KERAVAN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Loppuraportti

Janne Jauhiainen

Hanna Hihnala

Ville Tapio

20.12.2011 1

SISÄLTÖ

Projektin tavoite ja prosessi 3

Taustamuuttujien jakautuminen 5

Yhteenveto tuloksista 7

Tärkeimmät ja eniten keskustelua herättäneet teemat 12

Terveiset Keravan kehittäjille 25

Liitteet

Projektin tavoite Tavoitteena kuulla kuntalaisia, mitä haluttaisiin kehittää Keravan keskustassa ja

miten tämä tehtäisiin. Haluttiin saada mukaan ajattelua ja ideointia laajemminkin kuin vain rakennussuunnitelmiin nähden. Samalla osallistuminen itsessään oli

keskeistä, haastatteluun osallistujille viestittiin tulevista muutoksista.

Kutsutut

Asukkaat,

henkilöstö,

yrittäjät, vierailijat

789

”Kurkkaajia” 146

Osallistumisia Uudet ideat

1282 4986

Arvioinnit Tulos

Tieto mistä

puhutaan ja mikä

nähdään tärkeäksi

Prosessi − kutsusta tuloksiin

20.12.2011 4

① Haastattelun

tarkoitus

② Taustamuuttujien

selvittäminen

③ Miten Keravan keskustaa pitäisi

kehittää?

④ Arviointi: tärkeää ⑤ Avoimet terveiset

Raportti

Verkkohaastattelun aukioloaika 17-11.2011 – 19.12.2011

⑥ Raportointi

Taustamuuttajakauma 1/2

• Osallistujia molemmista sukupuolista, naisia jonkun verran enemmän • Naisia 452, miehiä 337

• Alle 30-vuotiaita ja yli 70-vuotiaita vähiten, heitäkin silti oli

• Osallistujista valtaosa oli asukkaita

20.12.2011

Osallistujien jakautuminen sukupuolen,

iän ja roolin mukaan

5

7 %

11 %

19 %

21 %

25 %

15 %

2 %

Osallistujan ikä

alle 20 vuotta

20-29 vuotta

30-39 vuotta

40-49 vuotta

50-59 vuotta

60-69 vuotta

yli 70 vuotta

0 200 400 600

Asukas

Yrittäjä

Kunnallinen luottamushenkilö

Kaupungin henkilöstö

Joku muu

Osallistujan rooli

Rooli, jossa ensisijaisesti vastaan

Taustamuuttujajakauma 2/2

20.12.2011

Osallistujien jakautuminen asuinpaikan mukaan

6

• Osallistujia oli eniten Kalevan/Kurkelan alueelta sekä kaupungin keskustasta

• Vähiten oli osallistujia, jotka asuivat Alikeravalla/Jokivarressa tai

Viherkulmassa

20.12.2011

Yhteenveto tuloksista

7

Keravalle enemmän säpinää

Kävelykadun yleisilmeen kohotus: monipuolinen tarjonta

kauppoja, vehreyttä, penkkejä, väriä jakatutaidetta sekä

tapahtumia mielipiteiden valossa keskusta on nyt hiljainen,

ruma, ei tarpeeksi palveluita ja liikaa alkoholia nauttineita

ihmisiä ja olutterasseja heille.

Aktiivinen ja monipuolinen yritystoiminta, viihtyisä ja siisti

keskustan yleisilme takaavat keskustan positiivisen

kehittymisen luonnostaan. Liikennejärjestelyillä tulee

mahdollistaa kattavasti keskustan hyvä tunnelma ja

saavutettavuus. Liikennejärjestelyistä puhuttaessa

kommentoidaan usein autotonta keskustaa,

pyöräilymahdollisuuksia ja toisaalta parkkipaikkojen tarvetta.

20.12.2011 8

Keravalle enemmän säpinää

20.12.2011 9

Vehreyttä ja eri ikäisille houkuttelevia oleskelualueita pidetään

arvossaan. Näiden turvaaminen ja kehittäminen osana keskustan

kehittämistä on tärkeää.

Uudisrakentamiseen liittyvissä ideoissa mielipiteet hajoavat

jossain määrin; korkeaa rakentamista kannatetaan ja

vastustetaan. Korkeat rakennukset saavat tärkeysarvioinnissa

enemmän kannatusta. Inspiroiva arkkitehtuuri ja

epämiellyttävien materiaalivalintojen välttäminen usein

näkökulmina. Asuinrakentamisen nähdään elävöittävän keskustaa.

Monipuoliseen palvelutarjontaan kuuluu mm. kattavampi

valikoima erilaisia kauppoja ja ravintoloita sekä kulttuuri- ja

liikuntapalveluiden (uimahalli, elokuvateatteri, keikkapaikat)

nykyistä kattavampi tarjonta ja saavutettavuus.

Palvelut ja liikenne puhuttavat eniten,

siisteys ja yrittäjyys tärkeää

20.12.2011 10

Sininen palkki kuvaa arvioitavien asioiden määrää per teemaluokka, vihreä luokan arvioitua tärkeyttä.

Hajonta tärkeydessä

20.12.2011 11

Yksimielisesti

tärkeää

Erimielisyyttä

tärkeydestä Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua

tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä.

20.12.2011

Tärkeimmät ja eniten keskustelua

herättäneet teemat

Kysymys: Miten Keravan keskustaa pitäisi kehittää?

