimmäinen työtehtävä on akateemisen koulutuksen näkökulmasta
koulutustasoa vastaamaton.
41
Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain työlliset)
Miehistä jonkin verran naisia suurempi osuus ilmoittaa pystyvänsä jatkuvasti
hyödyntämään yliopistossa oppimaansa. Ero on 12 prosenttiyksikköä. Logistiikkaa
pääaineenaan lukeneiden tilanne on kutakuinkin ennallaan verrattaessa kyselyhetken
työtä ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. Kaikista muista pääaineista
valmistuneissa vaihtoehdon ”Hyödynnän yliopistossa oppimaani jatkuvasti” valinneiden
osuus oli noussut vähintään 13 prosenttiyksikköä. Logistiikan pienempää nousua selittää
se, että kyseisen pääaineen lukijat ovat päässeet työuransa alusta alkaen muita
pääaineryhmiä enemmän hyödyntämään yliopistossa oppimaansa.
Myös kyselyhetken työtehtävät on luokiteltu neljään ryhmään samoja luokitteluperusteita
käyttäen kuin ensimmäisen työn kohdalla (Elias et al.). Ryhmän A työpaikat vastaavat siis
alan perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat
epätarkoituksenmukaista sijoittumista.
42
Sivulla 43 oleva taulukko 15 todentaa osaltaan työtehtävien laadullisen paranemisen
työuran edetessä. Kyselyhetkellä oman alansa akateemisissa ammateissa on peräti 30
prosenttiyksikköä enemmän vastaajia kuin heti valmistumisen jälkeen. Koulutusta
vastaamattomissa töissä on enää 2 % vastaajista tämän luokituksen mukaan.
Ristiintaulukoimalla ensimmäisen ja kyselyhetken työn laatuluokat nähdään, että oman
alan uusilla työmarkkinoilla (ryhmä C) tai koulutusta vastaamattomissa työtehtävissä
(ryhmä D) työuransa aloittaneista yli puolet työskenteli kyselyhetkellä oman alan
akateemisessa ammatissa. Tosin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työuransa
aloittaneista lähes joka kuudes oli myös kyselyhetkellä koulutusta vastaamattomissa
työtehtävissä. Naiset ovat laatuluokituksen perusteella kyselyhetkellä miehiä harvemmin
oman alansa akateemisessa ammatissa. Ero on kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön
suuruinen. Yliopistoittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten ryhmään C sijoittuu Vaasan
(34 %) ja Itä‐Suomen (31 %) yliopistoista valmistuneita vastaajia kyselyhetkellä.
43
Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset)
Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?
Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan
Vaa
dita
anko
kor
keak
oulu
tutk
into
? Kyl
lä
RYHMÄ A (N = 461, vastaajista 75 %) RYHMÄ B (N = 9, vastaajista 1 %)
Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit
account manager, analyytikko, associate, audit manager, business controller, career advisor, finanssisihteeri, hallintopäällikkö, henkilöstökonsultti, järjestelmäasiantuntija, kehityspäällikkö, konsultti, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö, lehtori, myyntipäällikkö, pankinjohtaja, portfolio manager, projektipäällikkö, rahoituspäällikkö, reviisori, sijoitusjohtaja, talousjohtaja, tiedottaja, tilintarkastaja, tuotepäällikkö, tutkija, verotarkastaja
atk-arkkitehti, hankintapäällikkö, liiketoiminnan kehittämispäällikkö, projektijohtaja, rekrytoija, tekninen myyjä, tuntiopettaja, tutkija
Ei
RYHMÄ C (N = 137, vastaajista 22 %) RYHMÄ D (N = 12, vastaajista 2 %)
Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt
analyytikko, asiakaspalvelupäällikkö, henkilöstökonsultti, isännöitsijä, kehityspäällikkö, konsultti, kundrådgivare, lakimies, markkinointikoordinaattori, myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö, ohjelmistosuunnittelija, palvelujohtaja, projektipäällikkö, sijoitusjohtaja, toimitusjohtaja, yrittäjä
asiakasneuvoja, harjoittelija, kauppias, kiinteistövälittäjä, lentoemäntä, luokanopettaja, myyjä, myyntikonsultti, resurssisuunnittelija, sairaanhoitaja, toimittaja, toimistopäällikkö, yhteyspäällikkö, yrittäjä
Kyselyhetken työn osalta vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan, miten hyvin työ vastaa
vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. 15 % vastaajista ilmoitti, että heidän
nykyhetken työnsä on vaativuustasoltaan koulutustasoa osittain tai selvästi matalampi.
Kolme neljästä vastaajasta (74 %) koki, että työ vastaa koulutusta hyvin ja loput 11 %
kertoi työn olevan koulutukseen nähden vaativampaa. Merkittävin ero vuosina 2002 –
44
2003 valmistuneiden vastauksiin on, että vastaajat kokivat työnsä vaativuustason
kasvaneen, eli siirtymää vaativampiin tehtäviin oli tapahtunut.
Lomakkeessa tiedusteltiin myös syytä siihen, miksi vastaaja oli vastaanottanut
koulutustasoaan matalampaa tai vaativampaa työtä. 15 % kyseisistä vastaajista on
nykyisessä työssään siksi, että ei ole saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä.
Voidaan siis sanoa, että kaikista kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista 3 % on vielä viisi
vuotta valmistumisen jälkeen epätarkoituksenmukaisesti työmarkkinoille sijoittuneena.
Määrä on laskenut edellisestä vastaavasta tutkimuksesta. Muiden vastaajien voidaan
katsoa olevan nykyisessä ‐ ei täysin koulutusta vastaavassa – työssä vapaaehtoisesti, toisin
sanoen työ on heidän mielestään mielenkiintoisempaa tai työehdot ovat hyvät.
Epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneiden osuus on hieman akateemisten keskiarvoa
matalampi (katso esim. Korhonen ja Sainio).
Kuvio 3. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta (vain työlliset)
45
Vaativuustasomuuttujan kohdalla miehet vastasivat naisia useammin (ero 8
prosenttiyksikköä) olevansa koulutustasoaan vaativammassa työssä. Lähes sama ero,
mutta päinvastoin, oli vaihtoehdon ”työ on koulutustasoani osittain alhaisempaa”
kohdalla. Käytännössä yhtä suuri osuus miehistä ja naisista ilmoitti siis työskentelevänsä
hyvin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Edellisessä kappaleessa esille tuoduista syistä
koulutustasoa matalamman työn tekemiseen kohta ”en ole saanut koulutusta vastaavaa
työtä” oli miesten keskuudessa hieman yleisempi kuin naisten keskuudessa.
Parhaiten koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin olivat työllistyneet logistiikkaa (94 %) tai
laskentatointa (91 %) pääaineenaan lukeneet vastaajat. Matalimmat osuudet löytyvät
markkinointia (78 %) ja kansainvälistä liiketoimintaa (78 %) pääaineenaan lukeneiden
keskuudesta. Tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan lukeneista vastaajista peräti 28
prosenttiyksikköä oli valinnut vaihtoehdon ”Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa”.
Osuus on selvästi korkein, kun kaikista pääaineryhmistä valmistuneet on huomioitu.
Koulutustasoaan osittain tai selvästi matalammassa työssä toimivista vastaajista
markkinointia tai kansainvälistä liiketoimintaa lukeneet ilmoittivat kyseisessä työssä
toimimisen syyksi sen, etteivät he ole saaneet paremmin koulutustasoaan vastaavaa työtä.
5.3 Tyytyväisyys työhön
Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä työhön yhdentoista väittämän perusteella.
Kuviossa 4 on verrattu sukupuolten eroja keskenään. Yleisesti kauppatieteilijät ovat muita
koulutusaloja tyytymättömämpiä työnsä sisältöön, mutta kokevat vastaavasti työnsä
mahdollistavan etenemisen uralla selvästi useammin. Kauppatieteilijät kokevat myös
työuran jatkuvuuden huomattavasti yleistä akateemista keskiarvoa varmemmaksi.
46
Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset)
Sukupuolten välillä löytyi pieniä eroja kysyttäessä vastaajilta mielipiteitä kyselyhetken
työstä väittämien avulla. Miehet pitivät työtään aavistuksen verran mielenkiintoisempana,
monipuolisempana ja haasteellisempana kuin naiset keskimäärin, mutta toisaalta kyselyyn
vastanneet miehet pitivät työtään myös hieman kuormittavampana ja kokivat tasapainon
pitämisen työn ja muun elämän välillä myös hieman haastavampana. Keskimäärin
kauppatieteilijät ovat tämän kuvion mukaan tavoitteiden mukaisella työuralla ja pitävät
työtään sopivan mielenkiintoisena, vastuullisena ja monipuolisena.
47
5.4 Palkkaus
Kokopäivätyössä olevien kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkan mediaani oli vuonna
2005 valmistuneilla 4060 euroa. Mediaani on 260 euroa korkeampi kuin vuosina 2002 –
2003 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneilla. Kauppatieteilijöiden
bruttokuukausipalkan keskiarvo on kaikki akateemiset koulutusalat7 huomioiden
neljänneksi korkein.
7 Aarresaaren työllisyystietoa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta
48
Taulukko 16. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin
mukaisessa järjestyksessä)8
Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo Lkm
Kaikki vastanneet 3300 4060 5000 4517 578
Miehet 3772 4500 5581 5102 262
Naiset 3143 3735 4400 4028 314
Rahoitus 3920 5200 7000 6459 43
Tietojärjestelmätiede 3500 4220 5320 4952 39
Laskentatoimi 3487 4200 5039 4478 130
Logistiikka … 4100 … 4341 15
Yrittäjyys … 4000 … 3929 21
Muut pääaineet 3500 4000 4600 4240 51
Kansantaloustiede 3400 3990 4540 4084 46
Yritysjuridiikka /
oikeustiede
… 3900 … 3713 21
Kansainvälinen
liiketoiminta
3060 3815 5500 4428 39
Johtaminen ja organisointi 3162 3800 4860 4683 77
Markkinointi 3100 3800 4730 4065 84
Jokaisessa pääaineryhmässä kansantaloustiedettä lukuun ottamatta miesvastaajat
ansaitsivat naisvastaajia enemmän. Kansantaloustiedettä pääaineenaan lukeneiden
naisvastaajien palkkamediaani oli 100 euroa kuukaudessa miesvastaajia korkeampi.
8 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani
49
Markkinointia pääaineenaan lukeneiden vastaajien keskuudessa sukupuolten välinen
palkkaero on kaikista suurin miesten palkan mediaanin ollessa 1050 euroa korkeampi
kuin naisvastaajilla.
Sukupuolten välinen palkkaero on edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan pienin kunnan
ollessa työnantaja ja suurin yksityisen sektorin isoissa yrityksissä työskentelevillä
vastaajilla. Vastaavasti tähän tutkimukseen vastanneilla, opetus‐ ja kasvatustyötä tekevillä
naisvastaajilla oli noin 200 euroa korkeampi kuukausipalkan mediaani, kuin vastaavaa
työtä tekevillä miesvastaajilla. Muiden työtehtävien kohdalla miesten mediaaniansiot ovat
naisten vastaavia korkeampia. Suurin ero sukupuolten välillä, 1560 euroa löytyy johto‐ ja
esimiestehtävissä toimivien osalta.
50
Taulukko 17. Bruttopalkka työnantajasektorin mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat,
palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)9
Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo Lkm
Yks. yritys tai valtionyhtiö,
< 50 henkilöä
3175 4500 5450 4586 65
Yks. yritys tai valtionyhtiö,
> 249 henkilöä
3600 4200 5120 4762 303
Yks. yritys tai valtionyhtiö,
50 < 249 henkilöä
3227 4100 4975 4310 68
Oma yritys … 4000 … 6273 17
Järjestö, säätiö tms. … 4000 … 4433 23
Valtion, valtion liikelaitos 3250 3700 4200 3720 33
Kunta, kuntayhtymä 2970 3425 4170 3609 38
Yliopisto, korkeakoulu 2781 3350 3969 3284 26
9 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei
ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän.
51
Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka
euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)10
Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo Lkm
Johto‐ ja esimiestehtävät 4100 5035 6000 5508 99
Rahoituksen ja
taloushallinnon tehtävät
3415 4200 5120 4884 143
Konsultointi ja koulutus 3595 4100 4950 4190 49
Lainopillinen työ … 4025 … 4413 12
Muu työn luonne … 4000 …
Markkinointi ja myynti 3413 4000 5000 4373 72
Suunnittelu‐, kehitys‐ ja
hallintotehtävät
3270 3800 4500 3952 95
Viestintä‐ ja mediatyö … 3570 … 3219 9
Opetus tai kasvatus … 3482 … 3453 16
Asiakas‐ tai potilastyö … 3238 … 3324 20
Tutkimus … 3100 … 3343 20
Toimisto‐ tai esikuntatyö … 3000 … 5451 13
10 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei
ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän.
52
6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet
Kyselylomakkeessa (liite 1) kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen11 merkitystä nykyisessä
työssä ja sitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseisiä tietoja ja taitoja kehitti. Saatujen vastausten
pohjalta on mahdollista arvioida koulutuksen työelämärelevanssia. Samalla on kuitenkin
huomattava, että vastaajien opinnoista on kulunut yli viisi vuotta ja tänä aikana
koulutuksessa on varmasti tapahtunut muutoksia. Arvioinnin pohjana on käytetty
keskiarvoja, jotka on esitetty kuviossa 5 (sivulla 53). Mitä enemmän oikealla piste kuviossa
on, sitä suurempi kyseisen tiedon tai taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti
mitä ylempänä piste on, sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa.
11 Kysymyksessä olevat tiedot ja taidot on hieman modifioitu alkuperäisestä laadullisesta tutkimuksesta,
jossa arvioitiin ja vertailtiin kuudessa EU‐maassa yliopistosta valmistuneiden osaamisalueita ja vastaavasti
pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia akateemisten osaamisesta (Manninen & Hobrough).
Kysymyslomakkeessa vaihtoehtoon 17 ” Viestintä muilla kielillä” tuli vastauksia niin vähän, että kyseinen
vaihtoehto on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle.
53
Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen
Kuvion 5 tarjoaman informaation havainnollistamiseksi se on jaettu neljään osaan. Tämä
nelikenttä muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen
perusteella. Nelikentän osiot, joihin tiedot ja taidot sijoitetaan, muotoutuvat itse aineistosta
12. Nelikenttää tulkittaessa on otettava huomioon, että tässä tarkastellaan vain sitä,
kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa keskimääräistä paremmin tai
heikommin ja mikä on sen merkitys työssä. Kyse ei ole siis absoluuttisesta selvyydestä
12 Ryhmä 1 (nelikentässä oikealla ylhäällä): merkitys työelämässä on keskimääräistä suurempi ja yliopisto‐
opiskelu kehitti keskimääräistä enemmän, koulutus vastaa tarpeeseen
Ryhmä 2 (oikealla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä suurempi, mutta yliopisto‐opiskelu kehitti
keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi panostaa näihin enemmän
Ryhmä 3 (vasemmalla ylhäällä): merkitys työssä on keskimääräistä pienempi, mutta yliopisto‐opiskelu
kehitti keskimääräistä enemmän, koulutuksessa painotetaan ehkä liikaa
Ryhmä 4 (vasemmalla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä pienempi ja myös yliopisto‐opiskelu
kehitti keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi ehkä huomioida paremmin
54
siihen, kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa sopivasti, liikaa vai liian vähän
suhteessa työelämätarpeeseen.
KTM‐tutkinnon vuonna 2005 suorittaneiden mielestä kuviossa 5 esitellyistä vaihtoehdoista
työtehtävissä tärkeimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot ym.
sosiaaliset taidot, organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä analyyttiset, systemaattisen
ajattelun taidot. Näiden taitojen kohdalla vastausten keskiarvo on vähintään 5,2.
Sukupuolten välillä on pieniä mielipide‐eroja työssä merkityksellisten taitojen osalta.
Miehet kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin naiset: esimiestaidot,
yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen ja viestinnän englannin kielellä. Naiset
puolestaan kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin miehet:
organisointi‐ ja koordinointitaidot, tiedonhankintataidot, tieto‐ ja viestintätekniikan taidot
sekä projektinhallintataidot. Tilanne ei ole muuttunut edellisestä vastaavasta kyselystä.
Iällä on myös merkitystä, sillä alle 27‐vuotiaat kokivat seuraavat asiat työssä tärkeämmiksi
verrattuna vähintään 27‐vuotiaisiin vastaajiin: ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot,
organisointi ja koordinointitaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, viestinnän
englannin kielellä sekä projektinhallintataidot. Vähintään 27‐vuotiaat vastaajat puolestaan
kokivat lainsäädännön tuntemuksen merkittävämmäksi taidoksi kuin alle 27‐vuotiaat
vastaajat.
Kauppatieteilijöiden mielestä yliopisto‐opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja,
analyyttisiä, systemaattisen ajattelun taitoja sekä oman alan teoreettista osaamista.
Heikoimmin opinnot kehittivät annetuista vaihtoehdoista esimiestaitoja, neuvottelutaitoja
sekä opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitoja. Yleisesti ottaen naisten mielestä yliopisto‐
opiskelu kehitti lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja paremmin kuin miesten mielestä.
Erityisesti seuraavat taidot kehittyivät naisten kokeman mukaan paremmin verrattuna
miesten vastaaviin mielipiteisiin: tiedonhankintataidot, ruotsin kielen taidot,
ongelmanratkaisutaidot sekä neuvottelutaidot.
55
Opiskelupaikoittain tarkasteltuna selvästi parhaiten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia
lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien
mielestä. Seuraavaksi korkeimmat keskiarvot saatiin Itä‐Suomen yliopistosta ja Turun
kauppakorkeakoulusta valmistuneilta vastaajilta. Selvästi heikoimmin taitojen ja taitojen
kehittymistä arvioivat Åbo Akademista valmistuneet vastaajat.
Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä 13
Verrattaessa eri korkeakouluista valmistuneiden mielipiteitä opintojen aikana parhaiten
kehittyneiden taitojen osalta voidaan nähdä pieniä painotuseroja. Oman alan teoreettinen
osaaminen oli Turun kauppakorkeakoulusta ja Hankenilta valmistuneita lukuun
ottamatta kaikilla vastanneilla ”kärkikolmikossa” opintojen aikana kehittyneiden taitojen
listassa. Myös tiedonhankintataidot ja analyyttinen, systemaattinen ajattelu päätyivät
lähes kaikista kouluista valmistuneilla ”kärkikolmikkoon”. Tarkemmin opintojen aikana
kehittyneisiin taitoihin perehdytään kunkin koulutusyksikön kohdalla luvussa 7.
13 Asteikko 1‐6; 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 =
hyvin, 6 = erinomaisesti
56
Edellä esitetty kysymyspatteri ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” antaa mahdollisuuden
verrata saatuja keskiarvoja keskenään (kuilua) ja tulkita tuloksia yksioikoisesti niin, ettei
koulutuksessa saada riittävästi työelämässä vaadittuja taitoja. Tulee kuitenkin pitää
mielessä, että vastaajien arviot koskevat yli viiden vuoden takaisia opintoja ja että emme
tiedä mitään vastaajan omasta opiskeluun antamasta panoksesta.
Kuiluanalyysin perusteella selvästi suurimmat puutteet koulutuksessa näyttäisivät
liittyvän neuvottelutaitoihin sekä myös organisointi‐ ja koordinointitaitoihin. ”Merkitys
työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen ero on melko suuri myös projektinhallintataitojen,
ongelmanratkaisutaitojen ja esiintymistaitojen kohdalla. Oman alan teoreettista osaamista
sekä ruotsin kielen taitoa opinnot kehittivät vastaajien mielestä enemmän kuin mitä he
kokivat niiden merkitykseksi työssä.
Peilattaessa kauppatieteilijöiden tilannetta työnantajapalautteen kautta voidaan todeta,
että työnantajien mielestä KTM‐tutkinnon suorittaneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla
voidaan parantaa lisäämällä kauppatieteiden maistereiden ymmärrystä ihmisten
käyttäytymisestä ja korostamalla joustavan asenteen merkitystä työelämässä. Työnantajien
mielestä tyypillisimmät osaamisalueet kauppatieteilijöillä ovat laskentatoimi ja
markkinointi. Kauppatieteilijöiden vahvuuksiin taas kuuluvat kyky käyttää työkielenä
muitakin kieliä kuin suomen kieltä, analyyttisen ajattelun kyky, sekä kyky etsiä tietoa
(Saarinen, 2011).
57
Kuvio 7. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus (= ”kuilu”)
58
7 Yksikkökohtaisia tuloksia
Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku
käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön
kohdalla vastaajien pieni määrä rajoittaa johtopäätöksien tekoa. Pääasiallisesti tässä
luvussa verrataan kustakin koulutusyksiköstä valmistuneita tai heidän mielipiteitään
suhteessa muista koulutusyksiköstä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiin. Taulukoissa
kohta ”muut” tarkoittaa siis muista kuin käsiteltävästä koulutusyksiköstä valmistuneita
kauppatieteilijöitä. Lisäksi kyselyhetken työtä koskevissa taulukoiden sarakkeissa tai
riveissä on huomioitu vain työssä olevat vastaajat, koska esimerkiksi perhevapaalla
olevien vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty.
