Opetuksen arviointi ja kehittäminen:ET ja filosofia

Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

Kandidaatti- ja maisterivaihe

Kandidaattivaihe Opettajan perustaitojen omaksuminen ≈ kyky pitää hyviä

et/filosofian tunteja;myös pidempiä jaksoja ≈ kyky toimia sijaisena tai lyhytaikaisesti opettajana

Maisterivaihe Aloituspaketti muihin et/filosofian opettajilta vaadittaviin

taitoihin ≈ kyky toimia vakituisena opettajana

Maisterivaihe

Maisterivaiheessa (periodit III ja IV sekä tutkielma-seminaarin metodiosa ja suunnitteluosa periodissa II) syvennetään pedagogista ymmärtämystä perehtymällä

pedagogisen toiminnan yhteiskunnallisiin reunaehtoihin (pääosin kasv. fil. hist & yk:lliset perusteet, myös AD:ssa)

laaja-alaiseen opettamis-opiskelu-oppimisprosessin arviointiin (AD: palaute ja arviointi, yo-kirjoitukset, kokeet; opettajan oman toiminnan arvioinnissa ja koulutuksen arvioinnissa kytkeytyy edelliseen)

opettajan toimimiseen oman työnsä tutkijana (seminaari)

Opetuksen arviointi ja kehittäminen kurssin tavoitteet (tutkintovaatimukset)

Opiskelija ymmärtää palautteen ja arvioinnin merkityksen opetuksen, opiskelun ja

oppimisen eri vaiheissa. arvioinnin erilaiset tehtävät, tavoitteet ja muodot. arviointiin liittyvät koulutuspoliittiset ja yhteiskunnalliset

ulottuvuudet. kasvatuksen yhteiskunnallisia ja filosofisia teorioita kunkin

oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta keskeisiin kysymyksiin.

reflektion merkityksen opettajan työssä sekä teorian ja käytännön integroimisessa.

Tavoitteet (jatkoa)

Opiskelija osaa suunnitella, arvioida ja kehittää opetustaan ottamalla

huomioon opetussuunnitelman, oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen, oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset ja monikulttuurisen ja verkottuneen yhteiskunnan haasteet.

käyttää tarkoituksenmukaisesti erilaisia opetuksen arviointimenetelmiä ja -välineitä ja arvioida kriittisesti omia ratkaisujaan.

tarkastella opetuksensa ja oman opettajuutensa kehittymistä.

Tavoitteet (jatkoa)

Opiskelijalla on valmiudet osallistua opetussuunnitelmatyöhön. tehdä yhteistyötä koulun sidosryhmien ja kotien kanssa. arvioida kriittisesti koulutuksen yhteiskunnallista

vaikutusta. hyödyntää arvioinnissa tieto- ja viestintäteknologian

mahdollisuuksia.

1. Arviointi

Arviointi, yleistä

Oppilasarviointi, leijonanosa kurssista

Oman työn ja tuloksellisuuden arviointi

Koulutuksen arviointi

→

2. Yhteiskunta

Koulujärjestelmä Moniammatillisuus Lukion (ja perusopeuksen) tehtävä

ET/filosofian opetuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus opettajan eettiset ohjeet ikäkausi ja katsomuksellinen etsintä Yhteiskuntakriittisyys

Monikulttuurisuus

3. OPS

Varsin suppeasti (riippuen syksyllä opitusta, lv 13 – 14 oikeastaan vain maininta tässä)

OPS-prosessi OPS-ajattelun malleja suomalainen ratkaisu

Käytännön OPS-työ aihekokonaisuudet soveltavat kurssit paikallisessa OPS:issa

4. Oman työn suunnittelu

OPS-pohjainen työn suunnittelu Jaksaminen

5. TVT

Toteutettu pääosin syksyllä Päivitystarve?

Uusia verkkoaineistoja Muuta uutta, kysykää!

Toteutus ja työtavat (tutkintovaatimukset)

Edeltävät opinnot: Ainedidaktiikan perusteet -luennot ja -ryhmä

Opetuksen arviointi ja kehittäminen -opintojaksoon (8 op) kuuluu

1. luentojen 2 op (68150) lisäksi myös 2. ryhmät 5 op (68158) sekä 3. Reflektointi 1 op (68332)

Opetuksen arviointi ja kehittäminen -luennot ja -ryhmät suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan, sillä ne liittyvät kiinteästi toisiinsa. Opiskelijan, jolla on kaksi opetettavaa ainetta ja joka haluaa harjoitella molemmissa, tulee ilmoittautua ja osallistua molempien aineiden ainedidaktiikkaan (sekä luennot että ryhmät).