Arvioinnin peruste: Tärkeää

12

Aktiivinen ja elävä keskusta syntyy monipuolisista

palveluista siistissä ympäristössä

20.12.2011 13

Erittäin runsaasti puhutaan yleisellä tasolla keskustan elävyydestä. Tämän

katsotaan edellyttävän monipuolisten palveluiden elinmahdollisuuksia ja

houkuttelevaa ympäristöä joka tekee asioimisesta keskustassa viihtyisää.

Tapahtumat ja toiminta keskustassa on tärkeää ja luo aktiivisen vaikutelman.

Eri ikäisille ihmisille houkuttelevat tilat ja kohtaamispaikat luovat elävyyttä

keskustaan. Kävelykatu ja Aleksintori useimmin mainittuja.

Teemasta sanottua

20.12.2011 14

” Keskustasta houkuttelevampi ja elävämpi. Keskustan alueella voisi olla viihtyisämpää ja sellaisia oleskelualueita, joissa voisi viettää aikaa esim. kesäisin. Prisman aukiolla hengailevat spurgut eivät myöskään ole kovin houkuttelevaa katseltavaa. Nyt esim. kävelykadun ns. ajanviettopaikat ovat pääosin olutterasseja. Vaihtelua tähän tarjontaan.”

” Monipuolinen palvelujen tarjonta

Näkisin, että Keravan keskustaa tulisi

kehittää palvelujen monipuolisen

tarjonnan kautta. Koin erittäin ikävänä

Aleksintorin liikekeskuksen kehittämisen

kariutumisen. Ostovoimaa karkaa nyt

Jumboon ja jopa Itäkeskukseen. Keravan

keskustassa suurin osa pienemmistä

liikkeistä sulkee ovensa arkena klo 18-

19. Helsingistä töistä palaavalle ei siis

ole paljon suurmarkettien lisäksi

tarjolla. Elävä keskusta, joka tarjoaisi

osto- ja viihde-elämyksiä.”

” Kävelykadusta saatava vilkas kauppakatu

Varsinkin kävelykadun pohjoinen osa on näivettymässä ja muutenkin kävelykadussa olisi potenttiaalia olla suuren kauppakeskustan tapaan vilkas ja mielenkiintoinen kauppojen ja palveluiden keskittymä.”

Palvelut – konkreettisia näkemyksiä

• Tärkeimmiksi arvioitujen vastausten joukkoon nousi monenlaisia asioita. Pääajatuksena oli, että

Keravan keskustan tulisi tarjota nykyistä monipuolisempia palveluita niin ravintoloiden,

ostosten teon kuin harrastusmahdollisuuksien osalta. Palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä

laajemmin myös ilta-aikaan. Enemmän kauppakeskusmaista tunnelmaa ja valikoimaa.

• Tärkeimmiksi nostettuja asioita:

• Monimuotoista yritystoimintaa. Lisää pieniäkin

yrityksiä, eikä vain kauppoja vaan monenlaista yritystoimintaa, joka esimerkiksi saa "voimaa" Keravan hyvästä

sijainnista lähellä lentokenttää ja pääkaupunkia.”

• Palveluita pitäisi olla saatavilla klo 18.00 jälkeen

Kahvilatoiminnan aukioloaikojen pidentäminen.

• Elävä liikekeskus

Keravan kauppatarjonta on liian kevyt... Prisma imee eniten, mutta mahdollisuuksia ja elämää saisi keskustaan,

kun tulisi pienempiä ja muita "ketjukauppoja", joiden brändikin kohdallaan. Heille Keravaa pitäisi markkinoida.

• vaateliikkeitä keskustaan.

Myös henkkamaukkaa kaivataan, ettei aina tarvitse lähteä sinne Jumboon.

• Elokuvateatteri ja tapahtumia

Keravalle tarvitaan elokuvateatteri ja enemmän tapahtumia esim. Aurinkomäelle ja torille kesäisin. Torilla voisi

olla esim. teemapäiviä, luomulauantait tms. Elokuvateatteri ja sen yhteydessä oleva kiva kahvila olisivat hyvä lisä

palvelutarjontaan.

• Viihtyisä(t) ruokaravintola(t)

Keravalta puuttuu aikuisille (lue 30-100 v) viihtyisä, hyvää ruokaa tarjoava ravintola.

• Monitoimitilan luominen, jossa myös elokuvaesityksiä

Keravalta puuttuu elokuvatoiminta. Koska elokuvien esittäminen yksinään ei näytä lyövän Keravalla leiville, tilassa

voisi olla myös muuta kulttuuritoimintaa. KUT:n nykyiset tilat Sampolassa ovat aika pienet ja nuhjuiset, teatteri

voisi olla osa monitoimitaloa. Toiminta voisi sisältää myös nuorille suunnattua media/taide/peli/ATK-toimintaa,

Internetin käyttö oltava mahdollista.

20.12.2011 15

Yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri ja siisti yleisilme

välttämättömiä edellytyksiä elävälle keskustalle

20.12.2011 16

Keskustan ja sen reuna-alueiden siisteys on yksimielisesti peräti tärkeimmäksi

nouseva teema. Erikseen mainitaan mm. radan itäpuolen siistiminen. Siisteyttä

lisääviksi toimiksi mainittiin roska-astioiden määrän lisääminen sekä parempi

valaistus, jonka koetaan lisäävän viihtyvyyttä ja siistiä yleisilmettä.

