kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi ja jatkonäkymä
TRANSCRIPT
Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi ja jatkonäkymä
2.11.2017
FT Joonas Hokkanen Ramboll Finland Oy,
Prof. Hannu Ilvesniemi LUKE
• Vaikuttavuus
• Materiaalitehokkuusohjelma jatkossa
3.11.2017 Alatunnisteteksti 2
Materiaalitehokkuusohjelman arvioinnin keskeiset tavoitteet
ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET
3.11.2017 Alatunnisteteksti 4
VAIN OSA HANKKEKISTA LIITTYI MATERIAALITEHOKKUUTEEN
3.11.2017 5
Kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden tavoitteet ovat lähellä toisiaan, mutta kumpikaan niistä ei riitä korvaamaan toista
JATKONÄKYMIÄ
• Materiaalitehokkuuden merkitys ja sen kokonaisvaltainen
hallinta ovat tulevaisuudessa nykyistäkin tärkeämpi osa
taloutta ja ympäristöongelmien hallintaa
7
MATERIAALITEHOKKUUSOHJELMAA TARVITAAN JATKOSSAKIN
3.11.2017
• Kulutuksen materiaali-intensiivisyys
• Aidot teolliset symbioosit
8
Huomioitavia asioita
3.11.2017
• Ohjelman näkökulma tulee olla globaali, niin että
Suomessa tapahtuva toiminta voidaan asemoida oikein
isoon kuvaan ja saavuttaa kokonaisuuden kannalta
merkittäviä tuloksia paikallisten osaratkaisujen
sijaan/rinnalla.
9
Huomioitavia asioita
3.11.2017
• Uuden liiketoiminnan luomiseen tähtäävät ohjelman osat tulee suunnitella niin, että niiden tavoitteiden luomisessa ja toteutuksessa päävastuu on eri kokoisilla suomalaisilla yrityksillä
• Yhtenä ohjelman liiketoimintaan liittyvien hankkeiden tavoitteena on synnyttää erilaisia ja uusia toimintamalleja (konsepteja) ja tuotevaihtoehtoja, joita suomalaiset yritykset voivat monistaa ja myydä kansainvälisillä markkinoilla
10
Huomioitavia asioita
3.11.2017
• Ohjelmassa toteutettavia uusiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin tähtääviä hankkeita valittaessa pääpaino tulee kiinnittää juuri innovatiivisuuteen ja kokonaan uuden luomiseen jo olemassa olevien ratkaisujen hienosäädön sijaan. Tässä mielessä rahoittajan on oltava valmis myös selkeään riskin ottoon.
• Materiaalitehokkuus on globaali asia
11
Huomioitavia asioita
3.11.2017 Alatunnisteteksti
