keskustan lahden puoluekokous 2010 kokousasiakirja

1

Tämä maa rakennetaan

yhdessä.

2

Suomen Keskusta r.p:n 73. sääntömääräinen puoluekokous

Lahdessa 11.-13.6.2010Suomen Keskusta r.p.

Apollonkatu 11 a, 00100 HELSINKIwww.keskusta.fi

Ulkoasu: Apollon Verkkopalvelut/ Katri HyväkkäPainopaikka: Fram

3

Keskustan 73. sääntömääräinen puoluekokous Lahdessa 11.-13.6.2010 Centerns 72. regelbundna partistämma i Lahtis 11.-13.6.2010

Puoluekokouksen asiakirja Partiets sämmohandlingar

Keskusta.fi Tämä maa rakennetaan yhdessä.

4

Pienistä puroista kasvaa suuri virta.Maksamalla Keskusta-arvat ostat näkyvyyttä Keskustan eduskuntavaali-kampanjaan omalla kotiseudullasi.

Koko tuottokeskustaväelle!Arpapalkinnot voit lunastaa myös osoitteessa www.keskusta.fi

Keskusta-arvan voittoluettelo 1 kpl Henkilöauto Toyota Auris 1.33 Dual VVT-i 3 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) sviitti kahdelle 3 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) De Luxe -hytti kahdelle 5 kpl Taideteos (Linnataulu, öljyväri) 5 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) A2 10 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) A4 20 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) B2 20 kpl Hemmotteluviikonloppu kahdelle 50 kpl Taideteos (maisemataulu, öljyväri) 50 kpl Silja Linen Päivä Tukholmassa -risteily Helsingistä 50 kpl Puolueen eduskuntavaaliristeily 5.-6.2.2011 (Helsinki-Tallinna) B4 70 kpl Taideteos (kirkkotaulu, öljyväri) 100 kpl Suomenmaa-lehden vuosikerta 1000 kpl Lahjakortti 30 € Keskustan verkkokauppaan 200 kpl Taideteos (kirkkotaulu, grafiikka) 500 kpl Keskustapuolueen historia osa 5 2000 kpl Lahjakortti 20 € Keskustan verkkokauppaan 5000 kpl Lahjakortti 15 € Keskustan verkkokauppaan 2000 kpl 100 kuvaa Keskustasta -kirja 10000 kpl Lahjakortti 10 € Keskustan verkkokauppaan 50000 kpl Lahjakortti 5 € Keskustan verkkokauppaan

Voittojen lukumäärä 71087 kpl Voittojen kokonaisarvo 905350 €

Arpapalkinnot voit lunastaa osoittees-sa www. keskusta.fi ja puoluekokouk-sessa Keskustan näyttelyosastolla.

5

Sisältö

Tervehdykset ....................................................................................................................................... 6

Puoluekokouksen ohjelma ................................................................................................................ 12

Puoluekokouksen ABC ..................................................................................................................... 20

Lahden keskustan kartta ja majoituspaikat ................................................................................... 23

Lahden kartta ................................................................................................................................... 24

Valtakirjojen tarkastusohjeet .......................................................................................................... 26

Lippumarssit ja laulujen sanat ....................................................................................................... 28Lippulaulu, Maamme ja Hämäläisten laulu ................................................................................................29

Esityslista ....................................................................................................................................... 42

Järjestyssääntö ................................................................................................................................. 50

Valiokunnat ...................................................................................................................................... 56

Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta ......................................................................................... 58

Jäsenistö 2009 .................................................................................................................................. 62

Keskustan toiminta puoluekokouskaudella 2008 - 2010 ................................................................ 63

Suomen Keskustan periaatteellinen toimintasuunnitelma vuosille 2010 - 2012 .......................... 66

Suomen Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle ............................................................................ 74

Muutosesitykset sääntöihin .......................................................................................................... 104Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n sääntöihin ................................................................................104

Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n piirin sääntöihin ......................................................................119

Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n kunnallisjärjetön sääntöihin...................................................128

Puoluekokousaloitteet ja vastausesitykset ..................................................................................... 137Talous-, vero-, elinkeino- ja yrittäjyysaloitteet ..........................................................................................137

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset aloitteet .....................................................................................................154

Sisäistä turvallisuutta ja oikeuspolitiikkaa koskevat aloitteet ................................................................157

Järjestöaloitteet ...........................................................................................................................................167

Työelämää, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa koskevat aloitteet .................................................................178

Maaseutualoitteet ........................................................................................................................................191

Koulutus- ja sivistyspoliittiset aloitteet sekä opintotukialoitteet ............................................................196

Liikenne- ja viestintäaloitteet .....................................................................................................................212

Kunta- ja aluepoliittiset aloitteet ...............................................................................................................241

Ympäristö-, energia- ja asuntoaloitteet ......................................................................................................248

Kulttuuri- ja nuorisoaloitteet ......................................................................................................................261

Hyvinvointialoitteet.....................................................................................................................................267

Muut aloitteet ..............................................................................................................................................300

Ehdokkaat puoluevaltuuskuntaan 2008-2010 .............................................................................. 311

Ilmoitukset

6

Tämä maa rakennetaan yhdessä

Me Keskustassa teemme Lahden puoluekokoukses-sa merkittäviä päätöksiä. Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle ei ole mikä

tahansa paperi. Se on yhteinen päätök-semme siitä, mitä uusi puoluejohto ryhtyy todella tekemään. Tavoiteohjelma kertoo, miten aiomme käyttää ihmisiltä tulevissa vaaleissa saamamme luottamuksen.

Keskustassa mielipiteiden moninaisuus on rikkaus, jota muilla puolueilla ei ole. Meillä on aidosti erilaisia mielipiteitä ja oikeus tuoda ne esiin. Jos ei ole erilaisia näkemyksiä, ei ole ideoita. Ilman ideoita ei ole kehitystä. Meillä on joka tapaukses-sa yhteinen tavoite: Suomen ja suomalais-ten turvallisuus ja hyvinvointi.

Tavoiteohjelman painopisteitä ovat työ, turva ja vihreys. Suomi menestyy tulevai-suudessa vain työnteolla, kun kohtaamme yhä kovenevan kansainvälisen kilpailun, ilmastonmuutoksen ja väestömme ikään-tymisen haasteet. Keskustan tehtävä on puolustaa suomalaista työtä.

Tämän maan rakentamisessa tarvitaan jokaista suomalaista. Meillä ei ole varaa hukata kenenkään työtä edessä olevissa talkoissa. Keskustalaiseen Suomeen kuu-luu koko maa ja koko kansa. Poliittisis-sa päätöksissä on aina kyse yksittäisten ihmisten elämästä. Meille on selvää, että ilman siltarumpua vesi on tiellä ja että koulumatka ei ekaluokkaisella saa olla liian pitkä.

Keskustalla on kaikki edellytykset me-nestyä ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Ensinnäkin, meillä on kunnianhimoinen uudistusohjelma, johon muut puolueet joutuvat ottamaan kantaa.

Toiseksi, meillä on tuoretta voimaa puo-luejohdossa ja ministeriryhmässä pitä-mään puoliamme. Seuraajani tarvitsee kaiken tuen meiltä keskustalaisilta.

Kolmanneksi, olemme viimeiset kak-si vuotta tehneet määrätietoisesti tule-vaisuustyötä, jonka tavoitteena on ollut luoda puolueelle uusi tapa toimia. Teh-dyt uudistukset politiikan valmistelus-sa, viestinnässä ja puolueen toiminnassa mahdollistavat Keskustan menestymi-sen. Olen ylpeä meistä kaikista uudis-tusten tekijöistä.

Neljänneksi, tutkimustenkin mukaan suuri osa suomalaisista sijoittuu mielipi-teiltään poliittiseen keskustaan. Arvoil-lemme ja politiikallemme on kysyntää. Yksittäisiä gallupeja meidän ei pidä lii-aksi tuijottaa.

Ja viidenneksi, meillä on takanamme historiallinen kahden peräkkäisen vaa-likauden jakso pääministeripuolueena. Kun poliittiset kilpailijamme ovat ker-ta toisensa jälkeen turvautuneet pelotte-luun ja vastakkainasetteluun, me olem-me pitäneet huolta vakaudesta , vastan-neet vaikeimmistakin asioista ja samal-la uudistaneet Suomea. Politiikkamme tulokset kestävät vertailun.

Me olemme johdonmukaisesti olleet hei-komman puolella. Olemme korottaneet pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempain-päivärahoja, kotihoidontukea ja pie-nimpiä eläkkeitä sekä alentaneet ruo-an arvonlisäveroa. Laitoimme liikkeelle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen,

7

Tämä maa rakennetaan yhdessä

jolla turvataan laadukkaat palvelut koko maassa myös tulevaisuudessa. Yrittäjyy-den eteen olemme tehneet seitsemän vuo-den aikana enemmän kuin edelliset sini-punahallitukset yhteensä. Valtion toimin-tojen alueellistamisessa on päästy vuo-sikymmenten riitelyn jälkeen tekoihin. Liikennehankkeita on toteutettu tasapuo-lisesti koko maassa.

Keskustelu vaali- ja puoluerahoitukses-ta on kalvanut mieliä. Olemme tehneet varmasti myös virheitä. Keskusta on kui-tenkin avannut rahoituksensa perusteel-lisesti ja noudatamme jo nyt uudistuvan lainsäädännön vaatimuksia. On kulunut sanonta peräänkuuluttaa avoimuutta, mutta vain sillä voimme vahvistaa ihmis-ten luottamusta politiikkaan. Me Kes-kustassa luotamme siihen, että keskus-talaiset uskovat itse asiaansa ja tukevat puolueen toimintaa myös taloudellisesti. Pienistä puroista syntyy tulevaisuudessa suuri virta.

Viimeiset kaksi vuotta eivät ole olleet teille helppoja. Vastuu maailmanlaajuisen laman hoidosta Suomessa on ollut Kes-kustalla. Osasimme ottaa oppia edellisen laman kokemuksista ja tätä lamaa olem-me hoitaneet elvytyksellä ja huolehtimal-la siitä, että suomalaisten luottamus tule-vaisuuteen on pysynyt korkealla. Tarkka ohjenuoramme oli – valtion ei pidä syven-tää lamaa omilla toimillaan.Nyt pahin on toivottavasti ohi ja alkaa laman jälkeisen laskun maksamisen aika. Siinäkin tarvi-taan vastuuntuntoista Keskustaa.

Jätän Keskustan puheenjohtajan tehtä-vät tässä puoluekokouksessa, mutta en ole lähdössä pois. Keskustan ja Suomen rakentamisessa tarvitaan jokaista meistä.

Teen koko sydämelläni työtä tämän upei-den arvojen, aatteiden ja ihmisten puo-lueen eteen myös tulevaisuudessa sillä tulevaisuus on niiden, jotka tarttuvat sen tekemiseen.

Tämä maa rakennetaan yhdessä.

Matti Vanhanen Puheenjohtaja

8

Keskusta uudistuu

Keskusta kokoontuu Lahteen rakentamaan tätä maata yhdessä. Valitsemme puolu-een puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja puo-

luesihteerin sekä päätämme tulevaisuu-den tavoitteistamme ja toiminnastamme.

Edessämme on alkavalla puoluekokous-kaudella seurakunta-, eduskunta-, presi-dentin- ja kuntavaalit. Samalla meidän tulee viedä Keskustan tulevaisuustyös-sä yhteisesti päättämämme uudistukset käytännön teoiksi puolueen ja meidän jo-kaisen toiminnassa.

Pääsemme kaikki tekemään todella töitä saavuttaaksemme yhteisen tavoitteemme: Keskustan menestymisen myös tulevai-suudessa.

En epäröi hetkeäkään, ettemmekö onnis-tuisi.

Me Keskustassa olemme aina olleet toi-minnan ihmisiä ja uskoneet yhdessä teke-misen voimaan. Yhteisöllisyys on Keskus-tan voimavara myös huomenna - se, että jaksamme kysyä naapurin vointia ja kat-soa myös muiden kuin omien lasten pe-rään, että jaamme vaaliesitteet talkoilla ja että tuemme puolueen toimintaa yhdel-lä, viidellä tai kymmenellä eurolla. Kes-kustan, Suomen ja suomalaisten tulevai-suus rakennetaan sillä, että pelkän pu-heen sijaan tartutaan yhdessä toimeen.

Huominen voi olla parempi.

Puitteet Keskustan menestymiselle ovat olemassa. Viime kuntavaalien jäl-keen aloitetussa tulevaisuustyössä olem-me määrittäneet Keskustan tehtävän 2000-luvulla, valmistelleet puoluekokouk-

sen päätettäväksi tavoiteohjelman, jossa linjataan keskeisiä poliittisia tavoittei-tamme seuraavaksi kymmeneksi vuodek-si sekä uudistaneet Keskustan toimintaa sen kaikilla osa-alueilla.

Uudistaessamme puolueen toimintaa olemme kysyneet koko ajan itseltämme ja toisiltamme: millainen Keskusta olisi, jos se perustettaisiin nyt? Meidän Keskustas-sa on pitänyt rehellisesti katsoa itseäm-me peiliin, jotta tavoitteemme luoda puo-lueelle uusi tapa toimia ei jäisi pelkäksi korulauseeksi. Yksi vastaus kysymykseen on: Keskustan pitää olla ihmisten puolue.

Toimintamme pitää olla sellaista, että pystymme tarjoamaan ihmisille elämyk-sellisiä ja kokemuksellisia vaikuttamisen paikkoja.

Meidän tulee käydä vuoropuhelua jäsen-temme, kannattajiemme ja kaikkien suo-malaisten kanssa, sillä Keskusta jos mikä on yksi Suomen suurimpia kansalaisjär-jestöjä. Keskustan digitaalista jalanjälkeä pitää suurentaa niin, että sen kokevat omakseen myös Twitter- ja Facebookajan mielipidejohtajat – tulevaisuuden tekijät. Toimintamme pitää olla viimeistä paikal-lisyhdistystä myöten avointa ja läpinäky-vää.

Yhteisesti toteuttamamme uudistukset – kuten puoluetoiminnan rekisteri, puolu-een sääntöjen uudistaminen, uusi jäsen-kortti, jäsenedut ja jäsenlehti, uusi Kes-kusta.fi, koulutus- ja valmennustoimin-nan kehittäminen, kaupunkitoiminnan organisointi, Keskustan yrittäjätoiminta, työelämäfoorumi- ja kunnallisfoorumi-toiminta ja Keskusta Akatemia – lisää-vät ihmisten osallistumis- ja vaikutta-mismahdollisuuksia paikallisesti, alueel-

9

lisesti ja valtakunnallisesti. Uudistukset ovat osallisuuden politiikan ja uuden ajan puoluetoiminnan työkaluja, jotta Keskus-ta voisi tarjota lisäarvoa yhä kovenevassa kilpailussa ihmisten ajankäytöstä eli ai-toja mahdollisuuksia vaikuttaa suomalai-sen yhteiskunnan kehitykseen.

Kun katsoo esimerkiksi verkossa käytä-viä keskusteluja, ei voi väittää etteikö politiikka kiinnostaisi ihmisiä. Kyse on siitä, uskaltavatko puolueet todella tul-la tähän päivään ja onko puolueen jäse-nyydellä merkitystä. Puolueet, erityisesti Keskusta ovat jäsentensä summia. Ilman jäseniä meillä ole voimaa rakentaa Suo-mesta työn, turvan ja vihreän ajattelun

yhteiskuntaa ja juuri siksi kaikki uudis-tukset ovat lähteneet jäsenyyden vahvis-tamisesta.

Jos Suomi nousee taantumasta vain työn-teolla ja yrittäjyydellä, Keskusta menes-tyy samalla reseptillä. Ja kun tuulee to-della kovaa, tämän porukan pitää antaa toisilleen suojaa.

Näillä ajatuksilla toivotan jokaisen teistä lämpimästi tervetulleeksi Lahden puolue-kokoukseen.

Rakennetaan Keskustaa ja Suomea yhdessä.

Jarmo Korhonen Puoluesihteeri

10

Sydämellisesti tervetuloa

Minulla on Keskustan Päijät-Hämeen piirin puheenjohta-jana ilo toivottaa sinut terve-tulleeksi Keskustan puolue-

kokoukseen Lahteen.

Puoluekokouksen järjestelyt ovat suju-neet erinomaisesti ja 400 ihmisen talkoo-porukka on sitoutunut enemmän kuin kiitettävästi yhteiseen ponnistukseemme. Olemme hioneet yksityiskohtia viime het-keen saakka kokousvieraiden viihtymisen takaamiseksi. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että olemme voineet käyttää puo-luekokouksen järjestelyissä paikallisten yritysten palveluja. Tämä on tuonut työ-tä alueellemme. Meillä on ollut Keskus-tan puoluetoimiston vahva tuki takanam-me ja kokouspäivinä halumme palvella kokousvieraita on varmasti huipussaan. Dokumentoimme kokousjärjestelyt, kuten

tehtiin kaksi vuotta sitten Joensuussa. Arvokasta tietoa siirtyy käsikirjan muo-dossa seuraavan kokouspaikkakunnan toimijoille.

Kokouksen päätösasiat ovat erittäin tär-keitä puolueemme kannalta tulevina vuo-sina. Tässä kokouksessa hyväksyttävä tavoiteohjelma on käsikirja, joka ohjaa toimintaamme ja päätöksentekoamme. Puolueen, piirien ja kunnallisjärjestöjen sääntöjä on tarkistettu ja ne hyväksytään Lahdessa. Henkilövalinnat ovat sokerina pohjalla. Viralliset kokousedustajat valit-sevat kansanvaltaisesti puolueelle uu-den puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja puoluesihteerin. Valittu viisikko lähtee luotsaamaan puoluettamme kohti seuraa-via eduskuntavaaleja.

Keskustan Päijät-Hämeen piirin jokaisen toimijan puolesta toivotan sinulle nautin-nollisia kokouspäiviä maakunnassamme. Viihdy ja nauti runsaasta ohjelmastamme ja tervetuloa uudelleen maakuntakun-taamme.

Riitta Lonka Keskustan Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja

11

Tervetuloa Lahteen, muotoilun ja ympä-ristöosaamisen kaupunkiin! Viime vuosina Lahti on uudistumiskykyisen teollisuuten-sa, kehittyvän osaamispohjansa ja tiivisty-neen metropoliyhteytensä ansiosta nous-sut selkeästi kasvukeskusten joukkoon. Lahdesta on tullut Suomen ympäristötek-nologian johtavia keskuksia, se tunnetaan vahvasta muotoiluosaamisesta ja kansalli-sesta edelläkävijyydestä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan kehittäjänä. Perintei-nen teollisuuskaupunki uudistuu perintei-tään unohtamatta.

Lahti profiloituu ympäristöystävällisenä kaupunkina, jossa ekologisuus ja kestävä kehitys ovat toiminnan periaatteina. Puh-taan teknologian yritysten kasvuympäris-tönä Lahden seutu on suunnannäyttäjä. Alueesta on kasvanut valtakunnan mer-kittävin ympäristöalan tutkimuksen, kou-lutuksen ja yritystoiminnan keskittymä, jossa tuotetaan noin 12 prosenttia alan liiketoiminnasta. Ilahduttavaa on se, että ympäristöalalle uusia yrityksiä syntyy vai-keassakin taloustilanteessa. Kaupunki on strategiassaan sitoutunut kasvihuonekaa-supäästöjen puolittamiseen vuoteen 2025 mennessä.

Lahden muotoiluperinne kumpuaa huo-nekalu- ja vaateteollisuudesta, alun perin kädentaitojen osaajien yrityksistä. Muo-toiluosaamiseen vaikuttavat myös Lah-den seudun koulutus-, tutkimus- ja yritys-yhteistyö sekä nuorten suunnittelijoiden hyödyntäminen. Helsinki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa on vuonna 2012 maailman kolmas Design-pääkaupunki Torinon ja Soulin jälkeen. Design-pääkaupunkivuosi tarjoaa myös Lahdelle muotoilualan tapahtumia ja kan-sainvälistä näkyvyyttä.

Lahti ja Päijät-Häme tarjoavat houkuttele-van asuinympäristön lähellä pääkaupun-kiseutua. Urheilu, liikuntamahdollisuudet ja luonto ovat Lahdessa ja koko alueella osa elämää, ja tätä täydentävät monipuoli-nen huipputason kulttuuritarjonta ja suu-ren kaupungin antamat muut palvelut ja edellytykset.

Lahti on yhdessä kahdeksan muun kun-nan kanssa selvittämässä uuden suuren kunnan mahdollisuutta Päijät-Hämeessä. Päätöksiä syntyy syksyllä – suuntaan tai toiseen. Hankkeen tavoitteena on turva-ta riittävä kasvu ja hyvinvoinnin kehitys koko maakunnassa ja luoda edellytykset selkeille palvelurakenteille ison peruskun-nan puitteissa. Päijät-Hämeen vahva kehi-tys voisi osaltaan tasapainottaa kasvavan eteläisen Suomen yhdyskuntarakennetta.

Toivotan kaikille puoluekokoukseen osal-listuville miellyttäviä hetkiä Lahdessa.

Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja

Kaupungin tervehdys

12

Keskustan puoluekokouksen ohjelma

Perjantai 11.6.2010

9.00 - 10.00 Lautakasafestivaalit: Ilmoittautuminen puoluekokouspaikalla Lahden Suurhallissa

10.00 – 14.00 Puoluekokouksen valtakirjojen tarkastus10.30 –12.00 Paneelikeskustelu: Hyvän työelämän eväät?10.30 – 12.30 Lautakasafestivaalit: Ajankohtaisseminaarit

Ihmisarvoinen elämä Demokratia – mikä mättää? Talous ja ympäristö

13.30 - 14.00 Puoluekokouksen avajaiset14.00 Puoluekokous alkaa Puoluekokouksen avaus, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen Puoluekokouksen järjestäytyminen, valiokuntien asettaminen Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta, toimintakertomus- ja suunnitel-

ma, esitys sääntömuutoksiksi, aloitteet, Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen

Esitys tavoiteohjelmaksi, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen Viralliset puheenvuorot: Keskustan piirit, sisarjärjestöt, Keskustan

eduskuntaryhmä ja meppiryhmä Yleiskeskustelu15.00 - 18.00 Treffitorilla Keskustan johtavia poliitikkoja18.00 Kokous keskeytetään18.00 Puoluekokouksen valiokuntien kokouksia18.00 - 20.00 Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden

ja muiden puoluejohtoon pyrkivien tentti21.00- Musiikkia, tanssia ja viihdettä:

Kesän upeimmat lavatanssit (Suurhalli): Titta & Tanssiorkesteri Timantti sekä Timanki orkesteri

Lautakasafestivaalit: Anna Abreu (Ilon talo, Vapaudenkatu 13)

13

Lauantai 12.6.2010

7.30 – 9.00 Puoluekokouksen valiokuntien kokouksia8.00 - 11.00 Valtakirjojen tarkastus jatkuu9.00 Puoluekokous jatkuu Poliittinen tilannekatsaus, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen Yleiskeskustelu14.00 Keskustan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien

ja puoluesihteerin vaali11.00 – 14.00 Treffitorilla Vappu Pimiä ja Keskustan johtavia poliitikkoja19.00 Puoluekokous keskeytetään (henkilövaalien jälkeen)19.00– 21.00 Valiokuntien kokouksia21.00- Musiikkia, tanssia ja viihdettä (Suurhalli):

Yölintu ja Hannu Lehtonen orkesteri

Sunnuntai 13.6.2010

8.30 Aamuhartaus9.00 Puoluekokous jatkuu Päätösasiat

Selvitys taloudellisesta tilanteesta Toimintakertomus- ja suunnitelma Jäsenmaksut Puoluevaltuuskunnan jäsenten vaali Tavoiteohjelma Sääntömuutokset Aloitteet Poliittinen kannanotto

Yleiskeskustelu11.00 Puoluekokous päättyy11.30 Lippumarssi järjestäytyy12.00 Lippumarssi Lahden Suurhallille: Lippumarssi lähtee Lahden torilta ja

matkaa Suurhallille on noin 2 km. Reitti: Vapaudenkatu - Vesijärvenkatu - Aleksanterinkatu - Paasikivenkatu - Salpausselänkatu - Suurhalli

13.00 Puoluekokouksen pääjuhla Suurhallilla Keskustanaisten puheenjohtajan avaussanat

Uuden puheenjohtajan linjapuhe Musiikkia, Nastolan pikkupelimannit ja Laulavat kertut Keskustanuorten diplomien jako Keskustanauorten puheenjohtajan päätössanat

14

Lahden puoluekokoukseenPuoluekokouksessa tehdään jokaisena päivänä tärkeitä päätöksiä ja viihdytään korkeatasoisen ohjelman parissa. Lauantai on politiikan parasta jännitysnäytelmää puheenjohtajavaaleineen.

Onko tämä sinun ponnahduslautasi tulevaisuuden johtajaksi?

Lautakasafestivaalit pe 11.6. klo 10.30- Rock, rauha ja rakkaus. Woodstock 1969 oli ponnahdus lauta monille kansainvälisille rock-tähdille, Keskustan Lahden puoluekokous on samanlainen tilaisuus Suomen politiikan tulevai-suuden nimille. Puoluekokouksen ensimmäinen päivä perjantai 11.6. on nuorten naisten ja miesten tapahtuma päivä, jolloin järjestetään neljä laadukasta tilaisuutta. Puoluekokouspaikalla Lahden Suur hallissa perjantaina klo 10.30 alkaen järjestettävissä ajankohtaisseminaareissa puhuvat raskaan sarjan suomalaiset vaikuttajat

Tärkeä päätös on sinun käsissäsi.

Puheenjohtajaehdokkaiden tentti pe 11.6. klo 18-Henkilövalinnat la 12.6. klo 14-

Keskustan puheenjohtajakiertue huipentuu Lahteen. Puheenjohtajaehdokkaat Timo Kaunisto, Mari Kiviniemi, Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen kohtaavat viimeisen kerran suuressa ajankohtaiskeskustelussa perjantaina 11.6. klo 18 Lahden Suurhallissa. Lauantaina 12.6. sinä valit-

set Keskustan puheenjohtajan, kolme varapuheen-johtajaa ja puoluesihteerin klo 14 alkavissa äänes-tyksissä. Kaikki ehdokkaat ja Keskustan johtavat poliitikot ovat tavattavissa myös puoluekokouksen Treffitorilla perjantaina klo 15 – 18 ja lauantaina klo 11 – 14.

Paula Lehto mäestä Raimo Sailakseen. Seminaarien teemoja ovat ihmis arvoinen elämä, demokratia, hyvä työelämä sekä talous ja ympäristö. Festari perjantain kruu-naa pop prinsessa Anna Abreun livekeikka Ilon Talossa. Lue lisää seuraavilta sivuilta.

15

Vaihda viihteelle!Lahden puoluekokouksessa sinua viihdyttävät jokaisena iltana eturivin suomalaiset pop- ja iskelmäartistit.

Kesän upeimmat lavatanssit pe 11.6. klo 21 Lahden Suurhallissa Vietävän hyvää tanssimusiikkia tarjoavat Titta ja Tanssiorkesteri Timantti sekä Timanki. Liput 5 euroa Keskustan jäsenkortilla puoluekokouspaikalta ostettuna. Liput ovelta ja ilman jäsenkorttia 10 euroa. K-18.

Anna Abreu pe 11.6. Ilon Talossa! Showtime klo 24 Popprinsessa Anna Abreun keikkaa ei voi missata! Lautakasa-festarirannekkeella vapaa pääsy, liput ovelta 7 euroa. K-18.Katso lisää www.ilontalo.fi/lahti.

Yölintu ja Hannu Lehtonen orkesteri la 12.6. klo 21 Lahden Suurhallissa Preussinpunaista ja mennyttä miestä – Yölintu villiinnyttää tanssikansan vuodesta toiseen. Liput 15 euroa Keskustan jäsenkortilla puoluekokouspaikalta ostettuna. Liput ovelta ja ilman jäsenkorttia 17 euroa. K-18.

Keskustan jäsenkortilla säästät selvää rahaa!

Muista näyttää ja käyttää korttiasi.

Katso Keskustan kaikki jäsenedut tästä asiakirjasta, Sentteristä ja osoitteesta keskusta.fi.

Anna Abreu pe 11.6. Ilon Talossa! Showtime klo 24

Popprinsessa Anna Abreun keikkaa ei voi missata! Lautakasa-

Yölintu ja Hannu Lehtonen orkesteri la 12.6. klo 21

Huom!Lautakasafestareiden rannekkeella vapaa sisäänpääsy perjantaina ja lauantaina Ilon Taloon ja Armakseen ja lauantaina Cabaretiin.

16

Pääjuhla

Hengelliset tapahtumat

sunnuntaina 13.6. klo 13 alkaen Lahden Suurhallissa

Perjantai 11.6.Iltahartaus Ristinkirkossa klo 20

Sunnuntai 13.6.Aamuhartaus kokouspaikallaMessu Ristinkirkossa klo 10

Puoluekokouksen suuri päätöstilaisuus

PääjuhlaKeskustanaisten puheenjohtajan avaussanatMusiikkiaUuden puheenjohtajan linjapuheMusiikkiaKeskustanuorten diplomien jakoKeskustanuorten puheenjohtajan Päätössanat

Lahden puoluekokous on koko perheen tapahtuma.Puoluekokouspaikalla, lasten puuhatilassa, on viidakkotunnelma. Piirrämme, askartelemme ja leikimme. Pidämme yhdessä hauskaa! Puuhaa ja lystiä ohjaa Vesaiset.

Puuhatila on auki päivittäin klo 9 – 11 ja 13 – 15.

Suosittu Launeen perhepuisto (Kaarikatu 26, Lahti) on lasten ja perheiden vapaassa käytössä lauantaina 12.6. Lähes kolmen hehtaarin puisto leikkivälineineen tarjoaa monia vaihtoehtoja: vesi- ja hiekkaleikkejä, kiipeilyä, liukumista, pienois-golfia ja minipyöräilyä liikennekaupungissa. Arboretum (puulajipuisto) ja Kaupungin-puutarhan Rosario täydentävät vielä tarjontaa.

Lauantaina 12.6 klo 10 – 15 Puksu-kaupunki-junalla saa ilmaista kyyditystä Launeen Perhe-puiston ja kokouspaikan välillä.

Puksu-kaupunkijuna kulkee Lahden Suurhallin (Salpausselänkatu 7) ja Launeen perhepuiston (Kaarikatu 26) väliä. Juna kulkee suurhallilta tasatunnein ja perhepuistosta puolelta. Puksu-kaupunkijunan organisoi Vesaiset.

Lippumarssi lähtee Lahden torilta ja matka suurhallille n. 2 km.

Reittinä: Vapaudenkatu – Vesijärvenkatu – Aleksanterinkatu – Paasikivenkatu – Salpausselänkatu – Suurhalli

LippumarssiAina yhtä vaikuttava

sunnuntaina 13.6. alkaen klo 12

Tervetuloa herkuttelemaan!Lahden puoluekokouksessa sinua odottavat herkkuja notkuvat ruokapöydät.Tarjolla lounas ja keittolounas. Ruokajuomiksi tarjoilemme jäävettä ja maitoa.

Perjantai 11.6.2010MunajuustosalaattiaSienisalaattiaLeipävalikoima ja levitteetJuurespossupataa*perunamuusiaLohilaatikkoaPunajuuripaistosta

SiskonmakkarakeittoaLeipävalikoima ja levitteet

Sunnuntai 13.6.2010Rosollisalaattia, punajuurikermaaVihersalaattiaLeipävalikoima ja levitteetPalapaistia *keitettyjä perunoitaKaalilaatikkoaUunijuureksia

Talon kanakeittoaLeipävalikoima ja levitteet

HinnastoLounas 12 e ja keittolounas 7 e.

Nyt et tarvitse erillisiä ruokalipukkeita, vaan voit maksaa käteisellä tai kortilla ruokailulinjaston kassapisteeseen.

Lauantai 12.6.2010Vanhanajan vihersalaattia, kananmunakastikettaMarinoitua kasvissalaattiaLeipävalikoima ja levitteetLihapyörykät kermakastikkeessa*viipaleperunalaatikkoaMakeaa makaronilaatikkoaHöyrytettyjä porkkanalohkoja

Kermaista lohikeittoaLeipävalikoima ja levitteet

17

Tervetuloa herkuttelemaan!Lahden puoluekokouksessa sinua odottavat herkkuja notkuvat ruokapöydät.Tarjolla lounas ja keittolounas. Ruokajuomiksi tarjoilemme jäävettä ja maitoa.

Perjantai 11.6.2010MunajuustosalaattiaSienisalaattiaLeipävalikoima ja levitteetJuurespossupataa*perunamuusiaLohilaatikkoaPunajuuripaistosta

SiskonmakkarakeittoaLeipävalikoima ja levitteet

Sunnuntai 13.6.2010Rosollisalaattia, punajuurikermaaVihersalaattiaLeipävalikoima ja levitteetPalapaistia *keitettyjä perunoitaKaalilaatikkoaUunijuureksia

Talon kanakeittoaLeipävalikoima ja levitteet

HinnastoLounas 12 e ja keittolounas 7 e.

Nyt et tarvitse erillisiä ruokalipukkeita, vaan voit maksaa käteisellä tai kortilla ruokailulinjaston kassapisteeseen.

Lauantai 12.6.2010Vanhanajan vihersalaattia, kananmunakastikettaMarinoitua kasvissalaattiaLeipävalikoima ja levitteetLihapyörykät kermakastikkeessa*viipaleperunalaatikkoaMakeaa makaronilaatikkoaHöyrytettyjä porkkanalohkoja

Kermaista lohikeittoaLeipävalikoima ja levitteet

Ker

ro t

erve

ises

i Tre

ffito

rill

aK

esku

stan

pu

hee

njo

hta

ja-,

vara

puh

een

joh

taja

- ja

pu

olu

esih

teer

ieh

dok

kaat

, pu

olu

ejoh

to, m

inis

teri

t, ka

nsa

ned

ust

ajat

ja m

epit

pu

olu

ekok

ousy

leis

ön t

avat

ta-

van

a T

reffi

tori

lla

Lah

den

Su

urh

alli

ssa.

perjantai 11.6. klo 15 – 18 15.15 – 15.30 Varapuheenjohtajaehdokas Elsi Katainen15.30 – 15.45 Varapuheenjohtajaehdokas Tuomo Puumala15.45 – 16 Varapuheenjohtajaehdokas Antti Rantakangas16 – 16.15 Varapuheenjohtajaehdokas Annika Saarikko16.30 – 16.45 Puoluesihteeriehdokas Timo Laaninen16.45 – 17 Puoluesihteeriehdokas Simo Sorsa17 – 17.15 Varapuheenjohtajaehdokas Hannu Hoskonen17.30 – 17.45 Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen17.45 – 18 Varapuheenjohtaja, ympäristöministeri Paula Lehtomäki(klo 18 alkaen puheenjohtajaehdokkaiden suuri tentti päälavalla)

lauantai 12.6. klo 11 – 14

11 – 11.10 Keskustanaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki11.10 – 11.20 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila11.20 – 11.30 Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli11.30 – 11.40 Kansanedustaja Juha Mieto11.40 – 11.50 Europarlamentaarikko Riikka Manner12 – 12.10 Liikenneministeri Anu Vehviläinen12.10 – 12.20 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula12.20 – 12.30 Europarlamentaarikko Hannu Takkula12.30 – 12.40 Kansanedustaja Risto Autio12.40 – 12.50 Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inkeri Kerola13 – 13.10 Puoluesihteeri Jarmo Korhonen13.10 – 13.20 Puheenjohtajaehdokas Timo Kaunisto13.20 – 13.30 Puheenjohtajaehdokas Mari Kiviniemi13.30 – 13.40 Puheenjohtajaehdokas Mauri Pekkarinen13.40 – 13.50 Puheenjohtajaehdokas Paavo Väyrynen13.50 – 14 Puheenjohtaja Matti Vanhanen

18

Talous ja ympäristö• Suomen taloudelliset mahdolli-

suudet• Suomen suurin tulevaisuuden

vientituote• Aluepolitiikan tulevaisuus

Paikka: Lahden suurhalli, lehdistön tiedotustila

Seminaarissa mukana europarlamen-taarikko Riikka Manner, päätoimittaja Heikki Hakala, johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, puolueen vara-puheenjohtaja Antti Rantakangas ja europarlamentaarikko Hannu Takkula.

Seminaarin puheenjohtaja, Keskusta-nuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen

Ihmisarvoinen elämä• Keskustalaisen sosiaali- ja ter-veyspolitiikan löytöretki – mistä tulemme, minne menemme?• Terveyden vai sairauden hoito?• Nuorten hyvinvoinnin lähteet

Paikka: Lahden suurhalli, päälavan kohdalla.

Seminaarissa mukana sosiaali- ja ter-veysministeri Liisa Hyssälä, maalaislää-käri Tapani Kiminkinen, kansanedustaja Juha Rehula, kansanedustaja Juha Mie-to ja YTHS:n yhteisöterveyden vastaava psykologi Henriette Hämeenaho.Seminaarin puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala.

Onko tämä sinun pon-nahduslautasi tulevai-

suuden johtajaksi?Rock, rauha ja rakkaus. Woodstock 1969 oli ponnahduslauta monille kansainvälisille rocktähdille, Keskustan Lahden puoluekokous on samanlainen tilaisuus Suomen politiikan tulevaisuuden nimille.

Puoluekokouksen ensimmäinen päivä perjantai 11.6. on nuorten naisten ja miesten tapahtumapäivä, jolloin järjes-tetään neljä laadukasta tilaisuutta. Puoluekokouspaikalla Suurhallissa perjantaina klo 10.30 alkaen järjestettävissä ajankohtaisseminaareissa puhuvat raskaan sarjan suoma-laiset vaikuttajat Paula Lehtomäestä Raimo Sailakseen.

Seminaarien teemoja ovat ihmisarvoinen elämä, demokratia, hyvä työelämä sekä talous ja ympäristö. Festariperjantain kruunaa popprinsessa Anna Abreun livekeikka Ilon Talossa.

Demokratia – mikä "mättää"

• Edustuksellinen demokratia – Kansa-

laisaktivismi• Nuoret ja naiset demokratian tekijöinä

Paikka: Messuhalli

Seminaarissa mukana toimitusjohtaja

Suvi-Anne Siimes, ympäristöministeri Paula

Lehtomäki, ent. europarlamentaarikko Kyösti

Virrankoski, toiminnanjohtaja Antti Penti-

käinen. ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen

Seminaarin puheenjohtaja, Tommi Laitio.

19

Paneelikeskustelu Työ ja yrittäjyys on yhteinen voimavara

Perjantaina 11.6.2010 klo 10.30 – 12.00, Lahden hiihtomuseon auditorio, Salpausselänkatu 8 (Suurhallin vieressä)

klo 10.30 Tervetuloa keskustelemaan

Keskustan työmarkkina-asiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Raija Moilanen

Paneelin avauspuheenvuoro, valtiosihteeri Raimo Sailas

Paneelin jäsenten puheenvuorot

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLn puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori

Opetusalan Ammattijärjestö OAJn varapuheenjohtaja Päivi Koppanen

Paneelin puheenjohtaja politiikan toimittaja Hannu Lehtilä

Kiitos, Keskustan Yrittäjäasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mauri Salo

20

Puoluekokouksen BC

AnniskeluPuoluekokouksen anniskelualue sijaitsee Mes-suhallissa ruokailutilan läheisyydessä. Annis-kelualueella on A-oikeudet. Anniskelualue on tarkoitettu vain täysi-ikäisille.

Avajaiset Puoluekokouksen avajaiset ovat perjantaina 11.6. klo 13.30 – 14 kokouspaikalla Lahden Suurhallissa.

Ensiapu Puoluekokouksessa on ensiapupiste Messuhal-lin ja Suurhallin yhdistävän käytävän varrel-la olevassa huoneessa, josta apua tarvitseva ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Ensiapu-taitoiset vapaaehtoiset kiertävät myös kokouk-sen aikana kokouspaikalla. Yleinen hätänume-ro on 112.

Esiintyjät Puoluekokouksen esiintyjiä ovat perjantaina 11.6. klo 21 Titta & Tanssiorkesteri Timantti ja Timanki kesän upeimmissa lavatansseissa ko-kouspaikalla Lahden Suurhallissa sekä Anna Abreu Ilon Talossa puolen yön jälkeen (Va-paudenkatu 13). Lauantaina 12.6. esiintyjinä Suurhallissa ovat Yölintu ja Hannu Lehtonen orkesteri. Pääsylippuja iltatapahtumiin myy-dään puoluekokouksen aikana infopisteestä sekä puolueen esittelyosastolla ja illalla ovelta.

Henkilövalinnat Puoluekokous valitsee Keskustan puheenjohta-jan, kolme varapuheenjohtaja ja puoluesihtee-rin lauantaina 12.6. klo 14 alkavissa äänestyk-sissä.

Hengelliset tapahtumat Perjantaina 11.6. iltahartaus Ristinkirkossa klo 20. Sunnuntaina 13.6. aamuhartaus koko-uspaikalla ja messu Ristinkirkossa klo 10.

Ikärajat Iltatapahtumiin puoluekokouspaikalla ja Ilon Talossa on 18 vuoden ikäraja. Puoluekokouk-seen on vapaa pääsy kaikenikäisillä.

Info Puoluekokouksen infopiste sijaitsee pääsisään-käynnin välittömässä läheisyydessä.

Jäsenkortti ja -edut Muistithan ottaa mukaan puoluekokoukseen toukokuun lopussa saamasi upouuden Keskus-tan jäsenkortin? Saat jäsenkortilla alennusta iltatapahtumista – pääsyliput perjantain 11.6. lavatansseihin jäsenkortilla 5 euroa (ilman korttia tai ovelta 10 euroa) ja lauantain 12.6. Yölinnun tanssikeikalle 15 euroa (ilman kort-tia tai ovelta 17 euroa).

Katso kaikki jäsenedut tästä asiakirjasta, jä-senlehti Sentteristä tai Keskusta.fi.

Keskusta Keskustan näyttelyosaston löydät puolueko-kouksen näyttelyalueelta. Keskustan osastol-la voit mm. tarkastaa jäsentietosi, tutustua jäsenkorttiin ja jäsenetuihin, surffata uudis-tuneessa Keskusta.fi:ssä ja varata matkan Keskustan suurristeilylle Latvian Riikaan 25. – 27.9.2010 reilulla 30 prosentin alennuksel-la normaalihinnoista puoluekokouksen kunni-aksi.

Lapset Puoluekokous on koko perheen kesätapahtuma. Lasten puuhapaikka puoluekokouspaikalla on auki päivittäin klo 9 – 11 ja klo 13 – 15.

Launeen perhepuisto on lasten ja perheiden va-paassa käytössä lauantaina 12.6. Puksu-kau-punkijunalla saa ilmaisen kyydityksen lauan-taina klo 10 – 15 puoluekokouspaikan ja Lau-neen perhepuiston välillä.

21Lautakasafestivaalit Puoluekokouksen ensimmäisenä päivänä per-jantaina 11.6. klo 10.30 alkavat Lahden lau-takasafestivaalit 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Festivaaleilla järjestetään neljä laa-dukasta tilaisuutta ajankohtaisista aiheista. Perjantain kruunaa Anna Abreun keikka Ilon Talossa. Lauantai ja sunnuntai ovat politiikan parasta jännitysnäytelmää puheenjohtajavaa-leineen. Lue lisää asiakirjan sivuilta 18.

Lippumarssi Puoluekokouksen lippumarssi järjestetään sunnuntaina 13.6. Marssi lähtee Lahden to-rilta klo 12 ja matkaa Lahden Suurhallille on noin 2 kilometriä. Reitti on Vapaudenkatu – Vesijärvenkatu – Aleksanterinkatu – Paasi-kivenkatu – Salpausselänkatu – Suurhalli ja näet sen seuraavan aukeaman kartasta.

Löytötavarat Löytötavarat toimitetaan puoluekokouksen in-fopisteeseen, josta niitä voi tiedustella ja ne voi noutaa tunnusmerkkejä vastaan. Noutamatto-mat löytötavarat toimitetaan Päijät-Hämeen piiritoimistolle.

Maksaminen Puoluekokouksessa voit maksaa käteisellä sekä tavallisimmilla pankki- ja luottokorteilla nyt myös ruokailut.

Media Puoluekokousta seuraa noin 150 tiedotusväli-neiden edustajaa. Median työtilat sijaitsevat Lahden Suurhallin toisessa kerroksessa.

Näyttelyalue Puoluekokouksen näyttelyalue sijaitsee kokous-tilan ja ruokailu- ja iltatapahtumatilan välissä. Näyttelyalueella voit tutustua mielenkiintoisten näytteilleasettajien tuotteisiin ja palveluihin.

Paikoitus Noudata paikoituksessa liikenteenohjaajien opastusta. Puoluekokoukselle varatut P-alueet ovat maksuttomia, ne on merkitty seuraavan aukeaman karttaan.

Henkilöautojen parkkipaikat: Suurhallin edus-ta, Pikkuvesijärven parkkipaikka sekä Fell-mannin puistoalueen kadut eli Stålberginkatu, Kyösti Kallionkatu ja Paasikivenkatu.

Bussien parkkeeraus jäähallin kentällä.

Puheenjohtajatentti Keskustan puheenjohtajakiertue huipentuu Lahden puoluekokoukseen. Puheenjohtajaeh-dokkaiden Timo Kauniston, Mari Kiviniemen, Mauri Pekkarisen ja Paavo Väyrysen viimeinen suuri tentti järjestetään perjantaina 11.6. klo 18 puoluekokouspaikalla.

Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheen-johtajalta kirjallisesti tätä tarkoitusta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille. Pyyntöön on merkittävä se työjär-jestyksen kohta, jota käsiteltäessä puheenvuoro halutaan käyttää. Työjärjestystä ja päätöksen-tekomenettelyä koskevat puheenvuorot voi pyy-tää suullisesti paikaltaan näyttämällä edusta-jakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti nimensä.

Puheenvuoropyynnöt toimitetaan päälavan vieressä olevaan vastaanottopisteeseen.

Virallisia puheenvuoroja lukuun ottamatta pu-heenvuorojen kesto on pääsääntöisesti yksi mi-nuutti. Lue lisää kokouksen järjestyssäännöstä tässä asiakirjassa.

PuoluekokousasiakirjaTästä asiakirjasta löydät kaiken tarvitsemasi tiedon puoluekokouksesta. Pidä se aina muka-nasi.

Pääjuhla Puoluekokouksen pääjuhla järjestetään sun-nuntaina 13.6. klo 13 Lahden Suurhallissa.

Pääsyliput Pääsylippuja puoluekokouksen iltatapahtu-miin myydään puoluekokouksen aikana puo-luekokouspaikalla sekä ovelta. Keskustan jä-senkortilla saat pääsylipuista alennusta ja säästät selvää rahaa.

Päätösasiat Puheenjohtaja ja puoluesihteeri esittelevät puoluekokouksen päätösasiat perjantaina 11.6. ja niistä päätetään sunnuntaina 13.6. Päätös-asioita ovat selvitys taloudellisesta tilanteesta, toimintakertomus- ja suunnitelma, jäsenmak-sut, puoluevaltuuskunnan jäsenten vaali, ta-voiteohjelma, sääntömuutokset, aloitteet ja po-liittinen kannanotto.

22

Vapaudenkatu

Hämeenkatu

Harjukatu

Sib

eliu

ksen

katu

Erk

onka

tu

Rau

hank

atu

Rau

tatie

nkat

u

Vuorikatu

Mannerheiminkatu

Hollolankatu

Paasikivenkatu

Ståh

lber

gink

atu

Svi

nhuf

vudi

nkat

u

Salpausselänkatu

Jalkarannantie

Kyösti Kallion katu

Harjukatu

Harjukatu

Mar

iank

atu

Tori

Suurhalli

Lippumarssin reitti

Suurhallilta Messilän karta-nohotelliin n. 6 km ja Salpakie-variin Hollolassa n. 8 km.

2

16Suurhallilta Camping Messi-lään n. 8 km.

14

Valiokun-tatilat

tumispisteessä perjantaina klo 10 – 18, lauan-taina klo 8 – 19 ja sunnuntaina klo 9 – 11. Lue lisää asiakirjan sivulta 26.

Valiokunnat

Puoluekokous jakaantuu menettelytapavalio-kuntaan, poliittiseen valiokuntaan, ohjelmava-liokuntaan, aloitevaliokuntaan ja järjestöva-liokuntaan.

Menettelytapavaliokunta kokoontuu ohjelman mukaisesti Lahden Suurhallin Jari-kabinetis-sa. Muut valiokunnat kokoontuvat Lahden ammattikorkeakoulun tiloissa (Ståhlbergin-katu 4 C. merkitty karttaan vihreällä pallolla) seuraavasti:

Poliittinen valiokunta, auditorio Ohjelmavaliokunta, luokka 101 Aloitevaliokunta, luokka 201 Järjestövaliokunta, luokka 303

Ruokailu Puoluekokouksen ravintolassa on tarjolla joka päivä keittolounas ja noutopöytä. Voit maksaa ruokailusi tavallisimmilla pankki- ja luotto-korteilla.

Seminaarit Perjantaina 11.6. klo 10.30 - 12 ennen puolue-kokouksen avajaisia pidettävillä lautakasafes-tivaaleilla järjestetään neljä ajankohtaissemi-naaria. Lue lisää asiakirjan sivuilta 18.

Taksi Taksin voit tilata numerosta 0600 30041. Puoluekokouspaikan osoite on Salpausselän-katu 7. Taksitolppa on suurhallin edustalla.

Treffitori Puoluekokouksen Treffitorilla tapaat perjan-taina 11.6. klo 15 – 18 ja lauantaina 12.6. klo 11 – 14 tapaat Keskustan puheenjohtaja-, va-rapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat, nykyisen puoluejohdon, ministerit, europarla-mentaarikot ja Keskustan kansanedustajia. Treffitorin juontaa lauantaina Vappu Pimiä. Aikataulu sivulla 17.

Tunniste Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumi-sen yhteydessä saat kaulassa pidettävän tun-nisteen, joka on turvallisuussyistä pidettävä esillä koko ajan puoluekokouspaikalla liikut-taessa. Jos hukkaat tunnisteesi, ota yhteys puoluekokouksen infopisteeseen.

Turvallisuus Puoluekokousta varten on laadittu turvalli-suussuunnitelma. Järjestyksestä huolehtivat järjestyksenvalvojat. Tulipalon tai muun vaa-ratilanteen sattuessa pysy rauhallisena ja nou-data järjestäjien ohjeita. Epäilyttävistä lau-kuista ja tavaroista pyydämme kertomaan vä-littömästi järjestäjille.

Valtakirjojen tarkastus Virallisten puoluekokousedustajien valtakirjat tarkastetaan perjantaina 11.6. klo 10 – 14 ja lauantaina 12.6. klo 8 – 11 Lahden Suurhal-lissa (Salpausselänkatu 7, sisäänkäynti Mes-suhallin ovista). Määräaikaan mennessä tar-kastuspaikalle saapuneiden valtakirjat tarkas-tetaan ja tämän jälkeen tarkastus lopetetaan.

Epäviralliset kokousosanottajat (puolueko-kouksen seuraajat) voivat ilmoittautua koko-uspaikalla heille erikseen nimetyssä ilmoittau-

P

P

P

Henkilöautojen paikoitus

Bussien paikoitus

23

Vapaudenkatu

Hämeenkatu

Harjukatu

Sib

eliu

ksen

katu

Erk

onka

tu

Rau

hank

atu

Rau

tatie

nkat

u

Vuorikatu

Mannerheiminkatu

Hollolankatu

Paasikivenkatu

Ståh

lber

gink

atu

Svi

nhuf

vudi

nkat

u

Salpausselänkatu

Jalkarannantie

Kyösti Kallion katu

Harjukatu

Harjukatu

Mar

iank

atu

Tori

Suurhalli

Lippumarssin reitti

Kirkkokatu

AleksanterinkatuHämeenkatu

Torik

atu

Rau

tatie

nkat

u

Vesi

järv

enka

tu

Harjukatu

Sai

maa

nkat

u

4

12

10

8

7

65

4

3

Suurhallilta Mukkulan Matkai-lukeskukseen n. 6 km, Hotelli Tallukkaan n 25 km ja Metsolan loma- ja virkistyskotiin n. 11 km. Hotelli Kumpeli Heinolassa on n. 40 km päässä.

Suurhallilta Huo-neistohotelli Lepolan loma- ja kurssikes-kukseen n. 11 km.

Suurhallilta Scandic Vierumä-keen ja Vierumäen urheiluopis-toon n. 33 km.

18

11

1 13 169

Suurhallilta Camping Messi-lään n. 8 km.

17

Majoitus

1. Mukkulan Matkailukeskus, Ritaniemenkatu 10, (03)7535380 (ks. seuraavan sivun kartta)

2. Messilan kartanohotelli, Messiläntie 308, (03) 86 0113. Alex Park Hotel, Aleksanterinkatu 6, (03) 52 5114. Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14, 020 12346555. Hotelli Musta Kissa, Rautatienkatu 21, (03) 544 90006. Kauppahotelli Grand, Hämeenkatu 4, (03) 54 4007. Scandic Lahti, Vesijärvenkatu 1, (03) 339 39 118. Cumulus Lahti, Vapaudenkatu 24, (03) 81 3711 9. Hotelli Kumpeli, Heinola, Muonamiehenkatu 3, (03) 812 710010. Matkakoti Patria Vesijärvenkatu 3, (03) 782 378311. Lepolan loma- ja kurssikeskus, Sipurantie 32, (03) 75 61521 12. Hostelli Lahden Kansanopisto, Harjukatu 46, (03) 878 1181 13. Hotelli Tallukka, Tallukantie 1, 17200 Vääksy, (03) 88 88114. Salpakievari Motelli, Erämiehentie 1, Hollola, (044) 061167115. Metsolan loma- ja virkistyskoti, Kirkonpellontie 77, (040) 911 9301 (ks. seuraavan sivun kartta)16. Camping Messilä Satamapolku, Hollola, (03) 876 29017. Scandic Vierumäki, Urheiluopistontie 400, 19120 Heinola, (03) 7419018. Vierumäen urheiluopisto, Urheiluopistotie 374, 03) 8424 11

PHenkilöautojen paikoitus

Henkilöautojen paikoitus: Stålbergin-katu, Kyösti Kallion-katu ja Paasikivenkatu

Anna Abreun keikka perjantaina Ilon Talossa.

24 1

HelsinkiHelsinki

Asikkala, Jämsä,

Jyväskylä

Hol

lola

, H

ämee

nli

nn

a,

Tam

pere

25

HelsinkiHelsinki

Asikkala, Jämsä,

Jyväskylä

Nastola, Kouvola,

Lappeemramta

Vierumäki, Heinola

15

26

3

Valtakirjojen tarkastusohjeet

Valtakirjojen tarkastusaika

Virallisten puoluekokousedustajien valta-kirjat tarkastetaan

• perjantaina 11.6. klo 10:00 – 14:00 ja

• lauantaina 12.6. klo 8:00 – 11:00

Lahden Suurhallissa (Salpausselänkatu 7, sisäänkäynti Messuhallin ovista). Mää-räaikaan mennessä tarkastuspaikalle saapuneiden valtakirjat tarkastetaan ja tämän jälkeen tarkastus lopetetaan.

Epäviralliset kokousosanottajat (puolue-kokouksen seuraajat) voivat ilmoittautua kokouspaikalla heille erikseen nimetyssä ilmoittautumispisteessä

• perjantaina klo 10:00– 18:00, • lauantaina klo 8:00 – 19:00 ja • sunnuntaina klo 9:00 – 11:00.

Virallisten edustajien ja kokouksen seuraajien ilmoittautuminen

Piirijärjestöt kirjaavat puoluetoiminnan rekisteriin piiritoimistoihin saapuneiden valtakirjojen/ pöytäkirjaotteiden tiedot (henkilön etuja sukunimen, sukupuo-len, jäsenjärjestön). Tällöin piirit myös tarkastavat saapuneet valtakirjat. Kun puolueen jäsenjärjestö on lähettänyt val-takirjan piiritoimistoon, virallinen koko-usedustaja tai hänelle valittu varahenkilö

ilmoittautuu ”viralliset edustajat” –pis-teeseen.

Ilmoittautuja kertoo nimensä ja edusta-mansa järjestön vastaanottovirkailijalle. Mikäli tiedot täsmäävät, kokousedustajal-le annetaan kulkulupa, numeroitu äänes-tyslippu sekä kokousasiakirja. Äänestyslip-puvihkossa oleva numero osoittaa kokous-edustajien äänestysjärjestyksen, johon he ryhmittyvät äänestystoimituksen alkaessa.

Jos virallinen edustaja saapuu kokous-paikalle valtakirja/pöytäkirjanote muka-naan, hän ilmoittautuu ”virallinen koko-usedustaja” –pisteeseen. Hänet kirjataan kokousedustajaksi ja hänelle annetaan sama kokousmateriaali kuin ennakkotar-kastetuille virallisille edustajille.

Viralliseksi edustajaksi hyväksytään hen-kilö, jonka valtakirja on ennakkotarkas-tettu tai hän esittää asianmukaisesti täy-tetyn ja oikeaksi todistetun pöytäkirjan-otteen siitä kokouksesta, jossa hänet on valittu puoluekokousedustajaksi. Asian-omaisen järjestön oikeus edustajan lähet-tämiseen on tarkastettava edustajakel-poisten jäsenjärjestöjen (rekisteröity, puo-lueen jäseneksi hyväksytty, jäsenmaksun-sa suorittanut) luettelosta.

Edustajan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Vastaanottovirkaili-ja antaa epäselvistä valtakirjoista lau-suntonsa valtakirjan tarkastuksen koor-dinaattorille (menettelytapavaliokunnan sihteeri). Epäselvyydet ratkaistaan me-nettelytapavaliokunnassa.

Tiedotusvälineiden edustajat ja kutsuvie-raat ilmoittautuvat puoluekokouspaikan infopisteessä. ”Puoluekokouksen seuraa-ja” –pisteeseen ilmoittautuvat kaikki ne henkilöt, jotka eivät ole talkoolaisia, puo-luekokoushenkilökuntaa, virallisia koko-usedustajia tai tiedotusvälineiden edusta-jia. Kokouksen toimitsijat ilmoittautuvat Suurhallin pääsisäänkäynnin luona ole-vassa ilmoittautumispisteessä.

27

Valtakirjojen tarkastuksessa on nouda-tettava ehdotonta täsmällisyyttä ja tark-kuutta väärinkäytösepäilyjen välttämi-seksi. Kokousedustajien rintamerkkien ja äänestyslippujen säilyttämisestä vastaa valtakirjojen tarkastusryhmä.

Virallisten kokousedustajien rintamerk-kiä eikä myöskään äänestyslippuja saa antaa muille osanottajille. Mikäli viralli-seksi kokousedustajaksi ilmoittautunut ja luetteloon merkitty henkilö lähtee ko-kouksesta kesken pois, hänen tilalleen ei voida hyväksyä varamiestä.

Osanottajia koskevien tietojen ilmoittaminen

Menettelytapavaliokunnan sihteeri toi-mittaa ilmoittautuneiden määrän puo-

luekokouksen puheenjohtajistolle valta-kirjantarkastuksen päätyttyä. Puolueko-kouksen järjestäytyessä 11.6. todetaan klo 14:00 mennessä ilmoittautuneiden vi-rallisten kokousedustajien sekä kokouk-sen seuraajien määrä. Valtakirjantarkas-tuksen päätyttyä 12.6.klo 11:00 puolue-kokous toteaa puoluekokouksen osanot-tajamäärät. Menettelytapavaliokunnan sihteeri luovuttaa ilmoittautumisluette-lot, jotka toimivat äänestysluetteloina, äänestyksen alkaessa äänestyspaikkojen vaalitoimikuntien puheenjohtajille.

Muista! Virallisen edustajan

saamassa tunnisteessa ovat muka-na myös tarvittavat äänestyslaput. Pidä siis aina kaikkina päivinä saamasi tunniste mukanasi.

Palauta tässä kirjassa oleva

Sentterin kyselylomake

Suomenmaan osastolle ja

osallistut arvontaan, jossa

palkintona on kahden hengen

matka keskustan suurristeilylle

Riikaan 25.–27.9.2010! (arvo 406 e)

P l t tä ä ki j l

SANOTTAVAA SENTTERISTÄ?

28

Lippumarssit Lahdessa

Avajaisjuhla perjantaina

Avajaisjuhlassa 11.6. lippumarssi järjes-täytyy Lahden Suurhallin sisällä ruokai-lutilan ja iltalavan välissä. Lahden Suur-hallin avajaisjuhlaan marssivat ainoas-taan seuraavat liput kantajineen ja airu-eineen: Kärjessä ovat Suomen lippu, puo-lueen lippu ja sisarjärjestöjen liput airuei-neen. Sen jälkeen saliin marssivat piiri-en liput (puolue, naiset, nuoret). Muita lippuja ja yleisöä marssirivistöissä ei ole mukana. Liput kulkevat salin keskikäy-tävää pitkin esiintymislavaa kohti. Esiin-tymislavalle menevät vain Suomen lippu sekä puolueen ja isäntäpiirin liput. Muut liput kantajineen ja airueineen soljuvat yhtenäisenä marssirivistönä vuorotellen esiintymislavan molemmille puolille. Li-put laitetaan lippulaulun jälkeen esiin-tymislavan ympärille niille varattuihin telineisiin. Lippulaulun aikana liput te-kevät kunniaa Suomen lipulle laskemalla lippua hivenen alaspäin. Lipunkantajat ja airueet valitsevat sen jälkeen itselleen vapaat paikat salista.

Pääjuhla sunnuntaina

Sunnuntain 13.6. pääjuhlan lippumars-si järjestäytyy Lahden torilla klo 11.30. Koska kokous loppuu vain 30 min ennen ryhmittymistä, kannattaa järjestää yh-teiskyytejä marssiväen siirtoon kokous-paikalta marssin kokoontumispaikalle. Marssijoukko ryhmittyy torille piireittäin neliriviin oman piirin nimikyltin taakse.

Puoluekokouksen pääjuhlan lippumars-sissa ensimmäisenä on Suomen lippu, sen jälkeen puolueen lippu, kumpikin airu-eineen. Keskustajärjestöjen lipuilla on

omat kantajansa ja näillä kaikilla airu-eet. Heidän jälkeensä pääjuhlassa marssii puoluehallitus ja muiden keskustajärjes-töjen hallitukset. Piirien marssijärjestys määräytyy aakkosjärjestyksen mukaan. Isäntäpiiri marssii viimeisenä.

Piirin lippulinnaa johtaa piirin nimikil-ven kantaja. Piirien lippulinnat muodos-tetaan niin, että kärjessä kannetaan puo-lueen piirin lippua ja sen jäljessä sisarjär-jestöjen piirien lippuja. Kaikilla piirijär-jestöjen lipuilla on kansallispukuiset var-tijat. Kunnallisjärjestöjen, yhdistysten, naisten ja nuorten sekä Vesaisten liput muodostavat lippulinnan ilman vartijoi-ta. Lippulinnan jäljessä marssivat asi-anomaisen piirin kokouksen osanottajat. Lippulinnassa ja marssirivistössä marssi-taan neljä henkilöä rinnakkain.

Marssireitti

Lippumarssi kulkee Lahden torilta reit-tiä: Vapaudenkatu, Vesijärvenkatu, Alek-santerinkatu, Paasikivenkatu, Salpaus-selänkatu ja Lahden Suurhalli. Marssi-reitin pituus on n. 2 km. Se on merkitty tämän kirjan alkuosassa olevaan kart-taan. Lipun kantohihna helpottaa lipun kantamista. Lahden Suurhallin viereen tultaessa marssi pysähtyy niin pitkäksi aikaa, että viimeisenä tuleva isäntäpiirin lippu ehtii mukaan keskustajärjestöjen ja muiden piirien lippujen sisäänmarssia varten. Marssiyleisö sekä kunnallisjär-jestöjen, yhdistysten, naisten ja nuorten sekä Vesaisten liput jäävät rivistöstä pois Lahden Suurhallin edessä. Siinä nämä liput rullataan kasaan ja lipunkantajat ja marssiyleisö menevät suoraan Lahden Suurhallin sisälle.

Kun marssijat ja juhlayleisö ovat aset-tuneet Lahden Suurhallissa paikoilleen, niin keskusjärjestöjen ja muut piirien li-put tulevat Lahden Suurhalliin ruokailu-tilan ja iltalavan välissä olevaan kokoon-tumispaikkaan. Sieltä lähdetään mars-

29

MaammeSanat: J L Runeberg, suomennos Paavo Cajander

Sävel: Fredrik Pacius

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa! Soi sana kultainen! :,:Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen.Maa kallis isien.:,:

Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa;:,:viel’ lempemme saa nousemaansun toivos, riemus loistossaan,ja kerran laulus, synnyinmaa korkeemman kaiun saa.:,:

Hämäläisten lauluSanat J.H.Erkko saksalaisen kansansävelmän pohjalta.

1. On mulle Suomi suloisin,vaan Häme siitäi kallihin::,:sen tuskin tiedän vertaista,niin kaunista, niin herttaistakuin kulta Hämeenmaa!:,:

2. Lempeitä laaksoin lehtojaja lintuin laulupuistoja:,:ja marjaisia kankaitaanen unhoittaa voi milloinkaan -oi Hämeen kallis maa!:,:

3. On Hämeen pellot viljavatja kasket kullan loistavat:,:ja tuhannet sen tuomistot,sen niityt, norot, varjostot!Ei maata vertaistaan!:,:

4. Ei impee missään rakkaampaa,ei siveempää, ei jalompaa,:,:kuin Hämeen valkotukkainen,tuo sinisilmä neitonenon rusoposkinen:,:

5. Jos miestä missä tarvitaanmaan eestä vaikka kaatumaan,:,:niin uljaita on urhoja,on järkeä, on kuntoa,kun toimeen tartutaan:,:

simaan ovesta salin keskikäytävää pit-kin esiintymislavaa kohti. Kärjessä ovat Suomen lippu, puolueen lippu ja sisarjär-jestöjen liput airueineen. Sen jälkeen sa-liin marssivat piirien liput (puolue, nai-set, nuoret). Liput kantajineen ja airuei-neen soljuvat yhtenäisenä marssirivistönä eteen vuorotellen esiintymislavan molem-mille puolille. Esiintymislavalle menevät vain Suomen lippu sekä puolueen ja isän-täpiirin liput. Liput laitetaan lippulaulun jälkeen esiintymislavan ympärille niille varattuihin telineisiin. Lippulaulun aika-na liput tekevät kunniaa Suomen lipulle laskemalla lippua hivenen alaspäin. Li-punkantajat ja airueet valitsevat sen jäl-keen itselleen vapaat paikat salista.

LippulauluSanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen

Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin. Kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat. Sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomiellä sun jäljessäs käymme teit’ isäin astumaan. Sun on kunnias kunniamme, sinun voimasi voimamme on. Sinun kanssasi onnemme jaamme ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme, sulle valan vannomme kallihin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin.

32

Antaa kaikkien apiloiden kukkia

keskusta.fi

Kortti ihmisille, joille pelkkä puhe ei riitä.

Keskustan jäsenkortti on kortti niille, joille pelkkä puhe ei riitä, vaan jotka vaativat tekoja aatteiden tueksi. Jos toimeen ei tartuta, mikään ei taatusti muutu paremmaksi. Keskustan jäsenkortti avaa sinulle ainutkertaisen mahdollisuuden päästä tekijäksi Suomen suurimpaan puolueeseen. Keskusta tarjoaa jäsenilleen jatkuvasti myös korkeatasoista koulutusta ja mielenkiintoisia ta-pahtumia. Keskustan jäsenenä lähetämme sinulle kerran kuukaudessa Sentteri-lehden. Jäsenkortti tarjoaa myös aivan uudenlaisia etuja, joita vain Suomen suurin puolue voi tarjota. Jäsenedut löy-dät joka kuukausi Sentteristä ja päivittäin osoit-teesta www.keskusta.fi, jossa hoidat jäsenyyteesi liittyvät asiat nopeasti ja vaivattomasti. Keskusta syntyy jäsenistään. Ilman sinua meillä ei ole voimaa rakentaa Suomesta työn, turvan ja vihreän ajattelun yhteiskuntaa, jossa kaikista pidetään huolta, luontoa kunnioitetaan ja kaikille tarjotaan samat mahdollisuudet elää, tehdä työtä ja yrittää. Tämä maa rakennetaan yhdessä. Keskustan jäsenpalvelu:Puhelin 010 289 7289 (arkisin 9 – 16)Sähköposti: [email protected]

Lue ilmaiseksi yhteiskunnallista laatujournalismia

Keskustan jäsenedut

Tapiola tarjoaa

Henkilöasiakkaille Omaetu-ohjelman tuntuvat edut:

keskittävälle asiakkaalle tarjoamme parhaimmil-laan jopa 17 prosentin edun vakuutusmaksuista

ja säästövakuutusten hoitokuluista, pankin verkkopalvelun ilman kuukausi-

maksua ja kortin ilman vuosimaksua sekä rahastot ilman merkintäpalkkioita.

Katso Tapiolan edut eri asiakasryhmissä tarkemmin keskusta.fi

Kopiokeskus EPKKtarjoaa

Suurkuvatulosteet

20% alennuksella

Ruukintie 88, 60100 SEINÄJOKIpuh. (06) 420 6700

www.epkk.fi

33

57 €/hlö/vrk kahden hengen huoneessa

85 €/hlö/vrk yhden hengen huoneessa

(Normaalihinnat 95-135 €)

Jäsenetuhinnat ovat voimassa arkisin ja viikonloppuisin. Hintoihin sisältyy aamiainen, kylpylän- ja kuntosalien

vapaa käyttö sekä vapaa-ajanohjelma. Kysy myös muista kausitarjouksista ja erikoispaketeista myyntipalvelus-ta tai www-sivuilta. Todista jäsenyytesi, kun saavut

kylpylä hotelliin. Varauksen yhteydessä mainitse varaus-tunnus ”Suomen Keskusta”

Kylpylähotelli KunnonpaikkaJokiharjuntie 3 70910, 70910 Vuorela

Puh. (017) 476 111Myyntipalvelu (017) 476 560 tai (017) 476 567,

[email protected]

Kylpylähotelli Kunnonpaikkatarjoaa

Ricoh Finlandtarjoaa

Vapaa-ajankeskusVilli Vonkka

tarjoaa

Karavaanareille• kausipaikka vaunulle

1.6. – 30.9. vain 199 euroa• vaunupaikka 11 e / vrk,

sis. valosähkön

Muille lomailijoille• mökin vuokraajille alennus,

- 30% kokonaishinnasta

Lisätietoja: www.villivonkka.fi puh. 044 322 6030

keskellä kauneinta Kainuuta

Villi

Aidosti ekologisen tulostimen Ricoh AficioTMGX e2600

hintaan

185 € (sis. alv)kotiovelle kuljetettuna

Tilaukset: [email protected] tai 0207 370 300 /

Tilauskoodi: KESKUSTA

Huolto ja tarvikkeet: valtakunnallinen

Ricoh Business & Service Center-ketju www.ricoh.fi

Mainostoimisto Jukka Kaminen Oy

tarjoaa

Koulukatu 12, 60100 Seinäjoki,puh. 0207 866363

www.mainoskaminen.net

Valmiin toteutuksenkannettavasta

Roll-up kuva- ja markkinointi-

telineestä(sis. suunnittelu, graafinen

toteutus ja rollup)

Tarjoushinta yhteensä

690€

34

KaupunkilomatSaarenmaa ja Pärnu

Sunnuntai-torstai ja torstai-sunnuntai -matkatAlennus 15€/aikuinen

VilnaAlennus 50€/aikuinen

PerhelomatDisneyland lentäen

Lähdöt 18.7. ja 25.7. Alennus 30€/aikuinen

Legoland lentäenLähdöt 23.7. ja 30.7. Alennus 30€/aikuinen

KylpylälomatSaarenmaa ja Pärnu

1viikon matkat. Alennus 30€/aikuinen

LomamatkatKreeta, Alanya ja Varna

Lähdöt 31.8. saakka. Alennus 50€/aikuinen

Varaukset Matka-Vekan toimistosta, jäsenkortinnumero mainittava varausta tehtäessä. Alennuk-

set myönnetään esitehinnoista (ei tarjoushinnoista), paikkoja rajoitetusti. Nämä jäsenedut koskevat Matka-Vekan 2010 esitetuotantoa (kylpylälomat, kaupunki- ja kiertomatkat, parhaat perhelomat) sekä Lomamatkojen

kevät-kesä-syksy 2010 esitetuotantoa.

Matkavekkatarjoaa

Viking Line Abptarjoaa

lukuisia eri matkoja tarjoushintaan.Katso edut ja varaustunnukset

keskusta.fi

Viking Line AbpPL 119, FIN-00161 HELSINKIRyhmä- ja kokousmatkatiimi,

puh. (09) 123 571, [email protected]/ryhmat

Cumulus Hakaniemi tarjoaa

Kesän Lomayö

alk. 69 € / huoneLisävuode alle 14-v. lapselle 5 € / yö

Sis. majoituksen 1–2 hengelle standard-huoneessa sekä buffet-aamiaisen ja saunan. Erikoishinta

voimassa vapaa-ajan majoitukseen joka päivä 20.6.–1.8.2010. Maksu käteisellä tai henkilökohtaisella

maksukortilla. Erikoishintaisia huoneita, lisävuoteita ja junnupatjoja on rajoitettu määrä. Tarjous ei ole voimassa

erikoistapahtumien aikana.

Varaukset vain netissä www.hotellimaailma.fi

tuotetunnuksella KESKUSTALOMA


35

Hotelli Kieppi, Saariselkä tarjoaa

Puh.+358 (0)16 55 44 600Fax. +358 (0)16 55 44 700

www.hotellikieppi.fi

Kun varaat kahden hengen huoneen, saat samalla hinnalla

minisuiten joko saunalla tai ammeella.

Hintaero noin

50%

Puh.+358 (0)16 55 44 600

Kalajoen Hiekkasärkät OySaniFani kylpylä

tarjoaa

10% alennuksen

normaalihintaisesta kylpyläpaketista

sis. huone, aamiainen ja kylpylän käyttö.Alennuksen saa esittämällä Keskustan jäsenkortin. Hei-

näkuussa alennus ei ole käytettävissä.

Jukupolku 3-5, 85100 KalajokiMyyntipalvelu puh. (08) 4692 500,

fax (08) 4692 [email protected]

www.hiekkasarkat.fi

I-Print Oytarjoaa

normaalihintaisista painotuotteista

10% alennuksen

PL 21, 60101 SEINÄJOKI puh. (06) 2477 754 fax (06) 2477 795

www.iprint.fi

Polar Meetings Oytarjoaa

10% alennuksen

Kausikämpät- ja Origo-huoneistojen majoitushinnoista

Polar Meetings OyMariankuja 6 C 7, 99130 LEVI

tel. +358 (0) 207 630 820fax. +358 (0) 16 643 506www.polarmeetings.com

Alennus ei koske joulun-, uudenvuoden- ja pääsiäisen sesonkiaikoja. Alennuksen saa vain

puhelimitse ja sähköpostilla tehdyistä varauksista mainitsemalla Keskustan jäsenyyden.


36

AtlasArtin tuotteita(kirjoja, kartastoja, karttoja)

15% alennuksella

[email protected] Korppaanmäentie 17 BL 3, 00300 Helsinki

puh. 050 599 4444 www.atlasart.fi

Vuokraus kotimaassa etuhinnaston mukaan.Ulkomaille varaukset Avis AWD-alennustunnuksella S515301

Holiday Special hinnoista

10%alennus.

AVIS Rent A Car Finland Lic.Lautamiehentie 3, 02770 Espoo, Finland

Puh. (09) 8598 356Varaa autosi netistä

www.avis.fi

Avis auto etuhintaan niin kotimaassa kuin

ulkomailla:

Autovuokraamo Hertztarjoaa

15% alennuksen kaikista

Suomessa julkaistuista hinnoista.

Alennus koskee auton vuorokausihintaa, mutta ei lisä-palveluja kuten navigaattoria tai lastenistuinta.

5 – 10% alennuksen kaikista ulkomaan

julkaistuista hinnoista.

Katso edut ja varaustunnuskeskusta.fi

Varaukset: On-line varaukset www.hertz.fi

Hertz Varauspalvelu 0200 11 22 33 Hertz toimipisteet ja matkatoimistot

Finlandia Hotelstarjoaa

Keskustan jäsenistölle perhe-etua.asiakas saa kahden hengen huoneen yhden

hengen huoneen hinnalla, lapset alle 15 v yöpy-vät lisävuoteessa samassa huoneessa 7 € lisä-maksulla, hinnat pitävät sisällään aamiaisen.

Lisäetuna ja tarjouksena

kun Keskustan jäsen yöpyy hotellissamme ennen 15.6.2010, hän saa kanta-asiakas-

korttimme puoleen hintaan. Hinta on tällöin 13 € (norm. 26 €). Kortti on voimassa kolme vuotta.

Kortti tulee ostaa internet-sivuiltamme www.finlandiahotels.fi

(kampanjakoodi: keskusta)


37

Hotel Arthurtarjoaa

Majoitus ja ruokailu-20% arkilistahinnoista majoituksesta sekä

-10% ála carte annoksista ravintolassa. Edun saa jäsenkorttia näyttämällä.

Kesätarjousajalle 23.6. – 2.8.2010

• 72 EUR / 2-hengen huone 99 EUR / 3-hengen huone tai Superior-

luokan huone (tilava 2-hengen huone avat-tavalla vuodesohvalla), jossa voi majoittua 2 aikuista ja 1 – 2 lasta.

Hintaan sisältyy aamiainen ja arvonlisäverotEi lisäalennusta tarjoushinnoista.

Linnanmäki-paketti alk 124€ sisältäen

• Majoituksen 2 aikuiselle ja 1 lapselle Su-perior-luokan huoneessa (tilava 2-hengen huone avattavalla vuodesohvalla)

• Runsaan buffetaamiaisen• 1 kpl Isohupi-ranneke yli 120 cm• Ateriaetukupongin (arvo 4 €/henkilö)

aikuisille• Kuohuviinikupongin (lasi kuohuviiniä hin-

taan 1,50€) aikuisille. Huom! Sunnuntaisin ravintolamme ei ole avoinna• Vuodesohvassa toinen lapsi 10€ lisähintaan• Lisärannekkeita on tilattavissa hotellista

ennakkoon.

Linnanmäkipaketti on voimassa viikonloppuisin 12.9. saakka sekä päivittäin ajalla 17.6. - 2.8.2010. Paikkoja

rajoitetusti, varaukset myyntipalvelusta: [email protected] tai (09) 173 441

koodilla LINTSI/KESKUSTA.

Hotel ArthurVuorikatu 19, 00100 Helsinki

sähköposti [email protected]@hotelarthur.fi

puhelin (09) 173 441, faksi (09) 626 880www.hotelarthur.fi

Otavamediatarjoaa

30%alennuksen lehtitilauksista

Tilaa lehti www.otavamedia.fi/keskusta


38

Scandictarjoaa

10% alennus Flex-hinnoista, jotka ovat voimassa kai-

kissa Suomen Scandic –hotelleissa. Lisäksi 8% alennus Tanskassa ja Norjassa sekä

5% Ruotsin Scandic –hotelleissa.

Keskustan asiakasnumero on D000025538, joka syötetään ”varauskoodi”-kenttään.

Skandicin kanta-asiakkuusLisäetuna tarjoamme Keskustan työntekijöille

nousun välittömästi kanta-asiakasohjel-mamme 2nd floor -jäsenyystasolle,

www.scandichotels.fi/memberpromo2Promotion code: UPG2ND

Scandic on moderni hotelliketju, jonne tiedostavat ihmi-set tulevat saadakseen inspiraatiota ja uutta energiaa. Meillä on lähes 150 hotellia ja 30 000 huonetta, joten olemme jo nyt yksi Euroopan suurimmista toimijoista

hotellialalla. Jatkamme kasvuamme - muutaman vuoden kuluttua valittavanasi on yli 200 Scandicia.

Vieraile osoitteessa scandichotels.fi

Pohjanranta OyPohjantie 23

94400 KEMINMAAPuh. (016) 275 070Fax. (016) 275 073

www.pohjanranta.com

Pohjanrantatarjoaa

10% alennuksen

majoituksesta Pohjanrannassa tai karavaanarialueella


Tallink Silja ja Club Onetarjoavat

Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One –jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asia-

kasohjelmamme keskimmäiselle Silver –tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. 20% perusalennus sekä 35% ennakko-varaajan etu tietyistä normaalihintaisista

tuotteistamme.

Lisätietoa eduista www.clubone.fi.

Hintatiedot ja varaukset: Club One, puh. 0600 152 68

(1,72 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään.

39

StayAt Hotel Apartments, StayAt Finland Oy

Porarinkatu 3, 02650 Espoo - FinlandPuhelin +358 9 5110 5233, Mobile: +358 50 350 6670Faksi : +358 9 5110 5566

www.stayat.fi

StayAt - Enemmän tilaa olla ja nauttia!

Yhdistämme parhaat ominaisuudet kahdesta maailmasta; hotellin ja kodin. Nauti matkalla

yöpyessäsi omasta keittiöstä, lisätilasta,ilmaisesta laajakaistasta ja pesutuvasta.

katso edut keskusta.fi


Motivustarjoaa

15% alennuksen 10 kerran ja 30 päivän

korteista

Mikäli henkilö on Motivuksen jäsen, saa hän alennuksen jäsenhinnoista. Motivuksessa voi liikkua myös ilman

jäsenyyttä, ja silloin alennuksen saa ei-jäsenhinnoista. Alennus koskee normaalihintojamme, ei tarjoushintoja.

Alennus on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka.

www.motivus.fi

Jäsenetuhinnat 2010ajalla 1.1. - 31.12.2010

1 h huone arkisin 117€/vrk (listahinta 148€)

viikonloppuna (pe, la) 88€/vrk (listahinta 98€)

2h huone arkisin 147€/vrk (listahinta 185€)

viikonloppuna (pe, la) 111€/vrk (listahinta 122€)

Edellä mainitut hinnat ovat huonehintoja per yö. Kaikkiin huonehintoihin sisältyy

aaminen buffet-pöydästä, asiakassauna kello 7-19 ja alv. Kaikissa huoneissa on wc, suih-ku, jäähdyttävä ilmastointi, hiustenkuivain, minibaari, puhelin ja satelliitti - TV elokuva-kanavineen sekä maksuton laajakaistayhteys. Arvonlisäverokannan muuttuessa hotelli voi tehdä vastaavan muutoksen sopimushintoi-

hin ilman eri ilmoitusta.

Hotelliyhtymä OyP. Rautatiekatu 23, FI-00100 Helsinki

Puhelin +358 (0)9 613 580, Faksi +358 (0)9 441 087

Sähköposti [email protected]

40

10% alennuksen normaalihintaisista majoitus- ja lomapaketeista ympäri vuoden.

Runnin kylpylä ja Kylpylä Kivitippu tarjoavat

Kylpylä KivitippuNykäläntie 137, 62600 Lappajärvi

Hotelli (06) 561 5000, faksi (06) 561 5590Myyntipalvelu (06) 561 5566

[email protected]

Runnin kylpylä Runnintie 407 A, 74595 Runni

p. (017) 7687 51,[email protected]

www.runni.fi

Alennuksen edellytyksenä on maininta edusta varausta tehtäessä ja paikanpäällä esitettävä jäsenkortti.


Best Western-hotellitSuomessa, Baltiassa sekä

Puolassatarjoavat

15% alennuksen päivän hinnasta.

Varaukset voidaan tehdä Best Westernin keskusvaraamon kautta (0800-12010),

tai internetistä www.bestwestern.fi

Katso etuun oikeuttava alennustunnusKeskustan jäsenetusivuilta.

www.bestwestern.fi

Alennus 10%Kun kertaostoksena tehdyn tuotteen/tuotteiden

hinta on vähintään 30€.(alennuskoodi KESKUSTA1)

Alennus 15%Kun kertaostoksena tehdyn

tuotteen/tuotteiden hinta on 200-499€.(alennuskoodi KESKUSTA2)

Tukkualennus 30%Kun kertaostoksena tehdyn

tuotteen/tuotteiden hinta on 500€ tai enemmän.

(alennuskoodi KESKUSTA3)

Vähimmäiskertaostos on 20€. Alennukset eivät koske erikoistarjouksessa olevia kampanjatuotteita.

Sirokorutarjoaa

www.sirokorunettikauppa.fi

41


Laitilan Terveyskoti - Poukanville

tarjoaa

10% alennuksen

kaikista palveluista

PL 22, Keskuskatu 4, 23801 LAITILAPuhelin (02) 8578 209, (02) 8578 220

sähköposti [email protected]

Golden Crown - Levin Igluttarjoaa

20% alennuksen listahinnoista

Levin IglutHarjatie 4, 99310 Levi

puh. 044 056 6334, [email protected]

42

Esityslista

Perjantai 11.6. klo 13.30-

Puoluekokouksen avajaistilaisuus

Kokousasioiden käsittely perjantai 11.6. klo 14.00-

1. Kokouksen avaus

Kokouksen avaus, puolueen puheenjohta-ja Matti Vanhanen

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2.1. Esittely

Sääntöjen 11 §:n mukaan puoluekokouk-sesta on ilmoitettava puolueen äänenkan-nattajissa vähintään viisi (5) kuukautta ennen varsinaisen puoluekokouksen alka-mista.

Ilmoitus on julkaistu Suomenmaassa, Karjalan Maassa, Lallissa sekä verkko-lehti Apilassa 17.12.2009.

Puoluekokouksen äänivaltaiset edustajat määräytyvät sääntöjen 12 §:n mukaisesti. Sääntöjen 13 §:n mukainen valtakirjojen tarkastus jatkuu lauantaina 12.6.2010 klo 8.00 – 11.00, jonka jälkeen menettelyta-pavaliokunta esittää valtakirjat puolueko-kouksen vahvistettavaksi.

Puolueen sääntöjen 12 §:n kolmannen momentin mukaan puoluekokouksessa on

läsnäolo-oikeus perusjärjestöjen jäsenillä, joille puoluekokous voi myöntää myös pu-heoikeuden.

2.2. Päätösehdotus

Puoluekokous todennee kokouksen sään-töjen mukaan kokoon kutsutuksi ja siten lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Puoluehallitus ehdottaa, että puolueko-kous toteaa osanottajat 11.6. klo 14.00 mennessä jätettyjen valtakirjojen perus-teella. Lopullinen virallisten kokousedus-tajien määrä todetaan valtakirjojen vas-taanoton päättymisen jälkeen lauantaina 12.6.

Puheoikeus kokouksessa esitetään viral-listen edustajien lisäksi myönnettäväksi puoluevaltuuskunnan, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamen-tissa toimivan Keskustan valtuuskunnan jäsenille, ministereille sekä puolueen työ-ryhmien puheenjohtajille.

Läsnäolo-oikeus esitetään myönnettäväk-si perusjärjestöjen jäsenten lisäksi kutsu-vieraille sekä tiedotusvälineiden edusta-jille.

Puoluekokouksen seuraaminen on mah-dollista myös kaikille muille, jotka ovat kirjautuneet kokouksen ilmoittautumis-pisteessä kokouksen seuraajiksi. Heille on merkitty hallissa omat paikkansa.

2.3. Päätös

3. Kokouksen järjestäytyminen

3.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 14 §:n mukaan puo-luekokoukselle valitaan puheenjohtajat, sihteerit ja pöytäkirjantarkastajat.


43

Puoluehallitus ehdottaa, että puolueko-kous valitsee

3.2.1. neljä (4) puheenjohtajaa

3.2.2. neljä (4) sihteeriä

3.2.3. neljä (4) pöytäkirjantarkastajaa

3.2.4. Ääntenlaskijoiksi valitaan menet-telytapavaliokunnan jäsenet ja menet-telytapavaliokunnan piirien esityksestä valitsemat kokousedustajat, yksi (1) kol-meakymmentä edustajaa kohti.

3.3. Päätös

4. Kokouksen esityslista

4.1. Esittely

Kokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen esityslistaksi.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy puoluekokousasiakirjaan paine-tun esityslistan kokouksen työjärjestyk-seksi.

Puoluehallitus esittää lisäksi, että puo-luekokous päättää ottaa käsiteltäväk-seen esityslistan kohdissa 11 ja 24 kaikki sääntömääräiset puoluekokousaloitteet, jotka on jätetty viimeistään 11.4.2010. Sääntömääräinen aloitteiden jättöaika päättyi 11.4.2010.

4.3. Päätös

5. Kokouksen järjestyssääntö

5.1. Esittely

Kokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen järjestyssäännöksi.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy kokoukselle järjestyssäännön puoluekokousasiakirjassa esitetyssä muo-dossa.

5.3. Päätös

6. Valiokuntien asettaminen

6.1. Esittely

Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotukset valiokuntien jäseniksi.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous asettaa puoluehallituksen ehdottamat valiokunnat (menettelytapa-, poliittinen, järjestö-, ohjelma- ja aloitevaliokunnat) ja valitsee niihin jäsenjärjestöjen ehdot-tamat jäsenet puoluekokousasiakirjan mukaisesti. Lisäksi puoluehallitus, edus-kuntaryhmä ja Euroopan parlamentissa toimiva Keskustan valtuuskunta ovat ni-menneet valiokuntiin omat edustajansa ja puoluehallitus valiokuntien sihteerit.

Puoluehallitus esittää lisäksi, että puo-luekokous merkitsee pöytäkirjaan valio-kunnille ennen puoluekokouksen alkua mahdollisesti järjestetyt valmistelevat kokoukset. Valiokunnat toimivat järjes-tyssäännön 2 §:n mukaisesti. Valiokunnat kokoontuvat niille ilmoitetuissa ja puo-luekokousasiakirjaan merkityissä pai-koissa. Puoluehallitus esittää, että mah-dolliset henkilömuutokset valiokunnissa todetaan valiokuntien järjestäytymisen yhteydessä.

6.3. Päätös

44

7. Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta ja ehdotus jäsenyhdistyksil-tä perittävistä jäsenmaksuista

7.1. Esittely

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee selvityksen puolueen taloudellisesta tilas-ta ja ehdotuksen jäsenyhdistyksiltä perit-tävistä jäsenmaksuista.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää selvityksen ja ehdotuksen sekä niihin keskustelussa esityslistan kohdas-sa 12 tehtävät esitykset järjestövaliokun-nan valmisteltaviksi.

7.3. Päätös

8. Kertomus puolueen toiminnasta päättyneeltä kaksivuotiskaudelta ja ehdotus periaatteelliseksi toiminta-suunnitelmaksi seuraavaksi kaksi-vuotiskaudeksi

8.1. Esittely

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee kertomuksen puolueen toiminnasta edel-lisen puoluekokouksen jälkeiseltä ajalta ja ehdotuksen periaatteelliseksi toiminta-suunnitelmaksi seuraavaksi kaksivuotis-kaudeksi.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää ehdotukset toimintakertomuk-seksi ja periaatteelliseksi toimintasuun-nitelmaksi sekä niihin yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esityk-set järjestövaliokunnan valmisteltaviksi.

8.3. Päätös

9. Esitys tavoiteohjelmaksi

9.1. Esittely

Puheenjohtaja Matti Vanhanen esitteli avauspuheessaan puoluevaltuuskunnan ja - hallituksen esityksen Keskustan ta-voiteohjelmaksi.

9.2. Puoluehallitus esittää, että puolue-kokous lähettää ehdotuksen puolueen ta-voiteohjelmaksi sekä niihin yleiskeskus-telussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset ohjelmavaliokunnan valmistel-tavaksi.

9.3. Päätös

10. Esitykset sääntömuutoksiksi

10.1. Esittely

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee puoluevaltuuskunnan ja - hallituksen esi-tykset muutoksiksi Keskustan sääntöihin sekä piirien ja kunnallisjärjestöjen malli-sääntöihin.

10.2. Puoluehallitus esittää, että puolue-kokous lähettää ehdotukset sääntömuu-toksiksi sekä niihin yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esityk-set järjestövaliokunnan valmisteltavaksi.

10.3. Päätös

11. Puoluekokoukselle saapuneet aloitteet

11.1. Esittely

Puoluekokoukselle on saapunut sääntö-määräisessä ajassa 273 aloitetta. Aloit-teet ja niihin laaditut puoluehallituksen vastausesitykset on julkaistu puolueko-kousasiakirjassa.

45

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee puolueen aloitekäytännön, puoluekokouk-selle saapuneiden aloitteiden painotukset sekä puoluehallituksen laatimien vas-tausesitysten linjan.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous käy aloitteista ja puoluehallituksen nii-hin laatimista vastausesityksistä evästys-keskustelun esityslistan kohdassa 12 ja lähettää ne aloitevaliokunnan valmistel-tavaksi.

11.3. Päätös

12. Yleiskeskustelu

12.1. Esittely

Keskustelu suoritetaan järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroo-pan parlamentissa olevan Keskustan val-tuuskunnan viralliset puheenvuorot voi-vat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. Muut puheenvuorot voivat kestää enin-tään yhden (1) minuutin. Perjantain aika-na pyritään käymään läpi ainakin kaik-ki viralliset puheenvuorot ja aikataulun puitteissa muita puheenvuoroja.


Puoluekokous käy lähetekeskustelua esi-tyslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitel-lyistä asioista ja lähettää siinä tehdyt esi-tykset järjestö- ja aloitevaliokuntien val-misteltavaksi. Yleiskeskustelun kuluessa tehdään esitykset myös puoluekokouksen henkilövalinnoista. Puoluehallitus esit-tää, että puoluejohtoon kuuluvat henki-löt ja Keskustan ministerit voivat vastata keskustelun kuluessa heille esitettyihin kysymyksiin.

12.3. Päätös

Lauantai 12.6. klo 9.00 -

13. Poliittinen tilannekatsaus

13.1. Esittely

Puolueen puheenjohtaja Matti Vanhanen esittää katsauksen ajankohtaiseen poliit-tiseen tilanteeseen.


Puoluehallitus esittää, että tilannekat-saus merkitään tiedoksi ja siitä käydään keskustelu esityslistan kohdassa 14.

13.3. Päätös

14. Yleiskeskustelu

14.1. Esittely

Puoluehallitus esittää, että perjantaina alkanutta yleiskeskustelua jatketaan jär-jestyssäännön 3 §:n mukaisesti. Perjan-tain aikana pyrittiin käymään läpi piiri-en, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskun-taryhmän ja Euroopan parlamentissa ole-van Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin.


Puoluekokous käy yleiskeskustelua, jonka kuluessa tehdään esitykset myös puolue-kokouksen henkilövalinnoista. Esitykset lähetetään ao. valiokuntien valmistelta-viksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon kuuluvat henkilöt ja Keskustan ministe-rit voivat vastata keskustelun kuluessa heille esitettyihin kysymyksiin.

46

14.3. Päätös

14.4. Keskustelu

15. Puolueen puheenjohtajan vaali

15.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee puolueel-le puheenjohtajan seuraavaksi kaksivuo-tiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdissa 12 ja 14.

Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-telussa esitetyt puheenjohtajaehdokkaat voivat käyttää enintään kolmen (3) mi-nuutin pituiset esittelypuheenvuorot.


Menettelytapavaliokunnan esitys.

15.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-kunnan esityksistä sallitaan enintään yh-den (1) minuutin puheenvuoroja.

15.4. Päätös

16. Kolmen (3) varapuheenjohtajan vaali

16.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee puolueel-le kolme (3) varapuheenjohtajaa seuraa-vaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslis-tan kohdissa 12 ja 14.

Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-telussa esitetyt varapuheenjohtajaehdok-kaat voivat käyttää enintään kahden (2) minuutin esittelypuheenvuoron.



16.3. Keskustelu


16.4. Päätös

17. Puoluesihteerin vaali

17.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee puolueel-le puoluesihteerin seuraavaksi kaksivuo-tiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdissa 12 ja 14.

Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-telussa esitetyt puoluesihteeriehdokkaat voivat käyttää enintään kahden (2) mi-nuutin pituiset esittelypuheenvuorot.



17.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valtio-kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-den (1) minuutin puheenvuoroja.

17.4. Päätös

47

Sunnuntai 13.6.

Aamuhartaus klo 8.30-

klo 9.00-

18. Kertomus puolueen toiminnas-ta ja selvitys taloudellisesta tilasta päättyneeltä kaksivuotiskaudelta

18.1. Esittely

Puoluekokous kävi esityslistan kohdassa 12 lähetekeskustelun puolueen toimintaa koskevasta kertomuksesta ja taloudelli-sesta tilaa koskevasta selvityksestä päät-tyneeltä kaksivuotiskaudelta.


Järjestövaliokunnan esitys.

18.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-kuntien esityksestä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja.

18.4. Päätös

19. Periaatteellinen toimintasuun-nitelma seuraavaksi kaksivuotis-kaudeksi

19.1. Esittely

Puoluekokous kävi periaatteellisesta toi-mintasuunnitelmasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 12.



19.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-den (1) minuutin puheenvuoroja.

19.4. Päätös

20. Jäsenyhdistyksiltä perittävät jäsenmaksut vuosina 2010-2012

20.1. Esittely

Puoluekokous kävi jäsenyhdistyksiltä pe-rittävistä jäsenmaksuista lähetekeskuste-lun esityslistan kohdassa 12.



20.3. Keskustelu


20.4. Päätös

21. Puoluevaltuuskunnan jäsenten vaali

21.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee Keskus-talle puoluevaltuuskunnan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puolueen piirit ja muut järjestöt, joilla on oikeus edustuk-seen puoluevaltuuskunnassa, ovat sään-töjen 17§:n mukaisesti esittäneet ehdok-kaita puoluevaltuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi seuraavaksi kaksivuotis-

48

kaudeksi. Ehdotukset on julkaistu puo-luekokousasiakirjassa.



21.3. Keskustelu


21.4. Päätös

22. Puolueen tavoiteohjelma

22.1. Esittely

Puoluekokous kävi tavoiteohjelmaa kos-kevan lähetekeskustelun esityslistan koh-dassa 12.


Ohjelmavaliokunnan esitys.

22.3. Keskustelu


22.4. Päätös

23. Sääntömuutokset

23.1. Esittely

Puoluekokous kävi puolueen sääntöjen sekä piirien ja kunnallisjärjestöjen malli-sääntöjen sääntömuutoksia koskevan lä-hetekeskustelun esityslistan kohdassa 12.



23.3. Keskustelu


23.4. Päätös

24. Aloitevastauksista päättäminen

24.1. Esittely

Puoluekokous kävi aloitteista ja niiden vastausesityksistä lähetekeskustelun esi-tyslistan kohdassa 12.


Aloitevaliokunnan esitys.

24.3. Keskustelu


24.4. Päätös

25. Poliittinen kannanotto

25.1. Esittely

Poliittinen valiokunta on valmistellut esi-tyksen puoluekokouksen poliittiseksi kan-nanotoksi.

Puoluekokous kävi poliittista lähetekes-kustelua esityslistan kohdassa 14.


Poliittisen valiokunnan esitys

25.3. Keskustelu

49


25.4. Päätös

26. Muut asiat

Tässä kohdassa käsitellään kaikki ne asi-at, jotka kokous esityslistan hyväksymi-sen yhteydessä päätti ottaa käsiteltäväk-seen tai joita valiokunnat esittävät koko-uksen päätettäviksi.

27. Puoluekokouksen päättäminen

27.1. Puolueen puheenjohtajan puheen-vuoro.

27.2. Kokouksen puheenjohtajan päätös-sanat.

50

Järjestyssääntö

Puoluekokouksen työjärjestyksen 5. koh-dassa tehdyn päätöksen mukaan kokouk-sessa noudatetaan järjestäytymismuoto-jen, päätösten valmistelun ja menettelyta-pojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä:

1. Järjestäytyminen

Puoluekokoukselle valitaan neljä (4) pu-heenjohtajaa, neljä (4) sihteeriä sekä nel-jä (4) pöytäkirjan tarkastajaa.

2. Valiokunnat

Puoluekokous asettaa päätösten valmis-telua varten seuraavat valiokunnat:

1. Menettelytapavaliokunta

Menettelytapavaliokunta hyväksyy edus-tajien valtakirjat, tekee esitykset kokouk-sen menettelytavoista, toimittaa lippuää-nestykset ja vastaa ääntenlaskusta sekä tekee esitykset puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisista henkilövalinnoista ja puolue-valtuuskuntaan valittavista henkilöis-tä siten kun puolueen sääntöjen 17 §:ssä määrätään.

2. Poliittinen valiokunta

Poliittinen valiokunta käsittelee puolue-hallituksen esityksen puoluekokouksen poliittiseksi kannanotoksi sekä muiksi mahdollisiksi kannanotoiksi ja tekee niis-tä esitykset puoluekokouksen päätettä-väksi.

3. Järjestövaliokunta

Järjestövaliokunta käsittelee puoluehalli-tuksen esitykset kaksivuotisesta toimin-takertomuksesta, periaatteellisesta toi-mintasuunnitelmasta seuraavaksi kaksi-vuotiskaudeksi, jäsenyhdistyksiltä perit-tävistä jäsenmaksuista ja kertomuksen taloudellisesta tilasta sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. Järjestövaliokunta käsittelee myös puo-luevaltuuskunnan ja puoluehallituksen esityksen Suomen Keskusta rp:n sään-nöiksi, piirien ja kunnallisjärjestöjen mal-lisäännöiksi sekä tekee niistä esityksen puoluekokouksen päätettäväksi.

4. Ohjelmavaliokunta

Ohjelmavaliokunta käsittelee puoluehal-lituksen esityksen Keskustan tavoiteoh-jelmaksi ja tekee siitä esityksen puolue-kokouksen päätettäväksi.

5. Aloitevaliokunta

Aloitevaliokunta käsittelee puoluekoko-ukselle tulleet aloitteet ja puoluehallituk-sen niihin laatimat vastausesitykset sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi.

Valiokuntiin valitaan puolueen piirien esitysten mukaisesti yksi puoluekokous-edustaja alkavaa 30.000 eduskuntavaali-en kannattajaa kohden. Tällöin Helsinki, Etelä-Häme, Päijät-Häme, Karjala, Ky-menlaakso, Etelä-Savo, Itä-Savo, Ylä-Sa-vo, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi, Pe-räpohjola ja ruotsinkielinen piiri saavat yhden (1) edustajan, Uusimaa, Varsinais-

51

Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi kaksi (2) edustajaa sekä Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa kolme (3) edustajaa jokaiseen valiokuntaan.

Lisäksi valiokuntiin valitaan yksi (1) edustaja Suomen Keskustanaiset ry:stä, Suomen Keskustanuoret ry:stä ja Kes-kustan Opiskelijaliitto ry:stä. Keskustan Lehtimiehet ry:stä valitaan yksi (1) edus-taja kahteen valiokuntaan.

Puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja Eu-roopan parlamentissa toimiva Keskus-tan valtuuskunta nimeävät valiokuntiin edustajansa, joilla on puheoikeus, mut-ta ei äänioikeutta. Valiokunnat valitsevat keskuudestaan äänioikeutetuista edus-tajista puheenjohtajan ja varapuheenjoh-tajan. Sihteerit nimeää puoluehallitus. Valiokuntien kokouksessa voidaan kuulla myös alan asiantuntijoita.

3. Puheenvuorot

Puheenvuorot pyydetään kokouksen pu-heenjohtajalta kirjallisesti tätä tarkoitus-ta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille. Pyyntöön on mer-kittävä se työjärjestyksen kohta, jota kä-siteltäessä puheenvuoro halutaan käyt-tää.

Työjärjestystä ja päätöksentekomenet-telyä koskevat puheenvuorot voi pyytää suullisesti paikaltaan näyttämällä edus-tajakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti ni-mensä.

Puheenvuorot annetaan vain virallisil-le edustajille sekä puoluevaltuuskunnan, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan Kes-kustan valtuuskunnan jäsenille, ministe-reille sekä puolueen työryhmien puheen-johtajille siinä järjestyksessä, kuin ne on pyydetty.

Puolueen piirin ja keskustajärjestön vi-rallisen kokouksen kannanotto käsiteltä-vään asiaan tai esitys päätökseksi voi-daan myöntää ennen yksityisten edustaji-en puheenvuoroja, mikäli siitä on mainit-tu puheenvuoroa pyydettäessä. Alustajille on annettava mahdollisuus lyhyisiin vas-tauspuheenvuoroihin.

Puheenjohtajaehdokkaiden esittelypu-heenvuorot voivat kestää enintään kol-me (3) minuuttia. Varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaiden esittelypu-heenvuorot voivat kestää enintään kak-si (2) minuuttia. Piirien, sisarjärjestö-jen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Eu-roopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuut-tia. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumää-räisestä rajoittamisesta.

Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voi-daan käyttää yhden (1) minuutin puheen-vuoroja tehtäessä muutosesityksiä pää-tösesityksiin.

Menettelytapavaliokunnan esityksistä henkilövaalien suorittamiseksi voidaan keskustella vain menettelytapojen osalta.

Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä ole-vassa asiassa. Ellei puhuja näin menette-le, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan sillä uhalla, että pu-heenvuoro voidaan muutoin keskeyttää.

4. Äänestysmenettely

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleis-sa arpa.

52

Päätös puolueen sääntöjen muutoksesta tulee tapahtua vähintään kahden kolmas-osan (2/3) enemmistöllä annetuista äänis-tä.

Ennen äänestystä puheenjohtajan on il-moitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet esitykset.

Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuk-sen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lip-puäänestys tai avoin äänestys äänestys-lipuilla, jonka toisella puolella on vihreä JAA ja toisella punainen EI.

Valiokuntien esityksistä päätettäessä suositellaan mahdollisten vastakkaisten esitysten ratkaisemista avoimella koeää-nestyksellä. Käsittelyn pohjana on puo-luekokouksen valiokunnan esitys.

5. Vaalimenettely

Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin nume-roidulla äänestyslipulla. Kokouksen pu-heenjohtaja määrää äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään.

Vaalit suoritetaan puolueen sääntöjen 16 §:n mukaisesti puoluekokouksessa ehdo-tetuista henkilöistä.

Varapuheenjohtajia valittaessa äänestys-lippuun on kirjoitettava kolmen (3) vara-puheenjohtajaksi esitetyn henkilön nimi. Vähemmän tai enemmän nimiä sisältävä äänestyslippu hylätään.

Puolueen puheenjohtajan, varapuheen-johtajien ja puoluesihteerin vaaleja voi-daan yhdistää, mikäli eri tehtäviin ei ole esitetty samoja henkilöitä. Tällöin eri vaaleissa on kuitenkin käytettävä eri lip-pua.

6. Äänestystoimitus

Puoluekokouksen vaaleja valvoo menet-telytapavaliokunta. Se toteaa äänioikeu-tetut edustajat päivittäin ja lopullisesti 12.6. klo 11.00 mennessä jätettyjen valta-kirjojen perusteella, toimittaa vaalit, suo-rittaa niiden ääntenlaskennan ja esittää tuloksen puoluekokoukselle.

Avoimissa äänestyksissä menettelyta-pavaliokunta jakaantuu kokoussalin eri puolille voidakseen valvoa ääntenlasken-taa. Äänestyksiä varten piirit ovat esittä-neet menettelytapavaliokunnalle yhden (1) ääntenlaskijan kolmeakymmentä (30) edustajaa kohden.

Vaalit toimitetaan piireittäin niin, että jo-kaisella piirillä on kokoussalista osoitettu oma äänestyspaikkansa.

I Äänestyspaikka

Helsinki Uusimaa

Ruotsinkielinen piiri KN ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustanuoret ( keskusjärjestön edus-tajat ) KOL ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustan Lehtimiehet

II Äänestyspaikka

Pohjois-Savo Ylä-Savo

III Äänestyspaikka

Etelä-Savo Itä-Savo

IV Äänestyspaikka

Etelä-Pohjanmaa

53V Äänestyspaikka

Karjala Kymenlaakso

VI Äänestyspaikka

Peräpohjola Lappi

VII Äänestyspaikka

Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa

VIII Äänestyspaikka

Kainuu Pohjois-Karjala

IX Äänestyspaikka

Varsinais-Suomi

X Äänestyspaikka

Pirkanmaa Päijät-Häme

XI Äänestyspaikka

Etelä-Häme Satakunta

XII Äänestyspaikka

Pohjois-Pohjanmaa

Kutakin äänestyspaikkaa valvovat ao. pii-rejä edustavat menettelytapavaliokunnan jäsenet avustajinaan piirien toiminnan-johtajat sekä menettelytapavaliokunnan valitsemat ääntenlaskijat. Em. henkilöt

muodostavat äänestyspaikan vaalitoimi-kunnan. Menettelytapavaliokunta valit-see keskuudestaan äänestyspaikkojen vaalitoimikunnan puheenjohtajan ja va-rapuheenjohtajat. Puheenjohtajan tehtä-vänä on kutsua vaalitoimikunta kokoon ja johtaa äänestyksen suorittamista jous-tavasti ja ripeästi.

Vaalit suoritetaan piireittäin samassa järjestyksessä, kuin ne on edellä äänes-tyspaikoittain lueteltu. Edustajat jättä-vät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan siinä järjestyksessä, kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edusta-jien ilmoittautumisluetteloon, johon teh-dään merkintä osallistumisesta vaaliin. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa piirin toiminnanjohtaja vaalitoi-mikunnan valvonnassa.

Vaalitoimikunnan puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jäl-keen, kun nimenhuuto ryhmään kuulu-vien piirien osalta on loppuun suoritettu. Tämän jälkeen ei vaaliin voi enää jättää äänestyslippua. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä me-nettelytapavaliokunnalle, joka aloittaa ääntenlaskennan välittömästi. Ääntenlas-kennassa voidaan käyttää apuna piirien toiminnanjohtajia tai muita menettelyta-pavaliokunnan määräämiä henkilöitä.

Vaalin tulos lasketaan yhteen äänestys-paikoittain. Menettelytapavaliokunnan ja vaalitoimikuntien puheenjohtajat allekir-joittavat lopulliset tulokset, jotka luovute-taan kokouksen puheenjohtajalle. Valio-kunnan puheenjohtaja ilmoittaa kokouk-selle vaalin tuloksen. Kokouksen puheen-johtaja tekee sen perusteella päätösehdo-tuksen 4. pykälässä mainitut menettely-tavat huomioon ottaen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta.

Päätöksen julistamisen jälkeen menette-lytapavaliokunta paketoi äänestysliput ja osanottajaluettelot sekä toimittaa ne ko-kouspaikan toimistoon.

54

7. Edustajien sijoittuminen kokoussaliin

Viralliset puoluekokousedustajat sijoit-tuvat kokoussaliin piireittäin varatuille paikoille. Edustajien on vältettävä tarpee-tonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avoin-ten äänestysten aikana ja ryhmityttävä 5 §:ssä mainittuihin lippuäänestyksiin ää-nestyspaikoittain.

Kutsuvieraat sekä puoluevaltuuskunnan, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän jäsenet, jotka ei-vät ole virallisia edustajia, seuraavat ko-kousta heille varatuilta paikoilta.

8. Puoluekokouksen seuraaminen

Puoluekokouksen seuraaminen paikan päällä on mahdollista kaikille, jotka kir-jautuvat kokouksen ilmoittautumispis-teessä. Varsinaiseen kokoussaliin pääse-vät virallisten edustajien lisäksi puolueen perusjärjestöjen jäsenet, kutsuvieraat, tiedotusvälineiden edustajat ja kokous-virkailijat. Muut kokouksen seuraajat pääsevät heille osoitettuihin paikkoihin. Ellei kokousta seuraamaan tullut yleisö käyttäydy asiallisesti, se voidaan määrätä poistumaan kokouspaikalta.

56

Piiri Menettelytapavaliokunta Poliittinen valiokunta Ohjelmavaliokunta Aloitevaliokunta Järjestövaliokunta PiiriHelsinki Juha Sarlund Mika Rossi Anna-Mari Vimpari Eeva Kärkkäinen Petri Järvenpää Helsinki

UusimaaVeijo Peltola Virpi Korhonen Maisa Pyykkönen Outi Lankia Pauliina Puukko

UusimaaAntti Kaikkonen Eerikki Viljanen Ansi Lahnalampi Eero Lankia

Varsinais-SuomiMika Munkki Pekka Myllymäki Niklas Holmberg Mirja Rouhiainen Kerttu Palmunen

Varsinais-SuomiMirjam Karila Ulla Huittinen Riika Patrakka Matias Ollila Eero Vainio

SatakuntaTapio Huhtanen Kim Huovinlahti Jari Heiniluoma Tuija Ranta Elina Anttila

SatakuntaEija Heinola Riikka Huhtanen Satu Pietilä Hannu Uusihonko Vesa Jalonen

Etelä-Häme Marjut Kallioinen Merja Taponen Timo Silvan Sirpa Larko Päivi Veikkola Etelä-Häme

Päijät-Häme Tarmo Nisula Liisa Korpela Tapio Malmiharju Kari Kitala Kaarina Suhonen Päijät-Häme

PirkanmaaArto Pirttilahti Ritva Ahonen Taina Niirainen Liisa Perhola Riitta Koskinen

PirkanmaaPirkko Vuolle Vilhartti Hanhilahti Hannnu Koivunen Antti Juva Antti Jortikka

Kymenlaakso Jaana Keskitalo Jouko Yläjääski Olli Suuruski Jarmo Tulkki Mirja Lonka Kymenlaakso

Karjala Ari Torniainen Irmeli Henttonen Tea Usvasuo Marjut Sassi Jouni Kemppi Karjala

Etelä-Savo Kirsi Olkkonen Juhani Alanen Jarkko Sanisalo Matti Tulla Markku Kakriainen Etelä-Savo

Itä-Savo Kirsti Laamanen Kirsi Torikka Eero Sistonen Tuukka Suomalainen Hannu Karvinen Itä-Savo

Pohjois-KarjalaEero Reijonen Matti Kämäräinen Jussi Sallinen Anu Niemi Katja Asikainen

Pohjois-KarjalaJaana Minkkinen Hanna Huttunen Pekka Puustinen Jukka Pakarinen Eila Piippo

Pohjois-SavoVeijo Karkkonen Rauno Kettunen Vilma Kröger Anna Olkkonen Jari Kolehmainen

Pohjois-SavoAnna-Liisa Tuhkanen Tarja Pöyhönen Leila Savolainen Jorma Räsänen Anne Ryhänen

Ylä-Savo Jouko Tenhunen Tarja Pirkkalainen Helka Luttinen Juha-Pekka Rusanen Sari Tikkanen Ylä-Savo

Keski-SuomiPirjo Vuorenpää Antti Suomala Hanneli Kivelä Hannu Laitinen Veikko Manninen

Keski-SuomiPauliina Maukonen-Kärkkäinen Leila Lindell Kalevi Fredin Kristiina Manninen Marita Jokinen

Etelä-Pohjanmaa

Esko Ahonen Raimo Kinnari Raija Palo Helena Tuuri-Tammela Sari Oja-Lipasti

Etelä-PohjanmaaAnita Ammesmäki Päivi Lapiolahti Elina Löytömäki Arja Haapaoja Sari Palmu

Mikko Savola Pekka Alakoski Miko Heinilä Hanna Kasari Heli Siirilä

Keski-Pohjanmaa Antti Hietaniemi Jaana Vainionpää-Tahvanainen Jussi Rämet Antti Mäkelä Erkki Hänninen Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Pasi Parkkila Juho Mattila Outi Alapirtti Heikki Kaisto Rauno Holappa

Pohjois-PohjanmaaTeuvo Siikaluoma Raili Myllylä Vesa-Pekka Arola Juha Syrjälä Jukka Kodis

Jonna Taivaloja Mirja Vehkaperä Eija-Riitta Niinikoski Sirpa Törmikoski Sanna Savolainen

Kainuu Antti Schroderus Timo Säkkinen Helena Aaltonen Ilmari Pokela Yrjö Kurkinen Kainuu

Lappi Mirva Salmela Janne Seurujärvi Liisa Ansala Arja Mäkitalo Timo Kurula Lappi

Peräpohjola Ulla Miettunen Pekka Pelttari Julius Oförsagt Risto Kuusijärvi Hanna Pesonen Peräpohjola

Ruotsinkielinen piiri Mauri Elovainio Peter Albäck Magnus Ahlskog Peter Nygård Leif Häggblom Ruotsink. piiri

Keskustanaiset Aila Siirilä Anneli Jäätteenmäki Teija Ek-Marjamäki Irja Viljamaa Eija Sippola Keskustanaiset

Keskustanuoret Antti Kurvinen Carita Maisila Aleksi Eskelinen Keskustanuoret

Keskustaopiskelijat Markus Ylimaa Marjaana Hoikkala Kalle Peltokangas Sallamaarit Markkanen Keskustaopiskelijat

Keskustan Lehtimiehet Alpo Merilä Kesk. Lehtimiehet

Eduskuntaryhmä Esko Kiviranta Markku Rossi Aila Paloniemi Paula Sihto Mika Lintilä Eduskuntaryhmä

Puoluehallitus Puoluehallitus

EP:n Kesk. valtuuskunta Riikka Manner Hannu Takkula EP:n Kesk. valt.

Valiokuntien sihteerit Pekka Reponen, Arto Alajoutsijärvi, Jouko Ahtola, Seija Turtiainen

Ilkka Miettinen, Juha Kuisma, Jyrki Peisa

Matti Kuittinen, Juha Iso-Aho, Hanna Ekman

Tuomo Sohlman, Timo Por-taankorva, Anu Tuovinen, Helena Pakarinen

Pekka Loukola, Kaija Huida

Valiokuntien sihteerit

Val

ioku

nn

at

57

Piiri Menettelytapavaliokunta Poliittinen valiokunta Ohjelmavaliokunta Aloitevaliokunta Järjestövaliokunta PiiriHelsinki Juha Sarlund Mika Rossi Anna-Mari Vimpari Eeva Kärkkäinen Petri Järvenpää Helsinki

UusimaaVeijo Peltola Virpi Korhonen Maisa Pyykkönen Outi Lankia Pauliina Puukko

UusimaaAntti Kaikkonen Eerikki Viljanen Ansi Lahnalampi Eero Lankia

Varsinais-SuomiMika Munkki Pekka Myllymäki Niklas Holmberg Mirja Rouhiainen Kerttu Palmunen

Varsinais-SuomiMirjam Karila Ulla Huittinen Riika Patrakka Matias Ollila Eero Vainio

SatakuntaTapio Huhtanen Kim Huovinlahti Jari Heiniluoma Tuija Ranta Elina Anttila

SatakuntaEija Heinola Riikka Huhtanen Satu Pietilä Hannu Uusihonko Vesa Jalonen

Etelä-Häme Marjut Kallioinen Merja Taponen Timo Silvan Sirpa Larko Päivi Veikkola Etelä-Häme

Päijät-Häme Tarmo Nisula Liisa Korpela Tapio Malmiharju Kari Kitala Kaarina Suhonen Päijät-Häme

PirkanmaaArto Pirttilahti Ritva Ahonen Taina Niirainen Liisa Perhola Riitta Koskinen

PirkanmaaPirkko Vuolle Vilhartti Hanhilahti Hannnu Koivunen Antti Juva Antti Jortikka

Kymenlaakso Jaana Keskitalo Jouko Yläjääski Olli Suuruski Jarmo Tulkki Mirja Lonka Kymenlaakso

Karjala Ari Torniainen Irmeli Henttonen Tea Usvasuo Marjut Sassi Jouni Kemppi Karjala

Etelä-Savo Kirsi Olkkonen Juhani Alanen Jarkko Sanisalo Matti Tulla Markku Kakriainen Etelä-Savo

Itä-Savo Kirsti Laamanen Kirsi Torikka Eero Sistonen Tuukka Suomalainen Hannu Karvinen Itä-Savo

Pohjois-KarjalaEero Reijonen Matti Kämäräinen Jussi Sallinen Anu Niemi Katja Asikainen

Pohjois-KarjalaJaana Minkkinen Hanna Huttunen Pekka Puustinen Jukka Pakarinen Eila Piippo

Pohjois-SavoVeijo Karkkonen Rauno Kettunen Vilma Kröger Anna Olkkonen Jari Kolehmainen

Pohjois-SavoAnna-Liisa Tuhkanen Tarja Pöyhönen Leila Savolainen Jorma Räsänen Anne Ryhänen

Ylä-Savo Jouko Tenhunen Tarja Pirkkalainen Helka Luttinen Juha-Pekka Rusanen Sari Tikkanen Ylä-Savo

Keski-SuomiPirjo Vuorenpää Antti Suomala Hanneli Kivelä Hannu Laitinen Veikko Manninen

Keski-SuomiPauliina Maukonen-Kärkkäinen Leila Lindell Kalevi Fredin Kristiina Manninen Marita Jokinen

Etelä-Pohjanmaa

Esko Ahonen Raimo Kinnari Raija Palo Helena Tuuri-Tammela Sari Oja-Lipasti

Etelä-PohjanmaaAnita Ammesmäki Päivi Lapiolahti Elina Löytömäki Arja Haapaoja Sari Palmu

Mikko Savola Pekka Alakoski Miko Heinilä Hanna Kasari Heli Siirilä

Keski-Pohjanmaa Antti Hietaniemi Jaana Vainionpää-Tahvanainen Jussi Rämet Antti Mäkelä Erkki Hänninen Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Pasi Parkkila Juho Mattila Outi Alapirtti Heikki Kaisto Rauno Holappa

Pohjois-PohjanmaaTeuvo Siikaluoma Raili Myllylä Vesa-Pekka Arola Juha Syrjälä Jukka Kodis

Jonna Taivaloja Mirja Vehkaperä Eija-Riitta Niinikoski Sirpa Törmikoski Sanna Savolainen

Kainuu Antti Schroderus Timo Säkkinen Helena Aaltonen Ilmari Pokela Yrjö Kurkinen Kainuu

Lappi Mirva Salmela Janne Seurujärvi Liisa Ansala Arja Mäkitalo Timo Kurula Lappi

Peräpohjola Ulla Miettunen Pekka Pelttari Julius Oförsagt Risto Kuusijärvi Hanna Pesonen Peräpohjola

Ruotsinkielinen piiri Mauri Elovainio Peter Albäck Magnus Ahlskog Peter Nygård Leif Häggblom Ruotsink. piiri

Keskustanaiset Aila Siirilä Anneli Jäätteenmäki Teija Ek-Marjamäki Irja Viljamaa Eija Sippola Keskustanaiset

Keskustanuoret Antti Kurvinen Carita Maisila Aleksi Eskelinen Keskustanuoret

Keskustaopiskelijat Markus Ylimaa Marjaana Hoikkala Kalle Peltokangas Sallamaarit Markkanen Keskustaopiskelijat

Keskustan Lehtimiehet Alpo Merilä Kesk. Lehtimiehet

Eduskuntaryhmä Esko Kiviranta Markku Rossi Aila Paloniemi Paula Sihto Mika Lintilä Eduskuntaryhmä

Puoluehallitus Puoluehallitus

EP:n Kesk. valtuuskunta Riikka Manner Hannu Takkula EP:n Kesk. valt.

Valiokuntien sihteerit Pekka Reponen, Arto Alajoutsijärvi, Jouko Ahtola, Seija Turtiainen

Ilkka Miettinen, Juha Kuisma, Jyrki Peisa

Matti Kuittinen, Juha Iso-Aho, Hanna Ekman

Tuomo Sohlman, Timo Por-taankorva, Anu Tuovinen, Helena Pakarinen

Pekka Loukola, Kaija Huida

Valiokuntien sihteerit

Valioku

nn

at

58

Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta

Vuosi 2008

Tilikausi sujui tyydyttävästi. Koko tili-kauden ylijäämä oli 194t€, kun edellinen vuosi oli ylijäämäinen 330t€. Talouden osalta toteutui tiukka budjettikuri, jota tuki puolueen päätöselimien kanta saa-da talous edelleen parempaan suuntaan ja sitä kautta omavaraisuuden saaminen myös paremmalle tasolle. Varsinaisen toi-minnan kulujen hallinnassa onnistuimme hyvin.

Valtiontuki oli kokonaisuudessaan 9,18milj€, joka jakautui puoliksi poliitti-sen toiminnan tukemiseen ja tiedotustoi-minnan ja viestinnän tukemiseen, joka on entinen lehdistötuki. Toiminnan koko-naiskulut olivat 9,65milj€. Puoluetoimis-ton käyttöön puoluetuesta jäi 2,32milj€. Toiminnan Varsinaisen toiminnan kulu-jäämä oli 2,3milj€. Varainhankinnan net-tojäämä oli 323t€.

Kahden perättäisen ylijäämäisen tilin-päätöksen 2007 ja 2008 kautta oma pää-oma nousi positiiviseksi 103t€:oon.

Puolueen kunnallisvaalien satsaus oli 477t€. Tästä summasta ohjautui avustuk-sina kuntaliitoskaupungeille ja eri kau-pungeille yhteensä noin 80t€.

Vuosi 2009

Puolueen tilikausi oli ylijäämäinen 14t€ ja se sujui suunnitellusti, mutta ei tavoit-tanut alkuperäistä budjetoitua tasoa. Tili-kauden ylijäämäisyys on tyydyttävä tilan-ne, koska kesän eurovaaleihin satsattiin koko puolueen budjetoidun ylijäämän ver-ran enemmän, kuin alkuperäinen päätös

oli. Koko varsinaisen toiminnan kululi-säys edellisvuoteen verrattuna oli 542t€. Tuo lisäys johtuu pääosin eurovaaleihin satsaamisesta, johon käytettiin kokonai-suudessaan 840t€. Budjetoimattomia yli-määräisiä kustannuksia tuli puolueelle myös Novan konkurssipesille sovituista palautuksista. Varsinainen muu toiminta pysyi talousseurannan kautta budjetissa.

Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 9,18milj€. Siitä puo-lueen käyttöön jäi 2,43milj€. Loppuosa 6,75milj€ jaettiin Keskustalaisille lehdille viestintätukena sekä keskustan piireille ja sisarjärjestöille päätettyinä avustuksi-na. Tilikauden bruttomääräinen toteutu-nut toiminnan volyymi oli 10,2milj€.

Yhteenveto 2008 – 2010

Keskustan taloudellinen tilanne para-ni ylijäämäisten tilikausien kautta 2008 ja 2009. Ylijämää kertyi yhteensä 207t€. Sitä kautta oma pääoma nousi positiivi-seksi 117t€. Varainhankinnan onnistu-minen edesauttoi ylijäämäiseen loppu-tulokseen. Sitä kertyi kaudella brutto-määräisesti 1,16milj€ ja nettomääräisesti 0,82milj€. Varainhankintaa vauhdittivat risteilyt, arpajaiset, järjestetyt talousse-minaarit ja uutena elementtinä eurovaa-lien alla lanseerattu urhouskeräys. Puo-luekokousten välisellä kaudella käytiin kahdet vaalit kunnallisvaalit 2008 ja eu-rovaalit 2009. Näihin käytettiin yhteen-sä 1,24milj€. Rahoituksen osalta toimim-me suunnitellusti ja noudatimme sovittua olemassa olevien lainojemme lyhennys-aikataulua. Puoluetoiminnan rekisterin osalta lopullinen käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 2010. Uuden päivitetyn re-

59

kisterin mukaisesti toimitettiin jäsenille Keskustan historian ensimmäinen koko jäsenistön kattava jäsenkortti toukokuun lopussa 2010, jossa on jäsenetuja mukana eri yrityksiltä ja yhteisöiltä noin 50. Kat-sauskauden 1.1.2010 -13.6.2010 ylijäämä on arviolta noin 220t€.

Keskustajärjestöjen työntekijät ja henkilöstöpolitiikka

Puolueen henkilöstöpolitiikan tavoitteet saavutettiin kaudella hyvin. Pääasialli-nen saavutus oli resurssien ja työn vaati-musten entistä parempi yhteensovittami-nen sekä jaksaminen työssä paremmin. Henkilöstölle luotiin hyviä mahdollisuuk-sia koulutukseen, työssä tarvittavien val-miuksien kehittämiseen sekä tyky-toi-mintaan ja muuhun virkistäytymiseen. Työntekijöille jaettiin Finnbodyn liikun-taseteleitä työkyvyn edistämiseksi. Dia-cor tarjosi puolueelle työterveyshuollon palvelut. Heidän kanssaan teimme kehi-tystyötä hyvien työolojen säilyttämiksi ja niiden edelleen kehittämiseksi.

Kauden aikana kokoonnuttiin aktiivi-semmin yhteisiin kokouksiin ja koulu-tuksiin koko keskustan toimihenkilöiden osalta. Niissä käytiin läpi työn kehittä-misasioita. Vuonna 2009 kahdella näistä toimihenkilöpäivistä oli kouluttajana Ke-hityspiikki Oy:n johdon konsultti Kirsti Vaalikivi.

Keskustan ja Keskustan yhtiöiden palve-luksessa oli 2009 lopussa keskimäärin 23 kokoaikaista työntekijää. Suomen Kes-kusta r.p. on erityispalvelujen työnanta-jaliiton jäsen.

Tulevaisuudennäkymät

Puolueen taloutta pyritään kehittämään tasetta vahvistaen ylijäämäisten tilikau-sien kautta. Likvidejä varoja kerryte-

tään niin, että tuleviin eduskuntavaalei-hin 2011, seuraaviin presidentin vaalei-hin ja kunnallisvaaleihin 2012 puolueella on riittävästi likvidejä rahavaroja tasees-sa. Kuluvalle vuodelle 2010 budjetoitu ylijäämä on 485t€. Sen toteutuessa edus-kuntavaaleihin 2011 ovat riittävät rahal-liset resurssit olemassa. Saavuttaessam-me suunnitellut ylijäämät riittävä mak-suvalmius tulee turvatuksi. Sitä kautta tase vahvistuu ja omavaraisuusaste para-nee. Jatkossa ei ole tarkoituksenmukais-ta, että puolueella on velkarahaa varsi-naiseen toimintaan ja sen kehittämiseen. Näiden toimien toteutuessa puolueen toi-minta on taloudellisilta osin turvattu.

Piirien taloudellisten toimintaedellytys-ten turvaamiseksi puolue jatkaa tukeaan kannatus- ja jäsenmaksukeräyksille. Ke-räystoimintaa suunnataan entistä voi-makkaammin myös uusiin kohderyhmiin. Jäsenkeräystä muutoinkin kehitetään ja siinä uutta Keskustan keskitettyä jäsen-rekisteriä hyödynnetään ylläpidon, jäsen-keräysten, jäsenmaksutuottojen veloituk-sen ja tiedottamisen osalta.

Varainhankinnan tavoite on vahvistaa puolueen toimintaedellytyksiä ja luoda siitä kiinteä osa koko toimintaa. Varain-hankinnan osalta on keskeistä puolueen eri tapahtumien ja toimintojen tuotteista-minen luontevasti. Näiksi voidaan lukea seminaarien ja gaalailtojen järjestämi-nen, puolueen jäsenristeilyt, arpajaiset, ilmoitusmyynti ja jäsenkeräykset. Keskei-nen varainhankinnan muoto verkossa on keskusta.fi sivustolla olevat erilaiset lah-joituskeräykset. Varainhankinnan osal-ta tavoitteena on lahjoittaa osa tuotoista hyväntekeväisyyteen. Puolueorganisaa-tion eri tasot noudattavat kaikilta osin voimaan astuvaa vaali- ja puoluerahoi-tuslainsäädäntöä. Puolueorganisaatioi-den varainhankinta on avointa ja läpinä-kyvää.

Pankkilainat lyhennetään mahdollisim-man nopeasti pois, turvaten kuitenkin

60

riittävät rahalliset resurssit kaikille toi-minnoille. Likviditeetin paremmin sallies-sa poistetaan puolueen sekkitilin limiitti käytöstä kokonaan.

Selvitys omistetuista yhtiöistä

Suomen Keskusta r.p. omistaa täysin Apollo Group Oy:n jonka liikevaihto tili-kaudella 2009 oli 280t€, tulos oli 0,1t€ ja oma pääoma 12t€. Apollon Verkkopalvelut Oy:stä Suomen Keskusta r.p. omistaa 90 %. Apollon Verkkopalvelut Oy:n liikevaih-to tilikaudella 2009 oli 225t€ ja tulos oli 16t€ ja oma pääoma 86t€.

Puolue ei ole laatinut konsernitilinpää-töstä, koska tytäryhtiöiden toiminta on ol-lut siinä määrin vähäistä, että niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tu-lokseen ja taloudelliseen asemaan. Myös-kään kirjanpitolain 6:1§:n konsernitilin-päätöksen laadintaan velvoittavat rajat eivät ylittyneet.

Apollo Group Oy

Apollo Group Oy tarjosi kauden aika-na keskitettyjä puoluetoiminnan rekis-terin ja taloushallinnon palveluita Apol-lo Group Oy tarjoaa keskitettyjä puolue-toiminnan rekisterin ja taloushallinnon palveluita puoluetoimistolle, Keskustan piirijärjestöille, sisarjärjestöille ja Vesai-sille. Sen lisäksi yhtiö hoitaa Keskustan puoluetoimiston aulapalvelut ja kokous-järjestelyt. Suomen Keskusta r.p. omistaa yhtiön kokonaisuudessaan. Yhtiöllä ei ole vierasta lainapääomaa.

Sähköistä taloushallinnon järjestelmän käyttöönottoa laajennettiin piiritasolle. Järjestelmää kehitettiin yhteensopivak-si keskitetyn jäsenrekisterin kanssa sen kehitystyön yhteydessä. Valitsemamme taloushallinnon järjestelmä on edellytys tulevan puoluetoiminnanrekisterin käyt-töönottoon piireissä ja sisarjärjestöissä.

Puoluetoiminnan rekisterin tekninen toi-mittaja on Kehätieto Oy ja taloushallin-non palveluntarjoajana toimii Netvisor Oy.

Apollon Verkkopalvelut Oy

Apollon Verkkopalvelut Oy vastasi kau-den aikana Verkkoapilan julkaisemisesta sekä Keskustan tietohallinnon ja verkko-ympäristön kehittämisestä. Suomen Kes-kusta r.p. omistaa yhtiöstä 90% ja loput 10% jakautuu Keskustan piiri- ja sisar-järjestöille. Yhtiöllä on kaikkiaan 26 osak-keenomistajaa. Yhtiöllä ei ole vierasta lai-napääomaa.

Verkkoapila

Uusi www.verkkoapila.fi julkaisujärjes-telmä suunniteltiin alkuvuonna 2008 ja toteutettiin kesäksi 2008. Verkkoapila.fi –sivustolle 2009 oli tunnettuuden kas-vun aikaa, mikä näkyi kasvaneita kävijä-määrinä ja lukuisina lainauksina muissa medioissa. Journalistisen sisällön ohella verkkolehteä markkinoitiin erilaisin kam-panjoin mm. vesipullo- ja ilmoituskam-panjalla Euroopan parlamentin vaalien alla. Verkkoapilan ilmoitusmyynti oli pie-nimuotoista ajoittuen pääosin 2009 euro-vaalien alle ja saman vuoden loppusyk-syyn.

Tietohallinnon kehittäminen

Kaikki Keskustan piirit sitoutuivat valit-semaamme tekniseen verkkoratkaisuun (Keskustaverkko), jonka päälle raken-namme tulevaisuuden palvelut. Vuoden 2008 toukokuussa saatiin valmiiksi puo-luetoimiston, piiritoimistojen ja sisar-järjestöjen yhteinen Keskustaverkko. Keskustaverkkoon liitettyjen työasemi-en määrä kasvoi noin 100 koneeseen ja Keskustaverkon palveluiden käyttäjiä oli vuoden 2008 lopussa noin 180. Teknisenä

61

toimittajana jatkoi Academica Oy.

Katsauskaudella otettiin puoluetoimin-nanrekisterin käyttöön kaikissa piireis-sä. Pilottipiirinä toimi Keskustan Uuden-maan piiri. Järjestelmän käyttöönotossa ja määrittelyissä oli mukana teknisenä toteuttajana Kehätieto Oy. Vakioitiin Net-visor –taloushallinto piireihin ja sisar-järjestöihin. Luotiin laskutusintegraatio puoluetoiminnan rekisterin ja Netvisor –taloushallinto-ohjelmiston välille.

Alkukesän 2008 aikana suunniteltiin ja toteutettiin Kunnallisvaalisivusto osoit-teeseen www.kotivaalit.fi. Suuren ehdo-kasmäärän vuoksi ehdokastietojen ja ku-van syöttämiseen luotiin lomake Infoweb –järjestelmään. Www-sivun kautta kun-nallisjärjestöjen nettivastaavat ja muut piirien henkilöt saivat mahdollisuuden syöttää tietoja suoraan www.kotivaalit.fi kampanjasivuille. Kotivaalisivuille saa-tiin kaikkien 9981 ehdokkaan tiedot. Vaa-lisivusto herätti ansaitusti huomiota leik-kimielisellä esivaalisovelluksellaan ja oli teknisesti onnistunut ratkaisu. Kevään 2009 aikana suunniteltiin ja toteutettiin Eurovaalisivusto osoitteeseen www.urho-utta.fi. Vaalisivuston julkaisualustan tek-nisenä toimittajana toimi Tietotalo Info-center Oy.

Kesäksi 2008 toteutettu uusi www.verk-koapila.fi julkaisujärjestelmää kehitet-tiin edelleen 2009. Etsittiin ja suoritettiin markkinointitoimenpiteitä Verkkoapilan näkyvyyden lisäämiseksi verkossa. Ko-keiltiin maksettua Googlen hakusana-mainontaa yhteistyössä Menestystarinat Oy:n kanssa. Verkkoapila -julkaisualus-tan teknisenä toimittaja toimii Ixonos Oy.

Jäsenyhdistyksiltä perittävät jäsenmaksut

Puolueen sääntöjen 5 §:n mukaan puo-lueen jäsenyhdistykset suorittavat puo-lueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuu-luvien yhdistysten varsinaisten jäsen-ten lukumäärän mukaan jäsenmaksua, josta päättää varsinainen puoluekokous. Käytännössä jäsenmaksut peritään pii-rijärjestöjen välityksellä (mukaan luki-en Keskustanaisten, Keskustanuorten ja keskustaopiskelijoiden osastot). Keskus-tan Lehtimiehet suorittaa jäsenmaksunsa suoraan puolueelle. Puoluehallitus esit-tää, että maksu kunkin perusjärjestön henkilöjäsentä kohti on 0,17 euroa (seit-semäntoista senttiä) vuoden 2012 lop-puun. Tämä koskee myös Keskustan Leh-timiehet ry:tä. Tästä poiketen puolueval-tuuskunta voi puoluehallituksen esityk-sestä päättää koota puolueen jäsenyhdis-tyksiltä ylimääräisiä jäsenmaksuja.

62

Jäsenistö 2009

Piirijärjestö PY KN Nuoret KOL YHT

Helsinki 1011 91 152 68 1322

Uusimaa 6205 490 175 32 6902

Varsinais-Suomi 8398 563 500 60 9521

Satakunta 5649 862 675 0 7186

Etelä-Häme 2691 72 43 0 2806

Päijät-Häme 1722 250 41 0 2013

Pirkanmaa 4047 541 91 11 4690

Kymenlaakso 4786 247 236 0 5269

Karjala 4167 145 81 11 4404

Etelä-Savo 7628 185 97 0 7910

Itä-Savo 4344 66 383 0 4793

Pohjois-Karjala 5710 197 98 65 6070

Pohjois-Savo 7712 1089 1196 35 10032

Ylä-Savo 4343 30 671 0 5044

Keski-Suomi 13465 105 465 55 14090

Etelä-Pohjanmaa 14516 182 4025 16 18739

Keski-Pohjanmaa 6671 922 1570 0 9163

Pohjois-Pohjanmaa 32195 2623 1632 49 36499

Kainuu 2539 189 225 25 2978

Lappi 6644 329 92 34 7099

Peräpohjola 3344 100 12 3 3459

Ruotsinkielinen piiri 1050 1050

Keskustan Lehtimiehet 442 442

Jäseniä yhteensä 149279 9278 12460 464 171481

PY= paikallisyhdistysten jäsenet KN= Keskustanaisten osastojen jäsenet Nuoret= Keskustanuorten jäsenet KOL= Keskustan Opiskelijaliiton jäsenet

63

Keskustan toiminta puoluekokouskaudella 2008 - 2010

Keskustan Joensuun puoluekokous valitsi yksimielisesti Matti Vanhasen jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Puolueen varapuheenjohtajista suoritet-tiin vaali, jossa äänet jakautuivat seuraa-vasti: Paula Lehtomäki 1 400 ääntä, Tuo-mo Puumala 970 ääntä, Antti Rantakan-gas 932 ääntä, Mari Kiviniemi 820 ääntä, Elsi Katainen 588 ääntä, Esko Kiviran-ta 212 ääntä ja Aila Paloniemi 175 ään-tä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Paula Lehtomäki, Antti Rantakangas ja Tuomo Puumala.

Puoluesihteerivaalissa ehdolla olivat Jar-mo Korhonen ja Kimmo Tiilikainen. Kor-honen sai 1200 ääntä ja valittiin jatka-maan puoluesihteerinä. Tiilikainen sai 488 ääntä.

Keskustan puoluekokous otti kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kes-kusta korosti, että Suomelle on tärkeää kansallisen liikkumatilan säilyttäminen perinteisissä turvallisuus- ja puolustus-poliittisissa linjavalinnoissa. Kannanoton mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulu-maton maa. Naton muutoksia sotilasliit-tona ja laaja-alaisena kriisinhallintaorga-nisaationa on seurattava tarkkaan. Jäse-nyys Natossa on mahdollista, mikäli kan-sa sitä haluaa ja valtionjohto niin päät-tää. Suomen Nato-jäsenyydestä ei voida päättää ilman kansanäänestystä. Keskus-tan turvallisuuspoliittisen linjan päättää aina puoluekokous.

Joensuussa puolue määritteli myös kan-tansa perustuslain uudistamiseen. Kes-kusta linjasi olevansa valmis arvioimaan ja tarvittaessa muuttamaan perustusla-kia, myös tasavallan presidentin valta-

Jäsenistö 2009

Piirijärjestö PY KN Nuoret KOL YHT

Helsinki 1011 91 152 68 1322

Uusimaa 6205 490 175 32 6902

Varsinais-Suomi 8398 563 500 60 9521

Satakunta 5649 862 675 0 7186

Etelä-Häme 2691 72 43 0 2806

Päijät-Häme 1722 250 41 0 2013

Pirkanmaa 4047 541 91 11 4690

Kymenlaakso 4786 247 236 0 5269

Karjala 4167 145 81 11 4404

Etelä-Savo 7628 185 97 0 7910

Itä-Savo 4344 66 383 0 4793

Pohjois-Karjala 5710 197 98 65 6070

Pohjois-Savo 7712 1089 1196 35 10032

Ylä-Savo 4343 30 671 0 5044

Keski-Suomi 13465 105 465 55 14090

Etelä-Pohjanmaa 14516 182 4025 16 18739

Keski-Pohjanmaa 6671 922 1570 0 9163

Pohjois-Pohjanmaa 32195 2623 1632 49 36499

Kainuu 2539 189 225 25 2978

Lappi 6644 329 92 34 7099

Peräpohjola 3344 100 12 3 3459

Ruotsinkielinen piiri 1050 1050

Keskustan Lehtimiehet 442 442

Jäseniä yhteensä 149279 9278 12460 464 171481

PY= paikallisyhdistysten jäsenet KN= Keskustanaisten osastojen jäsenet Nuoret= Keskustanuorten jäsenet KOL= Keskustan Opiskelijaliiton jäsenet

oikeuksien osalta, yhteistyössä muiden eduskuntapuolueiden kanssa.

Puoluekokousta väritti julkinen keskus-telu vaali- ja puoluerahoituksesta, joka jatkui koko puoluekokouskauden ajan. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat so-pivat yhteisesti vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta, jota ryh-dyttiin valmistelemaan vaali- ja puolue-rahoitustoimikunnassa. Keskusta on puo-luekokouskauden aikana ryhtynyt nou-dattamaan uudistuvaa lainsäädäntöä jo ennen sen voimaantuloa.