Uuden ja monipuolisen yritystoiminnan houkuttelun katsotaan edellyttävän

keskustan toimivuuden parantamista oleskelu- ja ajanviettoalueena sekä

yritysmyönteisen ilmapiirin kehittämistä. Myös keskustan asuinmahdollisuuksien

lisäämisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti yritysten lisääntymiseen alueella.

Teemasta sanottua

20.12.2011 17

” Uutta yritystoimintaa- On

aika ankeaa, kun Suomen

ensimmäisellä kävelykadulla

ei ole paljoakaan liikkeitä.

Panostetaan hyvän

yritysilmaston luomiseen.”

” kiinnitettävä huomiota

siisteyteen, viihtyisyyteen,

turvallisuuteen, talojen

julkisivuihin, markkinoitava

hyvällä sijainnilla ja

saavutettavuudella sekä

monipuolisilla palveluilla,

imagon parantamista, uusien

yritysten houkuttelua”

” Puuvalonaukiolle suihkulähde tai muu kasvojenkohotus

Asvaltti on huono, halkeillut, ankea. Asematunnelin huolella mietitys esteettiset kivat jutut karahtavat kaseikkoon kun nousee puuvalonaukiolle, jonka ympärillä siisti päällyste, mutta itse aukio kamala. Aukion ympäristö kerää Alkon asiakkaat istuksimaan penkereille. Pitäisi olla kaunista, valoisaa ja viihtyisää, kuten Keravan keskustassa muualla onkin.”

Liikenne ja liikkuminen puhuttaa paljon

20.12.2011 18

Kävelykatu omana kokonaisuutenaan tuottaa suuren määrän kehittämisideoita, keskustan liikenne ja sen sujuvuus on toinen runsaasti keskustelua herättävä kokonaisuus.

Kävelykatuun kytkeytyy suurelta osin kokemus keskustan eläväisyydestä ja toiminnallisuudesta. Keskustan liikennejärjestelyjä muilta osin kritisoidaan varsin runsaasti. Toisaalta kävelykeskustan rooli, toisaalta autolla saavutettavuus ja pysäköintimahdollisuudet sekä liikenteen sujuvuus herättävät vastakkaisiakin mielipiteitä ja kokonaisnäkemystä ei synny.

Keravan sijainti ja liittyminen liikenneverkostoihin luonnollisesti vahvuus jota tulee hyödyntää.

Teemasta sanottua

20.12.2011 19

” …Liikennevaloilla motitettu keskustan alue ei ole sujuva vaan seisottaa pientäkin autolijaporukkaa punaisissa valoissa kesät ja talvet. Lisäksi surkeasti toimiva valo-ohjaus "kannustaa" autoilijoita roimiinkin ylinopeuksiin sekä vaarallisiin ajoihin päin punaista valoa. Ylläpitokustannukset kiertoliittymissä ovat oikein käytettynä murto-osan siitä, mitä valo-ohjaus vaatii..”

” Keskusta on todella tukossa ruuhka-aikaan

Yksi ratkaisu asiaan on se, että bussit eivät enää kulkisi Aleksis Kiven tien / Paasikivenkadun läpi ollenkaan. Kun bussi pysähtyy pysäkille, koko samaan suuntaan menevä liikenne pysähtyy, koska "ollessaan pysäkillä" bussi on itse asiassa ajoradalla. Myös poliisiaseman kulman risteys on ongelmallinen, koska se on tasa-arvoinen risteys joka suunnasta tulevalle. ”

” Kävelykeskustaa

laajennettava ja

kehitettävä. Keravan

keskustaa lävistää autotie,

joka ei ole tarpeellinen.

Tien vapauttamista autoilta

on jo pohdittu. Lisäksi

kävelykadun voisi kattaa.”

Kävelykatu – konkreettisia näkemyksiä

• Kävelykadun koetaan olevan Keravan keskustan sydän ja selkäranka. Sinne toivotaan

monipuolisesti uusia liikkeitä ja palveluja, yleisilmeen kohottamista ja elämää koko kadulle, ei

vain jompaan kumpaan päätyyn.

• Monipuolisia kehitysideoita tuli runsaasti, tässä otteita niistä:

• Uutta yritystoimintaa

On aika ankeaa, kun Suomen ensimmäisellä kävelykadulla ei ole paljoakaan liikkeitä. Panostetaan hyvän

yritysilmaston luomiseen.

• Kävelykadusta Keravan sydän.

Kävelykadun läpi päivittäin kulkee suurimmat ihmisvirrat Keravalla, joten se on paikka, johon tulisi satsata ja

elävöittää. Siellä tulisi olla pieniä liikkeitä. Liikkeet voisivat olla pysyviä "kojuja", joihin on helppo pistäytyä.

Olisivat erikoisliikkeitä ja alaltaan muutamia neliöitä. Ne voisi rakentaa esim. sopivaan kohtaan jalkakäytävälle ja

torille. Torimyyjät voisivat muuttaa myös niihin, mutta olisi myös muita. Olisivat torikojuista parempi versio. Siellä

voisivat myös kausimyyjät tuotteitaan kaupata. Olisivat rakenteiltaan "kevyitä" ja myyntipaikkana vuokraltaan

huokeita.

• Kävelykatua pitää kehittää viihtyisämpään suuntaan.

Jotta kävelykatu saataisiin viihtyisämmäksi tulisi se osittain kattaa. tässä yhteydessä voitaisiin alue myös valjastaa

savuttomaksi. Kävelykadulle pitäisi saada myyntikojuja joista asukkaat voisivat ostaa tuotteita torimaiseen tapaan.