7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE)
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneita aineistossa on 134. Vuonna 2005
tutkinnon suorittaneista 35 % vastasi kyselyyn. Vastausaktiivisuus on koko aineiston
matalin yhdessä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kanssa. Vastaajista 60 % oli naisia,
kun heitä tutkinnon suorittaneista oli 52 % (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo
valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta.
59
Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 23 11 26,5
Kansainvälinen liiketoiminta 13 10 29,5
Kansantaloustiede 9 5 27,8
Laskentatoimi 27 15 26,6
Logistiikka 9 4 27,3
Markkinointi 13 9 26,1
Rahoitus 16 3 26,3
Tietojärjestelmätiede 5 1 27,6
Yrittäjyys 3 0 51,3
Yritysjuridiikka/oikeustiede 6 5 25,3
Muut pääaineet 20 12 26,4
HSE 134 75 27,4
7.1.1 Sijoittuminen työelämään
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat jo valmistumishetkellä työllistyneet
melko hyvin. Työttömien osuus vastaa käytännössä koko aineiston keskitasoa. Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat hieman useammin jatkaneet opintoja tai jääneet
perhevapaalle kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.
Kyselyhetkellä vain kaksi vastaajaa Helsingin kauppakorkeakoulusta oli työttömänä,
työllisyystilanne on siis määrällisesti tarkasteltuna edelleen hyvä. Työvoiman ulkopuolella
olevien osuus oli kyselyhetkellä hieman koko aineistoa matalampi. Vuosina 2002 – 2003
valmistuneiden tilanteeseen verrattuna myös Helsingin kauppakorkeakoulusta
60
valmistuneiden työllisyystilanne oli hieman heikentynyt. Vastaavasti hieman suurempi
osa vastaajista oli joko jatkanut opintojaan tai oli kyselyhetkellä perhevapaalla, kuin
vuosina 2002 – 2003 valmistuneista edellisessä vastaavassa kyselyssä.
Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE)
% Valmistumishetki,
HSE
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
HSE
Kyselyhetki,
muut
Työssä 69,8 73,0 87,2 85,9
Työttömänä 15,9 15,1 1,5 1,8
Työvoiman ulkopuolella 13,5 10,2 10,5 11,6
Muu tilanne 0,8 1,7 0,8 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 133 583 133 581
Työuran viittä ensimmäistä vuotta kuvaavien kysymysten osalta Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet näyttävät pärjäävän hieman paremmin kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin (katso taulukko 21). Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat olivat olleet koulutustasoaan työssä
valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 7 kuukautta. Työnantajia vastaajilla oli
työuran alussa ollut keskimäärin 2 ja työsuhteita 2,6. Työnantajien lukumäärän keskiarvo
on aineiston keskiarvoa vastaava. Työttömänä olleista vastaajista viisi kuudesta (84 %) on
ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on 3 kuukautta.
61
Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE)
Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***
HSE (N=133) 4 v 7 kk 2,6 19
Muut (N= 522) 4 v 5 kk 3,0 26
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi
työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Valtaosa Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneista oli löytänyt ensimmäisen
työpaikkansa yksityiseltä sektorilta. Osuus on korkeimpia yliopistojen välisessä
vertailussa. Julkiselle sektorille työllistyneiden osuus on puolestaan huomattavasti
alhaisempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. Kyselyhetkeen
tultaessa ei merkittäviä eroja esiinny, vaan yksityiselle sektorille työllistyneiden osuus on
jopa hieman kasvanut ja erot pysyneet samankaltaisina verrattuna muista
koulutusyksiköistä valmistuneisiin.
62
Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE)
% Ensimmäinen
työ, HSE
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, HSE
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 83,3 73,9 85,4 73,5
Yliopisto, korkeakoulu 5,3 7,8 3,8 6,2
Järjestö, säätiö, tms. 4,5 3,3 3,8 4,8
Oma yritys, tms. 3,0 2,2 3,1 3,0
Valtio, valtion liikelaitos 2,3 6,4 3,1 5,4
Kunta, kuntayhtymä 0,8 6,2 0,8 7,0
Muu päätyönantaja 0,8 0,2 0 0,1
Yht. 100 100 100 100
N 132 577 130 557
Taulukossa 23 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ovat pääosin työllistyneet Uudellemaalle.
Kyselyhetkellä Suomessa asuvista vastaajista vain neljä työskenteli Uudenmaan
ulkopuolella.
63
Taulukko 23. Työpaikan sijainti maakunnittain (HSE)
% Ensimmäinen
työ, HSE
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, HSE
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,4
Etelä‐Karjala 0,0 3,2 0,0 2,5
Etelä‐Pohjanmaa 0,0 2,8 0,0 1,8
Etelä‐Savo 0,0 0,9 0,0 0,7
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,8 0,5 0,0 0,9
Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,5 0,0 1,3
Keski‐Suomi 0,0 4,4 0,0 3,4
Kymenlaakso 0,0 1,4 0,0 0,9
Lappi 0,0 0,5 0,0 1,1
Pirkanmaa 0,8 6,6 1,6 6,9
Pohjanmaa 0,0 9,8 0,0 8,5
Pohjois‐Karjala 0,8 1,6 0,8 0,9
Pohjois‐Pohjanmaa 0,0 6,6 0,0 5,6
Pohjois‐Savo 0,0 2,8 0,0 1,8
Päijät‐Häme 0,0 1,6 0,8 2,0
Satakunta 0,0 1,4 0,0 1,8
Uusimaa 88,8 42,0 85,9 47,5
Varsinais‐Suomi 0,8 9,4 0,0 6,2
Ulkomaat 8 3,5 10,9 5,8
N 132 579 128 554
64
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat sijoittuneet uransa alussa muita
selvästi useammin viestintä‐ ja mediatyöhön, lainopilliseen työhön ja rahoituksen ja
taloushallinnon tehtäviin. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat puolestaan
sijoittuneet muita vastaajia harvemmin opetus ja kasvatus‐työhön, sekä asiakas‐ tai
potilastyöhön. Kyselyhetkellä johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus oli yli 10
prosenttiyksikköä pienempi kuin muista yksiköistä valmistuneilla yhteensä. Myös
suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä toimivien osuus oli huomattavasti muita
koulutusyksiköitä korkeampi.
65
Taulukko 24. Työtehtävien luonne (HSE)
% Ensimmäinen
työ, HSE
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, HSE
Kyselyhetken
työ, muut
Tutkimus 9,1 9,0 6,1 7,0
Opetus tai kasvatus 1,5 4,2 1,5 3,1
Johto‐ tai esimiestehtävät 3,8 9,2 16,0 27,5
Konsultointi tai koulutus 10,6 12,1 8,4 12,3
Asiakas‐ tai potilastyö 2,3 11,2 1,5 4,1
Markkinointi ja myynti 9,8 12,1 10,0 10,0
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät 12,1 10,8 19,1 10,6
Viestintä‐ ja mediatyö 4,6 1,8 5,3 1,9
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 7,6 5,8 1,5 2,1
Lainopillinen työ 3,0 1,9 3,1 1,9
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 31,1 18,8 23,7 16,6
Muu työ 4,5 3,0 3,8 3,0
Yhteensä 100 100 100 100
N 132 586 131 587
Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneista 64 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen
luonteeltaan vakituinen. Osuus on korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Yhtenä
selittävänä tekijänä on yksityiselle sektorille työllistyneiden keskimääräistä suurempi
osuus. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 76 % vastaajista. Vakituisessa
työsuhteessa olleiden vastaajien määrä oli pienentynyt jonkin verran viime kyselystä, sillä
vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden osuus vakituisessa työsuhteessa olevista oli 89 %.
66
Tehdyn laatuluokituksen perusteella reilu puolet Helsingin kauppakorkeakoulusta
valmistuneista on päässyt oman alansa akateemiseen ammattiin jo ensimmäisen
valmistumisen jälkeisen työn osalta. Osuus on korkeimpia yliopistojen välisessä
vertailussa. Kyselyhetkeen tultaessa erot eri laatuyksiköiden sijoittumisen osalta ovat
käytännössä poistuneet Helsingin kauppakorkeakoulusta ja muista koulutusyksiköistä
valmistuneiden välillä.
Taulukko 25. Työtehtävien laatuluokat 14(HSE)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, HSE (N = 116) 55,2 1,7 38,8 4,3
Ensimmäinen työ, muut (N = 515) 41,7 1,9 43,3 13,0
Kyselyhetken työ, HSE (N = 114) 78,1 0,0 21,9 0,0
Kyselyhetken työ, muut (N = 505) 73,7 1,8 22,2 2,4
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 83 % työskenteli hyvin
koulutustasoaan vastaavassa työssä, 11 % koulutustasoaan osittain tai selvästi
alhaisemmassa työssä tai selvästi alhaisemmassa työssä ja loput kuusi prosenttia
mielestään koulutustasoaan vaativammassa työssä. Hyvin koulutustasoaan vastaavassa
työssä olevien osuus on korkein ja koulutustasoaan alhaisemmassa työssä olevien osuus
on pienimpiä, kun kaikista yksiköistä valmistuneet on huomioitu.
Kolmasosa koulutustasoaan alhaisemmassa työtehtävässä toimivista vastaajista oli
nykyisessä työssään, koska pitivät työtä joko mielenkiintoisempana tai pitivät työsuhteen
etuja parempina. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden bruttokuukausipalkan
14 Luokitteluperusteet sekä ryhmien nimet on kerrottu taulukossa 8 sivulla 24
67
mediaani oli miehillä 5500 euroa ja naisilla 4300 euroa. Koko Helsingin
kauppakorkeakoulun aineiston mediaani on 4900 euroa. Se on yliopistojen välisessä
vertailussa korkein. Koko aineistosta laskettu bruttokuukausipalkan mediaani on 4060
euroa. Taulukossa 26 esitellään Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden
palkkatiedot pääaineryhmän mukaan eriteltynä.
Taulukko 26. Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (HSE), vain kokopäivätyössä olevat, palkka
euroina 15
Mediaani Keskiarvo Lkm
Helsingin kauppakorkeakoulu 4900 5647 111
Rahoitus 5600 8450 16
Laskentatoimi 5060 5815 20
Markkinointi 5000 5305 11
Kansainvälinen liiketoiminta 5000 4666 10
Logistiikka 4800 4886 7
Kansantaloustiede 4350 5137 8
Muut pääaineet 4225 4106 16
Johtaminen ja organisointi 3960 4400 12
Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei ole merkittäviä mielipide‐eroja Helsingin
kauppakorkeakoulusta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä (katso kuvio
8). Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet kokevat työnsä mielenkiintoisemmaksi,
työtehtävänsä monipuolisemmiksi, ja kokevat olevansa tavoitteidensa mukaisella uralla
hieman useammin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet yhteensä. Toisaalta
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastausten perusteella he eivät pysty
15 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän.
68
pitämään tasapainossa työtä ja muita elämän osa‐alueita yhtä usein kuin muut vastaajat
yhteensä, eivätkä koe työnsä mahdollistavan uralla etenemistä myöskään yhtä usein kuin
muut vastaajat yhteensä.
1= täysin eri mieltä… 6 = täysin samaa mieltä
Kuvio 8. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (HSE)
7.1.2 Palautetta opinnoista
Helsingin kauppakorkeasta valmistuneista vastaajista yli neljäsosa (26 %) ilmoitti olevansa
erittäin tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on koko
aineiston korkein yhdessä Vaasan yliopistosta valmistuneiden kanssa. Tutkintoonsa
tyytymättömiä vastaajia oli kuusi prosenttia. Tämä osuus on puolestaan aineiston
pienimpiä yliopistojen välisessä vertailussa. Loput vastaajista olivat työuransa kannalta
tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä.
69
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Helsingin kauppakorkeakoulusta
valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat
ongelmanratkaisutaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot sekä organisointi‐ ja
koordinointitaidot. Näiden taitojen keskiarvo on vähintään 5,4. Selvästi vähiten
merkityksellinen mainituista taidoista on viestintä muilla kielillä, jonka vastausten
keskiarvo on 1,9.
Yliopisto‐opiskelu kehitti Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien
mielestä parhaiten analyyttistä, systemaattista ajattelua. Myös oman alan teoreettinen
osaaminen, viestintä englanniksi ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot kehittyivät vastaajien
mielestä hyvin opintojen aikana. Selvästi heikoimmin kehittyivät vastaajien mielestä
esimiestaidot. Myös opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitojen katsottiin kehittyneen melko
puutteellisesti.
70
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 9. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (HSE)
Kuviossa 9 on verrattu Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvioita kunkin
tiedon ja taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista
valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Helsingin
kauppakorkeakoulussa näyttää kehittävän tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden
71
kriteerien mukaan varsin hyvin. Kokonaisarvio on neljänneksi paras, kun kaikista
koulutusyksiköistä valmistuneiden mielipiteet on huomioitu 16.
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia
tietoja ja taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet yhteensä:
analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot, viestintä englanniksi, oman alan teoreettinen
osaaminen, ryhmätyö‐ ja muut sosiaaliset taidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus,
ongelmanratkaisutaidot, viestintä suomeksi, tieto‐ ja viestintätekniikka, taloussuunnittelu
ja budjetointi, esiintymistaidot ja lainsäädännön tuntemus. Kehittämiskohteita
tärkeimpänä näyttäisivät olevan esimiestaidot.
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu kuvioon 10, jossa
pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai
taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä enemmän
yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään, joka
muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien perusteella.
16 Katso kuvio 6 sivulla 55.
72
Kuvio 10. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (HSE)
Kuviosta 10 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä projektinhallinta‐ ja
neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –
keskiarvojen erotusta, eli ”kuilua”, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa
työelämätarpeeseen ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä neuvottelutaidot. Myös
seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja:
esimiestaidot, projektinhallintataidot sekä esiintymistaidot.
73
7.2 Itä‐Suomen yliopisto
Nykyisestä Itä‐Suomen yliopistosta (aik. Kuopion yliopisto / Joensuun yliopistosta)
valmistuneita aineistossa on 29. Tutkinnon suorittaneista 69 % vastasi kyselyyn, mikä on
koko aineiston korkein osuus. Naisten osuus vastaajista on 66 %. Vastaajien iän keskiarvo
valmistumishetkellä oli 31,5 vuotta.
Taulukko 27. Nyk. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 2 1 31,5
Kansantaloustiede 3 1 25,3
Laskentatoimi 4 4 33,3
74
Markkinointi 7 5 29,7
Yrittäjyys 10 7 34,1
Rahoitus 1 0 26,0
ISY 27 18 31,5
7.2.1 Sijoittuminen työelämään
Nykyisestä Itä‐Suomen yliopistosta (aik. KY / JoY) valmistuneiden tilanne on koko
aineiston heikoin valmistumishetkellä, jolloin peräti yhdeksän vastaajaa 29:stä oli
työttömänä. Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen on kuitenkin parempi, sillä
yksikään Itä‐Suomen yliopistosta valmistunut vastaaja ei ole työttömänä ja työvoiman
ulkopuolella olevat ovat kaikki perhevapaalla.
Taulukko 28. Työmarkkinatilanne (ISY)
% Valmistumishetki,
ISY
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
ISY
Kyselyhetki,
muut
Työssä 65,5 72,9 89,7 86,0
Työttömänä 31,0 15,0 0,0 1,8
Työvoiman ulkopuolella 3,5 10,4 10,3 11,5
75
Muu tilanne 0,0 1,7 0,0 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 29 687 29 685
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet
vastaajat ovat olleet työssä keskimäärin 4 vuotta 10 kuukautta, josta koulutustasoaan
vastaavassa työssä tasan 4 vuotta. Kokonaistyössäoloaika on kuukauden lyhyempi kuin
koko aineistossa keskimäärin ja koulutusta vastaavassa työssäoloaika on viisi kuukautta
aineiston vastaavaa keskiarvoa lyhyempi. Voidaan todeta Itä‐Suomen yliopistosta
valmistuneiden vastaajien työuran alun olleen hieman takkuisempaa kuin koko aineiston
keskimäärin. Koulutusta vastaamattomassa työssäoloaika on kuitenkin koko aineiston
keskiarvon paikkeilla.
Taulukko 29. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ISY)
Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***
ISY (N=29) 4 vuotta 2,8 31,0
Muut (N= 653) 4 v 5 kk 3,1 24,8
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Työantajia vastaajilla on ollut keskimäärin kaksi ja työsuhteita 2,8. Sekä työnantajien
lukumäärä että erillisten työsuhteiden lukumäärät ovat lähellä koko aineiston keskiarvoja.
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden osuus on yksi
korkeimmista, mutta suurin osa (78 %) työttömänä olleista vastaajista on ollut työttömänä
vain kerran ja työttömyysajan mediaani on viisi kuukautta.
76
Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri työnantajasektoreille
ei ole merkittäviä eroja verrattuna muista koulutusyksiköistä valmistuneiden
sijoittumiseen kokonaisuutena. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet
hieman muita useammin julkiselle sektorille uran alkuvaiheessa, mutta ero tasaantuu viisi
vuotta valmistumisen jälkeen.
Taulukko 30. Päätyönantaja (ISY)
% Ensimmäinen
työ, ISY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, ISY
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 62,1 75,6 64,3 75,5
Kunta, kuntayhtymä 13,8 5,2 10,7 5,3
Valtio, valtion liikelaitos 6,9 5,9 7,1 5,8
Yliopisto, korkeakoulu 17,2 7,2 10,7 7,5
Oma yritys, vastaanotto, tms 0,0 2,4 3,6 2,3
Järjestö, seurakunta, tms 0,0 3,5 3,6 3,4
Muu työnantaja 0,0 0,2 0,0 0,2
Yhteensä 100 100 100 100
N 29 680 28 659
77
Taulukossa 31 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Itä‐Suomen
yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta on opiskelumaakunta, sillä
yli puolet vastaajista on löytänyt ensimmäisen työnsä joko Pohjois‐Karjalan tai Pohjois‐
Savon maakunnista. Työuran edetessä siirtymää tapahtuu Uudellemaalle
opiskelumaakuntien kustannuksella. Kyselyhetkellä kaksi vastaajaa viidestä ilmoitti
työskentelevänsä Uudellamaalla, kun taas opiskelumaakuntiin työllistyneiden osuudet
ovat laskeneet selvästi.
Taulukko 31. Työpaikan sijainti maakunnittain (ISY)
% Ensimmäinen
työ, ISY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, ISY
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,1 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 3,5 2,6 3,6 2,0
Etelä‐Pohjanmaa 0,0 2,3 0,0 1,5
Etelä‐Savo 0,0 0,7 7,1 0,3
Kainuu 3,5 0,1 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8
Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,4 0,0 1,1
Keski‐Suomi 0,0 3,8 7,1 2,6
Kymenlaakso 0,0 1,2 3,6 0,6
78
Lappi 0,0 0,4 0,0 0,9
Pirkanmaa 0,0 5,7 3,6 6,0
Pohjanmaa 0,0 8,4 0,0 7,2
Pohjois‐Karjala 31,0 0,1 17,9 0,2
Pohjois‐Pohjanmaa 3,5 5,4 3,6 4,6
Pohjois‐Savo 27,5 1,2 14,3 0,9
Päijät‐Häme 0,0 1,4 0,0 1,8
Satakunta 0,0 1,2 0,0 1,5
Uusimaa 31,0 51,4 39,2 55,3
Varsinais‐Suomi 0,0 8,2 0,0 5,4
Ulkomaat 0,0 4,8 0,0 7,0
N 29 682 28 654
Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet työuransa alussa muita useammin
suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtäviin, toimisto‐ ja esikuntatehtäviin, sekä rahoituksen
ja taloushallinnon tehtäviin. Työuran edetessä tilanne ei juuri muutu, mutta huomattavaa
on, että johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus on selvästi muista koulutusyksiköistä
valmistuneiden keskiarvoa pienempi.
Taulukko 32. Työtehtävien luonne (ISY)
% Ensimmäinen työ,
ISY
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
ISY
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 10,7 9,0 3,4 7,0
Opetus tai kasvatus 3,6 4,0 3,4 3,0
Johto‐ ja esimiestehtävät 7,1 9,1 13,8 27,5
79
Konsultointi tai koulutus 0,0 12,5 13,8 12,0
Asiakas‐, potilastyö 7,1 10,9 3,4 4,0
Markkinointi ja myynti 14,3 11,9 13,8 10,0
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
17,9 10,8 17,2 10,8
Viestintä‐ tai mediatyö 0,0 2,0 0,0 2,0
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 10,7 6,0 6,9 2,0
Lainopillinen työ 0,0 2,0 0,0 2,0
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
25,0 18,9 24,1 16,7
Muu työ 3,6 3,1 0,0 3,0
Yhteensä 100 100 100 100
N 28 690 29 689
Tehdyn laatuluokituksen perusteella vain hieman reilu kolmannes Itä‐Suomen
yliopistosta valmistuneista oli päässyt oman alansa akateemiseen ammattiin jo
ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta. Osuus on alhaisin yliopistojen välisessä
vertailussa. Kyselyhetkeen tultaessa erot ovat pysyneet samankaltaisina, verrattaessa
sijoittumista Itä‐Suomen yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden kesken.