Hallitus keskittyi talouteen ja työllisyyteen

Keskusta jatkoi puoluekokouskaudella 2008 - 2010 johtavana hallituspuolueena työtä vastuullisen, välittävän ja kannus-tavan Suomen rakentamiseksi.

Puolueen politiikan johtoajatuksena on ollut suomalaisten työn ja toimeentu-lon turvaaminen koko maassa. Tuloksia on tullut. Keskusta on saanut vietyä läpi keskeisiä tavoitteitaan alkaen ruokave-ron alentamisesta ja pienimpien vanhem-painpäivärahojen korottamisesta päätyen alueellistamiseen ja kotimaisen energian käytön erittäin tuntuvaan lisäämiseen. Sosiaaliturvan uudistaminen eteni mää-rätietoisesti.

Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt kan-sainvälinen talouskriisi heikensi myös Suomen talouden näkymiä vuoden 2008 syksyllä dramaattisesti. Hallitus vasta-si uhkaavaan taantumaan voimakkaalla elvytyksellä. Keskustan tärkein tavoite

64

on ollut huolehtia työllisyydestä. Keskus-tajohtoinen hallitus on pystynyt talouden vaikeissakin olosuhteissa vahvistamaan työllisyyttä, kuntataloutta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suoma-laisten asemaa.

Keskustan johdolla Suomi onnistui erin-omaisesti EU:n energia- ja ilmastopaket-tia sekä maatalouden lähivuosien toimin-taedellytyksiä koskevissa neuvotteluissa. Keskustalaisen komissaarin Olli Rehnin saama talous- ja rahoitusasioiden salkku uudessa EU:n komissiossa osoitti halli-tuksen vaikuttamistaktiikan toimivan hy-vin. Rehnin menestys ja yhtenäinen tuki Keskustan eurooppalaisen puolueryh-mittymän liberaalien keskuudessa ker-toi Keskustan asemasta eurooppalaisessa päätöksenteossa. Rehnillä tulee olemaan erittäin vahva asema komission sisällä paitsi salkkunsa myös kokemuksensa pe-rusteella.

Rehnillä on ollut keskeinen rooli Kreikan tilannetta ja euroalueen vakautta koske-vassa päätöksenteossa vuoden 2010 ke-väällä ja Keskusta kantoi vastuunsa pää-ministeripuolueena kotimaisessa päätök-senteossa.

Keskustalle kunnallisvaalit olivat kotivaalit

Keskusta sai vuoden 2008 lokakuun kun-nallisvaaleissa 20,1 prosenttia äänistä (yhteensä 513 200 ääntä). Kokoomuksen kannatus oli 23,5 ja Sdp:n 21,2 prosent-tia. Keskusta menetti kannatustaan edel-lisiin kunnallisvaaleihin verrattuna 2,7 prosenttiyksikköä.

Vaalitulos oli Keskustalle selvä tappio. Kannatus pieneni kaikissa vaalipiireissä. Keskusta menetti koko maassa eniten ää-niä maaseutumaisissa kunnissa (-48 999 ääntä). Myös taajaan asutuissa kunnis-sa tuli tappiota (-9 584 ääntä). Kaupun-

geissa Keskusta puolestaan sai yhteensä 27 898 ääntä enemmän edellisiin vaalei-hin verrattuna.

Valtuutettujen määrällä mitattuna Kes-kusta on suurin kuntapuolue. Kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa on alkaneella kaudella yhteensä 3 517 keskustalaista päättäjää, joista 1 201 on naisia.

Kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus nousi edellisistä vaaleista. Äänioikeut-taan käytti 61,3 prosenttia äänioikeute-tuista, kun vastaava luku vuonna 2004 oli 58,6 prosenttia.

Keskustalle kunnallisvaalit olivat koti-vaalit, sillä kunnallisvaaleissa päätetään suomalaisten kotien asioista. Äänestä ko-tiasi -vaaliteemalla viestitimme, että kun-ta alkaa kotiovelta ja että Keskusta on arjen paras asiantuntija. Vaaliohjelmassa korostettiin lähipalvelujen ja valinnanva-pauden periaatteita.

Keskusta asetti kunnallisvaaleihin lähes 10 000 ehdokasta. Muiden puolueiden ta-voin myös Keskustalle ehdokasasettelu oli aiempia vaaleja haasteellisempi. Kes-kustan valtakunnallinen vaalikampanja avattiin Helsingissä ja muualla pääkau-punkiseudulla 19. – 20.9.2008.

Keskusta pidättäytyi valtakunnallises-sa kampanjassaan televisiomainonnasta. Puolueen tärkein tavoite oli tukea kun-nallisjärjestöjen ja ehdokkaiden vaalityö-tä erilaisin mainonnan ja markkinoinnin välinein. Keskustan vaalikampanjan net-tisivut olivat suositut. Sivuilla järjestet-tiin esivaalit, joissa kävijät pystyivät ää-nestämään suosikkiehdokkaitaan.

Urhoutta Eurooppaan eurovaaleissa

Keskustan vaalikampanjan tunnus Eu-roopan parlamentin vaaleissa oli Urho-

65

utta Eurooppaan. Keskustan ehdokkaat puolustivat urhoudella tinkimättömästi Suomen ja suomalaisten etuja. Palasim-me vaaleissa televisiomainontaan.

Keskustan tavoitteena oli ykköspaikka ja neljän euroedustajan paikan säilyttämi-nen. Tavoite oli haastava tilanteessa, jos-sa Suomesta valittavien edustajien määrä väheni yhdellä aiemmasta 14:sta. Paik-kojen osalta tavoitetta ei saavutettu vaan saimme läpi 3 edustajaa. Myös Kokoomus ja Sdp menettivät yhden paikan.

Keskustan 20 ehdokkaan lista oli katta-va niin alueellisesti, ammatillisesti, iän ja sukupuolen mukaan. Keskustan listalla oli 7 naista ja 13 miestä. Valituiksi tulivat entisistä parlamentin jäsenistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula. Uute-na ryhmään nousi alle 30-vuotias Riikka Manner. Anneli Jäätteenmäki nousi jäl-leen Keskustan ehdokaslistan äänihara-vaksi ja hän oli koko maan toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas yli 80 000 äänel-lään.

Keskusta sai kaikkiaan 316 798 ääntä eli 19,0 prosentin osuuden. Äänimäärämme laski edellisvaaleista 70 419 ääntä.

Keskustan tulevaisuustyö eteni määrätietoisesti

Kunnallisvaalien tulos oli Keskustalle va-roitus. Puolue aloitti puheenjohtaja Mat-ti Vanhasen johdolla vuoden 2008 lopulla tulevaisuustyön, jotta Keskusta saisi vuo-den 2011 eduskuntavaaleissa jälleen noin neljänneksen kannatuksen. Tulevaisuus-työn tavoitteena on ollut luoda puolueelle uusi tapa toimia ja tarjota ihmisille elä-myksellisiä ja kokemuksellisia vaikutta-misen paikkoja.

Tulevaisuustyön ensimmäisessä vaihees-sa määriteltiin Keskustan tehtävä – mis-tä Keskusta halutaan tunnistettavan

2000-luvulla. Toisessa vaiheessa aloitet-tiin Keskustan tavoiteohjelman valmiste-lu 2010-luvulle ja kolmannessa vaiheessa uudistukset puolueen toimintaan politii-kan valmistelusta ja viestinnästä järjestö-toimintaan. Perustavaa laatua olevat uu-distukset saatiin pääosin valmiiksi puo-luekokouskauden aikana ja tulokset alka-vat näkyä vuoden 2010 aikana.

Keskustan puoluehallitus teki keskeisim-mät poliittiset ja strategiset linjaukset puoluekokouskauden aikana puolueko-kouksen ja puoluevaltuuskunnan päätök-siin nojautuen. Puoluehallituksen työ-valiokunta toimi viikoittaisen poliittisen keskustelun areenana ja nopeita päätök-siä vaativien asioiden käsittelijänä. Poliit-tisen valmistelun apuna toimivat kunnal-lisasiain-, työmarkkina-asiain ja yrittäjä-asiain neuvottelukunnat sekä puolueen työryhmät. Puolueella on kaikkiaan 20 työryhmää. Lisäksi puolueen tavoiteoh-jelmaa on ollut valmistelemassa kahdek-san teemaryhmää.

Puoluekokous asetti tavoitteeksi, että puolueen tasetta pyritään kehittämään ylijäämäisillä tilinpäätöksillä. Keskustan talous oli puoluekokouskaudella molem-pina vuosina vaaleista huolimatta yli-jäämäinen. Vuonna 2008 tilinpäätös oli 194 000 euroa ylijäämäinen. Vuonna 2009 tilinpäätös oli puolestaan vaikeissa olois-sa 14 000 euroa ylijäämäinen, vaikka eu-roparlamenttivaaleihin käytettiin arvioi-tua enemmän taloudellista panosta. Hyvä taloudellinen tulos oli varainhankinnan ja tarkan budjettikurin ansiota.

66

Suomen Keskustan periaatteellinen toimintasuunnitelma vuosille 2010 - 2012

1. Tämä maa rakennetaan yhdessä

Keskustan politiikan painopisteet alka-valla puoluekokouskaudella ovat työ, tur-va ja vihreys.

Puoluekokouksen päättämä tavoiteohjel-ma on keskustalaisten yhteinen päätös siitä, mitä puolue aikoo tehdä kansalai-silta vaaleissa saamallaan luottamuksel-laan. Se on Suomen tiekartta, joka toteu-tetaan Keskustan johdolla.

Keskusta hakee toimet, joilla Suomi me-nestyy talouskriisin jälkeisissä yhä kove-nevissa globaalin kilpailun, ilmastonmuu-toksen ja väestömme ikääntymisen haas-teissa.

Keskusta tulee seuraavan kahden vuo-den aikana osoittamaan, että suomalaiset voivat vaikuttaa yhteisen tulevaisuuden luomisessa. Me sanomme kyynikoille, että emme tyydy hallinnoimaan. Me sanom-me suomalaisille, että valitsemme kasvun näivettymisen sijaan, avautumisen käper-tymisen sijaan ja tekemisen taantumisen sijaan.

Keskustan tehtävä on johdattaa Suomi ulos talouden taantumasta mahdollisim-man ehyenä ja pitää huoli siitä, että elin-taso, palvelut ja työpaikat säilyvät koko maassa myös tulevaisuudessa. Talouden tasapainottamiseen tarvitaan tuottavuu-den parantamista, työurien pidentämis-tä ja työelämän kehittämistä, maltillista verotuksen kiristämistä ja panostuksia osaamiseen. Keskusta pitää huolta kai-kista suomalaisista kaikissa talouden ti-lanteissa.

Päätökset uusiutuvan energian lisäämi-sestä mahdollistavat ilmastonmuutoksen uhan kääntämisen työksi ja toimeentu-loksi maakuntiin. Keskustan tavoite on tehdä Suomesta vihreän talouden edellä-kävijä.

Keskustan tavoite on ykkössija vuoden 2010 seurakuntavaaleissa, vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2012 pre-sidentinvaaleissa ja 2012 kuntavaaleissa. Turvallisen uudistuspolitiikan jatkami-nen ja onnistuminen ehdokasasettelussa luovat edellytykset tavoitteen toteutumi-selle.

Keskustan vuonna 2008 aloittaman tu-levaisuustyön tavoitteena on ollut luo-da Keskustalle uusi tapa toimia. Erittäin perustavaa laatua olevat uudistukset po-litiikan valmistelussa ja ohjelmatyössä sekä puolueen toiminnassa on toteutettu puolue-elinten päätösten mukaisesti.

Keskustan tulevaisuuden menestys niin vaaleissa kuin vaalien välillä riippuu sii-tä, pystymmekö tarjoamaan ihmisille elä-myksellisiä ja kokemuksellisia vaikut-tamisen paikkoja. Samalla puolueen on lisättävä vuoropuheluaan ympäröivän yh-teiskunnan kanssa.

Tehdyillä uudistuksilla mahdollistetaan puolueelle uusi tapa toimia. Alkavalla puoluekokouskaudella tärkein tehtävä on viedä uudistukset käytännön toimintaan paikallisyhdistyksiin, kunnallisjärjestöi-hin ja piireihin, jotta puolue menestyy tu-levaisuudessa. Uudistuksilla lisätään ih-misten osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksia paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

67

Erityinen tavoite on suurentaa Keskus-tan digitaalista jalanjälkeä. Keskustan tavoite on olla Suomen johtava digipuo-lue.

2. Uudistuspolitiikalla vaalivoittoihin

Puolue-elimet päättävät yksiselitteisesti Keskustan kannan tärkeisiin uudistuk-siin ja poliittisiin linjaratkaisuihin.

Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle on perusta puolueen poliittiselle valmiste-lulle, ohjelmatyölle, viestinnälle ja kam-panjoinnille tulevissa vaaleissa. Keskusta valmistelee kuhunkin vaaliin uudistus-ohjelman, jolle se hankkii kansalaisten tuen.

Tulevaisuustyöhömme sisältyvä Keskus-tan tutkimustoiminnan uudistuminen al-kavalla puoluekokouskaudella vahvistaa puolueen poliittista valmistelua ja ohjel-matyötä. Tutkimustoiminnan voimavaro-ja ja henkilöresursseja lisätään merkittä-västi heti puoluekokouskauden alussa.

Teemme politiikkaa sormi suomalaisten pulssilla.

Keskustan viestintä on tulevaisuustyöm-me tavoitteiden mukaisesti hyvin suunni-teltua, uskottavaa ja oikea-aikaista. Sen tärkein tehtävä on tukea puolueen poli-tiikkaa ja menestymistä vaaleissa.

Keskusta jatkaa voimakasta Keskusta.fi -sivuston, jäsenlehti Sentterin ja verk-kolehti Verkkoapilan kehittämistä ja toi-minnan vahvistamista jäsenistöä ja kan-nattajia palvelevaksi. Yhteistyötä Kes-kustan pää-äänenkannattajan kanssa te-hostetaan ja tiivistetään.

Keskustan tavoitteena vuoden 2010 seu-rakuntavaaleissa, vuoden 2011 eduskun-

tavaaleissa sekä vuoden 2012 presiden-tinvaaleissa ja 2012 kuntavaaleissa on ykkössija.

Vaali- ja puoluerahoituksen uudistumisen jälkeen on selvää, että poliittiset puolu-eet kamppailevat tulevaisuudessa entistä enemmän politiikalla, arvoilla ja aatteel-la. Asiat nousevat taas arvoonsa.

Keskusta pitää tätä kehitystä terveenä. Jokaisen puolueen on tulevissa vaaleissa otettava kantaa siihen, miten Suomi vie-dään mahdollisimman ehyenä yli taantu-man, miten taantumasta koituvat laskut maksetaan ja miten luodaan edellytykset sille, että koko maassa on otolliset olo-suhteet asua, elää, tehdä työtä ja yrittää myös tulevaisuudessa.

Iloa, turvaa ja nuoruutta seurakuntavaaleihin

Keskustan tavoitteena on olla jokaisessa seurakunnassa mukana omalla ehdokas-listalla. Vahvalla järjestöllisellä yhteis-työllä jokaisessa seurakunnassa Keskus-ta asettaa täydet ehdokaslistat seurakun-tavaaleihin. Keskustan tavoitteena on vahvistaa naisten ja nuorten mahdolli-suuksia osallistua vahvemmin seurakun-tien toimintaan.

Laadimme yhteisen ohjelma kirkollisiin vaaleihin ja vahvistamme jäsentemme mahdollisuuksia toimia hengellisissä asi-oissa paikallistasolta valtakunnalliselle tasolle.

Kolmannelle kaudelle pääministeripuolueena

Keskustan tavoite on saavuttaa eduskun-tavaaleissa 2011 ykköspaikka kansan-edustajamäärällä ja äänimäärällä mita-ten.

68

Puoluekokouksen päättämä Keskus-tan tavoiteohjelma on perusta puolueen eduskuntavaaliohjelmalle. Puolue-elimet käsittelevät eduskuntavaaliohjelmaam-me vuoden 2010 marraskuussa ja vuoden 2011 helmi-maaliskuussa.

Uskottavan uudistusohjelman lisäksi suurimman puolueen aseman voittami-nen edellyttää onnistumista ehdokasaset-telussamme. Keskustan ehdokashankinta ja -asettelu on piirijärjestöjen vastuulla. Tavoitteenamme ovat monipuoliset ja ta-sa-arvoiset ehdokaslistat kaikissa vaali-piireissä.

Keskustan eduskuntavaalikampanjasta laaditaan vaalisuunnitelma yhdessä piiri-järjestöjen kanssa. Suunnitelman käytän-nön toteuttamisesta huolehtii Keskustan puoluetoimistoon perustettava vaali- ja tapahtumayksikkö, joka palvelee Keskus-tan järjestöjen, ehdokkaiden ja heidän tu-kiryhmiensä vaalitoimintaa.

Keskusta valmistautuu eduskuntavaa-leihin kouluttamalla ja valmentamalla ehdokkaita, vaalipäälliköitä ja tukiryh-miä uudistuneen koulutus- ja valmennus-toiminnan puitteissa. Valtakunnallisten valmennusten lisäksi järjestämme useita alueellisia koulutustapahtumia. Valmis-tamme ehdokkaiden, vaalipäälliköiden ja tukiryhmien käyttöön kattavan vaaliai-neiston.

Keskustan eduskuntavaalikampanjan ra-hoittamiseksi toteutetaan varainhankin-taa, jossa noudatetaan vaali- ja puoluera-hoitussäädäntöä. Keskusta on noudatta-nut lain edellyttämiä rahoituksen ilmoi-tusvelvoitteita jo päättyneellä puolueko-kouskaudella. Varainhankinnalla, kuten arpajaisilla, katetaan vaalitoiminnasta koituvia kustannuksia ja varmistetaan Keskustan äänen kuuluminen suomalai-sessa yhteiskunnassa. Suositamme, että Keskustan paikallisyhdistykset tukevat 50 eurolla ja kunnallisjärjestöt 200 eurol-la oman piirijärjestönsä kampanjointia

eduskuntavaaleissa. Ehdokkaiden itsensä maksama osuus olisi vähintään 1 000 eu-roa ehdokasta kohden. Keskusta puoluee-na osoittaa vaalipiireittäin kansanedusta-jaehdokkaiden yhteisnäkyvyyteen 3 000 euroa ja piirijärjestö vähintään 1500 eu-roa ehdokasta kohden.

Oma presidenttiehdokas ja paalupaikalle kuntavaaleissa

Keskusta asettaa vuoden 2012 presi-dentinvaaleihin oman ehdokkaan. Pre-sidentinvaalien ehdokasasettelu päät-tyy 15.9.2011. Järjestämme jäsenvaa-lin presidenttiehdokkaastamme 22. – 23.10.2011. Keskustan presidenttiehdo-kas valitaan ylimääräisessä puoluekoko-uksessa 26.11.2011. Välittömästi ylimää-räisen puoluekokoukseen jälkeen 26. – 27.11.2011 Keskusta järjestää president-tiristeilyn Tallinnaan.

Keskustan tavoitteena on, että sen aset-tama ehdokas voittaa presidentinvaalit.

Keskustan tavoite on nousta uudestaan suurimmaksi kuntapuolueeksi vuoden 2012 kuntavaaleissa niin kannatusosuu-della, äänimäärällä kuin valtuutettu-jen lukumäärällä mitattuna. Keskustan kuntavaaliohjelma perustuu puolueen tavoiteohjelman ja eduskuntavaaliohjel-man linjauksille. Keskusta asettaa kun-tavaaleissa monipuoliset, tasa-arvoiset ja täydet ehdokaslistat kaikissa kunnissa. Nuorten ehdokkaiden osuus on vähintään 20 prosenttia ja naisten osuus puolet.

Keskusta laatii ylimääräisen puolueko-kouksen 26.11.2011 päätettäväksi kunta-vaalit 2012 -ohjelman.

69

3. Uusi tapa toimia

Keskustan vuonna 2008 aloittaman tu-levaisuustyön tavoitteena on ollut luo-da Keskustalle uusi tapa toimia. Suomi nousee taantumasta vain työnteolla ja yrittäjyydellä, Keskusta menestyy tule-vaisuudessa samalla reseptillä. Keskusta tarjoaa alkavalla puoluekokouskaudella ihmisille elämyksellisiä ja kokemukselli-sia vaikuttamisen paikkoja, jotka tehdyt uudistukset mahdollistavat.

Toteutetut uudistukset - kuten puoluetoi-minnan rekisteri, puolueen sääntöjen uu-distaminen, uusi jäsenkortti, jäsenedut ja jäsenlehti, koulutus- ja valmennustoimin-nan kehittäminen, kaupunkitoiminnan organisointi, Keskustan yrittäjätoimin-ta, työelämäfoorumi- ja kunnallisfoorumi-toiminta ja Keskusta Akatemia – luovat edellytykset Keskustan menestymiselle myös tulevaisuudessa. Alkavan puolueko-kouskauden tärkein tehtävä on viedä uu-distukset käytännön teoiksi paikallisyh-distysten, kunnallisjärjestöjen ja piirien toiminnassa.

Nyt, kun puolueen toiminnan perusta on tuotu tähän päivään, meidän tulee keskit-tyä ydintehtäväämme eli antaa ihmisille aidosti mahdollisuuksia vaikuttaa Kes-kustan politiikkaan ja yhteiskunnan ke-hitykseen. Aito vuoropuhelu äänestäjien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa avaa ovia erilaisille ihmisille tulla mukaan Keskustan toimintaan.

Keskusta on alkavalla puoluekokouskau-della etulinjassa rakentamassa politiikka 2.0:aa eli tulevaisuuden yhdessä tekemi-seen ja osallisuuteen perustuvaa poliittis-ta toimintaa. Keskusta uudistuu tekemi-sellä ja talkoilla. Meidän pitää puhaltaa puolueeseen entistäkin voimakkaampana yhdessä tekemisen henki. Ovet ja ikkunat pitää avata uusille ihmisille ja ajatuksille. Tällä toimintatavalla menestymme poliit-tisena puolueena ja saamme kannatusta vaaleissa.

Keskustan järjestörakenne selvitetään al-kavalla puoluekokouskaudella. Selvityk-sessä käydään läpi piirijärjestöjen nykyi-set tehtävät ja taloudellinen tilanne sekä toimiva kunnallisjärjestö- ja paikallisyh-distysverkosto. Arvioimme yhdessä piiri-en kanssa nykyisen järjestörakenteen toi-mivuutta selvityksen perusteella. Selvi-tyksen jälkeen arvioidaan piirijärjestöille osoitetun puoluetuen jakoperusteet.

Jäsenyyttä vahvistetaan

Järjestötoiminnan uudistusten keskeinen tavoite on parantaa jäsentemme ja kan-nattajiemme mahdollisuuksia aidosti vai-kuttaa Keskustan politiikkaan. Me kes-kustalaiset olemme aina olleet toiminnan ihmisiä. Jos toimeen ei tartuta, mikään ei taatusti muutu paremmaksi.

Keskustan sääntöjen uudistaminen täh-tää siihen, että jäsenten ääni kuuluisi entistä vahvemmin puolueen päätöksen-teossa. Päättyneellä puoluekokouskau-della aloitettua sääntöjen uudistamista jatketaan asettamalla työryhmä alkavalla kaudella uudistamaan Keskustan perus-järjestöjen säännöt niin, että uudistus to-teutetaan vuoteen 2014 mennessä.

Keskusta hyödyntää puoluetoiminnan re-kisteriä alkavalla puoluekokouskaudella niin, että valtakirjallisten jäsentalouksien määrää voidaan lisätä ja jäsenten sitou-tumista Keskustaan vahvistaa. Alkavan puoluekokouskauden aikana puoluetoi-minnan rekisterin kehitystyötä jatketaan.

Keskustan jäsenkeräystä tehostetaan. Keskustayhteisöön palkataan 2 - 3 pysy-vää jäsenkerääjää ja vahvistetaan piiri-en mahdollisuuksia palkata alueellisia jäsenkerääjiä. Uusia jäseniä hankittaessa hyödynnämme kehitettyjä jäsenhankin-nan välineitä, kuten uutta jäsenkorttia uudenlaisine etuineen, jäsenlehti Sentte-riä, koulutus- ja valmennustarjontaa sekä vuorovaikutukseen ja monipuolisiin asi-

70

ointipalveluihin perustuvaa Keskusta.fi -sivustoa. Keskustan jäsenyysmallien ke-hittämistä jatketaan. Uudistuksissa hyö-dynnetään tämän päivän asiakkuus- ja jäsenyysajattelun parhaita käytäntöjä.

Johtavaksi digipuolueeksi

Keskustan puoluehallitus asetti puolueen viestinnän kehittämisen yhdeksi Keskus-tan tulevaisuustyön tärkeimmäksi ta-voitteeksi. Keskusta on luonut puitteet viestinnän yhtenäisyydelle: Keskustan yleisilme on uudistettu, jäsenlehti Sent-teri on alkanut ilmestyä ja uusi Keskus-ta.fi on avattu. Puolueen viestinnän hen-kilöresursseja on vahvistettu. Alkavalla puoluekokouskaudella tärkeintä on viedä käytäntöön poliittisen viestinnän yhte-näistämiseen tähtäävät toimet, joita Kes-kustan viestinnän kehittämistä pohtinut työryhmä esitti raportissaan puoluehalli-tukselle.

Internetistä on tullut sisältöjen merkittä-vin jakelutie. Sen kapasiteetti on rajaton ja se on yksilöllinen.

Uusmedia on vuorovaikutteista. Se on läsnä kaikkialla, riippumatta ajasta ja paikasta. Kertakäyttötuotteista on siir-rytty jatkuvasti avoinna olevaan infor-maatiotavarataloon. Sosiaalisesta medi-asta on kehittymässä merkittävä vasta-voima perinteiselle journalistiselle medi-alle ja näiden rajat hämärtyvät.

Keskustan tavoitteena on alkavalla puo-luekokouskaudella olla Suomen johtava digipuolue. Suurennamme puolueen ja sen toimijoiden digitaalista jalanjälkeä määrätietoisesti niin normaalissa toimin-nassa kuin vaalikampanjoinnissa. Edel-lytykset tavoitteen toteutumiselle luo uu-distunut Keskusta.fi -sivusto. Se on tule-vaisuudessa puolueen keskeisin viestin-täkanava ja tarjoaa 2010-luvun osallistu-mis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Politiikkaa tehdään yhä enemmän yhden asian liikkeiden, kansalaisjärjestöjen ja ennen kaikkea internetin välityksellä. In-ternet on jo pitkään ollut keskeinen kan-salaisvaikuttamisen areena. Nettiadressit ja -boikotit, keskustelufoorumit ja sosiaa-liset yhteisöt ovat 2010-luvun uudenlai-sia tupailtoja. Uudistunut Keskusta.fi on käyttäjälähtöinen, esteetön, osallistava, verkkosuunnittelun viimeisimmät kehi-tystrendit huomioiva sekä sisällöltään ajankohtainen monipuolinen verkkopal-velu, joka on puolueelle strateginen pai-nopiste alkavalla puoluekokouskaudella.

Verkkoapilan kehitystyötä yhteiskunnal-lisiin asioihin ja keskusteluun keskittyvä-nä ja journalistisin periaattein toimitettu-na tuotteena jatketaan ja vahvasti kehi-tetään. Verkkolehden sisällöntuotantoon pyritään saamaan lisäresursseja avusta-javerkkoa laajentamalla. Verkkolehden teossa hyödynnetään liikkuvan kuvan tarjoamia mahdollisuuksia ja mainos-myyntiin panostetaan resursseja.

Johtavaksi työelämä- ja yrittäjyyskansanliikkeeksi

Keskustan neuvottelukuntien työsken-telyssä ja roolissa on tavoitteena päästä tuottavampaan, tehokkaampaan ja aktii-visempaan toimintatapaan.

Osana Keskustan sääntöuudistusta neu-vottelukunnat muutetaan foorumeiksi. Foorumeille laaditaan toimintasääntö, joka ohjaa niiden toimintaa. Jokaisen pii-rijärjestön alueelle muodostetaan alueel-liset yrittäjä-, työelämä- ja kuntatoimi-kunnat, joiden toiminta käynnistetään kaikissa piireissä vuoden 2011 aikana. Ensimmäiset valtakunnalliset foorumi-päivät, joilla valitaan johtoryhmät, järjes-tetään 2012 puoluekokouksen yhteydessä.

Keskusta on mukana aktiivisesti palkan-saaja-, yrittäjä- ja kuntatoiminnassa, tu-

71

kien keskustavaikuttajia ja pitäen heihin yhteyttä. Keskustan työelämätoiminnan toiminta- ja henkilöresursseja vahviste-taan ja Keskustan yrittäjät perustetaan. Keskustan kunta- ja maakuntapolitiikan toiminnan valmistelua ja koordinointia tehostetaan ja tehtäviin perustetaan vuo-den 2010 syksyllä kunta- ja maakuntatoi-minnan toiminnanjohtajan toimi.

Keskusta osallistuu palkansaajajärjestö-jen liittovaaleihin aktiivisesti. Luodaan työelämätoiminnan verkosto, jonka ai-kaan saamiseksi tarvitaan laajaa yhteis-työtä piirien toimikuntien, eri liittojen Sitke-ryhmien, palkansaajajärjestöjen toi-mihenkilöiden ja puolueen eri toimijoiden kesken.

Keskustan menestys ratkaistaan kaupungeissa

Kaupunkitoiminnan organisointi kestä-vällä tavalla on ollut Keskustan tulevai-suustyön painopisteitä.

Keskusta tukee järjestöjensä ja jäsenis-tönsä työtä matalan kannatuksen kau-pungeissa antamalla niille taloudellista, koulutuksellista ja muuta tukea. Myös henkilöstöresursseja lisätään kaupun-kitoimintaan. Erityistä huomiota kiin-nitämme toimintaan ja näkyvyyteen eri vaaleissa.

Keskusta organisoi kaupunkitoimintan-sa puoluehallituksen asettaman kaupun-kitoiminnan ohjausryhmän ehdotusten pohjalta. Tavoitteenamme on vuoden 2010 syksystä alkaen turvata nykyistä parem-min kaupunkitoiminnan taloudelliset ja toiminnalliset resurssit.

Kaupunkitoiminnan ohjausryhmä tekee esityksen kaupunkitoiminnan talousarvi-oksi vuoden 2010 syksyn puoluevaltuus-kunnan kokoukselle sillä edellytyksel-lä, että kunnallinen puoluetuki hyväksy-

tään osana uudistuvaa puoluerahoitusta 1.7.2010 alkaen.

Puoluevaltuuskunnan vuosikokoukses-saan vuoden 2010 huhtikuussa teke-män päätöksen mukaisesti kaupunki-toiminnan resursseja lisätään niin, että 1.10.2010 alkaen puolueeseen luodaan vaali- ja kaupunkitoiminnan suunnittelu-päällikön ja kaupunkitoiminnan kenttä-päällikön tehtävät ja palkataan yli 20 000 asukkaiden kaupungeille yhteinen kau-punkityöntekijä. Helsingille, Espoolle ja Vantaalle tulee yhteensä 2 kaupunkityön-tekijää. Tampereelle, Hämeenlinnalle ja Lahteen yhteensä 1 kaupunkityöntekijä ( sijaintipaikkana Tampere ) sekä Turul-le, Raumalle, Porille ja Vaasalle yhteensä 1 kaupunkityöntekijä ( sijaintipaikkana Turku ).

Puoluevaltuuskunnan kokouksessa Kajaa-nissa vuoden 2010 syksyllä perustetaan ja valitaan Keskustan kaupunkitoiminnan valtakunnallinen ohjaustyöryhmä.

Koulutusta ja valmennusta

Keskusta järjestää yhteistyössä Maaseu-dun Sivistysliiton kanssa koulutus- ja valmennustoimintaa. Kokonaisuus pitää sisällään järjestö-, eduskuntavaali-, tiedo-tus- ja poliittisen toiminnan koulutusta.

Kide Keskustaideaa -järjestö- ja vaalival-mennuspaketti toteutetaan kiertuemai-sesti koko maassa vuosina 2010 ja 2012. Sen tavoitteena on valmistaa keskustatoi-mijat tiedollisesti, taidollisesti ja viestin-nällisesti järjestö- ja vaalityöhön.

Eduskuntavaalikoulutuksen tavoittee-na on luoda ehdokkaille, heidän tukiryh-milleen ja järjestötoimijoille edellytykset onnistuneeseen kampanjatyöhön. Koulu-tusten ja Kide-valmennusten tuotoksena luodaan verkkoon tuotettava Järjestötyö-kalupakki sekä Poliittisen toiminnan työ-kalupakki.

72

Tämän lisäksi Keskusta ja Maaseudun Sivistysliitto tekevät koulutus- ja sivistys-yhteistyötä EU-tiedotusseminaarien jär-jestämisessä, kehitysyhteistyökysymyk-sissä ja maahanmuuttajakoulutuksessa.

Keskusta Akatemia ja uusia tapahtumakonsepteja

Keskusta käynnistää vuoden 2010 loka-kuussa pysyvän valtakunnallisen Kes-kusta Akatemia -koulutushankkeen maa-kuntien keskuksissa.

Keskusta Akatemiassa yhdistetään Kes-kustan poliittisen- ja tutkimustoiminnan tieto ajankohtaisen poliittisen vaikutta-misen kanssa. Alustajina toimivat yhteis-kunnallisen toiminnan johtavat henkilöt.

Keskusta lanseeraa alkavalla puolueko-kouskaudella tulevaisuustyönsä tavoittei-den mukaisesti uudenlaisia tapahtumakon-septeja, jotka tarjoavat elämyksiä, koke-muksia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Keskustan puoluekokousten ja muiden ko-koontumisten kehittäminen jatkuu määrä-tietoisesti. Jo päättyneellä puoluekokous-kaudella esimerkiksi puoluevaltuuskunnan kokouksia on uudistettu voimakkaasti.

Me Keskustassa aloitamme Keskustan Avoimet -tapahtumien järjestämisen. Keskustan Avoimien tavoite on muodos-taa puoluekonsernille yhteinen konsepti sisäisen harrastustoiminnan kehittämi-seen ja jäsenten aktivoimiseen urheilu- ja harrastuskilpailujen kautta. Keskustan Avoimille laaditaan ohjesääntö, joka mää-rittelee kilpailutoiminnan rajat.

Menestyksekkäiksi osoittautuneet Kes-kustan suurristeilyt jatkuvat 25. – 27.9.2010 risteilyllä Riikaan ja vuoden 2011 helmikuussa ja marraskuussa ristei-lyillä Tallinnaan.

Kansainväliseen toimintaan uudis-tuksia

Keskustan kansainvälinen toiminta uu-distuu, kun puolueen Eurooppafoorumi aloittaa vuoden 2010 aikana työnsä toden teolla. Foorumi kokoaa säännöllisesti yh-teen Keskustan EU- ja kansainvälisen po-litiikan toimijat linjaamaan ja koordinoi-maan puolueen politiikan valmistelua.

Keskusta isännöi – osoituksena puolueen asemasta eurooppalaisessa puolueryh-mittymässään – Euroopan liberaalidemo-kraattisen puolueen ELDR:n kongressia Helsingissä 13. – 15.10.2010. Kongressi kokoaa Helsinkiin yli 500 eurooppalaista päättäjää.

Keskustan tavoitteena on saada edusta-jansa ELDR:n ja Liberaalin Internatio-naalin johtotehtäviin alkavan puolueko-kouskauden aikana.

4. Vakaata ja tarkkaa taloudenpitoa

Keskustan taloutta pyritään kehittämään vahvistamalla tasetta ylijäämien kautta. Puolueen tavoitteena on kerryttää raha-varojaan niin, että ne mahdollistavat pa-nostukset vuoden 2011 eduskuntavaalei-hin sekä vuonna 2012 pidettäviin presi-dentin- ja kuntavaaleihin.

Keskustalle laaditaan vuoden 2010 syk-syllä kattava yhteiskuntavastuun ohjel-ma, joka sisältää myös koko konsernin ta-lousohjesäännön ja ns. lobbarirekisterin.

Keskustan kannalta ei ole tarkoituksen-mukaista, että puolue käyttää velkarahaa varsinaiseen toimintaan ja toiminnan ke-hittämiseen. Puolueen budjetoitu ylijää-mä kuluvalle vuodelle on 485 100 euroa. Jos tämä tavoite toteutuu, on puolueella

73

riittävät taloudelliset resurssit eduskun-tavaaleihin. Ylijäämäkehityksen jatkues-sa pystytään turvamaan puolueen mak-suvalmius, maksamaan lainat pois ja vähentämään sekkitilin käyttötarvetta. Tätä kautta tase vahvistuu ja omavarai-suusaste paranee.

Piirien taloudellisten toimintaedellytys-ten turvaamiseksi puolue jatkaa tuke-aan kannatus- ja jäsenmaksukeräyksil-le. Keräystoimintaa suunnataan entistä voimakkaammin uusiin kohderyhmiin. Jäsenkeräyksen kehittämisessä hyödyn-netään puolueen uutta jäsenrekisteriä muun muassa jäsenmaksutuottojen ja tie-dottamisen osalta.

Avointa ja läpinäkyvää

Puolueen varainhankinnan tavoitteena on vahvistaa Keskustan toimintaedelly-tyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimin-tojen osalta. Tavoitteena on, että varain-hankinnasta tulee kiinteä ja luonnollinen osa toimintaa.

Varainhankinnassa tärkeää on puolueen eri tapahtumien ja toimintojen tuotteis-tus, jollaiseksi voi lukea seminaarien ja gaalailtojen järjestäminen, puolueen jä-senristeilyt, arpajaiset, ilmoitusmyynti ja jäsenkeräykset. Uusi verkossa tapahtu-va varainhankinnan muoto on Keskusta.fi -sivustolla olevat erilaiset lahjoituske-räykset. Osa varainhankinnan tuotoista lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Keskustan eri tasot noudattavat uutta vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöä. Varainhankinta on avointa ja läpinäky-vää.

Keskustan lainat lyhennetään nopeasti pois niin, että talousresurssit kuitenkin turvataan. Taloustilanteen paremmin sal-liessa poistetaan puolueen sekkitilin li-miitti käytöstä kokonaan.

Apollon Verkkopalvelut Oy vastaa Verk-koapilan ja Keskusta.fi:n julkaisemisesta ja harjoittaa sitä tukevaa liiketoimintaa. Yhtiö vastaa lisäksi keskustajärjestöjen perustietotekniikan ja tietoliikenneteknii-kan palveluista. Tähän liittyy keskeisesti Keskustaverkon ylläpito ja sen kehittämi-nen sekä jäsenrekisterin kehitystyö.

Apollo Group Oy tarjoaa keskitettyjä puo-luetoiminnan rekisterin ja taloushallin-non palveluita puoluetoimistolle, Kes-kustan piirijärjestöille, sisarjärjestöille ja Vesaisille. Yhtiö hoitaa myös puoluetoi-miston aulapalvelut ja kokousjärjestelyt. Suomen Keskusta r.p. omistaa yhtiön ko-konaisuudessaan.

Sähköistä taloushallinnon järjestelmän käyttöönottoa laajennetaan kattamaan piiritasolle kokonaisuudessaan. Järjestel-mä on yhteensopiva puoluetoiminnan re-kisterin kanssa.

74

Tämä maa rakennetaan yhdessä.

Suomen Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle

Esipuhe

Tämä tavoiteohjelma kertoo, mitä Keskusta 2010-luvulla tahtoo ja mitä puolue aikoo kansalaisil-ta saamallaan luottamuksella tehdä. Tavoiteohjelman pohjalta valmistellaan seuraavien edus-kuntavaalien vaaliohjelma, jossa tavoitteet punnitaan seuraavan neljän vuoden ajaksi myös talo-udellisin vertailuin.

Vuoden 2006 puoluekokouksen poliittinen kannanotto on tästä hyvä esimerkki. Kerroimme siinä tavoitteemme tälle vaalikaudelle ja sen mukaisesti hallitusohjelma on kirjoitettu.

Tavoiteohjelman käsittelyn avulla keskustalaiset määrittävät yhdessä tahtonsa. Päätämme, mi-hin asioihin erityisesti käytämme kansalaisilta saamaamme luottamusta ja valtaa.

2010-luvun maiseman maalaaminen vaatii vastauksen kolmeen isoon haasteeseen: globalisaati-oon, ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen.

Tavoiteohjelman pitää asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin pelkästään mihin kaikkiin hyviin tarkoituksiin yhteiskunnan varoja pitää käyttää enemmän kuin aikaisemmin. 2010-luvun politiikkaa ei tehdä etuja lupaamalla vaan asioita muuttamalla ja totuttuja tapoja uudistamal-la. Alkanut vuosikymmen merkitsee ahkeruutta töissä, vastuuta lähimmäisistä ja idealistista us-koa uusiutuvan luonnon mahdollisuuksiin.

Tavoiteohjelman tavoitteeksi ei riitä mahdollisimman monen äänestäjän oletettujen mielipiteiden miellyttäminen vaan vastaaminen oikeisiin kysymyksiin. Käsitykseni mukaan me suomalaiset joudumme kampailemaan hyvinvointimme puolesta jo aivan lähivuosina kovemmin kuin vuosi-kymmeniin. Olosuhteet ja edellytykset ovat muuttuneet. Mutta kun tämän tiedostamme pystym-me ajoissa korjaamaan tilanteen.

Jokaisen kannattaa tehdä mielessään ajatuskoe. Mitä sellaista myymme kiinalaisille tai intia-laisille, jota he eivät pysty itse ja edullisemmin tekemään kuin me suomalaiset? Ja ellemme pysty myymään, millä hankimme palvelut kasvavalle vanhusväestöllemme. Näiden kysymysten edessä ei ole tarkoitus lannistua vaan ottaa maailma todesta ja elää sen mukaan.

Suomalaiset ovat pakkasen ja pitkien etäisyyksien maassa pärjänneet aina sitkeydellä ja osaami-sella. Nämä ominaisuudet on nyt käännettävä globaaliin ajanlaskuun.

Toivon Lahden puoluekokouksessa vilkasta keskustelua, miten uudistamme Suomea 2010-luvul-la.

Matti Vanhanen

75

1. Keskustan tehtävä

2. Työ Suomen rakentamiseksi jatkuu

3. Keskustan tärkeimmät tavoitteet

4. Turvallista maailmaa rakentamassa 4.1. Tarvitaan yhteistyötä, ei vastakkainasetteluja 4.2. Suomalainen malli on meille hyvä 4.3. Arjen turvallisuutta vahvistettava 4.4. Kestävän kehityksen tielle

5. Kestävä talous on hyvinvoinnin ehto 5.1. Suomikin tienhaarassa 5.2. Yrittäjät uuden tuotannon tekijöiksi koko maassa 5.3. Työtä tarvitaan 5.4. Työelämään lisää laatua 5.5. Verotus on yhteiskunnan kehittämisen väline 5.6. Tuottavuus on hyvä asia 5.7. Liikennepolitiikka uuden kasvun tueksi

6. Osaaminen ja sivistys 6.1. Kulttuurin puolesta 6.2. Koulu elämää varten 6.3. Koulut kaikille koko maassa 6.4 Tiede- ja korkeakoulupolitiikka 6.5. Kehollisesta sivistyksestä voimaa ja elämäniloa 6.6. Jatkuvaa oppimista 6.7. Nuorten syrjäytyminen on saatava loppumaan 6.8. Uussuomalaiset mukaan

7. Sosiaalipolitiikka 7.1. Elämänhallinta tavoitteena 7.2. Terveyden puolesta sairautta vastaan 7.3. Perheen ja lasten puolesta 7.4. Yksin elävien erityisongelmat tunnistettava 7.5. Ikäihmiset

8. Elinvoimaisten maakuntien ja maaseudun Suomi 8.1. Työtä ja toimeentuloa koko Suomeen 8.2. Menestyvä metropolialue ja suuret kaupunkiseudut vahvuutena

9. Vihreän kasvun vuosikymmenelle 9.1. Voimaa luonnosta 9.2. Kohti ympäristön ja talouden sopusointua 9.3. Vihreä teknologia vientiteollisuuden uudeksi tukijalaksi 9.4. Ilmastonmuutos ja energialinjat. 9.5. Vähäpäästöinen arki 9.6. Jätteistä raaka-aineiksi 9.7. Maatalous kuluttajan ystävä 9.8. Metsät biotalouden selkäranka 9.9. Luonnonsuojelu, monimuotoisuus 9.10. Mineraalit ja vesivarat 9.11. Taloudellinen ohjaus

10. Kansanvallan puolesta verkottuvassa maailmassa

76

1. Keskustan tehtävä

Ihmisyys ja sen kehitystarve on Keskus-talle kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ja uudistamisen lähtökohta. Ihmisyydel-lä tarkoitamme vastuuta lähimmäisistä, ihmisten keskinäistä yhdenvertaisuut-ta ja tasa-arvoa, toisten tapojen, arvojen ja hengellisen vakaumuksen kunnioitta-mista ja suvaitsemista sekä vaatimusta yhteiskunnan ehdottomasta oikeudenmu-kaisuudesta.

Ihmisillä pitää olla oikeus vastuulliseen vapauteen, valintojen tekemiseen elämäs-sä sopusoinnussa toisten tekemien valinto-jen ja tulevaisuuden vaatimusten kanssa.

Keskusta korostaa kaikessa toiminnas-saan ihmisen ja luonnon välistä tasapai-noa. Keskusta on suomalainen turvalli-suudestamme ja menestyksestämme huo-lehtiva kansanliike, mutta elinpiirimme on yhteinen maapallo. Tarvitsemme yhä tiiviimpää eurooppalaista ja maailman-laajuista yhteistyötä ja päätöksentekoa luonnon pelastamiseksi, köyhyyden nu-jertamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja rauhan takaamiseksi. Olemme samaan aikaan isänmaallisia ja kansainvälisiä.

Meille keskustalaisille on erityisen tär-keää:

• huolenpito perheestä, kodista, sosi-aalisesta vastuusta ja oikeudenmu-kaisuuden toteutumisesta

• lasten ja nuorten kasvattaminen ja kouluttaminen osallisuuteen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen

• pienituloisten ja vähävaraisten ih-misten aseman parantaminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukai-suuden toteuttaminen

• ihmisten terveyden sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvin-voinnin sekä työelämän kehittämi-

sen monipuolinen tukeminen

• sivistyksen, kulttuurin ja osaami-sen arvostaminen ja kehittäminen

• työhön, ahkeruuteen ja yrittäjyy-teen kannustaminen ja niiden edel-lytysten parantaminen hyvinvoin-timme lähteenä

• työstä, asumisesta ja palveluista huolehtiminen aluepolitiikalla koko Suomessa – maaseudulla ja kau-pungeissa

• luonnon ja luonnonvarojen kestä-vä käyttö ja säilyttäminen tuleville polville

• kansainvälisestä asemastamme huolehtiminen

2. Työ Suomen rakentamiseksi jatkuu

Periaateohjelmansa sanoin Keskusta syn-tyi sosialismin ja kapitalismin vaihtoeh-doksi edistämään ihmisyyttä, toteutta-maan kansanvaltaista yhteiskuntajärjes-tystä ja taistelemaan tasa-arvon puolesta. Keskusta on alusta pitäen ollut sekä aat-teellinen puolue että kansansivistysliike. Keskusta korostaa toiminnassaan henki-siä ja yhteisöllisiä arvoja.

Kaikissa itsenäisen Suomen murrosvai-heissa Keskusta on raivannut tietä ja ra-kentanut tulevaisuutta. Nuoren tasaval-lan alkuvuosikymmeninä olimme teke-mässä sovintoa, joka kantoi isänmaam-me yli sodan koettelemusten. Sen jälkeen olimme viemässä maatamme läpi kylmän sodan ja rakentamassa hyvinvointiyhteis-kuntaa.

Keskustan vetovastuulla selviydyttiin myös edellisestä lamasta, mutta sen jäl-

77

keen jälkihoito pilattiin leikkaamalla per-heiltä, köyhiltä, työttömiltä nuorilta ja maakunnilta.

Myös nykyisen taantuman jälkeisellä vuosikymmenellä maallamme on edessä suuria haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi niistä on, ettei viime laman jälkihoidon vääryyksiä toisteta.

Tämän vuosikymmenen väistämätön ky-symys on julkisen talouden tasapainot-taminen. Toinen suuri sisäinen haaste on väestörakenteen kehitys, joka uhkaa kasata nuorille sukupolville liian suuren taakan.

Suomalaisten tuloista lähes puolet on saatu viennistä, joka kilpailee yhä enem-män samaa teknologiaa mutta halpaa työvoimaa käyttävien uusien talousmah-tien kanssa.

Elämme myös maailmassa, jossa epäon-nistuessaan pankit ja valtiot voivat aihe-uttaa kauas tuntuvia kriisejä.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta koskevat kaikkia maita ja kansoja.

Kysymys on, miten näiden haasteiden keskellä edistetään aitoa hyvinvointia ja turvataan sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo.

Keskusta kutsuu jälleen suomalaiset ra-kentamaan yhdessä tulevaisuutta va-kuuttuneena siitä, että voimme selvitä ja menestyä tämänkin vuosikymmenen olo-suhteissa.

Osaamisella ja yhteistyöllä voimme ra-kentaa uudelle sukupolvelle hyvän elä-män, kun toimimme yhdessä tosiasioiden pohjalta ja jaamme sekä ilot että surut.

Keskustan yhteiskunnallinen näky on so-siaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoinen onnellisten ihmisten ja kunnon kansalais-ten demokraattinen maa ja maailma, joka

elää sovussa luonnon kanssa ja jossa hei-koimmista pidetään huolta.

Keskusta rohkaisee vastuullista vapautta edistämällä yhteisöllisyyttä, valistusta ja humanistista sivistystä.

Tämä vahvistaa kolmannen tien talous-politiikkaa, joka kannustaa samanaikai-sesti työhön ja yritteliäisyyteen sekä tasa-arvon toteuttamiseen koko maalle ja koko kansalle. Talouden kolmannella tiellä val-tiolla on vahvempi rooli ja se luo pelisään-nöt markkinoille. Näin voimme edistää ihmisten hyvinvointia kestävällä tavalla. Valtion vahvempaa roolia tulevaisuudes-sa puolustaa myös se, että vihreämpää, luonnonvarojen kestävälle käytölle raken-tuvaa yhteiskuntaa ei rakenneta pelkäs-tään markkinavoimien avulla.

Keskustalainen Suomi on nykyaikainen ja luonnonvihreä - siihen kuuluu koko maa ja koko kansa.

Keskusta rohkaisee suvaitsevaisuuteen sekä toisten tapojen, arvojen ja hengelli-sen vakaumuksen kunnioittamiseen.

Keskusta on suomalaisten hyvinvoin-nista, turvallisuudesta ja menestyksestä huolehtiva kansanliike elinpiirinään Eu-rooppa ja koko maapallo.

Tarvitsemme yhä tiiviimpää eurooppa-laista ja maailmanlaajuista yhteistyötä luonnon pelastamiseksi, köyhyyden nu-jertamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja rauhan takaamiseksi.

Olemme samaan aikaan isänmaallisia ja kansainvälisiä.

3. Keskustan tärkeimmät tavoitteet 2010-luvulle

Tämä ohjelma esittää Keskustan tavoit-

78

teet 2010-luvulle. Kaikki suomalaiset voi-vat seurata seuraavia tunnuslukuja, jotka kertojat eri aloilla tapahtuvasta kehityk-sestä.

Useimmat tunnusluvut löytyvät Findi-kaattorista http://finindikaattori.fi.

1. Äänestysaktiivisuus nousee 75 pro-senttiin eduskuntavaaleissa (vuonna 2007 67,9 %, www.vaalit.fi)

2. Suomi nousee YK:n inhimillisen kehi-tyksen indeksissä 10 parhaan jouk-koon (vuonna 2009 Suomi oli 12., Human Development Index, http://hdr.undp.org/en/)

3. Suomi nousee kolmen maailman kil-pailukykyisimmän maan joukkoon (vuonna 2009 Suomi oli 6., World Econo-mic Forum, http://www.weforum.org) ja että suomalaisten onnellisuus lisään-tyy (vuonna 2009 Suomi oli Happy Planet –indeksillä maailman 59. onnellisin maa, http://www.happyplanetindex.org)

4. Työllisyysaste nousee 75 prosenttiin (vuonna 2009 68,3 %, www.stat.fi)

5. Suomessa toimii 375 00 yritystä (vuon-na 2008 maassamme toimi yritysrekiste-rin 320 952 yritystä, www.stat.fi)

6. Tutkimus- kehittämismenot nousevat 4,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta (vuonna 2008 ne olivat 3,72%/BKT, www.stat.fi)

7. Julkisyhteisöjen talous on saatu kes-tävästi ylijäämäiseksi (vuonna 2009 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,2 %/BKT, www.findikaattori.fi)

8. Suomi on ekologinen mallimaa. Suo-mi nousee ympäristöpolitiikan tehok-kuutta kuvaavassa indeksissä viiden parhaan joukkoon maailmassa (vuon-na 2009 Suomi 12., http://epi.yale.edu)

9. Alkuperäisen luonnon suojelussa on-nistumista ilmentää Saimaan norppi-en kannan lisääntyminen 450 yksi-löön (vuonna 2009 norppia oli 260, www.metsa.fi),

10. Uusiutuvan energian osuus kokonais-energian kulutuksesta nousee vähin-tään 38 prosenttia (vuonna 2008 28 %, www.findikaattori.fi)

11. Ihmisen aiheuttama ravinnekuormi-tus Itämereen vähenee Baltic Sea Ac-tion Planin sitoumusten mukaisesti (Suomen osuus Itämeren ravinnekuor-masta on vajaat 4600 tonnia fosforia ja 50 000 tonnia typpeä vuodessa, www.ympa-risto.fi)

12. Kokonaishedelmällisyysluku nousee pitkällä aikavälillä 2,1:een, jotta vä-estötasapaino säilyisi luonnollisen uusiutumisen kautta (vuonna 2009 oli 1,86, www.findikaattori.fi)

13. Toimeentulotuen saajien määrän kas-vu taittuu ja kääntyy laskuun (vuon-na 2008 toimeentulotukea myönnettiin 339394 henkilölle, www.thl.fi).

14. Kansalaisten huolenpito itsestään ja terveys kehittyvät niin, että korkein-taan 10 prosentilla suomalaisista on painoindeksi yli 30 (Vuonna 2008 25–64-vuotiaista miehistä 17 prosentilla ja naisista 18 prosentilla painoindeksi oli vähintään 30 kg/m², www.findikaattori.fi)

15. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan jokaiselle ilman, että kenenkään kun-nallisveron aste nousee missään kun-nassa yli 22 prosentin (korkein kunnal-lisveroprosentti on 21 prosenttia vuonna 2010, www.vero.fi)

16. Perheiden hyvinvointi kohenee ja ko-tien ulkopuolelle vuosittain sijoitetta-vien lasten ja nuorten määrä puolit-tuu (Vuonna 2008 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 16 608 lasta ja nuorta, jossa

79

lisäystä edellisvuodesta noin 3 prosenttia, www.thl.fi)

17. Nuorten yhteisöllinen osallistuminen kasvaa nykyisestä merkittävästi (Nuor-ten ajankäyttötutkimus, www.minedu.fi)

18. 25 - 29-vuotiaana ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien miesten ja naisten määrä puolittuu (vuonna 2008 25 - 29 vuotiaista ilman peruskoulun jäl-keistä tutkintoa oli miehistä 19,6 prosent-tia ja naisista 12,0, www.stat.fi)

19. Naisten osuus pörssiyhtiöiden halli-tuksessa kasvaa vähintään 40 pro-senttiin (vuonna 2010 18,6 prosenttia)

20. Suomalainen huoltovarmuus perus-elintarvikkeiden osalta säilyy nykyi-sellään.

21. Väkivaltarikollisuus vähenee (väki-vallan tai uhkailun kohteeksi joutuneita suomalaisia on ollut kaksitoista sadasta vuonna 2009, www.intermin.fi, www.om.fi)

4. Turvallista maailmaa rakentamassa

Pienen kansan ja sen kansalaisten turval-lisuus syntyy viisaudesta ymmärtää maa-ilman muuttumista ja kyvystä määrittää siinä oma paikkansa ja toimintansa.

Suomen on seurattava valppaasti turval-lisuuspoliittisen toimintaympäristönsä muutosta. Siinä lisääntyvät uudet ihmi-sen, luonnon ja teknologian aiheuttamat turvallisuusriskit.

4.1. Tarvitaan yhteistyötä, ei vastakkainasetteluja

Euroopan unioni ja Pohjoismaat muodos-

tavat Suomelle tärkeimmän kansainvä-lisen viiteryhmän. Euroopan Unioni on merkittävin vaikuttamiskanavamme glo-baaliin kehitykseen.

Suomen tulee jatkaa EU:ssa aktiivista rakentavan vaikuttamisen politiikkaa. EU:n on otettava vahva asema ihmiskun-nan suurten ongelmien ratkaisemisessa.

Suomen tulee varmistaa, että EU:ssa ote-taan huomioon maamme kansalliset edut, kuten erityispiirteet mm. alueja maata-louspolitiikassa.

Euroopan unioni on Suomelle yhä tär-keämpi turvallisuusyhteisö. Haluamme edelleen kehittää Euroopan unionia siten, että siviili- ja sotilasyhteistyö tukevat käytännönläheisesti toisiaan. Kriisinhal-lintaoperaatioissa tulee kunnioittaa kun-kin jäsenmaan omia lähtökohtia. Suomen on kehitettävä aktiivisesti omia vahvuuk-siaan ja vahvistettava suomalaisten roo-lia rauhanvälittämis- ja sovittelutehtä-vissä.

Edistysaskeleet siviilikriisinhallinnassa palvelevat myös maamme turvallisuut-ta ja roolia kansainvälisessä toiminnassa. Suomen on lisättävä suomalaisten osuut-ta siviilitehtävissä ja poikkeustilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa ja niiden jäl-kihoidossa.

Kansalaisilla, kansalaisjärjestöillä, elin-keinoelämällä ja tiedeyhteisöllä on voi-mistuva tehtävä kansallisen ja kansain-välisen turvallisuuden rakentamisessa. Kansalaisille on annettava ulko- ja tur-vallisuuspolitiikassa todellinen toimijan mahdollisuus ja myös arvoa heidän näke-myksilleen.

Suomi rakentaa arktista kumppanuutta. Uusien meriteiden avautuminen ja kiin-nostus Jäämeren luonnonvaroihin lisää-vät mielenkiintoa pohjoisiin alueisiin. Ta-voitteena tulee olla pohjoisten alueiden tasapainoinen ja ekologisesti kestävä ke-

80

hitys avautuvia liikennereittejä ja luon-nonvaroja hyödynnettäessä. On huoleh-dittava Barentsin alueen ja muussa yh-teistyössä alkuperäiskansojen elinoloista.

4.2. Suomalainen malli on meille hyvä

Sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvis-sä asioissa Suomi säilyttää päätösvallan omissa käsissään. Suomi toteuttaa omaan turvallisuuteensa ja ihmiskunnan haas-teisiin soveltuvaa ulko- ja turvallisuus-politiikka, joka on linjassa EU:n yhteisen politiikan kanssa.

Suomeen ei kohdistu erillistä sotilaallis-ta uhkaa. Laajamittainen kansainvälinen sotilaallinen selkkaus voisi vaarantaa turvallisuuttamme. Suomen tulee omal-la ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan estää vastakkainasettelua ja edistää monenkes-kistä yhteistyötä.

Suomi ei kuulu sotilasliitto Natoon eikä myöskään EU ole luonteeltaan eikä teh-täviltään sotilasliitto. Suomi on rakenta-nut itselleen oman uskottavan kansalli-sen puolustuksen, joka ottaa mahdolli-simman hyvin huomioon kansainvälisen sopimusjärjestelmän, sekä varautuu tor-jumaan maahamme kohdistuvan sotilaal-lisen hyökkäyksen tai sillä uhkaamisen. Sotilasliitto Naton jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolus-tuspolitiikan mahdollisuutena jatkossa-kin. Nykylinjaa muuttaviin turvallisuus-poliittisiin ratkaisuihin tarvitaan kansan enemmistön tuki ja valtionjohdon laaja yksimielisyys. Nato-jäsenyydestä ei voida päättää ilman kansanäänestystä.

Suomen tulee jatkaa käytännönläheistä Nato-yhteistyötä rauhankumppanuusoh-jelman pohjalta. Keskusta tukee sotilaal-lisen yhteistyön tiivistämistä Pohjoismai-den kesken. Keskustan turvallisuuspo-liittisesta linjasta päättää puoluekokous.

Näköpiirissä ei ole tarvetta linjan muut-tamiseen.

Suomi rakentaa puolustusratkaisunsa yleisen asevelvollisuuden varaan. Vain näin voidaan puolustaa koko maata. Ylei-nen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa hoitaa maanpuolustus, ja sillä on myös useita myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yleistä asevelvollisuutta tu-lee yhteiskunnan muutosten seurauksena kehittää ja uudistaa.

Suomen on pidettävä huolta huoltovar-muudestaan poikkeus- ja kriisitilanteiden varalta.

Suomen lähialueilla tulee edistää Pohjois-maisen yhteistyön syventämistä, laaja-alaista Itämeri-politiikkaa ja hyviä Ve-näjä-suhteita. Itämeren turvallisuuden edistämiseksi on kehitettävä voimakkaas-ti kaikkien rantavaltioiden yhteistyötä meri- ja ympäristöturvallisuudessa.

4.3. Arjen turvallisuutta vahvistettava

Ihmisen, luonnon tai teknologian aihe-uttamat turvallisuusriskit ovat lisäänty-mässä, ja ne voivat levitä nopeasti ja laa-jalle. Perinteisten sotilaallisten uhkien ja paikallisten onnettomuuksien väliin on tullut yhä enemmän suuria ei-sotilaalli-sia vaaroja, kuten tsunami tai pandemia. Suomen on kehitettävä edelleen tehok-kaasti ja perustuslain mukaisella tavalla laajojen siviilikriisien varautumis- ja joh-tamisjärjestelmää.

Arjen turvallisuutta edistää tehokkaasti sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka es-tää ennalta rikollisuutta. Erityisesti nai-siin tai lapsiin kohdistuvaan lähisuhde-väkivaltaan on tartuttava määrätietoisin toimin.

Turvallisuusviranomaisten, erityisesti

81

pelastus- ja poliisitoimen toimintaedelly-tykset ja kansalaisten tarvitsemat viran-omaispalvelut on turvattava koko maas-sa. Yksityinen turvapalvelu voi myöntei-sesti täydentää viranomaispalveluja, mut-ta ei korvata niitä.

Rajat ylittävä rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti. EU:n oikeus- ja sisäasi-oiden yhteistyötä ja lainsäädäntöä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tulee edelleen kehittää.

Oikeuslaitoksen voimavarat on turvat-tava niin, että se kykenee käsittelemään kohtuullisessa ajassa ihmisten asiat. Ri-koksen uhrilla on oikeus saada tarvitse-maansa tukea ja oikeudellista apua. Ri-kosten tekijöiden tulee saada seuraamuk-sen jälkeen mahdollisuus sopeutua yh-teiskuntaan.

4.4. Kestävän kehityksen tielle

Maapallon laajuinen nykyaikaistuminen tarjoaa myönteisiä mahdollisuuksia, joi-den toteutumista voidaan edistää. Mutta se tarjoaa myös riskejä, jotka toteutues-saan ovat vaaraksi turvallisuudelle. Kan-sainvälinen turvallisuus ei ole aidan pys-tyttämistä, vaan ovien avaamista.

Turvallisuuden ja vakauden lisääminen maailmassa edellyttää ilmastonmuutok-sen hillitsemistä sekä nälänhädän ja köy-hyyden poistamista.

Suomen harjoittamaa kehityspolitiikkaa on suunnattava lasten ja nuorten perus-opetukseen ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen köyhissä maissa. Samalla tulee korostaa tyttöjen ja naisten tasa-ar-voista asemaa. Tavoitteena tulee olla saa-da lasten ja naisten oikeuksille erityisase-ma EU:n ulkosuhteissa ja kehityspolitii-kassa.

On panostettava voimakkaasti ruokatur-vaan, maatalouden ja maaseudun kehi-

tykseen, metsitykseen ja metsäosaamisen viemiseen, yksityisen sektorin, erityises-ti pienyritystoiminnan kehittämiseen ja osuustoiminnan mahdollisuuksiin. Tavoit-teena on parantaa köyhien maiden ihmis-ten mahdollisuuksia auttaa itse itseään.

Kestävän kehityspolitiikan kulmakiviä ovat toimiva demokratia, ihmisoikeuksien kunnioitus, kansansivistystyö ja kansa-laisyhteiskunnan edistäminen.

Pula ruuasta, energiasta ja vedestä uh-kaa kärjistyä. Ravinnontuotannon kasvu on pitkään perustunut uusiutumattomien energialähteiden kestämättömään käyt-töön. Nykyisillä menetelmillä ei kyetä turvaamaan riittävää ruuan tuotantoa tu-levaisuudessa.

Nälänhädän ja äärimmäisen köyhyyden poistaminen edellyttää pienviljelijävaltai-sen maataloustuotannon voimakasta ke-hittämistä ja osuustoimintaa myös avun-antajien tuella. Suomella on tässä paljon arvokasta annettavaa.

Köyhien maiden viljelijöillä tulee olla mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan asuinsijoillaan. Se on myös tehokas kei-no hillitä slummien kasvua kaupungeis-sa. Heikoimmassa asemassa oleville vil-jelijöille on annettava kauppapolitiikassa suojaa ja tukea.

Kansainvälisen kaupan vapauttamises-sa on etsittävä tasapainoisia alueellista ja kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja.

Suomen tulee nostaa kehityspolitiikan ra-hoituksen taso 0,7 prosenttiin bruttokan-santulosta.

Maailma tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä vuosikymmenen suurten ongelmien rat-kaisemiseksi. Parhaat puitteet sille luo uudistuva Yhdistyneet Kansakunnat, YK.

Valikoitujen maiden ryhmien, kuten G 20, lisääntyessä Suomen on pidettävä myös

82

pohjoismaisen yhteistyön avulla huol-ta vaikutusmahdollisuudesta niiden toi-mintaan. Maailmanpolitiikan ja –kau-pan päätöksenteon uudistaminen oikeu-denmukaiseksi on keskeisiä tavoitteita 2010-luvulla.

5. Kestävä talous on hyvinvoinnin ehto

5.1. Suomikin tienhaarassa

Globaalien haasteiden ja mahdollisuuksi-en rinnalla Suomi kohtaa tällä vuosikym-menellä vuoden 2008 pankkikriisin aihe-uttaman julkisen talouden vajeen sekä ilmastomuutoksen torjumisen vaatimuk-set. Tämä tulee vaikuttamaan koko vuosi-kymmenen kaikkeen politiikkaan.

Tällä vuosikymmenellä korostuu myös luonnonvarojen ja biotalouden merkitys. Se tarjoaa maakunnille ja maaseudulle uuden tulevaisuuden näköalan ja mah-dollisuuden.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoin-nin turvaamiseksi on välttämätöntä, että julkisen talouden tasapaino saavutetaan vuosikymmenen puoliväliin mennessä, minkä jälkeen on varsin nopeassa tahdis-sa vähennettävä julkista velkaa.

Jos kansainvälinen taloustilanne heikke-nee äkillisesti, on myös mahdollista, että tasapainotus on tehtävä hyvin nopeasti.

Alkavalla vuosikymmenellä hyvinvoinnin ja julkisen talouden tasapainon turvaami-nen vaatii useita toisiinsa liittyviä toimia: on kehitettävä suomalaista yrittämistä ja osaamista, suomalaisen työn määrää ja laatua sekä suomalaisen työn tuottavuut-ta. Samaan kokonaisuuteen liittyy julkis-ten menojen ja julkisten tulojen arviointi.

Keskustan ensisijaisena tavoitteena on saada lähivuosina työn ja yrittäjyyden sekä tuottavuuden ja innovaatioiden avul-la aikaan sellainen tuotannon kasvu, että veronkorotukset tai menojen leikkaukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Laman taituttua mahdollisesti tarvitta-vat toimet tulee tehdä siten, että viime la-man jälkihoidon aiheuttama syrjäytymis-kehitys vältetään eikä lisätä sosiaalista tai alueellista epätasa-arvoisuutta.

5.2. Yrittäjät uuden tuotannon tekijöiksi koko maassa

Julkisen vallan käytettävissä olevin kei-noin on pidettävä huolta globalisaation vuoksi vaaravyöhykkeessä olevien toimi-alojen toimintaedellytyksistä.

Suuret globaalit yritykset ovat tulevai-suudessakin tärkeitä, mutta ne tarvitse-vat rinnalleen lisää pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja niistä kehittyviä kasvuyrityk-siä.

Yrittäjyydestä tulee tehdä myönteinen ja houkutteleva vaihtoehto. Se edellyttää myös kilpailukykyistä veropolitiikkaa ja sosiaaliturvaa yrittäjille. Myös epäonnis-tuminen pitää sallia ja yrittäjällä on olta-va oikeus uuteen alkuun.

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä tulee madaltaa alkaen yrittäjyyttä edistävästä koulutuksesta kaikilla tasoilla. Keskus-tan kolmannen tien itsensä auttamisen ajatus toteutuu myös yrittäjyytenä, mah-dollisuutena omalla työllään nostaa omaa ja muiden hyvinvointia.

Yritysten toimintaedellytyksiä tulee edis-tää keventämällä byrokratiaa. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suun-nattuja hallinnon palveluita tulee sel-keyttää ja käytännön saatavuutta paran-taa. Kasvuyrittäjyyteen suuntautuvaa

83

koulutusta tule kehittää. Innovatiivisten kasvuyritysten erityisrahoitus on turvat-tava.

Innovaatiopolitiikassa käynnistettyä uu-distamistyötä on jatkettava. Siitä on teh-tävä entistä laaja-alaisempaa, käyttäjä-lähtöisempää, koko yhteiskunnan läpi-käyvää ja pienet ja keskisuuret yritykset paremmin mukaan ottavaa.

Aluepolitiikkaa tulee edelleen tehostaa vahvistamalla yritystoiminnan edellytyk-siä koko maassa. Tutkimus- ja innovaa-tiotukea on suunnattava paitsi perustut-kimusta hyödyntävään tuotekehitykseen myös pienten ja keskisuurten yritysten räätälöityyn tuotekehitykseen ja markki-natutkimukseen.

Innovaatiopolitiikan eli T&K- rahoituk-sen kansantuoteosuus on yhdessä elinkei-noelämän kanssa nostettava nykyisestä 4 prosentista asteittain lähemmäs 4,5 pro-senttia. Tästä julkisen rahoituksen osuus tulee nousta niin ikään asteittain nykyi-sestä 1 prosentista lähemmäs 1,5 prosent-tia.

Innovaatiorahoitusta on entistä rohkeam-min suunnattava palvelusektorille, myös julkisiin palveluihin. Markkinoiden ky-syntä ja tarpeet tulee huomioida entis-tä nopeammin. Ajankohtainen esimerkki tästä on TEKES- rahoituksen mittava li-sääminen ympäristö- ja energiasektorille.

Julkisen innovaatiotuen tulee suuntautua entistä enemmän myös pk- yrityksiin. Ny-kyisiä rahoitusmuotoja on täydennettävä pk- yrityksille verotuksessa suunnattaval-la innovaatiovähennyksellä. Yritys voisi saada vähennystä sovittavaan rajaan asti tutkimus- ja kehittämispanostuksista.

Julkisten rahoitusinstituutioiden, riski- ja lainarahoittajien, voimavarat on mitoitet-tava paikkaamaan ne rahoitusaukot, jois-ta markkinaehtoiset toimijat eivät huo-lehdi. Pk- sektorin vienninrahoitusta on

lisättävä.

5.3. Työn tekijöitä tarvitaan riittävästi

Voimme pitää huolta hyvinvoinnista ja palveluista vain työtä tekemällä. Kan-santalous perustuu työn määrään ja sen tuottavuuteen. Nyt väestön ikärakenteen muutos uhkaa vähentää radikaalisti suo-malaisen työn määrää ja siten laskea suo-malaisten elintasoa.

Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennes-sä työikäisten määrä Suomessa vähenee noin 145 000 henkilöllä ja työiän ulkopuo-lella olevan väestön määrä lisääntyy noin 430 000 henkilöllä. Lähinnä ikääntymi-sen vuoksi sosiaali- ja terveysalalla tarvi-taan vuoteen 2020 mennessä lisää 83 000 työntekijää, ellei palveluja kyetä uudista-maan.

Tänään sataa työelämässä olevaa kohti on noin 50 nuorta tai eläkeikäistä huollet-tavaa. Jo alkavan vuosikymmenen puo-livälissä huoltosuhde on sataa kohti 60 huollettavaa ja seuraavan vuosikymme-nen puolivälissä 70 huollettavaa. Monissa osissa maata tämä huoltosuhde on jo nyt huomattavasti näitä koko maan näkymiä heikompi, mikä tekee kunnallistalouden hoidon vähitellen erittäin vaikeaksi.

Ilman laajoja ja vaikuttavia toimia tämän päivän nuorten taakka jää tulevaisuudes-sa liian suureksi. Pitemmät työurat lähi-vuosikymmeninä turvaavat tämän päivän nuorten eläkkeitä, kun he aikanaan tule-va eläkeikään.

Vuoteen 2020 mennessä työuria on jat-kettava sekä alku- että loppupäästä yh-teensä useilla vuosilla ja työikäisillä on lisättävä osallistumisastetta. Työperäistä maahanmuuttoa tulee kehittää ja kotout-taminen hoitaa tuloksellisesti. Syntyvyyt-tä tulee edistää siten että kokonaishedel-

84

mällisyys nousisi 2,1:een.

5.4. Työelämään lisää laatua

Työhön osallistumista voidaan edistää ra-kenteellisilla toimenpiteillä, mutta kes-keistä on kehittää työelämässä viihtymis-tä ja työelämän laatua.

Työelämän joustomahdollisuuksia tulee kehittää erityisesti pienten lasten van-hemmille. Se on mahdollista innovoimalla työelämän käytäntöjä, sekä poistamalla kannustinloukkuja.

Joustoa tarvitaan myös ihmisen kulloi-senkin elämäntilanteen ja elinkaaren vai-heen mukaan. Ammatin vaihto myöhem-mällä iällä tulisi mahdollistaa nykyistä joustavammin, mikäli esimerkiksi fyysi-nen kunto ei enää vastaa alan vaatimuk-sia. Jo eläkkeelle siirtyneiden työelämään palaamista tai lyhytjaksoista työtekoa on helpotettava.

Työelämän ja kansalaisten elämäntapo-jen kehittyessä eripituiset työsuhteet tu-levat yhä yleisemmiksi. Tämä voi sopia monien työntekijöiden elämäntilanteisiin, mutta myös heikentää työssä viihtymistä ja vaikeuttaa yksilön ja perheen elämää. Työlainsäädäntöä ja sopimuksia on kehi-tettävä tästä aiheutuvien ongelmien rat-kaisemiseksi.

Lisääntyvien kilpailupaineiden aiheutta-ma kiire, henkinen paine ja epävarmuus koettelevat työssä käyvien ihmisten hen-kistä ja ruumiillista hyvinvointia yhä useammin. Näihin työelämän kehityspiir-teisiin on vastattava parantamalla sekä johtamistaitoja että kaikkien työntekijöi-den työyhteisötaitoja jatkuvan koulutuk-sen periaatteella. Työterveyshuoltoa tulee suunnata entistä enemmän ennaltaehkäi-sevään suuntaan.

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutu-misessa riittää vielä tehtävää 2010-luvun

Suomessa. Naisten ja miesten välillä on edelleen perusteettomia palkkaeroja. Ta-voitteena on tasoittaa edelleen perheva-paista aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen välillä sekä palk-katasa-arvon toteutuminen vuoteen 2020 mennessä.

Aktiivisesti työtä tekevän ihmisen pitää tulla tuloillaan toimeen. Suomesta ei saa tulla työssäkäyvien köyhien maata.

5.5. Verotus on yhteiskunnan kehittämisen väline

Alkavan vuosikymmenen haasteista sel-viäminen edellyttää oikein ajoitettua ko-konaisveroasteen hallittua nostamista. Sen raamien sisällä on kuitenkin edelleen uudistettava verotusta niin, että lamasta seuraavat laskut maksetaan oikeudenmu-kaisesti.

Eri veromuotojen painopistettä säätele-mällä tulee varmistaa se, että kaikki osal-listuvat taantuman jälkihoitoon mahdolli-suuksiensa mukaisesti. Veropolitiikan pi-tää edelleen kannustaa työn tekemiseen ja työn antamiseen sekä edistää yhteis-kunnallista oikeudenmukaisuutta.

Suomeen tulee luoda kilpailukykyä pa-rantava, eurooppalaisen yhteistyöhön so-piva verojärjestelmä, joka tehokkaasti ohjaa kulutusta ja tuotantoa ympäristön kannalta oikeaan suuntaan. Veroasteet voidaan pitää matalampina, kun veropoh-ja pidetään mahdollisimman laajana.

Erilaisten vähennysten ja verotukien tar-koituksenmukaisuus on arvioitava sil-lä perusteella, kuinka hyvin ne toteutta-vat niille asetetut tavoitteet. Pääomatu-lojen ja ansiotulojen verotuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa eikä yrityksille tarkoitetuilla veromuo-doilla saa kiertää tuloveroa.

85

Ilmastomuutoksen torjunta edellyttää voimakkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Puhdas markkinatalous ei huomioi ilmas-tonmuutoksen markkinoiden ulkopuolisia tai ylisukupolvisia kustannuksia. Ympä-ristöperusteisia verouudistuksia on jat-kettava.

Energiaverotuksessa tulee selvittää pääs-töjen mukaan määräytyvää veroa. Kysyn-nän ja tuotannon ohjaaminen ympäristön kannalta järkevään suuntaan voidaan to-teuttaa suosimalla verotuksessa uusiutu-vien energialähteiden käyttöä.

Myös kulutusverotuksen ohjaavaa vaiku-tusta pitää käyttää yhteiskunnallisesti tavoiteltavien asioiden saavuttamiseksi. Erilaisten arvonlisäverokantojen avul-la voidaan kulutusta siirtää työllistävien palvelujen ja tuotteiden ostamiseen.

Yksittäisten kansalaisten pienten pää-omatulojen verotusta pitää alentaa. Näin edistetään kotimaisten osakkeiden omis-tusta laajemmissa kansalaispiireissä, mikä vahvistaa talouttamme ja sen kas-vuyrittäjyyttä.

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamisek-si tulisi harkita lahjoitusten verovähen-nysoikeuden laajentamista yliopistoille annettavista lahjoituksista myös muille opetus- kasvatus tai sivistystyötä tekevil-le niin julkisille kuin yksityisillekin yhtei-söille. Myös hoiva-alalle ja kehitysyhteis-työhön annettavien lahjoitusten vähen-nysoikeutta tulisi harkita.

Suomen nykyinen yhteisöverotus toimii varsin hyvin. Sen muutostarpeet tulevat lähinnä muualla tehtävistä, verokilpai-luun johtavista päätöksistä. On tarpeen koordinoida verojärjestelmiä Euroopan unionin jäsenmaiden kesken erityisesti taantuman jälkihoidon vaiheessa.

Yritys- ja pääomaverotuksen kehittämi-sessä lähtökohtana tulee olla yrittäjyyden ja investointien edistäminen Suomessa.

Veroratkaisujen on kannustettava yrityk-siä kasvuun ja panostamaan osaamiseen.

5.6. Tuottavuus on hyvä asia

Maamme teollisuudessa työn tuottavuus on parantunut merkittävästi viime vuosi-kymmeninä. Sen sijaan julkisen sektorin tuottavuus on ajoin jopa heikentynyt. Tie-totekniikan ja sen tuottavuuden kehitystä valtionhallinnossa ja kuntasektorilla ovat hidastaneet rakenteelliset seikat. Tästä kärsivät veronmaksajat, kansalaisten pal-velut sekä yksityisen sektorin tuottavuus.

Valtion ja kuntien ICT -toimintojen saa-minen ajan tasalle on alkavan vuosikym-menen tärkein kansallinen tuottavuus-hanke. Se on myös nykyaikaisen palvelun välttämätön edellytys. Sosiaali- ja ter-veyshuollon organisaatiomallia kehitettä-essä tulee varmistaa kaikkien sairaaloi-den ja terveyskeskusten järjestelmien yh-teentoimivuus tulevaisuudessa.

Asiointia julkishallinnon palveluissa in-ternetin kautta on helpotettava. Kansa-laisten on saatava käyttöönsä sähköinen palvelu, joka sisältää kunnan ja valtion laskut sähköisesti sekä mahdollisuuden asiointiin kaikissa keskeisissä julkisis-sa palveluissa. Erityisen tärkeää on var-mistaa asiointi terveydenhuollossa, ku-ten ajanvarausten tekeminen ja tulosten saanti sekä omien potilastietojen katselu. Sähköisen asioinnin on katettava kaikki palvelupisteet vuoteen 2013 mennessä.

Kansalaisilla on muutoinkin oltava mahdollisuus laajaan sähköiseen viran-omaisasiointiin. Terveydenhuollon ratkai-sujen lisäksi pitää kehittää sähköisiä me-netelmiä opiskelun ja oppimisen helpot-tamiseksi sekä välineitä koulun ja kodin yhteydenpitoon.

Valtion on ohjattava julkisen sektorin tie-totekniikkahankintojen standardeja ny-kyistä enemmän yhteensopivuuden var-

86

mistamiseksi.

Julkisten asiakaspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi tulee ottaa nopeasti käyt-töön koko maassa kattava yhteispalvelu-pisteiden verkosto sekä edistää etäpalve-luratkaisuja niillä alueilla, joissa fyysisiä asiakaspalveluja ei ole muutoin saatavilla.

Kattavan videoneuvottelujärjestelmän käyttöönoton kautta turvataan viitto-makielen sekä vieraskielisten palvelujen saatavuus koko maassa toimivasti ja te-hokkaasti. Harvaan asutuilla alueilla on edistettävä palvelujen saatavuutta uusil-la liikkuvilla palveluratkaisuilla.

5.7. Liikennepolitiikka uuden kasvun tueksi

Liikenneinfrastruktuurin toimivuus, kun-to ja hintakilpailukyky muodostavat pe-rustan koko maan voimavarojen hyödyn-tämiselle.

Kansainvälistä kauppaa palveleva me-riliikenne nykyaikaisine satamineen ja koko maata palveleva kotimainen verkos-to on pidettävä kunnossa. Lähi vuosina on painopistettä siirrettävä perusväylän-pitoon.

Uusiutuvan energian ohjelma sekä laaja kaivosohjelma edellyttävät alkavalla vuo-sikymmenellä myös mittavia investoin-teja koko logistisen ketjun toimivuuteen, mukaan lukien yksityistiet ja alempias-teinen tiestö.

Liikenneverkon kehittäminen edellyttää nykyistä voimakkaampia rahoituspanok-sia ja uusia rahoitusmuotoja. Budjettira-hoitus ainoana rahoitusmallina on liian jäykkä eikä se vastaa tehokkaalla tavalla uuden kasvun haasteisiin ja tarpeisiin.

Yhtenä rahoituskanavana on harkittava uusien sukupolvien Suomen tulevaisuus-

rahaston rakentamista. Sen voimavarat voitaisiin koota kotimaahan ja ulkomail-le tarjottavilla joukkovelkakirjalainoilla mukaan lukien kansan tulevaisuusobli-gaatiot. Näin kaikki halukkaat suomalai-set voisivat päästä mukaan rakentamaan tulevaisuuden Suomea.

Valtion tulee pysyä merkittävänä omista-jana liikenteen peruspalveluja tuottavissa yhtiöissä.

Postipalvelujen saamisen kohtuullisin kustannuksin kaikkialla Suomessa on turvattava.

Eri liikennemuodot tulee sovittaa yhteen parhaalla ja tehokkaimmalla tavalla. Näin liikennepolitiikka tukee uutta taloudel-lista kasvua, yrittäjyyttä, vientiä ja työl-lisyyttä. Lisäksi liikennepolitiikan pitää edistää ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Liikenneverkon suurimmat ongelmat ovat vilkkaimpien kaksikaistaisten tei-den turvallisuus ja rataverkon osittainen kapasiteetin täyttyminen. Maakuntakes-kukset tulee kytkeä toisiinsa ja pääkau-punkiseutuun hyvillä rautatieyhteyksillä ja keskikaiteellisilla, turvallisilla teillä.

Asunnot, palvelut, työpaikat ja virkistys-alueet on yhdistettävä toisiinsa kevyen liikenteen väylillä.

Liikenneverkon kehittämisessä tulee ot-taa huomioon uudet lupaavat kasvualat, kuten kaivannaisteollisuus, matkailu ja bioenergia. On etsittävä uusia ratkaisu-ja elinkeinoelämän kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Elinkeinoelämän kuljetusten ohella lii-kennepolitiikan pitää varmistaa kansa-laisten turvallinen arjen liikkuminen, työmatka- ja asiointiliikenne. Liikenteen päästöjä tulee alentaa kannustamalla en-tistä ympäristöystävällisempien ajoneu-vojen hankintaa. Sähkö- ja hybridiautojen käyttöönottoa tulee edistää.

87

Älykkäillä liikennejärjestelmillä tulee luoda ympäristöystävällisempää, turval-lisempaa ja tehokkaampaa liikennettä. Älytekniikan avulla voidaan ohjata, opas-taa ja ennakoida kuljetuksia, kunnossapi-toa ja liikennettä järkevällä ja kestävällä tavalla.

Liikennepolitiikan kiireellisimpiä tehtä-viä on nopeiden tietoliikenneyhteyksien turvaaminen koko maassa. Yhteydet on varmistettava julkisin varoin niillä alueil-la, joissa tämä tavoite ei toteudu kaupal-lisin edellytyksin. Yhteyksien toteutusta ei pidä rakentaa vain yhden teknologian varaan.

6. Osaaminen ja sivistys

6.1. Kulttuurin puolesta

Tiedon ja humanistisen kulttuurin tasa-painoinen yhdistyminen koulutuksessa ja kulttuurielämässä on edellytys kansalais-ten elämänhallinnan kehittymiselle sekä tasapainoiselle sosiaaliselle ja taloudel-liselle kehitykselle. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointia ja terveyttä edistävä merki-tys on nähtävä osana laajempaa hyvin-vointipolitiikkaa. Taiteen ja kulttuurin tukea ei näin ollen tule asettaa vastak-kain sosiaali- ja terveyssektorin resurssi-vaatimusten kanssa.

Nuoren Suomen yhtenä aatteellisena pe-rillisenä keskustalaisten on rohkaistava luovan kulttuurin edustajia jälleen ku-koistuksen vuosikymmenelle, jossa esi-kuvan tavoin taide osaltaan etsii maal-le suuntaa paitsi kansallisesti arvokasta elämää rikastuttavalla myös kansainväli-sesti merkittävällä tavalla.

Demokraattisessa maassa valtion ei tule puuttua kulttuurin sisältöihin, mutta po-litiikka voi korostaa, että tieteellä, taiteel-

la ja uskonnolla on kullakin oma mah-dollisuutensa voimaannuttaa kansalaisia kohtamaan avoimella mielellä tulevaisuu-den haasteet ja osallistumaan niiden rat-kaisemiseen.

Kansalaislähtöiseen kulttuuritoimintaan, kuten vapaiden ryhmien toimintaan ja taiteen perusopetukseen käytettäviä voi-mavaroja on edelleen lisättävä, jotta kult-tuurista tulisi osa jokaisen ihmisen elä-mää. Kulttuurirahoitus tulee turvata ta-sapuolisesti eri kulttuurin aloille ja koko maassa.

Luovalla kulttuurilla ja sen kotimaisella ja kansainvälisellä vastaanotolla on myös tärkeä merkitys harjoittajiensa toimeen-tulolle, joka on turvattava nykyaikaisin toimintatavoin. Luovilla aloilla on myös kasvava työllistävä ja laajempi taloudelli-nen merkitys.

6.2. Koulu elämää varten

Suomen menestys edellyttää koko maan henkisten voimavarojen rohkaisemista ja mahdollisuuksien tarjoamista niiden täy-simääräiselle toteuttamiselle. Tämä edel-lyttää laajaa, koko maan kattavaa sivis-tyksen osaamisverkostoa aina peruskou-lusta korkeakouluihin saakka.

Opetuksen tärkeän tietosisällön rinnalla koulussa tulee korostaa itsenäistä ajatte-lua ja sosiaalisia taitoja sekä oman identi-teetin, omaehtoisen toimintakyvyn ja vas-tuullisen vapauden kasvua. Tämä edel-lyttää humanistisen kulttuurin ja taitoai-neksen riittävää osuutta koulussa.

Sivistysvaltio luo edellytykset kansalais-ten persoonan kehittymiselle ja syvem-mälle eettiselle sivistykselle demokraat-tisten arvojen mukaisesti, mutta ei puutu tätä edistävän kulttuurin sisältöön. Tä-män mukaisesti koulussa tulee olla per-heen valitseman oman uskonnon tai kat-somuksen opetusta. Kristilliseen perin-

88

teeseen kuuluvia koulun ja päiväkodin yhteisiä juhlatilaisuuksia tulee järjestää jatkossakin.

Oppilaskuntatoiminta on oiva tapa oppia kantamaan vastuuta. On tärkeää saada myös paikalliset urheilu- ja muut seurat mukaan koulun arkeen.

Koulun ja sivistystyön tulee antaa jokai-selle suomalaiselle kansanvallan perus-tiedot ja taidot. Nykyisiin oppisisältöihin on perusteltua liittää osaamiskokonaisuus viestintä- ja vuorovaikutustaidoista ja yh-teistoiminnan osaamisesta sekä omatoi-misuudesta ja vastuunkantamisesta.

Täysipainoinen toiminta verkkoyhteisöis-sä edellyttää medioiden käytön osaamista ja oppimista kriittisiksi medioiden käyt-täjiksi.

Koulutusta järjestävien tahojen on kyet-tävä profiloitumaan nykyistä paremmin omien vahvuusalojensa mukaisesti. Ra-hoitusjärjestelmässä tulee olla yhä suu-rempi painoarvo laadullisilla mittareilla.

Kouluja sekä muita oppimisympäristöjä tulee kehittä teknologisesti ja sosiaalisen oppimisen kannalta ajan ja työelämän vaatimalla tavalla.

6.3. Koulut kaikille koko maassa

Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksi-en ja koulutetun työvoiman saatavuuden turvaamiseksi koulutuksen tulee kaikilla tasoilla kattaa koko maa.

Perusopetuksen kansainvälisestikin kor-kea tiedollinen laatu ja voimavarat tulee turvata täydentäen oppimiskokonaisuut-ta elämänhallintaa kehittävällä aineksel-la. Eri ikäisten oppilaiden koulumatkat eivät saa tulla liian pitkiksi. Koulutusjär-jestelmän tulee turvata jatkossakin kai-kille mahdollisuus yhdenvertaisiin koulu-tusmahdollisuuksiin kotipaikasta tai sosi-

aalitaustasta riippumatta.

Jokaiselle nuorelle tulee varmistaa kou-lutuspaikka toisella asteella, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Jatko-opis-kelun varmistamiseksi oppivelvollisuusi-kä tulee nostaa 18 vuoteen.

Toisen asteen hallinnollista rakennetta ja yhteistoimintaa tulee kehittää lukion ja ammatillisen koulutuksen jaon pohjalta siten, että

• pidetään huoli jokaisen nuoren siirty-misestä peruskoulusta suoraan toisel-le asteelle,

• lopetetaan koulupudokkuus,

• turvataan alueellisesti kattava lukio-verkko ja ammatillinen koulutus,

• koko ikäluokan monipuolinen koulu-tus turvataan myös harvaanasutuilla alueilla.

Vaihtoehto 1.

Toisen asteen hallintorakenteen uudista-misessa tulisi edetä väestöpohjaltaan riit-tävän laajan piirimallin pohjalta, jolloin toisen asteen koulujen piirit olisivat tilaa-jia ja kunnat sekä yhteistoiminta-alueet palveluiden tuottajia. Ne vastaisivat luki-oiden ja ammatillisten oppilaitosten pal-veluiden tuottamisesta hyödyntäen voi-mavaroja keskinäisesti sekä muiden toi-mijoiden osalta.

Kunnat olisivat jäseniä toisen asteen kou-lujen piireissä, jotka vastaisivat ensisijai-sesti palvelujen tilaamisesta. Palvelujen tuottamisesta sovittaisiin piirin sisäl-lä esimerkiksi järjestämissopimuksella. Näin turvattaisiin palveluiden tuottajina toimivien kuntien ja yhteistoiminta-aluei-den tarpeiden mukainen oppilaitosraken-ne ja palvelut. Rahoituksen tulee perus-

89

tua ennustettavaan ja yhdenvertaisuutta korostavaan malliin ja pienten lukioiden lisä tulisi tehdä lakisääteiseksi.

Vaihtoehto 2.

Toisen asteen hallintorakenteen uudista-misessa tulisi edetä väestöpohjaltaan riit-tävän laajan piirimallin pohjalta. Toisen asteen koulupiirit vastaisivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten palvelui-den tuottamisesta hyödyntäen voimavaro-ja keskinäisesti sekä muiden toimijoiden osalta.

Kunnat olisivat jäseniä toisen asteen kou-lupiireissä. Näin turvattaisiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tarpeiden mukai-nen oppilaitosrakenne ja palvelut. Rahoi-tuksen tulee perustua ennustettavaan ja yhdenvertaisuutta korostavaan malliin ja pienten lukioiden lisä tulisi tehdä laki-sääteiseksi.

***

Lukion yleissivistävä perustehtävä tulee säilyttää ja samalla tarjota mahdollisuus lukioiden profiloitumiseen, mukaan luki-en ammatillinen painotus. Luokattoman lukion kokemuksista tulee tehdä arvio, jossa yhtenä ongelma-alueena käsitellään kouluajan pitenemistä kolmesta neljään vuoteen.

6.4 Tiede- ja korkeakoulupolitiikka

Suomen tulevaisuuden keskeinen perusta on tutkimuksen, koulutuksen ja innovaa-tioiden huipputaso. Yliopistot ratkaisevat huippuosaamisen ja tutkimuksen sekä aluettaan palvelevan akateemisen osaa-misen kehittymisen ja tuottamisen.

Yliopistoille tulee turvata rahoitus siten, että ne voivat asianmukaisten valtakun-nallisten kokonaisuuksien ja tarpeiden puitteissa ja tarvittaessa yhteistoimin-

nassa kehittää toimintamallejaan.

Innovaatiojärjestelmän perusta tulee tur-vata varmistamalla yliopistojen, tutki-muslaitosten ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset. Yliopistojen perus-tutkimuksen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimin-nan perusrahoituksen tasoa on nostetta-va.

Perustutkimusta tulee vahvistaa ja sen kansainvälinen taso turvata.

Suomessa tulee olla useita kansainvälisiä tutkimuksen huippuyksiköitä ja osaamis-keskittymiä.

On välttämätöntä, että Suomessa on alu-eellisesti kattava, jokaiseen maakuntaan toimintansa ulottava korkeakouluverkko, joka mahdollistaa sekä huippututkimuk-sen että alueellisen palvelutehtävän.

Ammattikorkeakouluverkosto tulee pitää kattavana koko maassa hyvän koulutuk-sen turvaamiseksi koko ikäluokalle sekä tasapainoisen aluekehityksen turvaami-siksi niin, että kunkin alueen elinkeino-elämälle on paikallisesti tarjolla tarvitta-vaa osaamista.

On välttämätöntä, että korkeakoulutus säilyy maksuttomana. Tästä poiketen ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta voidaan periä lukukausimaksuja. Tällöin-kin vähävaraisten opiskelumahdollisuus taataan stipendijärjestelmällä.

6.5. Kehollisesta sivistyksestä voimaa ja elämäniloa

Liikunnan ja urheilun kehittämisen tulee olla kiinteä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Tavoitteena tulee olla sellainen yhteis-kunta, joka kannustaa liikkumiseen ja

90

tarjoaa siihen koko väestölle tasavertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet.

Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa synnyttää vahvan pohjan terveelle elä-mälle sekä lisää yksilön ja yhteisön koko-naisvaltaista hyvinvointia. Siksi sitä tu-lee rohkaista ja edistää.

Urheilu voi luoda lahjakkaille nuorille mielekkään mahdollisuuden ilmaista it-seään ja saada kokemuksia haasteista ja niihin vastaamisesta. Nyky-yhteiskun-taan ja sen eettisiin arvoihin oikein liite-tyn huippu-urheilun kautta yhteiskun-nassa voidaan kokea myönteistä elämän-iloa ja inspiraatiota.

Liikunnan tärkein ryhmä on lapset ja nuoret – silloin opitaan liikunnallinen elämäntapa ja rakennetaan perusta ke-holliselle sivistykselle, jonka suurin mer-kitys ilmenee myöhemmin yksilön vas-tuuna omasta terveydestään ja toiminta-kyvystään.

6.6. Jatkuvaa oppimista

Yksilön ja yritysten on voitava kehittää ja päivittää jatkuvasti työssä tarvittavaa osaamista. Se vaatii halua, kykyä ja mah-dollisuutta elinikäiseen oppimiseen kai-killa koulutustasoilla.

Myös työurien pidentäminen edellyttää työelämässä jaksamisen ja viihtymisen li-säksi palveluiden lisäämistä opintoja var-ten ja niiden aikana. Aikuiskoulutuksen uudistamista tulee siksi jatkaa.

Oppisopimuskoulutusta on laajennettava ja sen piiriin on saatava lisää yrityksiä. Se voisi olla paras väylä monelle nuorel-le, mutta myös mahdollisuus työelämän varrella.

Vapaan kansansivistystyön kansalais- ja työväenopistojen, kansanopistojen, kan-sansivistysjärjestöjen ja kirjastojen mer-

kitys on jatkuvasti kehittyessään suuri myös tällä vuosikymmenellä ja niiden voi-mavarat on turvattava.

6.7. Nuorison puolesta

Nuorten toiminta omissa yhteisöissään on tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa. Se tar-joaa kasvamisen ja oppimisen aktiiviseksi kansalaiseksi sekä ilon ja mielihyvän ko-kemisen. Yhteiskunnan on edelleen luo-tava edellytykset tällaiselle toiminnalle, joka kattaa perinteisen vahvan järjestö-toiminnan ja nuorten uudet osallistumis-muodot omissa ryhmissään.

Suuri valtaosa nuorista kehittyy histori-amme osaavimmaksi sulkupolveksi, mut-ta tasaisesti kasvava vähemmistö joutuu koulun ja kodin ulkopuolelle. Tämän jäl-keen työttömyyden ja sosiaalisen syrjäy-tymisen riski kasvaa.

Nuorten syrjäytymisestä on tullut yksi vakavimmista yhteiskunnallisista ongel-mista.

Syrjäytymisen estämiseksi ja syrjäyty-miskierteeseen joutuneiden auttamisek-si on yhteiskunnan ja sivistyspolitiikan toimintoja arvioitava kokonaisuudessaan uudestaan.

Opetus-, sosiaali- terveys- ja nuorisotoi-men toimen kesken on kunnissa pikaisesti päätettävä yhteistyön edellyttämästä ra-kenteesta ja kokonaisvastuusta. Ennakko-luulottomasti tulee toteuttaa uusia toimin-tamuotoja, kuten etsivää nuorisotyötä.

Tehokkaan ratkaisun mahdollistamiseksi seuraavassa hallituksessa tulee olla las-ten ja nuorten kysymyksistä päiväkodis-ta toisen asteen loppuun vastaava koulu-, perhe-, ja nuorisoministeri, joka vastaa lasten ja nuorten kasvuketjusta päiväko-dista toisen asteen loppuun.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä

91

psykososiaalisen tuen resursseja tulee vahvistaa ja toimintatapoja tulee kehittää moniammatillisiksi. Syrjäytymisriskis-sä olevat lapset ja nuoret tulee tavoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tällä hetkellä nuoria syrjäytyy erityises-ti koulutasolta toiselle siirryttäessä. Siksi erityistä huomiota tulee kiinnittää opin-to-ohjaukseen sekä peruskoulun ja toisen asteen siirtymävaiheeseen, mitä auttaa toisen asteen hallinnon piirimallin kehit-täminen.

Vanhempien tulot eivät saa olla estee-nä peruskoulun päättävän nuoren opin-toetuuksien (opintoraha ja asumislisä) saamisessa silloin kun nuoren opiskelu-paikka ja asunto sijaitsevat toisella paik-kakunnalla.

Koulun tulee olla mielekäs paikka myös heikommin pärjäävälle oppilaalle. Tämän vuoksi elämykselliselle oppimiselle on an-nettava lisää aikaa ja tilaa.

Koulukiusaamista ei tule sallia. Siihen on puututtava nopeasti ja ammattitaitoisesti.

Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen syi-den ymmärtäminen on laajasta tutkimus-toiminnasta huolimatta puutteellista. On ilmeistä, että suomalaisen koulun pedago-gisissa perusteissa ei ole riittävästi otettu huomioon ihmisyyden ja sen kehitystar-peen kaikkia puolia. Alkavalla vuosikym-menellä tarvitaan lisää eettistä ymmär-rystä ja kasvamista.

6.8. Uussuomalaiset mukaan

Myös monet uussuomalaiset ovat syrjäy-tymisvaarassa. Maahanmuuttajien ko-touttamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.

Kotouttaminen voi onnistua vain, jos uus-suomalaiset oppivat tuntemaan, ymmär-tämään ja arvostamaan kulttuuriamme

ja yhteiskuntaamme, oikeuksia ja velvol-lisuuksia sekä samaan aikaan säilyttä-mään lakiemme puitteissa oman kulttuu-rinsa ominaispiirteet. Ratkaisevassa roo-lissa kaikille maahanmuuttajille on koti-maisen kielen oppiminen.

Nuoret uussuomalaiset tarvitsevat eri-tyistä tukea koulussa, jotta he saavat val-miudet kasvaa yhteiskuntamme aktii-visiksi ja tasa-arvoisiksi jäseniksi. Osa tätä on oman äidinkielen hyvä oppimi-nen. Lisäksi lasten vanhempien kielitai-toa on tuettava. Uussuomalaisten mah-dollisuuksiin päästä opettajankoulutuk-seen on kiinnitettävä huomiota ja heidän haluamansa oman uskonnon suomalai-sesta opettajakoulutuksesta on pidettävä huolta.

Kotouttamista edistää, ettei asutus keski-ty vain yksittäisille asuinalueille. Asunto-politiikan keinovalikoimaa tulee laajen-taa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. On pidettävä huolta uussuomalaisten tasa-vertaisista työllistymismahdollisuuksista.

On päättäväisesti torjuttava maahan-muuttopolitiikassa ilmenneiden ongelmi-en käyttö rasistisen vihanlietsonnan väli-kappaleena. Uussuomalaiset on nähtävä työelämässä ikääntyvän Suomen uutena, myönteisenä osana.

Ulkomaalaispolitiikan pääpainon on ol-tava työperäisessä maahanmuutossa, sillä tarvitsemme osaavaa työvoimaa. Oman kansallisen vastuunsa kantavassa pakolais- ja turvapaikkapolitiikassa Suo-men toiminnan ja etuuksien on 2010-lu-vulla paikallaan olla lähellä eurooppalai-sia tasoja.

7. Sosiaalipolitiikka

7.1. Elämänhallinta tavoitteena

92

Keskustan lähtökohtana on, että ihminen kantaa vastuun omasta elämästään ja lä-himmistään sekä huolehtii niistä, joiden omat voimat eivät riitä. Sosiaalipolitiikan keskeinen tehtävä on ennalta edistää ih-misen omavoimaisuutta ja vähentää näin palvelutarvetta, jotta voimavaroja riittäi-si palveluita joka tapauksessa tarvitse-ville.

Onnistuakseen elämänhallinnan edistämi-sessä sosiaaliturvaa on rakennettava yh-dessä sivistyksen ja kasvatuksen kanssa.

Sosiaaliturvan avulla varmistetaan koh-tuullinen toimeentulo työttömyyden, sai-rauden, vanhuuden sekä lapsen ja muun omaisen hoitamisen ajaksi

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa työ sekä työttömyys ja työttömyysturva, koulutus, verotus ja syyperusteinen sosiaaliturva kietoutuvat toisiinsa. Niiden yhteen so-vittamista tulee edelleen jatkaa. Tähän suuntaan on otettu askelia, kun tällä vaa-likaudella on vahvistettu syyperusteista perusturvaa ja korotettu kunnallisvero-tuksen perusvähennystä merkittävästi.

Kannustinloukkuja, väliinputoajia ja kan-nustavuuden puutetta on kuitenkin vielä jäljellä. Siksi pienten työtulojen tulovero-tusta, sosiaaliturvaa ja opintoturvaa yh-teen sovittamalla tulisi kehittää asteit-tain kannustavaa vähimmäisturvaa, jotta työn tai koulutuksen motivaatio ja vas-taanottaminen helpottuu.

Ensimmäisenä askeleena tällä tiellä on toimeentulotuen perusosan siirto KELAl-le . Silloin yhdellä viranomaisella on riit-tävä tietovaranto kannustavan vähim-mäisturvan kehittämiseksi ja mahdolli-suus myös sen toimeenpanoon. Siirto vah-vistaisi ihmisten välistä yhdenvertaisuut-ta ja parantaisi heidän toimeentuloaan.

Järjestely varmistaisi sen, että ihmiset saisivat sen turvan, mikä heille lainsää-dännön mukaan kuuluu. Näin myös kun-

tien sosiaalityölle jäisi paremmat mahdol-lisuudet huolehtia ennalta ehkäisevästä toiminnasta.

Toisessa vaiheessa tulisi kannustavaa pe-rusturvaa kehittää niin, että KELA voisi toimia työtuloja, sosiaaliturvaa ja vero-tusta yhteen sovittavana viranomaisena ja eri osia soviteltaisiin asteittain yhteen koulutukseen ja työelämään kannusta-vuutta lisäten.

Keskusta on valmis selvittämään työnte-koon kannustavan negatiivisen tuloveron tai perustulon käyttöönottoa.

Viime vuosina alkanutta perusturvan ta-son korjaamista on jatkettava järjestel-mällisesti eteenpäin. Erityisesti on huo-lehdittava siitä, että kansaneläke pitkäai-kaisena toimeentulon turvaajana tarjoaa mahdollisuuden asianmukaiseen elämän-tapaan. Takuueläkkeen tason nostamisen avulla tulisi parantaa myös monien vam-maisten elämisen ehtoja.

Toimeentuloturvaa tulee kehittää siten, että ihmisen toimintakykyä parantavat tukimuodot kuten koulutuksen, kuntou-tuksen ja työharjoittelun aikaiset tuet kannustavat aktiivisten vaihtoehtojen valintaan. Osatyökykyisten työskentely-mahdollisuuksia tulee edelleen parantaa.

Ansioturvan tehtävänä on huolehtia siitä, ettei tulotaso sairauden, työttömyyden tai vanhuuden takia laske merkittävästi. An-sioturva vähentää ihmisten kokemaa tur-vattomuutta ja pienentää suhdannevaih-teluiden haitallisia vaikutuksia

7.2. Terveyden puolesta sairautta vastaan

Ihmisellä on vastuu omasta terveydes-tään, ja myös perusoikeus saada sairau-teensa hoitoa. Terveitä elämäntapoja ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tu-

93

lee rohkaista ja edistää. Myös valtion-osuusuudistusten tulee tukea ennaltaeh-käisevää terveydenhuoltoa kunnissa.

Terveydenhuolto on kokonaisuus, joka on oltava arjessa kaikille suomalaisille yh-denvertaisesti saatavilla. Hyvä sairaan-hoito on turvattava kaikkialla Suomessa. Alueiden välisiä terveyseroja on kaven-nettava. Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo edellyttävät, että peruspalvelujen korkea taso ja saavutettavuus turvataan kaikille alkavalla vuosikymmenellä myös vaikeutuvan huoltosuhteen alueilla.

Terveydenhuoltoa tulee kehittää siten, että rahoituspohja turvataan, erityisesti lääkäreiden saatavuus varmistetaan sekä raja-aidat poistetaan perusterveydenhuol-lon, erikoissairaanhoidon ja suurelta osin sosiaalihuollon palvelujen väliltä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjes-telmien hajanaisuus on suurta tuhlausta ja nykyaikaisen yhteiskunnan palvelui-den saajien kannalta sietämätöntä. Tieto-järjestelmien yhteentoimivuuden varmis-taminen tulee toteuttaa laaja-alaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamis-sa tulisi edetä kuntien ja pääsääntöises-ti väestöpohjaltaan maakunnan kokois-ten sosiaali- ja terveyspiirien pohjalta ja kuntien pohjalta. Piirit vastasivat tervey-den edistämisestä, sosiaalisten ongelmien ehkäisystä sekä sosiaali- ja terveyspalve-lujen järjestetyksi tulemisesta ja tilaami-sesta omalla alueellaan. Sosiaali- ja ter-veyspiirin hallinto valittaisiin kunnallis-vaalien yhteydessä.

Kuntien hoito- ja palveluyksiköt kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla vastaisivat pal-velujen tuottamisesta hyödyntäen myös yksityistä ja kolmatta sektoria. Palvelu-jen tuottamisesta sovittaisiin sosiaali- ja terveysmaakunnan sisällä esimerkiksi järjestämissopimuksella. Näin turvattai-siin edellytykset tuottaa palvelut lähellä käyttäjiä.

Sosiaali- ja terveyspiirien muodostaminen turvaisi palveluille riittävän laajan rahoi-tus- ja väestöpohjan luontevalla alueja-olla. Rahoituksen tulee perustua ennus-tettavaan ja yhdenvertaisuutta korosta-vaan malliin, jonka osapuolina ovat valtio ja kunnat. Kainuussa saadut kokemukset on hyödynnettävä rahoitusmallista pää-tettäessä.

Sosiaali- ja terveyspiirin muodostamises-sa tulee huomioida alueelliset erityispiir-teet ja tarpeet tästä perusmallista poik-keaviin ratkaisuihin muun muassa pää-kaupunkiseudulla. Erityisvastuualueita yliopistosairaaloiden ympärille tarvitaan jatkossakin.

Keskusta seuraa kansallisen terveysra-haston selvitystyötä.

Omaisten asemaa hoitajina tulee tukea toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vireää kansalaistoimintaa, seurakuntien työtä, vertaistukea ja lähimmäisvastuuta tule arvostaa ja edistää. Omaishoitajien lomi-tusjärjestelmää on kehitettävä ja omais-hoidon tuen maksatus tulee siirtää Kelal-le.

7.3. Perheen ja lasten puolesta

Perhe-elämän keskeiset haasteet ja lasten kasvuedellytysten turvaaminen on osa kestävää yhteiskuntapolitiikkaa. Ajan-käytön uudelleen jakamiseen on luota-va paremmat edellytykset. Vanhempia on myös rohkaistava käyttämään niitä.

Yhteiskunnassa, viestinnässä ja kulttuu-rissa on tehtävä radikaali käänne perhei-tä rohkaisevaan suuntaan. Vanhempien elämänhallinnan vahvistamisen tulee olla perhepolitiikan keskeinen tavoite.

Lapsiperheen hyvinvointia ja jaksamista on tuettava kaikin mahdollisin keinoin, sillä perheen yhteyden loppuminen on to-dennäköinen ongelma lapsille ja etenkin

94

pienituloisille vanhemmille, jotka joutu-vat eron sattuessa rahoittamaan samoil-la tuloillaan aikaisemman yhden asunnon sijaan kaksi.

Perhe-elämän ja työn entistä paremman yhteensovittamisen tulee olla yksi alkavan vuosikymmenen tärkeimmistä tehtävistä.

Työelämään tulee saada joustoja, esimer-kiksi vapaaehtoisen osa-aikaisuuden li-säämistä, jotka helpottavat perheiden taakkaa. Lyhennetyt työviikot ja työpäi-vät voivat olla hyvä mahdollisuus myös niille, jotka haluavat panostaa lastensa tai omien iäkkäiden vanhempiensa hoita-miseen.

Vanhempien mahdollisuuksia omien va-lintojen tekemiseen yksilön ja perheen tarpeiden mukaan on edelleen vahvistet-tava. On tuettava lapsiperheiden taloutta nykyistä enemmän myös verotuksen kei-noin. Keskusta kiinnittää erityistä huo-miota yhden vanhemman lapsiperheisiin.

Perheille tulee saada mahdollisuus vali-ta yhteisverotus, silloin kun perheessä on pieniä lapsia. Yksinhuoltajille on luotava vastaavan edun tuottava vähennys tulo-verotukseen.

Huostaanottojen ennalta ehkäisemisek-si ja kustannusten vähentämiseksi tulisi kehittää kriisiperheille tarkoitettua koh-dennettua kotiapujärjestelmää. Huos-taanottojen vähentämiseksi perheiden ongelmiin tulee puuttua riittävän varhain koko peruspalvelujärjestelmässä. Parasta ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä on kotiapu, tilapäinenkin. Myös perhetyön osuutta lastensuojeluperheiden kohdalla on voitava vahvistaa.

Tulee panostaa neuvola- ja koulutervey-denhuoltoon, perheneuvoloihin ja kunnal-liseen kotiapuun. On rakennettava sau-maton ketjun lapsen ja nuoren terveyden-huoltoon aina neuvolasta kouluja opis-kelijaterveydenhuoltoon asti.

Hoivatyön on oltava arvostettua myös sil-loin, kun se tapahtuu kotona. Kotihoidon tuen tulee tarjota sitä haluaville realis-tinen mahdollisuus hoitaa lasta kotona. Sosiaaliturvan ja opintojen järjestelyin on rohkaistava varhaisempaan perheen pe-rustamiseen.

Erityisesti pienten, alle kolmivuotiaiden päivähoidon kohdalla on otettava huomi-oon, että liian usein vaihtuvat ihmissuh-teet ovat todellinen riski kehitykselle.

7.4. Yksin elävien erityisongelmat tunnistettava

Perheiden tukemisen rinnalla on tärke-ää tunnistaa myös yksin elävien ihmisten erityisongelmat.

Yksi tai kaksi henkilöä muodostaa suu-rimman osan Suomen asuntokunnista. Jo yli miljoona suomalaista asuu yhden hen-gen taloudessa. Määrä kasvanee väestön vanhetessa. Yksinelävät ovat usein myös vaikeimmassa taloudellisessa asemassa.

Vähävaraisten yksinasuvien ja yksinhuol-tajien arkea tulee tukea nykyistä parem-min mm. verotuksen keinoin. Samoin yh-teiskunnan tulee edistää lasten tai ikäto-vereiden suorittamaa iäkkäiden ihmisten hoidon järjestämistä.

7.5. Ikäihmiset

Suomalaiset siirtyvät eläkkeelle yhä hy-väkuntoisempina ja elävät pidempään kuin ennen. Eläkeikäiset ovat jatkossa entistä monimuotoisempi väestöryhmä, niin elämäntilanteen kuin terveytensäkin osalta

Vanhusten toimintakykyä parantamalla ja panostamalla avopalveluiden toimivuu-teen luodaan edellytykset itsenäiselle elä-miselle ja vanhusten keskinäiselle tuelle

95

ja hoivalle vanhuusvuosina.

Julkisen sektorin on kyettävä takaamaan perusturva niin terveyden kuin talouden-kin osalta kaikille. Ikääntyvien kotona selviytymistä on tuettava avohoidon ja kotipalvelujen avulla. Harvaan asutuilla alueilla yksin asuvien vanhusten selviy-tymiseen on kiinnitettävä erityistä huo-miota.

Jokaiselle tulee olla mahdollisuus päättää itselle ja läheisten arkeen parhaiten sopi-vasta hoitomuodosta. Ikääntyvän hoidossa paikkakuntarajat eivät saa olla esteenä.

Ikäihmisten syrjäytymistä ja yksinäi-syyttä on kyettävä ennaltaehkäisemään. Mahdollisuus osallisuuteen ja tutut sosi-aaliset verkostot luovat turvaa ikäänty-välle.

Kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien tar-joamat palvelut toimivat voimavarana hoiva- ja viriketoiminnassa. Ikäihmisten aktiivista ja omatoimista elämänmuotoa, jossa liikunnalla ja kulttuurilla on vahva sijansa, tulee vahvistaa.

Niin ikään läheisistään huolehtivia omaishoitajia tulee tukea. Omaishoidon järjestelmää tulee kehittää entistä jous-tavammaksi ja varmistaa heille riittävä vertaistuki sekä vapaapäivien mahdolli-suus.

Sotiemme veteraanit ovat aikamme kun-niakansalaisia ja yhteiskunnan on huo-lehdittava siitä, että jokainen rintama-veteraani saa arkielämässään riittävän tuen ja kuntoutuksen.

8. Elinvoimaisten maakuntien ja maaseudun Suomi

Keskustan tavoitteena alkaneella vuosi-kymmenellä on vahvistaa tasapainoista

aluekehitystä. Tavoitteena on elintason, palveluiden ja työpaikkojen turvaaminen koko maassa.

8.1. Työtä ja toimeentuloa koko Suomeen

Lähimmän vuosikymmenen aikana kehi-tyserot uhkaavat kasvaa. Erityinen syy tähän on ikääntyvä kansamme. Osassa maata työikäisten väestön määrä vähe-nee nykymenolla yli 20 prosentilla ja elä-keläisten määrä kasvaa 50 prosentilla kymmenessä vuodessa. Tällaisilla alueilla uhkana on työvoiman riittävyys tarvitta-viin palveluihin. Yhä koveneva kansain-välinen kilpailu haastaa myös monet ai-emmin hyvin menestyneet alueet.

Toisaalta uhkien rinnalla näköpiirissä on nyt monia mahdollisuuksia. Maailman-laajuinen ilmasto- ja energiapolitiikka, puute ruoasta, malmin ja mineraalien ky-synnän valtava kasvu maailmalla ja uu-sin informaatioteknologia tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia tasapainoiselle aluekehitykselle.

Tarvitaan kuntien, maakuntien ja val-tion aluekehitystyön monipuolistamista ja syventämistä. Vahvuudet on tunnistet-tava ja hyödynnettävä. Tämä on kuntien ja maakuntien tehtävä. Valtion on omalta osaltaan luotava edellytykset koko Suo-men aineellisten ja henkisten voimavaro-jen hyödyntämisestä. Uuden laisella osaa-miseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen perustuvalla toimintamallilla Suomi voi olla maailmantalouden menestyjä myös tulevaisuudessa

Keskustan tavoitteena on toteuttaa koko maata koskeva massiivinen investointi-painotteinen ohjelma, jolla luotaisiin ns. perusuraan verrattuna 1 – 2 prosenttiyk-sikköä parempi talouskasvu 2010-luvulla. Laaja, miljardiluokan investointiohjelma rahoitettaisiin yksityisellä rahalla, eläke-

96

rahalla elinkaarimalleissa ja valtion bud-jettirahalla. Keskeinen tavoite on elinkei-noelämän toimintaedellytysten paranta-minen koko maassa sekä luonnonvaro-jamme kestävä hyödyntäminen.

Näillä koko Suomen voimavarat hyödyn-tämisen mahdollistavilla tulevaisuusin-vestoinneilla turvattaisiin yrittämisen, työnteon ja menestymisen mahdollisuu-det kaikille kautta maan.

Suomea tulee kehittää erikokoisten kes-kusten ja elävän maaseudun maana. Yh-dyskuntarakenteen on mahdollistettava erilaiset asumismuodot vastaten ihmisten toiveisiin pientaloasumisesta ja luonnon-läheisyydestä.

Tuleva päästötön liikenne, verkottuva tietoyhteiskunta sekä bioenergian tule-vaisuus avaa uusia mahdollisuuksia ke-hittää ja kaavoittaa maakuntia ja niiden kaupunkeja ihmisten arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin kannalta toimiviksi lähiyh-teisöiksi: kyliksi, kuntakeskuksiksi, puu-tarhakaupungeiksi tai kaupunginosiksi.

Valtion tulee taata kunnille kautta maan perusedellytykset tarjota yhdenvertaiset palvelut kuntalaisilleen elämän kaikissa vaiheissa. Tähän tarvitaan vahvaa kun-nallista talouden itsehallintoa. Erityises-ti kuntien väestörakenteen ja tulopohjan kehityksestä johtuvia alueellisia olosuh-de- ja palvelutarve-eroja on tasoitettava valtionosuusjärjestelmällä.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on parannettava lisäämällä erilaisia suoran vaikuttamisen muotoja ja julkisen toimin-nan avoimuutta. On myös huolehdittava siitä, että pinta-alaltaan laajoissa kun-nissa luottamushenkilöitä on alueellises-ti kunnan eri osista. Kunnallisten luotta-mushenkilöiden asemaa ja toimintaedel-lytyksiä on vahvistettava mm. mahdollis-tamalla keskeisten luottamushenkilöiden keskittyminen kokoaikaisesti tehtävän-sä hoitoon. Kunnanvaltuustojen roolia

vahvistetaan kehittämällä sille välineitä koko kuntakonsernin johtamiseen. Myös kylä- ja kaupunginosatoiminnan merki-tystä tulee korostaa.

Maakuntahallinnon ohjausta ELY ja AVI virastojen toimintaan ja valtion keskus-hallintoon tulee vahvistaa edelleen. Val-tionhallinnon alueellistamista tulee jat-kaa kohdentaen uudet alueellistamistoi-met Väli- ja Pohjois-Suomeen.

Jokaisessa kunnassa on oltava valtionhal-linnon palvelupiste, esimerkiksi kunnan-virastojen yhteydessä. Julkisten palvelu-jen etäpalvelua on kehitettävä aktiivises-ti. Uusilla palvelutuotantotavoilla kye-tään jopa parantamaan palveluja paikka-kunnilla, joista valtion paikallispalvelut ovat jo kauan sitten poistuneet. Kaksois-kuntalaisuus on tehtävä mahdollisek-si. Ihmisille on annettava mahdollisuus nauttia kahden kunnan oikeuksista ja velvollisuuksista.

8.2. Menestyvä metropolialue ja suuret kaupunkiseudut vahvuutena

Helsingin ja suurten kaupunkiseutujen tulee menestyä vertailussa muihin vas-taaviin ulkomaisiin kaupunkeihin. Nii-den tehtävänä on luoda ja tuoda itselleen, Suomeen ja maakuntaansa korkean li-säarvon tekijöitä taloudessa, tieteessä ja kulttuurissa.

Suurimpien kaupunkiseutujen tulee kai-kin keinoin verkottua yhteistyöhön sekä maapallon parhaiden toimijoiden että maakuntansa toimijoiden kanssa. Suo-men globaali pärjääminen tarvitsee kau-punkeja ja kaupunkipolitiikkaa, joka me-nestyy ja hyödyttää koko maata.

Suomi tarvitsee menestyvää, kansainväli-sesti kilpailukykyistä pääkaupunkia, joka kilpailee kansainvälisesti pääkaupunki-sarjassa ja tietoisesti palvelee koko Uut-

97

tamaata ja koko maata.

Pääkaupunkiseudun haasteet kohdataan muodostamalla erityislailla palveluja päätöksentekojärjestelmä. Sen hallinto johtaisi vaaleilla valittu valtuusto. Pak-koliitoksia ei Sipoon jälkeen tule tehdä, mutta liitokset ovat mahdollisia, jos alu-een asukkaat sitä tahtovat.

Helsinkiä kehitetään ympäristöystävälli-semmäksi ja ihmisläheisemmäksi kävely-keskustan, tehokkaan julkisen liikenteen ja ruuhkamaksujen kaltaisten järjestely-jen sekä riittävien puisto- ja viheraluei-den avulla. Palveluja voi käyttää yli kun-tarajojen. Pääkaupunkiseudun ja kehys-kuntien tulee muodostaa yhteinen jouk-koliikennealue.

Pääkaupunkiseudun lukuisia kaupungin-osia pitää systemaattisesti kehittää asu-misen, palvelujen ja työpaikkojen yhdistä-viksi kokonaisuuksiksi.

Pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen ongelma on asumisen kalleus. Siihen alu-een kaupunkien pitää vastata riittävällä tonttitarjonnalla ja riittävällä kohtuuhin-taisella vuokra-asuntotuotannolla.

Helsingin Sipoosta erotetusta alueesta on tehtävä ekologisen yhdyskuntasuunnit-telun ja puutalorakentamisen mallialue. Alueliitos tehtiin Helsingin seudun ra-kentamisedellytysten parantamiseksi.

9. Vihreän kasvun vuosikymmenelle

9.1. Voimaa luonnosta

Luonnonvarojen merkitys maailmassa kasvaa. Ihmisen vastuu luonnosta lisään-tyy ja samalla hyvinvointia ja uusia liike-toimintamahdollisuuksia voidaan lisätä

hyödyntämällä luonnonvaroja kestävällä tavalla.

Metsävaramme ovat biomassaltaan suu-remmat kuin koskaan. Kaivannaiset ovat yhä tärkeämpiä voimavarojamme. Maa- ja metsätaloudella ja ruoan tuotannolla on maailmanlaajuisesti hyvät näkymät.

9.2. Kohti ympäristön ja talouden sopusointua

Suomesta tulee rakentaa hiilineutraali yhteiskunta, jossa talouden ja ympäris-tön vuorovaikutus on kestävän kehityk-sen mukaista kumppanuutta. Aineellista hyvinvointia ei voida kasvattaa luonnon kustannuksella.

Ympäristön ja talouden yhteensovitus on voitava tieteellisesti seurata ja todentaa. Energian kokonaiskulutus pitää kääntää laskuun, ilmastoa kuormittavia päästö-jä on leikattava radikaalisti, maaperän ja vesistöjen kemikaalikuormitusta on vä-hennettävä ja luonnon monimuotoisuu-den köyhtyminen pysäytettävä.

Tulevilla sukupolvilla on oltava mahdolli-suus nauttia monipuolisesta luonnosta ja puhtaasta ympäristöstä.

9.3. Vihreä teknologia vientiteolli-suuden uudeksi tukijalaksi

Suomesta tulee tehdä biotalouden, uusiu-tuvan energian tuotannon ja materiaali-tehokkuuden edelläkävijä. Näin edelleen kehittyvästä osaamisesta voidaan kehit-tää vientiteollisuudellemme uusi vihreä aluevaltaus.

Vihreä teknologia pitää sisällään teknolo-giset ratkaisut ja toimintatavat, joilla uu-siutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, materiaali- ja energiatehok-

98

kuutta parannetaan, prosessien päästöjä alennetaan sekä jätteiden syntyä ehkäis-tään ja materiaaleja kierrätetään.

Tavoitteena on oltava, että uusiutuva energia ja vihreä teknologia tuovat suo-malaisille 100 000 uutta työpaikkaa vuo-teen 2020 mennessä.

Tutkimus – ja tuotekehityspanoksia on suunnattava vihreän teknologian kehi-tykseen ja kaupallistamiseen.

9.4. Ilmastonmuutos ja energialinjat

Suomen tulee olla aktiivinen toimija kan-sainvälisessä ilmastopolitiikassa ja edel-läkävijä kansallisessa ilmasto- ja energia-politiikassa matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Tavoitteena on päästöneutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Sen saavuttami-nen edellyttää radikaalia energiatehok-kuuden paranemista, fossiilisten poltto-aineiden korvaamista uusiutuvilla sekä päästöjen leikkausta kaikilla yhteiskun-nan aloilla. Yksi keino parempaan ener-giatehokkuuteen on älykkään sähköver-kon käyttöönotto.

Tavoitteena tulee olla nostaa uusiutu-van energian osuus kokonaisenergianku-lutuksesta vähintään 38 % vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuotanto on hajautettua ja paikallista ja se tarjoaa työtä ja toimeentuloa kautta maan.

Puu on merkittävin uusiutuvan energian lähde. Metsäteollisuuden tuotannon ohes-sa tuotetaan jopa 85 % suomalaisesta bio-energiasta. Puun käyttöä voidaan tehok-kaimmin lisätä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Myös uudet teknii-kat voivat lisätä puun energiakäyttöä.

Tuulivoimalla tulee tuottaa 6-9 TWh säh-

köä vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoima-teknologiasta tulee kehittää entistä mer-kittävämpi työllistäjä vientimarkkinoille. Kaavoitusta ja lupakäytäntöjä tulee ke-hittää, jotta ne eivät jarruta tuulivoiman nopeaa kasvua.

Vesivoimasta saadaan puhdasta energi-aa ja parasta säätövoimaa kulutuksen vaihteluihin ja kulutushuippujen tasaa-miseen. Vesivoimaa voidaan saada lisää jo rakennettujen vesistöjen lisärakentami-sella ja niiden käyttöä tehostamalla.

Vesivoimalla tuotetaan nykyään 15 TWh eli vajaa viidennes Suomen sähköstä. Konkreettisiin vesivoimahankkeisiin tu-lee ottaa kantaa tapauskohtaisesti erilai-sia arvoja keskenään punniten.

Myös maalämmön ja muiden lämpöpump-pujen käyttöä on edistettävä.

Kotimaisuus ja huoltovarmuusnäkökul-ma puoltavat turpeen käyttöä edelleen joko energiantuotannossa suoraan poltet-tuna tai liikennepolttoaineeksi jalostettu-na. Turve on hitaasti uusiutuva luonnon-vara. Sen käyttöä voidaan perustella koti-maisuudella, huoltovarmuudella ja hiilen korvaamisella. Turpeen käyttöä voidaan lisätä fossiilisten liikennepolttoaineiden korvaajana. Turpeen polton mahdollista-minen vuosikymmeniksi eteenpäin edel-lyttää kuitenkin hiilidioksidin talteen-otto- ja varastointitekniikan kehittämis-tä turvevoimaloihin sopivaksi. Turpeen nosto ei saa pilata vesistöjä. Siksi korjuu-tekniikkaa on voimakkaasti kehitettävä. Tieteellistä työtä jatketaan sen varmis-tamiseksi, että turpeen kansainvälinen päästökerroin vastaa sen ominaisuuksia hitaasti uusiutuvana luonnonvarana.

Tavoitteena tulee olla, että kivihiilestä päästään eroon energiantuotannossa ko-konaan vuoteen 2025 mennessä tai ki-vihiiltä poltettaessa on käytössä oltava kattava hiilidioksidin talteenotto. Myös

99

maakaasua pyritään vähitellen korvaa-maan uusiutuvalla energialla erityisesti biokaasulla.

Sähköntuotantokapasiteettia on oltava riittävästi kattamaan omalla sähkötuo-tannolla myös kylmien talvikuukausien kulutushuiput. Teollisuuden tarpeisiin on oltava myös riittävästi kohtuuhintaista sähköä. Sen tuottamiseen tarvitaan myös ydinvoimaa.

9.5. Vähäpäästöinen arki

Kiinteistöjen lämmitys ja liikenteen ener-giankulutus aiheuttavat nykyään lähes puolet maamme hiilidioksidipäästöistä. Biopolttoaineet ja ajoneuvotekniikan ke-hitys kääntävät nyt liikenteen yhdyskun-tarakenteen hajautusta suosivaksi.

Myös ympäristösyistä tulee edistää sel-laisten puutarhakaupungin ideaa toteut-tavien yhdyskuntien luomista, jossa asu-minen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä toisiaan, pääsääntöisesti kävely- tai pyö-räilyetäisyydellä ja jossa entistä suurem-pi osa liikkumisen tarpeesta korvataan toimivalla videoneuvottelutekniikalla sekä sähköisellä asioinnilla.

Suomalaisia tulee tukea arkielämän muutoksessa, jossa toteutuu merkittä-vä käänne kohti päästötöntä asumista ja liikkumista.

Päästötöntä rakentamista pitää kehittää kaikkiin asumismuotoihin niin kaupun-geissa kuin maaseudulla. Uudisrakenta-misessa tulee siirtyä matala-, passiivi- ja plus-energiataloihin ja myös korjausra-kentamisessa painottaa energiatehok-kuutta. Puun käyttöä tulee lisätä talora-kentamisessa, koska puu on hiilinielu ja betonirakentaminen aiheuttaa merkittä-viä kasvihuonepäästöjä.

Lämmityksessä kannatamme siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön niin pienta-

loissa kuin kaukolämmön tuotannossakin.

Kaupunkien joukkoliikenteen kehittä-misellä saavutetaan pieniä parannuksia, mutta suurin vaikutus on biopolttoainei-den ja ajoneuvoteknologian kehittämisel-lä. Henkilöautoliikenteessä tulee vauhdit-taa siirtymistä vähäpäästöisiin ajoneuvoi-hin, mm. sähköautoihin.

Puupohjaista biodieselin tuotantoa ja käyttöönottoa tulee kiirehtiä. Uusiutuvi-en osuus kaikista polttoainesta tulee olla vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Biopohjaisten liikennepolttonesteiden ja sähköautoteknologian kehittäminen ovat samalla tärkeitä esimerkkejä suomalaisia työllistävästä vihreästä teknologiasta.

9.6. Jätteistä raaka-aineiksi

Jätekuormitusta on vähennettävä tuntu-vasti tehostamalla jätteiden uudelleen-käyttöä ja materiaalien kierrätystä.

Hyötykäyttöön kelpaamattomat jakeet voidaan polttaa asianmukaisen teknolo-gian avulla. Eloperäinen jäte tulee hyö-dyntää biokaasutuksen, kompostoinnin tai polton kautta ja sen sijoitus kaatopai-koille tulee lopettaa kokonaan.

Teollisuuden tuhkia ja kuonia voidaan käyttää tierakentamiseen. Puuvoimalai-tosten tuhkat kannattaa palauttaa met-siin. Arvokkaat ravinteet kuten fosfori on otettava talteen yhdyskuntien jätevesistä.

Näillä toimilla kaatopaikkojen tarve ku-tistuu lähes olemattomiin. Haluamme tehdä Suomesta ravinteiden kierrättämi-sen mallimaan.

9.7. Maatalous kuluttajan ystävä

Ruuan, puhtaan veden, bioenergian ja

100

kuitujen lisääntyvä tarve maailmassa avaa myös suomalaiselle maa- ja metsä-taloudelle sekä koko maaseudulle uusia haasteita ja mahdollisuuksia.

Samaan aikaan myös suomalaisen kulut-tajan odotukset kasvavat ruoan turvalli-suuden, tuotantotavan ja hinnan suhteen. Niihin vastattaessa suomalaisen maata-louden vahvuudet perustuvat puhtaaseen maaperään, eläin- ja kasvitautivapauteen, salmonellattomuuteen, GMO-vapauteen sekä nykyaikaiseen perheviljelmämalliin.

Kuluttajien luottamuksen säilyttämisek-si on välttämätöntä huolehtia tuotannon eettisesti kestävistä periaatteista alkaen tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta.

Suomalaisessa elintarviketaloudessa on merkittävä rooli osuustoiminnalla, jon-ka toimintaedellytyksistä tulee huoleh-tia tasavertaisesti muiden yritysmuotojen kanssa. Näin voidaan myös edistää koko elintarvikeketjun toimivuutta sen arvon-lisän asianmukaista jakautumista ketjun eri toimijoiden kesken.

Kansainvälisten epävarmuuksien lisään-tyessä on huoltovarmuus turvattava, mikä edellyttää vähintään nykyisen tuo-tantomäärän säilymistä. Myös maatalo-udessa on pidettävä huolta tuotannosta vastaavien jaksamisesta ja monipuolises-ta osaamisesta. Tilojen jatkajien toiminta-edellytykset on turvattava.

EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan 2014 alkaen. Suomen on oltava uudis-tustyössä aktiivinen ja korostettava eri-tyisesti perheviljelmäpohjaisen maata-louden mallin säilyttämistä Euroopassa. Päätöksenteossa on tuotava esiin maa-talouden kilpailukyvyn, luonnonolosuh-teiden ja kannattavuuden alueellinen erilaisuus Unionin sisällä. Suomen on pi-dettävä uudistuksessa huolta ympäristö-perusteiden ja monivaikutteisuuden huo-mioon ottamisesta.

Ilmastonmuutos ja paheneva ruokapula on myös otettava huomioon maatalouspo-litiikan uudistuksessa. Yhteisen maatalo-uspolitiikan tulee sisältää tehokkaat kei-not, joilla voidaan puuttua markkinahäi-riöihin ja hallita suuria hinta- ja kustan-nusvaihteluita.

Suomen pohjoisen maatalouden kilpailu-kykyhaittaa tulee jatkossakin voida kom-pensoida kansallisella tuella liittymisso-pimuksen artikloiden 141 ja 142 mahdol-listamalla tavalla. Tärkeää on, että yhtei-sellä maatalouspolitiikalla kyetään nos-tamaan markkinoilta saatavan hinnan osuutta viljelijän kokonaistulosta.

Maataloustuotanto on monivaikutteista. Sitä säätelevän politiikan on huolehdit-tava luonnonvarojen kestävästä käytöstä, tuotannossa syntyvien jätteiden mahdolli-simman alhaisesta tasosta, luonnon moni-muotoisuuden varjelemisesta, ekosystee-mien toimivuudesta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista.

Tukea tulee kohdentaa olosuhdehaittojen, ekologisin ja maaseutupoliittisin kritee-rein, jotta maataloutta voidaan harjoittaa koko Suomessa.

Erityistä painoa tulee antaa ympäristön kannalta kestäville tuotantomuodoille ku-ten luomulle, ravinteiden kierrätykselle, tuotteiden korkealle ulkoiselle ja sisäi-selle laadulle, valkuaisomavaraisuuden nostolle, erikoistuotannolle ja maaseudun elinvoimalle erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.

Maatalouden aiheuttamaa vesistöjen ja Itämeren ravinnekuormitusta on jo mer-kittävästi alennettu ja sitä on edelleen alennettava noin kolmanneksella asetet-tujen tavoitteiden mukaisesti. Tässä työs-sä tulee hyödyntää uusiutuvan energi-antuotannon lisäysmahdollisuutta sekä ravinteiden konsentrointia ja talteenottoa erityisesti kotieläinten lannasta.

101

Tietyillä alueilla, tai koko Suomella, on oltava mahdollisuudet julistautua geeni-muuntelusta vapaaksi alueeksi. Päätös-valta geenimuunneltujen kasvien viljelys-tä tulee siirtää Unionilta jäsenvaltioille. Kuluttajille on turvattava mahdollisuus käyttää geenimuuntelusta vapaita elin-tarvikkeita.

Kauppoihin tulee saada nykyistä enem-män lähiruokaa. Pienet lähiruokatuotta-jat eivät saa tuotteitaan kuluttajien saa-taville. Kauppojen tulee tarjota lähiruu-alle tietty määrä tilaa valikoimassaan. Mikäli tämä ei toteudu itsesäätelyllä, on siitä säädettävä lailla.

Kuluttajien lähiruokaosuuskuntien ja vastaavien hankintarinkien syntymistä on tuettava neuvonnalla. Kuntien ja kun-tayhtymien tulisi saada neuvontaa lähi-ruoan suosimiseksi. Suomessa on rikas alueellinen ruokakulttuurin perinne. Tä-män perinteen jatkuminen ja jalostumi-nen työpaikoiksi pitää turvata.

9.8. Metsät biotalouden selkäranka

Metsien kasvu nousee yli 100 miljoonan kuutiometrin vuodessa tällä vuosikymme-nellä. Tavoitteena tulee olla, että kasvus-ta hyödynnetään vähintään 80 miljoonaa kuutiometriä ja samalla huolehditaan metsäluonnon monimuotoisuuden säi-lymisestä. Puun käyttöä tulee monipuo-listaa huomattavasti nykyisestä. Puuta pitää käyttää ensisijaisesti mahdollisim-man korkean jalostusasteen tuotteisiin.

Metsien omistuksen jatkuva pirstoutumi-nen tulee estää luomalla verotuksellisia kannustimia metsämaan ostoon sekä su-kupolvenvaihdoksiin. On myös löydettävä myönteiset keinot, joilla omistajat myyvät puuta säännöllisesti ja hoitavat metsää muun muassa paremman puukauppain-formaation ja uusien hintasopimismene-telmien avulla.

Metsänhoidon byrokratiaa tulee vähen-tää ja lisätä metsänomistajien puheval-taa metsänkäsittelymuotojen valinnassa. Samalla on huolehdittava metsien riittä-västä virkistyskäytöstä ja jokamiehen oi-keuksista. Luonnonsuojelupäätöksiä voi-daan tarkentaa olosuhteiden muuttuessa.

Kuitupohjainen paperi- ja kartonkiteolli-suus ei saa enää supistua. Tulee kehittää biojalostamoita, joissa sellun ohella tuo-tetaan raaka-aineita esimerkiksi kemian-teollisuuden tarpeisiin korvaamaan öljy-pohjaisia materiaaleja.

Puun käyttöä puurakentamiseen pi-tää tuntuvasti lisätä mm. lainsäädäntöä muuttamalla. Puurakentamista tulee tuo-da esiin kansainvälisessä ilmastopolitii-kassa, jotta puun kilpailukyky uusiutu-vana ja hiiltä sitovana rakennusmateri-aalina tunnetaan mahdollisimman hyvin kansainvälisillä markkinoilla.

Puurakentamista on edistettävä käytän-nössä myös Suomessa. Samalla täytyy edis-tää alan yritysten verkottumista ja markki-nointia kansainvälisille markkinoille.

Tavoitteena tulee olla metsähakkeen käy-tön lisääminen sähkön ja lämmön tuo-tannossa 15 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tavoitteena on myös, että maa-hamme syntyy myös useita biojalostamoi-ta, jotka valmistavat puuraaka-aineesta liikennepolttonesteitä.

Suomalaiset metsät tarjoavat kansalai-sille virkistysmahdollisuuksia ja tarjoa-vat yhdessä vesistöjemme kanssa upeita puitteita matkailupalveluille, jotka voivat olla merkittäviä työllistäjiä useissa maa-kunnissa.

9.9. Luonnonsuojelu, monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus geenien, laji-

102

en ja ekosysteemien tasolla on itseisarvo, mutta se tuottaa myös suoraa hyötyä pal-vellessaan ekosysteemeiden toimivuutta. Se lisää myös luonnon itsensä palautu-vuutta katastrofitilanteissa.

Monimuotoisuus on keskeinen biotalou-den voimavara. On ihmisen edun mukais-ta vaalia luonnon suuria kiertoja ja elä-mää ylläpitävän järjestelmän runsautta.

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on myös yksi talouden ekologisen kestä-vyyden mittari. Elinympäristöjen ja lajis-ton moninaisuuden köyhtyminen on py-säytettävä. Uhanalaiset luonnonarvot on suojeltava ja luonnon monimuotoisuutta on vaalittava suunnitelmallisesti.

Uhanalaisten lajien suojelussa on kes-keistä paikallisen väestön huomioon otta-minen ja kaikkien osapuolten aito yhteis-työ. Tästä esimerkkinä on saimaannorpan suojelu, kun keväällä 2010 löytyi lasken-noissa peräti 57 saimaannorpan pesää ja 53 elävää kuuttia. Tavoitteena on sai-maannorppakannan kasvu 450 yksilöön vuoteen 2020 mennessä.

Monimuotoisuuden ylläpito on oleellinen osa hyvää metsänhoitoa ja maataloutta. Monimuotoisuutta tulee vaalia kehittä-mällä metsänhoitoa ja maatalouden tuo-tantomenetelmiä.

Maatalouden aktiivinen harjoittaminen, esimerkiksi karjan laiduntaminen, lisää luonnon monimuotoisuutta. Samalla ta-voin suojelualueiden ennallistamisella li-sätään niiden arvoa. Tienpientareet ovat nykyään maan laajin ketoalue.

Uusia suojelualueita tulee kohdentaa Metso-ohjelman mukaisesti vapaan yh-teistyön ja täyden korvauksen periaat-teella. Luonnonsuojelun nykyisessä kehi-tysvaiheessa tarvitaan eniten Metso-oh-jelman mukaista kanavaa, joka tarjoaa alueita luonnonsuojeluun vapaan yhteis-työn ja täyden korvauksen periaatteella.

Metso-ohjelman rahoitus on turvattava. Luonnonsuojelukin on monille yksi maan-käytön muoto.

Itämeren ekologinen tila on hälyttävä. Suomen on tehtävä oma osansa HELCO-Min Itämeren suojeluohjelmassa alenta-malla ravinne- ja myrkkykuormitusta, parantamalla meriturvallisuutta ja öljyn-torjuntavalmiutta sekä turvattava meri-luonnon monimuotoisuus.