Myös kauppoja pitäisi kadun varteen saada sillä nykyinen kehitys ei ole oikean suuntainen. Kirpputoreja on jo

tarpeeksi ei siis niitä lisää.

• Kävelykadut vihreemmiksi

Olisiko mahdollista tehdä kävelykadulle enemmän viheralueita samaan tapaana kuin paasikivenpuistossa. Anttilan

edestä rumat harmaat betoniruukut pois ja kiinteet istutukset tilalle.

• Kävelykeskusta

Autoista vapaa keskusta, jossa kävellen on saavutettavissa kaikki tarvittavat palvelut. Kahvioita, erilaisia

kohtaamisen paikkoja ja viihtyisiä aukioita.

• Kauneutta katumiljööseen

Kävelykadun rakennuskanta on rumaa, pitäisi jatkaa graffitien tekoa, satsata istutuksiin, haastaa näyteikkunoiden

ylläpitäjät räväyttämään.

20.12.2011 20

Liikenne ja liikkuminen – konkreettisia näkemyksiä

• Tärkeimmiksi arvioidut asiat käsittelevät keskustan autottomuutta sekä pyöräliikenteen

sujuvuutta. Vähemmän tärkeiksi arvioiduissa vastauksissa puhutaan parkkipaikkojen

lisäämisestä sekä itse keskustaan että keskustan laitamille, bussiyhteyksien parantamisesta,

sekä autoliikenteen liittymäkohtien sujuvoittamisesta (mm. Valo-ohjauksen tökkivyys,

tasoristeykset, kiertoliittymät, rekkaliikenne)

• Tärkeiksi arvioituja vastauksia: • Kerava on pyöräkaupunki

Jokainen joka tulee Keravalle junalla näkee, että Kerava on pyöräkaupunki. Pyörille tarvittaisiin myös riittävät

pysäköintipaikat. Mielellään tietenkin sellaiset jotka ovat sateelta suojattuja. Näitä paikkoja tarvitaan lisää

erityisesti juna-asemalle.

• Julkisten ehdoilla

Keskustassa ja keskustaan tulee päästä liikkumaan julkisilla. Nykyiset pysäkit kävelykadun varrella ovat hyvät.

• Autot pois kävelykadulta

Autoilun rajoittaminen kävelykadulla. Aiheuttaa nykyisin vaaratilanteita.

• Kävelykeskusta

Autoista vapaa keskusta, jossa kävellen on saavutettavissa kaikki tarvittavat palvelut. Kahvioita, erilaisia

kohtaamisen paikkoja ja viihtyisiä aukioita.

• Turvallista pyöräilyä

Nykyisellään pyöräilijä ei tiedä, missä hänen olisi suositeltavaa pyöräillä. Tämä johtaa väistämättä

vaaratilanteisiin kävelykadulla. Reitit on merkittävä paremmin.

• Enemmän bussiyhteyksiä

En itse joudu käyttämään Keravan bussiliikennettä kovinkaan paljoa koska asun melko lähellä keskustaa ja

palveluita. Busseja tuntuu silti olevan naurettavan vähän, ja varsinkin Helsinkiin meneviä linjoja kaivattaisiin

enemmän. Kysymys tulee ajankohtaiseksi kymmenen vuoden sisällä kun ihmiset sisäistävät paremmin sen, että

Keravakin on käytännössä osa pääkaupunkia.

20.12.2011 21

Elävä keskusta hyötyy asuntojen

rakentamisesta, puistomaisuus säilytettävä

20.12.2011 22

Keskusta-alueen elävyyden uskotaan parantuvan rakentamalla

asuintaloja keskustaan. Asukkaiden myötä keskustaan tulisi lisää

palveluita ja liikkeitä. Keskusta-alueen asuntoja tulisi rakentaa

monipuolisesti eri elämäntilanteissa oleville ihmisille.

Rakentamisarkkitehtuurin toivotaan olevan kaunista, asuntojen

harjakorkeudesta on runsaasti eriäviä mielipiteitä. Pelkona on myös

pikkukaupungin tunnun ja vihreyden vähentyminen katukuvasta sekä

ruuhkien lisääntyminen.

Teemasta sanottua

20.12.2011 23

” Pikkukaupunki, puistot säilytettävä.

Keravan tulee säilyttää viherkaupunikimaineensa. Pustot kunniaan keskustassa! Keskustaa tulee kehittää maltillisesti. Talojen kerroskorkeus 6-8 kerrosta. Kävelykatu on kaupunkimme helmi, samoin Aurinkomäki.”

”Lisää korkeutta rakentamiseen

Ihanteellisinta kaupunkiasumista on: autopaikat kellarissa, katutasolla kauppoja, muutama kerros toimistoja, 10-20 kerrosta asuntoja. Lähimatkat tehdään hissillä. Kauemmas mennään junalla ja asemalle kävellen. Mahdollisimman pieni hiilijalanjälki elämisestä.”

” Keravan keskusta elävämmäksi

Keravan keskusteen tulisi rakentaa

asuntoja mahdollisimman paljon, jotta

sinne saataisiin elämää, jota kautta myös

elinvoimaa yritystoiminnalle. Puheena

olleet uudet tornitalot tulisi tietenkin

toteuttaa. Lisäksi keskustassa on vanhoja

eri syistä ikuisesti säilytettäviä "rötisköjä",

jotka tulisi purkaa uuden tieltä.