Taulukko 33. Työtehtävien laatuluokat (ISY)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, ISY (N = 26) 34,6 0,0 50,0 15,4
Ensimmäinen työ, muut (N = 605) 44,6 2,0 42,1 11,2
Kyselyhetken työ, ISY (N = 26) 57,7 3,8 30,8 7,7
80
Kyselyhetken työ, muut (N = 593) 75,2 1,3 21,8 1,7
Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Itä‐Suomen yliopistosta
valmistuneista 55 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen.
Osuus on koko aineiston kolmanneksi matalin. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa
oli 69 % vastaajista. Myös tämä osuus on kolmanneksi matalin kun kaikista
koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu.
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin lisäksi arviota työn vaativuustasosta. Itä‐
Suomen yliopistosta valmistuneista 66 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan
vastaavassa työssä ja 31 % osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmassa työssä. Yksi
vastaaja arvioi työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä. Hyvin
koulutustasoaan vastaavassa työssä olevien osuus on koko aineiston toiseksi matalin. 30 %
koulutustasoaan alhaisemmassa työssä toimivista oli nykyisessä työssään, koska ei ollut
saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä.
Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3695 euroa
joka on jonkin verran alle koko aineistosta lasketun bruttokuukausipalkan mediaanin
(4060 euroa). Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien
bruttokuukausipalkan mediaani on 4300 euroa ja naisvastaajilla vastaava mediaani on
3200 euroa. Mies‐ ja naisvastaajien ero on suurin yliopistojen välisessä vertailussa. Itä‐
Suomen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan keskiarvo on 3630 euroa.
Tämä on koko aineiston alhaisin keskiarvo. Pääainekohtaista vertailua ei tehty vähäisen
vastaajamäärän vuoksi.
Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet kokevat
muista koulutusyksiköistä laskettua keskiarvoa useammin pystyvänsä pitämään
tasapainossa työn ja elämän muut osa‐alueet. Toisaalta Itä‐Suomen yliopistosta
valmistuneiden vastausten perusteella heidän työnsä ei tarjoa aivan yhtä paljon haasteita
81
kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena, eikä heidän työnsä
mahdollista aivan yhtä hyvin uralla etenemistä.
Kuvio 11. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ISY)
7.2.2 Palautetta opinnoista
Hieman yli puolet (55 %) Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneista vastaajista ilmoitti
olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa
kannalta. Osuus vastaa koko aineistosta laskettua keskiarvoa. Tutkintoonsa
tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli seitsemän prosenttiyksikköä vastaajista ja
loput 38 % vastaajista oli hieman tyytymättömiä tai melko tyytyväisiä suorittamaansa
tutkintoon työuransa kannalta.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Itä‐Suomen yliopistosta
valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi‐ ja
82
koordinointitaidot, sekä ryhmätyö‐, ym. sosiaaliset taidot. Näiden taitojen kohdalla
vastausten keskiarvo on vähintään 5,2. Merkitykseltään selvästi vähäisin on viestintä
ruotsin kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,2.
Yliopisto‐opiskelu kehitti Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä
parhaiten tiedonhankintataitoja ja yritystoiminnan perusteiden tuntemusta. Myös
analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitojen ja tiedonhankintataitojen katsottiin
kehittyneen hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät opetus‐, koulutus‐ ja
ohjaustaidot, sekä esimiestaidot.
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
83
Kuvio 12. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ISY)
Kuviossa 12 on verrattu Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden arvioita siitä, miten
opiskelu kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin
arvioihin. Kokonaisuudessaan opiskelu Itä‐Suomen yliopistossa näyttää kehittävän
tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan hyvin. Kokonaisarvio on
koko aineiston toiseksi korkein.
Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia tietoja ja
taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet yhteensä:
tiedonhankintataidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus, oman alan teoreettinen
osaaminen, analyyttinen, systemaattinen ajattelu, viestintä suomeksi ja englanniksi,
taloussuunnittelu ja budjetointi, esiintymistaidot, lainsäädännön tuntemus,
neuvottelutaidot, esimiestaidot sekä opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot. Kehittämiskohteita
näyttäisivät olevan viestintä ruotsiksi ja ryhmätyö‐ ja muut sosiaaliset taidot.
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu kuvioon 13, jossa
pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai
taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä enemmän
yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään, joka
muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
84
Kuvio 13. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ISY)
Kuviosta 13 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa
vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –keskiarvojen erotusta, eli ”kuilua”, keskeiset
kehittämiskohteet suhteessa työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat neuvottelutaidot ja
organisointi‐ ja koordinointitaidot. Myös seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla
kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja: projektinhallintataidot, ryhmätyö‐ ym.
sosiaaliset taidot ja tieto‐ ja viestintätekniikka.
85
7.3 Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistossa KTM‐tutkinnon suorittaneita aineistossa on 63. Kyselyyn vastasi
siis vain 35 % vuonna 2005 tutkinnon suorittaneista. Vastausaktiivisuus on yhdessä
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden kanssa aineiston matalin. Vastaajista
naisia on 67 %, kun naisten osuus Jyväskylän yliopistossa tutkinnon suorittaneista on 60 %
(KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 32,3 vuotta.
Taulukko 34. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 1 1 24
Kansantaloustiede 8 4 26,7
Laskentatoimi 12 10 32,9
Markkinointi 11 10 29,4
Tietojärjestelmätiede 14 4 27,9
Yrittäjyys 8 6 43,5
Muut 9 7 35,4
JY 63 42 32,3
86
7.3.1 Sijoittuminen työelämään
Jyväskylän yliopistosta valmistuneista vastaajista 82,5 % oli töissä valmistumishetkellä.
Osuus on toiseksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Työttömänä olevien osuus ei
juuri eroa muista koulutusyksiköistä valmistuneiden vastaavasta osuudesta. Viisi vuotta
myöhemmin tilanne on hyvin samankaltainen verrattaessa Jyväskylän yliopistosta
valmistuneita muista yliopistoista valmistuneisiin. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus
on kasvanut, mutta se on linjassa verrattaessa tilannetta muista koulutusyksiköistä
valmistuneiden tilanteeseen keskimäärin.
Taulukko 35. Työmarkkinatilanne (JY)
% Valmistumishetki,
JY
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
JY
Kyselyhetki,
muut
Työssä 82,5 72,6 85,7 86,0
Työttömänä 11,1 15,2 1,6 1,8
Työvoiman ulkopuolella 4,8 10,5 9,5 11,5
Muu tilanne 1,6 1,7 3,2 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 63 653 63 651
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Jyväskylän yliopistosta valmistuneet
vastaajat ovat olleet työssä keskimäärin viisi vuotta, josta koulutustasoaan vastaavassa
työssä 4 vuotta 7 kuukautta. Työaika on hieman koko aineistosta laskettua korkeampi.
Koulutustasoa vastaamaton työssäoloaika vastaa koko aineiston keskiarvoa. Työnantajia
vastaajilla on ollut työuran alkutaipaleella keskimäärin kaksi ja työsuhteita keskimäärin
87
3,6. Työttöminä olleista vastaajista kolme neljästä on ollut työttömänä vain kerran ja
työttömyysajan mediaani on ollut kolme kuukautta.
Taulukko 36. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (JY)
Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***
JY (N=63) 4 v 7 kk 3,6 24,0
Muut (N=619) 4 v 5 kk 2,9 25,0
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet selvästi useammin julkiselle
sektorille kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Tilanne on sama niin
ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta kuin kyselyhetkelläkin.
88
Taulukko 37. Päätyönantaja (JY)
% Ensimmäinen
työ, JY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, JY
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 63,4 76,2 60,9 77,3
Kunta, kuntayhtymä 12,7 5,0 13,6 5,0
Valtio, valtion liikelaitos 12,7 5,4 11,9 4,8
Yliopisto, korkeakoulu 6,4 7,5 5,1 6,2
Oma yritys, vastaanotto, tms 3,2 2,2 5,1 2,9
Järjestö, seurakunta, tms 1,6 3,5 3,4 3,6
Muu työnantaja 0,0 0,2 0,0 0,2
Yhteensä 100 100 100 100
N 63 646 59 628
Taulukossa 38 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Työuran
edetessä Keski‐Suomeen työllistyvien osuus on pudonnut ja Uudellemaalle
työllistyneiden osuus vastaavasti kasvanut merkittävästi.
89
Taulukko 38. Työpaikan sijainti maakunnittain (JY)
% Ensimmäinen
työ, JY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, JY
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 0,0 2,9 0,0 2,2
Etelä‐Pohjanmaa 4,8 2,0 3,4 1,6
Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,6
Kainuu 1,6 0,2 0,0 0,0
Kanta‐Häme 1,6 0,5 0,0 0,8
Keski‐Pohjanmaa 1,6 0,3 1,7 1,0
Keski‐Suomi 36,5 0,5 26,0 0,6
Kymenlaakso 0,0 1,2 0,0 0,8
Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0
Pirkanmaa 6,3 5,4 6,9 5,8
Pohjanmaa 0,0 8,7 0,0 7,4
Pohjois‐Karjala 0,0 1,5 0,0 1,0
Pohjois‐Pohjanmaa 0,0 5,9 0,0 5,0
Pohjois‐Savo 7,9 1,7 8,6 0,8
Päijät‐Häme 6,8 0,8 3,4 1,6
Satakunta 1,6 1,1 0,0 1,6
Uusimaa 27,0 52,7 46,6 55,3
Varsinais‐Suomi 1,6 8,5 1,7 5,4
Ulkomaat 3,2 4,6 1,7 7,2
N 63 648 58 624
90
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet ensimmäisessä valmistumisen
jälkeisessä työssään hieman useammin johto‐ ja esimiestehtäviin, kuin muista yliopistoista
valmistuneet keskimäärin. He toimivat myös suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä ja
toimisto‐ ja esikuntatehtävissä hieman muita vastaajia useammin. Kyselyhetkellä tilanne
muuttuu niin, että suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä jatkaa suhteellisesti isompi
osuus Jyväskylän yliopistosta valmistuneita, kuin koko aineistossa keskimäärin, mutta
vastaavasti tutkimustehtävissä toimii varsin vähän vuonna 2005 Jyväskylän yliopistosta
valmistuneita vastaajia.
91
Taulukko 39. Työtehtävien luonne (JY)
% Ensimmäinen työ,
JY
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
JY
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 9,7 9,0 1,7 7,2
Opetus tai kasvatus 3,2 4,0 3,4 3,0
Johto‐ ja esimiestehtävät 14,5 8,8 27,5 27,0
Konsultointi tai koulutus 8,1 12,1 15,5 11,8
Asiakas‐, potilastyö 4,8 11,1 3,4 4,0
Markkinointi ja myynti 14,5 12,0 6,9 10,2
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
14,5 11,0 17,3 10,8
Viestintä‐ tai mediatyö 0,0 2,0 0,0 2,0
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 9,7 6,0 3,4 2,0
Lainopillinen työ 0,0 2,1 0,0 2,0
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
17,8 18,9 19,0 17,0
Muu työ 3,2 3,0 6,9 3,0
Yhteensä 100 100 100 100
N 62 656 58 660
Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Jyväskylän yliopistosta
valmistuneista 56 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen.
Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 75 % vastaajista, joka on sama kuin koko
aineiston keskiarvo.
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet vastaajat eivät ole päässet omana alansa akateemisiin
ammatteihin valmistumisen jälkeen aivan yhtä usein kuin muista koulutusyksiköistä
92
valmistuneet keskimäärin. Ero pienenee hieman työuran edetessä. Työssä olevat vastaajat
pystyvät kyllä hyödyntämään oppimaansa, mutta vielä kyselyhetkellä 27 % heistä toimii
tehtävissä, joissa KTM‐tutkinto ei ole ollut vaatimuksena.
Taulukko 40. Työtehtävien laatuluokat (JY)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, JY (N = 57) 33,3 1,8 56,1 8,8
Ensimmäinen työ, muut (N = 574) 45,3 1,9 41,1 11,7
Kyselyhetken työ, JY (N = 55) 69,1 1,8 27,3 1,8
Kyselyhetken työ, muut (N = 564) 75,0 1,4 21,6 2,0
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.
Jyväskylän yliopistosta valmistuneista 75 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin
koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä ja 15 % osittain tai selvästi koulutustasoaan
alhaisemmissa tehtävissä. Loput 10 % vastaajista arvioi työnsä olevan selvästi
koulutustasoaan vaativampaa. Hyvin koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä olevien
osuus on hieman korkeampi kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo. Koulutustasoaan
alhaisemmassa työssä toimivien joukosta yksi neljäsosa jatkaa työssä, jossa oli jo ennen
valmistumistaan ja neljä kymmenestä vastaajasta ilmoitti, että heillä on nykyisessä
työssään paremmat työehdot.
Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4000 euroa,
joka on käytännössä sama kuin koko aineistosta laskettu kuukausipalkan mediaani (4060
€). Suurin ero koko aineistoon verrattaessa ilmeni Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden
mies‐ ja naisvastaajien välillä, sillä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien
palkkamediaani oli peräti 600 euroa alhaisempi kuin koko aineiston miesten
93
palkkamediaani. Jyväskylän yliopistosta valmistuneilla naisvastaajilla taas
palkkamediaani oli lähes 300 euroa koko aineiston naisvastaajien palkkamediaania
korkeampi.
Taulukko 41. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (JY, vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina)
17
Mediaani Keskiarvo Lukumäärä
Jyväskylän yliopisto 4000 4161 53
Kansantaloustiede 3990 3875 8
Laskentatoimi 3960 3812 8
Yrittäjyys 4200 4200 7
Tietojärjestelmätiede 3880 4477 !X!
Markkinointi 3625 3875 8
Muut 4300 4600 8
Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei ole merkittäviä mielipide‐eroja Jyväskylän
yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Jyväskylän yliopistosta
valmistuneet pitävät mahdollisuuksiaan uralla etenemiseen hieman heikompina, kuin
muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin, mutta toisaalta Jyväskylän yliopistosta
valmistuneet kokevat pystyvänsä hieman keskiarvoa paremmin pitämään työn ja muun
elämän tasapainossa.
17 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän
94
Kuvio 14. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (JY)
7.3.2 Palautetta opinnoista
Hieman reilut kaksi kolmesta (68 %) Jyväskylän yliopistosta valmistuneista vastaajista
ilmoitti olevansa joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon
työuransa kannalta. Osuus on koko aineiston korkeimpia. Tutkintoonsa tyytymättömiä
vastaajia oli 11 %. Tämä on koko aineiston kolmanneksi korkein keskiarvo. Loput
vastaajista olivat tutkintoonsa työuran kannalta melko tyytyväisiä. Tilanne on muuttunut
viime tutkimuksesta sillä tavalla, että tutkintoonsa tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten
osuus on kasvanut 18 % ja tyytymättömien osuus on pienentynyt neljä prosenttiyksikköä.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Jyväskylän yliopistosta
valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat
95
ongelmanratkaisutaidot ja ryhmätyö sekä muut sosiaaliset taidot. Näiden taitojen
keskiarvo on vähintään 5,4. Merkitykseltään vähäisimmiksi vastaajien mukaan jäi viestintä
muilla kielillä kuin suomeksi tai englanniksi. Näiden taitojen keskiarvo on 1,95.
Yliopisto‐opiskelu kehitti Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä
parhaiten tiedonhankintataitoja ja analyyttistä, systemaattista ajattelua. Myös oman alan
teoreettinen osaaminen kehittyi vastaajien mielestä hyvin. Heikoimmin kehittyivät
viestintä muilla kielillä, esimiestaidot ja lainsäädännön tuntemus.
Seuraavassa kuviossa on verrattu Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin
tiedon ja taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista
valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopistosta
valmistuneet kokivat yliopisto‐opiskelun kehittäneen mainittuja tietoja ja taitoja
kohtuullisen hyvin, sillä kokonaisarvio on kuudenneksi korkein yliopistojen välisessä
vertailussa.
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet arvioivat tiedonhankintataitojen, oman alan
teoreettisen osaamisen, tieto‐ ja viestintätekniikan, viestinnän suomeksi ja englanniksi,
projektinhallintataitojen ja neuvottelutaitojen kehittyneen paremmin yliopisto‐opiskelujen
aikana kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin.
96
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 15. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (JY)
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu seuraavaan kuvioon
16, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä
tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen
tiedon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste kuviossa on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään,
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
97
Kuviosta nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat tieto‐ ja viestintätekniikka, sekä viestintä suomen ja englannin kielillä.
Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –keskiarvojen erotusta, eli
kuilua, selvästi keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa työelämätarpeeseen opintojen
osalta ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐ ja koordinointitaidot. Myös seuraavien
tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuotti varsin korkeita arvoja: esimiestaidot,
opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot, lainsäädännön tuntemus, projektinhallintataidot sekä
esiintymistaidot.
Kuvio 16. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (JY)
98
7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneita aineistossa on 71.
Vastausaktiivisuus tutkinnon suorittaneista on 59 %, mikä on selvästi korkeampi kuin
koko aineiston vastausaktiivisuus. Vastaajista naisia on 61 %, kun heitä tutkinnon
suorittaneista on 58 % (KOTA). Naisten osuus vastaajista on kolmanneksi korkein
yliopistojen välisessä vertailussa. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 32,8
vuotta. Tämä keskiarvo on myös koko aineiston korkein.
Taulukko 42. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 12 4 30,7
Kansainvälinen liiketoiminta 10 6 34,2
Laskentatoimi 18 10 31,1
Logistiikka 7 5 29,3
Rahoitus 3 2 31,0
Yrittäjyys 3 3 46,7
Yritysjuridiikka / oikeustiede 3 3 34,3
Muut pääaineet 13 8 35,8
LTY 69 41 32,8
99
7.4.1 Sijoittuminen työelämään
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden tilanne valmistumishetkellä ei
poikkea suuresti muista koulutusyksiköistä valmistuneista. Lappeenrannasta
valmistuneita hieman suurempi osa on ollut valmistumishetkellä työttömänä kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneista keskimäärin, mutta vastaavasti Lappeenrannasta
valmistuneista pienempi osuus on ollut valmistumisen jälkeen työvoiman ulkopuolella.
Kyselyhetkeen tultaessa erot ovat tasaantuneet.
Taulukko 43. Työmarkkinatilanne (LTY)
% Valmistumishetki,
LTY
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki, LTY Kyselyhetki, muut
Työssä 74,6 72,7 84,4 86,1
Työttömänä 19,7 15,1 1,4 1,8
Työvoiman
ulkopuolella
5,6 10,5 14,2 11,4
Muu tilanne 0,0 1,7 0,0 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 71 645 71 643
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta
valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä keskimäärin 4 vuotta 11 kuukautta, josta
koulutustasoaan vastaavassa työssä keskimäärin 4 vuotta 1 kuukausi. Työssäoloajan
keskiarvo on koko aineiston matalimpia ja koulutustasoa vastaava työssäoloajan keskiarvo
myös aineiston matalimpia. Koulutustasoa vastaamattomassa työssä Lappeenrannan
100
teknillisestä yliopistosta valmistuneet ovat olleet keskimäärin 10 kuukautta, mikä on koko
aineiston suurin keskiarvo.
Työnantajia vastaajilla on ollut työuran alkupuolella keskimäärin 2,1 ja työsuhteita
keskimäärin 2,7. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on linjassa koko aineistosta lasketun
keskiarvon kanssa. Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden
osuus on yksi korkeimmista yliopistojen välisessä vertailussa. Työttömänä olleista
vastaajista kuitenkin kolme neljästä on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan
mediaani oli neljä kuukautta.
Taulukko 44. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (LTY)
Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***
LTY (N=71) 4 v 1 kk 2,7 27,0
Muut (N= 611) 4 v 6 kk 3,0 25,0
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi
työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet vastaajat ovat sijoittuneet muita
vastaajia useammin korkeakoulusektorille valmistumisensa jälkeen. Ero kaventuu
tultaessa kyselyhetken tilanteeseen. Kyselyhetkellä Lappeenrannan teknillisestä
yliopistosta valmistuneet vastaajat ovat muita vastaajia harvemmin julkisella sektorilla
työssä, mutta edelleen muita vastaajia hieman useammin korkeakoulusektorilla työssä.
101
Taulukko 45. Päätyönantaja (LTY)
% Ensimmäinen
työ, LTY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, LTY
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 76,1 75,3 78,4 75,8
Kunta, kuntayhtymä 1,4 5,6 2,9 6,0
Yliopisto, korkeakoulu 11,3 7,2 8,6 5,9
Valtio, valtion liikelaitos 4,2 6,0 2,9 5,1
Järjestö, seurakunta, säätiö, tms. 5,6 3,4 4,3 4,0
Oma yritys, vastaanotto 1,4 2,3 2,9 3,0
Muu työnantaja 0,0 0,2 0,0 0,2
Yhteensä 100 100 100 100
N 71 638 70 61
Taulukossa 46 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Lappeenrannan
teknillisestä yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta niin
valmistumishetkellä, kuin kyselyhetkelläkin on Uusimaa. Tarkasteltaessa muuttoliikettä
opiskelumaakunnasta poispäin huomataan, että Etelä‐Karjalassa työskentelevien osuus on
laskenut lähes kymmenen prosenttiyksikköä viiden vuoden sisällä valmistumisesta.