Lisäksi on kehitettävä teknologisia rat-kaisuja Itämeren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi hapettamalla. Sen rehe-vöityminen ja eliöiden lajisuhteiden vää-ristyminen tulee torjua. Tavoitteena on että meren elpyminen lähemmäksi nor-maalia ekosysteemitilaansa.

9.10. Mineraalit ja vesivarat

Mineraalisten luonnonvarojen käyttöä tu-lee lisätä kansalliset ja ympäristönäkö-kohdat tiukasti huomioon ottaen. Kaivos-toiminnalla on tulevaisuudessa tärkeä merkitys taloudelle ja työllisyydelle eri-tyisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Malmien louhintamäärät voidaan nostaa Suomessa kymmenkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Myös kaivostoiminnassa Suomesta löytyy merkittävää osaamista.

Suomella on runsaat vesivarat. Puhtaan veden arvo nousee ilmastonmuutoksen ja vesien saastumisen edetessä. Tulee ottaa erityinen vastuu pohjavesien, sisävesiem-me sekä Itämeren pohjoisosien veden laa-dun säilyttämisestä ja parantamisesta.

Tässä työssä ajankohtaisinta on Itämeren rantavyöhykkeen tilan parantaminen. Al-kavalla vuosikymmenellä on erityinen pai-no asetettava hajakuormituksen fosfori- ja typpikuorman vähentämiseen sekä taaja-mien jätevesien typen puhdistamisen te-hostamiseen. Haja-asutuksen aiheuttaman

103

kuormituksen suhteen on neuvonnan avul-la toteutettava kustannustehokkuutta.

Maatalouden vesistökuormituksen alen-tamiseksi ympäristötukitoimia pitää ohja-ta täsmällisesti alueellisesti ja tila- sekä lohkokohtaisesti.

9.11. Taloudellinen ohjaus

Talouden ja ympäristön synergian saavut-tamiseksi tarvitaan kansalaisten sitoutu-mista ja vahvaa poliittista ohjausta.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös monipuolisia taloudellisia ohjaus-keinoja: veromalleja, avustuksia ja inves-tointitukia, syöttötariffeja ja päästökaup-paa. Samoin pitää nopeuttaa vihreän tek-nologian läpimurtoa markkinoilla.

9.12. Kansanvallan puolesta verkottuvassa maailmassa

Keskusta tarjoaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa tämän ohjel-man toteuttamiseen, omiin ja lähimmäis-tensä elinehtoihin politiikan kaikilla ta-soilla, kunnasta maakuntaan ja kotimaa-han, Eurooppaan sekä koko ihmiskunnan yhteisiin asioihin.

Keskusta haluaa edelleen kehittää laa-jaan ja aitoon osallistumiseen perustuvaa parlamentaarista sopimusyhteiskuntaa.

Viime vuosikymmeninä kansalaisten osallistuminen politiikkaan ja vaaleihin on huolestuttavasti laskenut. Samaan ai-kaan nykyaikaisesta verkottumisesta ja kansalaisaktivismista on tullut myöntei-nen ja tärkeä osa ihmisten arkea.

Politiikan, verkkojen, joukkoviestimien, kulttuurin ja kansalaisaktivismin rajat ovat sulaneet ja ne luovat yhä enemmän yhdessä uuden poliittisen todellisuuden.

Viime vuosikymmenellä mediasta tuli po-litiikkaa. Tällä vuosikymmenellä politii-kasta tule mediaa.

Myös julkiset yhteisöt ja hallinto verkot-tuvat suoraan vuorovaikutukseen kansa-laisten kanssa.

Alkaneella vuosikymmenellä Keskusta toimii täysivoimaisena sekä reaaliarjen paikallisyhteisöissä että verkoissa koo-takseen niissä yhteen ihmisyyttä ja sen kehitystarvetta edistävät aatteelliset liit-toutumat.

104

Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n sääntöihin

elinolojen parantamiseksi ,

3) tarjota jäsenille, luottamushenki-löille ja muille yhteiskunnallisis ta asioista kiinnostuneille mahdolli-suuksia itsensä kehittämiseen sekä virittää kiinnostusta yhteiskunnal-liseen toimintaan ,

4) luoda edellytyksiä jäsenyhdistys-ten ja muiden kannattajaryhmien toiminnalle ,

5) vahvistaa kansanvaltaa, paikallista aloitteellisuutta ja yhteisölli syyttä, suvaitsevaisuutta, hengellisiä arvo-ja, ihmisoikeuksien kunni oittamista sekä yhteiskunnallista oikeuden-mukaisuutta, turvallisuutta ja yh-teisvastuuta.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue

1) laatii ja hyväksyy yhteisen periaa-teohjelman sekä muita ohjelmia,

2) teettää tutkimus- ja selvitystyötä ja muuta yhteiskunnan tilanteen ja tulevaisuuden arviointia ,

3) rohkaisee jäseniä ja jäsenyhdistyk-siä aloitteellisuuteen sekä laatii aloitteita ja ehdotuksia yhteiskun-tapolitiikan uudistamiseksi ,

4) asettaa ehdokkaita ja osallistuu kunnallisvaaleihin, kansanedusta-jain vaaleihin, tasavallan presi-dentin vaaliin, Euroopan parla-mentin jäsenten vaaleihin sekä

Yhdistyksen nimi ja tarkoitus

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Keskusta r.p., ruotsiksi Centern i Finland r.p. Yh-distyksen kotipaikka on Helsingin kau-punki ja toiminta-alue koko maa. Yhdis-tystä nimitetään näissä säännöissä puo-lueeksi. Muissa kuin virallisissa yhteyk-sissä puolueesta voi daan käyttää nimeä Keskus ta, ruotsiksi Centern.

Puolueen maakunnallista jäsenyhdistys-tä nimitetään piiriksi sekä kun nallista jä-senyhdistystä kunnallisjärjestöksi. Perus-järjestöllä tar koitetaan näissä säännöis-sä puolueen paikal lisyhdistys tä, Suomen Kes kustanaiset ry:n, Suomen Keskusta-nuoret ry:n ja Keskus tan Opiske lijaliitto ry:n sellais ta jä senyhdistystä, jos sa on vain henkilö jäseniä sekä Keskus tan Leh-ti miehet ry:tä.

2 §

Puolueen tarkoituksena on

1) yhdistää jäseniään, kannattajiaan ja jäsenyhdistyksiään, jotka halu-avat yhdessä edistää oman (Lisä-ys: asuinalueen,) kotiseudun, maa-kunnan, Suomen ja kan sainvälistä kehitystä Keskustan periaatteiden mukaisesti ,

2) arvioida yhteiskunnan kehitystä ja tulevaisuutta sekä sen perusteel-la tehdä aloitteita ja vaikuttaa pai-kallisella, maakunnallisella, kan-sallisella ja kansainvälisellä tasolla

105

muihin mahdollisiin vaaleihin ja kansanäänes tyksiin sekä suunnit-telee ja toteuttaa niihin liittyvää kampanjoin tia,

5) vaikuttaa maan asioihin edus-kunnassa, hallituksessa, maakunnallises sa ja kunnallises-sa päätöksenteossa, sekä Euroopan parlamentissa ole vien edustajien kautta

6) pitää yhteyttä jäseniinsä ja kan-nattajiinsa, jäsenyhdistyksiinsä ja kannattajaryhmiinsä sekä tiedottaa toiminnastaan ja yhteiskunnalli-sista aloitteistaan ,

7) järjestää kokous-, opinto-, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä juh-lia,

8) harjoittaa julkaisutoimintaa sekä tukee puolueen periaatteita kan-nattavien sanomalehtien toimintaa ,

9) toimeenpanee varainkeräyksiä ja arpajaisia sekä järjestää muuta (Pois: 41) (Lisäys: 42) §:ssä mainit-tua taloudellista toimintaa.

4 §

Puolueen jäsenyhdistyksiä ovat

1) rekisteröidyt perusjärjestöt,

2) perusjärjestöjen muodostamat puo-lueen rekisteröidyt kunnallisjärjes-töt,

3) perusjärjestöjen ja kunnallisjärjes-töjen muodostamat puolueen rekis-teröidyt piirit sekä

4) Suomen Keskustanaiset ry ja Suo-men Keskustanuoret ry ja niiden rekiste röidyt piirit sekä Kes kustan Opiskelijaliitto ry sekä

5) jäseneksi hyväksytty valtakunnalli-nen rekisteröity kes kusjärjestö.

Kaikki edellä mainitut jäsenyhdistykset muodostavat yhdessä puo lueen. Piirien (Pois: toimi alueena on vaalipiirin alue tai mikäli vaalipiirin alu eella toimii kaksi piiriä, puo lueval tuuskunnan hyväksymä osa siitä.) (Lisäys: toimialueet perustuvat maakuntarajoihin. Piiri voi käsittää yh-den tai useamman maakunnan tai vain osan maakunnasta. Puoluevaltuusto vah-vistaa piirien rajat.) (Lisäys: Ruotsinkie-lisen piirin toimialueena on koko Suomi.)

Kunnallisjärjestön toimialueena on kunta.

Puolueen jäsenyhdistyksinä voivat olla vain ne yhdistykset, joissa jäseninä saa-vat olla vain sellaiset henkilöt tai yhdis-tykset, jotka yhdistyslain mukaan saavat kuulua valtiolliseen yhdistykseen. Puolu-een jäseneksi voidaan hyväksyä vain sel-lainen yhdistys, joka hyväksyy puolueen yleiset periaatteet sekä sitoutuu noudat-tamaan puolueen sään töjä.

(Pois: Henkilö voi kuulua varsi naisena jä-senenä vain yhteen perusjär jestöön.) Pe-rusjärjestön jäsen tai jäseneksi pyrkivät eivät saa kuulua muuhun puolueeseen.

Puolue pitää perusjärjestöjen jäsenistä jäsenrekisteriä, johon merki tään jäsenen henkilö tiedot ja (Pois: perusjärjestö, mi-hin) (Lisäys: perusjärjestöt, joihin) hän kuu luu. (Lisäys: Henkilö voi edustaa ko-kouksissa vain yhtä järjestöä.)

Puolueen jäsenyhdistykset hyväksyy puo-luehallitus, jolle jä seneksi pyrkivän tulee lähettää kirjallinen anomus ja alistaa sa-malla sääntön sä sen hyväksyttäväksi.

Jäsenyhdistysten sääntömuutoksiin tar-vitaan puoluehallituksen suostu mus.

Perusjärjestöjen ja kunnallisjärjestöjen on jäsenanomukseensa liitet tävä lisäksi asianomai sen piirin piiritoimikunnan lau-

106

sunto.

Perusjärjestön jäsenet hyväksyy perus-järjestön johtokunta, jonka on myös vuo-sittain ilmoi tettava asuinpaikkakun-taa muuttaneet ja perusjär jestöstä sen johdosta eronneet jäsenet piiritoimiston kautta jäsenen uuden asuinpaikkakun-nan perusjärjestölle. Asianomaisen henki-lön hake muksesta johtokunnan tulee kut-sua hänet paikallisyhdistyksen jäsenek si.

Puoluekokous voi kutsua puolueen toiminnassa erityisen ansioituneen perusjärjes tön jäsenen kunniapuheenjoh-tajaksi tai kunniajäseneksi.

Puolueella voi olla kannattavia jäseniä. Kannattavilta jäseniltä peritään puolue-hallituksen määräämä jäsenmaksu. Puo-luetoimisto ja piirit ylläpitävät kannatta-vien jäsenten rekisteriä. Puoluehallitus voi pitää luetteloa myös muista kuin yh-distysmuotoisista toimintaryh mistä.

5 §

Puolueen jäsenyhdistykset suorittavat puolueelle jäsenyhdistys ten tai niihin kuuluvien yhdis tysten varsinaisten jäsen-ten luku määrän mukaan jäsenmaksua, josta päättää varsinainen puolueko kous.

Kunnallisjärjestöt ja perusjärjestöt suo-rittavat jäsenmaksunsa piiril le sekä perusjär jestöt lisäksi kunnallisjärjestöl-leen näiden järjestö jen sääntö jen edellyt-tämällä tavalla.

(Pois: Puoluevaltuuskunta) (Lisäys: Puoluevaltuusto) voi puoluehallituk-sen esityksestä päättää koota puolueen jäsenyhdistyk siltä ylimääräisiä jäsen-maksuja.

6 §

Jos jäsenyhdistys päättää erota puolu-

eesta, on siitä tehtävä kirjalli nen il-moitus puoluehalli tukselle tai sen puheenjohtajal le taikka il moitettava eroa-misesta kirjallisesti tai suullisesti puolue-kokouksen pöytäkirjaan.

7 §

(Pois: Puoluevaltuuskunta) (Lisäys: Puo-luevaltuusto) voi puoluehallituksen esi-tyksestä erottaa jäsenyh distyksen,

1) jos sen toiminta on puolueen peri-aatteiden, ohjelman tai sääntöjen vastaista;

2) jos se laiminlyö jäsenmaksujen suo-rittamisen kolmena perättäisenä vuonna;

3) jos se muulla tavalla laiminlyö jä-senvelvollisuutensa taikka puo-lue-elinten päätösten noudattami-sen;

4) jos se on menettelyllään yhdistyk-sessä tai sen ulkopuolella huomat-tavasti vahingoittanut puoluetta; tai

5) jos se ei enää täytä laissa tai puo-lueen säännöissä mainittuja jä-senyyden ehtoja.

Kunnallisjärjestön ja perusjärjestön erot-tamista koskevaa pää töstä varten on puoluehallituk sen hankittava asianomai-sen puolu een piirin lausunto.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenyhdistyksel le varatta-va tilaisuus selityksen antamiseen asiassa (Pois: paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen).

8 §

107

Kun jäsenyhdistys 6 tai 7 §:n mainituis-sa tapauksissa eroaa tai erote taan puo-lueesta, menettää se kaikki puolueelle suorittamansa maksut. Lisäksi eroavan yhdistyksen on maksettava kulumassa olevan vuoden erääntyneet jäsenmaksut.

Puolue-elimet

9 §

Puolueen ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous, joka käsitte lee suuret periaate kysymykset sekä 14, 15, (Pois: 30), (Lisäys:31) (Pois: 42), 43 ja 44) (Li-säys: 45) §:ssä mainitut asiat. Varsinai-nen puoluekokous valitsee puolu een puheenjoh tajan, kolme (3) puolueen va-rapuheenjohtajaa, puo luesihteerin sekä (Pois: puo lueval tuuskunnan) (Lisäys: puo-luevaltuuston) seuraavaksi kaksivuotis-kaudeksi. Puoluekokous päättää puolu-een periaateohjelmasta.

Puoluekokousten välisenä aikana ylin-tä päätösvaltaa käyttää (Pois: puolueval-tuuskunta) (Lisäys: Puoluevaltuusto). Se valitsee puoluehallituksen ja päättää puo-lueen eril lisohjelmista.

Puoluehallitus johtaa puolueen yleistä toimintaa. Se valitsee keskuu destaan työ-valiokunnan.

Puolue-elinten kokoonpanossa toteute-taan mahdollisimman hyvää suku puolten välistä tasa-arvoa. (Lisäys: Puolueval-tuuston, puoluehallituksen ja työvalio-kunnan kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.)

Puoluekokous

10 §

Varsinainen puoluekokous pidetään joka toinen vuosi touko-heinä kuussa puolue-hallituksen määräämässä paikassa ja sen tarkemmin ilmoit tamana aikana. Ylimää-räisiä puolueko kouksia pidetään, mil-loin puoluekokous tai puo luehallitus niin päättää tai jos vähintään viisi (5) puolu-een piiriä sitä piirin (Lisäys: yleisen) ko-kouksen päätöksen mukaisesti kirjallises-ti vaa tii.

11 §

Puoluekokoukset kutsutaan koolle tiedo-tuksella, jonka puoluehal litus julkaisee puolueen äänenkannattajissa vähintään viisi (5) kuu kautta ennen varsinaisen puoluekokouksen alkamista ja vähintään kaksi (2) viikkoa ennen ylimääräisen puo-luekokouksen alkamista.

Puoluekokouksessa käsiteltävät ehdotuk-set on saatettava kirjal lisesti piirin tie-toon kahta (2) kuukautta ennen varsinai-sen puoluekokouksen alkamista.

12 §

Puoluekokouksiin on jäsenyhdistyksil-lä oikeus (Pois: lähettää) (Lisäys: valita) edustajia (Lisäys: ja heille varaedustajia) si ten, että

1) kukin perusjärjestö lähettää yhden (1) edustajan var sinaisten jäsen-tensä jokais ta alkavaa (Pois: 100) (Lisäys: 50)-lukua kohden,

2) kukin kunnallisjärjestö lähettää yhden (1) edustajan,

3) kukin puolueen (Lisäys: ,naisten ja nuorten) piiri lähettää (Pois: yh-den (1) edusta jan) (Lisäys: kaksi (2) edustajaa) perusjärjestönsä var-sinaisten jäsenten yh teenlaske tun

108

lukumäärän jokaista alkavaa 5000 -lukua koh den sekä

4) Suomen Keskustanaiset ry, Suo-men Keskustanuoret ry sekä Kes-kustan Opiskelijaliitto ry ja 4 §:n 1 momen tin 5 kohdassa tarkoitet-tu valtakunnalli nen kes kusjärjestö lähettää (Pois: yhden (1) edusta-jan) (Lisäys: kaksi (2) edustajaa) jä senjär jestö jensä yhteenlaske tun henkilöjäsenmäärän jo kaista alka-vaa 5000 -lukua kohden(Pois:, kui-tenkin kukin järjes tö enin tään kol-me (3) edus tajaa).

Äänivalta ja puheoikeus puoluekoko-uksessa on ainoastaan jäsen maksunsa 5 §:n mukaisesti kokousta edeltäneeltä kalenterivuo del ta ja vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta rekisteröity-jen, kuluvalta vuodelta jäsenmaksunsa suorittaneiden jäsenyhdis tysten edustajil-la, ellei puo luekokous myönnä puheoike-utta muillekin.

Läsnäolo-oikeus puoluekokouksessa on perusjärjestöjen jäsenillä, joil le puolue-kokous voi myöntää myös puheoikeuden. (Lisäys: Lisäksi puoluekokous voi myön-tää läsnäolo-oikeuden muille henkilöille.)

13 §

Kaikkien puoluekokoukseen osallistuvi-en on ilmoittauduttava puo luehal lituksen kokouskutsus sa ilmoittamassa paikassa ja määrää mänä aikana. Äänivaltaisten edustajien on samalla jätettä vä edus taja-valtakirjansa tarkastettavaksi.

Piirien on toimitettava kaksi (2) kuukaut-ta ennen puolueko kouksen alkamista puoluehallituksel le luettelo perusjärjes-töjen jäsenmääristä sekä jäsen maksujen suorittamisesta (Lisäys: ja koosteen kun-nallisjärjestöistä sekä sen tehtäviä hoita-vista kuntayhdistyksistä).

14 §

Varsinaisessa puoluekokouksessa käsitel-lään seuraavat asiat:

1) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

2) valitaan kokoukselle puheenjohta-jat, sihteerit ja pöy täkirjantarkas-tajat,

3) asetetaan tarpeelliset valmistelevat valiokunnat,

4) esitetään kertomus puolu-een toiminnasta edellisen puo-luekokouksen jälkeiseltä ajalta,

5) esitetään selvitys puolueen talou-dellisesta tilasta,

6) valitaan (Pois: puoluehallituk-sen puheenjohtaja, jota kutsu-taan näissä säännöissä puolu een puheenjohta jaksi) (Lisäys: puolueen puheenjohtaja, joka on puoluehalli-tuksen puheenjohtaja),

7) valitaan (Pois: puoluehallituk-sen kolme (3) varapuheenjohta-jaa, joita kut sutaan näissä sään-nöissä puolu een varapu heen-johtajiksi) (Lisäys: puolueen kolme (3) varapuheenjohta jaa, jotka ovat puoluehallituksen varapuheenjoh-tajina),

8) valitaan puoluesihteeri,

9) valitaan puolueen sääntöjen 17 §:n mukaisesti jäsenet ja varajäsenet (Pois: puolueval tuuskuntaan) (Lisä-ys: puoluevaltuustoon),

10) käsitellään periaatteellinen (Lisä-ys: talous- ja) toimintasuunnitelma seu raa vaksi kaksivuotiskaudek si,

11) päätetään puolueelle jäsenyhdistyk-

109

siltä perittävistä jäsenmaksuis ta,

12) käsitellään muut (Pois: puolue-valtuuskunnan) (Lisäys: Puolue-valtuuston) tai puoluehalli tuksen esittä mät asiat sekä

13) käsitellään aloitteet, jotka puolueen jäsenyhdistykset ovat vii meistään (Pois: kaksi (2)) (Lisäys: kolme (3)) kuukautta ennen varsinaista puo-luekokousta puo luehallitukselle kirjalli sesti esit täneet tai jotka var-sinainen puo luekokous päät tää ot-taa käsiteltäväksi, ottaen huomioon kokouskutsusta annetut säännök-set ja määräykset.

15 §

Ylimääräisessä puoluekokouksessa kä-sitellään ne asiat, jotka on ilmoi tettu ko-kouskutsussa sekä ne muut asiat, jotka kokous päät tää ottaa käsiteltäväksi kui-tenkin huomioon ottaen, ettei sääntö-jen muuttamista tai puolueen purkamis-ta eikä puolueen hallitukseen kuuluvien jäsenten valitsemista tai erottamista tai muita näihin verrattavia kysymyksiä voi-da ottaa käsiteltäväksi, ellei asiaa ole ko-kouskutsussa mainittu.

16 §

Puoluekokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, jollei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohta-jan ääni.

Puoluekokouksessa toimitettavissa vaa-leissa tulevat valituiksi eniten ääniä saa-neet, paitsi puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin vaa leissa, joissa vali-tuksi tulee se, joka on saanut yli puolet äänestyk sessä annetuista äänistä. Tasa-tulos vaaleissa ratkaistaan arvalla. Vaalit

toimitetaan suljetuin lipuin, jollei kokous toisin päätä.

(Pois: Puoluevaltuuskunta)

(Lisäys: Puoluevaltuusto)

17 §

(Pois: Puoluevaltuuskuntaan) (Lisä-ys: Puoluevaltuustoon) kuuluu 135 jä-sentä ja 130 varajäsentä. (Pois: Puo-luevaltuuskuntaan) (Lisäys: Puolueval-tuustoon) valitaan puolueen puheenjoh-taja, varapuheenjohtajat sekä puolue-sihteeri. Puoluejohtoon kuuluvilla jäse-nillä ei ole vara jäseniä. Kullakin jäsen-maksunsa edelli seltä kalenteri vuodelta suorit taneella puo lueen piirillä on oikeus esittää (Pois: puolueval tuuskun taan) (Li-säys: puoluevaltuustoon) yhtä (1) jäsentä ja tälle varajäsentä. Keskustan ruotsin-kielisellä piirillä on oikeus esittää edelli-sen lisäksi yhtä (1) muuta jäsentä ja täl-le varajäsentä. Suomen Keskustanaiset ry:stä ja Suomen Keskustanuoret ry:stä valitaan kummastakin viisi (5) jäsen tä, eduskuntaryhmästä ja Keskustan Opis-kelijaliitto ry:stä kummasta kin kolme (3) jäsentä sekä Keskustan Lehtimiehet ry:stä (Lisäys: ja Euroopan parlamentissa toimivasta Keskustan valtuuskunnasta) yksi (1) jäsen ja heille varajäsenet (Pois: puoluevaltuuskuntaan) (Lisäys: puolue-valtuustoon).

(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: Puoluevaltuuston) muut jäsenet ja hei-dän varajäsenensä vali taan ruotsinkie-listä piiriä lukuun ottamatta muista pii-reistä (Pois: vaa lipiireit täin viimeksi toimitetussa kansan edustajain vaaleis-sa puolueen saamien äänimäärien perus-teella noudattaen suhteel lista vaalita paa. Mikäli vaali piirissä toimii kaksi puo lueen piiriä, valitaan kummastakin piiristä jä-seniä puolueval tuuskun taan) samassa

110

suhteessa kuin puolue on saanut viimeksi toimi te tuissa kansan edustaji en vaaleissa piirin alueella ääniä.

(Lisäys: Puoluevaltuuston kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpia-kin vähintään 40 prosenttia.)

(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: Puoluevaltuuston) jäsenten toimikausi kestää kaksi (2) vuotta ja alkaa varsinai-sen puo luekokouksen toimittaman vaalin jälkeen. (Lisäys: Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudeksi pysyvän puheenjohtajan ja kolme (3) varapuheen-johtajaa. He eivät saa olla puoluehalli-tuksen jäseniä.)

Puoluehallituksen jäsenillä, puolueen eduskuntaryhmän jäsenillä, Eu roopan parlamentissa olevilla Keskustan val-tuuskunnan jäsenillä, puo lueen äänen-kannattajien päätoimittajilla ja puolueen kun niajäse nillä on (Pois: puoluevaltuus-kunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) ko-kouksessa läsnäolo- ja puheoi keus. (Pois: Puo lueval tuuskunta) (Lisäys: Puolueval-tuusto) voi päättää läsnäolo- ja puheoike-uden laajentami sesta.

18 §

Puoluehallitus kutsuu (Pois: puolueval-tuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) sääntömääräiset ko koukset koolle (Pois: piirille) (Lisäys: piireille) ja kaikille (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puolue-valtuuston) jä senille vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta lähettä mäl lään kir jallisella (Lisäys: ja/tai sähköposti)kutsul la. Kutsu toimitetaan myös Kes-kustan eduskuntaryhmän ja Euroopan par lamentissa oleville Keskustan val-tuuskunnan jäsenille.

(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: Puoluevaltuuston) vuosikokous pide-tään maalis-huhtikuussa ja syysko kous marras-joulu kuussa puoluehallituksen

määräämässä pai kassa ja tarkemmin il-moittamana ajankohtana.

Ylimääräinen (Pois: puoluevaltuuskun-nan) (Lisäys: puoluevaltuuston) kokous voidaan pitää, kun (Pois: puolueval-tuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) kokous tai puo luehallitus poliittisen ti-lanteen tai muun tarpeellisen syyn vuoksi niin päättää tai kun vähintään viidesosa valtuutetuista sitä kirjallisesti pyytää .

Ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle todistettavasti puhe limitse (Lisäys: ja/tai sähköpostilla) kahta (2) vuorokaut-ta ennen kokousta.

(Pois: Puoluevaltuuskunta) (Lisäys: Puo-luevaltuusto) voi pitää yhteiskokouksia eduskuntaryhmän (Lisäys: ja Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan val-tuuskunnan) kanssa.

19 §

(Pois: Puoluevaltuuskunnan ) (Lisäys: Puoluevaltuuston) kokous on päätösval-tainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänes tyksessä an-netuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheen johtajan ääni.

(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: Puoluevaltuuston) kokouksissa toimitet-tavissa vaaleissa tulevat valituiksi eni-ten ääniä saaneet. Tasatulos ratkaistaan arvalla.

Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jollei kokous toisin päätä.

20 §

(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: Puoluevaltuuston) vuosikokouksessa:

111

1) valitaan kokoukselle (Pois: pu-heenjohtajat,) sihteerit ja kaksi (2) pöytä kirjan tarkastajaa sekä ään-ten laskijat, joista kukaan ei saa olla puoluehallituksen jäsen,

2) todetaan kokouksen osanottajat ja päätösvaltaisuus,

3) esitetään puolueen (Pois: vuosiker-tomus) (Lisäys: toimintakertomus) ja päätetään siitä,

4) esitetään puolueen eduskuntaryh-män ja Euroopan parlamentissa toimi van Keskustan valtuuskunnan toimintakertomukset,

5) esitetään puolueen (Pois: tili-kertomus ja tilit tarkastusker-tomuksineen edelliseltä kalen-terivuodelta) (Lisäys: tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilin-tarkastuskertomus),

6) päätetään vastuuvapauden myön-tämisestä tilivelvollisil le sekä

7) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja ne asiat, jotka ko-kous päät tää ottaa käsiteltäväksi.

21 §

(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: Puoluevaltuuston) syyskokouksessa:

1) (Lisäys: Valitaan puoluevaltuuston jäsenistä joka toinen vuosi sääntö-määräisen puoluekokouksen jäl-keen 2-vuotiskaudeksi puheenjoh-taja ja kolme (3) varapuheenjohta-jaa. He eivät saa olla puoluehalli-tuksen jäseniä.)

2) valitaan kokoukselle (Pois: pu-heenjohtajat,) sihteerit ja kaksi (2) pöytä kirjan tarkastajaa sekä ään-tenlaskijat

3) todetaan kokouksen osanottajat ja päätösvaltaisuus,

4) päätetään puoluehallituksen ja (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Li-säys: puoluevaltuuston) jä senten matkakorvauksis ta ja palkkioista,

5) päätetään tilintarkastajien palkki-oista,

6) valitaan joka toinen vuosi sääntö-määräisen puoluekokouksen jäl-keen puoluehallitukseen 23 §:ssä mainittu määrä jäseniä sekä henkilökoh tainen vara jäsen jo kai-sesta piiristä sekä lisäksi puolu een edus kunta ryhmästä, Euroopan par-lamentissa toimivasta Keskustan valtuuskunnasta, kunnallisasiain (Pois: neuvottelukunnasta) (Lisä-ys: foorumista), työmarkkina-asiain (Pois: neuvottelukunnasta) (Lisä-ys: foorumista), yrittäjäasiain (Pois: neuvottelukun nasta) (Lisäys: foo-rumista), Suomen Keskustanai-set ry:stä, Suomen Keskustanuoret ry:stä, Keskustan Opiskelija liitto ry:stä ja Keskustan Lehtimiehet ry:stä kusta kin yksi jäsen ja heille varajäsenet.

7) valitaan kolme (3) varsinaista ja kolme (3) varatilin tarkastajaa (Pois: tarkastamaan seuraavan vuoden ti-lejä ja hal lintoa; yhdellä varsinai-sista tilintarkastajista ja hänen varamiehellään on oltava tilintar-kastuslain edellyttämä pätevyys).

8) valitaan 2-vuotiskausittain jäsenet kunnallisasiain, työmarkkina-asi-ain ja yrittäjäasiain (Pois: neuvotte-lukuntiin) (Lisäys: foorumeihin.)

9) käsitellään seuraavan vuoden toi-mintasuunnitelma,

10) vahvistetaan seuraavan vuoden ta-lousarvio sekä

112

11) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja ne asiat, jotka ko-kous päät tää ottaa käsiteltä väksi.

22 §

(Pois: Puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: Puoluevaltuuston) muissa kokouksissa käsitellään kokouskutsus sa mainitut ja ne muut asiat, jotka kokous päättää ot-taa käsi teltäväksi kuitenkin huomioon ottaen, ettei kiinteistön ostamis ta, myy-mistä tai kiinnittämistä taikka puolu-een toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista, sääntö-jen muuttamista eikä puoluehallituksen jäsenten tai tilintarkastajien valitsemis-ta tai erottamista taikka tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myön-tämistä tai muita näihin verrattavia ky-symyksiä voida ottaa käsiteltäväksi, ellei asiaa ole kokouskutsussa mainittu .

Puoluehallitus

23 §

Puoluehallituksen muodostavat puo-lueen puheenjohtaja, kolme (3) vara-puheenjohtajaa, puoluesihteeri ja kolme-kymmentäyksi (31) muuta jäsentä ja vara-jäsentä; edustajat piirijärjestöistä, edus-kuntaryhmästä, Euroopan parlamentissa toimivasta Keskustan valtuuskunnasta, kunnal lisasiain (Pois: neuvottelukunnasta) (Lisäys: foorumista), työmarkkina-asiain (Pois: neuvottelukunnasta) (Lisäys: fooru-mista), yrittäjäasiain (Pois: neuvottelukun-nasta) (Lisäys: foorumista), Suomen Kes-kustanaiset ry:stä, Suomen Keskustanuo-ret ry:stä, Keskustan Opiskelijaliitto ry:stä ja Keskustan Lehtimiehet ry:stä.

(Lisäys: Puoluehallituksen kokoonpanos-sa tulee olla sekä naisia että miehiä kum-piakin vähintään 40 prosenttia.)

Keskustan Toiminnanjohtajat ry:n edus-tajalla (Lisäys: sekä puoluevaltuuston pu-heenjohtajalla) on puoluehallituksen ko-kouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Puoluehallituksen jäsenet ja näiden hen-kilökohtaiset varajäsenet valitaan kah-deksi vuodeksi kerrallaan.

Puoluehallituksen jäsenten ja heidän va-rajäsentensä toimikausi alkaa vaalia seu-raavan kalenterivuoden alusta.

24 §

Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Se on päätös valtai nen, kun pu-heenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista sekä puolet jä senistä on läsnä.

Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet anne tuista äänis-tä. Äänten mennessä tasan ratkaisee pu-heenjohtajan ääni.

Puoluehallituksen kokouksissa toimitet-tavissa vaaleissa tulevat vali tuiksi eniten ääniä saaneet. Tasatulos vaaleissa rat-kaistaan arvalla. Vaalit toimitetaan sulje-tuin lipuin, jollei kokous toisin päätä.

25 §

(Pois: Puoluehallitus johtaa puolueen yleistä toimintaa)

Puoluehallituksen tehtävänä on:

1) johtaa puolueen yleistä toimintaa,

2) valita työvaliokunta joka toinen vuosi puoluehallituk sen toimikau-den alkaessa vuoden ensimmäises-sä kokouk sessa,

3) asettaa tarvittavat toimikunnat,

4) valita edustajat niihin kotimaisiin

113

ja kansainvälisiin yhteisöihin, joi-den elimissä ja kokouksissa puolu-eella on edustusoikeus,

5) päättää jäsenyhdistysten yhteisistä hankkeista

6) suunnitella ja ohjata puolueen kan-sainvälistä toimintaa, valtiol lista, maakunnallista ja kunnal lista toi-mintaa sekä vaalival misteluja,

7) hyväksyä jäsenyhdistykset puolu-eeseen ja tarkastaa sekä hyväk-syä niiden säännöt ja niihin teh-dyt muutokset ja pitää rekisteriä kannat tajajäsenistä sekä rekisteröi-mättömistä toimintaryhmistä. (Li-säys: Puoluehallitus vastaa yhteis-työssä piirien kanssa perusjärjestö-jen jäsenten jäsenrekisterin pitä-misestä. Siihen merki tään jäsenen henkilö tiedot ja perusjärjestöt, joi-hin hän kuu luu.),

8) ottaa puolueen palvelukseen tar-peelliset toimi henkilöt sekä mää-ritellä heidän tehtävänsä ja so pia palkkaukses ta,

9) päättää puolueen hyväksi tapahtu-vasta varainhankinnasta ,

10) vastata puolueen omaisuuden hoi-dosta ja taloudellisesta toiminnasta sekä hyväksyä puolueen talousohje-sääntö,

11) määrätä puoluekokousten ja (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puo-luevaltuuston) kokous ten paikka ja aika sekä kutsua nämä koolle ot-taen huo mioon puolueen sääntöjen 10, 11 ja 18 §:n mää räykset,

12) valmistella puoluekokousten ja (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puo-luevaltuuston) ko kousten ohjel ma ja tehdä esitykset jäsenjärjestöjen eh-dotusten pohjalta puoluehal lituksen

jäseniksi ja varajäseniksi sekä kun-nallisasiain-, työmarkkina-asiain ja yrittäjäasiain (Pois: neuvottelukun-tien) (Lisäys: foorumien) jäseniksi ja varajäseniksi,

13) laatia puoluekokouksessa esi-tettäväksi kertomus puolu een toiminnas ta edellisen puolueko-kouksen jäl keiseltä ajal ta sekä esi-tys puolueen toiminnan päälinjoista seu raavaksi kaksivuotiskaudeksi,

14) valmistella puoluekokouksessa esi-tettäväksi selvitys puolueen ta-loudellisesta tilasta,

15) laatia ja esittää (Pois: puolueval-tuuskunnan) (Lisäys: puolueval-tuuston) vuosikokoukselle (Lisäys: puolueen) toimintaker tomus edelli-seltä vuodelta,

16) esittää (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) vuosi-kokoukselle (Pois: tilit ra havarain ja omaisuuden hoidosta edellisenä vuotena sekä tilintarkastuskerto-mus) (Lisäys: tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilintarkastusker-tomus),

17) esittää (Pois: puoluevaltuuskun-nan) (Lisäys: puoluevaltuuston) syyskokoukselle seuraavan vuoden toimintasuunni telma ja talousar-vio, joka on toi mitetta va kokous-kutsun yhteydessä (Pois: puolueval-tuuskunnan) (Lisäys: puolueval-tuuston) jäsenille ja piireille,

18) toteuttaa puoluekokousten ja (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puo-luevaltuuston) pää tökset sekä

19) käsitellä jäsenten ja jäsenjärjestö-jen aloitteet

20) hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät.

114

26 §

Työvaliokunnan muodostavat puolueen puheenjohtaja, varapuheen johtajat, puo-luesihteeri, puolueen eduskuntaryhmästä puoluehal lituk seen valittu jäsen, Euroo-pan parlamentissa toimivasta Keskustan valtuuskunnasta puoluehallitukseen va-littu jäsen sekä kolme (3) muuta hallituk-sen keskuu destaan valitsemaa jäsentä. (Lisäys: Työvaliokunnan kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpia-kin vähintään 40 prosenttia.)

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään viisi (5) jäsen tä on läs-nä, puolueen puheen johtaja tai joku varapuheenjohtajis ta mukaan lukien.

Työvaliokunta valmistelee puoluehalli-tukselle tehtävät ehdotuk set ja seuraa puolue-elinten päätösten toteutumis-ta eduskunnassa, maan hal lituksessa ja puolueen omassa toiminnassa. (Lisäys: Puoluehallitus voi myös siirtää asioita työvaliokunnan tehtäväksi.)

Työvaliokunnan kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus Suomen Kes kustanaiset ry:n, Suomen Keskustanuoret ry:n ja Keskustan Opiske lijaliitto ry:n puheenjohtajilla.

Eduskuntaryhmä

27 §

(Pois: Puolueen) (Lisäys: Keskustan) eduskuntaryhmän muodostavat (Pois: eduskuntavaaleissa) Suomen Keskus-ta r.p:n ehdokas listoilta (Pois: valittavat) (Lisäys: valitut) kansanedustajat sekä ne kansan edustajat, jotka eduskuntaryh-mä (Pois: jäsenik seen) hyväksyy (Lisäys: jäsenik seen).

Keskustan valtuuskunta

Euroopan parlamentissa

28 §

Euroopan parlamentin Keskustan val-tuuskunnan muodostavat Euroopan par-lamentin jäsenten vaalissa Suomen Kes-kusta r.p:n ehdokaslistoilta valittavat Euroopan parlamentin jäsenet sekä ne jä-senet, jotka Euroo pan parlamentissa toi-miva Keskustan valtuuskunta (Pois: jäse-nikseen) hyväk syy (Lisäys: jäsenik seen).

Osallistuminen

hallitusvastuuseen

29 §

Puolue voi olla edustettuna maan halli-tuksessa ja tukee sitä, mikäli hallituksen ohjelma ja toiminta ovat sopusoinnussa puolu een pe riaat teiden kanssa.

Puolueen osallistumisesta hallitusvas-tuuseen neuvottelevat puoluehal lituksen ja Keskustan eduskuntaryhmän nimeä-mät hallitusneuvottelijat. Hallitusneu-vottelijoihin kuuluvat puolueen puheen-johtaja, kolme (3) varapuheenjohtajaa ja puoluesihteeri sekä eduskuntaryhmän puheenjohta ja ja kaksi (2) varapuheen-johtajaa. Hallitusneuvottelijoita johtaa puolueen puheenjohtaja.

Hallitusneuvottelijat esittelevät neuvot-teluiden tuloksen puoluehalli tukselle ja eduskuntaryhmälle. Puolueen osallistu-misesta hallitusvas tuuseen päättää puo-luehallituksen esityksestä (Pois: puolue-valtuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuus-ton) ja eduskuntaryhmän yhteinen ko-kous, jossa jokaisella on yksi (1) ääni.

115

Puolueen ehdokkaat maan hallituksen jä-seniksi nimetään puo luehallituk sen (Pois: ja) (Lisäys:,) eduskuntaryhmän (Lisäys: ja Euroopan parlamentissa toimivan Keskus-tan valtuuskunnan jäsenten) yhteiskoko-uksessa, jossa jo kaisella on yksi (1) ääni ja jota johtaa puolueen puheenjohtaja.

(Lisäys: Puheenjohtajan va-

lintaa koskeva neuvoa-antava

jäsenäänestys

30 §

Puolueen puheenjohtajan valinnasta voi-daan puoluehallituksen päätöksellä jär-jestää neuvoa-antava jäsenäänestys. Ää-nioikeutettuja jäsenäänestyksessä ovat 15 vuotta täyttäneet puolueen perusjär-jestöjen henkilöjäsenet. Neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen voi puolueen perusjärjestö esittää ehdok-kaaksi yleisen kokouksensa päätöksellä 18 vuotta täyttäneen puolueen jäsenen. Jäsenäänestykseen puheenjohtajaehdok-kaaksi nimettävällä tulee olla takanaan vähintään kymmenen Keskustan perus-järjestön yleisen kokouksen esitystä tai yhden piirin yleisen kokouksen esitys.

Äänestys suoritetaan puolueen jäsenää-nestyssäännön mukaisesti. Neuvoa-an-tavan jäsenäänestyksen voittaa henkilö, joka saa äänestyksessä eniten ääniä.

Puolueen puheenjohtajan valitsee puolue-kokous.)

Presidenttiehdokkaan

nimeäminen

31 §

Puolueen presidenttiehdokkaan nime-ää puoluekokous (Pois: puoluevaltuus-kunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) esi-tyksen pohjal ta.

Ehdokkaan asettamista voi edeltää esi-vaali, joka toimeenpannaan (Pois: puo-luevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-tuuston) hyväksymän erillisen ohjesään-nön mukaisesti.

Valtiolliset vaalit

32 §

Valtiollisissa vaaleissa solmittavista vaa-liliitoista sekä muus ta vaaliyhteistyöstä muiden puolu eiden kanssa päättää kus-sakin vaa lipii rissä puolueen piiri puo-luehallituksen esityksen poh jalta. Niissä vaalipiireissä, joissa toimii useampia kuin yksi piiri, tulee piirien yhdessä ratkaista kysymys vaaliyh teistyöstä tai vaaliliiton solmimi sesta. Mikäli piirit eivät voi kes-kenään sopia asiasta, siirtyy lopul linen ratkaisu puoluehal litukselle.

33 §

Puolueen ehdokkaat valtiollisissa vaaleis-sa asetetaan kussakin vaali piirissä eril-lisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse toimitetta van salaisen ja yhtäläisen jä-senäänestyksen pohjalta. Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos siihen on nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdok-kaita vaalipii rissä.

116

Jäsenäänestyksen toimittamista kussa-kin vaalipiirissä johtaa ja valvoo (Pois: piiritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus) tai sen asettama vähintään kolme (3) jäsentä käsittävä piirin äänestystoimikunta.

Jäsenäänestyksen toimeenpanon hoitavat toiminta-alueellaan kunnallis järjestöjen johtokunnat ja näiden ohjeiden mukai-sesti puolueen paikal lisyhdistysten joh-tokunnat tai niiden asettamat vähintään kolme (3) jäsentä käsittävät äänestystoi-mikunnat.

Paikallisyhdistyksen alueella toimivalla Suomen Keskustanaiset ry:n ja Suomen Keskustanuoret ry:n jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä jäsenäänestystä valmis-televaan ja äänestystoimitusta hoitamaan toi mielimeen yksi (1) jäsen paikallisyhdis-tyksen valitsemien jäsenten lisäksi.

Jäsenäänestyksessä on jokaisella viisi-toista (15) vuotta täyttäneellä ja jäsen-maksunsa edelliseltä vuodelta suoritta-neella ja kaksi (2) kuukautta ennen jä-senäänestystä asianomaiseen perusjärjes-töön liitty neellä ja jäsenmaksunsa suorit-taneella Suomen Keskusta r.p:n perusjär-jestön jäsenellä yhtäläinen äänioikeus. Kukin äänestää vain yhden (1) perusjär-jestön jäsenenä.

Oikeus esittää ehdokkaita jäsenäänestyk-seen on jokaisella vaalipiiris sä toimival-la Suomen Keskusta r.p:n perusjärjestöl-lä. Jäsenäänestyk seen on otettava myös ehdokas, jota vähintään viisitoista (15) vaali piirissä toimivaan samaan perusjär-jestöön tai kolmekymmentä (30) eri pe-rusjärjestöihin kuuluvaa jäsentä on kir-jallisesti piiritoimikunnalle tai piirin ää-nestystoimikunnalle esittänyt. Esitykses-sä voidaan esit tää vain yhtä (1) henkilöä ja kukin jäsen voi yhtyä vain yhteen (1) tällaiseen esitykseen.

Jäsenäänestystoimituksen jälkeen toimi-tuksesta laadittu pöytäkirja sekä äänes-tysliput toimitetaan (Pois: piiritoimikun-

nalle) (Lisäys: piirihallitukselle) tai piirin äänestys toimikunnalle, joka vahvistaa jä-senäänestyksen tuloksen.

Päätöksen valtiollisten vaalien ehdokkai-den lukumäärästä ja asettami sesta tekee kussakin vaalipiirissä piirin kokous tai sen valtuuttama (Pois: piiritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus).

Ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänes-tyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt. Jäsenäänestyksen tuloksesta voi piirin kokous puoluehalli tuksen suostumuksel-la poiketa enintään yhdellä (Pois: neljäs-osalla (1/4)) (Lisäys: kolmasosalla (1/3)) niiden henkilöiden määristä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen. Täl löinkin on vä-hintään puolet puolueen ehdokkaista ase-tettava jä senäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä.

Muutosoikeutta käytettäessä jäsenäänes-tyksen tulokseen ei lueta henki löä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäy-tymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

Jollei äänestystä (Pois: 31 §:n) (Lisäys: 32 §:n) 1 momentin nojalla ole toimitet-tu, on ehdok kaiksi asetettava jäsenäänes-tykseen nimetyt henkilöt tai osa heistä. Niissä vaalipiireissä, joissa on useampi kuin yksi (1) puolueen piiri, tulee näiden keskenään sopia menettelystä jäsenää-nestyksen ja ehdok kaiden asettamisen osalta, muuten puoluehallitus ratkaisee menettely tavat.

(Pois: Jäsenäänestyksen tulee kuitenkin olla vaalipiirissä yhteinen.) (Lisäys: Mi-käli vaalipiirin alueella on kaksi tai use-ampia piirijärjestöjä, niin ne voivat sopia jäsenäänestyksen toimittamisesta ja eh-dokasasettelusta vaalipiiri tai piirikoh-taisen jäsenäänestyksen pohjalta. Mikäli samassa vaalipiirissä toimivat piirit eivät pääse sopimukseen jäsenäänestyksen me-nettelytavoista riittävän ajoissa ennen jä-senäänestyksen toimittamista, ratkaisee

117

asian puoluehallitus.)

Muutoin noudatetaan puolueen ehdokkai-ta vaalipiirissä asetettaessa (Pois: puolue-valtuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuus-ton) vahvistaman jäsenäänestyssäännön määräyksiä.

Euroopan parlamentin

jäsenten vaali

34 §

Euroopan parlamentin jäsenten vaalissa ja ehdokasasettelussa noudate taan (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-tuuston) hyväksymän Euroopan parla-mentin jäsenten vaalia koskevan vaa-lijärjestyksen määräyksiä, joka turvaa kansanval taiset periaatteet.

Kunnallisvaalit

35 §

Oikeus puolueen ehdokkaiden asetta-miseen kunnallisvaaleissa on kunnallis-järjestöllä tai jos kunnassa ei tällaista ole, puoluehalli tuksen määräämällä kunnas-sa toimivalla puolueen perusjärjes töllä.

Ehdokkaiden asettamisesta, vaaliliitois-ta sekä muusta vaaliyh teistyös tä ja vaa-leihin liittyvistä toimenpiteistä päätetään kunnit tain kun nallisjärjestön kokouksessa tai, jos kunnassa ei tällaista ole, kun nassa toimivien perusjärjestöjen yhteisessä ko-kouksessa, jossa jokai sella perusjärjes tön jäsenellä on yksi (1) ääni. Mikäli perusjär-jestöt eivät voi keskenään sopia yhtei sestä kokouksesta, antaa puoluehallitus asiassa tarvittavat mää räykset.

Luottamus- ja

toimihenkilöiden tehtävät

36 §

(Lisäys: Puolueen puheenjohtaja johtaa puolueen poliittista toimintaa.) Puo-lueen puheenjohtaja valvoo, että puo-lueen toimintaa johdetaan sään töjen ja puolueohjel man hengessä sekä puo-lue-elinten päätös ten mukai sesti.

Puheenjohtaja kutsuu puoluehallituksen koolle ja johtaa sen ko kouksis sa puhetta.

Puolueen puheenjohtajan ja varapuheen-johtajien vastuualueista puolueen politii-kan valmistelussa päättää puoluehal litus.

37 §

Puoluesihteeri johtaa puolueen käytän-nön toimintaa puoluehallituksen päätös-ten toimeenpanemiseksi. Puoluesihteeri on puoluetoimiston esi mies. Hän pitää yh-teyttä piireihin, sisarjärjestöihin ja mui-hin puo lueen jäsenyhdistyksiin. Puolue-sihteeri tekee puoluehallitukselle esityk-siä puolueen toimintaa koskevissa kysy-myksissä.

38 §

Puolueen taloutta hoitaa puoluehallituk-sen hallintopäälliköksi nimit tämä puolue-sihteerin alainen toimihenkilö puoluehal-lituksen hyväksymän talousohjesäännön mukaan.

39 §

Tilintarkastajat tarkastavat puolueen (Pois: tilit ja antavat niistä) (Lisäys: ti-likauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon

118

ja antavat tilin)tarkas tuskertomuksen puoluehalli tukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilin-päätös on esitettävä vahvistettavaksi. (Lisäys: Puolueen tilintarkastajat voivat suorittaa tarkastuksia Suomen Keskus-talle suunnattua puoluetukea saavissa or-ganisaatioissa.)

Puolueen (Pois: tilivuosi) (Lisäys: tilikau-si) on kalenterivuosi.

Yleisiä määräyksiä

40 §

Puolueen nimen kirjoittavat puolueen pu-heenjohtaja, varapu heenjohta jat, puolue-sihteeri sekä hallintopäällikkö aina kaksi (2) yhdessä.

41 §

Puolueen puolesta kantaa ja vastaa puo-luehallitus.

42 §

Puolueella on oikeus ottaa vastaan lah-joja ja testamentteja, omistaa ja halli-ta kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä asian omaisella luvalla harjoittaa julkai-sutoimintaa, matkailu-, kioski- ja ravinto-latoimintaa sekä muuta elinkeinotoimin-taa, joka liittyy tarkoituksen toteuttami-seen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäisenä.

43 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan teh-dä, jos varsinaisessa puolueko kouksessa tai sään töjen muutosta varten kutsutussa ylimääräisessä puoluekokouksessa muu-

tosehdotus hyväk sytään vähin tään kah-den kol masosan (2/3) enemmistöllä ää-nestyksessä annetuista äänistä ja esitys on sitä ennen käsitelty (Pois: puolueval-tuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) kokouksessa.

Ehdotuksen puolueen sääntöjen muutta-misesta voi tehdä puoluehal litus tai puo-lueen jäsenyhdistys, jonka tulee toimittaa kokouk sensa päätök sen mukainen kirjal-linen esitys puoluehallitukselle viimeis-tään kaksi (2) kuukautta ennen sitä (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-tuuston) kokousta, jossa muutoseh dotus halutaan käsiteltä väksi. Puo luehallitus saattaa muutosehdotuksen viimeistään yhtä (1) kuu kautta ennen (Pois: puo-luevaltuuskunnan) (Lisäys: puolueval-tuuston) kokous ta (Pois: piirin) (Lisäys: piirien) tietoon ja esittää sen (Pois: puo-luevaltuuskunnalle) (Lisäys: puolueval-tuustolle).

Puolueen purkaminen

44 §

Jos puolue päätetään purkaa, on sen omaisuus luovutettava puo lueko kouksen päätöksen mukaisesti jollekin puolu-een periaattei den mukaista valtiollis-ta toimintaa harjoittavalle tai yleistä kansanvalis tustyötä tekevälle rekiste-röidylle yhdistykselle.

45 §

Päätös puolueen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) sitä varten kool le kutsutus-sa puo luekokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä ää-nestyksessä annetuista äänis tä kummal-lakin ker taa.

119

Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n piirin sääntöihin


1 §

Yhdistyksen nimi on Keskustan _________ piiri ry. Muissa kuin virallisissa yhte-yksissä piiristä voidaan käyttää nimeä _____________ Keskusta. Piirin kotipaik-ka on _____________ kaupunki (Pois: /kunta) ja toimialue _______________

Suomen Keskusta r.p:tta nimitetään näis-sä säännöissä puolueeksi ja tätä yhdistys-tä piiriksi.

2 §

Piirin tarkoituksena on:

1) yhdistää maakunnan alueella toi-mivia Keskustan jäsenyhdistyk-siä ja niiden jäseniä sekä puolueen kannattajia,

2) koota jäseniä ja maakunnallisia luottamushenkilöitä toimimaan ja vaikuttamaan maakunnallisten aloitteiden toteuttamiseksi,

3) arvioida yhteiskunnan kehitystä ja tulevaisuutta sekä sen perusteella tehdä aloitteita ja vaikuttaa (Lisä-ys: asuinalueella,) seutukunnalli-sella, maakunnallisella, kansallisel-la ja kansainvälisellä tasolla elin-olojen parantamiseksi Keskustan periaatteiden mukaisesti,

4) tarjota jäsenille, luottamushenki-löille ja muille yhteiskunnallisista

asioista kiinnostuneille mahdolli-suuksia itsensä kehittämiseen sekä virittää kiinnostusta yhteiskunnal-liseen toimintaan,

5) luoda edellytyksiä jäsenyhdistysten toiminnalle,

6) vahvistaa kansanvaltaa, maakun-nallista aloitteellisuutta ja yhteisöl-lisyyttä, suvaitsevaisuutta, hengel-lisiä arvoja, ihmisoikeuksien kun-nioittamista sekä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, turvallisuut-ta ja yhteisvastuuta

3 §

Tarkoituksen toteuttamiseksi Keskustan piirijärjestö:

1) pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiinsä sekä alueelta valittuihin Keskustan luottamushenkilöihin ja huolehtii heidän mahdollisuuksistaan aat-teelliseen sekä järjestölliseen kou-lutukseen,

2) valitsee edustajansa puoluekokouk-siin ja muiden yhteisöjen kokouk-siin sekä hallintoon, joissa piirillä on edustusoikeus,

3) tekee aloitteita puoluehallitukselle ja -kokoukselle sekä maakuntahal-lituksen ja - valtuuston Keskusta-ryhmälle ja antaa pyydetyt lausun-not,

4) tiedottaa toiminnastaan ja yhteis-kunnallisista aloitteistaan,

120

5) johtaa alueellaan Keskustan maa-kunnallista toimintaa olemalla yh-dyssiteenä alueellaan toimivien Keskustajärjestöjen ja puoluehalli-tuksen välillä,

6) vastaa toimialueellaan kansanedus-tajain vaalien, tasavallan presiden-tin vaalin, Euroopan parlamentin jäsenten vaalin, näihin liittyvien jä-senäänestysten tai esivaalien sekä mahdollisten (Lisäys: puolueen pu-heenjohtajan valinnasta järjestettä-vän neuvoa-antava jäsenäänestyk-sen ja) kansanäänestysten järjestä-misestä toimialueellaan,

7) vaikuttaa asioihin maakunnallises-sa päätöksenteossa sekä eduskun-nassa ja Euroopan parlamentissa niihin valittujen Keskustan edusta-jien kautta,

8) tukee jäsenyhdistyksiään ja niiden jäseniä sekä kannattajia seura-kuntien, taloudellisten yritysten ja laitosten sekä aatteellisten ja työ-markkinajärjestöjen vaalitoimin-nassa sekä muussa yhteiskunnalli-sessa toiminnassa,

9) järjestää kokous-, koulutus-, esitel-mä- ja puhetilaisuuksia, iltamia ja kilpailutoimintaa,

10) harjoittaa julkaisutoimintaa sekä edistää puolueen periaatteita kan-nattavien sanomalehtien ja muiden julkaisujen levikkiä

Piirin jäsenet

4 §

Piirin jäsenyhdistyksiä ovat:

1) rekisteröidyt Keskustan ja sen nais-, nuoriso- ja opiskelijajärjestö-jen perusjärjestöt,

2) perusjärjestöjen jäsenyhdistysten muodostamat puolueen rekiste-röidyt kunnallisjärjestöt

3) kannattajajäseneksi voi liittyä muu rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia tai yksi-tyinen Suomen kansalainen, joka hyväksyy Keskustan periaatteet.

Jäseneksi pyrkivän on jätettävä (Pois: pii-ritoimikunnalle) (Lisäys: piirihallituksel-le) kirjallisesti jäsenanomuksensa, johon on liitettävä selvitys siitä, että puoluehal-litus on hyväksynyt jäsenyyttä anovan puolueen jäseneksi.

Kunniajäseneksi piirikokous voi kutsua jonkin perusjärjestön erityisen ansioitu-neen jäsenen.

Piiri pitää jäsenluetteloa perusjärjestön henkilöjäsenistä.

Mikäli piirillä on kannattajajäseniä, näis-tä pidetään erillistä luetteloa.

5 §

Jokainen varsinainen ja kannattajajäsen suorittaa piirille jäsenmaksua vuosittain sen määrän, jonka piirin syyskokous seu-raavaa kalenterivuotta varten päättää, sekä lisäksi ylimääräistä jäsenmaksua sen mukaan kuin piirikokous pitää sitä tarpeellisena.

Kunniajäsen on jäsenmaksuista vapaa.

Lisäksi piiri voi periä erillisiä, vapaaeh-toisia kannatusmaksuja toimintansa ra-hoittamiseksi.

121

6 §

Jos piirin jäsen päättää erota piiristä, sen tulee tehdä siitä kirjallinen ilmoitus (Pois: piiritoimikunnalle) (Lisäys: piirihallituk-selle) tai sen puheenjohtajalle tai ilmoit-taa eroamisesta piirikokouksen pöytäkir-jaan merkittäväksi.

7 §

Piirikokous voi (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituksen) esityksestä erot-taa piirin jäsenyydestä kunnallisjärjes-tön, perusjärjestön tai muun jäsenen

1) jos sen toiminta on puolueen peri-aatteiden, ohjelman tai sääntöjen vastaista,

2) jos se laiminlyö toistuvasti jäsen-maksujen suorittamisen tai

3) jos se muulla tavalla laiminlyö jä-senvelvollisuutensa tai puolue-elin-ten päätösten noudattamisen.

(Pois: Piirikokous voi) (Lisäys: Piirikoko-uksen tulee) erottamispäätöstään varten pyytää (Lisäys: siihen) puoluehallituksen lausunnon. Erottamisesta on kuitenkin kaikissa tapauksissa ilmoitettava puolue-hallitukselle.

8 §

Kun jäsen 6 tai 7 §:ssä mainituissa ta-pauksissa eroaa tai erotetaan piiristä, se menettää kaikki piirille suorittamansa maksut.

Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan kaikki ne jäsenmaksut ja mahdolliset yli-määräiset jäsenmaksut, jotka koskevat sitä kalenterivuotta, jonka aikana eroa-misilmoitus tehtiin, sekä sitä edeltänyttä aikaa.

Piirin kokoukset

9 §

Piirin vuosikokous pidetään (Pois: maalis- huhtikuussa) (Lisäys: helmi-toukokuussa) ja syyskokous (Pois: loka-marraskuussa) (Lisäys: syys-joulukuussa).

Ylimääräisiä piirikokouksia pidetään, kun (Pois: piiritoimikunta) (Lisäys: pii-rihallitus) niin päättää tai kun vähin-tään 1/10 kaikista jäsenyhdistyksistä sitä (Pois: piiritoimikunnalta) (Lisäys: piiri-hallitukselta) kirjallisesti erityisesti il-moitettua asiaa varten (Lisäys: yleisen) kokouksensa pöytäkirjanotteella pyytää. Ylimääräisissä piirikokouksissa käsitel-lään kokouskutsussa mainitut asiat ja ne muut asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi kuitenkin huomioon ottaen, ettei kiinteistön ostamista, myymistä tai kiinnittämistä eikä sääntöjen muuttamis-ta tai piirin purkamista koskevaa kysy-mystä voida ottaa käsiteltäväksi, ellei asi-aa ole kokouskutsussa mainittu.

10 §

Piirikokoukset kutsutaan koolle vähin-tään seitsemän (7) päivää ennen kokousta piirin toimialueella ilmestyvässä yleises-ti leviävässä sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella.

Kutsu on lisäksi toimitettava tiedoksi jo-kaiselle jäsenyhdistykselle, puoluehalli-tuksen ja (Pois: puoluevaltuuskunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston), maakunta-valtuuston ja -hallituksen sekä toimialu-een muiden kuntayhtymien valtuusto-jen ja hallitusten keskustalaisille jäsenil-le. Muiden tiedonantojen julkaisutavasta päätetään piirin syyskokouksessa.

122

11 §

Piirikokouksiin on jäsenyhdistyksillä oi-keus (Pois: lähettää) (Lisäys: valita) edus-tajia (Lisäys: ja heille varaedustajia) si-ten, että

1) kukin perusjärjestö lähettää yhden (1) edustajan jäsenmääränsä jokais-ta alkavaa (Pois: 50) (Lisäys: 25)-lu-kua kohden sekä

2) kukin kunnallisjärjestö lähettää yhden (1) edustajan

Äänivalta ja puheoikeus piirikokouksessa on ainoastaan jäsenmaksunsa 5 §:n mu-kaisesti kokousta edeltäneeltä kalenteri-vuodelta suorittaneiden jäsenyhdistysten edustajilla. (Lisäys: Henkilö voi edustaa kokouksissa vain yhtä järjestöä.)

Läsnäolo-oikeus piirikokouksissa on kun-niajäsenillä, puolueen perusjärjestöjen jäsenillä ja Keskustan maakunnallisilla luottamushenkilöillä sekä alueen kansan-edustajilla. Lisäksi läsnäolo-oikeus on puolueen kannattajilla. Heille piirikoko-us voi myöntää myös puheoikeuden. (Li-säys: Lisäksi piirikokous voi myöntää läs-näolo-oikeuden muille henkilöille.)

12 §

Oikeus tehdä aloitteita piirikokoukselle on paikallisyhdistyksillä ja kunnallisjär-jestöillä. Aloitteet on jätettävä (Pois: piiri-toimikunnalle) (Lisäys: piirihallitukselle) yhtä (1) (Pois: viikkoa) (Lisäys: kuukaut-ta) ennen piirikokousta. Piirikokous an-taa vastauksen jokaiseen aloitteeseen.

Muihin kuin piirikokoukselle tehtyihin aloitteisiin vastaa (Pois: piiritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus).

13 §

Piirikokouksissa tulee päätökseksi enem-mistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaa-leissa arpa. Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jollei kokous toisin päätä.

14 §

Piirin vuosikokouksessa

1) valitaan kokoukselle puheenjohta-jat, sihteerit ja kaksi (2) pöytäkir-jan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat, joista kukaan ei saa olla (Pois: piiri-toimikunnan) (Lisäys: piirihallituk-sen) jäsen,

2) todetaan kokouksen osanottajat sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,

3) käydään keskustelu (Pois: piiritoi-mikunnan) (Lisäys: piirihallituk-sen) esittämästä teemasta,

4) kuullaan luottamushenkilöiden toi-mintaselostukset, annetaan eväs-tyksiä eri kokouksiin lähteville pii-rijärjestön edustajille, luottamus-henkilöille ja kansanedustajille sekä käsitellään maakuntapoliitti-seen toimintaan liittyviä kysymyk-siä,

5) käsitellään jäsenyhdistysten teke-mät aloitteet,

6) tehdään aloitteet puoluehallituksel-le ja puoluekokoukselle sekä käsi-tellään puoluehallituksen pyytämät lausunnot ohjelmiin tai vastaaviin asioihin,

7) esitetään piirin (Pois: vuosikerto-mus) (Lisäys: toimintakertomus) ja päätetään siitä sekä kuullaan ker-tomus maakuntavaltuustoryhmän ja muiden mahdollisten kuntayhty-mien toiminnasta,

123

8) esitetään piirin (Pois: tilikertomus,) tilinpäätös ja (Pois: tilintarkastaji-en tarkastuskertomus) (Lisäys: ti-lintarkastuskertomus) edelliseltä (Pois: kalenterivuodelta) (Lisäys: ti-likaudelta),

9) päätetään tilinpäätöksen vahvista-misesta ja vastuuvapauden myön-tämisestä tilivelvollisille,

10) valitaan ehdokkaat ja heille vara-ehdokkaat (Pois: puoluevaltuuskun-taan) (Lisäys: puoluevaltuustoon) puolueen sääntöjen mukaisesti,

11) valitaan joka toinen vuosi edustajat ja varaedustajat puoluekokouksiin siten kuin puolueen säännöissä on määrätty,

käsitellään muut kokouskutsussa maini-tut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi.

15 §

Piirin syyskokouksessa

1) valitaan kokoukselle sihteerit, kak-si (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä ääntenlaskijat,

2) todetaan kokouksen osanottajat sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,

3) käydään keskustelu (Pois: piiritoi-mikunnan) (Lisäys: piirihallituk-sen) esittämästä teemasta,

4) kuullaan alueelta valittujen luotta-mushenkilöiden toimintaselostuk-set sekä annetaan evästyksiä eri kokouksiin lähteville piirin edusta-jille ja luottamushenkilöille

5) käsitellään jäsenyhdistysten teke-mät aloitteet,

6) tehdään aloitteet puoluehallituksel-le ja käsitellään puoluehallituksen pyytämät lausunnot,

7) päätetään seuraavan vuoden toi-mintasuunnitelmasta,

8) päätetään jäsenmaksuista,

9) päätetään (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituksen) jäsenten, puolue-elimiin ja niiden kokouksiin valittujen edustajien sekä tilintar-kastajien palkkioista ja matkakor-vauksista,

10) vahvistetaan seuraavan vuoden ta-lousarvio

11) päätetään piirin tiedonantojen jul-kaisutavasta,

12) valitaan (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituksen) puheen-johtaja,

13) valitaan (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituksen) kaksi (2) varapuheenjohtajaa,

14) valitaan muut jäsenet (Pois: piiri-toimikuntaan) (Lisäys: piirihalli-tukseen),

15) valitaan piirin edustajat niihin tehtä-viin, joita puolueen ja sen jäsenyh-distysten säännöt edellyttävät,

16) valitaan kaksi (2) varsinaista (Li-säys: tilintarkastajaa) ja kaksi (2) varatilintarkastajaa (Pois: tarkas-tamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa),

käsitellään muut kokouskutsussa maini-tut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi

124

(Pois: Piiritoimikunta) (Lisä-ys: Piirihallitus)

16 §

Piirin täytäntöön panevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena on (Pois: pii-ritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus), jonka muodostavat puheenjohtaja, kaksi (2) va-rapuheenjohtajaa sekä vähintään kah-deksan (8) ja enintään kuusitoista (16) muuta jäsentä. (Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihallituksen) toimikausi on kalenterivuosi.

(Lisäys: Piirihallituksen kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpia-kin vähintään 40 prosenttia.)

(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-lituksen) kokouksiin kutsutaan myös (Li-säys: piirin alueen) (Pois: puoluevaltuus-kunnan) (Lisäys: puoluevaltuuston) ja puoluehallituksen jäsenet, sisarjärjestö-jen puheenjohtajat sekä kansanedustajat, mikäli he eivät kuulu (Pois: piiritoimikun-taan) (Lisäys: piirihallitukseen).

17 §

(Pois: Piiritoimikunta) (Lisäys: Piirihalli-tus) on päätösvaltainen, kun puheenjoh-taja tai toinen varapuheenjohtajista sekä vähintään puolet (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituksen) muista jäsenistä on saapuvilla.

Päätökseksi tulee enemmistön mielipide, ja äänten mennessä tasan ratkaisee pu-heenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

18 §

(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-lituksen) tehtävänä on

1) hyväksyä jäsenyhdistykset piiriin, pitää niistä luetteloa ja huolehtia jäsen- ja kannatusmaksujen kanta-misesta sekä vastata siitä, että puo-lueen toiminta kattaa tarkoituksen-mukaisella tavalla piirin toimialu-een,

2) olla yhdyssiteenä piirin jäsenyhdis-tysten ja puoluehallituksen välillä ja edistää piirin toimialueella toimi-vien keskustajärjestöjen yhteistyö-tä,

3) asettaa valintansa jälkeen ensim-mäisessä kokouksessa keskuudes-taan 5-9 jäseninen työvaliokunta asioiden valmistelevaa käsittelyä ja (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituksen) päätösten toimeen-panoa varten. (Lisäys: Piirihalli-tus voi myös siirtää asioita työvalio-kunnan tehtäväksi. Työvaliokun-nan kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vä-hintään 40 prosenttia.)

4) valita sekä ilmoittaa puolueelle työmarkkina- ja yrittäjätoiminnan sekä muut tarpeelliseksi katsotut yhteyshenkilöt,

5) valmistella piirin kokoukset sekä kokousteemat,

6) kutsua jäsenyhdistysten edustajat ja luottamushenkilöt piirin kokouk-siin,

7) vastata (Pois: piiritoimikunnalle) (Lisäys: piirihallitukselle) tehtyihin aloitteisiin sekä valmistella pii-rikokoukselle vastaukset jäsenyh-distysten tekemiin aloitteisiin sekä puoluehallituksen pyytämiin lau-suntoihin,

8) valmistella maakunnallisista ja muista yhteisistä asioista aloitteita ja tiedottaa niistä,

125

9) toimeenpanna kokouspäätökset ja vastata toimintasuunnitelman to-teutuksesta,

10) johtaa valtiollisiin vaaleihin valmis-tautumista sekä koordinoida alueen kunnallisvaalitoimintaa puoluehal-lituksen antamien ohjeiden mukai-sesti ja vastata vaaliorganisaatios-ta (Lisäys: sekä puolueen puheen-johtajan valinnasta järjestettävän neuvoa-antava jäsenäänestyksen järjestämisestä toimialueellaan),

11) ottaa piirille toiminnanjohtaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä sopia heidän tehtävistään ja palk-kauksestaan (Lisäys: yhteistyössä puolueen kanssa),

12) (Pois: valita) (Lisäys: esittää) joka toinen vuosi piirin ehdokkaat puo-lueen (Pois: neuvottelukuntiin) (Li-säys: foorumeihin.),

13) nimetä tarvittavien piirin erityistoi-mikuntien jäsenet ja ohjata toimi-kuntien työskentelyä

Luottamus- ja toimihenkilöiden tehtävät

19 §

(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-lituksen) puheenjohtaja

1) johtaa piirin toimintaa

2) kutsuu (Pois: piiritoimikunnan) (Li-säys: piirihallituksen) koolle,

3) johtaa piirikokouksissa ja (Pois: pii-ritoimikunnassa) (Lisäys: piirihalli-tuksessa) puhetta lukuun ottamat-ta vuosikokouksia, joissa puheen-

johtaja valitaan erikseen,

4) valmistelee ja esittelee (Pois: piiri-toimikunnassa) (Lisäys: piirihalli-tuksessa) esille tulevat asiat yhdes-sä (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: toiminnanjohtajan) (Pois: sihteerin) kanssa,

5) vastaa tehtyjen päätöksien toteut-tamisesta sekä

6) johtaa (Pois: piiritoimikunnalle) (Li-säys: piirihallitukselle) 18 §:ssä ase-tettujen velvoitteiden täyttämistä.

20 §

(Pois: Piiritoimikunnan) (Lisäys: Piirihal-lituksen) varapuheenjohtajat

Piirin puheenjohtajan ja varapuheenjoh-tajien vastuualueista piirin politiikan val-mistelussa päättää (Pois: piiritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus).

21 §

Piirin toiminnanjohtaja

(Pois:

1) toimii piirikokouksissa ja piiritoimi-kunnassa sihteerinä lukuun otta-matta sääntömääräisiä piirikoko-uksia, joissa sihteeri valitaan erik-seen,

2) vastaa piirin arkiston ja käsikirjas-ton hoitamisesta sekä pitää jäsen-luetteloa,

3) hoitaa piirin kirjeenvaihdon,

4) laatii piirin vuosikertomuksen ja ti-lastot sekä toimittaa ne puoluehal-litukselle,

126

5) ) toimii piirin (Pois: toimialueessa) (Lisäys: toimialueen) johtavana po-liittisena työntekijänä (Lisäys: tu-losvastuullisesti) (Pois: piiritoimi-kunnan) (Lisäys: piirihallituksen) ohjeiden mukaan (Pois: sekä

6) hoitaa muut sihteerin tehtävät).

Toiminnanjohtajan tehtävät, velvollisuu-det ja vastuu määritellään tarkemmin erityisessä ohjesäännössä.

22 §

Piirin tilikausi on kalenterivuosi. (Lisäys: Tilintarkastajat tarkastavat piirin tili-kauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toi-mintakertomuksen sekä hallinnon.) Pii-rin tilintarkastajat toimittavat (Pois: pii-rin tilien ja taloudenhoidon tarkastuksen ja antavat niistä) (Pois: piiritoimikunnal-le) (Lisäys: piirihallitukselle) (Pois: lau-suntonsa) (Lisäys: tilintarkastuskerto-muksen) vähintään kolme (3) viikkoa en-nen vuosikokousta.

Valtiolliset vaalit

23 §

Puolueen ehdokkaat valtiollisissa vaaleis-sa asetetaan vaalipiireittäin toimitetta-van jäsenäänestyksen pohjalta. Jäsenää-nestystä ei kuitenkaan toimiteta, mikä-li siihen on nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus aset-taa ehdokkaita vaalipiirissä.

Jäsenäänestyksen suunnittelee, johtaa ja valvoo piirin toimialueella (Pois: piiritoi-mikunta) (Lisäys: piirihallitus) tai (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituk-sen) asettama vähintään kolme (3) jäsen-tä käsittävä piirin äänestystoimikunta.

Mikäli vaalipiirissä toimii useampi kuin yksi (1) puolueen piiri, noudatetaan jä-senäänestysmenettelyssä puolueen sään-töjen määräyksiä.

24 §

Jäsenäänestyksen tapahduttua (Pois: pii-ritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus) tai sen asettama piirin äänestystoimikunta

1) suorittaa ääntenlaskennan ja mää-rää sen perusteella tuloksen,

2) järjestää piirikokouksen, jossa ase-tetaan ehdokkaat kansanedustajain vaaleista annetun lain ja puolueen sääntöjen mukaan sekä

3) valtuuttaa piiriasiamiehen jättä-mään ehdokaslistan vaalipiirin kes-kusvaalilautakunnalle.

Muutoin noudatetaan puolueen ehdok-kaita vaalipiirissä asetettaessa puolueen sääntöjen sekä (Pois: puoluevaltuuskun-nan) (Lisäys: puoluevaltuuston) vahvista-man jäsenäänestyssäännön määräyksiä.

Kunnallisvaalit

25 §

Piiri osallistuu kunnallisvaalitoimintaan puoluehallituksen ohjeiden mukaisesti. Piirin velvollisuutena on laatia piirikoh-tainen kunnallisvaalisuunnitelma sekä tehdä ehdotus siitä, mikä puolueen jäsen-yhdistys vastaa vaalitoiminnasta kunnas-sa, jossa ei ole puolueen kunnallisjärjes-töä

127

Yleisiä määräyksiä

26 §

Piirin nimen kirjoittaa (Pois: piiritoimi-kunnan) (Lisäys: piirihallituksen) pu-heenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä piirin toiminnanjohtaja, kaksi aina yhdes-sä.

27 §

Piirin puolesta kantaa ja vastaa (Pois: pii-ritoimikunta) (Lisäys: piirihallitus).

28 §

Toimintansa tukemiseksi piiri voi ottaa vastaan lahjoja ja testamentteja sekä asi-anomaisella luvalla järjestää arpajaisia ja varainkeräyksiä ja harjoittaa kustan-nustoimintaa, kioskikauppaa, matkailu-toimintaa ja ravintolaliikettä. Piiri voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Sääntöjen muuttaminen ja vahvistaminen

29 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan teh-dä, jos sitä varten kutsutussa piirikoko-uksessa muutosehdotus hyväksytään vä-hintään kahden kolmasosan (2/3) enem-mistöllä äänestyksessä annetuista äänis-tä.

30 §

Näille säännöille ja niihin tehtäville muu-toksille on hankittava puoluehallituksen hyväksyminen.

Piirin purkaminen

31 §

Jos piiri päätetään purkaa, on sen varat luovutettava sille Keskusta r.p:n piirille, johon puretun piirin jäsenistö siirtyy taik-ka puolueelle käytettäväksi näiden sään-töjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen.

32 §

Piirin purkamisesta päätetään kahdessa (2) vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävässä piirikokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä äänes-tyksessä annetuista äänistä.

128

Muutosesitykset Suomen Keskusta r.p:n kunnallisjärjetön sääntöihin


1 §

Yhdistyksen nimi on Keskustan _________________ kunnallisjärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä kun-nallisjärjestöstä voidaan käyttää nimeä ________________ Keskusta

Kunnallisjärjestön kotipaikka on ____________________ kunta/kaupunki ja toimialue ______________.

Suomen Keskusta r.p:a nimitetään näissä säännöissä puolueeksi, sen maakunnallis-ta jäsenyhdistystä piiriksi ja tätä yhdis-tystä kunnallisjärjestöksi.

2 §

Kunnallisjärjestön tarkoituksena on :

1. yhdistää kunnan alueella Keskustan jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä sekä puolueen kannattajia

2. johtaa yhdessä valtuustoryhmän kanssa Keskustan kunnallispoliittis-ta toimintaa alueellaan sekä koota jäseniä ja kunnallisia luottamushen-kilöitä toimimaan ja vaikuttamaan kunnallispoliittisten aloitteiden to-teuttamiseksi,

3. arvioida yhteiskunnan kehitystä ja tulevaisuutta sekä sen perusteella tehdä aloitteita ja vaikuttaa (Lisäys: asuinalueella,) paikallisella, maakun-nallisella, kansallisella ja kansainvä-

lisellä tasolla elinolojen parantami-seksi Keskustan periaatteiden mukai-sesti,

4. tarjota jäsenille, luottamushenkilöil-le ja muille yhteiskunnallisista asi-oista kiinnostuneille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sekä virittää kiinnostusta yhteiskunnalliseen toi-mintaan,

5. luoda edellytyksiä jäsenyhdistysten toiminnalle ja

6. vahvistaa kansanvaltaa, paikallista aloitteellisuutta ja yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta, hengellisiä arvo-ja, ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä yhteiskunnallista oikeudenmu-kaisuutta, turvallisuutta ja yhteisvas-tuuta

3 §

Tarkoituksen toteuttamiseksi Keskustan kunnallisjärjestö:

1. pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin-sä sekä alueelta valittuihin Keskus-tan luottamushenkilöihin ja huolehtii heidän mahdollisuuksistaan aatteel-liseen sekä järjestölliseen koulutuk-seen,

2. valitsee edustajansa piiri- ja puolue-kokouksiin sekä muiden yhteisöjen kokouksiin, joissa kunnallisjärjestöllä on edustusoikeus,

3. tekee aloitteita valtuustoryhmälle, piirijärjestölle, Keskustan maakunta-hallitus- ja valtuustoryhmälle , puo-

129

luehallitukselle ja puoluekokoukselle sekä antaa pyydetyt lausunnot,

4. tiedottaa toiminnastaan ja yhteiskun-nallisista aloitteistaan,

5. asettaa kunnallisvaaliehdokkaat, laatii kunnallisvaaliohjelman ja vas-taa kunnallisvaalien hoitamisesta alueellaan

6. vastaa kansanedustajain vaalien, ta-savallan presidentin vaalin, Euroopan parlamentin jäsenten vaalin, näihin liittyvien jäsenäänestysten tai esivaa-lien sekä mahdollisten (Lisäys: puolu-een puheenjohtajan valinnasta järjes-tettävän neuvoa-antava jäsenäänes-tyksen ja) kansanäänestysten jär-jestämiseen liittyvistä toimenpiteistä toimialueellaan,

7. vaikuttaa asioihin kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa sekä eduskunnassa ja Euroopan par-lamentissa niihin valittujen Keskus-tan edustajien kautta,

8. tukee jäsenyhdistyksiään ja niiden jä-seniä sekä kannattajia seurakuntien ja työmarkkinajärjestöjen vaalitoi-minnassa sekä muussa yhteiskunnal-lisessa toiminnassa,

9. järjestää kokous-, koulutus-, esitelmä- ja puhetilaisuuksia, iltamia ja kilpai-lutoimintaa

10. harjoittaa julkaisutoimintaa sekä edistää puolueen periaatteita kannat-tavien (Pois: sanoma)lehtien ja mui-den julkaisujen levikkiä.

Jäsenet

4 §

Kunnallisjärjestön jäseniä ovat rekiste-röidyt Keskustan ja sen nais-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen jäsenyhdistykset.

5 §

Jokainen jäsenyhdistys suorittaa vuosit-tain kunnallisjärjestön syyskokouksessa määrättävän jäsenmaksun. Jäsenistä pi-detään luetteloa.

6 §

Jos jäsenyhdistys tahtoo erota kunnallis-järjestöstä, sen tulee tehdä siitä kirjalli-nen ilmoitus johtokunnalle tai sen pu-heenjohtajalle tai ilmoittakoon eropäätök-sestään edustajansa kautta kunnallisjär-jestön kokouksen pöytäkirjaan merkittä-väksi. Jäsenyhdistyksen eroamisesta teh-dään merkintä jäsenluetteloon.

7 §

Jäsenyhdistys, jonka toiminta herättää yleistä pahennusta tai on Keskustan oh-jelman, puolue-elinten päätöksien, sään-töjen tai periaatteiden vastaista tai joka aiheuttaa huomattavaa vahinkoa puolu-eelle tai joka ei enää täytä laissa tai puo-lueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai joka toistuvasti laiminlyö jäsen-maksunsa suorittamisen tai muiden jä-senvelvollisuuksiensa noudattamisen, voi kunnallisjärjestön kokous johtokunnan esityksestä erottaa, ellei annetusta kirjal-lisesta varoituksesta ole apua.

Tällaista päätöstä varten tulee pyytää asianomaisen (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: piirihallituksen) lausunto.

130

Ennen erottamispäätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenyhdistykselle varat-tava tilaisuus selityksen antamiseen asi-assa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

8 §

Kun jäsenyhdistys eroaa tai erotetaan kunnallisjärjestöstä, se menettää kaikki suorittamansa maksut.

Eroava jäsenyhdistys on velvollinen suo-rittamaan kaikki ne erääntyneet jäsen-maksut tai muut puolueen päätöksiin pe-rustuvat erääntyneet suoritukset, jotka koskevat edellisiä vuosia tai sitä kalen-terivuotta, jonka aikana eroamisilmoitus tehtiin.

Kunnallisjärjestön kokoukset

9 §

Kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään ennen (Pois: huhtikuun) (Lisäys: touko-kuun) loppua ja syyskokous ennen joulu-kuun loppua sekä muita kokouksia, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/5 jäsenyhdistyksistä sitä johtokuntiensa kokousten pöytäkirjanot-teilla kirjallisesti vaatii.

10 §

Kunnallisjärjestön kokoukset kutsutaan koolle paikkakunnalla yleisesti leviäväs-sä sanomalehdessä vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta julkaistulla ilmoi-tuksella. Kirjallinen (Lisäys: ja/tai sähkö-posti)kutsu on lisäksi toimitettava tiedok-si jokaiselle jäsenyhdistykselle sekä val-tuustoryhmän jäsenille.

11 §

Kunnallisjärjestön kokouksissa on puhe- ja äänioikeus jokaisella jäsenyhdistyksen valtuuttamalla edustajalla. (Lisäys: Hen-kilö voi edustaa kokouksissa vain yhtä perusjärjestöä.) (Lisäys: Kunnallisjärjes-tön kokouksiin on jäsenyhdistyksillä oike-us valita virallisia edustajia ja heille va-raedustajia seuraavasti:)

Kunnallisjärjestö valitsee (Pois: toisen) (Lisäys: yhden) seuraavista vaihtoehdois-ta.

1. Vaihtoehto:

Kullakin kunnallisjärjestöön kuuluvalla jäsenyhdistykselle on oikeus lähet-tää kunnallisjärjestön kokouksiin niin monta äänivaltaista edustajaa, kuin sillä on erääntyneet jäsenmak-sunsa maksaneita henkilöjäseniä. Jokaisella edustajalla on yksi ääni.

2. Vaihtoehto:

Kullakin kunnallisjärjestöön kuuluvalla jäsenyhdistyksellä on oikeus lähet-tää kunnallisjärjestön kokouksiin yksi (1) edustaja kutakin alkavaa kymmentä (10) henkilöjäsentään kohti. Jokaisella edustajalla on yksi ääni.

3. Vaihtoehto:

Kullakin kunnallisjärjestöön kuuluvalla jäsenyhdistyksellä on oikeus lähet-tää kunnallisjärjestön kokouksiin yksi (1) edustaja kutakin alkavaa kahtakymmentäviittä (25) henkilö jäsentään kohti. Jokaisella edusta-jalla on yksi ääni.

(HUOM saman kunnallisjärjestön sään-

131

töihin ei voida ottaa vaihtoehtoisia edus-tusperiaatteita, vaan edellä olevista vaih-toehdoista on valittava yksi )

Läsnäolo- ja puheoikeus on lisäksi kaikil-la jäsenyhdistysten jäsenillä ja Keskustan kunnallisilla luottamushenkilöillä. (Lisä-ys: Lisäksi kokous voi myöntää läsnäolo-oikeuden muille henkilöille.)

Päätökseksi tulee äänioikeutettujen enemmistön mielipide ellei näissä sään-nöissä toisin määrätä. Äänten mennes-sä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Vaaleissa käytetään lippuäänestystä, joll-ei kokous toisin päätä.

12 §

Välittömästi kunnallisvaalien jälkeen kunnallisjärjestön johtokunta ja Keskus-tan kunnanvaltuustoryhmä yhdessä val-mistelevat kunnallisjärjestön kokouksel-le pohjaesityksen kunnallisiin hallintoeli-miin valittavista Keskustan edustajista. Ehdotuksessa tulee ottaa huomioon Kes-kustan äänimäärän jakaantuminen kun-nan sisällä. Lopullisen ehdotuksen valit-tavista henkilöistä tekee kunnallisjärjes-tön (Lisäys: ja Keskustan valtuustoryh-män yhteis)kokous.

Jos kunnanvaltuustoryhmä joutuu poik-keamaan kunnallisjärjestön (Lisäys: ja Keskustan valtuustoryhmän yhteis)koko-uksessa hyväksytystä ehdotuksesta, val-tuustoryhmän on annettava kunnallisjär-jestölle selvitys poikkeamisen syistä. Sel-vitys käsitellään kunnallisjärjestön ylei-sessä kokouksessa.

13 §

Kunnallisjärjestön vuosikokouksessa kä-sitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri , kaksi pöytäkirjan tarkas-tajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,

2. todetaan kokouksen osanottajat sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,

3. käydään keskustelu johtokunnan esittämästä teemasta,

4. annetaan evästyksiä eri kokouk-siin lähteville kunnallisjärjestön edustajille ja luottamushenkilöille sekä kuullaan alueelta valittujen luottamushenkilöiden toimintase-lostukset sekä käsitellään kunnal-lispoliittiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä,

5. käsitellään jäsenyhdistysten teke-mät aloitteet,

6. käsitellään puoluehallituksen ja (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: pii-rihallituksen) pyytämät lausunnot,

7. tehdään aloitteet valtuustoryhmäl-le, (Pois: piiritoimikunnalle) (Lisä-ys: piirihallitukselle) ja puoluehal-litukselle sekä puoluekokoukselle puolueen sääntöjen määräämällä tavalla,

8. esitetään kunnallisjärjestön ja kunnanvaltuustoryhmän (Pois: vuo-sikertomukset) (Lisäys: toiminta-kertomukset) ja päätetään niistä sekä kuullaan kertomus kirkkoval-tuustoryhmän toiminnasta,

9. esitetään (Pois: edellisen kalenteri-vuoden) tilinpäätös ja (Pois: tilin-tarkastajien lausunto) (Lisäys: ti-lintarkastuskertomus edelliseltä ti-likaudelta),

10. päätetään tilinpäätöksen vahvista-misesta ja vastuuvapauden myön-tämisestä tilivelvollisille,

132

11. valitaan joka toinen vuosi edustaja ja hänelle varaedustaja puolueko-koukseen,

12. käsitellään muut kokouskutsus-sa mainitut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväk-seen.

14 §

Kunnallisjärjestön syyskokouksessa käsi-tellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokoukselle sihteeri, kak-si (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa,

2. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,

3. käydään keskustelu johtokunnan esittämästä teemasta,

4. annetaan evästyksiä eri kokouksiin lähteville kunnallisjärjestön edus-tajille ja luottamushenkilöille sekä kuullaan alueelta valittujen luotta-mushenkilöiden toimintaselostuk-set,

5. käsitellään jäsenyhdistysten teke-mät aloitteet,

6. käsitellään puoluehallituksen ja (Pois: piiritoimikunnan) (Lisäys: pii-rihallituksen) pyytämät lausunnot

7. tehdään aloitteet valtuustoryhmäl-le, (Pois: piiritoimikunnalle) (Lisä-ys: piirihallitukselle) ja puolue-hallitukselle ,

8. päätetään seuraavan vuoden toi-mintasuunnitelmasta,

9. määrätään jäsenmaksun suuruus

samoin kuin päätetään suositukses-ta kannatusmaksuksi,

10. päätetään edustajien matkakorva-uksista ja tilintarkastajien palkki-osta,

11. päätetään seuraavan vuoden ta-lousarviosta,

12. valitaan kunnallisjärjestön johto-kunnalle:

a) puheenjohtaja, jota kutsutaan kun-nallisjärjestön puheenjohtajaksi,

b) varapuheenjohtaja,

c) sihteeri,

d) muut jäsenet kunnallisjärjestön johtokuntaan,

e) kaksi tilintarkastajaa ja (Pois: heil-le varamiehet) (Lisäys: kaksi vara-tilintarkastajaa),

f) yksi edustaja ja hänelle varaedus-taja piirin kokouksiin,

g) edustajat jäsenyhdistysten kokouk-siin,

h) ehdokkaat avoimiksi tuleviin kun-nallisiin luottamustehtäviin,

13. käsitellään kunnallisjärjestön osal-listumista muiden yhteisöjen ja jär-jestöjen luottamushenkilövaaleihin,

14. käsitellään muut kokouskutsus-sa mainitut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväk-seen.

15 §

Kunnallisjärjestön muissa kokouksissa käsitellään kokousilmoituksissa mainitut

133

asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi. Kiinteistön ostamis-ta, myymistä, luovuttamista tai kiinnit-tämistä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuu-den luovuttamista eikä sääntöjen muut-tamista tai kunnallisjärjestön purkamis-ta, yhdistyslaissa tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttamista, halli-tuksen tai sen jäsenen taikka tilintarkas-tajien valitsemista tai erottamista taikka tilinpäätöksen vahvistamista tai vastuu-vapauden myöntämistä koskevaa kysy-mystä ei kuitenkaan voida ottaa käsitel-täväksi, ellei asiaa ole kokouskutsussa mainittu.

Kunnallisvaalikokoukset

16 §

Keskustan kunnallisvaalivalmisteluista vastaa toimialueellaan kunnallisjärjestö. Kunnallisjärjestön kokouksissa on päätet-tävä seuraavista johtokunnan valmistele-mista asioista:

- vaaliliitosta

- ehdokaslistan muodostamisesta täyden ehdokasmäärän pohjalta ja siitä, mikä jäsenyhdistys milläkin alueella esittää kunnallisvaalieh-dokkaat,

- kiintiöistä jäsenyhdistyksille eh-dokkaiden asettamiseksi otta-en huomioon aiemmat äänimäärät sekä kunnan asutusrakenne,

- ehdokaslistasta jäsenyhdistysten ja johtokunnan tekemien ehdotus-ten tai jäsenäänestyksen pohjalta,

- vaaliasiamiehestä ja hänen vara-miehestään.

17 §

Milloin puolueen ehdokkaat kunnallis-vaaleihin päätetään asettaa jäsenäänes-tyksen pohjalta, on oikeus esittää ehdok-kaita jäsenäänestystä varten jokaisel-la kunnallisjärjestön jäsenyhdistyksellä, jossa on vain henkilöjäseniä. Jäsenäänes-tykseen on otettava myös ehdokas, jon-ka vähintään kymmenen (10) edellä mai-nittuihin yhdistyksiin kuuluvaa jäsentä on kirjallisesti esittänyt. Kukin jäsen voi yhtyä vain yhteen tällaiseen esitykseen. Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa 5 §:ssa mainittujen jäsenyhdistysten hen-kilöjäsenet kukin vain yhden yhdistyksen jäsenenä. Äänestyksessä jokaisella on yh-täläinen äänioikeus.

Jollei ehdokkaita ole esitetty enempää kuin puolueella on oikeus niitä kunnas-sa asettaa, ei jäsenäänestystä ole tarpeen toimittaa.

Jäsenäänestyksen tuloksesta voidaan poi-keta enintään yhdellä (Pois: neljäsosal-la (1/4)) (Lisäys: kolmasosalla (1/3)) siitä määrästä, jonka puolue on 16 §:n mukai-sesti päättänyt asettaa ehdokkaita kun-nassa. Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsen-äänestyksessä eniten saaneista henkilöis-tä. Jäsenäänestyksen tulokseen ei tällöin ole katsottava sisältyneen henkilön, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäy-tymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa puolueen ehdokkaaksi.

Kunnallisjärjestön hallinto

18 §

Kunnallisjärjestön toimintaa johtaa johto-kunta, johon kuuluu vähintään puheen-johtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja enintään kymmenen (10) muuta jäsentä.

134

(Lisäys: Johtokunnassa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.)

Jäsenyhdistysten puheenjohtajat sekä valtuustoryhmän puheenjohtaja ovat oi-keutettuja osallistumaan johtokunnan ko-kouksiin, joissa heillä on puheoikeus. Ää-nioikeus heillä on vain siinä tapauksessa, että he ovat johtokunnan jäseniä.

Johtokunnan jäsenet valitaan kalenteri-vuodeksi kerrallaan.

19 §

Johtokunnan tehtävänä on:

• hyväksyä jäsenyhdistykset kunnal-lisjärjestöön, pitää niistä luetteloa ja huolehtia jäsenmaksujen kantamises-ta,

• valita vuoden ensimmäisessä kokouk-sessa rahastonhoitaja sekä vaalipääl-likkö ja antaa piirille ilmoitus kun-nallisjärjestön toimihenkilöistä heti valinnan tapahduttua,

• päättää tavasta, jolla johtokunta vas-taa koulutuksesta ja tiedotuksesta,

• valita sekä ilmoittaa piiriin työmark-kina- ja yrittäjätoiminnan sekä muut tarpeelliseksi katsotut yhteyshenki-löt tai toimikunnat,

• valmistella kunnallisjärjestön koko-ukset sekä kokousteemat,

• kutsua jäsenyhdistysten edustajat ja luottamushenkilöt kunnallisjärjestön kokouksiin,

• valmistella vastaukset jäsenyhdis-tysten tekemiin aloitteisiin sekä pii-rin ja puoluehallituksen pyytämiin lausuntoihin,

• valmistella kunnallisista ja muista yhteisistä asioista aloitteita ja tiedot-taa niistä kuntalaisille,

• toimeenpanna kokouspäätökset ja vastata toimintasuunnitelman toteu-tuksesta,

• huolehtia ehdokashankinnasta kun-nallisvaaleihin, seurakuntavaaleihin ja muihin yhteiskunnallisiin vaalei-hin sekä vastata vaalitoiminnan (Li-säys: ja puolueen puheenjohtajan va-linnasta järjestettävän neuvoa-antava jäsenäänestyksen) hoitamisesta alu-eellaan,

• toimia yhteistyössä Keskustan val-tuustoryhmän kanssa puolueen kun-nallispoliittisten tavoitteiden saavut-tamiseksi ja laatia 12 §:n mukaisesti ehdotus henkilöistä kunnallisiin hal-lintoelimiin kunnallisjärjestön koko-usten käsiteltäväksi ja hyväksyttä-väksi,

• kannustaa jäseniä osallistumaan ta-loudellisten, sosiaalisten ja kulttuu-rijärjestöjen sekä muiden yhteisöjen toimintaan,

• vastata kunnallisjärjestön varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta.

20 §

Johtokunta on päätösvaltainen, kun pu-heenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet johtokunnan muista jä-senistä on paikalla.

Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee koko-uksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaa-leissa arpa.

135

Toimihenkilöt

21 §

Kunnallisjärjestön puheenjohtaja:

- johtaa kunnallisjärjestön toimin-taa,

- vastaa kokousten koollekutsumi-sesta,

- johtaa keskustelua johtokunnan ja kunnallisjärjestön kokouksissa, lu-kuun ottamatta vuosikokousta,

- huolehtii päätösten toteuttamisesta sekä

- huolehtii yhteydenpidosta Keskus-tan valtuusto- ja kunnanhallitus-ryhmiin sekä keskustalaisiin lauta-kuntien jäseniin.

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja:

- huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estyneenä sekä

- toimii muutoin puheenjohtajan apuna ja

- (Pois: voi toimia myös vaalipäällik-könä.)

Kunnallisjärjestön sihteeri:

- kirjoittaa kokousten pöytäkirjat ja tallettaa ne, hoitaa kunnallisjärjes-tön arkiston ja käsikirjaston

- (Pois: hoitaa kunnallisjärjestön kir-jeenvaihdon,)

- laatii johtokunnalle ehdotuksen kun-nallisjärjestön vuosikertomukseksi,

- pitää yhteyttä jäsenjärjestöihin,

- huolehtii tiedotuksesta sekä

- johtokunnan koollekutsumisesta sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Kunnallisjärjestön vaalipäällikkö:

- laatii vaalitoimintasuunnitelman yhdessä kunnallisjärjestön johdon kanssa,

- huolehtii kunnallisvaalien ehdo-kashankinnasta, johtaa käytännön vaalityötä ja seurata vaalisuunni-telman toteutumista pitäen yhteyt-tä jäsenyhdistyksiin ja

- järjestää tiedotus- ja koulutustilai-suuksia ehdokkaille ja vaalityöstä vastaaville.

Kunnallisjärjestön rahastonhoitaja:

- perii kunnallisjärjestölle tulevat maksut,

- maksaa laskut johtokunnan osoi-tusten mukaisesti, tallettaa kun-nallisjärjestön rahavarat ja hoitaa muun omaisuuden ja

- laatii (Pois: kalenterivuosittani) (Lisäys: tilikausittain) ehdotuksen kunnallisjärjestön tilinpäätökseksi ja jättää sen johtokunnalle edelleen tilintarkastajille toimitettavaksi viimeistään kolme (3) viikkoa en-nen vuosikokousta.

22 §

Kunnallisjärjestön (Pois: tilit päätetään kalenterivuosittani) (Lisäys: tilikausi on kalenterivuosi). Tilinpäätös (Pois: tarvit-tavine) (Lisäys: siihen liittyvine) asiakir-joineen ja (Pois: vuosikertomus) (Lisäys: toimintakertomus) on jätettävä tilintar-

136

kastajille vähintään kolme (3) viikkoa en-nen vuosikokousta. Tilintarkastajien on viikon kuluessa asiakirjojen saamisesta annettava tilintarkastuskertomus kun-nallisjärjestön johtokunnalle.

Yleiset säännökset

23 §

Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaa johto-kunnan puheenjohtaja, varapuheenjohta-ja tai kunnallisjärjestön sihteeri.

24 §

Kunnallisjärjestön puolesta oikeudellises-ti kantaa ja vastaa johtokunta joko itse tai valtuutettunsa kautta.

25 §

Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjes-tö ottaa vastaan lahjoja ja testamentte-ja sekä asianomaisella luvalla harjoittaa kustannustoimintaa ja toimeenpanee ar-pajaisia ja varainkeräyksiä. Kunnallisjär-jestö voi omistaa toimintaansa varten tar-peellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

26 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan teh-dä, jos sitä varten kutsutussa kunnallis-järjestön kokouksessa muutosehdotus hy-väksytään vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä äänestyksessä anne-tuista äänistä.

27 §

Jos kunnallisjärjestö päättää purkautua, sen omaisuus luovutetaan sille Keskusta r.p:n kunnallisjärjestölle (Lisäys: tai kun-tayhdistykselle), johon puretun kunnallis-järjestön jäsenistö siirtyy taikka Keskus-tan (Pois: ___________) piirille.

28 §

Kunnallisjärjestön purkamisesta pääte-tään kahdessa vähintään kahden viikon väliajalla pidettävässä kunnallisjärjestön kokouksessa vähintään kahden kolmas-osan (2/3) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä kummallakin kerralla.

29 §

Näille säännöille ja niihin tehtäville muu-toksille on hankittava Keskustan (Pois: hallituksen) (Lisäys: puoluehallituksen) hyväksyminen.

30 §

Aikaisempien sääntöjen mukaan saavute-tut jäsenoikeudet säilyvät.

137

Puoluekokousaloitteet ja vastausesitykset

Talous-, vero-, elinkeino- ja yrittäjyysaloitteet

1. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja ympäristön py: Ajoneuvovero pois haja-asutusalueen ihmisiltä

2. Keskustan Etelä-Karttulan py: Polttoaine- ja dieselvero haja-asutusalueilla

3. Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestö: Yksityisteiden arvonlisäverotuksen poistaminen

4. Kemin Keskustanuoret: Puhtaan käyttöveden arvonlisäveroa alennettava

5. Keskustan Säkylän py: Uusiutuvien luonnonvarojen tuottamisen ja jalostustoiminnan hyötyjen jääminen tuotantopaikkakunnalle ja sen turvaaminen

6. Keskustan Leivonmäen py: Maaseudun yritystoiminnan esteiden vähentäminen

7. Keskustan Haapamäen py: Puun myyntiveroprosentin puolittaminen 14 prosenttiin

8. Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestö: Metsäveroratkaisu kaipaa jatkoa

9. Keskustan Haapamäen py: Arvonmäärityksen kohtuullistaminen metsäomaisuuden osalta perintö- ja lahjaverotuksessa

10 . Keskustan Haapamäen py: Perintö- ja lahjaverolain mukaisen veron poistaminen lähiomaisilta 500 000 euron arvoon saakka

11. Keskustan Opiskelijaliitto: Elvytystoimia on kohdennettava enemmän infraan

12. Keskustan Mäntyjärven py: Tuloverojen jyvityksestä kasvattajakuntaan

13. Keskustan Etelä-Karttulan py: Ulkomaan työntekijöiden lähdevero

14. Keskustan Hangon py - Centerns lokalavdelning i Hangö: Kunnalliset liikelaitokset / yhtiöt ja niiden aiheuttamat valtion verotulojen menetykset sekä niiden vääristävä liiketoiminta suhteessa yksityisyrityksiin

15. Keskustan Äänekosken py: Kiinteistövero ei saa

olla este tonttien kaavoittamiselle eikä myynnille

16. Keskustan Keski-Suomen piiri: Kiinteistövero ei saa olla este tonttien myynnille

17. Keskustapuolueen Hiltulan paikallisosasto: Kaavoitettujen rantojen kiinteistövero

18. Suomen Keskustanuoret: Peitellylle tasaverolle ei

19. Keskustan Pihlajasaaren py: Yhteisö- ja pääomaverojen jakosuhteen muuttaminen

20. Turun keskustaopiskelijat: Pääomaverosta osa kunnille

21. Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestö: Työmatkakulujen omavastuuosuuden poistaminen

22, Keskustan Muhoksen py: Perhepäivähoitajien verotus

23. Keskustan Opiskelijaliitto: Vihreä veroreformi Suomeen

24. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja ympäristön py: Yle-vero valtion maksettavaksi

1. Keskustan Kangasniemen kirkon-kylän ja ympäristön py: Ajoneuvove-ro pois haja-asutusalueen ihmisiltä

Julkisia liikennevälineitä ei ole joka paikassa käytet-tävissä ja entisiä vähäisiäkin vuoroja ollaan viemässä pois. Jotta koko maa voitaisiin pitää asuttuna ja haja-asutusalueellakin olisi elämää, on käytännössä oman auton käyttö ainoa liikkumismahdollisuus. Useasti perheessä on käytännössä pakko pitää useampaa au-toa. Kilometrejä ei välttämättä kartu paljon vuodessa, halpa ja vanhakin auto täyttää tehtävänsä. On myös ekologista käyttää suurella energialla ja vaivalla teh-tyä autoa vielä vanhoilla päivilläänkin lyhyiden ja vä-häisten matkojen kulkuvälineenä.

Ajoneuvoverosta on tullut ongelma. Kun se vielä jat-kossa käytännössä nousee vanhemmissa autoissa, on veron osuus vähillä ajoilla kilometriä kohti huomat-tava. Teiden kunto on myös jatkuvasti huonontunut, joten monessa paikassa tarvitaan kulkupelinä nelive-

138toautoa. Niiden ajoneuvoverotus on suuremman kulu-tuksen vuoksi myös nousemassa.

Keskustan tulee toimia siten, että haja-asutusalueen ihmisiltä poistetaan ajoneuvovero kokonaan kaikkine perusveroineen ja käyttövoimaveroineen. Ellei tämä ole mahdollista, ainakin verotusta on selkeästi alen-nettava tai luotava esim. perhekohtainen ajoneuvove-rotus, ettei maksua menisi jokaisesta autosta erikseen.

Vastausesitys:

Ajoneuvovero on luonteeltaan kaikille autoilijoille kohdistuva vero. Veron poistaminen osalta käyttäjis-tä ei ole realistista. Tulevaisuudessa ajoneuvoverotuk-sessa on mahdollista harkita siirtymistä ajoneuvon käytön verotukseen. Tällöin käytön verotus ei olisi kaikkialla maassa sama, vaan sen tulisi olla kevyem-pää haja-asutusalueilla, jossa oman auton käyttö on välttämätöntä.

Ajoneuvon käytön verotus ohjaisi autoilua myös ym-päristöystävällisempään suuntaan. Paikannukseen ja käyttöön perustuva verotus on mahdollista toteuttaa aikaisintaan 2020-luvulla. Keskustan mielestä Suo-men tulee olla älyliikenteen ja entistä puhtaamman liikkumisen johtava maa tulevaisuudessa.

Ajoneuvovero jakaantuu perusveroon ja käyttövoi-maveroon. Käyttövoimaverolla tasataan bensiiniä lie-vemmin verotettujen dieselpolttoaineiden erisuuruista verorasitusta autoilijoille. Auton käytön kuluja arvi-oidessa kokonaisuuteen vaikuttavat myös vakuutus-maksut, jotka ovat edullisempia haja-asutusalueilla.

Kuluvalla vaalikaudella tehtyjen autovero- ja ajoneu-voverouudistusten tavoitteina on kohdistaa verotuk-sen painopistettä ajoneuvojen ympäristölle aiheutu-vien päästöjen mukaan, jolloin suurempia päästöjä aiheuttavien ajoneuvojen korkeampi vero on luonteel-taan lisävero.

Pyrkimyksenä on nopeuttaa autokannan uusiutumis-ta uusinta tekniikkaa edustaviin autoihin. On kuiten-kin selvää, että autoverotuksen ympäristöpoliittinen ohjausvaikutus ei voi olla läheskään sama alueilla, missä yksityisautoilulle ei tosiasiassa ole toimivaa ja järkevää vaihtoehtoa kuten joukkoliikenne.

Puoluekokous ymmärtää aloitteentekijöiden esittä-mät perustelut. Ajoneuvoveron perusveroa ei kuiten-kaan ole mahdollista eriyttää esimerkiksi kansalais-ten asuinpaikan mukaan. Se olisi vaikea toteuttaa ve-rotusteknisesti ja oikeudenmukaisesti. Ongelmallista tällöin olisi muun muassa haja-asutusalueen määrit-täminen ja rajanveto vierekkäisten kuntien välillä. Ti-lanne mahdollistaisi myös väärinkäytöksiä, esimer-

kiksi rekisteröimällä ajoneuvo verohelpotusta saavan kunnan asukkaan nimiin. Edellä mainitut rajanveto-ongelmat koskevat myös perhekohtaista ajoneuvove-rotusta.

Puoluekokous pitää erityisesti liikennepolttoaineiden hintojen nousun alueellisia vaikutuksia eriarvoistavi-na. Monilla haja-asutusalueilla oma auto on työssä-käynnin ja palveluiden saamisen edellytys. Siksi haja-asutusalueet nykyistä paremmin huomioivat mallit tulee selvittää. Tällainen voisi olla työmatkakulujen verovähennysoikeuden kasvattaminen.

Keskusta on ollut suunnittelemassa haja-asutusalu-eilla kyytitakuuta. Haja-asutusalueilla toteuttavalla kyytitakuulla taataan haja-asutusalueen asukkaille jul-kisen liikenteen yhteydet, joilla on mahdollista tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa asiointimatka kunta-keskukseen tai muuhun taajamaan. Kyytitakuu järjes-tetään ensisijaisesti kutsujoukkoliikenteenä ja palve-luliikenteenä, joiden avulla palvelut voidaan järjestää mahdollisimman joustavasti ja taloudellisesti.

Keskustan mielestä haja-asutusalueilla asuvien ih-misten liikkumista voidaan tukea monella eri tavalla. Joukkoliikenteessä on huolehdittava toimivasta ja kat-tavasta liikenneverkostosta, jossa eri kuljetusmuodot sovitetaan yhteen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja kunnallisesti erilaiset kuljetustarpeet huomioiden. Markkinaehtoista liikennettä täydennetään ostoja kutsuliikenteellä.

Yksityisautoilusta johtuvia kustannuksia voidaan huomioida korottamalla työmatkakulujen vähennysoi-keutta todellisia kustannuksia vastaavammaksi.

2. Keskustan Etelä-Karttulan py: Polttoaine- ja dieselvero haja-asutus-alueilla

Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä haja-asutusalueilla ja pitkien etäisyyksien piirissä asuvien ihmisten työssäkäynti- ja asiointiliikenteen kustan-nusten hillitsemiseksi polttoaineiden hinnan noustes-sa sekä ennen kaikkea myös dieselveroon kaavaillun voimakkaan nousun johdosta.

Vastausesitys:

Keskustan mielestä haja-asutusalueilla ja pitkien etäi-syyksien piirissä asuvien ihmisten työssäkäynti- ja asioimisliikenteen aiheuttamaa kustannusten nousua voidaan huomioida korottamalla työmatkakulujen vähennysoikeutta todellisia kustannuksia vastaavam-maksi.

139Verotuksen painopistettä on vähitellen siirretty ja tul-laan edelleen siirtämään käytön ja kulutuksen mukai-sesti ympäristöverotuksen suuntaan. Fossiilisten polt-toaineiden verotus on yksi osa ympäristöveroja, joihin ei ole näköpiirissä kevennystä.

3. Keskustan Äänekosken kunnallis-järjestö: Yksityisteiden arvonlisäve-rotuksen poistaminen

Keskustan mielestä koko maan elinvoimaisuuden yl-läpitäminen on yksi Suomen menestystekijöistä. Suo-mi tarvitsee myös jatkossa elävän ja vireän maaseu-dun. Suomalaisessa hyvinvoinnissa tulee alueellisella tasapainolla olla erityisen vahva asema.

Maaseudulla ja viheralueilla teiden ylläpito on yksi-tyisteiden tiehoitokuntien vastuulla. Tiehoitokuntien osakkaat maksavat tiehoitomaksuja, joilla yksityistei-den ylläpito toteutetaan. Tiehoitokunnat huolehtivat yksityistien perustamisesta, rakentamisesta, ylläpi-dosta sekä tienhoidosta, perusparannuksesta ja kus-tannukset lankeavat sen osakkaille. Peruskunnostuk-seen saadaan sekä kunnalta että valtiolta avustusta. Kunnossapitoon kunnalta haetaan avustusta ja valtion avustus siihen poistui Holkerin hallituksen aikana.

Yksityistiet pystyttäisiin pitämään paremmassa kun-nossa ja tienhoitokustannukset kohtuullisella tasolla osakkaille, jos yksityisteiden tiehoitokuntien teettä-mien töiden osalta arvonlisäverotus poistettaisiin. Täl-löin yksityisteiden alueella asuvat tulisivat tasa-arvoi-sempaan asemaan taajamissa asuviin ja kunnan kiin-teistöveroilla tuottamien palveluiden piirissä oleviin nähden, joutuvathan hekin maksamaan kiinteistöverot saamatta vastaavanlaisia palveluita kuin kuntakeskuk-sissa saadaan.

Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestön mielestä yksityisteiden arvonlisäverotus tulee poistaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että ryhdytään jatko-toimiin, että yksityisteiden arvonlisäverotuskäytäntöä uudistetaan ja se poistettaisiin yksityisteiden osalta.

Vastausesitys:

Arvonlisäverotusta Suomessa ohjaa Euroopan Unio-nin arvonlisäverodirektiivi. Se määrittää ala- ja ylära-jat jäsenmaiden yleiselle arvonlisäverokannalle. Ar-vonlisäverodirektiivissä annetaan jäsenmaille myös mahdollisuus kahteen yleistä arvonlisäverokantaa al-haisempaan arvonlisäverokantaan. Lisäksi siellä mää-ritellään palvelut, jotka jäävät arvonlisäverollisen toi-minnan ulkopuolelle ns. nollaverokannalle.

Arvonlisäverodirektiivi ei jätä yksittäiselle jäsenmaal-le liikkumavaraa tiekuntien arvonlisäverokohtelus-sa. Siksi tiekuntien vapauttaminen arvonlisäveros-ta tai sitä koskevan palautusjärjestelmän luominen ei ole mahdollista ilman muutoksia Euroopan Unionin arvonlisäverodirektiiviin. Asia tuleekin ottaa esille EU:n arvonlisäsäädöksiä seuraavan kerran uudistet-taessa.

Puoluekokous katsoo, että yksityisteiden avustaminen on arvonlisäverotusta yksinkertaisempi ja tarkoituk-senmukaisempi keino tukea yksityisteiden kunnossa-pitoa. Keskusta on ajanut määrätietoisesti muun mu-assa yksityisteille osoitettujen valtionmäärärahojen tason nostamista. Yksityisteiden valtionapua onkin korotettu Vanhasen II hallituksen aikana tuntuvasti. Samoin metsäteollisuuden puunsaannin kannalta mer-kittäville tieosuuksille on myönnetty erityisrahoitusta.

4. Kemin Keskustanuoret: Puhtaan käyttöveden arvonlisäveroa alennet-tava

Puhtaasta käyttövedestä kannetaan tällä hetkellä kor-keinta arvonlisäverokantaa, joka 9.4.2010 on 22 %. Päätöksen mukaan veroa tullaan nostamaan 1.7.2010 alkaen vielä yhdellä prosenttiyksiköllä. Esitämme, että arvonlisävero on laskettava puhtaan veden osalta samalle tasolle kuin ravintolaruoasta perittävä arvon-lisävero, joka on 1.7.2010 alkaen 13 %.

Puhdas vesi on meille suomalaisille ruokaan verrat-tavissa oleva välttämättömyyshyödyke. Vesijohtover-koston rapistumisen vuoksi joudutaan tekemään pi-kaista uusintatyötä, joka nostaa osaltaan veden hintaa. Arvonlisäveron laskulla estetään tarpeeton puhtaan veden kallistuminen kotitalouksille ja vauhditetaan vedensiirtoverkoston uusimista.

Vastausesitys:

Euroopan Union arvonlisäverodirektiivi sallii yleisen arvonlisäverokannan lisäksi jäsenmaalle kaksi alhai-sempaa arvonlisäverokantaa, jotka Suomessa ovat 12 ja 8 prosenttia. Heinäkuun alusta lukien kaikkia ar-vonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksi-köllä.

Alennettuja arvonlisäverokantoja voidaan soveltaa ainoastaan arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY ja 2009/47/EY) liitteessä III tarkoitettuihin ryhmiin kuu-luvien tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituk-siin. Liitteen 2-kohdan mukaan alennettua arvonlisä-verokantaa voidaan soveltaa veden jakeluun.

140Suomessa arvonlisäverodirektiivin sallimaa alhaisem-paa arvonlisäverokantaa on käytetty silloin, kun kyse on ollut tärkeistä yhteiskunnallisista syistä. Tällai-sia ovat olleet esimerkiksi työllisyys työvoimavaltai-silla aloilla (parturi-kampaamot), tulonjakovaikutus (ruokavero), kilpailullinen tasa-arvo (ravintolaruoka suhteessa noutoruokaan), sosiaaliset syyt (lääkkeet) ja kulttuurin edistäminen (kirjat).

Arvonlisävero on perusluonteeltaan fiskaalinen eli se on valtiolle rahankeruuvero. Suomen valtion budjetis-sa arvonlisävero on merkittävin yksittäinen verotulo-lähde, jolloin sen alentamiseen on suhtauduttava pi-dättyväisesti. Arvonlisävero on tarkoitettu lopullisten kuluttajien maksettavaksi. Veronkantajina toimivat tällöin verovelvolliset yritykset, jotka sisällyttävät ve-ron määrän tavaroiden tai palvelujen myyntihintoihin ja tilittävät veron valtiolle.

Puoluekokous katsoo, että vesijohtoverkostojen kun-nostamisen edistämisen kannalta puhtaan käyttöve-den arvonlisäveron alentamisella ei ole vaikutusta, koska veron maksavat loppukäyttäjät eli kotitaloudet. Kunnilla on mahdollisuus hakea avustusta alueellaan toteutettaviin erilaisiin vesihuoltotöihin ympäristömi-nisteriöltä sekä maa- ja metsätalousministeriöltä.

5. Keskustan Säkylän py: Uusiutu-vien luonnonvarojen tuottamisen ja jalostustoiminnan hyötyjen jääminen tuotantopaikkakunnalle ja sen tur-vaaminen

Suomalaisenkin hyvinvointiyhteiskunnan jatkumi-sen edellytys on positiivinen kauppa- ja vaihtotase. Maahan on tultava rahaa enemmän kuin maasta läh-tee. Vain näin syntyy enemmän palkanmaksukykyä ja jaettavaa kaikille, asumme me sitten kaupungissa tai maaseudulla.

Edellytyksenä on vahva vienti tai tuontia korvaava tuotantoelämä.

Luontaiset menestystekijämme ovat uusiutuvat luon-nonvarat, ilmainen kasvun ihme. Ilman niitä ei maa-pallolla ole elämää, Suomessakaan. Ne syntyvät maaseudulla, ja ne jalostetaan mittavissa tuotantolai-toksissa maaseudulla. Tämänkin jalostustoiminnan edellytyksenä on vakaasti toimeentuleva paikallinen väestö, tekijät.

Lähinnä kasinopeliksi muuttunut teollinen toiminta on sallinut ja johtanut taloudellisten resurssien siirtä-miseen pois tuotantopaikkakunnilta: yritysten korkein johto, pääkonttorit henkilöstöineen sekä moninaiset

verotuotot on etäännytetty hyödyntämään vastikkeet-ta tuotantotoiminnasta piittaamatonta osaa yhteiskun-taa. Ja mikä vaarallista, suuri osa näistä varoista on sijoitettu ulkomaille alhaisen kustannustason maihin kilpailemaan oman tuotannon kanssa. Suomen maa-seudun taloudelliset voimavarat ehtyvät, palvelut vai-keutuvat ja etääntyvät, ja asukkaat siirtyvät pois yllä-pitämästä teollista tuotantoa ja sen raaka-ainehuoltoa. Suomen ja kaikkien suomalaisten elintaso ja hyvin-vointi laskee, kylliksi jatkuessaan kehitysmaan asteel-le. Tämä käsin kosketeltavissa oleva vaarallinen kier-re tulee katkaista.

Yllä olevin perustein Keskustapuolueen tulee asettaa tavoitteekseen varmistaa lainsäädännöllisin ja vero-tuksellisin keinoin, että uusiutuvien luonnonvarojen tuottamisen ja jalostustoiminnan aikaansaamat talou-delliset resurssit jäävät tuotantopaikkakunnalle tur-vaamaan riittävästi tämän maalle ja jokaiselle suoma-laiselle elintärkeän toiminnan.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen te-ollisten työpaikkojen vähenemiseen Suomessa. Se on toisinaan näyttäytynyt lyhytnäköisenä kvartaaliajatte-luna, jolloin tuotantoa on siirretty halvemman kustan-nustason maihin.

Suurten sekä kasvavien suomalaisten yritysten mark-kina-alue on kansainvälinen. Kustannustekijöiden li-säksi niiden sijoittautumista ohjaavat kasvavien mark-kinoiden ja asiakkaiden sijainti. On luonnollista, että yritykset hakevat kehittyviltä markkinoilta toimin-nalleen kasvua. Esimerkiksi Kiina ja Intia ovat viime vuosina olleet vahvassa talouskasvussa.

Suomi ei voi eikä sen ole järkevääkään yrittää lain-säädännöllä tai verotuksella estää Suomessa sijaitse-vien yritysten siirtymistä ulkomaille tai toimimista siellä. Se vain johtaisi yritysten joukkopakoon Suo-mesta. Suomi on jäsenenä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa, joka pyrkii poistamaan yli rajojen tapahtu-van kaupankäynnin rakenteellisia esteitä. Niin ikään Euroopan Unionin yksi keskeisemmistä perusperiaat-teista on yritysten vapaa sijoittautumisoikeus. Suo-men toimiminen vastoin näitä periaatteita olisi outoa.

Kaikkein tehokkaimmin suomalaiset yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa omilla vah-vuuksillaan: osaamisella, erikoistumisella ja tuotta-malla korkealaatuisia tuotteita. Siksi on tärkeää, että Suomi huolehtii kilpailukyvystään esimerkiksi pa-nostamalla jatkossa entistä vahvemmin teknologia- ja tuotekehitykseen sekä innovaatiotoimintaan. Myös harjoitettavan veropolitiikan on edistettävä yritysten perustamista, niiden kasvua ja kansainvälistymistä.

141Suomen kilpailukyvyn edistämisen lisäksi puolueko-kous katsoo, että koko maan voimavarat on saatava teolliseen ja kestävään hyötykäyttöön. Uusien kasvu-toimialojen, kuten kaivosteollisuus sekä ympäristö- ja energiateknologia, toimintaedellytykset on turvattava. Siksi muun muassa tarpeetonta byrokratiaa on keven-nettävä ja alueiden elinkeinojen kehittämisen tueksi on hajautettu korkeakouluverkosto säilytettävä.

Puoluekokous pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa kansainvälisin sopimuksin pystytään karsimaan epä-reiluja kilpailukeinoja. Erityisesti työntekijöiden työ-oloja, asiallista palkkausta sekä kestävän kehityksen periaatteita on kunnioitettava joka maassa. Myös kil-pailua vääristäviä suoria valtion tukia on kitkettävä. Yritysten kaikkialla tulisikin toimia eettisesti kestä-vällä tavalla.

6. Keskustan Leivonmäen py: Maa-seudun yritystoiminnan esteiden vähentäminen

Maaseudun pienet elintarvikeyritykset, jotka toimivat usein maatilojen yhteydessä, valmistavat ja myyvät monia kuluttajien haluamia laadukkaita erikoistuot-teita. Nykyiset kauppaketjutkin ottaisivat mielellään näitä tuotteita myyntiin, jos niitä voitaisiin tuottaa riittävästi.

Ongelman muodostaa maassamme vallitseva alueel-listen käytäntöjen epäyhtenäisyys, muuta EU:ta tiu-kemmat vaatimukset tuotanto- ja myynti-olosuhteissa sekä monissa muissa velvoitteissa. Ne nostavat sel-västi tuotantokustannuksia ja tekevät yritysten pitkä-jännitteisen kehittämisen vaikeaksi.

Suomen Keskustan Leivonmäen paikallisyhdistys esittää, että Keskustan tavoiteohjelman maaseutupo-liittiseen osaan lisätään vaatimus pienten elintarvike-yritysten toimintamahdollisuuksien harmonisoinnista muiden EU-maiden tasolle. Vaatimuksen toteutusta valvomaan tulee Keskustan luoda toimiva menetelmä ja vaatia tarvittavia muutoksia kansallisiin elintarvi-kelakeihin ja – asetuksiin.

Myös Suomessa on otettava käyttöön EU:n lainsää-dännön edellyttämä joustavuus pieniä elintarviketoi-mijoita kohtaan.

Vastausesitys:

Puoluehallitus yhtyy aloitteentekijöiden esitykseen tarpeettomasti yritystoimintaa haittaavien määräysten karsimiseksi. Niitä on muun muassa yritystoiminnan aloittamiseen liittyvässä byrokratiassa ja toimitilo-ja koskevissa toiminnan laajuuteen nähden tiukoissa

vaatimuksissa sekä tarkastustoiminnan vaihtelevissa käytännöissä. Paitsi että ne sitovat yrittäjän työaikaa varsinaisesta työstä eli yrittämisestä, aiheuttavat ne myös lisäkustannuksia vaikeuttaen toiminnan kehit-tämistä.

Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä selvit-ti vuonna 2009 määräysten helpottamista. Työryh-män esityksiä on laitettu toimeen. Valtaosa tiukoista vaatimuksista johtuu kuitenkin EU-säädöksistä. Tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö järjesti laa-jan yrittäjien seminaarin yhteistyössä EU-komission kanssa tavoitteena löytää keinoja toimintamahdolli-suuksien parantamiseen. Elintarvikelakiin valmistel-laan muutoksia, jonka mukaan valtaosan elintarvike-yrittäjistä toiminnan aloittamiseen liittyvästä luvasta luovuttaisiin ja siirretäisiin kevyempään ilmoitusme-nettelyyn. Hallituksen esitys on parhaillaan lausunto-kierroksella.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti lokakuussa 2009 työryhmän selvittämään lihantarkastuksen kehittämis-tä erityisesti pienteurastamoissa. Työryhmältä on pyy-detty konkreettisia ehdotuksia liittyen lihantarkastuk-sen saatavuuteen, laatuun sekä lihantarkastusmaksu-jen kohtuullistamiseen ja tasapuolistamiseen.

Keskusta on sitoutunut jatkamaan ponnisteluja yritys-ten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Pyrki-mys liittyy myös yleisempään tavoitteeseen vähen-tää yritysten hallinnollista taakkaa neljänneksellä lähi vuosien aikana.

7. Keskustan Haapamäen py: Puun myyntiveroprosentin puolittaminen 14 prosenttiin

Uutiset ovat kertoneet useista metsäteollisuuden yksi-köiden sulkemisista ja suuresta alan työpaikkojen me-netyksestä Suomessa. Työllisyyden ja metsäteollisuu-den toiminnan turvaamiseksi hallituksen tulisi välit-tömästi antaa selkeä esitys puun myyntiveroprosentin määrittelemiseksi 14 prosentiksi, jolloin vältetään ve-rovähennysten epäselvyydet. Metsänomistajien oma-toimisen puunhankinnan edistämiseksi tulisi hankin-taja käteiskauppapuun myyntivero puolittaa edelleen tästä, jotta puuntarjonta lisääntyisi. Samalla edelleen valtion tulee tuntea omistamissaan yhtiöissä kansal-linen vastuu ja käyttää omistajaohjausta teollisuuden säilyttämiseksi Suomessa.

Suomalainen hyvinvointi on pitkälti rakentunut me-nestyvän metsäteollisuuden varaan. Näin ei jatkossa enää välttämättä ole, ellei energiaratkaisuin ja vero-helpotuksien avulla luoda parempia toimintaedelly-tyksiä.

142Metsäteollisuus on tähän saakka voinut tarjota lähes elinikäisiä työpaikkoja. Suomessa sellu-, paperi- ja puutuoteteollisuudessa on työskennellyt yli 60 000 henkilöä. Erityisesti sellu- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden vaihtuvuus on pientä nykyisiin irtisa-nomisiin saakka. Palkat ovat selvästi keskimääräistä teollisuustyötä korkeammat.

Nyt myyntiin tuleva puutavara ja erityisesti tukkipuu on tosiasiallisesti kasvanut pinta-alaverokauden aika-na. Tällöin nyt myyntiin tulevaan puuhun on jo koh-distunut täysi tuloverotus. Tosiasiallisesti tilanne on lähes sama, olipa käytetty 13 vuoden siirtymäaikaa verojärjestelmien vaihdoksessa tai ei. Räikeimmin kaksinkertainen tuloverotus kohdistuu niihin metsän-omistajiin, jotka olivat pinta-alaveron parissa vuoden 2005 loppuun asti.

Kotimaisen puun saatavuuden lisäämiseksi tarvitaan nopeavaikutteisia toimia. Puuntuonti Venäjältä on vä-hentynyt voimakkaasti.

Metsänomistajia on verohelpotuksella kannustettava metsien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen, puun markkinoille tulon parantamiseen ja puuntuo-tannon lisäämiseen. Näiden tavoitteiden esteenä ei saa enää olla edellä kerrottu kaksinkertainen myytävään puuhun kohdistuva tuloverotus.

Metsänomistajien työ metsien hoidossa turvaa myös merkittävästi tulevaisuuden puuvarojen kehityksen ja vahvistaa samalla kaikkien metsäpalvelujen kysyntää. Koko arvoketju tuo myös lisää tuloja ja työpaikko-ja erityisesti maamme haja-asutusalueille. Nyt monet koneurakoitsijat ovat ongelmissa joten puukaupan-käynti on myös jatkossa verohelpotuksen avulla tar-peen. Maamme yli 900 000 metsänomistajaa - peri-kuntien jäsenet mukaan luettuina - ovat avainasemas-sa puuhuollon turvaamisessa. Metsäteollisuuden puu-raaka-aineesta 80 prosenttia ostetaan yksityismetsistä. Yritysten ja valtion metsissä puuta saadaan hieman yli miljoona kuutiota.

Toteuttamalla puumyynnin verohelpotusten jatkami-nen, edistettäisiin kaikkein tehokkaimmin kotimaisen puun saatavuutta ilman lisäpaineita puun hintoihin, mikä olisi puuta ostavan ja jalostavan teollisuuden etu. Näin kokonaisuudessaan parannettaisiin merkittä-västi Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä koko kansantaloudessa. Taloudellisessa tilanteessamme tämä on entistä tarpeellisempaa juuri nyt. Puun myyntiveron alentamisratkaisujen tulee olla ilman määräaikoja, jotta voidaan turvata kotimaisen puun saaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten ja työpaikkojen säilyminen Suomessa.

Hallituksen esityksen pohjalta vuonna 2008 tehty laki puumyyntitulojen verotuksen määräaikaisista vero-prosenttien alennuksista oli hyvin tarpeellinen. Nyt meneillään oleva 50 prosentin puunmyyntitulojen ve-ronalennus auttaa sen, että puukauppa ja työt metsäta-loudessa voivat jatkua edes siinä supistuneessa mää-rässä, jossa ne nyt voivat tapahtua puun kantohintojen alennuttua 30–50 prosentilla vuoden 2007 hintatasos-ta. Ellei olisi em. veronalennusta, puukauppa näillä hinnoilla tuskin kävisi lainkaan. Jo nyt metsäkoneura-koitsijat ja kuorma-autoyrittäjät sekä metsäkoneiden valmistajat ovat taloudellisissa vaikeuksissa sekä lo-mautuksia ja irtisanomisia on jouduttu tekemään. Jat-kossa on uhkana konkursseja ja yritysten lopettamisia. Näistä olisi vahinkoa kaikille. Edellytykset taloudelli-sesta taantumasta nousemiseksi myös heikentyisivät, jos puunmyyntitulojen verohelpotuksen määräaikaa 50 % alennuksella ei jatkettaisi. Puunhuolto on vastaisuu-dessa kotimaisen puun varassa, vaikka Venäjä määrä-aikaisesti jatkaisikin aiempaa tullikäytäntöään.

Teollisuuden ja sahojen kyky maksaa parempia hin-toja ostettavasta puusta ei alhaisten vientihintojen ja kiristyneen kansainvälisen kilpailun vuoksi ole pitkiin aikoihin mahdollista. Kansainvälinen taloudellinen kriisi pitää pitkäaikaisesti kysynnän vientimarkkinoil-la alhaisena ja myös sekä kemiallisen että mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteiden hinnat tulevat il-meisesti pitkäänkin olemaan alhaisella tasolla kysyn-nän vähentymisen ja kilpailijamaiden alhaisten vienti-tulojen johdosta.

Siksi on välttämätöntä jatkaa puunmyynnin ve-ronalennusta. Selkein tapa olisi, kuten edellä on esi-tetty alentaa veroprosentti ilman määräaikoja suoraan 14 prosenttiin, jolloin eliminoitaisiin ne ilomenneet ongelmat, joita eräillä osin havaittiin viime kesän rat-kaisun yhteydessä. Ellei veroprosenttia voitaisi suo-raan alentaa 14 prosentiksi, on kuitenkin välttämätön-tä jatkaa 50 prosentin puunmyyntitulojen veronalen-nusta. Tämä olisi parasta ilman määräaikoja koska puuta tarvitaan jatkossakin. Ellei tämä olisi mahdol-lista, on laman voittamiseksi tehtävä määräaikainen veroratkaisu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Suomen Keskusta hyväksyy seuraavan ehdotuksen: Puun myyntitulojen veroprosentti puolitetaan 14 prosent-tiin metsätalouden ja koko metsäklusterin toiminta-edellytysten parantamiseksi kokonaiskansantalouden menestymiseksi.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden esitykseen, jonka mukaan metsänomistajia on kannustettava met-

143sien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen, puun markkinoille tulon parantamiseen ja puuntuotannon lisäämiseen.

1.4.2008 - 31.12.2009 tehtyjen kauppojen perusteella maksettavasta puun myyntitulosta saatiin 50 prosen-tin huojennus, kun tulo saatiin vuoden 2010 loppuun mennessä, ja 25 prosentin huojennus, kun tulo saa-daan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Ajalla 1.1.2010 - 31.12.2010 tehtyjen kauppojen pe-rusteella maksettavasta puun myyntitulosta saadaan 25 prosentin huojennus, jos tulo saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Huojennukset tehtiin puuhuollon turvaamiseksi metsäteollisuuden tarpeisiin.

Tulevaisuudessa metsäteollisuuden elpymisen ja uu-siutuvien energian velvoitepaketin ennustetaan lisää-vän puun kysyntää. Puoluekokous ei tässä tilanteessa näe perustelluksi esittää uusia verohuojennuksia. Ti-lannetta on kuitenkin seurattava.

8. Keskustan Äänekosken kunnallis-järjestö: Metsäveroratkaisu kaipaa jatkoa

Taloudellisesta lamasta nousemiseksi Suomen talous-politiikan ajankohtainen kysymys on edelleen maam-me puuhuollon ja energian saannin turvaaminen. Suo-mesta löytyy puuta metsänhoidollisesti kestävien hak-kuiden puitteissa hyvin nykyisin käytetyt määrät. Suomen hallituksen päätös antaa puun myyntituo-toista osittaista verohuojennusta oli aikanaan osoitus siitä, että hallitus on kykenevä tekemään maamme talouden, työllisyyden ja ihmisten toimeentuloon vai-kuttavia kauaskantoisia ratkaisuja. Hallituksen pää-tös, että puolet myyntituotoista on verovapaata 2009 loppuun ja vuoden 2010 myyntituotoista neljännes on verovapaata takautuvasti tämän vuoden 2008 huh-tikuusta alkaen, sai aikaan positiivisia vaikutuksia, joskin puukauppa oli aika ajoin hyvinkin aaltoile-vaa. Puun myyntimäärien alentuminen vuonna 2008 ja 2009 on johtunut taloudellisesta taantumasta, jon-ka seurauksena kantohinnat lähes puolittuivat vuoden 2007 tasosta. Ellei vuonna 2009 olisi ollut Vanhasen toisen hallituksen esityksestä 50 % verohuojennusrat-kaisua, olisi puukaupan käynti voinut muodostua hy-vinkin vähäiseksi rajusti alentuneilla hinnoilla. Van-hasen toisen hallituksen puunmyynnin veron alen-nusratkaisu on merkinnyt pelastusta metsäklusterin toiminnoille. Nyt ongelmana on edelleen taloudellisen taantuman jatkuminen ja sen keskellä alhaiset puunhinnat ja sekä veron alennuksen puolittuminen että aikanaan sen poistuminen ja vaara sekä puukauppojen hiljene-

misestä että tyrehtymisestä. Tämä olisi kohtalokasta kone- ja kuljetusyrittäjille, mekaaniselle ja kemialli-selle metsäteollisuudelle, työllisyydelle ja vientitu-loille.

Tästä syystä johtuen tarvitaan pysyvämpää ratkaisua. Vaarana on aaltoliike, jos veroratkaisu on pelkästään määräaikainen. Siksi olisi varsin aiheellista jatkaa vuonna 2009 voimassa ollutta 25 % verohuojennus-ta tai määritellä suoraan puun myyntitulojen veropro-sentiksi 21 %. Ratkaisu, joka turvaisi puukaupat, on täten puun myyntiveron alentaminen ilman määräaikoja. Lisään-tyvän puunmyynnin ja sen muita toimintoja lisäävän myönteisen vaikutuksen kautta valtion verotulot eivät laske. Puun myynnin veroprosentti voidaan laskea 21 prosenttiin. Kotimaisen puun lisääntyvä käyttö saisi pyörät pyörimään oikeaan suuntaan Suomessa. Metsän puunmyyntiveron alennus 21 prosenttiin sai-si puun liikkeelle. Tämän tajuavat niin kaupunkien kuin maaseudunkin metsänomistajat. Nykyinen puun myyntivero 28 % on kohtuuton erityisesti pienitu-loisille, joiden veroprosentti on normaalisti alempi. Tosiasia on edelleen se, että puutavara ja erityises-ti tukkipuu on kasvanut pinta-alaverokauden aikana. Myytävään puuhun kohdistuu nyt kaksinkertainen tuloverotus nykyisen myyntiveron kautta käytännös-sä riippumatta siitä, onko ns. siirtymäkauden aikana metsä ollut myynti- tai pinta-alaverotuksessa. Kaksin-kertainen verotus tiedostettuna tosiasiana on voima-kas jarru puunmyynnille varsinkin puun hintojen las-kiessa. Tämä tulisi tajuta, jotta ei ajettaisi ikään kuin "käsijarru päällä" tilanteessa, jossa pitäisi toimia. Puun myyntiveron pysyvä alennus 21 prosenttiin, toi-si lisää puuta myyntiin. Tämä volyymin lisäys toisi runsaasti puunmyynnin verotuloja ja samalla muita yrittäjätuloja kone- ja kuljetusyrittäjille. Verottaja sai-si jo tässä nykyiset verorahansa. Lisäksi tapahtuisi paljon maakuntien ja maaseudun taloudellista viriä-mistä kaikilla sektoreilla. Tämä toisi taas lisää verotu-loja, joita en ole edellä vielä ottanut huomioon. Ennen kaikkea maan puuhuolto olisi turvattu ja metsien hoi-to paranisi. Ratkaisun yhteydessä on myös muistetta-va panostaa perustienpitoon ja puutavaran kuljetus-ten kannalta tärkeiden ratojen kuten mm. Äänekoski - Haapajärvi radan kunnostamisiin.

Metsien hoidon ja metsäenergian saannin kannalta on tarpeen huolehtia jatkossakin riittävästä kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA). Vetoamme myös kestävän metsätalouden rahoituksen (kemera) lisäämisen puolesta. Kemerarahoituksen kysyntä on nyt kovaa ja metsissä on tekemättä paljon kemerara-

144hoitteisia töitä. Energiapuulla on kysyntää silloinkin, kun perinteinen kuiduttava teollisuus ei pyöri täysil-lä. Avain uusiutuvan energian käyttöön on kuitenkin energiapuun korjuu- ja haketustuki. Kemera -töiden työllistävä vaikutus on hyvä. Ratkai-sut ovat ihan omissa käsissämme. Kykenemättömyys ja kateus eivät saa estää yhteistä hyvää. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että ryhdytään jatkotoimiin metsän puun myyntiveroprosentin alentamiseksi 21 prosenttiin Suomen puuhuollon turvaamiseksi.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 7 ”Puun myyntiveroprosentin puolittaminen 14 prosenttiin”

9. Keskustan Haapamäen py: Ar-vonmäärityksen kohtuullistaminen metsäomaisuuden osalta perintö- ja lahjaverotuksessa

Metsätalous on luonteeltaan ylisukupolvista toimin-taa. Puun kasvu kestää hakkuukypsäksi Suomessa tyypillisimmillään 80–120 vuotta puulajista, kasvu-paikasta, maantieteellisestä sijainnista tai tavoitellusta puun järeydestä riippuen. Täten puun kasvatus vaatii 3-4 sukupolven ajan. Nykyisellään päätehakkuukyp-syyden saavuttaneesta metsästä on jouduttu 3-4 kertaa maksamaan perintö- tai lahjaveroa. Metsän pinta-ala verokauden aikana metsän arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa tapahtui varallisuusverotuksessa käytetyn arvostuksen pohjalta. Tämä taas muodostui metsän pinta-alaverotuksessa käytetyn metsänvuo-tuisen tuoton perusteella kertomalla tämä kymme-nellä. Metsän vuotuinen tulo perustui aiemmin kol-men edellisen verovuoden puun keskimääräiseen ns. verokuutiometrin kantohintalaskelmaan. Huomioon otettiin metsän veroperustetta määriteltäessä metsän maaperän kasvuedellytysten mukainen veroluokka ja sijaintikunta perusteella.

Tämä menettely olisi edelleen johdonmukainen ja metsänhoitoon kannustava verotuskäytäntö. Yhä edel-leen metsistä on saatavissa maaperän ja kasvuedelly-tysten mukaiset kyseiset veroluokitustiedot. Muutok-set näihin tietoihin on mahdollista tehdä esim. metsä-alan lisääntyessä peltojen metsityksen myötä tai met-sän pinta-alan vähentyessä maan käyttötarkoituksen muuttuessa varsin helposti.

Verokuutiometrin arvon määrittely voitaisiin edelleen tehdä aiempaan tapaan tilastomatemaattisesti lasken-nallisen metsäkasvun ja – tuloarvon määrittelemisek-si. Aiemman käytännön mukaan tämän kertominen

kymmenellä olisi varallisuusarvon määrittelyn perus-te perintö- ja lahjaverotusta varten.

Koska metsätalous on ylisukupolvista toimintaa, tulisi kohtuuttomaksi kustannuseräksi muodostuva perintö- ja lahjavero poistaa metsäomaisuudelta lähiomaisten eli 1. perintöveroluokkaan kuuluvien osalta. Metsä on verotettua tuloverotuksessa nykyisin myyntivero-käytännön mukaan ja aiemmin pinta-alaverotuksen mukaan. Myytävään puuhun kohdistuu myös kaksin-kertaista tuloverotusta samaan vero-objektiin, koska myyntiin tuleva puu on kasvanut pinta-alaverotuksen aikana. Tukkipuun osalta tämä tuloverotuksen kaksin-kertaisuus korostuu erityisen voimakkaasti varsinkin, jos metsä on ollut pinta-alaverojärjestelmän piirissä vuoden 2005 loppuun asti. Edelleen metsiin kohdis-tuu veroluontoinen metsänhoitoyhdistysmaksu.