Esimerkkeinä entinen Työväen

Säästöpankin talo ja siitä itään aina

Prismalle asti, nykyinen kaupungintalo-

kiinteistö ja sen korttelissa olevat

muutkin rakennukset, Aleksis Kiven tien

itäpuolen Aurinkomäkeen nojaavat

rakennukset, jne kuten kaupungintalon

läntiset liikekiinteistöt.”

Asuminen – konkreettisia näkemyksiä

• Tärkeimmiksi arvioiduissa ehdotuksissa puhutaan asuntojen tarjamisesta erilaisessa

elämäntilanteessa oleville ihmisille, nuorista puhuttiin eniten. Asumisen suhteen

mielipiteet eroavat: toivotaan lisää asuntoja keskustaa elävöittämään, toisaalta ei haluta

asuntoja keskustaan vaan pitää keskusta-alue väljänä ja puistomaisen vihreänä.

• Tärkeimmiksi arvioituja vastauksia: • Asukkaat eri elämäntilanteissa

Opiskelijoille uudenlaisia asumismuotoja. Pk-seudun koulutustarjonta tuo paljon nuoria eri puolilta Suomea. Kerava

on sijainnin puolesta loistava asumiskunta näille opiskelijoille, mutta täältä ei tietääkseni löydy opiskelija-

asuntolaa tms. Jotain HOASin tyyppistä ratkaisua voisi miettiä, kyllä sinne asukkaita löytyisi. Vanhustenkoteja

täällä onkin sitten ihan riittämiin....

• Pitää se tiiviiniä, pikkukaupunkimaisena ja vihreänä

Kukaan ei halua asua pikkukaupungissa, jos se ei ole pikkukaupunkimainen!!!! ERoon kaikista pöljistä

kauppakeskusajatuksista, tilalle modernia tori- ja puotiajattelua. Palveluiden sijoittaminen niin, että Keravalla

pärjää ilman autoa. Keravasta olisi helppo tehdä ekokaupunki!

• Vuokra-asuntoja nuorille

Nuoret haluavat asua keskussa hyvien julkisten äärellä! Asuntojen löytäminen on liian vaikeaa ja jonot ovat liian

pitkiä. Asunnottomia nuoria on vaikka kuinka paljon!

• Tiivistä rakentamista ydinkeskustaan.

Nimenomaan asuntoja, koska asukasmäärän lisääminen mahdollistaa palvelutarjonnan kehittymisen.

• Korkeita taloja tyhjille tonteille.

Keskustasta puuttuu isoja asuintaloja. Kaupungintalon tilalle tulisi rakentaa nykyisten tornitalojen korkuinen

tornitalo. Samoin entiselle torille voisi rakentaa vastaavankokoisen asuintalon. Asuintalojen tulisi olla pääosin

omistusasuntoja, mutta joukossa voi olla vuokra-asuntoja. Ns. Anttilan taloja vastapäätä oleva kiinteistö tulisi

purkaa ja sen sijaan rakentaa kerrostaloja, joissa on sekä liike- asunto- että harrastustiloja.

• Harjakorkeus on säilyttävä matalana

Matalaa rakentamista ja erilaisia myyntitiloja katutasoon. Panostettava asuntojen ja liiketilojen laatuun n ja

monimuotoisuuteen. Missään tapauksessa ei tornitaloja lisää pilaamaan ja ruuhkauttamaan keskustaa..

Rakentaminen – konkreettisia näkemyksiä

• Tärkeysarvioinnissa korkealle sijalle nostetut ehdotukset korostavat kaunista arkkitehtuuria, ylöspäin rakentamista ja puistomaista keskustaa

• Tärkeimmiksi arvioituja vastauksia: • Kauniita rakennuksia

Suomessa on hienoja arkkitehtejä ja loistavia ideoita siitä, miten uutta ja vanhaa sovitetaan yhteen silmäähivelevän hienolla tavalla.

• viherrakentamista ylläpidettävä

• Älkää rakentako enää keskustan "puistoihin" Rakentamista mieluummin pystysuunnassa kuin rakentamalla kaikki loputkin pienet puistot täyteen.

• Korkealaatuista arkkitehtuuria Keravan Keravan keskustan on näytettävä hyvältä. Se toimii meidän käyntikorttinamme ja on vetovoimamme avain.

• Keskustaa pitää rakentaa ylöspäin Korkeita ja laadukkaita asuinkerrostaloja ja katutasoon liiketiloja. Parkkipaikat maan alle. Ostovoimaa pitää saada samanaikaisesti, jotta liiketilat kiinnostaa yrittäjiä.

• Radan Itäpuolen viihtyvyys Radan itäpuolen viihtyvyyteen toivoisin kiinnitettävän huomiota. Selkeästi kerrostalovaltainen alue tarvitsee siistejä puistoalueita jossa asukkaan viihtyvät. Fennian tontille tulisi yhteistyössä heidän kanssaan tehdä jotain jos eivät kerran siihen rakenna. En tieidä onko se mahdollista mutta siihen saisi aivan ihanan puiston...taideteoksia...jne tuleehan uusi taidemuseo lähistölle.

• Ydinkeskusta voisi olla voimakkaammin rakennettu. Tällainen 70-luvun lättähattukeskusta on ruma ja tehoton. Ydinkeskustan tiheyttä tulisi nostaa, sensijaan ympäröiviä alueita jopa harventaa. Paras ratkaisu olisi tiivis keskusta, jota ympäröi viihtyisä omakotialue.