Verrattuna edelliseen tutkimukseen on opiskelumaakuntaan työllistyneiden osuus viisi
vuotta valmistumisen jälkeen myös laskenut kuusi prosenttiyksikköä.
102
Taulukko 46. Työpaikan sijainti maakunnittain (LTY)
% Ensimmäinen
työ, LTY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, LTY
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 26,8 0,0 17,4 0,3
Etelä‐Pohjanmaa 0,0 2,5 0,0 1,6
Etelä‐Savo 2,8 0,5 1,5 0,5
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 2,8 0,3 2,9 0,5
Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,5 0,0 1,1
Keski‐Suomi 1,4 3,9 2,9 2,8
Kymenlaakso 1,4 1,1 2,9 0,5
Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0
Pirkanmaa 1,4 5,9 2,9 6,2
Pohjanmaa 0,0 8,8 1,5 7,6
Pohjois‐Karjala 0,0 1,6 0,0 1,0
Pohjois‐Pohjanmaa 0,0 5,9 0,0 5,0
Pohjois‐Savo 2,8 2,2 0,0 1,6
Päijät‐Häme 8,5 0,5 10,1 0,8
Satakunta 0,0 1,2 0,0 1,6
Uusimaa 45,1 51,1 47,8 55,5
Varsinais‐Suomi 1,4 8,6 2,9 5,4
Ulkomaat 5,6 4,4 7,2 6,7
N 71 640 69 613
103
Yhtenä työn laadullisena mittarina käytetään työsuhteen luonnetta. Lappeenrannan
teknillisestä yliopistosta valmistuneista 61 % oli saanut vakituisen työsuhteen
valmistumisensa jälkeen. Osuus on koko aineiston toiseksi korkein. Kyselyhetkellä
vakituisessa työssä oli 73 % työllisistä. Osuus on yllättäen vasta seitsemänneksi korkein
kun koko kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Asia selittynee
korkeakoulusektorille työllistyneiden hieman muita yksiköitä korkeammalla osuudella.
Työtehtävien luonnetta tarkasteltaessa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta
valmistuneet ovat sijoittuneet muista yksiköistä valmistuneita keskimäärin useammin
markkinoinnin ja myynnin tehtäviin, sekä rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin.
Vastaavasti opetus‐ ja kasvatustyössä sekä asiakas‐ ja potilastyössä toimii huomattavasti
vähemmän Lappeenrannasta valmistuneita kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneita
keskimäärin. Kyselyhetkellä tilanne poikkeaa muista yksiköistä valmistuneista siinä, että
LTY:stä valmistuneet toimivat huomattavasti harvemmin johto‐ ja esimiestehtävissä kuin
muista yksiköistä valmistuneet keskimäärin.
104
Taulukko 47. Työtehtävien luonne (LTY)
% Ensimmäinen työ,
LTY
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
LTY
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 8,6 9,0 5,8 7,0
Opetus tai kasvatus 1,4 4,2 2,9 3,0
Johto‐ ja esimiestehtävät 5,7 9,1 15,9 28,0
Konsultointi tai koulutus 10,0 12,1 5,8 12,5
Asiakas‐, potilastyö 1,4 11,4 2,9 4,0
Markkinointi ja myynti 17,1 11,8 14,5 9,5
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
12,9 11,3 15,9 10,5
Viestintä‐ tai mediatyö 0,0 2,1 0,0 2,0
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 12,9 5,8 2,9 2,0
Lainopillinen työ 1,4 2,0 1,4 2,0
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
25,7 18,7 29,0 16,5
Muu työ 2,9 3,0 2,9 3,0
Yhteensä 100 100 100 100
N 70 648 69 649
Tehdyn laatuluokituksen perusteella Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta
valmistuneet ovat sijoittuneet kohtuullisesti koulutustaan vastaaviin töihin. Sekä
ensimmäisen valmistumisen jälkeisen että kyselyhetken työn osalta Lappeenrannan
teknillisestä yliopistosta valmistuneet ovat työskennelleet keskimäärin useammin
koulutustaan vastaamattomassa työssä (ryhmä D).
105
Taulukko 48. Työtehtävien laatuluokat (LTY)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, LTY (N = 61) 39,3 3,4 39,3 18,0
Ensimmäinen työ, muut (N =570) 44,7 1,8 42,8 10,7
Kyselyhetken työ, LTY (N = 66) 66,7 0,0 30,3 3,0
Kyselyhetken työ, muut (N = 553) 75,4 1,6 21,2 1,8
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista 77 % ilmoitti työskentelevänsä
hyvin koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä. Osuus on aineiston korkeimpia. 17 %
vastaajista työskenteli osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä. Tämä
osuus on myös aineiston korkeimpia. Loput neljä (6 %) vastaajaa arvioivat
työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä. Puolet koulutustasoaan
alhaisemmissa tehtävissä toimivista vastaajista ilmoitti olevansa nykyisessä työssään
koska se on mielenkiintoisempaa.
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani
on 3900 euroa, joka on 160 euroa alhaisempi kuin koko aineistosta laskettu
palkkamediaani (4060 euroa) ja matalimpia yliopistojen välisessä vertailussa.
Miesvastaajien palkkamediaani Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on 4500 euroa ja
naisvastaajilla vastaava mediaani on 3700 euroa.
106
Taulukko 49. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (LTY, vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka
euroina) 18
Mediaani Keskiarvo Lkm
Vuonna 2005 valmistuneet 3900 4969 57
Johtaminen ja organisointi 4900 6917 12
Muut pääaineet 3900 4288 9
Laskentatoimi 3900 3950 12
Kansainvälinen liiketoiminta 3300 5444 9
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden
välillä ei löydy merkittäviä mielipide‐eroja työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta.
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kokivat hieman useammin, että työ mahdollistaa
uralla etenemisen, kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin.
18 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän
107
Kuvio 17. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (LTY)
7.4.2 Palautetta opinnoista
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista vastaajista 24 % ilmoitti olevansa
erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on kolmanneksi
korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Tutkintoonsa tyytymättömiä vastaajista oli
seitsemän (10 %). Tämä osuus on puolestaan koko aineiston keskiarvon alapuolella. Loput
vastaajista olivat työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Lappeenrannan teknillisestä
yliopistosta valmistuneiden mielestä työssä merkityksellisin taito on ryhmätyö‐ ja muut
sosiaaliset taidot. Ainoastaan tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on vähintään
5,3. Merkitykseltään selvästi vähäisin taito työssä on vastaajien mukaan viestintä ruotsin
kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,0.
108
Yliopisto‐opiskelu kehitti Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden
vastaajien mielestä selvästi parhaiten tiedonhankintataitoja. Myös oman alan teoreettinen
osaaminen sekä analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot kehittyivät hyvin.
Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös opetus‐, koulutus‐ tai
ohjaustaitojen ja projektinhallintataitojen katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti.
Alla olevassa kuviossa 18 on verrattu Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta
valmistuneiden arvioita siitä, miten opiskelu kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista
yliopistoista valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa näyttää kehittävän tutkinnon suorittaneiden
osaamista näiden kriteerien mukaan kohtuullisen hyvin. Kokonaisarvio on seitsemänneksi
korkein yliopistojen välisessä vertailussa 19.
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen
seuraavia tietoja ja taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet
keskimäärin: tiedonhankintataidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus,
taloussuunnittelu ja budjetointi, lainsäädännön tuntemus ja neuvottelutaidot.
Kehittämiskohteita näyttäisivät olevan varsinkin viestintä englanniksi ja ruotsiksi, sekä
projektinhallintataidot.
19 Katso kuvio 7 sivulla 56
109
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 18. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (LTY)
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,
jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa
tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
110
Kuviosta 19 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, esiintymistaidot sekä
neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain kysymysten ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti”
–keskiarvojen erotusta, eli kuilua, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa
työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐ ja
koordinointitaidot. Myös projektinhallintataitojen ja esiintymistaitojen kohdalla
kuiluanalyysin arvo on korkea.
Kuvio 19. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (LTY)
111
7.5 Oulun yliopisto
Oulun yliopistosta valmistuneita aineistossa on 51. Oulusta valmistuneiden
vastausaktiivisuus oli 43 %, joka on hieman korkeampi kuin koko aineistosta laskettu
keskiarvo (41,7 %). Naisia vastaajista on 65 %, kun tutkinnon suorittaneista naisia on 59 %
(KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,0 vuotta.
Taulukko 50. Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Markkinointi 19 15 25,3
Laskentatoimi 17 10 26,1
Kansantaloustiede 10 6 28,9
Johtaminen ja organisointi 3 2 26,0
Logistiikka 2 0 42,5
Koko aineisto 51 33 27,0
112
7.5.1 Sijoittuminen työelämään
Valmistumishetkellä työttömänä olleiden osuus on Oulun yliopistosta valmistuneilla
peräti 31 %. Tilanne kuitenkin muuttuu huomattavasti paremmaksi seuraavan viiden
vuoden aikana, sillä kyselyhetkellä yksikään Oulun yliopistosta valmistuneista vastaajista
ei ollut työttömänä. Työvoiman ulkopuolella valmistumishetkellä olleista vastaajista 75 %
ilmoitti olevansa päätoimisia opiskelijoita.
Taulukko 51. Työmarkkinatilanne (OY)
% Valmistumishetki,
OY
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki, OY Kyselyhetki, muut
Työssä 60,8 73,0 86,2 86,0
Työttömänä 31,4 14,9 0,0 1,8
Työvoiman
ulkopuolella
7,8 10,4 13,8 11,5
Muu tilanne 0,0 1,7 0,0 0,7
Yht. 100 100 100 100
N 51 665 51 663
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat
ovat olleet työssä keskimäärin 4 vuotta 7 kuukautta, josta koulutustasoa vastaavassa
työssä 4 vuotta 4 kuukautta. Molemmat luvut ovat lähellä koko aineistosta laskettua
keskiarvoja.
113
Taulukko 52. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (OY)
Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***
OY (N= 51) 4 v 4 kk 3,6 45,1
Muut (N= 631) 4 v 5 kk 2,9 24,5
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Työnantajia Oulun yliopistosta valmistuneilla vastaajilla on ollut keskimäärin 2, mikä on
sama kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo. Erillisiä työsuhteita vastaajilla on ollut
puolestaan 3,6, mikä on koko aineiston korkein keskiarvo. Myös työttömänä olleiden
osuus on koko aineiston korkein, joten tämän perusteella Oulun yliopistosta
valmistuneiden työuran alku ei näytä kovin vakaalta verrattuna muista
koulutusyksiköistä valmistuneisiin kauppatieteilijöihin. Kolme neljästä työttömänä
olleesta vastaajasta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani
on ollut 3 kuukautta, joka on koko aineiston matalimpia.
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan osalta valtiolle työllistyminen on ollut
Oulun yliopistosta valmistuneilla huomattavasti yleisempää kuin muilla vastanneilla
keskimäärin. Kyselyhetkelläkin Oulun yliopistosta valmistuneet ovat kokonaisuutena
selvästi useammin julkisella sektorilla työssä, kuin muista koulutusyksiköistä
valmistuneet kokonaisuutena.
114
Taulukko 53. Päätyönantaja (OY)
% Ensimmäinen
työ, OY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, OY
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 64,7 76,2 62,8 76,5
Kunta, kuntayhtymä 7,8 5,3 13,7 5,6
Valtio, valtion liikelaitos 15,7 5,0 11,8 4,7
Yliopisto, korkeakoulu 7,8 7,5 7,8 5,9
Järjestö, säätiö, tms. 2,0 3,5 0,0 4,1
Oma yritys, vastaanotto, tms. 2,0 2,3 3,9 3,0
Muu työnantaja 0,0 0,2 0,0 0,2
Yhteensä 100 100 100 100
N 51 658 51 636
Taulukossa 54 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Oulun
yliopistosta valmistuneista suurin osa vastaajista on saanut valmistumisen jälkeen töitä
Pohjois‐Pohjanmaalta ja tilanne pysyy samankaltaisena myös viisi vuotta valmistumisen
jälkeen. Uudellemaalle työllistyneitä on Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien
joukossa huomattavasti vähemmän kuin koko aineistossa yhteensä.
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta Pohjois‐Pohjanmaalla ja Uudellamaalla
työskentelevistä 30 % toimi julkisella sektorilla. Kyselyhetkellä Pohjois‐Pohjanmaalla
työskentelevistä vastaajista peräti puolet toimi julkisen sektorin palveluksessa, kun taas
Uudellamaalla julkisen sektorin osuus oli pudonnut 17 %:iin. Aineisto mahdollistaa myös
pendelöinnin tarkastelun. Ristiintaulukoitaessa kyselyhetken asuinpaikka ja työpaikan
sijainti nähdään, että 98 % vastaajista asuu saman maakunnan alueella, kuin missä heidän
työpaikkansa sijaitsevat.
115
Taulukko 54. Työpaikan sijainti maakunnittain (OY)
% Ensimmäinen
työ, OY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, OY
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 0,0 2,9 0,0 2,2
Etelä‐Pohjanmaa 2,0 2,3 0,0 1,6
Etelä‐Savo 2,0 0,6 0,0 0,6
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,0 0,6 2,0 0,6
Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,5 0,0 1,1
Keski‐Suomi 0,0 3,9 0,0 3,0
Kymenlaakso 2,0 1,1 0,0 0,8
Lappi 2,0 0,3 7,8 0,3
Pirkanmaa 4,0 5,6 5,9 5,9
Pohjanmaa 2,0 8,5 0,0 7,4
Pohjois‐Karjala 0,0 1,5 0,0 1,0
Pohjois‐Pohjanmaa 58,6 1,2 45,1 1,4
Pohjois‐Savo 0,0 2,4 0,0 1,6
Päijät‐Häme 0,0 1,4 0,0 1,9
Satakunta 2,0 1,1 2,0 1,4
Uusimaa 21,4 52,7 29,4 56,7
Varsinais‐Suomi 2,0 8,3 0,0 5,5
Ulkomaat 2,0 4,7 7,8 6,7
N 51 660 51 631
116
Oulun yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet hieman keskiarvoa useammin
rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin. Tilanne on sama ensimmäisen ja kyselyhetken
työn kohdalla. Tätä selittää osaltaan Oulun yliopistosta valmistuneiden pääainejakauma.
Poikkeuksellisesti Oulun yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet selvästi keskiarvoa
harvemmin johto‐ ja esimiestehtäviin, varsinkin työuran edetessä.
Taulukko 55. Työtehtävien luonne (OY)
% Ensimmäinen työ,
OY
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
OY
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 5,9 9,1 5,9 7,0
Opetus tai kasvatus 2,0 4,1 3,9 3,0
Johto‐ ja esimiestehtävät 7,8 9,1 7,8 28,0
Konsultointi tai koulutus 2,0 12,7 7,8 12,1
Asiakas‐, potilastyö 7,8 11,0 3,9 4,0
Markkinointi ja myynti 13,7 12,0 15,7 10,0
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
11,8 11,0 13,7 11,0
Viestintä‐ tai mediatyö 0,0 2,0 0,0 2,0
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 9,8 5,9 2,0 2,0
Lainopillinen työ 3,9 2,0 3,9 2,0
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
29,4 18,1 29,4 16,0
Muu työ 5,9 2,9 5,9 2,9
Yhteensä 100 100 100 100
N 51 667 51 667
117
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta Oulun yliopistosta valmistuneet ovat
päässeet hieman keskiarvoa heikommin oman alansa akateemisiin töihin. Erityisesti
koulutusta vastaamattomissa toimivien osuus (ryhmä D) on korkea. Tilanne kääntyy
kuitenkin päinvastaiseksi kyselyhetken työtehtäviin tultaessa, sillä peräti yhdeksän
kymmenestä vastaajasta työskenteli oman alan akateemisessa tehtävässä kyselyhetkellä.
Osuus on selvästi koko aineiston korkein. Näyttää siltä, että vaikka Oulun yliopistosta
valmistuneet kohtaavat tiettyä epävakautta työuransa alussa, kyselyhetkeen mennessä he
ovat työllistyneet laadullisesti hyviin tehtäviin.
Taulukko 56. Työtehtävien laatuluokat (OY)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, OY (N = 43) 39,5 4,7 39,5 16,3
Ensimmäinen työ, muut (N = 588) 44,6 1,7 42,7 11,0
Kyselyhetken työ, OY (N = 45) 88,9 2,2 8,9 0,0
Kyselyhetken työ, muut (N = 574) 73,3 1,4 23,2 2,1
Yhtenä työn laadun mittarina toimii työsuhteen luonne. Ensimmäisen työn osalta Oulun
yliopistosta valmistuneista vajaa kolmasosa (31 %) oli saanut vakituisen työn. Osuus on
selvästi pienin yliopistojen välisessä vertailussa. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa
toimi 67 % vastaajista. Tämäkin osuus on pienimpiä yliopistojen välisessä vertailussa.
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.
Oulun yliopistosta valmistuneista 82 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan
vastaavassa työssä. Osuus on koko aineiston toiseksi korkein. Osittain koulutustasoaan
alhaisemmassa työssä vastasi toimivansa joka kymmenes vastaaja ja loput kahdeksan
prosenttiyksikköä vastaajista koki työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa
118
tehtävissä. Vajaa kolmannes koulutustasoaan alhaisemmassa työssä työskentelevistä (29
%) oli nykyisessä työssään, koska koki että työehdot olivat paremmat.
Oulun yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3485 euroa, joka on
lähes 600 euroa koko aineiston bruttopalkkamediaania (4060 euroa) alhaisempi. Miesten
palkkamediaani on 3800 euroa ja naisten vastaava 3400 euroa. Taulukossa 57 on eritelty
Oulun yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineittain.
Taulukko 57. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (OY, vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka
euroina) 20
Mediaani Keskiarvo Lkm
Vuonna 2005 Oulun yliopistosta
valmistuneet
3485 4262 40
Laskentatoimi 3560 3954 13
Markkinointi 3375 3614 14
Kansantaloustiede 3350 3475 10
Työn sisältöä koskevien väitteiden kohdalla ei löydy merkittävää mielipide‐eroa Oulun
yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Oulun yliopistosta
valmistuneet kokivat hieman keskiarvoa enemmän työn olevan itsenäistä ja vastuullista.
20 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän
119
Kuvio 20. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (OY)
7.5.2 Palautetta opinnoista
Oulun yliopistosta valmistuneista kolme neljästä vastaajasta ilmoitti olevansa joko
tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Osuus on hieman koko
maan keskiarvon alapuolella. Toisaalta vain 2 vastaajaa (4 %) ilmoitti olevansa hieman
tyytymätön tutkintoonsa. Tämä osuus on koko aineiston matalin.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä ja sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Oulun yliopistosta valmistuneiden
vastaajien mielestä työssä merkityksellisin taito on ongelmanratkaisutaidot ja ryhmätyö‐,
ym. sosiaaliset taidot. Ainoastaan näiden taitojen kohdalla vastausten keskiarvo on
vähintään 5,2. Merkitykseltään selvästi vähäisimmät ovat viestintä ruotsiksi ja muilla
kielillä. Näiden kohdalla vastausten keskiarvo on 2,1.
120
Yliopisto‐opiskelu kehitti Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten
ryhmätyö‐ ym. sosiaalisia taitoja ja tiedonhankintataitoja. Näiden taitojen keskiarvo oli
vähintään 5,4. Myös oman alan teoreettinen osaamisen ja ongelmanratkaisutaitojen
katsottiin kehittyneen hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät tieto‐ ja
viestintätekniikka, sekä taloussuunnittelu ja budjetointi.
Kuviossa 21 on verrattu Oulun yliopistosta valmistuneiden arviota siitä, miten opiskelu
kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin arvioihin.
Kokonaisuudessaan Oulun yliopistosta valmistuneet suhtautuivat erittäin positiivisesti
saamaansa koulutukseen, sillä kokonaisarvio on koko aineiston korkein.
Oulun yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen suurinta osaa kuviossa 21
esitellyistä tiedoista ja taidoista paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet
kokonaisuutena. Muiden yksiköiden keskiarvoa heikommin Oulusta valmistuneiden
mielestä kehittyivät vain tieto‐ ja viestintätekniikka, taloussuunnittelu ja budjetointi,
viestintä suomen ja englannin kielillä sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemus.
121
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 21. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (OY)
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,
jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa
tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
Kuviosta 22 nähdään myös, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää
122
keskimääräistä heikommin, ovat tieto‐ ja viestintätekniikka sekä viestintä suomen ja
englannin kielillä. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –
keskiarvojen erotusta, eli kuilua, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa
työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat tieto‐ ja viestintätekniikka ja esiintymistaidot.