Täten aika on kypsä metsän perintö- ja lahjaveron poistamiselle lähiomaisilta, 1. perintöveroluokkaan kuuluvilta. Jos metsän arvon määrittelynä käytetään aiempaa varallisuusarvon määrittelyä edellä kuvatulla tavalla, tulisi metsän osalta perintö- ja lahjavero pois-taa lähiomaisilta eli 1. perintöveroluokkaan kuuluvilta 500 000 euron varallisuusarvoon saakka ja siitä eteen-päin 500 001 eurosta alkaen verotus tapahtuisi, kuten se tapahtuu 1. perintöveroluokassa vähennettynä 80 % varallisuusarvon määrästä.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että Keskustan puoluevaltuusto hyväksyy seuraavan aloitteen: Ryhdytään toimiin metsän arvonmääritysperusteiden alentamiseksi siten, että lähtökohtana pidetään metsän vuotuista kasvua, joka kertomalla 10:llä muodostaa perintö- ja lahjaverotuksen omaisuusarvon ellei perin-tö- ja lahjaverotusta poistettaisi kokonaan lähiomaisil-ta ja muilla 1. perintöveroluokkaan kuuluvien osalta.

Vastausesitys:

Yritykset sekä maa- ja metsätilat ovat jo sukupol-venvaihdosverohuojennusten piirissä. Puoluekokous katsoo, että myös puhdas metsätila on tarkoituksen-mukaista saattaa yrittäjän sukupolvenvaihdoshuojen-nuksen piiriin, mikäli sille löytyy oikeudenmukainen toteuttamiskeino.

10. Keskustan Haapamäen py: Perin-tö- ja lahjaverolain mukaisen veron poistaminen lähiomaisilta 500 000 euron arvoon saakka

Suomalaisen maaseudun säilyttämiseksi tarvitaan maatilatalouden menestymisedellytysten paranta-mista. Maatilatalous on ylisukupolvista toimintaa tyypillisimmillään. Nykyinen perintö- ja lahjavero-

145tus muodostaa keskimäärin neljä kertaa vuosisadassa jatkavalle sukupolvelle kohtuuttoman kustannuserän. Suomalainen maaseutu on arvo sinällään. Maaseutua ei voi tuoda. Maatilatalouden olemukseen kuuluvat pelto, metsä ja rakennukset perusasioina. Näistä muo-dostuu suomalaisen maaseudun perusta.

Käytännössä maatilatalouksissa nuoremman sukupol-ven edustajat osallistuvat ja ovat osallistuneet yhdessä aiemman sukupolven kanssa perittävän omaisuuden ylläpitoon ja hoitoon ja joutuvat sitten tästä oman-kin työpanoksensa tuloksesta maksamaan perintöve-roa. Maatilatalousyrittäjälle perintövero on ikään kuin maksu omasta työpaikasta.

Koska perittävä omaisuus yleensä on hankittu aika-naan jo verotettuna ja muodostaa tervettä yksityistä taloutta, olisi aiheellista poistaa se kokonaan 500 000 euron omaisuuteen asti lähiomaisilta. Suomessa on ajankohtaista myös yritystoiminnan sukupolvenvaih-dosten toteuttaminen, joten em. perintöveron poisto olisi oikea teko. Suomalaisen maatilatalouden säily-miseksi on kohtuullista poistaa tältä ylisukupolvisel-ta toiminnalta perintö- ja lahjavero. Tämä kannustaisi investointeihin ja panostuksiin sekä kestävään met-sätalouteen maatilatalouksissa ilman pelkoa perintö- lahjaverotuksessa menetettävästä kulusta, jolla vai-keutetaan uuden sukupolven toimintaa maatilatalou-den parissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Suomen Keskusta r.p. ryhtyy toimiin perintö- ja lahjaveron poistamiseksi lähiomaisilta ja muilta 1.perintöve-roluokkaan kuuluvilta 500 000 euron omaisuuteen saakka.

Vastausesitys:

Vanhasen II hallitus on kahteen otteeseen huojenta-nut perintö- ja lahjaverotusta. Vuoden 2008 alusta ve-rotettavan perintöosuuden alarajaa korotettiin 3 400 eurosta 20 000 euroon. Samalla puolisovähennystä ja alaikäiselle lapselle myönnettävää alaikäisyysvä-hennystä korotettiin. Pienimmän verotettavan lahjan määrää korotettiin 3 400 eurosta 4 000 euroon kulut-tajahintaindeksin muutosta vastaavasti.

Vuoden 2009 alusta ensimmäiseen veroluokkaan (pe-rinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä pe-rinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintö-kaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus) kuuluvien verovelvollisten perintöosuuksiin ja lahjoihin sovel-lettavia veroprosentteja alennettiin kolmella prosent-tiyksiköllä.

Puoluekokous ei voi yhtyä aloitteeseen, koska 500 000 euron raja merkitsisi käytännössä perintö- ja lah-javeron poistamista. Puoluekokouksen mielestä esi-tetyn suuruista verovapautta on mahdoton puolustaa oikeudenmukaisuusnäkökulmasta, eikä siihen ole val-litsevassa tilanteessa varaa: Valtio kerää vuosittain pe-rintö- ja lahjaverolla noin 400 miljoonaa euroa. Vallit-sevassa taloudellisessa tilanteessa tästä verotuksesta ei voida luopua.

11. Keskustan Opiskelijaliitto: Elvy-tystoimia on kohdennettava enem-män infraan

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä talouden elvytys-toimet on jatkossa suunnattava entistä tiukemmin ole-massa olevan infrastruktuurin kunnostamiseen. Suomi on laaja maa, jonka tieliikenneverkoston kunnostami-seen pystytään näin haluttaessa kohdentamaan luke-mattomia työtunteja. Erityisesti alempi tieverkko on maakunnissa hälyttävän huonossa kunnossa. Muita hyviä kohteita ovat mm. sillat, rautatiet ja lentokentät sekä rakennukset, kuten koulut ja terveyskeskukset.

Mikäli valtiovalta päättää taistella lamaa vastaan el-vytyksen keinon, on infrastruktuuriin kohdistettava entistä väkevämmin voimavaroja. Infran peruskorja-uksella kyetään myös työllistämään lama-aikana työt-tömyyden kurimuksessa painiskelevan rakennusalan ammattilaisia. Elvytystoimia on suunnattava kaikki-alle maahan alueellisen tasapuolisuuden periaatteen mukaisesti.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen pe-rusinfrastruktuurin rapistumisesta. Yksityisteiden val-tionapua onkin korotettu Vanhasen II hallituksen aika-na tuntuvasti. Jatkossa uusien väylien rakentamisen sijasta painopistettä on siirrettävä vahvemmin perus-kunnossapitoon.

Puoluekokouksen mielestä työllisyyden elvytystoi-mia, jos valtiontaloudellisesti se on mahdollista, on kohdistettava infrastruktuurin kunnossapidon ja ra-kentamisen lisäksi myös muualle, esimerkiksi hoiva-alalle.

12. Keskustan Mäntyjärven py: Tulo-verojen jyvityksestä kasvattajakun-taan

Suuri osa Suomen haja-asutusalueen kunnista on ti-lanteessa, jossa väestömäärä vähenee voimakkaasti. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nuoret joutu-

146vat lähtemään jatkokoulutusta ja työllistymistä varten kasvukeskuksiin. Paluumuutto on vähäistä ja painot-tunut työeläkkeelle siirtyviin, jotka haluavat palata ta-kaisin kotiseudulleen.

Väestötappiokunnat joutuvat siis vastaamaan asuk-kaistaan silloin, kun heidän aiheuttamansa kustan-nukset yhteiskunnalle koulutuksen ja terveydenhuol-lon suhteen ovat suurimmillaan. Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme, että henkilön työuransa aikana maksamasta palkkaverotuksesta osa jyvitettäi-siin lapsuusvuosien asuinkunnalle. Tämä kannustaisi kuntia myös panostamaan entistä paremmin lasten ja nuorten palvelu

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen haja-asutusalueiden kuntien väestömäärän alenemisesta ja ikärakenteen vanhenemisesta, jotka asettavat haasteen palvelujen järjestämiseen ja niiden rahoitukseen.

Kuntien valtionosuusjärjestelmässä on huomioitu kuntien erilaiset olosuhdetekijät monella tavalla. Ylei-sen valtionosuuden korotusperusteina ovat kunnan voimakas väestönmuutos, harva asutus ja saaristoi-suus. Laskennallinen asukaskohtainen perushinta so-siaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa on nuo-rimmilla ja iäkkäämmillä kunnan asukkailla huomat-tavasti korkeampi kuin muilla ikäryhmillä.

Voimakkaimmin kuntien välisiä eroja tasataan verotu-loihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta. Esimerkiksi vuonna 2009 61 kuntaa maksoi vuoden 2007 verotulojen perusteella verotulontasaus-ta 265 kunnalle yhteensä 807 miljoonaa euroa.

Kuntien talouden kannalta haasteellista on paitsi väes-tötappio myös kunnan asukasluvun voimakas kasvu. Siksi puoluekokous ei näe toteuttamiskelpoisena, että henkilön työuransa aikana maksamasta palkkatulove-rosta osa jyvitettäisiin lapsuusvuosien asuinkunnalle.

Tällöin maksajiksi todennäköisesti joutuisivat sellai-set kunnat, jotka jo nyt valtionosuusjärjestelmän ve-rotulotasausjärjestelmän kautta osallistuvat taloudel-lisesti heikompien kuntien auttamiseen. Ongelmallis-ta olisi myös määrittää, mikä on jyvityksen suuruus, kuinka kauan jyvitystä maksetaan ja kuinka se jaetaan mahdollisesti useamman kunnan kesken.

Puoluekokouksen mielestä kustannusten hillitsemi-seksi ja palveluiden turvaamiseksi voitaisiin harkita uusia rahoitusvaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuol-lossa tai kuntien verotulopohjan laajentamista.

13. Keskustan Etelä-Karttulan py: Ulkomaan työntekijöiden lähdevero

Ulkomaalaiset työntekijät voivat tällä hetkellä ansaita Suomessa lähdeverovapaata palkkaa 17 euroa oleske-lupäivää kohden eli 510 euroa kuukaudessa. Ylimene-västä palkasta peritään lähdeveroa peräti 35 prosent-tia. Nykyinen käytäntö on ollut voimassa vuodesta 1995 lähtien. Silloin se oli 100 markkaa, mikä muu-tettiin euroon siirryttäessä 17 euroksi.

Palkkaindeksin mukaan vuoden 1995 verovapaan osuuden tulisi nyt olla 27 euroa vuorokaudessa, jotta se vastaisi palkkojen yleistä kehitystä.

Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä, että ul-komaalaiset voisivat työskennellä suomessa kausi-luontoisissa töissä verovapaasti nykyisen 17 euron si-jasta 27 euroa vuorokaudessa?

Vastausesitys:

Ulkomaalaiset työntekijät ovat rajoitetusti verovelvol-lisia Suomessa, mikäli myös työnantaja on Suomeen rekisteröity. Suomessa tehtävän työn kestäessä alle 6 kuukautta, verotetaan työntekijää 35 %:n lähdeverolla palkasta. Ennen veron perimistä palkasta tehdään kui-tenkin joko 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys.

Aiemmin ainoastaan opiskelijoita ja harjoittelijoita koskenut verovelvollisen tulosta tehtävä joko kuukau-sikohtainen tai päiväkohtainen vähennys laajennettiin kaikkia koskevaksi vuoden 2006 alusta. Uudistuksella tavoiteltiin efektiivisen verokannan saattamista erityi-sesti pienemmissä tuloluokissa EU:n vaatimalle ylei-sesti verovelvollisen verotusta vastaavalle tasolle.

Puoluekokous katsoo, että verotuksen kokonaisuudis-tuksen yhteydessä on mahdollista pohtia lähdeveroa määriteltäessä palkasta tehtävien vähennysten korot-tamistarvetta.

14. Keskustan Hangon py - Centerns lokalavdelning i Hangö: Kunnalliset liikelaitokset / yhtiöt ja niiden aihe-uttamat valtion verotulojen menetyk-set sekä niiden vääristävä liiketoi-minta suhteessa yksityisyrityksiin

Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustettu huomattava määrä kuntaliikelaitoksia sekä kuntayhtymäliikelaitoksia. Eikä vain kunnat, vaan myös kirkko on ryhtynyt perustamaan kuntayhtymä-liikelaitoksia. Samalla ovat nämä liikelaitokset ryhty-

147neet harjoittamaan liiketoimintaa, joka ei kuulu kun-nan järjestämisvastuun piiriin. Konsernikuntayhtymä-liikelaitos voi sisältää useita liikelaitoksia. On tiedos-sa luku 9-20 kpl. Tässä muutama esimerkkipienten liikelaitosten toimiloista: logistiikka, tietotekniikka, jätehuolto, kiinteistöhuolto, apteekkitoiminta, kiin-teistönylläpito, kiinteistöliiketoiminta, laboratoriotoi-minta, ruokahuolto ym. Voidaan sanoa kuntayhtymän ostavan palvelut itseltään. Palvelujen hinnat eivät ole halvempia kuin yksityisellä sektorilla. Usein onkin päinvastoin. Eli ei ole kilpailutusvelvoitetta, kun kun-nat omistavat palveluntuottajan. Vaikka olisi, ei yksi-tyiset yritykset pysty kilpailemaan hinnoilla kuntalii-kelaitosten kanssa. Tämä taas johtuu siitä, että nämä edellä mainitut liikelaitokset ovat arvonlisäverovapai-ta ja muutenkin on muita huomattavia verovapauk-sia. Mainittavaa on myös se, että useat saavat valtion tukea toimintaansa. On arvioitu, että edellä mainittuja liikelaitoksia on yli 200 kpl ja niiden liikevaihto olisi yli 3 miljardia euroa. Tässä herääkin kysymys, kuin-ka paljon valtio menettää verotuloja? Edellä mainittu heikentää yksityisten yritysten toimintaa sekä vääristä kilpailutusvelvoitetta ja lakia.

Toivommekin Keskustapuolueen ryhtyvän pikaisiin toimiin lakimuutoksen aikaansaamiseksi, mikä kiel-tää edellä mainittujen liikeyritysten perustamisen sekä vanhojen yritysten muuttamisen tasa-arvoiseksi vero-tuksellisesti ja liiketoiminnallisesti yksityisten yritys-ten kanssa.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Euroopan Unionin komissio on jo aiemmin huomauttanut Suomea kun-nallisen liikelaitosmallin vääristävän kilpailua. Ko-mission mukaan kunnalliset liikelaitokset saavat yh-teisöoikeudessa kiellettyä valtiontukea konkurssisuo-jasta, varainsiirto- ja kiinteistöveron vapautuksista, tuloverottomuudesta sekä arvonlisäveron vähennys-mahdollisuuksista arvonlisäverotuksessa. Paitsi että ne vääristävät kilpailua, vähentävät ne myös valtion ja kuntien verotulokertymää.

Kuntaliitto ohjeisti kuntia alkuvuonna 2008 osake-yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitoksen-sa. Kuntien käytännöt eivät kuitenkaan ole juurikaan muuttuneet, jolloin asia jouduttaneen hoitamaan laki-sääteisesti. Valtionvarainministeriön asettama työryhmä pohtii parhaillaan uudistuksia kuntalakiin. Lakiuudistukses-sa on tarkoitus puuttua kuntien liikelaitosten aihe-uttamiin kilpailuongelmiin. Todennäköisesti siihen sisällytetään aikaraja, johon mennessä liikelaitokset on osakeyhtiöitettävä. Ennakkolausunnon perusteel-

la Euroopan Union komissio on syksyllä antamassa Suomelle uuden langettavan päätöksen kunnallisesta liikelaitosmallista, mikä voi nopeuttaa osakeyhtiöittä-misen tapahtuvaksi jo ennen lakiuudistusta.

Puoluekokouksen mielestä markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset pitäisikin kuntien ja kun-tayhtymien omasta toimesta osakeyhtiöittää vapaaeh-toisesti. Sama pätee myös muidenkin julkisyhteisöjen perustamiin ja markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin. Kilpailullisen tasa-arvon lisäksi se turvaisi sellaisten liikelaitosten toiminnan häiriöttömän jatkumisen, jot-ka eivät toimi markkinoilla.

15. Keskustan Äänekosken py: Kiin-teistövero ei saa olla este tonttien kaavoittamiselle eikä myynnille

Keskustan mielestä koko maan elinvoimaisuuden yl-läpitäminen on ollut yksi Suomen menestystekijöistä. Suomi on tarvinnut ja tarvitsee myös jatkossa elävän ja vireän maaseudun. Suomalaisessa hyvinvoinnissa on alueellisella tasapainolla erityisen vahva asema.

Tonttien kaavoitus ja myynti on edellytys rakentami-selle. Samalla sillä on myönteinen vaikutus alueiden ja kuntien elinvoimaisuuteen ja samalla työllistämi-seen.

Kunnat kaavoittavat tontteja sekä vapaa-ajan että ym-pärivuotiseen asumiseen. Kunnissa on noussut esille ongelma, että maanomistajat eivät ole kiinnostuneita kaavoittamaan tontteja, koska jo yhden tontin myymi-nen laukaisee kiinteistöveron maksun lopuille kaavoi-tetuille. Esimerkiksi Äänekoskella nykykäytäntö vä-hentää yksityisten tonttien myyntiä karkeasti arvioi-den n. 50 % ja kaavoittamishalukkuutta noin 30 %

Keskustan Äänekosken paikallisyhdistyksen mieles-tä tonttipolitiikan esteet tulee poistaa. Kiinteistövero ei saa olla este kaavoittamiselle, tonttien myynnille ja eikä maan säilymiselle asuttuna.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että ryhdytään jatkotoimiin, että kiinteistövero lankeaa maksettavak-si tontista vasta kun se on ensimmäisen kerran myyty.

Vastausesitys:

Kuntatalouden verotulopohja on kapea: kunnallisve-ro, kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta. Näistä kiin-teistövero on kertymältään vakainta eikä se ole alttii-na talouden suhdannevaihteluille.

Puoluekokouksen mielestä nimenomaan kiinteistö-verotuksesta löytyvät verotuksellisesti ne realistiset mahdollisuudet, joita tarvitaan osana kuntatalouden

148tervehdyttämistä. Kaikkia tonttimuotoja ei tule kui-tenkaan verottaa samansuuruisesti, mikä on jo kirjat-tuna voimassa olevassa kiinteistöverolaissa.

Kiinteistöverotulokertymä kunnille arvioidaan ole-van vuonna 2010 noin miljardi euroa. Koska valtion ja kuntien vaikea taloustilanne huomioiden kuntatalo-us tarvitsee nykyistä enemmän verotuloja rakenteel-listen vajeiden oikaisemiseksi, ei puoluekokous voi yhtyä aloitteentekijöiden sinänsä perustellun aloitteen kannalle.

16. Keskustan Keski-Suomen piiri: Kiinteistövero ei saa olla este tont-tien myynnille

Keskustan mielestä yksi Suomen menestystekijöistä on ollut aina koko maan rakentaminen ja asuttaminen. Suomi on tarvinnut ja tarvitsee jatkossakin elävän ja vireän maaseudun. Suomalaisessa hyvinvoinnissa on alueellisella tasapainolla erityisen vahva asema.

Tonttien myynti on edellytys rakentamiselle, ja sitä kautta sillä on myös myönteinen vaikutus alueiden ja kuntien elinvoimaisuuteen ja samalla myös työllistä-miseen.

Kunnat kaavoittavat tontteja sekä vapaa-ajan, että ympärivuotiseen asumiseen. Monessa kunnassa on noussut esille ilmiö, jota voisi sanoa jo ongelmaksi-kin: maanomistajat eivät ole kiinnostuneita kaavoitta-maan tontteja, koska jo yhden tontin myyminen lau-kaisee kiinteistöveron maksun lopuillekin kaavoite-tuille tonteille.

Maaseutu on kovaa vauhtia tyhjenemässä ja autioi-tumassa. Osaltaan tähän kehitykseen on vaikuttanut sekin, että maaseudun parhaiden rakennuspaikkojen käyttö rakentamiseen ja vapaa-ajan asuttamiseen on vaikeutunut viime vuosikymmenien aikana juuri edel-lä esitetyn kiinteistövero- käytännön johdosta.

Keskustan tulee poistaa tonttipolitiikan esteet. Kiin-teistövero ei saa olla este kaavoittamiselle, tonttien myynnille eikä maan säilymiselle asuttuna. Keskustan Keski-Suomen piiri esittää, että keskusta ryhtyy välit-tömästi jatkotoimiin epäkohdan poistamiseksi. Kiin-teistöveron tulee langeta maksettavaksi tontista vasta, kun se on ensimmäisen kerran myyty. Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 15 ” Kiinteistövero ei saa olla este tonttien kaavoittamiselle eikä myynnille”.

17. Keskustapuolueen Hiltulan pai-kallisosasto: Kaavoitettujen rantojen kiinteistövero

Epäkohta lain toteutuksessa on poistettava, esim. yh-den tontin myyminen kaava-alueelta ei saa laukaista kiinteistöveroa kaikkien kaavaan merkittyjen tonttien osalta. Tässäkin maanomistajaa kohdellaan epäoikeu-denmukaisesti ja rajoitetaan rantojen hyödyntämistä kaavan edellyttämällä tavalla!

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 15 ”Kiinteistövero ei saa olla este tonttien kaavoittamiselle eikä myynnille”.

18. Suomen Keskustanuoret: Peitel-lylle tasaverolle ei

Keskusta on saanut vuosien varrella monesti oppi-isiltään testamentin, jonka mukaan Keskusta ei saa unohtaa köyhän asiaa. Tätä aateperintöä meidän tulee vaalia tänäkin päivänä. Keskustan tulee palauttaa ve-ropolitiikka, jossa yhteisiin kustannuksiin osallistu-taan maksukyvyn mukaan.

Keskustan aatteellisten oppi-isien viimeinen tah-don lisäksi progressiiviselle verotukselle on muita-kin painavia perusteita. Pienituloisille kohdistetut ve-rohuojennukset ovat kannustinvaikutustensa vuoksi tehokkaampia kuin kaikille tasaisesti kohdistetut ve-ronalennukset. Vaikka joutuisimme hitusen enemmän kiristämään kaikkien muiden verotusta, niin siitäkin huolimatta pienituloisimpien verotusta tulee pitkällä aikavälillä keventää nykyisestään. Työllisyysvaiku-tusten lisäksi pienituloisten verokevennyksiä tukee se seikka, että pienituloiset käyttävät tulonsa pääsääntöi-sesti kulutukseen. Tämän vuoksi pienituloisille koh-distetut veronalennukset eivät jää lepäämään, vaan raha lähtee kiertoon ja luo uusia työpaikkoja.

Keskustalaiset hallitukset ovat 2000-luvlla toimineet selvästi edeltäjiään reilummin pienituloisten verotta-misessa. Keskustan on jatkossakin tehtävä selväksi, että kulutusveroja voidaan korottaa vain sillä ehdolla, että samalla myös pienituloisten tulonsiirtoja kasva-tetaan ja pienten ansiotulojen verotusta kevennetään. Jos kulutusverotusta korotetaan ilman, että sitä kom-pensoidaan pienituloisille, niin silloin pienimmistä ansioista yhä suurempi osa menisi tosiasiallisesti ve-roihin.

Ansiotuloverotuksen painopiste on jo pidemmän ai-kaa siirtynyt valtiolta kunnille ja tämä kehityssuun-ta vaikuttaa yhä voimistuvan. Valtiovarainministeri-

149ön viimeisimmän kestävyysraportin mukaan kunnal-lisveroon kohdistuu ikäsidonnaisten menojen kasvun vuoksi keskimäärin 7 prosenttiyksikön korotuspaine vuoteen 2030 mennessä. Kunnallisvero kohtelee pe-rusvähennyksen jälkeen kaikkia ansiotuloja saavia ih-misiä samalla tavalla heidän maksukyvystään riippu-matta. Painopisteen siirtyminen kunnallisveroon on johtanut progressiivisuuden alentumiseen. Tämä on varmasti mukava malli hyväosaisille, mutta nykyisen-kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa nykyisellä veropoli-tiikalla ei kuitenkaan kauaa pidetä yllä, vaan jatkossa palveluita voivat ostaa ne joilla siihen on varaa. Suo-messa on petollisen hiljalleen liu’uttu kohti tasaveroa, vaikka aiheesta ei olekaan missään vaiheessa käyty kunnollista poliittista keskustelua.

Kunnallisverotukseen on asetettava katto. Suomeen on parhaillaan syntymässä hurjia alueellisia eroja, kun taantumasta ja rakennemuutoksesta pahiten kärsivät kunnat joutuvat tekemään kohtuuttomia ratkaisuja selvitäkseen elinkelpoisina. Kaikille suomalaisille on taattava lakisääteiset palvelut asuinpaikasta riippu-matta. Valtion on annettava takuut sille, että missään kunnassa ei tarvitse pakon sanelemana ylittää tiettyä, esimerkiksi 25 prosentin, tasoa kunnallisverotukses-sa. Jos veroprosentti uhkaisi nousta yli tämän rajan, niin valtion on tultava apuun ja vastattava ylimene-vistä kuluista. Vastineeksi tälle erityistuen saamiselle kunnan on sitouduttava noudattamaan yhdessä valtio-neuvoston kanssa laadittua talouden tervehdyttämis-ohjelmaa.

Ilman välilliseen verotukseen tapahtuvia kiristyksiä Suomi ei tule saamaan taloutta tasapainoon. Veronko-rotukset on kohdistettava erityisesti tuotteisiin, jotka kuormittavat luontoa tai ovat haitallisia ihmisten hy-vinvoinnille. Tällaiset haitallisiin hyödykkeisiin koh-distuvat asteittaiset veronkiristykset tarjoavat samalla mahdollisuuden ohjata vaiheittain ihmisten ja yritys-ten toimintaa ekologisesti kestävämpään suuntaan. Vastaavasti ihmisen hyvinvointia lisäävien asioiden, kuten terveellisten elintarvikkeiden, verotusta tulee keventää. Suorien verojen lisäksi muun muassa pääs-tökauppa on sellainen väline, joka ohjaa ihmisiä teke-mään ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Vero-poliittisella ohjauksella voimme haittojen torjumisen lisäksi myös synnyttää täysin uusia työpaikkoja, kun esimerkiksi hajatuotetun bioenergian tuotanto lisään-tyy tai rakennusmateriaalina aletaan suosia luonnon-mukaista puuta.

Ylimpien tulonsaajien verotuksessa on selkeä ja räi-keä epäkohta. Hyvätuloisimmat saavat tulonsa pää-sääntöisesti kevyesti verotettuna pääomatulona. Oi-keudenmukaisuuden vuoksi isojen pääomatulojen ve-rotusta onkin kiristettävä. Samassa yhteydessä myös

listaamattomista osakeyhtiöistä nostettavien verova-paiden osinkojen ylärajaa tulee laskea tuntuvasti. Vas-taavasti pienet osinkotulot tulee vapauttaa kokonaan verotuksesta, jotta yritysten suomalaista pienomista-juutta suosittaisiin. Yhteisöverotuksen taso on säily-tettävä nykyisellään, jollei kansainvälinen kilpailuti-lanne muuta edellytä.

Keskustanuorten mielestä Keskustan tulee jatkos-sa noudattaa veropolitiikkaa, jossa kasvava verorasi-tus kohdistetaan ennen kaikkea ylimpiin tuloluokkiin. Tämä on se hinta, jonka joudumme maksamaan siitä, että saamme nostettua yhteiskunnan vähäosaiset mu-kaan yhteiseen kelkkaamme.

Vastausesitys:

Keskustajohtoinen hallitus on kuluvalla vaalikaudella kohentanut pienituloisten asemaa monin tavoin. Kun-nallisveron perusvähennystä on korotettu sekä pie-nimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja sekä sairauspäivärahat on nostettu työmarkkinatuen tasol-le. Keskustan ajamana toteutettiin ruokaveron alen-nus, joka meni hintoihin täysimääräisesti.

Lisäksi ns. takuueläke otetaan käyttöön 1.3.2011 al-kaen ja samasta päivästä lukien indeksisuojan ulko-puolella olleet vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityi-sen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin.

Puoluekokouksen mielestä välillisten verojen kiris-tykset on mahdollisuuksien mukaan kompensoitava kaikkein pienituloisimpien etuisuuksien vastaavan suuruisina korotuksina. Samoin kunnallisveron perus-vähennyksen korotusta on harkittava mahdollisuuksi-en mukaan.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 suhteellises-ti eniten veroja maksoivat 125 000–150 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Sitä hyvätuloisemmilta veroihin kului keskimäärin vähemmän, mikä johtui siitä, että heidän tuloistaan keskimäärin puolet koostui pääoma-tuloista. Näin hyvätuloisia oli vain neljä promillea kaikista tulonsaajista.

Kaikkein rikkaimpien kohdalla ansio- ja pääomatu-loverotuksen kiristämistä voidaan perustella oikeu-denmukaisuuskysymyksellä. Valtiontalouden vajetta niillä ei voi paikata eikä myöskään turvata pienituloi-simpien toimeentuloa. Hyvätuloisempien kohdallakin on varottava, ettei liian korkea ansio- ja pääomave-rotus karkota osaajia ja pääomia Suomesta. Keskus-tajohtoinen hallitus on muuttanut ns. lääkäriyhtiöta-pauksen jälkeen verolakeja niin, että henkilökohtai-seen työpanokseen perustuvan työtulon muuttaminen

150huokeammin verotettavaksi pääomatuloksi ei ole enää mahdollista.

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen kun-nallisveron jatkuvista korotuspaineista sekä alueelli-sen eriarvoisuuden kasvamisesta, mikä on ongelmal-lista perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Varsinkin tämä koskee sellaisia kuntia, missä väestön ikärakenteesta johtuen sosiaali- ja terveysmenot ovat muita kuntia suuremmassa kasvussa.

Puoluekokouksen mielestä esitys kunnallisverolle asetettavasta katosta ei ole toteuttamiskelpoinen, kos-ka kunnan vastuu taloutensa hoitamisessa loppuisi silloin. Siksi on harkittava muunlaisia keinoja, kuten uusia rahoitusvaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuol-lossa kustannusten hillitsemiseksi ja palveluiden tur-vaamiseksi tai kuntien verotulopohjan laajentamista.

19. Keskustan Pihlajasaaren py: Yh-teisö- ja pääomaverojen jakosuhteen muuttaminen

Pääomaverotuksen uudistaminen on vireillä. Suo-men nykyinen yhteisö- ja pääomaverotus toimii pää-sääntöisesti hyvin. Sen ehkä suurimpana heikkoutena etenkin yritysverojen puolella on suuri vaihtelevai-suus etenkin niiden kuntien ja kaupunkien kohdalla, joista suuret yritykset esimerkiksi globaaleista syistä lakkauttavat laitoksiaan ja siirtävät toimintojaan ulko-maille. Myös pääkonttoreiden siirrot ovat arkipäivää. Niiltä paikkakunnilta, joista työpaikkoja katoaa alta pois, niin ansiotulojen määrän runsas väheneminen alkaa rasittaa kuntataloutta lähes heti. Myös yhteisö-veron väheneminen lisää tätä ahdinkoa.

Yhteisöveron laskentapohjan muuttuminen vuosita-solla tai sen kohdentaminen oikeana eri kuntien ja kaupunkien kesken aiheuttaa myös suuret määrät lisä-työtä, joskin nykyajan tietotekniikalla onnistuu suh-teellisen hyvin.

Pääomaverotuksen tulopohja on sen sijaan huomatta-vasti vakaampaa ja vaihtelut vuosittain ovat

vähäisempiä niin valtion kertymän osalta kuin eri kuntien kesken. Nousukauden, taantuman tai lama-ajan verotulojen vaihtelut näkyvät myös pääomave-rojen kertymässä. Pääomavero kertyy pääosin luon-nollisten henkilöiden verotuksen kautta. Omaisuuden luovutusvoittoverosta, puun myyntitulojen, maatilo-jen ja toiminimien nettovarallisuudesta laskettavasta pääomavero-osuudesta, korkotuloista ym. tuloista.

Koska pääomavero kertyy pääosin paikallisista toi-mista, niin olisi kuntatalouden kannalta parempi,

pääomaveron kunta- ja valtionosuuden jakosuhdetta muutettaisiin siihen suuntaan, että kunnat ja seura-kunnat saisivat tästä verosta korkeamman siivun tai jopa kaikki. Vastaavasti yhteisöveron tuottoa ohjat-taisiin enemmän valtion suuntaan, selkein vaihtoehto olisi siirtää se kokonaisuudessaan valtiolle. Yhteisö-veron tuotto on noin puolittunut vuosien v. 2007 7,2 mrd. eurosta v. 2009 3.8 mrd.

Aloitteen tekijällä ei ole käytettävissä vuosittaista pääomaveron tuottomäärää, joten tarkempaa jako-eh-dotusta ei tehdä tähän aloitteeseen.

Mikäli yhteisöveron tuotto siirrettäisiin kokonaisuu-dessaan valtion tuotoksi, sillä olisi toisaalta positii-visia vaikutuksia kuntapuolelle, joiden ei sen jälkeen tarvitsisi kilpailla niin voimakkaasti yritysten sijoittu-misesta paikkakunnalle. Myös kunta-osuuden palau-tus % on suhteellisen pieni.

Suurimmat yritykset ratkaisevat laitosten sijoittumi-sen pääosin globaalein ja logistisin perustein.

Myös yrityksen lopettaessa toiminnan jollakin paik-kakunnalla, niin verotuottojen aleneminen ei kohdis-tuisi niin voimakkaasti johonkin kuntaan kuin nykyi-sellä jako- osuudella. Yhteisö- ja pääomaverojen ja-kosuhteen muuttamisesta aiheutuvat verotulojen tasa-painotukset olisivat varmaan oikaistavissa helpohkos-ti valtionosuuksien kautta. Myös yksi vaihtoehto olisi, että arvonlisäverotuotosta palautettaisiin osa kuntiin esimerkiksi asukaspohjaan perustuen.

Pihlajasaaren paikallisyhdistys näkee, että yhteisö- ja pääomaverojen jakosuhteen muuttaminen aloitteessa esitettyyn suuntaan vakauttaa, selkeyttää ja yksinker-taistaa tätä verotusta. Sekä vähentää tarpeetonta ja ky-seenalaista kilpailua eri kuntien ja kaupunkien välillä.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen kun-tatalouden rahoituspohjan kestävyydestä. Kunnat ei-vät nykyisin saa pääomaverotuloja, vaan niillä on kol-me verotulolähdettä: kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta. Se tekee kuntien rahoitusjärjes-telmästä haavoittuvaisen talouden suhdannevaihteluil-le. Eniten tämä koskee sellaisia kuntia, joiden tulo-pohjassa yhteisöveroilla on suuri merkitys.

Kunnille menevien verotulojen suhteellinen merkitys kuntien tulolähteenä on pienentynyt kunnallisveron kautta toteutettujen ansiotuloverokevennysten takia. Puoluekokous pitää oikeana, että Vanhasen molem-mat hallitukset ovat korvanneet tästä johtuneet vero-tulomenetykset kunnille valtionosuuksien korotuk-sina. Se on kuitenkin johtanut siihen, että kaikkien

151kuntien riippuvaisuus valtion budjettirahoituksesta on kasvanut.

Yhteisöveron jako-osuuden pysyvä korottaminen ei ole toteuttamiskelpoinen tilanteessa, jolloin valtio painii kuntataloutta suuremmissa taloudellisissa vai-keuksissa. Yhteisöveron tilittäminen valtiolle ja sen korvaaminen kunnille valtionosuuksia lisäämällä olisi niille vakaampi ja läpinäkyvämpi tulolähde sekä käyt-tökelpoinen erityisesti matalasuhdanteen aikana. Sitä esitettiinkin Keskustan toimesta vuonna 2003, mutta sille ei löytynyt silloisessa hallituksessa poliittista yh-teisymmärrystä.

Puoluekokous kannattaa aloitteentekijöiden ajatus-ta kuntien verotulopohjan laajentamisesta. Kunnille voitaisiin harkita tuloutettavaksi sellaisia veroja, jotka ovat kertymältään vakaita ja liittyvät läheisesti kunti-en omaan toimintaan. Tällaisia veroja ovat esimerkik-si jätevero sekä osuudet pääomatuloverosta ja arvon-lisäverosta.

20. Turun keskustaopiskelijat: Pää-omaverosta osa kunnille

Matalasuhdanteessa talous asettaa kovat haasteet kun-tien jo entuudestaan vaikeuksissa olleelle taloudel-le. Kuntien talouden laittaa tiukoille ennen kaikkea niiden kustannuksiltaan raskas palvelurakenne. Toki lienee todellisuutta tarkastella kuntien kaikkien palve-luiden tarpeellisuutta, mutta myös valtion toimissa on tarkastamisen varaa. Siinä mielessä kuntien palvelu-jen järjestämisvelvollisuuksia ei saa lisätä.

Turun keskustaopiskelijat ovat seuranneet huolestu-neena niitä aikeita, joiden mukaan yhteisöverotus-ta aiotaan keventää, koska se näkyy suoraan kuntien saamissa verotuloissa. Siksi Turun keskustaopiskelijat vaativat Suomen Keskustaa huolehtimaan siitä, että kuntien verotulot eivät vähenisi yhteisöveroa keven-nettäessä.

Lisäksi Turun keskustaopiskelijat esittävät uuden idean pääomaverotuksen kiristämisestä muutamalla prosentilla, ja tuon osuuden ohjaamista juuri kuntien käyttöön. Siten lisäisimme myös verotuksen oikeu-denmukaisuutta, koska tällä hetkellä pääomaverotuk-sesta ei liikene kunnille sentin hyrrää.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 18 ”Peitellylle tasaverolle ei”.

21.Keskustan Kärkölän kunnallisjär-jestö: Työmatkakulujen omavastuu-osuuden poistaminen

Keskustan tavoiteohjelmaluonnoksessa todetaan ta-voitteena olevan, että ihmiset voivat valita asuinpaik-kansa vapaasti, asumista ei tule keskittää vain pää-kaupunkiseudulle ja että hajakeskitettyä rakennetta tulee edistää. Samalla tavoiteohjelmassa mainitaan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työelämän joustot ja osa-aikaisuus sekä todetaan, että työuria tu-lee pidentää.

Karu tosiasia on se, että kaikkien kotikonnuilla ei ole sopivia - tai juuri minkäänlaisia - työpaikkoja.

Esitämme, että työmatkakulujen omavastuuosuus tu-lee verotuksessa kokonaan poistaa ja työmatkakulut kokonaisuudessaan ja täysimääräisesti hyväksyä vero-tuksessa vähennyskelpoiseksi. Siten autettaisiin pitä-mään koko maa asuttuna ja ihmiset hankkimaan työtä kauempaakin vaikka olisivat osa-aikaisia. Palkas-ta suurempi käteen jäävä osuus kannustaisi ja lisäisi motivaatiota ja mahdollisuuksia hankkia työtä oman asuinpaikan ulkopuolelta kauempaakin.

Vastausesitys:

Kodin ja työpaikan välisen työmatkakuluvähennyk-sen tarkoitus on kohdistua työntekijöihin, joilla on työmatkakuluja tavanomaista enemmän. Näissä tilan-teissa matkakustannusten tukemista verotuksessa on pidetty perusteltuna. Esimerkiksi kunnan sisäiset työ-matkat ovat tyypillisesti jääneet työmatkakuluvähen-nyksen ulkopuolelle vähennykseen liittyvän omavas-tuuosuuden vuoksi.

Tuloverolain nojalla työmatkakustannuksia voidaan vähentää enintään 7 000 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 600 euron omavastuuosuu-den. Koska lyhyitä asunnon ja työpaikan välisiä mat-koja tehdään lukumääräisesti eniten, on omavastuulla myös merkittävä vaikutus verohallinnon työn mää-rään ja sitä kautta sille aiheutuviin kustannuksiin.

Omavastuuosuuden poistaminen merkitsisi sitä, että jokainen työntekijä olisi oikeutettu työmatkavähen-nykseen. Tällöin tuki kohdistuisi lukumääräisesti eni-ten sellaisiin työssäkäyviin, jotka nykyisen tulovero-lain nojalla jäävät työmatkavähennyksen ulkopuolel-le. Se lisäisi verohallinnon työmäärää kohtuuttomas-ti, koska jokaisen työntekijän kohdalla työmatka olisi erikseen todennettava.

Puoluekokous katsoo, että työmatkavähennyksen omavastuuosuuden poistamista tehokkaampi keino tukea syrjäseudulta tapahtuvaa työssäkäyntiä on esi-merkiksi korottaa työmatkavähennyksen ylärajaa.

22. Keskustan Muhoksen py: Perhe-päivähoitajien verotus

152Muhoksen paikallisyhdistys esittää tuloverolakia muutettavaksi siten, että perhepäivähoitajan ansiotar-koituksessa lasten hoidon perusteella saamia ruoka- ja muita kulukorvauksia ei sisällytetä hänen saamaksi verotettavaksi tuloksi, vaan ne luokiteltaisiin samal-la tavoin verottomaksi kuin esim. kilometrikorvaus ja päivärahat ovat.

Perustelu: näin voitaisiin poistaa pitkään tuloverolais-sa ollut epäoikeudenmukaisuutta aiheuttanut kohta.

Vastausesitys:

Kunnallisille perhepäivähoitajille maksetaan erillistä kulukorvausta, jonka tarkoituksena on kattaa hoito-lapsista aiheutuneet lisääntyneet elantokustannukset. Korvaus perustuu kuntasektorilla tehtyihin selvityk-siin hoitolapsista keskimäärin aiheutuvista kuluista. Verovelvolliselle maksettavat kustannusten korva-ukset luetaan verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi, mutta hän voi vähentää kulut verotuksessaan todellis-ten kulujen mukaan.

Verotustyön helpottamiseksi ja verotuskäytännön yh-tenäistämiseksi kuntasektorin tekemiä selvityksiä on käytetty hyväksi verotuksessa myönnettäessä tulon-hankkimismenoista vähennystä perhepäivähoitajille. Perhepäivähoitajille onkin verotuksessa myönnetty korvausten suuruinen vähennys ilman selvitystä hä-nelle aiheutuneista todellisista kuluista. Kustannukset voidaan verotuksessa vähentää kulukorvauksia suu-rempinakin, mutta se edellyttää todellisten kustan-nusten selvittämistä. Kustannuskorvauksen suuruisen vähennyksen lisäksi verotuksessa saa tositteiden pe-rusteella vähentää tehdyt erityishankinnat, jotka eivät kuulu kustannuskorvauksen piiriin.

Valtiovarainministeriön mukaan verotuskäytäntö per-hepäivähoitajien kohdalla ei poikkea muista aloista. Se ei kannata verovapaita kustannusten korvauksia, koska tällöin perhepäivähoitajat asetettaisiin verotuk-sellisesti parempaan asemaan kuin muut palkansaajat. Lisäksi verovapaa kustannustenkorvaus merkitsisi, et-tei vastaavia kuluja enää saisi vähentää.

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden näkemykseen perhepäivähoitajien ruoka- ja muiden kulukorvausten verokohtelun aiheuttamiin ongelmiin. Kustannuskor-vauksen lukeminen ansiotuloksi kasvattaa perhepäi-vähoitajien bruttotuloja todellista suuremmiksi. Tällä on vaikutusta muun muassa asumislisään. Myös vero-tuskäytännön yhtenäistämispyrkimykset sosiaalitur-vapäätöksissä ottaen huomioon tehdyt selvitykset hoi-tolapsista keskimäärin aiheutuvista kuluista, ei välttä-mättä huomioi alueja hoitoyksikkökohtaisia eroja.

Puoluekokous katsoo, että perhepäivähoitajien vero-tuksen toimivuutta on selvitettävä ja asiaan on löydet-tävä sopiva ratkaisu, joka huomioi edellä mainittuja ongelmakohtia.

23. Keskustan Opiskelijaliitto: Vihreä veroreformi Suomeen

KOL esittää Suomen verojärjestelmän kehittämis-tä ympäristön kestävyyden paremmin huomioivaan suuntaan. Markkinatalousjärjestelmämme suurin on-gelma on, että se toimii ekologisesti kestämättömällä pohjalla. Taloudellisen toiminnan ympäristölle aihe-uttamat negatiiviset ulkoisvaikutukset tulisikin saada osaksi hintamekanismia. Tämä tarkoittaa erilaisten ympäristölle aiheutuvien haittojen riittävän korkeaa verotusta. Vain tätä kautta talouden tuotantorakenne muuttuu luonnontaloudellisesti kestäväksi. Haittave-rotuksen korottaminen ei saa kuitenkaan vaikeuttaa suomalaisten yrittäjien toimintaa. Tämän takia hait-taverojen korotusta tulee kompensoida pienentämäl-lä työnantajan maksaman ja työntekijälle käteen jää-vän palkan välistä verokiilaa, jonka jälkeen yrittäjien työntekijäkulut pienenisivät. Työvoiman sosiaalista asemaa tulee puolestaan parantaa tekemällä perustur-vasta riittävän kattava.

Vastausesitys:

Uusiutuvat luonnonvarat ovat rakenteellisesti alihin-noiteltuja tilanteessa, jossa fossiiliset polttoaineet ovat luoneet teollisen talouden teknologisen ytimen, sidotun pääoman investoinnit sekä kannattavuuserot.

Ympäristö- ja haittaverojen lisäksi tarvitaan mm. yleistä valistusta, lakien ja normien säätämistä, sub-ventioita, yhteisresurssien hallintojärjestelmiä, kan-sainvälisiä sopimuksia tms. tarkoituksenmukaisia keinoja. Haittaverojen kannalta olennaista on niiden tason ennakoitavuus, mikä mahdollistaa yrityksille toiminnan muutokset oikeaan suuntaan.

Aloitteeseen viitaten puoluekokous esittää rahoituk-sen kohdentamista ympäristötaloustieteeseen ja siitä saadun osaamisen ennakkoluulotonta käyttämistä yh-teiskunnalliseen kehitykseen.

24. Keskustan Kangasniemen kir-konkylän ja ympäristön py: Yle-vero valtion maksettavaksi

Hallitusohjelman mukaisesti kaikki tarkasteltavat asi-at tulisi peilata ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin kannalta. Miten kaavailtu, jäähyllä oleva Yle-vero palvelisi tässä asiassa? Käy päinvastoin. Jos kerran on

153pakko maksaa television katselusta, hankitaan digibo-xit sekä muut ”vermeet” ja antaa laulaa. Sähköä kuluu ja ilmasto kärsii.

Muutaman kympin arvoisen kännykän käyttö pysty-tään veloittamaan sekunnin tarkkuudella. Miksei sa-tojen eurojen arvoisten televisioiden, tietokoneiden tai vastaavien laitteiden kautta saatu Yleisradion tuot-tama palvelu? Kaupalliset kanavat pystyvät hinnoit-telemaan, markkinoimaan ja laskuttamaan myymän-sä palvelut. Miksei Yle? Todellisen käytön mukaan veloitettu median käyttö olisi ympäristöteko parhaim-millaan. Silloin olisi motivaatio pitää laite pois päältä, kun sitä ei käytetä. Nythän aparaatit ovat päällä lähes vuorokaudet ympäri, katsoipa tai kuuntelipa niitä ku-kaan tai ei.

Myös henkisen hyvinvoinnin kannalta olisi parempi, jos televisiota katseltaisiin mahdollisimman vähän. TV:n tuijottelu vaikuttaa voimakkaasti lasten, nuorten ja vieläpä aikuistenkin käyttäytymiseen. Olisi koko yhteiskunnan etu, jos TV:n katselua vähennettäisiin eikä lisättäisi, kuten Yle-vero tekisi.

Mikä mahtaisi olla se palvelu, josta maksaisimme yri-tyksissämme? Jos kaikki perhekunnat kerran maksai-sivat Yle-veron, ketä varten maksettaisiin yrityksiltä perittävä maksu? Se olisi toiseen kertaan rahastamis-ta!

Ainoa oikea tapa, ellei siirrytä laitekohtaiseen käytön mukaan maksettavaan maksuun, on kattaa tarvittava tiukasti valvottu toiminta valtion budjetista. Verotus on kaikkine porrastuksineen hyvin pitkälti oikeuden-mukaiseksi mielletty rahoitustapa valtion kuluihin.

Vastausesitys:

Yleisradiolla on vahva rooli suomalaisessa joukko-viestinnässä. Se tavoittaa ohjelmistollaan television, radion ja verkkopalveluiden kautta lähes kaikki suo-malaiset.

Yleisradiolle kuuluu sitä koskevan lain mukaan laaja julkisen palvelun tehtävä. Se käsittää ohjelmatuotan-toa televisiossa, radiossa, internetissä ja muissa jake-lukanavissa. Yleisradiolla on myös tärkeä tehtävä val-takunnallisessa ja alueellisessa uutistuotannossa.

Puoluekokous ei kannata Yleisradion kohdalla laite-kohtaisen käytön mukaan maksettavaan maksuun siir-tymistä. Se tekisi käytännössä Yleisradiosta muiden toimijoiden kaltaisen kaupallisen kanavan, jolloin sen toimintaedellytykset eivät ole turvattu. Kaupallisilla kanavilla ei ole Yleisradion tapaan julkisen palvelun tehtävävelvoitteita, kuten esimerkiksi ohjelmatuotan-toa eri kielillä ja viittomakielellä, kotimaisen kulttuu-

rin ja opetustoiminnan edistämistä sekä viranomais-tiedotuksia.

Kaikki eduskuntaryhmät ovat yksimielisiä siitä, että Yleisradion toimintaedellytykset on turvattava nykyi-sessä laajuudessa. Yleisradion rahoitusta ja hallintoa pohtinut työryhmä pohti useita eri rahoitusmalleja. Sitä koskevan lain valmistelua jatketaan viestintämi-nisteriössä. Tavoite on, että uudesta ja Yleisradion toi-mintaedellytykset turvaavasta laista voitaisiin päättää vuonna 2011.

Puoluekokous katsoo, että tässä vaiheessa on pidettä-vä avoimena useampia rahoitusvaihtoehtoja. Valmis-telussa on kuitenkin otettava huomioon Yleisradion lakisääteiset julkisen palvelun tehtävät, rahoituksen ja riippumattomuuden turvaaminen sekä sosiaalinen oi-keudenmukaisuus.

154

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset aloitteet

25. Keskustan Opiskelijaliitto: Neljän ilmansuunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikka

26. Edistykselliset Keskustanaiset: Euroopan parlamentin täysistunnot Brysseliin

27. Keskustapuolueen Haapajärven py: Nato-jäsenyydestä keskustelu ja päättäminen Lahden puoluekokouksessa

28. Keskustan Opiskelijaliitto: Globaali perusturvarahasto kehitysyhteistyön kulmakiveksi

29. Keskustan Opiskelijaliitto: Naisten oikeudet ja tasa-arvotoiminta osaksi Suomen ulkopolitiikkaa

25. Keskustan Opiskelijaliitto: Neljän ilmansuunnan ulko- ja turvallisuus-politiikka

Keskustan tulee ottaa ulko- ja turvallisuuspolitii-kan johtotähdeksi neljän ilmansuunnan politiikka, joka tarkoittaa toimivia yhteistyön muotoja pohjoi-seen, etelään, itään ja länteen. Neljän ilmansuunnan politiikka on aktiivisuutta ja se tunnistaa kansalliset lähtökohdat. Se tunnustaa myös Suomen sotilaalli-sen liittoutumattomuuden ja on samalla väylä toimia kansainvälisissä organisaatioissa aktiivisesti. Tärkein kansainvälinen viiteryhmä onkin Suomelle Euroopan unioni.

Pohjoisen ulottuvuuden kulmakivenä on arktinen kumppanuus, jonka tavoitteena on arktisen alueen ta-sapainoinen ja rauhanomainen kehitys. Kanssakäy-minen avaa uusia mahdollisuuksia pohjoisella ulot-tuvuudella. Etelä merkitsee puolestaan globaalia vas-tuunkantoa. Länsimaisten demokratioiden, myös Suo-men, on omalla toiminnallaan edistettävä kolmannen maailmaan maiden nousemista jaloilleen. Suomi ei voi mitään maantieteelleen. Geopoliittinen asemam-me itäisen suurvallan kyljessä tarjoaa maallemme kuitenkin suuria mahdollisuuksia. Hyvät Venäjän suh-teet ovat pitkän rakennustyön tulosta ja tämän hyvän yhteistyön jatkuvuuden turvaaminen on Suomen kan-nalta välttämätöntä. Suomi on myös länsimainen de-mokratia ja Euroopan unionin jäsen. Tiivis yhteistyö länteen takaa meille hyvät asemat Brysselin neuvotte-lupöydissä. Suomen tulee osallistua siviilikriisinhal-lintatehtäviin YK:n ja EU:n operaatioissa.

Vastausesitys:

Keskustan puoluekokous katsoo, että pienen kansan henkivakuutus syntyy viisaudesta ymmärtää maail-man muuttumista ja kyvystä määrittää oma paikkan-sa maailmassa. Suomen on seurattava valppaasti tur-vallisuuspoliittisen toimintaympäristönsä muutosta ja vaalittava hyviä suhteita kaikkiin maailman valtioi-hin. Voi näin ollen puhua aloitteessa mainitusta neljän ilmansuunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, jonka ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenväli-siin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen monenkeski-seen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustuk-seen.

Suomi toimii aktiivisesti arktisen politiikan kehit-täjänä osana Euroopan unionin yhteistä politiikkaa. Suomen tulee ylläpitää tiiviitä ja monentasoisia kah-denvälisiä suhteita Venäjän kanssa ja toimia suun-nannäyttäjänä EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä. Suomi harjoittaa johdonmukaista kehityspolitiikkaa, joka perustuu YK:n vuosituhattavoitteisiin, kuten ää-rimmäisen köyhyyden ja nälän puolittamiseen, perus-koulutuksen ulottamiseen kaikille ja ympäristön kes-tävän kehityksen edistämiseen.

26. Edistykselliset Keskustanaiset: Euroopan parlamentin täysistunnot Brysseliin

EKN vaatii Euroopan parlamentin täysistuntojen siir-tämistä Brysseliin. Jatkuva Brysselin ja Strasbourgin välinen kokousralli on EKN:n mielestä täysin älytön-tä.

Kaupunkien välinen karuselli rasittaa ympäristöä, ve-ronmaksajien rahapussia sekä ihmisten kalentereja ja hermoja.

Täysistuntojen pitäminen Strasbourgissa aiheut-taa vuosittain noin 200 miljoonan euron kustannuk-set, mikä vastaa n. 15 % EU:n vuotuisesta budjetista. EKN löytäisi tälle rahalle helposti huomattavasti pa-rempaakin käyttöä.

Jatkuva Brysselin ja Strasbourgin välinen liikenne ai-heuttaa myös valtavan määrän kasvihuonekaasupääs-töjä. EKN pitää hölmöläisen hommana, että Euroopan parlamentti säätää kunnianhimoisia päästövähennys-tavoitteita ja aiheuttaa samanaikaisesti itse tuhansia tonneja ylimääräisiä päästöjä omalla kokoustamisel-laan.

155Brysselin ja Strasbourgin välinen istuntoralli aiheut-taa kaupunkien väliä kulkeville 3000 ihmiselle myös turhaa stressiä ja turhautumista ja heikentää täten ih-misten työhyvinvointia. Jatkuva kahden kaupungin välillä matkaaminen on myös huomattava aikavaras, mikä heikentää Euroopan parlamentin työskentelyn tehokkuutta ja tuottavuutta.

Aloite on saanut jo vuonna 2006 yli miljoona nimeä ympäri Eurooppaa. EKN:n mielestä myös Keskustan on korkea aika ottaa asiaan selkeä kanta.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyihin näke-myksiin Euroopan parlamentin kahden kokouspaikan aiheuttamista ongelmista parlamentin työskentelys-sä. Puoluekokous kuitenkin toteaa, että perustusso-pimuksen mukaan Euroopan parlamentin virallinen toimipaikka on Strasbourgissa, jonne kokoonnutaan kerran kuukaudessa viikon kestävään täysistuntoon. Strasbourgin lisäksi kaksi muuta Euroopan parlamen-tin toimipaikkaa sijaitsevat Luxemburgissa ja Brys-selissä, jossa järjestetään parlamentin valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokoukset sekä täysistuntoja. Puoluekokous pitää perusteltuna tavoitetta yhdestä kokouspaikasta Euroopan parlamentille.

27. Keskustapuolueen Haapajärven py: Nato-jäsenyydestä keskustelu ja päättäminen Lahden puoluekokouk-sessa

Turvallisuus- ja puoluepoliittinen selonteko on jul-kaistu. Kokoomuksen ministerit ovat saaneet selonte-koon uuden, myönteisen painotuksen Nato-jäsenyy-delle. Kokoomus harkitsee nyt ”vahvasti” Natoa hil-jaa ja hivuttamalla.

Selonteossa on vahvoja argumentteja Naton puolesta. Onko Suomen kansa Naton kannalla?

Galluppien mukaan ei. Osastomme mielestä pitää uu-delleen selvittää puolueemme kanta ja vasta uuden kannan mukaan tehdä uusia avauksia Naton suuntaan. Keskustapuolueessa puoluekokous on suunnan näyt-täjä. Tähän asti kanta on ollut kielteinen. Koska puo-lueessammekin on kahdenlaisia kantoja, esitämme, että lahden puoluekokous ottaa selvän kannan joko puolesta tai vastaan.

Vastausesitys:

Puoluekokous katsoo, että Suomelle on tärkeää kan-sallisen liikkumatilan säilyttäminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa linjavalinnoissa. Näköpiirissä ei

ole tarvetta maamme linjan muuttamiseen. Sotilas-liittoon kuulumattomuus ja uskottava puolustuskyky ovat Suomelle parhaiten sopiva ratkaisu. Suomen tu-lee jatkaa käytännönläheistä NATO-yhteistyötä rau-hankumppanuusohjelman pohjalta.

Nykylinjaa muuttaviin turvallisuuspoliittisiin ratkai-suihin tarvitaan kansan enemmistön tuki ja valtion-johdon laaja yksimielisyys. Nato-jäsenyydestä ei voi-da päättää ilman kansanäänestystä. Keskustan turval-lisuuspoliittisesta linjasta päättää puoluekokous.

28. Keskustan Opiskelijaliitto: Glo-baali perusturvarahasto kehitysyh-teistyön kulmakiveksi

Keskustan Opiskelijaliitto ehdottaa globaaliin perus-turvarahaston luomista keinoksi vähentää kehitysmai-den ihmisten absoluuttista köyhyyttä.

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alla toimivaan ra-hastoon ohjattaisiin uusista kansainvälisistä veromuo-doista saatavia tuloja. Tällaisia veromuotoja olisivat muun muassa globaali hiilidioksidivero sekä valuu-tansiirtovero. Näistä veroista saatavat tulot siirrettäi-siin suoraan kaikkein köyhimpien ihmisten yritteliäi-syyden tukemiseen, ilman valtioiden tai muiden väli-käsien puuttumista asiaan.

Nykyiset kehitysyhteistyön muodot eivät monista hy-vistä puolistaan huolimatta ota tarpeeksi huomioon yksilöiden mahdollisuuksia nostaa elintasoaan. Riit-tävän korkea perusturva mahdollistaisi kehitysmai-den nuorille täysipainoisen opiskelun, mikä olisi askel kohti globaalia mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Vastausesitys:

Keskustan Opiskelijaliitto puuttuu aloitteessaan ”Go-baali perusturvarahasto kehitysyhteistyön kulmaki-veksi” erittäin tärkeään asiaan. Jo YK:n Vuosituhat-julistus vuodelta 2000 nosti äärimmäisen köyhyyden poistamisen ihmiskunnan tärkeimmäksi kehitystavoit-teeksi. Suomen ja useimpien muiden OECD-maiden kehitysyhteistyön tärkein päämäärä on köyhyyden vä-hentäminen maapallolla. Vuonna 2009 OECD-maiden yhteen laskettu kehitysapu oli noin 120 miljardia dol-laria. Suomen kehitysyhteistyöhön rahoitus oli tuol-loin dollareissa noin 1,3 miljardia dollaria.

Perinteisen kehitysavun rinnalle on pyritty kehittä-mään uusia innovatiivisia rahoituslähteitä, muun mu-assa hiilidioksidivero ja valuutansiirtovero. Useita muitakin ehdotuksia tutkitaan ja osittain jo sovelle-taan kuten lentolippumaksu, jolla kerätään muutama sata miljoonaa dollaria vuodessa.

156Opiskelijaliiton aloitteen mukaisesti Suomen tulisi olla aktiivinen uusien rahoitusmuotojen kehittämises-sä ja soveltamisessa. Esimerkiksi hiili- tai hiilidiok-sidivero voisi olla tehokas keino ilmaston lämpene-misen hillitsemisessä - erityisesti, jos päästökauppa ei tuota toivottuja tuloksia tai ei muodostu riittävän kattavaksi.

Maailmanlaajuisten rahastojen ja rahoitusmuotojen kehittämisessä ja soveltamisessa on järkevää – nii-den hyväksyttävyyden ja kattavuuden turvaamiseksi – suosia selkeästi kohdennettua rahoitusta ja käyttää mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia ja toi-mivia instrumentteja. Esimerkkinä voi mainita YK:n ja Maailmanpankin yhteistyössä kehittämä GEF-ra-hasto (Global Environment Facility).

Ilmaston suojeluun tähtäävien globaalien haittavero-jen kohdentaminen kehitysmaiden ympäristönsuo-jeluun tai uusiutuvan, esimerkiksi aurinkoenergian kehittämiseen ja soveltamiseen luo kohdemaissa run-saasti työpaikkoja ja tuo toimeentuloa sekä kohottaa siten myös väestön perusturvaa.

Valuutansiirtovero on ollut kansainvälisiissä keskus-teluissa mukana jo parikymmentä vuotta. Myös Suo-mi on tutkinut sen soveltamismahdollisuutta. Toimi-vaa muotoa on ollut vaikea löytää. Kansainvälisillä finanssimarkkinoilla olisikin tällä hetkellä tärkeintä löytää säätelykeinot, joilla estetään koetunlaisen fi-nanssikriisin toistuminen. Se on myös köyhimpien maiden etu, koska näillä mailla on heikoimmat mah-dollisuudet sopeutua finanssikriisien seurauksiin.

29. Keskustan Opiskelijaliitto: Nais-ten oikeudet ja tasa-arvotoiminta osaksi Suomen ulkopolitiikkaa

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä Keskustan tulee ottaa tasa-arvotoiminta osaksi kansalaisjärjestötoi-mintaa kehitysyhteistyössä. Suomi on sitoutunut kehi-tyspolitiikassaan YK:n vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin, joihin kuuluu sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman edistäminen. Naisten osallis-tuminen täysivaltaisesti yhteiskuntaelämään edellyt-tää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista.

Kansalaisjärjestötoiminta edistää kansalaisyhteiskun-nan rakentamista. Järjestötoiminta luo naisille vaikut-tamisen kanavia yhteiskuntaelämässä ja samalla jär-jestöt toimivat myös naisten viestiverkostoina paikal-lisen väestön keskuudessa. Kansalaisjärjestön kautta tavoitetaan naisia, joita ei muuten välttämättä kuul-taisi. Tasa-arvon toteuttaminen parantaa naisten mah-dollisuuksia kouluttautua, omistaa maata ja osallistua

päätöksentekoon. Naisten oikeuksien ja tasa-arvotoi-minnan tulee olla osa Suomen ulkopolitiikkaa.

Vastausesitys:

Puoluekokous pitää Keskustan Opiskelijaliiton aloi-tetta naisten oikeuksien ja tasa-arvotoiminnan koros-tamisesta Suomen ulkopolitiikassa tärkeänä. Naisten yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen on keskeistä paitsi ihmisoikeuksien toteutumisen, myös globaalin köyhyyden vähentämisen kannalta.

Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantami-nen sekä sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistaminen on yksi kolmesta vuonna 2007 hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa määritellystä Suomen kehityspolitiikan läpileikkaa-vasta teemasta. Kehityspoliittinen ohjelma toimii sekä Suomen valtion virallisen että kansalaisjärjestöjen harjoittaman kehitysyhteistyön ohjenuorana.

Suomi tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistumista ja paikallisten kansalaisjärjestöjen toi-mintaa mm. suurlähetystöjen hallinnoimien paikalli-sen yhteistyön määrärahojen (PYM) avulla. Kansa-laisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä puolestaan rakenne-taan kumppanuuksia suomalaisten ja kehitysmaiden järjestötoimijoiden välille. Järjestökumppanuuksilla tuetaan sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua että kumppanimaiden kansalaisjärjestökenttää. Vuon-na 2009 kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuus oli 12,8 % Suomen kehitysyhteistyöbudjetista (86,1 milj. €).

Eräs käytännön esimerkki naisten yhteiskunnallista asemaa ja poliittista osallistumista vahvistavasta kan-salaisjärjestötoiminnasta on Puolueiden kansainväli-sen demokratiayhteistyö Demo ry:n hanke Tansanias-sa. Demon ohjelman painopistealueita ovat naispolii-tikkojen puoluerajat ylittävä yhteistyö, naispoliitikko-jen koulutus ja kapasiteetin vahvistaminen sekä puo-lueiden välisen naisten yhteistyöfoorumin toiminnan fasilitoiminen ja vakiinnuttaminen. Demon jäseniä ovat kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet, keskusta mukaan lukien. Keskustalla on ollut merkittävä rooli järjestön perustamisessa.

157

Sisäistä turvallisuutta ja oike-uspolitiikkaa koskevat aloitteet

30. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Perustuslakituomioistuin

31. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry): Raha-automaattilainsäädännön kehittämisestä

32. Helsingin Keskustaopiskelijat: Rahapeliautomaatit pois julkisista tiloista

33. Kuopion keskustanaisten py: Raiskauslainsäädäntö ajan tasalle

34. Keskustan Tunnilan py, Keskustan Kyrsyän py ja Keskustan Leipämäen py: Suomen veteraanijärjestöjen varallisuuden realisointi

35. Edistykselliset Keskustanaiset: Suomeen sukupuolineutraali avioliittolaki

36. NKL Rajattomat / HULC: Suomen tulee laillistaa nuuska ja edistää asiaa EU-tasolla

37. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Nuuskantuonti ja käyttö kiellettävä

38. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry): Vedonlyöntimonopoli purettava

39. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry): Vähittäiskaupoille oikeus myydä itsehoitolääkkeitä

40. Keskustan Opiskelijaliitto: Adoptio-oikeus samaa sukupuolta oleville pareille sallittava

41. Kaukovainion Keskustaseura: Aloite vanhusten oikeuksien suojelemiseksi lakisääteisen huoltajan mielivallalta

42. Suomen Keskustanuoret: Lähisuhdeväkivaltaan puututtava tehokkaammin ja tiukemmin

43. Suomen Keskustanaiset: Alueellisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet saada apua lähisuhdeväkivaltatilanteissa

44. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Asetusten ja lakien määräaikainen kommentointimahdollisuus (Rulemaking)

45. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Ilmoitusoikeus valtion tai kunnan varojen väärinkäytöstä (Whistleblowing)

46. Keskustanaisten Siikalatvan py: Kansanedustajien määrän vähentäminen

47. Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry (Helsingfors Unga Liberala Center): Kaupanalan säätelyä tulee vähentää

47. Keskustan Lakimiehet ry: Oikeuspoliittinen ohjelma Suomen Keskustalle

49. Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten tavoitteeksi lyömätön Suomi

50. Keskustan Kiihtelysvaaran py: Kesäajasta luovuttava

30. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Perustuslakituomioistuin

Monessa maassa on erillinen perustuslakituomiois-tuin. Suomessa on eduskunnan oma perustuslakiva-liokunta. Suomessa järjestelmänä on siis, että Edus-kunnan omat kansanedustajat valvovat oman toimin-tansa perustuslainmukaisuutta omalla perustuslakiva-liokunnallaan. Aloitteen tekijöille on kuitenkin tullut mieleen, että pidemmällä aikavälillä voi tulla ongel-mia perustuslainmukaisuuden tulkinnassa, jos/kun nykyiset perustuslakivaliokunnan edustajat väistyvät tehtävästään. Nykyisillä edustajilla ja nykyisillä mal-leilla on pärjätty tähän saakka.

Tämän vuoksi mieleen on tullut, että onko Suomessa pitkällä aikavälillä luotava oma erillinen perustusla-kituomioistuin, jonka jäsenet voisivat perehtyä laa-jemmin eri aiheiden perustuslainmukaisuuden. Käy-tännössä perustuslainmukaisuuden määrittely vaatii oman perehtymisaikansa, jotta päätökset perustuslain-mukaisuudesta ovat oikeasti perusteltuja.

Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen, että erillisestä perustuslakituomioistuimesta voisi teettää selvityksen. Tämä selvitys ei tietenkään pakota tai määrää luopumaan nykyisestä perustuslakivalio-kunnasta.

Tämän vuoksi ehdotuksena on puoluekokoukselle seuraava päätös: Puoluekokous edellyttää, että jäljel-lä olevalla vaalikaudella 2007-2011 laaditaan selvitys erillisestä perustuslakituomioistuimesta, erillisen pe-rustuslakituomioistuimen eduista, erillisen perustusla-kituomioistuimen haitoista sekä erillisen perustuslaki-tuomioistuimen toteutusmahdollisuuksista. On aivan selvää, että selvityksen tuloksena voi olla päätelmä, että nykyinen perustuslakivaliokunta on toimiva jär-jestelmä, mutta selvitys antaisi paremman pohjan ny-kyjärjestelmälle.

Vastausesitys:

158Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Perustuslain tar-kistustarpeita on pohdittu laajasti äskettäin valmis-tuneessa parlamentaarisen komitean työssä. Komite-an työn pohjalta valmisteltavat lakiesitykset tulevat eduskuntaan tällä vaalikaudella.

Oman erillisen perustuslakituomioistuimen perusta-mista ei ole katsottu tarpeelliseksi, sillä nykymalli on osoittautunut toimivaksi. Perustuslakivaliokunta val-voo lakien perustuslainmukaisuutta ennalta ja tuomio-istuimet huolehtivat jälkikäteisvalvonnasta.

On hyvä muistaa, että perustuslakivaliokunta on luon-teeltaan oikeudellinen, ei poliittinen. Jos perustuslaki-tuomioistuin toimisi perustuslakivaliokunnan sijaan, merkitsisi se virkamiesvaltaisuuden kasvattamista kansanvaltaisuuden sijaan.

31. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajatto-mat Osasto ry): Raha-automaattilain-säädännön kehittämisestä

Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-le, että Suomen Keskusta ottaisi kannakseen nykyisen raha-automaatteja koskevan lainsäädännön pitämisen nykyisellään.

Laajan tarjonnan malli (jossa peliautomaatteja on kaupoissa ja kioskeissa), jota nykyisellään RAY tar-joaa, on omiaan säilyttämään sosiaalisen kontrollin pelaamisessa, kun pelisaleihin keskittyvä malli taas ruokkisi ja pahentaisi peliongelmia. Puolueosasto kat-soo, että tässä asiassa nykyinen välimalli on sopiva ja ehkäisee peliongelmia ja niiden aiheuttamia lieveilmi-öitä tehokkaimmin.

Yhdistys haluaa muistuttaa, että yli puolet peliongel-mista johtuu juuri peliautomaateilla pelaamisesta ja tämän vuoksi on tärkeää, ettei hätiköityjä muutok-sia niiden osalta tehdä, jotta ongelmaa ei pahenneta. RAY:n kehittämät estot esimerkiksi lasten pelaamisen ehkäisemiseksi ovat maailman huippuluokkaa kuten uudet tunnistusmenetelmätkin ja kauppojen sekä kios-kien käytössä olevat etäsulkulaitteet.

Vastausesitys:

Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuotto aleni vii-me vuonna noin 25 miljoonaa euroa. Vaikka yhdis-tyksen tavoitteena ei ole suuri tuotto vaan vastuullisen pelaamisen edistäminen, niin avustettavien kohtei-den vuoksi myös tuotoista on kannettava huolta. Siksi RAY kokeilee erilaisia konsepteja.

Yksi peruste on myös laittomien laitteiden pääsyn es-täminen yrittäjien tiloihin. RAY:llä ja Veikkaus Oy:llä on myös yhteinen auttava puhelin Peluuri, joka on tarkoitettu peliriippuvaisten yhteydenottopaikaksi. Li-säksi RAY on rahoittanut ja ollut jatkuvasti mukana hoito-ohjelmien kehittämisessä.

RAY menee myös internetiin vielä kuluvan vuoden aikana. Sielläkin noudatetaan erittäin vastuullista lin-jausta. Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa arpajais-lain muutoksessa pelaajan ikäraja korotetaan vuoden kuluttua lain voimaantulosta 18 vuoteen, mikä myös estää nuorten peliriippuvuuden syntymistä. Puolueko-kous katsoo, että tilannetta pitää seurata ja tarvittaessa puuttua ongelmiin.

32. Helsingin Keskustaopiskelijat: Rahapeliautomaatit pois julkisista tiloista

HeKO on syvästi huolissaan rahapeliongelmaisten yleistymisestä ja peliriippuvuuden merkityksen ylen-katsomisesta. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) pelikoneet on siirrettävä pois julkisista tiloista ku-ten marketeista, kioskeista, huoltoasemilta erikseen valvotuille alueille kuten pelihalleihin, jonne ikära-jana tulee olla 18-vuotta. Vuoden 2007 Rahapelitut-kimuksessa lasketun SOGS- 12 kuukauden esiinty-vyyden mukaan Suomen 15 vuotta täyttäneistä noin 3 prosenttia kärsii peliongelmista. Heistä noin kolman-nes (42 000) on peliriippuvaisia. Ylivoimaisesti eni-ten ongelmia aiheutuu rahapeliautomaateista (miehet 58,6%, naiset 81,9%). Peliriippuvuus voi syntyä hel-posti ja se voi johtaa pahimmillaan henkilökohtaisiin konkursseihin, masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Pe-likoneiden sijoittelu mm. edellä mainittuihin julkisiin tiloihin onkin lopetettava. Moni nuori ja vanhus on todellisessa syrjäytymisvaarassa menettäessään omai-suutensa pelaamiseen. Miksi kannattaisimme tällaista toimintaa?

Vastausesitys:

Aloitteessa esitetty ongelma on vakava. Peliriippu-vaisten auttamiseen ja hoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. RAY:llä ja Veikkauksella on yh-teinen auttava puhelin Peluuri, jonka lisäksi RAY ra-hoittaa ja on mukana hoito-ohjelmien kehittämisessä. Eduskunnassa käsiteltävänä olevan lain myötä pelaa-misen ikäraja tulee nousemaan 18 vuoteen.

RAY tulouttaa valtiolle vuosittain vajaa 400 miljoo-naa euroa käytettäväksi sosiaalisiin ja terveyttä edis-täviin tarkoituksiin. Summa on mittava ja tärkeä eri-tyisesti kolmannen sektorin järjestökentälle.

159Toisaalta pelitoiminta on yritystoimintaa, jossa val-tio voi säilyttää monopolin ja vastuullisen kontrollin. Toinen vaihtoehto on markkinaehtoinen pelaaminen, jossa ei päästä samaan vastuullisuuteen kuin mono-polirakenteessa. Toiminnasta ei ole siten mahdollista kokonaan irrottautua.

Puoluekokouksen mielestä lainsäädäntöön ei ole suu-ria muutostarpeita, mutta ongelmia seurantaan ja nii-hin on puututtava tarvittaessa.

33. Kuopion keskustanaisten py: Raiskauslainsäädäntö ajan tasalle

Suomessa tehdään vuosittain 10 000 – 15 000 raiska-usta ja kymmeniätuhansia raiskausyrityksiä. Näistä alle tuhat tulee poliisin tietoon ja tutkituista tapauksis-ta vain vähän yli puolet etenee syytteeksi. Vain kym-menes poliisin tutkimista tapauksista saa tuomion.

Raiskauksista määrätyistä rangaistuksista noin 40 prosenttia on ehdollisia. Ehdottoman vankeuden kes-kimääräinen pituus on alle kaksi vuotta. Tuomiot ovat lieviä ja rikoslaissa raiskauksesta määrättävät rangais-tukset vaihtelevat yhdestä kuuteen vuotta vankeutta. Törkeästä raiskauksesta voi saada kolmesta kymme-neen vuotta vankeutta.

Jokaisella on oltava oikeus päättää seksuaalisesta kanssakäymisestään. Raiskauksia tutkittaessa ja tuo-mittaessa uhria ei saa syyllistää, eikä tapausten käsit-telyssä uhrin myötävaikutuksella seksiin pakottami-seen alttiiseen tilanteeseen saa olla vaikutusta.

Rangaistuksilla tulisi olla rikollisuutta ehkäisevä vai-kutus. Tuomiot perusteluineen viestivät siitä, miten ri-koksiin suhtaudutaan. Raiskaustuomiot viestivät, ettei raiskausta nähdä vakavana henkilöön kohdistuvana ri-koksena ja että uhrin oikeusturva kärsii, mikäli hän on jollain tavoin edistänyt raiskausta.

Tahdonvastainen yhdyntä loukkaa siihen pakotetun itsemääräämisoikeutta. Ei ole lievää raiskausta, joten teon on oltava raiskausrikos silloinkin, kun pakotta-miseen ei käytetä suoranaista väkivaltaa. Raiskaus-lainsäädäntömme on ajantasaistettava. Myös tuomioi-den lievennysperusteet on tarkistettava. Suomeen on saatava seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö, joka ei vähättele uhrin kokemusta tai mahdollista rangais-tusten lieventämistä kansalaisten oikeustajun vastai-silla perusteilla.

Vastausesitys:

Puoluekokous pitää tavoitetta raiskauslainsäädän-nön ajantasaistamisesta kannatettavana. Suomen ri-

koslainsäädännössä raiskausrikoksia kuten muitakin seksuaalirikoksia koskevat rangaistussäännökset ovat rikoslain (39/1889) 20 luvussa. Näitä rikoksia koske-vien säännösten uudistamistarpeet arvioitiin perus-teellisesti rikoslain kokonaisuudistuksen kolmannessa vaiheessa. Uudet säännökset tulivat voimaan vuoden 1999 alussa.

Kuten rikoslain 20 luvun 1 ja 3 §:stä ilmenee, rais-kausrikoksesta tuomitseminen ei edellytä väkivallan käyttöä tai edes sillä uhkaamista. Kysymykseen saat-taa tulla esimerkiksi pelkotilan hyväksikäyttäminen uhkaavassa tilanteessa.

Oikeusministeriön seuraa rikoslainsäädännön toimi-vuutta. Jos muutostarpeita havaitaan, lainsäädäntö-toimiin myös ryhdytään. Lainvalmistelu edellyttää kuitenkin tuekseen riittävää tietoa oikeuskäytännös-tä. Vuosi sitten Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos sai valmiiksi oikeusministeriön pyynnöstä tehdyn tutki-muksen lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttörikosten rangaistuskäytännöstä. Tämä tutkimus on jo johtanut lainvalmistelutoimenpiteisiin, kun työryhmä pohtii tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.

Myös raiskausrikosten osalta aika on kypsä lain-säädännön uudelleenarvioinnille. Oikeuspoliittises-sa tutkimuslaitoksessa ollaan käynnistämässä näihin rikoksiin liittyvää tutkimusta. Sen valmistuttua on johtopäätösten ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten paikka.

34. Keskustan Tunnilan py, Keskus-tan Kyrsyän py ja Keskustan Leipä-mäen py: Suomen veteraanijärjestö-jen varallisuuden realisointi

Allekirjoittaneet Suomen Keskustan paikallisyhdis-tykset esittävät puoluekokoukselle, että Suomen Ve-teraanijärjestön varallisuus 80 milj.euroa realisoitai-siin. Realisoidut varat käytettäisiin vielä elossa olevi-en korkean iän saavuttaneiden veteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen sekä heidän jälkeläis-tensä sodan aikana tai heti sen jälkeen syntyneiden kuntoutustoimintaan. Kansalaiset ovat osallistuneet ns. kunniavelan maksuun vuosittaisilla veteraanikerä-yksillä, joista veteraanijärjestöt ovat osan sijoittanut varallisuutensa kasvattamiseen ja osan kuntoutuksiin veteraaneille.

Nyt tuo sodanaikainen veteraanien keski-ikä on n. 86 vuotta ja heitä on elossa enää n. 30 000 tuhatta. Poistu-ma on nopeutumassa sodan veteraanien keskuudessa.

Sodanaikaisten veteraanien jälkipolvet v. 1945 – 1955 syntyneetkin ovat joutuneet osallistumaan Suomen

160jälleenrakennustyöhön jo lapsena. Nyt nämäkin ikä-luokat ovat jo tulossa ikään, jolloin alkaa tarve kun-toutuspalveluihin. Vanhemmat ikäluokat saavuttavat piakkoin tai osa jo saavuttanut vanhuuseläkeiän. Jou-kossa on runsaasti myös sotaorpoja.

Vastausesitys:

Veteraanijärjestöt aikovat käyttää merkittävän osan omaisuudestaan veteraanien tukemiseen muutaman seuraavan vuoden aikana. Kaikki järjestöt ovat varau-tuneet kuluttamaan varansa ennen kuin viimeinen rin-tamalla ollut mies tai nainen on haudattu. Muun mu-assa Sotainvalidien veljesliitto käyttää kolmen seuraa-van vuoden aikana puolet omaisuudestaan vammau-tuneiden veteraanien hyväksi. Lisäksi esimerkiksi Rintamaveteraaniliitto aikoo jakaa säätiönsä varat runsaan kahden vuoden kuluessa.

Suomen Keskusta puolueena ei voi ryhtyä ajamaan Suomessa laillisesti toimivien järjestöjen tai yksittäis-ten rekisteröityjen yhdistysten varallisuuden reali-sointia. Kunkin järjestön/yhdistyksen hallinto päättää varallisuutensa käytöstä. Puoluekokous ei yhdy aloit-teeseen.

35. Edistykselliset Keskustanaiset: Suomeen sukupuolineutraali avioliit-tolaki

Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan 1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta ole-vaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja saada pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmivat mies ja nainen, mutta tämä esim. ei anna mahdollisuutta ottaa puolison sukunimeä, ei-vätkä adoptio-oikeudet ole samat. Laki rekisteröidystä parisuhteesta ei kuitenkaan ole tasavertainen avioliit-tolain kanssa. Rekisteröidyn parisuhdelain poistami-nen ja avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraa-liksi toteuttaisi paremmin tasa-arvoa. Sukupuolineut-raali avioliittolaki tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaisella seksuaaliseen suuntautumiseen ja suku-puoleen katsomatta olisi oikeus avioitua valitseman-sa ihmisen kanssa. Avioliittoon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet olisivat samat kaikille. Edistykselliset Keskustanaiset (EKN) vaativat, että sukupuolineut-raali avioliittolainsäädäntö saatetaan voimaan myös Suomessa. Tämä ei ole keneltäkään pois.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen osittain. Laki rekis-teröidystä parisuhteesta tuli voimaan 1.3.2002. Lain perusteella samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat rekisteröidä parisuhteensa. Rekisteröidyn parisuhteen

oikeusvaikutukset ovat pääosin samat kuin aviolii-tolla.

Poikkeuksia ovat muun muassa adoptiota ja nimilain puolison sukunimeä koskevat säännökset.

Puoluekokous katsoo nykyisen järjestelmän, jossa on erilliset oikeudelliset instituutiot, olevan edelleen pe-rusteltu. Se on osoittautunut toimivaksi, koska se ta-kaa pääsääntöisesti yhtäläiset oikeudet myös samaa sukupuolta oleville suhteensa virallistaneille pareille.

Nimen ottamista koskeva säännös merkitsee sitä, että parisuhteensa rekisteröijät eivät voi ottaa yhteistä su-kunimeä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle. Myöskään yhdistelmänimen käyttöön ottamista taikka siitä luopumista tai avioliiton perusteella saadun su-kunimen muuttamista koskevia säännöksiä ei sovel-leta. Jos rekisteröidyssä parisuhteessa olevat haluavat ottaa yhteisen nimen tai toinen osapuoli yhdistelmäni-men, sen osalta tulisi mahdollistaa yhdenvertainen kohtelu. Se voidaan tehdä muuttamalla lakia rekiste-röidystä parisuhteesta. Adoptio-oikeuden osalta puo-luekokous viittaa vastausesitykseen aloitteeseen 40 ”Adoptio-oikeus samaa sukupuolta oleville pareille sallittava ”.

36. NKL Rajattomat / HULC: Suomen tulee laillistaa nuuska ja edistää asi-aa EU-tasolla

Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry (Hel-singfors Unga Liberala Center) esittää puoluekoko-ukselle, että Suomen Keskusta ottaa kannakseen ja edistää Euroopan Unionin tasolla suussa käytettä-vän tupakkatuotteen eli kansanomaisemmin nuuskan, myynnin erivapauden laajentamista kaikkiin niihin maihin, joissa nuuskan käytöllä on pitkät perinteet kuten Suomi ja muut Pohjoismaat ja jos mahdollista, myös itse laillistaa nuuskan vähittäismyynti uudel-leen.

Puolueosasto katsoo, että nuuska, toisin kuin alkoholi ja tupakka, ei koskaan ole ollut merkittävä kansanter-veydellinen tekijä. Sillä on ollut aina oma pieni käyt-täjäkuntansa, jotka nykyisellään tyytyvät hakemaan nuuskansa matkustaja-aluksilta tai ostamaan pimeästi trokareilta. Nämä veroeurot valuvat nyt valtion kirs-tun sijaan ulkomaille tai trokareiden taskuihin.

Yhtälailla puolueosasto katsoo, että kielto kuormittaa turhaan tullin rikostorjuntayksikön resursseja, jolla on olennaisempia tehtäviä. Puolueosasto katsoo, että ihmisten elämäntapoihin tulisi jatkossakin puuttua faktoihin ja avoimuuteen perustuvan valistuksen, ei myyntikieltojen kautta. Kielloilla ei ole todistettavasti

161saatu positiivisia tuloksia, vaan yleensä ne ovat aino-astaan lisänneet haittoja.

Vastausesitys:

Nuuskalla on Suomessa maahantuonti- ja myyntikiel-to. Nuuskan käyttöä ei ole kuitenkaan Suomessa kri-minalisoitu. Nuuskan tuontia rajoittavat tullimäärä-ykset, joiden mukaan nuuskaa saa tuoda vain omaan käyttöön. Nykyistä lainsäädäntöä pidetään toimivana.

Nuuskan myynti on kielletty kaikissa muissa EU-maissa paitsi Ruotsissa, jossa nuuskaa myydään eri-vapauden turvin. EU:n päätös nuuskan myyntikiellos-ta perustuu WHO:n suosituksiin. Yritykset vapauttaa nuuskan myynti EU:ssa on estetty EY-tuomioistuimen päätöksin.

Nuuska aiheuttaa nopeasti nikotiiniriippuvuuden. Riippuvuuden lisäksi nuuska on vakava uhka suun terveydelle. Usein nuorten päihteiden käyttö alkaa nuuskalla ja jatkuu tupakoinnilla. Monet nuoriso- ja urheilujärjestöt kieltävät nuuskan käytön tilaisuuksis-saan tai kilpailuissaan.

37. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Nuuskantuonti ja käyttö kiellettävä

Nuuskantuonti ja –käyttö Suomessa on kiellettävä ri-koslainalaisella vankilatuomiolla.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 36 ”. Suomen tulee laillistaa nuuska ja edistää asiaa EU-tasolla”.

38. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajatto-mat Osasto ry): Vedonlyöntimonopoli purettava

Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-le, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että Veikkauksen monopoli puretaan asteittain.

Puolueosasto katsoo, että lisenssimaksuihin ja vapai-siin markkinoihin perustuva järjestelmä olisi kannat-tavampi kokonaistaloudellisesti. Myöskään yleis-hyödyllisyyden ei tulisi kärsiä, koska lisenssimaksun suuruus voitaisiin määrätä niin että niistä saatavat tulot olisivat lähellä Veikkauksen tähän astisia tulo-ja. Näin hyväntekeväisyyteen kerätyt varat eivät olisi suoraan riippuvaisia suomalaisten peli-innosta, kuten nykyisessä järjestelmässä.

Internetissä on jo nykyisellään mahdollista pelata veikkauspelejä ulkomaisten yritysten sivustoilla peli-tuloksista sekä kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Näissä pelatuista veikkauksista ei kuitenkaan jää euroakaan Suomen valtiolle ja aniharva kansalai-nen ilmoittaa vapaaehtoisesti verottajalle veikkaus-voitoistaan. Lisenssimaksuilla myös varmistettaisiin palvelujen laatu.

Puolueosasto uskoo, että uhkapelimonopolin purka-minen lisäisi avoimuutta, parantaisi kotimaista yrit-täjyyttä ja loisi kokonaan uuden teollisuudenhaa-ran Suomeen, josta voisi tulla merkittävä vientituote, Suomen korkean ohjelmointiosaamisen johdosta.

Vastausesitys:

Kansainväliset vertailut osoittavat, että vedonlyön-nin tuotto Suomessa on selkeästi korkein eri mittareil-la laskettuna. Siksi on mitä ilmeisintä, että monopo-lin purkaminen johtaisi todella merkittävään tuotto-jen laskuun. Lisäksi markkinaehtoinen kilpailu luo nykyistä suuremman houkutuksen sääntöjen rikkomi-seen ja väärinkäytöksiin. Vedonlyönti on maailman-laajuisestikin monessa suhteessa riskiala.

On totta, että ulkomaisilla sivustoilla voi pelata lähes mitä tahansa pelejä eikä niitä voida käytännössä kont-rolloida. Ongelma ei kuitenkaan poistuisi purkamal-la monopoli, sillä sen jälkeenkin internetissä voi yhtä hyvin olla ”laittomia” pelejä, koska internetin valvo-minen on käytännössä mahdotonta.

Aloitteessa esitetty ajatus kokonaan uudesta teollisuu-denhaarasta Suomessa lienee toiveajattelua, kun huo-mioidaan miten kansainvälinen pelitoiminta on suu-relta osin todella isojen yhtiöiden hallussa.

Puoluekokous ei edellä olevin perustein yhdy aloit-teeseen vaan pitää vedonlyöntimonopolia urheilun, liikunnan, taiteen ja tieteen sekä muun kulttuurin ra-hoituksen kannalta parhaana ratkaisuna.

39. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajatto-mat Osasto ry): Vähittäiskaupoille oikeus myydä itsehoitolääkkeitä

Puolueosasto esittää puoluekokoukselle, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että vähittäiskau-poille annettaisiin oikeus myydä nykyisin apteekeista ilman reseptiä myytäviä itsehoitolääkkeitä.

Puolueosaston näkökulmasta muutos olisi ihmisläh-töinen ratkaisu, joka lisäisi kuluttajan vapautta, osto-voimaa ja kaupan alan kilpailua sekä parantaisi perus-lääkkeiden saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla.

162Nykyiselle tuotevalikoimien rajoituksille ei puolue-osaston mielestä ole kestäviä perusteita. Mahdolliset erityistilanteet, kuten tiettyjen lääkkeiden kertamyyn-timäärärajoitusten noudattaminen, voidaan ratkaista esimerkiksi sijoittamalla itsehoitolääkkeet erilliselle osastolle ja palkkaamalla sinne asiantuntevaa henki-lökuntaa.

Puolueosasto katsoo että uudistus voisi tuoda terve-tullutta kilpailua kaupan alalle. Se houkuttelisi alalle uusia toimijoita ja mahdollistaisi uusien liiketoimin-taideioiden syntymisen. Ennen kaikkea uudistus pa-rantaisi kuluttajan vapautta ja taloudellista hyvinvoin-tia todennäköisen lääkekustannusten laskun myötä.

Vastausesitys:

Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen oletet-tavasti parantaisi niiden saatavuutta. Koska itsehoi-tolääkkeet muodostavat merkittävän osan apteekin liikevaihdosta, myynnin ohjautuminen muualle vä-hentäisi apteekkien tuottoja ja tätä kautta heikentäisi erityisesti kannattavuuden alarajalla toimivien apteek-kien edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Samalla tämä voisi vaikeuttaa reseptilääkkeiden saatavuutta.

Itsehoitolääkkeiden myynti on vapautettu Tanskassa vuonna 2001 ja Norjassa vuonna 2003 hyvin tulok-sin. Myynnin salliminen on parantanut asiakaspalve-lua ja laskenut hintatasoa. Ruotsi vapautti marraskuun alussa 2009 itsehoitolääkkeiden myyntiä Tanskan ja Norjan esimerkin mukaisesti. Vapautettavien lääkkei-den listalla on esimerkiksi kipu- ja kuumelääkkeitä, nuha- ja kurkkukipulääkkeitä, närästyslääkkeitä, sii-tepölyallergiaan tarkoitettuja lääkkeitä sekä matkapa-hoinvointilääkkeitä. Myynti on sallittua vain 18 vuot-ta täyttäneille.

Nikotiinivalmisteiden myynti vapautettiin vähittäis-kauppamyyntiin Suomessa vuonna 2006. Myynti on sujunut ongelmitta ja nikotiinivalmisteiden hintataso laskenut Suomessa 10-20 prosenttia. Ruotsin esimer-kin mukainen itsehoitolääkkeiden myynnin vapaut-taminen olisi luonteva jatko nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttamiselle.

Itsehoitolääkkeiden myyntioikeuksien laajentamisen ei ole todettu ainakaan pohjoismaisiin kokemuksiin nojautuen aiheuttaneen lääketurvallisuuteen liittyviä suurempia haittoja, vaikka lääkkeiden kokonaismyyn-ti onkin jonkin verran lisääntynyt. Vähittäismyynnissä olevien itsehoitolääkkeiden hinnat ovat kilpailun seu-rauksena laskeneet.

Keskustan puoluekokous toteaa, että edellä mainittui-hin kokemuksiin nojautuen itsehoitolääkkeiden saata-vuutta ja kuluttajien lääkemenojen pienentämistä voi-

taisiin edesauttaa vapauttamalla itsehoitolääkkeiden myyntiä vähittäiskaupassa. Vapautettavina itsehoito-lääkkeinä voisivat tulla kysymykseen esim. särky- ja kuumelääkkeet, vitamiineja sisältävät lääkkeet, ys-känlääkkeet, liikahappoisuuslääkkeet, nenäsuihkeet, ihon oireiden hoidossa käytettävät lääkkeet ja silmiä kostuttavat lääkkeet. Vapautuspäätöstä tehtäessä tu-lisi huomioida lääkevalmisteisiin liittyvät vahvuutta, lääkemuotoa ja pakkauskokoa koskevat rajoitukset. Myynnin vapauttamisessa tulisi ottaa huomioon myös muiden maiden vapauttamisesta saamat kokemukset ja parhaat käytännöt.

40. Keskustan Opiskelijaliitto: Adop-tio-oikeus samaa sukupuolta oleville pareille sallittava

KOL:n mielestä Keskustan perhekäsitys on liian ra-joittunut. Perheellä voidaan tarkoittaa muutakin kuin perinteistä ydinperhettä. Perheen on oltava turvallinen yhteisö, jota ei voi määritellä pelkästään perinteisiin sukupuolirooleihin vedoten. Perhettä ei määrittele äiti ja isä, vaan lähimmäisyys, yhteenkuuluvuuden tunne sekä tasapainoinen kasvuympäristö. Siksi KOL esittää sellaisen lain hyväksymistä, joka sallii samaa suku-puolta oleville pareille adoptio-oikeuden. Keskustan on korkea aika tarkistaa adoptiokantansa. Sillä yksipuo-lisella näkemyksellään puolue iskee vain omaan nilk-kaansa, jos se ei salli suuren aatteellisen kulmakivensä, yhteisöllisyyden, olevan kaikkien kansalaisten oikeus

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Vanhasen II hal-litus toteutti samaa sukupuolta olevien sisäisen adop-tio-oikeuden. Suurempiin muutoksiin ei ole tarvetta.

41. Kaukovainion Keskustaseura: Aloite vanhusten oikeuksien suoje-lemiseksi lakisääteisen huoltajan mielivallalta

Esitämme vanhusten oikeusturvan parantamiseksi lainsäädäntöä oikeuden määräämän edunvalvojan toi-minnan muodostumisen huollettavan etujen vastai-seksi.

Vastausesitys:

Edunvalvojan toiminnasta on esimerkkitapauksia, joissa edunvalvoja ei ole ymmärtänyt täysin tehtävän-sä luonnetta. Edunvalvojan tulee huomioida tehtäväs-sään holhottavan kokonaisetu, ei pelkästään pyrkiä säästämään holhottavan varoja. Edunvalvojien kou-

163lutusta tulee lisätä ja parantaa. Näin voidaan välttää myös turhien vastakkainasettelujen syntyminen edun-valvojan ja holhottavan sukulaisten kesken.

42. Suomen Keskustanuoret: Lähi-suhdeväkivaltaan puututtava tehok-kaammin ja tiukemmin

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla Euroopan tur-vallisin maa tämän vuosikymmenen puoliväliin men-nessä. Tätä tavoitetta vievät kauas Suomen äärimmäi-sen synkät väkivaltarikostilastot. Kansainväliset ih-misoikeusjärjestöt ovat lisäksi jo pitkään kiinnittäneet huomiota siihen, miten heikosti länsimaiden joukossa Suomi suojelee naisia seksuaalista ja kotona tapahtu-vaa väkivaltaa vastaan. Krooninen ongelma suomalai-sessa yhteiskunnassa on kodeissa tapahtuva väkivalta.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan sellaista väki-valtaa, jossa tekijän ja uhrin välillä vallitsee lähei-nen kiintymyssuhde. Väkivalta voi tapahtua lapsen ja vanhemman, puolisoiden tai aikuisen ja vanhenevan omaisen välillä. Lähisuhdeväkivalta on pitkään ollut suomalaisessa yhteiskunnassa tabu ja sitä on pidetty yksityisasiana. Pinnan alla piilossa oleva väkivalta ai-heuttaa valtavasti inhimillisiä kärsimyksiä ja kustan-nuksia kansantaloudelle. Pahinta on se, että väkival-tainen toimintamalli periytyy usein sukupolvelta toi-selle, ellei lyömisen kulttuuria lopeteta.

Lähisuhdeväkivaltaa vastaan on taisteltava sekä sosi-aali- että oikeuspolitiikan keinoin. Turvakotijärjestel-mä on vakiinnutettava ympäri Suomea osaksi sosiaa-lipalveluja. Sosiaalityöntekijöitä, kouluterveydenhoi-tajia, poliiseja ja vastaavia viranomaisten edustajia on koulutettava toimimaan lähisuhdeväkivaltatilanteissa ja tunnistamaan niitä. Väkivallasta toipuvien uhrien tukea on parannettava. Myös lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneet tarvitsevat entistä enemmän ”Lyömätön Linja”-tyyppistä tukea. Kriminaalipoliittisesti lähisuh-deväkivaltaan on suhtauduttava nykyistä kriittisem-min. Väkivallan, joka tapahtuu lähisuhteessa, tulee olla rikosnimikkeestä riippumatta aina virallisen syyt-teen alainen rikos. Lähisuhdeväkivalta voidaan myös säätää rangaistuksen koventamisperusteeksi käsiteltä-essä tapauksia oikeudessa. Tällaista lainsäädäntöä on luotu monessa Euroopan maassa. Rohkaisevana esi-merkkinä toimii Espanja, jossa aktiivisella politiikal-la on onnistuttu vähentämään lähisuhdeväkivaltaa ja lieventämään sen seurauksia.

Keskustanuoret vaativat Keskustalta toimenpitei-tä, jotta eduskunta käynnistäisi poikkipoliittisen ja –hallinnollisen ohjelman väkivaltarikosten ehkäisyyn. Tavoitteeksi on asetettava henkeen ja terveyteen koh-distuvien rikosten määrän puolittaminen Suomessa.

Väkivallan ja hyväksikäytön kierre perheissä on kat-kaistava tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja aikaisella puuttumisella.

Vastausesitys:

Puoluekokous pitää aloitetta hyvänä ja kannatettava-na. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä, jotta lähisuhdeväkivaltaa voidaan Suo-messa vähentää. Turvakotijärjestelmän on oltava kat-tava ja pääsy viranomaisavun piiriin riittävän varhais-ta. Väkivallan kierteen katkaisemiseksi olisi pohditta-va esimerkiksi väkivaltaan syyllistyneen terapiahoitoa osana lähestymiskieltoa tai rangaistusta.

43. Suomen Keskustanaiset: Alueel-lisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet saada apua lähisuhdeväkivaltatilan-teissa

Lähisuhdeväkivalta eri muodoissaan aiheuttaa inhi-millistä kärsimystä ja yhteiskunnalle kustannuksia. Nykyisellään lähisuhdeväkivallan kokijat, tekijät ja näkijät eli suomalaiset naiset, miehet ja lapset ovat apua tarvitessaan epätasa-arvoisessa asemassa. Avun saaminen ja sen laatu vaihtelevat riippuen ihmisen asuinpaikasta.

Lähisuhdeväkivaltaa kokeville on taattava kotikun-nasta ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta hädän hetkellä aito mahdollisuus turvakotipaikkaan. Lisäksi, väkivaltaisten miesten ja naisten on saatava nopeasti apua muita vahingoittavaan ongelmaansa.

Suomen Keskustanaiset vaatii, että lähisuhdeväkival-lan uhreja suojellaan tehokkaasti ja tekijöille anne-taan ammattiapua, riippumatta ihmisen asuinpaikasta. Turvakotipaikkojen määrää on lisättävä vähintään 1 paikka / 10 000 asukasta- tasolle. Niiden lisäksi tarvi-taan matalan kynnyksen pisteitä, josta voi saada apua ja tukea anonyymisti ja jonne voi mennä ilman mak-susitoumusta.

Suomen Keskustan on otettava johtava poliittinen asema lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 42 ” Lähisuhdeväkivaltaan puututtava tehokkaammin ja tiukemmin”.

44. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Ase-tusten ja lakien määräaikainen kom-mentointimahdollisuus (Rulemaking)

164Monessa maassa on määräaika lakiehdotuksen ja/tai asetuksien lausuntoajalle, jolloin kaikilla kiinnostu-neilla on mahdollisuus antaa lausunto. Suomessakin olisi mahdollisuus toteuttaa sama järjestelmä, jossa lakiehdotuksia voisi kommentoida jonkin määräajan puitteissa. Paras tapa kyseisen ajatuksen toteuttami-seen on hallituksen esitys (HE), jonka yhdeksi luvuksi voidaan laittaa ohjeet määräajasta ja ohjeet palautuk-sesta. Tällöin saapuneet lausunnot voidaan ottaa huo-mioon hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä, ja kirjata saapuneet lausunnot käsitellyiksi ja tiedoksi valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Tietysti pelkona voi olla, että palautteita tulee satamäärin johonkin lakia-loitteeseen. Käytännössä on muista maista havaittuna, että loppujen lopuksi näitä palautteita tulee suhteel-lisen vähän, joten Eduskunta ei tukehdu valtaisaan kasaan lausuntoja. Lisäksi Euroopan Unionin tasolla tehtyihin kyselyihin on tullut hallittavissa oleva määrä lausuntoja, joten Suomen mittakaavassa tämä ei tuo-ta määrällistä ongelmaa. Lisäksi käytännössä on niin, että tiedottamalla jonkin (etu)järjestön jäsenistölle saadaan ehkä jonkin verran lausuntoja tätä kautta.

Ehdotus puoluekokoukselle: Hallituksen esityksille on annettava määräajat, jolloin kaikki kiinnostuneet voivat antaa lausunnon yksittäiseen lakiehdotukseen. Uutena lukuna hallituksen esityksiin on tästä eteen-päin lisättävä ohjeet ja määräajat lausunnonantajille. Valiokuntakäsittelyn vaiheessa annetut lausunnot on käsittelyn jälkeen merkittävä käsitellyiksi.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Avoimeen kan-sanvaltaan kuuluu, että lainsäädäntö on läpinäkyvää. Nykyinen tietotekniikan taso mahdollistaa sen, että eri ministeriöissä valmisteltavat lakimuutokset ovat kansalaisten nähtävillä hyvissä ajoin niiden valmis-teluvaiheessa. Myös palautteenantomahdollisuuksia on monin tavoin järjestetty. Lainsäädännössä lausun-tomenettely on hyvin laajaa, sillä lausunnot pyritään saamaan sellaisilta henkilöiltä tai yhteisöltä, joita laki tulee koskettamaan. Varsinainen kansalaislausuntojen keräysjärjestelmä jäykistäisi liikaa lainsäädäntöä, sillä suurin osa lakimuutoksista on hyvin teknisluonteisia, ja niihin olisi vaikea saada lausuntoja.

45. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Ilmoitusoikeus valtion tai kunnan va-rojen väärinkäytöstä (Whistleblowing)

Monessa maassa on perinne, jossa viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus ilmoittaa valtion tai kunnan varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä (whistleblowing). Yleisesti voi todeta, että Suomessa-

kin tapahtuu väärinkäytöksiä julkisella sektorilla. Tä-män vuoksi viranhaltijalla tai työntekijällä on oltava oikeus ilmoittaa valtion tai kunnan varojen väärinkäy-töstä tai muusta väärinkäytöksestä. Tietysti on vaihto-ehto, että viranhaltijalla tai työntekijällä olisi oikeus haastaa oikeuteen jokin valtion tai kunnan yksikkö, joka on käyttänyt rahavaroja väärin tai tehnyt jonkin muun väärinkäytöksen.

Täysimittainen oikeudenkäynti on käytännössä kovin raskas hanke, ja se voi kestää vuosia nähden saavutet-tavaan hyötyyn. Tämän vuoksi kevyempänä menette-lynä on viranhaltijan tai työntekijän valituksen käsit-tely, joka voidaan suorittaa vähemmällä metelillä ja oikeudenkäyntiä nopeammin.

Valtion osalta voi todeta, että valitusosoite väärinkäy-töksestä on Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Kuntien osalta mahdollisesti sopiva osoite on valtio-varainministeriö, tai sitten luodaan jokin kuntatalou-den oma tarkastusjärjestelmä.

Tämän vuoksi puoluekokous edellyttää seuraavaa: 1) Puoluekokous edellyttää, että Suomessa aloitetaan lainsäädäntötyö valtion viranhaltijan tai työntekijän oikeudesta ilmoittaa valtion varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä. 2) Puoluekokous edel-lyttää, että Suomessa aloitetaan lainsäädäntötyö kun-nan viranhaltijan tai työntekijän oikeudesta ilmoittaa kunnan tai kuntayhtymän varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä. On huomioitava, että vää-rinkäytöksestä ilmoittavalle virkamiehelle on oltava suojauskeinoja, jotta ilmoitetusta väärinkäytöksestä ei seuraa kohtuuttomia tilanteita ilmoittaneelle virka-miehelle. 3) Puoluekokous edellyttää, että valituksen tekevällä kunnan tai valtion viranhaltijalle/työnteki-jälle laaditaan lainsäädännölliset turvajärjestelmät, jolloin valituksen tekevä ei joudu kohtuuttomiin ti-lanteisiin.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Viranhaltijalla tai työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajansa väärinkäytöksistä. Muussa tapauksessa häntä voitai-siin syyttää virkavirheestä. Väärinkäytöksistä ilmoit-taessaan viranhaltijalle tai työntekijälle ei voi tulla seuraamuksia, vaikka käytännössä työnantajan vää-rinkäytöksistä ilmoittaminen voi tuntua hankalalta. Työntekijää kuitenkin suojelee yleinen työsuojelulaki. Tällaisiin väärinkäytöksiin tulee puuttua paikallisella tasolla läheisyysperiaatteen mukaisesti. Siksi esimer-kiksi kunnan varojen väärinkäytöksistä tulee ilmoittaa kunnan hallitukselle.

165

46. Keskustanaisten Siikalatvan py: Kansanedustajien määrän vähentä-minen

Keskustanaisten Siikalatvan paikallisyhdistys esittää, että kansanedustajien määrää eduskunnassa vähennet-täisiin, koska edustajia on liikaa tällä hetkellä edus-kunnassa. Kokouksia seuratessa televisiosta paikat ovat tyhjillään ja meistä se on turhaa. Niinpä kansan-edustajia saisi vähentää puoleen nykyisestä. Jospa se pitäisi ne kansanedustajat, jotka sinne valitaan, ahke-rammin paikalla ja siitä heille maksetaan.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Eduskunnan teh-tävä on säätää lakeja ja päättää valtion talousarvios-ta. Kansanedustajien työn painopiste on valiokunnis-sa, joissa lakiesitykset käydään perusteellisesti lävitse asiantuntijoita kuullen. Jos kansanedustajien määrä puolitetaan, merkitsisi se virkamiesvallan kasvatta-mista.

Täysistuntotyöstä julkisuudessa muodostunut kuva on vääristynyt. Täysistunnoissa esitykset hyväksytään lo-pullisesti valiokuntien ja muiden täysistuntoja valmis-televien istuntojen työn pohjalta. Täysistuntokäsitte-lyssä esitysten sisältöä muutetaan enää harvoin.

47. Nuoren Keskustan Liiton Rajat-tomat Osasto ry (Helsingfors Unga Liberala Center): Kaupanalan sääte-lyä tulee vähentää

Puolueosasto esittää puoluekokoukselle, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että vähittäiskaupal-le annettaisiin oikeus myydä mietoja alkoholituotteita (alle 21 tilavuusprosenttia) eli viinejä, vahvoja oluita ja liköörejä. Näihin rinnastettaisiin myös toimijoina panimot ja maatilat.

Puolueosaston näkökulmasta muutos olisi ihmisläh-töinen ratkaisu, joka lisäisi kuluttajan vapautta, kau-pan alan kilpailua ja tukisi paikallisia maaseutuelin-keinoja.

Alkoholin saatavuus on jo nykyisellään niin vapaa-ta, ettei kulutus voisi juurikaan lisääntyä muutoksen myötä, vaan siihen voidaan vaikuttaa lähinnä vero-politiikan keinoin. Yhtälailla, miedot alkoholijuomat ovat lähinnä ruoka- ja virvokejuomia, eivätkä ne ole ongelmakäyttäjien suosiossa.

Puolueosasto pitää uskottavana, että mietojen alko-holijuomien kuten viinien vapauttaminen veisi juo-

makulttuuria lähemmäksi eurooppalaisia perinteitä ja voisi olla se ratkaiseva tekijä, joka lisäisi Suomes-sa kaupan alan kilpailua houkutellen uusia toimijoita markkinoille, ja tukisi paikallista yrittäjyyttä (kuten viinitilojen ja pienpanimoiden kasvumahdollisuuksia) ja lähituotteiden myyntiä.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous to-teaa, että alkoholin kulutuksen taso on yhteydessä sen satavuuteen ja hintaan. Alkoholin aiheuttamat tervey-delliset ja sosiaaliset haitat korreloivat suoraan abso-luuttiseksi alkoholiksi muutetun kulutuksen kanssa. Tavoitteeksi pitää ottaa alkoholin kulutuksen vähen-täminen. Siksi kulutusta lisääviä muutoksia ei pidä edesauttaa.

48. Keskustan Lakimiehet: Oikeuspo-liittinen ohjelma Suomen Keskustalle

Juridiikka on yhä keskeisempi ja haastavampi osa jokaisen elämää kuluttajana, yrittäjänä, potilaana, työntekijänä, kansalaisena ja esimerkiksi sosiaalisen median käyttäjänä. Toimivat markkinat, jopa yksi-kertaisen vaihdannan alueella, ovat aina edellyttäneet tiettyjä perussääntöjä ja velvoitteiden täytäntöönpano-keinoja. Nyt yhteiskunta on paljon moniulotteisempi ja dynaamisempi.

Globalisaatio ja teknistyminen. Yhä monimutkaisem-pi, kansainvälisempi ja teknisempi toimintaympäris-tö vaatii ajantasaista sääntelyä. Sen tulisi kuitenkin olla tasapainoista, ainoastaan riittävää, eikä se saisi aiheuttaa markkinahäiriöitä tai ennakoimattomia ja kohtuuttomia seurauksia. Vahvasti vientiin nojaavana maana Suomen on voimakkaasti pidettävä huolta, että EU:ssa ja muualla kansalliset poikkeukset ja protek-tionistiset esteet kaupalle eivät tarpeettomasti estä ja rasita kansainvälistä liiketoimintaa. Suomen on toi-mittava aktiivisesti WTO:ssa ja muissa kansainvälistä oikeutta valmistelevissa järjestöissä.

Kuluttaja. Euroopassa kuluttajaa pystytään suojaamaan kuluttajasuojalainsäädännöllä, kun kyse on EU:n sisäl-lä tapahtuvasta kaupasta ja palveluista. Tänä päivä-nä tämä ei kuitenkaan takaa riittävää suojaa vaan rajat ylittävä toiminta altistaa tavalliset kuluttajat sekä hei-kommalle kuluttajan- ja esimerkiksi tietosuojalle sekä varsin alttiiksi erilaiselle rikollisuudelle.

Perusoikeudet. Perusoikeudet ovat merkittävä, mutta kuitenkin kohtuullisen uusi ilmiö oikeudessa. Oike-uspoliittisessa keskustelussa perusoikeuksien merki-tystä on pyritty korostamaan, ei vain julkisen vallan ja kansalaisen, vaan myös kansalaisten keskinäisissä

166suhteissa. Vanhat perusoikeudet kuten sananvapaus ja uudemmat kuten sosiaaliset ja kulttuuriset perus-oikeudet joudutaan uudelleen ja uudelleen määrit-tämään. Uudet oikeudelliset ilmiöt kuten esitykset eläinten oikeuksista, syntymättömän lapsen oikeudet, tai vaikkapa lakko-oikeuteen puuttuminen haastavat vanhat käsitykset.

Oikeudenkäyttö. Myös oikeudenkäyttö on entistä haastavampaa eikä se Suomessa ole lukuisten ihmis-oikeustuomioiden mukaan ole onnistunut ongelmitta. Oikeudenkäytön osalta on kysyttävä vakavasti, ovat-ko periaatteet, joiden mukaan nykyinen oikeuden-käynti on rakennettu, toimivia. Pienissäkin asioissa joudutaan järjestämään täysi suullinen käsittely uu-delleen hovioikeuksissa. On harkittava, pystyttäisiin-kö näyttö keräämään riittävän luotettavasti ja uskotta-vasti jo käräjäoikeuksissa, ja hovioikeudet keskittyi-sivät lähinnä vain oikeudellisiin kysymyksiin ja pää-telmiin. Näin menetellään jo monissa muissa maissa. Aktiivisempi tuomarityöskentely voisi myös lisätä ratkaisujen ennakoitavuutta jo ensiasteessa. Myös hallintoasioissa, kuten sosiaalietuuksissa oikeustur-van saatavuudessa on parannettavaa. Prosessit kestä-vät usein pitkään ja aloitteet kehittää menetelmiä ovat unohtuneet.

Keskustan Lakimiehet esittävät, että Keskusta val-mistelee oikeuspoliittisen ohjelman, jossa tarkastel-laan kattavasti ja syvällisesti lainsäädännön roolia ja merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa, sekä hah-motellaan suuntaviivat, jolla lainsäädäntöä voidaan tasapainoisella tavalla kehittää keskustalaista maail-mankuvaa ja arvoja ilmentävällä tavalla. Tunnetusti vasemmisto on ollut vahva myös oikeuspolitiikassa ja erityisesti yliopistomaailmassa, oikeistolla on puoles-taan ollut markkinoiden vapauden ajatukseen perustu-va sääntelyn vähäisyyttä ajava näkemys.

Tarvitsemme vihdoin muotoilun keskustalaisesta oi-keuspolitiikasta.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ohjelman pohja-tekstin valmisteluvastuu annetaan Keskustan Laki-miehet ry:lle.

49. Suomen Keskustanuoret: Kes-kustanuorten tavoitteeksi lyömätön Suomi

Suomi on väkivaltainen maa. Meillä tehdään henkiri-koksia keskimäärin 120-180 vuodessa. Muihin Poh-joismaihin verrattuna määrä on yli kaksinkertainen. Väkivaltarikosten määrä kasvaa ja niiden laatu raais-

tuu. Suomalaisilla naisilla ja miehillä on muiden teol-listuneiden maiden kansalaisiin verrattuna suurempi riski joutua väkivallan uhriksi, olipa se sitten nakki-kioskin jonossa tai omien seinien sisällä.

Keskustanuoret esittää, että Keskusta sisällyttää vä-kivallattomuuden teeman jatkossa vahvasti osaksi omaa ohjelmatyötään ja ajamaansa politiikkaa. Kes-kustanuoret ovat huolissaan kuntien säästötoimenpi-teistä, jotka voivat vaikuttaa avun hakemiseen ja sen saamiseen niin perheväkivalta kuin koulukiusaamis-tilanteissa. Keskustanuoret painottavat, että yhtäkään lyöntiä ei tule sallia.

Yhdeksi konkreettiseksi tavoitteekseen Keskusta voi ottaa väkivallattomuuden valistuksen lisäämisen kou-luihin ja armeijaan. Niin kouluissa kuin armeijassa tulee tehdä ennaltaehkäisevää työtä lyömättömän lin-jan suhteen. Opetusministeriön KiVa- koulu ohjelma on jo yksi hyvä esimerkki toimenpiteestä, jolla fyy-sistä koulukiusaamista voidaan vähentää. Varsinkin lukioissa ja ammattikouluissa lyömätön Suomi- tee-ma tulee näkyä osana kursseja. Armeijassa tulee jat-kaa koulujen jo aloittamaa kansalaiskasvatusta toisten fyysisen koskemattomuuden suhteen. Meidän tulee yhdessä pyrkiä siihen, ettei Suomi olisi tuhansien vä-kivaltaisten tarinoiden maa.

Vastausesitys:

Puoluekokous pitää aloitetta hyvänä ja sen tavoitteita kannatettavina. Väkivallan vähentäminen on keskei-nen osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Sisäiseen turvallisuuteen voidaan vaikuttaa keskeisesti käytän-nön tasolla kunnallisessa päätöksenteossa. Puolueko-kous kannustaa keskustalaisia kuntapäättäjiä aktiivi-suuteen kuntien turvallisuussuunnitelmien laatimises-sa. Suunnitelmissa tulee huomioida kattavasti niin vi-ranomaisten kuin myös järjestöjen rooli arjen turval-lisuuden takaajina. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ja paikallisten suunnitelmien teko voisi näkyä myös Keskustan osastojen toiminnassa. Arjen turvallisuutta ei voida tuoda ylhäältä päin, vaan se syntyy käytän-nön toiminnassa esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja kodeissa.

50. Keskustan Kiihtelysvaaran py: Kesäajasta luovuttava

Jokakeväinen kesäaikaan siirtyminen ja jokasyksyi-nen paluu normaaliaikaan vaikuttaa tutkimusten mu-kaan haitallisesti ihmisten jaksamiseen, hyvinvointiin ja terveyteen. Vuorokausirytmin muuttamisesta on paljon haittaa myös kotieläintaloudessa sekä eläimil-le että niiden hoitajille. Kesäaikakäytännöstä koituvat

167hyödyt ovat suurelta osin vain kuvitteellisia. Jos jois-sakin työyhteisöissä on tarvetta toimia mahdollisim-man tarkasti samassa ajassa Keski-Euroopan kanssa, se mahdollistuu muuttamalla työaikoja työpaikkakoh-taisesti. Kesäajan haitat voivat varsinkin nuorten koh-dalla olla pitkävaikutteisia ja hyödyt varsin vähäisiä. Siksi esitämme, että Suomen Keskustan puolueko-kous ottaa tavoitteeksi kesäaikakäytännöstä luopumi-sen jo ensi vuodesta alkaen.

Vastausesitys: Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Kesäaikaan siirtyminen on yleiseurooppalainen käy-täntö. Sitä noudattamalla Suomi pysyy samassa tah-dissa muiden EU-maiden kanssa.

Järjestöaloitteet

51. Keskustan Varkauden py: Toimintaohje yhdistysten yhdistämiseksi

52. Askolan pohjoinen ja keskinen py: Paikallisyhdistysten lakkautus

53. Suomen Keskustanaiset: ihmisen kokoista politiikkaa paikallistasolta valtakunnan tasolle

54. Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö: Keskustan järjestötoiminnan keskiö asetettava median parempaan hyödyntämiseen

55. Keskustan Veikkarin py (Paimio): Jäsenkeräyksen tehostaminen

56. Keskustan Ämmänsaaren py: Jäsenrekisterin hoito, jäsenrekisterin ajantasaistaminen sekä jäsenkortti

57. Kuopion keskustanaisten py: Kansalaisjärjestöstrategia jokaiseen Suomen kuntaan

58. Keskustan Helsingin sosiaalipoliittinen seura: Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava

59. Keskustan Kouvolan py: Vapaaehtoistyötä tuettava

60. Keskustan Ruokolahden kunnallisjärjestö : Keskusta rp:lle yhtenäinen jäsenmaksu

61. Keskustan Heinijoen py: Puoluekokous kaksipäiväiseksi

62. Keskustan Konnuslahden py: Pienten osastojen toimintaa tuettava

63. Vimpelin py ja Sääksjärven py: Jäsenmaksupalautukset suuremmaksi

64. Keskustan Kuusamon Kirkonkylän py: Vanhojen toimimattomien yhdistysten lakkauttaminen

65. Askolan Keskustan Läntinen osasto: Sääntöaloite

66. Keskustan Euran kunnallisjärjestö: Puoluesihteerin valinta puoluevaltuuskunnalle

67. Jalasjärvenkylän py: Paikallisyhdistyksen siirtyminen yhden vuosikokouksen järjestelmään

68. Keskustan Polvijärven kunnallisjärjestö: Puoluekokous kesäkuulta heinäkuulle

69. Keskustanuorten Jalasjärven osasto: Kunnanvaltuutetuille kokousmatkakorvaukset opiskelupaikkakunnalta

70. Keskustan Opiskelijaliitto: Poliittinen suunnittelija puoluetoimistolle

16871. Keskustan Keski-Suomen piiri: Politiikan uutisointi selkokielelle

72. Keskustan Keski-Suomen piiri: Hyvät teot vaativat hyviä sanoja

73. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri: Hyvät teot vaativat hyviä sanoja

74. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri: Hyvät teot vaativat hyviä sanoja

75. Keskustanaisten Haapajärven ympäristön py: Keskustalle perhepoliittisten asioiden neuvottelukunta.

76. Jalasjärvenkylän py: Mediavalmennus luottamushenkilöille

77. Keskustan Opiskelijaliitto: Vaikutusta valtakunnanpolitiikkaan

78. Kuhmon Keskustaseura: Yhdistysrekisterinumeron hyväksyminen viralliseksi tunnisteeksi

79. Keskustan Keski-Mäntsälän py: Yhdistysten tilienhallinta- ja talousarviopohjat keskusta.fi:n tietopankkiin

51. Keskustan Varkauden py: Toimin-taohje yhdistysten yhdistämiseksi

Varkaudessa toimii useita keskustalaisia paikallisen tason järjestöjä mm. Keskustan Varkauden kunnallis-järjestö ry, Keskustan Varkauden paikallisyhdistys ry, Keskustan Kangaslammin paikallisyhdistys ry, Var-kauden Keskustanaiset ry, Keskustanuoret ry. Lisäksi on useita järjestöjä, jotka eivät käytännössä toimi lai-sinkaan.

Kaikissa järjestöissä on jäsenmäärä vähäinen ja aktii-visesti toimivia henkilöitä vain muutamia. Samat ak-tiivihenkilöt toimivat myös useamman järjestön luot-tamustehtävissä. Turha päällekkäisyys ja vähäinen ak-tiivihenkilöiden määrä aiheuttaa väsymystä koko jär-jestötoimintaan ja näin ollen myös vaikeuttaa uusien jäsenten hankintaa Keskustaan. Olemme Varkaudes-sa jo pitkään keskustelleet tarpeesta yhdistää kaikki järjestöt yhdeksi toimivaksi paikallisjärjestöksi, joka hoitaisi myös kunnallisjärjestön tehtävät. Vastaavan-laista tarvetta on varmaan muillakin paikkakunnilla, joilla Keskustapuolueen asema on marginaalinen.

Päätimme Keskustan Varkauden paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa 29.3.2010 tehdä Lahden puolue-kokoukselle aloitteen saadaksemme valtakunnallises-

ti yhtenäiset toimintaohjeet muutokselle, jossa useita yhdistyksiä yhdistetään yhdeksi järjestöksi.

Toimintaohjeiden tulisi käsittää ainakin seuraavat asi-at:

- menettelytavat sekä huonosti toimivien järjestöjen että täysin toimimattomien järjestöjen osalta

- uuden paikallisen järjestön nimi

- uuden paikallisen järjestön sääntömalli

Vastausesitys:

Keskustan paikallisyhdistykset ovat itsenäisiä ja nii-den lakkauttamisesta ja mahdollisesta yhdistämises-tä päättää jokaisen yhdistyksen omat jäsenet. Yksi kuntayhdistys sopii joillekin paikkakunnille, mutta useammille paikkakunnille sopii paremmin kunnallis-järjestön ja useamman paikallisyhdistyksen rakenne. Kunnallisjärjestö on toisen asteen yhdistys (järjestö-jen järjestö), joten se ei voi toimia ainoana yhdistyk-senä paikkakunnalla, koska sen jäsenenä ei voi olla henkilöjäseniä. Kunnallisjärjestön toiminnan jatku-misen edellytyksenä on, että paikkakunnalla on vä-hintään kolme paikallisyhdistystä tai naisten ja nuor-ten osastoa. Jos paikallisyhdistyksiä jää vähemmän kuin kolme, niin silloin kunnallisjärjestö on lakkautet-tava. Silloin on päätettävä, että yhdestä paikallisyh-distyksestä tulee ns. kuntayhdistys. Se hoitaa paikka-kunnalla myös kunnallisjärjestön tehtäviä normaalin paikallisyhdistyksen tehtävien lisäksi. Kuntayhdistys käyttää normaalin paikallisyhdistyksen sääntöjä, mut-ta kokouksissa käsitellään myös kunnallisjärjestön tehtäviä. Puoluetoimisto laatii aina kuntayhdistyksil-le omat malliesityslistat yleisten kokousten asioiden käsittelyä helpottamaan. Lisäksi vuoden 2010 aikana tuotetaan verkkoon yleinen järjestötyökalupakki, joka pohjautuu Kide -koulutusmateriaaliin. Puoluetoimis-to ja piiritoimistot antavat tarvittaessa käytännön oh-jeita yhdistysten yhdistämiseksi sekä yhdistysten lak-kauttamiseksi.

52. Askolan pohjoinen ja keskinen py: Paikallisyhdistysten lakkautus

Askolan pohjoinen ja keskinen paikallisyhdistys on tehnyt aloitteen syyskokouksessaan marraskuussa 2009 että paikallisyhdistykset lakkautettaisiin ja yh-distettäisiin yhdeksi kunnallisjärjestöksi. Näin ollen esim. Askolaan jäisi vain yksi Askolan keskusta kun-nallisjärjestö. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla paikallisyhdis-tykset ovat hyvin pieniä( muutama hlö) ja koko kun-nallisjärjestön aktiivejakin on hyvin vähän. Näin saa-

169taisiin kokoukset mielekkäämmiksi ja päästäisiin kes-kustelemaan asioista laajemmalla pohjalla.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 51 ” Toimintaohje yhdistys-ten yhdistämiseksi”.

53. Suomen Keskustanaiset: ihmisen kokoista politiikkaa paikallistasolta valtakunnan tasolle

Jokainen ihminen on oman elinympäristönsä paras asiantuntija. Suomen suurimpana puolueena Kes-kustalla on käytössään jäsenistönsä ja kannattajiensa kautta valtava määrä eri alojen osaamista ja Suomen paikallistuntemusta. Suomen Keskustanaisten mieles-tä tätä keskustalaisten naisten ja miesten osaamista tu-lisi puolueessa hyödyntää entistä monipuolisemmin ja näin lisätä puolueen jäsenten osallisuutta. Tämä kan-nustaisi jatkossakin keskustalaisia työskentelemään sydämen palolla yhteisen aatteen puolesta.

Suomen Keskustanaiset esittää keskustalaisen osaaja-rekisterin perustamista, jonne jokainen jäsen voi halu-tessaan ilmoittaa oman erityisosaamisensa. Nykyisillä teknisillä sovelluksilla ja jäsenrekisterin uudistuksel-la osaajapankin ylläpito ja sen hyödyntäminen olisi mahdollista ilman suuria kustannuksia. Jäsenen luval-la puoluetoimisto voisi aktiivisemmin tukea saman alan ja kiinnostuksen kohteen omaavien keskusta-laisten keskinäistä verkostoitumista ja itseohjautuvaa toimintaa. Tämä hyödyttäisi sekä jäsentä että koko puoluetta.

Suomen Keskustanaiset kannustaa puoluetoimistoa ja eduskuntaryhmää kuuntelemaan ja ottamaan huo-mioon myös keskustalaisia arjen asiantuntijoita, mm. kotiäitejä ja yksineläjiä. Lisäksi, kuulemalla tasa-ar-voisesti maaseudun, haja-asutusalueiden ja kaupunki-en asukkaita rakennetaan kokonaisvaltainen näkemys Suomesta. Keskustan tulee tehdä ihmisen kokoista ja näköistä politiikkaa.

Vastausesitys:

Keskustalle on kaikki jäsenet ja kannattajat sekä hei-dän mielipiteensä tärkeitä. Keskusta on kiinnostunut keskustalaisten mielipiteistä asioihin. Näitä mielipi-teitä on tiedusteltu viime aikoina erilaisten kyselyjen avulla mm. strategiatyön ja tavoiteohjelman laatimi-sen yhteydessä. Niiden tulosta on hyödynnetty työn etenemisessä. Tällaisia kyselyjä tullaan hyödyntä-mään jatkossakin. Niihin on myös vastaajat osallistu-neet aktiivisesti. Lisäksi Kohtaamo -palvelun avulla on mahdollisuus osallistua ajankohtaiseen keskuste-

luun. Passiivisten rekisterien perustaminen ei ole tar-koituksenmukaista, mutta sisältöperusteisten verkos-tomaisten toimintaperiaatteiden lisääminen on kanna-tettavaa.

54. Keskustan Hollolan kunnallisjär-jestö: Keskustan järjestötoiminnan keskiö asetettava median parempaan hyödyntämiseen

Kunnallisjärjestöjen järjestöpolitiikan kehittämistyö on arvokas asia. Kunnallisjärjestön kuuluvuus ja nä-kyvyys on merkittävä osa järjestöpolitiikkaa, mikä on ensisijainen osa-alue poliittisen toiminnan ohella. Il-man kuuluvuutta ja näkyvyyttä keskustalaista politiik-kaa ja sen sanomaa on hankalaa viestiä kuntalaisille, äänestäjille. Tähän tarvitaan rohkeutta ja näkyvästi yl-peyttä olla keskustalainen sekä jokaisen kunnallisjär-jestön jäsenen aktiivisuutta.

Eräs osatekijä kunnallisjärjestöjen järjestöpolitiikkaa nyt 2000-luvulla on ajankohtainen ja asiallinen netti-sivusto. Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö on huo-lissaan siitä, että vain murto-osa kunnallisjärjestöistä käyttää hyödykseen Keskustan valtakunnallisten si-vustojen antamia mahdollisuuksia viestiä sanomaan-sa eteenpäin.

Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö kannustaa kun-nallisjärjestöjä toimimaan aktiivisesti nettisivustojen kokoamiseen ja päivittämiseen. Nettisivusto on asia, mihin kannattaa todella panostaa kunnallisjärjestöis-sä. Nettimaailma on jo tätä päivää ja enenevässä mää-rin myös tulevaisuuden järjestöpolitiikkaa!

Vastausesitys:

Hollolan kunnallisjärjestö puuttui tärkeään asiaan. Nettisivut ovat tärkeä osa paikallista näkyvyyttä. Keskusta toivoo, että kaikki kunnallisjärjestöt ja kun-tayhdistykset hyödyntävät ja päivittävät sivustoja ak-tiivisesti. On muistettava se perusasia, että paikalli-nen toiminta ei tunnu aktiiviselta, jos siitä ei välitetä tietoa ulospäin.

55. Keskustan Veikkarin py (Paimio): Jäsenkeräyksen tehostaminen

Keskustan pitää olla tosissaan jäsenasioiden ylläpitä-miseksi ajan tasalla. Meillä täällä ruohonjuuritasol-la järjestötehtävissä kaivataan sukupolvenvaihdosta. Täällä kentällä tarvitaan pikaisia ratkaisuja, jolloin jäsenkeräykseen saadaan nopeutta. Kymmenen vuo-den välein tapahtuva jäsenkeräys ja listojen tarkistuk-set eivät riitä. Nykyisin yhteiskunnassamme tapahtuu

170nopeasti muutoksia ja niihin haasteisiin pitää myös jä-senkeräyksessämmekin kiinnittää huomiota.

Eläkeliitossa on runsaasti väkeä ja siellä jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti. Paikallisyhdistysten jäsenlistois-ta eläkeliiton toimintaan siirtyneet henkilöt ovat hyvä asia, mutta samalla se vähentää paikallisyhdistysten väkeä, kun uusia ei saada lisää. Tämä huoli on todella suuri ja keskustan on heti tehtävä toimenpiteitä tämän asian suhteen.

Ehdotamme, että jäsenkerääjiä lisätään ja jäsenkerä-ystä suoritetaan vähintään viiden vuoden välein ta-pahtuvaksi.

Vastausesitys:

Jäsenkeräyksen hoitamiseen puolue antaa piireille avustusta jäsenkerääjän palkkausta varten. Piirit päät-tävät itsenäisesti jäsenkeräyksen ajankohdasta ja puo-lue auttaa sen toteuttamisessa. Netin kautta liittymi-sen lisäksi tarvitaan koteihin suuntautuvaa keräystä, kuten aloitteessa todetaan. Varsinais-Suomessa työtä on tehty vuodesta 2008 lähtien osapäiväisen jäsenke-rääjän toimesta. Kaikkien kuntien läpikäyminen vie paljon aikaa ja myös Varsinais-Suomen piirissä on keskusteltu lisäresurssien tarpeesta. Toisissa piireis-sä on määräaikaisia jäsenvaltakirjoja, kun puolestaan Varsinais-Suomen piirissä on pääsääntöisesti toistai-seksi voimassa olevia jäsenvaltakirjoja. Tällöin kerä-ystä ei ole tarve hoitaa tarkan aikataulun mukaan.

56. Keskustan Ämmänsaaren py: Jä-senrekisterin hoito, jäsenrekisterin ajantasaistaminen sekä jäsenkortti

Paikallisyhdistyksemme mielestä jäsen on puolueem-me tärkein asia. Esitämme, että Suomen Keskustal-le perustetaan yhtenäinen jäsenrekisteri ja sen hoito keskitetään puoluetoimistoon. Jokaiselle jäsenmaksun maksaneelle jäsenelle lähetetään vuosittain jäsenkort-ti, jolla voidaan todistaa olevansa Suomen Keskustan jäsen. Esitämme, että Suomen Keskusta tutkii kaikki eri mahdollisuudet jäsenkortin laatimisen yhteydes-sä. Mielestämme nykyaikaisella tekniikalla voidaan jatkossa mm. jäsennumeron ja viivakoodin avulla ilmoittaa paikallisyhdistyksen ja kunnallisjärjestön viralliset edustajat piirin kokouksiin, puoluekokouk-seen jne.

Vastausesitys:

Uusi puoluetoiminnan valtakunnallinen rekisteri ja jäsenkortti on saatu valmiiksi tähän kesään mennes-sä. Jäsenrekisterin dokumentoinnin suunnittelu alkoi syksyllä 2007 ja viimeiset piirit siirrettiin järjestel-

mään keväällä 2010. Jäsenkortti toimitettiin jäsenille toukokuun lopussa ja sen toimittamisen edellytykse-nä oli uusi valtakunnallinen jäsenrekisteri. Rekiste-rin tietojen läpikäyminen ja päivittäminen vaatii vielä paljon työtä.


Suomen Keskusta ry:n tavoiteohjelmaluonnoksessa on vahva painotus kansalaisyhteiskuntaan. Tarvitsem-me julkisen sektorin ja kansalaisten luontevaa yhteis-toimintaa sekä erityisesti näiden osapuolten välistä luottamusta. Tätä tulee katsoa sekä kansalaisvaikut-tamisen että kansantalouden hyötyjen näkökulmasta. Kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) kanssa teh-tävä yhteistyö on jäänyt liian vähälle huomiolle. Jul-kinen sektori on jopa ottanut sellaisia tehtäviä itsel-leen, mitkä kansantaloudellisessa mielessä olisi paras ollut toteuttaa kansalaisjärjestöjen (kolmannen sekto-rin) vastuulla. Kansalaisjärjestöjen (kolmas sektorin) toimijoiden etuna voidaan pitää, että ne ovat välttä-neet sekä yksityisen että julkisen sektorin kielteisiä piirteitä – voiton maksimointia ja byrokratiaa – mutta pystyvät käyttämään hyväkseen molempien myöntei-siä ominaisuuksia. Tämä tulisi nähdä mahdollisuu-tena tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja haettaessa myös kunnissa. Suomessa on noin 20.000 yhdistys-tä. Yhteisötalous, ts. osuuskunnat, säätiöt, keskinäiset yhtiöt ja järjestöt työllistävät arvion mukaan noin 8 % työllisestä työvoimasta Suomessa. Kyse on merkittä-västä toiminnasta, joka tulee nähdä tulevaisuuden re-surssina, myös demokratian ja kansanvaltaa vahvis-tavassa mielessä. Toimintaympäristömme on maail-manlaajuistunut, joten markkinoiden voitontavoittelu ulottuu maan rajojen ulkopuolelle saakka. Ehdotam-me, että kunnille suositellaan tai jopa velvoitetaan miettimään järjestösuhdettaan ja laatimaan oman kuntansa kansalaisjärjestöstrategia ja – ohjelma paitsi kansalaisvaikuttamisen, myös tulevaisuuden palvelu-tuotannon näkökulmasta.

Vastausesitys:

Eri järjestöt ovat kunnille ja koko yhteiskunnalle tär-keä voimavara, jota tulee hyödyntää. Kansalaisjär-jestöjen kasvattava ja sosiaalinen merkitys on erittäin suuri. Niiden apua hyödyntäen moni toiminta on kunnan omaan palvelutuotantoon verrattuna tehok-kaampaa ja edullisempaa. Erityisesti yhdistysten ja yksityisten yritysten mahdollisuuksia palveluntuo-tannossa tulisi kuntien erityisesti hyödyntää. Myös nuorisotyön hoitamisessa järjestöjen työ on kunnil-le hyvin edullista ja sitä tulee kuntien ja valtion tukea riittävästi.

171

58. Keskustan Helsingin sosiaalipo-liittinen seura: Kansalaisyhteiskun-taa vahvistettava

Kuntien toimintamallit ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan valtion ohjausote on pysynyt ohuena. Kunnat ovat ottaneet yhä selvemmin tilaajan roolin ja pyrkineet erottamaan tilaajan ja tuottajan toisistaan. Tähän kehitykseen liit-tyy myönteisiä piirteitä. Poliittinen vastuu ja asiantun-tijavastuu selkeytyvät, samoin asiakkuus ja toiminnan taloudellisuus korostuvat. Huolestuttavana piirteenä on se, ettei samaan aikaan vahvisteta kansalaisyhteis-kunnan toimivuutta. Asiakkuuden korostaminen pilk-koo ongelmat eikä puutu ongelmien syihin.

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja ihmisten omatoimisuuden tukeminen edellyttää monia toimia. Valtion on omissa ohjelmissaan sekä kunnille ja jär-jestöille annetuissa ohjeissa korostettava yhteistoi-mintahakuisen paikallistoiminnan merkitystä. Kuntien on rakennettava yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana laajasti paikalliset yhteisöt. Kaikilla keskeisillä kun-nallisilla sektoreilla tulee painottaa terveyden edistä-mistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Myös mui-den kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen on osallistutta-va sosiaalisten ja terveysriskien torjumiseen. Esimer-kiksi liikunta- ja kotitalousjärjestöjen tulee muokata toimintaansa siten, että ne tavoittavat syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia. Ehdotus: Hallitus tekee jäntevän päätöksen paikallisen toiminnan tukemisesta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta.

Vastausesitys:

Kansalaisjärjestöjen hyödyntäminen kunnallisessa toiminnassa on tehokasta ja tuloksellista. Myös ter-veyden edistämisen ja sosiaalisten ongelmien ehkäi-syssä kansalaisjärjestöillä on parhaat mahdollisuu-det tavoittaa kansalaiset sekä saada viesti tehokkaasti eteenpäin kunnissa. Ennaltaehkäisevän työn tukemi-sessa säästetään parhaiten varoja sosiaali- ja tervey-denhuollon kuluissa. Tätä ennaltaehkäisevää työtä tukee kuntien ja valtion riittävä rahoitus nuoriso-, lii-kunta-, sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan.

59. Keskustan Kouvolan py: Vapaaeh-toistyötä tuettava

Suomi on järjestöjen luvattu maa. Erilaisissa seurois-sa ja järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö on suoma-laisten vahvuus paitsi liikunnassa ja urheilussa, myös mm. ikääntyneiden ihmisten sosiaalisen ja psyykki-sen kunnon ylläpidossa. Yhdistys- seura- ja järjestö-toiminnan voiman ja vahvuuden tunnistamisella ja

tunnustamisella, asianmukaisella lainsäädännöllä sekä pienellä rahallisella panostuksella järjestöt voivat olla jatkossakin merkittäviä toimijoita koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä. Työpaik-kojen ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä on myös mah-dollista lisätä ihmisten työ- ja vapaa-ajan hyvinvoin-tia ja siten osaltaan edistää työurien pidentämistä.

Keskustan Kouvolan paikallisyhdistys ehdottaa, että periaateohjelmakirjauksilla ja puoluekokouspäätök-sellä Suomen Keskusta julistautuu isänmaan etua aja-vien yhdistysten, järjestöjen ja seurojen ystäväksi ja sitoutuu aina hallituksessa olleessaan huolehtimaan siitä, että sopivin tukimuodoin sekä lainsäädännön ja verotuksen keinoin vapaaehtoistyötä tuetaan ja arvos-tetaan kaikilla niillä elämän aloilla, joissa se on tar-koituksenmukaista, tuottavaa ja taloudellista eikä va-kavasti vääristä eri toimijatahojen välistä kilpailua.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 58 ” Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava”.

60. Keskustan Ruokolahden kunnal-lisjärjestö: Keskusta rp:lle yhtenäi-nen jäsenmaksu

Keskustan Ruokolahden kunnallisjärjestö esittää, että Keskusta rp:n jäsenmaksu yhtenäistetään valtakunnal-lisesti. Uusille jäsenille on heti pystyttävä kertomaan, kuinka monta euroa vuotuinen jäsenmaksu on sekä mitä vaikuttamismahdollisuuksia ja jäsenetuja se tuo tullessaan. Normaalin jäsenmaksun rinnalla voisi olla jäsenmaksu eläkeläisille ja työttömille erikseen. Edel-leen on säilytettävä myös mahdollisuus määritellä korkeampi kannatusjäsenmaksu sitä haluaville.

Vastausesitys:

Netin kautta liittyessään jäsenelle tarjotaan nyt yh-tenäinen jäsenmaksu. Se on kokeiluluontoisesti 20 euroa. Nuorilta ja eläkeläisiltä peritään 10 euroa ja perhejäsenmaksu on 50 euroa. Jäsenkeräyksen yhtey-dessä on jäsenillä mahdollisuus antaa korkeampiakin kannatusjäsenmaksuja. Tähän mennessä piirit ovat päättäneet itsenäisesti jäsen- ja kannatusjäsenmaksun suuruuden, jolloin ne ovat vaihdelleet piireittäin mel-ko paljon. Lisäksi paikallisyhdistykset ovat voineet periä omia jäsenmaksuja. Keskustan mielestä jäsen-maksun yhtenäistämiseen on tarvetta.

61. Keskustan Heinijoen py: Puolue-kokous kaksipäiväiseksi

172Keskustan Heinijoen paikallisyhdistys esittää, että puolue kokouksesta tulee kaksipäiväinen. Perustelu-na yöt maksaa liikaa!