• Arkkitehtuuria sekä puistomaisuutta korostaen. Keravaa ei tule rakentaa "betonihelvetiksi" tai edes tulevaisuuden "lasimetallihelvetiksi" - näitä radanvarsikyliä on jo riittämiin Helsinkiin päin. Keravan pieni koko on myös etu - keskustan tulisi säilyttää puistomaisuus ja avaruuden tuntu.

20.12.2011

Terveiset Keravan kehittäjille

26

Terveisiä jätetty yhteensä 250 kappaletta

• Yleisilmeen kohennusta eri keinoin: arkkitehtuuri ja

korjausrakentaminen, koristepatsaiden kunnostus

• Ikärakenne ja yhteisöllisyysnäkökulma huomioon suunnittelussa

• Pikkukaupunkimaisuus on Keravan valtti, se säilytettävä vaikka

rakennetaankin uutta

• Palveluiden säilyminen Keravalla varmistettava liiketilojen ja

asuntojen rakentamisen avulla

• Väljyys ja puistomaisuus

• Kerava on kohentunut, vielä silti tehtävää

• Maineen kohennus: ei nukkumalähiö tai junttimainen

• Enemmän palveluita ja tekemistä perheille, kaljapaikkojen vähentäminen

• Tapahtumista kiitosta, niiden kehittäminen ja uusien keksiminen

20.12.2011

Kehittämistä toivotaan, mielipiteiden kirjo suuri

27

Otteita terveisistä • ”…Kerava on Helsingin nukkumalähiö. Keskusta on autio. Lisää asukkaita ja

laadukkaita rakennuksia. Tätä kautta lisää ostovoimaa ja kysyntää kaupallisille

palveluille. Erityisen tärkeää on huolehtia sekä rakennusten, asuntojen,

asukkaiden että kaupallisten palvelujen laadusta...”

• ”…Hakekaa mallia keskieuroopan idylleistä tai vaikkapa Porvoosta! Viihtyisää,

kaunista ja tiivistä! Tai miettikää vaikka Kartanokoskea, pellolle rakennettua

asuinaluetta. Miksi se on arvostetumpi kuin muut samanlaiset? Koska mittakaava

on perinteikäs ja miellyyttää silmää...

• ”…Tehkää jotain keravan "sisääntulolle". Alepan kulmalla juopot ja syrjäytyneet

näyttävät "aitoa" kerava-kuvaa. Ja pöpelikkö vieressä roskakasoineen kertoo

vihreästä kaupungista omaa kieltään. Kirppikset pois keskustasta!”

• ”…Keravalla on hyvä elää. Pidetään Kerava Keravana ja annetaan kaupungille

omaleimainen keskusta omine vahvuuksineen muistaen historiamme taustat ei

tehdä siitä mitään tusinaostaria. Ylläpidetään myös kaikkien kaupungonosien omia

palveluita ja kehitetään niitä. Ympäristö tulee pitää siistinä ja viihtyisänä joka

puolella…”

• ”…Hyvä avaus kuunnella palveluiden käyttäjiä = katujen tallaajia. Ihminen

tarvitsee visuaalista nautintoa, kuten esimerkiksi sitä, mitä luonnossa oleminen ja

sen katsominen antaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta mennä omin avuin metsään

edes Keravalla…”

13.12.2011 28

20.12.2011

Liitteet Pienempien teemaluokkien avaus

29

Yrittäjyys

• Yritystoimintaa toivotaan yleisesti lisää, jotta ehkäistään keskustan näivettyminen ja

nukkumalähiöksi muuttuminen

• Pienyrittäjyyden tukeminen korostui

• Pohdittiin mihin toimiin kaupunki voisi ryhtyä yrittäjyyden tukemiseksi, ehdotettiin mm.

uudet liiketilat, edulliset vuokrat tai muu taloudellinen porkkana sekä mainonnan ja

markkinoinnin merkitys yritysten ja ostovoimaisten ihmisten houkuttelussa

Vetovoimaisia liikkeitä

keskustaan.

Aleksitori kukoistukseen.

Keskustaan isojen

vaateketjujen liikkeitä (H&M,

KappAhl, Jesper Junior, Zizzi,

Monsoon, Cubus, Gina Tricot,

jne.) Pienyrittäjille sopivia

tiloja, joissa ns. kaikki

mukavuudet (keittotila ja wc).

Enemmän erilaisia tapahtumia

keskustan alueella.

Säilyttää elinolosuhteet pienillä

yrittäjillä

Ei tehdä liian hienoja ja kalliita

liiketiloja, jolloin ainoastaan

suuret ketjut voivat niitä

hyödyntää. Harmi, että Aleksintori

tuhottiin pikkuhiljaa. Ei se nyt niin

huonossa kunnossa ole! Pienempikin

remppa olisi riittänyt. Nyt sieltä

joutuvat monet pitkäaikaiset ja

suositut yrityksetkin muuttamaan

ilman tietoa jatkosta.

Uutta yritystoimintaa

On aika ankeaa, kun Suomen

ensimmäisellä kävelykadulla

ei ole paljoakaan liikkeitä.