Myös viestinnän englanniksi ja suomeksi sekä taloussuunnittelun ja budjetoinnin kohdalla
kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja.
Kuvio 22. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (OY)
123
7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken)
Svenska handelshögskolanista valmistuneita aineistossa on 94. Vastausaktiivisuus on 39
%, joka sijoittuu aktiivisuudeltaan hieman koko aineiston keskiarvon alapuolelle.
Vastaajista naisia on 60 %, kun naisten osuus tutkinnon suorittaneista on 51 % (KOTA).
Tältä osin aineistoa voidaan pitää kohtuullisen edustavana. Vastaajien iän keskiarvo
valmistumishetkellä oli 26,4 vuotta. Keskiarvo on koko aineiston matalin.
Taulukko 58. Svenska handelshögskolanista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 10 6 25,6
Kansantaloustiede 2 0 25,0
Laskentatoimi 16 10 26,0
Markkinointi 26 19 27,1
Rahoitus 27 7 26,2
Yrittäjyys 3 1 28,7
Yritysjuridiikka / oikeustiede 7 4 26,1
Koko aineisto 94 56 26,4
124
7.6.1 Sijoittuminen työelämään
Svenska handelshögskolanista valmistuneista vain 7 % oli valmistumishetkellä
työttömänä. Osuus on matalimpia yliopistojen välisessä vertailussa. Työssä olevien osuus
on taas hieman koko aineiston keskiarvoa korkeampi. Kyselyhetken tilanne on kuitenkin
hyvin samankaltainen kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneiden tilanne
kokonaisuutena.
Taulukko 59. Työmarkkinatilanne (Hanken)
% Valmistumishetki,
Hanken
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
Hanken
Kyselyhetki,
muut
Työssä 75,6 72,7 86,2 86,0
Työttömänä 7,4 15,3 2,1 1,8
Työvoiman ulkopuolella 14,9 10,3 10,7 11,5
Muu tilanne 2,1 1,7 1,0 0,7
Yht. 100 100 100 100
N 94 622 94 620
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Svenska handelshögskolanista valmistuneet
vastaajat olivat olleet työssä 4 vuotta 11 kuukautta, josta koulutustasoaan vastaavassa
työssä 4 vuotta 4 kuukautta. Työssäoloaika on käytännössä sama kuin koko aineistosta
laskettu keskimääräinen työssäoloaika.
125
Taulukko 60. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (Hanken)
Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***
Hanken (N=88) 4 v 4 kk 2,7 16,0
Muut (N=594) 4 v 5 kk 3,0 26,1
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi
työttömyysjakso valmistumisen jlk.
Työnantajia vastaajilla oli ollut työuran alkutaipaleella keskimäärin kaksi ja työsuhteita
2,7. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on sama kuin koko aineiston vastaava keskiarvo.
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden osuus on yksi
matalimmista, kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Työttöminä
olleista vastaajista 86 % on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani oli
kolme kuukautta.
Svenska handelshögskolanista valmistuneet olivat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen
useammin yksityiselle sektorille ja harvemmin julkiselle sektorille kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Tilanne tasaantuu kuitenkin tultaessa
kyselyhetken tilanteeseen työnantajien osalta. Helsingin ja Vaasan yksiköistä
valmistuneiden sijoittumisessa eri työnantajasektoreille ei ole merkittäviä eroja niin
ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta, kuin kyselyhetken työnkään osalta.
126
Taulukko 61. Päätyönantaja (Hanken)
% Ensimmäinen työ,
Hanken
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
Hanken
Kyselyhetken työ,
muut
Yksityinen yritys 91,5 73,7 81,9 75,5
Valtio, valtion liikelaitos 0,0 6,4 0,0 5,6
Yliopisto, korkeakoulu 4,3 7,8 5,7 6,2
Järjestö, säätiö, tms. 1,1 3,6 4,5 4,0
Kunta, kuntayhtymä 1,1 5,9 4,5 6,2
Oma yritys, tms. 2,0 2,4 2,3 2,3
Muu päätyönantaja 0,0 0,2 1,1 0,2
Yht. 100 100 100 100
N 94 615 88 599
Svenska handelshögskolanista ulkomaille työllistyneiden osuus varsinkin kyselyhetken
tilanteessa on suurempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla. Huomioitavaa on
se, että käytännössä kaikki kyselyhetkellä ulkomailla työskentelevät olivat suorittaneet
tutkintonsa Helsingissä. Tarkasteltaessa Svenska handelshögskolanista valmistuneita
koulutusyksikön sijainnin mukaan voidaan todeta, että Helsingissä tutkintonsa
suorittaneista yhdeksän kymmenestä (91 %) oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa
Uudeltamaalta. Vaasasta valmistuneista puolestaan 88 % oli löytänyt ensimmäisen
työpaikkansa Pohjanmaalta. Kyselyhetkellä Helsingistä valmistuneista neljä viidestä (82
%) työskenteli Uudellamaalla ja Vaasasta valmistuneista 78 % Pohjanmaalla. Voitaneenkin
todeta, että Svenska handelshögskolanista valmistuneet ovat kautta linjan saaneet hyvin
töitä opiskelumaakunnastaan. Vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden tutkimukseen
verrattuna eräs asia on muuttunut merkittävästi. Edellisessä kyselyssä Svenska
handelshögskolanista valmistuneista peräti kolmasosa asui eri maakunnan alueella kuin
127
missä heidän työpaikkansa sijaitsi. Tähän tutkimukseen vastanneista jokainen asui saman
maakunnan alueella kuin missä heidän työpaikkansa kyselyhetkellä sijaitsi.
128
Taulukko 62. Työpaikan sijainti maakunnittain (Hanken)
% Ensimmäinen
työ, Hanken
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, Hanken
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 0,0 3,1 0,0 2,3
Etelä‐Pohjanmaa 0,0 2,6 0,0 1,7
Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,7
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8
Keski‐Pohjanmaa 1,0 0,3 1,2 1,0
Keski‐Suomi 1,0 4,1 1,2 3,0
Kymenlaakso 0,0 1,3 0,0 0,8
Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0
Pirkanmaa 0,0 6,3 0,0 6,8
Pohjanmaa 23,4 5,8 22,0 4,7
Pohjois‐Karjala 0,0 1,6 0,0 1,0
Pohjois‐Pohjanmaa 0,0 6,2 0,0 5,2
Pohjois‐Savo 0,0 2,6 0,0 1,7
Päijät‐Häme 0,0 1,5 1,2 1,8
Satakunta 0,0 1,3 0,0 1,7
Uusimaa 67,0 48,1 64,0 53,5
Varsinais‐Suomi 1,0 8,9 0,0 5,9
Ulkomaat 6,6 4,2 10,4 6,3
N 94 617 86 596
129
Ensimmäisen työn osalta toimisto‐ ja esikuntatehtävät sekä myynnin ja markkinoinnin
tehtävät ovat Hankenilta valmistuneilla suuremmassa roolissa kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. Kyselyhetkeen mennessä toimisto‐ ja
esikuntatyötä tekevien osuus on laskenut, mutta se on edelleen melko korkea.
Ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työtä tarkasteltaessa Vaasan yksiköstä valmistuneet
olivat sijoittuneet useammin toimisto‐ ja esikuntatehtäviin sekä harvemmin konsultointi
tai koulutustehtäviin ja markkinointi‐ ja myyntitehtäviin kuin Helsingin yksiköstä
valmistuneet. Kyselyhetken työn kohdalla Helsingistä valmistuneet olivat edelleen
merkittävästi useammin konsultointi tai koulutus ja markkinointi‐ ja myyntitehtävissä
kuin Vaasasta valmistuneet. Vaasasta valmistuneet olivat edenneet toimisto‐ ja
esikuntatehtävistä rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtäviin, joissa he toimivat suhteellisesti useammin kuin Helsingistä
valmistuneet.
130
Taulukko 63. Työtehtävien luonne (Hanken)
% Ensimmäinen
työ, Hanken
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, Hanken
Kyselyhetken
työ, muut
Tutkimus 2,2 9,3 2,4 7,2
Opetus tai kasvatus 2,2 4,2 2,4 3,1
Johto‐ tai esimiestehtävät 6,5 9,4 12,9 28,5
Konsultointi tai koulutus 5,4 12,3 3,5 12,3
Asiakas‐ tai potilastyö 5,4 11,4 2,4 4,0
Markkinointi ja myynti 9,8 12,3 10,0 10,0
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät 17,2 10,5 14,1 11,1
Viestintä‐ ja mediatyö 1,1 2,2 0,0 2,1
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 11,8 5,8 4,7 2,0
Taiteellinen työ 1,1 0,0 0,0 0,0
Lainopillinen työ 3,2 2,0 2,4 2,0
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 28,0 18,0 36,5 15,0
Muu työ 7,5 2,6 5,9 2,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 93 625 85 633
Svenska handelshögskolanista valmistuneet ovat heti valmistumisensa jälkeen
työllistyneet useammin oman alansa akateemisiin ammatteihin kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Ero pienenee hieman tultaessa
kyselyhetkeen, mutta merkittävää on ryhmässä C toimivien Hankenilta valmistuneiden
selvästi pienempi osuus kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin.
131
Taulukko 64. Työtehtävien laatuluokat (Hanken)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, Hanken (N=85) 52,9 2,4 30,6 14,1
Ensimmäinen työ, muut (N =546) 42,9 1,8 44,3 11,0
Kyselyhetken työ, Hanken (N=82) 79,3 2,4 15,9 2,4
Kyselyhetken työ, muut (N=537) 73,7 1,3 23,1 1,9
Yhtenä työn laadun mittarina on työsuhteen luonne. Svenska handelshögskolanista
valmistuneista 63 % ilmoitti ensimmäisen työsuhteensa olleen luonteeltaan vakituinen.
Osuus on kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko aineiston vastaava osuus.
Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 78 % vastaajista, mikä on koko aineiston
kolmanneksi korkein osuus.
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.
Svenska handelshögskolanista valmistuneista 67 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin
koulutustasoaan vastaavassa työssä ja 15 % osittain tai selvästi koulutustasoaan
alhaisemmissa tehtävissä. Loput vastaajista (18 %) arvioi työnsä olevan koulutustasoa
vaativampaa. Tämä osuus on toiseksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Yli puolet
koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä toimivista on kuitenkin nykyisessä
tehtävässään siksi, että työ on joko mielenkiintoisempaa tai työehdot ovat paremmat.
Svenska handelshögskolanista valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on
miehillä 4500 euroa ja naisilla 3700 euroa. Koko Svenska handelshögskolanin aineiston
bruttopalkkamediaani on 4175 euroa, joka on reilut 100 euroa korkeampi kuin kaikkien
vastanneiden bruttopalkkamediaani (4060 euroa). Taulukossa 65 Svenska
Handelshögskolanin valmistuneiden palkkatiedot on eritelty pääaineryhmän ja
koulutuspaikkakunnan mukaan.
132
Taulukko 65. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (Hanken, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina)21
Mediaani Keskiarvo Lkm
Svenska handelshögskolan 4175 4507 74
Rahoitus (Helsingistä valmistuneet) 5800 6715 16
Markkinointi (Helsingistä valmistuneet) 4300 4687 15
Laskentatoimi (Helsingistä valmistuneet) 4300 4350 9
Johtaminen ja organisointi (Helsingistä valmistuneet) 3900 4611 9
Rahoitus (Vaasasta valmistuneet) 3200 3428 7
Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta Svenska handelshögskolanista valmistuneet
kokivat muista koulutusyksiköistä valmistuneita useammin työn tarjoavan sopivasti
haasteita. Toisaalta Hankenilta valmistuneet kokivat myös muita useammin työn olevan
henkisesti liian kuormittavaa. Muiden väitteiden kohdalla merkittäviä mielipide‐eroja ei
ole.
21 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän
133
1= täysin eri mieltä… 6 = täysin samaa mieltä
Kuvio 23. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (Hanken)
7.6.2 Palautetta opinnoista
Svenska handelshögskolanista valmistuneista vastaajista 24 % ilmoitti olevansa erittäin
tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on kolmanneksi korkein
koko aineistosta. Tutkintoonsa tyytymättömiä vastaajia oli seitsemän prosenttia, joka on
koko aineistosta laskettua vastaavaa osuutta pienempi. Loput vastaajista ovat työuransa
kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. Helsingistä valmistuneet
näyttäisivät olevan kokonaisuutena hieman tyytyväisempiä tutkintoonsa kuin Vaasasta
valmistuneet, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja. Hankenilta valmistuneiden
vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat analyyttinen ja systemaattinen
134
ajattelu, organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot.
Näiden taitojen keskiarvo on vähintään 5,2. Merkitykseltään vähäisimpänä vastaajat
pitivät muiden kielten kuin suomen, ruotsin tai englannin osaamista työssä.
Yliopisto‐opiskelu kehitti Hankenilta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten
analyyttisiä, systemaattisen ajattelun taitoja sekä viestintää ruotsin ja englannin kielillä.
Myös ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot sekä tiedonhankintataidot kehittyivät
hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös neuvottelutaitojen
katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti.
Kuviossa 24 on verrattu Hankenilta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon ja taidon
kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin
arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Hankenilla näyttää kehittävän tutkinnon
suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan hyvin. Kokonaisarvio on viidenneksi
korkein yliopistojen välisessä vertailussa.
135
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 24. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (Hanken)
Svenska Handelshögskolanista valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia
tietoja ja taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä keskimäärin: viestintä ruotsin,
englannin ja muilla kielillä, taloussuunnittelu ja budjetointi, esiintymistaidot,
projektinhallintataidot, analyyttinen, systemaattinen ajattelu ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset
taidot. Kehittämiskohteita näyttäisivät olevan ainakin: esimiestaidot, neuvottelutaidot,
tieto‐ ja viestintätekniikka, tiedonhankintataidot ja oman alan teoreettinen osaaminen.
136
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,
jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa
tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
Kuvio 25. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (Hanken)
Kuviossa 25 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, projektinhallintataidot sekä
neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –
keskiarvojen erotusta, eli kuilua, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa
137
työelämätarpeeseen, ovat organisointitaidot sekä neuvottelutaidot. Myös seuraavien
tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja: esimiestaidot,
projektinhallintataidot sekä tieto‐ ja viestintätekniikka.
138
7.7 Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistosta valmistuneita aineistossa on 52. Tutkinnon suorittaneista siis 42 %
vastasi kyselyyn. Osuus on käytännössä sama kuin koko aineiston keskiarvo (41,7 %).
Naisten osuus vastaajista on 62 %, mikä on hieman korkeampi kuin naisten osuus
tutkinnon suorittaneista (57 %) (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli
27,2 vuotta.
Taulukko 66. Tampereen yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 8 6 25,8
Kansantaloustiede 10 3 28
Laskentatoimi 14 5 27,8
Markkinointi 11 10 24,7
Yritysjuridiikka / oikeustiede 4 4 25
Muut pääaineet 5 4 33,8
Koko aineisto 52 32 27,2
139
7.7.1 Sijoittuminen työelämään
Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien valmistumishetken työmarkkinatilanne
on hyvä. Työttömyysprosentti on koko kyselyn alhaisin niin valmistumishetkellä kuin
kyselyhetkelläkin. Tampereen yliopistosta valmistuneilla ei näyttäisi siis olevan erityisiä
vaikeuksia löytää töitä.
Taulukko 67. Työmarkkinatilanne (TaY)
Valmistumishetki,
TaY
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
TaY
Kyselyhetki,
muut
Työssä 82,7 72,7 90,4 85,9
Työttömänä 5,8 15,3 1,9 1,8
Työvoiman ulkopuolella 9,6 10,3 7,7 11,6
Muu tilanne 1,9 1,7 0,0 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 52 664 52 662
Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Tampereen yliopistosta valmistuneet
vastaajat ovat olleet työssä 4 vuotta 11 kuukautta, josta koulutustasoaan vastaavassa
työssä 4 v 7 kuukautta. Kokonaistyössäoloaika on aineiston korkeimpia. Koulutustasoa
vastaavan työssäoloajan keskiarvo on myös eräs aineiston korkeimpia.
140
Taulukko 68. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TaY)
Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***
TaY (N= 52) 4 v 7 kk 2,8 21,6
Muut (N= 630) 4 v 5 kk 3,0 25,2
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Työantajia vastaajilla on ollut työuran alkupuolella keskimäärin 2,1 ja työsuhteita 2,8. Sekä
työantajien että erillisten työsuhteiden lukumäärät ovat lähellä koko aineiston keskiarvoja.
Sen sijaan työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden osuus on yksi
aineiston pienimmistä. Kolme neljästä vastaajasta on ollut työttömänä vain kerran ja
työttömyysajan mediaani on kaksi kuukautta.
Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri työnantajasektoreille
ei ole merkittäviä eroja verrattuna muista koulutusyksiköistä valmistuneiden
sijoittumiseen kokonaisuutena. Tampereen yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet
hieman muita vastaajia useammin valmistumisen jälkeen kokonaisuutena yksityiselle
sektorille, eikä tilanne muutu kyselyhetkeen tultaessa.
141
Taulukko 69. Päätyönantaja (TaY)
% Ensimmäinen
työ, TaY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, TaY
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 80,4 74,9 84,0 75,2
Kunta, kuntayhtymä 5,9 5,5 2,0 6,3
Valtio, valtion liikelaitos 3,9 6,0 4,0 5,0
Yliopisto, korkeakoulu 3,9 7,7 2,0 6,2
Oma yritys, vastaanotto, tms 0,0 2,4 0,0 3,1
Järjestö, seurakunta, tms 5,9 3,3 6,0 4,0
Muu työnantaja 0,0 0,2 2,0 0,2
Yhteensä 100 100 100 100
N 51 658 50 637
Taulukossa 70 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Tampereen
yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta sekä ensimmäisen että
kyselyhetken työn osalta on Uusimaa. Työuran edetessä Pirkanmaalle työllistyneiden
osuus on pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä verrattaessa osuutta ensimmäiseen
valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan.
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta Pirkanmaalla työskentelevistä joka
neljäs toimi julkisella sektorilla ja Uudellamaalla työskentelevistä julkiselle sektorille oli
työllistynyt joka viides. Kyselyhetkellä julkisen sektorin palveluksessa toimi Pirkanmaan
ja Uudenmaan alueella joka seitsemäs vastaaja. Aineisto mahdollistaa myös pendelöinnin
tarkastelun. Ristiintaulukoitaessa kyselyhetken asuinpaikka ja työpaikan sijainti nähdään,
että 15 % Pirkanmaalla työskentelevistä vastaajista asuu eri maakunnan alueella
(Uudellamaalla), kuin missä heidän työpaikkansa sijaitsee.
142
Taulukko 70. Työpaikan sijainti maakunnittain (TaY)
% Ensimmäinen
työ, TaY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, TaY
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 0,0 2,9 0,0 2,2
Etelä‐Pohjanmaa 1,9 2,3 2,0 1,4
Etelä‐Savo 1,9 0,6 0,0 0,6
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8
Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,5 0,0 1,1
Keski‐Suomi 0,0 3,9 0,0 3,0
Kymenlaakso 0,0 1,2 0,0 0,8
Lappi 1,9 0,3 2,0 0,8
Pirkanmaa 41,3 2,7 34,0 3,6
Pohjanmaa 0,0 8,6 0,0 7,5
Pohjois‐Karjala 0,0 1,5 0,0 0,9
Pohjois‐Pohjanmaa 0,0 5,8 0,0 4,9
Pohjois‐Savo 1,9 2,3 0,0 1,6
Päijät‐Häme 0,0 1,4 4,0 1,6
Satakunta 0,0 1,2 4,0 1,3
Uusimaa 47,2 50,7 48,0 55,3
Varsinais‐Suomi 0,0 8,5 0,0 5,5
Ulkomaat 3,9 4,5 6,0 6,8
N 51 660 50 632
143
Tampereen yliopistosta valmistuneista yli kolmasosa (39 %) on aloittanut työuransa
rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä. Osuus on kasvanut edellisestä tutkimuksesta ja
on ylivoimaisesti suurin yliopistojen välisessä vertailussa. Johto‐ ja esimiestehtäviin
puolestaan ei ole päätynyt yksikään Tampereen yliopistosta valmistunut vastaaja
ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan. Viisi vuotta valmistumisen
jälkeen Tampereen yliopistosta valmistuneet ovat muita vastaajia useammin
markkinoinnin ja myynnin tehtävissä, suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävissä ja
rahoituksen tai taloushallinnon tehtävissä.