Vastausesitys:

Sääntömääräisen puoluekokouksen typistäminen kah-teen päivään on erittäin vaikeaa. Asioiden esittelyt, puheenvuorot, henkilövalinnat äänestyksineen, pää-tösten tekeminen, iltaohjelmat sekä pääjuhla lippu-marsseineen vievät paljon aikaa. Osan niistä poisjät-täminen veisi paljon pois myös puoluekokouksen tun-nelmasta. Puoluekokous on myös elämystapahtuma tärkeiden päätösten tekemisen lisäksi. Tarvittaessa osanottaja voi itse valita haluamansa osallistumisajan puoluekokoukseen. Henkilövalintojen keskittäminen lauantaille tarjoaa mahdollisuuden osallistua kokouk-seen haluttaessa vaikka vain yhtenä päivänä. Toisaal-ta majoituksen osalta on tarjolla monenlaista hinta-tasoa, joten sen takia ei tarvitse yöpymisiä rajoittaa. Ylimääräiset puoluekokoukset (esim. presidenttieh-dokkaan valitsemiseksi) ovat useimmiten supistettu päivän mittaiseksi. Tällöin käsiteltäviä asioita on vä-hän ja myös oheisohjelmaa on rajoitetusti.

62. Keskustan Konnuslahden py: Pienten osastojen toimintaa tuettava

Keskustan Konnuslahden paikallisyhdistys esittää, että puolueen tulee tukea pienten osastojen toimintaa sekä osastojen yhteistyötä. Näin varmistetaan todelli-nen lähidemokratia. Pieniä osastoja ei pidä tarkoituk-sellisesti lakkauttaa.

Vastausesitys:

Keskustan paikallisyhdistykset ovat itsenäisiä ja nii-den lakkauttamisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä päättävät vain jokaisen yhdistyksen omat jäsenet. Pii-rit palauttavat jäsenmaksuosuutta paikallisyhdistyksil-le omien päätöstensä mukaan. Puolueen kannalta on tärkeää, että paikallisyhdistykset järjestävät toimintaa ja ovat aktiivisia.

63. Vimpelin py ja Sääksjärven py: Jäsenmaksupalautukset suuremmak-si

Vimpelin ja Sääksjärven paikallisyhdistykset tekevät yhdessä aloitteen piiritoimikuntaan ja edelleen puo-luekokoukselle. Aloitteessa esitetään ennen kaikkea pienten yhdistysten jäsenmaksupalautusten korotta-mista kymmenellä prosenttiyksiköllä. Suurten yhdis-tysten korotus viisi prosenttiyksikköä. Pienten yhdis-tysten palautusosuus ei saisi mennä alle 250 €. Perus-

teluna esitetään sitä, että pienten yhdistysten toiminta vaikeutuu ja usein lakkaa kokonaan varojen puutteen takia. “Kun ei ole toimintaa, ei ole jäseniä. Kun ei ole jäseniä, ei ole jäsenmaksupalautuksia.”

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 62 ” Pienten osastojen toi-mintaa tuettava”.

64. Keskustan Kuusamon Kirkonky-län py: Vanhojen toimimattomien yhdistysten lakkauttaminen

Kunnallisjärjestöissä on jäseninä yhdistyksiä, joiden toiminta on kokonaan loppunut tai jäsenten kiinnostus toimintaan on hiipunut niin, että yhdistys ei ole ko-koontunut edes sääntömääräisiin kokouksiin vuosiin tai vuosikymmeniin. Viimeisin merkintä yhdistysre-kisterissä saattaa olla monen kymmenen vuoden ta-kainen. Yhdistyslaissa on keino toiminnan viralliseksi päättämiseksi, yhdistyksen julistaminen purkaantu-neeksi. Tätä tuomioistuinmenettelyä voidaan käyttää kun yhdistyksen oma aktiivisuus ei enää riitä yhdis-tyksen purkautumiseen. Aloitteenamme esitämme, puoluehallitus ohjeistaa kunnallisjärjestöt käyttämään tätä mahdollisuutta, mikäli järjestön alaisen jäsen-yhdistyksen toiminta on lakannut ja sen toimintaa ei saada yrityksistä huolimatta aktivoiduksi.

Vastausesitys:

Keskustan paikallisyhdistykset ovat itsenäisiä ja nii-den lakkauttamisesta ja mahdollisesta yhdistämises-tä päättävät vain jokaisen yhdistyksen omat jäsenet. Lakkauttamiskokousten pitäminen on yleisin ja hel-poin yhdistysten purkutapa. Yhdistyksen purkami-nen tuomioistuimen päätöksellä on melko raskas ja harvoin käytetty prosessi. Patentti- ja rekisterihalli-tuksen yhdistysasiain neuvottelukunnassa on esitetty, että lakipäätöksellä voitaisiin purkaa yli 30 vuotta hil-jaiselossa olleet yhdistykset. Edellisen kerran vuonna 1990 tehtiin tällainen laki yhdistysten lakkautukses-ta, joten aika uudelle laille olisi jälleen ajankohtainen. Se olisi toteutuessaan helpoin tie toimimattomien yh-distysten lakkauttamiseksi.

65. Askolan Keskustan Läntinen osas-to: Sääntöaloite

Suomen Keskusta r.p:n säännöt § 9, 17 ja 26. Tasa-arvo pykälän soveltaminen puoluevaltuuston jäsenten vaaliin ja puoluejohdon työvaliokunnan kokoonpa-noon on epälooginen kun huomioidaan tehtävien va-

173lintatapa. Esitämme, että näiden toimielinten kohdalla poistetaan vähintään 40 %:n vaatimus nais- ja mies-paikoista ja muutetaan se muotoon ”Puoluevaltuuston jäsenissä tulee olla sekä miehiä että naisia”. Samoin ”Työvaliokunnan jäsenissä tulee olla sekä miehiä että naisia”. Piirin sääntöjen pykälässä 11 mainitaan kun-tayhdistys.

Esitämme, että kuntayhdistys kirjoitetaan käsitteenä näkyviin kunnallisjärjestön sääntöihin ajatellen tilan-netta, jossa kuntatasolla halutaan lakkauttaa kaikki kyläosastot ja perustaa yksi yhdistys, ”kuntayhdistys” hoitamaan Keskusta politiikkaa ja vaalityötä kunta-tasolla.

Vastausesitys:

Suomen Keskustan sääntöjä sekä piirien ja kunnallis-järjestöjen mallisääntöjä muutetaan Lahden puolue-kokouksessa 11. - 13.6.2010. Puoluekokous ratkaisee myös nämä sääntömuutosesitykset siinä yhteydessä.

66. Keskustan Euran kunnallisjärjes-tö: Puoluesihteerin valinta puolue-valtuuskunnalle

Euran kunnallisjärjestön 21.3.2010 pidetty vuosiko-kous päätti yksimielisesti tehdä seuraavan aloitteen puoluekokoukselle: Keskustan puoluesihteerin valinta tulee siirtää puoluekokoukselta puoluevaltuuskunnan päätettäväksi. Perustelemme aloitetta sillä, että Suo-men Keskustalle valitun puheenjohtajan ja puolue-sihteerin välillä tulee vallita täydellinen keskinäinen luottamus ja heidän kannanottonsa tulee olla linjassa keskenään.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 65 ”Sääntöaloite”.

67. Jalasjärvenkylän py: Paikallisyh-distyksen siirtyminen yhden vuosi-kokouksen järjestelmään

Paikallisyhdistyksen mallisääntöjen mukaisesti puo-luehallituksen on hyväksyttävä paikallisyhdistyksien sääntöjen muuttaminen. Maailma on muuttunut sen jälkeen kun monen Suomen Keskusta r.p:n jäsenjär-jestön säännöt on hyväksytty sekä puoluehallitukses-sa että Patentti- ja rekisterihallituksessa. Nykyisin voi todeta, että myös Suomen Keskusta r.p:n puoluetoi-minta kilpailee monen muun vapaa-ajan harrasteen kanssa, ja kilpailu on erittäin kovaa vapaa-ajan mark-kinoilla. Toisin sanoen ihmisten vapaa-ajalle on todel-la paljon mahdollisuuksia, ja tylsien vuosikokousten markkinointi jäsenistölle on iso ongelma (emmekä

muodikkaasti puhu ”haasteesta”). Tämän vuoksi aloit-teen tekijöille on tullut mieleen, että on aika siirtyä monessa jäsenjärjestössä yhden vuosikokouksen mal-liin. Perusteluina voi todeta, että jäsenistöä on nykyi-sin hyvin vaikea innostaa pelkkiin vuosikokouksiin, jossa käsitellään vain ja ainoastaan sääntömääräiset asiat. Kun tämä toistuu kaksi kertaa vuodessa, niin käytännössä vuosikokoukset ovat pakollinen rasite.

Tämän vuoksi puoluekokousaloitteena ehdotamme seuraavaa:

1) Puoluehallitus nimittää työryhmän valmistelemaan sääntöluonnokset, jolla jäsenjärjestöt voivat siirtyä yhden vuosikokouksen järjestelmään.

2) Työryhmän on valmisteltava sääntöluonnokset eri-tasoisille jäsenjärjestöille, jotta ne voivat halutessaan siirtyä yhden vuosikokouksen malliin.

3) Puoluehallitus järjestää tehdyille uusille sääntö-luonnoksille esitarkastuksen Patentti- ja rekisterihal-lituksessa.

4) Uudet sääntöluonnokset on oltava valmiina 31.12.2011, ja jäsenjärjestöt voivat halutessaan aloit-taa siirtymisen yhden vuosikokouksen järjestelmään vuodesta 2012 alkaen.

Vastausesitys:

Paikallisyhdistyksen siirtyminen yhden kokouksen järjestelmään otetaan harkittavaksi seuraavassa pai-kallisyhdistysten mallisääntöjä koskevassa sääntö-muutoksessa.

68. Keskustan Polvijärven kunnallis-järjestö: Puoluekokous kesäkuulta heinäkuulle

Keskustan Polvijärven kunnallisjärjestö esittää, että nykyistä puoluekokousajankohtaa muutettaisiin kesä-kuulta huhtikuulle. Perustelu: Aktiiviviljelijäväestön osallistuminen nykyisenä ajankohtana on ongelmalli-nen, he ovat silloin pelloilla töissään.

Vastausesitys:

Puoluekokous on vakiintunut pidettäväksi kesäkuun alussa, jolloin järjestetään päällekkäisiä kesätapahtu-mia vähemmän. Valitettavasti aina löytyy ajankoh-tia, jotka eivät sovi kaikille. Heinäkuu on puolestaan aktiivista loma-aikaa ja suurten tapahtumien pitoai-kaa, jotka saattaisivat rajoittaa osallistumista puolue-kokoukseen.

174

69. Keskustanuorten Jalasjärven osasto: Kunnanvaltuutetuille koko-usmatkakorvaukset opiskelupaikka-kunnalta

Keskustanuorten Jalasjärven osasto esittää, että kun-nallisissa luottamustoimissa omalla kotipaikkakunnal-laan toimiville, mutta muualla opiskeleville nuorille maksettaisiin matkakorvaukset heidän tullessaan ko-kouksiin opiskelupaikkakunnaltaan. Toki Keskusta ei voi puolueena päättää asiaa kuntien puolesta, mutta toivomme että puolue ottaa asian hoitaakseen ja tekee kaikkensa, jotta tällainen käytäntö kunnissa otettaisiin käyttöön.

Vastausesitys:

Kunnat päättävät itsenäisesti matkakustannusten kor-vauksista luottamushenkilöilleen. Toisissa kunnassa maksetaan opiskelijoille matkakustannukset koko-uksiin opiskelupaikkakunnalta. Tämä ei ole suuri kustannuskysymys, mutta se tukee nuorten osallistu-mismahdollisuuksia kunnalliseen päätöksentekoon ja sitouttaa nuoria päättäjiä opiskeluaikana kotikuntaan. Suomen Keskusta tukee matkakustannusten maksa-mista nuorille opiskelupaikkakunnalta kunnallisiin luottamustehtäviin.

70. Keskustan Opiskelijaliitto: Poliit-tinen suunnittelija puoluetoimistolle

Keskustan Opiskelijaliitto vaati Suomen Keskustaa palkkaamaan täysipäiväisen poliittisen suunnitteli-jan puoluetoimistolleen. Keskustan poliittinen me-nestys on viime kädessä kiinni sen politiikan sisällön vahvuudesta. Tällä hetkellä keskustalainen politiikan kokonaiskuva on kuitenkin hukassa, kun siihen ei jär-jestötasolla panosteta riittävästi. Puolueen henkilö-resurssit suuntautuvat politiikan sisällön kannalta epä-olennaisiin tehtäviin. Poliittinen suunnittelija palvelisi keskustalaisen politiikan tekemistä ja suuntaviivojen vetämistä. Mikäli puolue haluaa pärjätä myös tulevina vuosikymmeninä, niin se tapahtuu ensisijaisesti sisäl-töjen kautta. Poliittisen suunnittelijan palkkaaminen tukee Keskustan omaa tutkimustoimintaa.

Vastausesitys:

Puoluehallitus linjaa puolueen työntekijäresurssi-en tarpeet ja huolehtii riittävien työntekijäresurssisen palkkaamisesta niin, että se palvelee parhaiten Kes-kustan menestystä. Tämän johdosta puoluehallitus on päättänyt, että puoluetoimiston poliittista suunnittelua

vahvistetaan syksyllä 2010 palkkaamalla tutkimustoi-minnan päällikkö.

71. Keskustan Keski-Suomen piiri: Politiikan uutisointi selkokielelle

Poliittinen uutisointi on usein vaikeasti ymmärrettä-vää. Tämä lisää ihmisten vieraantumista politiikas-ta, päätöksenteosta ja myös äänestämisestä. Keskus-ta omistaa Verkkoapila-lehden, johon se saa lehdis-tötukea. Tuen osuus on noin 1 000 000 euroa. Leh-distötuki mahdollistaisi lehden kehittämisen entistä monipuolisemmaksi. Keskustan Keski-Suomen piiri esittää, että Verkkoapila ryhtyisi toimittamaan politii-kan uutisia selkokielellä, selkosuomeksi. Verkkoapi-la olisi näin ensimmäinen uutispalvelu, josta politii-kan kuulumiset saisi ymmärrettävästi luettua. Tämä lisäisi kansalaisten kiinnostusta ja ajan myötä myös luottamusta politiikkaa ja keskustaa kohtaan. Selko-suomeksi toimitetut politiikan uutiset lisäisivät myös Verkkoapilan lukijakuntaa muun muassa alati kasva-valla maahanmuuttajaväestöllä, joille suomenkieli on muutoinkin hankalaa. Verkkoapila edesauttaisi näin maahanmuuttajien kotoutumista, keskustan tunnet-tuutta maahanmuuttajien keskuudessa, suomalaisen kulttuurin ja politiikan tuntemusta sekä ehkäisisi maa-hanmuuttajien syrjäytymistä.

Vastausesitys:

Keski-Suomen piiri kiinnittää aloitteessaan huomio-ta tärkeään asiaan eli politiikassa käytettyyn kieleen, joka median uutisoinnin kautta välittyy ihmisten joka-päiväiseen elämään.

Politiikan kieli ja siitä kertova uutisointi rakentuu vahvasti myös politiikan toimijoiden käyttämän kie-len ja termistön kautta. Poliitikot, puolueet ja media ovat yhdessä vastuussa siitä, että politiikan kieli ja uutisointi on paitsi monipuolista, mutta myös kansan-tajuista. Keskusta pyrkii jatkossa omalta osaltaan to-teuttamaan tätä tavoitetta osana jatkuvaa kehitystyö-tä. Keskusta on uudistanut verkkosivunsa ja sinne on lisätty Keskustan politiikan A-Ö, jossa tuodaan esille helppolukuisesti Keskustan poliittisia kantoja.

72. Keskustan Keski-Suomen piiri: Hyvät teot vaativat hyviä sanoja

Keskusta omistaa Verkkoapila-lehden, joka on hyvä ja siteerattukin valtakunnan asioiden uutisoija, mutta ei ole valitettavasti kommenttien määrän perusteel-la saanut vielä sankkaa lukijakuntaa. Ongelmana on

175se, ettei lehdessä ole maakunnallista uutisointia kuin ajoittain ja silloinkin lähinnä Etelä-Pohjanmaalta.

Verkkoapila saa puoluetukea toimintaansa. Sen osuus on noin 1 000 000 euroa. Lehdistötuki mahdollistaa lehden kehittämisen entistä monipuolisemmaksi. Leh-teä tulisi kehittää palvelemaan myös alueellisia eli piirien ja kunnallisjärjestöjen tarpeita. Olisi hienoa, jos keskustalaisilla olisi ajantasainen keskustahenki-nen väline, josta voisi seurata, mitä eri puolella Suo-mea tapahtuu.

Keskustan Keski-Suomen piiri esittää, että puolue ryhtyisi toimiin, jotta Verkkoapilalle saadaan kaikkiin piireihin avustajat. Avustajat voisivat toimia esimer-kiksi piiritoimiston yhteydessä tai hanke voitaisiin toteuttaa ostamalla piireiltä avustajapalveluita. Kes-kustalaiseen arvomaailmaan kuuluu yhteisöllisyys ja sen on myös kansanliikkeemme kivijalka. Keskustan Keski-Suomen piiri esittää, että puolueessa ryhdyttäi-siin välittömästi kokeiluun, jossa Verkkoapila ostaisi alkuvaiheessa esimerkiksi 500 eurolla/kk/piiri avus-tajapalveluita. Piiri voisi edelleen vastuuttaa sopivat henkilöt tehtävään esim. osa-aikaisista nuorten, nais-ten yms. toimijoista. Koulutettua ja ammattitaitoista toimittajakuntaa löytyy maakunnistakin. Tämä lisäisi puolueen näkyvyyttä ja toisi verkkolehdelle lisää lu-kijakuntaa. Puoluekokouskauden aikana maakunta-avustuksen osuuden voisi nostaa 30 prosenttiin leh-den saamasta puoluetuesta. Tämä mahdollistaisi myös alueellisen mainonnan saamisen lehteen ja maksaisi näin itsensä nopeasti takaisin. Keskustan rooli maa-kuntien puolueena vahvistuisi näin entisestään.

Vastausesitys:

Verkkolehteä ja sen uutisointia tehdään journalistisin perustein. Maakunnallinen uutisointi perustuu toimi-tuksen saamiin juttuvinkkeihin ja yhteydenottoihin sekä ajankohtaisten uutisaiheiden seurantaan käytettä-vissä olevin toimitusresurssein.

Verkkoapila seuraa aktiivisesti ja resurssiensa puit-teissa keskustapiirien ja maakuntien tapahtumia sekä kehittää omaa avustajaverkostoaan. Avustajaverkos-tossa on jo muutamia aktiivisesti osaamistaan tarjon-neita henkilöitä muun muassa Pohjois-Suomessa.

Avustajaverkoston luominen on verkkolehden käyn-nistämisvaiheen jälkeen alkanut ja se on yksi tulevista kehittämiskohteista. Uusien avustajien rekrytoinnissa otetaan vastaan vinkkejä osaavista ja vahvan uutisne-nän omaavista journalistisista kyvyistä. Tässä työssä keskustapiireihin vuosien saatossa kertyneestä vah-vasta asiakaspalveluhengestä ja ihmistuntemuksesta on varmasti apua verkkolehden kehittämisen kannal-ta.

Puolueen uusittu nettisivusto keskusta.fi on keskus-talaisen järjestötiedottamisen vahva kanava ja erin-omainen väylä keskustalaiselle tiedottamiselle.

73. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri: Hyvät teot vaativat hyviä sano-ja

Keskusta omistaa Verkkoapila-lehden, joka on hyvä valtakunnan asioiden uutisoija, mutta ei valitettavas-ti ole kommenttien määrän perusteella saanut vielä sankkaa lukijakuntaa. Ongelmana on se, ettei lehdes-sä ole maakunnallista uutisointia kuin ajoittain ja sil-loinkin lähinnä Etelä-Pohjanmaalta.

Verkkoapila saa huomattavan määrän puoluetukea (n. 1milj. euroa) toimintaansa. Lehteä tulisi kehittää pal-velemaan myös piirien ja kunnallisjärjestöjen tarpeita. Olisi hienoa, että olisi ajantasainen keskustahenkinen väline, josta voisi seurata, mitä eri puolella Suomea tapahtuu.

Esitämmekin että puolue ryhtyy toimiin, että verk-koapilalle saadaan kaikkiin piireihin avustajat, jotka toimisivat piiritoimiston yhteydessä. Hanke voitaisiin toteuttaa myös ostamalla piireiltä avustajapalveluita.

Esitämme, että välittömästi ryhdytään kokeiluun, jos-sa verkkoapila ostaisi alkuvaiheessa 500 eurolla/kk/piiri avustajapalveluita. Piiri voisi edelleen vastuuttaa sopivat henkilöt tehtävään esim. osa-aikaisista nuor-ten, naisten yms. toimijoista. Tämä lisäisi puolueen näkyvyyttä ja toisi lehdelle lisää lukijakuntaa. Puolue-kokouskauden aikana maakunta-avustuksen osuuden voisi nostaa 30 prosenttiin lehden saamasta puolue-tuesta. Tämä mahdollistaisi myös alueellisen mainon-nan saamisen lehteen ja maksaisi näin itsensä nope-asti takaisin. Ennen kaikkea Keskustan rooli maakun-tien puolueena näin vahvistuisi.

Vastausesitys:

Ks. Vastaus aloitteeseen 72 ”Hyvät teot vaativat hyviä sanoja”.

74. Keskustan Keski-Pohjanmaan pii-ri: Hyvät teot vaativat hyviä sanoja

Keskusta omistaa Verkkoapila-lehden, joka on hyvä valtakunnan asioiden uutisoija, mutta ei valitettavas-ti ole kommenttien määrän perusteella saanut vielä sankkaa lukijakuntaa. Ongelmana on se, ettei leh-dessä ole maakunnallista uutisointia kuin ajoittain. Verkkoapila saa huomattavan määrän puoluetukea (n. 1milj. euroa) toimintaansa. Lehteä tulisi kehittää pal-

176velemaan myös piirien ja kunnallisjärjestöjen tarpeita. Olisi hienoa, että olisi ajantasainen keskustahenkinen väline, josta voisi seurata, mitä eri puolella Suomea tapahtuu.

Esitämmekin että puolue ryhtyy toimiin, että verk-koapilalle saadaan kaikkiin piireihin avustajat, jotka toimisivat piiritoimiston yhteydessä. Hanke voitaisiin toteuttaa myös ostamalla piireiltä avustajapalveluita.

Esitämme, että välittömästi ryhdytään kokeiluun, jos-sa verkkoapila ostaisi alkuvaiheessa 500 eurolla/kk/piiri avustajapalveluita. Piiri voisi edelleen vastuuttaa sopivat henkilöt tehtävään esim. osa-aikaisista nuor-ten, naisten yms. toimijoista. Tämä lisäisi puolueen näkyvyyttä ja toisi lehdelle lisää lukijakuntaa. Puolue-kokouskauden aikana maakunta-avustuksen osuuden voisi nostaa 30 prosenttiin lehden saamasta puolue-tuesta. Tämä mahdollistaisi myös alueellisen mainon-nan saamisen lehteen ja maksaisi näin itsensä nope-asti takaisin. Ennen kaikkea Keskustan rooli maakun-tien puolueena näin vahvistuisi.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 72 ” Hyvät teot vaativat hy-viä sanoja”.

75. Keskustanaisten Haapajärven ym-päristön py: Keskustalle perhepoliit-tisten asioiden neuvottelukunta.

Keskusta on meidän kaikkien jäsenten tarpeita varten. Puolueen tulee avata poliittisen valmistelun jatkuva mahdollisuus jäsenille puoluekokousten välisenä ai-kana.Ehdotan, että Suomen Keskustaan perustetaan perhepoliittisten asioiden neuvottelukunta. Keskus-tassa pidetään perhepolitiikka niin itsestään selvä-nä politiikan lohkona, että sen valmistelu puolueessa on lopetettu kokonaan. Vuoden 2003 vaalit voitettiin sen johdosta, että perhepolitiikka nostettiin politiikan teon keskiöön. Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjel-man mukaisesti suomalainen perhepolitiikka muuttui myönteisempään suuntaan. Keskustassa oli vuonna 1998 Perheen teemavuosi. 90- luvun lopun perhepo-liittinen ohjelmatyö kantoi satoa vuoden 2003 vaa-leissa. Sen jälkeen ei ole puolueessa tehty perhepoliit-tisten asioiden valmistelua.

Vastausesitys:

Perhepolitiikka on Keskustalle hyvin tärkeä ja lähei-nen asia. Puolueella on valittuna tällä hetkellä 20 työryhmää sekä kolme neuvottelukuntaa (työmarkki-na-asiain, yrittäjäasiain ja kunnallisasiain neuvottelu-kunnat). Työryhmistä perhepoliittisia asioita käsitte-lee lähinnä hyvinvointityöryhmä, mutta asia koskee

myös monen muun työryhmän aluetta, kuten tasa-ar-votyöryhmän, nuorisotyöryhmän ja asuntotyöryhmän sekä koulutus- ja tiedepoliittisen työryhmän alueita. Tällaisia perhepoliittisia asioita kokonaisvaltaisesti käsittelevälle työryhmälle on tarvetta ja perhepoliitti-sen työryhmän tulisi uusia työryhmiä muodostettaessa asettaa. Puoluehallitus nimeää puoluekokouksen jäl-keen työryhmät ja määrittelee niiden tehtävät.

76. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Mediavalmennus luottamushenkilöil-le

Nykyisessä tilanteessa voi todeta, että tiedotusväli-neiden määrä ja laatu on muuttunut hyvin paljon pel-kästään 2000-luvulla. Toisaalta voi todeta, että hyvin moni ns. perusjäsen, ja käytännössä luottamushenkilö, voi joutua täysin yllätettynä tiedotusvälineiden haas-tattelemaksi ilman mitään valmennusta tiedotusväli-neiden kohtaamiseen. On aivan selvää, että puolueella on markkinointi- ja viestintäosastoa yms. toimintaa, mutta tiedonvälityksen perusasioiden perushallinta on tosiasiallisesti hyvin hataralla pohjalla ns. perusjärjes-töissä. Toisekseen on käynyt selväksi, että hyvin moni vastuuasemassa oleva henkilö ei välttämättä enää ymmärrä nykyaikaisten tiedotusvälineiden toiminta-mallia, mikä voi aiheuttaa hyvin paljon pahaa mieltä. Tämän vuoksi aloitteiden tekijöille on tullut mieleen, että ehkä on järjestettävä lähes tai kokonaan pakolli-nen koulutus/valmennus tiedotusvälineiden kohtaami-seen; alkaen kunnallisjärjestöjen johtokunnista ja siitä järjestelmällisesti ylöspäin piireissä ja liitoissa.

Tämän vuoksi puoluekokousaloitteena ehdotamme seuraavaa: 1) Puoluehallitus tutkii, miten voidaan järjestää tehokkaasti valmennus/koulutus tiedotus-välineiden kohtaamiseen ja ymmärtämiseen alkaen kunnallisjärjestöjen johtokuntien jäsenistä eteenpäin ylemmille järjestötasoille (piirit, liitot, jne.). 2) Puo-luehallitus tutkii, millainen pakollinen valmennus/koulutus tiedotusvälineiden kohtaamiseen ja ymmär-tämiseen on järjestettävä kaikille eduskuntavaalieh-dokkaille ja kaikille EU-vaaliehdokkaille. Sinällään tehokkaan valmennuksen/koulutuksen järjestäminen ei pitäisi olla vaikeaa, koska tällaiset tiedotusvälinei-siin liittyvät valmennukset /koulutukset voidaan sitoa osaksi piirikokouksien ja isompien tilaisuuksien oh-jelmaa. Toisaalta tietysti vastaan tulee kustannusky-symykset, joten hyviä ehdotuksia kaivataan koulutuk-sen järjestystavoista. Toisaalta tarpeeksi ammattitai-toisella otteella voidaan saada kouluttajat innostettua, jos he saavat asianmukaiset todistukset, työtodistuk-set yms. tarpeeksi ammattimaisesta kouluttajakoulu-tuksesta.

177Vastausesitys:

Puolueen järjestämään ehdokasvalmennukseen kuu-luu myös valmennusta tiedotusvälineiden kohtaami-seen. Keskusta pitää tärkeänä, että piirit ja kunnal-lisjärjestöt järjestävät Keskustajärjestöjen luottamus-henkilöille erillistä tiedottamis- ja tiedotusvälinei-den kohtaamisen kouluttamista yhteistyössä MSL:n kanssa.

77. Keskustan Opiskelijaliitto: Vaiku-tusta valtakunnanpolitiikkaan

Tavallisella keskustan rivijäsenelle on tällä hetkel-lä hyvin rajalliset vaikutuskeinot puolueen linjoihin valtakunnanpoliittisissa kysymyksissä. Keskustaopis-kelijoilla ja Keskustanuorilla on vielä jossain määrin näitä mahdollisuuksia liittojen omimmalla toiminta-alueella, mutta valmistuneet ja yli-ikäiset toivotetaan tällä hetkellä tervetulleiksi lähinnä kylä- ja kunnal-lispolitiikkaan. Valtakunnallisiin kysymyksiin voi vaikuttaa oikeastaan vain puoluekokousaloitteilla, henkilökohtaisten kontaktien ja sanomalehtien ylei-sönosastojen kautta. Ei ihme, että kansalaisjärjestöt kukoistavat!

Puolueessa on nyt tekeillä sääntöuudistus. uudistuk-sessa tulee luoda jatkuvat kanavat, joita pitkin aivan jokainen puolueen rivijäsen voi luontevalla tavalla ja aidosti vaikuttaa puolueen linjavalintoihin myös puo-luekokousten välisenä aikana.

Vastausesitys:

Keskustalle ovat kaikki jäsenet ja kannattajat sekä heidän mielipiteensä tärkeitä. Keskustalla on käytös-sä jatkuva aloiteoikeus, jossa yhdistykset sekä jäsenet voivat tehdä aloitteita puoluehallitukselle. Jäsenyh-distykset voivat lisäksi tehdä aloitteita kahden vuoden välein pidettävälle puoluekokoukselle. Keskusta on aidosti kiinnostunut keskustalaisten mielipiteistä ja toivoo palautetta asioihin. Näitä mielipiteitä on tie-dusteltu viime aikoina myös erilaisten kyselyjen avul-la mm. strategiatyön ja tavoiteohjelman laatimisen yhteydessä. Näiden kyselyjen tulosta on hyödynnet-ty ohjelmien laatimisessa. Tällaisia kyselyjä tullaan hyödyntämään jatkossakin. Aloitteiden ja kyselyjen avulla voi vaikuttaa puolueen linjavalintoihin ja jopa konkreettisiin päätöksiin hallitusohjelman kautta.

78. Kuhmon Keskustaseura: Yhdis-tysrekisterinumeron hyväksyminen viralliseksi tunnisteeksi

Nykyisin tarvitaan tarkkaa yksilöintiä asiakkaasta, kun asioidaan esim. pankeissa, vakuutusyhtiöissä, kaupoissa tai lehtitaloissa. Viralliseen asiakastietoon tarvitaan yleensä henkilö- tai yhteisötunnus. Monella pienellä yhdistyksellä ei näitä ole ja se aiheuttaa jär-jestelyjä, jotka voivat aiheuttaa sekaannuksia. Verot-taja ei enää mielellään anna yhteisötunnusta yhdis-tykselle, jolla ei ole veronalaista toimintaa. Lisäksi veroilmoituksen pyytäminen näiltä yhdistyksiltä aihe-uttaa turhaa työtä sekä antajalle, että saajalle.

Yhdistyksemme esittää, että yrityksille tietotekniik-kaa tuottaville yrityksille annettaisiin tehtäväksi luo-da yhdistysrekisterinumerosta tietojärjestelmiin yhtä virallinen tunnus, kuin y-tunnus on. Tämä tunnus on vain rekisteröinnit hoitaneilla yhdistyksillä ja asioi-den hoitaminen vaatii virallisten ilmoitusten tekemi-sen ja niiden pohjalta yhdistyksen vastuulliset henki-löt voidaan vahvistaa. Asiakkaan tiedot mm. viralliset nimenkirjoittajat voidaan varmistaa sähköisillä me-netelmillä ja siksi sen virallisuus voidaan rinnastaa y-tunnusta vastaavaksi. Tämä helpottaisi rutiiniasioiden hoitamista ja säästyisimme sekaannuksilta sekä tur-halta vaivalta. Yhdistyksiä on paljon ja tämä aiheuttaa jatkuvasti ongelmia. Näin yhdistyksestä tulisi selkeä oma juridinen toimija ja nykyisin tarvittavat ”virityk-set” jäisivät pois.

Vastausesitys:

Viranomaiset eivät ole hyväksyneet PRH:n yhdis-tysrekisterinumeroa viralliseksi asiointitunnuksek-si, vaan sen lisäksi tarvitsee valitettavasti hankkia y-tunnuksen. Sen avulla voi suorittaa mm. työnantaja-velvoitteet verottajalle. Se ei useimmiten aikaansaa kuitenkaan veroilmoituksen tekemisen tarvetta. Sen velvoitteen puolestaan useimmiten laukaisee se, että yhdistykselle otetaan ennakkoperintärekisteriote eri-laisten työsuoritusten laskuttamista varten. Pelkän pankkitilin avaamiseen ei y-tunnusta saisi enää uuden lain mukaan pankkien vaatia. Sama menettely koskee myös muuta ei-viranomaisyhteistyötä. Osa yrityksis-tä toimii tässä vielä valitettavasti vanhan menettelyta-van mukaan.

79. Keskustan Keski-Mäntsälän py: Yhdistysten tilienhallinta- ja talous-arviopohjat keskusta.fi:n tietopank-kiin

Yhdistysten ja varsinkin puolueen paikallisyhdistys-ten rutiineihin kuuluu olennaisena osana velvollisuus yhdistyksen yleisten kokousten järjestämiseen. Yksi yhdistyslain mukainen yhdistykselle kuuluva asia on tilinpäätöksen käsittely ja vastuuvapaudesta päättämi-

178nen kevätkokouksessa. Lisäksi syyskokouksessa tulee käsitellä seuraavan vuoden talousarvio, jolla ohjataan tulevan vuoden varainkäyttöä. Pääsääntöisesti yhdis-tysten käyttämät varat ja niistä aiheutuvat merkinnät ovat pienehköjä, jolloin asiakirjoistakaan ei muodostu kovin monimutkaisia.

Puolueen verkkosivustosta löytyy helposti järjestötyö-kaluiksi mm. kokousten esityslistat. Keskustan Keski-Mäntsälän paikallisyhdistys esittää aloitteenaan, että verkkosivustolle lisättäisiin myös yhdistysten talous-hallintoa varten tarvittavat asiakirjapohjat:

- talousarvion pohja (muodossa *.doc sekä *xls)

- tilinpäätöksen pohja (muodossa *.doc sekä *.xls)

- tili- ja vastuuvapauden myöntämisen pohja (muo-dossa *.doc)

Tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous vel-voittaa puoluetoimiston paitsi valmistelemaan pohjat keskusta.fi:n tietopankkiin, myös liittämään lasken-tataulukkoihin valmiit kaavat soluihin sisällytettyinä. Samalla on otettava huomioon yhdistyslakiin kaavail-lut muutokset kyseisten toimien osalta, joissa esite-tään mm. tilintarkastajien muuttamista toiminnantar-kastajiksi.

Aloitteella halutaan myös kiinnittää puoluekokouk-sen huomio pankkien yhdistyksiltä perimiin palvelu-maksuihin, jotka ovat kohtuuttomia ottaen huomioon yhdistysten vuotuiset tilitapahtumat. Puolueen tulee käynnistää neuvottelut pankkien kanssa, jotta puolu-een jäsenyhdistysten palvelumaksukäytäntö saataisiin kohtuulliseksi.

Vastausesitys:

Suomen Keskusta r.p. on valmistelemassa yhdistys-ten talousarvion ja tilinpäätöksen mallipohjia. Niis-sä otetaan huomioon uuden valmistuvan puolue- ja vaalirahoituslain säädökset. Valmistumisaikataulu liittyy uuden puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön voimaantuloon. Taloussäännön liitetietoihin tulee yl-lämainitut asiakirjat ja ne julkaistaan heti valmistut-tuaan keskusta.fi tietopankissa. Puolue valmistelee myös Kide –koulutusaineistoon pohjautuvien toimin-tasuunnitelmien ja toimintakertomusten mallipohjia.

Puolue voi käydä pankkiryhmittymien suuntaan mah-dollisuuksiensa rajoissa neuvotteluja palvelumaksujen alentamiseksi, mutta pääosin pankit määrittelevät itse palvelumaksusummat. Yhdistysten tulee itse miettiä myös hinnoittelujen kautta, mitä pankkiryhmittymää tai rahoituslaitosta he käyttävät.

Työelämää, tasa-arvoa ja maa-hanmuuttoa koskevat aloitteet

80. Keskustan Lappeenrannan py: Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen panostettava

81. Keskustan Kuusankosken py: Aloite nuorisotyöttömyyden poistamiseksi

82. Keskustan Haapajärven kunnallisjärjestö: Nuorisotyöttömyys

83. Keskustan Nakkilan kunnallisjärjestö: Nuorisotyöttömyys

84. Keskustan Raahen kunnallisjärjestö: Keskustan palkansaajatoiminnan tehostaminen

85. Keskustan Ohkolan py: Keskustalainen näkemys esiin ay-liikkeessä

86. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Osaamisprofiili

87. Suomen Keskustanuoret: Suomeen saatava nelikantainen nuorisotupo

88. Keskusta Outokummun py: TEM:n yksiköitä Outokumpuun

89. Keskustan Opiskelijaliitto: Työikäisten uussuomalainen aiemmin hankittu osaaminen tunnistettava

90. Keskustan Koskuen py: Työmahdollisuuksien turvaaminen yli 45-vuotiaille naisille

91. Suomen Keskustanuoret: Ulkomaalaisille marjanpoimijoille järjestettävä perehdyttävää koulutusta

92. Keskustan Opiskelijaliitto: Vanhemmuuden kustannukset jaettava kaikkien työnantajien kesken ja vanhempainvapaamalli uudistettava

93. Suomen Keskustanaiset: Eriarvoistumisen kasvu kuriin – on sosiaalisen eheyden aika

94. Suomen Keskustanaiset: Samapalkkaisuus ja monipuolinen yrittäjyys keskustan vaaliteemoiksi eduskuntavaaleihin 2011

95. Edistykselliset Keskustanaiset: Seuraavaan hallitukseen sinkkuministeri

96. Suomen Keskustanuoret: Keskustan valmisteltava maahanmuuttopoliittinen ohjelma

97. Keskustan Kauhavan Alakylän paikallisyhdistys: Pakolaisten kotouttamista edistettävä

98. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Sukupuolijakauma tasattava maahanmuutolla

179

80. Keskustan Lappeenrannan py: Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen panostettava

Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 25-vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttö-myys on todella huolestuttavissa lukemissa. Kesä-kuussa 2009 15–24-vuotiaita työttömiä oli työmi-nisteriön mukaan yli 40 000. Vuoden 2009 lopussa 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli jo 20,3 prosent-tia, ja sen arvioidaan nousevan 24 prosenttiin kuluvan vuoden aikana. Nuorten työttömyys on pahimmillaan keväällä ja alkukesästä, kun vastavalmistuneet tulevat työmarkkinoille.

Erityisesti vakavaksi tilanne tulee nuorelle silloin, kun hän ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen työkokemuksen vuoksi pääse lainkaan työelämän al-kuun. Työmarkkinoilla työkokemus on kilpailuvaltti ja nuorella vastavalmistuneella ei ole mahdollisuuksia kilpailla tasavertaisesti kokeneempien kanssa. Tämä lama toistaa edeltäjäänsä, sillä myös edellisessä la-massa juuri nuoret vastavalmistuneet olivat suurim-pia häviäjiä.

Nuorisotyöttömyyden hoitoon tarvitaan toimenpitei-tä. Lainsäädännölliset toimet ovat liian hitaita reagoi-maan akuuttiin ongelmaan. On pikaisesti ryhdyttävä toimeen, ettei menetettäisi suurta osaa tulevasta työn-tekijäsukupolvesta. Lappeenrannan Keskustan paikal-lisyhdistys esittää, että Keskusta ryhtyisi nuorisotyöt-tömyyden vähentämiseksi seuraaviin toimenpiteisiin:

1. On jatkettava ja rahoitettava opetusministeriön hankerahalla hyväksi koettuja hankkeita pitkään työt-tömyydestä kärsineille nuorille:

Työtä nuorille –hanke auttoi monia nuoria työelämän alkuun. Hanke saatiin käyntiin nopeasti ja sen avulla saavutettiin hyviä tuloksia. Palkatut nuoret saivat han-ketuen avulla itselleen arvokasta työkokemusta, josta oli paljon hyötyä joko opintojen osana tai seuraavan työpaikan hankkimisessa. Vastaavanlainen hanke tu-lee käynnistää opetusministeriön tuella ja kohteena pitäisi olla syrjäytyneet ja pitkäaikaisesta työttömyy-destä kärsineet nuoret.

2. On kehitettävä ja toimeenpantava palkkatukimalle-ja vastavalmistuneille nuorille:

Yksityinen työnantaja saisi vastavalmistuneen palk-kaamiseen palkkasetelin vähintään kuudeksi kuukau-deksi tavoitteena ammattiosaamisen kehittyminen, työkokemuksen kertyminen ja pysyvä työllistyminen ja siten kilpailukyvyn parantaminen työmarkkinoil-la. Valtio ja kunnat vastaisivat yksityiselle sektorille

työllistymättömien palkkaamisesta vähintään puoleksi vuodeksi vuoden kuluessa valmistumisesta. Muutoin-kin olisi kehitettävä malleja, joiden avulla vastaval-mistuneiden nuorten pikaista siirtymistä työelämään kannustettaisiin.

Vastausesitys:

Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen on va-kava yhteiskunnallinen ongelma, jonka voittamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. On syntymässä nuoria sukupolvia, joille työn tekeminen ei ole enää keskei-nen osa elämää. Keskusta katsookin, että työvoima-poliittiset toimenpiteet tulee suunnata erityisesti syr-jäytyviin nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Yhteistyö-tä kunnissa ja ministeriöissä tulee entisestään tiivistä kaikilla tasoilla, jotta nuorisotyöttömyys saataisiin vähenemään.

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen nuorisotyöttömyyden kasvusta, mutta toteaa samalla, että parannuksia tilanteeseen tehdään koko ajan ja on myös tehty, kuten esimerkiksi nuorten moniammat-tillisen työpajatoiminnan avulla. Vanhasen II hallitus lisäsi vuoden 2008 budjetissa oppisopimuspaikkoja 2100 opiskelijalla. Osana nuorten syrjäytymisen eh-käisyä vahvistettiin ns. ammattistarttia sekä käynnis-tettiin laajennettu työssä oppimisen kokeilu. Myös ammatillisen koulutuksen paikkoja lisättiin jo 2008 alusta 2200 ja niitä lisätään väliaikaisesti edelleen. Li-säksi Keskusta on jatkanut toimia hallituksessa yrittä-jyyskasvatuksen laajentamiseksi ja monipuolistami-seksi eri kouluasteilla.

Vanhasen II hallitus pyrkii 2010 lisäbudjetilla katkai-semaan nuorisotyöttömyyttä. Budjetti sisältää start-tirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea. Nuo-risotyöttömyyteen kohdennetaan kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa, millä tarjotaan mm. koulutus- tai työharjoittelupaikkoja tai muita työllistämistoimenpi-teitä nuorille.

Aloitteen tekijän ajatus palkkaseteli-/palkkatukimal-lista, jolla kannustettaisiin nuorten ottamista harjoitte-luun tai työhön on kannatettavaa. Käytäntöä voidaan soveltaa myös yksityisellä sektorilla ja se on varmasti toimiva myös siellä. Työelämä kaipaa innovatiivisia käytäntöjä, joilla tuetaan nuoria opintojen ohjaukses-sa, työpajatoiminnassa ja nivelvaiheessa, kun siirry-tään työelämään. Työurien pidentämisessä on kiinni-tettävä huomio erityisesti nuoriin.

81. Keskustan Kuusankosken py: Aloite nuorisotyöttömyyden poista-miseksi

180Nuoriso työttömyys vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen voimakkaasti. Siksi Kuusankosken keskusta tukee palkkatuen myöntämistä uuden nuoren työntekijän palkkaavalle työantajalle. Aloitteemme koskee tukea ammatillisen koulun päättävän nuoren palkkaavalle työnantajalle. Aloitteessa esitämme työttömyyskor-vauksen suuruista tukea kahden vuoden ajan. Tuen peruste on nuoren työntekijän työelämä taitojen kehit-tämiseen tuleva tuki. Työn ja työturvallisuuden kehit-täminen hyvän perehdyttämisen ja mentoroinnin kaut-ta tukisi myös työurien pidentämispyrkimyksiä.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 80 ” Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen panostettava”.

82. Keskustan Haapajärven kunnal-lisjärjestö: Nuorisotyöttömyys

Nuorisotyöttömyys on niin suuri yhteiskunnallinen ongelma, että sen poistamiseksi on tehtävä kaikki mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Keskustan Oksa-van paikallisosasto ry ehdottaa, että Keskusta selvit-tää voidaanko tapaturmavakuutusikää laskea koske-maan alle 18-vuotiaita nuoria? Tällä hetkellä tuotan-nolliset yritykset eivät voi työllistää alle 18-vuotiaita nuoria edes osapäivätyöhön, koska nuoret eivät ole oikeutettuja saamaan tapaturmavakuutusta.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 80 ”Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen panostettava”. Todetaan lisäksi oikaisuna kysymyksessä esitettyyn, että velvollisuus ottaa tapa-turmavakuutus koskee kaikkea työsuhteessa teetettä-vää työtä työntekijän iästä riippumatta.

83. Keskustan Nakkilan kunnallisjär-jestö: Nuorisotyöttömyys

Keskustan Nakkilan kunnallisjärjestö on keskustel-lut vuosikokouksessaan maamme taloudellisesta ti-lanteesta ja työttömyydestä. Olemme huolestuneita nykyisestä tilanteesta, jossa lähes kaikkien ennustei-den mukaan työttömyys tulee lisääntymään. Erityisen huolestuneita olemme maamme nuorisotyöttömyy-destä. Nuorisotyöttömyys on selvästi ja merkittäväs-ti korkeampi kuin yleinen työttömyys. Työttömänä olevia, ja kouluttautuneitakin nuoria uhkaa turhau-tuminen ja syrjäytyminen yhteiskunnasta kun ei saa ammattia vastaavaa, tai muutakaan työtä. Nuorissa pitäisi olla tulevaisuutemme. – Mutta, miten voi pe-rustaa perheen ja tehdä lapsia tähän yhteiskuntaan

kun yhteiskunnassa ei nuorille ole tarjota työtä ja toi-meentuloa.

Nuorten työttömyyden torjunnassa tärkeätä on mm:

Kaikille ammattikoulutuksen saaneille nuorille taa-taan työpaikka, ja ammattiaan vastaavaa työtä

On huolehdittava siitä että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus ammattikoulutukseen

Nyt kun koulutuksen antajista ollaan tekemässä osa-keyhtiöitä, ja liittämässä ne bisneksen tekoon, on val-vottava erityisen tarkasti että koulutus vastaa yhteis-kunnan tarpeita, eikä sitä tehdä opetusta antavan yhti-ön pelkkänä bisneksenä.

Koulutuksen saaneet nuoret asetetaan etusijalle täytet-täessä työpaikkoja

Ehdotamme että Suomen Keskusta tekee koulutuspo-liittisen ohjelman, jossa edellä mainitut asiat huomi-oidaan. Mielestämme ensisijainen tehtävä on löytää nuorille ja koulutetuille töitä, eikä pitää kynsin ham-pain kiinni väsymykseen asti töissä olleista eläkeiäs-sä olevista henkilöistä. Ensisijainen tehtävä on turvata nuorten tulevaisuus ja varmistaa siten kansakuntam-me jatkuvuus. Vasta kun nuoret on työllistetty, voi-daan puhua eläkkeelle siirtymisen ikärajan nostami-sesta.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 80 ”Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen panostettava”.

84. Keskustan Raahen kunnallisjär-jestö: Keskustan palkansaajatoimin-nan tehostaminen

Eri ammattiliitoissa jäseninä olevien keskustalaisten palkansaajien toiminta ja aktiivisuus omissa liitois-saan on parin viimeisen puoluekokouskauden aikana hiipunut siitä, mitä se oli aikaisemmin. Tänä aikana, jolloin yleinen kiinnostus yhdistystoimintaan on kes-kustalaisillakin laantunut, tulisi toimia entistä aktiivi-semmin kokoavan ja tavoitteellisen toimintaorgani-saation kehittämiseksi myös ammatillisissa järjestöis-sä toimimiseen.

Ammattiliitoissa valtaa käyttävät ja mm. yhteisesti kerätyistä jäsenmaksuvaroista mittavia vaalitukia saa-vat vain vallassa olevien poliittisten ryhmien ehdok-kaat. Keskustapuolueen pyrkimystä päästä merkit-täviin asemiin myös Etelä-Suomen kaupungeissa on edelleen vaikeaa, mikäli puolueella ei ole uskottavaa palkansaajatoimintaa ja jos keskustalaisilla ei ole kan-

181natustaan vastaavaa osuutta ammattijärjestöjen hal-linnoissa. On syytä muistaa, että Suomen Keskustaa äänestävis-tä suuri osa on palkansaajia. Vaikka puolueen ei tule-kaan ohjeistaa ammattijärjestöissä toimivia keskusta-laisia ay-aktiiveja, on puolueella oltava tahto auttaa eri ammattiliitoissa toimivia keskustalaisia tavoittele-maan kannatustaan vastaavaa osuutta liittojensa hal-linnossa. On syytä tiedostaa, että keskustalaisten ay-toiminta on osa tämän päivän alkiolaisuutta. Edellä esitetyn perusteella Suomen Keskustan Raahen Kun-nallisjärjestö R.Y. esittää Suomen Keskusta rp:n puo-luekokoukselle, että puoluekokous päättää:

Puoluehallituksen ja puoluetoimiston tehtäväksi anne-taan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin.

1. Palkansaaja- ja ay-toimintaa koordinoivan vahvaa työmarkkinakokemusta omaavan toimihenkilön (ay-sihteerin) palkkaaminen puoluetoimistoon.

2. Puolueen piirien tehtäväksi annetaan palkata joko pää- tai osatoimisia ay-sihteereitä toimimaan yhdessä piirien ay-toimikuntien ja keskustalaisten ay-aktiivien kanssa edellytyksien luomiseksi keskustalaisten osal-listumiselle ammattiliittojensa toimintaan.

3. Piirit velvoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin ay-toimikuntien kokoamiseksi työssäkäyntialueittain tu-kemaan työpaikoilla tapahtuvaa rekrytointia ja innos-tamista osallistumaan paikalliseen toimintaan.

4. Puolueen työmarkkina-asiain neuvottelukunnalle laaditaan selkeät toiminta-ohjeet, annetaan vuosittai-set tulostavoitteet ja varataan toimintaan riittävä ra-hoitus.

5. Puolueen jäsenrekisteri tulee uudistaa siten, että sieltä on saatavissa myös ammattiliittokohtaiset jä-sentiedot.

Vastausesitys:

Puoluekokous toteaa, että Keskustassa on aloitettu työelämätoiminnan uudistaminen ja nostettu työelä-män kehittäminen poliittisen asialistan kärkeen. Osa-na Keskustan sääntöjen uudistamista laaditaan malli työelämätoiminnan organisoimisesta. Työmarkkina-asiain neuvottelukunnan toimintaa kehitetään työelä-mäfoorumin muotoon. Työelämätoimintaan ohjataan lisää työntekijävoimavaroja. Esimerkiksi mahdolli-sesti Apollo Group Oy:n palvelukseen siirtyvien pii-rien toiminnanjohtajien toimenkuviin sisällytetään myös työelämätoiminnasta vastaaminen.

Työmarkkina-asiain neuvottelukunta on esittänyt, että Lahden puoluekokouksessa valittavasta puolueen pu-

heenjohtajistosta nimetään työelämäasioista vastaa-va varapuheenjohtaja. Työelämätoiminnan verkoston aikaan saamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä piirien toimikuntien, eri liittojen Sitke-ryhmien, palkansaaja-järjestöjen toimihenkilöiden ja puolueen eri toimijoi-den kesken. Keskustan alueellisen palkansaajatoimin-nan tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää jalansijan saamiseksi ay-toiminnassa. Uudistuksessa on lähdetty siitä, että alueellisten toimikuntien kokoaminen aloi-tetaan syksyllä 2010 ja toiminta käynnistetään kaikki-en piirien alueella vuoden 2011 aikana.

Lahden puoluekokouksen sääntömuutospäätöksen jäl-keen, työelämätoimintaan laaditaan selkeä toiminta-sääntö. Puoluetoiminnan rekisteri on nyt kokonaisuu-tena käyttöön otettu ja se sisältää myös mahdollisuu-den ammattiliittojen kirjaamiseen. Piireissä suoritetta-van jäsenkeräyksen yhteydessä voidaan kirjata jäsen-ten jäsenyydet ammattiliitoissa ja viedään ne puolue-toiminnan rekisteriin. Puoluehallitus on aloitteente-kijän kanssa samaa mieltä, Keskustan on tehostettava palkansaajatoimintaa ja siksi edellä mainitut toimen-piteet on aloitettu.

85. Keskustan Ohkolan py: Keskusta-lainen näkemys esiin ay-liikkeessä

Keskustan on vahvistettava otettaan ammattiyhdis-tystoiminnassa. Merkittävä osa keskustan aktiiviväes-tä ja kannattajista kuuluu työtätekevään kansanosaan. Keskustalainen näkemys ei kuitenkaan ole samassa suhteessa esillä ammattiyhdistystoiminnassa. Kes-kustan puolueorganisaatiossa on työmarkkina-asiain neuvottelukunta ja ay-asioihin keskittyvä työntekijä-kin sekä pari puheenjohtajuutta lähinnä STTK-laisissa ammattiliitoissa. Keskustan on petrattava asemiaan ay-liikkeessä ja kannustettava aktiivijäseniään osallis-tumaan ay-työhön. Nyt ay-kenttä on liiaksi vasem-mistopuolueiden ja toisen ei-sosialistisen pääpuolu-een temmellyskenttänä.

Keskustan on tuettava ja kannustettava jäseniään ak-tiiveiksi paikallisiin ay-yhdistyksiin, niiden vastuu-paikoille ja työpaikkojen luottamusmiestehtäviin. Liian usein keskustalaiset tyytyvät vain maksamaan ay-jäsenmaksun, mutta ovat muuten vain ”äänettö-miä yhtiömiehiä” järjestöjen toiminnassa. Poikkeuk-sia toki löytyy esimerkiksi hoitoalan järjestöistä. Pai-kallistason ay-yhdistysten ja työpaikkojen luottamus-miespaikkojen kautta keskustalaisten on mahdollisuus edetä ammattiliittojen valtakunnallisiin luottamusteh-täviin tai liittojen toimitsijatehtäviin eri tasoille.

Keskustan on aloitettava järjestelmällinen työ asemi-en valtaamiseksi ay-liikkeessä. Keskustan eri orga-nisaatiotasojen eli kunnallisjärjestöjen, piirien ja val-

182takunnan tason on yhteistuumin ja järjestelmällisesti kartoitettava sellaiset keskustalaiset, joilla on halua, intoa ja näkemystä ryhtyä ammattiliittovaikuttajiksi. Erityisesti tässä kartoitustyössä korostuu paikallis- ja piiritason rooli.

Keskustan piireillä on omia työmarkkina-asioihin keskittyviä toimikuntia, jotka ovat toimineet vaihtele-valla sykkeellä. Aluetason toimikunnat on vireytettä-vä kukoistukseen, mutta yhtälailla ay-politiikan tulee kuulua piiritoimikuntien ja valtakunnallisesti puolue-hallituksen keskeisiin ja säännöllisesti käsiteltäviin politiikan sektoreihin.

Valtakunnallisen työmarkkina-asiain foorumin lisäksi puolueen on koottava eri ammattiliittojen aktiiveista yhteistyö- ja toimijaverkostot, jotka tekevät vaikut-tamis- ja vaalityötä omissa liitoissaan ja ay-keskus-järjestökentällä. Keskusta voi halutessaan ottaa sille kuuluvan paikan maan suurimpana työväenpuoluee-na, se vaatii järjestelmällistä työtä ja aktiivista orga-nisoitumista.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 84 ”Keskustan palkansaaja-toiminnan tehostaminen”.

86. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Osaamisprofiili

Elinikäinen koulutus ja oppiminen on tietysti hieno ja kannatettava asia, ja kaikki parannusehdotukset elin-ikäisellä koulutukselle ja oppimiselle on kannatetta-va asia. Tämän pohjalta aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että onko painopiste ollut kuitenkin liikaa muodollisen koulutuksen puolella, ja elinikäinen op-piminen on jäänyt sivuun. Tästä voi tietysti olla mo-nia mielipiteitä.

Tarkasti ottaen nykyaikaisessa (erityisesti yritysten) toimintaympäristössä kaikkein merkittävin tekijä ei ole muodollinen koulutus, vaan työntekijöiden to-dellinen osaaminen, joka ei aina noudata muodolli-sia koulutuslinjoja. Käytännössä on lisäksi niin, että yritykset joutuvat monesti käyttämään kohtuullisia summia rahaa selvittäessään työntekijäehdokkaiden osaamisprofiilia, eli henkilön koko osaamisen koko-naisuutta. Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen erillinen osaamisprofiili, jota voisi kehittää ja parantaa riippumatta oppilaitoksesta, työnantajas-ta, koulutusohjelmasta tai työpaikasta. Käytännössä on niin, että joissain (monessa?) tapauksessa henkilö valmistuu muodollisesti jostain oppilaitoksesta, mut-ta hänen osaamisprofiilinsa voi olla hyvinkin laaja tai suppea verrattuna muodolliseen tutkintoon.

Toisekseen käytännössä käy niin, että henkilön tulles-sa ensimmäistä kertaa työvoimatoimiston asiakkaaksi, aloitetaan erilaisten osaamisprofiilien kartoitus muo-dollisen koulutuksen lisäksi. Kolmanneksi aloitteen tekijät haluavat kiinnittää huomiota siihen, että lah-jakkuuden lajeja on kymmeniä tai satoja, ja ihmisten kaikkia lahjakkuuden lajeja ei ole välttämättä listattu hyvin tarkasti tai järjestelmällisesti. Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että puolueetto-man tahon ylläpitämä osaamisprofiili olisi tutkimisen arvoinen asia.

Tämän vuoksi esitämme puoluekokoukselle seuraa-vaa. 1) Jäljellä olevalla vaalikaudelle 2007-2011 ni-metään työryhmä, jonka tehtävä on selvittää, että mikä olisi suomalaisen osaamisprofiilin sisältö ja toteutustapa. 2) Nimetty työryhmä tutkii luonnolli-sesti erityisesti Euroopassa tehdyt ratkaisut erillisen osaamisprofiilin kehittämiseksi. Myös muualla maail-massa kehitetyt ratkaisut olisivat tutkimisen arvoinen aihe. 3) Työryhmä tutkii, että mikä olisi paras puolu-eeton taho ylläpitämään erillistä suomalaista osaamis-profiilia.

Vastausesitys:

Yksittäisen kansalaisen osaamisen sisällöllä, osaamis-profiililla, on merkitystä erityisesti siinä tilanteessa jos ja kun henkilö jää työttömäksi ja hakee itselleen uutta työtä. Tässä tilanteessa on työttömäksi jääneen henkilön kannalta aina eduksi, jos työvoimaa hakevil-la työnantajilla olisi mahdollisuus tavalla tai toisella nähdä työtä hakevien henkilöiden osaamisen sisältö nykyistä monipuolisemmin. Tässä olisi mahdollista päästä eteenpäin lisäämällä voimakkaasti sähköisten menettelyiden käyttöä työvoimahallinnon vastuulla olevassa työnvälityksessä. Työtä hakevilla kansalai-silla on tälläkin hetkellä mahdollisuus laatia itsestään, myös anonyymisti, kaikkien työnantajien nähtäville työvoimahallinnon internet-sivuille itseään koske-va osaamisprofiili ns. cv-nettiin. Tätä tehokasta mut-ta vapaaehtoista työnhakumahdollisuutta työttömänä olevat käyttävät kuitenkin äärimmäisen vähän ja sen käyttöä olisikin lisättävä muuttamalla se tarvittaessa työnhakuun säännönmukaisesti kuuluvaksi toimin-naksi.

87. Suomen Keskustanuoret: Suo-meen saatava nelikantainen nuoriso-tupo

Nuorisotyöttömyys on suomalaista yhteiskuntaa pit-kään kalvanut talous-, työllisyys- ja työmarkkinapo-liittinen ongelma. Jo nousukaudella ja vahvan talous-kasvun aikana nuorisotyöttömyys oli meillä muita

183Pohjoismaita korkeampaa. Globaalin finanssikrii-sin iskettyä laineensa Suomeenkin nuorten ongelmat työllistymisessä ja mielekkään koulutuksen saamises-sa ovat kärjistyneet. Suomalaisista nuorista joka vii-des on vailla työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa.

Ongelma on vielä laajempi, kun otetaan huomioon ne nuoret, joiden valmistuminen pitkittyy pakollisten harjoittelujaksojen roikkumisen tai työllistymismah-dollisuuksien vähäisyyden takia. Nuorisotyöttömyys aiheuttaa nuorten vieraantumista yhteiskunnasta ja sitä kautta mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja muita sosiaalisia ongelmia, jotka johtavat syrjäy-tymiseen. Jo nuorina, 15–30-vuotiaina, syrjäytyneet selviävät heikosti työmarkkinoille ja pahimmassa ta-pauksessa putoavat yhteiskunnan turvaverkon varaan loppuelämäkseen.

Puoluekokous velvoittaa Keskustan uuden puheen-johtajan ja keskustalaisen pääministerin ryhtymään toimenpiteisiin laajapohjaisen yhteiskuntasopimuksen saavuttamiseksi, jolla haetaan keinoja vähentää nuo-risotyöttömyyttä pysyvästi. Tähän ”nuorisotupoon” tulisi saada mukaan valtiovallan lisäksi molemmat työmarkkinaosapuolet ja nuoriso- ja opiskelijajärjes-töjen edustus esimerkiksi nuorisojärjestöjen yhteis-työelimen Allianssin kautta.

Suomalaisen yhteiskunnan konsensushengessä neu-votteluissa sovittaisiin ratkaisuista, joilla varmistet-taisiin niin syrjäytymisen ehkäiseminen kuin osaa-van työvoiman saanti talouskasvun jälleen alkaessa. Työnantajat ja ay-liike sitoutuisivat siihen, että nuoria työntekijöitä tosiasiassa syrjivät käytännöt poistettai-siin työmarkkinoilta ja erilaisilla kannusteilla pyrittäi-siin saamaan työelämässä jo olevat nuoret työntekijät saattamaan loppuun keskeneräiset opintonsa. Samoin sovittaisiin vanhemmuuden kustannusten jakamises-ta nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Nuorten työntekijöiden työnantajamaksuja alennettaisiin vä-liaikaisesti. Valtiovalta sitoutuisi hoitamaan akuuttia tilannetta järjestämällä nuorille harjoittelupaikkoja julkisella sektorilla.

Lisäksi valtio sitoutuisi uudistamaan täysin suomalai-sen koulutusjärjestelmän niin, että se vastaisi nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Ylioppilaskirjoitukset ja korkeakoulujen pääsykokeet uudistettaisiin ja ni-vottaisiin yhteen ja varusmiespalvelus sovitettaisiin niihin nykyistä paremmin; oppisopimuskoulutusta li-sättäisiin radikaalisti. Nuorten edustajat sitoutuisivat tupo-hengessä vastavuoroisesti opintoaikojen lyhen-tämiseen, eläkeiän korottamiseen ja työurien pidentä-miseen. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole inhimil-lisesti eikä kansantaloudellisesti varaa menettää enää yhtään nuortaan.

Vastausesitys:

Ehdotus sisältää monia kannatettavia näkökulmia. On tärkeää vaikuttaa rakenteellisiin seikkoihin, joilla voi-daan vähentää nuorisotyöttömyyttä. Esitetty nuoriso-tupomalli vaatisi työmarkkinaosapuolien sopimista.

Harjoittelupaikkoja ja työllistymispaikkoja tarvitaan lisää. Palkkasetelimalli, jolla kannustettaisiin nuoren ottamista harjoitteluun tai työhön on hyvä työllistä-mismenetelmä. Työelämä kaipaa myös uudenlaisia käytäntöjä, joilla tuetaan nuoria ns. nivelvaiheessa, työelämään siirryttäessä. Esimerkiksi erilaisilla men-torointijärjestelmillä voidaan hyödyntää työpaikal-la olevien vanhempien työntekijöiden osaamista ja sitouttaa uusi työntekijä työelämään. On kehitettävä edelleen hyviä käytäntöjä, joilla työssäkäyvien opis-kelijoiden opintojen loppuunsaattamista edesautetaan.

Koulutusjärjestelmä vaatii toimenpiteitä, joilla edesautetaan ylioppilaiden nopeampaa pääsyä korkea-kouluihin. Pääsykoeuudistuksella, jossa korostetaan ylioppilastodistuksen tai ammatillisen oppilaitoksen todistuksen merkitystä, ei kuitenkaan automaattisesti vaikuteta nopeaan valmistumiseen ja opiskeluaikojen lyhenemiseen. Pääsykokeet poistamalla vähenee olen-naisesti oppilaitoksen mahdollisuus henkilön soveltu-vuuden arviointiin. Riski alan vaihtamiseen on suuri, jos alalle soveltuvuutta ei ole lainkaan mitattu pääsy-kokeilla, opiskelualan vaihtaminen vaikuttaa puoles-taan luonnollisesti opintoaikojen pidentymiseen. Esi-merkiksi opetus-, sosiaali-, terveys- ja psykologian alat vaativat alalle soveltuvuuden mittaamista ennen opintoihin pääsyä.

Koulutuksessa tulisi lisätä ennakoivuutta ja alakoh-taista tarkastelua laadullisen sijoittumisen kriteereil-lä, näin saadaan nuoret myös sijoittumaan koulutusta vastaaviin tehtäviin heti valmistumisen jälkeen. Aloi-tuspaikkamäärät tulisi mitoittaa työelämän tarpeisiin. Myös oppisopimuspaikkoja tarvitaan lisää.

88. Keskustan Outokummun py: TEM:n yksiköitä Outokumpuun

Outokummun poikkeuksellisen työttömyyden valli-tessa jo pitemmän aikaa katsomme tärkeäksi, että eri-tyisesti keskusta huolehtii TEM:n hajasijoittamatto-mia yksiköitä Outokumpuun.

Vastausesitys:

Lukuisat alueet eri puolilla Suomea ovat joutuneet kärsimään talouden rakennemuutoksesta ja sen myötä työttömyyden pahenemisesta. Näihin työttömyyson-gelmiin on mm. työ- ja elinkeinoministeriön toimin

184pyritty hakemaan ratkaisuita yhdessä valtiovallan, kuntien ja alueilla toimivien keskeisten yritysten kes-ken. Ministeriöiden toimintojen hajasijoittamista ei ole nähty oikeaksi keinoksi tilanteiden korjaamisessa. Työttömyyden aitoon parantamiseen voidaan päästä vain sitä kautta, että kyetään aikaansaamaan edelly-tyksiä kannattavalle uudelle yritystoiminnalle tai sen laajentamiselle.

89. Keskustan Opiskelijaliitto: Työ-ikäisten uussuomalainen aiemmin hankittu osaaminen tunnistettava

Työikäisten uussuomalaiset aiemmin hankittu osaami-nen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Tätä kautta voimme edesauttaa maahanmuuttajien ohjautumista oikeille urille Suomen työmarkkinoilla. Mielekäs työ on yksi ihmisen perustarpeista ja yhteiskuntarauhan kivijalka.

Tunnistamalla maahanmuuttajien aiemman osaamisen luomme heille paremman väylän sopeutua Suomeen ja tätä kautta lisäämme merkittävästi maahanmuuttaji-en kotiutumista Suomeen. Pahimmillaan koulutustaan vastaamattomassa työssä oleva maahanmuuttaja voi syrjäytyä kokiessaan työnsä turhauttavaksi ja kuilu maahanmuuttajan ja yhteiskunnan välillä kasvaa.

Keskustan on tehtävä mahdolliseksi aiempaa nope-ampi osaamisen tunnistaminen ja edesauttaa entistä enemmän maahanmuuttajien kotouttamista Suomeen. Maahanmuuttajat ovat tulevaisuuden Suomen rikkaus ja mahdollisuus, jota ei saa jättää käyttämättä.

Ulkomailla suoritetut opinnot tulee entistä paremmin tunnistaa ja tunnustaa Suomessa, oli kyseessä sitten ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö tai opintojaan ulkomailla suorittanut Suomen kansalainen.

Vastausesitys:

Keskusta kantaa vakavaa huolta uussuomalaisten ko-toutumisesta Suomeen. Aloitteessa tarkastellaan ai-van oikein työn tekemisen merkitystä kotoumiselle. Keskusta tukee työperäistä maahanmuuttoa ja haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä kehittää heidän täydennyskoulutustaan ja kieliopetustaan. Yh-teiskunnan eri toimijoiden, erityisesti maahanmuut-toja työvoimaviranomaisten valmiuksia kohdata ja tunnistaa uussuomalaisten osaamista tulee entises-tään parantaa. Maahanmuuttajien aikaisempi koulutus ja osaaminen tulee ottaa paremmin huomioon heidän työllistymisessään kotimaisilla työmarkkinoilla.

Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opiskelijat, työn-tekijät ja elinkeinonharjoittajat lisäävät yhteiskunnan monimuotoisuutta, mikä heijastuu usein lisääntyvänä

yritteliäisyytenä ja innovatiivisuutena. Moni vielä ny-kyäänkin toiminnassa oleva menestyvä suomalainen yritys on alun perin 1800-luvulla yrittelijään ja inno-vatiivisen maahanmuuttajan toimesta perustettu. Työ-perusteisen maahanmuuton avulla voidaan laajentaa Suomen osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla uhkaa kaventaa.

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen soveltuvuutta Suomeen ei kaikilta osin voida toteuttaa, sillä yleensä ulkomainen tutkinto ei sellaisenaan anna kelpoisuut-ta esimerkiksi valtion tai kunnan virkaan. Keskusta lähtee siitä, että nykyinen käytäntö on riittävä, missä ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushal-lituksen tai alakohtaisen viranomaisen tunnustamisen tai asiantuntijalausunnon koulutuksestaan. Se takaa maahanmuuttajien oikeusturvan ja turvaa sen, että ul-komailla suoritetut tutkinnot ovat päteviä myös Suo-messa. Yksityisen työnantajan palvelukseen haetta-essa tutkinnon tunnustamista ei yleensä tarvita kuin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, mitä keskus-ta pitää erittäin positiivisena asiana uussuomalaisten kannalta.

90. Keskustan Koskuen py: Työ-mahdollisuuksien turvaaminen yli 45-vuotiaille naisille

Suomessa puhutaan paljon nuorten työllistämises-tä, mikä onkin aivan oikein. Meitä yli 45-vuotiaita on kuitenkin työttömänä vieläkin enemmän ja kaikki emme suinkaan ole työtä vieroksuvia tai työkyvyttö-miä. Työtä vain ei ole kaikille tarjolla, joko asuin-paikasta tai esimerkiksi koulutuksen vajavaisuudesta johtuen.

Miten valtiovallan taholta voidaan vaatia työuri-en pidentämistä eläkeläisiltä, kun tähän väliin jää yli 45-vuotiaat työttömät? Heitä syyllistetään ja ahdiste-taan kun ovat työvoimatoimiston listoilla useita vuo-sia, jopa yli 10 vuotta. (Esimerkkinä Jalasjärven tam-mikuun tilasto työttömiä naisia 38 % työttömistä ja sama luku 38 % yli 50-vuotiaita työttömiä).

Koska tulevaisuudessa tarvitaan ikääntyvän väestön osan hoitoon ja hoivatyöhön paljon lisää väkeä, mik-si jätetään käyttämättä tämä ikäluokka, joka on omat lapset ja vanhukset hoitanut, siivonnut, pyykännyt ja hoitanut kotia elämänsä? Tähän ikäluokkaan kuuluu myös paljon maaseudun naisia, jotka ovat joutuneet luopumaan pienestä maatilastaan maaseudun raken-nemuutoksen hyväksi. Luulisi sieltä löytyvän apua vanhusten hoitotyöhön, ettei tarvitse ulkoa tuoda ja omat kansalaiset ovat kortistossa.

185Keskustapuolueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, että tämä työvoimareservi saadaan myös yhteiskunnan rattaita palvelemaan. Pitäisi mahdollistaa oppisopi-muskoulutus ja muut aikuiskoulutusvaihtoehdot rää-tälöidysti kaikille halukkaille ja siivota kortistosta ne, jotka eivät erilaisten sairauksien vuoksi ole työkykyi-siä. Olisihan järkevämpää maksaa heille hoitotyöstä kuin työttömyyskorvausta.

Keskustapuolueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin myös siinä, että jos työttömyyskorvauksen piiriin joutu-nut henkilö ottaa vastaan muutaman päivän tai viikon työn, on hänen sitten kärsittävä jälleen pitkä aika il-man mitään toimeentulotukea tai odottaa päiväraho-jen tarkastuksia. Systeemi on mätä.

Vastausesitys:

Työn tekeminen ja siitä saatava arvostus on keskei-nen osa suomalaisuutta, ja työttömäksi joutuminen on monille edelleen henkilökohtainen tragedia iästä tai sukupuolesta huolimatta. Tutkimusten mukaan työttö-mänä olo vähentää nopeasti työkykyä. Keskusta edis-tää sukupuolten, sukupolvien, alueiden, ammattiryh-mien ja erilaisten vähemmistöjen tasa-arvoa. Ikäänty-neiden työllistämiseen on panostettava tasapuolisesti.

Keskusta kannattaa sitä, että työttömyyskorvausjär-jestelmä rakennetaan joustavaksi, jotta lyhytaikaisen-kin työn vastaanottaminen ei romahduta työttömän taloutta. Työvoimapoliittiset toimenpiteet tulee suun-nata erityisesti syrjäytyviin nuoriin ja pitkäaikaistyöt-tömiin. Vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistymis-tä voidaan parantaa panostamalla täydennyskoulu-tukseen, ura- ja rekrytointipalveluiden laatuun sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Pitkäaikaistyöttömi-en täydennys- ja aikuiskoulutuksen tulee olla tiiviissä yhteydessä työelämän vaatimusten kanssa.

Keskusta on kantanut ja tulee kantamaan vastuunsa pitkäaikaistyöttömien ja pienipalkkaisten työllistymi-sen edistämiseksi. Keskusta sai Vanhasen I:n hallituk-sen aikana läpi väliaikaisen työnantajan matalapalk-katuen, joka tuli voimaan vuoden 2006 alusta ja sitä sovelletaan vuoden 2010 loppuun. Matalapalkkatukea voi saada vähintään 54-vuotiaan työntekijän palkas-ta, kun palkka on 900-2000 euroa kuukaudessa ja kun työntekijä työskentelee vähintään 140 tuntia kuukau-dessa. Matalapalkkatuki on hyödyttänyt tyypillisesti naisvaltaisia matalapalkka-aloja. Matalapalkkatukea saaneista työntekijöistä oli vuonna 2007 peräti yli 80 prosenttia naisia.

91. Suomen Keskustanuoret: Ulko-maalaisille marjanpoimijoille järjes-tettävä perehdyttävää koulutusta

Marjasadosta jää vuosittain jopa 90 prosenttia met-siin. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastra-tegian uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä tehdyn vuodelta 2001 olevan arvion mukaan luonnonmarjo-jen ja sienten vuosittaisen talteenoton arvo on kaiken kaikkiaan keskimäärin noin 85 M€, joista vain toki pieni osa päätyy myyntiin. Teollisuudelle edelleen ja-lostettavaksi menevä osa marjoista luo ympärilleen laajoja kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi työpaikko-jen ja vientitulojen muodossa.

Marjasadon keräysprosenttien kasvattamiseksi Suo-meen on tuotu ulkomailta väliaikaistyövoimaa. Suo-messa onkin viimeisimpinä kesinä keskusteltu paljon ulkomaalaisista marjanpoimijoista. Erityisen voima-kasta tämä keskustelu on ollut Lapissa. Viime vuosi-na marjayritykset ovat välittäneet erityisesti Pohjois-Suomeen ulkomaalaisia marjanpoimijoita kasvavas-sa määrin. Tämä toiminta on herättänyt paikallisissa asukkaissa ristiriitaisia tuntemuksia. Erityisesti kes-kustelua on käyty poimijoiden liikkumisesta lähellä paikallisten asutusta ja perinteisiä marjamaita. On yk-sittäisiä tapauksia, joissa marjanpoimijoihin on suh-tauduttu vihamielisesti ja jopa väkivaltaisesti.

Vaikuttaa siltä, että marjanpoimijat, ainakin jossain määrin, ovat käytännössä työntekijään rinnastetta-vassa asemassa, kuitenkin ilman virallista työsuhdet-ta. Asiaan liittyy myös ihmisoikeudellinen näkökul-ma: mikäli marjanpoimijalle sattuu esimerkiksi jokin onnettomuus tai sairastuminen, työnantajavastuuta ei ole. Esitämme, että yhteiskunta tehostaisi tämän toi-minnan valvontaa ja mahdollista sääntelyä pohdittai-siin.

Olemme huolissamme, että poimijoita välitettäessä jokamiehenoikeuksia käytetään väärin. Ymmärrämme paikallisten asukkaiden ja maanomistajien harmistu-misen koskien marjanpoiminnasta aiheutuneita on-gelmia. Rasistista tai vihamielistä käytöstä emme hy-väksy, mutta emme myöskään asiallisen keskustelun tukahduttamista leimaamalla ongelmien julkituoneita tahoja rasisteiksi.

Esitämme, että lääkkeenä ongelmien ehkäisemiseksi marjayritykset tulisi lakisääteisesti velvoittaa järjes-tämään lyhyt koulutus, jossa poimijoille opetettaisiin esimerkiksi paikallisia tapoja, jokamiehenoikeudet sekä suomen kielen alkeet. Uskomme, että tämä vä-hentäisi vastakkainasettelua ja parantaisi sekä paikal-listen asukkaiden että ulkomaalaisten marjanpoimijoi-den asemaa.

Keskustanuoret muistuttavat, että marjastaminen on paitsi hyvä ja terveellinen harrastus, niin se takaa tal-ven mittaan monta ilmaista herkutteluhetkeä puhtailla kotimaisilla marjoilla. Valitettavasti kaikki eivät enää

186automaattisesti opi kotonaan marjastamiseen liittyviä taitoja. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kaikki suoma-laiset opetettaisiin viimeistään koulussa arvostamaan marjastusta ja sienestystä. On myös hyvä huomata, että marjastuksesta saatavat tulot ovat verottomia ei-vätkä ne vähennä mahdollisia sosiaalietuuksia. Mar-jastamisen marginaaliveroaste on siis nolla prosenttia. Marjastamista kannustavampaa työtä ei voi ollakaan. Keskustanuoret kannustavatkin suomalaisia marjas-tamaan.

Vastausesitys:

Aloitteen tekijä on oikeassa siinä, että metsämarjojen laajamittainen ja toistuva organisoitu kerääminen ul-komaalaisten marjanpoimijoiden toimesta on vaikea sovittaa yhteen perinteisen suomalaisen jokamiehe-noikeuden kanssa. Tilanteen muodostaa haasteellisek-si erityisesti se, että kotimaisten marjanpoimijoiden puutteen vuoksi on jouduttu turvautumaan organisoi-tuun ulkomaalaisten marjanpoimijoiden välitykseen. Ulkomaalaiset marjanpoimijat eittämättä aiheuttavat konfliktitilanteita paikallisen väestön kanssa, mutta toisaalta he tuovat kaivatun panoksen siihen marjapu-laan mikä marja-alalla vallitsee.

Keskustan mielestä viranomaisten tulee selvittää, onko marjayritysten ja marjanpoimijoiden suhde ulo-tettavissa työsopimuslain piiriin. Yritys, joka orga-nisoi poimijat maahan, hankkii heille katon päänsä päälle, järjestää kuljetuksia ja kuljetuskalustoa mar-japaikalle, opastaa soille, hoitaa käytännön keräys-toimintaa ja velvoittaa poimijat myymään marjansa omalle organisaatiolle, täyttää työsuhteelle asetettavat perusvaatimukset.

Keskusta lähtee siitä ajatuksesta, että ulkomaalaisil-le metsämarjanpoimijoille on selkeä tarve myös tule-vaisuudessa. Kokemukset ulkomaalaisista metsämar-janpoimijoista ovat olleet pääosin positiivisia, vaikka ongelmiakin on esiintynyt. Merkittävän työpanoksen-sa lisäksi ulkomaalaiset marjanpoimijat tuovat väriä monen maalaiskylän elämään.

Keskusta kannattaa koulutuksen ja opastuksen lisää-mistä ulkomaalaisille marjanpoimijoille. Ulkomaa-laisten marjanpoiminnalla tulee olla selkeät pelisään-nöt ja paikallisten asukkaiden nautintaoikeuksia mar-jamaihin tulee kunnioittaa. Marjayritysten tulee sopia pelisäännöistä yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten kanssa, jotta konflikteilta väl-tytään. Keskusta korostaa myös paikallisten asukkai-den oloja ja suomalaista kulttuuria tuntevien oppaiden merkitystä, jotta roskaamiselta ynnä muilta lieveilmi-öiltä vältytään.

Keskusta on huolissaan keskustanuorten tavoin suo-malaisten marjastamisen vähenemisestä. Keskusta toivookin, että keskustanuoret tuovat esiin konkreet-tiset esitykset marjanpoiminnan innostuksen lisäämi-seksi esimerkiksi puolueen työryhmissä ja puolue-elinten kokouksissa jatkotoimenpiteitä varten.

92. Keskustan Opiskelijaliitto: Van-hemmuuden kustannukset jaettava kaikkien työnantajien kesken ja van-hempainvapaamalli uudistettava

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kes-ken. Keskustan tulee myös ajaa ns. Islannin-mallia, jossa molemmilla vanhemmilla on automaattisesti kuuden kuukauden vanhempainvapaa ja kolmas yhtä pitkä jakso on vanhempien päätettävissä kumpi van-hemmista sen käyttää. Malli tukee nykyistä huomat-tavasti molempien vanhempien oikeutta vanhemmuu-teen, lapsen oikeutta molemmilta vanhemmilta saa-maansa hoitoon sekä tärkeätä työelämän tasa-arvoi-suutta ja pehmeyttä. Vanhempainrahakauden muut-taminen edellä kuvatunlaiseksi myös todennäköises-ti vähentäisi naisten pätkätöitä ja pidentäisi naisten työuria sekä aikaistaisi ensisynnytysikää.

Vastausesitys:

Keskustan tavoitteena on tasoittaa vanhemmuuden kustannuksia yhteisvastuullisesti kaikkien työnanta-jien sekä yhteiskunnan kesken. Perhevapaiden tasai-sempi jakautuminen on tärkeää niin isien tasa-arvoi-sen vanhemmuuden kuin naisten työmarkkina-ase-man parantamiseksi.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmas-sa on kirjaus, jonka mukaan vanhempainvapaajärjes-telmän laajemman uudistamisen mahdollisuutta sel-vitetään vaalikauden aikana. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriö on asettanut 27.8.2009 työryhmän (Vanhem-painvapaatyöryhmä), jonka tavoitteena on selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistami-sen mahdollisuudet ja tehdä selvityksen perusteella ehdotukset uudistuksen toteuttamiseksi.

Vanhempainvapaatyöryhmän asettamispäätöksen mu-kaan työryhmän on selvitystyössään otettava huo-mioon hallitusohjelman tavoitteet vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten parantamises-ta, kustannusten tasapuolisemmasta jakamisesta mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteis-kunnan rahoitusosuuden lisäämisestä. Selvitystyön lähtökohtana tulee olla myös perheen ja työn nykyistä parempi yhteensovittaminen, vanhemmuuden tuke-minen ja lasten hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi on

187otettava huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvin-voinnista ja kansainvälisestä kehityksestä sekä isä-kiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitä-miseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan.

Työryhmän on selvitystyössään lisäksi otettava huo-mioon hallituksen tasa-arvo-ohjelma sekä työn, yrit-tämisen ja työelämän politiikkaohjelma, lasten, nuor-ten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, sosiaaliturvan uudistamiskomitean ehdotukset sekä yhtymäkohdat päivähoitolainsäädännön uudistami-seen. Selvitystyön perusteella työryhmän on tehtävä 31.12.2010 mennessä ehdotukset uudistuksen linja-uksiksi. Työryhmältä odotetaan ennakkoluulottomia, lapsilähtöisiä ratkaisuja. Tänä vuonna isyysvapaa pi-teni kahdella viikolla. Pidennys kohdistettiin isäkuu-kauteen.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, jossa kannustetaan isiä vanhemmuuteen.

93. Suomen Keskustanaiset: Eriar-voistumisen kasvu kuriin – on sosiaa-lisen eheyden aika

Ihminen on arvokas riippumatta perhe- ja kasvatus-taustastaan, varallisuudestaan tai asuinpaikastaan. Suomen Keskustanaiset on huolissaan yhteiskuntam-me eriarvoistumisen kehityksestä, josta mm. suoma-laisten ylisukupolvisen syrjäytymisen ja terveyserojen kasvu, ovat selviä merkkejä. Nämä merkit on Keskus-tassa tunnistettava ja tunnustettava, jotta voidaan ryh-tyä oikeanlaisiin toimiin suomalaisten eriarvoistumi-sen kasvua vastaan.

Suomen Keskustan tulee vaalia sosiaalisen eheyden ajatusta yksilö- ja yhteisötasolla. Yhteiskunnan sisäi-nen sosiaalinen eheys on yhteiskuntajärjestyksen ja rauhan peruspilareita. Ihmisen ja ihmisten välinen so-siaalinen eheys tekee jokaisen elämän arvokkuudes-ta näkyvän ja kannustaa pitämään huolta itsestään ja muista.

Sosiaalinen ja lääketieteellinen osaaminen, kulttuuri- ja urheilupalvelut, koulutus- ja sivistystyö vaikuttavat kaikki osaltaan ihmisen hyvinvointiin. Keskustan on puututtava erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sirpaloitumisen kehitykseen ja lisättävä myös muiden hallinnon alojen yhteistyötä, keskiössä kokonaisval-tainen käsitys ihmisen tarpeista sekä fyysisestä, hen-kisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Vastausesitys:

Sosiaalista eheyttä koskeva aloite on keskustalaisuu-den ydinajatus. Juuri näin, aloitteen esittämällä taval-la, on Keskustan toimittava. Emme voi päästää ihmi-siä syrjäytymään yksilövapauden nimissä.

Koululaitoksella on avainasema eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jo perusopetuksen ta-solla on toimittava. Erityistä huomiota on kiinnitet-tävä nuorten miesten syrjäytymisen uhkaan. Etsivän nuorisotyön tapaisia toimivia erityisnuorisotyöpalve-luita on kehitettävä edelleen.

Uussuomalaisten ja maahanmuuttajien syrjäytymi-sen ennaltaehkäisyyn on panostettava. Kotouttaminen on tärkeää eriarvoistumisen ehkäisyä. Asiaa tulee lä-hestyä niin taloudellisen, sosiaalisen, poliittisen kuin kulttuurisen syrjäytymisen näkökulmasta. Erilaisuus yhdessä suvaitsevaisuuden kanssa on yhteiskunnalli-nen rikkaus. Kaikenlaiseen syrjintään ja syrjäytymi-seen on puututtava voimakkaasti.

Erityishuomio on kohdistettava maahanmuuttajanai-siin. Kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat luku- ja kirjoitustaidottomat naiset. Kotouttamissuun-nitelmat on tehtävä yksilökeskeisesti, ei ainoastaan perhekeskeisesti. Naisille räätälöidystä yksilölliseen osaamiseen ja tarpeisiin perustuvasta kotoutumispo-lusta hyvänä esimerkkinä on MoniNaisten Talo –han-ke. Siinä luodaan ja perustetaan matalan kynnyksen toimintaympäristö haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisen tueksi. Naisille on usein parempi, että he saavat naistulkin.

94. Suomen Keskustanaiset: Sama-palkkaisuus ja monipuolinen yrittä-jyys keskustan vaaliteemoiksi edus-kuntavaaleihin 2011

Suomesta on vaikea löytää kansalaisia, jotka eivät kannattaisi naisten ja miesten välistä palkkatasa-ar-voa. Suomen Keskustanaisten mielestä sukupuolten välisen samapalkkaisuuden nostamisesta Keskustan yhdeksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi olisi puolueel-le suurta hyötyä. Samalla työelämän palkkatasa-ar-von ajaminen olisi näkyvä tasa-arvoteko, jonka avulla keskustalainen arvomaailma välittyisi äänestäjille ai-doimmillaan.

Keskustanaiset kannustaa Keskustaa tuomaan esille myös vahvaa perintöään monipuolisen yrittäjyyden puolueena. Suomalainen menestys nyt ja tulevaisuu-dessa ei ole ainoastaan bioenergian ja metsäteollisuu-den innovaatiokapasiteetin varassa. Yrittäjyys sosi-aalialalla ja muilla perinteisesti naisvaltaisilla aloilla sisältää suuren potentiaalin hyvinvoinnin ja talouskas-vun lisääjänä. Keskustan tulee nähdä naisten yrittä-

188jyysosaamisen tukeminen ja naisten yrittämisen mah-dollisuuksien lisääminen yhtenä tärkeimmistä Suo-men menestyksen tekijöistä.

Vastausesitys:

Samapalkkaisuus ei toteudu niin kauan, kun miehet ja naiset työskentelevät eri tehtävissä ja naisvaltaisten alojen arvostus on heikompi kuin miesvaltaisten alo-jen. Palkkatasa-arvon perusongelma on, että saman-arvoisesta työstä ei makseta naisille ja miehille samaa palkkaa. Koulutuksessa pitää peruskoulun alaluokilta lähtien tähdentää sitä, että pojat ja tytöt voivat toimia kaikissa ammateissa. Kouluihin tarvitaan asennekas-vatusta ja tietoisuutta vallitsevista sukupuolirooleis-ta. Vaaliteemaksi pitää nostaa ihmisten vapauttaminen sukupuoliroolien kahleista. Tämä koskee myös yrittä-jyyttä. Naisia pitää tukea myös bioenergian ja teknis-ten alojen yrittäjiksi sekä miehiä sosiaali- ja terveys-sektorille.

Nainen on hyvä johtaja ja hyvä yrittäjä. Yrittäjyyttä kuitenkin rasittavat useat tekijät. Nämä liittyvät usein työn ja perheen yhteensovittamiseen ja yrittäjien sosi-aaliturvan puutteisiin tai vanhemmuuden kustannus-ten epätasa-arvoiseen jakautumiseen mies- ja naisval-taisten alojen välillä. Yrittäjyyden tulee olla molem-mille sukupuolille luonteva uravalinta. Tällä hetkellä yrittäjistä vain kolmannes on naisia.

Verovähennysoikeuden luominen yrittäjäperheen alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämisestä ai-heutuviin kustannuksiin helpottaisi työn ja perheen yhteensovittamista. Samoin yrittäjien sijaispalvelu-järjestelmän laajentaminen valtakunnalliseksi auttaisi työn ja perhe-elämän yhteensovitusta. Oikeus osit-taiseen hoitorahaan tulee laajentaa myös yrittäjiin. Naisyrittäjät ovat miehiä useammin yksinyrittäjiä. Yritysten perustamista ja kasvua helpottaisi naisre-surssikeskusten toiminnan laajentaminen. Naisvaltais-ten palveluja hoivayritysten toimintaa tulee tukea myös kehittämällä yritysrahoituksen perusteita, ku-ten investointi- ja kehittämistukea. Tämä on erityisen tärkeää taloudellisen taantuman aikana. Nämä toimet alentavat yrittämisen ja työllistämisen kynnystä ja helpottavat yritysten kasvua.

Perheyrittäjyys periytyy sukupolven vaihdoksessa monesti miehelle. On pidettävä huolta siitä, että yrit-täjäpuolisot ovat tasa-arvoisessa asemassa päätöksen-teossa ja yrityksen tuloksen jakamisessa. Tämä kos-kee myös maatalousyrittäjyyttä.

95. Edistykselliset Keskustanaiset: Seuraavaan hallitukseen sinkkumi-nisteri

Suomessa on nykyään noin miljoona yksineläjää eli sinkkua ja joukko on koko ajan kasvava. Mielikuva sinkuista voi olla vaikka nuori ja uraputkessa kiitävä tai yksinäinen vanhus, mutta todellisuudessa sinkkuja on aikuisväestössä kaikissa ikäluokissa. Sinkkuja on monenlaisia; sekä yksinäisiä että laajan sosiaalisen verkoston omaavia.

Sinkun elämä tulee kalliiksi. Sinkkuun kohdistuva ta-loudellinen rasite on huomattavasti yhteen aikuiseen perheen jäseneen kohdentuvaa kustannusta suurempi. Esimerkiksi asumiskustannukset ovat korkeammat, sillä oman asunnon osto on vaikeaa ja vuokralla asu-minen on usein kohtuuttoman kallista. Lisäksi elintar-vikkeiden kohtuuttoman suurten pakkauskokojen ta-kia puolet ruoasta menee biojätteeseen tai vyötärölle.

Yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet muka-na tässä sosiaalisessa muutoksessa. Avarakatseisen Keskustan kannanotoissa on huomioitu lähinnä pe-rinteisten ydinperheiden tarpeet. Edistykselliset Kes-kustanaiset (EKN) on huolestunut, onko suomalaisilla päätöksentekijöillä oikeasti ymmärrystä yksinelävien tilanteesta. Edistyksellisten keskustanaisten mielestä yhteiskunnan tulee huomioida sekä perheellisten että yksinelävien tarpeet. Tämän vuoksi seuraavaan halli-tukseen tulee perustaa sinkkuministeri.

Vastausesitys:

Yksineläjien osuus kotitalouksista on yli kolmannes. Yleisintä yksin eläminen on 45-64 -vuotiaiden ikä-ryhmässä. Noin kolmasosa yksineläjistä on pienituloi-sia, jolloin tulot jäävät 1100 euroon kuukaudessa. Toi-meentulotukea saavista asiakkaista 70 prosenttia on yksineläjiä. Suomalaisista naisista jopa 29 prosenttia elää yhden hengen taloudessa, Helsingissä yli puolet talouksista on yhden hengen talouksia.

Keskustan tulee huomioida ikääntyvien naisten köyh-tymisen uhka ja sen aiheuttama syrjäytymisvaara. Naisten eläkkeet ovat puolta pienemmät kuin miehil-lä. Erityisen paljon heitä on suurten ikäluokkien nai-sissa. Heikossa asemassa ovat myös yksinhuoltajaisät ja -äidit. Yksin asuvat miehet saattavat avioeron jäl-keen joutua syrjäytymisen kierteeseen.

Sinkkuministeri-aloitteen ajatus on hyvä. Yksi mi-nisteri ei kuitenkaan ole ratkaisu, koska sinkkuja on monenlaisia, kuten aloitteessa todetaan. Yksinelävien ihmisten tarpeet on muistettava kaikkien ministerei-den päätöksissä.

96. Suomen Keskustanuoret: Keskus-tan valmisteltava maahanmuuttopo-liittinen ohjelma

189Maahanmuuttopoliittinen keskustelu on Suomessa viimevuosina päätynyt järjestään olemaan hyvin mus-tavalkoista. Toista ääripäätä edustaa muukalaisviha-mielisyyttä lähentelevät kommentit ja toisella puolella on vastaavasti ollut virallinen maahanmuuttopolitii-kan linja, joka tyytyy isojen pakolaiskiintiöiden puo-lustamiseen. Keskustanuorten mielestä maahanmuut-topolitiikasta on tullut uusi suomettumisen ilmiö. Tabu, josta valtapuolueet, Keskusta mukaan lukien, eivät halua käydä avointa keskustelua. Keskustelu on viritetty kummalliselle epätaajuudelle, jossa puoluei-den kellokkaat käyvät jatkuvasti virittämässä keskus-telua ääripäihin ja samaan aikaan virallinen johto pi-dättäytyy kommenteista tai tyytyy korkeintaan kom-mentoimaan, että kaikki keskustelu on tervetullutta. Kärjistyneet mielipiteet ovat johtaneet siihen, että ollakseen poliittisena päättäjänä suvaitsevainen, tulee hyväksyä kaikki mahdollinen. Kaikki muut keskuste-lunavaukset nimittäin leimataan välittömästi maahan-muuttokriittiseksi, joka mielikuvallisesti taas lähenee rasistista puheenvuoroa.

Keskustalla on oltava oma selkeä ihmisyysaatteeseen perustava maahanmuuttopoliittinen linjaus, jonka avainsanoja ovat inhimillisyys ja järkevyys. Keskus-talaiset ovat myös paljon velkaa laajalle maahanmuut-tajataustaiselle kannattajakunnalleen. Keskustalla oli muun muassa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa run-saasti uussuomalaisia ehdokkaita. Keskustan tuleekin järjestää säännöllisesti uussuomalaisille suunnattuja yhteiskuntavaikuttamisen ja politiikan peruskursseja, joka antaa maahanmuuttajille valmiudet tuoda oman arvokkaan äänensä näkyviin yhteiskunnallisessa kes-kustelussa.

Keskusta on aikaisemminkin noussut rohkeasti puo-lustamaan inhimillistä ja demokraattista oikeusvalti-ota. Kansalaissodan jälkeen eheytimme yhteiskuntaa maareformin avulla. Olemme aikanaan tuominneet myös Lapuan liikkeen muodostaman uhkakuvan. Sa-moin olemme olleet aktiivisia silloin, kun karjalaiset täytyi sodanjälkeen asuttaa muualle Suomeen. Tämän toiminnan taustalla on ollut halu liennyttää väestöryh-mien välistä jännitteisyyttä, jotta ääriryhmät eivät saa toiminnalleen polttoainetta. 2010-luvulla Keskustan tehtävänä on jälleen toimia kansakuntamme eheyden vaalijana, jotta muukalaispelko ei pääse jakamaan kansainvälistyvää yhteiskuntaamme kahtia.

Maahanmuutosta puhuttaessa on tärkeää huomioi-da, että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko. Ensinnäkin maahanmuuton syyt vaihtelevat. Siinä missä yksi on tullut opintojen tai työn vuoksi, niin joku toinen on saapunut rakkauden perässä. Jot-kut taas ovat paenneet vainoa ja sotaa. Maahanmuut-tajat edustavat myös kulttuurillisesti hyvin värikästä

kirjoa. Lisäksi myös kiintiöpakolaisten ja turvapai-kanhakijoiden välille on syytä tehdä ero, kun maa-hanmuutosta keskustellaan. Maahanmuuttopolitiikkaa pitääkin avata ja eritellä oikealla tavalla. Erilaisista taustoistaan huolimatta uussuomalaiset ovat kanta-suomalaisten tavoin ihmisiä, joilla on arkisia toiveita ja unelmia. Tämä jokaisen pitäisi pitää kirkkaana mie-lessään, kun puhuu maahanmuuttopolitiikasta.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous vel-voittaa puoluetta valmistelemaan syksyn puolueval-tuuskuntaan mennessä maahanmuuttopoliittisen oh-jelman.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puolueen maahan-muuttopoliittinen ohjelma voidaan toteuttaa Keskus-tan eduskuntaryhmässä maahanmuuttoasioissa tehtyä työtä hyödyntäen.

Keskustalle sopii vastuullinen, oikeudenmukainen, ihmisläheinen ja käytännöllinen maahanmuuttopoli-tiikka. Keskusta korostaa työperäisen maahanmuu-ton merkitystä tarvittavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Keskustalaisesta ihmisyysaatteesta nousee halu auttaa avun tarpeessa olevia ja kyky koh-data myös maahanmuuttaja ihmisenä.

Turvapaikkajärjestelmän tulee olla oikeudenmukai-nen, jotta apua voidaan antaa niille, jotka ovat eniten avun tarpeessa. Samoin maahanmuuton säännöksiä tulee säännellä niin, että väärinkäytöksille ei jää sijaa.

Keskusta sanoutuu irti rasismista. Keskustelua maa-hanmuutosta tulee käydä tosiasioiden pohjalta.

97. Keskustan Kauhavan Alakylän paikallisyhdistys: Pakolaisten ko-touttamista edistettävä

Suomen tapa laitostaa pakolaiset vastaanottokeskuk-siin on tullut tiensä päähän. Nykykäytäntö yhdessä riittämättömien kotouttamisresurssien ja byrokraatti-sen työlupakäytännön kanssa ainoastaan varmistavat pakolaisten syrjäytymisen ja arkipäivän rasismin kas-vun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällöin myös työ-peräisen maahanmuuton edistäminen kärsii valtavasti.

Pakolaisten kohtelun kriittinen arvioiminen suoma-laisessa yhteiskunnassa on ollut mahdotonta, koska vähäinenkin arvostelu on lyönyt heti rasistin leiman puhujaan. Täten kaikkia ongelmakohtia ei ole voitu tunnistaa, puhumattakaan niiden ratkaisemisesta.

Tämän vuoksi esitämme, että puoluekokous päättäisi, että työlupien myöntämistä tulee helpottaa ja nopeut-

190taa pakolaisille ja maahanmuuttajille, ja pakolaisten kotouttamisen resursseja on lisättävä tuntuvasti ja nii-den käyttöä on kehitettävä ennakkoluulottomasti. Mi-käli riittäviä taloudellisia resursseja ei voida myöntää, tulee vastaanotettavien pakolaisten määrää pienentää niin paljon, että heille voidaan tarjota riittävät resurs-sit kotouttamiseen, ja keskustelua pakolaisuuteen liit-tyvistä ongelmakohdista, niiden syistä ja ratkaisukei-noista tulee rohkaista kaikkialla.

Vastausesitys:

Puoluekokous pitää aloitteen ehdotuksia hyvinä. Vas-taanottokeskusten ruuhkautuminen on seurausta tur-vapaikanhakijoiden määrän kasvusta vuosina 2008 ja 2009. Ensimmäisessä vaiheessa turvapaikkahakemus-ten käsittely ruuhkautui pahoin. Tähän viranomaistyö-hön saatiin kuitenkin valtiolta riittävästi lisäresursse-ja, ja hakemuskäsittelyä on pystytty nopeuttamaan.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tai kiin-tiöpakolaisena Suomeen tulevien sijoittaminen kun-tiin on kuitenkin hidastunut. Tämä johtuu osittain sii-tä, että pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavat korvaukset ovat liian alhaisia. Lisäksi taantuman ai-kana heikentynyt kuntataloustilanne on saanut kuntia vähentämään pakolaisten vastaanottoa. Kuntakorva-uksia korotettiin vuoden 2010 alusta 10 prosentilla. Tämä ei ole vielä riittävä korotus. Jotta maahanmuut-tajien laitostumiselta vältyttäisiin, tulisi pohtia myös vuokratakuun maksamista maahanmuuttajille tueksi omaehtoiseen asunnon etsimiseen.

98. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Sukupuolijakauma tasattava maa-hanmuutolla

Pohjois-Karjalan keskustanuoret kantavat syvää huol-ta epäsuhdasta, joka vallitsee Suomen sukupuolija-kaumassa. Naisia on yli 100 000 miehiä enemmän. Tämä ero tulisi mielestämme tasata maahanmuutolla.

Maahanmuutossa ja pakolaispolitiikassa olisi maahan otettava väestöä niin, että syntymäkohorteittain su-kupuolijakauma tasapainoitettaisiin. Jokaisella pitää maamme sisällä olla mahdollisuus tavoittaa kumppa-ni: joko samaa- tai eri sukupuolta oleva. Emme ole ihmisten onnellisuutta edistävä valtio niin kauan, kuin sallimme jonkun jäädä yksin rannalle ruikuttamaan.

Myöskin toiseen (Naiset hajasijoitettava) aloittee-seemme liittyen on tärkeää että myöskin maakunnissa kaikkien ikäluokkien sukupuolijakauma on tasainen. Nykyisin varsinkin syrjäytyneitä poikamiehiä ovat syrjäseutujemme mäet, notkot ja kukkulat pullollaan

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Ainoa maahantu-lojärjestelmä, jossa voidaan valita maahan tulijoita, on kiintiöpakolaisjärjestelmä. Suomeen tulevia pako-laisia ei kuitenkaan valita sukupuolen, vaan mm. suo-jelun tarpeen ja uudelleen- sijoittamistarpeen perus-teella. Lisäksi maahanmuuttajat voivat oleskeluluvan saatuaan valita Suomessa asuinpaikkansa vapaasti.

Puoliso ja vakiintunut parisuhde ovat hyvän elämän elementtejä. Puoluekokous kannustaa kaikkia aloit-teessa mainittuja "syrjäytyneitä poikamiehiä" oma-aloitteisuuteen ja tukee näin alkiolaisittain heidän it-seauttamiskykyään puolison etsimisessä.

191

Maaseutualoitteet

99. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Maaseutuelinkeinojen harjoittaminen on turvattava myös tulevaisuudessa

100.Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Maatalousyrittäjien hyvinvointia edistettävä

101.Keskustan Etelä-Karttulan py: Puutarhatalouden avomaan tuoretuotanto, satovahinkokorvauksen piiriin

102. Keuruun kunnallisjärjestö ja Keskustanaisten Keuruun py: Pelastakaa Suomen maatalous

103.Someron kunnallisjärjestö: Tuotantoeläintiloille työ- ja kotirauha

104. Etelä-Karttulan py: EU-hanketukien hakemisen helpottaminen

105. Jalasjärven kunnallisjärjestö: Hallitusohjelmassa luvatuista asioista maatalouden osalta, sikatalouden rakentamisinvestointiehdoista sekä broilereiden hyvinvointidirektiivistä

106. Suomen Keskustanuoret: Keskustan kannustettava jäseniään lähiruoan suosimiseen kuluttajina ja päättäjinä

107. Keskustan Opiskelijaliitto: Lähiruoan käyttöä lisättävä

108. Someron kunnallisjärjestö: Maaseudun kypsien elintarvikkeiden myynti

99. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Maaseutuelinkeinojen harjoittami-nen on turvattava myös tulevaisuu-dessa

Maaseutuelinkeinojen merkitys Suomen taloudelle, hyvinvoinnille ja kriisivalmiudelle on merkittävä, ja siksi on huolestuttavaa, että julkisuudessa on esitetty kannanottoja, joilla on pyritty rajoittamaan, hankaloit-tamaan ja jopa kieltämään niiden harjoitusta.

Tämän vuoksi esitämme, että puoluekokous päättäisi, että karjataloutta, ml. turkistarhaus, tulee voida har-joittaa Suomessa myös tulevaisuudessa.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

100. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuo-ret: Maatalousyrittäjien hyvinvointia edistettävä

Suomessa on koko talvi käyty keskustelua tuotanto-eläinten oloista maatiloilla. Etelä-Pohjanmaan Kes-kustanuoret haluavat nyt kiinnittää huomion yhteen hyvin yleiseen syyhyn näiden ongelmien taustalla. Maatiloilla eläimistä huolehtivat ihmiset ja jos heidän voimansa loppuvat, heijastuu se lopulta eläintenkin hyvinvointiin. Maanviljelijöiden henkinen ja fyysinen jaksaminen on asia, jota ei keskusteluissa ole mieles-tämme tuotu tarpeeksi esille. Etelä-Pohjanmaan Kes-kustanuoret muistuttavat, että vain hyvinvoiva maata-lousyrittäjä pystyy huolehtimaan kaikista velvoitteis-taan: eläimistä, tukipapereista, peltotöistä ja yrityk-sensä taloudesta.

Ensisijaisen tärkeää jaksamisen kannalta on lomitus-palvelujen toimiminen. Kotieläimiä pitävät maata-lousyrittäjät saavat 26 vuosilomapäivää kalenterivuo-dessa ja nämä päivät tulevat Melan tilastojen mukaan myös erittäin tarkasti hyödynnetyiksi. Maanviljelijät tarvitsevat lomituspalveluiden lisäksi muutakin tuki-verkkoa. Liittyminen työterveyshuollon asiakkaak-si on viljelijälle paras tapa lähteä rakentamaan omaa tukiverkkoaan. Sen kautta on mahdollista saada apua niin fyysiseen kuntoon kuin henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät Keskus-tan puoluekokoukselle, että maatalouslomittajien kou-lutukseen ja palkkaukseen kiinnitettäisiin huomiota. Palkan täytyy olla riittävä työntekijän toimeentulon ja alan houkuttelevuuden kannalta. Maataloustuotan-non kannalta on tärkeätä, että tulevaisuudessakin riit-tää lomittajia. Maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä on lisättävä siten, että niitä kertyisi jatkossa 2,5 päivää kuukautta kohden, vuodessa siis 30 päivää. Kaikkien maatalousyrittäjien on päästävä vaivattomasti työter-veyshoitoon tarpeen vaatiessa.

Vastausesitys:

Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen. Maatalouden lo-mapäiviä on kuluvan hallituskauden aikana lisätty kahdella, laajennettu turkistarhaukseen ja sijaisapuna porotalouteen. Kehittämistä tehdään jatkossakin. Lo-mitusta käsittelevien työryhmien työssä on kehitetty maatalouslomittajien koulutusta ja sitä tulee edelleen edistää. Lomittajien palkkauksen kehittämisestä tulee sopia työsopimusosapuolten välillä, mutta valtionavut kunnille vaikuttavat välillisesti lomituspalveluiden kehittämiseen.

192Vuonna 2009 tuottajien jaksaminen ja hyvinvointi oli yksi painopistealueista Makeran tutkimushankkeiden rahoituksessa. Makerasta rahoitettiin vuonna 2009 neljä tuottajien jaksamiseen liittyvää tutkimushan-ketta: Työvoiman ja työmäärän hallinta jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina, Maidontuottajien työhyvin-vointi keinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittä-jien jaksamisen tukeminen muutoksissa, Arkinen pää-töksenteko ja töiden organisointi maatalousyrittäjien hyvinvoinnin perustana sekä kannattavuutta ja lisäar-voa maatalouteen ympäristön automaattisesta reaali-aikaisesta seurannasta ja siihen pohjautuvista neuvon-tapalveluista. Tutkimusten pohjalta saadaan lisätietoa kehitystoimille.

101. Keskustan Etelä-Karttulan py: Puutarhatalouden avomaan tuore-tuotanto satovahinkokorvauksen piiriin

Ilmastonmuutoksesta johtuen säätila Suomessa on vii-me vuosina muuttunut nopeasti vaihtuvaksi ja

arvaamattomaksi. Usealla satokaudella on eripuo-lilla Suomea esiintynyt rajuja raekuuroja, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja puutarhatalouden tuoretuotannolle, muun muassa mansikalle ja ome-nalle. Nykyisen satovahinkolain perusteella avomaan puutarhatuotannolle ei voida maksaa satovahinkokor-vauksia.

Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä, jotta puutarhatalouden avomaan tuoretuotanto, muun mu-assa mansikka ja omena pääsevät satovahinkokorva-uksen piiriin?

Vastausesitys:

Puoluekokous pitää tärkeänä, että satovahinkokorva-uksiin varataan riittävät resurssit valtion vuosittaisissa talousarvioissa. EU:n luomat kriisitukimahdollisuudet tulee tarkastella erikoiskasvien satovahinkojen osalta mm. vähämerkityksellisten tukien de minimis –lain-säädännön tai erilaisten ”vakuutusmallien” kautta.

102. Keuruun kunnallisjärjestö ja Keskustanaisten Keuruun py: Pelas-takaa Suomen maatalous

Keskustan Keuruun kunnallisjärjestön ja Keskusta-naisten Keuruun paikallisyhdistyksen aloite/kirjalli-nen kannanotto Suomen Keskustan puoluekokouk-selle 2010. Ne pelot, joita maataloudessa tunnettiin liitettäessä Suomi EU:iin vuonna 1995, ovat monella tavalla käyneet toteen. Maatalouden kannattavuus ja

asema ovat heikentyneet jatkuvasti, eikä loppua näy. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen lama on tätä ahdinkoa vielä syventänyt.

Suomen Keskustan juuret ovat maaseudulla ja maata-loudessa, ja sen kannattajakunta on vanhastaan tullut tältä sektorilta. Uusia äänestäjiä etsittäessä ei kuiten-kaan saa unohtaa perinteisiä tukijoita eikä heidän etu-jaan. Jos Suomen Keskusta ei puolusta suomalaista maataloutta, ei sitä tee kukaan muukaan.

Näin ollen Keskustan Keuruun kunnallisjärjestö ja Keskustanaisten Keuruun paikallisyhdistys vaativat, että Suomen Keskustan on kiireesti ryhdyttävä toi-menpiteisiin suomalaisen maatalouden pelastamiseksi ja sen arvostuksen nostamiseksi sekä maataloustuot-tajain taloudellisen aseman parantamiseksi. Perustelut tälle ovat seuraavat:

1. Globaali ruokakriisi on ovella. Merkkejä siitä on ollut jo pitkään. Nälänhätää ja sen uhkaa ei ole lie-vittänyt edes viime vuonna maailmanlaajuisesti saatu hyvä satokaan. Maailman väestö kasvaa koko ajan, mutta käyttökelpoinen viljelysmaa ja kasteluvesi vä-henevät. Suomessa kuitenkin ajetaan maataloutta hy-vin lyhytnäköisesti alas. Erityisesti pienet toimijat, kuten perheviljelmät, halutaan pelistä tehokkuuden nimissä. Vain suurta pidetään kauniina ja hyväksyt-tävänä.

2. Suomalainen maatalous tarvitsee vankkumattomia puolustajia EU:n päätöksenteossa sekä kansallisista tukitoimista päätettäessä. Pohjoiset luonnonolosuhteet ovat faktaa ja ne on otettava huomioon.

3. Suomen maaseutu on pidettävä asuttuna, ja edelly-tykset maatalouden harjoittamiselle on turvattava. On edesvastuutonta ajatella, että maaseutu saakin autioi-tua ja väki joutaa keskittyä taajamiin ja maakuntakes-kuksiin. Paitsi oikeudenmukaisuudesta ja tasapuoli-suudesta, on kyse myös turvallisuudesta ja itsenäisyy-destä, joiden oleellinen osa on kansallinen elintarvi-keomavaraisuus. Maaseutu ja sen rauha ovat tulevai-suudessa myös yhä tärkeämpi matkailuvaltti.

4. Kotimainen elintarvikeketju työllistää 300 000 hen-kilöä. Aina kun kuluttaja tekee kotimaisen valinnan ruokakaupassa, hän tukee oman maan, usein myös oman maakunnan työtä. Valtion tehtävänä ei ole ajaa alas tästä kokonaisuudesta tuottajaporrasta suosimalla teollisuutta ja etenkin kauppaa.

5. Kukaan ei jaksa yrittää tai työskennellä ammatis-sa, jota ei arvosteta. Taloudellisten vaikeuksien ohella uupumus on noussut yhä suuremmaksi ongelmaksi maataloudessa. Elinkeinon ja sen parissa työskente-levien julkinen kuva on huono, mihin osasyyllinen

193on myös maassa viime vuosikymmeninä harjoitettu, EU:sta tai muista syistä johtuva ailahteleva maatalo-uspolitiikka.

Vastausesitys:

Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen. Keskustan johdol-la on pidetty esillä suomalaisen ruoan merkitystä. Maaseutuelinkeinojen merkitys kasvaa tulevaisuu-dessa mm. maailman väestön kasvun kautta. Erilaiset ruokakriisit ovat osoittaneet, että kuluttajien arvostus suomalaista ruokaa kohtaan on vahva. Maa- ja metsä-talousministeriössä on panostettu erilaisin toimin ko-timaisen ruoan ja ruoantuottajien toimintaedellytysten sekä tuloja kannattavuuskehityksen vahvistamiseen. Ongelma ovat olleet markkinahintojen suuret vaihte-lut, joissa tuottajahintojen kehitys ei ole pysynyt kus-tannuskehityksen mukana. Kannattavuutta on pyritty parantamaan verotuskeinoin mm. polttoaine- ja säh-köveron palautuksia korottamalla ja maatalousyrittäji-en verotusta joustavoittamalla.

Suomi neuvotteli vuonna 2007 jatkokauden kansal-lisiin tukiin. Neuvotteluissa saavutettiin 6-vuotinen sopimus Etelä-Suomen kansalliseen tukeen. Sopi-muksessa säilyi mm. maidon litrakohtainen tuki, nau-dantuotannon ja lampaiden tuotantosidonnainen tuki. Pohjoisen tuen neuvotteluissa pystyttiin säilyttämään nykyinen tukitaso jatkossakin.

Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa Suomi neuvotteli erityisratkaisun, joka mahdollistaa, että voimme ainoana jäsenmaana maksaa 10 % EU:n kokonaan rahoittamista suorista tulotuista tuotantosi-donnaisena tukena. Tukipolitiikan kehittämistä jatke-taan ja otetaan käyttöön uusia kotieläintukia ja vaka-viin vaikeuksiin sovitettuja tukia. Myös verotuksen kehittämistä on jatkettava ja investoineiden tilojen tilannetta pyritään parantamaan lainakorkoja helpot-tamalla.

Tätä työtä jatketaan ja huomioidaan aloitteessa esite-tyt näkökulmat.

103. Someron kunnallisjärjestö: Tuo-tantoeläintiloille työ- ja kotirauha

Viime aikoina erilaiset aktivistit ovat liikkuneet luvat-ta tuotantoeläintiloilla ja jopa murtautuneet tuotanto-eläintiloihin. Tiloille tunkeutumisen tarkoituksena on löytää huonosti hoidettuja eläimiä ja muita rikkomuk-sia. Samalla he ovat rikkoneet maatilan omistajien kotirauhaa ja julkaisseet viestintävälineissä luvatto-mia kuvia maatiloilta. Tällainen luvaton tunkeutumi-nen toisen ihmisen piha-alueelle ja eläinsuojiin rikkoo ihmisten yksityisyyttä ja perustuslakia. Maatilojen

ihmiset kokevat turvattomuutta ja samalla eläimille aiheutuu ahdistusta ja epänormaalia käyttäytymistä. Lisäksi median kautta ruokitaan vääränlaista kuvaa suomalaisesta kotieläintuotannosta.

Keskustan Someron kunnallisjärjestön vuosikokous esittää, että puoluekokous ottaa kantaa siihen, millä tavoin tällaiset laittomat tunkeutumiset tuotantoeläin-tiloille voidaan estää ja näin taata kotieläintuotannon harjoittajille työ- ja kotirauha.

Vastausesitys:

Puoluekokous esittää, että laittomien tuotantoeläinti-loille kohdistuvien tunkeutumisten rangaistusasteik-koa kiristetään. Luvattomat häirintäkäynnit voivat aiheuttaa aloitteessa esitettyjen näkökulmien lisäksi eläintautiriskejä, tuotantoeläinten vahingoittumisia ja jopa tuotantohaittoja.

Mielikuvan ja vuoropuhelun osalta keskustajohtoinen maa- ja metsätalousministeriö on asettanut eläinten hyvinvointineuvottelukunnan, joka on yksi foorumi käsitellä asioita.

Keskusta pitää erittäin tuomittavina maatiloille tehty-jä luvattomia tunkeutumisia.

104. Etelä-Karttulan py: EU-hanketu-kien hakemisen helpottaminen

EU on mahdollistanut maaseudun kehittämisen yri-tys-ja hanketukien avulla. Käytännössä kuitenkin toi-minnan byrokraattisuus karsii tuenhakijat. Tuet mah-dollistavaa lainsäädäntöä on kiristetty ja rajoitettu lii-kaa kansallisesti. Suomessa tukien käsittely ja myön-täminen on tehty erittäin monimutkaiseksi.

Mihin toimenpiteisiin keskusta aikoo ryhtyä, että toi-minta muuttuu joustavaksi ja että turhan byrokratian takia tukia ei jää hakematta ja saamatta?

Vastausesitys:

Keskustajohtoinen maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt selvityksiä yritys- ja hanketukien hakemus-prosessin yksinkertaistamiseksi ja hanketoimijoita on laajasti kuultu kehittämistoimissa. Muutoksia on tehty valtioneuvoston asetuksiin keväällä 2010. Aloite on aiheellinen ja siinä esitettyihin epäkohtiin puututaan jatkossakin, erityisesti uutta ohjelmakautta suunnitel-taessa.

105. Jalasjärven kunnallisjärjestö: Hallitusohjelmassa luvatuista asiois-ta maatalouden osalta, sikatalouden

194

rakentamisinvestointiehdoista sekä broilereiden hyvinvointidirektiivistä

Matti Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa on ”ta-voitteena kehittää suomalaista maataloutta ja elintar-vikkeiden tuotantoketjua kokonaisuutena, joka pe-rustuu osaamiseen ja innovaatioihin ja joka kykenee laatutuotteillaan hyödyntämään myös vientimahdolli-suudet. Ohjelmassa luvataan harjoitettavalla maatalo-uspolitiikalla turvata aktiivitilojen toiminnan kannat-tavuus, viljelijöiden nouseva tulokehitys ja mahdol-listaa kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien elintar-vikkeiden tuotantomäärien säilyttämisen nykytasolla. Maatilataloutta kehitetään perheviljelmäpohjaisena tavoitteena tuottavuuden nostaminen ja elinkeinon kilpailukyvyn paraneminen. Lähtökohtana on huoleh-tia samalla korkeasta ympäristön- ja eläinsuojelun ta-sosta”. Jalasjärven keskusta on huolissaan siitä, saa-ko Vanhasen 2 hallitus nämä lupaukset toteutumaan.

Suomessa eläinten hyvinvointi on paremmin hoidet-tu kuin useimmissa muissa maissa. Eläinten hyvin-vointi onkin meille keskustalaisille ja etenkin lihan tuottajille yksi tärkeimmistä asioista tuotannossa. Sii-tä ei saa tinkiä. Olemme kuitenkin huolissamme sii-tä, kuinka kaikkia tuottajia ja koko alaa syyllistetään eläintuotannon vastustajien hankkimalla ”tiedolla” ja aineistolla. Erityisesti olemme huolissamme siitä, että tämän yllämainitun pienen joukon aiheuttama me-diakohu on saanut aikaan sen, että lihan tuotantoa ol-laan ajamassa alas mm. uusilla rakennusehdoilla sekä tiukemmalla tavalla tulkita broilereiden hyvinvoin-tidirektiiviä. Sianlihantuotantomäärät Suomessa on laskeneet ja laskevat edelleen alle omavaraisuuden. Samoin voi käydä broilereiden tuotannolle, jos tulos-sa olevaa broilereiden hyvinvointidirektiiviä tulkitaan tiukemmin kuin muualla EU-ssa. Nämäkin ovat ris-tiriidassa hallitusohjelman kanssa, koska ne heiken-tävät Suomen kilpailukykyä lihantuotannossa. Tämä johtaa tuontiin ja siihen, että kuluttajat joutuvat valit-semaan kaupan tiskillä yhä useammin huonosti koh-dellun ulkoa tuodun eläimen lihaa.

Edellä mainittuun perustuen, Keskustan Jalasjärven kunnallisjärjestö esittää, että Keskustan puoluekokous päättää pitää kiinni Vanhasen 2 hallituksen ohjelmas-sa luvatuista asioista maatalouden osalta sekä päättää pitää tuotantoeläinrakennusten investointitukien ehdot eläinsuojelusäännösten vaatimusten tasolla ja samalla lisätä resursseja neuvontaan sekä eläinten hyvinvoin-nin valvontaan.

Esitämme myös, että broilereiden hyvinvointidirektii-viä ei tulkita Suomessa tiukemmin kuin muissa EU-

maissa eikä direktiivin saa aiheuttaa tuottajalle talou-dellisia menetyksiä.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen tuotannon kan-nattavuudesta ja kotimaisuuden säilymisestä elintarvi-ketuotannossa. Hallitusohjelman mukaisesti Keskus-ta pitää maatalouden tuloja kannattavuuskehityksen vahvistamista tärkeänä ja sen hyväksi on mm. koro-tettu polttoaine- ja sähköveron palautusta, kehitetty maatalouden verotusta, alennettu investointilainojen korkoja sekä otettu käyttöön uusia tukimuotoja ko-tieläintiloille ja ympäristötukeen. Markkinoiden toi-minta on kuitenkin haaste maataloudelle, jotta tuotta-jat myös saavat oikeudenmukaisen osuutensa tuotan-toketjun arvosta.

Keskusta pitää eläinten hyvinvoinnista huolehtimis-ta erittäin tärkeänä ja toteaa että valtion rahoittama investointiavustus on tärkein väline edistää pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin kehittämistä. Tämän rinnal-la viljelijöiden jokapäiväinen hyvä tuotantotapa koko-naisuudessaan on hyvinvoinnin avainkysymys.

Investointituen ehtoja muutettaessa eläinten tilavaa-timuksia vertailtiin laajasti eri EU-maihin. Sisältö pyrittiin muodostamaan niin että Suomi on hyväl-lä tasolla verrattuna muihin maihin ja kuitenkin niin että tuotantokustannukset pysyisivät kilpailukykyisi-nä. Uudistuksessa myös joustavoitettiin sikatalouden rakentamisen säädöksiä, mikä tekee rakentamisesta edullisempaa. Hyvinvointiin liittyvissä investoinneis-sa valtion tukitasot on verrattain korkeat, jolloin tuot-tajien oma rahoitus osuus on kohtuullinen.

Broilerien hyvivointidirektiiviä toimeenpantaessa haetaan yhdessä tuottajien ja teollisuuden kanssa tul-kinta, joka mahdollistaa Suomessa käytössä olevan tuotantotavan jatkamisen ilman tuotantokustannusten nousua.

Keskusta haluaa turvata jatkossakin tuottajien mah-dollisuudet kilpailla yhteisillä EU:n sisämarkkinoil-la. Eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta on tehtävä kilpailuvaltti ja tuottajien on hyödyttävä tuottajahin-nassa hyvinvoinnin korkeasta tasosta.

106. Suomen Keskustanuoret: Kes-kustan kannustettava jäseniään lähiruoan suosimiseen kuluttajina ja päättäjinä

Keskustanuorten mielestä lähiruoalla on valtavasti positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Keskustanuor-ten arvoja ovat muun muassa luonnon hyvinvointi ja

195yhteisöllisyys. Lähiruoan käyttäminen kunnissa tukee molempia arvoja.

Lähiruoalla on kestävän kehityksen kannalta monia etuja: luonnonvarojen kierrätys on mahdollista, kul-jetukset on minimoitu. Lähiruoan suosiminen tukee paikallistalouden kehitystä ja siten omavaraisuutta, se vahvistaa sosiaalista pääomaa, paikallista osaamista ja kulttuurisia perinteitä. Yhteys kuluttajan ja tuotta-jan välillä on mahdollinen. Lisäaineiden käyttö on vä-häistä ja ruoka tulee pöytään tuoreena.

Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka on tuo-tettu ja jotka kulutetaan oman kunnan, maakunnan tai talousalueen sisällä. Nyrkkisäännön mukaan lähiruo-aksi voidaan kutsua alle 100 kilometrin säteellä tuo-tettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa.

Lähiruoan käyttämiseen liittyy kuitenkin myös haas-teita. Hankintalaki asettaa edellytyksensä julkisten organisaatioiden hankinnoille. Suoranaista lähiruo-an käyttämistä julkisen hankinnan vertailuperustee-na hankintalaissa ei ole. Hankintalaki mahdollistaa kuitenkin ympäristöllisten, sosiaalisten ja yhteiskun-nallisten näkökohtien huomioon ottamisen hyödyk-keen hinnan lisäksi. Kuntien tulisikin kouluttaa han-kinnoista vastaavia henkilöitään tuntemaan paremmin hankintalain salat ja tekemään kokonaistaloudellises-ti edullisia ratkaisuja, joissa painotetaan muuta kuin hyödykkeen hintaa.

Keskustan onkin otettava aktiivinen rooli lähiruoan kuluttajina ja kannustettava jäseniään toimimaan lä-hiruoan suosimisen puolesta niin päätöksentekijöinä kuin mielipidevaikuttajina. Keskustan tulee pyrkiä va-listamaan keskustalaisia valtuutettuja lähiruoan eduis-ta ja siitä, että lähiruoan valinta on mahdollista juridi-sesti, tarvitaan vain päättäjien tahtoa valita lähiruoka.

Vastausesitys:

Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen. Lähiruuan edistä-misestä päättävät suurelta osin kuntaorganisaatiot ja niiden hankinnasta vastaavat henkilöt. Maa- ja met-sätalousministeriö on yhteistyössä kuntaliiton kanssa laatinut oppaat julkisista hankinnoista vastaaville os-tajille, päättäjille ja yrittäjille. Oppaissa jaetaan tietoa siitä, miten julkisessa kilpailutuksessa on mahdollista hinnan lisäksi painottaa muita kriteereitä ja siten mah-dollistaa lähiruuan julkisissa ruokahankinnoissa. Hal-lituskaudella aloitettiin myös suomalaisen ruokakult-tuurin edistämisohjelma, jonka yhtenä toimena ediste-tään luomu- ja lähiruokaa.

Puolue verkostoituu tässä asiassa etuja neuvontajär-jestöjen kanssa käytännön toteuttamisessa.

107. Keskustan Opiskelijaliitto: Lähi-ruoan käyttöä lisättävä

Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että lähiruoan käyt-töä on lisättävä ruoanvalmistuksessa. Erityisesti jul-kista sektoria on ohjeistettava käyttämään läheltä tu-levia raaka-aineita tai vaihtoehtoisesti huomioimaan lähiruokaperiaatteen kilpailutuksessaan. Samaan on pyrittävä myös esimerkiksi opiskelijaruokaloissa.

Keskustan on toimittava eri puolilla Suomea, kunnis-sa ja muilla foorumeilla, lähiruoan lisäämien puoles-ta. Samalla lähiruoan käytön lisäämiseksi on käytet-tävä myös muunlaisia keinoja. Esimerkiksi erilaiset kampanjaviikot ja muut tempaukset innostaisivat ih-misiä siirtymään lähiruoan käy

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ks. vastaus aloit-teeseen 106 ”Keskustan kannustettava jäseniään lähi-ruoan suosimiseen kuluttajina ja päättäjinä”.

108. Someron kunnallisjärjestö: Maaseudun kypsien elintarvikkeiden myynti

Lähiruuasta puhutaan paljon ja sitä suositellaan käy-tettäväksi. Ekologisten näkökulmien perusteella lä-hiruuan tuottamisen voi nähdä oman kyläkirkon tor-nista jolloin mm. kuljetusten aiheuttama ympäristön kuormitus vähenee. Lähiruuan suosiminen edistää oman kunnan taloutta ja työllisyyttä. Monet kokevat lähiruuan turvalliseksi kun tuottaja ja ruoan alkuperä tunnetaan.

Oman maatilan tuotteiden jatkojalostaminen voi antaa mahdollisuuksia lisätulojen hankkimiseen. Samalla siirretään kuluttajille ja lapsille tietoa sekä hyviä ma-kuja oman alueen ruokaperinne-kulttuurista.

YTL Antti Puupponen on tehnyt 20.11.2009 väitös-kirjan ”Maaseutuyrittäjyys, verkostot ja paikallisuus – tapaustutkimus pienimuotoisen elintarviketuotannon kestävyydestä Keski-Suomessa” Väitöskirjassaan hän toteaa, että maatilojen yhteyteen on perustettu koti-leipomoita ja muuta elintarvikkeiden jatkojalostusta. Hänen mukaan tämä uudenlainen yrittäjyys on ollut perinteisille maatiloille vaihtoehtoinen kehittämisstra-tegia mittavan perustuotannon laajentamisen sijasta.

Suomen todella tarkat hygieniavaatimukset sekä vi-ranomaisten erilaiset laintulkinnat osaltaan vaikeut-tavat ja jopa estävät erilaisten tuotteiden valmistami-sen ja myynnin asettamalla liiankin tarkat ehdot esim.

196kypsien elintarvikkeiden pienimuotoiseen valmista-miseen ja myymiseen.

Keskustan Someron kunnallisjärjestön vuosikoko-us esittää puoluekokoukselle pohdittavaksi, millä ta-voin Suomen todella pikkutarkkaa hygieniaohjeistus-ta voitaisiin muuttaa siten, että maataloustuotteiden pienimuotoinen jatkojalostaminen ja myynti maati-loilla olisi nykyistä yksinkertaisemmin ja helpommin toteutettavissa.

Vastausesitys:


Koulutus- ja sivistyspoliitti-set aloitteet sekä opintotukia-

loitteet

109. Suomen Keskustanuoret: Ammattikouluihinkin yhteiskuntaoppia

110. Keski-Suomen Keskustanaiset: Alueellisten yliopistojen toimintamahdollisuudet on turvattava

111. Seinäjoen Eteläinen paikallisosasto: Korkea-asteen opetus ja tutkimus yliopistottomissa maakunnissa

112. Keskustanuorten Kainuun piiri: Yliopistolaki avattava

113. Keskustan Keski-Suomen piiri: Maakuntayliopistojen aseman ja rahoituksen turvaaminen uudessa yliopistolaissa

114. Turun keskustaopiskelijat: Maakuntakorkeakouluista korkeakoulutuksen kulmakivi

115. Keskustan Opiskelijaliitto: Opintotuki indeksiin huoltajakorotuksen kanssa – kohti nopeampaa valmistumista

116. Turun keskustaopiskelijat: itsenäisesti asuvalle 17-vuotiaalle toisen asteen opiskelijalle annettava paremmat eväät elämiseen

117. Helsingin Keskustaopiskelijat: 17-vuotiaiden opiskelijoiden toimeentulo huomioon opintotuen kokonaisuudistuksessa

118. Keskustanaisten Oulun py: Yliopistosta valmistuneet maisterit suoraan työelämään

119. Keskustan Keski-Suomen piiri: Keskustan panostettava koulutuspolitiikkaan ja vastavalmistuneiden työllistymiseen

120. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneille taattava 4-6 kuukauden työharjoittelu

121. Suomen Keskustanuoret: Venäjänkielen opetus sallittava toisena pakollisena kielenä

122. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Venäjän opetus sallittava 2. pakollisena kielenä Itä-Suomessa

123. Turun keskustaopiskelijat: Kielten opiskelun arvostusta on lisättävä tutkinnosta riippumatta

124. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Tohtorin tutkinnon laatu

197125. Keskustan Kuusamon Kirkonkylän py: Peruskoulun lukuvuoden koulutyön päättymispäivän muuttaminen

126. Helsingin Keskustaopiskelijat: Opetusministerin salkku Keskustalle

127. Suomen Keskustanuoret: Keskustalle opetusministerin salkku seuraavasta hallituksesta

128. Viitasaaren kunnallisjärjestö: Keskustan tulee kantaa sivistyksen lippua

129. Keskustan Opiskelijaliitto: Opettajille keinoja luokanhallintaan

130. Otaniemen Keskustaopiskelijat ry: Opettajat vaihtoon

131. Pohjois-Someron Keskustanaiset ry: Lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä lisättävä yliopistoissa

132. Keskustan Haapamäen py: Koulun kristillisen kasvatuksen ja oman uskonnonopetuksen lisääminen

133. Keskustanaisten Paimion osasto: Tunnustuksellisen uskonopetuksen jatkuttava

134. Keskustanaisten Ylöjärven osasto: Koulumatkan kävelyosuuden kohtuullistaminen

135. Joensuun Keskustanuorten osasto: Kouluihin saatava lisää opinto-ohjaajia

136. Keskustan Limingan py: Lähihoitajakoulutuksen painopistettä avohuoltoon

137. Keskustan Kouvolan py: Opinnot päästävä aloittamaan joustavammin

138. Suomen Keskustanuoret: Keskustan edistettävä oppikirjojen kierrätettävyyttä

139. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustalle korkeakoulupoliittinen strategia

140. Suomen Keskustanuoret: Kansalaisjärjestöt mukaan taitoja taideaineiden opetukseen

109. Suomen Keskustanuoret: Am-mattikouluihinkin yhteiskuntaoppia

Keskustanuoret ovat erittäin huolissaan yhteiskunnal-listen taitojen eriytymisestä. Lukiolaiset saavat koh-tuullisen hyvät valmiudet yhteiskunnalliseen osallis-tumiseen, toisin kuin ikätoverit samaan aikaan am-mattikouluissa.

Keskustanuoret peräänkuuluttavat yhteiskunnallisten aineiden opetuksen lisäämistä oppilaitosten tuntike-hyksiin. Tällä hetkellä vallitseva tilanne yhteiskunta-kasvatuksen opetuksen laadun ja riittävyyden suhteen on hälyttävä. Lähes olematon panostus kansalaistai-tojen kehittämiseen johtaa nuorten passivoitumiseen, äänestysprosenttien laskuun entisestään sekä nuorten välinpitämättömyyteen jokapäiväisten asioiden hoi-dossa. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla alkavan yhteis-kuntaopin opetuksen tavoitteena on mahduttaa kaikki tarvittava kansalais- ja lakitieto, politiikan perusteet ja taloustiedon alkeet yhteen lukuvuoteen. Demokra-tian toteutumisen kannalta erittäin tärkeä yleistieto kahlataan juosten läpi, sysäten vastuuta opetuksesta toiselle asteelle. Lukiossa kaikille pakollisia kursse-ja on kaksi ja lisäksi tarjolla on valinnaisia kursseja, mutta ammatillisella toisella asteella yhteiskunnal-listen aineiden opetusta ei ole käytännössä lainkaan. Tämä asettaa nuoret hyvin epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:n teettämän AMIS 2009-tutkimuksen mukaan ammatilliset opis-kelijat eivät olekaan kiinnostuneita yhteiskunnallises-ta vaikuttamisesta, eivätkä äänestämisestä valtiolli-sissa vaaleissa. Tutkimus osoittaa myös, että opiskeli-joilla ei ole riittävää tietoa eikä taitoa oman talouden-pidon hoitoon ja osa nuorista on ajautunut jo varhai-sessa vaiheessa velkakierteeseen. Keskustanuorten mielestä toisen asteen ammatillisen koulutuksen sisältöä on korjattava siten, että yhteis-kunnallisten aineiden opetus tulee pakolliseksi kaik-kiin koulutusohjelmiin. Nuorella tulee olla oikeus yhtäläiseen perustietoon yhteiskunnallisista asioista, opiskelipa hän millä asteella tahansa.

Vastausesitys:

Nuorten yhteiskunnallinen passivoituminen on otet-tava vakavasti. Tarvitaan jatkuvaa ja perusteellista pohdintaa siitä, mitä taitoja nuoret tarvitsevat tulevai-suuden yhteiskunnassa. Nuorten yhteiskuntataitojen kehittymisen tulee edetä jatkumona perusopetukses-ta niin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutukseenkin. Ammatillisen koulutuksen pe-rustutkintojen opetussuunnitelmien uudistamistyössä asia on otettu huomioon pakollisissa tutkinnon osissa Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -oppiaineena. Lisäksi yhteiskuntaosaaminen on nostettu esiin yh-tenä elinikäisen oppimisen avaintaitona – Aktiivinen kansalaisuus ja kulttuurit. Avaintaitoja voidaan toteut-taa ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitel-

198mien ja näyttötutkintojen perusteiden painotuksina sekä erillisinä aihekokonaisuuksina.

Keskustan tavoitteena on yhteiskunnallisen osaami-sen riittävä hallinta. Ammatillisen koulutuksen ope-tussuunnitelmauudistuksen onnistumista tulee seurata tästä näkökulmasta tulevina vuosina.

110. Keski-Suomen Keskustanaiset: Alueellisten yliopistojen toiminta-mahdollisuudet on turvattava

Kokoomusvetoinen maakunnallisten yliopistojen alasajaminen on lopetettava! Suomen menestyksen kivijalkana on aina ollut tasa-arvoinen koulutusjär-jestelmä, joka on luonut laajapohjaista sivistystä ta-sapuolisesti koko maahan. Keskusta on ollut raken-tamassa valtakunnallista korkeakouluverkostoa eikä suostu sen rapauttamiseen. Koulutuksen kehittämisen on oltava pitkäjänteistä kehitystyötä, joka ei ole sidot-tu markkinatalouden heilahtelujen mukana tempoile-vaksi.

Ei pidä olla vain Aalto-yliopiston etuoikeus saada ra-hoitusta ja luoda uusilla innovaatioilla tulevaisuuteen kantavaa menestystä. Pääkaupunkiseudun ulkopuo-lisilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on oltava mah-dollisuus korkeatasoiseen perus- ja soveltavan tason tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tämä on maakuntien elinvoiman kannalta ensiarvoista. Jokaisella tulee olla mahdollisuus korkealaatuiseen opetukseen lähellä ko-tiseutuaan, niin perusopetuksessa kuin yliopistotasol-lakin.

Yhteiskunnan lisäksi myös yritysten, järjestöjen ja yksityisten tahojen täytyy olla mukana tukemassa alu-eidensa yliopistoja taloudellisesti. Näistä tahoista saa-tavan omarahoituksen täytyisi olla tulevinakin vuosi-na kannustuksena valtion rahoitukselle. Rahoituksen pienten purojen hidasteena olevia patoja pitää purkaa kannustein ja auttaa alueiden rahavirtoja kasvamaan maakuntaa eteenpäin vieviksi hersyviksi koskiksi.

Muutos omarahoituksen lisäämiseen voi olla tavoit-teena, mutta tämä ei tapahdu muutamassa vuodessa. Yliopistojen laadukkaan toiminnan mahdollisuus on turvattava valtion taholta pienentämällä valtion rahoi-tuksen osuutta vain vaiheittain.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 113 ”Maakuntayliopistojen aseman ja rahoituksen turvaaminen uudessa yliopis-tolaissa”

111. Seinäjoen Eteläinen paikallis-osasto: Korkea-asteen opetus ja tutki-mus yliopistottomissa maakunnissa

Keskustan Seinäjoen Eteläinen paikallisosasto esittää puoluekokoukselle, että se hyväksyisi seuraavansisäl-töisen aloitteen:

Korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen resurssi-enjaossa on tapahtumassa suuri muutos, joka johtaa erittäin suureen keskittymiseen varsinkin pääkaupun-kiseudun hyväksi Aalto-yliopiston saaman ennennä-kemättömän voimakkaan julkisen rahoituksen kautta. Samalla yliopistouudistus luo paineita muille yliopis-toille ja korkeakouluille keskittää omia toimintojaan karsimalla keskusten ulkopuolella tapahtuvaa kou-lutustaan ja tutkimustaan. Opetusministeriö pyrkii myös ohjaamaan ammattikorkeakouluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja hallinnollisesti yliopistojen alai-suuteen, jolloin moni maakunnallinen ammattikorkea-koulu uhkaa menettää mahdollisuutensa päättää itse kehittämistoimistaan ja joutua erilaisten leikkaustoin-ten kohteeksi.

Seurauksena on vaara, että korkea-asteen koulutus ja tutkimus niissä maakunnissa, joissa tiedeyliopistoa ei ole, taantuu nopeasti. Se taas johtaisi näiden maakun-tien kehitysedellytysten taantumiseen ja veisi pohjan keskustan vuosikymmenten mittaiselta työltä desent-ralisemman Suomen rakentamiseksi.

Osasto esittää, että valtioneuvosto asettaa viipymät-tä toimikunnan selvittämään, kuinka turvataan yli-opistoa vailla olevissa maakunnissa korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen jatkuminen ja kehittymi-nen. Koska kyseisellä kehityksellä on niin laaja-alai-set vaikutukset, ongelmaa ei tule käsitellä pelkästään opetusministeriön hallinnonalan sisäisenä.

Vastausesitys:


112. Keskustanuorten Kainuun piiri ry: Yliopistolaki avattava

Oulun yliopiston hallituksen tekemä päätös Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttamisesta on osoitta-nut uuden yliopistolain heikkouden. Kirjaus yliopisto-keskusten asemasta ei ole tarpeeksi yksityiskohtainen ja voimakas turvatakseen yliopistokeskusten säilymi-sen maakunnissa keskittämisen aikana. Nykyinen laki mahdollistaa yliopistokeskusten alasajon käytännös-sä millä tahansa perusteilla jonka yliopiston hallitus

199pysty keksimään. Tässä muodossa se asettaa kyseen-alaiseksi jopa opetusministeriön tarpeellisuuden jos valtio-ohjausta ei voida korkeakoulutuspolitiikassa harjoittaa.