Panostetaan hyvän

yritysilmaston luomiseen

20.12.2011 30

Markkinointi

• Markkinoinnista puhuttaessa mainitaan useimmiten Keravan tunnetuksi tekeminen paikkakunnan ulkopuolisille ja tapahtumien hyödyntäminen nykyistä paremmin

• Markkinointia toivotaan yleisesti enemmän tai mietitään, millaista markkinointia ja missä medioissa/yhteyksissä nyt harjoitetaan

• Markkinoinnin kohderyhmäpohdintoja: lähikunnat, nuoret, kulttuurinystävät, vanhemmat ihmiset

• Mainos/ilmoitustaulut kaupungille mainitaan konkreettisina toimenpiteinä

Kerava tapahtumien kaupunki

Keravalla ei ole matkailukohteita

kuten naapurikunnissa, joten Kerava

voisi lisätä tunnettuuttaan

tapahtumien kaupunkina. Meillä on

jo nyt useita tapahtumia, jotka

sijoittuvat kesään ja alkusyksyyn.

Voisimme luoda uusia tapahtumia

siten, että ne sijoittuisivat tasaisesti

ympäri vuoden. Hyödynnetään

keravalaista osaamista kulttuurin,

liikunnan, taiteen yms. osalta.

Valkosipulifestivaaleja ja

Sirkusmarkkinoita voisi kehittää

enemmän nimensä veroisiksi.

Keravan vankilan tuotteet

paremmin ihmisten tietoisuuteen

Keravalla rangaistustaan kärsivät

vangit tekevät erittäin laadukkaita

leikkimökkejä, roskakatoksia,

puutarhakalusteita ym. ym. Voisiko

näitä markkinoida näkyvämmin ja

niistä saatuja varoja käyttää

esimerkiksi nuorten pahoinvointia

ja syrjäytymistä ehkäisevään

työhön?

Erilaisia ihmisiä kiinnostavaksi

ympäristöksi.

Keravan pitäisi kiinnostaa kaikenlaisia

ihmisiä, ei vain mainstream rosso-smarket

-kansaa. Vastuu ei ole sitten yksin

kaupungin tiedotuksella, vaan kaikkien

pitäisi olla mukana luomassa positiivista

Kerava-kuvaa. Miten yksi

viestintäpäällikkö voisi saada kaikkea

aikaan? Viestintäosaston pitäisi olla myös

suurempi - oletteko huomanneet kuinka

monta viestintäihmisitä kaupungeilla

yleensä on töissä? Esimerkiksi Hyvinkäällä

on muistaakseni 4 ihmistä viestinnässä ja

väliluku on noin 45000 - miksi pieni suuri

Kerava laahaa jäljessä?

20.12.2011 31

Yhteisöllisyys

• Osallistujat haluavat paikkoja, tapahtumia ja tilanteita, joissa ja joiden varjolla ihmiset

saavat hyvän syyn kokoontua yhteen

• Yhteiset julkiset tilat toimivat myös kokoontumispisteinä, niitä toivotaan lisää /

vanhoja tiloja toivotaan kohennettavan

• Kohtaamisen mahdollisuus esillä myös palveluista ja elävyydestä puhuttaessa,

tapahtumilla ja tempauksilla luodaan yhteistä tunnelmaa ja mielikuvaa elävästä

kaupungista

Kaupunki tarvitsee kunnon toripäivät

Aleksintorin nykyinen parkkipaikka-alue

olisi kehitettävissä torialueeksi jossa

joka lauantai kesäaikaan

järjestettäisiin kaupallinen

toritapahtuma. Yhteisöllisyys syntyy

toreilla. Järvenpäässä on

kehittyneempi torikulttuuri kuin

Keravalla. Mallia oikeasta

torikulttuurista voi kysyä vaikka

Pohjois-Satakunnan Kankaanpäästä

jossa pitkät perinteet torikauppiaista

keskellä kaupunkia. Tällaista Kerava

kaipaa. Muuten ollaan Helsingin

nukkumalähiö.

Kansalaiskahvila. infoa,

keskustelua, tutustumista

yhteisöllisyyden lisäämiseksi avoin

kansalaiskahvila, jossa eri-ikäiset

kaupungin asukkaat voisivat

tutustua toisiinsa edullisen

kahvikupposen tai pienen

ruokapalan ääressä, saada

informaatiota kaupungin

palveluista ja kehittämisestä,

voisivat kertoa ajatuksistaan ja

ideoistaan - tietokonepäätellä tai

ehkä tiettyinä aikoina päivystävän

poliittisen toimijan kanssa

asioista keskustellen.

Yhteisöllisemmäksi

Keravan keskustasta uupuu

kaupunkimaisuus. Kävelykatu on

ihanasti eristetty liikenteeltä,

mutta se ei ole kovin

kävelykatumainen -

Kulmakonditoriaa ja

Uudenmaanherkun liikettä

lukuunottamatta, ei ole juurikaan

paikkoja, joissa kaupunkilaiset

voisivat pysähtyä viettämään aikaa

ja nauttimaan ympäristöstä.

20.12.2011 32

Eri ikäiset ihmiset

• Yleinen toive on, että eri ikäisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon palveluja

suunniteltaessa, asumisen ratkaisuista päätettäessä ja keskustan tiloja kehitettäessä

• Keravan keskustan tulisi tarjota joka ikäluokalle jotain

• Yleisimmin puhuttiin nuorison sekä ikäihmisten tarpeista ja heille soveltuvista

kokoontumistiloista sekä muista palveluista, mm. koulut, leikkipuistot, vuokra-asunnot

nuorille ja senioreille, tapahtumia joka saa kaiken ikäiset liikkeelle, eläkeläiszumba jne.