144
Taulukko 71. Työtehtävien luonne (TaY)
% Ensimmäinen työ,
TaY
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
TaY
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 3,9 9,3 2,0 7,3
Opetus tai kasvatus 0,0 4,2 0,0 3,2
Johto‐ ja esimiestehtävät 0,0 9,6 14,3 28,2
Konsultointi tai koulutus 7,8 12,3 6,1 12,5
Asiakas‐, potilastyö 7,8 11,2 0,0 4,2
Markkinointi ja myynti 15,7 11,8 16,3 9,6
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
13,7 10,8 22,4 10,5
Viestintä‐ tai mediatyö 0,0 2,1 0,0 2,0
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 3,9 6,2 4,1 1,9
Lainopillinen työ 2,0 2,0 0,0 2,1
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
39,2 17,6 32,7 15,5
Muu työ 5,9 2,9 2,0 3,0
Yhteensä 100 100 100 100
N 51 658 49 638
Tehdyn laatuluokituksen perusteella Tampereen yliopistosta valmistuneet ovat päässeet
omana alansa akateemisiin ammatteihin niin heti valmistumisen jälkeen, kuin
kyselyhetkelläkin hieman useammin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet
keskimäärin. Koulutusta vastaamattomissa töissä toimivien osuus on myös muista
145
koulutusyksiköistä valmistuneita alhaisempi, joka kertoo osaltaan Tampereen yliopistosta
valmistuneiden hyvästä laadullisesta työllistymisestä.
Taulukko 72. Työtehtävien laatuluokat (TaY)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, TaY (N = 49) 49,0 0,0 42,9 8,1
Ensimmäinen työ, muut (N = 582) 43,8 2,1 42,4 11,7
Kyselyhetken työ, TaY (N = 42) 88,1 2,4 9,5 0,0
Kyselyhetken työ, muut (N = 577) 73,5 1,4 23,0 2,1
Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Tampereen yliopistosta
valmistuneista 55 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen.
Osuus on kutakuinkin sama kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo. Kyselyhetkellä
vakituisessa työsuhteessa oli 85 % vastaajista. Tämä osuus on toiseksi korkein, kun
kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu.
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin lisäksi arviota työn vaativuustasosta.
Tampereen yliopistosta valmistuneista 76 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin
koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä ja 12 % osittain koulutustasoaan alhaisemmissa
tehtävissä. Loput kuusi vastaajaa (12 %) arvioivat työn olevan koulutustasoa vaativampaa.
Hyvin koulutustasoaan vastaavassa työssä olevien osuus on koko aineiston korkeimpia.
Koulutustasoaan alhaisemmassa työssä olevien osuus on hieman alhaisempi kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. Kolme kahdeksasta (38 %)
koulutustasoaan alhaisemmassa tehtävässä toimivista vastaajista ilmoitti muun
koulutuksen ohjanneen heidät nykyisiin tehtäviinsä.
Tampereen yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4070 euroa,
joka on kymmenen euroa korkeampi kuin koko aineistosta laskettu bruttokuukausipalkan
146
mediaani. Tampereen yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien palkkamediaani on 4176
euroa, kun se jää naisvastaajilla 3760 euroon. Taulukossa 73 on eritelty Tampereen
yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineryhmittäin.
Taulukko 73. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TaY, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 22
Mediaani Keskiarvo Lkm
Vuonna 2005 Tampereen yliopistosta
valmistuneet
4070 4134 45
Laskentatoimi 4940 5464 14
Markkinointi 4000 3886 7
Kansantaloustiede 3900 4000 9
Johtaminen ja organisointi 3000 3243 7
Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei löytynyt merkittäviä mielipide‐eroja
Tampereen yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Tampereen
yliopistosta valmistuneet kokivat hieman muita vastaajia useammin työnsä olevan
mielenkiintoista, mutta myös muita vastaajia useammin, että työtä on liikaa.
22 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joiden tapausten lukumäärä on alle seitsemän
147
Kuvio 26. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TaY)
7.7.2 Palautetta opinnoista
Vajaa viidesosa (18 %) Tampereen yliopistosta valmistuneista ilmoitti olevansa erittäin
tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on lähellä koko
aineistosta laskettua keskiarvoa. Huomioitaessa tutkintoonsa tyytyväiset vastaajat,
Tampereen yliopistosta valmistuneiden osuus, 41 %, on koko aineiston matalin.
Tutkintoonsa tyytymättömien osuus oli peräti 16 %. Osuus on korkein kun kaikista
koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Loput vastaajista (25 %) olivat
tutkintoonsa melko tyytyväisiä.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Tampereen yliopistosta
valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat
ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyö‐, ym. sosiaaliset taidot sekä organisointi‐ ja
148
koordinointitaidot. Näiden taitojen keskiarvo on vähintään 5,3. Merkitykseltään selvästi
vähäisin on viestintä ruotsin kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,0.
Yliopisto‐opiskelu kehitti Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä
parhaiten analyyttisiä, systemaattisen ajattelun taitoja, tiedonhankintataitoja sekä oman
alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot sekä
opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaidot. Myös projektinhallintataitojen ja neuvottelutaitojen
katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti.
Kuviossa 27 on verrattu Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien arvioita siitä,
miten opiskelu kehitti kutakin tietoa ja taitoa, muista yliopistoista valmistuneiden
vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Tampereen yliopistossa näyttää
kehittävän tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan vain
kohtalaisesti. Kokonaisarvio on koko aineiston kolmanneksi matalin.
Tampereen yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen
tiedonhankintataitoja, oman alan teoreettista osaamista, yritystoiminnan perusteiden
tuntemusta, viestintää suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä ja lainsäädännön tuntemusta
paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.
Kehittämiskohteita näyttäisivät olevan esimiestaidot, opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot,
esiintymistaidot ja tieto‐ ja viestintätekniikka.
149
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 27. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TaY)
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,
jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa
tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
150
Kuviosta 28 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, esiintymistaidot, neuvottelutaidot
sekä projektinhallintataidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –
keskiarvojen erotusta, eli kuilua, selvästi keskeisin kehittämiskohde suhteessa
työelämätarpeeseen ovat neuvottelutaidot. Myös seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla
kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja: esimiestaidot, opetus‐, koulutus‐ tai
ohjaustaidot, projektinhallintataidot, ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot, tieto‐ ja
viestintätekniikka sekä ongelmanratkaisutaidot.
Kuvio 28. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TaY)
151
7.8 Turun kauppakorkeakoulu
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneita aineistossa on 86. Tutkinnon suorittaneista 38
% vastasi kyselyyn. Naisten osuus vastaajista on 66 %, kun taas naisten osuus tutkinnon
suorittaneista oli 62 % (KOTA). Naisvastaajien osuus on koko aineiston toiseksi korkein.
Tämän perusteella naiset ovat siis hieman yliedustettuina aineistossa. Vastaajien iän
keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta, joka on koko aineiston matalimpia.
Taulukko 74. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 15 8 26,7
Kansainvälinen liiketoiminta 13 9 26,6
Kansantaloustiede 4 2 34
Laskentatoimi 25 19 26,0
Logistiikka 1 0 29
Markkinointi 8 5 26,8
Tietojärjestelmätiede 9 3 29,7
Yrittäjyys 1 1 24,0
Muut pääaineet 4 4 25,3
Koko aineisto 80 51 27,4
152
7.8.1 Sijoittuminen työelämään
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat jo valmistumishetkellä työllistyneet
melko hyvin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki työvoiman ulkopuolella olevat jatkavat
opintoja. Kyselyhetkellä yksikään Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut ei ollut
työttömänä ja kaikki työvoiman ulkopuolella olevat vastaajat olivat perhevapaalla.
Taulukko 75. Työmarkkinatilanne (TSE)
Valmistumishetki,
TSE
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
TSE
Kyselyhetki,
muut
Työssä 77,9 72,6 89,5 85,9
Työttömänä 11,6 15,3 0,0 1,9
Työvoiman ulkopuolella 10,5 10,3 10,5 11,5
Muu tilanne 0,0 1,8 0,0 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 86 630 86 628
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa
jälkeen keskimäärin 5 vuotta 2 kuukautta ja tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä 4
vuotta 10 kuukautta. Luvut ovat ylivoimaisesti koko aineiston suurimmat ja kertovat
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden hyvästä alku‐uran työllistymisestä.
Työnantajia Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneilla on työuran alussa ollut
keskimäärin 2,3 ja työsuhteita 3. Nämä keskiarvot ovat hieman korkeammat kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena. Työttömänä olleista vastaajista kukaan
ei ole ollut yhtä kertaa enempää työttömänä ja työttömyysajan mediaani on kaksi
kuukautta.
153
Taulukko 76. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TSE)
Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***
TSE (N= 80) 4 v 10 kk 3,0 20,0
Muut (N= 602) 4 v 4 kk 3,0 25,2
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri
työnantajasektoreille ei ole suuria eroja verrattuna muista koulutusyksiköistä
valmistuneiden sijoittumiseen ensimmäisen työn osalta. Tilanne on samansuuntainen
myös kyselyhetken työn osalta. Keskimäärin Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet
näyttäisivät työllistyvän hieman muista yksiköistä valmistuneita yleisemmin yksityiselle
sektorille.
154
Taulukko 77. Päätyönantaja (TSE)
% Ensimmäinen
työ, TSE
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, TSE
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 80,2 74,8 82,6 75,4
Kunta, kuntayhtymä 3,5 5,6 3,5 6,1
Valtio, valtion liikelaitos 4,7 6,0 8,1 4,9
Yliopisto, korkeakoulu 9,3 7,4 2,3 6,2
Oma yritys, vastaanotto, tms 1,2 2,4 3,5 3,0
Järjestö, seurakunta, tms 1,2 3,6 0,0 4,2
Muu työnantaja 0,0 0,2 0,0 0,2
Yhteensä 100 100 100 100
N 86 623 86 601
Taulukossa 78 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Turun
kauppakorkeakoulusta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta ensimmäisen
valmistumisen jälkeisen työn osalta on Varsinais‐Suomi. Kyselyhetkellä yleisin työpaikan
sijaintimaakunta on Uusimaa, jossa työskentelee yli puolet vuonna 2005 Turun
kauppakorkeakoulusta valmistuneista kyselyyn vastanneista.
155
Taulukko 78. Työpaikan sijainti maakunnittain (TSE)
% Ensimmäinen
työ, TSE
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, TSE
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 0,0 3,0 0,0 2,3
Etelä‐Pohjanmaa 0,0 2,6 0,0 1,7
Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,7
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8
Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,5 0,0 1,2
Keski‐Suomi 1,2 4,0 0,0 3,2
Kymenlaakso 2,4 1,0 2,4 0,5
Lappi 0,0 0,5 0,0 1,0
Pirkanmaa 7,0 5,3 5,8 5,9
Pohjanmaa 0,0 9,0 0,0 7,9
Pohjois‐Karjala 0,0 1,6 0,0 1,0
Pohjois‐Pohjanmaa 0,0 6,1 0,0 5,2
Pohjois‐Savo 0,0 2,6 0,0 1,7
Päijät‐Häme 0,0 1,4 0,0 2,0
Satakunta 5,8 0,5 7,1 0,7
Uusimaa 40,0 51,8 54,1 54,8
Varsinais‐Suomi 42,4 3,2 28,2 1,8
Ulkomaat 1,2 5,0 2,4 7,3
N 85 626 85 597
156
Työuran edetessä näyttäisi siis tapahtuvan siirtymää pois Varsinais‐Suomesta.
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden ensimmäisen valmistumisen jälkeisen
työsuhteen luonne ei eroa merkittävästi muista koulutusyksiköistä valmistuneiden
keskimääräisestä tilanteesta. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden
valmistumishetken työt painottuvat markkinoinnin ja myynnin tehtäviin sekä rahoituksen
ja taloushallinnon tehtäviin. Kyselyhetkellä tilanne tasaantuu samankaltaiseksi muista
koulutusyksiköistä valmistuneiden kanssa.
157
Taulukko 79. Työtehtävien luonne (TSE)
% Ensimmäinen työ,
TSE
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
TSE
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 4,9 9,2 4,7 7,1
Opetus tai kasvatus 4,9 4,0 1,2 3,0
Johto‐ ja esimiestehtävät 7,3 9,2 24,4 27,1
Konsultointi tai koulutus 9,8 12,2 12,8 12,0
Asiakas‐, potilastyö 11,0 11,0 5,8 4,0
Markkinointi ja myynti 17,1 11,5 9,3 10,0
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
8,5 11,1 9,3 11,0
Viestintä‐ tai mediatyö 1,2 2,0 3,5 2,0
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 8,5 5,9 3,5 2,0
Lainopillinen työ 0,0 2,1 1,2 2,0
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
24,4 18,5 20,9 16,8
Muu työ 2,4 3,1 3,5 3,0
Yhteensä 100 100 100 100
N 86 632 86 632
Tehdyn laatuluokituksen perusteella Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat
ovat työllistyneet laadullisesta näkökulmasta kohtuullisesti. Tultaessa kyselyhetkeen, on
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden oman alan akateemisessa tehtävässä
toimivien osuus jopa hieman korkeampi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla
keskimäärin.
158
Taulukko 80. Työtehtävien laatuluokat (TSE)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, TSE (N = 74) 40,5 2,7 41,9 14,9
Ensimmäinen työ, muut (N = 557) 44,7 1,8 42,5 11,0
Kyselyhetken työ, TSE (N = 75) 76,0 2,7 20,0 1,3
Kyselyhetken työ, muut (N = 544) 74,3 1,3 22,4 2,0
Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Turun kauppakorkeakoulusta
valmistuneista 57 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen.
Osuus on koko aineiston kolmanneksi korkein. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa
oli 78 % vastaajista. Osuus on linjassa muista yliopistoista valmistuneiden kanssa.
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista 71 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin
koulutustasoaan vastaavassa työssä ja 14 % osittain tai selvästi koulutustasoaan
alhaisemmissa tehtävissä. Loput 15 % arvioi työn olevan koulutustasoaan vaativampaa.
Vaativammissa tehtävissä toimivien osuus on yksi korkeimmista yliopistojen välisessä
vertailussa, ja koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä toimivien osuus yhteneväinen
verrattaessa muihin yliopistoihin. Koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä toimivista
vastaajista joka viides ilmoitti, että jatkaa työssä jossa oli jo ennen valmistumista tai
vastaavasti työehdot olivat paremmat nykyisessä työssä.
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4085
euroa, mikä on aavistuksen korkeampi kuin koko aineistosta laskettu keskiarvo (4060
euroa). Miesten bruttopalkkamediaani on Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneilla
miesvastaajilla 5000 euroa ja naisilla vastaava mediaani on 3650 euroa. Ero on suurin
159
yliopistojen välisessä vertailussa. Taulukossa 81 on eritelty Turun kauppakorkeakoulusta
valmistuneiden palkkatiedot pääaineittain.
Taulukko 81. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TSE, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 23
Mediaani Keskiarvo Lkm
Vuonna 2005 Turun kauppakorkeakoulusta
valmistuneet
4085 4241 69
Markkinointi 5000 4922 9
Kansainvälinen liiketoiminta 4500 4455 11
Laskentatoimi 4400 4362 21
Johtaminen ja organisointi 3700 4061 13
Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet
kokivat muista koulutusyksiköistä valmistuneita vastaajia kokonaisuutena useammin
työnsä mahdollistavan urallaan etenemisen. Toisaalta Turun kauppakorkeakoulusta
valmistuneet kokivat hieman muista koulutusyksiköistä valmistuneita useammin, että
työtä on liikaa ja sen olevan henkisesti liian kuormittavaa.
23 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joiden tapausten lukumäärä on alle seitsemän
160
Kuvio 29. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TSE)
7.8.2 Palautetta opinnoista
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 24 % ilmoitti olevansa erittäin
tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on koko aineiston
toiseksi korkein. Tutkintoonsa tyytymättömien osuus oli erittäin pieni – vain 4 vastaajaa
oli melko tyytymättömiä tutkintoonsa, loppujen vastaajien ollessa melko tyytyväisiä, tai
tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Turun kauppakorkeakoulusta
valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat ryhmätyö‐ ja
muut sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä organisointi‐ ja koordinointitaidot.
Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,4. Merkitykseltään selvästi vähäisimmät olivat
viestintä ruotsin ja muilla kielillä. Näiden taitojen keskiarvo oli 2,2.
161
Yliopisto‐opiskelu kehitti Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien
mielestä parhaiten tiedonhankintataitoja sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemusta.
Myös tieto‐ ja viestintätekniikka ja analyyttinen, systemaattinen ajattelu kehittyivät
vastaajien mukaan hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös
opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitojen sekä projektinhallintataitojen katsottiin kehittyneen
melko puutteellisesti.
Kuviossa 30 on verrattu Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvioita kunkin
tiedon ja taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista
valmistuneiden vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus näyttää kehittäneen
vastaajien mielestä heidän osaamistaan varsin hyvin, sillä kokonaisarvio on koko aineiston
kolmanneksi korkein.
162
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 30. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TSE)
Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen
yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, tieto‐ ja viestintätekniikan taitoja, ja
taloussuunnittelua ja budjetointia selvästi paremmin kuin muista koulutusyksiköistä
valmistuneet kokonaisuutena. Selkeänä kehittämiskohteena voidaan nostaa esimiestaidot,
jonka kohdalla Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvio taidon kehittymisestä
on alempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena.
163
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,
jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa
tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään,
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
Kuvio 31. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TSE)
Kuviossa 31 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, neuvottelutaidot sekä
projektinhallintataidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –
keskiarvojen erotusta, eli kuilua, selvästi keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa
164
työelämätarpeeseen ovat edellä mainitut, eli projektinhallintataidot, neuvottelutaidot sekä
organisointi‐ ja koordinointitaidot.
7.9 Vaasan yliopisto
Vaasan yliopistosta valmistuneita on aineistossa 100. Vastausaktiivisuus tutkinnon
suorittaneista laskettuna on 44. Osuus on koko aineiston neljänneksi korkein. Vastaajista
naisia on 55 %, kun heitä tutkinnon suorittaneista on 49 % (KOTA). Vastaajien iän
keskiarvo valmistumishetkellä oli 29,3 vuotta.
Taulukko 82. Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 25 18 31,1
Kansantaloustiede 1 1 26,0
Laskentatoimi 31 15 28,6
Markkinointi 15 9 27,9
Tietojärjestelmätiede 9 2 31,9
Yritysjuridiikka / oikeustiede 10 8 28,0
Muut pääaineet 9 2 28,4
Koko aineisto 100 55 29,3
165
7.9.1 Sijoittuminen työelämään
Vaasan yliopistosta valmistuneista vastaajista 16 % oli työttömänä valmistumishetkellä.
Osuus on koko aineiston neljänneksi korkein. Työssä olevien osuus valmistumishetkellä
oli kuitenkin 75 %, joka on koko aineiston viidenneksi korkein osuus. Viisi vuotta
myöhemmin Vaasan yliopistosta valmistuneiden työmarkkinatilanne näyttää kutakuinkin
samalta kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena. Työssä olevien
osuus on hieman aineiston keskiarvoa pienempi. Työvoiman ulkopuolella olevat vastaajat
olivat kaikki perhevapaalla.
Taulukko 83. Työmarkkinatilanne (VY)
Valmistumishetki,
VY
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
VY
Kyselyhetki,
muut
Työssä 75,0 72,7 79,0 86,2
Työttömänä 16,0 15,2 4,0 1,7
Työvoiman ulkopuolella 8,0 10,4 15,0 11,4
Muu tilanne 1,0 1,7 2,0 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 100 616 100 614
Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa jälkeen
keskimäärin 4 vuotta 10 kuukautta ja tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä 4 vuotta 4
kuukautta. Molemmat ovat lähellä koko aineistosta laskettua keskiarvoa.
166
Työnantajia Vaasan yliopistosta valmistuneilla on työuran alussa ollut keskimäärin kaksi
kappaletta ja työsuhteita 2,9. Molemmat ovat käytännössä samat kuin koko aineistosta
laskettu keskiarvo. Lähes kolme vastaajaa kymmenestä on ollut työttömänä. Työttömänä
olleista vastaajista kaksi kolmesta on ollut työttömänä kuitenkin vain kerran ja
työttömyysajan mediaani on viisi kuukautta.
Taulukko 84. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (VY)
Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***
VY (N= 100) 4 v 10 kk 2,9 29,0
Muut (N=582) 4 v 4 kk 3,0 24,9
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin samankaltaisesti niin
valmistumishetkellä kuin kyselyhetkelläkin, kuin muista yliopistoista valmistuneet
kokonaisuutena. Valmistumishetkellä valtiolla ja korkeakoulusektorilla työskentelee
hieman enemmän Vaasan yliopistosta valmistuneita, kuin muista koulutusyksiköistä
valmistuneita kokonaisuutena. Kyselyhetkeen tultaessa ero tasaantuu.
167
Taulukko 85. Päätyönantaja (VY)
% Ensimmäinen
työ, VY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, VY
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 72,9 75,4 77,4 75,8
Kunta, kuntayhtymä 5,3 5,5 7,5 5,9
Valtio, valtion liikelaitos 8,3 5,8 5,4 5,0
Yliopisto, korkeakoulu 8,3 7,4 4,3 6,1
Oma yritys, vastaanotto, tms 2,1 2,3 3,2 2,9
Järjestö, seurakunta, tms 3,1 3,4 2,2 4,1
Muu työnantaja 0,0 0,2 0,0 0,2
Yhteensä 100 100 100 100
N 96 613 93 594
Taulukossa 86 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Vaasan
yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta sekä ensimmäisen
valmistumisen jälkeisen että kyselyhetken työn osalta on Uusimaa. Yli 40 % vastaajista
ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn sijainneen Uudellamaalla.