Yliopistolaki on nykyisessä muodossaan uusliberalis-tinen ja pääasiallisesti keskittämistä ja talouselämää palveleva mikä tapahtuu täysin alueellisen tasa-arvon kustannuksella. Kainuun Keskustanuoret vaativat että yliopistolaki on otettava uudelleen käsittelyyn jotta nämä ilmeiset virheet voidaan korjata.

Vastausesitys:


113. Keskustan Keski-Suomen piiri ry: Maakuntayliopistojen aseman ja rahoituksen turvaaminen uudessa yliopistolaissa

Uusi yliopistolaki muutti yliopistojen asemaa ja ra-hoituspohjaa. Yliopistot ovat uuden lain myötä auto-nomisempia niin toiminnallisesti kuin taloudellises-tikin. Huolta ovat kuitenkin nostattaneet uuden lain tuomat hallinnolliset muutokset ja rahoituksen han-kinta vaikeassa taloudellisessa kokonaistilanteessa. Myös Aalto-yliopiston rahoituksellinen erityisasema romuttaa maakunnallisten yliopistojen tulevaisuuden uskon ja pitkällä tähtäimellä myös koko suomalaisen tiedepolitiikan tulevaisuuden.

Maakunnallisten yliopistojen merkitys on suuri niitä ympäröiville kunnille ja yliopistollista tutkimusta on pidetty alueellisen kehityksen dynamoina. Tieto, taito ja sivistys ovat valtteja nyt, ja tulevat olemaan myös tulevaisuudessa. Maassamme vallitsee vahva konsen-sus koulutuksen tärkeydestä, nykyisessä hallituksessa taas ei. Hallitus ja eduskunta ovat romuttaneet tiede-politiikan perusteita uudella yliopistolailla. Tieteen autonomisuus on kärsinyt uuden yliopistolain allevii-vaamasta ulkopuolisen rahoituksen vaatimuksesta.

Keskustan tulee sivistyspuolueena turvata maakun-nallisten yliopistojen asema, yliopistokeskusten tule-vaisuus sekä tieteen ja tutkimuksen riippumattomuus rahoittajista. Yliopistolakia on muutettava välittö-mästi ensi hallituskaudella pienentämällä yliopistojen omarahoituksen osuutta.

Vastausesitys aloitteet 110-113:

Yliopistolain kokonaisuudistus oli tarpeellinen suo-malaisten yliopistojen kilpailukyvyn kannalta. Lain

uudistaminen oli ollut pitkään yliopistojen toivee-na. Laki takaa yliopistoille vahvan autonomian muun muassa toimipaikkojen sijaintipäätösten suhteen. Uusi autonomia takaa myös aiempaa suuremman talou-dellisen autonomian. Sen avulla yliopistot voivat nyt kasvattaa rahoituspohjaansa keräämällä pääomasi-joituksia saaden vielä valtiolta 2,5-kertaisena jokai-sen kerätyn euron. Laki takaa myös indeksiin sidotun budjettirahoituksen kasvun. Vapauden myötä seuraa velvoite vastuullisuudesta, joka on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä. Keskustan ansioista yliopistokes-kusten säädöspohja nostettiin lain tasolle.

Keskusta näkee, että korkeakoulujen kehittämisen tärkeänä lähtökohtana tulee olla alueen kehittämis-tarpeet. Korkeakoulujen strategisella yhteistyöllä ja työnjaolla turvataan tieteellisesti ja ammatillisesti korkealaatuista koulutusta niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Korkeakoulujen tulee asettaa strate-giset tavoitteensa alueilla yhdessä, yhteistyössä työ-elämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Näistä tavoitteista käsin korkeakoulut sopivat yhteistyöstä ja koulutuksellisesta työnjaosta. Korkeakoulutuksen profiloitumista tuetaan rahoitusmallin kautta. Raken-teellinen kehittäminen ei saa vaarantaa korkeakoulu-jen ydintoimintoja, eikä sivistyksellisesti merkittäviä tai määrällisesti pieniä aloja. Rahoitus- ja ohjausjär-jestelmää tulee kehittää siten, että se ohjaa korkea-kouluja kehittämään koulutuksen ja kaikkien toimin-tojensa laatua.

114. Turun keskustaopiskelijat: Maa-kuntakorkeakouluista korkeakoulu-tuksen kulmakivi

Turun keskustaopiskelijat ehdottavat Suomen kor-keakouluverkoston tulevaisuuden malliksi maakun-takorkeakoulujen verkostoa. Nykyisen kaltaisen kor-keakouluverkoston sijaan uudessa mallissa Suomen jokaisessa maakunnassa olisi korkeakoulu, joka tarjo-aisi alempaan korkeakoulututkintoon

johtavaa koulutusta. Samaan aikaan tieteelliseen kou-lutukseen ja tutkimukseen keskittyisi vain muutama huippuyliopisto. Duaalimallin hajottamisen avulla saisimme työelämään paremmin valmistavia koulu-tusohjelmia, jotka nopeuttaisivat myös valmistumisai-koja. Samalla tieteellinen tutkimukseen jäisi nykyistä enemmän voimavaroja. Maakuntakorkeakoulut olisi-vat myös ratkaisu nykyisen korkeakouluverkon koh-taamiin ongelmiin.

Vastausesitys:

Keskusta tukee ajatusta lisätä yliopistojen ja ammatti-korkeakoulujen yhteistyötä. Korkeakoulujen raken-

200teellista kehittämistä tulee jatkaa alueellisten toimijoi-den visioiden pohjalta. Sekä ammatti- että tiedekor-keakoulut ovat tehneet jo fuusioita; ammattikorkea-koulut ovat lisäksi järjestelleet koulutusohjelmia ja toimipaikkoja.

Rakenteellisen kehittämisen tässä vaiheessa tulee mahdollistaa eräiden alueiden osalta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen syvempi yhteistyö. Ratkaisu-na olisi alueen korkeakoulujen yhteinen hallintoelin, joka käyttäisi päätösvaltaa strategisissa ja muissa yh-teisissä asioissa. Myös yliopistokeskusten ja ammat-tikorkeakoulujen yhteistyön osalta tulisi mahdollistaa vastaava yhteinen strateginen ohjaus.

Keskusta ei kannata duaalimallin poistamista korkea-koulujärjestelmästä. Esitetty hallinnollinen ohjaus ei murra duaalimallia, päinvastoin, se antaa paremmat mahdollisuudet yhteisellä päätöksenteolla syventää kahden sektorin profiloitumista.

115. Keskustan Opiskelijaliitto: Opin-totuki indeksiin huoltajakorotuksen kanssa – kohti nopeampaa valmistu-mista

Keskustan Opiskelijaliitto muistuttaa puoluekokousta, että opintotuki vaatii edelleen isoja muutoksia vasta-takseen nykypäivän opiskelijoiden elämäntilannetta. KOL esittää, että Keskusta kirjaa eduskuntavaalioh-jelmaansa sekä korkeakouluopiskelijoiden että toisen asteen opiskelijoiden opintorahan ja asumislisän sito-misen indeksiin. Opintotuen on mahdollistettava täy-sipäiväinen opiskelu, mikä puolestaan tukee hallituk-sen tavoitetta lyhentää keskimääräisiä opiskeluaiko-ja.. Lainapainotteisuutta on varottava, sillä tutkimuk-set ovat osoittaneet, että opiskelijat ottavat vain viime hädässä valtion takaaman lainan. KOL esittää myös, että perheellisiä opiskelijoita tukeakseen Keskusta kirjaa vaaliohjelmaansa sekä ottaa tavoitteekseen seu-raavalla vaalikaudella opiskelijoiden huoltajakorotuk-sen, mikäli tuloverotukseen ei tehdä suuria rakenteel-lisia muutoksia kuten siirtyminen perheverotukseen tai soveltavaan negatiiviseen tuloveroon. Huoltajako-rotuksen suuruus olisi hyvä olla vähintään 145 euroa liitettynä opintorahaan. Perheellisten opiskelijoiden talouteen tuo joustavuutta myös se, jos heillä on mah-dollisuus valita, kuuluvatko opintotuen asumislisän saajiin vai yleisen asumistuen piiriin.

Vastausesitys:

Keskusta jatkaa työtä saadakseen opintotuen sido-tuksi indeksiin sekä huoltajakorotuksen perheellisille opiskelijoille. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhtäläi-set mahdollisuudet opiskella voivat toteutua vain, jos

opintotuki on riittävällä tasolla. Opintotuen on riitet-tävä täysipäiväiseen opiskeluun. Opintoaikojen ve-nyminen johtuu muun muassa opiskelujen aikaisesti työnteosta.

116. Turun keskustaopiskelijat: Itse-näisesti asuvalle 17-vuotiaalle toisen asteen opiskelijalle annettava parem-mat eväät elämiseen

Turun keskustaopiskelijoiden mielestä Keskustan tu-lee ryhtyä toimenpiteisiin opintotukimallin yhdenver-taisuuden edistämiseksi. Nykyisessä opintotukimal-lissa etenkin itsenäisesti asuvat 17-vuotiaat toisella asteella opiskelevat ovat heikossa asemassa.

Itsenäisesti asuvat ja elävät opiskelijat ovat usein itse vastuussa omasta toimeentulostaan. Nykyisessä mal-lissa itsenäisesti asuva 17-vuotias opiskelija saa kuu-kaudessa 100 euroa, kun 18-19-vuotias saa vastaavas-ti 246 euroa. Turun keskustaopiskelijoiden mielestä itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotuen määrä tulee korottaa samalle tasolle 18-19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden sekä vanhempien tulojen vai-kutus itsenäisesti asuvien nuorten tuen määrään tulee poistaa.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 117 ”17-vuotiaiden opiskeli-joiden toimeentulo huomioon opintotuen kokonaisuu-distuksessa”

117. Helsingin Keskustaopiskeli-jat: 17-vuotiaiden opiskelijoiden toimeentulo huomioon opintotuen kokonaisuudistuksessa

HeKO:n mielestä Keskustan tulee ottaa tavoitteek-seen 17-vuotiaiden opiskelijoiden sosiaaliturvan pa-rantaminen. 17-vuotiaalla, opiskelujen takia kotoa pois muuttaneella, on rasitteena vanhempien tulojen vaikutus ja useimmiten aivan riittämätön opintotuki. Tämä tulee välittömästi huomioida opintotuen koko-naisuudistuksessa, jonka yhtenä tavoitteena on pois-taa tuloloukkuja. 17-vuotiaiden toisen asteen opiskeli-joiden tuloloukku on yksi pahimmista.

Vastausesitys aloitteet 116-117:

Keskusta pitää tärkeänä, että kaikenlaiset tuloloukut poistetaan ja kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun. Nykyinen tilanne perustuu siihen, että alaikäisten vanhemmilla on elatusvelvollisuus. Van-hempien tulojen vaikutusta toisella asteella opiskele-

201vien nuorten opintorahaan on Keskustan johdolla jo vähennetty. Tätä työtä täytyy jatkaa.

118. Keskustanaisten Oulun py: Yliopistosta valmistuneet maisterit suoraan työelämään

Nuorten ja nuorten aikuisten työttömyys on kasva-massa. Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi helmi-kuusta 2009 helmikuuhun 2010 18,7%. Yhtenä työl-listymisen esteenä voidaan pitää sitä, että yliopistois-sa kurssit ovat niin teoreettisia, että käytännön työelä-mässä näillä opeilla ei tee mitään. Käytännön taidot ovat tänä päivänä tärkeämpää kuin pelkkä teoria.

Tänä päivänä moni yliopistosta valmistunut joutuu jatkokouluttautumaan erillisillä maksullisilla kurs-seilla. Kurssit on käytävä, jotta olisi edes mahdol-lista työllistyä. On sulaa hulluutta, että 5-7 vuoteen yliopistossa opiskellut joutuu käymään jopa vuoden mittaisia maksullisia kursseja, jota vieläpä pitävät yli-opiston opettajat. Yliopistojen opetusta tulisi muuttaa enemmän vuorovaikutteiseksi työelämän kanssa, jotta tutkinnot vastaisivat paremmin työelämän tarpeita.

Vastausesitys:

Keskustan mielestä yliopistojen on kiinnitettävä ny-kyistä enemmän huomiota koulutuksen tuottamiin työelämävalmiuksiin. Niitä tulee ohjata siihen muun muassa ottamalla laadullinen työllistyminen osak-si yliopistojen rahoitusmallia. Opetussuunnitelmien kehittämisessä tulee koulutuksen tuottamiin yleisiin valmiuksiin kiinnittää erityistä huomiota. Tämä ei tarkoita, etteikö yliopistokoulutuksen tule tulevaisuu-dessakin tähdätä kouluttamaan alansa teoriaperustan tuntevia ja tieteellisesti harjaantuneita asiantuntijoita. Yliopistokoulutusta tulee kehittää siten, että kaikilla aloilla on elävät ja monipuoliset työelämäkontaktit, joiden avulla koulutukseen haetaan käytännön elä-mästä ongelmia ratkaistaviksi teorioiden ja tutkimus-menetelmällisten välineiden avulla.

Yliopistokoulutuksen opintojen suunnittelun tulee si-sältää jo alusta asti urasuunnittelun elementtejä, jol-loin huomio on koko opintojen ajan myös valmistu-misen jälkeisessä ajassa. Keskustan mielestä myös kaikkiin tutkintoihin kuuluva pakollinen työharjoit-telu olisi hyvä tapa lisätä opiskelijoiden työelämäyh-teyksiä ja -kokemusta. On tärkeää, että valmistuneet nuoret pääsisivät työelämään viivytyksettä. Yliopis-tojen tulee pohtia entistä tarkemmin tutkintojen si-sältöjä ja työelämävastaavuutta. Myös yliopistojen sisäänottomääriä on syytä tarkastella kriittisesti. Liian suuret opiskelijamäärät oppiaineissa johtavat siihen,

että kaikki valmistuneet eivät saa koulutustaan vas-taavaa työtä.

119. Keskustan Keski-Suomen piiri: Keskustan panostettava koulutus-politiikkaan ja vastavalmistuneiden työllistymiseen

Nuorisotyöttömyys on raskas ja tulevaisuudessa jopa kasvava taakka valtion ja kuntien taloudelle. Arvioi-den mukaan nuorisotyöttömyys on hetkittäin jopa 50 % luokkaa. Esimerkiksi Keski-Suomessa koulutetut nuoret eivät asetu työmarkkinoille toivotulla tavalla opintojen päätyttyä ja Keski-Suomessa on valtakun-nallisesti tarkasteltuna suhteettoman korkea ja pysyvä nuorisotyöttömyys, noin 35 prosenttia. Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä nuoret oli-si saatava työelämään mahdollisimman pian opinto-jen jälkeen. Pitkä-aikaistyöttömyyden riski kasvaa, jos nuori ei työllisty pian valmistuttuaan. Pitkäaikais-työttömyys puolestaan kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Suomella ei ole varaa kasvattaa syrjäytyneiden suku-polvea.

Koulutuksen tulisi painottua niille aloille, joilla on myös työtä tarjolla. Tämän hetkinen kokoomusve-toinen koulutuspolitiikka ei kohtaa työmarkkinoiden tarpeita.

Uudet innovaatiot ovatkin ensisijaisen tärkeitä nuor-ten työttömyyden pois kitkemiseksi. Keskustan tulisi Keski-Suomen piirin mielestä harkita vakavasti esi-merkiksi jonkinlaista lisäkoulutusjärjestelmää, jolla työnantajat ja nuoret työttömät kohtaisivat paremmin. Samalla keskustan tulisi ottaa vahvempi rooli koulu-tuspolitiikassa.

Vastausesitys:

Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma. Keskusta vaatii kaikkia työelämän osapuolia ja politiikan loh-koja osallistumaan nuorisotyöttömyyden vähentämi-seen. Koulutustarpeen määrällisessä ennakoinnissa aloitus- ja opiskelijapaikkoja tulee lisätä sinne, mis-sä työllistyvyys on korkeaa. Työvoimaa on kyettä-vä tuottamaan niille aloille, joilla ennakoidaan työ-voimapulaa eikä laajamittaista väärin kohdentuvasta koulutustarjonnasta seuraavaa työttömyyttä voida pi-tää hyväksyttävänä.

Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava koulutuksen rooli alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kehittäjänä. Koulutus tuottaa osaajia, jotka luovat työpaikkoja. Eli koulutuksella on siis myös työpaikkoja synnyttä-vä vaikutus.

202Koska työelämän ja työpaikkojen tulevaisuuden en-nakoiminen on vaikeaa, tulee osaamis- ja työvoima-tarpeen laadullista ennakointia tulee kehittää. Lisäksi ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tulee antaa niin hyvät perusvalmiudet työelämässä toimimi-selle, että yksilö voi tarvittaessa kouluttautua nopeasti uuteen ammattiin. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän vastaavuutta ei täysimääräisesti ole mahdollista taa-ta yksinomaan suhteellisen hidasliikkeisen koulutuk-sen määrällisen mitoituksen keinoin. Koulutusten si-sällöistä ja koulutusjärjestelmästä tulee tehdä entistä joustavampia.

120. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneille taattava 4-6 kuukauden työharjoittelu

Nuorisotyöttömyys, nuorison syrjäytyminen ja nuo-risorikollisuus ovat monienkin mittareiden mukaan nousseet viime vuosina. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on kuitenkin samana ai-kana noussut ”huimasti” lukion kustannuksella. Nuo-ret ovat varsin tietoisia ammatillisen koulutuksen jäl-keisestä työllistymisestä myös.

Nykyisessä, ja tulevassa, tilanteessa nuorisoon liit-tyviä ongelmia voidaan ratkaista merkittävästi, jos nuoret ammatillisen koulutuksen jälkeen löytäisivät mahdollisimman nopeasti itselleen ”oikean työn” eli oikean heille sopivan työn.

Koulumenestys tai koulusta saatu todistus ovat koh-tuullisen hyviä tiedollisen/taidollisen puolen mitta-reita, mutta paras ammatillisen koulutuksen jälkeinen soveltuvuus alalle ja koulussa mittaamaton sopeutu-vuus/osaaminen tulevat esille oikeassa työympäristös-sä ja normaalissa, monesti jopa stressaavassa, työtah-tisuudessa.

Tästä on erittäin hyviä esimerkkejä mm. työttömien nuorten ohjaavan koulutuksen kursseilta; huonolla to-distuksella tai koulutuksen keskeyttäneinä ei löytynyt työtä, mutta kun nuoret saivat osittaa työssä osaamis-taan ja työhön sitoutuneisuuttaan, heille oli tarjolla jopa monta työtä.

Keski-Pohjanmaan piiri katsoo, että toisen asteen am-matillisen koulutuksen jälkeen ei pitäisi jäädä min-käänlaista työttömyys- tai joutoaikaa vaan nuorten olisi päästävä opintojensa jälkeen käytännön työssä osoittamaan työkuntoisuutensa tiedollisesti, taidolli-sesti ja työelämään sopeutuvasti.

Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri esittää puolue-kokoukselle: puolue esittää tulevissa hallitusneuvot-teluissa ja koulutuspoliittisissa linjauksissaan, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneille nuo-rille taataan välittömästi koulutuksen jälkeen 4-6 kuu-kauden työharjoittelu edellä mainittujen epäkohtien torjumiseksi.

Asian valmistelu ja toteuttaminen edellyttää luon-nollisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kans-sa neuvotteluja, kuin myös valtion panostusta, mutta oletettavasti yhteiskunta/työelämä säästää taloudelli-sesti ja inhimillisesti pitkällä aikavälillä huomattavas-ti enemmän.

Nuorten kokonaisvaltainen syrjäytyminen ja luotta-musvaje yhteiskuntaa kohtaan ovat koko yhteiskun-nan toimivuuden kannalta mittaamattoman kallis me-netys.

Vastausesitys:

Nuorten työttömyys ja mahdollinen syrjäytyminen tu-levat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että vastaval-mistuneet nuoret saisivat työpaikan. Nuorten palkka-tuki on esimerkki toimenpiteestä, jolla kannustetaan työllistämään nuoria.

(Ks. myös vastaus aloitteeseen ”Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma”) Keskusta vaatii kaikkia työ-elämän osapuolia ja politiikan lohkoja osallistumaan nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Koulutustar-peen määrällisessä ennakoinnissa aloitus- ja opiske-lijapaikkoja tulee lisätä sinne, missä työllistyvyys on korkeaa. Työvoimaa on kyettävä tuottamaan niille aloille, joilla ennakoidaan työvoimapulaa eikä laaja-mittaista väärin kohdentuvasta koulutustarjonnasta seuraavaa työttömyyttä voida pitää hyväksyttävänä.

Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava koulutuksen rooli alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kehittäjänä. Koulutus tuottaa osaajia, jotka luovat työpaikkoja. Eli koulutuksella on siis myös työpaikkoja synnyttä-vä vaikutus.

Koska työelämän ja työpaikkojen tulevaisuuden en-nakoiminen on vaikeaa, tulee osaamis- ja työvoima-tarpeen laadullista ennakointia tulee kehittää. Lisäksi ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tulee antaa niin hyvät perusvalmiudet työelämässä toimimi-selle, että yksilö voi tarvittaessa kouluttautua nopeasti uuteen ammattiin. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän vastaavuutta ei täysimääräisesti ole mahdollista taa-ta yksinomaan suhteellisen hidasliikkeisen koulutuk-sen määrällisen mitoituksen keinoin. Koulutusten si-

203sällöistä ja koulutusjärjestelmästä tulee tehdä entistä joustavampia.

121. Suomen Keskustanuoret: Venä-jänkielen opetus sallittava toisena pakollisena kielenä

Venäjänkielen taidon lisäämisellä olisi iso merkitys Itä-Suomen liike-elämälle ja matkailulle. Venäläiset matkailijat ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Itä-Suo-messa, eikä englannin kielitaito ole heidän keskuu-dessaan yleisesti korkealla.

Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet. On tärke-ää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen taidon omaavia, mutta esimerkiksi elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittai-siin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espan-jaa, italiaa ja kiinaa osaavia.

Keskustanuoret esittää, että vaihtoehtoisena toise-na pakollisena kielenä ruotsin rinnalle otetaan venä-jä. Venäjää voisi opiskella keskipitkänä kielenä ha-lutessaan ja jättää ruotsin opiskelematta. Kuitenkin niin kauan kuin Suomessa on pätevyysvaatimuksena ylempiin virkoihin sekä suomen että ruotsin kielen taito, on aloitteen toteuttaminen hankalaa. Ne koulu-laiset, jotka ruotsin sijaan opiskelisivat venäjää, jou-tuisivat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun he päätyisivät opiskelemaan korkeakouluun.

Koska Suomi on kaksikielinen maa, niin myös jat-kossa ruotsinkielisille tulee taata oikeus julkisten pal-veluiden saamiseen heidän omalla äidinkielellään. Nykytilanteessa toisen kotimaisen kielen virkamies-pätevyyden vaatimustaso on kuitenkin epämotivoitu-neiden opiskelijoiden heikon kielitaidon vuoksi lähin-nä pakollinen muodollisuus. Virkamiesruotsin läpäi-seminen ei enää tarkoita sitä, että virkamies kykenisi käytännössä palvelemaan ruotsiksi asiakastaan. Tämä realiteetti on tunnustettava.

Jokaisen julkisen laitoksen yksikön tehtävänä oli-si huolehtia siitä, että niistä saa tarvittaessa palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Tähän kuitenkin riit-täisi, että yksikössä joku osaa palvella sujuvasti mo-lemmilla kotimaisilla kielillä.

Vastausesitys:

Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema on lainsäädännöllä turvattu. Puoluekokous kuiten-kin tunnustaa vaatimuksen siitä, että peruskoulun kieltenopetus on oltava laadukasta ja kielivalikoima monipuolinen. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelun

yleistyminen Suomessa olisi suotavaa. Erityisesti Itä-Suomen kunnissa, joissa kanssakäymistä rajanaapurin kanssa on muuta maata enemmän, venäjän hallitsemi-sesta olisi etua. Keskusta vaatii Itä-Suomeen alueelli-sia kokeiluja.

122. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-ret: Venäjän opetus sallittava 2. pa-kollisena kielenä Itä-Suomessa

Venäjänkielen taidon lisäämisellä olisi iso merkitys Itä-Suomen liike-elämälle ja matkailulle. Venäläiset matkailijat ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Itä-Suo-messa, eikä englannin kielitaito ole heidän keskuu-dessaan yleisesti korkealla.

Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet. On tärke-ää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen taidon omaavia, mutta esimerkiksi elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittai-siin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espan-jaa, italiaa ja kiinaa osaavia.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittää, että vaihto-ehtoisena 2. pakollisena kielenä ruotsin rinnalle ote-taan venäjän kieli Itä-Suomessa. Venäjää voisi opis-kella keskipitkänä kielenä halutessaan ja jättää ruotsin opiskelematta.

Vastausesitys:

Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema on lainsäädännöllä turvattu. Puoluekokous kuiten-kin tunnustaa vaatimuksen siitä, että peruskoulun kieltenopetus on oltava laadukasta ja kielivalikoima monipuolinen. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelun yleistyminen Suomessa olisi suotavaa. Erityisesti Itä-Suomen kunnissa, joissa kanssakäymistä rajanaapurin kanssa on muuta maata enemmän, venäjän hallitsemi-sesta olisi etua. Keskusta vaatii Itä-Suomeen alueelli-sia kokeiluja.

123. Turun keskustaopiskelijat: Kiel-ten opiskelun arvostusta on lisättävä tutkinnosta riippumatta

Julkisuudessa on esitetty huolestuttavia tietoja suo-malaisten nuorten kielten opiskelun halukkuudesta ja aktiivisuudesta. Lukiossa entistä suurempi joukko pi-täytyy vain englannin opiskelussa, eikä valitse muita kieliä. Juuri lukion kieliopintoja pitää arvostaa kie-liopintojen perustan luojana, ja siksi niistä pitää olla huolissaan. Korkeakouluissa taas on vaarana vain ns. pakollisten kieliopintojen suorittaminen, jonka jäl-keen kieliopintojen opiskelu jää vähemmälle. On vai-

204keaa hyväksyä sellaista maisteria, jonka kielitaito ra-joittuisi 2010-luvulla vain omaan äidinkieleen. Tämän päivän globaalissa maailmassa pitää olla itsestään sel-vää kielten osaaminen, joka edistää sivistystämme ja antaa työkaluja kulttuurien sekoittumiselle meillä ja

muualla. Siksi Turun keskustaopiskelijat esittävät kieliopintojen soveltamista laajemmin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten eri oppiaineissa. Tuol-loin kielten opetus olisi konkreettisempaa, ja kenties siten koettavissa hyödyllisemmäksi. Korkeakoulujen taholla Turun keskustaopiskelijat kehottaa Suomen Keskustaa ajamaan sellaista koulutuspolitiikkaa, joka parantaisi kielten arvostusta korkeakouluissa. Yksi selkeä keino toteuttaa arvonkohotus on antaa kielten opiskelemisesta enemmän opintopisteitä. Sillä myös korkeakouluopintoihin sopii se lainalaisuus, joka pal-kitsee tekijäänsä parhaiten, sitä myös toteutetaan.

Vastausesitys:

Vieraiden kielten osaaminen pitää nähdä osana laa-jempaa kansainvälistymistaitojen kokonaisuutta. Kie-litaito on yksi keskeinen väline Suomen pärjäämi-sessä globaalissa maailmassa. Tätä on syytä korostaa kaikilla koulutusasteilla. Pelkästään muodollinen kie-litaito ei riitä, vaan tarvitsemme muiden maiden sy-vempää kulttuurillista ymmärrystä.

Nykyisin lapset aloittavat kielten opiskelun aikaisem-min ja valitsevat useampia kieliä jo alaluokilla. Kiel-ten opetus on monipuolista ja siinä keskitytään kielen oppimisen eri osa-alueisiin. Vaikka korkeakouluissa ei ole useita pakollisia kursseja, on kurssien läpipää-syn edellytyksenä koko lukion kielten opetuksen op-pimäärä.

124. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Tohtorin tutkinnon laatu

Suomessa koulutetaan runsaasti tohtoreita, ja on esiintynyt arvostelua, että tohtoreita koulutetaan lii-kaa. Tämä on mahdollisesti tilanne, ja silloin toh-torimäärien vähentämisen tai lisäämisen vuoksi on tehtävä omat toimenpiteensä. Aloitteen tekijöillä on kuitenkin tullut mieleen, että mahdollisesti ongelma ei olekaan tohtorien määrä, vaan pikemminkin tohto-rienväitösten laatu. Suomessa on perinteenä, että toh-torinväitös on yksi kirja, eli tohtorinväitös. Sinällään tähän ei ole tarvetta tehdä muutoksia, ja perinne on arvokas edelleen. Aloitteen tekijät kuitenkin kiinnittä-vät huomiota siihen, että pääasiallinen lukemisto tie-teentekijöille on oman alan tieteellisten aikakausjul-kaisujen artikkelit.

Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen, että mahdollinen yhdistelmä tohtorinväitöskirjalle ja

tohtorinväitökseen liittyvään artikkelimäärä olisi koh-tuullinen ratkaisu ongelmalle. Tosiasia on, että pelkkä tohtorinväitöskirja ei ole ainut edellytys haettaessa ul-komaisia ja kotimaisia akateemisia työtehtäviä.

Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseksi tohtorin-väitökseen liittyvät tieteelliset artikkelit edistäisivät suomalaisten tohtorien liikkuvuutta kansainvälissä tehtävissä. Aloitteen tekijöille on tullut mieleen mah-dollisuus, että pelkkä tohtorienväitösten määrän seu-raaminen voi johtaa ns. tohtoritehtailuun. Tosiasiassa ns. tohtoritehtailu on alasta ja akateemisesta tutkimus- ja oppilaitoksesta riippuva ilmiö, ja tätä ei voi yleis-tää kaikkiin akateemisiin tutkimus- ja oppilaitoksiin. Ongelmaksi tässä yhdistelmässä voi tulla, että tavoit-teeksi tulee julkaista mahdollisimman monta artikke-lia, mikä taas johtaa ns. artikkelitehtailun ongelmaan. Tämäkin ongelma on todellinen, jolloin artikkelien laatu ei olekaan mittari vaan artikkelien määrä. Tä-män vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että ehkä voisi asettaa työryhmän/toimikunnan selvittä-mään, että miten tohtorinväitöksen ja tohtorinväitök-siin liittyvien artikkelien yhdistelmälle luodaan selvät pelisäännöt. Aloitteen tekijöiden mielestä Suomen tie-teen taso on hyvä, ja jokainen hyvin tehty tieteellinen väitöskirja edistää omalta osaltaan Suomen tiedettä. Toisaalta Suomen tieteen tason paras mittari on arvo-valtaisissa aikakausjulkaisuissa julkaistut artikkelit, ja näiden artikkelien laatu.

Tämän vuoksi ehdotamme puoluekokoukselle seu-raavaa:

1) Jäljellä olevalla vaalikaudelle 2007-2011 nimitet-tävä työryhmä tutkii eri alojen tohtorinväitösten mää-riin liittyvät ongelmat.

2) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan yhdistää tohtorinväitökseen liittyvien artikkelien jul-kaisu.

3) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan arvottaa joidenkin tieteellisten julkaisujen taso ja määrä suhteessa tohtorinarvoon vaadittavalle väitös-kirjalle.

Selvää on, että jokaiselle tieteenalalla ei voida laatia samankaltaisia sääntöjä, joten tässä tulee nimetylle työryhmälle erilaisia lisäongelmia ratkaisun esittämi-seksi.

Vastausesitys:

Aloite on ajankohtainen tohtorintutkintojen runsau-den vuoksi. Työelämässä on paljon erilaisia aloja, ja tohtorintutkinnon merkitys vaihtelee suuresti. Useilla

205aloilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, mikä on on-gelma. Tohtoreille olisi enemmän käyttöä, jos työelä-mä tunnistaisi osaamisen nykyistä paremmin.

Puoluekokous ei koe, että tohtoritutkinnossa olisi suu-ria puutteita. Yhteistyö kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa on erittäin suotavaa kaikille tohtorikoulutet-taville. Kaikkeen tutkimukseen ei sovi edellytys ar-tikkelimuotoisen tutkimuksen raportointiin. Esitetyn työryhmän perustaminen ei ole tarpeellista.

125. Keskustan Kuusamon Kirkon-kylän py: Peruskoulun lukuvuoden koulutyön päättymispäivän muutta-minen

Suomessa peruskoulun lukuvuosi alkaa perusopetus-lain 23 §:n mukaan 1. elokuuta ja päättyy 31. heinä-kuuta. Koulutyö alkaa yleensä elokuun puolenvälin aikoihin, mutta tarkemmin asiasta päättää kukin kun-ta. Asetuksella (7§) on säädetty, että koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä, joka on aikaisin-taan 29. toukokuuta ja viimeistään 5. kesäkuuta.

Pohjois-Suomen koululaiset päättävät koulutyönsä usein koulupihalla olevien lumikasojen ympäröimänä, kun taas kesän aurinkoisimmat säät ovat usein elo-kuussa koulutyön alettua.

Aloitteenamme esitämme, että Suomessa siirrytään lähemmäksi eurooppalaista peruskoulujen lomakäy-täntöä. Esitämme, että perusopetusasetusta muutetaan siten, että peruskoulun koulutyö päättyy viimeistään viikon 24 viimeisenä arkipäivänä. Opetuksen järjes-täjä päättää tarkemmin koulun lukuvuoden 190 työ-päivästä.

Vastausesitys:

Peruskoulun lukuvuoden alkamis- ja loppumispäivä-määrät ovat osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuu-luu muun muassa lukioiden työvuoden juoksutus. Lu-kuvuoden uudelleen rytmitykselle on olemassa perus-teita, muun muassa vanhempien kesälomien ajoitus ja vuodenaikojen kierto puoltavat sitä. Puoluekokouksen mielestä asia pitää selvittää ja pyrkiä ratkaisemaan jo ensi vaalikauden alussa päätettäessä perusopetuslain tuntijaon ja kyseisen asetuksen uudistamisesta.

126. Helsingin Keskustaopiskelijat: Opetusministerin salkku Keskustalle

Opetusministeri vastaa Suomen koulutuspolitiikas-ta. Helsingin Keskustaopiskelijat ihmettelevät, miksi sivistys-puolueeksi itseään kutsuva Keskusta ei ole

omistanut opetusministerin salkkua sitten -70-luvun. Tähän on tultava muutos vuoden 2011 eduskuntavaa-leissa. Keskustan on linjattava selkeästi korkeakoulu-politiikkansa seuraavalle vaalikaudelle. Esimerkiksi maksuton koulutus on edelleen turvattava Suomessa.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 128 ”Keskustan tulee kantaa sivistyksen lippua”

127. Suomen Keskustanuoret: Kes-kustalle opetusministerin salkku seu-raavasta hallituksesta

Keskusta on tunnetusti ollut sivistyspolitiikkaan vah-vasti profiloitunut puolue ja meidän toimesta tähän maahan on saatu kattavasti luotua mm. yliopistokes-kukset sekä muutenkin alueellisesti vahva koulutus-järjestelmä. Ilman Keskustan myötävaikutusta näitä alueellisesti ja maakunnille tärkeitä koulutuskeskuk-sia ei olisi varmasti saatu syntymään.

Viimeisimpänä keskustalaisena opetusministerinä on toiminut Marjatta Väänänen 9.1976–5.1977. Sivis-tyspuolueeksi profiloituneelle Keskustalle tämä on suorastaan häpeällinen seikka. Keskustanuoret koros-tivat jo Matti Vanhasen toista hallitusta muodostetta-essa, että Keskustan on saatava opetusministerin salk-ku. Valitettavasti Keskusta ei tälläkään kertaa nähnyt opetusministerin pestiä niin merkityksellisenä, että se olisi puolueelle otettu. Ministerin salkku on kuitenkin tärkeä väline, sillä oman opetusministerin kautta pys-tymme parhaiten tuomaan esille meille tärkeitä sivis-tyspoliittisia asioita.

Keskustanuoret vaativat, että Keskusta pitää seuraa-vissa eduskuntavaaleissa näkyvästi esillä koulutus- ja sivistyspoliittisia teemoja. Tämän aloitteen hyväksy-essään puoluekokous antaa puolueen hallitusneuvotte-luista vastaaville henkilöille vahvan evästyksen siitä, että opetusministerin salkku on saatava Keskustalle.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 128”Keskustan tulee kantaa sivistyksen lippua”

128. Viitasaaren kunnallisjärjestö: Keskustan tulee kantaa sivistyksen lippua

Keskustan perusaatteeseen kuuluu hyvin oleellisena osana sivistys ja sen tukeminen. Markkinoimme itse-ämme sivistyspuolueena, vaikka viimeisin opetusmi-nisterimme on 70- luvulta!

206Keskustan tulisi olla ensimmäisenä raivaamassa tietä uusille opetusmenetelmille ja tekemässä tätä kautta Suomesta sivistyksen ja hyvinvoinnin suurvaltaa.

Osallistuva oppiminen ja opetus lisäävät ihmisten so-siaalisia - ja ilmaisukykyjä. Opetusjärjestelmän uu-distamisen kautta voimme vähentää syrjäytymisen ja mielenterveyshäiriöiden riskiä ja lisätä ihmisten on-nellisuutta. Tätä kautta olisi hyvä lähteä rakentamaan tulevaisuuden keskustaa: Kestävälle ja aineettomalle pohjalle, vastaiskuna materian vallalle.

Olemme sitä mieltä, että Keskustan tulee sitoutua seuraavassa hallitusvastuussaan ottamaan itselleen opetusministerin salkku.

Vastausesitys aloitteisiin 126-128: Sivistyspolitiikka on Keskustalle tärkeä painopistealue. Puolue on muun muassa ollut rakentamassa Suomeen kansakoululai-tosta, yleistä oppivelvollisuutta, peruskoulua, maa-kuntayliopistojen verkkoa, yliopistokeskuksia sekä alueellisesti ja maakunnallisesti kattavia muita koulu-tusmahdollisuuksia. Keskusta korostaa, että jokaisel-la suomalaisella on oltava mahdollisuus korkeatasoi-seen koulutukseen asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Kuitenkaan reiluun kolmeenkymmeneen vuoteen Suomessa ei ole ollut keskustalaista opetus-ministeriä.

Keskustan tavoitteena pitää olla opetusministerin salkku seuraavassa hallituksessa. Salkkujaosta ja hal-litusohjelmasta päätetään kuitenkin vasta hallitusneu-votteluissa, joihin pääseminen edellyttää puolueelta hyvää vaalitulosta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

129. Keskustan Opiskelijaliitto: Opet-tajille keinoja luokanhallintaan

Opettajilla on vastuu oppilaan hyvinvoinnista, niin henkisestä kuin fyysisestäkin. Heiltä ei kuitenkaan löydy vastuun vaatimia keinoja hyvinvoinnin takaa-miseksi. Opettaja ei voi puolustaa oppilaita tai edes itseään väkivaltaiselta oppilaalta ennen kuin vammo-ja syntyy. Vastuunkantaja on vain pelkkä tarkkailija, jonka tulee ilmoittaa poliisille fyysisen koskematto-muuden loukkauksesta.

Ongelma ei ole vain lainsäädännössä vaan myös ny-kyisten lakien tulkinnassa. Opettaja ei voi olla varma missä vaiheessa oppilas tuntee hänen menneen liian pitkälle. Tämä aiheuttaa epävarmuutta, jota oppilaat hyödyntävät. Se taas näkyy koulurauhan heikkene-misenä. Myös ryhmänhallinta tapoja tulee harjoitella kurssin yhteydessä.

Ratkaisu löytyy opettajille suunnatusta kurssita, jon-ka tarkoitus on selventää käyttäytymistä epäselvissä tilanteissa ja opettaa keinoja, joilla estää oppilasta sa-tuttamasta itseään tai muita. Kun kurssin valmistelu toteutetaan yhdessä lakiuudistuksen kanssa, päästään puuttumaan myös esiin tuleviin lainsäädännöllisiin ongelmiin.

Vastausesitys:

Opettajien työ on hyvin vastuullista, ja opettajien työ-hyvinvoinnin tulee olla kunnossa. Opettajien jaksami-nen ja työssä viihtyminen säteilevät vahvasti opetuk-seen. Keinot fyysisen koskemattomuuden edistämi-seksi ovat kannatettavia. Koulujen työrauhaan liit-tyviä ongelmia on ratkottava läheisellä yhteistyöllä kotien kanssa.

Osassa kunnista järjestetään jo tällä hetkellä opettaji-en työsuojeluun liittyvää koulutusta. Maassamme on kuntakohtaisia eroja, joita pitäisi pystyä tasoittamaan. Keskusta pyrkii vaikuttamaan siihen, että uudistetta-vissa opettajankoulutusopetussuunnitelmissa luokan-hallintakeinoihin kiinnitetään entistä enemmän huo-miota.

130. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Opettajat vaihtoon

Ylioppilaskirjoitukset ovat jo pitkään olleet lukio-opintojen tähtäin ja tavoite, kruunattu kuningas. Opet-tajat preppaavat lukiolaisia alusta alkaen optimaa-liseen ylioppilaskirjoitusmenestykseen ja samalla koulua ylöspäin lukiorankingissa. Jatkossa ylioppilas-kirjoitustuloksia on tarkoitus hyödyntää aiempaa laa-jemmin kolmannen asteen opiskelijavalinnoissa, mikä oikein onkin nykyisessä ainereaalin maailmassa, jossa osaamistaan voi esittää sekä aiempaa laajemmin että fokusoidummin. Tämä lisännee painetta ylioppilaskir-joitusmenestykseen entisestäänkin. Lukion opettajan vastaus lähes mihin tahansa purnaukseen opetuksen sisällöstä on, että tämä on tärkeää ylioppilaskirjoi-tuksissa. Kummempaa yritystä asioiden laittamiseen laajempaan ja tulevan ammatillisen elämän kannalta mielekkäämpään yhteyteen ei useimmilta opettajilta löydy. Tähtiä toki on tässäkin ammattikunnassa.

Myös opetusmenetelmät ja kaikki kikat on viritetty huippuunsa. Ylioppilasarvosanat maksimoidaan hel-poimmalla mahdollisella tavalla. Valitettavasti tämä lukion kannalta näppärin ja kätevin tapa ei välttämät-tä enää kannakaan jatko-opinnoissa, vaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ovat helisemässä puutteellisten esitietojen ja välillä melko kummallis-ten maailmankäsitysten kanssa. Erityisen hyvin tämä tulee esille oppimisen kannalta aina entisen perus-

207tan päälle rakentuvissa luonnontieteissä, joissa meillä Otaniemen Keskustaopiskelijoissakin on paras asian-tuntemus. Tilanne ei kuitenkaan ole juuri ruusuisempi muissakaan oppiaineissa.

Lukion opettajien tietämyksessä ja tuntemuksessa opettamiensa aineiden kontekstista ja tarpeista jatko-opinnoissa ja tulevassa ammatillisessa asiantuntijuu-dessa on siis puutteita. Tilanteen parantamiseksi Ota-niemen Keskustaopiskelijat esittävät perustettavak-si lukio-opettajien vaihto-ohjelman, jossa opettajille tarjotaan mahdollisuutta, palkkaa nauttien, opettaa ainettaan lukukauden tai -vuoden ajan yliopiston tai ammattikorkeakoulun perusopetuksessa, esimerkiksi pitämällä harjoituksia ja vastaavia kolmannen asteen opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Vaihto-ohjel-maan voisi sisältyä alkuperehdytys ja kertauskurssi tarvittavasta tieteellisesti perustasta sekä koko oh-jelman ajan jatkuva, ainakin kyseisen, korkeakoulun koulutusohjelmien ja kouluttamien ammattilaisten tarpeita ja toiveita valottava opintojakso.

Vaihto-opettajuus syventäisi lukion opettajien tietä-mystä ja tuntemusta oppilaiden tulevaisuuden tarpeis-ta. Monen opettajan työura on kymmenien vuosien mittainen, joten käsitysten tuoreuttaminen esimerkik-si puolivälin paikkeilla voisi olla sekä motivoivaa että virkistävää. Samalla tämä tuore näkemys työelämän ja jatko-opintojen tarpeista tulisi suoraan tulevien oppilaiden hyödyksi mielekkäämpänä motivointina, esimerkkeinä ja viitekehyksinä. Mikäpä estäisi vaih-don olevan myös kaksisuuntaista, jolloin kolmannen asteen opettajat voisivat tuoda uusia tuulia lukioihin opettamalla jaksoja siellä.

Vastausesitys:

Keskusta haluaa edistää jatkuvaa oppimista ja kan-nustaa tämän tyyppisiin, avartaviin vaihto-ohjelmiin. Ongelmia tuottavat erilaiset kelpoisuusvaatimukset. Keskusta ei yhdy aloitteeseen, mutta kannustaa luki-oita ja korkeakouluja monipuoliseen, epäviralliseen yhteistyöhön.

131. Pohjois-Someron Keskustanai-set: Lääkäreiden ja sosiaalityönte-kijöiden koulutusmääriä lisättävä yliopistoissa

Koulutuspolitiikkaan tarvitaan nopeaa muutosta niin, että kuntiin saadaan riittävästi päteviä ja tarkoituksen mukaisesti koulutettuja työntekijöitä. Lääkärikoulu-tuksen pitää tuottaa nykyistä enemmän yleislääkärei-tä. Lisääntyvän varttuneen väestön kunnollinen hoito

tarvitsee pikaisesti lisää vanhusten terveydenhoidon osaajia, gerontologeja.

Sosiaalityöntekijöitä ei ole tarpeeksi hoitamaan kun-tien lakisääteisiä tehtäviä. Koulutusmäärien lisäys tarvitaan, että kuntien avoimet virat saadaan täytet-tyä. Tehokkaita ja ripeitä toimia tarvitaan kansalais-ten peruspalvelujen turvaamiseksi. Yliopistojen pitää palvella koulutuksen suuntaamisella alueita. Tämä on varmistettava valtion koulutuspolitiikan ohjauksella.

Vastausesitys:

Keskusta on kiinnittänyt huomiota lääkäripulaan use-aan otteeseen, muun muassa syksyllä 2008 julkais-tessaan kolmen kohdan ohjelman terveyskeskusten lääkäripulan poistamiseksi. Siinä tavoitteena oli ohja-ta lääkäreitä työvoimapulaa poteviin terveyskeskuk-siin, pidentää harjoitteluaikaa terveyskeskuksissa 9 kuukaudesta 18 kuukauteen ja varmistaa lääkäreiden mahdollisuudet käyttää työaikansa potilastöissä.

Lääkäreiden koulutusmäärien lisäämistä pitää selvit-tää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta koulu-tusmäärien kasvattaminen ei automaattisesti helpota lääkäripulaa potevien kuntien tilannetta.

Koulutuksen ennakointijärjestelmää pitäisi kehittää entisestään, jotta eri alojen kysyntä ja tarjonta kohtai-sivat mahdollisimman hyvin. Sosiaalityöntekijöiden kohdalla kelpoisuusvaatimusten höllentäminen olisi mahdollinen keino helpottaa kuntien tilannetta.

132. Keskustan Haapamäen py: Kou-lun kristillisen kasvatuksen ja oman uskonnonopetuksen lisääminen

Koulun uskontokasvatuksesta on virheellisesti haluttu poliittisten toimijoiden vaikutuksesta riisua pois ns. uskonnonharjoittaminen. On vaadittu keskittymistä vain tietojen antamiseen. Vaikka tieto muodostaakin vahvan asiaperustan ja tälle on kaikissa oppiaineissa perusteltu asemansa, merkitsee uskonnon opetukses-sa ja uskontokasvatuksessa vain tiedolliseen opetta-miseen rajoittuminen suurta ongelmaa, itse asiassa olennaista rajoittuneisuutta ja pedagogista mahdotto-muutta. Nykyaikaiseen elämykselliseen oppitapahtu-maan, jossa myös omassa uskonnonopetuksessa tänä aikana korostuva taitoja taidekasvatus saa tarpeelli-sen sijaintinsa, on välttämätöntä laajentaa opetus kas-vatukseksi, jossa ovat laajemmat ja minipuolisemmat ulottuvuudet kuin vain pelkkä asiatietojen jakamisen ulottuvuus.

Siksi elimellisenä osana oman uskonnon opetusta evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien tai tähän

208osallistuvien osalta on välttämätöntä nähdä virsilau-lun, hengellisen musiikin ja myös hengellisen nuo-risomusiikin olennainen merkitys. Myös rukous on luonteva ja elimellinen osa kristillistä oman uskonnon opetusta. Herran rukous, Herran siunaus ja kirkko-vuoden sekä eri elämäntilanteisiin soveltuvat rukouk-set vapaan henkilökohtaisen rukouksen ohella kuu-luvat koulun oman kristillisen uskonnon opetukseen, kaksi alussa mainittua kuuluvat myös jokaisen yleis-sivistykseen ulkoa osattavina. Samoin Jumalan kym-menen käskyä kuuluvat ulkoa osattavaan yleissivistä-vään opittavaan aineistoon. Ulkoa opittu kymmenen käskyn sisältö ohjaa ihmistä hänen kaikissa elämänti-lanteissa sekä oikean ja väärän erottamisessa.

Viime aikoina on herättänyt paljon huolta sekä koulu-kiusaaminen että suoranainen kouluväkivalta. Äärim-mäisinä ilmiöinä ovat olleet ikävät ja täysin käsittä-mättömät joukkoampumistapaukset oppilaitoksissa. Ilmeisenä osasyynä kaikkiin ilmiöihin on koulun kas-vatuksen ja sitä kautta nuorison arvopohjan heikkous ja jopa suoranainen puute.

Jos kymmenen käskyn elämän kestävät totuuden niin koko kristikunnassa kuin YK:n ihmisoikeuksien mu-kaisesti yleisinä elämänohjeina olisivat piirretyt ih-mismieleen koko elämän korkeimpina ohjeina, olisi kynnys kiusaamiseen, väkivaltaan ja surmatekoihin korkeampi kuin silloin, jos lähimmäisenrakkauteen ja ihmisarvon kunnioitukseen ohjaava kristillisestä arvopohjasta nouseva elämännäkemys puuttuu. Vali-tettavaa tänä aikana on myös se, että monet oheisvai-kutteet eri lähteistä tulevina saattavat antaa hyvinkin ristiriitaisia ja kyseenalaisia näkemyksiä nuorisolle ja jopa lapsille varhaisiän vuosista lähtien.

Vanhastaan Suomen kouluissa ovat olleet kristilli-seen arvopohjaan perustuvat aamuhartaudet, joissa lyhyen puheen ohella mukana oli virren veisuuta ja rukous. Näiden muuttuminen aamun/päivän avauk-siksi toi epäselvyyttä arvopohjaan ja tapahtui tiettyä menetystä kestävien elämänohjeiden ja kasvatuksen suhteen oikean ja väärän erottamisessa ja nimen-omaan kestävien elämänohjeiden henkilökohtaisessa sisäistämisessä. Huomioitavaa on myös se, että kodit ovat kenties entistä osaamattomampia arvokasvatuk-sessa kuin menneiden vuosikymmenten aikana. Tosin vanhemmuuden haasteet ovat nykyisessä mediayh-teiskunnassa huomattavasti kovemmat kuin aiemmin ja siksi kristillisen arvopohjan lujittaminen on entistä tärkeämpää.

Koulukasvatuksen osalta on toivottu taidollisten, tai-teellisten ja myös elämyksellisten painotusten esille ottamista. Virsilaulu, lasten ja nuorten hengellinen musiikki, draama, kuvaamataiteiden osuus jne. ovat

mitä suurimmassa määrin elimellinen osa lasten ja nuorten uskonnollisessa kasvatuksessa eri ikäkausina. Todellista uskonnonopetusta ei voi edes ajatella ilman näitä. Elämyksellinen aines on luonnollinen ja kiinteä osa oman uskonnonopetusta ja suomalaisen koulun kristillistä kasvatustehtävää.

Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat todenneet, että heidän olisi helpompi elää Suomessa, jos suoma-laiset eläisivät itse paremmin oman kristillisen uskon-sa mukaan. Siksi kaiken edellä esitetyn perusteella on aihetta vahvistaa Suomessa koulun oman uskon-non mukaista kristillistä opetusta ja kasvatusta. Myös enemmistöllä on oikeus selkeästi omaan koulun us-kontokasvatukseen.

Samalla on todettava myös se, että muihin kristilli-siin kirkkoihin ja yhteisöihin kuuluvat yleensä halua-vat lastensa osallistuvan evankelisluterilaiseen oman uskonnon opetukseen. Ortodokseilla on perinteisesti ollut oma uskonnonopetus ja muilla on myös oikeus omaan uskonnonopetukseen tai elämänkatsomustie-toon. Oman uskonnon tuntemus on kansalaisten ja kansakunnan voimavara. Maailman uskontojen tunte-mus on tänä aikana ja tulevaisuudessa myös tarpeen, jotta kansainvälinen kanssakäyminen voi perustua to-dellisten perusasioiden tietämiseen. Tämän ymmärtä-misen lähtökohtana on oman uskonnon mahdollisim-man hyvä tunteminen.

Suomen Keskusta ryhtyisi toimiin, jotta Suomessa koululaitoksessa varhaiskasvatuksesta alkaen, perus-koulun eri luokilla ja lukiossa toteutuisi kristillisen (ev-lut./ortodoksinen) oman uskonnon opetus ja kou-lun tätä tukeva muu kristillinen kasvatus kuten mm. päivänavauksissa entistä selkeämmin elämän arvo-pohjaa luovana ja persoonallista kehitystä tukevana sekä kuinka voitaisiin aloittaa koulun uskontotuntien menetyksen korvaaminen, joka tapahtui 1970- luvul-la siirryttäessä Suomessa peruskouluun ja viisipäi-väiseen kouluviikkoon, jolloin aiemmissa koulujär-jestelmissä oli kaksi uskontotuntia kuusipäiväisessä kouluviikossa.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 133 ”Tunnustuksellisen uskonopetuksen jatkuttava”

133. Keskustanaisten Paimion osasto: Tunnustuksellisen uskonopetuksen jatkuttava

Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen on jatkuttava maamme kouluissa kuten ennenkin, siihen ei saa teh-

209dä kielteistä päätöstä. Uskonnonopetus on osa keskus-talaista arvomaailmaa.

Uskonto ja uskonnonopetus on ollut tärkeässä osassa meidän elämässämme kautta vuosisatojen. Haluamme jatkossakin olla kuulemassa kevätlukukauden lopussa kouluissa laulettua suvivirttä.

Uskonnon opettaminen on yhteiskuntarauhan ylläpi-tävä tekijä, jolla tuetaan kansainvälistä ja kansallista rauhantahtoista keskustelua. Uskonnonopetus on osa sujuvaa monikulttuurisuutta, jota on ehdottomasti tu-ettava. On vaarana, mikäli uskonnonopetus lakkau-tetaan nousevat esiin eri uskonnolliset ääriliikkeet, joihin erityisesti syrjäytymisuhanalaisia henkilöitä on helpompi saada mukaan.

Ehdotamme, että Keskustan pitää ehdottomasti olla jatkamassa ja tukemassa uskonnonopetuksen jatku-mista kouluissamme.

Vastausesitys aloitteisiin 132-133:

Keskusta tukee oikeutta oman uskonnon opetukseen ja yhteisöllisyyden rakentumista monikulttuuristuvas-sa Suomessa. Puoluehallituksen mielestä uskonnon opetuksen nykyinen tuntimäärä perusopetuksessa on sopiva. On tärkeää, että eri uskonnollisiin yhdyskun-tiin kuuluvilla on mahdollisuus saada oman uskonton-sa mukaista opetusta. Monikulttuurisessa yhteiskun-nassa on kiinnitettävä huomiota uskontojen väliseen dialogiin. Se lisää muiden kulttuurien ja lähimmäisten ymmärrystä ja tukee yhteiskunnan kehitystä.

134. Keskustanaisten Ylöjärven osasto: Koulumatkan kävelyosuuden kohtuullistaminen

Perusopetuslaissa on määrätty koulumatkoista seu-raavaa:

32 §

Koulumatkat

Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoi-dosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, op-pilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetuk-seen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoi-toon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saa-valla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen

myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaarallisek-si. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppi-laan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)

Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppi-laan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuo-den alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentis-sa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämis-paikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voi-daan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljetta-misesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. (19.12.2003/1139)

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mah-dollisuus ohjattuun toimintaan. (Finlex)

Lainkohtaa sovelletaan kuitenkin usein niin, että pit-kästäkin koulumatkasta voidaan koululaista kävelyt-tää taksille/taksilta tai linja-autolle/linja-autolta nuo mainitut kilometrimäärät. Kyläkoulujen lakkauttami-nen laittaa väistämättä yhä useammat koululaiset kyy-dityksen varaan.

Keskustanaisten Ylöjärven osasto ry toivoo Kes-kustan puoluekokouksen ryhtyvän toimenpiteisiin lainkohdan kohtuullistamiseksi niin, että käveltävää matkaa ei jää suuntaansa kuin korkeintaan 1,5 km 0-3-luokkalaisilla ja 2km sitä vanhemmilla peruskou-lulaisilla. Tällä pieneltä tuntuvalta tarkennuksella voi-daan myös päästä lainkohdassa mainittuihin aikara-joihin.

Vastausesitys:

Koulumatkaedun raamittaminen lainsäädännöllä tur-vaa lasten yhdenmukaisen kohtelun asuinkunnasta riippumatta. Kunnilla on paikallisesti mahdollisuus omilla päätöksillä poiketa rajoituksista eli kohtuullis-taa lasten koulumatkaa. Näin on toimittu tilanteissa, kun koulutie on vaarallinen tai olosuhteet ikään näh-den liian rasittavat. Puoluekokous ei yhdy aloittee-seen, mutta kannustaa kuntia huomioimaan paikalliset olosuhteet koulumatkaedusta päätettäessä.

135. Joensuun Keskustanuorten osas-to: Kouluihin saatava lisää opinto-ohjaajia

210Keskustanuorten Joensuun osasto vaatii Suomen kou-luihin lisää opinto-ohjaajia ja opinto-ohjausta. Useim-missa kouluissa opinto-ohjaajan vastuulla on satoja oppilaita, eikä kaikkien yksilöllinen ohjaaminen ole mahdollista. Opinto-ohjaus on välttämätöntä, sillä yhä useampi nuori ei tiedä, mille alalle peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen jälkeen suuntautuisi. Usea keskeyttää koulun päädyttyään väärälle alalle tai jää kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Tämän päivän taloustilanteessa opinto-ohjaus on myös välttämätön-tä, sillä moni nuori ei tiedä, mille alalle kannattaisi suuntautua. Joensuun Keskustanuoret uskoo, että riit-tävällä opinto-ohjauksella voitaisiin ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä.

Vastausesitys:

Opinto-ohjausta niin yläkoulussa kuin toisellakin as-teella on tehostettava ja valtion sekä kuntien on koh-dennettava siihen lisää resursseja. Työurien pidentä-minen niiden alkupäästä vaatii nuorten jouhevaa siir-tymistä jatko-opintoihin. Opinto-ohjauksella on mer-kittävä rooli sekä jatko-opintoratkaisuja mietittäessä että opintojen valmiiksi saamisessa.

Ikäluokkien pienentymisen myötä varoja voidaan kohdentaa opinto-ohjauksen kehittämiseen ja opetuk-sen laadun varmistamiseen. Olennaista on pätevien opinto-ohjaajien kouluttaminen ja palkkaaminen täy-sipäiväisiksi tehtävään sekä oppilasmäärien pienentä-minen 200 oppijaan per opinto-ohjaaja. Kiinnittämäl-lä huomiota opintojen ohjaukseen kautta koko kou-lutusketjun vähennetään syrjäytymisen riskiä, vääriä alavalintoja ja moninkertaista kouluttautumista.

136. Keskustan Limingan py: Lähi-hoitajakoulutuksen painopistettä avohuoltoon

Kodinhoitajien ammattikunnan häviämisen myötä ny-kyisen lähihoitajakoulutuksen työssä oppimisjaksot painottuvat laitoskeskeisiksi, eikä lainkaan avohuol-toon. Tällöin opiskelijoilta jää puuttumaan kokemus kohdata ja tukea kotona tapahtuvaa normaalia perhe-/vanhustyötä.

Vastausesitys:

Lähihoitajien koulutuksessa on varmistettava opiske-lijoiden valmius kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Koulutus vahvistaa hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, organisointikykyä, yhteistyö-taitoja ja joustavuutta. Ikääntyvien ihmisten hoidossa on jatkossa tuettava aiempaa vahvemmin kotona sel-viytymistä avohoidon ja kotipalvelujen avulla.

137. Keskustan Kouvolan py: Opinnot päästävä aloittamaan joustavammin

Suomen järjestelmässä asevelvolliset nuoret vapau-tuvat varusmiespalveluksesta kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja heinäkuussa. Monella vapautuvalla nuorella on opiskelupaikka mm korkeakoulussa, mut-ta ennen asevelvollisuuden alkua hän ei ole aloitta-nut opiskelua (valinta esim. varusmiespalveluksen aikana).

Ikiaikaisen perinteen mukaan opiskelun voi aloit-taa vain syksyllä ja siitä seuraa, että opiskelupaikan omaaville nuorille jää turhaa odotteluaikaa kokonai-nen lukukausi. Ja kun läheskään kaikki eivät saa muu-tamaksi kuukaudeksi ns. pätkätyötä, niin tämä odot-telu on osaltaan lyhentämässä ihmisten työuraa jopa vuodella.

Keskustan Kouvolan paikallisyhdistys ehdottaa, että järjestelmää kehitetään niin, että ainakin edellä ku-vatun tapaisissa tilanteissa opiskelun yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voisi aloittaa nykyistä jous-tavammin. Opiskelu voisi olla joidenkin tutkintoon kuuluvien peruskurssien suorittamista oppilaitoksen ohjauksessa joko itseopiskeluna tai esimerkiksi kan-salaisopisto- tai kesäyliopistoverkostoa hyödyntäen. Tsaarin ajoista jonkin verran kehittynyt tietotekniik-ka antanee myös uusia mahdollisuuksia tehokkaan opiskelun ohjaukseen ja valvontaan. Järjestelystä olisi etua myös puolustusvoimille, sillä nykyjärjestelmässä moni tammikuussa palvelukseen astuva johtaja- kou-lutukseen sopiva tyytyy 6 kk palveluun, jotta pääsee aloittamaan opiskelun seuraavana syksynä.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. On tärkeää, että va-rusmiespalveluksen jälkeen voi siirtyä opiskelemaan mahdollisimman nopeasti. Monissa yliopistossa on jo tarjolla perusopintojen kursseja niin syksyisin kuin keväisinkin. Yliopistojen tulee ottaa tämä huomioon myös opintotarjontaa suunnitellessaan.

138. Suomen Keskustanuoret: Kes-kustan edistettävä oppikirjojen kier-rätettävyyttä

Toisen asteen opiskelijoille kirjakulut ovat monelle suuri menoerä. Oppikirjojen painokset vaihtuvat pa-himmissa tapauksissa vuosittain ja monet kirjat ovat sellaisia, että ne on pakko hankkia uusina. Kielten kirjoissa on usein yhdistetty luku- ja harjoituskirja.

Kunnissa on suuria eroja, miten auttavat lukiolaisia. Esim. Honkajoella, Kärsämäellä, Nurmeksessa, Py-

211häjoella, Rautavaaralla, Sievissä, Somerolla, Tohma-järvellä kuin Ylitorniossa lukiolaisten oppikirjat ovat suurelta osin ilmaisia Kuhmoisissa lukiokirjat mak-savat noin 20 euroa. Punkalaitumella lukiolainen saa 200 euron stipendin kirjoja varten.

Tällä hetkellä lukiokirjat maksavat uutena ostettuna yhteensä noin 1300- 1600 euroa, mikä on todella suu-ri summa lukiolaisten maksettavaksi. Voidaan todeta, että maksuttoman koulutuksen perusperiaate ei toteu-du lukiokoulutuksessa näiltä osin.

Opiskelun tulisi olla kaikille mahdollista, eikä sen pi-täisi tulla suhteettoman kalliiksi. Kirjat on pystyttävä hankkimaan käytettyinä. Jos haluamme painottaa kes-tävää kehitystä, emme saa antaa periksi oppikirjojen kertakäyttökulttuurille. Keskustan tulee ottaa vahvasti kantaa, että lukiokirjojen kierrätettävyyden ja uusio-käytön parantamisen puolesta. Kouluja ja opettajia pitää ohjeistaa siten, ettei kirjasarjoja tarvitse uusia tarpeettoman usein. Lisäksi kouluja pitäisi kannustaa oppikirjapankkien käyttöön. Jatkossa tulee myös sel-vittää kuinka hyvin toisen asteen opinnoissa voitaisiin hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja entistä enem-män.

Vastausesitys:

Koulutuksen maksuttomuus ja tasa-arvo ovat Kes-kustan koulutuspolitiikan kulmakiviä. On totta, että oppikirjojen hankinta aiheuttaa suuria kustannuksia opiskelijoille ja heidän perheilleen. Puoluekokous kannattaa kirjojen kierrätystä ja oppikirjapankkeja. Opetussuunnitelman perusteita muutettaessa on otet-tava huomioon myös käytössä olevien oppikirjojen käyttöikä. Opettajankoulutuksessa keskitytään siihen, että oppikirjojen ohella käytetään myös muita oppi-materiaaleja, näin tulee olla myös jatkossa.

139. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustalle korkeakoulupoliittinen strategia

Korkeakoulujärjestelmän tulee vastata nykypäivää ja valmistautua tulevaisuuteen. Nuoret ikäluokat piene-vät, korkeakoulutuksessa ilmenee päällekkäisyyttä ja yhä useampi korkeakoulutetuista ei löydä tietään kou-lutustaan vastaavaan työhön. Mitkä ovat Keskustan koulutuspoliittiset aseet näihin haasteisiin?

Koko Suomen kattava alueellinen tasapaino korkea-koulukentässä tulee pyrkiä säilyttämään. Mutta miten me sen teemme? Puolueemme on käytävä laaja-alais-ta korkeakoulupoliittista keskustelua, jonka pohjalta laadimme Keskustalle koulutuspoliittisen strategian alkaneelle vuosikymmenelle.

Vastausesitys:

Sivistyksen vahvistaminen on Keskustan aatteellista ydintä. Puolueemme kädenjälki suomalaisessa koulu-tusjärjestelmässä on vahva ja meidän tehtävämme on edelleen varmistaa, että näin on myös jatkossa. Puo-luekokouksessa hyväksyttävä tavoiteohjelma luo poh-jan Keskustan koulutuspoliittisille tavoitteille tuleval-le vuosikymmenelle.

Puoluekokous yhtyy näkemykseen, että puolueen oh-jelmatyötä on tehtävä pitkäjänteisesti myös koulutus-politiikan saralla. Vain siten voimme löytää aattee-seemme perustuvat ratkaisut ajankohtaisiin haastei-siin ja luoda keskustalaista visiota koulutuspolitiikan saralla. Nuorten katkeamaton opintopolku ja sijoittu-minen työelämään valmistumisen jälkeen ovat avain-asemassa huolehdittaessa maamme tulevaisuudesta. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on turvat-tava jatko-opintopaikka. Näin voimme vähentää nuor-ten syrjäytymistä. Nuorten työllistymistä valmistumi-sen jälkeen on tuettava valtion toimesta esimerkiksi palkkatuella.

140. Suomen Keskustanuoret: Kansa-laisjärjestöt mukaan taitoja taideai-neiden opetukseen

Perusopetuksen opetussuunnitelma antaa viitekehyk-set eri oppiaineiden tuntijaolle. Kunnat voivat tar-kentaa tätä viitekehystä. Esimerkiksi Joensuun kau-punki määrää perusasteen oppiainekohtaiset minimi-tuntimäärät vuosiluokittain, jotka kukin kaupungin peruskoulu sitten sisällyttää opintosuunnitelmaansa. Joensuun perusasteen alakoululaisille, eli 1-6-luok-kalaisille, minimituntimäärä taitoja taideaineissa on kuusi tuntia. Taito- ja taideaineet koostuvat kotitalou-desta, kuvataiteesta, käsitöistä, liikunnasta ja musii-kista. Ala-asteella ei vielä opeteta kotitaloutta, joten nuo kuusi tuntia jakautuvat kuvataiteen, käsitöiden, liikunnan ja musiikin kesken. Tuntimäärä ainetta koh-den on yksinkertaisesti liian vähäinen.

Taito- ja taideaineiden opetusta on lisättävä, koska niiden merkitys lapsen kehitykseen on suuri. Edel-lä luetellut oppiaineet vahvistavat etenkin luovuutta. Tietoaineissa, kuten esimerkiksi matematiikassa on olemassa tietyt rajat, joiden sisällä on kuljettava. Tai-toja taideaineissa rajoja ei useimmiten ole ja näin ollen lapsella on vapaus ilmasta itseään. Näiden ai-neiden tunneilla oppilailla on mahdollisuus luoda ja löytää jatkuvasti jotain uutta, kun jokaiseen tilantee-seen ei ole olemassa oikeita tai vääriä ratkaisuja. Li-säksi taitoja taideaineet vahvistavat muun muassa oppilaiden ryhmätyöskentelytaitoja ja ryhmähenkeä, motoriikkaa ja rytmitajua.. Kaikki edellä luetellut asi-

212at ovat keskeisiä lapsen kehityksessä. Monen lapsen kokemukset esimerkiksi liikunnasta ja musisoinnista saattavat rajoittua vain koulun seinien sisälle. Tämän takia olisi ehdottoman tärkeää, että taitoja taideai-neiden opetusta olisi enemmän.

Jatkossa tulee kuitenkin miettiä uusia toimintatapoja, joilla tuntimäärää pystytään kasvattamaan taitoja tai-deaineissa. Taito ja taideaineiden määrän merkittävä lisääminen tuntikehyksen sisällä ei ole helppoa. Mo-net kunnat ovat tällä hetkellä talousahdingossa ja ovat joutuneet tekemään suuria leikkauksia myös opetuk-seen. Opettajia on lomautettu ja oppilaiden tuntike-hyksiä on leikattu. Kuntien tuleekin etsiä yhteistyö-kumppaneita kansalaisjärjestöistä. Keskustanuorten mielestä entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota ruohonjuuritason kansalaistoimintaan. Aamu- ja ilta-päivätoiminta tarjoaa lisämahdollisuuksia koulun ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön. Kuntien heikoissa taloustilanteissa tulee nähdä lasten ja nuorten hyvin-vointiin tehtävät ennaltaehkäisevät sijoitukset tulevai-suuden panostuksina.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, joka on ajankohtai-nen ja tärkeä. Kouluissamme tarvitaan lisää elämyk-sellistä oppimista ja käsin tekemistä. Taito- ja taide-aineiden tuntemus on osa yleissivistystä. Keskustan tulee tehdä töitä sen eteen, että tulevassa opetussuun-nitelmassa taitoja taideaineiden osuus lisääntyy.

Koulujen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on ter-vetullutta. Koulut ovat voineet anoa valtiolta kerhora-haa, jota monessa kunnassa on käytetty taitoja taide-aineiden kerhoihin. Tämä mahdollisuus pitää turvata tulevaisuudessakin.

Liikenne- ja viestintäaloitteet

141. Keskustan Haapamäen py: Haapamäen kautta kulkevien ratojen perusparantaminen ja sähköistäminen

142. Keskustan Hyrylän py: Uudenmaan kehyskuntien liikennehankkeet

143. Keskustan Haapamäen py: Kaukojunaliikenteen ostovarojen riittämättömyys vuodesta 2012 alkaen ja korotuksen tarve

144. Keskustan Päijät-Hämeen piiri: Lahti – Heinola – Mikkeli itärata, suomen rataverkon tärkein kehittämiskohde

145. Keskustan Keski-Suomen piiri: Nopea ratayhteys välille Jyväskylä – Helsinki

146. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Raideliikenteestä tehtävä houkutteleva joukkoliikenteen muoto myös maakuntakeskuksien ympärillä

147. Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö: Rautatiehanke Kontiomäki-Kuusamo

148. Keskustanaisten Autiorannan py ja Keskustan Autiorannan py: Määrärahoja Oulun eteläisen tiestön kunnossapitoon

149. Puukarin py ja Valtimon kunnallisjärjestö: Puoluekokousaloite pääteiden kunnossapidon huolehtimisesta

150. Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö: Teiden peruskorjaukset tasapuolisiksi

151. Keskustan Lauhalan osasto: Tieasiat

152. Keskustan Keski-Suomen piiri: Tieverkosto tulee pitää kunnossa kaikkialla Suomessa

153. Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestö: Yksityisteiden kunnossapito

154. Maskun keskustan kunnallisjärjestö: 8-tien välillä Raisio-Mynämäki sekä siihen liittyvien ja sitä tukevien Maskun pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen

155. Keskustan Kotila-Haapalan py: Lapsi/koululainen liikenteessä

156. Viljakkalan Keskustanaiset: Vakuutusyhtiöiden korvausvelvollisuus liikennevahingoissa

157. Taipalsaaren kunnallisjärjestö: Lossien valtionavun kriteerien nykyaikaistaminen

158. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren

213Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry): Taksiliikenteen määrä- ja hintasäätelystä luovuttava

159. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry): Mediamaksusta luovuttava

160. Keskustan Lauhalan osasto: Yleisradio rahoitus

161. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Yle-maksu on torjuttava

162. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Ylen rahoitusvirta pienistä veropuroista

163. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja ympäristön py: Yle-vero valtion maksettavaksi

164. Keskustan Kärkölän py: Televisiomaksun korvaaminen uudella maksulla

165. Keskustan Kalvolan py: Puhelinverkkojen purkaminen

166. Suomen Keskusta Outokummun py: Kuuluvuusalueiden korjaaminen

167. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Internet-äänestyksen hankkeesta luopuminen

168. Keskustan Etelä-Karttulan py: Nopeat laajakaistayhteydet maan eri osiin

169. Keskustan lakimiehet: Tietoyhteiskuntavisio Suomen Keskustalle

170. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Julkisen sektorin käyttämien ohjelmistojen omistuspolitiikan muutosohjelma

171. Keskustan Jalasjärvenkylän py: OOXML, ODF ja valtion hankintapolitiikka

141. Keskustan Haapamäen py: Haa-pamäen kautta kulkevien ratojen pe-rusparantaminen ja sähköistäminen

Pohjanmaan rataa Suomen pituussuunnan pääratana on kehitetty voimakkaasti ja nämä työt tulevat edel-leen jatkumaan. Tällä hetkellä tavoitteena on rakentaa rataosuus Ylivieska-Kokkola kahden raideparin ra-daksi ja perusparantaa tuntuvasti koko rataa Seinäjo-en ja Oulun välillä uusimalla kantava perusrakenne, betoniset ratapölkyt, yhteen hitsatut kiskot ja poista-malla tasoristeyksiä sekä uusimalla useita siltoja. Sa-malla rataosuus Seinäjoki-Vaasa sähköistetään tehdyn päätöksen mukaisesti. Täten Pohjanmaanradan juna-liikenteen mahdollisuudet tulevat kasvamaan Seinä-joen pohjoispuolelle. Tässä tilanteessa tulee lähitule-

vaisuudessa perusparannettavaksi rataosuus Seinäjo-ki-Parkano-Tampere, koska vuonna 2011 tulee kulu-neeksi 40 vuotta radan valmistamisesta liikenteelle.

Mittavan perusparannuksen aikana olisi hyödyllistä, jos liikennettä voitaisiin tuona aikana ohjata vaihtoeh-toisen reitin kautta. Tämä mahdollisuus Seinäjoen ja Tampereen välillä on ns. vanhalla Pohjanmaan radalla reittiä Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi-Tampere. Täs-tä radasta osuus Orivesi- Tampere on jo kahden rai-deparin sähköistetty TEN-luokiteltu rata. Rataosuus Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi tulisi ennen Seinäjoki-Parkano-Tampere radan peruskunnostusta uudistaa pintarakenteeltaan ja varustaa yhteen hitsatuin kiskoin sekä sähköistää. Tällöin Haapamäen kautta kulkevaa vanhaa Pohjanmaan rataa voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää jo Seinäjoki-Parkano-Tampe-re radan peruskunnostuksen aikana ja samalla vanha Pohjanmaan rata olisi rakennettu toimivaksi toiseksi nykyaikaisen raideliikenteen radaksi pysyvään käyt-töön Tampereen ja Seinäjoen välille, jolloin ei tar-vitsisi rakentaa uutta toista raideparia tai suorastaan uutta toista ratalinjaa ja rataa Tampereen ja Seinäjo-en välille.

Olemassa oleva ratalinjaus Seinäjoki-Haapamäki on pitkiä suoria jaksoja sisältävä rata, joka linjauksel-taan mahdollistaisi pääratojen liikennöintinopeudet. Eräitä tasoristeyksiä tulisi poistaa tai korvata eritaso-risteyksin pääratojen liikennöintinopeuksien saavut-tamiseksi. Rata Haapamäeltä Orivedelle on myös lin-jaukseltaan valmis nopean liikenteen radaksi, joskin sisältänee eräitä kaarteita, joista ei saattaisi olla 200 km tunnissa ajonopeuteen mahdollisuuksia ilman oi-kaisuja. Huomattava on myös erityisesti se, että rata-osuus Haapamäki-Seinäjoki on osa Suomen pisintä poikittaista ratareittiä maamme leveimmällä kohdalla Vaasasta Joensuuhun/Parikkalaan ja edelleen Venäjän rajanylityspaikoille. Kun rata Seinäjoelta Vaasaan nyt rakennetaan nopean ja raskaan liikenteen sähköiste-tyksi radaksi, olisi luonnollista kunnostaa vastaavasti koko poikittaisrata, jossa osuutta Haapamäki-Seinäjo-ki voi hyödyntää sekä Pohjanmaan radan toisena rai-deparina että osuutena Suomen pisintä poikittaisrataa.

Rata Haapamäki-Orivesi vastaavasti Pohjanmaan ra-dan toisen raideparin osuutena olisi myös toinen rai-depari Jyväskylän ja Oriveden välillä. Tällöin tulisi myös rataosuus Jyväskylä-Haapamäki perustuksel-taan rakenteellisesti vahvistaa ja uusia pintarakenteen osalta yhteen hitsatulle kiskotuksen sekä sähköistää. Tämä ratkaisu olisi toimiva toinen raidepari Jyväsky-län ja Oriveden välille ilman rautatiealueen laajenta-mista ja kalliita tunnelien rakentamisia. Tällä hetkel-lä jo rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on rakennettu peruskunnostetulle pohjalle ja varustettu yhteen hit-

214satuin kiskoin ja on täten rakenteellisesti valmis säh-köistettäväksi. Myös kauttaaltaan kaikkien Haapamä-en kautta kulkevan junaliikenteen käytössä olevien ratojen pintarakennetta on parannettu merkittävästi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Osaltaan tästä työstä olisi huomattavaa hyötyä edellä kerrotuille lä-hitulevaisuuden kunnostustöille. Haapamäen kautta kulkevien ratojen varressa ovat Alavuden, Ähtärin, Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungit sekä Töysän, petäjäveden ja Juupajoen kunnat. Merkittäviä taaja-mia ovat Tuuri, Haapamäki ja Kolho sekä matkailu-kohteita ovat mm. Ähtärin eläinpuisto, jonka tuntu-massa liikennepaikka Eläinpuisto-Zoo ja Haapamäen höyryveturipuisto.

Ilmastopoliittisten sitoumusten vuoksi, joihin Suomi-kin on liittynyt, tulisi aktiivisesti edistää raideliiken-nettä ja ottaa olemassa oleva rataverkko peruskun-nostamalla tehokkaaseen käyttöön myös Haapamä-en kautta kulkevine ratojen osalta. Tällöin voitai-siin välttyä uusien raideparien, tunnelien ja ratojen rakentamisen osalta. Välittömästi tulisi myös laatia kustannusvertailut siitä, kuinka paljon edullisemmak-si tulisi peruskunnostaa ja sähköistää radat Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi sekä Haapamäki-Jyväskylä, kuin uuden raideparin tai jopa radan rakentaminen välille Tampere-Parkano-Seinäjoki sekä toisen raideparin rakentaminen tunneleineen välille Jyväskylä-Orive-si. Samalla tulee myös ottaa huomioon ne merkittä-vän junaliikenteen tarpeet ja mahdollisuudet, joita jo nyt on ja joita tulevaisuudessa on ennakoitavasti yhä enemmän Haapamäen kautta kulkevilla paikkakunnil-la, jotka paljolti ovat syntyneet ja kehittyneet rautatei-den vaikutuksesta.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että Suomen Kes-kusta r.p. ryhtyy toimenpiteisiin rataosien Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi ja Haapamäki-Jyväskylä peruspa-rantamiseksi ja sähköistämiseksi, jolloin muodostuu hyvä toinen raideliikenteen reitti Pohjanmaan radalle Tampereen ja Seinäjoen välille sekä parannetaan mer-kittävästi Suomen poikittaista raideliikennettä.

Vastausesitys:

Raideliikennettä on tulevaisuudessa kehitettävä entis-tä voimakkaammin. Ihmisten ja tavaroiden kuljetta-minen raiteilla on samalla myös ympäristön kannal-ta myönteistä. Elvytystoimia on aloitteen mukaisesti suunnattu ja tulee niiden vielä jatkuessa suunnatta-va olemassa olevan infrastruktuurin parantamiseen. Myös perusväylänpidon rahoitusta olisi lisättävä rai-deinvestointien mahdollistamiseksi. Keskusta kannat-taa perusväylänpidon tulevan rahoitustason korotta-mista nykyisestä.

142. Keskustan Hyrylän paikallis-yhdistys: Uudenmaan kehyskuntien liikennehankkeet

Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys Tuusulasta esit-tää, että Uudenmaan kehyskuntien (mm. Tuusula, Ke-rava, Järvenpää) seudullista ja paikallista merkitys-tä olevat tiehankkeet pistetään tiehankekoriin, jonka valtio päättää valtakunnallisena hankkeena. Tämä on ainoa keino saada seudun välttämättömät liikenne-hankkeet tehtyä. Valtion tiet ovat valtion vastuulla ja valtion tulee ne hoitaa.

Kehyskuntien voimakas asuntoja yritysrakentami-nen ja yleinen liikenteen kasvu vaatii liikenneverkon kehittämistä alueella. Valtion nykyinen rahoitustaso ja rahoitusjärjestelmät ei riitä eivätkä vastaa kehyskun-tien liikennejärjestelmien hoitamistarpeen tasoa.

Hoitamattomat liikennejärjestelyt estävät ja hidasta-vat seudullista kehitystä.

Yksittäisenä tiehankkeena esitämme Kehä IV raken-tamisen Lahden ja Hämeenlinnan moottoritien välille. Tiestä on jo käytössä vanhana tienä Lahden mootto-ritien ja Tuusulan moottoritien välinen yhteys. Tien rakentaminen mahdollistaa tuhansien työpaikkojen rakentamisen Helsingin lentokentän pohjoispuolelle Tuusulaan ja Vantaan puolelle. Tie keventää merkittä-västi lisäksi kehä III liikenteen raskasta kuormitusta.

Toisena tulevaisuuden haasteena on saada Hyrylän seutu raideliikenteen ulottuville. Yhteysväli olisi Hel-singin lentokenttä - Hyrylä -Kerava. Oleellisen asiana on se, että yhteysvälillä mahdollistetaan henkilölii-kenne.

Vastausesitys:

Tuusula, Kerava ja Järvenpää ovat valtakunnallisesti-kin tärkeitä kasvualueita Uudellamaalla. Huhtikuussa 2008 eduskunnan yksimielisesti hyväksymä liiken-nepoliittinen selonteko kohdisti huomattavan määrän liikenneinvestointeja pääkaupunkiseudulle. Rakenteil-la on mm. Kehä I, Kehä III, yhteysväli Kirkkonummi-Kivenlahti, Kehärata ja länsimetro. Seuraava hallitus linjaa liikennepoliittisessa selonteossa keväällä 2012 uusia liikennehankkeita. Tuolloin tulee varmistaa koko maan kannalta keskeiset uutta kasvua ja työlli-syyttä tukevat liikennehankkeet.

143. Keskustan Haapamäen py: Kau-kojunaliikenteen ostovarojen riittä-mättömyys vuodesta 2012 alkaen ja korotuksen tarve

215Suomessa on katsottu välttämättömäksi ostaa valtion toimesta valtion omistamalta VR:ltä kaukojunaliiken-nettä ja nykyisin tähän käytetty määräraha on 31,5 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2011 päättyvän so-pimuksen mukaisesti. Vuodesta 2012 lukien tähän tar-koitukseen on valtionvarainministeriön toimesta va-rattu vain 20 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä mää-räraha on käytännössä riittämätön.

Kaukoliikenteen junavuorojen ostoja on tapahtunut myös eräiden kaukojunavuorojen osalta myös päära-doilla, kun nämä on katsottu liikenteen kokonaisuu-den kannalta tarpeellisiksi, vaikka yksittäisinä junina ovat olleet heikosti kannattavia. Samoin junaliiken-ne Rovaniemi-Kemijärvi on kuulunut ostoliikenteen piiriin.

Varsinainen ostoliikenteen tarkoitus on kuitenkin tur-vata henkilöliikenne ns. vähäliikenteisillä radoilla. Näiden liikenne on osaltaan maakuntien välistä juna-liikennettä, kuten asia on tyypillisimmillään Haapa-mäen kautta kulkevilla radoilla. Näillä radoilla kyse on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien välisistä junayhteyksistä, joiden alueil-la Haapamäen kautta kulkevat ns. vanha Pohjanmaan rata ja ns. poikkirata ovat.

Erittäin merkittävää tämän ohella on junaliikenteen rooli syöttöliikenteenä muiden ratojen liikenteelle vaihtoyhteyksien kautta Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä. Edellä mainittujen maakuntien välisen junaliikenteen vaihtoyhteyksien paikka on Haapamä-en risteysasema. Kolmanneksi Haapamäen kautta kul-kevalla liikenteellä on myös paikallisen ja seutukun-tien välisen liikenteen merkitys.

Maakuntien väliset junayhteydet, syöttöliikenne ja paikallinen sekä seudullinen junaliikenne ovat toisis-taan riippuva ja toisiaan tukeva kokonaisuus Haa-pamäen kautta kulkevilla radoilla. Tällä hetkellä on puutteena junavuorojen vähäisyys sekä vaihtoyhteyk-sien puutteet.

Kaksi päivittäistä junavuoroparia kuhunkin liikennöi-tävään suuntaan edestakaisin Haapamäeltä lisäisivät junaliikenteen kokonaiskäyttöä ja parantaisivat myös nykyisten junavuorojen käyttöastetta, koska junalii-kenteen kokonaistoimivuus parantuisi. Junavuoropa-rien lisäämisillä poistuisivat myös nykyiset vaihtoyh-teyksien puutteet Haapamäellä, jotka vähentävät juna-käyttöä sekä suoranaisesti puuttuvina tosiasioina että myös kielteisenä imagona junaliikenteelle, kun muo-dostuu käsitys siitä, että junalla ei enää pääse.

Muilla radoilla, joilla on ostoliikennettä pätevät osal-taan myös samat liikenteen näkökohdat, kuin edellä on kuvattu Haapamäen kautta kulkevien ratojen osal-

ta. Ainut eroavaisuus on siinä, että niillä radoilla ei ole sellaista keskusliikennepaikkaa junien vaihtoyh-teyksille kuin Haapamäen risteysasema on.

Ilmasto- ja ympäristöpoliittisista syistä junan käyttöä liikennevälineenä tulisi aktiivisesti lisätä kaikilla vä-häliikenteisillä radoilla osana koko maan junaliiken-teen toiminnallista verkostoa. Aiemmin myös valtion tilintarkastajien toimesta on tuotu esille huolta siitä, että osalla olemassa olevaa rataverkostoa on liian vä-hän liikennettä, eivätkä tehdyt ratainvestoinnit ole riittävästi käytössä. Samoin maaseudun kehittämiseen tähtäävässä harvaan asuttujen seutujen olosuhteiden parantamiseen käsittelevän työryhmän esityksissä on todella tarpeellista lisätä vähäliikenteisten ratojen lii-kennettä.

Tällä hetkellä valtion talousarviossa on varattu kau-kojunaliikenteen ostoon 31,5 miljoonaa euroa. Tätä määrärahaa voi pitää nykyisellään riittämättömänä ju-naliikenteen lisäämisen osalta, johon on olemassa jo nykyisiä tarpeita sekä erityisesti välttämättömyys, jos Suomi haluaa pitää kiinni tekemistään ilmasto- ja ym-päristöpoliittisista sitoumuksistaan myös käytännössä.

Tulevaisuus näyttää erityisen huolestuttavalta, jos suunnittelun lähtökohtana käydään soveltamaan esi-tettyä määrärahaa. Tämä merkitsisi uhkaa vähäliiken-teisten ratojen junaliikenteelle. Seuraukset heijastui-sivat kielteisesti myös muiden ratojen junaliikentee-seen. Kehitys kaukojunaliikenteen ostomäärärahan vähentyessä olisi kielteistä aluepolitiikkaa kaikilta osin. Mm. opiskelijoille koko maan kattava toimiva junaliikenteen verkosto on välttämättömyys. Eläke-läisten, opiskelijoiden, invalidien ja varusmiesten ju-naliikenteen matkalippujen alennukset kadottaisivat merkityksensä jos junaliikenne tyrehtyisi. Sama kos-kisi myös perheille ja ryhmille myytävien alennuslip-pujen käyttäjiä.

Kaikista edellä mainituista syistä on perusteltua lisätä kaukojunaliikenteen määrärahoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Suomen Keskusta r.p. ryhtyy toimenpiteisiin jotta kaukojuna-liikenteen ostomäärärahoituksen tasoa nostetaan ja erityisesti vuodesta 2012 alkaen ns. vähäliikenteisten ratojen liikenteen lisäämiseksi, jotta myös Suomen te-kemät ilmasto- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet toteu-tuisivat ja rataverkosto olisi täydellä teholla käytössä.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Kaukojunien osto-liikenteen tulevan rahoitustason on mahdollistettava pitkäjänteinen ja riittävä peruspalvelutaso vähäliiken-

216teisten ratojen liikenteessä. Ostoliikenteen hankintaa on kuitenkin syytä tehostaa nykyisestä.

Määrärahan tasosta vuodesta 2012 alkaen päätetään tulevien eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotte-luissa ja uuden hallituksen ensimmäisessä kehysrii-hessä kevätkesällä 2011.

144. Keskustan Päijät-Hämeen piiri: Lahti – Heinola – Mikkeli itärata, suomen rataverkon tärkein kehittä-miskohde

Liikenneministeriön ja Valtionrautateiden tulee pikai-sesti käynnistää ratahanke Lahti – Heinola – Mikkeli välille. Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntakaa-voissa on asianmukaiset merkinnät aluevarauksista.

Hankepäätös itäisen suomen rataverkon kehittämi-sen perusratkaisusta on tehty Liikenneministeriössä 4.2.1994. Selvitys osoittaa selkeästi, että Helsinki – Mikkeli ratavaihtoehto olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Rata Helsingistä Lahteen on jo valmis.

Matka-aika junalla Helsingistä Mikkeliin kestää ny-kyisin 2h30 min. Uuden radan myötä matka-aika kes-tää 1h 45 min. Ilmastonmuutos tukee ja puoltaa raide-liikenteen kehittämistä. Julkisen liikenteen käyttö ja tavarankuljetuksen siirtäminen maanteiltä rautateille on yksi parhaimmaksi osoittautuneesta keinosta vas-tata ilmastokysymysten vaatimuksiin.

Matkailu järvisuomen alueelle on vilkastunut ennä-tysmäisen nopeasti kuluneina vuosina. Pääkaupungin metropolialueelta vapaa-ajan viettoon alueellemme tulevilla, tulee olla vaihtoehtoisia matkustusmuotoja perinteisen henkilöautolla matkustamisen rinnalle.

Piirimme alueella Heinola on kokenut voimakkaim-man rakennemuutoksen ja työttömyysluvut ovat kor-keat. Valtio tukee rakennemuutosalueiden selviyty-mistä taantumasta. Heinolan kaupungin strategiassa on otettu huomioon matkailun ja vapaa-ajan harras-tusmahdollisuuksien kehittäminen ja sen myötä mah-dolliset uudet työpaikat.

Vastausesitys:

Lahti-Heinola-Mikkeli oikorata ei kuulu radanpidon vuoteen 2030 ulottuvaan pitkän tähtäimen suunnitel-maan. On kuitenkin tärkeää, että varaus rataoikai-sulle säilytetään maakuntakaavoissa mahdollisia tu-levaisuuden tarpeita varten. Hankkeesta on laadittu alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) vuonna 1995. Sen perusteella on voitu määrittää silloisia seutukaavoja varten 5-tie-

tä noudatteleva linjaus. Hankkeen kustannusarvio on huomattavan suuri, 620 M€.

Savonrata-kuntien aloitteesta on tehty kyseisen rata-osan päivitysluonteinen kannattavuus- ja vaikutus-selvitys, jonka keskeiset tulokset julkaistiin Helsinki-Pietari esiselvityksessä: "Helsinki-Pietari-rautatieyh-teyden kehittäminen. Esiselvitys ja vaikutusten arvi-ointi Suomen osalta, Ratahallintokeskuksen julkaisu 2/2008". Oikoratavaraus on syytä säilyttää maakunta-kaavoissa tulevaisuuden mahdollisena ratayhteytenä.

145. Keskustan Keski-Suomen piiri: Nopea ratayhteys välille Jyväskylä – Helsinki

Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä keskustan tulee vahvistaa poliittista linjaansa joukkoliikenteen suosimisessa. Joukkoliikenne ei saa olla vain kaupun-kien ja taajamien saavutettavissa, vaan se tulee nähdä myös aluepolitiikan välineenä.

Keskustan Keski-Suomen piiri esittää nopean ratayh-teyden luomista välille Jyväskylä-Helsinki.

Oikoradan rakentaminen on ollut esillä jo pidempään, ja sitä ovat kannattaneet monet Keski-Suomen kun-nat. Keskustan tulisi olla aloitteellinen tässä asiassa. Tulevaisuudessa rataa voisi hyödyntää jatkamalla sitä uudella oikoradalla Jyväskylästä pohjoisen suuntaan.

Rautatieliikenne ei ole pelkästään ympäristöystäväl-listä, turvallista ja mukavaa matkantekoa, vaan monil-le, esimerkiksi opiskelijoille, myös mahdollisesti ai-noa matkustusvaihtoehto. Ihmisiä tulisikin kannustaa rautatieliikenteen käyttöön. Rautatieverkon tehosta-minen ja parantaminen ovat parhaita keinoja siihen. Oikorata Jyväskylästä Helsinkiin elävöittäisi uusia ja tehostaisi myös vanhoja Keski-Suomen matkailuvalt-teja. Kotimaan matkustus tulee lähivuosina lisäänty-mään uuden nousukauden ja lisääntyvän ympäristö-tietouden mukana. Tässä kehityksessä tulisikin olla mukana, tai mieluusti jopa askeleen edellä.

Vastausesitys:

Raideliikennettä tulee edistää ympäristöystävällisenä liikkumismuotona. Suomalainen liikennejärjestelmä on kuitenkin kokonaisuus, joka muodostuu useasta kulkumuodosta: raideliikenteestä, bussiliikenteestä, lentoliikenteestä, vesiliikenteestä, yksityisautoilusta ja taksiliikenteestä. Tämä kokonaisuus muodostaa Suo-men kattavan liikennejärjestelmän ja palveluverkos-ton, joka tulee huomioida yksittäisiä liikenneinves-tointeja arvioitaessa.

217Aloitteessa ehdotettu ratayhteys ei näytä lyhyellä täh-täimellä todennäköiseltä, sillä Jyväskylän ja Helsin-gin yhdistää kaksi valtatieluokan tietä, joista toinen on pian lähes moottoritien tasoinen. Tämän lisäksi kaupunkien väliä liikennöidään jo nyt kattavalla len-toja junavuorojen verkostolla.

Harvaan asutussa Suomessa raideliikenteen tavara- ja matkustajamäärät eivät riitä ainakaan vielä nykyistä merkittävästi tiheämmän raideliikenneverkon kannat-tavaan ylläpitoon.

146. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-ret: Raideliikenteestä tehtävä hou-kutteleva joukkoliikenteen muoto myös maakuntakeskuksien ympärillä

Suomalaista rataverkkoa on kehitetty viime vuosi-na voimakkaasti ja kehitystyötä on jatkettava. Jatko-kehityksessä on Keskustan huolehdittava, että myös maakuntakeskuksien ympäristössä ja maakuntakes-kuksien välisessä liikenteessä raideliikenteestä tulee houkutteleva vaihtoehto. Suomessa on aikanaan ollut paljon enemmän rautatieasemia kuin nyt, mutta yk-sityisautoilu on vähentänyt näiden asemien käyttöä. Nyt yksityisautoilun vähentämiseksi tulee miettiä uu-sia keinoja ottaa vanhoja asemia käyttöön ja lisätä raiteilla tapahtuvaa liikennettä maakuntakeskuksien ympärillä. Tämä tarkoittaisi ainakin useiden raiteiden sähköistämistä ja mahdollisesti myös kaksoisraitei-den rakentamisesta ainakin asemien kohdalle. Näin tuettaisiin myös ongelmalliseksi koettua poikittaista raideliikennettä.

Vastausesitys:

Hyväksytyn raideliikenteen sähköistämisohjelman mukaisesti maakuntakeskusten välisiä raideliiken-neyhteyksiä tulee pyrkiä sähköistämään.

Suomalainen liikennejärjestelmä on kuitenkin verkos-toperiaatteella toimiva kokonaisuus, joka muodostuu useasta kulkumuodoista, raideliikenteestä, bussilii-kenteestä, lentoliikenteestä, vesiliikenteestä, yksi-tyisautoilusta ja taksiliikenteestä. Tämä kokonaisuus muodostaa Suomen kattavan liikennejärjestelmän ja palveluverkoston.

Verkostoperiaatteen mukaisesti useiden maakuntakes-kusten välillä on mahdollista matkata linja-autolla. Tulevaisuudessa maakuntakeskuksissa ja niiden ym-päristön sekä taajamien välisessä linja-autoliiken-teessä hyödynnetään laajasti biodieseliä linja-autojen energialähteenä. Biodieselin raaka-aineena hyödynne-tään kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tällä tuetaan uu-

siutuvan energian tavoitteiden saavuttamista ja ediste-tään liikenteen ympäristötavoitteita.

Maakuntakeskuksien välille voidaan synnyttää maa-kuntien liittojen, kuntien ja yksityisten yritysten toi-mesta myös raideliikennettä, mikäli sellaiselle katso-taan olevan tarvetta ja siitä muodostuu taloudellisesti järkevää toimintaa.

147. Keskustan Hyrynsalmen kunnal-lisjärjestö: Rautatiehanke Kontiomä-ki-Kuusamo

Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö esittää, että seuraavaan hallitusohjelmakauteen sisällytetään rau-tatiehanke Kontiomäki-Kuusamo ja mahdollisesti sii-tä edelleen Sallaan. Hanketta esitetään hyväksyttäväk-si Lahden puoluekokouksessa Kesäkuussa. Ratahanke palvelisi laajalti matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittymistä ja turvaamista koko maassa. Myös glo-baalissa mielessä hankkeella olisi myönteisiä vaiku-tuksia koko Suomea tukevaan ja ylläpitävään kehityk-seen. Se loisi uutta uskoa siihen, että kehittämismah-dollisuudet myös reuna-alueilla otetaan aidosti huo-mioon, ja sitä kautta lisätään paikallista elinvoimaa.

Vastausesitys:

Kaivos- ja matkailutoiminta tarvitsee tulevaisuudessa Pohjois-Suomessa isoja liikenneinvestointeja. Kolarin ja Soklin kaivosten sekä useiden matkailuinvestoin-tien myötä niin tavara- kuin henkilökuljetusmäärät Pohjois-Suomessa kasvavat merkittävästi. Jokainen uusi investointi on arvioitava huolellisesti ja niiden tulee olla taloudellisesti järkeviä.

148. Keskustanaisten Autiorannan py ja Keskustan Autiorannan py: Määrä-rahoja Oulun eteläisen tiestön kun-nossapitoon

Keskustanaisten Autiorannan py ja Keskustan Autio-rannan py on vuosikokouksessaan 16.3.2010 todennut Oulun eteläisen alueen tiestön olevan huonokuntoista, joten esitämme lisättäväksi määrärahoja tiestön hoi-toon ja perusparannukseen.

Suomen Keskustan on ajettava tätä asiaa kaikissa asi-aa hoitavissa elimissä.

Vastausesitys:

Viime vuosina perustienpitoon on käytetty vuosittain keskimäärin noin 600 M€. Vuonna 2010 käytössä on

218noin 550 M€ ja perustienpidon kehysrahoitus vuosille 2011–2014 on samaa suuruusluokkaa.

Perustienpidolla (nykyisin osa perusväylänpitoa) ra-hoitetaan kaikki muu tienpito paitsi suuret tieverkon kehittämisinvestoinnit. Perustienpidolla siis rahoi-tetaan koko maantieverkon kunnossapito ja sen si-sältämät tiestön korjaukset, mutta sillä pitäisi pystyä rahoittamaan myös tiestön pienet investoinnit (kuten esim. kevyen liikenteen väylät, liittymien parantami-nen, lisäkaistat, valaistus, meluntorjunta jne.) ja kaik-kien tiehankkeiden suunnittelu.

Perustienpidon rahoituksesta kunnossapito (hoito ja ylläpito) vie kuitenkin leijonanosan (noin 90 %). Alueellisiin pieniin investointeihin on käytettävissä vain noin 6 % perustienpidon rahoituksesta, kun tämä osuus oli vielä 10 vuotta sitten kaksin-kolminkertai-nen. Alueelliset investoinnit jäävätkin näinä aikoina yhä enemmän kuntien, maakuntien ja yritysten rahoi-tusvastuulle.

Perustienpidon rahoitustarve on tulevina vuosina noin 650 M€ vuositasolla eli vuosittain noin 100 M€ ke-hystä enemmän. Lisärahoitus kohdistettaisiin tiever-kon ylläpitoon (teiden, siltojen sekä varusteiden ja laitteiden kunto) ja alueellisiin laajennus- ja uusinves-tointeihin.

Keskusta kannattaa perusväylänpidon tulevan rahoi-tustason korottamista nykyisestä.

149. Puukarin py ja Valtimon kun-nallisjärjestö: Puoluekokousaloite pääteiden kunnossapidon huolehti-misesta

Suomen alempi tieverkko on kärsinyt vuosikausia riittämättömästä peruskunnossapidon määrärahois-ta. Ne laiminlyönnit mitä alempi tieverkko on saanut vuosikausia kokea jatkuvat tänä päivänä myös Suo-men pääteillä.

Valtatie nro 6 on suosittu venäläisten matkailijoi-den reitti kohti Itä- ja Pohjois-Suomen matkailukes-kuksia. Välillä Valtimo-Maanselkä tie on vuosikau-sia muuttanut muotoaan voimakkaasti joko painumi-sen tai routimisen vuoksi. Tiessä on useissa kohdin voimakasta ristiaallokkoa, joka on aiheuttanut useita henkilöautojen ojaanajoja. Näistä monet ovat ulko-maalaisia matkailijoita matkalla Vuokattiin tai pois. Tiestön huonosta kunnosta kertoo jotain sekin, että Porokylä-Vuokatti ratatyömaalle kesällä 2009 täydes-sä sepelikuormassa ajaneet rekat vaihtoivat säännölli-sesti vastaantulijoiden kaistalle välttääkseen pahim-mat kuopat.

Vaadimme, että Suomen Keskusta ottaa voimakkaas-ti kantaa Suomen pääteiden puolesta. Valtiontalouden tilasta riippumatta edes valtakunnan pääteiden pitää olla liikennöitävässä kunnossa kumpaankin ajosuun-nan kaistoilla. Toivomme, että valtatie nro 6 välillä Valtimo-Maanselkä korjataan välittömästi ja kartoi-tetaan muiden pääteiden päällysteen ja rungon kunto sekä ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Vastausesitys:

Viime vuosina perustienpitoon on käytetty vuosittain keskimäärin noin 600 M€. Vuonna 2010 käytössä on noin 550 M€ ja perustienpidon kehysrahoitus vuosille 2011–2014 on samaa suuruusluokkaa.





150. Keskustan Hartolan kunnal-lisjärjestö: Teiden peruskorjaukset tasapuolisiksi

Tasoltaan ja liikennemääriltään tasa-arvoisten teiden peruskorjauksissa on tasoeroja. Tämä on ollut huo-mattavissa muun muassa valtateiden 4. ja 5. peruskor-jausten edetessä.

Valtatie 4. peruskorjaus on valmiina välillä Lusi – Hartola. Peruskorjauksen aikana hanketta varten teh-dystä tiesuunnitelmasta on jonkin verran poikettu ja

219tuloksena on erityisesti paikalliselle liikenteelle vaa-rallisia kohteita. Niistä mainittakoon Metsäkosken ja Vuorenkylän risteykset, joissa kummassakaan ei ole vasemmalle kääntyville erotettu tai merkitty omaa kaistaa. Metsäkosken osalta jätettiin rakentamatta myös kevyen liikenteen alikulku, jonka vuoksi tien länsipuolella olevalle kevyen liikenteen väylän käyttö on liian vaarallista valtatien ylittämisen vuoksi. Mo-lemmissa risteyksissä on jo sattunut vaaratilanteita, joista toistaiseksi on selvitty hyvällä onnella vain pel-tivaurioilla ja autojen lunastuksilla.

Valtatie 4. kunnostetulla osalla ei ole yhtään erita-soliittymää, vaikka tarvetta olisikin ollut. Valtatie 5. kunnostetulla osalla ja kunnostuksen alaisena olevalla osalla sen sijaan on useita eritasoliittymiä, joilla pys-tytään osaltaan turvaamaan myös paikallisen liiken-teen turvallisuus.

Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö esittää, että tule-vaisuudessa samanarvoisten ja samanlaisilla liikenne-määrillä liikennöidyillä teillä peruskorjauksia suunni-teltaessa ja niitä toteutettaessa lopputuloksena olisivat samantasoiset ratkaisut riippumatta teiden sijainnista tai töiden toteuttajasta.

Vastausesitys:




Perustienpidon rahoitustarve on tulevina vuosina noin 650 M€ vuositasolla eli vuosittain noin 100 M€ ke-hystä enemmän. Lisärahoitus kohdistettaisiin tiever-kon ylläpitoon (teiden, siltojen sekä varusteiden ja

laitteiden kunto) ja alueellisiin laajennus- ja uusinves-tointeihin.


151. Keskustan Lauhalan osasto: Tieasiat

Vanhasen toisen hallituksen yksi onnistuneimpia ja edullisimpia toimenpiteitä oli paitsi metsäautotiever-koston, myös metsätaloutta palvelevan muun alem-man tieverkon kelirikonkestävyyden parantaminen. Muutama vuosi sitten laskettiin, että routavaurioiden pysyvä poistaminen koko soratieverkostosta maksaa saman kuin yliopistojen yhden kuukauden menot tai YLEn neljän kuukauden menot. Metsäala ja autote-ollisuus pyrkivät alentamaan polttoainekustannuksia lisäämällä ainakin talviajan kuljetuksiin yhden nipun Ruotsin malliin. Mielestämme tätä teemarahoitusta tulisi jatkaa ja kohottaa kunnossapidon normaali ra-hoitus riittäväksi.

Vastausesitys:

Venäjän puuntuonnin supistumisen synnyttämä tar-ve lisätä kotimaisen puun hankintaa olivat keskei-set lähtökohdat hallituksen päättämälle ns. tienpidon puuhuolto-ohjelmalle. Tienpidossa ohjelman suuruus oli viiden vuoden aikana yhteensä 137 M€, josta 45 M€ oli olemassa olevan kehyksen uudelleen kohden-tamista. Rahoitus kohdennettiin seuraavan suunnitel-man mukaisesti erityisesti puun hankintaa ja kuljetuk-sia häiritsevien painorajoitusten vähentämiseen vähä-liikenteisellä tieverkolla:

Tavoitteena oli ja on puukuljetuksia haittaavien pai-norajoitusten vähentäminen ja siten joustavuuden li-sääminen puun hankintaan ja näin puun saatavuuden lisääntyminen. Erityisesti kemiallisen metsäteollisuu-den puukuljetukset ovat aikaan sidottuja ja edellyttä-vät kuljetusketjun toimintavarmuutta.

Merkittävin panostus tulee olemaan sorateiden keli-rikkokorjaukset. Niiden osalta panostus on noin kak-sikertainen normaaliin kelirikkokorjaustoimintaan. Tällä toteutetaan kokonaispituudeltaan jopa 1500 km korjaus, joka parantaa tilannetta, mutta ei kuitenkaan poista kelirikkoa kokonaan. Suomen soratieverkko on pitkä (n. 27.000 km) ja siitä yli puolet on ns. rakenta-matonta ja on näin herkkää sään ja roudan synnyttä-mille vaurioille. Ongelmia esiintyy vaihtelevasti ver-kon eri osilla. Vuosittainen painorajoitusmäärä on 600 – 1500 tiekilometriä.

220Puuhuolto-ohjelma on merkittävä panostus alemmal-le tieverkolle. Sitä tulee myös jatkaa tulevina vuosina, jolloin bioenergian edistämisohjelma lisää entisestään puu- ja bioenergiakuljetuksia alemmanasteisella tie-verkolla.

152. Keskustan Keski-Suomen piiri: Tieverkosto tulee pitää kunnossa kaikkialla Suomessa

Tieverkoston kunnossapito on asia, johon keskus-tan on jälleen panostettava tulevalla ohjelmakaudel-la. Hyvät tieyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä sekä hyöty-, että virkistyskäytössä. Kuntien ja kaupunki-en väliset tieyhteydet elävöittävät ja hyödyttävät sekä paikkakuntia, ihmisiä että suomalaista elinkeinopoli-tiikkaa. Keskustalle tieverkoston kunnossapito on keskeisin politiikan tekoväline. Siitä riippuu osa keskustan kan-natuksesta myös tulevaisuudessa. Suurin osa Suomen maatiloista kun sijaitsee pienehköjen sivuteiden var-silla ja on siten vaikeahkosti tavoitettavissa heikoissa keliolosuhteissa.

Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä sivuteiden kunnossapitoon on saatava kiireesti lisärahaa. Bio-energian eli turpeen ja hakkeen käyttö on lähivuosina lisääntymässä kolminkertaiseksi noin 5 miljoonasta kuutiosta yli 15 miljoonaan kuutioon. Tämän kaiken kuljettaminen, nykyisen liikenteen lisäksi, tulee rasit-tamaan sivuteitä voimakkaasti, eivätkä ne tule sitä il-man lisäpanostusta kestämään.

Tarvitsemme myös kohtuukuntoista tiestöä hoitaak-semme yhä pidempään kotonaan asuvia maaseudun ihmisiä. Myös vapaa-ajan käytön kannalta alempias-teisen tieverkoston ja yksityisteiden merkitys on suu-ri: marjastus, kalastus, metsästys sekä retkeily eivät ole mahdollista ilman kohtuullista kulkuyhteyttä ke-leistä riippumatta.

Tiepolitiikkaa ei tule nähdä vain keskustalaisena sil-tarumpupolitiikkana. Suurten kasvukeskusten ympä-ryskuntiin on muuttanut ja muuttaa yhä lapsiperheitä, jotka ovat rakentaneet omakotitaloja sivukylille suu-rempien tonttien ja rakennusoikeuksien takia. Kun-nossa oleva tieverkosto on myös hyvinvointi- ja viih-tyvyyskysymys.

Vastausesitys:






Venäjän puuntuonnin supistumisen synnyttämä tar-ve lisätä kotimaisen puun hankintaa olivat keskei-set lähtökohdat hallituksen päättämälle ns. tienpidon puuhuolto-ohjelmalle. Tienpidossa ohjelman suuruus oli viiden vuoden aikana yhteensä 137 M€, josta 45 M€ oli olemassa olevan kehyksen uudelleen kohden-tamista. Rahoitus kohdennettiin seuraavan suunnitel-man mukaisesti erityisesti puun hankintaa ja kuljetuk-sia häiritsevien painorajoitusten vähentämiseen vähä-liikenteisellä tieverkolla:

Tavoitteena oli ja on puukuljetuksia haittaavien pai-norajoitusten vähentäminen ja siten joustavuuden li-sääminen puun hankintaan ja näin puun saatavuuden lisääntyminen. Erityisesti kemiallisen metsäteollisuu-den puukuljetukset ovat aikaan sidottuja ja edellyttä-vät kuljetusketjun toimintavarmuutta.

Merkittävin panostus tulee olemaan sorateiden keli-rikkokorjaukset. Niiden osalta panostus on noin kak-sikertainen normaaliin kelirikkokorjaustoimintaan. Tällä toteutetaan kokonaispituudeltaan jopa 1500 km korjaus, joka parantaa tilannetta, mutta ei kuitenkaan poista kelirikkoa kokonaan. Suomen soratieverkko on pitkä (n. 27.000 km) ja siitä yli puolet on ns. rakenta-matonta ja on näin herkkää sään ja roudan synnyttä-mille vaurioille. Ongelmia esiintyy vaihtelevasti ver-

221kon eri osilla. Vuosittainen painorajoitusmäärä on 600 – 1500 tiekilometriä.

Puuhuolto-ohjelma on merkittävä panostus alemmal-le tieverkolle. Sitä tulee myös jatkaa tulevina vuosina, jolloin bioenergian edistämisohjelma lisää entisestään puu- ja bioenergiakuljetuksia alemmanasteisella tie-verkolla.

153. Keskustan Kärkölän kunnallis-järjestö: Yksityisteiden kunnossapito

Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestö teki alla olevan aloitteen edellisellä kerralla puoluekokoukselle. Mie-lestämme riittäviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty vie-läkään, joten uudistamme aloitteemme:

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua yksi-tyisteiden kunnosta valtakunnallisellakin tasolla. Sa-teisten kesien sekä lyhyiden ja epävakaiden talvien aikana teiden kunnon merkitys korostuu. - Kulunut talvi tosin oli poikkeus. - Paitsi yksityisteiden varrel-la säännöllisesti asuvat asukkaat teitä käyttävät myös varsin monet muut tahot.

Teitä käyttävät julkinen liikenne, kesäasukkaat, joka-miehenoikeudella liikkuvat marjastajat, sienestäjät, lintubongaajat jne. Varsin tärkeä merkitys yksityis-teillä on puutavaran kuljetuksille. Puutavarankulje-tukset on kyettävä turvaamaan ympärivuotisesti.

Yksityisteiden varrella kaukana kuntakeskuksista asu-vat ovat lisäksi ilman kunnan taajamien katuvalaistus-ta, teiden aurausta jne.

Vaikka yksityisteiden merkitys kasvaa entisestään, niille kohdennettujen varojen reaaliarvo ei ole pysy-nyt vastaavassa suhteessa. Nykyinen hallitus koros-taa lisänneensä yksityisteiden avustusta. Tämä ei ole mielestämme kuitenkaan riittävä toimenpide. Varat kohdennetaan tiepiireille, joilta avustuksia on erik-seen anottava. Järjestelmä ei kohtele eri yksityisteitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Esitämme, että vanha yksityisteiden valtionapujärjestelmä palaute-taan. Vain täten kyetään turvaamaan yksityisteiden kunnossa pysyminen tulevaisuudessakin. - Kuntien avustamismahdollisuudet ovat rajalliset kireän kunta-talouden aikana. Mikäli kustannukset kohdentuvat en-tistä enemmän pelkästään teiden varsilla asuville, on kustannuspaine kohtuuton.

Vastausesitys:

Yksityis- ja metsäautoteitä on Suomessa noin 280.000 km, joista valtionavustuskelpoisia yksityisteitä on noin 53.000 km. Valtaosa yksityisteistä on haja-asu-

tusalueilla ja niistä vastaavat tiekunnat, yksityiset henkilöt tai yritykset. Valtion yksityistieavustuksilla halutaan turvata yksityistieverkon kunnon säilyminen. Vuonna 2010 avustusmäärärahan suuruus on noin 23 M€, josta 10 M€ on puukuljetusten kannalta merkit-täville yksityisteille jaettavaa lisärahoitusta. Yksityis-tieavustusten kohdentamisesta vastaavat alueelliset ELY-keskukset.

Yhteensä liikennepoliittisessa selonteossa puukulje-tusten kannalta merkittäville yksityisteille osoitettiin lisärahoitusta 30 M€ vuosille 2009–2011. Tavoitteena on saada kotimainen puu paremmin liikkeelle ja mm. yksityisteiden sillat ja kantavuus raskaille kuljetuk-sille parempaan kuntoon. Tätä varten yksityistiela-kia muutettiin väliaikaisesti, jotta avustukset voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin teille, joilla on puu-tavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys.

Avustusmäärärahan suuruus

– v. 2010: 23 M€, josta 10 M€ lisärahoitusta puukul-jetusten kannalta merkittäville teille

– v. 2009: 23 M€, josta 10 M€ lisärahoitusta puukul-jetusten kannalta merkittäville teille

– v. 2008: 18 M€

– v. 2000–2007: keskimäärin noin 13–14 M€ vuo-dessa

– avustuspäätöksiä 750 – 900 kpl vuosittain (koko maa)

– ELY-keskukset päättävät avustuksista hakemuksien perusteella ja määrärahojen puitteissa

Tiekunta voi hakea avustusta yksityistien parantami-seen tai erityiskohteen, kuten lossin tai talvitien yllä-pitoon ja kunnostamiseen. Yksityistien parantamiseen tarkoitettu valtionavustus myönnetään harkinnanva-raisesti, yleensä tien vaurioiden ja rakenteiden kor-jaamiseen. Avustuksen enimmäisosuus on 60 tai 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista (poikkeuksena puuhuoltokohteet max.50 %). Avustuksen myöntämi-sen ehtona on, että tie on ELY-keskuksen päätöksellä todettu valtionavustuskelpoiseksi.

154. Maskun keskustan kunnallisjär-jestö: 8-tien välillä Raisio-Mynämäki sekä siihen liittyvien ja sitä tukevien Maskun pääteiden liikenneturvalli-suuden parantaminen

Maskun keskustan kunnallisjärjestö haluaa vauhdittaa 8-tien turvallisuuden parantamista, Maskun ja Nou-

222siaisten kuntien osalta. Kyseinen tie on vaarallinen suuren liikennemäärän takia. 8-tien on myös raskas-liikenteen tieväylä pohjoiseen suuntaan Suomessa. On myös muistettava että 8-tien alkupäässä sijaitsevat Turun ja Naantalin satamat. Tien vaarallisuus koros-tuu Maskun ja Nousiaisten kuntien kohdalla, tiiviin rakentamisen alueella. On myös muistettava Maskun kunnan alueet missä sijaitsee pohjavesivarannot ja kyseinen tie kulkee alueen läpi.

Maskun ja Nousiaisten kuntien alueella olevat risteys-alueet ovat todella vaarallisia. Monet vakavat liiken-neturmat lähivuosina kertovat nykyisten liikennejär-jestelyiden riittämättömyyden. Myös jatkuvaa liiken-teen melua ei ole estetty kulkeutumasta lähiympäris-töön millään lailla tällä hetkellä.

8-tiestä on valmiit suunnitelmat kyseisen alueen koh-dalla ja maastokartoituksiakin on tehty. Tärkein asia eli hankeen rahoitus kuitenkin puuttuu.

Myös Seikeläntien-Kustavintien risteyksessä on ta-pahtunut lukuisia onnettomuuksia. Naantalista Lietsa-lantienä tuleva tie muuttuu Kustavintien ylittäessään Seikeläntieksi ja liittyy 8-tiehen Maskun keskustan tuntumassa. Naantalin sataman raskas liikenne ohjau-tuu tätä reittiä Länsi-Suomen suuntaan. Risteysalue tarvitsee turvallisuutta lisääviä parannuksia. Ko. ris-teysalueelle on esitetty kiertoliittymää jonka toteutuk-sesta ei ole kuitenkaan saatu vahvistusta.

Naantalista Maskun läpi 8-tielle johtavalle raskaan satamaliikenteen käyttämältä Lietsalantieltä puut-tuu katuvalaistus väliltä Naantali-Seikeläntie. Samoin Kustavintieltä puuttuu katuvalaistus Raisiosta lähtien lukuun ottamatta Seikeläntien ja Nousiaistentien ris-teysalueita. Kevyen liikenteen väylä puuttuu Kusta-vintieltä väliltä Raisio-Nousiaistentien risteys lukuun ottamatta lyhyttä pätkää Seikeläntien risteyksen tun-tumassa. Katuvalaistusta löytyy kuitenkin alueen vä-hemmän liikennettä omaavilta tieosuuksilta vaikka niitä ei jostain syystä pääväylien osalta olekaan to-teutettu.

Seikeläntien risteyksessä sijaitsee 150 oppilaan kou-lu jonka oppilasmäärä on kasvussa sekä alueelle on suunniteltu 60-paikkainen päiväkoti. Kustavintien varsi Raision ja Seikelän välillä on tiivistä omakotita-loaluetta. Lapset liikkuvat tällä hetkellä valaisematto-mia ja vilkasliikenteisiä pääväyliä pitkin sekä Kusta-vintien osalta myös ilman kevytliikennetien suojaa.

Täten esitämme puoluekokoukselle aloitteen jossa vauhditetaan 8-tien rahoitusta valtion osalta. Samalla esitämme 8-tiehen liittyvien ja sitä tukevien Maskun alueen pääteiden turvallisuuden parantamista.

Vastausesitys:

Maskun kunnallisjärjestön huoli 8-tien liikennetur-vallisuudesta ja yleisesti liikenteen ja nuorten liiken-neturvallisuudesta on aiheellinen. 8-tien korjauksen linjaus tulee käsittelyyn seuraavan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä keväällä 2012.

Tieliikenteen turvallisuustyössä noudatetaan suunni-telmallista ja tavoitteellista politiikkaa, joka perustuu onnettomuusanalyysiin ja tutkimustietoon. Toimenpi-teitä toteutetaan tieliikenteen turvallisuuden paranta-misesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen (2006) mukaan. Liikennepoliittisessa selonteossa ny-kyinen hallitus vahvisti jatkavansa suunniteltujen toi-mien toteuttamista (2008) ja linjasi työtä eteenpäin.

Turvalli suuteen vaikuttavat myös tie- ja liikenneolot ja joukkoliikenteen ratkaisut. On tärkeää, että sekä kunnat että valtio kehittävät yhdessä joukkoliikenteen to teuttamista ja rahoittamista. Lisäksi kevyen liiken-teen järjestelyissä on otettava huomioon käyttäjien tarpeet. Selonteossa edellytetään, että lasten mahdolli-suuksia omaehtoiseen liikkumiseen tulee lisätä myös yhdyskuntasuunnittelun keinoin.

Tieliikenteen turvallisuus on kehittynyt myönteises-ti, mutta koska turvallisuuskehitys ei kuitenkaan ollut riittävän nopeaa, ministeri Vehviläinen käynnisti syk-syllä 2007 neljän ministerin yhteistyön (LVM, OM, SM, STM) nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Eri hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan ylinopeuden ja rattijuopumuksen torjumiseksi. Sovi-tuissa aiheissa on edetty. Lisäksi nuorten autoilijoiden ja mopoilijoiden turvallisuuteen vaikuttavia konk-reettisista keinoja on selvittänyt ministerin nimeämä työryhmä, jonka loppuraportti valmistui huhtikuun lopussa 2010.

Myös iäkkäiden liikenneturvallisuudesta valmisteltiin ohjelma (2008). Ohjelma koskee jalankulkua, pyöräi-lyä ja auton kuljettamista, ja monet toimijat toteutta-vat sitä. Ensi vaiheessa lähdettiin valmistelemaan ajo-terveyteen liittyviä asioita.

Syksyllä 2009 ministeri Vehviläinen kutsui ministe-riketjuun myös opetusministerin lasten ja nuorten lii-kennekasvatuksen tehostamiseksi. Tavoite on, että korostetaan liikennekasvatuksen merkitystä kouluissa sekä perusopetuksessa että toisen asteen opetuksessa.

Kilpa-autoilijat kampanjoivat ministerin rinnalla tur-vavyön käytön puolesta. Liikennetiedo tuksella ja kampanjoinnilla pyritään vaikuttamaan asenteisiin.

LVM:n johdolla liikenneturvallisuusasiain neuvotte-lukunta valmistelee uutta valtakunnallista liikenne-

223turvallisuussuunnitelmaa. Nykyinen liikenneturvalli-suussuunnitelma on voimassa vielä vuoden 2010 lop-puun saakka.

155. Keskustan Kotila-Haapalan py: Lapsi/koululainen liikenteessä

Kotila-Haapalan paikallisyhdistys pyytää Suomen Keskustaa huomioimaan maaseutukaupunkien sivu-kylien kevyen liikenteen olosuhteet ja tekemään tar-vittavat toimenpiteet asian parantamiseksi mahdolli-simman nopeasti.

Esimerkiksi Nivalassa on monta elävää ja toimivaa sivukylää, joissa koulut ovat keskeisiä kylien elämän ylläpidon kannalta. Ongelmaksi on kuitenkin muo-dostunut kevyen liikenteen turvattomuus.

Koulumatkojen turvallisuus paranisi huomattavasti rakentamalla lisää kevyen liikenteen väyliä, näin saa-taisiin koululaiset muun liikenteen joukosta pois.

Suomen Keskustan tulisi huomioida puoluepoliittises-ti ja lisäksi liikennepoliittisessa päätöksenteossa myös nostaa teemaksi maaseutukaupunkien kevyen liiken-teen turvallisuus. Näin vältyttäisiin turhilta liikenne-turmilta.

Vastausesitys:

Liikenneministeri Vehviläinen on ollut useissa eri yh-teyksissä aktiivinen lasten ja nuorten liikenneturval-lisuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Hallitus on vienyt eteenpäin mm. lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa, johon sisältyy yhte-nä aiheena liikenneonnettomuuksien ehkäisy. Lisäksi hallitus on korostanut linjauksissaan sitä, että kevyen liikenteen järjestelyissä on otettava huomioon käyttä-jien tarpeet.

Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa edellyte-tään, mm. että lasten mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen tulee lisätä yhdyskuntasuunnittelun kei-noin. Kouluikäisiä lapsia on kannustettava itsenäiseen liikkumiseen jalan ja pyörällä.

Lisäksi liikennekasvatuksella on varmistettava perustie dot ja edellytykset toimia itsenäisesti liiken-teessä. Koulujen liikennekasvatuksen tehostamiseksi ministeri on vedonnut opetusministeriin.

Kevyen liikenteen olojen rinnalla on tärkeää myös se, että kunnat ja valtio kehittävät yhdessä joukkoliiken-teen to teuttamista ja rahoittamista. Tähän liittyen vii-me vuona valmistui joukkoliikenteen kehittämisohjel-ma. Joukkoliikenne on perinteisesti ollut yksi turvalli-simpia liikenteen muotoja.

156. Viljakkalan Keskustanaiset: Va-kuutusyhtiöiden korvausvelvollisuus liikennevahingoissa

Esitämme, että myös liikennevahinkojen henkilökor-vauksissa tulisi säätää aikaraja korvauksien käsitte-lyaikaan. Vertaa tapaturmalain 41 § joka edellyttää korvausasiassa päätöstä kolmen kuukauden kuluessa selvitykset saatuaan.

Liikenne onnettomuuksissa henkilövahingot ovat usein vakavia. Siellä ei kuitenkaan tällaista aikara-jaa ole. Päätökset tulevat yleensä aluksi kielteisinä ja moni luopuu raskaitten valitusprosessien aikana. Liikennevahinkolaissa on pykälä, että korvauspäätös on annettava pikaisesti viimeistään kuukauden kulu-essa asiakirjojen saamisesta. Tämän ylittävältä ajalta korvauksille maksetaan viivästyskorko. Käytännössä viivästyskorosta huolimatta käsittelyaikojen ajat ovat jopa 3-4 vuotta, näin ollen ne eivät ole tarpeeksi ko-via sanktioita vaan tarvitaan selkeä aika ja kovemmat sanktiot korvauspäätöksien käsittelyaikojen lyhentä-miseksi.

On kohtuutonta onnettomuuteen joutuneiden odottaa korvauksiaan jopa monia vuosia ja näin saattaa asian-omainen useissa tapauksissa taloudellisiin vaikeuk-siin, sekä viivästyttää monissa tapauksissa asianmu-kaisen hoidon alkamista ja saamista.

Vastausesitys:

Sekä tapaturma- että liikennevahingoissa on käytös-sä niin sanottu täyskustannusvastuuperiaate. Tämän mukaan vakuutuslaitokset maksavat suoraan sairaan-hoitopalveluiden tuottamisesta vastaavalle kunnalle sen todellisen kustannuksen, joka syntyy kunnallises-sa terveydenhuollossa tapaturma- ja liikennevahin-kopotilaalle annetusta hoidosta. Tämän vuoksi myös liikennevahingoissa korvausasia käynnistyy nopeasti, kun vahingoittunut on sairaalassa. Sairaala ilmoittaa vahingosta vakuutusyhtiölle. Vakavien vammojen pe-rusteella vahinkoa kärsineelle maksetaan usein ennak-kokorvauksia, vaikka vamman lopullista haitan mää-rittelyä ei voitaisikaan vielä tehdä. Monissa tapauksis-sa kuntoutuminen vie pitkän aikaa.

Liikennevakuutuksesta voidaan maksaa vahingoittu-neelle useita korvauslajeja: muun muassa korvaus-ta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, pysyvästä kosmeettisesta haitasta, työkyvyttömyydestä ja an-sionmenetyksestä, kohonneista kodinhoitokuluista, hoitotukikorvausta ja vaatelisäkorvausta.

Liikennevahinkolautakunta on toimielin, joka toimii korvauskäytännön yhtenäistämiseksi liikennevahin-

224kojen korvausasioissa. Se antaa edellä mainittuihin korvauksiin liittyen soveltamissuosituksia. Lautakun-ta antaa pyynnöstä lausuntoja myös yksittäisistä kor-vauskysymyksistä. Lausuntopyynnön voi tehdä va-hinkoa kärsinyt itse tai vakuutuslaitos taikka korvaus-asiaa käsittelevä tuomioistuin. Asian käsittely lauta-kunnassa on maksuton. Käsittelyaika on keskimäärin 6 kk. Informaatiota löytyy hyvin myös verkkosivuilta osoitteesta Liikennevahinkolautakunta.fi. Vakuutus-yhtiöt noudattavat lautakunnan lausuntoja lähes aina.

Mitä tulee korvauksen maksamisen viivästymiseen, liikennevakuutuslain 12a §:n mukaan henkilöön koh-distuneesta vahingosta suoritettavan korvauksen vii-västyessä vakuutusyhtiön on maksettava viivästynyt korvaus korotettuna. Edellä tarkoitettu korvauksen korotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona vahingonkärsinyt on esittänyt vakuutusyhtiölle vaati-muksensa sekä korvauksen perustetta ja määrää kos-kevan sellaisen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitys.

Finanssivalvonta on viranomainen, joka valvoo va-kuutusyhtiöiden toimintaa.

157. Taipalsaaren kunnallisjärjestö: Lossien valtionavun kriteerien nyky-aikaistaminen

Yhteiskunnan avustama logistiikka ja sen edellytyk-set muuttuvat yhteiskunnan kehityksen ja muutosten myötä. Siksi logistiikan toimintaedellytyksiä on muu-tettava ajan vaatimusten mukaisiksi.

Suomessa on saaristo-oloista johtuen useita valtion ja kuntien tukemia losseja, jotka hoitavat tärkeää henki-lö- ja tavaraliikennettä. Lossien yhteiskunnan avus-tuksen ehtona on ollut vähintään kolme vakituista asuntoa lossiyhteyssaaressa.

Saaristoissa ja haja-asutusalueilla on tapahtunut huo-mattavia muutoksia: saarista on muuttanut pois vaki-tuista väestöä ja tilalle on tullut runsaasti vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asuminen on muuttanut saaris-to-oloja, sillä loma-asuntoja käytetään ympäri vuoden ns. kakkosasuntona ja etätyöpisteenä. Näistä syistä johtuen liikenne saariin on viime vuosina huomat-tavasti lisääntynyt. Se merkitsee vuodessa 20.000 – 25.000 ylitystä yhdellä lossilla.

Taipalsaaren kunnallisjärjestö ehdottaa, että lossi-en valtion avun ehtoja nykyaikaistettaisiin niin, että avustuksen ehtona olisi joko kolme vakituista asun-

toa tai saaressa sijaitsevien lomakiinteistöjen riittävän suuri määrä, siitä johtuva hälytysajoneuvojen ja jä-tehuollon logistiikan lisäys ja metsätalouteen liittyvä merkittävä kuljetustarve.

Vaihtoehdon kriteerit voisivat olla esim. seuraavat: vähintään 100 vapaa-ajan kiinteistöä, niiden huolto-tarve, saaren pinta-ala noin 1000 ha ja siitä johtuva puuraaka-aineen ja energiapuun kuljetusten merkit-tävä määrä. Uudistusvaihtoehto ottaisi huomioon ny-kyaikaisen ekologisen liikkumisarpeen, mahdollistai-si hälytysajoneuvojen ja jätehuollon liikkumisen sekä tehostaisi ja varmistaisi puun uutta moninaiskäyttöä ja energiakäyttöä.

Vastausesitys:

Valtio avustaa yksityistielosseja noin 2 M€:lla. Ny-kyisen lain mukaan edellytyksenä valtionavun maksa-miseen on, kuten esityksessäkin todetaan, vähintään 3 pysyvästi asuttua taloutta. Lisäksi edellytetään, että asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, tie on autolla ajokelpoinen ja liikenteellisesti merkittävä sekä tie on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä vähintään kilometrin matkalla.

Nykyisin yksityistiet saavat avustusta ainoastaan tien parantamiseen. Lossit ovat kuitenkin erityiskoh-de. Vuoteen 1995 asti yksityistiet saivat avustusta myös kunnossapitoon. Tuolloin kunnossapitoavustuk-seen liittyvää luokitusta määritettäessä laskentamal-lissa katsottiin 25 loma-asunnon vastaavan 4 pysyvää asuntoa.

Valtio myöntää avustusta YT-kunnille 80 % lossin toteutuneista kustannuksista. Palvelutasoa ei viran-omaisten taholta ole kuitenkaan mitenkään linjattu. Avustusta saavilla yksityisteillä, joiden vaikutuspii-rissä on paljon loma-asutusta, on käytännössä toteu-tunut liikennöintimäärä ja sitä myötä kustannukset korkeampia, kuin tapauksissa, joissa vaikutuspiirissä on ainoastaan pysyvää asutusta. Tällöin myös valtion maksama avustus on korkeampi loma-asutuksen käyt-tämillä yksityisteillä.

158. Helsingfors Unga Liberala Cen-ter (Nuoren Keskustan Liiton Ra-jattomat Osasto ry): Taksiliikenteen määrä- ja hintasäätelystä luovuttava

Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-le, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että taksilupien määrän ja kuljetusten hintatason säätelystä on luovuttava.

225Puolueosasto katsoo, että nykymalli, jossa alueviran-omaiset säätelevät taksien määrää kiintiö- ja tarve-harkintakäytäntöjen perusteella ja hintoja säädellään valtioneuvoston asetuksella, on läpinäkymätön ja epä-tarkoituksenmukainen. Tämä estää kilpailun lisään-tymisen ja mahdollisen hintojen alenemisen. Malli, jossa viranomaisten uskotaan pystyvän määrittämään kysynnän ja tarjonnan tasapaino, ei kuulu avoimeen markkinatalouteen.

Puolueosasto ei usko, että säätelyn poistaminen hei-kentäisi taksipalvelujen laatua tai luotettavuutta saati saatavuutta. Hintojen vapautus johtaisi siihen, ettei kenenkään kannata "kuoria kermoja päältä" iltaisin ja viikonloppuisin sillä asiakas pyrkii aina valitsemaan itselleen sopivimman tai edullisimman vaihtoehdon. Hyvän palvelun merkitys kilpailussa korostuisi kuten muissakin valtioissa, joissa taksiliikenne on vähäises-ti säädeltyä.

Uudistuksen vaikutukset olisivat positiivisuudessaan merkittävät. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen ale-neminen toisi alalle uusia toimijoita ja saattaisi lisätä merkittävästi nuorien siemenyrittäjien määrää. Vaiku-tukset tavallisen kansalaisen arkielämään pitkien etäi-syyksien maassa olisivat suuret, kun esimerkiksi kun-tien kustannuksia koululais-, vammais-, ja vanhuskul-jetuksissa voitaisiin alentaa.

Vastausesitys:

Taksilupajärjestelmän perusteita on selvitetty perus-teellisesti vain muutamia vuosia sitten, jolloin uutta, 1.8.2007 voimaan astunutta Taksiliikennelain koko-naisuudistusta valmisteltiin. Hallituksen asettamana tavoitteena lain valmistelussa oli turvata laadukkaat taksipalvelut koko maan alueella. Valmistelun yhte-ydessä selvitettiin taksialan liberalisoinnin seuran-naisvaikutuksia niissä Euroopan maissa, joissa lupi-en määrällinen sääntelystä on luovuttu, toisin sanoen Ruotsissa, Hollannissa ja Irlannissa.

On syytä huomata, että valtaosassa Euroopan maista sekä myös Yhdysvalloissa noudatetaan edelleen lu-pien määrällistä sääntelyä. Sääntelyn vastapainona luvanhaltijoilta edellytetään palvelujen tarjoamista ja päivystystä myös sellaisina aikoina, jotka eivät ole ta-loudellisesti kannattavia.

Taksilainsäädännön sääntelyn ja elinkeinovapauden suhde perustuslakiin selvitettiin Taksiliikennelain val-mistelun yhteydessä perustuslakivaliokunnassa. Va-liokunta katsoi tuolloin, että taksilupien määrällinen rajoittaminen on perusteltua ja perusoikeusjärjestel-män kokonaisuuden kannalta hyväksyttävää ottaen huomioon alan merkitys ja erityispiirteet osana Suo-men julkisen liikenteen kokonaisjärjestelmää.

Mahdollisuus pitkäjänteiseen ja kannattavaan yritys-toimintaan parantaa edellytyksiä taksipalvelujen säi-lymiselle alueilla, joilla muut joukkoliikennepalvelut ovat koko ajan vähenemässä. Valiokunnan lausunnos-sa todetaan, että toimiva taksipalveluverkko varmistaa mahdollisuuden säilyttää maan eri osat asuttuina ja turvaa kuntalaisille mahdollisuuden jäädä kotiin asu-maan alueilla, missä ei enää juurikaan muita palvelu-ja ole saatavilla. Etenkään näillä alueilla ei palveluta-son ylläpitämistä voida jättää vain markkinavoimien varaan. Oikeuksiin ja velvoitteisiin perustuva taksi-järjestelmä turvaa myös riittävän tarjonnan alueilla, joilla kysyntä on vilkasta. Tämä on merkityksellistä perustuslain 9 §:n 1 momentissa turvatun liikkumis-vapauden tosiasiallisen toteutumisen kannalta.

Nykyisessä taksilainsäädännössä erityisesti lupien saanti on säädetty läpinäkyväksi. Aikaisemman lain-säädännön mukaista tarveharkintaa ei enää sovelle-ta, vaan lupamäärät on kiintiöity. Lupaa hakevien on mahdollista aina tietää hänen sen hetkiset mahdolli-suutensa saada taksilupa. Soveltuvuuden osalta kul-jettajana toimiminen on ensisijainen edellytys luvan myöntämiselle.

Hintasääntelyn tarkoitus on suojata kuluttajaa yli-korkeilta hinnoilta. On hyvä huomata, ettei missään maassa määrällisten rajoitusten purkaminen ja hinta-säännöstelystä luopuminen ole laskenut taksipalve-lujen hintaa, päinvastoin. Ruotsissa taksien hintataso päivällä on keskimäärin 40 % Suomea korkeampi ja yöaikana jopa 70 % korkeampi. Keskeiseksi ongel-maksi Ruotsissa on noussut taksipalvelujen katoami-nen erityisesti maaseudulla ja pienemmissä kaupun-geissa.

Hintataso myös yhteiskunnan hankkimissa taksipal-veluissa nousi lupajärjestelmän muuttumisen jälkeen, ei tosin yhtä paljon kuin satunnaisissa taksikuljetuk-sissa, jossa nousu oli noin 25 %. Suomessa säännel-lään vain ns. kuluttajataksaa.

Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja hankalien keliolosuhteiden maassa taksipalveluilta edellytetään hyvän saatavuuden lisäksi luotettavuutta ja turval-lisuutta erityisesti koululais- ja sosiaalitoimen sekä Kelan korvaamissa sairas- ja vammaiskuljetuksissa. Hinnoittelu näissä kuljetuksissa on uuden lain myötä Suomessakin vapautettu. Ne ovat avoimien tarjouskil-pailujen piirissä, jolloin niihin osallistuvat taksien li-säksi mm. pienkalustolla toimivat linja-autoyritykset.

Liikenteen kustannustaso on Suomessa tunnetusti korkea. Ammattiliikenteen kaluston on oltava turval-lista ja luotettavaa. Koululais- ja vammaiskuljetuksis-sa käytettävä kalusto on erityisesti näihin kuljetuksiin suunniteltua ja rakennettua. Erityisesti kuntien käyt-

226tämien tilataksien hinnat ovat korkeita. Tätä kalustoa rasittaa lisäksi vielä osittain autovero sekä vuotuiset moottoriajoneuvoverot. Ainoan kustannusjouston tuo mukanaan omistajakuljettajan työpanos.

Taksiyritykset Suomessa ovat lähes poikkeuksetta 1-2 auton perheyrityksiä, jossa kuljettajina toimivat yrittäjän lisäksi muut perheenjäsenet. Kustannusra-kenne huomioon ottaen kuljetusmaksujen aleneminen yritysten määrää lisäämällä ei ole realistista. Lisäk-si maaseutualueiden ajosuoritteet ovat matalammasta päästä, jolloin niiden pienentäminen edelleen lisäisi painetta yksikköhintojen korottamiseen.

Suomessa on tällä hetkellä taksilupia asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa Poh-joismaassa, vaikka kaikkialla maassamme ei kiinti-öitä ole saatu edes täytettyä, koska luvanhakijoita ei ole ollut.

Kokonaisuutena nykyinen Suomen taksijärjestelmä on meidän oloihimme sopiva ja hyvin yhteiskuntaa palveleva eikä siinä ole esimerkiksi Ruotsissa libera-lisoinnin seurauksena ilmenneitä epäkohtia.

159. Helsingfors Unga Liberala Cen-ter (Nuoren Keskustan Liiton Ra-jattomat Osasto ry): Mediamaksusta luovuttava

Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouksel-le, että Suomen Keskusta omaksuisi kannakseen, että Yleisradion rahoittamisesta talouskohtaisella media-maksulla luovutaan.

Puolueosasto katsoo, että kiinteäsummainen vero-luontoinen maksu ei vastaa suomalaista käsitystä oi-keudenmukaisuudesta. Ei ole oikein, että yksinelävän tai televisiottoman ihmisen tulisi maksaa palveluista, jota ei käytä ja yhtäläisesti kuin esimerkiksi nelihen-kisen perheen, jolla on 6 televisiota.

Yleisradion tehtävä valtiollisten radio- ja televisiopal-velujen tuottajana on hämärtynyt viimeisten vuosi-en aikana, kun yhtiö on hankkimaan yhdysvaltalaisia viihdesarjoja valtiollisilla kanavilla esitettäväksi. Puo-lueosasto toteaa, ettei Yleisradion tehtävänä tulisi olla parhaansa mukaan kuluttaa sille annettua budjettia vaan tuottaa mahdollisimman edullisesti laissa määri-tellyt palvelut.

Puolueosasto uskoo, että sosiaalisesti oikeudenmukai-sin keino rahoittaa valtiollisten radio- ja televisiopal-velujen tuotanto on suoraan verovaroista rahoittami-

nen. Tarvittava summa voidaan budjetoida valtion ja kuntien budjettiin.