Nuorisolle

kokoontumispaikkoja

nykyisellään porukkaa

hengailee kirjaston

edustalla: keskustan

alueelle joku sisätila

oleskeluun ja mahdollisuus

esim. biljardiin,

musiikinkuunteluun,

kortinpeluuseen yms.

nuorille ja iäkkäämmille

yhteisiä tiloja

kahvilatyyppisiä tiloja

avoimet ovet-periaatteella;

voisi olla nettiyhteyksiä yms.,

keskustelunurkkauksia,

esiintymislavoja, lehtiä,

kaupungin palvleuja

esittelevää toimintaa ja

päivystämistä....

Ikäihmisten virityspaikka

Kävelykadulla tulisi olla ikäihmisille

sellainen paikka, jonne he haluavat

joka päivä päästä. Kun saataisiin niin

haluttu paikka, niin pienet kolotukset

unohtuisivat ja

terveyskeskuskäynneistä osa jäisi

tekemättä. On vaikea sanoa, mitä

ohjelmaa siellä pitäisi olla tai mitkä

palvelut olisivat niin vetovoimaisia.

Alussa palvelut ja toiminnat olisivat

väliaikaisia ja muuttuvia, myöhemmin

osa pysyviä ja osa muuttuvia. Kaupunki

ylläpitäisi tilan ja pienyrittäjät

palvelut ja toiminnan tuottaisivat.

Hinta tulisi pysyä kurissa.

20.12.2011 33

Kulttuuri

• Kulttuuriin suhtaudutaan myönteisesti ja sitä toivotaan lisää eri tavoin

• Kulttuuria voisi tuoda kuntalaisten joukkoon erilaisilla tapahtumilla joita järjestettäisiin

esimerkiksi kävelykadulla, toisaalta suurempien tapahtumien avulla voisi kiillottaa Keravan

mainetta kulttuurikaupunkina

• Arjen keskelle toivotaan taidetta kaupunkikuvaa piristämään, vastauksissa mainittiin mm.

valotaide, humoristinen taide sekä luovat funtionaaliset taideteokset kävelykadulle

Kehittämällä

kulttuuritarjontaa

Keravalla on mahdollisuus

järjestää hienoja konsertteja

- meillä on musiikkiopisto ja

musiikkiluokkia,

taideoppilaitoksia ja lähellä

olevat suuret kulttuuri-

instituutiot. Siitä voisi

lohkaista suuremman siivun

Keravalle!

Lisää katuvalaistusta!

Keskustan alueelle ja lähistölle lisää

katuvalaistusta, mahdollisesti myös

valotaidetta, kuten kirjaston puiston

tekolammella. Valaistus tuo

turvallisen ja viihtyisän tunnelman.

Iloisempaa taidetta kaupunkikuvaan!

Keravalaiset taideteokset ovat

turhankin vakavia ja "taiteellisia" - ne

eivät avaudu tavalliselle ihmiselle.

Toiveena iloista ja värikästä taidetta,

jossa on vähän huumoriakin.

Kävelykadulle kulttuuritapahtuma

Keravalla on paljon

kulttuurijärjestöjä. Yhden räväkän

teeman alle voi rakentaa tapahtuman

missä ohjelma rakentuu paikallisten

kulttuuriryhmien esityksistä. Samalla

tämä toimii infona siitä mitä

Keravalla voi harrastaa. Ei

pääsymaksuja eikä kustannuksia.

Jokainen tuo palan valmista

ohjelmistoaan. Jos on jotain

myyntipuolta, vain virvokkeita,

paikallisia tuotetteita, käsityötöitä ja

järjestöjen tuotteita. Mukaa voisi

kutsua niin monta Aurinkomäelle

laatan saanutta kuin mahdollista.

20.12.2011 34

Liikunta ja urheilu

• Vähän puhuttu teema, joka jakaa eniten mielipiteitä tärkeysarvioinnissa.

• Liikuntapalveluista puhuttaessa mainittiin mm. yksittäisiä parannuksia, esimerkiksi

liikuntatapahtumien lisääminen, pururadan urheilupuiston kehittäminen, eläkeläiszumba,

sisäliikuntatiloihin vapaavuoroja, uimahallin remontti

• Ilmaistiin myös tarvetta urheiluhallille tai muulle yhteiselle alueelle, josta liikunta- ja

vapaa-ajan palveluita löytyisi keskitetysti

Aurinkomäki käyttöön

Aurinkomäen keskeistä sijaintia

voisi hyödyntää sekä

ympärivuotisesti että

monipuolisemmin.

Aurinkomäelle lähiliikunta-alue

kaikenikäisiä keravalaisia

hyödyntämään. Talvirieha

liikunnan ja musiikin merkeissä

Aurinkomäelle. Aurinkomäelle

saisi mainion pulkkamäen

kaikenikäisille, miksei jopa

luisteluradan.

Liikuntatapahtumia lisää

Jos Keravanhalkijuoksu ei enää

iske, niin lisää katukoris, futsal

yms. turnauksia, harrasteliikunnan

ilmeellä, ilman kilpailun liiallista

kiihkoa, elävöittämään keskustaa ja

saattamaan nuorisoa liikunnan

äärelle. Tällainen vaatinee jotain

keskustan fyysisiltä rakenteiltakin.

liikuntatiloja

urheiluseurojen käyttöön

tilat, jotka ovat riittävän

korkuiset, jotta saataisiin

lajiin vaadittavat olosuhteet

ja välineet, sekä

mahdollisuudet oman lajin

kehittämiseen

20.12.2011 35