Pohjanmaalle oli työllistynyt neljäsosa vastaajista, mutta määrä oli hieman laskenut
vastaajien työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana. Työuran edetessä suurempi osa
vastaajista on siirtynyt Uudellemaalle töihin verrattaessa osuutta ensimmäiseen
valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan.
168
Taulukko 86. Työpaikan sijainti maakunnittain (VY)
% Ensimmäinen
työ, VY
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, VY
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 0,0 0,2 0,0 0,3
Etelä‐Karjala 0,0 3,1 0,0 2,4
Etelä‐Pohjanmaa 12,5 0,7 7,6 0,5
Etelä‐Savo 0,0 0,8 0,0 0,7
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,0 0,7 1,1 0,7
Keski‐Pohjanmaa 1,0 0,3 3,3 0,7
Keski‐Suomi 0,0 4,2 0,0 3,2
Kymenlaakso 1,0 1,1 1,1 0,7
Lappi 1,0 0,3 1,1 0,8
Pirkanmaa 4,1 5,7 5,3 5,9
Pohjanmaa 24,8 5,4 20,6 4,8
Pohjois‐Karjala 0,0 1,6 0,0 1,0
Pohjois‐Pohjanmaa 7,2 5,0 6,6 4,2
Pohjois‐Savo 0,0 2,6 0,0 1,7
Päijät‐Häme 1,0 1,3 0,0 2,0
Satakunta 1,0 1,1 1,1 1,5
Uusimaa 43,4 51,6 45,6 56,2
Varsinais‐Suomi 1,0 9,1 0,0 5,9
Ulkomaat 2,1 4,9 6,6 6,8
N 97 614 92 590
169
Ensimmäisen työtehtävän osalta Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet
useammin suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtäviin ja rahoituksen ja taloushallinnon
tehtäviin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena. Kyselyhetkellä
tilanne on samankaltainen, ja huomattavaa on, että Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat
edelleen vähemmän johto‐ ja esimiestehtävissä kuin muista koulutusyksiköistä
valmistuneet kokonaisuutena.
Taulukko 87. Työtehtävien luonne (VY)
% Ensimmäinen työ,
VY
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
VY
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 7,4 9,1 2,2 7,2
Opetus tai kasvatus 2,1 4,1 1,1 3,1
Johto‐ ja esimiestehtävät 7,4 9,1 16,9 28,0
Konsultointi tai koulutus 5,3 12,5 14,6 11,9
Asiakas‐, potilastyö 10,6 11,2 2,2 4,1
Markkinointi ja myynti 11,7 12,0 13,5 9,8
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
16,0 10,5 16,9 10,7
Viestintä‐ tai mediatyö 2,1 2,0 1,1 2,0
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 6,4 6,0 0,0 2,1
Lainopillinen työ 1,1 2,1 2,2 1,8
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
24,5 18,5 23,6 16,4
Muu työ 5,3 2,9 5,6 2,9
Yhteensä 100 100 100 100
N 94 624 89 629
170
Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Vaasan yliopistosta
valmistuneista 57 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen.
Osuus on käytännössä sama kuin koko aineistosta laskettu keskimääräinen osuus.
Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 90 % työssä olevista vastaajista. Tämä osuus
oli korkein yliopistojen välisessä vertailussa.
Tehdyn laatuluokituksen perusteella Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet
laadullisesta näkökulmasta kohtuullisesti. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn
osalta oman alan akateemisiin tehtäviin päässeiden osuus on koulutusyksiköiden välisessä
vertailussa alhaisimpia, ja taas ryhmässä C toimivien osuus korkein vastaavassa
vertailussa. Erot tasaantuvat hieman tultaessa kyselyhetkeen, mutta edelleen ryhmässä C
toimivien korkea osuus erottuu Vaasan yliopistosta valmistuneiden työllistymisessä.
Taulukko 88. Työtehtävien laatuluokat (VY)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, VY (N = 89) 31,5 1,1 55,1 12,3
Ensimmäinen työ, muut (N = 542) 46,3 2,0 40,4 11,3
Kyselyhetken työ, VY (N = 82) 63,4 1,2 34,2 1,2
Kyselyhetken työ, muut (N = 537) 76,2 1,5 20,3 2,0
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta.
Vaasan yliopistosta valmistuneista 73 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan
vastaavissa tehtävissä ja 14 % osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmissa
tehtävissä. Loput 13 % vastaajista arvioi työnsä olevan koulutustasoa vaativampaa. Hyvin
koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä olevien osuus on samankaltainen kuin koko
171
aineistosta laskettu keskiarvo. Joka kolmas koulutustasoaan alhaisemmassa tehtävässä
toimivista oli nykyisessä työssään koska koki työnsä mielenkiintoisempana.
Vaasan yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4000 euroa. Se on
60 euroa alhaisempi kuin kaikkien tutkimukseen vastanneiden mediaani. Miesten
palkkamediaani on 4450 euroa ja naisten vastaava 3500 euroa kuukaudessa. Taulukossa 89
on eritelty Vaasan yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineen mukaan.
Taulukko 89. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien VY (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 24
Mediaani Keskiarvo Lkm
Vuonna 2005 valmistuneet 4000 4170 75
Markkinointi 4210 4692 13
Muut pääaineet 4100 4166 9
Laskentatoimi 3900 4296 23
Johtaminen ja organisointi 3812 3700 16
Yritysjuridiikka / oikeustiede 3400 3571 7
Työn sisältöön liittyvien väitteiden osalta ei ole merkittäviä mielipide‐eroja Vaasan
yliopistosta valmistuneiden ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä. Vaasan
yliopistosta valmistuneet kokivat hieman useammin työnsä mahdollistavan uralla
etenemisen, ja taas toisaalta työn olevan henkisesti liian kuormittavaa, kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.
24 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän
172
Kuvio 32. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (VY)
7.9.2 Palautetta opinnoista
Vaasan yliopistosta valmistuneiden mielipiteet opinnoista näyttävät jakautuvat hieman
muita yliopistoja useammin. Yli neljäsosa (26 %) Vaasan yliopistosta valmistuneista
vastaajista ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa
kannalta. Osuus on korkeampi kuin koko aineistosta laskettu vastaava osuus.
Tutkintoonsa tyytymättömiä vastaajia oli 13 %, joka sekin on aineiston korkeimpia
osuuksia. Loput vastaajista (61 %) oli työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai
melko tyytyväisiä.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Vaasan yliopistosta valmistuneiden
vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot,
ryhmätyö‐, ym. sosiaaliset taidot sekä analyyttinen, systemaattinen ajattelu. Näiden
173
taitojen keskiarvo oli vähintään 5,2. Merkitykseltään selvästi vähäisin on viestintä muilla
kielillä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 1,8.
Yliopisto‐opiskelu kehitti Vaasan yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä
parhaiten tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista. Myös analyyttisten,
systemaattisen ajattelun taitojen ja yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen katsottiin
kehittyneen hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös
opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitojen katsottiin kehittyneen puutteellisesti.
Kuviossa 33 on verrattu Vaasan yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon ja
taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden
vastaaviin arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Vaasan yliopistossa näyttää kehittävän
tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan vain kohtalaisesti.
Kokonaisarvio on toiseksi matalin, kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on
huomioitu.
174
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 33. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (VY)
Vaasan yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen viestintää suomeksi,
yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, taloussuunnittelua ja budjetointia sekä
lainsäädännön tuntemusta paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet
keskimäärin. Kehittämiskohteita suhteessa muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin
näyttäisi sen sijaan olevan enemmän. Suurimmat erot löytyvät ongelmanratkaisutaidoista,
viestinnästä englannin kielellä ja muilla kielillä sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun
taidoista.
175
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,
jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa
tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
Kuvio 34. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (VY)
Kuviosta 34 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, projektinhallintataidot,
neuvottelutaidot ja esiintymistaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu
176
kehitti” –keskiarvojen erotusta, eli kuilua, selvästi keskeisimmät kehittämiskohteet
suhteessa työelämätarpeeseen ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐ ja koordinointitaidot.
Myös seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja:
opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot, esimiestaidot, projektinhallintataidot, esiintymistaidot,
tieto‐ ja viestintätekniikka ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot.
177
7.10 Åbo Akademi
Åbo Akademista valmistuneita aineistossa on 41. Tutkinnon suorittaneista 53 % vastasi
kyselyyn. Osuus on koko aineiston kolmanneksi korkein. Naisten osuus vastaajista on 54
%, kun se tutkinnon suorittaneista on 52 % (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo
valmistumishetkellä oli 27,1 vuotta, joka on koko aineiston toiseksi matalin keskiarvo.
Taulukko 90. Åbo Akademista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo
valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 7 4 26,3
Kansainvälinen liiketoiminta 11 6 27,1
Kansantaloustiede 3 2 26,7
Laskentatoimi 9 5 27,1
Tietojärjestelmätiede 9 4 27,7
Yritysjuridiikka / oikeustiede 1 1 26,0
Muut pääaineet 1 0 31,0
Koko aineisto 41 22 27,1
178
7.10.1 Sijoittuminen työelämään
Åbo Akademista valmistuneista lähes joka kuudes (15 %) ilmoitti valmistumishetken
työmarkkinatilanteekseen päätoiminen opiskelija. Osuus on koko aineiston korkein. Yksi
vastaaja oli perhevapaalla. Työttömien osuus valmistumishetkellä ei käytännössä eroa
muista koulutusyksiköistä valmistuneiden keskimääräisestä osuudesta. Kyselyhetkellä
kaksi vastaajaa oli työttömänä, joka on koko aineisto huomioiden suhteellisen korkea
osuus. Työvoiman ulkopuolella olevista kaksi vastaajaa ilmoitti olevansa päätoimisia
opiskelijoita.
Taulukko 91. Työmarkkinatilanne (ÅA)
Valmistumishetki,
ÅA
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
ÅA
Kyselyhetki,
muut
Työssä 62,5 73,0 78,9 86,7
Työttömänä 15,0 15,1 5,3 1,7
Työvoiman ulkopuolella 17,5 10,2 15,8 11,4
Muu tilanne 5,0 1,7 0,0 1,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 40 676 38 676
Åbo Akademista valmistuneet vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa jälkeen
keskimäärin 4 vuotta 6 kuukautta, mutta tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä vain 3
vuotta 6 kuukautta. Molemmat työssäoloajat ovat selvästi koko aineiston lyhimmät
yliopistojen välisessä vertailussa. Koulutustasoa vastaamaton työssäoloaika suhteessa
koulutusta vastaavaan työssäoloaikaan on koko aineiston pisin.
179
Työnantajia Åbo Akademista valmistuneilla on ollut keskimäärin 2,4 ja työsuhteita
keskimäärin 3,6. Työttömänä vastaajista on ollut 36 %. Osuus on yliopistojen välisessä
vertailussa toiseksi korkein. Työttömänä olleista vastaajista kolme neljästä on kuitenkin
ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on kuusi kuukautta.
Taulukko 92. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ÅA)
Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***
ÅA (N=41) 3 v 6 kk 3,6 36,0
Muut (N=641) 4 v 6 kk 2,9 24,8
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Åbo Akademista valmistuneet ovat työllistyneet valmistumisensa jälkeen merkittävästi
useammin julkiselle sektorille kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin.
Kyselyhetkeen mennessä erot Åbo Akademista ja muista koulutusyksiköistä
valmistuneiden sijoittumisessa eri työnantajasektoreille eivät ole vielä tasoittuneet, sillä
vain kaksi viidestä Åbo Akademista valmistuneesta kyselyyn vastanneesta on sijoittunut
yksityiseen yritykseen, ja valtaosa vastaajista työskentelee edelleen julkisella tai
kolmannella sektorilla.
180
Taulukko 93. Päätyönantaja (ÅA)
% Ensimmäinen
työ, ÅA
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, ÅA
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 35,9 78,1 40,0 78,8
Kunta, kuntayhtymä 25,6 4,1 22,8 4,7
Valtio, valtion liikelaitos 10,3 5,6 2,9 5,3
Yliopisto, korkeakoulu 7,7 7,5 11,4 5,3
Oma yritys, vastaanotto, tms 7,7 2,1 2,9 3,0
Järjestö, seurakunta, tms 10,3 2,4 17,1 2,8
Muu työnantaja 2,5 0,2 2,9 0,1
Yhteensä 100 100 100 100
N 39 670 35 652
Taulukossa 94 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Ensimmäisen
valmistumisen jälkeisen työn yleisin sijaintimaakunta on Varsinais‐Suomi. Työuran
edetessä suurempi osa vastaajista on siirtynyt Uudellemaalle töihin verrattaessa osuutta
ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan ja Uusimaa onkin kyselyhetken työn
yleisin sijaintimaakunta.
181
Taulukko 94. Työpaikan sijainti maakunnittain (ÅA)
% Ensimmäinen
työ, ÅA
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, ÅA
Kyselyhetken
työ, muut
Ahvenanmaa 2,6 0,0 5,7 0,0
Etelä‐Karjala 0,0 2,8 0,0 2,2
Etelä‐Pohjanmaa 0,0 2,4 0,0 1,5
Etelä‐Savo 0,0 0,7 0,0 0,6
Kainuu 0,0 0,3 0,0 0,0
Kanta‐Häme 0,0 0,6 0,0 0,8
Keski‐Pohjanmaa 0,0 0,4 5,7 0,8
Keski‐Suomi 0,0 3,9 0,0 2,9
Kymenlaakso 2,6 1,0 0,0 0,8
Lappi 0,0 0,4 0,0 0,9
Pirkanmaa 0,0 5,8 2,9 6,0
Pohjanmaa 25,6 7,1 22,9 6,0
Pohjois‐Karjala 0,0 1,5 0,0 0,9
Pohjois‐Pohjanmaa 2,6 5,5 2,9 4,6
Pohjois‐Savo 0,0 2,4 0,0 1,5
Päijät‐Häme 0,0 1,3 0,0 1,9
Satakunta 0,0 1,2 0,0 1,5
Uusimaa 23,1 52,2 31,3 56,0
Varsinais‐Suomi 35,9 6,2 22,9 4,2
Ulkomaat 7,6 4,3 5,7 6,9
N 39 672 35 647
182
Ensimmäisen työtehtävän osalta on joitakin eroja nähtävissä verrattaessa Åbo Akademista
valmistuneita muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin. Huomattavan suuri osuus Åbo
Akademista valmistuneista oli löytänyt ensimmäisen työnsä joko opetuksen tai
kasvatuksen saralta, tai asiakas‐ tai potilastyöstä. Vastaavasti huomattavan pieni osuus
Åbo Akademista valmistuneista on työllistynyt rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin.
Myös johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus on pieni Åbo Akademista
valmistuneiden keskuudessa.
183
Taulukko 95. Työtehtävien luonne (ÅA)
% Ensimmäinen työ,
ÅA
Ensimmäinen työ,
muut
Kyselyhetken työ,
ÅA
Kyselyhetken työ,
muut
Tutkimus 5,1 9,0 8,3 6,9
Opetus tai kasvatus 20,5 3,6 19,4 2,1
Johto‐ ja esimiestehtävät 5,1 9,2 11,1 27,3
Konsultointi tai koulutus 2,6 12,3 5,6 12,0
Asiakas‐, potilastyö 23,0 10,5 13,9 3,7
Markkinointi ja myynti 5,1 12,2 8,3 12,2
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
15,4 10,7 13,9 9,8
Viestintä‐ tai mediatyö 0,0 2,1 2,8 1,9
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 10,3 5,7 0,0 2,0
Kirkollinen työ 5,1 0,1 5,6 0,1
Lainopillinen työ 2,6 2,0 2,8 2,0
Rahoituksen ja
taloushallinnon teht.
2,6 19,6 8,3 17,0
Muu työ 2,6 3,0 0,0 3,0
Yhteensä 100 100 100 100
N 39 679 36 682
Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Åbo Akademista valmistuneista
51 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen. Osuus on toiseksi
matalin koko aineistosta. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 61 % vastaajista.
Osuus on pienin, kun huomioidaan kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet.
184
Tehdyn laatuluokituksen perusteella Åbo Akademista valmistuneet vastaajat ovat
valmistumisensa jälkeen työllistyneet huomattavan usein oman alan akateemiseen työhön,
verrattuna muiden koulutusyksiköiden vastaaviin keskiarvoihin. Erot tasaantuvat
tultaessa kyselyhetken tilanteeseen, ja yllättävää onkin se, että kyselyhetken tilanteessa
suhteellisesti suurempi osuus Åbo Akademista valmistuneista on koulutusta
vastaamattomassa työssä (ryhmä D), kuin oli valmistumishetkellä.
Taulukko 96. Työtehtävien laatuluokat (ÅA)
% Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D
Ensimmäinen työ, ÅA (N = 31) 61,3 0,0 32,3 6,4
Ensimmäinen työ, muut (N = 600) 43,3 2,0 43,0 11,7
Kyselyhetken työ, ÅA (N = 32) 75,0 0,0 15,6 9,4
Kyselyhetken työ, muut (N = 587) 74,4 1,5 22,5 1,5
Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta. Åbo
Akademista valmistuneista 56 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan
vastaavassa tehtävässä. Osuus on matalin koko aineistossa. Osittain koulutustasoa
alhaisemmassa tehtävässä ilmoitti työskentelevänsä 22 % vastaajista ja loput 22 % kokivat
työskentelevänsä koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä. Koulutustasoaan
vaativammissa tehtävissä toimivien osuus on taas koko aineiston suurin. Åbo Akademista
valmistuneet näyttäisivät tämän perusteella jakautuneen voimakkaammin koulutustasoa
vaativampiin ja alempiin tehtäviin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet.
Kuitenkin 30 % vastaajista ilmoitti muun koulutuksen ohjanneen heidät koulutustasoaan
alhaisempiin tehtäviin ja neljäsosa vastaajista oli nykyisessä, koulutustasoaan
alhaisemmassa tehtävässään siksi, että koki työnsä olevan muuten mielenkiintoisempaa.
185
Åbo Akademista valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3100 euroa. Luku on
lähes tuhat euroa pienempi kuin koko aineistosta laskettu vastaava mediaani ja se on
laskenut edellisestä tutkimuksesta. Miesten palkkamediaani oli 3175 euroa ja naisten
vastaava 2800 euroa. Pääaineittain katsottuna kansainvälisen liiketoiminnan osalta
bruttokuukausipalkan mediaani oli vuonna 2005 valmistuneilla 3200 euroa ja keskiarvo
3156 euroa. Muiden pääaineiden osalta taulukointia ei tehty vastaajamäärän pienuuden
vuoksi.
Åbo Akademista valmistuneet arvioivat työnsä sisältöä keskimäärin melko samalla
tavalla, kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin. Åbo Akademista valmistuneet
kokivat työnsä olevan hieman mielenkiintoisempaa, työnsä tarjoavan sopivasti haasteita
hieman useammin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.
Vastaavasti Åbo Akademista valmistuneet kokivat, ettei heidän työnsä mahdollista yhtä
hyvin uralla etenemistä, eikä sen jatkuvuus ole yhtä varma, kuin muista yksiköistä
valmistuneet vastaajat kokonaisuutena.
186
Kuvio 35. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ÅA)
7.10.2 Palautetta opinnoista
Åbo Akademista valmistuneista vastaajista noin joka kuudes (18 %) ilmoitti olevansa
erittäin tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on hieman
pienempi kuin koko aineistossa keskimäärin. Tutkintoonsa erittäin tai hieman
tyytymättömiä vastaajia oli 15 %, mikä on puolestaan koko aineiston toiseksi korkein
keskiarvo. Loput vastaajista (67 %) oli työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai
melko tyytyväisiä.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä,
miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Åbo Akademista valmistuneiden
vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot ja
ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot. Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,2.
Merkitykseltään vähäisimmiksi vastaajat arvottivat viestinnän muilla kielillä. Tämän
taidon kohdalla vastausten keskiarvo oli 2,3.
Yliopisto‐opiskelu kehitti Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten
viestintätaitoja ruotsin kielellä ja analyyttistä, systemaattista ajattelua. Myös
tiedonhankintataidot ja oman alan teoreettinen osaaminen kehittyivät vastaajien mielestä
melko hyvin. Puutteellisimmin kehittyivät vastaajien mielestä yritystoiminnan
perusteiden tuntemus, esimiestaidot ja viestintä muilla kielillä.
Kuviossa 36 on verrattu Åbo Akademista valmistuneiden arviota kunkin tiedon ja taidon
kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin
arvioihin. Kokonaisuudessaan opetus Åbo Akademissa näyttää kehittävän tutkinnon
suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan vain kohtalaisesti. Kokonaisarvio on
koko aineiston matalin.
187
1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6=
erinomaisesti
Kuvio 36. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ÅA)
Åbo Akademista valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen viestintätaitoja ruotsin
kielellä selvästi paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.