Vastausesitys:

Yleisradiolla on vahva rooli suomalaisen joukkovies-tinnän kentässä. Yleisradio tavoittaa ohjelmistollaan television, radion ja verkkopalveluiden kautta lähes kaikki suomalaiset.

Yleisradio on jo lainkin mukaan eduskunnan radio, jolle kuuluu laaja julkisen palvelun tehtävä. Se käsit-tää ohjelmatuotantoa televisiossa, radiossa, internetis-sä ja muissa jakelukanavissa. Yleisradiolla on myös tärkeä tehtävä valtakunnallisessa ja alueellisessa uu-tistuotannossa sekä ohjelmien tuottamisessa erityis-ryhmille.

Kaikki eduskuntaryhmät ovat yksimielisiä siitä, että Yleisradion toimintaedellytykset on turvattava nykyi-sen kaltaisessa laajuudessa. Ylen rahoitusta ja hallin-toa pohtinut työryhmä pohti useita eri rahoitusmalle-ja. Lain valmistelua Yleisradion rahoituksesta ja hal-linnosta jatketaan viestintäministeriössä. Tavoite on, että uudesta, Yleisradion toimintaedellytykset turvaa-vasta laista voitaisiin päättää vuonna 2011. Valmiste-lussa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmu-kaisuus.

Lain valmistelun ollessa kesken puoluekokouksen ei ole syytä ottaa kantaa eri rahoitusmallien paremmuu-teen.

160. Keskustan Lauhalan osasto: Yleisradio rahoitus

Yksi rahoitusvaihtoehto on unohtunut keskustelus-sa. Vanha radiolupa oli murto-osa TV-luvan hinnasta. Voisiko netti- ja radiolupa olla nyt noin kaksi viides-osaa TV-luvasta? Osastomme halua hyvin yksimie-lisesti varmistaa TV2 laadukkaiden lastenohjelmien tuotannon jatkumisen.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 159 ”Mediamaksusta luovut-tava”.

161. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Yle-maksu on torjuttava

Julkisuudessa on esitetty, että nykyinen TV-lupamak-su korvattaisiin yleisellä yle-maksulla, jonka jokaisen ruokakunnan olisi maksettava riippumatta siitä, onko

227taloudessa televisiota tai ei. Lisäksi maksu olisi sama varallisuudesta riippumatta.

Maksu olisi erittäin epäoikeudenmukainen niille, joil-la ei ole televisiota ja jotka eivät aio sitä edes hank-kia. Samoin se olisi epäoikeudenmukainen pienitu-loisille, kuten monille vanhuksille ja monilapsisille perheille.

Edellä olevan perusteella esitämme, että puolueko-kous päättäisi, että yleistä yle-maksua ei säädetä, vaan yleisradion rahoitus hoidetaan verovaroin.

Vastausesitys:


162. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Ylen rahoitusvirta pienistä veropu-roista

Otaniemen Keskustaopiskelijat ovat pitkäjänteisesti, jopa jääräpäisesti, ajaneet Yleisradion rahoittamista valtion budjetista. Viimein yhteiskunta laajasti on ym-märtänyt saman kuin OKe jo vuosia sitten: nykyinen tunnollisuuteen ja kotitalouskohtaiseen rehellisyyteen perustuva lupamaksujärjestelmä on tullut tiensä pää-hän. Pientä nikottelua sen sijaan vielä esiintyy siitä, miten rahoitus jatkossa olisi järjestettävä.

Otaniemen Keskustaopiskelijat esittävät jälleen, että oikea ja oikeudenmukainen tapa rahoittaa Yleisradi-on toiminta on valtion budjetin kautta. Budjettirahoi-tus on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa huoleh-tia Yleisradion riittävästä rahoituksesta. Radioluvas-ta ymmärrettiin luopua 70-luvulla. Talous ja televisio -suhdeluku jäi historiaan viimeistään 90-luvulla. Silti yksinäistä köyhää opiskelijaa tai kansaneläkeläistä ro-kotetaan samalla tavalla kuin kahden työtätekevän tu-lonsaajan ja lukemattomien televisioiden kotitaloutta. Mediamaksussa on sama ongelma. Lisäksi sen, kuten nykyisen tv-maksunkin, laskuttamiseen ja perintään sekä toisaalta pienituloisiin kohdistuvaan maksuky-kyisyysharkintaan joudutaan käyttämään vuositasol-la miljoonia ja miljoonia euroja varoja, joille varmas-ti yhteiskunnasta löytyisi tehokkaampaakin käyttöä. Verottaja on yhteiskunnassa olemassa ihan niillä töin, että tarkkailee yksityisten ihmisten, yritysten ja mui-den yhteisöjen maksukykyä ja -halua. Verotuksen avulla budjetin kautta hoidettuna Yleisradion rahoit-taminen on kustannustehokasta ja kohtuullista myös pienituloisten ja erikokoisten perheiden kannalta.

Usein kuulee väitettävän, että jo keskituloinen hyö-tyy mediamaksusta, koska ansiotuloverotuksen kautta maksurasitus samalla Ylen rahoitustasolla olisi ko-

vempi. Kuitenkin myös yritykset maksavat tv-mak-suja ja maksaisivat mediamaksuja, jos ne otettaisiin käyttöön. Siksi onkin perusteltua, että budjettirahoi-tusta jyvitetään ansiotuloverotuksen lisäksi myös esimerkiksi yhteisöveroihin, pääomatuloveroihin ja mikseipä myös erimuotoisesta mainonnasta maksetta-viin arvonlisäveroihinkin.

Huolellisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla budjet-tirahoitus on mahdollista toteuttaa myös Yleisradion journalistista riippumattomuutta vaarantamatta. Ovat-han tv-maksujen ja mediamaksujen tarkat määrätkin yhtälailla poliittisia päätöksiä.

Vastausesitys:


163. Keskustan Kangasniemen kir-konkylän ja ympäristön py: Yle-vero valtion maksettavaksi!

Hallitusohjelman mukaisesti kaikki tarkasteltavat asi-at tulisi peilata ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin kannalta. Miten kaavailtu, jäähyllä oleva Yle-vero palvelisi tässä asiassa? Käy päinvastoin. Jos kerran on pakko maksaa television katselusta, hankitaan digibo-xit sekä muut vermeet ja antaa laulaa. Sähköä kuluu ja ilmasto kärsii.

Muutaman kympin arvoisen kännykän käyttö pysty-tään veloittamaan sekunnin tarkkuudella. Miksei sa-tojen eurojen arvoisten televisioiden, tietokoneiden tai vastaavien laitteiden kautta saatu Yleisradion tuot-tama palvelu? Kaupalliset kanavat pystyvät hinnoit-telemaan, markkinoimaan ja laskuttamaan myymän-sä palvelut. Miksei Yle? Todellisen käytön mukaan veloitettu median käyttö olisi ympäristöteko parhaim-millaan. Silloin olisi motivaatio pitää laite pois päältä, kun sitä ei käytetä. Nythän aparaatit ovat päällä lähes vuorokaudet ympäri, katsoipa tai kuuntelipa niitä ku-kaan tai ei.

Myös henkisen hyvinvoinnin kannalta olisi parempi, jos televisiota katseltaisiin mahdollisimman vähän. TV:n tuijottelu vaikuttaa voimakkaasti lasten, nuorten ja vieläpä aikuistenkin käyttäytymiseen. Olisi koko yhteiskunnan etu, jos TV:n katselua vähennettäisiin eikä lisättäisi, kuten Yle-vero tekisi.

Mikä mahtaisi olla se palvelu, josta maksaisimme yri-tyksissämme? Jos kaikki perhekunnat kerran maksai-sivat Yle-veron, ketä varten maksettaisiin yrityksiltä perittävä maksu? Se olisi toiseen kertaan rahastamis-ta!

228Ainoa oikea tapa, ellei siirrytä laitekohtaiseen käytön mukaan maksettavaan maksuun, on kattaa tarvittava tiukasti valvottu toiminta valtion budjetista. Verotus on kaikkine porrastuksineen hyvin pitkälti oikeuden-mukaiseksi mielletty rahoitustapa valtion kuluihin.

Vastausesitys:


164. Keskustan Kärkölän py: Tele-visiomaksun korvaaminen uudella maksulla

Puoluekokousaloitteena esitämme Yleisradion rahoi-tuksen hoitamista valtion budjettirahoituksen kautta. Tällä menettelyllä vältytään monilta epäkohdilta.

Vastausesitys:


165. Keskustan Kalvolan py: Puhelin-verkkojen purkaminen

Keskustan Kalvolankin paikallisyhdistykseen on tul-lut maakunnista huhua, että Sonera purkaa vanhoja puhelinverkkojaan. Muista puhelinyhtiöstä ei tällaista huhua ole kuulunut. Usein purkutyö tehdään maaseu-dulla ja paikoissa, joissa ei ole niin suurta käyttäjä-kuntaa. Tämä on ristiriidassa sen hallituksen linjauk-sen kanssa, että jokaisessa suomalaisessa kiinteistössä tulee olla nopeahko laajakaistaliittymä. Internet-yhte-ys on siten usein vain ”mokkulan” varassa. Mokkulan nopeus saattaa haja-asutusalueilla olla heikohko.

Vaadimme Suomen Keskustaa kiinnittämään huomio-ta asiaan ja takaamaan nopeat tietoliikenneyhteydet myös haja-asutusalueiden asukkaille ja lopettamaan puhelinverkkojen perusteettoman purkamisen, silloin jos niillä on käyttäjiä.

Tämä ei ole pelkästään kustannuskysymys. Tällä on suuri vaikutus maaseudun kehittämiselle. Ilman no-peita yhteyksiä mm etätyö ja maatalousammatin har-joittaminen vaikeutuu. Toivomme Suomen Keskustan ryhtyvän asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Vastausesitys:

Tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä tietoliikenneyh-teyksistä on tullut osa yhteiskunnan perusinfrastruk-tuuria. Toimivien tietoliikenneyhteyksien varmista-minen takaa osaltaan ihmisille mahdollisuuden asua

haluamassaan paikassa. Kansalaisille onkin taattava toimivat ja kohtuuhintaiset puhelin- ja laajakaistayh-teydet asuinpaikasta riippumatta.

Keskusta on toiminut voimakkaasti sen puolesta, että yhtään nykyistä lankapuhelinliittymää ei saa purkaa ennen kuin on varmistettu, että korvaava palvelu on tarjolla ja sen toimivuus on varmistettu. Lisäksi kor-vaavan palvelun pitää vastata tulevaisuuden laatuvaa-timuksia.

Valokaapeleiden ja langattomien verkkojen rakenta-misessa on huolehdittava nopeuksien säilymisestä ja kustannusten pitämisestä kohtuullisena. Alueilla, joil-la verkkojen kehitys ei toteudu kaupallisella tarjon-nalla, riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet on var-mistettava julkisin varoin.

Huomionarvoista on, että vähintään yhden megabi-tin internet-yhteydestä tulee Suomessa ensimmäise-nä maailmassa 1.7.2010 alkaen yleispalvelua, jota on tarjottava eri alueille nimettyjen yleispalveluyrityksen toimesta kaikkialle maahan.

Meneillään olevassa Laajakaista kaikille –hankkees-sa on tavoitteena tuoda nopeat 100 megabitin laaja-kaistayhteydet vähintään 2 kilometrin päähän kaikista suomalaisista vuoteen 2015 mennessä. Laajakaistan kehityksestä ja hankkeesta saatuja kokemuksia on huolella arvioitava ja tehtävä tarvittavat parannukset hankkeeseen jo vuoden 2011 aikana.

Tietoliikenneyhteyksissä on perusteltua noudattaa teknologianeutraaliutta. Tämä tarkoittaa eri teknologi-oiden kehityksen ja soveltuvuuden jatkuvaa arvioin-tia ennen toteutusratkaisuja. Esimerkiksi mobiililaa-jakaistan käyttökelpoisuus kasvaa koko ajan, kun sen yhteysnopeudet kasvavat vauhdilla ja se on useasti myös edullinen vaihtoehto.

166. Keskusta Outokummun py: Kuu-luvuusalueiden korjaaminen

Vieläkään vuonna 2010 ei mobiilipuhelinten kuulu-vuus toimi Suomessa. Operaattorit saavat lisää valtaa, mutta kansalaisten turvaverkko murenee välinpitä-mättömällä suhtautumisella puhelinyhteyksien toimi-vuuteen. Kuntien vastuulle on jätetty myös laajakais-tan kustannukset, jotka merkittävästi rasittavat niiden taloutta. Keskustan linjana on pitää maa asuttuna. Siis tiedonsiirtoverkot on oltava kaikkien saatavilla perus-oikeuden perusteella.

Vastausesitys:

229Tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä tietoliikenneyh-teyksistä on tullut osa yhteiskunnan perusinfrastruk-tuuria. Kansalaisille on siten taattava toimivat ja koh-tuuhintaiset puhelin- ja laajakaistayhteydet asuinpai-kasta riippumatta. Yhtään lankapuhelinliittymää ei saa purkaa ennen kuin on varmistettu, että korvaava palvelu on tarjolla. Korvaavien järjestelmien toimi-vuus on varmistettava ennen lankapuhelinverkkojen purkamista.

Valokaapeleiden ja langattomien verkkojen rakenta-misessa on huolehdittava nopeuksien säilymisestä ja kustannusten pitämisestä kohtuullisena. Alueilla, joil-la verkkojen kehitys ei toteudu kaupallisen tarjonnan turvin, riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet on -ky-synnän mukaan- varmistettava julkisin varoin.

Suomessa mobiiliverkkojen laatu on kansainvälises-tikin vertaillen hyvin korkealla tasolla. GSM-verkon peitto viime vuoden lopulla oli väestön osalta 99,5 prosenttia ja maantieteellisesti 95,6 prosenttia. 3G-verkko oli puolestaan saatavilla 331 kunnan alueella.

Huomionarvoista on, että vähintään yhden megabi-tin internet-yhteydestä tulee Suomessa ensimmäise-nä maailmassa 1.7.2010 alkaen yleispalvelua, jota on tarjottava eri alueille nimettyjen yleispalveluyrityksen toimesta kaikkialle maahan.


Tietoliikenneyhteyksissä noudatetaan nykyisin tek-nologianeutraaliutta. Tämä tarkoittaa eri teknologioi-den kehityksen ja soveltuvuuden jatkuvaa arviointia ennen toteutusratkaisuja. Esimerkiksi mobiililaaja-kaistan käyttökelpoisuus kasvaa koko ajan, kun sen yhteysnopeudet kasvavat vauhdilla ja se on lisäksi edullinen.

167. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Internet-äänestyksen hankkeesta luopuminen

Oikeusministeriö julkaisi muistion 30.9.2009 sähköi-sen äänestyksen pilottihankkeesta vuoden 2008 kun-nallisvaaleissa. Tässä muistiossa arvioitiin kokemuk-sia ja opittuja asioita kyseisissä vaaleissa. Tarkastus-hetkellä (27.2.2010) kyseinen muistio on saatavissa seuraavalta www-sivulta: http://www.vaalit.fi/42321.htm

Aloitteen tekijä suosittelee voimakkaasti tutustumaan kyseiseen muistioon.

Tästä 30.9.2009 muistiosta kopioida luvun seitsemän (7) alaotsikot:1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella läh-dekoodilla 2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivar-menne3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnalli-suuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena arvioiden vähentänyt vaaliviranomaisten työtä6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten ään-ten osalta7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestys-toimitusta8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänes-tysaktiivisuuteen9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen melko hidasta10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat kor-keat11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänes-tyksen ja vaalipäivän välisen ajan tiivistämisen12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa

18.1.2010 tilanteessa voidaan sanoa, että hallitus teki 13.1.2010 viisaan päätöksen, ja Suomessa ei jatke-ta äänestyspaikoilla käytettävää sähköistä äänestys-konetta; Tämä on erittäin onnistunut ja hyvä päätös, mutta Internet-äänestyksestä haaveilu ei ole hyvä pää-tös.

Hallitus teki johtopäätöksiä Internet-äänestyksestä, joka julkaistiin valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010. Tämän tiedotteen 13/2010 sisältöä voidaan kopioida tähän:

”Jos internet-äänestystä koskeva kokeilu päätetään käynnistää, se voisi olla mahdollinen aikaisintaan vuoden 2016 kunnallisvaaleissa. Aikataulu riippuu siitä, milloin tietoturvallinen avoimen lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa.”

Tämän jälkeen voimme katsoa läpi Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion kunkin otsikon huolellisesti läpi, ja pohtia niiden merkitystä huolellisesti läpi Internet-äänestyksen kannalta.

1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella läh-dekoodilla

Osalla tietoteknisistä järjestelmistä innostuneilla henkilöillä on erittäin vahva ja osin hyökkäävä usko

230avoimeen lähdekoodiin; Tällä perusteella osa näistä henkilöistä huutaa apuun avointa lähdekoodia.

Avoin lähdekoodi on ajatuksena erittäin kannatettava, ja monessa tällaisessa hankkeessa hankittava tekninen laite on yleensä suhteellisen halpa: esimerkiksi koti-tietokone, kannettava mobiililaite, jokin tietty koti-tietokoneen ohjelmisto tai kotitietokoneelta ohjattava palvelinsovellus.

Kuuluisin esimerkki avoimesta lähdekoodista on LINUX-käyttöjärjestelmän ydin, jonka kehittäjiä on ollut tuhansia eri vaiheissa. Huolimatta tuhansista ke-hittäjistä ja valtaisasta työmäärästä, on myös LINUX-käyttöjärjestelmän ytimessä joskus ilmaantunut erilai-sia ongelmia.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa kovaa todellisuutta, eli maailmanlaajuista yhtenäistettyä tietokantaa havai-tuista virheistä (Common Vulnerabilities and Exposu-res List, CVE) eri tietokonejärjestelmissä:

http://cve.mitre.org/cve/

Seuraavaksi on avattava tämän CVE-tietokannan hakusivu:http://web.nvd.nist.gov/view/vuln/search

Kun tähän hakusanaan laittaa hakutermiksi LINUX, niin 18.1.2010 tilanteessa näitä vakavia uhkia oli 1384.

Nyt valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010 todetaan, että aikataulu riippuu siitä, milloin turvallinen avoi-men lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa. Muistion lukijat saavat odottaa pitkään tällaista tur-vallista avoimen lähdekoodin järjestelmää, koska esi-merkiksi mainittu LINUX-käyttöjärjestelmää on ke-hitetty pian pari vuosikymmentä, ja vikoja havaitaan silti jatkuvasti.

Toinen ongelma on, että kehitettävä Internet-äänes-tyksen järjestelmä tulisi sisältämään osia, joiden tieto-turvallisuudessa melkoisella todennäköisyydellä löy-detään edellä mainittu vakava (CVE) uhka.

Yksi ongelma on, että pelkkä avoin lähdekoodi ei rat-kaise sitä ongelmaa, että jokainen tietotekninen järjes-telmä vaatii joukon asiasta kiinnostuneita kehittäjiä. Nyt siis oletetaan, että Suomesta löytyisi vaadittava joukko tietoteknisesti suuntautuneita ihmisiä, jotka jaksaisivat paneutua Internet-äänestyksen järjestel-män ongelmiin; emme puhu muodikkaasti haasteista, koska Internet-äänestyksen järjestelmä on ongelma.

On kuitenkin huomioitava, että emme voi laskea sen varaan, että Internet-äänestyksen järjestelmän ke-hittäisivät innostuneet ihmiset ilman palkkaa. Eli Internet-äänestyksen järjestelmän kehittämiseen on

varattava reilusti henkilötyövuosia. Valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010 otetaan kovin odottava asenne, ikään kuin avoimen lähdekoodin Internet-äänestyksen järjestelmä syntyisi itsestään täysin tyhjästä.

Eli toisin sanoen avoin lähdekoodi ei kuitenkaan tur-vaa mahdollisilta virheiltä.

2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivar-menne

Usko paperivarmenteeseen on osalla sähköisen äänes-tysjärjestelmän kannattajilla hyvin vahva.

Tässä kohtaa on hyvä palauttaa Yhdysvaltojen 2000 presidentinvaalien Floridan osavaltion äänestysjär-jestelmä, joka perustui paperivarmenteeseen. Kuten hyvin tunnettua, niin näiden paperivarmenteiden laatu vaihteli hyvin paljon, ja ongelmia ilmeni

* äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin läpi ollenkaan

* äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin läpi kunnolla

* äänestyslaite painoi paperivarmenteen paperin läpi vain osittain

Näillä perusteella paras paperivarmenne on käsin täy-tetty äänestyslippu, jonka täyttämiseen ei tarvita tie-tokonetta.

Nyt Internet-äänestyksen kohdalla voi kysyä, että mi-hin tehtäisiin paperivarmenne. Oletusarvo valtioneu-voston muistiossa 13/2010 on, että Internet-äänestyk-sestä ei jäisi paperivarmennetta. Tietotekniikka kirjal-lisuudessa on tälle ilmiölle oma nimityksensä (black hole experience), eli viestin katoaminen jonnekin jär-jestelmän uumeniin. Internet-äänestyksessä tämä ko-rostuisi entisestään, koska käsin kosketeltavaa äänes-tyslippua ei jäisi käytettäväksi.

Minkäänlainen tarkistuslaskenta ei ole käytännössä mahdollinen Internet-äänestyksessä, koska äänestyk-sien äänet on merkitty pelkästään tietokantoihin, ja kukaan ulkopuolinen tarkastaja ei voi tarkistaa tieto-kannan virheitä, koska tietokannoille ja tietokantaoh-jelmille annetuista komennoista ei ole jäljellä mitään varmennetta. Olisimme siis pelkästään tietokantojen mahdollisten virheiden tai oikeellisuuksien varassa.

On kuitenkin niin, että nykyisessä äänestysjärjestel-mässä puolueiden keskinäinen epäluottamus vaali-lautakunnissa on ollut varmistus siihen, että kaikki äänet lasketaan oikein useampaan kertaan ja tavallis-ten ihmisten (maallikot) toimesta. Nyt tätä kaikkien puolueiden yhtäaikaista epäluottamukseen perustuvaa

231varmennusta ei olisi. Lähtökohtaisesti äänestyksen ei pitäisi olla kaupankäyntiin verrattava luottamukseen perustuva tapahtuma, jossa luotamme kauppiaaseen ja kauppiaan omiin järjestelmiin. Ääntenlaskennassa pitäisi olla täydellinen tarkistustaso, koska äänestys ei ole mikään arkinen ja arkiset riskit sietävä toiminto, vaan harvoin toistuva yhteiskunnallisesti hyvin mer-kittävä tapahtuma, jonka on mentävä kerralla ja 100% varmasti oikein.

Tässä kohtaa jälleen vedotaan pankkijärjestelmän toi-mivuuteen, mutta vertaus on täysin onneton. Pank-kijärjestelmässä on moninkertaiset varmennukset ja yhdistäminen henkilön valintoihin tietojärjestelmässä. Äänestysjärjestelmässä tätä yhdistämistä ei sallittai-si (ääni ja äänestäjä), jolloin järjestelmän ja transakti-oiden palauttaminen johonkin aikaisempaan tilaan ei mahdollista pankkijärjestelmän tavoin.

Erityinen ongelma Internet-äänestyksessä olisi uusin-talaskennan järjestäminen, jos järjestelmä on hetken-kin aikaa pois käytöstä.

3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää

3.a) tietoliikennekatkos itsessään

Tässä kohtaa on hyvä lainata suoraan Oikeusministe-riön 30.9.2009 muistiosta:

”Pilotissa havaittiin, että tietoliikennekatkoksia kui-tenkin esiintyi. Äänestyspäätteen tulisi katkostilan-teissa selkeästi ilmoittaa äänestäjälle viasta järjestel-män toiminnassa.”

Tässä kohtaa kyseinen muistio ei ota huomioon sitä, että tietoliikennekatkokset voivat joskus kestää päi-väkausia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Internet-äänes-tyksen aikana on täysin mahdollista, että jokin keskei-nen tietoliikenneyhteys (esim. operaattoreiden netti-yhteydet) katkeaa, jolloin osasta Suomen osia voi olla hyvin hitaat tietoliikenneyhteydet tai liikenne katkeaa kokonaan joltain alueelta.

Sitten tietysti hehkutetaan, että Internet-äänestyksessä Suomen ulkopuolella asuvat voisivat äänestää helpos-ti. On tietysti näinkin, mutta ei ole mitään takeita, että internet-yhteydet ulkomailta ovat joka hetki täydessä toiminnassa Internet-äänestyksen aikana. Näin ollen osa äänestäjistä on aina vaarassa jäädä ulkomaisten epävarmojen internet-yhteyksien varaan.

Lisäksi ongelmana on, että tietoliikennevian löytymi-nen on oma ongelmansa, ja tietoliikennevian korjaa-minen on oma ongelmansa. Nyt tietysti oletetaan, että

Internet-äänestyksen aikana näitä ongelman etsimisen ongelmia ei syntyisi.

3.b) Sähkökatkos

Kyseisessä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistios-sa ei huomioida, että tietoliikennekatkoksen alaluok-ka tai alaryhmä on sähkökatkos. Tämän huomioimat-ta jättäminen osoittaa, että Oikeusministeriössä ei ole ollut tietotekniikan asiantuntijoita tekemässä kyseistä 30.9.2009 muistiota.

Tietotekniset järjestelmät vaativat täydellisen varmis-tetun sähkönsyötön koko ajan, ja verrattuna mekaani-siin järjestelmiin jopa millisekunteja kestävät sähkö-katkokset voivat olla hyvin vaarallisia järjestelmien ylläpidon kannalta.

Edelleen tässä kohtaa oletetaan, että keskitetty palve-lin olisi jatkuvasti täydellä sähkönsyötöllä ja täysin jatkuvalla tietoliikenneyhteydellä.

Nyt on huomioitava, että on mahdollista ostaa kaupal-lisia palvelinympäristöjä, mutta niiden ylläpitolupaus on maksimissaan 99.99% luokkaa, ei 100% luokkaa. Tältä pohjalta ajatellen oletetaan Internet-äänestyksen järjestelmässä, että kyseisellä 99.99% varmuudella mikään sähkönsyötön tai tietoliikenneyhteyden ongel-maa ei tulisi.

3.c.) Tietoliikenneosaaminen

On kuitenkin niin, että kokenutkaan tietokoneen käyt-täjä ei välttämättä aina jokaisessa tilanteessa tiedä, että mikä on tietoliikennekatkoksen syy.

Yksi suuri ongelma tietoliikenneosaamisessa on eri-laiset internet-verkkoon kohdistuvat hyökkäykset eri suunnista. Tietoliikennehyökkäysten suuri ongelma on, että kyseiset hyökkäykset voidaan tehdä hyvin huomaamattomasti, ja tietoliikennettä voidaan valvoa hyvinkin pitkään ilman järjestelmän ylläpitäjien tietoa valvonnasta.

Oletuksena tässä tietysti on, että Internet-äänestyksen järjestelmän ylläpitäjinä olisi tietotekniikan ja tieto-liikennetekniikan kovat ammattilaiset. Mutta eivät hekään voi sille mitään, jos syntyy em. ongelmia tai tulipaloja, kaapelikatkoksia, yms., jotka eivät ole näi-den ammattilaisten hallinnassa.

4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnalli-suuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota

Käyttöliittymien täydellinen helppous on Pyhä Graa-lin malja tietotekniikan tietylle osaryhmälle, jotka tunnemme nimellä käyttöliittymäsuunnittelijat. Vali-

232tettavasti on niin, että täydellisen käyttöliittymän to-dennettua kaavaa ei ole vielä keksitty.

Käyttöliittymätutkimuksen ongelma on, että ihmi-set voidaan jakaa tunnetulla tavalla jatkumolle (ns. Gaussin käyrä), jolloin jatkumon molemmissa päissä on erilaiset ihmiset: täydet tumpelot ja huippuasian-tuntijat.

Tässä kohtaa käyttöliittymissä voi ottaa vertauksen pankkijärjestelmään, joiden helppouteen aina vedo-taan esimerkkinä. Tämä vertailu ei ole sopiva eri syis-tä. Pankkijärjestelmiä on kehitetty vuosia, ja niiden käyttöliittymät ovat käyttäjät oppineet vuosien myötä, eivät muutamassa minuutissa. Internet-äänestyksen osalta voi olla, että tätä vuosien oppimista ja vuosi-en kehittämistä ei välttämättä ole, koska järjestelmää käytettäisiin mahdollisesti liian harvoin.

Kuitenkin tässä samassa muutaman minuutin ajassa oletetaan, että KAIKKI äänestäjät hoitaisivat äänes-tyksen virheettömästi. Ei tarvita kuin muutama pro-sentti tai prosenttia toisesta päästä kyseistä jatkumoa, eli täydet tumpelot, niin Internet-äänestyksessä on on-gelmia.

Ja ongelmaksi kaikissa käyttöliittymissä tulevat poik-keustilanteet, jotka olivat juuri sähköisen äänestys-koneen ongelmia. Oletusarvoisesti voi todeta, että kuitenkin Internet-äänestyksen yhteydessä äänestäjille sattuisi sähkökatkoksia, tietoliikennekatkoksia, yms. katkoksia Internet-äänestyksen aikana. Ja ongelmak-si tulisi, että kuinka kauan toimimattomuutta Internet-äänestyksen käyttöliittymä sallisi: minuutin, kaksi, viisi vai viisikymmentä. Pankkijärjestelmätkin katkai-sevat yhteyden, jos toimimattomuutta on tietty aika. Internet-äänestyksen yhteydessä tämä muodostuisi ongelmaksi, koska äänestystapahtuma olisi ainutker-tainen, joten pitäisikö liittymän toimimattomuutta sie-tää päiväkausia vai tuntikausia.

5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena arvioiden vähentänyt vaaliviranomaisten työtä

Kaikki uusi tietotekniikka sisältää mm. seuraavia vai-heita:

* järjestelmän suunnittelu

* järjestelmän kehittäminen ja testaaminen

* järjestelmän käyttöönotto

* järjestelmän sisäänajo ja käyttävien ihmisten opas-taminen

* tietoteknisen järjestelmän mahdollistamana turhien töiden poisto

* uuden työjaon suunnittelu ihmisten välille

* ylläpitäminen, kehittäminen ja huolto.

Kun ajatellaan ihan tavallista kotitietokonetta ja yk-sinkertaista käsin kannettavaa pientä tietokonetta, niin näissäkin järjestelmissä uudelleenopettelu tuottaa kohtuullisen määrän lisätyötä

Edellä mainittu vaihejako alkaen suunnittelusta täysin ylläpidetyksi ja huolletuksi järjestelmäksi voi kestää hyvinkin pitkään, jopa vuosia.

Internet-äänestyksen kehittäminen lisää työtä toisaal-ta, ja tässä työssä on monia riskejä. Hyvin keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi:

* erota kehittämistehtävästään

* sairastua pitkäaikaisesti

* menehtyä onnettomuudessa

* voi lakkoilla muiden mukana

* voi ryhtyä epärehelliseksi

* ym. hallitsemattomat tilanteet: tulipalo, varkaus, yms.

Nyt tietysti oletetaan, että keskeiselle tietotekniikka-asiantuntijalle löytyy helposti sijaisia. Tietotekniset järjestelmät ovat kuitenkin monimutkaisia, erityisesti ohjelmien lähdekoodi, eli ihmisen ymmärtämä teksti, joista ajetaan konekieliset käskyt tietokoneelle.

Huolimatta vuosikymmenten kehitystyöstä, on tie-toteknisen järjestelmän ohjelmointi edelleen paljolti käsityötä, eli kirjoittamistyötä tietokoneella. Eli tätä työtä ei voi nopeuttaa tai hidastaa, minkä lisäksi oh-jelmointityön tuottavuudessa on suuria eroja yksilöi-den välillä.

Tietokoneohjelman lähdekoodia voi verrata moni-kymmenosaiseen kirjasarjaan, jossa jokainen osa olisi virheetön osa kokonaisuutta, ja rivejä kirjasar-jassa olisi miljoonia. Vastaavalla tavalla oletamme miljoonien rivien tietokoneohjelmasta, että se olisi koko ajan hallittu ja täydellinen kokonaisuus. Pereh-tyminen miljoonien rivien tietokoneohjelmaan vaatii aikaa, ja se ei tapahdu nopeasti, ja perehtyminen voi viedä viikkoja tai kuukausia.

Jos keskeinen tietotekniikka-asiantuntija päättää heit-täytyä epärehelliseksi, niin tästä seuraa merkittäviä ongelmia. Käytännössä epärehellinen keskeinen tieto-tekniikka-asiantuntija voi tehdä erilaisia teknisiä rat-kaisuja Internet-äänestyksen järjestelmään:

233* seurata äänestäjien äänestysvalintoja

* muuttaa äänestysvalintoja

* laatia seurantajärjestelmiä ääntenlaskentaan

* muuttaa ääntenlaskennan tapahtumaa

* muuttaa äänestystuloksia

* tehdä yleistä ilkivaltaa Internet-äänestyksen järjes-telmälle.

Kun otetaan huomioon, että äänestysjärjestelmä käy-tännössä olisi mahdollisesti miljoonien ohjelmakoodi-rivien järjestelmä, eli järjestelmän käyttö vaatii kym-meniä tuhansia käskyjä tietokoneelle, niin on mahdol-lista muuttaa osa tietokoneelle tehtävistä käskyistä te-kemään erilaisia aikaisemmin tuntemattomia käskyjä.

Käytännössä on esimerkkejä yritysympäristöstä, jos-sa jokin keskeinen luotettu keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi heittäytyä epärehelliseksi ja muuttaa yrityksen tietoteknisiä järjestelmiä muilta tietotekniik-ka-asiantuntijoilta salaa. Tämä riski olisi Internet-ää-nestyksen järjestelmässä, koska järjestelmää kehittäisi kohtuullinen joukko tietotekniikka-asiantuntijoita.

Käytännössä Internet-äänestyksen järjestelmässä olisi useita teknisiä tasoja: tekninen käyttöliittymä, tieto-koneohjelma, tietokanta, itse tietokone, yms. Jokai-selle tekniselle tasolle on omat asiantuntijansa, ja yhtäkään kaikkien tietoteknisten tasojen osaajaa ei ole vielä koskaan ollut. Eli käytännössä olisi teknis-ten huippuasiantuntijoiden työryhmä kehittämässä Internet-äänestyksen järjestelmää. ON siis mahdollis-ta, että keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi tehdä muutoksia, jotka ovat muille huippuasiantuntijoille huomaamattomia.

Tältä pohjalta uusi työnjako asettaa Internet-äänestyk-sen järjestelmän kehittämiselle suuria riskejä, jotka keskittyvät pieneen joukkoon henkilöitä.

6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten ään-ten osalta

Tämä kohta Oikeusministeriön 30.9.2009 muistios-sa on täysin käsittämätön, ja voimme kopioida tämän kohdan tähän suoraan:

”Vahvistettujen (onnistuneiden) noin 12 000 sähköi-sen äänen osalta voidaan

todeta, että pilottihankkeen tavoitteet täyttyivät: kaik-ki annetut äänet olivat

hyväksyttyjä ääniä (lukuun ottamatta luonnollisesti järjestelmällä annettuja

tyhjiä ääniä), epäselviä äänestysmerkintöjä ei tarvin-nut tulkita, äänet menivät laskennassa aina oikean kunnan ja oikean äänestysalueen kohdalle, äänestä-jä ei voinut vahingossa äänestää väärää ehdokasta tai väärän kunnan ehdokasta, koska hän sai valitseman-sa ehdokkaan tiedot näytölle ennen kuin hän vahvisti äänestyksensä.”

Kiistaton tosiasia on, että Karkkilan, Vihdin ja Kau-niaisten äänestyksessä katosi ääniä. Kunnallisvaalien jälkeen selvisi, että 232 sähköisesti annettua ääntä oli hukkunut. Viitaan tässä Korkeimman hallinto-oikeu-den (KHO) päätökseen (KHO:2009:39), jolla se ku-mosi Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnallisvaali-en tulokset sähköisen äänestyksen ongelmien takia.

Jotenkin on käsittämätöntä, että Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa edelleenkään ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että 232 ääntä hävisi sähköisessä äänestyk-sessä. Ottaen huomioon, että kyseiset kokeilukunnat olivat suhteellisen pieniä, niin aivan varmasti voi to-deta, että äänestyksen tulos olisi erilainen, jos lasketut 232 ääntä olisivat olleet laskuissa mukana.

Tältä pohjalta voi sanoa, että yksikin hukattu ääni on liikaa, ja tältä pohjalta puoluekokous ei voi hyväksyä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion päätelmää täl-tä kohdin.

Internet-äänestyksen osalta voi sanoa, että äänten hukkumisen ongelma laajenisi kaikkiin Suomen kun-tiin, ei vain kolmeen kuntaan.

Edelleenkään yhdenkin äänen hukkuminen ei ole kos-kaan hyväksyttävissä, ja Internet-äänestyksen järjes-telmä moninkertaistaa äänten hukkumisen ongelman.

7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestys-toimitusta

Tietysti on hienoa, jos Internet-äänestys jonkin verran nopeuttaisia äänestystoimitusta. Mutta edelliseen koh-taan 6 verrattuna on outoa, jos pieni ajallinen säästö on arvokkaampaa kuin äänien hukkuminen.

Kun ottaa huomioon, että nykyisellä paperipohjaisel-la järjestelmällä saamme vaalien tulokset YHDEN ILLAN AIKANA käytännössä muutamassa tunnissa. Monessa muussa maassa äänten lasku voi kestää päi-väkausia, joten muutaman minuutin säästö nykyiseen muutamaan tuntiin on jokseenkin täysin käsittämä-töntä.

8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänes-tysaktiivisuuteen

Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiota:

234”Sähköisellä äänestyksellä ei ollut sanottavaa vaiku-tusta äänestysaktiivisuuteen.”

Jotkut politiikan tarkkailijat ehdottivat, että Internet-äänestys olisi hyvä asia nuorten houkutteluun yhteis-ten asioiden seurantaan ja osallistumiseen. Voiko pa-hempaa puppua kukaan esittää? Äänestystapahtuman tekninen luonne ei ole olennaisin asia, että ihminen kiinnostuu yhteisistä asioista. Jos yhteiset asiat eivät kiinnosta, niin mikään tekninen äänestysjärjestelmä ei ratkaise henkistä ongelmaa.

Tältä osin on tosiaan outoa, jos henkistä ongelmaa yritetään ratkaista tekniikalla. Parempi tapa nostaa äänestysaktiivisuutta on politiikan sisältö ja kiinnos-tavuus.

9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen melko hidasta


”Sähköisten äänten salauksen purku eli äänten las-kenta kesti suhteellisesti ottaen ja ennakko-odotuk-siin nähden melko kauan. Ensimmäiset tulosrapor-tit voitiin tulostaa järjestelmästä noin 23 minuuttia vaalihuoneistojen sulkemisen jälkeen. Suuremmalla äänimäärällä ja samoilla teknisillä järjestelyillä ään-tenlaskenta olisi saattanut kestää jopa kauemmin kuin äänestyslippujen laskenta.”

Tässä kohtaa voimme tehdä vertailun yhteishaun jär-jestelmään, jonka kanssa oli suuria vaikeuksia vuonna 2009. Kuten kaikki merkittävät järjestelmät, niin yh-teishaunkin järjestelmä oli ja on kehitetty keskitettyyn palvelimeen. Ongelmaksi tulee, että hyväkin palvelin-järjestelmä tukehtuu, jos palvelinpyyntöjä on yhtä ai-kaa tuhansia tai kymmeniätuhansia.

Vastaavaa voisi verrata siihen, että joku käyttäisi ta-vallista lankapuhelinta, ja hänen pitäisi vastata satoi-hin tai tuhansiin sekunnin osia kestäviin puheluin. Huolimatta hyvästä teknisestä kehityksestä ei ole vie-lä kehitetty palvelinta, jolla ei olisi mitään rajaa jär-jestelmien yhtäaikaisessa käsittelyssä. Tämän vuoksi moni järjestelmä on kehitetty hajautettuihin palvelin-ratkaisuihin, jolloin samaa tehtävää on käsittelemässä kymmeniä, satoja tai tuhansia palvelimia – riippuen tehtävän laajuudesta.

Tunnettuja hajautettujen palvelimien järjestelmiä ovat Google-yhtiön tuhannet hakupalvelimet ja Wikipedia-yhteisön sadat tiedostopalvelimet. Kyseisten palvelui-den luonteesta johtaen niiden toiminta voidaan hajaut-taa maailmanlaajuisesti, ja yhden palvelimen toimin-nan loppuminen ei estä kokonaisuuden toimintaa.

Internet-äänestyksessä joudutaan kuitenkin turvautu-maan yhteen keskitettyyn palvelimeen, ja tällöin tulee edelleen aiemmin mainittu 99.99% varmuus.

Tältä pohjin voi todeta, että aina on virhemahdolli-suus, että keskitetty palvelin ei kestäkään kymmeniä tuhansia yhtäaikaisia palvelinpyyntöjä, huolimatta kaikesta mahdollisesta testauksesta.

10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat kor-keat

Tässä kohdassa riittää Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion otsikko. Jos sähköinen äänestysjärjestelmä on kallis, niin miksi sitä edes kannattaa kehittää. Sa-malla tavalla Internet-äänestyksen järjestelmän kehit-täminen on hukkaan heitettyä rahaa.

11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänes-tyksen ja vaalipäivän välisen ajan tiivistämisen


”Sähköinen äänestys mahdollistaisi sen, että nykyinen ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välinen neljän päivän ajanjakso voitaisiin lyhentää tai jopa poistaa kokonaan. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että sähköinen äänestys olisi hyvin laajamittaisesti käytössä ennak-koäänestyksessä.”

Tämä on aivan totta, eli Internet-äänestyksen äänes-tysjärjestelmän pitäisi olla toiminnassa useita päiviä yhteen menoon. Kun kuitenkin olemme edellä toden-neet tietoliikenteen ja sähkökatkosten ongelmat, niin aika näiden riskien lisääntymiselle kasvaa suhteessa aikaan ja käytettyjen tietokoneiden määrään.

Mielenkiintoinen kysymys on yöllä äänestäminen, ja sallittaisiinko yöllä äänestäminen. Ajatuksena on tietysti mielenkiintoista, että keskellä yötä voisi ää-nestää haluaamaansa ehdokasta. Ongelmaksi tulee, että tällöin sähköisen äänestysjärjestelmän ylläpitä-jiä pitäisi olla myös yöllä ylläpitämässä järjestelmää. Tämän vuoksi Internet-äänestykseen liittyisi erilaisia järjestelmän sulkemisia ja käynnistämisiä uudelleen. Käytännössä on niin, että jokainen ison tietoteknisen järjestelmän sulkeminen ja käynnistäminen on oma riskialtis toimintonsa.

12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa

Edellä on kuitenkin esitetty monia eri syitä miksi säh-köinen äänestysjärjestelmä on hylättävä, ja siihen ei kannata enempää käyttää henkilöstöresursseja tai ai-kaa.

23513. Ulkomainen vai kotimainen omistus

Sähköisen äänestyskopin tapauksessa kyseessä oli ul-komaisen järjestelmän sovitus suomalaisiin olosuh-teisiin, ja tässä oli valtavasti ongelmia, koska Suomen äänestysjärjestelmä on oma erikoisuutensa maailmal-la. Jos Suomessa lähdetään kehittämään Internet-ää-nestyksen järjestelmää, niin keskeiset osat on hyvin tärkeää saada suomalaiseen omistukseen ja hallintaan.

14. Kenen ääni Internet-äänestyksessä todella on mer-kitty

Internet-äänestyksen yhteydessä vedotaan tietys-ti joidenkin suomalaisten ylioppilaskuntien sähköi-siin äänestyksiin ja tietysti Viron Internet-äänestyksen järjestelmiin. Ongelmana näissä kaikissa on edellä mainitut teknisen ongelmat. Lisäksi ongelmaksi tulee, että kuka on todella merkinnyt Internet-äänestyksessä oman äänensä. Käytännössä on siis mahdollista, että yksi Internet-äänestäjä voi merkitä useamman äänes-täjän äänestyksen, jos hänelle tähän tarjoutuu mah-dollisuus. Todellisena ongelmana on äänioikeuden haltijan tahdonvastainen pakottaminen antamaan ää-nensä jollekin ehdokkalle. Ongelmaksi tulee siis, että äänestäjän todellinen tahdonilmaisu vääristyy tämän tahdonvastaisen pakottamisen vuoksi.

15. Onko Suomessa oltava riski ohjattuun demokra-tiaan?

Yhteenvetona voi todeta, että Suomessa(kin) voisi syntyä ohjattu demokratia ja äänestäjien valinnois-ta tietävä ohjattu järjestelmä, ja ohjaus voisi tulla ul-kopuolisen toimesta kohdistuen Internet-äänestyksen järjestelmään. Onko puolue valmis ottamaan tämän riskin?

Ehdotus puoluekokouksen päätökseksi

Edellä olevan perusteella esitämme puoluekokouk-selle seuraavaa päätöstä. Jos Internet-äänestyksen jär-jestelmään siirrytään, niin puoluekokous edellyttää seuraavaa:

A1) Internet-äänestysjärjestelmä on toteutettava avoi-mella lähdekoodilla.

A2) Internet-äänestysjärjestelmän äänestystapahtu-masta on jäätävä paperivarmenne.

A3) Internet-äänestysjärjestelmään liittyvät tietolii-kenneongelmat on ratkaistava.

A4) Internet-äänestysjärjestelmän käyttöliittymän on-gelmat on ratkaistava.

A5) Internet-äänestysjärjestelmään muut tekniset on-gelmat on ratkaistava.

A6) Ennen kuin Internet-äänestyksen järjestelmää lähdetään kehittämään, niin puolueettoman lautakun-nan, joka koostuu pelkästään tietotekniikan huippu-asiantuntijoista, on annettava lausunto tietotekniikan oikeasta toiminnasta mahdolliseen Internet-äänestyk-sen järjestelmään.

A7) Jos teknisten asiantuntijoiden lautakunta ei anna suositusta, niin Internet-äänestyksen järjestelmää ei lähdetä kehittämään.

A8) Teknisten asiantuntijoiden lautakunnan työ on oltava julkista, ja lautakunnan asiantuntijakuulemiset on järjestettävä avoimina kuulemistilaisuuksina.

A9) Kaikille Internet-äänestyksen kehittämisestä kiin-nostuneille tahoille ja henkilöille on annettava lausun-tomahdollisuus, jolloin lausunnoissa voidaan käydä läpi Internet-äänestyksen teknisiä ratkaisuja oikeasti tekniseen keskusteluun perustuen.

Kun edellä mainittiin pakottaminen johonkin äänes-tysratkaisuun, niin seuraavat aiheet selvitetään.

B1) Onko Internet-äänestys perustuslain ja vaalilain mukainen ratkaisu?

B2) Onko Internet-äänestyksen mahdollisesti toteutu-va tekninen ongelma uhka tai este yleisen, salaisen ja yhtäläisen äänestysoikeuden toteutumiselle?

B3) Onko Internet-äänestykseen mahdollisesti liittyvä tahdonvastainen pakottaminen johonkin äänestysrat-kaisuun perustuslain ja vaalilain vastainen tilanne?

Puoluekokous päättää myös seuraavaa Internet-äänes-tyksestä.

C1) Puoluekokous vaatii, että Internet-äänestyksen äänestysjärjestelmän kehittämiseen Suomessa suhtau-dutaan hyvin varauksellisesti.

C2) Puoluekokous vaatii, että Suomessa jonkin lain nojalla järjestettävissä yleisissä ja yhtäläisissä vaa-leissa äänestyksen on edelleen perustuttava paperi-muotoiseen äänestyslippuun, johon valinta merkitään kynällä.

C3) Vuoden 2016 tilanteessa, jolloin harkitaan seu-raavan kerran Internet-äänestyksen järjestelmää, on nimitettävä edellä mainituilla ehdoilla teknisten huip-puasiantuntijoiden lautakunta, joka antaa suosituksen tietotekniikan kehityksen tasosta Internet-äänestyksen kehittämiselle.

236Vastausesitys:

Sähköistä äänestyspaikalla toteutettua äänestystä ko-keiltiin pilottihankkeena ensimmäisen kerran vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Kokemus osoitti, että säh-köisen äänestyksen toteuttamisessa on vielä puutteita, kuten aloitteessakin todetaan. Sähköisesti toteutettuja äänestyksiä on kokeiltu eri maissa ja olisikin tärkeää kerätä niistä saatuja kokemuksia päätöksenteon poh-jaksi.

Keskusta kuitenkin suhtautuu sähköisen ja myös in-ternet-äänestyksen edelleen kehittämiseen ja toteutta-miseen myönteisesti. Luotettavan teknisen toteutus-tavan lisäksi järjestelmän on kuitenkin taattava muun muassa äänestyssalaisuuden säilyminen eikä sen to-teuttaminen saa vaarantaa yleisen ja yhtäläisen äänes-tysoikeuden toteutumista. Keskusta suhtautuu myön-teisesti kaikkiin sellaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan katsoa olevan myönteistä vaikutusta äänestysvilkkau-teen.

Keskustan mielestä palvelut tulee saada laajasti tieto-verkkoihin ja siten varmistaa kansalaisille sähköiset peruspalvelut. Sähköisen tunnistamisen järjestelmät, kuten mobiilivarmenne tulee saada laajasti käyttöön. Tämä olisi yksi tekninen tietoturvattu mahdollisuus myös internet-äänestyksen toteuttamiseen.

168. Keskustan Etelä-Karttulan py: Nopeat laajakaistayhteydet maan eri osiin

Mihin toimenpiteisiin keskusta ryhtyy, että elinkeino-elämän (mm. yritystoiminta, maatalous, etätyö) toi-mintaedellytysten kannalta välttämättömät ja nopeat laajakaistayhteydet saadaan maan eri osiin mahdolli-simman nopealla aikataululla?

Vastausesitys:

Tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä tietoliikenneyh-teyksistä on tullut osa yhteiskunnan perusinfrastruk-tuuria. Kansalaisilla ja yrityksillä tuleekin olla asuin- ja sijaintipaikastaan riippumatta mahdollisuus tieto-yhteiskunnan palveluiden käyttöön.

Valokaapeleiden ja langattomien verkkojen rakenta-misessa on huolehdittava nopeuksien säilymisestä ja kustannusten pitämisestä kohtuullisena. Alueilla, joil-la verkkojen kehitys ei toteudu kaupallisen tarjonnan turvin, riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ovat – kysynnän mukaan – varmistettava julkisin varoin.

Huomionarvoista on, että vähintään yhden megabi-tin internet-yhteydestä tulee Suomessa ensimmäise-nä maailmassa 1.7.2010 alkaen yleispalvelua, jota on

tarjottava eri alueille nimettyjen yleispalveluyrityksen toimesta kaikkialle maahan.


Tietoliikenneyhteyksissä noudatetaan nykyisin tek-nologianeutraaliutta. Tämä tarkoittaa eri teknologioi-den kehityksen ja soveltuvuuden jatkuvaa arviointia ennen toteutusratkaisuja. Esimerkiksi mobiililaaja-kaistan käyttökelpoisuus kasvaa koko ajan, kun sen yhteysnopeudet kasvavat vauhdilla ja se on lisäksi edullinen.

169. Keskustan lakimiehet: Tietoyh-teiskuntavisio Suomen Keskustalle

Internet ja digitalisoituminen ovat voimakkaasti muokkaamassa ihmisten sosiaalista kanssakäymis-tä, liiketoimintaa, työssäkäyntitapoja ja käsitystämme maailmasta. Tämä sekä haastaa entisen että luo vas-taavasti aivan uusia tapoja toimia, tuottaa palveluita, kuluttaa ja kommunikoida.

Tässä perustavanlaatuisessa muutoksessa ei ole kyse vain teknisestä kehityksestä. Muutosprosessi on luon-teeltaan pysyvä, jopa kiihtyvä. Näköpiirissä ei ole ti-laa, jossa maailma tulisi ”valmiiksi”. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi pysyy tämän kehityksen kärjes-sä. Muutoin meillä ei ole mahdollisuuksia menestyä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Meidän on kyettävä kouluttamaan lapset ja nuoret tavalla, jolla voidaan menestyä tässä kilpailussa, luomaan toimiva liiketoiminta- ja kasvuympäristö yrityksille, ja pitä-mään yllä voimakas tahto menestyä. Johtamistaidot ja niiden kehittäminen ovat keskeisessä asemassa, jotta voidaan ylläpitää ja kehittää tehokasta, menestykse-kästä julkista taloutta, hallintoa ja yrityselämää, jossa ihmiset jaksavat ja jossa muutos palvelee työn mie-lekkyyden parantamista.

IT ja kansalainen. Tietotekniikka ja etenkin inter-net tarjoavat uusia mahdollisuuksia julkisen vallan ja kansalaisen vuorovaikutukseen. Tietohallintoa on ke-hitetty monin tavoin ja monet viranomaiset, esimer-kiksi verohallinto, ovat olleet aktiivisesti luomassa uusia toimintatapoja tietotekniikan avulla. Jatkossa tulee mahdollisimman nopeasti luoda kansalaisille ja yrityksille asiointitili, liittymä, jonka kautta jokai-sella olisi keskitetty pääsy itseään koskeviin asioihin

237viranomaisten kanssa.. Tietoyhteiskuntavision olisi kuitenkin mentävä tätä pidemmälle ja pohdiskeltava uudelleen koko viranomaisten ja kansalaisen välinen vuorovaikutus esimerkiksi lupa-asiointien ja tiedotta-misen osalta. Kaavoitus- ja muista hankkeista voisi il-moittaa ja kerätä palautetta suoraan niiltä kuntalaisil-ta, joita ne koskevat. Myös äänestysten järjestämistä sähköisesti on pohdittava niin valtakunnallisella kuin paikallistasolla.

Hallinto ja IT. Tietojärjestelmien kehittäminen on tähän mennessä ollut epätasaista. Erityisesti eri hal-linnonalojen yhteishankkeet ovat olleet vähäisiä ja epäonnistuneet usein. Valtionhallinnon konsernijoh-tamista vasta opetellaan. Kuntien itsemääräämisoike-us ei saa estää toimivien, yhtenäisten ja yhteisten jär-jestelmien käyttöönottoa kattavasti. Harvaan asutussa maassa siirtyminen niin kutsuttujen pilvipalvelujen käyttöön mahdollistaa luonnollisen siirtymän kohti tehokkaampia ja toimivampia ratkaisuja. Julkisia han-kintoja koskevien markkinaoikeuden päätösten suuri määrä osoittaa, että hankintaosaamista on syytä kehit-tää. Kunnilla ei lähtökohtaisesti ole mahdollisuuksia itsenäiseen kehitystyöhön tällä alalla.] mikä lähtökoh-taisesti ei voine keskeisenä kunnallisena osaamisalu-eena.

IT ja tietoturva. Korkea tietosuoja on olennainen osa tietoyhteiskuntaa. Tietoturva ei kuitenkaan voi syr-jäyttää tai vaarantaa muita oikeuksia ilman asianmu-kaista harkintaa. Esimerkiksi viranomaisilla tulee olla riittävä tieto ihmisistä, jotta rokotukset voidaan jakaa kansanterveyden turvaamisen edellyttämällä tavalla, ja lääkärillä tulee pääsy potilaan tietoihin. Tietoturva ja –suoja voidaan turvata ilman, että siitä tulee pysyvä este hallinnon kehittämiselle.

Koulutus. Suomalainen koululaitos on menestynyt eri arviointien mukaan erinomaisesti. Meidän on kui-tenkin pidettävä huolta, että valmiudet ymmärtää ja toimia teknisesti yhä vaativammassa ympäristössä saadaan kaikille peruskoulussa. Muussa tapauksessa teknisen ja kansainvälisen ympäristön hallitsemisen kasvava merkitys on omiaan kärjistämään syrjäyty-miskehitystä. On suuri riski, että muutos jakaa ihmi-set niihin, jotka hallitsevat teknisen ja kansainvälisen ympäristön ja niihin, jotka eivät.

Keskustan Lakimiehet esittävät, että Keskusta val-mistelee tietoyhteiskuntavision, jossa tarkastellaan kattavasti ja syvällisesti tietotekniikan vaikutusta kan-salaiseen, ja viranomaistoimintaan sekä hallinnon ke-hittämiseen.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, että Keskusta val-mistelee tietoyhteiskuntavision, jossa tarkastellaan kattavasti ja syvällisesti tietotekniikan vaikutusta kan-salaiseen ja viranomaistoimintaan sekä hallinnon ke-hittämiseen.

Kattavilla ja helppokäyttöisillä sähköisillä palveluilla voidaan merkittävästi nostaa tuottavuutta ja parantaa palveluja niin julkisella kuin yksityiselläkin sektoril-la. Näin saavutettava tuottavuuden kasvu puolestaan mahdollistaa talouskasvun elpymisen.

Palveluiden sähköistäminen ja suomalaisen yhteis-kunnan digitalisaatio edellyttää julkisen sektorin kon-serniohjausta, toimintatapojen merkittävää muutosta, julkisen ja yksityisen sektorin tiivistä yhteistyötä sekä toimintojen ja palvelujen yhä laajempaa ostamista palveluna.

Palvelut tulee saada laajasti tietoverkkoihin ja siten varmistaa kansalaisille sähköiset peruspalvelut. Säh-köisen tunnistamisen järjestelmät, kuten mobiilivar-menne tulee saada laajasti käyttöön. Julkisen sektorin hallinnassa olevan tiedon tulee olla avoimesti ja ve-loituksettomasti saatavissa. Tiedon keruu ja sen ja-kaminen mahdollisimman laajalle on tämän päivän digitaalista taloutta tukevaa, digitaalisen ajan julkista palvelua.

Valtion ja kuntien palveluiden saatavuutta tietover-kossa on nopeasti parannettava. Sähköisen asioinnin on katettava – Vanhasen hallituksen linjauksen mu-kaisesti – kaikki keskeiset palvelut viimeistään vuo-teen 2013 mennessä.

Asiointia julkishallinnon palveluissa kansalaisläh-töisesti internetin kautta on helpotettava. On otettava käyttöön sähköinen palvelutakuu, joka sisältää esi-merkiksi laskutuksen, mahdollisuudet asiointiin ter-veydenhuollossa, kuten ajanvarausten tekemiseen ja tulosten saantiin sekä omiin potilastietoihin pääsyyn. Terveydenhuollon lisäksi tulee kehittää sähköisiä me-netelmiä mm. opiskelun ja oppimisen helpottamisek-si, välineitä koulun ja kodin yhteydenpitoon sekä pal-veluita yrityksille ja yhteisöille.

Tietoliikennealan tarjoamat tuotteet ja palvelut autta-vat kuluttajia ja muita toimialoja parantamaan omaa energiatehokkuuttaan. ICT auttaa ekotehokkuuteen muun muassa liikenteessä, työmatkailussa ja etätyös-sä, teollisuuden prosesseissa, rakennusten energiarat-kaisuissa, energiankulutuksen mittaamisessa ja perin-teisten materiaalisten hyödykkeiden korvaamisessa sähköisillä sisällöillä.

Liikkuvan työn ratkaisut, monitilatoimistot sekä verk-kokokoukset ja edistyneet videoneuvottelujärjestel-

238mät säästävät ympäristöä vähentämällä matkustami-sen tarvetta ja mahdollistamalla onnistuneen etätyös-kentelyn. Vanhasen hallitus onkin linjannut tavoit-teeksi, että julkinen hallinto vähentää 20 prosentilla kotimaan matkakuluja verkkokokousten avulla vuo-teen 2013 mennessä.

170. Keskustan Jalasjärvenkylän py: Julkisen sektorin käyttämien ohjel-mistojen omistuspolitiikan muutos-ohjelma

Taustaa

Julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistä-miseksi on ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton py-syvänä yhteistyö- ja neuvotteluelimenä valtiovarain-ministeriön yhteydessä julkisen hallinnon tietohallin-non neuvottelukunta (JUHTA). JUHTA on asetettu valtion ja kuntien tietohallinnon yhteisten hankkeiden kehittämisfoorumiksi. Neuvottelukuntaan kuuluu vä-hintään 10 ja enintään 14 varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Jäsenistä puolet edustaa valtionhallin-toa ja puolet kunnallishallintoa ja heidän toimikauten-sa on kolme vuotta. JHS-suositukset hyväksyy julki-sen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA ja niiden laatimista ohjaa JUHTAn alainen JHS-jaos-to.

Tässä kiinnitämme huomiota seuraaviin JHS-suosi-tuksiin:

* JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2007)

* JHS 169: Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa

Suosituksesta JHS 169 saamme hyvin käsitteet tie-tokoneohjelman lähdekoodista ja tietokoneohjelman suoritettavasta muodosta (binäärimuoto)

JHS 169 § 5

Tietokoneohjelman lähdekoodi

Lähdekoodi sisältää ohjelman tekijöiden kirjoitta-mat käskyt ja ohjeet, joiden avulla tietokone saadaan toimimaan halutulla tavalla. Jotta tietokoe ymmärtää syötettyjä käskyjä, lähdekoodi on useimmiten kään-nettävä niin sanottuun suorittavaan muotoon ennen sen ajamista tietokoneessa.

Ohjelman käännetty, suoritettava muoto ei ole ihmi-sen tulkittavissa. Koska suljetuissa ohjelmissa lähde-koodi yleensä pidetään liikesalaisuutena eikä siihen anneta muutos- ja levitysoikeuksia, ei hankintayksi-

köllä ole teknisiä ja juridisia edellytyksiä tai oikeuk-sia tutkia ohjelman toteutusta tai teettää muutoksia ohjelmaan. Lähdekoodin avoimuuden ja sallivien li-senssiehtojen myötä hankintayksikkö tai mikä tahan-sa kolmas osapuoli voi tarkastaa tai muuttaa avoimen lähdekoodin ohjelman toteutusta.

JIT 2007 -ehdoista (JHS 166) voimme kopioida tätä aloitetta varten seuraavan tekstit.

JHS 166 Liite 1 / JIT 2007 soveltamisohje § 3.2.

Avoin lähdekoodi

Avoimen lähdekoodin käyttö on lisääntynyt IT-pro-jekteissa. Näissä sopimusehdoissa on lähdetty siitä, ettei avoimen lähdekoodin käyttö yleensä poikkea muiden kolmansien osapuolten komponenttien käyt-tämisestä toimituksessa. Koska avoimen lähdekoodin lisenssiehdot eivät ole kovin hyvin tunnettuja, sopi-musehtoihin on sisällytetty ehto, jonka mukaan toi-mittajan tulee selvittää tilaajalle avoimen lähdekoodin käyttöön liittyvät ehdot ja varmistaa, etteivät kyseiset ehdot tule sovellettavaksi tilaajan muihin ohjelmis-toihin, jollei siitä ole sovittu. Mikäli tilaaja edellyttää tuotteen avoimen lähdekoodin luomista tilaajaa var-ten, sopijapuolten tulee sopia tapauskohtaisesti avoi-men lähdekoodin käyttöön ja lisensiointiin liittyvistä kysymyksistä, kuten lisenssiehdoista ja lähdekoodin julkaisemisesta.

JHS 166 Liite 1 / JIT 2007 soveltamisohje § 3.3.1

Sopimusehtojen lähtökohtana on, että tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet pääsääntöisesti jäävät toimittajalle.


Tilaajalle syntyy sopimusehdoissa määritelty käyttö-oikeus, mikä useissa tapauksissa on riittävä tilaajalle.


Mikäli sopimuksen kohteena on tilaajan kannal-ta kriittinen ohjelmisto, on hyvä varautua ohjelmis-ton ylläpidon loppumiseen tai ohjelmiston toimittajan mahdolliseen konkurssiin. Tilaajan kannalta tärkeiden ohjelmistojen lähdekoodi ja niihin liittyvä asiakirja-aineisto on mahdollista tallettaa puolueettoman lähde-koodin talletuspalvelun tarjoajan (”escrow agentin”) haltuun tekemällä erillinen lähdekoodin talletussopi-mus. Lähdekoodin talletuspalvelun tarjoaja säilyttää materiaalin ja vapauttaa ongelmatilanteessa lähdekoo-din talletussopimuksessa sovittavilla ehdoilla. Suo-messa mm. Helsingin seudun kauppakamari ja Turun kauppakamari tarjoavat lähdekoodin talletuspalve-luita.

239JHS 166 Liite 3 / JIT 2007 Sovellukset § 7

(2) Jollei toisin ole sovittu, tilaajan sovelluksen ja sii-hen liittyvän dokumentaation tekijänoikeus ja imma-teriaalioikeudet kuuluvat toimittajalle tai kolmannelle osapuolelle.

JHS 166 Liite 3 / JIT 2007 Sovellukset § 11

(1) Jos tilaaja vaatii, toimittaja pyrkii myötävaikut-tamaan siihen, että valmisohjelmiston lähdekoodi yhdessä siihen tilaajaa varten tehtyjen muutosten ja lisäysten kanssa talletetaan puolueettoman lähde-koodin talletuspalvelun tarjoajan (escrow-agentin) haltuun siten, että tilaaja saa lähdekoodiin käyttöoi-keuden. Tämä mahdollistaa sen, että tilaaja voi käyt-tää ja ylläpitää tilaajan sovellusta tilaajan ja toimitta-jan sopimassa laajuudessa, mikäli

(i) oikeuksien haltija asetetaan konkurssiin tai selvi-tystilaan

(ii) tilaajan sovellukselle ei ole saatavissa ylläpitoa toimittajalta, kyseisen valmisohjelmiston oikeuden-haltijalta tai muulta kolmannelta taholta olennaisesti vastaavin ehdoin kuin toimittaja ja tilaaja ovat ylläpi-dosta sopineet.

JHS 166 Liite 4 / JIT 2007 Palvelut § 5

(3) Jollei toisin ole sovittu, immateriaalioikeudet pal-velun lopputuloksiin ja palveludokumentaatioon kuu-luvat toimittajalle tai kolmannelle osapuolelle.

Kuten edeltä näkyy, niin yleinen ajattelumalli on, että julkisen sektorin ohjelmistohankinnoissa hankittavien ohjelmien immateriaalioikeudet ja lähdekoodin omis-tus pysyy toimittajilla.

Muutosehdotuksia julkisen sektorin käyttämien ohjel-mistojen omistuspolitiikkaan

Tässä on ensin yleiset muutosehdotukset:

Lähtökohtaisesti kaikkien tietokonejärjestelmien on perustuttava avoimen lähdekoodin järjestelmiin.

Ennen tarjouspyynnön jättämistä on selvitettävä, että onko käytettävissä avoimen lähdekoodin järjestelmiä.

Jos ei käytetä avoimen lähdekoodin järjestelmää, niin se on perusteltava.

Jos avoimen lähdekoodin järjestelmää ei ole, niin seu-raava lähtökohta on, että julkisen sektorin hankin-tayksikkö saa lähdekoodi omistukseensa.

Jos julkisen sektorin hankintayksikkö ei saa lähde-koodia omistukseensa, niin se on perusteltava.

Jos julkisen sektorin hankintayksikkö ei saa lähde-koodia omistukseensa, niin silloin ohjelmiston lähde-koodi talletetaan puolueettoman lähdekoodin talletus-palvelun tarjoajan (”escrow agent”) haltuun.

Jos ohjelmiston lähdekoodia ei talleteta puolueetto-man lähdekoodin talletuspalvelun tarjoajan (”escrow agent”) haltuun, niin se on perusteltava

Lopuksi tulee vaihtoehto, jossa ohjelmiston toimittaja omistaa ohjelman lähdekoodin ja kaikki muutkin im-materiaalioikeudet. Tämäkin on perusteltava.

Lähtökohtaisesti JHS-suosituksissa 166 ja 169 on ai-van väärä lähtökohta, koska avoimen lähdekoodin jär-jestelmät pitäisi olla ensimmäinen vaihtoehto eikä vii-meinen kuten nykyiset suositukset osoittavat.

Kun tutustuu JHS-suosituksen 166 (JIT 2007) liittei-siin 8, 9 ja 10, niin voi todeta tietoteknisten järjestel-mien hankkimisen olevan monimutkaista jo pelkäs-tään sopimusvaiheessa. Käytännössä on niin, että osaaminen tietoteknisten järjestelmien hankkimisen yhteydessä on hyvin vaihtelevaa hankintayksiköstä toiseen. Tämän vuoksi ehdotetaan seuraavia muutok-sia:

lähtökohtaisesti tehtävät sopimukset ovat julkisia, ja sopimuksen salaisuus on perusteltava hyvin.

ennen sopimuksen allekirjoitusta on julkisen palaut-teen aika, jolloin kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt voivat antaa lausuntonsa tehtävästä sopimuksen so-pimusluonnoksesta valtion hallintoyksiköt lähettävät ennen sopimuksen allekirjoitusta kyseisen kommen-tointiajan aluksi sopimusluonnoksen Valtiontalouden tarkastusvirastoon ja Kilpailuvirastoon, joilla on oi-keus antaa lausunto tehtävästä sopimuksesta kuntien hankintayksiköt lähettävät sopimuksen allekirjoitus-ta kyseisen kommentointiajan aluksi sopimusluon-noksen Valtiovarainministeriölle ja Kilpailuvirastolle, joilla on on oikeus antaa lausunto tehtävästä sopimuk-sesta.

Lähtökohtaisesti oli siis niin, että tietoteknisten järjes-telmien hankkiminen on monimutkaista jo pelkästään sopimusvaiheessa. Tämän vuoksi tarkastusmahdolli-suuksien lisääminen voi estää huonoja hankintapää-töksiä. Lisäksi käytännössä kansalaisten lausunnon antamisen mahdollisuus voidaan tiedottaa erilaisten järjestöjen jäsenlehdillä, sähköpostilistalla ja RSS-syötteiden avulla.

Tältä pohjalta esitämme seuraavan aloitteen puoluko-koukselle

240A) Muutosehdotukset 1-8 tulevat puoluekokouksen päätökseksi.

B) Muutosehdotukset i)-iv) tulevat puoluekokouksen päätökseksi.

Vastausesitys:

Tietotekniset järjestelmät ovat nykyaikana merkittä-vässä roolissa valtion toiminnassa niin henkilökunnan työkaluina kuin kansalaisten palveluinakin. Niiden avulla voidaan taata kansalaisille tasavertaiset ja laa-dukkaat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Siksi on tärkeää, että valtion hallinnossa on riittävästi osaamis-ta näiden järjestelmien ja palveluiden ostamiseen.

Ohjelmistohankkeissa olennaisimmaksi nousee palve-luiden tarkoituksenmukaisuus ja helppokäyttöisyys. Jotta jokaisen järjestelmän tavoitteet voidaan täyttää mahdollisimman hyvin, on ostokriteerien oltava jous-tavia. Tärkeää on palveluiden toimivuus, ei tekniikka niiden taustalla.

171. Keskustan Jalasjärvenkylän py: OOXML, ODF ja valtion hankintapo-litiikka

Office Open XML (myös OOXML) on tiedostomuoto asiakirjojen, taulukkojen, esitysten ja piirrosten esittä-miseen. Alun perin kyseinen standardi oli muodossa, joka tunnetaan nimellä ECMA-376, jonka hyväksynyt standardoimisjärjestö on Ecma International.

Tämän jälkeen ECMA-376 siirrettiin standardoimis-järjestö ISO:n (International Organization for Stan-dardization) käsiteltäväksi, ja monien suurta ristiriitaa herättäneiden vaiheiden jälkeen kyseistä standardia muutettiin eri kohdista, ja lopullinen muoto on tun-nuksella ISO/IEC 29500:2008.

Näin meillä on käytössä kaksi OOXML-muotoa, ECMA-376 ja ISO/IEC 29500:2008, ja ISO/IEC 29500:2008 on ns. virallinen muoto.

On kuitenkin niin, että ISO/IEC 29500:2008 -muo-to sisältää satoja virheitä, ja näiden virheiden vuoksi standardia ylläpitävä työryhmä joutuu vielä tekemään korjauksia (Corrigendum), minkä lisäksi on esitet-ty iso joukko ehdotuksia uusista ominaisuuksista (Amendment).

Tämä tilanne aiheuttaa julkisten hankintojen vuok-si monenlaisia ongelmia, koska hankinnan kannal-ta OOXML-standardi voi muuttua useamman kerran, kun korjauksia ja täydennyksiä hyväksytään vaihtele-valla aikataululla.

Tässä palautamme mieleen Markkinaoikeuden pää-tökset tapauksiin MAO:103/05 ja 104/05 antopäivällä 16.5.2005. Kyseisessä tapauksessa kohteena oli pro-jektorin skaalauksen määritykset, jotka olivat olleet hankintayksikön toimesta epämääräiset, mikä aiheut-ti kyseisen oikeustapauksen. OOXML:n yhteydessä suurta hämmennystä aiheuttaisi pohjastandardi, jul-kaistut muutokset ja julkaisut lisäykset - ja erityisesti näiden kolmen vaihtelevat yhdistelmät.

Vastaavia epämääräisyyksiä ja epävastaavuuksia voi tulla vastaan, jos/kun OOXML-standardin eri versi-ot muuttuvat tarjouskilpailun aikana tai tarjouksen jättämisen jälkeen. Tältä pohjalta ajassa vaihteleva OOXML-standardin ISO/IEC 29500:2008 -muoto on riski mahdollisille valituskierteille Markkinaoikeu-dessa.

Tämän lisäksi on huomioitava Maailman Kauppajär-jestö (WTO) -sopimuksen liite julkisista hankinnois-ta, jossa todetaan teknisten määräysten ja standardi-en asema. Jos käy niin, että Suomessa julkisissa han-kinnoissa käytetään epämääräistä standardia, kuten OOXML nykyisten satojen virheiden kokoelmana, niin tämä voi aiheuttaa kauppapoliittisia ongelmia. Peruslähtökohta Maailman Kauppajärjestö (WTO) -sopimuksessa on, että tekniset määräykset ja standar-dit ovat pysyviä ja virheettömiä, eivät ajassa muuttu-via virhekokoelmia.

Tämän vuoksi on ehdotuksena puoluekokoukselle seuraavaa:

Puoluekokous edellyttää, että OOXML-standardin sadat virheet korjataan ja ehdotetut täydennykset hy-väksytään standardin osaksi (corrigendum).

Ennen virheiden lopullista korjaamista julkisen sekto-rin hankinnoissa ei vaadita tietojärjestelmien toteutta-van OOXML-standardia.

Puoluekokous edellyttää, että OOXML-standardin kymmenet uudistusehdotukset täydennetään ja hyväk-sytään (amendment) standardin osaksi.

Ennen täydennysten (amendment) lopullista hyväksy-mistä julkisen sektorin hankinnoissa ei vaadita tieto-järjestelmien toteuttavan OOXML-standardia.

OpenDocument-tiedostomuoto (ODF, lyhennetty ni-mestä OASIS Open Document Format for Office Applications) on avoin tiedostomuotostandardi, johon tallennetaan muokattavia toimistoasiakirjoja kuten teksti-, taulukkolaskenta-, kaavio- ja esitysgrafiikka-asiakirjoja. Standardin kehitti OASIS industry con-sortium. ISO-standardointijärjestön antama tunnus OpenDocumentille on ISO/IEC 26300:2006.

241Norjan ja Tanskan hallitukset ovat päättäneet, että näissä maissa julkisen sektorin on käytettävä ODF-standardia, mutta ei OOXML-standardia. Mielestäm-me tämä on hyvä lähtökohta, koska ODF-standardi on vain satoja sivuja, ei tuhansia sivuja virheitä sisältäviä määritelmiä, kuten OOXML-standardi.

Ottaen huomioon edellä mainittu Markkinaoikeuden päätös sekä Maailman Kauppajärjestö (WTO) -sopi-muksen liite julkisista hankinnoista on ODF vakaam-pi standardi tai tekninen määräys otettavaksi huomi-oon julkisissa hankinnoissa, ja ODF standardina antaa vähemmän aihetta kauppapoliittisiin ongelmiin.

Norja ja Tanska ovat valinneet oikean linjan, kos-ka johtuen OOXML-standardin sadoista virheistä ja kymmenistä uudistusehdotuksista on OOXML vali-tettavasti hyvin epävakaa standardi. Tämän vuoksi on ehdotuksena puoluekokoukselle seuraavaa:

A) Puoluekokous edellyttää, että OOXML-standardia Suomessa ei hyväksytä julkisen sektorin käyttöön.

B) Puoluekokous edellyttää, että ODF-standardi ote-taan julkisen sektorin käyttöön.

Vastausesitys:

Toimisto-ohjelmistot ovat yhdessä WWW-selaimien kanssa tavalliselle tietokoneen käyttäjälle tärkeimpiä ohjelmia. Siksi niillä tallennettujen tiedostojen tulee olla luettavissa ja tarvittaessa muokattavissa eri käyt-täjien tietokoneilla. Tänä päivänä toimisto-ohjelmistot tukevat laajasti toistensa tiedostomuotoja. Hyvän käy-tettävyyden takaamiseksi standardoinnin ja yhteentoi-mivuuden korostaminen ohjelmistoissa ja tietojärjes-telmissä on tärkeää.

Valtion hallinnossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että mahdollisimman moni kansalainen voi lukea val-tion tuottamia asiakirjoja omilla kotitietokoneillaan. Tämä tarkoittaa asiakirjojen julkaisua yleisimmin käytössä olevassa tai useamassa eri muodossa. Samaa periaatetta on syytä käyttää myös sisäisissä tai yhteis-työtahoille lähetettävissä asiakirjoissa.

Kunta- ja aluepoliittiset aloitteet

172. Suomen Keskustanuoret: Ollaan ”ihan pihalla”

173. Keskustan Kuumaniemen paikallisosasto: Suomi tarvitsee kaikkia ihmisiä ja alueita

174. Suomen Keskustanuoret: Hallinnon alueellistamista jatkettava

175. Suomen Keskustanaiset: Liitoskuntien johtoon naisia ja miehiä

176. Keskustanaisten Kuusamon yhdistys ry: Oppilashuoltoa koskevien henkilöstösuositusten muuttaminen lakisääteisiksi

177. Jalasjärven Keskustan Keskikylän paikallisosasto: Pienkoululisän palauttaminen


179. Keskustan Helsingin sosiaalipoliittinen seura ry: Kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava

180. Taipalsaaren kunnallisjärjestö: Yhteiskunnan palveluiden järjestäminen

181. Keskustan Äänekosken py: Palvelujen tasa-arvoinen turvaaminen koko maassa

182. Keskustan Mäntyjärven py: ”Jyvitystä kasvattajakuntaan”

183. Keskustan Kajaanin Keskustaseura ja Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto: Konkreettinen toimenpideohjelma aluetalouden ja aluekehityksen menetysten korvaamiseksi

184. Turun keskustaopiskelijat: Lähikunta palvelee lähidemokratiaa

172. Suomen Keskustanuoret: Ollaan ”ihan pihalla”

Keskustanuoret kunnioittavat jokamiehen oikeuksia, yhteistä julkista tilaa ja valinnan vapautta omaa elin-piiriämme kohtaan. Usealle meistä metsissä liikkumi-nen ja omien kulkureittien määrittely on tärkeä henki-reikä. Kuitenkin, monen keskustalaisenkin elinpiirinä on myös kaupunki, jossa samoilu ja vapaa liikkumi-nen ovat jossain määrin rajoitetumpia. Keskustanuo-ret kysyvätkin, että pitääkö asian olla näin? Miksi meitä kaupungeissa rajoittavat niin monet portit, ai-dat, ovikoodit, lukot ja vartijat?

242Tiedostamme, että kaikkien oikeuksien vastinparina on velvollisuus. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus omaan elinpiiriinsä, omaan rauhaan. Perinteisiin joka-miehen oikeuksiinkin liittyy rajoituksia, joista tärkein on toisten ihmisten kunnioittaminen liikkuessa luon-nossa. Tämä kunnioittaminen ilmenee muun muas-sa kunnioituksena toisten omaisuutta ja piha-alueita kohtaan.

Esitämme, että Keskusta valmistelee kaupunkityön-sä tueksi yhteisiä toimintamalleja- ja suunnitelmia esteettömien ja enemmän yhteisten kaupunkitilojen saavuttamiseksi. Kampanjaideaksi tarjoamme ”Ihan pihalla”- teemaa, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kannustaa kaupunkien taloyhtiöitä nykyistä eloisam-man piha-elämän sallimiseen ja jopa avointen piho-jen päivän viettämiseen. Korostakaamme kieltokylt-tien sijaan ”saa tehdä”- kylttejä. Lisäksi, erityisesti nuorten samanarvoisuuden takaamiseksi, on luotava enemmän kaikille avointa yhteistä kaupunkitilaa, jo-hon pääsy ei ole kiinni taloudellisista resursseista.

Kaupungeissa ja kerrostaloissa asuu ihmisiä. Ihmiset elävät. Annetaan elämän näkyä.

Vastausesitys:

Puoluekokous näkee aloitteessa erinomaisen mahdol-lisuuden järjestötyölle esimerkiksi Keskustanuorten johdolla.

173. Keskustan Kuumaniemen pai-kallisosasto: Suomi tarvitsee kaikkia ihmisiä ja alueita

Suomessa on luotu kuva, että maa menestyy puolen kymmenen kaupunkikeskuksen ja yhden metropoli-keskuksen varassa. Koko Suomen kehittämistä pide-tään vanhoillisena ja taloudellisesti mahdottomana asiana.

Yksikään puolue tai asiantuntija ei ole viime aikoina kyseenalaistanut esitettyä näkemystä. Tämän saman asian totesi ja piti valitettavana myös Turun yliopiston dosentti ja akatemiatutkija Sami Moisio vieraskynä-kirjoituksessaan huhtikuun alussa Helsingin Sano-missa.

Tosi asiassa kiihtyvän keskittymispolitiikan vuoksi Suomi näivettyy, ihmiset ja alueet sekä kasvukeskuk-sissa että niiden ulkopuolella voivat entistä huonom-min. Muuttotappioseutukunnissa perhesiteet hajoa-vat, kuntien mahdollisuudet hoitaa tarvittavat palvelut heikkenevät, asuntojen ja muiden kiinteistöjen hinnat laskevat ja kaupan, yritysten ym. yksityisen sektorin palveluiden tuottaminen vaikeutuu. Kasvukeskuksis-

sa muualla Suomessa tyhjäksi jääneet asunnot, kou-lut, kaupat, sairaalat sekä muut palvelukiinteistöt ra-kennetaan uudelleen entistä kovemmin hinnoin sekä maan että rakentamisen osalta.

Keskustan tulee olla se voima, joka antaa suomalai-sille mahdollisuuden vaurastua kestävällä tavalla. Tä-män vuoksi Kemijärven Keskustan Kuumaniemen po. esittää seuraavan kannanoton puoluekokouksen hyväksyttäväksi: ”Suomi tarvitsee meitä kaikkia sekä ihmisiä että alueita. Keskusta vahvistaa aluepoliittis-ta otetta. Luomme sekä ihmisille että yrityksille to-dellisen mahdollisuuden elää, asua sekä yrittää missä tahansa Suomessa. Vahvalla aluepolitiikalla vahvis-tamme ihmisten tasa-arvoisen kohtelun ja mahdolli-suuden elää rikasta elämää turvallisessa ympäristössä läheistensä kanssa. Se on sekä ihmisten että luonnon kannalta paras vaihtoehto Suomelle ja suomalaisille.”

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että on kaikkien etu, että koko maan voimavarat ovat käy-tössä suomalaisten menestymisen hyväksi. Eheään Suomeen kuuluvat elinvoimaiset maakunnat keskuk-sineen sekä vireä pääkaupunkiseutu. Elinkeinotoimin-nan vahvistaminen ja laadukkaat palvelut kulkevat rinnan alueiden kehityksen kanssa. Aluepolitiikalla varmistetaan se, että koko maassa voidaan tehdä työtä ja palvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa.

174. Suomen Keskustanuoret: Hallin-non alueellistamista jatkettava

Keskustanuorten mielestä pääministeri Matti Van-hasen johtaman hallituksen käynnistämät julkisen hallinnon alueellistamistoimenpiteet ovat olleet oi-keansuuntaisia. Pääsääntöisesti tarve virastojen tai laitosten siirtämiselle suuntautuu pääkaupunkiseu-dulta muualle Suomeen. Laajan ja kattavan koulutus-verkon ansiosta Suomessa on monia paikkakuntia, joissa koulutetaan osaavaa työvoimaa myös tällaisten yksiköiden vaatimiin erikoistehtäviin, joten osaavan työvoiman puutteeseen alueellistamishankkeiden ei pitäisi kaatua.

Pääkaupunkiseudun työllisyystilanne on muuhun maahan verrattuna niin paljon parempi, että henki-löillä, jotka eivät halua siirtyä uuteen yksikköön, on hyvät edellytykset löytää ainakin pitkähköjen siirty-mäaikojen puitteissa itselleen uusi työpaikka. Päätök-siä julkisenhallinnon yksikköjen hajasijoittamisesta ei tule tehdä yksinomaan kylmien ja yksisilmäisten talouslukujen pohjalta, vaan hajasijoittaminen tulee nähdä myös koko Suomen elinvoimaisuutta paranta-vina seikkana, jolle tulee antaa suuri merkitys päätök-

243senteossa. Keskustanuoret kannattavat hajasijoitta-mispolitiikan jatkamista.

Vastausesitys:

Puoluekokous pitää aloitetta tärkeänä ja toteaa, että Keskusta sitoutuu alueellistamiseen jatkossakin. Kri-tiikistä huolimatta alueellistaminen on tuottanut tu-loksia. Alueellistamisen tavoitteita ovat valtion toi-mintojen turvaaminen pitkällä aikavälillä, osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja alueellisen ke-hityksen tasapainottaminen. Puoluehallitus huomaut-taa kuitenkin, että valitettavasti usein alueellistaminen nähdään pääkaupunkiseudun ja maakuntien välisenä vastakkainasetteluna.

Alueellistamisen myötä tuhansia työpaikkoja on siir-tynyt pääkaupunkiseudulta maakuntiin, mutta vas-tavuoroisesti metropolipolitiikkaa on viety määrä-tietoisesti eteenpäin muun muassa Aalto-yliopiston, länsimetron ja kehäradan avulla. Alueellistaminen on aina tasapainoilua yhdessä asetettujen tavoitteiden ja erilaisten odotusten välillä. Selvää on, että aina kaikki eivät voi olla tyytyväisiä yksittäisiin alueellistamis-päätöksiin.

Samalla kun pääkaupunkiseudulta tapahtuvaa alueel-listamista jatketaan, valtion paikallispalveluita tulee turvata myös kuntakohtaisten yhteispalvelupisteiden avulla, joilla täydennetään valtion virastojen omaa verkostoa.

175. Suomen Keskustanaiset: Liitos-kuntien johtoon naisia ja miehiä

Kuntaliiton tekemistä Paras-hankkeen tasa-arvovai-kutusten selvityksistä käy ilmi, että kuntaliitoskuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajina toimivat kuntaliitosten jälkeen useimmiten mies kuin nainen – vaikka tilanne olisi ennen kuntaliitoksia ollut päinvas-tainen. Kuntaliitoskuntien hallitusten puheenjohtajis-ta on naisia viidennes. Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia.

Suomen Keskustanaiset kannustaa Keskustaa, Suo-men johtavaa kuntapuoluetta, korostamaan molem-pien sukupuolten edustajien näkemysten tärkeyt-tä poliittisessa päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Sukupuolijakaumaan tulee kiinnittää huomiota myös kuntaliitostilanteissa.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että on oleellista, että molempien, miesten ja naisten mut-ta myös nuorten edustajien näkemykset tulevat esiin

päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Puoluehallitus huomioi Kuntaliiton tutkimuksen (3/2010) tulokset kuntaliitosten vaikutuksista tasa-arvoon muutosvai-heessa. Puoluehallitus toteaa myös, että kuntaliitosti-lanteissa on kiinnitettävä huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheen-johtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.

Keskustan kunnallisjärjestöjen tulee ottaa tasa-arvo-näkökohdat painavasti huomioon neuvotellessaan hal-litusten ja valtuustojen johtopaikoista. Johtopaikoille on valittava naisia. Jos puolueella on sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajuus, on toisen oltava nai-nen. Samoin kunnanjohtajiksi löytyy varmasti päteviä naisia.

Tavoitetta tukevat tasa-arvolain kiintiösäännökset, joiden mukaan esimerkiksi kunnallisissa ja kuntien yhteisissä toimielimissä tulee olla – ilman poikkeuk-sellista syytä – sekä naisia että miehiä vähintään 40 prosenttia. Kiintiösääntö ei kuitenkaan koske ylei-sillä vaaleilla valittavia henkilöitä. Tällöin ehdokas-asettelulla on entistä tärkeämpi merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi päätöksenteossa. Keskusta toimii puolueena aktiivisesti sen eteen, että vaalilistoilla on tarpeeksi naisehdokkaita.

176. Keskustanaisten Kuusamon yhdistys: Oppilashuoltoa koskevien henkilöstösuositusten muuttaminen lakisääteisiksi

Esitämme, että oppilashuoltoa koskevat henkilöstö-suositukset muutetaan lakisääteisiksi. Valtion tulee pi-tää huoli siitä, että kyseisiin tehtäviin koulutetaan riit-tävästi ammattitaitoista henkilökuntaa.

Valtion antamia suosituksia henkilöstömitoituksista ei noudateta kunnissa. Koska kunnat jättävät tietoisesti huomiotta annetut suositukset, esimerkiksi kuraatto-rien, koulupsykologien ja koululääkäreiden palveluita ei ole riittävästi turvaamassa oppilaiden ja opiskelijoi-den hyvinvointia. Tilanne on sama erityislastentarhan-opettajien kohdalla varhaiskasvatuksessa. Mikäli ky-seisiin tehtäviin ei valmistu riittävästi ammattilaisia, valtion on lisättävä koulutuspaikkoja näille aloille.

Valtion tulee toimenpiteillään taata yhtäläiset palvelut lapsille ja nuorille asuinpaikasta riippumatta.

Vastausesitys:

Puoluekokous toteaa, että on oleellista, että kunnis-sa pyritään noudattamaan valtion antamia suosituksia henkilöstömitoituksista esimerkiksi koulupsykologien ja koululääkäreiden osalta. On tärkeää, että esimer-

244kiksi opetusministeriö seuraa ja raportoi aloitteessa mainittujen suositusten toteutumista valtakunnalli-sesti.

Keskusta haluaa toimia kuitenkin ennen kaikkea en-naltaehkäisevän työn edistämiseksi. Ennaltaehkäise-vänä toiminta on oppilashuollon resursoinnissa paitsi taloudellisesti tehokasta niin myös inhimilliseltä kan-nalta ensisijainen ratkaisu.

Puoluekokous muistuttaa kuitenkin, että kunnilla on Suomessa itsehallinto. Aloitteessa mainitut asiat kuu-luvat kunnan itsehallinnon piiriin ja kunnat itse päät-tävä, missä laajuudessa ne suosituksia noudattavat. Olisi siis ongelmallista määrätä siitä erikseen sääde-tyllä lailla.

177. Jalasjärven Keskustan Keskiky-län paikallisosasto: Pienkoululisän palauttaminen

Keskustan Jalasjärven Keskikylän paikallisosasto esittää pienkoululisän palauttamista takaisin. Pien-koululisä poistettiin vuonna 2006 ja sen poistaminen on ristiriidassa Keskustan kunnallisvaali teeman kans-sa. Lisäksi sen poistaminen on lisännyt entisestään kuntatalouden vaikeutta näin laman aikana. Kuntien säästötoimet kohdistuvat miltei aina ensimmäisenä kyläkouluihin, eikä syynä tähän ole enää pienet op-pilasmäärät vaan näennäinen rahapula. Jopa 40 oppi-laan kyläkouluja ollaan lopettamassa myös meilläkin täällä Jalasjärvellä. Kylien, opetusryhmien, Keskusta-laisen aatteen ja periaatteiden mukaisesti, sekä laman kuntiin tuomien taloudellisten vaikeuksien johdosta pienkoululisän palauttaminen olisi välttämätöntä.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei kannata pienkoululisän palautta-mista, koska sama raha on turvattu kunnille nykyisin oppilaskohtaisen valtionosuuden kautta. Päätös lisäsi myös kuntien itsehallintoa


Suomen Keskusta ry:n tavoiteohjelmaluonnoksessa on vahva painotus kansalaisyhteiskuntaan. Tarvitsem-me julkisen sektorin ja kansalaisten luontevaa yhteis-toimintaa sekä erityisesti näiden osapuolten välistä luottamusta. Tätä tulee katsoa sekä kansalaisvaikutta-misen että kansantalouden hyötyjen näkökulmasta.

Kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) kanssa teh-tävä yhteistyö on jäänyt liian vähälle huomiolle. Jul-kinen sektori on jopa ottanut sellaisia tehtäviä itsel-leen, mitkä kansantaloudellisessa mielessä olisi paras ollut toteuttaa kansalaisjärjestöjen (kolmannen sekto-rin) vastuulla.

Kansalaisjärjestöjen (kolmas sektorin) toimijoiden etuna voidaan pitää, että ne ovat välttäneet sekä yk-sityisen että julkisen sektorin kielteisiä piirteitä – voiton maksimointia ja byrokratiaa – mutta pysty-vät käyttämään hyväkseen molempien myönteisiä ominaisuuksia. Tämä tulisi nähdä mahdollisuutena tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja haettaessa myös kunnissa.

Suomessa on noin 120.000 yhdistystä. Yhteisötalo-us, ts. osuuskunnat, säätiöt, keskinäiset yhtiöt ja jär-jestöt työllistävät arvion mukaan noin 8 % työllisestä työvoimasta Suomessa. Kyse on merkittävästä toi-minnasta, joka tulee nähdä tulevaisuuden resurssina, myös demokratian ja kansanvaltaa vahvistavassa mie-lessä. Toimintaympäristömme on maailmanlaajuistu-nut, joten markkinoiden voitontavoittelu ulottuu maan rajojen ulkopuolelle saakka.

Ehdotamme, että kunnille suositellaan tai jopa vel-voitetaan miettimään järjestösuhdettaan ja laatimaan oman kuntansa kansalaisjärjestöstrategia ja – ohjel-ma paitsi kansalaisvaikuttamisen, myös tulevaisuuden palvelutuotannon näkökulmasta.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, mutta toteaa, että kuntia tulee kannustaa kansalaisjärjestöstrategian luo-miseen velvoittamisen sijaan.

179. Keskustan Helsingin sosiaalipo-liittinen seura: Kansalaisyhteiskun-taa vahvistettava

Kuntien toimintamallit ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan valtion ohjausote on pysynyt ohuena. Kunnat ovat ottaneet yhä selvemmin tilaajan roolin ja pyrkineet erottamaan tilaajan ja tuottajan toisistaan. Tähän kehitykseen liit-tyy myönteisiä piirteitä. Poliittinen vastuu ja asiantun-tijavastuu selkeytyvät, samoin asiakkuus ja toiminnan taloudellisuus korostuvat. Huolestuttavana piirteenä on se, ettei samaan aikaan vahvisteta kansalaisyhteis-kunnan toimivuutta. Asiakkuuden korostaminen pilk-koo ongelmat eikä puutu ongelmien syihin.

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja ihmisten omatoimisuuden tukeminen edellyttää monia toimia.

245Valtion on omissa ohjelmissaan sekä kunnille ja jär-jestöille annetuissa ohjeissa korostettava yhteistoi-mintahakuisen paikallistoiminnan merkitystä. Kuntien on rakennettava yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana laajasti paikalliset yhteisöt. Kaikilla keskeisillä kun-nallisilla sektoreilla tulee painottaa terveyden edistä-mistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Myös mui-den kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen on osallistutta-va sosiaalisten ja terveysriskien torjumiseen. Esimer-kiksi liikunta- ja kotitalousjärjestöjen tulee muokata toimintaansa siten, että ne tavoittavat syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia.

Ehdotus: Hallitus tekee jäntevän päätöksen paikalli-sen toiminnan tukemisesta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että vah-va kansalaisyhteiskunta vaikuttaa myös kunnalliseen demokratian parantumiseen sekä kuntalaisten aktii-visuuteen. Perinteinen edustukselliseen demokrati-aan pohjautuva vaikuttaminen saa koko ajan rinnal-leen täydentäviä uusia osallistumisen ja vaikuttami-sen muotoja asioiden valmistelussa ja päätöksenteos-sa sekä palvelutuotantoprosesseissa. Tulevaisuudessa kolmannella sektorilla on yhä suurempi rooli kunta-laisten tarvitsemien palveluiden järjestämisessä.

Järjestötoiminta mahdollistaa myös kuntalaisten koh-taamisen ja kanssakäymisen sellaisilla areenoilla, joi-ta kunta itse ei voi tarjota. Puoluehallitus pitää tärkeä-nä, että nuorten osallistumista ja vaikuttamista tuetaan näillä areenoilla. Nuoria tulee kannustaa vaikutta-miseen ja osallistumiseen myös hyödyntäen tietoja viestintäteknologiaa.

180. Taipalsaaren kunnallisjärjestö: Yhteiskunnan palveluiden järjestä-minen

Kuntien talous on joutunut vuosi vuodelta yhä ah-taammalle. Vaikka palvelumäärät eivät ole lisäänty-neet, on tullut uusia palveluja ja palvelujen menot ja ostopalvelujen kulut ovat kasvaneet useita prosentte-ja enemmin kuin kuntien tulot. Kuntia velvoitetaan edelleen karsimaan menoja. Osalla kunnista on toki karsimisen varaa, mutta suuri osa kunnista on leikan-nut menot toimivuuden rajoille esim. Taipalsaari noin 4600¬ / as.).

Vaikka kunnat ovat karsineet menoja ja tehostaneet toimia sekä nostaneet veroja, yhä useampi kunta on taloudellisesti kriisiytymässä. Tämä tilanne johtuu siitä, että valtiovalta on koko ajan lisännyt kunnille

palveluvelvoitteita, joiden hoitaminen tulee suhteessa yhä kalliimmaksi ja ajaa lopulta yhteiskunnan kes-tämättömään tilanteeseen. Eli uomalainen yhteis-kunta, me kansalaiset vaadimme enemmän palveluja kuin mitä valtio ja kunnat pystyvät kustantamaan.

Taipalsaaren kunnallisjärjestö esittää, että eskusta aloittaa yhdessä muiden puolueiden kanssa palve-lujen karsimiseen, järkeistämiseen, priorisointiin ja kansalaisten konkreettisen omavastuun lisäämiseen liittyvät vastuulliset kokonaisvaltaiset neuvottelut, jotta yhteiskuntamme rakentuisi tulevaisuudessa palvelujen suhteen kestävälle pohjalle ja kaikkien puolueiden yhteisellä sopimuksella saadaan palve-lujärjestelmän konkreettinen ja taloudellisesti kestä-vä toimenpideohjelma.

Vastausesitys:

Puoluekokous toteaa, että on keskeistä, että valtio ja kunnat toimivat yhdessä kuntatalouden kestävyyden turvaamiseksi.

Keskusta on toiminut hallituskausillaan määrätietoi-sesti niin, ettei kunnille anneta raskaita lisävelvoit-teita. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Keskusta osallistuu hallitusneuvotteluihin vaalituloksensa pe-rusteella, joten tulevat vaalit ovat tämänkin poliittisen linjauksen kannalta erittäin tärkeät.

181. Keskustan Äänekosken py: Pal-velujen tasa-arvoinen turvaaminen koko maassa

Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mu-kaan hallitusohjelman aikana arvioidaan postitoimin-taa koskevaa lainsäädäntöä ja erityisesti siihen liit-tyvää yleispalveluvelvoitetta ottaen huomioon sekä EU:ssa että postien toimintaympäristössä tapahtuva kehitys ja että hallitus turvaa yleispalveluntarjoajan edellytykset vastata yleispalveluvelvoitteen kattavuu-desta

Postitoiminta omaa Suomessa vuosisataiset histori-alliset arvot ja perinteet ja se on perinteisestikin ollut laadukasta ja kannattavaa. Myös rahoituspohja on ol-lut vakaa, koska nykyinen laki on edellyttänyt posti-toimintaluvan hakijoilta sitoutumista tiettyyn alueel-liseen ja laadulliseen palvelutasoon. Postipalvelulaki koskee lähinnä kirjeliikennettä. ja lehtien ja pakettien jakelua ei lailla ole säädelty.

Tasa-arvoiset postipalvelut koko maassa ovat vält-tämätön osa yhteiskunnan rakennetta ja toimintoja. Kyse on valtion peruspalvelutehtävästä. Vain tämä lähtökohta voi taata tasa-arvoiset ja toimivat koko

246maassa asuinpaikasta ja toimipaikasta riippumatta niin kansalaisille, elinkeinoelämälle kuin yrityksille.

Maaseudun palvelujen kannalta yhä lisääntyvä va-paa-ajan asutuksen postipalvelujen tarve tulee myös lisääntymään. Maaseudulla sekä haja-asutusalueil-la postinjakajien palveluja on haluttu eri yhteyksis-sä myös kehittää muiden palvelujen tarjoajiksi kuten mm. kauppatavaroiden ja apteekkituotteiden kotiin-kuljetukset.

Muita kehitettäviä mahdollisia palveluita postinkulje-tusten yhteydessä voisivat olla päivittäiset lämpimät ruokakuljetukset vanhuksille tai muutkin kehitettävät yhteistoiminnot. Usein harvaan asutuilla alueilla ei ole mahdollista yleensäkään järjestää esim. lämpimän ruuan kuljetuksia erikseen vanhuksille. Jos nämä oli-si mahdollista yhdistää postikuljetuksiin, kustannuk-set voitaisiin jakaa sekä samalla parantaa ja turvata asiakkaiden peruspalvelujen toimivuus. Myös kylä-toimikunnilla saattaisi varmastikin olla kiinnostusta kehittää niitä mahdollisuuksia, joita postinkuljettajien päivittäiset reitit mahdollistaisivat.

Edellä esitetyillä perusteilla Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestö esittää, että niin lainsäädännöllisillä kuin muilla toimilla turvataan nykyisen kaltaiset tasa-arvoiset postipalvelut asiakkaille koko maassa huoli-matta EU-direktiivin uhasta ja mahdollistetaan samal-la palveluiden saatavuus myös haja-asutusalueille

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Ihmisiä ei saa lait-taa eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa vuoksi. Pos-tipalvelut ovat välttämättömiä peruspalveluita, jotka on tarvittaessa turvattava myös lainsäädännöllisesti kaikille suomalaisille samoilla kustannuksilla.

182. Keskustan Mäntyjärven py: ”Jy-vitystä kasvattajakuntaan”

Suuri osa Suomen haja-asutusalueen kunnista on ti-lanteessa, jossa väestömäärä vähenee voimakkaasti. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nuoret joutu-vat lähtemään jatkokoulutusta ja työllistymistä varten kasvukeskuksiin. Paluumuutto on vähäistä ja painot-tunut työeläkkeelle siirtyviin, jotka haluavat palata ta-kaisin kotiseudulleen.

Väestötappiokunnat joutuvat siis vastaamaan asuk-kaistaan silloin, kun heidän aiheuttamansa kustannuk-set yhteiskunnalle koulutuksen ja terveydenhuollon suhteen ovat suurimmillaan.

Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme, että henkilön työuransa aikana maksamasta palkkavero-

tuksesta osa jyvitettäisiin lapsuusvuosien asuinkun-nalle. Tämä kannustaisi kuntia myös panostamaan en-tistä paremmin lasten ja nuorten palveluihin.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Tilannetta voi-daan kuitenkin parantaa mm. kuntien asukkaiden ikä-rakenteen huomioonottavan, oikeudenmukaisemman valtionosuusjärjestelmän kehittämisen kautta. On myös syytä selvittää ja arvioida mahdollisuus kak-soiskuntalaisuuteen, joka mahdollistaisi verotulojen osittaisen jakautumisen myös vapaa-ajan asuinkun-taan.

183. Keskustan Kajaanin Keskusta-seura ja Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto: Konkreettinen toimenpideohjelma aluetalouden ja aluekehityksen menetysten korvaa-miseksi

Yliopistolain uudistamisen yhteydessä piti turvata ja vahvistaa maakunnille tärkeiden yliopistokeskus-ten asema. Vain kolme kuukautta uuden yliopistolain voimaantulosta, Oulun yliopiston hallitus romutti Ka-jaanin opettajankoulutuksen 110-vuotisen historian ja toiminnan, joka tutkimusten valossa on ollut toimin-nallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti erittäin onnis-tunutta.

Yksittäisen yliopiston hallitus teki päätöksen, joka loi Suomeen ensimmäisen maakunnan ilman yliopisto-tason koulutusta. Pelkäämme, että päätös oli ennak-kopäätös, joka on yleistettävissä muuallekin. Kyseen-alaistamme, kuuluuko vaikuttavuudeltaan tämän ta-son päätös ja historiallinen linjanmuutos yksittäisen yliopiston hallitukselle varsinkin kun otetaan huomi-oon kohtuullisen tuore lainmuutos yliopiston yhteis-kunnallisen vaikuttavuuden tehtävästä.

Yliopistokeskuksen lakkautus on Kainuulle valtava imagollinen ja aluetaloudellinen menetys. Suurin osa opiskelijoista on hakeutunut koulutukseen Kainuun ulkopuolelta ja tuonut näin uutta koulutettua väestöä alueelle, osan pysyvästikin. Henkilökuntaa opettajan-koulutusyksikössä, normaalikoulussa ja kirjastossa on noin 80. Oulun yliopisto on maksanut Kajaaniin vuo-dessa palkkoja yli 6 miljoonaa euroa. Ennakonpidä-tykset Kajaanille ovat olleet lähes 2 miljoonaa euroa.

Yliopistotason koulutuksen loppuminen maakunnasta vaikuttaa todella vaikealla tavalla myös aluekehityk-seen, maakunnan houkuttelevuuteen asukkaille, yrit-täjille ja työntekijöille. Viime vuosina Kainuu on kär-

247sinyt tappioita myös mm. yöjunayhteyden ja Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen myötä.

Nämä kaikki ovat päätöksiä, joita vaikeampia ei Kai-nuun kokoinen maakunta voi kokea. Päätökset myös valitettavasti leimautuvat monien kainuulaisten ää-nestäjien silmissä päähallituspuolue Keskustan valta-kausilla tapahtuneiksi.

UPM on kantanut yhteiskuntavastuutaan Kajaanin pa-peritehtaan lakkauttamisen jälkeen osallistumalla ra-kennemuutoksesta selviämiseen. Opettajankoulutuk-sen lakkauttaminen on imagollisesti ja kauaskantoi-sesti Kainuun kannalta vielä vaikeampi päätös. Kun jopa yritysmaailmassa kannetaan yhteiskuntavastuuta vaikeista päätöksistä, on erittäin tärkeää, että tällai-sen päätöksen jälkeen valtio kantaa esim. alueellista-mispäätösten avulla vastuuta, kun yliopisto vetäytyy maakunnasta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtä-västään huolimatta.

Keskustan Kajaanin Keskustaseura ja Keskustanuor-ten Kajaanin seudun kylien osasto esittävät, että Suo-men Keskusta huolehtii konkreettisen toimenpide-ohjelman aloittamisesta, jolla etsitään yliopistotason koulutuksen alasajon aiheuttamien aluetaloudellisten ja aluekehityksellisten menetysten korvaavia ratkaisu-ja Kainuuseen.

Vastausesitys:

Keskusta ei hyväksy yliopistotasoisen koulutuksen lakkauttamista Kajaanissa ja pitää tärkeänä, että jo-kaisessa maakunnassa säilyy niin yliopisto- kuin am-mattikorkeatason koulutusta.

184. Turun keskustaopiskelijat: Lähi-kunta palvelee lähidemokratiaa

Kuntarakenne on elänyt Paras-hankkeen myötä suurta murroksen aikaa ja se tulee sitä vielä elämään Paras-hankkeen toisen vaiheen myötä. Kuntaliitoksilla yri-tetään vastata kuntien palveluntuotannon haasteisiin, mutta samalla suuret kuntaliitokset murentavat yhtä kansanvaltamme kulmakiveä – kunta- eli lähidemo-kratiaa.

Turun keskustaopiskelijat kehottavat Suomen Kes-kustaa ottamaan huomioon omassa kunta- ja aluera-kennetta muuttavassa politiikassaan lähidemokrati-an tärkeyden. Paikallisidentiteettiä luo huonosti joku satunnainen taajamalaisuus. Identiteetin pohjalla pitää olla oma lähikunta ja vaakuna.

Samalla Turun keskustaopiskelijat haluavat lisätä lä-hidemokratian sisällön merkitystä. Tällä hetkellä kun-talaiset vieroksunevat lähidemokratiaa (vrt. kuntavaa-

lien matala äänestysprosentti), koska eivät tiedä mihin vaikuttavat tai vaikuttamisen kohde on liian kaukana. Siksi Turun keskustaopiskelijoiden mielestä Suomen Keskustan pitää tulevaisuudessa linjata lähidemokra-tian sisällöstä tarkoin. Kuntalaisille tärkeimpiä ovat todelliset lähipalvelut, ja niihin kuntalaisten pitäisi pystyä vaikuttamaan paremmin demokratian keinoin.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen, että paikalli-sidentiteetin säilyminen vahvana myös liitoskunnissa vaatii erityisiä ponnisteluja.

Paikallisidentiteetti muodostuu kuitenkin muun mu-assa niistä yhteisöllisistä kokemuksista, joita yksilöl-lä on asuinpaikastaan. Pelkkä vaakuna tai kotikunnan maantieteelliset rajat eivät luo vahvaa paikallisidenti-teettiä. Puoluekokous toteaa myös, että lähidemokra-tiaa tulee edistää myös liitoskunnissa.

248

Ympäristö-, energia- ja asuntoaloitteet

185. Keskustan Lauhalan py: Keskustan julki lausuttu energiapoliittinen linja

186. Keskustan Kangasniemen kirkonkylän ja ympäristön py:EI ydinvoimalle, KYLLÄ kotimaiselle

187. Askolan Keskustan Läntinen osasto: Vesialueiden hoitokunnat

188. Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö: Jätelain uudistuksen yhteydessä oljesta ei saa tehdä jätettä

189. Keskustan Vasaraperän py (Kuusamo): Syöttötariffien käyttöönotto ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen

190. Keskustan Länsi-Vantaan py: Puuperäisen polttoaineen käytön tehostaminen

191. Keskustan Haapamäen py: Aloite biokaasun ja biometaanin valmisteverosta luopumiseksi

192. Keskustan Pyhäjärven kunnallisjärjestö: Ehdotus alueellisen bioenergian kokeilualueen perustamiseksi

193. Turun keskustaopiskelijat: Kansainvälinen Itämeri-rahasto perustettava

194. Keskustan Lauhalan py: Valtion välinpitämättömyys metsien naapuruushaitasta

195. Keskustan Juoksengin py ja Keskustan Turtolan py: Vesi- ja viemärihankkeet Tornionjoki-Muonionjokilaaksossa

196. Koskuen paikallisosasto ja Jalasjärven kylän paikallisosasto: haja-asutuksen jätevedet

197. Keskustan Haapamäen py: Jätevesiasetuksen muutosten tarpeet erityisesti haja-asutusalueiden osalta kustannusten välttämiseksi

198. Keskustan Paattisten py: Kuka huolehtisi suurten kaupunkien haja-asutusalueiden jätevesihuollosta

199. Keskustan Etelä-Karttulan py: Miksi haja-asutusalueiden asukkaille ollaan vaatimassa mittavia lisäkuluja liian tiukalla jätevesiasetuksella

200. Karjalohjan py: Haja-asutusalueen jätevesiasetus kumottava

201. Keskustan Kärkölän py: Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen järkeistäminen

202. Keskustan Alahärmän Alapään py: Haja-asutusalueiden jätevesiasetus

203. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskeva Joensuun puoluekokouksen päätös on toteutettava

204. Keskustan Pellon kunnallisjärjestö: Haja-asutusalueiden pienkiinteistöjen jätevesien käsittely

205. Keskustan Lauhalan py: Jätevesialoite

206. Ylivieskan kunnallisjärjestö: Puurakentamisen vauhdittaminen

207. Helsingin Keskustaopiskelijat: Asuntorakentamisessa tavoitteeksi päästöneutraalisuus

185. Keskustan Lauhalan py: Keskus-tan julki lausuttu energiapoliittinen linja

Pääosa maamme nykyisestä ydinsähköstä myydään pitkillä, vakautetuilla hinta- ja määräsopimuksilla, ei pörssissä. Näin tapahtuu myös kaasu- ja ydinsähkön tuonti Pietarin seudulta. Jos käytännössä ympäri-vuotinen eli ydinsähkön vienti aiotaan aloittaa Bal-tian maiden ja Ruotsin auttamiseksi, se tulisi kertoa periaateohjelmassa. Mikäli aiomme irtisanoa halli-tuskumppanin vaatimalla tavalla v. 2020 uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen liittyvät EU-sitoumuk-set, se tulisi kertoa äänestäjille.

Jos pyritään määrätietoisesti ja ehdottomasti sähkön vientiin vain osan vuotta, ydinsähkö ei tule kysymyk-seen korkeiden pääomakulujen ja kansalliselle tasolle hoidettavaksi jäävien riskien mukaan aiempien jul-kilausumiemme perusteella. Nyt voimme viedä eri polttoaineilla tuotettua sähköä vesivoimamaihin ke-väin-syksyin, mutta talvipakkasilla tuonti sein tasaa sen. Näiden vaihtoehtojen ero tulisi kertoa rehellises-ti julkilausumissa, ohjelmissa ja päätöksien peruste-luissa.

Vastausesitys:

Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-giatehokuutta ja nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää, että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta Suomen.

249Teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi ja säh-kön tuotannon kotimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös ydinvoimaa. Se auttaa myös ajamaan alas saas-tuttavaa fossiilista energiantuotantoa päästöjen vähen-tämiseksi.

Puoluekokous toteaa, että keskustan energiapoliittiset linjaukset esitetään tarkemmin puoluekokouksen po-liittisessa kannanotossa.

186. Keskustan Kangasniemen kir-konkylän ja ympäristön py: EI ydin-voimalle, KYLLÄ kotimaiselle!

Maamme suurteollisuuden kiitos halvasta sähköstä on ollut tuotannon siirtäminen muihin maihin. Myöskään meneillään olevan Iisakin kirkon rakentamista muis-tuttavan ydinvoimalan työllistävä vaikutus ei ole ollut odotettu ulkomaisten urakoitsijoiden ja työntekijöiden tehdessä työt.

Kotimainen energia tuo työpaikkoja oikeasti ja juuri sinne missä niitä kipeimminvan kaivattaisiin, maa-kuntiin. Keskustan on tehtävä selkeän kielteinen pää-tös lisäydinvoiman rakentamiselle. Samalla on esim. tuuli- ja biokaasuvoiman tariffipolitiikkaa kehittäen luotava uusia mahdollisuuksia kotimaisen energian tuotantoon entisten lisäksi.

Säästeliäällä energian käytöllä ja vastuullisella, pitkä-jänteisellä kotimaisen energian edesauttamisella tur-vaamme jälkipolvillekin elinmahdollisuudet. Suomes-ta ei saa tehdä Euroopan sähköntuotannon ydinjäte-hautaa.

Vastausesitys:

Ks. aloitteen 185 vastaus ”Keskustan julkilausuttu energiapoliittinen linja”.

187. Askolan Keskustan Läntinen osasto: Vesialueiden hoitokunnat

Yhteisten vesialueiden hoitokunnat keräävät ja saa-vat rahaa esim. kalastusmaksuista ja erillisistä hoito-maksuista. Samoin hoitokunnat ovat tehneet lukuisia hankkeita vesialueen tilan parantamiseksi. Verottaja on mm. Askolassa, Vahijärven-Monninkylän osakas-kuntien alueella päätynyt verottamaan osakaskunnan tulosta, jolloin järven yleishyödyllinen kunnostustyö on vaarantunut.

Esitämme, että yhteisten vesialueiden osakaskuntien saama tulo muutetaan tiekuntia vastaavasti verova-paaksi.

Vastausesitys:

Kalastuslaissa tarkoitettuna kalastuskuntana toimii nykyisin yhteisaluelain mukainen osakaskunta, jonka osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakas-kunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen vesialueen hallinnosta ja hoidosta. Osakaskuntaan kuuluu jokai-nen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistörekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin.

Tuloverolain mukaan osakaskunnat ovat yhteisetuuk-sia, joita verotetaan erillisinä verovelvollisina. Yh-teisetuudet maksavat verotettavista tuloistaan veroa 26 prosentin mukaan. Sen sijaan tiekunnalle kertynei-tä tuloja ja varoja, kuten aloitteessa todetaan, ei pidetä yksityistielain mukaan tiekunnan veronalaisina tuloi-na ja varoina. Käytännössä tiekunnat eivät yleensä maksa tuloveroja lainkaan.

Vesialueen osakaskunta päättää osakkailtaan perimien hoitovastikkeiden lisäksi myös myyntiin menevien lu-pien määristä ja hinnoista, jolloin niistä saatavien tu-lojen veronalaisuus on perusteltua. Kuitenkin osakas-kuntien velvollisuudet ovat laajoja. Osakkaiden edun-valvonnan lisäksi osakaskunnille kuuluu myös vesien hoitovastuu ja kalastuksen järjestäminen. Lisäksi sen tulee huolehtia veden laadusta, ympäristöstä sekä ka-laston laadusta ja määrästä.

Puoluekokous yhtyy aloitteentekijöiden huoleen ve-sialueiden hoitotyön rahoituksen riittävyydestä tilan-teessa, jolloin hoitotyölle asetettavat laadulliset pää-määrät vastuineen ovat tiukentumassa.

EU:n vesialueiden puitedirektiivin tavoitteisiin pääse-miseksi valtioneuvosto on hyväksynyt 9.12.2009 alu-eelliset vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 men-nessä. Sen perusteella ollaan valmistelemassa laaja-pohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjel-ma, jonka laatimisen yhteydessä on tarkoitus selvittää muun muassa rahoitusjärjestelmiä.

Puoluekokous katsoo, että tässä yhteydessä on tutkit-tava myös edellytykset myöntää verovapaus vesialu-eiden hoitokunnille saamistaan tuloista, jolla turva-taan vesialueiden kunnossapitotyön pitkäjänteinen rahoitus.

188. Keskustan Hartolan kunnallis-järjestö: Jätelain uudistuksen yhtey-dessä oljesta ei saa tehdä jätettä

Jätelain uudistaminen on ajankohtaista ja lakiluonnos on ollut lausuntokierroksella alkuvuoden aikana. La-kiluonnoksesta tihkuneiden tietojen perusteella ollaan

250tekemässä melkoista karhunpalvelusta jälleen kerran maataloutta harjoittaville.

Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan viljan si-vutuotteesta oljesta ollaan tekemässä jätettä, jonka käyttö maataloudessa vaatisi jatkossa luvan ja eri-näisiä selvityksiä. Olkea saisi siis käyttää maatiloil-la, mutta sen maatalouskäyttöön pitäisi hakea lupa ja selvittää jälkikäteen mihin ja minkä verran olkea on käytetty. Olkea käytetään maatiloilla muun muassa kuivikkeena, karkeana rehuna, lämmityksessä ja ka-teaineena puutarhaviljelyssä ja nämä käyttömuodot pitää voida säilyttää ilman ylimääräisiä töitä ja kus-tannuksia. Muualla kuin maatiloilla oljen käyttö teh-täisiin käytännössä lainsuojattomaksi, joka olisi luon-nontuotteen osalta kerrassaan järjetöntä.

Keskustan Hartolan kunnallisjärjestö esittää, että jä-telain uudistamisen yhteydessä oljesta ei saa tehdä jätettä, jonka hävittäminen olisi massiivisilla toimen-piteillä tehtynä kallista, lisätyötä teettävää ja tarpee-tonta.

Vastausesitys:

Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Jos olkea käytetään tilalla mihin tahansa hyötykäyttöön, siitä ei muodostu jätettä. Jätelainsäädännön kokonaisuudis-tuksen yhteydessä tulee varmistaa, että oljen ympäris-tölle vaaraton hyötykäyttö voi jatkua nykyisellään.

189. Keskustan Vasaraperän py (Kuu-samo): Syöttötariffien käyttöönotto ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen

Esitämme, että energiansyöttötariffijärjestelmä ote-taan käyttöön. Syöttötariffien käyttöönotto merkitsi-si sitä, että kuka tahansa energiantuottaja voi myy-dä energiaa yleiseen verkkoon. Tämä mahdollistaisi esim. maatilojen bioenergiatuotannon ylijäämän myy-misen hyötykäyttöön ja antaisi maaseutujen ihmisil-le uuden tulolähteen. Syöttötariffit innostaisivat myös yritystoimintaan ja sitä kautta työllisyys parantuisi. Erityisen tärkeää tämä on harvaan asutulla seudulla ja työttömyyskunnissa.

Esitämme, että uusiutuvien kotimaisten energialäh-teiden käyttöönottoa edistettäisiin. Esim. puun käyt-tö energianlähteenä on työllistävä ala ja toisi vireyttä maaseudun yritystoimintaan. monet näistä tuottavat hiilidioksidipäästöjä on niitä nykyisellä tekniikal-la mahdollista vähentää. Myös satsaukset päästöva-paamman teknologian puolesta toisivat hyödyn sekä ilmastomuutokselle että suomalaisille työntekijöil-le. Nykyisellään suomalainen metsätalous ei työllis-

tä ja käytä raaka-ainetta samalla tavalla kuin ennen. Tulevaisuudessa metsämme kuitenkin kasvavat ja on järkevää työllistää suomalaisia ja samalla saada koti-maista energiaa.

Lisäksi pyydämme selvittämään onko lisäydinvoimal-le olemassa todellista tarvetta ja sitä syökö se pohjan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseltä ja sitä kautta työllisyydeltä. Mikä vaikutus on energian säästöllä ja energiatehokkuudella?

Vastausesitys:

Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen syöttöta-riffien tarpeellisuudesta uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Biokaasun, tuulen ja puuenergian takuu-hintajärjestelmät tulee saattaa voimaan tämän vaali-kauden aikana. Takuuhintaa tarvitaan myös varmis-tamaan uusiutuvan sähkön kilpailukyky silloinkin, kun ydinsähköä tulee lisää markkinoille. Uusiutuvan kotimaisen energian tuotanto työllistää ja vahvistaa aluetaloutta kautta Suomen. Energiatehokkuutta pa-rantamalla ja energiaa säästämällä voidaan kokonais-energian kulutus kääntää laskuun keskustan tavoittei-den mukaisesti.

190. Keskustan Länsi-Vantaan py: Puuperäisen polttoaineen käytön tehostaminen

Puuperäisen polttoaineen käytön tehostaminen ja ke-hittäminen eri käyttötarkoituksiin on nykyoloissa tär-keää. Käytön ja kehityksen este puukaasulle mm. ajo-neuvoissa on vanhahko lainsäädäntö. Puukaasun käyt-töä ajoneuvoissa on rajoitettu mm. siten, että käyttö on sallittu ennen 1.7.1987 käyttöön otetuissa ajoneu-voissa. Tämän ikäisten ajoneuvojen saanti alkaa olla jo historiaa. Olisi paikallaan poistaa tällaiset esteet puukaasun käytölle ja sallia ko. kasun käyttöä sekä verovapaus kaikenikäisille kulku- ja ajoneuvoille.

Esitetään, että puolue ryhtyy välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin muutosten aikaansaamiseksi nykyi-siin rajoittaviin ja ahdasmielisiin lainsäädöksiin, jotta myönteinen kehitys voisi bioperäisen polttoaineen ke-hittämiseksi ja käytön lisäämiseksi toteutua.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen lainsäädännön ja verotuksen muutostarpeiden osalta siten, että lain-säädäntö ja polttoaineiden verotus tukevat uusiutu-van energian käyttöä kokonaisuudessaan ja mahdol-listavat erilaisten teknologioiden kehittymisen myös nestemäisten ja kaasumaisten liikennepolttoaineiden tuotannossa.

251

191. Keskustan Haapamäen py: Aloite biokaasun ja biometaanin valmiste-verosta luopumiseksi

Suomessa biokaasun/biometaanin liikennekäytön kas-vulla on merkittävä vaikutus työllisyyteen, teknolo-giavientiin ja energiaomavaraisuuteen sekä uusiutuvi-en liikennepolttoaineiden lisäysvelvoitteen täyttämi-seen. Poliittiset ohjauskeinot vaikuttavat voimakkaas-ti nousevan alan toimintaedellytyksiin ja mahdolli-suuksiin kehittyä Suomen menestystarinaksi. Biokaa-su on arvokas polttoaine sellaisenaan, mutta siitä ei ole liikennepolttoaineeksi, vaan se pitää jatkojalostaa biometaaniksi. Tuo sana kertoo, että se on valmistettu biokaasusta, eli on kemiallisesti sitä samaa metaania, kuin maakaasu.

Biokaasu ja biometaani ansaitsevat molemmat varo-vapauden, koska biokaasun tuotto on aina ympäristö-teko. Polttoaineverouudistus uhkaa lopettaa puhtaim-man ja 100-prosenttisesti kotimaisen biopolttoaineen – biokaasun/biometaanin - liikennekäytön Suomes-sa. Täysin kotimainen ja uusiutuva biokaasu on ny-kyään vapautettu liikennepolttoaineiden valmisteve-rosta. Polttoaineverouudistus on kuitenkin vireillä. VTT:n esiselvityksessä on esitetty valmisteveron ja/tai käyttövoimaveron asettamista myös kaasumaisille polttoaineille. Verouudistuksen tavoitteena on vähen-tää liikenteen päästöjä ja lisätä ympäristöystävällis-ten polttoaineiden osuutta liikenteessä. Verouudistuk-sen toteutuessa esiselvityksen mukaisesti puhtaim-man polttoaineen, biokaasun/biometaanin verotaso nousisi merkittävästi. Tämänsuuntainen ohjauskeino olisi tavoitteiden vastainen. CO2-päästövähennyksien lisäksi verouudistuksen linjauksissa tulisi huomioida biokaasun/biometaanin liikennekäytön huomattavat edut. Biokaasun ja biometaanin verottomuutta puoltaa se, että jokainen laitos tai muu vastaava mikä tuottaa teknisesti biokaasua tai siitä jalostettuna biometaania on ympäristöteko estämällä sen metaanimäärän pur-kautumista ilmakehään, mikä ilman biokaasun tuot-tamista tapahtuisi. Verottomuuden pitäisi siis koskea kaikkea sekä biokaasun, että biometaanin käyttöä polttoaineena tai ajoneuvopolttoaineena. Kioton sopi-muksen myötä on olemassa varsin perusteellinen las-kentamalli, jolla lasketaan ns. hiilidioksidiekvivalent-titonnimäärä, jonka ilmakehään päästön sijaan talteen ottaman määrän kyseinen laitos voi saada myytäväk-si ns. päästöoikeutena sellaisille tahoille kuin tehdas, voimala, jne. jotka toiminnalleen lisäpäästöoikeuk-sia tarvitsee. Tämä on parempi, kuin että molemmat päästäisivät päästönsä vapaiksi. Erona vain on se, että toinen, useimmiten jätteen tuottaja päästää metaania, toinen tehdas, voimala, tmv. useimmiten pelkkää hii-lidioksidia. Metaani on hiilidioksidia 21 kertaa poten-

timpi kasvihuonekaasuvaikutukseltaan ja sen vangit-semisesta pitääkin palkita verovapaudella...ympäris-tömme hyväksi.

Suomalaisella teknologialla saadaan märästäkin liet-teestä vangittua energiaa, kuin että liete ajan kans-sa maatuessaan vapauttaisi metaania ympäristömme tuhoksi.

Biokaasu/biometaaniauto on lähes päästötön. Biokaa-su/biometaani on puhtain polttoaine, mitä nykyau-tojen moottoreissa voidaan käyttää. Kaasuautosta ei tule käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä. Ilman laa-dun kannalta keskeiset terveydelle haitalliset päästöt (TPM, NOx, HC, CO, O3) ovat VTT:n tutkimusten mukaan huomattavan alhaiset nestemäisiin biopoltto-aineisiin verrattuna.

CO2-päästöt ovat 0 g/km, sillä biokaasua käyttä-vä auto kulkee 100-prosenttisesti biopolttoaineella. Myös maakaasulla ajettaessa saavutetaan yhtä al-haiset terveydelle haitallisten yhdisteiden päästöt, ja CO2-päästötkin ovat 25 prosenttia bensiiniä alhai-semmat. Tuhansia uusia työpaikkoja on saavutetta-vissa liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketjus-ta. Liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketju luo Suomeen useita tuhansia pysyviä työpaikkoja, mikäli alan edellytykset turvataan. Tuotantoketju työllistää useilla eri toimialoilla ympäri Suomen. Suomessa lu-kuisat alan yritykset ja teknologiaosaaminen ovat jo nykyään maailman huippua. Biokaasualan teknolo-giavienti on käynnistynyt, ja sen odotetaan kasvavan vauhdilla.

Biokaasulla/biometaanilla voidaan kattaa Suomen liikenteen 10 prosentin biopolttoainevelvoite. Suo-men liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on MTT:n asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista 2-3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja re-huntuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Liikennebiokaa-sulla/biometaanilla voidaan siis kattaa kokonaisuu-dessaan Suomen vuodelle 2020 asetettu liikenteen 10 prosentin biopolttoainevelvoite. Biokaasun/biometaa-nin tuotantoprosessi muuntaa biomassaa liikennepolt-toaineeksi hyvin energiatehokkaasti. Samasta mää-rästä raaka-ainetta voidaan valmistaa huomattavasti enemmän liikennebiokaasua/biometaania kuin bioeta-nolia tai biodieseliä.

Heti laajasti käytettävissä oleva teknologia on mah-dollista myös kotimaisesti Suomessa. Maailmalla ole-vat 10 miljoonaa kaasuautoa ja 16 000 kaasun tankka-usasemaa sekä lukuisten automerkkien panostaminen kaasuautoihin kuvastavat alan kehitystä. Tekniikka on täysin vakiintunutta, ja kaasuautojen hinnat ovat nykyisten bensiini- ja dieselautojen tasolla. Kaasun tankkausasemaverkosto rakentuu Suomeen nopeaa

252vauhtia, ja kaasun tankkausasemilla biokaasun rooli kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uusia yrityksiä on jo syntymässä biokaasun tankkausasemaverkoston laajentamiseksi kattamaan koko Suomi.

Siksi on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin biokaasun pitämiseksi vapaana polttoaineverosta kotimaisen ja puhtaan energian käytön sekä alan teknologian ja tuo-tannon edistämiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että suomen Keskusta r.p. ryhtyy toimiin Suomessa tuotetun bio-kaasun ja biometaanin saamiseksi vapaaksi valmiste-verosta.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 190 ” Puuperäisen polt-toaineen käytön tehostaminen”.

192. Keskustan Pyhäjärven kunnal-lisjärjestö: Ehdotus alueellisen bio-energian kokeilualueen perustami-seksi

Ehdotamme, että Oulun Eteläisen alueelle perustetaan kokeilualue, jossa pyritään lisäämään bioenergian tuottamista ja käyttöä. Kokeilun tavoitteena on lisätä bioenergian tuotantoa alueella niin, että kaikesta ener-gian tuotannosta bioenergian osuus on vähintään 50 % vuonna 2020.

Hankkeen rahoitukseen voi saada EU tukea esimer-kiksi FP 7 kautta, koska tavoitteet lisätä biopoltto-aineiden käyttöä etenevät suunniteltua hitaammin. Tämä mahdollistaa uusien innovatiivisten hankkeiden toteuttamisen. Tällä tavoin Suomi voisi myös saavut-taa teknisen etumatkan bio-energian tuotannossa ja kehittämisessä. Bioenergiaan liittyvästä teknologias-ta voisi muodostua uusi tukijalka Suomen teollisuu-teen. Oulun Eteläisen alueella on useita innovatiivisia pienyrityksiä, jotka valmistavat bioenergiaa käyttäviä tuotteita. Ehdotettu projekti mahdollistaisi niiden tuo-tannon työllistävyyden lisäämisen.

Koska yli kolmasosa energian kulutuksesta tulee asuinkiinteistöjen ja maatalouden energian käytöstä erityistä huomiota kiinnitetään kotitalouksien, raken-nusten ja maatalouden käyttämän energian tuotantoon ja käyttöön. Huomiota kiinnitetään myös liikenteen aiheuttamien ilmastopäästöjern vähentämiseen edistä-mällä liikenteeseen käytettävän bioenergian tuotantoa ja jakelua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteute-taan seuraavat toimenpiteet.

Perustetaan järjestelmä, jossa sähkön syöttötariffia maksetaan sähkön tuotantotavasta riippumatta kaikil-le energiantuottajille, jotka toimittavat energiaa säh-köverkkoon riippumatta toimitetun energian määräs-tä. Tällä tavalla voidaan houkutella esimerkiksi pieni-muotoisen puunjalostusteollisuuden (saha-, raken-nusaine-, talo-ja kalusteteollisuus) ja maatalouselin-keinon harjoittajia energian tuotantoon. Esimerkiksi biokaasun käyttö energian tuotantoon vähentää ilmas-topäästöjä ja korvaa muilla saastuttavimmilla tavoilla tuotettua energiaa. Syöttötariffi toisi myös tarvittavia lisätuloja pienimuotoiselle puunjalostusteollisuudel-le ja maataloudelle sekä parantaisi alueen työllisyys-tilannetta. Bioenergian tuotanto ja kuljetus antaisi-vat runsaas82ti työpaikkoja haja-asutusalueilla, jossa työllisyystilanne on heikoin.

Lisätään biopolttoaineilla ja muilla ilmastopäästöjä vähentävillä energiantuotantotavoilla tapahtuvaa koti-talouksien käyttämien rakennusten lämmöntuotantoa parantamalla näiden energiantuotantotapojen käyttö-mahdollisuuksia pientaloissa. Tämän lisäksi laajenne-taan kaukolämmön tarjontaa kaikille taajama-alueilla sijaitseville rakennuksille. Tavoitteena on saada 80 % kaikista asuinrakennuksista joko kaukolämmön piiriin tai lämmittää ne ilmastopäästöjä vähentävillä energi-antuotantotavoilla

Kehitetään liikenteen käyttämän biopolttoaineen tuo-tantoa alueella esimerkiksi perustamalla Varkauden koelaitoksen kokemusten perusteella biopolttoaineen tuotantolaitos tai etanolia liikennepolttoaineeksi tuot-tava kokeilulaitos. Perustetaan kaikkiin alueen kuntiin biopolttoaineen jakelupiste.

Vastausesitys:

Uusiutuvan energian edistämistavoitteet ovat niin mittavia, että niiden edistämiseksi on luotava valta-kunnalliset kannustinjärjetelmät koko maahan vielä tällä vaalikaudella. Puoluekokous kannustaa kuntia ja maakuntia laatimaan myös alueellisia ilmasto- ja energiaohjelmia. Tavoitteiden toteuttamiseksi. kannat-taa hyödyntää myös erilaisia hankerahoitusmahdolli-suuksia.

193. Turun keskustaopiskelijat: Kan-sainvälinen Itämeri-rahasto perus-tettava

Turun keskustaopiskelijat ehdottaa kansainvälisen Itämeri-rahaston perustamista. Itämeri on useiden val-tioiden yhteinen asia. Tämän vuoksi rantavaltioiden on harjoitettava yhtenäistä Itämeri-politiikkaa ja osal-listuttava Itämeren tilanteen parantamiseksi toimivaan

253yhteiseen rahastoon. Jäsenmaiden antaman perusra-hoituksen lisäksi rahastoon kerättäisiin varoja verotta-malla merta kuormittavia toimijoita.

Vastausesitys:

Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kaikkien rantavalti-oiden yhteistyötä HELCOMin toimintaohjelman mu-kaisesti. Keskusta katsoo, että ensisijaisesti jokainen rantavaltio on vastuussa omien toimiensa rahoittami-sesta. Itämeren alueella ympäristöhankkeita rahoitta-vat jo NEFCO (pohjoismaiden ympäristörahoitusyh-tiö) ja NIB (Pohjoisnmaiden investointipankki). Myös EU:n Itämeristrategian toteuttamiseksi tarvitaan rahaa EU:n budjetista. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esi-tettyyn ajatukseen, että valtioiden lisäksi myös merta kuormittavalta toiminnalta perittäisiin maksuja, joita voitaisiin käyttää meren suojeluun. Esimerkiksi olisi tarpeen kaikki Itämeren öljykuljetukset kattava kan-sainvälinen rahasto, jolla parannettaisiin valmiutta öl-jyvahinkojen torjuntaan.

194. Keskustan Lauhalan py: Valtion välinpitämättömyys metsien naapu-ruushaitasta

Valtion omistamissa talousmetsissä harjoitetaan eri-laista puun tuotantoa kuin Väli-Suomen yksityis-metsissä. Osa alueista on lannoituksesta riippuvalla tavalla perustettuja, osa ympäristöään alttiimpia il-maston ja ravinnetalouden muutoksille. Valtion ta-lousmetsissä biologisilla menetelmillä suoritettavissa olevan torjunnan ja metsän normaalin hoidon laimin-lyönti alentaa naapurienkin, yksityismetsien puun tuotantoa, kannattavuutta ja metsien hiilensidontaky-kyä Valtion alueilta leviävien monivuotisten hyönteis-tuhojen vuoksi.

Esitämme unohdettujen Väli-Suomen talousmetsien siirtämistä paikallisten kuntien omaisuudeksi ja hal-lintaan metsien saamiseksi hoidollisesti parempaan ti-laan ja valtion verotulojen lisäämiseksi pitkällä tähtäi-mellä puun tuotannon tervehtymisen kautta.

Valiton laiminlyönnit rasittavat tänä vuonna yksityis-metsien kannattavuutta tuhojen leviämisen vuoksi useiden satojen miljoonien eurojen summalla. Tans-kan laivasto kykenee jään murtoon. Kykeneekö Suo-men ilmavoimat biotorjunnan veden levitykseen?

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen metsien huo-nosta hoidosta. Yleisesti ottaen valtion metsien hoi-don kuitenkin voidaan olevan hyvällä tasolla. Metsä-hallitus ohjaa metsiensä hoitoa luonnonvarasuunnitel-

mien avulla. Luonnonvarasuunnitelmien laatiminen on prosessi, johon sidosryhmät ja paikalliset sekä alu-eelliset tahot voivat osallistua.

Metsähallituksen yhteiskunnallinen velvoite on toimia yhteistyössä myös ympäröivien tahojen kanssa, mikä mahdollistaa ongelmista keskustelemisen Metsähal-lituksen edustajien kanssa. Metsähallitusta koskevat myös samat lakisääteiset velvoitteet hyönteistuhojen torjumisesta kuin yksityismetsiä. Puoluekokous ei ota kantaa yksittäisten metsäkohteiden osalta niiden käyt-tötarkoitukseen tai omistuspohjaan.

195. Keskustan Juoksengin py ja Kes-kustan Turtolan py: Vesi- ja viemäri-hankkeet Tornionjoki-Muonionjoki-laaksossa

Tornionjoki-Muonionjoki ovat valuma-alueidensa osalta suurelta osin osa Natura-verkostoa. Monilta osin jätevesien käsittely on jokivarren kylissä puut-teellista ja myös puhtaan veden saannin osalta esiin-tyy puutteita.

Esitämme, että valtiovalta ryhtyisi tukemaan alu-een vesi- ja viemärihankkeiden toteutumista selvästi nykyistä korkeammilla avustusprosenteilla. Nykyta-so avustusten osalta on noin 40 % tasolla, ja vaik-ka esim. kunta tukisi hankkeita, jäävät kotitalouksi-en liittymismaksut kohtuuttomiksi. Avustusten selkeä nostaminen 80-90% tasolle takaisi hankkeiden käyn-nistymisen ja pikaisen toteutuksen. Nykyisellä tukita-solla hankkeita on vaikea toteuttaa harvan asutuksen ja pienen liittyjämäärän takia.

Lisäperusteluina esitykselle muistutamme jokivarren kuuluvan Naturaan ja siten luontoarvot ja niiden huo-miointi ovat keskeisellä sijalla kaikessa toiminnassa. Tätä kautta tullaankin luonnonlohikantoihin ja niiden elinympäristön turvaamiseen.

Vastausesitys:

Vesi- ja viemäröintihankkeiden tukeminen puhtaan veden takaamiseksi ja jätevesien puhdistamiseksi on välttämätöntä luontoarvojen ja viihtyisän asuinym-päristön turvaamiseksi. Valtion ja kuntien vesi- ja viemärihankkeiden investointituessa pitää olla jous-tavuutta, koska alueiden investointiokustannukset vaihtelevat erilaisten vaatimusten mukaan. Keskus-tan puoluekokous kiinnittää huomiota siihen, että eri puolilla Suomea on mittava määrä rahoitusta odotta-via vesi- ja viemäröintihankkeita, joiden toteuttami-nen vaatisi määrärahojen tuntuvaa korotusta. Tämän vuoksi yksittäisten hankkein julkisen rahoitusosuuden

254korottaminen on vaikeaa valtiontalouden tiukkuuden vuoksi.

196. Koskuen paikallisosasto ja Jalas-järven kylän paikallisosasto: Haja-asutuksen jätevedet

Jätevesiasiasta äänestettiin Joensuun puoluekokouk-sessa, mutta mielestämme ei ympäristöministeriön toimesta ole ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin, jotta päästäisiin äänestyksen lopputulosta vastaaviin tulok-siin. Tuloksena on saatu lakien sekamelska. Yksittäi-nen henkilö ei ymmärrä sellaisia lakitekstejä, joissa vain viitataan toisten lakien numeroihin. Näitä haja-asutusalueen jätevesiasiaa koskevia lakeja on kertynyt lähes kymmenen.

Suomessa eletään edelleen syvällä laman kourissa, ja silti ollaan pienituloisimmalta maaseudun väestöltä, viemässä mahdollisuus pitää koko Suomi asuttuna. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimukset ovat taloudellisesti täysin kohtuuttomia maaseudun asukkaille. Maatalouksien keskieläkkeet ovat tällä hetkellä n. 500 €/kk, joka tekee vuosieläkettä n.6000 €. On täysin kohtuutonta määrätä tässä tuloluokassa oleville tehtäväksi omalla kustannuksella jätevesijär-jestelmiä, joiden hankintakustannukset ovat yli 10000 €, minkä lisäksi on lähemmäs 1000 €:n vuosikustan-nukset. On myös muitakin pienituloisia kuin pelkäs-tään eläkeläiset.

Kunnat ovat laittaneet ympäristönsuojelusuunnitel-missaan mahdollisimman tiukat rajat ja toteuttamiseh-dot alueilleen ja puhdistamojen tehovaatimukset ovat sellaisia, että kuntien omatkaan kunnalliset jätevesi-puhdistamot eivät täytä näitä vaatimuksia. Kunnalli-set viemäriverkostot olisivat järkeviä toteuttaa, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa ei kunnilla ole varaa rakentaa uusia verkostoja - hyvä kun kunnat saavat jo nykyiset viemäriverkostot pidettyä kunnossa. Kunnat eivät halua haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyn eh-toja lieventää, ellei laki tai asetus siihen anna selkeäs-ti mahdollisuutta.

Nykyistä lakia voidaan kunnissa tulkita eri tavoin, mikä aiheuttaa ongelmia eri puolilla maata. Yleisesti voisi esittää, että kunnissa vaikuttaa ympäristösihtee-rien suhtautuminen lain tulkintaan: mitään ei tehdä il-man pakkoa vai tehdäänkö pakolla yhtään mitään?

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijoiden mielestä on jätevesien käsittelyn parantaminen tär-keintä pohjavesialueilla sekä vesistöjen rannoilla. He ovat myös sitä mieltä, että jätevesien käsittelyjärjes-telmiä voisi tehostaa kunnostamalla 3-sakokaivoja,

jonka jälkeen maahan imeytys on käyttökelpoinen ratkaisu. Tuolloin pitää huomioida, että imeytyskoh-dan ja pohjavesipinnan korkeuseroa tulee olla 1 m ja noudatetaan myös suojaetäisyyksiä, esim. talousve-sikaivoon > 20 m. (Ympäristöhallinnon ohje 2 /2009 Liite 3 /11 taulukko 2)

Lauri Tarastin mietinnössä (Ympäristöministeriön ra-portti 25/2009) on tehty parannusehdotuksia, joista on hyvänä esimerkkinä yli 70-vuotiaille annettavat poikkeusluvat, jos kunnallisia viemäriverkostoja on tulossa lähiaikana. Lisäksi Tarastin mietinnössä olivat esillä sekä kohtuuttomuudet että nykyisen asetuksen lievennysmahdollisuudet.