Toteutus ja työtavat (tutkintovaatimukset)

Opetuksen arviointi ja kehittäminen -opintojakso on suoritettava kokonaisuudessaan joko ennen syventävää harjoittelua tai sen aikana: puutteelliset opinnot estävät harjoitteluun pääsyn.

Toteutus ja työtavat Luennot: 16 tuntia Tentti: 3 tuntia (FI/ET:ssä joinain vuosina/osin

korvattu esseillä → työmäärä sinne) Ryhmät 28 tuntia

Reflektion on melko itsenäinen kokoknaisuus, josta tiedotetaan erikseen.

Toteutus ja työtavat (arki)

Luennoilla ja ryhmillä samat osallistujat → sisältöjä voidaan siirtää joustavasti, mutta luennot ja ryhmät arvostellaan erikseen.

Sisällön jakautuminen fi+et opiskelijoiden ja aitojen 2 aineen harjoittelijoiden välillä. 2 aineen opiskelijat voivat korvata kirjallisuutta 50 % suuremmalla osanotolla.

Pääosa istunnoista yhteisiä ET:lle ja filosofialle. Lisäksi: ET:n oma osuus = perusopetusarviointi ja

yhdysryhmäopetus filosofiassa omaa esim. uusi artikkeli (Salmenkivi 2013a) tavallaan omaa yo-pistekokoukset (kannattaa osallistua

molempiin). Melko paljon pieniä tehtäviä, jotka yleensä käydään läpi

seuraavalla kerralla/viikolla (yo:t, kokeet ym.)

Kirjallisuus

Kirjallisuus jakautuu kahteen osaan1. Yhteisesti luettava materiaali, jota suoritetaan osana muita

tehtäviä Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua

ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1.

Salmenkivi E. Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia, Kasvatus ja Aika, 2013/3.

Lisäksi opetuksen yhteydessä elektronisesti tai monisteen jaettu materiaali (esim. Salmenkivi, E: Ylioppilastutkinnon filosofian ainereaalikoe ja lukion opetussuunnitelman perusteet, niin & näin 1/13).

2. Muu erikseen suoritettava kirjallisuus tutkintovaatimuksista

Kirjallisuus/filosofia Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) 2005. Hyvän opettamisen

kaksi vuosikymmentä. Feto 20 vuotta . Filosofian ja

elämänkatsomustiedon opettajien vuosikirja 2005. Helsinki:

Feto. Lipman, M. 2003. Thinking in Education. Cambridge:

Cambridge University Press. Toinen painos tai uudempi. Vuorio-Lehti, M.  Valkolakin hohde – Keskustelua

ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen

maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1.

Saatavilla verkosta:

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=54

Kirjallisuus/ET Elo, P., Hulkki, E. & Kaila, E. (toim.) 2006. Kaikki virtaa –

Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus.

Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämishankkeen

elämänkatsomustiedon osuuden perusaineisto ja Filosofian ja

elämänkatsomustiedon opettajat ry:n vuosikirja 2006. Helsinki:

Feto, Opetushallitus, Suomen Humanistiliitto. Lipman, M. 2003. Thinking in Education. Cambridge:

Cambridge University Press. Toinen painos tai uudempi. Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua

ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen

maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1. Saatavilla

verkosta: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=54

Kurssin arviointi

Arvioinnissa sovelletaan kurssilla käsiteltyjä arviointikriteerejä, kuten Bloomin taksonomiaa ja SOLO-mallia.

Ryhmäopetusarvioinnissa käytetään seuraavalla dialla esitettyä taulukkoa.

Etiikka

Olennaista arvioinnissa ovat eettiset periaatteet. Tutustu Opettajan eettisiin ohjeisiin OAJ:n sivuilla,

arvoihin ja periaatteisiin. Tutustu myös Helsingin yliopiston opetuksen ja opiskelun

eettisiin periaatteisiin.

Tehtävä

1. Arvioi edellä esitettyä ryhmäopetuksen arviointikaavaketta sekä eettiseltä kannalta että muuten.

2. Laadi siitä muunnelma omaan opetukseesi lukiossa tai perusopetuksessa.

Tehtävä palautetaan ja käsitellään 4.2. Huom: palautat kirjallisen osan (jos se on käsin

kirjoitettu ennen purkua), joten varaa myös itsellesi muistiinpanopohja, josta näet vastauksesi ja johon voit tehdä purun kuluessa merkintöjä.