Kehittämiskohteita sen sijaan suhteessa muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin
kokonaisuutena näyttäisi olevan paljon. Suurimmat erot löytyivät yritystoiminnan
perusteiden tuntemuksen, taloussuunnittelun ja budjetoinnin taitojen sekä esimiestaitojen
kehityksestä, joiden Åbo Akademista valmistuneet vastaajat arvioivat kehittyneen
188
huomattavasti puutteellisemmin verrattaessa muista yksiköistä valmistuneisiin
kokonaisuutena.
”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon,
jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa
tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon
ja taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä
enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään,
joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.
Kuvio 37. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ÅA)
189
Kuviosta 37 nähdään, että työssä tärkeitä taitoja, joita opiskelu kehittää keskimääräistä
heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot, viestintä suomeksi ja
esiintymistaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –
keskiarvojen erotusta, eli kuilua, keskeisimmät kehittämiskohteet suhteessa
työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot,
neuvottelutaidot ja viestintä suomen kielellä.
190
8 Johtopäätökset
Kauppatieteilijöiden sijoittuminen työmarkkinoille on kautta linjan sujunut hyvin
ensimmäisen viiden vuoden sisällä valmistumisesta. Taloussuhdanteiden muutoksen
voidaan olettaa näkyvän ensimmäisenä yksityisen sektorin työllistävyydessä, joka on
KTM‐tutkinnon suorittaneiden keskeinen työnantajasektori. Aineistossa näkyykin
merkkejä siitä, että yleisen taloustilanteen heikkeneminen on asettanut haasteita
valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Kyselyhetkellä, viisi vuotta valmistumisen
jälkeen, kauppatieteilijät ovat kuitenkin työllistyneet hyvin niin määrällisestä, kuin
laadullisestakin näkökulmasta.
Kauppatieteiden maistereiden työuran alku on kokonaisuudessaan suhteellisen vakaan
oloinen. Lähes kolme vastaajaa neljästä oli jo valmistumishetkellä työssä. Kaikkiaan
vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 11 kuukautta,
josta koulutustaan vastaavassa työssä 4 vuotta 5 kuukautta. Joka neljäs vastaaja oli ollut
työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömyys on kuitenkin pääsääntöisesti ollut
kertaluonteista ja tilapäistä. Lähes kolme neljästä työttömyyttä kohdanneesta vastaajasta
oli ollut työttömänä ainoastaan kerran ja työttömyysajan mediaani oli kolme kuukautta.
Työnantajia vastaajilla oli työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin
kaksi ja työsuhteita keskimäärin kolme.
Yleinen suhdannetilanne ei tämän raportin mukaan näytä vaikuttaneen huonontavasti
laadulliseen työllistymiseen vastaajien työuran alussa. Lähes kolme viidestä vastaajasta
(57 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteensa olleen vakituinen. Luku
on parantunut viime vastaavasta tutkimuksesta hieman ja on yleistä akateemista
keskiarvoa korkeampi. Ilahduttavasti myös määräaikaisessa työsuhteessa toimineiden
vastaajien prosentuaalinen osuus pieneni edellisestä vastaavasta raportista.
191
Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kauppatieteilijöiden työllisyystilanne on erinomainen.
Vain vajaa kaksi prosenttia vastaajista oli kyselyhetkellä työttömänä, ja lisäksi työn
luonnetta tarkasteltaessa voidaan todeta että työuran kehitys on ollut vakaata ja
tarkoituksenmukaista. Kyselyhetkellä hieman reilu neljännes vastaajista toimi johto‐ ja
esimiestehtävissä ja koulutusta vastaamattomassa työssä toimivien osuus oli pudonnut
merkittävästi ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön verrattuna. Vakituisessa
työsuhteessa olevien osuus oli noussut 87 prosenttiin, mikä on prosenttiyksikön
korkeampi luku kuin edellisessä vastaavassa kyselyssä. Hyvä laadullinen työllistyminen
näyttää heijastuvan myös vastaajien mielipiteissä, sillä vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä
työnsä sisältöön.
Noin joka kuudes vastaaja ilmoitti, että kokee työnsä olevan vaativuustasoltaan
koulutustasoa osittain tai selvästi alhaisempi. Vain joka kuudes kyseisistä vastaajista
kuitenkin oli nykyisessä työssään, koska ei ollut saanut koulutustasoaan vastaavaa työtä.
Vaativuustasoltaan koulutustaan alhaisemmissa tehtävissä toimivien vastauksissa
painottuivat laadulliset syyt, kuten viihtyvyys nykyisessä työssä ja nykyisten työehtojen
paremmuus vastaajan mielestä. Voidaan siis sanoa, että kaikista kyselyhetkellä työssä
olevista vastaajista ainoastaan kolme prosenttia on vielä viisi vuotta valmistumisensa
jälkeen epätarkoituksenmukaisesti sijoittunut. Vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla
vastaava prosenttiosuus on viisi.
Vastaajista 91 % ilmoitti olevansa tyytyväinen suorittamaansa KTM‐tutkintoon työuransa
kannalta. Tyytymättömien osuus on 2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosina 2002 –
2003 valmistuneilla. Vaikka kauppatieteiden maisterit ovat pääosin tyytyväisiä
koulutukseensa, on opetuksessa silti kehitettävää. Suhteessa työelämätarpeisiin
puutteellisimmin vastaajien mukaan näyttävät kehittyvän neuvottelutaidot,
projektinhallintataidot sekä organisointi‐ ja koordinointitaidot.
Kauppatieteiden maistereiden työelämään sijoittumisen seurantaa on jatkettava
säännöllisesti, jotta mahdolliset taloustaantuman vaikutukset työurien kehittymiseen
192
nähdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin saadaan myös kattava kuva
kauppatieteilijöiden työllistymisestä nykyisten opiskelijoiden hyödynnettäväksi.
Seurannan säännöllisyys takaa myös koulutuksen kehittämistoimien vaikutusten
seuraamisen.
Vertailtaessa KTM‐tutkinnon suorittaneiden urakehitystä yleisiin akateemisiin
keskiarvoihin, voidaan todeta että kauppatieteilijöiden tilanne on yleisesti ottaen hyvä.
Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika on KTM‐tutkinnon suorittaneilla koko aineiston
keskiarvon paikkeilla, ja erillisten työ‐ tai virkasuhteiden lukumäärä koko aineiston
toiseksi pienin. Työttömänä olleiden kauppatieteiden maistereiden prosentuaalinen osuus
valmistuneista työuran alkuvaiheessa on samalla tasolla, kuin koko aineistosta laskettu
keskiarvo ja työllisyystilanne kyselyhetkellä keskiarvoa korkeampi. Kauppatieteilijät
pitävät työtään koko aineiston keskiarvoa useammin yliopistollista koulutustasoa
vastaavana, mutta hieman yllättävästi eivät kuitenkaan ole mielestään aivan tavoitteiden
mukaisella työuralla ainakaan kyselyhetkellä. Kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkka
on koko aineiston neljänneksi korkein jääden ainoastaan lääke‐, hammaslääke‐ ja
eläinlääketiedettä opiskelleiden alapuolelle. 25
25 Lähde Aarresaaren uraseuranta, työllistymistietoa vuonna 2005 valmistuneiden osalta
193
Lähteet
Elias, Peter ed. (1999): Moving on: graduate careers three years after graduation. Institute
for Employment Research, Manchester.
Korhonen, Päivi ja Sainio, Juha (2006): Viisi vuotta työelämässä. Monialayliopistoista
vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. AKAVA / Aarresaari‐
verkosto. Luettavissa: http://www.aarresaari.net/uraseuranta/julkaisut.htm
Manninen, J. & Hobrough, J. (2000): Skill gaps and overflows? A European perspective of
graduate skills and employment in SME´s. Industry and Higher Education February 2000.
Puhakka, Antero & Tuominen, Visa (2011): Kunhan kuluu viisi vuotta – ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino
Oy 2011.
Saarinen, Johanna. (2011): Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden
valmistumishetken palaute vuodelta 2010. SEFEn raportteja 3/2011.
Sainio, Juha (2009): Viisi vuotta työelämässä. Vuosina 2002 ja 2003 kauppatieteiden
maistereiksi valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. SEFEn raportteja 2/2009.
Taustamateriaalina on käytetty opetusministeriön KOTA‐tietokantaa, Aarresaaren
internet‐sivuja ja Aarresaari‐verkoston työllisyyskatsausta (vuonna 2005 valmistuneiden
osalta).
194
Taulukko‐ ja kuvioluettelo
Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain .............................. 7
Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin ...................................................................................... 9
Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä ............................................................ 11
Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja ........................................................................... 14
Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti .............................................................................. 15
Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne ....................................................................................... 17
Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin ........... 20
Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä .. 22
Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus ............................................................. 24
Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta .......................................................................... 26
Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä ..................................................................... 30
Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä ................................................................................ 32
Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä ......................................................................... 34
Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä .................................................................... 35
Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset) ........... 38
Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain
työlliset) ............................................................................................................................................ 41
Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset) ................................ 43
Kuvio 3. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista
koulutusta (vain työlliset) .............................................................................................................. 44
Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset) ......................................................... 46
Taulukko 16. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain
kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä) .................. 48
Taulukko 17. Bruttopalkka työnantajasektorin mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät
mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa
järjestyksessä) .................................................................................................................................. 50
195
Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan
lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)
............................................................................................................................................................ 51
Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen .................... 53
Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia
mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä ............................................................................................ 55
Kuvio 7. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus (= ”kuilu”) ..................... 57
Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ................................ 59
Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE) .................................................................................... 60
Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE) ............................................................. 61
Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE) ............................................................................................... 62
Taulukko 23. Työpaikan sijainti maakunnittain (HSE) ............................................................. 63
Taulukko 24. Työtehtävien luonne (HSE) ................................................................................... 65
Taulukko 25. Työtehtävien laatuluokat (HSE) ........................................................................... 66
Taulukko 26. Bruttokuukausipalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien
(HSE), vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina ............................................................... 67
Kuvio 8. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (HSE) .................................................................. 68
Kuvio 9. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (HSE) .................. 70
Kuvio 10. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (HSE) ....... 72
Taulukko 27. Nyk. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin ...................... 73
Taulukko 28. Työmarkkinatilanne (ISY) ...................................................................................... 74
Taulukko 29. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ISY) .............................................................. 75
Taulukko 30. Päätyönantaja (ISY) ................................................................................................. 76
Taulukko 31. Työpaikan sijainti maakunnittain (ISY) ............................................................... 77
Taulukko 32. Työtehtävien luonne (ISY) ..................................................................................... 78
Taulukko 33. Työtehtävien laatuluokat (ISY) ............................................................................. 79
Kuvio 11. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ISY) .................................................................. 81
Kuvio 12. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ISY) .................. 83
Kuvio 13. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ISY) ......... 84
196
Taulukko 34. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin ................................. 85
Taulukko 35. Työmarkkinatilanne (JY) ........................................................................................ 86
Taulukko 36. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (JY) ................................................................. 87
Taulukko 37. Päätyönantaja (JY) ................................................................................................... 88
Taulukko 38. Työpaikan sijainti maakunnittain (JY) ................................................................. 89
Taulukko 39. Työtehtävien luonne (JY) ....................................................................................... 91
Taulukko 40. Työtehtävien laatuluokat (JY) ............................................................................... 92
Taulukko 41. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (JY, vain
kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina) ................................................................... 93
Kuvio 14. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (JY) .................................................................... 94
Kuvio 15. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (JY) .................... 96
Kuvio 16. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (JY) ........... 97
Taulukko 42. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet vastaajat
pääaineryhmittäin ........................................................................................................................... 98
Taulukko 43. Työmarkkinatilanne (LTY) .................................................................................... 99
Taulukko 44. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (LTY) ........................................................... 100
Taulukko 45. Päätyönantaja (LTY) ............................................................................................. 101
Taulukko 46. Työpaikan sijainti maakunnittain (LTY) ........................................................... 102
Taulukko 47. Työtehtävien luonne (LTY) .................................................................................. 104
Taulukko 48. Työtehtävien laatuluokat (LTY) .......................................................................... 105
Taulukko 49. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (LTY, vain
kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina) ................................................................. 106
Kuvio 17. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (LTY) ............................................................... 107
Kuvio 18. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (LTY) .............. 109
Kuvio 19. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (LTY) ..... 110
Taulukko 50. Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ...................... 111
Taulukko 51. Työmarkkinatilanne (OY) .................................................................................... 112
Taulukko 52. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (OY) ............................................................. 113
Taulukko 53. Päätyönantaja (OY) ............................................................................................... 114
197
Taulukko 54. Työpaikan sijainti maakunnittain (OY) ............................................................. 115
Taulukko 55. Työtehtävien luonne (OY) ................................................................................... 116
Taulukko 56. Työtehtävien laatuluokat (OY) ........................................................................... 117
Taulukko 57. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (OY, vain
kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina) ................................................................. 118
Kuvio 20. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (OY) ................................................................ 119
Kuvio 21. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (OY) ............ 121
Kuvio 22. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (OY) ....... 122
Taulukko 58. Svenska handelshögskolanista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin . 123
Taulukko 59. Työmarkkinatilanne (Hanken) ............................................................................ 124
Taulukko 60. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (Hanken) .................................................... 125
Taulukko 61. Päätyönantaja (Hanken) ....................................................................................... 126
Taulukko 62. Työpaikan sijainti maakunnittain (Hanken) ..................................................... 128
Taulukko 63. Työtehtävien luonne (Hanken) ........................................................................... 130
Taulukko 64. Työtehtävien laatuluokat (Hanken) ................................................................... 131
Taulukko 65. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (Hanken, vain
kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) .................................................................................. 132
Kuvio 23. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (Hanken) ........................................................ 133
Kuvio 24. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (Hanken) .... 135
Kuvio 25. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (Hanken)
.......................................................................................................................................................... 136
Taulukko 66. Tampereen yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin .............. 138
Taulukko 67. Työmarkkinatilanne (TaY) ................................................................................... 139
Taulukko 68. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TaY) ........................................................... 140
Taulukko 69. Päätyönantaja (TaY) .............................................................................................. 141
Taulukko 70. Työpaikan sijainti maakunnittain (TaY) ............................................................ 142
Taulukko 71. Työtehtävien luonne (TaY) .................................................................................. 144
Taulukko 72. Työtehtävien laatuluokat (TaY) .......................................................................... 145
198
Taulukko 73. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TaY, vain
kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) ................................................................................. 146
Kuvio 26. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TaY) ............................................................... 147
Kuvio 27. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TaY) ............... 149
Kuvio 28. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TaY) ...... 150
Taulukko 74. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin .. 151
Taulukko 75. Työmarkkinatilanne (TSE) ................................................................................... 152
Taulukko 76. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TSE) ............................................................ 153
Taulukko 77. Päätyönantaja (TSE) .............................................................................................. 154
Taulukko 78. Työpaikan sijainti maakunnittain (TSE) ............................................................ 155
Taulukko 79. Työtehtävien luonne (TSE) .................................................................................. 157
Taulukko 80. Työtehtävien laatuluokat (TSE) .......................................................................... 158
Taulukko 81. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TSE, vain
kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) ................................................................................. 159
Kuvio 29. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TSE) ............................................................... 160
Kuvio 30. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TSE) ............... 162
Kuvio 31. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TSE) ...... 163
Taulukko 82. Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ..................... 164
Taulukko 83. Työmarkkinatilanne (VY) .................................................................................... 165
Taulukko 84. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (VY) ............................................................. 166
Taulukko 85. Päätyönantaja (VY) ............................................................................................... 167
Taulukko 86. Työpaikan sijainti maakunnittain (VY) ............................................................. 168
Taulukko 87. Työtehtävien luonne (VY) .................................................................................... 169
Taulukko 88. Työtehtävien laatuluokat (VY) ............................................................................ 170
Taulukko 89. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien VY (vain
kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) ................................................................................. 171
Kuvio 32. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (VY) ................................................................. 172
Kuvio 33. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (VY) ................ 174
Kuvio 34. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (VY) ....... 175
199
Taulukko 90. Åbo Akademista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ......................... 177
Taulukko 91. Työmarkkinatilanne (ÅA) .................................................................................... 178
Taulukko 92. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ÅA) ............................................................ 179
Taulukko 93. Päätyönantaja (ÅA) ............................................................................................... 180
Taulukko 94. Työpaikan sijainti maakunnittain (ÅA) ............................................................. 181
Taulukko 95. Työtehtävien luonne (ÅA) ................................................................................... 183
Taulukko 96. Työtehtävien laatuluokat (ÅA) ........................................................................... 184
Kuvio 35. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ÅA) ................................................................ 186
Kuvio 36. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ÅA) ................ 187
Kuvio 37. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ÅA)....... 188
200
Liite 1. Kyselylomake
201
202
203
204
Liite 2 ”Opiskelu kehitti” ja ”merkitys työssä” keskiarvojen
erotus yliopistoittain
Mitä suurempi negatiivinen luku sarakkeessa on, sitä puutteellisemmin vastaajien
mielestä opiskelu kyseistä taitoa kehitti verrattuna sen merkitykseen työssä. Jos luku on
positiivinen, tällöin opiskelu on kehittänyt kyseistä tietoa tai taitoa enemmän kuin mikä
on sen merkitys työssä.
erotus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
HSE (N=132) ‐0,3 ‐0,7 ‐0,7 ‐1,0 ‐0,6 ‐1,8 ‐1,8 ‐1,3 ‐1,5 0,0 0,4
ISY (N=28) 1,0 ‐0,2 ‐0,1 ‐0,8 ‐1,1 ‐1,5 ‐1,5 ‐0,2 ‐0,9 ‐0,2 ‐0,1
JY (N=62) 0,3 ‐0,6 ‐0,3 ‐1,4 ‐1,2 ‐1,6 ‐1,5 ‐1,1 ‐0,9 ‐1,2 ‐0,7
LTY (N=69) 0,0 ‐0,6 ‐0,2 ‐0,9 ‐0,9 ‐1,5 ‐1,4 ‐0,9 ‐1,2 ‐0,3 0,0
OY (N=50) 0,9 ‐0,4 0,3 0,0 0,5 ‐0,4 ‐0,7 1,4 ‐0,5 ‐0,3 ‐1,2
Hanken (N=91) ‐0,5 ‐0,5 ‐0,5 ‐1,0 ‐0,6 ‐1,7 ‐1,5 ‐1,3 ‐1,2 ‐0,5 ‐0,1
TaY (N=51) 0,4 ‐0,6 ‐0,4 ‐1,5 ‐1,2 ‐1,8 ‐1,5 ‐1,4 ‐1,6 ‐0,3 ‐0,6
TSE (N=83) 0,2 ‐0,7 ‐0,4 ‐1,4 ‐1,1 ‐1,8 ‐1,7 ‐1,4 ‐1,7 ‐0,4 0,0
VY (N=98) 0,0 ‐0,8 ‐0,5 ‐1,6 ‐1,1 ‐2,0 ‐1,7 ‐1,2 ‐1,8 ‐0,2 ‐0,2
ÅA (N=39) ‐0,2 ‐0,4 ‐0,8 ‐1,1 ‐1,1 ‐1,6 ‐1,6 ‐1,1 ‐1,1 ‐0,7 ‐0,9
205
erotus 12 13 14 15 16 17 18 19
HSE (N=132) 0,2 ‐0,8 0,4 1,3 0,5 ‐1,1 ‐1,1 1,4
ISY (N=28) 0,4 ‐0,9 ‐0,5 1,3 0,5 ‐0,8 ‐0,8 1,2
JY (N=62) 0,1 ‐0,6 ‐0,9 1,2 ‐0,1 ‐1,2 ‐1,2 1,2
LTY (N=69) 0,0 ‐0,8 ‐0,6 1,3 ‐0,9 ‐1,1 ‐0,8 1,1
OY (N=50) ‐0,2 ‐2,3 ‐1,9 1,5 ‐1,1 ‐1,3 0,3 2,2
Hanken (N=91) ‐0,1 ‐1,1 ‐1,1 0,3 ‐0,4 ‐0,8 ‐0,6 1,9
TaY (N=51) ‐0,4 ‐1,1 ‐0,4 1,8 ‐0,2 ‐1,5 ‐1,1 1,4
TSE (N=83) 0,1 ‐0,4 ‐0,6 1,6 ‐0,1 ‐0,9 ‐1,2 1,8
VY (N=98) ‐0,1 ‐1,1 ‐0,8 1,0 ‐0,8 ‐1,5 ‐1,4 1,2
ÅA (N=39) ‐0,5 ‐0,2 ‐1,5 ‐0,1 ‐0,4 ‐1,4 ‐1,0 0,1
1 Oman alan teoreettinen osaaminen
2 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot
3 Tiedonhankintataidot
4 Ongelmanratkaisutaidot
5 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
6 Neuvottelutaidot
7 Organisointi- ja koordinointitaidot
8 Esimiestaidot
9 Projektinhallintataidot
10 Lainsäädännön tuntemus
11 Taloussuunnittelu ja budjetointi
206
12 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
13 Tieto- ja viestintätekniikan taidot
14 Viestintä suomen kielellä
15 Viestintä ruotsin kielellä
16 Viestintä englannin kielellä
17 Esiintymistaidot
18
19
Opetus-, koulutus- tai ohjaustaidot
Viestintä muilla kielillä