Jätevesityöryhmän (Ympäristöministeriön raportti 4/2010) kannanotot olivat erittäin ympäripyöreitä ja mitäänsanomattomia. Lisäksi esitetyt kotitalousvä-hennykset eivät koske köyhimpiä ihmisiä, koska he eivät voi saada verohelpotuksia, koska ei heillä ole verotettavia tuloja.

Tilastokeskuksen viimeisimmällä julkaistulla tulon-jakotilastolla (Tulonjakotilasto 2008, Pienituloisuus) vuodelta 2008 todetaan, että vuoden 2008 tilanteessa 13,2 % väestöstä on pienituloisia, kun pienituloisuus-rajaksi on määritelty 13 758 euroa / kulutusyksikkö. On aivan selvää, että tilanne vuoden 2010 ei välttä-mättä ole parantunut, koska elämme keskellä talou-dellista lamaa, ja vuoden 2010 tulonjakotilastot ja pienituloisuustilastot ovat vasta tekeillä.

Kun otetaan huomioon, että aivan varmasti tästä pie-nituloisesta 13,2 % väestönosasta osa elää omakoti-talossa maaseudulla, niin useamman tuhannen euron investointi voi kaataa kyseisen perheen talouden lo-pullisesti, ja käytännössä ainut vaihtoehto on tällöin haja-asutusalueella sijaitsevan omakotitalon myymi-nen rikkaammalle väestönosalle, jolla on varaa tehdä useamman tuhannen euron investoinnit. Jos jätevesi-järjestelmän asentamisen verovuoden tulorajaksi ase-tetaan 25 000 euroa / perhe, niin käytännössä tämä tarkoittaisi kahden vanhemman perheeltä n. 1042 eu-roa yhdeltä vanhemmalta saatua kuukausituloa.

Edellä mainitusta pienituloisuudesta seuraa, että on tutkittava vakavasti muita vaihtoehtoja kuin kallii-den ja teknisesti epävarmojen puhdistusjärjestelmien asentamista haja-asutusalueella elävien pienituloisten ihmisten omakotitalojen yhteyteen.

Tämän vuoksi esitämme, että ympäristönsuojelulakia (86/2000 erityisesti § 18) ja asetusta talousjätevesi-en käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) muutettaisiin siten, että asetetaan selkeät maantieteelliset ja taloudelliset rajat lain ja asetuksen vaatimille investoinnille.

255Esitämme asetukseen kirjattavaksi seuraavat asiat:

- Muualla kuin pohjavesialueella voisi olla tehostetun käsittelyn raja 50 m vesistön rannasta ja kauempana oleville Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ohjeen mukaan lievemmät vaatimukset, kuten sakokaivo kä-sittely maahan imeytyksellä . (Ympäristöhallinnon ohje 2 /2009 Liite 3 /11 taulukko 2).

- Taloudellisesti voitaisiin vapauttaa yhteensä alle 25 000€:n tuloilla elävät perheet, iästä riippumatta ve-doten edellä mainittuun kohtuuttomuuspykälään, ja vapautus on voimassa kunnes perhe yhteenlasketuilla tuloilla pääsee ylös tästä tulorajasta. (25 000 € / kah-den henkilön tuloina, ollaan köyhyysrajan alapuolella olevissa tulorajoissa)

- Sakokaivojen lietteille sallittaisiin kalkkistabiloitu-na (Ympäristöhallinnon ohje 2 /2009 ja Lannoiteval-mistelaki 539/2009) samanlainen normaali peltolevi-tys kuten muillekin eloperäisille lannoille ja puhdista-molietteille. (MAVI. 2010. Viljelytapa ja ympäristö-ehdot. Kohta 5. Käytä puhdistamolietettä rajoitusten mukaan). Kaikki mahdolliset luontaiset ravinteet ovat tulevaisuudessa tarpeen peltojen kasvukunnon säilyt-tämiseksi.

- tai Luovutaan koko hajajätevesi asetuksesta ja ku-motaan se toimimattomana, kuten valtiovarainminis-teriönkin virkamiehiltä on jo tullut esityksiä Maaseu-dun tulevaisuudessa.

Vastausesitys:

Joensuun puoluekokouksessa 2008 päätettiin, että: ” Jätevesiasian lakia ja asetusta muutetaan siihen suun-taan, että niiltä kiinteistöiltä, joiden vaikutus vesis-töön on minimaalinen, ja jotka eivät ole pohjavesialu-eella, poistetaan nykyinen jätevesimääräys. Viiden vuoden hyppyytys hakemuksen tekoon ei siirrä kiin-teistön sijaintia. Puoluekokous esittää lakimuutoksen tekoa asiasta.”

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki asetti Lauri Ta-rastin selvittämään jätevesiasetuksen toimeenpanon pullonkauloja. Puoluekokouspäätöksen ja Tarastin eh-dotuksen pojalta ympäristöministeriössä valmistellaan ympäristönsuojelulain muutosta.

Ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamisek-si tarvitaan yhteiskunnan ohjausta, tukea ja kannus-tusta sekä uutta ympäristölainsäädäntöä. Määrätietoi-nen ympäristöpolitiikka on välttämättömyys, koska luonnon kestokyvyn rajat tulevat entistä nopeammin vastaan.

Vesien tilaa on vuosikymmenten aikana saatu yhdys-kuntien ja teollisuuden onnistuneilla vesiensuojelu-toimilla paikallisesti parannettua. Hajakuormituk-sen merkitys vesistöjen ja lähiympäristön tilaan on tärkeä. Arvioiden mukaan haja-asutusalueella yhden henkilön jätevesien orgaaninen aine ja kokonaisfos-fori kuormittavat ympäristöä 6-8 -kertaisesti verrattu-na vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneen asukkaan jätevesikuormitukseen. Haja-asutuksen jätevesikuor-mituksen vähentäminen sisältyykin kaikkiin vesien-suojelun kansallisiin ohjelmiin.

Vuonna 2003 annetussa hajajätevesiasetuksessa sää-dettiin haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostami-sesta, ja jätevesien käsittelyvaatimukset määriteltiin parhaan käyttökelpoiseen tekniikan mukaan. Asetuk-sen tavoitteena on edistää oman lähiympäristön hyvää tilaa: suojella pohjavesiä, turvata hyvälaatuinen talo-usvesi omalla ja naapurin tontilla, pienentää vesistöi-hin joutuvaa kuormitusta ja parantaa yleistä ympäris-tön tilaa.

Yleinen väärinkäsitys on, että asetus tarkoittaisi pien-puhdistamojen rakentamista tai liittymistä kunnalli-seen viemäriverkkoon. Tällaista ei säädöksissä määrä-tä. Tavallisesti pysyvästi asutulle kiinteistölle riittää hyvin suunniteltu maaperäkäsittely ja loma-asuntojen wc-vesille tyhjennettävä umpisäiliö. Ilman juoksevaa vettä ja vesivessaa olevat kiinteistöt voivat imeyttää harmaat jätevetensä maahan vanhaan tapaan.

Haja-asutusten jätevesiongelmat korostuvat taajamien liepeillä sijaitsevissa ja väljästi asutuissa yhdyskun-nissa, joissa ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkos-toa. Asetuksen toimeenpanossa suurimmat ongelmat ovat kuitenkin ilmenneet maaseudulla, jossa kiinteis-töjen asukkaat ja omistajat kokevat usein kysymyk-sessä olevan ympäristön hätävarjelun liioittelun. Ase-tuksen noudattaminen asettaa joissakin tapauksissa omistajalleen kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Näissä tilanteissa pitää toimia joustavasti ja yhdessä etsiä kestävintä ratkaisua.

Kiinteistöjen asukkaat ja omistajat eivät aina tiedä, onko kiinteistön jätevesien käsittely lainkaan tarpeen, mitkä jätevesijärjestelmät täyttävät säädetyt vaati-mukset tai miten edetä käytännössä jätevesiasioiden hoitamiseksi kuntoon. Tästä syystä hallitus esittää rahoitusta kiinteistökohtaisen neuvontajärjestelmän luomiseksi. Hyvä suunnittelija selvittää yhteistyössä kiinteistön omistajan ja asukkaiden kanssa kiinteistön sijaintiin sekä maasto- ja käyttöolosuhteisiin parhai-ten soveltuvan jätevesijärjestelmän, joka täyttää vaati-mukset ja on kokonaiskustannuksiltaan taloudellisin.

Kunnilla on mahdollisuus ympäristönsuojelumää-räyksillä asettaa paikallisiin olosuhteisiin perustu-

256en hajajätevesiasetuksen vaatimustasoa lievempiä tai tarvittaessa myös kireämpiä jätevesien käsittelyvaa-timuksia. Tekniset ratkaisut, joilla vaatimukset voi-daan täyttää, vaihtelevat riippuen rakennuksen paikan olosuhteista kuten maanpinnan muodoista, maaperäs-tä, sijainnista suhteessa herkästi pilaantuviin kohtei-siin (talousvesikaivot, pohjavesialueet, suojeltavat tai kuormituksella herkät vesistöt), tontin liikennejärjes-telyistä, rakennusten käyttömääristä sekä rakennusten vesihuollollisista varustetasoista. Kunnat voivat myös rakennusmääräyksillä antaa teknisiä ohjeita laitteiden valintaan. Olosuhteiden moninaisuuden takia puolue-kokous edellyttää, että kunnilla säilyy paikallisiin olo-suhteiden tuntemista johtuva tulkintamahdollisuus.

Kunnan vastuulla on suunnitella ja toteuttaa kokonai-suutena vesihuollon järjestelyt kunnassa vesihuolto-lain periaatteiden mukaisesti siten, että viemäriver-kosto ulotetaan alueille, jossa sen on ympäristönsuo-jelullisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tämä tarkoit-taa myös sitä, että viemäriä ei uloteta alueille, joissa yhteisviemäröinnin kustannuksia on pidettävä selvästi ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävien kiinteistö-kohtaisten jätevesiratkaisujen kustannuksia korkeam-pina. Kunnan vastuulla on huolehtia myös siitä, että jätevesihuollon tehostamista suunnittelevien haja-asu-tusalueiden asukkaiden saatavissa on tieto viemäröi-tävistä alueista, jotta virheelliset kiinteistökohtaiset investoinnit voidaan välttää.

Puoluekokousaloitteessa on kiinnitetty huomiota jäte-vesiasetuksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuk-siin. Vaikka kiinteistölle valittaisiinkin sen olosuhtei-siin paras ja taloudellisin jätevesijärjestelmä, siitä ai-heutuvat kustannukset vaihtelevat.

Kiinteistön omistajan kustannuksia jätevesihuollon toteuttamiseksi on vuosien varrella pyritty keventä-mään ja ottamaan huomioon erilaiset lähtökohdat. Jätevesihuollon tehostamistöiden aiheuttamiin kus-tannuksiin on haettavissa Asumisen rahoitus- ja ke-hittämiskeskus ARA:n sosiaaliperusteista jätevesi-avustusta. Avustuksen suuruus on 35 % hyväksytyis-tä kustannuksista ja sillä voidaan osaltaan ehkäistä, ettei jätevesien käsittelyn tehostamistoimista aiheudu kohtuuttomia taloudellisia vaikutuksia vähävaraisille. Tuen saannin helpottamiseksi ja jätevesijärjestelmien tehostamisen vauhdittamiseksi hallitus nosti tulorajo-ja helmikuussa 2008 voimaan tulleella asetuksella.

Kiinteistöillä tehtävistä jätevesijärjestelmien asennus- ja korjaustöistä on mahdollista saada kotitalousvähen-nystä verotuksessa. Vähennyksen saamisen edellytyk-senä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun jul-kisyhteisön varoista korjausavustusta.

Kolmanneksi, jätevesihuollon parantamista on avus-tettu tukemalla yhteisviemäröintiä haja-asutusalueil-la. ympäristökeskus toimii hankkeen rakennuttajana ja osallistuu hankkeen toteuttamiskustannuksiin joko ympäristöministeriön tai maa- ja metsätalousminis-teriön varoin. Valtion osuus hankkeen toteuttamis-kustannuksista voi olla yleensä enintään 50 %. Aloite hankkeen toteuttamiseksi valtion vesihuoltotyöksi tu-lee yleensä kunnalta.

Hajajätevesiasetutusta säädettäessä käytössä olleil-le kiinteistöille annettiin vuoteen 2014 ulottuva 10 vuoden siirtymäjakso, jotta asukkailla olisi riittävästi aikaa sopeutua tarvittaviin tehostamistoimiin. Jäteve-sien käsittelystä annetuissa säädöksissä on huomioitu asukkaiden kannalta kohtuuttomat tilanteet.

Ensinnäkin, jos jätevesien käsittelyvaatimukset ovat kiinteistönhaltijalle kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kohtuuttomat ja ympä-ristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen, voi omalla ilmoituksella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel-le saada neljän vuoden lisäajan järjestelmän tehosta-miselle. Tällöin siirtymäaika on huomattan pitkä, 14 vuotta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on toimitettava alueelliselle ympäristökeskukselle vuo-sittain yhteenveto sille tehdyistä ilmoituksista.

Toiseksi, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta voi hakea ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla poik-keusta toimenpiteiden suorittamiseen viideksi vuo-deksi kerrallaan, jos jätevesihuollon tehostamistoimet muodostuisivat kohtuuttomiksi asukkaille. Tämän hakemuksen uusimista viiden vuoden välein ei ole ra-joitettu.

Kolmanneksi, jätevesivaatimusten kohtuullistamisek-si ja poikkeusten selkeyttämiseksi ympäristöministe-riössä valmistellaan ympäristönsuojelulain muutosta, jolla ikäihmiset vapautettaisiin asetuksen vaatimuk-sista.

Haja-asutusalueiden jätevesiongelmat on tiedostet-tu. Ympäristönsuojelu ja sitä koskeva lainsäädäntö on mullistunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten ai-kana. Ei ole perusteltua, että yhdellä lohkolla – haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyssä – kriteerit jätet-täisiin kuusikymmentäluvun tasolle.

Keskustan puoluekokous vaatii, että tehostetun neu-vonnan avulla autetaan haja-asutusalueiden asukaita tekemään oikeanlaisia investointeja, jotta yli-inves-toinneilta vältytään. Puoluekokous toivoo, että val-misteilla olevat muutokset jätevesisäädösten kohtuul-listamiseksi ja toimeenpanon yksinkertaistamiseksi saatetaan pikaisesti päätökseen.

257

197. Keskustan Haapamäen py: Jä-tevesiasetuksen muutosten tarpeet erityisesti haja-asutusalueiden osalta kustannusten välttämiseksi

Maaseudun vesiensuojelun tehostamiseksi laadittu jätevesiasennus voi jopa heikentää vesistöjen tilaa. Maaseudulle rakennetaan nyt liian järeitä ja huonos-ti toimivia jätevesijärjestelmiä. Lisäksi kalliita vie-märiputkia vedetään syrjäseuduille ja saariin. Jotta hankkeiden kustannukset pysyisivät kurissa, viemä-riverkostoon painostetaan liittymään myös "mum-monmökkejä", jotka eivät aiemmin ole kuormittaneet vesistöjä lainkaan. Ravinnekuormitus voi lisääntyä, kun yhä useamman kiinteistön jätevedet johdetaan ylikuormitettuihin, vuotaviin paikallispuhdistamoi-hin. Lisäksi on tiedossa tapaus, jossa meren tai järven pohjassa kulkeva, rikkoutunut viemäriputki on vuota-nut jätevesiä suoraan itämereen.

Jätevesiasetus on johtamassa Itämeren kuormituksen kasvuun, järjettömiin, kustannustehottomiin inves-tointeihin sekä haja-asutusalueen ennestään pienitu-loisen väestön kohtuuttomaan kohteluun. Maaliskuun lopussa valtiovarainministeriön budjettisihteeri Päivi Valkama tuomitsi jätevesiasetuksen tuhlaukseksi. Ve-sien kuormituksen rajoittaminen tulee haja-asutus-alueella kalliimmaksi kuin jätevesien puhdistaminen taajamissa.

Jätevesiremontit ja syrjäisten seutujen viemäröinti on kallista, mutta tehotonta. Vesiensuojeluun kannattai-si etsiä muita keinoja. Jätevesijärjestelmien pakkore-montit tulevat yksityisille kansalaisille äärimmäisen kalliiksi ja pahimmillaan ne huonontavat vesistöjen tilaa.

Vuonna 2003 voimaan tullutta asetusta laadittaessa ympäristöministeriössä tiedettiin, ettei olemassa ole-villa tekniikoilla päästä asetuksen vaatimuksiin, eikä laitteiden toimintavarmuus ole hyvä. Virkamiehet us-koivat kuitenkin, että tekniikka kehittyisi. Pohtimatta jäi nyt toteutunut vaihtoehto. Se, ettei tekniikka kehit-tyisikään aiotulla tavalla vuoteen 2014 mennessä. Nyt maaseudulle hankitaan kalliita laitteita, jotka eivät poista ravinteita läheskään suunnitellun mukaisesti. Jätevesiremonttien kustannukset ovat nousseet alku-peräisiin arvioihin verrattuna moninkertaiseksi.

Viemäröinti on järjettömän kallista ja jätevesiasetuk-sen ongelmiin on havahduttu, mutta silti ratkaisuksi ei ole tarjottu aikarajojen lykkäämistä tai lievennettyjä puhdistusvaatimuksia. Sen sijaan suositellaan keski-tettyjä ratkaisuja eli maaseudun viemäröintiä. Alku-peräistä asetusta laadittaessa tällaista ei edes arvioitu,

koska on selvää, että koko Suomen viemäröinti tulee järjettömän kalliiksi. Mitä kaukaisemmille alueille putkilinjoja ja pumppaamoja joudutaan rakentamaan, sitä kovemmiksi kustannukset nousevat.

Viemäröinnistä saattaa koitua jopa haittaa vesistöille. Ravinnekuormitus voi lisääntyä, jos sisämaan mum-monmökkejä liitetään vesijohtoon ja viemäriin, jos-ta vedet johdetaan ylikuormitettuihin, ravinteita läpi päästäviin paikallispuhdistamoihin. Suurella kustan-nuksella saadaan siis pahimmillaan aikaan vesistöjen tilan huononnus. Tästä huolimatta yhä useammalla, entistä syrjäisemmällä alueella harkitaan vakavasti viemäröintiä. Ehdotamme, että suomen Keskusta r.p. ryhtyisi selvit-tämään sitä, olisiko syytä muuttaa jätevesiasetuksen aikarajaa kauemmaksi vuodesta 2014 ja todeta, että asian valmistelussa tehtiin 2000-luvun alussa virhe, ja keskittyä kustannustehokkaampiin, teknisesti toteu-tuskelpoisiin ja tulonjaollisesti oikeudenmukaisem-piin vesiensuojelutoimiin?

7.2.2010 hyväksytty aloite

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jäteve-det”

198. Keskustan Paattisten py: Kuka huolehtisi suurten kaupunkien haja-asutusalueiden jätevesihuollosta?

Haja-asutusalueiden jätevesihuollosta käydyssä po-liittisessa keskustelussa on painopiste usein selkeästi maaseutukunnissa, joissa ei ole asuntojen etäisyyden johdosta järjestetty kaikille yhteyttä kunnan omaan tai alueen kuntien yhteiseen keskuspuhdistamoon.

Vastaava tilanne on kuitenkin arkipäivää myös suur-ten kaupunkien ja taajamien haja-asutusalueilla. Esi-merkiksi Turussa kaupunki ei ole laajentanut paine-viemärijärjestelmänsä runkolinjoja kuntalaisia tasa-arvoisesti kohtelevalla tavalla. Samalla kaupunki on estänyt toimivien jätevesiosuuskuntien synnyn ja sa-tojen talouksien mahdollisuuden liittyä toimivaan ja kiiteltyyn keskuspuhdistamojärjestelmään..

Keskustan Paattisten paikallisyhdistys esittää, että Suomen Keskusta toimisi aloitteellisesti isojen kau-punkien haja-asutusmaisten liitosalueiden asukkai-den tasa-arvoisen kohtelun ja asutuksesta aiheutuvan kuormituksen haittojen vähentämiseksi.

Vastausesitys:

258Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jäteve-det”

199. Keskustan Etelä-Karttulan py: Miksi haja-asutusalueiden asukkaille ollaan vaatimassa mittavia lisäkuluja liian tiukalla jätevesiasetuksella?

Laitekustannukset ovat kohtuuttomat saatavaan hyö-tyyn nähden ja investointiaikataulu on ihan liian tiuk-ka. Se, mikä maalaisjärjellä on ymmärretty vuosikau-det, saa ymmärrystä asiantuntijoiden keskuudessa. Mitä keskusta aikoo tehdä, että jätevesiasetuksen val-mistelussa tehdyt virheet korjataan?

Vastausesitys:


200. Karjalohjan py: Haja-asutusalu-een jätevesiasetus kumottava

Haja-asutusalueiden jätevesiasetus herätti keskuste-lua jo vuoden 2008 Keskustan puoluekokouksessa. Äänestyksessä voittanut kanta vaati helpotusta ns. ris-kittömille kiinteistöille, joiden vaikutus vesistöön on minimaalinen ja jotka eivät sijaitse pohjavesialueella. Kokouksen päätöksestä huolimatta asialle ei ole teh-ty mitään.

Kesällä 2004 voimaan tullutta jätevesiasetusta on ympäristöministeriön virkamiesten ja varsinkin ympä-ristöministerin myötävaikutuksella viety jääräpäisesti eteenpäin. Lauri Tarastin hajajätevesiselvitys ehdotti asetukseen tiettyjä siirtymäkauden pidennyksiä mutta nämä muutokset eivät poista asetuksen edellyttämiä kohtuuttomuuksia.

Itämeri-asiantuntija Marjukka Porvarin mukaan maa-seudun vesiensuojelun tehostamiseksi laadittu jäteve-siasetus voi jopa heikentää vesistöjen tilaa. Maaseu-dulle rakennetaan nyt liian järeitä ja huonosti toimivia jätevesijärjestelmiä. Samaan aikaan kuntia on patis-tettu rakentamaan kalliita viemäriverkostoja harvaan asutuille alueille ja pienetkin kiinteistöt ovat joutu-neet liittymään kunnallistekniikkaan. Ylikuormitetut, vuotavat, pienten kuntien paikallispuhdistamot saatta-vat jopa lisätä vesistöjen ravinnekuormitusta.

Jätevesiasetuksen aikarajan (vuosi 2014) lähestyes-sä maaseudun asukkaille ja varsinkin iäkkäämmille ihmisille myydään pakkokeinoin kalliita ja massiivi-sia sekä tehottomia jätevesijärjestelmiä. Tilanteesta

hyötyvät vain laitetoimittajat. Vesiensuojelu on tois-arvoinen asia. Lisäksi kunnilla ei ole resursseja val-voa kaikkien kiinteistöjen järjestelmiä vuoden 2014 jälkeen.

Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa mainitut sää-dökset tulee ottaa uudelleen laajempaan käsittelyyn ja miettiä asiaa nimenomaan ympäristön- ja vesiensuo-jelun sekä yksittäisen ihmisen kannalta . Jätevesiase-tuksessa on paljon hyviä näkökohtia mutta tämän-tyyppisenä haja-asutusalueen ihmiset joutuvat epä-oikeudenmukaiseen ja taloudellisesti kohtuuttomaan tilanteeseen.

Esitämmekin Keskustan puoluekokoukselle, että Suo-men Keskusta lähtee ajamaan asetuksen toimeenpa-non kumoamista ja ryhtyy valmistelemaan lakiehdo-tusta uudesta ympäristöohjelmasta, johon sisältyvät myös jätevesikysymykset. Eduskuntakäsittely toisi asiaan laajempaa pohjaa eri yhteiskuntaryhmien läh-tökohdista. Toivon mukaan uuden käsittelyn myö-tä löydettäisiin haja-asutusalueelle kustannustehok-kaampia ja teknisesti toimivampia jätevesijärjestel-miä.

Vastausesitys:


201. Keskustan Kärkölän py: Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen järkeistäminen

Jätevesiasetuksen siirtymäajan takaraja 2014 lähes-tyy, on kuitenkin epäselvää, ovatko saatavilla olevat pienpuhdistamot tekniikaltaan toimivia.Yhden pienta-lon olosuhteissa missä jätevesimäärä on vähäinen lait-teiden toiminta voi olla epävarmaa. Laitteet ovat kui-tenkin vielä kehittelyn alaisena.

Esitämme puoluekokous aloiteena,että Suomen Kes-kusta toimii niin että siirtymäaikaa jatketaan ja sa-malla saadaan lisäaikaa puhdistustekniikan kehitty-miseen, Nykyistä puhdistuslaitteista vain kolmasosa täyttää lain asettamat vaatimukset.

Vastausesitys: Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jätevedet”

202. Keskustan Alahärmän Alapään py: Haja-asutusalueiden jätevesiase-tus

Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on käytännössä epäonnistunut, sitä tulee joko muuttaa tai jopa romut-

259taa kokonaan.Maaseudulla asuvat pitävät jätevesilait-teistojen hintoja kohtuuttomina suhteessa niistä saa-vutettavaan hyötyyn. Järjestelmät tulisi olla valmiina vuoteen 2014 mennessä. Uusimisiin hoputtaminen saattaa johtaa kalliitten, huonojen ja epäsopivien jä-tevesijärjestelmien asentamisiin kun vielä ei ole takei-ta laitemarkkinoiden järjestelmien toimivuudestakaan.

Sakokaivojen ja muidenkin maaseudun jätteiden tyh-jentäminen tulevaisuudessakin tulisi olla mahdollista omille pelloille ilman edillistä ympäristölupaa. Näin hyödynnettäisiin ravinteiden järkevä kierrätys.

Uusilla säädöksillä tultaisiin kuljettamaan sakokaivo-lietteet kymmenien kilometrien päähän puhdistamoi-hin, mikä tulee kalliiksi haja-asutusalueella asuville että yhteiskunnalle. Eikä se ole järkevää ympäristön-kään kannalta, sillä maanteillä kuluisi renkaita ja polt-toainetta. Maaseudulle siitä tulisi arviolta 2.5 miljar-din euron kustannukset.

Keskustan Alahärmän Alapään paikallisyhdistys edel-lyttää, että nämä asiat otetaan esille Lahden puolue-kokouksessa ja velvoitetaan ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä ottamaan uudelleen tarkasteltavaksi jä-tevesiasetus ja haja-asutusalueen sakokaivolietekysy-mys ja tehdä asetuksella muutokset siten, etteivät ne tuo kohtuuttomia kustannuksia haja-asutusalueelle.

Vastausesitys:


203. Keskustan Kauhavan Alakylän py: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskeva Joensuun puolue-kokouksen päätös on toteutettava

Suomen Keskusta r.p:n Jooensuun puoluekokous 2008 teki päätöksen, joka koski Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä. Koska puoluekokouksen edel-lyttämää lainsäädäntötyötä ei ole pantu toimeen, pai-kallisosasto esittää, että puoluekokous päättää, että Joensuun puoluekokouksen päätös v. 2008, joka koski haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä, on viipy-mättä toteutettava


204. Keskustan Pellon kunnallisjär-jestö: Haja-asutusalueiden pienkiin-teistöjen jätevesien käsittely

Asia: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liit-tyen valtioneuvosto antoi asetuksen, joka tuli voi-maan 1.1.2004. Kyseisessä asetuksessa edellytetään pienkiinteistöjen saattavan jätevesiensä käsittelyn asetuksen mukaiseen tilaan viimeistään 1.1.2014. Keskeisenä ajatuksena asetuksessa on vähentää jäte-vesien orgaanisista aineista 90 %, fosforista 85 % ja typestä 40 %.

Käytännössä tämä tarkoittaa haja-asutusalueilla ole-ville kiinteistöille isojakin investointitarpeita. Puhu-taan jopa 10 000- 20 000 euron suuruisista tarpeista/kiinteistö. Käytännössä asetus pakottaa hoitamaan asiat kuntoon tuohon määräpäivään mennessä kiin-teistöjen omilla varoilla.

Tämä päätös muiden aiempien päätösten lisänä ajaa ihmisiä maalta taajamiin. Muutenkin syrjäseuduilla asuminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin taa-jamissa. Kun ei ole juurikaan enää julkista liikennettä, kaupat ja muut palvelut ovat kaukana niin tämä ky-seinen asetus saattaa olla lopullinen kuolinisku haja-asutusalueiden asukkaille. Kaikki tämä ylimääräinen kustannus koskee ennen 1.1.2004 rakennettuja oma-kotitaloja. Miksi taannehtivasti edellytetään asiat hoi-dettavan, kun tuolloin on hyvässä uskossa toimittu ja rakennettu silloisten säädösten mukaan asiat kuntoon?

Esitämme että valtiovalta tekee päätöksen tukea pien-kiinteistöjä vähintään 70 % avustuksella, jotta asia saadaan hoidettua ajoissa kuntoon säädösten mukai-sesti ja kohtuullisin kiinteistökohtaisin kustannuksin. Kiinteistökohtaisesti tulee olla käytettävissä myös edullista asiantuntija-apua suunnitteluun ja itse toteu-tukseen liittyen, jotta asian hoitaminen ei jää pelkki-en markkinamiesten informaation varaan. Tästäkin on ollut selviä merkkejä näkyvissä. Pienkiinteistöjen omistajille on markkinoitu ylisuuria ja kalliita järjes-telmiä.


205. Keskustan Lauhalan py: Jäteve-sialoite

Kuntien viemärilaitosten toimintaa ollaan laajenta-massa talouksiin, joissa ajanmukaiset investoinnit on jo kertaalleen tehty. Kaksoisinvestointien hyvittämi-sen oikeudenmukaisuus tulee pohdittavaksi. Laajojen verkostoinvestointien kannattavuus ja pienlaitteiden tehokkuus tulisi selvittää kunnolla, jotta suuria sum-mia ei uhrattaisi kohteilla, joissa esim. energiatalou-dessa olisi samalla rahalla saavutettavissa varmempia ympäristöhyötyjä.

260Vastausesitys: Ks. vastaus aloitteeseen 196 ”Haja-asutuksen jätevedet”

206. Ylivieskan kunnallisjärjestö: Puurakentamisen vauhdittaminen

Puurakentamista on yritetty vauhdittaa erilaisin toi-menpitein, mutta ne ovat jääneet vaatimattomiksi. On suorastaan koomista, että maamme ei kykene hyö-dyntämään rakentamisessa runsaita puuvarojaan, kun sama onnistuu mainiosti metsiltään vähäisemmissä maissa. Suomeen on rakennettu ainoastaan reilut 30 puukerrostaloa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Puis-ten kerrostalojen osuus jää alle prosentin, kun niiden osuus on noussut Ruotsissa jo 20 prosenttiin ja kasvu jatkuu. Naapurimaassa puusta rakennetaan myös jul-kisia rakennuksia, ja puuta käytetään monipuolisesti korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Myös Norjassa ja Britanniassa puun osuus kerrostalorakentamisessa on kasvanut.

Puurakentamisesta voisi tulla Suomelle yksi uusi viennin vetonaula, kun puurakentaminen ja siihen liittyvä erikoisosaaminen saadaan nostettua riittävän korkealle tasolle. Meillä riittäisi puuta ja rakentami-sella saadaan kokemusta ja ammattitaitoa, jota voi-simme viedä ulkomaille. Raaka-aineen osalta toimin-taa olisi varsin vaikeaa siirtää kolmansiin maihin.

Tulevaisuudessa hyvinvointi pyritään turvaamaan ti-puttamalla luonnonvarojen kulutus noin kymmenek-seen nykyisestä. Puu on säästöön oiva materiaali. Sen sivutuotteista saadaan energiaa ja lopputuote sitoo hiiltä. Näitä etuja ei tarjoa yksikään toinen rakennus-materiaali.

Puurakentamisen vauhdittamisessa tarvitaan vielä iso-ja talkoita, jotka lähtevät suunnittelijoiden ja raken-tajien jatkokoulutuksesta. Kyse on sekä tahdosta että käytännön ongelmien purkamisesta, jotta Suomi pää-see hyödyntämään puuvarojaan. nyt olisikin äärim-mäisen tärkeää nopeasti käydä läpi puukerrostalora-kentamista koskevat rakentamismääräykset ja -ohjeet yhdessä alan toimijoiden kanssa. Alan teollisuus pitää pykäläviidakon purkamista välttämättömiä. Palo- ja äänieristysmääräykset jarruttavat edelleen puuraken-tamista. Puurakentaminen pitää saada Suomessa nou-suun kaikin mahdollisin keinoin. Muutoin Suomen puujalka uhkaa lahota.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen osittain. Suomen Keskusta tukee puurakentamisen lisäämistä, ja tehty

aloite on erittäin tärkeä. Matti Vanhasen molempien hallitusten aikana on tehty puurakentamisen edistä-mistoimenpiteitä, ja valtioneuvosto tekikin vuonna 2005 periaatepäätöksen puurakentamisen edistämi-sestä. Ympäristöministeriön vetovastuulla oleva puu-rakentamisen edistämisen työryhmä antoi suosituksia puurakentamisen esteiden poistamiseksi. Istuva halli-tus on huomioinut puun uusissa energiamääräyksissä.

Pientaloja rakennetaan puusta Suomessa jo varsin pal-jon. Kerrostalorakentaminen on vauhdittumassa. Suu-rimmat esteet ovat voimassa olevissa palomääräyksis-sä. Ilman sprinklerijärjestelmää Suomessa saa raken-taa vain kaksikerroksisen puukerrostalon, ja rakennet-taessa yli neljä kerrosta vaaditaan erikoisselvitys, joka on Suomessa koettu vaikeaksi. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa rajoitetta ei ole. Palomääräyksiä mietti-vä työryhmä työskentelee parhaillaan asian parissa. Sprinklerien ohella myös muun (verkkovirtaan kytke-tyn) hälytinjärjestelmän kehittäminen on tarpeen.

Yksi tärkeimmistä esteistä puurakentamisen kehitty-miselle on kaavoitus. Helpoin keino lisätä puuraken-tamisen suosiota on se, että kunnat tekevät sitä suosi-via kaavoitusratkaisuja. Myös rakentamismääräysten tulkinnassa kunnittain on eroa, mikä saattaa paikoin aiheuttaa haittaa puurakentamiselle. Tältä osin on tär-keää, että ympäristöministeriö kiinnittää jatkossa en-tistä enemmän huomiota epäyhtenäisten valvonta- ja lupamääräysten tasoittamiseen muun muassa neuvon-taa ja ohjeistusta lisäämällä.

207. Helsingin Keskustaopiskelijat: Asuntorakentamisessa tavoitteeksi päästöneutraalisuus!

HeKO esittää, että Keskustan tavoitteena tulee olla lainsäädännön luominen asuntorakentamiseen, jos-sa pyritään mahdollisimman lähelle päästöneutraali-suutta. Suomessa on tähän tarvittava tekniikka kuten lämmön talteenotto ja energiantuotanto pääosiltaan jo saatavilla. Vaikka pyritään päästöneutraalisuuteen, on samalla huolehdittava, että rakennuksien hengit-tävyys on riittävää, jotta vältytään vakavilta kosteus-vaurioilta. On huomattava, että tänään rakennettu talo on asuttuna vielä 2050-luvullakin, jolloin todennäköi-sesti ”päästökuuri” on huomattavasti tiukempi kuin nykyisin.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Päästöneutraa-li rakentaminen on kaiken aikaa lisääntynyt. Tavoit-teena tulee olla se, että mahdollisimman moni asunto pystyy tulevaisuudessa olemaan omavarainen ja pääs-tötön sähkön- ja lämmöntuotannon osalta. Keskusta

261näkee tärkeäksi sen, että kivihiilellä tuotettu sähkön- ja lämmöntuotanto loppuu Suomesta mahdollisimman pian, ja polttoaineissa pyritään hyödyntämään mah-dollisimman paljon päästöttömiä ja uusiutuvia vaih-toehtoja. Esimerkiksi kaavaratkaisuissa on jatkossa huomioitava selvästi enemmän mahdollisuudet aurin-koja tuulivoiman käyttöönottoon.

Asuntojen energiatehokkuutta on kehitettävä jatku-vasti osana ympäristöystävällistä rakentamista. Ener-giansäästö tulee jatkossa näkyä enemmän kaikissa niissä päätöksissä, joissa välittömästi tai välillisesti vaikutetaan. EU:ssa rakennukset kuluttavat 40 pro-senttia energiasta. Rakennusten energiatehokkuusdi-rektiivin uusiminen on paraikaa meneillään.

Vuoden 2009 alusta lukien kaikilta uudisrakennuksil-ta on vaadittu energiatodistus. Asumisessa tarvittavan energian vähentäminen ja asuntojen päästöneutraa-lisuus on Keskustan tavoitteena. Keskusta kuiten-kin korostaa sitä, että päästöneutraalin asunnon tulee itsessään olla rakennuttajalle tai asunnossa asuvalle hyvä vaihtoehto eikä pelkästään lainsäädännöllinen pakkovalinta.

Keskustan korostaa myös sitä, että erityisesti passii-vitalorakentamisen osalta on edettävä pienin aske-lin. Pohjoisen ilmastomme vaikutukset passiivi- ja matalaenergiataloihin on saatava tutkittua perusteel-lisesti. VTT on puolestaan arvioinut niin sanottujen nollaenergiatalojen rakentamisen Suomen ilmanalaan teknisesti ja kaupallisesti mahdolliseksi vuoteen 2020 mennessä.

Kulttuuri- ja nuorisoaloitteet

208. Suomen Keskustanuoret: Valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tukea suunnattava Kaustinen Folk Music Festival -tyyppisille tapahtumille ympäri Suomea

209. Keskustan Opiskelijaliitto: Kulttuuri- ja liikuntaseteli pienituloisille

210. Keskustanaisten Paimion osasto: Hyvät tavat

211. Keskustan Asikkalan kunnallisjärjestö: Nuoret ovat yhteiskunnan voimavara, josta tulee huolehtia

212. Suomen Keskustanuoret: Etsivälle nuorisotyölle tarvetta

213. Kuopion Keskustanaiset: Lasten ja nuorten näkökulma kaikessa päätöksenteossa

214. Suomen Keskustanuoret: KiVa Koulu – kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma jokaisen koulun käyttöön

208. Suomen Keskustanuoret: Valta-kunnallisten kulttuuritapahtumien tukea suunnattava Kaustinen Folk Music Festival -tyyppisille tapahtu-mille ympäri Suomea

Opetusministeriö myöntää vuosittain hakemukses-ta avustuksia valtakunnallisille kulttuuritapahtumille. Vuonna 2009 OPM jakoi yhteensä avustuksia noin 4 miljoonan euron edestä. Opetusministeriö on linjan-nut avustusten tarkoitukseksi taiteellisesti korkeata-soisten ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri-tapahtumien järjestämisen turvaamisen eri puolilla maata.

Avustuksen tarkoitus on näin ollen hyvä ja toimiva, mutta yleisesti ottaen opetusministeriön tapahtuma-rahojen jakoperusteita tulee kehittää siihen suuntaan, että myös yleisömääriltään isoilla musiikkifestivaa-leilla, kuten Kaustinen Folk Music Festival -tyyppi-sillä tapahtumilla olisi mahdollisuus riittävän suureen avustukseen, jotta tapahtumia voidaan kehittää niiden omaleimaisuus säilyttäen.

Kaustisella on järjestetty vuodesta 1968 alkaen Poh-joismaiden suurinta kansanmusiikitapahtumaa ni-meltänsä Kaustinen Folk Music Festival. Tapahtuma kerää vuosittain n.100 000 kävijää yhdeksän päivän aikana ja lisäksi tuhansia esiintyjiä, aina yksittäisestä

262kotimaisesta pelimannista isoihin ulkomaalaisiin ko-koonpanoihin.

Nähdäksemme valtion avustuspolitiikan tulisi parem-min vastata tavallisen suomalaisen kulttuurinkulut-tajan intressejä. Verrattaessa esimerkiksi Kaustinen Folk Music Festivalin kävijäprofiilia Savonlinnan oopperajuhliin, voidaan todeta, että Savonlinnan oop-perajuhlat houkuttelevat selvästi enemmän yritys-asiakkaita kuin Kaustinen. Yritysasiakkaat, yritys-yhteistyö ja sponsoritulot luonnollisesti helpottavat tapahtuman järjestämistä. Kaustinen puolestaan ei ole halunnut olla yritysjuhla, vaan tavallisen kansan juhla kansan musiikin ehdoilla.

On syytä tiedostaa Kaustisen tärkeä asema kansanmu-siikin vaalijana ja keskuksena, sillä kansanmusiikin ammattiyhtye Tallari sekä kansanmusiikkia tutkiva ja tallentava kansanmusiikki-instituutti toimivat molem-mat Kaustisella. Festivaalien rooli osana kansanmu-siikin osaamiskeskittymää on olennainen. Ylipäätään Kaustisen asemaa elinvoimaisena kansanmusiikin keskuksena on syytä vaalia jatkossakin.

Keskustanuoret esittävät, että opetusministeriön ta-pahtumarahojen jakoperusteita muutetaan sellaisiksi, jotta Pohjoismaiden suurimmalla kansanmusiikkita-pahtumalla ja muilla vastaavilla kulttuuritapahtumilla olisi mahdollisuudet parempaan valtionapuun.

Vastausesitys:

Puoluekokouksen mielestä opetusministeriön myön-tämien tukien edellytyksenä tulee edelleen olla mm. tapahtuman taiteellinen taso sekä valtakunnallinen merkittävyys. Huomioon on otettava myös eri taiteen-lajien ominaisuudet ja niiden toimintaedellytykset. Tapahtumien taloudelliset ja alueelliset vaikutukset voivat olla erittäin merkittäviä niihin kohdennettuihin rahamääriin nähden. Tukea tulee kohdentaa erityises-ti niille tapahtumille, joiden elinmahdollisuudet ovat pelkillä lippuja sponsorituloilla, ilman valtion tukea uhattuna.

Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat saavat tänä vuonna 4 461 000 euroa. Tämä on 400 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Kansanmusiikkisäätiö on saanut viime vuosina valtionavustusta 150 000 eu-roa. Näin ollen se on ollut yksi suurimmista avustus-ten saajista vuosittain.

209. Keskustan Opiskelijaliitto: Kult-tuuri- ja liikuntaseteli pienituloisille

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä kaikista pienitu-loisimpien harrastusmahdollisuuksia on tuettava kult-

tuuri- ja liikuntasetelillä, joka myönnetään alle 1000 euroa kuussa ansaitseville suomalaisille. Kulttuuri- ja liikuntasetelillä pystyy vuoden ajan ostamaan 500 eu-ron edestä esimerkiksi salikortteja tai elokuva- ja teat-terilippuja. 500 euron vuosittainen avustus merkitsisi n. 41,6 euron kuukausittaista tukea, jolla keskimäärin pystyisi ostamaan salikortin kuukaudeksi tai vaihto-ehtoisesti käymään 3-4 kertaa elokuvissa. Kulttuuri- ja liikuntaseteliä ei voi muuttaa rahaksi.

Kulttuuri- ja liikuntasetelin avulla heikompiosaisia kannustetaan kehittävien harrastusten pariin. Urhei-luja kulttuuriharrastaminen pitävät tutkitusti mielen vireänä ja kohentavat fyysistä ja henkistä hyvinvoin-tia. Syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille nämä sei-kat ovat ensiarvoisen tärkeitä, jottei syrjäytymistä pääse tapahtumaan. Pahimmassa tapauksessa ihmi-nen menettää lopullisesti työkykynsä eikä pysty enää normaalisti osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Jokainen pysyvästi työkykynsä menettänyt henkilö maksaa yhteiskunnalle valtavasti. Kymmenien vuosi-en työttömyys ja siitä seuraavat sosiaaliset ongelmat lankeavat rahoitettaviksi verovaroistamme. Kulttuu-ri- ja liikuntasetelin käyttöönotto on kustannuksiltaan verrattain vähäinen ele, jolla uhkaavaa syrjäytymiske-hitystä pyritään kääntämään.

Vastausesitys:

Työkyvyn ja terveyden tukeminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Kun väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, terveydenhuol-lon menot uhkaavat kasvaa. Edullisempaa on ehkäistä sairauksia ennalta, ja tässä mm. liikunnalla on huo-mattava merkitys. Toisaalta kulttuurin harrastaminen lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa elämänlaatua, mitkä seikat osaltaan toimivat syrjäytymistä ehkäisevästi. Viime vuosina on ollut havaittavissa lisääntyvää eri-arvoistumista niin taloudellisesti kuin suomalaisten terveyden ja eliniänodotteen osalta. Puoluekokous nä-kee, että tällainen kehitys on pyrittävä katkaisemaan. Esimerkiksi työssä käyvien terveydenhuolto on usein työttömiä paremmin järjestetty työterveyshuollon kautta. Pienituloisilla liikunta- ja muut harrastusmah-dollisuudet ovat rajoitetumpia kuin enemmän ansait-sevilla.

On tärkeää, että kansalaiset tuloista riippumatta voi-vat harrastaa monipuolisesti. Tämän mahdollistami-sessa myös kunnilla on valta ja vastuu esimerkiksi lii-kuntapaikkoja, erilaisia tapahtumia ja niiden hinnoit-telua suunnitellessa.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen siltä osin, että pie-nituloisten harrastusmahdollisuuksia niin liikunnan kuin kulttuurin osalta on tuettava erilaisin keinoin.

263Näin voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja syrjäyty-mistä sekä loiventaa eriarvoistumista.

210. Keskustanaisten Paimion osasto: Hyvät tavat

Lasten ja nuorten kasvattaminen hyvään käytökseen lähtee kotoa, ympäristöstä ja koulusta. Pitää neuvoa ja ohjata päivästä toiseen uusiin asioihin tai kerrata jo läpikäytyjä asioita niiden palauttamiseksi mieliin. Suomi on kansainvälistynyt EU- maa, jonka yhte-nä kannustimena pitäisi myös olla hyvät käytöstavat, jotka huomioidaan vuosittain kouluissa. Nykyinen elämämme on yhä kiireisempää ja aikaamme leimaa myös välinpitämättömyys sekä yliolkaisuus. Ystävyy-delle ja välittämiselle, jota me jokainen kaipaamme, olisi paljon tilaa.

Suomi on nopeasi muuttunut itsepalveluyhteiskun-naksi, jolloin kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa tarvitaan yhä vähemmän. Hyvät tavat kyllä ruostuvat tai katoavat, kun niitä ei tarvita. Nykyisessä yhteis-kunnassamme ollaan tekemisissä paljon seinien kans-sa, jotka ovat kylmiä. Automaatista me nostamme rahaa, internetissä maksamme laskuja, lippuja läh-töselvitykset tehdään itse, kaupoissa on itsepalvelua suurimmaksi osaksi ja kahviloissa palautetaan likaiset astiat itse. Tämä tuntuu tosi pahalta, sillä kanssakäy-minen ihmisten kesken on jokaiselle meille tärkeää.

Kansamme on unohtanut suurimman osan käytösta-voista ja tämä on surullista katsottavaa, sillä tapojen puutteellisuus ja välinpitämättömyys näkyy välittö-mästi.

Imagosta puhutaan paljon ja se koskee meitä kaikkia. Ensimmäiset viisi sekuntia ratkaisee, mitä me olem-me muiden silmissä. Ulkoinen olemuksemme kertoo enemmän kuin sanat ja siitä teemme johtopäätöksem-me. Ulkoinen olemus kertoo asenteesta, ajatuksista, sosiaalisista suhteista sekä omasta jaksamisesta, näis-tä tulee näkemyksemme henkilöstä.

Kiinnostus hyviä tapoja kohtaan on kasvanut nuorem-man sukupolven myötä, jotka ovat paljon matkus-telleet ja kiertäneet maailmaa. Kansainvälisyydestä huolimatta käytäntö on toinen. Ratkaisevaa ei ole se, miten hyvät tavat suorittaa tai hallitsee, vaan sen mi-ten toisen ihmisen kohtaa. Moni odottaa positiivista palautetta, sillä jokainen meistä haluaa tulla huomi-oiduksi.

Koulujen hyvien tapojen- ja hyvän käytöksen sään-nöt ovat oiva esimerkki ohjaamisesta ja huolehtimi-sesta, mutta niitä on aika ajoin kerrattava tai päivitet-tävä, sillä jostain syystä ne tahtovat unohtua välillä.

Säännöt ovat meidän jokapäiväistä elämää ja olkoon se ohjenuoramme parempaan käytökseen ja toinen toistemme huomioimiseen, sillä jokainen on ihmisenä tärkeä ja ainutlaatuinen tässä yhteiskunnassamme.

Keskustan pitää tukea kasvatustyössä elämän eri vai-heissa lapsia että nuoria hyvään käytökseen sekä kun-nioittamaan erilaisuutta ja erilaista arvomaailmaa. Kouluissa pitäisi olla kannustimena ”hyvät tavat”, jot-ka huomioidaan sovitulla huomioimisella kerran tai kaksi vuodessa

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Lasten, nuorten ja aikuisten hyvä toiset ihmiset ja ympäristön huomioon ottava käytös on avain kanssakäymiseen ja vuorovai-kutukseen erilaisten ihmisten ja kulttuurien välillä.

211. Keskustan Asikkalan kunnallis-järjestö: Nuoret ovat yhteiskunnan voimavara, josta tulee huolehtia

Samaan aikaan, kun Suomessa on laaja työttömyys, on huoltosuhteesta käytävässä keskustelussa eniten ollut esillä, miten ikääntyvät jaksaisivat työelämässä entistä pidempään. Vähintään yhtä tärkeää olisi kui-tenkin saada estettyä nuorten syrjäytyminen työelä-mästä, joka pahimmillaan johtaa päihteiden käyttöön, rikolliselle tielle ja pahantekoon ym. haitallisiin toi-miin.

Nuorten mukaan saaminen tulee asettaa aiempien ra-kenteiden ja saavutettujen etujen edelle. Erityisen hai-tallista suomalaiselle yhteiskunnalle on, jos nuorille iskostuu, että he eivät oikeasti olekaan osallisia yh-teiskunnassa, vaan ulkopuolisia.

Vastuuseen ja osallistumiseen pitää kasvaa vähitellen lapsesta saakka. Nuoret on otettava mukaan yhteis-kuntaan toimijoina, tekijöinä ja vastuunkantajina. Tä-ten ehkäistään syrjäytymistä, helpotetaan vanhemman polven työtaakkaa ja huollettavien sijaan syntyy aktii-visia vastuunkantajia ja toimijoita.

Keinoja voivat olla esimerkiksi pienyrittäjyyden kyn-nyksen madaltaminen, oppisopimuskoulutuksen lisää-minen sekä työnantajille tarjottavat erityisedut nuoren työvoiman palkkaukseen. Kesätöitä ja työharjoittelu-paikkoja tulee olla tarjolla kaikille. Erityisen tärkeää on ratkaisujen etsiminen niiden nuorten tilanteeseen, joilla työttömyys uhkaa pitkittyä.

Vastausesitys:

Keskusta ajaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus osal-lisuuteen ja osallistumiseen yhteiskunnan kehittä-

264miseen liittyvään päätöksentekoon. On rakennettava väylät lasten ja nuorten mielipiteiden huomioon otta-miseen entistä laajemmin. Nuorisolain 8§ velvoittaa kunnat järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuu-den osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä - ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Tulee huolehtia, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on riippu-matta sukupuolesta, vammaisuudesta, kulttuurisesta tai etnisestä tausta tai seksuaalisesta suuntautumisesta muodostuu yhtäläiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallisuuteen yhteiskunnan toiminnoista ja resursseis-ta. Keskustalaisten tulee varmistaa omissa kunnis-saan, että Vanhasen II hallituksen linjauksen mukai-sesti lasten ja nuorten kunnalliset vaikuttamis- ja kuu-lemisjärjestelmät toteutuvat koko maassa.

Keskustan mielestä on nuorten kannalta kaikista tär-keintä, etteivät he missään vaiheessa jää täysin toi-mettomaksi. Työttömyyden tai toimettomuuden pit-kittyessä kynnys ottaa vastaan työtä tai koulutusta kasvaa. Suurin riski tässä on peruskoulun päättäneillä nuorilla ja opintonsa keskeyttäneillä. Vanhasen II hal-lituksen ohjelmassa todetaan työllisyysmäärärahoja suunnattavan uudelleen niin, että niillä entistä parem-min tuetaan työttömän työllistymistä avoimille työ-markkinoille muun muassa matalapalkkatukikokeilun laajentamista nuorille sekä oppisopimuskoulutuksen ja nuorten työpajatoiminnan lisäämistä. Vuoden 2008 budjetin yhteydessä 2008 budjetin yhteydessä hallitus päättä suunnata matalapalkka tukikokeiluun alun pe-rin varattuja määrärahoja erityisesti nuorten syrjäyty-miskehityksen ehkäisemiseksi ja työllistymismahdol-lisuuksien parantamiseksi. Lisäykset ovat suunnattu mm. nuorten työpajatoimintaan, oppisopimuskoulu-tuksen laajentamiseen, nuorten palkkatukeen samoin kuin vajaakuntoisten työllistämiseen. Vuoden 2010 lisäbudjetissa nuorisotyöttömyyden nujertaminen on otettu tärkeimmäksi asiaksi. Valtion toimien lisäksi nuorten omatoimisuus ammattitaidon hankinnassa ja työnhaussa on ratkaisevan tärkeää. Yrittäjyyttä on si-sällytettävä entistä vahvemmin koulutusohjelmiin ja Keskusta vetoaa yrittäjiin, jotta he työllistäisivät nuo-ria kesätöihin ja tarjoaisivat heille harjoittelupaikkoja.

212. Suomen Keskustanuoret: Etsiväl-le nuorisotyölle tarvetta

Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka ta-voitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen ai-kuiskontaktiin. Etsivässä työssä nuoria pyritään oh-jaamaan ja neuvomaan asioissa, jotka nuorten mieltä askarruttavat. Tarvittaessa etsivän työntekijä auttaa nuorta tavoittamaan erilaisia palveluita. Tavoitteena on erityisesti tavoittaa niitä nuoria, jotka tarvitsevat

tukea hakeutuessaan palveluihin tai jotka ovat vaaras-sa syrjäytyä.

Matti Vanhasen II hallitus lisäsi vuoden 2010 budjet-tiin yhteensä 41 miljoonaa euroa nuorten pitkäaikais-työttömyyden torjumiseen ja syrjäytymisen ehkäise-miseen. Lisärahoitus käytetään muun muassa työvoi-mapoliittiseen koulutukseen ja työpajatoimintaan sekä erilaisten oppisopimuspaikkojen löytämiseen. Lisäksi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Et-sivään nuorisotyöhön suunnataan lisärahoitusta 2 mil-joonaa euroa. Lisärahoitus tulee käyttää tehokkaasti.

Opetusministeriö myöntää tukea etsivää nuorisotyötä tekevien työparien palkkaamiseen. Etsivän työn työ-parien tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuo-lella ohjaamalla heidät työpajoihin. Etsiviä työpare-ja on kaikkiaan 60 ympäri Suomen. Lisäksi joillakin paikkakunnilla on yhteistyöverkostoja, joiden työnte-kijöillä etsivä työ on osana tehtäväkuvaa. Kaikkiaan määrärahalla tuettavan toiminnan piirissä työskente-lee jo nyt yli 120 henkilöä, heistä kokopäiväisesti et-sivässä työssä lähes 115. Etsivä työparitoiminta kattaa tällä hetkellä noin 135 kuntaa.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on puol-tanut monialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän nuorisotyön lakisääteistämistä pohtineen työryhmän ehdotusta, että kuntien tulisi vastedes nimetä etsivästä nuorisotyöstä vastaava viranomainen. Työryhmän esi-tyksessä on myös, että viranomaisten tulisi luovuttaa etsivää nuorisotyötä tekeville ammattiauttajille nuor-ten yhteystietoja. Näin voitaisiin toimia käytännössä esim. silloin, kun nuori lyö laimin oppivelvollisuu-den, keskeyttää varusmiespalveluksen tai jättää kes-ken lukion tai ammatillisen koulutuksen.

Etsivä nuorisotyö tulee saattaa kunnissamme nuoriso-työn rinnalle vakituiseksi toimintamuodoksi, unohta-matta kuitenkaan perheiden vastuuta ja ennaltaehkäi-sevää nuorisotyötä. Erityisesti kuntien keskustalaiset niin valtuutetut kuin sivistyslautakuntien jäsenet ovat suuressa roolissa, päätettäessä mikä on kunnan nuori-sotyön painopiste.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Etsivällä nuoriso-työllä on saatu merkittäviä tuloksia aikaan tavoittaen niitä nuoria, jotka ovat tarvinneet tukea hakeutues-saan palveluihin tai, jotka ovat olleet vaarassa syr-jäytyä yhteiskunnastamme. Keskusta muistuttaa, että etsivän nuorisotyön vakinaistaminen vaatii valtiolta määrärahoja, jotta kunnat voivat tuottaa lain määrää-mät velvoitteet.

265Nuorisotyönkoulutuksessa niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulutuksessa tulee jatkossa huomioi-da entistä enemmän erityisnuorisotyön, varsinkin et-sivän nuorisotyön tarpeet. Kunnissa tulee olla myös tarvittavat resurssit järjestää niin nuorisotyötä kuin erityisnuorisotyötä. Keskusta peräänkuuluttaa omilta kuntapäättäjiltään, että kuntien tiukoissa taloustilan-teissa ei supisteta nuorisotyön palveluista, varsinkaan etsivästä nuorisotyöstä tai muusta erityisnuorisotyös-tä.

213. Kuopion Keskustanaiset: Lasten ja nuorten näkökulma kaikessa pää-töksenteossa

Me Kuopion keskustanaiset olemme huolissamme erilaisten lapsiin ja nuoriin liittyvien ongelmien li-sääntymisestä viime aikoina. Viittaamme tässä mm. koulujen työrauhaongelmiin, lasten ja nuorten väki-valtaisen käyttäytymisen yleistymiseen, huostaanotto-jen tarpeen kasvuun, lasten ja nuorten masentuneisuu-den lisääntymiseen sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten lukumäärän kasvuun.

Ehdotamme, että kaikessa päätöksenteossa otettaisiin lasten ja nuorten näkökulma mukaan tarkasteluun sa-moin kuin tasa-arvo sekä ympäristökysymykset ovat jo kauan olleet. Tämä olisi läpileikkaava teema joka vaatisi miettimään jokaisen päätöksen vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen, turvallisuuteen ja hyvin-vointiin.

Koululaisilla ja opiskelijoilla tulee olla oikeus työ-rauhaan ja turvallisuuteen kouluissa ja oppilaitoksissa.

Alkoholipolitiikan kohdalla on arvioitava, kuinka al-koholin liikakäytön lapsiin ja nuoriin kohdistuvat hai-tat ja ongelmat saataisiin tuntuvasti vähenemään.

Vanhempien mahdollisuuksia olla enemmän ja jaksa-vampina lastensa kanssa täytyy lisätä.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Keskusta ajaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus osallisuuteen ja osallistu-miseen yhteiskunnan kehittämiseen liittyvään päätök-sentekoon. On rakennettava väylät lasten ja nuorten mielipiteiden huomioon ottamiseen entistä laajem-min. Nuorisolain 8§ velvoittaa kunnat järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallis-ta ja alueellista nuorisotyötä - ja politiikkaa koskevi-en asioiden käsittelyyn. Tulee huolehtia, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on riippumatta sukupuolesta, vam-maisuudesta, kulttuurisesta tai etnisestä tausta tai sek-suaalisesta suuntautumisesta muodostuu yhtäläiset ja

tasa-arvoiset mahdollisuudet osallisuuteen yhteiskun-nan toiminnoista ja resursseista. Keskustalaisten tulee varmistaa omissa kunnissaan, että Vanhasen II halli-tuksen linjauksen mukaisesti lasten ja nuorten kunnal-liset vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät toteutuvat koko maassa.

Suomen lain mukaan jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja Keskustan mie-lestä nollatoleranssi koulukiusaamiseen. Suomalaiset lapset aloittavat alkoholinkäytön aivan liian aikaisin. Kouluissa tehtävässä terveyskasvatuksessa tulee tuo-da esiin päihteiden haitat nuorten kehitykseen ja ter-veyteen. Keskusta kannustaa jokaista vanhempaa ja aikuista puuttumaan lasten ja nuorten alkoholin käyt-töön. Mielestämme kaikkien täysi-ikäisten vastuu on, ettei osta alaikäiselle alkoholia. Alkoholiverotuksen nostaminen on myös tehokas keino hillitä vähentää alkoholin käyttö.

Syrjäytymisen ehkäisy, alkoholihaittojen, tapaturmi-en ja väkivallan vähentäminen sekä maahanmuuttaji-en ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden edistämi-nen ovat sisäisen turvallisuuden edistämisen yhteisiä haasteita. Arjen turvallisuutta voidaan parantaa hyväl-lä yhteistyöllä ja ehkäisevällä työllä. Turvallisuusalan toimijoiden osallistumista alkoholihaittojen vähen-tämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sosiaali- ja ter-veyshuollon rinnalla on lisättävä. Keskustan mielestä painopisteenä tulee olla lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä päihde-haittojen ehkäisy.

214. Suomen Keskustanuoret: KiVa Koulu – kiusaamisen vastainen toi-menpideohjelma jokaisen koulun käyttöön

Keskustanuoret ovat huolissaan koulukiusaamises-ta ja haluavat omalla toiminnallaan edesauttaa, että jokaisessa koulussa on nollatoleranssi kiusaamiseen. Suomen lain mukaan jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin.

KiVa Koulu on Opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäise-miseksi. Hanke on alkanut 1.9.2006 ja se toteutetaan Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimis-tutkimuksen keskuksen yhteistyönä. KiVa Koulu- toi-menpideohjelmat luokka-asteille 1-3,4-6 ja 7-9 ovat valmistuneet valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2009.

OPM:n rahoituksella ohjelman vaikuttavuutta on tut-kittu vuosiluokilla 1-9 ja tulokset ovat olleet erin-omaisia. Tähänastiset tulokset osoittavat, että KiVa

266koulu-ohjelma todella toimii. Samalla, kun se vähen-tää kiusattujen ja kiusaajien määrää, sillä on myöntei-siä vaikutuksia mm. luokkailmapiirin ja lasten kou-lumotivaatioon. KiVa koulu tarjoaa koulun henkilö-kunnalle erinomaiset valmiudet estää kiusaamista en-nalta ja tarttua tehokkaasti esille tuleviin kiusaamis-tapauksiin. Lisäksi rikoksentorjuntaneuvosto valitsi 18.9.2009 KiVa Koulu -hankkeen Suomen ehdok-kaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun.

Koulukiusaamisen vähentävän ja ennaltaehkäisevän KiVa Koulu- toimenpideohjelman levittäminen suo-malaisten perusopetusta antavien koulujen käyttöön jatkuu. OPM tekemän sopimuksen mukaisesti ohjel-maan kuuluvan materiaalin ja koulutuksen tarjoaa maksutta kaikille niille kouluille, jotka aloittavan sen käytön lukuvuonna 2009- 2010 tai 2010- 2011. Syk-syllä 2008 KiVa Koulu-ohjelman käyttäjiksi rekiste-röityi yli 1800 koulua. 1400 näistä kouluista aloitti ohjelman käytön syksyllä 2009 ja loput 400 koulua ensi lukuvuodesta lähtien.

Kuntien tulee jatkossa panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön, jolloin lasten ja nuorten ongelmiin pys-tytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä voidaan varhaisessa vai-heessa puuttua jo ongelmiin.

Tämän hankkeen onnistumiseksi Keskustanuoret eh-dottavat Keskustaa KiVa Koulun sanansaattajiksi siten, että Keskusta tiedottavat hankkeesta tapahtu-missaan ja painomateriaaleissaan. Lisäksi Keskustan pitää ottaa hanke poliittiseksi tavoitteekseen eduskun-tavaalien alla, jonka myötä Kiva Koulusta tulisi maan tapa kaikissa peruskouluissamme.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Suomen lain mu-kaan jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalli-seen koulunkäyntiin. Myös Keskusta on huolissaan koulukiusaamisesta ja haluamme omalla toiminnal-lamme edesauttaa, että Suomen jokaisessa koulussa on nollatoleranssi kiusaaminen. Keskusta on kunta-vaaliohjelmassa 2008 lausunut, että ”koulukiusaamis-ta ei pidä hyväksyä missään muodossa ja siihen on aina puututtava välittömästi. Myös opetus- ja kasva-tushenkilöstön hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on huolehdittava.”

Opetusministeriön rahoittamalla Kiva Koulu hank-keella on ollut hyviä tuloksia koulukiusaamisen vä-hentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Keskusta voi omalta osaltaan tukea ehkäisevää työtä koulukiusaa-misen vähentämiseksi, niin valtakunnallisesti kuin kuntatasolla tiedottaen kuntapäättäjiämme. Moniam-matillisella yhteistyöllä kunnissa saadaan myös hyviä

tuloksia aikaan varhaisessa puuttumisessa koulukiu-saamiseen. Kodin ja vanhempien tulee olla myös mu-kana koulukiusaamisen vähentämisessä ja ennaltaeh-käisevässä työssä. Keskustan tulee ottaa poliittiseksi tavoitteeksi eduskuntavaaleihin, että kiusaamisen eh-käisemisestä tulee maan tapa kaikissa Suomen kou-luissa ja oppilaitoksissa.

267

Hyvinvointialoitteet

215. Keskustan Lappeenrannan py: Lasten kotihoidontuen korottaminen

216. Keskustan Keski-Suomen piiri: Kotihoidon kuntalisä valtion vastuulle

217. Keskustan Opiskelijaliitto: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto järjestettävä YTHS:n kautta

218. Suomen Keskustanuoret: Arvokkuutta vanhustenhoitoon

219. Keskustan Kirkkonummen py: Omaishoidon kehittäminen

220. Keskustan Tuiran py: Omaishoidontuen ja muiden sosiaalisten tukien maksaminen Kelan kautta

221. Keskustan Rovaniemen Ylikylän py: Omaishoidon tuen siirto Kelalle

222. Keskustan Keski-Espoon py: Ikäihmisten voimavaroja käytettävä hyväksi

223. Keskustanaisten Oulun py: Omaishoidontuki Kelalle

224. Suomen Keskustanaiset: Vanhusasiavaltuutettu pysyvästi vanhusten asialle

225. Keskustan Keski-Suomen piiri : Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen

226. Keskustan Paattisten py: Kuka tamppaisi vanhuksen matot? / Voiko omaishoitaja olla muukin kuin omainen?

227. Keskustan Opiskelijaliitto: Lisää joustavuutta lasten päivähoitoon

228. Suomen Keskustanuoret: Perhepäivähoitopaikkoja lisättävä

229. Suomen Keskustanuoret: Yhden vanhemman perheiden tukeminen

230. Keskustan Kiihtelysvaaran py: Kannustavaan perhepolitiikkaan

231. Keskustan Limingan py: Perheministeriön perustaminen

232. Suomen Keskustanuoret : Kotiapu kaikkien perheiden saataville

233. Suomen Keskustanuoret: Perheille apua kriisitilanteiden hoitamiseen

234. Keskustan Tuiran py: Lapsiperheiden varhainen tuki ja kodinhoitajakoulutus

235. Suomen Keskustanuoret:Verotukien sijaan perheille aikaa

236. Keskustan Äänekosken py: Lapsille oikeus myös vanhempiin

237. Suomen Keskustanuoret: Perhevalmennus takaisin neuvoloihin

238. Suomen Keskustanaiset: Miesten mahdollisuuksia läsnä olevaan vanhemmuuteen lisättävä

239. Suomen Keskustanuoret: Yhteishuoltajuutta helpotettava

240. Suomen Keskustanuoret: Lastensuojelun painopiste avohuoltoon

241. Viljakkalan Keskustanaiset: Lasten elatusavun turvaaminen

242. Keskustan Keski-Suomen piiri: Ihmisen paras etusijalle sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä paras – lain puitteissa

243. Keskustanaisten Mikkelin kaupungin osasto: Luottamustoimista maksetut palkkiot kerryttämään eläkettä

244. Kuopion Keskustanaisten py: Naisten Papa-seulonnan jatkaminen kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen

245. Keskustanaisten Kainuun piiri: Rinta- ja kohdunkaulan syöpäseulontojen laajentaminen yli 60-vuotiaille

246. Keskustan Muhoksen kunnallisjärjestö: Niuvanniemen sairaala

247. Keskustanaisten Oulun py: Myös yksinelävät tulee huomioida

248. Kuopion keskustanaisten py: Tukipalveluita yksin asujille

249. Suomen Keskustanaiset: Yksineläjät kuuluvat suomalaiseen perheeseen

250. Muhoksen Uudistuva Keskusta: Pienyrittäjien eläketurvaa parannettava

251. Keskustan Turun itäinen py: Taitettu eläkeindeksi poistettava

252. Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry): Terveydenhuollon uudistaminen Alankomaiden mallin mukaisesti

253. Keskustan Tuiran py: Pienituloisten sairauspäivärahan karenssi- eli omavastuuaika

254. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Tupakanpolton

268ehkäiseminen

255. Keskustan Lauhalan py: Tsernobylin ydinvoimaonnettomuuden ja biopolttoainetuotannon terveysvaikutusten selvittäminen

256. Suomen Keskustanuoret: Negatiivisesta tuloverosta sosiaaliturvan kivijalka

257. Helsingin Keskustaopiskelijat: Negatiivinen tulovero käyttöön

215. Keskustan Lappeenrannan py: Lasten kotihoidontuen korottaminen

Alle 3-vuotiaiden lasten paras hoitopaikka on kotona, tutun ja turvallisen aikuisen seurassa. Tähän ei kuiten-kaan monella perheellä ole mahdollisuuksia. Nykyi-nen kotihoidontuki on siihen aivan liian pieni ja riittä-mätön. Tuki on suuruudeltaan 314,28 euroa kuukau-dessa. Lisäksi on mahdollisuus saada tulosidonnaista hoitolisää enintään 169,19 euroa. Tuesta ei jää juuri mitään käteen verojen, vuokran ja laskujen jälkeen.

Nykyinen kotihoidontuki ei kannusta vanhempia jää-mään kotiin hoitamaan lasta. Jos kyseessä on vielä yksinhuoltaja, niin tulot jäävät silloin todella pieniksi. Vaikean taloudellisen tilanteen aiheuttamat ongelmat perheissä vaikuttavat suoraan lapsen hyvinvointiin.

Lasten kotihoidontukea ja hoitolisää tulisi siis korot-taa. Korotus tulisi suunnata juuri pienituloisimmille huoltajille. Korotuksen vaikutus näkyisi varmasti alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon tarpeen laskuna.

Nyt vanhemmilla on hyvin matala kynnys viedä lap-sensa kunnalliseen päivähoitoon, sillä päivähoito on kaikkein pienituloisimmille ilmaista. Kunnalle lapsen hoitaminen päiväkodissa maksaa kuitenkin n.1000 euroa kuussa.

Kotihoidon tuen ja hoitolisän korottamisella tarjottai-siin vanhemmille todellinen vaihtoehto kotihoidon ja päivähoidon välillä. Keskustan Lappeenrannan pai-kallisyhdistys esittää, että Keskusta ryhtyy toimiin lasten kotihoidontuen ja hoitolisän korottamiseksi.

Vastausesitys:

Keskustalla on pitkät perinteet inhimillisen perhepoli-tiikan ajajana. Keskustajohtoiset hallitukset ovat saa-neet aikaan merkittäviä uudistuksia ja parannuksia. Vanhasen II hallitus valitsi lapsiperheiden osalta tie-toisesti keskeiseksi painopisteeksi etuuksien kehittä-misessä erityisesti heikommalle jääneiden perheiden

taloudellisen aseman parantamisen ja eriarvoistumi-sen vähentämisen.

Keskustan ideologian mukaan lapsiperheille halutaan luoda aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto ja tehdä se valinta itse, perheen tarpeiden mukaan. Kotihoidon tuen hoitorahaan ja yksityisen hoidon tukeen tehdyt korotukset parantavat lapsiper-heiden mahdollisuuksia valita perheen tilanteen ja lasten tarpeiden kannalta sopivin tapa hoidon järjes-tämiseksi. Kotihoidon tuen hoitorahaa nostettiin 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi yksityisen hoidon tuen tasoa nostettiin 160 euroon kuukaudessa. Keskus-tan johdonmukainen linja jatkuu, sillä kotihoidon tuen hoitorahaa ja yksityisen hoidon tukea korotettiin myös Vanhasen I hallituksen aikana.

Sosiaaliturvaa uudistava SATA-komitea linjasi per-he-etuuksien tulevaisuutta kestävällä ja pitkäjäntei-sellä tavalla. Tehdyillä päätöksillä lapsilisät, kotihoi-don tuki ja yksityisen hoidontuki sidotaan indeksiin 1.3.2011 alkaen. Tulonsiirtojen tason pitkän aikavä-lin tavoite tulee olla riittävä perusturva. Ensisijaisten etuuksien tasojen pitää olla sellaisia, ettei ihmisten tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Maksettavia etuuksia, kuten lapsilisiä, kotihoidontukea ja vanhem-painrahoja on tarkasteltava osana verotuksen, maksu-jen ja palvelujen kokonaisuutta. On tärkeää, että sosi-aaliturvajärjestelmää kehitettäessä tulonsiirtojen osto-voima säilyy tasokorotuksin ja indeksitarkistuksin.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen tavoitteena korot-taa kotihoidon tukea, ja toteaa samalla että yksittäisen tukimuodon lisäksi etuuksia on arvioitava osana vero-tuksen, maksujen ja palvelujen kokonaisuutta.

216. Keskustan Keski-Suomen piiri: Kotihoidon kuntalisä valtion vastuul-le

Perheiden vaihtoehtoja lasten hoitamiseksi eri elä-mäntilanteissa tulisi lisätä. Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä kotona tapahtuvaa hoitoa tulee myös yhteiskunnan arvostaa. Kotihoidon kuntalisä on käytössä oleva järjestelmä, joka täydentää päivähoidon monipuolista palvelujär-jestelmää. Se ei kuitenkaan ole käytössä kuin suu-remmissa ja vakavaraisemmissa kunnissa. Näin ollen lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikas-ta riippuen. Taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevat kun-nat joutuvat miettimään lähitulevaisuudessa palvelu-jensa karsimista. Perhepalvelut ovat monissa kun-

269nissa leikkauslistalla ja tätä kautta myös kotihoidon kuntalisä. Valtion rahoittamana kotihoidonlisä olisi mahdolli-nen kaikille sitä tarvitseville, eikä lisän maksaminen olisi kuntakohtaista. Näin turvattaisiin kotihoidontu-en saanti sitä tarvitseville vanhemmille, annettaisiin lisävaihtoehtoja lastenhoitoon ja tätä kautta luotaisiin tasa-arvoa lapsiperheille. Tulevaisuus ei ole meidän, vaan lapsien.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 215”Lasten kotihoidon-tuen korottaminen”.

217. Keskustan Opiskelijaliitto: Am-mattikorkeakouluopiskelijoiden ter-veydenhuolto järjestettävä YTHS:n kautta

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä Keskustan on tu-ettava ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluter-veydenhuollon siirtymistä Ylioppilaiden terveyden-hoitosäätiön (YTHS) vastuulle. AMK-opiskelijoiden terveydenhuollon heikko tila on noussut esiin toistu-vasti vuosituhannen alun ajan. Useat selvitykset ovat osoittaneet että kaikki opiskelupaikkakunnat eivät ole hoitaneet tehtäviään kunnolla. Joissain kunnissa on opiskelijoilta evätty opiskelijaterveydenhuollon pal-velut ja heitä on lähetetty hoidettavaksi kotikuntiinsa.

Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijan työterveys-huoltoa. Opiskelijat riippumatta koreakoulupilaris-ta ovat selkeä ryhmä, jonka terveydenhuollon tarpeet vaativat erityisosaamista. Kaikkien korkeakouluopis-kelijoiden terveydenhuollon keskittäminen YTHS:lle parantaisi opiskelijoiden keskinäistä tasa-arvoa sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen välillä kuin alueellisestikin. Lisäksi AMK-opiskelijoiden tervey-denhuollon rahoitusvastuun siirtyminen kunnilta hel-pottaisi varsinkin pienempien kuntien taloutta, missä sijaitsee AMK-yksikkö.

Terveydenhuollon keskittäminen YTHS:lle myös vä-hentäisi opiskelijoiden painetta vaihtaa kirjansa koti-kunnastaan opiskelupaikkakunnalle. Tästä hyötyisivät erityisesti pienet muuttotappiokunnat joilla ei itsel-lään ole ammattikorkeakoulun yksikköä. Nykytilan-teessa 63 % ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista opiskelee paikkakunnilla joissa on jo nyt YTHS:n toimipaikka. Toiminnan laajentaminen saattaa johtaa muutamilla paikkakunnilla YTHS:n toimipisteen perustamiseen. Useissa kunnissa palve-lut täytyisi edelleen hoitaa yhteistyössä kunnallisten palveluiden kanssa, vaikka maksajan olisikin YTHS.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtymiselle on turvattava muutoksiin riittävä määräraha.

Vastausesitys:

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuol-toa pohtinut työryhmä jätti esityksensä peruspalvelu-ministerille syksyllä 2009. Ammattikorkeakouluopis-kelijat pääsevät YTHS:n terveydenhuoltopalveluiden piiriin aikaisintaan kahden vuoden päästä. Yhdisty-mistä voi pitää todennäköisenä vaihtoehtona. Tule-vaisuudessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on valmis hoitamaan yli 120 000 ammattikorkeakoulu-opiskelijan terveydenhuollon. Yhdistymisen ehdoik-si säätiö asetti noin 30 miljoonan euron rahoituksen sekä riittävän valmisteluajan. Myös lainsäädäntöä on uudistettava. YTHS jätti lausuntonsa Sosiaali- ja ter-veysministeriölle maaliskuun alussa 2010.

Toiminnan laajentaminen edellyttäisi, että myös am-mattikorkeakouluopiskelijoille asetetaan terveyden-hoitomaksu. Yliopisto-opiskelijat kuuluvat automaat-tisesti ylioppilaskuntaan, jonka jäsenmaksuun sisältyy terveydenhuoltomaksu. Tällä hetkellä opiskelijoiden maksut kattavat noin 20 prosenttia rahoituksesta, ja niin tulisi olemaan myös jatkossa. Tilastokeskuksen mukaan noin 63 prosenttia ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoista asuu jo nyt paikkakunnilla, joissa YTHS tarjoaa palveluitaan. On arvioitava mil-laisille paikkakunnille kannattaa perustaa YTHS:n oma toimipiste, ja missä hoito toteuttaa ostopalvelui-na. Välimatkat eivät välttämättä tule muuttumaan, sil-lä palveluita voidaan ostaa kunnilta.


218. Suomen Keskustanuoret: Arvok-kuutta vanhustenhoitoon

Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja tarvitse-vat tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän hoito- ja hoivapalveluja arjessa selviytymiseen. Kuitenkin jo tällä hetkellä, eläessämme 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä, tätä hoivaa ei riitä kaikille. Esimer-kiksi yksityisiin hoivakoteihin jonotetaan jopa vuosia ja tietoa vapautuvista paikoista ei yleensä ole ennen kuin paikka vapautuu – se tapahtuu tavallisimmin edellisen asukkaan kuoleman kautta. Terveyskeskus-ten vuodeosastot eivät puolestaan yleensä ole asian-mukaisia paikkoja pitkäaikaiseen asumiseen varsinkin jos asukkaan kunto ei tällaista hoitoa edellytä. Me-diassa onkin viimeaikoina uutisoitu otsikoin vanhus-ten hoidossa olevista puutteista. Esimerkiksi liiallinen lääkkeiden käyttö sekä ravitsemuksen huono taso on nostettu esille. Huomionarvoista on kuitenkin myös

270se, että monen suomalaisen vanhuksen hoito on hy-vää ja asianmukaista. Olemassa olevat puutteet ja ke-hittämiskohteet on kuitenkin syytä ottaa laajempaan keskusteluun ja erityisesti myös nuorten päättäjien tietoisuuteen.

Meneillään olevan laman vuoksi Suomi velkaan-tuu kovaa vauhtia. Työllisten lukumäärä kävi vuonna 2008 viimeisimmän nousukauden huipulla uudes-sa ennätyksessään, kun työllisten lukumäärä ylitti 2 500 000 henkeä. Ennätyslukemiin lukemiin ei enää palattane laman jälkeen, vaan edessä on työntekijöi-den lukumäärän vähenemisen pitkäaikainen trendi. Tämä johtuu siitä, että suuria ikäluokkia siirtyy eläk-keelle ja vastaavasti työmarkkinoille tulee kooltaan pieniä ikäluokkia.

Vanhusten hoito- ja hoivatyötä tekevistä tulee ole-maan tulevaisuudessa suuri pula. Ratkaisuna ei ole se että kyseistä työtä tehdään vastentahtoisesti, ns. viimeisenä työllistymisen mahdollisuutena. Arkki-atri Risto Pelkonen on kertonut, että hänen mieles-tään suomalaisen vanhusten hoidon ongelmana on se, etteivät vanhustyössä työskentelevät ole perehtyneet kyseiselle hoito- ja hoivatyön osa-alueelle. Suomes-sa tulisi ymmärtää entistä laajemmin, että vanhustyö vaatii erityistä tietotaitoa, hienotunteisuutta, aitoa vä-littämistä sekä kykyä kunnioittaa ikäihmisiä.

Työmarkkinoilla kulloinkin olevat ikäluokat rahoitta-vat sen hetkisten eläkeläisten eläkkeistä noin 80 pro-sentin osuuden. Koska ansiosidonnaista eläkettä saa-vien määrä kasvaa ripeästi ja samaan aikaan työllisten määrä vähenee, niin työssäkäyvien maksamat eläke-vakuutusmaksut tulevat seuraavan kahden vuosikym-menen aikana kasvamaan useita prosenttiyksikköjä. Samaan aikaan myös vanhusten hoivapalveluiden ky-syntä kasvaa huimasti. Vaikka eläkeläisten maksu-osuus hoivapalveluista kasvaisi, niin siitä huolimatta osa kasvaneista kustannuksista siirtyy palkansaajien maksettavaksi, joka tarkoittaa veronkorotuksia.

Missään muualla maailmassa ei ole koettu vielä näin nopeaa väestön ikääntymistä kuin Suomessa seuraavi-na vuosikymmeninä. Tämän vuoksi Suomen tilantee-seen liittyy paljon epävarmuutta ja isoja uhkakuvia. Hoivapalveluiden tuottamisen ulkoistaminen inno-vatiivisille yksityisyrittäjille voi kuitenkin tuoda pal-veluihin sellaista tehokkuutta, joka mahdollistaa sen, että samalla rahalla saadaan yhä parempia palveluita.

Hoivapalveluiden ulkoistamisessa on kuitenkin pidet-tävä mielessä siihen liittyvät vaaratekijät. Keskusta-nuoret ovat huolissaan siitä, että vanhusten hoivapal-veluiden suhteen tapahtuu yhteiskunnan kahtiajakau-tuminen. Varakkain osa kykenee hankkimaan laaduk-kaita hoivapalveluita, kun rahalla saa ostettua itsel-

leen ikäihmisten hoitamiseen erikoistuneiden osaajien palveluita. Sen sijaan ne jotka eivät kykene ostamaan itselleen palveluita joutuvat turvautumaan julkisen sektorin palveluihin, joissa kärsitään työvoimapulasta tulevina vuosina. Tällaista kehityskulkua ei saa pääs-tää toteutumaan.

Ikääntyvä suomalainen on liian usein yksinäinen. Yk-sinäisyyttä voi kokea niin kotona, vuodeosastolla kuin hoivakodissakin. Yksinäisyys on suomalaisen van-hustyön laatuvirhe siinä missä lääkepoikkeamat, kaa-tumiset ynnä muut kirjattavat ja raportoitavat vanhuk-sen tilaan mahdollisesti vaikuttavat asiat.

Keskustanuorten mielestä on selvää, että tulevina vuosina suomalaisten nuorten ja nuoren aikuisväes-tön on kannettava enenevässä määrin vastuuta sekä omien lapsiensa kasvatuksesta että vanhusväestöstä. Kysymme kuka antaa ja missä annetaan vanhemmil-lemme ja isovanhemmillemme sekä muulle heidän sukupolvelleen se hoiva ja hoito mitä he tarvitsevat? Haluamme aloittaa keskustelun kyseisestä aiheesta sekä annamme joitakin ideoita mahdollisten toimen-piteiden kehittämiseksi:

1. Nuoria tulee kannustaa kouluttautumaan vanhus-työn ammatteihin sekä lähtemään hoivakotiyrittäjiksi. Nuorten yrittäjien tukemisen keinot tulee kartoittaa ja mahdollisesti kehittää yrittäjyyteen ryhtymistä hel-pommaksi ja houkuttelevammaksi.

2. Keskustan tulee tuoda toiminnassaan esille van-husväestöön liittyvää vastuunkantoa esimerkiksi kan-nanottojen ja tempausten muodossa. Keskustalaiset voisivat antaa ulkoiluapua alueensa vanhuksille mm. hoivakoteihin jalkautumalla, kuten joissakin Keskus-tanuorten piireissä jo tehdään.

3. Hoitajien koulutukseen ja työn ohjaukseen täytyy panostaa enemmän, tällä hetkellä koulutukseen vara-tuista resursseista huomattavasti enemmän menee lää-käreiden koulutukseen kuin hoitajien. Koulutuksessa on otettava paremmin huomioon inhimillisyys.

4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tär-keimmiksi kriteereiksi on nostettava laatutekijät talo-udellisuuden sijasta.

5. Omaishoidon tukemiseen pitää panostaa enemmän ja tuen saamisen kriteereitä vähentää.

6. Palvelusetelit tulee ottaa jokaisessa kunnassa käyt-töön osana vanhustenhoidon järjestämistä.

Jatkuvan materialistisen elintason kasvattamispyr-kimysten sijaan poliittisessa päätöksenteossa onkin käännettävä katse kohti elämänlaatua ja ihmisten on-

271nellisuutta. Keskustanuoret tavoittelevat yhteiskun-taa, jonka arvostaa läheisistä välittämistä. Tällainen yhteiskunta pystyy näkemään niin lapset, nuoret, ai-kuiset kuin vanhukset yhteiskunnan voimavaroina ja rikkautena.

Vastausesitys:

Vanhusten hoito- ja hoivatyötä tehdään vanhuksen ja hänen läheistensä hyväksi ja hyvinvoinnin edistämi-seksi. Suomessa on paljon erittäin asiantuntevaa, hy-vää ja riittävästi resursoitua vanhusten hoivaa. Pelkäs-tään raha ei takaa hyvää hoitoa.

Suuri osa vanhusten hoivaa koskevista ratkaisuis-ta tehdään kunnissa. Osassa kuntia tarvitaan nykyis-tä enemmän sosiaali- ja terveyssektorille ja erityisesti vanhusten hoivaan keskittynyttä erityisosaamista. Jos sitä ei omasta takaa löydy, asiantuntemusta voi hakea kuntien yhteistyötä parantamalla, aluehallinnolta tai valtakunnan tasolta. Osaamista tarvitaan ennen muu-ta hyvien hoito-olosuhteiden turvaamiseksi. Kuntien on tehtävä päätöksiä peruspalvelujen järjestämisestä pitkällä tähtäimellä niin, että ne eivät tulevaisuudes-sa lisää erityispalvelujen kustannuksia. Tämä ei koske vain vanhustenhuoltoa vaan myös monia muita sosi-aali- ja terveydenhuollon palveluita. Kunnat eivät voi itsemääräämisoikeuteensa vedoten sivuuttaa valtion ohjeistuksia ja käyttää osaa valtion sosiaali- ja ter-veyssektorille osoittamista euroista muihin, kunnan tarpeellisempina pitämiin kohteisiin.

Erityinen laki vanhustenhuollosta tarvitaan. Vaikka Suomessa on voimassa olevaa ja toimivaa sääntelyä vanhustenhuollosta, se ei nykyisessä tilanteessa riitä. Tarvitaan tiukempaa normiohjausta ja yhdenmukaiset säädökset, jotta yhdenvertaisuus kaikissa kunnissa to-teutuu. Lailla ei kuitenkaan voi ohjata tai päättää sitä, miten ihminen haluaa vanhuutensa elää ja järjestää. Lain on jätettävä tilaa vaihtoehdoille ja omille valin-noille.

Yksi polttavimmista ongelmista joka puolella Suomea on vanhusten hoivan henkilöstön vähyys. Pahimmil-laan tämä on johtanut siihen, että puuttuvat ihmiset yritetään korvata lääkkeillä. Vapaaehtoistyöntekijöil-le, omaisille ja ystäville on hyvä antaa mahdollisuus auttaa, vaikkapa ulkoiluttamisessa. On myös muistet-tava, että kaikkeen vanhusten elämänlaatua paranta-vaan työhön ei tarvita vuosien hoiva-alan koulutusta. Olisi tärkeä kertoa alan hyvistä puolista ja kannustaa nuoria erikoistumaan gerontologiaan ja geriatriaan. Koulutuksen sisältöihin pitää tehdä päivitys, jotta se vastaa jo olemassa oleviin haasteisiin, mutta ennen kaikkea tulevaisuuden odotuksiin.

Tarvitsemme koko yhteiskunnan läpi käyvän asen-nemuutoksen. Vanhusta on kunnioitettava omana, ai-nutlaatuisena yksilönään, kansalaisena ja yhteisömme jäsenenä. Ikääntyminen ei ole sairaus, vaan luonnol-linen osa elinkaarta. Viime syksynä Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos julkisti tietoja iäkkäiden palvelujen laatutuloksia käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimuk-sen mukaan laitoshoidon toimintatavat ovat käänty-neet ikäihmisten toimintakyvyn tukemista suosivaan suuntaan. Kuntoutumista edistävä hoitotyö lisään-tyy ja uni- ja psykoosilääkkeiden käyttö puolestaan vähentyy. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus antaa hyvät suuntaviivat tasokkaisiin palveluihin ja hyvään hoivaan. Jos nämä kriteerit kyettäisiin toteuttamaan, tilanne olisi ihanteellinen. Yksi laatusuosituksen lin-jauksista on se, ettei ikäihmisiä pidä makuuttaa ter-veyskeskusten vuodeosastoilla ilman lääketieteel-listä perustetta. Hallitus onkin asettanut työryhmän ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon uudistamiseksi. Työryhmä tutkii muun muassa sitä, millaisia vaihtoehtoja löytyy ja mitä voidaan kehittää pitkäaikaisen laitoshoidon tilalle.

Omaishoitoa on edistettävä. Vaativaa hoitotyötä teke-vän omaishoitajan jaksamista on tuettava ja hänen on saatava työstään kelvollinen korvaus. Omaishoidon palkkion maksatus on siirrettävä kunnilta Kelan vas-tuulle, näin taataa yhteiset perusteet tuen maksamisel-le koko maassa. Omaishoitajan palkkion verokohte-lu on korjattava luomalla omaishoitovähennys. Tämä edistää tasa-arvoa omaishoitajien välillä, riippumatta missä kunnassa hän asuu.

Vaihtoehtoisiin ja monipuolisiin, koti- ja laitoshoidon välimaastossa oleviin palveluihin on jatkossakin pa-nostettava. Laitoshoito ei tänä päivänä ole ainoa vaih-toehto, vaikka joissain tapauksissa voikin olla paras vaihtoehto. Kotona asumisen tukipalveluita on vah-vistettava. Vanhusten hoivassa painopisteen on oltava yhä enemmän ennaltaehkäisyssä ja kuntotuttavassa hoidossa, kun ihmisten elinikä pidentyy ja vanhusten kunto parantuu. Myös järjestöjen ja kuntien yhteistyö-tä hoivapalveluissa on tiivistettävä.

Palvelusetelin hyödyntäminen on kunnille mahdol-lisuus laajentaa palvelujen tuotantotapoja. Kyse on vaihtoehtoisesta kunnan itsensä päätettävissä olevasta tavasta. Näin tulee olla myös jatkossa. Kotipalveluis-sa voidaan palveluja antaa myös palvelusetelin muo-dossa ikäihmisille, pitkäaikaissairaille ja vammaisille kotona asumista tai itsenäistä selviytymistä tukevana palveluna.

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoliin ja kannattaa ryhtymistä aloitteessa mainittuihin toimenpiteisiin tai jatkamaan niitä.

272

219. Keskustan Kirkkonummen py: Omaishoidon kehittäminen

Keskustan aatteelliseen perinteeseen kuuluu vahvas-ti yhteisöllisyys, perhekeskeisyys ja ylisukupolvisuus. Se on aikojen kuluessa näkynyt puolueen käytännön politiikan painotuksissa. Esimerkiksi pienten lasten kotihoidontuki ajettiin tämän aatteellisen näkemyksen pohjalta toimivaksi vaihtoehdoksi julkiselle päivähoi-dolle.

Maamme väestön ikärakennetta ja ns. huoltosuhdetta kohtaa lähivuosina nopea muutos. Ikäihmisten mää-rä suhteessa työssäkäyviin lisääntyy voimakkaasti. Vaikka ihmisten terveydentila kohenee koko ajan, li-sääntyy myös hoivapalveluiden tarve vääjäämättä. Se heijastuu kasvavana haasteena kuntien talouteen, joka muutoinkin on tiukoilla. Kunnat voivat selviytyä näis-tä haasteista kunnialla vain panostamalla erityisesti avopalveluihin kuten omaishoitoon.

Omaisiaan auttavista suomalaisista ns. pääasiallisia auttajia on noin 280 000. Lakisääteisen omaishoi-dontuen piirissä omaishoitajista on vain noin 34 000, loput ovat samanaikaisesti työssä käyviä henkilöitä. Keskimääräinen omaishoidontuki on noin 420 euroa kuukaudessa, mikä riittäisi kattamaan vain muuta-man päivän kulut laitoshoidossa. Mahdollisuutta laki-sääteisten vapaapäivien käyttöön voi hyödyntää vain osa omaishoitajista, noin 40 prosenttia tukea saavis-ta omaishoitajista ei eri syistä voi tätä mahdollisuut-ta käyttää.

Omaishoidontuella hoidettavista läheisistä kaksi kol-masosaa on eläkeikäisiä, runsas kymmenesosa alle 18-vuotiaita ja loput työikäisiä. Hoidettavista noin 70 prosentilla avun tarve on jatkuvaa tai ympärivuoro-kautista. Omaishoidontuen saajista noin 60 prosenttia on eläkeikäisiä, neljännes työssäkäyviä ja loput vir-kavapaalla olevia tai työttömiä. Noin puolet hoitajista on hoidettavien puolisoita, sekä lasten ja että vanhem-pien osuus hoitajista on noin viidennes.

Jos omaishoidon kustannusta verrataan laitosmai-seen kunnan järjestämään hoitoon tuo yhden henkilön omaishoito kunnalle noin 30 000-50 000 euron vuo-sittaisen säästön. Sen lisäksi tulevat inhimilliset, hoi-dettavan elämänlaatuun liittyvät aineettomat hyödyt.

SATA-komitea esitti mietinnössään ja omaishoidon-tuen yhdistämistä hoitotukeen ja toimeenpanon siirtä-mistä Kelalle. Komitea perusteli tätä mm. asiakkaiden yhdenvertaisella kohtelulla.

Keskustan Kirkkonummen py esittää puoluekokouk-selle, että hyväksyessään puolueelle tulevien vuosien

tavoitteet puoluekokous ottaa omaishoidon kokonais-valtaisen järjestämisen Keskustan sosiaalipoliittisek-si kärkihankkeeksi ja hallituspolitiikan tavoitteeksi. Tämä tavoite tarkoittaisi mm.

SATA-komitean esittämän omaishoidontukea koske-van uudistuksen ripeää selvittämistä ja toimeenpanoa, omaishoidontuen tason määrätietoista kehittämistä, omaishoidontuen kustannusten oikeudenmukaista ja-koa valtion ja kuntien kesken, omaishoitajien jaksa-mista helpottavien vapaapäivien lisäämistä ja kuntou-tuksen järjestämistä.

Vastausesitys:

Viime hallituskaudella aloitettiin omaishoidon mää-rätietoinen kehittäminen. Pääministeri Matti Van-hasen ensimmäinen hallitus asetti tavoitteeksi, että omaishoitajien asemaa parannetaan ja omaishoitoa kehitetään jatkuvasti. Kehittämistyön pohjaksi on otettu selvityshenkilö Elli Aaltosen laaja selvitystyö omaishoidosta. Omaishoitoon on säädetty oma laki, jota on pidettävä hyvin merkittävänä uudistuksena. Vaikka omaishoidossa on meillä vielä paljon kehitet-tävää, Suomi on omaishoidon osalta edelläkävijämai-ta. Omaishoidon tuen palkkioiden indeksejä on paran-nettu sekä korotettu vähimmäishoitopalkkiota. Uutena asiana tuli vähintään 600 euron hoitopalkkio niille omaishoitajille, jotka lyhytaikaisesti ovat estyneitä te-kemään ansiotyötä esimerkiksi omaisen saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi. Omaishoitajille on lisätty lakisääteisten vapaiden li-säksi alle vuorokauden virkistysvapaat. Omaishoito-sopimuksia voidaan enää vain erityisistä syistä tehdä määräaikaisina. Erityistä huomiota on kiinnitetty omaishoitajien jak-samiseen ja mahdollisuuksiin pitää vapaata. Vuonna 2004 hallitus asetti 9 euron katon omaishoitajan laki-sääteisen vapaan aikaiselle sijaishoidolle. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös laatinut omaishoitoa kos-kevan oppaan kuntien päättäjille ja viranhaltijoille. Tavoitteena tulee olla, että koko maahan saadaan yh-tenäiset käytännöt ja palkkiotasot, koska ongelmana on, että tällä hetkellä omaishoitajien asema vaihtelee kunnittain. Omaishoidon tuen palkkion maksaminen onkin siirrettävä kunnilta Kelan vastuulle.

Omaishoitojärjestelmää on kehitetty myös tukemalla kuntien ja järjestöjen hankkeita. Omaisten rooli ikäih-misten hoivassa on tärkeä sekä inhimillisesti että ta-loudellisesti. Kun ikäihmisten määrä kasvaa, toimin-takyky paranee ja kotona asuminen on mahdollista entistä iäkkäämpänä, omaishoidon merkitys palve-lurakenteen osana kasvaa entisestään. Suomalaisten elinikä pitenee arviolta vuodella kymmenessä vuodes-

273sa. Miesten eliniänodote kasvaa suhteellisesti enem-män kuin naisten. Tämä merkitsee sitä, että yhä use-ammalla vanhuksella on oma puoliso rinnallaan lähes elämänsä loppuun asti. Tämä luo omaishoidolle aivan uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Kuluvalla hallituskaudella jatketaan omaishoidon ke-hittämistä tehtyjen selvitysten pohjalta. Hallitusohjel-man mukaisesti luodaan edellytyksiä lisätä omais-hoidontuen piiriin kuuluvien määrää. Huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta parantamalla mahdolli-suuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät. Omaishoitajan sijaisavun saantia parannetaan. Selvitetään mahdolli-suudet hoitovapaajärjestelmän kehittämiseen työn ja omaishoidon paremmaksi yhteensovittamiseksi.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että omaishoidon kehittämistä jatketaan. Omaishoidon tuen maksatus siirretään kunnilta Kelan vastuulle, joka mahdollistaa yhtenäisten tuen myöntämiskri-teereiden aikaansaamisen koko maahan. Myös va-paapäiväjärjestelmää on parannettava. Työelämän ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen olisi oltava tu-levaisuudessa mahdollista.

220. Keskustan Tuiran py: Omais-hoidontuen ja muiden sosiaalisten tukien maksaminen Kelan kautta

Omaishoidon tuen suuruus vaihtelee kunnittain ja tuki maksetaan kunnan toimesta. Kriteerit täyttävän tuen tulisi olla samansuuruinen koko maassa ja tuki tulisi maksaa KELAn toimesta. Myös muut kunnan päätös-ten perusteella maksettavat sosiaaliset korvaukset ja lisät, mm pienistä lapsista maksettava kuntalisä, tulisi voida siirtää KELAn maksettavaksi siinäkin tapauk-sessa, kun tuen suuruus vaihtelee tuensaajan tulojen mukaan. Jotta tukien suuruus ei vaihtelisi asuinpai-kasta riippuen ja kansalaisia palveltaisiin tasavertai-sesti, tulisi pyrkiä käytäntöön, jossa omaishoidon tuet ja muut kunnan päätöksellä maksettavat tuet makse-taan pääsääntöisesti KELAn kautta.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen omaishoidon hoidon kehittämiseen liittyvien esitysten osalta. Tavoitteena tulee olla, että koko maahan saadaan yhtenäiset käy-tännöt ja palkkiotasot, koska ongelmana on, että tällä hetkellä omaishoitajien asema vaihtelee kunnittain. Omaishoidon palkkion maksaminen on siirrettävä kunnilta Kelan vastuulle.

Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä on käytössä joka kolmannessa kunnassa. Lisäksi lasten kotihoi-don tuen kuntalisää maksaa noin kuudennes Manner-

Suomen kunnista. Kunnat asettavat ehtoja yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksamiselle harvemmin kuin kotihoidon tuen kuntalisälle. Kuntalisän maksaminen riippuu kunnan taloudellisesta tilanteesta. Tämä saat-taa asettaa perheet eri kunnissa eriarvoiseen asemaan.

Kotihoidontuen kuntalisän maksaminen on päivähoi-don järjestämisen monimuotoisuutta, joista päätös-valta on kuntatasolla. Puoluehallitus ei yhdy aloittee-seen kotihoidontuen kuntalisän siirtämisestä Kelan vastuulle. Keskustan tavoitteena on kotihoidon tuen korottaminen

Toimeentulotuen normiosan maksaminen on siirrettä-vä kunnilta Kelan vastuulle. Kyse on yhdenvertaisuu-den lisäämisestä ja samalla vapautetaan voimavaroja sosiaalityöhön.

221. Keskustan Rovaniemen Ylikylän py: Omaishoidon tuen siirto Kelalle

Keskustan tavoitteena on omaishoidontuen siirtämi-nen Kelalle. Esityksen perusteena on, että Kelan hoi-tama omaishoitajien tuki kohtelee kaikkia omaishoita-jia tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumattomatta.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 220 ”Omaishoidontu-en ja muiden sosiaalisten tukien maksaminen Kelan kautta”.

222. Keskustanaisten Oulun py: Omaishoidontuki Kelalle

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä 24 tuntia päi-vässä seitsemänä päivänä viikossa. Kunnat maksavat omaishoitajille omaishoidontukea. Omaishoidon tu-esta on säädetty lailla, mutta sen tulkinta eri kunti-en välillä vaihtelee. Omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat. Kun-tien talouden heiketessä omaishoidon tukea on mo-nessa kunnassa leikattu. Jos tuen myöntäjä olisi Kela, omaishoitajat olisivat yhdenvertaisessa asemassa.

Omaishoidon tuen siirtäminen Kelan hoidettavaksi tulee kirjata vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmaan sekä vaalien jälkeen tulevaan hallitusohjelmaan.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 220 ” Omaishoidontu-en ja muiden sosiaalisten tukien maksaminen Kelan kautta”.

274

223. Keskustan Keski-Espoon py: Ikäihmisten voimavaroja käytettävä hyväksi

Kun kansalaisten elinikä nousee ja toimintatarmoa jatkuu eläkeiässäkin, yhä useammat ihmiset voivat olla hyödyksi ympäristölleen myös eläköidyttyään. Heidän tietojensa, taitojensa ja fyysinen kuntonsa voi antaa tuntuvan lisän kansalaisyhteisölle joko jatka-malla sopivassa mitassa työntekoa tai palvelemalla ns. kolmannella sektorilla.

Yhteiskunnan arvoja on pyrittävä muuttamaan siten, että vanhempia ihmisiä ei nähdä suinkaan rasitukse-na, vaan osaamisen, tietämisen ja taitamisen lähteinä. He antavat sukupolvista jatkuvuutta yhteiskunnalle ja edesauttavat voimiensa mukaan sekä taloudellista toi-mintaa että sivistyksellistä kanssakäymistä. Kun puhutaan työvoiman puutteesta ja tarpeesta ulko-maisen työvoiman tuomiseen maahan, jo eläkeikäiset voivat olla omalla panoksellaan pehmeästi helpotta-massa näitä tekijöitä. Monille ihmisille työ on arvo sinänsä eikä sitä koeta rasituksena vaan osana elämää ja kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nykyisessä urbaanissa yhteiskunnassa puuttuvat luonnolliset kanavat, joiden kautta ikääntyneiden ihmisten toimintatarmo ja halu voisi paremmin tulla hyödynnetyksi sekä yhteiskun-nan että yksityisten ihmisten itsensä kannalta. Sen vuoksi olisi luotava uudenlaisia kanavia, joiden kautta ihmiset voisivat edelleen saada henkisten ja fyysisten voimavarojensa edellyttämiä mahdollisuuksia osaa-misensa edelleen käyttämiseksi yhteiskunnassa. Toi-saalta myös yhteiskunnan olisi aktiivisesti edistettävä tällaista ihmisten löytämistä. Se loisi lisää viihtyisyyt-tä ja myös harmoniaa eri sukupolvien välille Sen vuoksi Keskustan Keski-Espoon paikallisyhdis-tys esittää, että on luotava toimivat mahdollisuudet jo eläköityneiden ihmisten henkisten ja fyysisten voima-varojen ja heidän osaamisensa käyttöön yhteiskunnas-samme kansalaisten viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä lisäävällä tavalla.

Vastausesitys:

Väestön ikärakenteen muuttuessa Suomeen on syn-tymässä uudenlainen, ”neljän aktiivisen sukupolven yhteiskunta”. Tämä on nähtävä yhteiskunnalle mah-dollisuutena.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kym-menestä työntekijästä on kiinnostunut osa-aikaisesta työnteosta, mikäli se perhesyistä tai lähestyvän eläke-

iän takia olisi mielekästä. Keskimäärin vastaajat halu-aisivat jäädä eläkkeelle 61-vuotiaana, vaikka toden-näköisenä eläkkeellesiirtymisikänä pidetään 64 vuotta vuonna 2020. On kehitettävä uusia, entistä jousta-vampia mahdollisuuksia osa-aikatöiden tekemiseen eläkeiän lähestyessä. Tarvitaan myös uusia tapoja ih-misten nopeaan työllistämiseen työttömyystilanteessa tai opiskeluista valmistumisen jälkeen.

Suomessa on vuonna 2020 enemmänkin pulaa kuin ylitarjontaa työntekijöistä. Tulevaisuuden kasvualoina nähdään terveys- ja hoitoala, informaatio- ja viestintä-ala, kauppa ja majoitus- sekä ravitsemusala. Eläkkeen rinnalla voi työskennellä tietyin rajoituksin ansiotyös-sä tai toimia yrittäjänä ilman, että se vaikuttaa eläk-keeseen. Ansaintaraja riippuu eläkelajista. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikki eläkkeen rinnalla tehty eläkkeeseen oikeuttava työ kartuttaa uutta elä-kettä aina 68 ikävuoden täyttymiseen asti, karttuman ollessa suurimmillaan viimeisinä vuosina ns. super-karttuma on 63 – 67 -vuotiailla 4,5 % vuosiansiosta. Kunnissa toimivat Vanhusneuvostot toimivat erityis-kanavana ikäihmisten tarpeiden ja näkemysten vä-littämisessä kuntien päätöksentekoon ja toimintaan. Vanhusneuvostot tekevät aloitteita ja esityksiä sekä antavat lausuntoja. Vanhusneuvostot ovat ottaneet kantaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen toi-mintaan, liikunta- ja virkistystoimintaan sekä ympä-ristön esteettömyyttä koskeviin asioihin. Vanhusneu-vostot ovat myös olleet mukana ikääntymispoliittisten strategioiden toteutumisen seurannassa. Vuonna 2008 annetussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa suositellaan, että vanhusneuvostot osallistuvat kuntien ikääntymispoliittisten strategioiden laadintaan.

Vanhusneuvoston vaikuttava toiminta edellyttää jä-senten aktiivisuutta ja hyvää yhteistyötä ikäihmisten, kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, elä-keläis- ja vanhusjärjestöjen sekä muiden vanhustyön toimijoiden kesken. Kun kunnassa perustetaan van-husneuvosto, olisi aina tarkkaan harkittava, miten se kytketään kunnalliseen hallintoon ja päätöksentekoon. Vanhusneuvoston edustajalle voidaan esimerkiksi an-taa läsnäolo- ja puheoikeus kunnan muissa toimie-limissä. Aktiivisella tiedottamisella ja ikäihmisten elinoloja ja palveluita koskevan arvokeskustelun vi-rittämisellä vanhusneuvosto voi vaikuttaa ikäihmisten elinoloihin kunnassa. Vanhusneuvostot täydentävät edustuksellista kunnallista demokratiaa. Vanhusneu-vostojen määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Ikäihmisten määrän kasvu luo osaltaan edellytyksiä vanhusneu-vostojen poliittisen painoarvon kasvulle.

275Eläkeikäiset ihmiset on nähtävä voimavarana, van-heneminen ei ole sairaus. Puoluekokous yhtyy aloit-teeseen ja tukee toimenpiteisiin ryhtymistä, joilla luodaan toimivat mahdollisuudet jo eläköityneiden ihmisten henkisten ja fyysisten voimavarojen sekä heidän osaamisensa käyttöönottamiseen. Asiaa tulee tarkastella kokonaisuutena niin eläkepolitiikan, vero-tuksen kuin palvelujen tarpeiden näkökulmista.

224. Suomen Keskustanaiset: Vanhu-sasiavaltuutettu pysyvästi vanhusten asialle

Keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu vahvasti ih-misen osallisuuden ja osallistumisen korostaminen, ikään katsomatta. Haluamme pitää huolta myös niistä, joiden ääni ei aina kuulu vahvimpana. Myös suoma-laisilla vanhuksilla on oikeus elää täysipainoista elä-mää osana yhteiskuntaamme.

Suomen Keskustanaisten mielestä vanhuksilla tulee olla heidän oman asiansa ajaja, vanhusasiavaltuutet-tu, joka edistää vanhusten oikeuksia ja puuttuu heitä koskeviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Vanhusasia-valtuutettu herättelisi kansalaisia ja päättäjiä positiivi-seen arvokeskusteluun vanhusten asioista ja asemas-ta. Lisäksi, vanhusasiavaltuutettu tekisi poikkihallin-nollista yhteistyötä ja loisi uusia kanavia ikääntyvien mielipiteiden ja tarpeiden kuulemiseksi ja ymmärtä-miseksi.

Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu on toimi-nut Keski-Suomen maakunnassa Raha-automaattiyh-distyksen rahoittamana yksityisen säätiön hankkeena. Kokeiluhankkeesta saadut tulokset ja vanhustenhuol-lon tulevaisuuden haasteet vahvistavat vaatimusta pe-rustaa Suomeen ensimmäinen vanhusasiavaltuutetun virka. Lapsilla on jo oma lapsiasiavaltuutettu, jonka ansiosta lasten asiat ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön huomattavasti aiempaa tehok-kaammin. Keskustanaisten mielestä myös ikääntyneet ansaitsevat saman ja kannustavat Keskustaa olemaan asiassa aloitteellinen.

Vastausesitys:

Vanhusasiavaltuutettu toimii tällä hetkellä Porvoon kaupungissa ja Keski-Suomessa RAY:n tuella. Valtuu-tetun toimintatapoina ovat mm. kannanotot, neuvonta, aloitteet sekä erilaiset selvitystyöt. Molemmat valtuu-tetut toimivat kiinteässä yhteistyössä vanhusneuvos-tojen kanssa. Kaikissa maamme kunnissa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumisen turvana ovat sosiaali- ja potilasasiamiehet. Sosiaalihuollon yleinen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja aluehallintoviranomaisille. Näiden viranomaisten li-

säksi kanteluita voidaan tehdä myös oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, jotka ovat ylimpiä laillisuuden valvojia Suomessa. Oikeuskansleri ja oi-keusasiamies valvovat, että viranomaiset ja virkamie-het sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudatta-vat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskansleri ja oikeusasiamies valvovat myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Vanhusneuvostot ovat tärkeitä ikäihmisten oikeuksi-en toteutumista seuraavia, vaikuttamismahdollisuuk-sia tarjoavia ja osallisuutta turvaavia elimiä. Kunnal-lisia vanhusneuvostoja on perustettu vuodesta 1996 alkaen. Vuoden 2008 lopussa vanhusneuvosto toimi 326 kunnassa ja koko maan 65 vuotta täyttäneestä vä-estöstä 93 % asui kunnissa, joissa toimi vanhusneu-vosto. Vuoden 2009 alun kuntaliitosten jälkeen van-husneuvosto toimii lähes kaikissa Suomen kunnissa. Koska kysymys on kunnan toiminnasta, kunta vastaa myös toiminnan rahoituksesta. Toimintaan varattu määräraha kattaa yleensä toiminnasta aiheutuneet ku-lut ja ainakin jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut.

Vanhusneuvostot ovat kaikissa Pohjoismaissa neu-voa-antavia, eivät päätöksentekoelimiä. Suomessa kuntien vanhusneuvostoille hyväksymissä toiminta-säännöissä korostuu ikäihmisten vaikutusmahdolli-suuksien turvaaminen.

On tärkeää, että kaikkiin kuntiin perustetaan vanhus-neuvosto. Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen siinä, määrin, että vanhusasiavaltuutetun toimen va-kinaistamista on perusteltua harkita. Tulevan vanhus-palvelulain yhteydessä on arvioitava myös tarpeellis-ten virkojen luominen.

225. Keskustan Keski-Suomen piiri: Vanhusasiavaltuutetun viran perus-taminen

Keskustan Keski-Suomen piirillä on ollut aitiopaikka seurata vanhusasiaa ja sen poliittista kehittymistä vii-meisten kolmen vuoden ajan. Valtakunnan ensimmäi-nen vanhusasiavaltuutettu on toiminut Keski-Suomen maakunnassa yksityisen säätiön hankkeena ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Vanhusasiaval-tuutetun työ on päättymässä vuoden 2010 aikana. Keskustan Keski-Suomen piiri katsoo, että kokeilu-hankkeesta saadut tulokset ja viimeaikaisessa media-keskustelussa esille tulleet vanhusten huonot, jopa epäinhimilliset olot, vahvistavat vaatimusta perustaa Suomeen ensimmäinen vanhusasiavaltuutetun virka. Keskustan tulee olla tässä aloitteellinen. Viran työn ja toimenkuvan tulisi olla samanlainen kuin lapsiasia-

276valtuutetulla; ohjaava, neuvova ja kantaaottava. Se tu-lisi rahoittaa valtion varoin, mikä takaisi pysyvyyden ja myös oikeutuksen toimia. Keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu vahvasti ih-misen kunnioittaminen. Ikääntyvällä väestöllä on ol-tava samanlaiset oikeudet elää täysipainoista elämää osana yhteiskuntaa kuin nuoremmillakin. Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä vanhuksilla tulisi olla oma äänitorvi, joka pitäisi huolen vanhusten hyvinvoinnista ja puuttuisi epäkohtiin vaikuttamalla päätöksentekijöihin. Vanhusasiavaltuutettu herätteli-si kuntalaisia ja päättäjiä positiiviseen arvokeskuste-luun vanhusten asioista ja asemasta. Vanhusasiaval-tuutettu tekisi poikkihallinnollista yhteistyötä ja loisi uusia kanavia ikääntyvien mielipiteiden ja tarpeiden kuulemiseksi.

Vastausesitys:

Ks. vastaus aloitteeseen 224” Vanhusasiavaltuutettu pysyvästi vanhusten asialle”.

226. Keskustan Paattisten py: Kuka tamppaisi vanhuksen matot? / Voiko omaishoitaja olla muukin kuin omai-nen?

Vanhusten hoidon järjestämistä pohdittaessa Turussa on yhtenä vaihtoehtona keskusteltu italialaistyyppi-sistä ”badanteista”. Italiassa badante on henkilö, joka hoitaa vanhusta vanhuksen omassa kodissa. Hän voi asua vanhuksen luona tai käydä siellä vain osa-aikai-sesti työssä. Badante laittaa vanhukselle ruokaa, aut-taa siivouksessa ja pitää hänelle seuraa.

Palvelun vanhus maksaa itse ja saa tarvittaessa ve-roalennusta tai kunnallista tukea. Vaikka hoito tulee maksamaan vanhukselle tai kunnalle, se on halvempi vaihtoehto kuin hoito vanhainkodissa.

Italiassa badante on usein naispuolinen maahanmuut-taja, jolla ei ole ammattikoulutusta. Näin hän saa mahdollisuuden perustoimeentuloon. Tämä tuo sääs-töä yhteiskunnalle.

Suurissa kaupungeissa kuten Turussa kunnallinen vanhustenhoito toimii oudosti. Vanhuksen luona voi kunnan lähettämänä piipahtaa lukuisia henkilöitä, mutta kukaan ei jouda olemaan. Vanhus toivoo, että joku tulisi ja olisi, huolehtisi ruuasta ja lääkkeistä, tamppaisi joskus matot ja pesisi pari kertaa vuodessa ikkunat. Siis toimisi niin kuin entisajan kotiapulaiset.

Suurten kaupunkien kunnallinen vanhustenhuolto tar-vitsee suurremontin, joka ei kuitenkaan ole mahdol-

lista ilman valtakunnan tason selvitystyötä, ohjeita ja lakimuutoksia.

Voimassa olevan sosiaalihuoltolain mukaan kunnalla on mm. kotipalvelun järjestämisvelvollisuus. Sosiaa-liasetuksen mukaan kotipalvelu on kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolen-pitoa ja tukemista sekä tukipalveluja että sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Vuoden 2006 alusta astui voimaan laki omaishoi-don tuesta. Lain mukaan omaishoitajalla tarkoitetaan hoidettavan omaisia tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitoso-pimuksen. Läheisellä henkilöllä tarkoitetaan esimer-kiksi hoidettavan avopuolisoa tai läheistä ystävää, joka on käytännössä jo ennen sopimuksen tekemis-tä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon. Omaishoitolaki sulkee pois mahdollisuuden, että vie-raat ihmiset voisivat toimia omaishoitajina.

”Badantit”-apujärjestelmä muistuttaa omaishoidontu-en järjestelmää, koska apu tapahtuisi asiakkaan koto-na kuten omaishoitotilanteessakin, mutta palvelumuo-to ei sovellu tällä hetkellä käytössä olevaan suoma-laiseen järjestelmään. Sekä asiakkaan että ”badante”-auttajan oikeusturva tulee selvittää tarkasti.

On selvitettävä mm. se, onko kyseessä työsuhde ja jos on, kenellä on työnantajavelvoitteet, kunnalla vai asiakkaalla, toteutuvatko työaikalainsäädökset, vuo-silomaa koskevat säädökset, mikä on palkkausjärjes-telmä jne. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kunta vastaa nykylainsäädännön mukaisesti vanhuspalvelu-jen järjestämisestä oli sitten kysymys kunnan omas-ta palvelutuotannosta tai yksityisen palvelutuottajan palveluista. Vastuu palvelujen järjestämisestä merkit-see kunnan kannalta myös valvontavastuuta suhteessa palvelun laatuun, palvelun jatkuvuuteen ja mm. salas-sapitosäädösten toteutumisen valvontaa.

Kuvatunkaltaisen palvelun toteuttaminen ilman kun-nan järjestämisvastuuta voi kuitenkin toteutua mm. laajentuneen kotitalousvähennyksen turvin, mikäli ve-rovähennyksen saamisen edellytykset täyttyvät.

Edellä kuvattu ”badantetyyppinen” vanhusapu täy-dentäisi ja monipuolistaisi omalta osaltaan kotona asumisen tueksi tarvittavaa vanhusten palvelujen kir-joa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan anna siihen mahdollisuuksia. Tarvitaan laajempaa ja perusteellista valtakunnan tasolla tehtävää selvitystyötä ja lakimuu-toksia.

Keskustan Paattisten paikallisyhdistys esittää, että Suomen Keskusta toimisi asiassa aloitteellisesti.

277Vastausesitys:

Kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla on vastuu ikäih-misten palveluiden järjestämisestä. Kunta voi tuottaa palvelut itse tai hankkia niitä esimerkiksi toiselta kun-nalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä palvelujen tuot-tajalta. Hankintoihin, jotka on aloitettu 1.6.2007 jäl-keen, sovelletaan lakia julkisista hankinnoista.

Suomen perustuslain (22 §) mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Näistä oikeuksista ikäihmisten palveluihin vaikuttavat erityisesti oikeudet yhdenvertaisuuteen (6 §) ja sosi-aaliturvaan (19 §), kuten välttämättömään huolenpi-toon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nämä oikeudet on Ikäihmisten palvelujen laatusuositukses-sa konkretisoitu eettisiksi periaatteiksi. Periaatteita, joiden tulisi ohjata palvelujen järjestämistä ovat it-semääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Osallisuuden periaate puolestaan painottaa, että ihminen on iäkkäänäkin yh-teisönsä täysivaltainen jäsen.

Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuk-sista säädetään, että sosiaalihuoltoa (esimerkiksi ko-tipalvelua tai palveluasumista) toteutettaessa on itse-määräämisoikeuden ja osallistumisen näkökulmista otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan toivomuk-set ja mielipide. Lain mukaan asiakkaalle on annet-tava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen-sa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijai-sesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Mikäli asiakas ei esimerkiksi sairauden tai toimintakykyvajeiden vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelu-jensa suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmär-tämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteis-työssä hänen laillisen edustajansa, omaistensa tai muun hänelle läheisen henkilön kanssa.

Puoluekokous katsoo, että vanhusten hoitoa on kehi-tettävä avarakatseisesti, luotava mahdollisuuksia ja harkittava sekä edesautettava myös uusia toimintata-poja. Ensisijaista on kuitenkin jatkaa omaishoidon ke-hittämistä ja parannettava kotipalvelujen saatavuutta sekä luotettavuutta.

227. Keskustan Opiskelijaliitto: Lisää joustavuutta lasten päivähoitoon

Lasten päivähoito on subjektiivinen oikeus ja jokai-sella kunnalla on siten velvollisuus järjestää hoitoa tarvitsevalle lapselle päivähoitopaikka. Useimmi-ten tämä tarkoittaa päiväkotipaikkaa, jossa lapsi voi olla hoidossa vanhempien normaalin työpäivän ajan.

KOL:n mielestä pienen lapsen edun mukaista on, että hänet voidaan hoitaa mahdollisimman kodin-omaisessa ympäristössä sekä se, että lapsi saa viettää mahdollisimman paljon aikaa ensisijaisten hoitajien-sa, yleensä vanhempiensa kanssa. Myös vanhempien tarpeet lastenhoidolle ovat hyvin erilaisia. Esimerkik-si opiskelijavanhempi ei välttämättä tarvitse jokapäi-väistä lastenhoitajaa, vaan osa- aikaista tai tilapäistä lastenhoitoapua, joka ottaa huomioon erilaiset opis-keluajankohdat. Siten subjektiivinen oikeus 8 tunnin päivittäiselle päivähoidolle ei palvele lapsen etua eikä vanhempien tarpeita.

KOL esittää, että päivähoitoon voidaan saada lisää joustavuutta palauttamalla alas ajettu perhepäivähoi-tajajärjestelmä modernisoituna siten, että se palvelisi entistä paremmin tilapäisen hoidon tarvetta erilaisissa elämäntilanteissa oleville erilaisille perheille. Lisäk-si pienten lasten mahdollisuutta kasvaa pienemmissä ryhmissä voidaan tukea nostamalla perhepäivähoidon arvoa esimerkiksi kohottamalla perhepäivähoitajille maksettavia palkkoja. Myös osa- aikaiselle joustaval-le päivähoidolle tulee tarjota mahdollisuus sellaisille perheille, joissa pienet lapset halutaan hoitaa pääosin kotona.


Pienten lasten hoidon tukimuodot vaihtelevat lapsen iän ja perheen valitseman hoitomuodon mukaan. Las-ten hoidon järjestämiseksi vanhempainrahakauden päätyttyä perheellä on vaihtoehtoina kunnan järjes-tämä päivähoitopaikka, kunnes lapsi siirtyy oppivel-vollisena perusopetukseen, kotihoidon tuki, kunnes perheen nuorimmainen lapsi täyttää kolme vuotta tai yksityisen hoidon tuki, jota perhe voi saada kustakin alle kouluikäisestä lapsestaan.

Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta ja hoitolisästä. Lakisääteisen hoitorahan määrä on kai-kille ehdot täyttäville perheille samansuuruinen. Hoi-tolisä on tulosidonnainen. Tämän lisäksi kunta voi päätöksellään maksaa kunnallista lisää ja näin ohjata rahoitusta yksityisen hoidon tukemiseen ja edistää kaikkien perheiden valinnan mahdollisuuksia. Kunta voi myös muin keinoin tukea yksityistä perhepäivä-hoitoa, jos kunta katsoo, että yksityistä perhepäivä-hoitoa tulee kunnassa edistää. Hallitusohjelman mu-kaan yksityisen hoidon tuen tasoa nostettiin 160 eu-roon kuukaudessa 1.1.2009 alkaen.

Perhe, jonka kaikki lapset ovat yli 3-vuotiaita, ei ole oikeutettu saamaan lakisääteistä kotihoidon tukea tai muuta vastaavaa tukea lasten kotihoidon järjestämi-seksi. Tässä suhteessa yrittäjää, joka hoitaa muiden lasten ohella myös omia lapsiaan, kohdellaan saman-arvoisesti kuin muitakin lapsiperheitä. Niin yksityi-

278selle perhepäivähoitajalle kuin kunnalliselle perhe-päivähoitajallekaan ei makseta kulukorvauksia omien lastensa osalta.

Vahingon sattuessa lasten oikeudellisen aseman osal-ta yksityisyrittäjänä toimiva perhepäivähoitaja on sa-massa asemassa omien lastensa osalta kuin muutkin lasten vanhemmat omien lastensa osalta. Hoitajan ja hänen omien lastensa vakuutusturva on hoitajan vas-tuulla. Myös muissa lapsiperheissä huoltajat vastaavat lastensa vakuutuksista.

Päivähoitomaksujen uudistamisen yhteydessä maksu-jen määräytymisperusteita tarkistettiin perheen tulo-tasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Uudistuk-sessa otettiin huomioon todellinen perhekoko. Ennen uudistusta otettiin huomioon vanhempien lisäksi kak-si päivähoitoikäistä lasta. Nyt perhekäsite uudistettiin niin, että maksua määrättäessä otettiin huomioon van-hempien lisäksi kaikki heidän kanssaan samassa ta-loudessa asuvat alaikäiset lapset. Uudistuksen myötä päivähoitomaksut pysyivät samassa tai laskivat 60% perheistä. Myös niin kutsuttu nollamaksuluokka säi-lyi edelleen.

Perhepäivähoitajien osalta on lisättävä alan kiinnosta-vuutta palkkausjärjestelmän parannusten kautta. Esi-merkiksi lisätään työaikaan kiinteästi kuuluva hoidon valmisteluaika sekä lasketaan perhepäivähoitajan oma lapsi palkkioon mukaan.

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen subjektiivisen päi-vähoidon rajoittamisesta sellaisenaan, mutta päivähoi-don joustoja ja monimuotoisuutta, esimerkiksi osapäi-väisen hoidon osalta on lisättävä perheiden erilaisten tarpeiden mukaan. Erityisesti tilapäistä lastenhoito-apua tulee kehittää entisestään.

228. Suomen Keskustanuoret: Perhe-päivähoitopaikkoja lisättävä

Jos lapsen vanhemmat eivät voi tai eivät halua hoi-taa lasta kotonaan, niin tällöinkin perheillä tulisi olla mahdollisuus siihen, että lasten hoitaminen tapahtuu kodinomaisissa olosuhteissa. Tämä edellyttää, että perheillä on realistinen mahdollisuus perhepäivähoi-toon.

Vielä vuosituhannen vaihteessa noin 70 000 lasta oli perhepäivähoidossa, mutta vuonna 2008 enää noin 50 000 lasta, joka on enää hiukan yli 10 % kaikista alle 7 vuotiaista. Suuntaus perhepäivähoidon osuu-dessa on ollut jo pidempään huolestuttava. Perhepäi-vähoidon ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä eli 2-3 lapsen suuruisia ja hoitajan tulee olla koulutettu ja tehtävään sopiva henkilö.

Perustelemme perhepäivähoidon tarpeellisuutta sillä, että sosiaalipsykologian nykykäsitysten mukaan pie-ni lapsi voi luoda kunnollisen tuntemussuhteen vain 3-4 aikuiseen, jolloin hänellä ei ole mahdollisuutta luoda kiintymyssuhdetta ison päiväkodin vaihtuviin hoitajiin. Niin ikään toimivin sosiaalisten kontaktien määrä alle kolmen vuoden ikäisellä lapsella on aino-astaan 3-4 muuta lasta. Kun lasten lukumäärä kasvaa tästä lineaarisesti, niin päivittäisten kontaktien määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Päivittäisten kontaktien raju kasvu voi aiheuttaa sen, että lapsi ahdistuu ja tu-lee aggressiiviseksi. Tämän vuoksi perheillä tulee olla mahdollisuus valita perhepäivähoito lastensa hoito-muodoksi.

Jotta perhepäivähoidosta tulisi monelle nuorelle hoi-toalan ammattilaiselle järkevä vaihtoehto, tulee perhe-päivähoitajien hoidettavien lasten lukumäärään voida laskea hänen omat lapsensa. Todellisen parannuksen nykytilanteeseen toisi kuitenkin esimerkiksi Kauha-joella käytössä oleva malli, jossa perhepäivähoitajalle maksetaan kiinteää lasten lukumäärästä riippumaton-ta palkkaa. Hoitajan omat lapset kuuluvat Kauhajoel-la keskimääräiseen neljän ja puolen lapsen kiintiöön, mutta perhepäivähoitaja maksaa tässä mallissa omista lapsistaan normaalit päivähoidon kustannukset. Per-hepäivähoidon kannustavuuden lisäämiseksi perhe-päivähoitajan työaikaan tulee jatkossa laskea myös hoitopäivien valmisteluun kuluva aika. Kaiken kaik-kiaan perhepäivähoitajien palkkausta tulee muutoin-kin tarkistaa ylöspäin.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 227 ”Lisää joustavuutta lasten päivähoitoon”.

229. Suomen Keskustanuoret: Yhden vanhemman perheiden tukeminen

Yhden vanhemman perheen koetaan yhä 2010-luvulle siirryttäessä edustavan poikkeuksellista vanhemmuut-ta, joka voidaan tulkita vajaana ja riittämättömyytenä. Toisaalta, moni yksin lastensa kanssa elävä vanhempi saa osakseen sankariroolin ja ihailua sinnikkäästä jak-samisesta moninaisten paineiden ja kasvatusvastuun keskellä. Niin tai näin, yhden vanhemman perheet määritellään sosiaalisesti erilliseksi kategoriaksi.

Yhden vanhemman perheissä asuu kaikista alle 18-vuotiaista lapsista noin 17 prosenttia (v.2006). Näistä lapsista noin 13 prosenttia asuu isän kanssa. Pääsääntöisesti yksinhuoltajat ovat siis naisia.

Yhden huoltajan perheissä 1990-luvun laman jälkei-nen aika on ollut taloudellisen ahdingon ja yhteiskun-

279nallisen aseman alasajon sävyttämää. Toimeentulon edellytykset ovat heikentyneet ja taloudellisesti hei-koimmassa asemassa ovat pienten lasten äidit. Vuon-na 1994 voimaan astuneessa uudistuksessa yksinhuol-tajuuden perusteella aiemmin verotukseen myönnetyt vähennykset poistettiin ja ne korvattiin osittain lap-silisään toteutetulla lapsilisän yksinhuoltajakorotuk-sella.

1990-luvun alun yksinhuoltajaäitien vahvasta työelä-mäosallisuudesta on siirrytty tilanteeseen, jossa 13 prosenttia yksinhuoltajista on työttömänä ja liki 32 prosenttia ryhmästä lukeutuu pienituloisimpiin. Vie-lä vuonna 1989 liki 85 prosenttia alle 6-vuotiaiden yksinhuoltajien äideistä osallistui työmarkkinoille. Tämä oli erinomaista tasoa mihin tahansa väestöryh-mään verrattuna. Tilanne on käytännöllisesti katsoen romahtanut 15 vuodessa.

Yhden vanhemman perheessä kohdataan pitkälti sa-manlaisia arjen haasteita kuin kahden vanhemman perheessä, mutta moninkertaisesti haastavampana. Tilastot osoittavat, että kahden vanhemman perheen tulotaso heikkenee lapsen syntymän myötä vanhem-painvapaajaksojen vuoksi yleensä noin 80 prosent-tiin aiemmasta. Sama vaikutus tuntuu rajumpana yh-den vanhemman perheessä, jossa tulotaso tippuu noin puoleen. Esimerkkeinä toiminevat myös lapsen sai-rastelusta koituvat poissaolot työelämästä, joita yhden vanhemman perheessä on jakamassa vain yksi työnte-kijä tai vuorotyön aiheuttamat haasteet. Käytännössä vuorotyö ei yhden vanhemman perheessä ole usein-kaan mahdollista. Työelämän muutos pätkittäiseksi sekä kodinhoidon tukipalvelujen katoaminen kuntata-solla ovat hankaloittaneet työn vastaanottamista.

Sen sijaan positiivisia yhteyksiä yhden ja kahden van-hemman perheen kohtelulla on vähemmän. Nykyisel-lään yhden vanhemman perheet eivät hyödy perhe-vapaiden jakamisesta ja perhepoliittisista etuuksis-ta samalla tavalla kuin kahden vanhemman perheet. Konkreettisesti todeten: yksinhuoltajalta puuttuu toi-sen aikuisen tulot.

Yhden vanhemman perheessä työelämän mukanaan tuoma aikuisten vertaiskokemus on erityisen tärkeää. Tämä tulee nähdä taloudellisten seikkojen lisäksi kes-keisenä työelämän arvona kyseiselle väestöryhmälle. Siksi työelämän ja perheen yhteensovittamista tulee heidän kohdallaan erityisesti tukea. Työelämä ei saa olla riski vanhemmalle. Osa-aikaisuutta, lyhennettyä työaikaa ja muita työelämän joustoja on tuettava.

Perhepolitiikassa tulee yhden vanhemman perheiden osalta kehittää yhteiskunnallisia tukitoimia erityisen vahvasti. Pelkkä taloudellinen tuki ei riitä, vaan per-heet kaipaavat konkreettista apua arkensa sujuvuuteen

ja työssäkäynnin mahdollistamiseen. Päivähoidon joustavuus esimerkiksi kouluikäisten lasten iltapäivä- ja iltahoidon osalta on pieni toimenpide hoitoa järjes-tävälle kunnalle, mutta merkittävä asia yksittäiselle perheelle. Niin ikään kotihoidon palvelujen palautus helpottaisi erityisesti yhden vanhemman arkea. Myös verotuksen yksinhuoltajavähennyksen palauttamista tulee harkita.

Vastausesitys:

Yksinhuoltajaperheitä oli vuoden 2008 lopussa hie-man yli 117 000 eli noin 20 prosenttia kaikista per-heistä. Selvitysten mukaan yhden huoltajan kotitalo-uksien taloudellinen asema on muihin lapsitalouksiin nähden heikompi. Yksinhuoltajien pienituloisuuden on katsottu aiheutuvan paitsi jakamattomasta huolto-taakasta myös heikommasta työllisyydestä.

Keskustajohtoinen hallitus on ohjelmassaan sitoutu-nut vähentämään lapsiperheiden köyhyyttä ja eriar-voistumiskehitystä parantamalla lapsiperheiden ta-loudellista asemaa. Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien asemaa onkin parannettu monin eri tavoin. Osa toi-menpiteistä on kohdennettu yhdenvertaisesti kaikkiin etuuksien tai palvelujen saannin edellytykset täyttä-viin lapsiperheisiin. Esimerkiksi vuoden 2009 alusta yksityisen hoidon tuen tasoa on korotettu 22,67 eurol-la kuukaudessa ja lasten kotihoidon tuen hoitorahaa 20 eurolla kuukaudessa perheen yhden alle kolmi-vuotiaan lapsen osalta. Osittaisen hoitorahan määrä on nostettu 90 euroon vuoden 2010 alusta. Samalla osittainen hoitoraha laajennettiin koskemaan yrittäjiä. Lisäksi vuoden 2009 alusta äitiys-, isyys- ja vanhem-painrahojen sekä erityishoitorahan vähimmäistasoa korotettiin työmarkkinatuen tasolle, mikä tarkoittaa 171 euron lisäystä kuukaudessa, ja monilapsisten lap-siperheiden lapsilisiä korotettiin kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa.

Osa lapsiperheiden taloudellisen aseman parantami-seksi tarkoitetuista toimenpiteistä on kohdistettu suo-raan yksinhuoltajille. Vuoden 2008 alusta lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla kuukau-dessa. Lisäksi elatustuen toimeenpano ja siihen liit-tyvät toimenpiteet elatusavun perimiseksi siirrettiin kunnilta Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi 1.4.2009. Samalla elatustuen ja elatusavun indeksisidonnaisuut-ta parannettiin ja selkeytettiin. Uudistusten tavoittee-na oli edistää asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua asuinpaikasta riippumatta ja oikeuksien tasapuolista turvaamista sekä parantaa yksinhuoltajien taloudellis-ta tilannetta. Hallitus on myös päättänyt, että indek-sisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet eli vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat, lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki si-

280dotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansan-eläkeindeksiin 1.3.2011 lukien.

Myös 1.8.2008 voimaan tulleella sosiaali- ja terve-ydenhuollon asiakasmaksu-uudistuksella oli yksin-huoltajan asemaa parantavia vaikutuksia. Uudistuksen myötä päivähoitomaksun perusteena olevia tulorajo-ja nostettiin ja perhekäsite muuttui perheen todellis-ta kokoa mahdollisimman hyvin vastaavaksi. Tämän seurauksena päivähoidon maksut alenivat erityisesti yksinhuoltajilla ja monilapsisten pienituloisten per-heiden kohdalla.

Selvitysten perusteella on myös arvioitu, että toi-meentulotuen etuoikeutetun tulon käyttöönotolla on ollut erityisesti yksinhuoltajanaisia hyödyttäviä vai-kutuksia sen kannustaessa heitä hankkimaan ansio-tuloja. Toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa koske-vaa lakia on jatkettu siten, että se on voimassa vuoden 2010 loppuun ja SATA-komitean tekemien linjausten mukaan sitä on edelleen tarkoitus jatkaa. Taloudelli-sen lisätuen lisäksi yksinhuoltajaperheille ensiarvoi-sen tärkeää on joustava sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö perhekohtaisen tarpeen mukaan toteutettuna. Myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet on tarkoitettu joustaviksi vaihtoehdoiksi. Henkilö, joka ei halua lastaan kunnalliseen päivähoitoon, voi valita tuen. Kuntalisä taas on tarkoitettu kotihoidon ja yksi-tyisen hoidon tukien hoitorahaa ja hoitolisää täyden-täväksi malliksi. Kyse on siten yhteen malliin sisälty-västä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle jäävästä kuntakohtaisesta lisästä, jota koskevien säännösten on tarkoitettu olevan siten väljät, että kunnalliselle päätöksenteolle jää liikkumavaraa lisätuen määrän ja kohdentamisen osalta.

Hallituksen vuonna 2007 käynnistämässä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjel-massa yhtenä keskeisenä tavoitteena on lapsiperhei-den hyvinvointi. Tavoite kattaa arjen hallinnan li-säämisen kaikissa perheissä ja lapsiperheitä tukevan palvelujärjestelmän, joka luo lapsille ja nuorille hy-vinvointia edistävän saumattoman verkoston. Myös keväällä 2009 työskentelynsä aloittanut sosiaalihuol-lon lainsäädännön uudistamistyöryhmä tulee työssään arvioimaan perheiden monimuotoistumisen palvelu-järjestelmälle aiheuttamia haasteita. Työryhmä tulee jättämään väliraporttinsa uudistamisen peruslinjauk-sista keväällä 2010.

Palvelujen laajentamistarpeiden lisäksi keskusteluun tulisi myös nostaa työelämän vaatimusten jatkuva li-sääntyminen ja niiden vaatimusten asettama ristiriita perheen ja työn yhteensovittamiselle. Pienten lasten vanhempien työaikojen järjestämisessä tulisi huomi-oida lasten hyvinvointi. Tarkoituksenmukaista olisi,

että pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus valintansa mukaan tehdä päivätyötä. Tämä edellyttää yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa.

Verotuksen yksinhuoltajavähennyksen käyttöönot-toa voitaisiin harkita. Verotuksen kautta suoritettava etuusparannus voidaan katsoa valtiontalouden näkö-kulmasta kannustavammaksi kuin suora tulonsiirto. Puoluekokous yhtyy aloitteen huoliin yksinhuoltajien aseman parantamiseksi.

230. Keskustan Kiihtelysvaaran py: Kannustavaan perhepolitiikkaan

Suomessa on syntynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen joka vuosi alle 60 000 lasta. Suurimmillaan syntyvyys oli vuosina 1946-55, jolloin lapsia syntyi keskimää-rin noin 100 000 vuodessa. Nuoria suomalaisia on nyt noin puoli miljoonaa vähemmän kuin 50-luvulla. Eliniän odotteen noususta kuolleisuus ylittänee synty-vyyden jo lähitulevaisuudessa, ellei perhekoko kasva selvästi. Suomen väkiluku uhkaa kääntyä laskuun.

Perheiden keskimääräisen lapsiluvun kasvattaminen on tärkeätä monesta eri syystä.

Ehdotammekin, että Suomen Keskustan puolueko-kous asettaa tavoitteeksi perhekoon kasvattamisen ja syntyvyyden nostamisen noin 70 000 lapseen vuo-dessa ja että samalla käynnistetään laajan kansallisen perhepoliittisen ohjelman valmistelu ja että ohjelmas-sa määritellään ne taloudelliset, sosiaaliset ja henkiset kannustimet, jotka takaavat myös monilapsisille per-heille turvallisen arjen ja turvatun toimeentulon kai-kissa elämän vaiheissa.

Vastausesitys:

Suomessa syntyvyys on korkein 40 vuoteen. Tilas-tokeskuksen mukaan viime vuonna syntyi yli 60 400 lasta eli 900 edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran yli 60 000 lasta näki päivänvalon vuonna 1996. Syn-tyvyys oli viime vuonna suurinta Pohjanmaan maa-kunnissa ja Kainuussa. Alhaisinta syntyvyys oli puo-lestaan Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Keskustalla on pitkät perinteet inhimillisen perhe-politiikan ajajana. Keskustajohtoiset hallitukset ovat saaneet aikaan merkittäviä uudistuksia ja parannuk-sia. Vanhasen II hallitus valitsi lapsiperheiden osalta tietoisesti keskeiseksi painopisteeksi etuuksien kehit-tämisessä erityisesti heikommalle jääneiden perhei-den taloudellisen aseman parantamisen ja eriarvois-tumisen vähentämisen. Tämän vuoden alussa toteutui vihdoin yksi historiallisimmista tulonsiirroista, kun vähimmäisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä

281sairauspäivärahojen vähimmäistasoa korotettiin työ-markkinatuen tasolle. Keskustan pitkänajan tavoi-te toteutui. Keskustalainen linja sai näin ollen jatkoa, sillä vähimmäispäivärahoja korotettiin jo pääminis-teri Vanhasen I hallituksen aikana 94 eurolla kuukau-dessa. Nyt tehty tasokorotus on merkittävä, 171 euroa kuukaudessa. Tasokorotus on tärkeä myös sen vuoksi, että se vähentää tarvetta viimesijaiseen turvaan eli toi-meentulotukeen.

Keskustan ideologian mukaan lapsiperheille halutaan luoda aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto ja tehdä se valinta itse, perheen tarpeiden mukaan. Lapsilisiin on tehty korotuksia sekä Vanha-sen I, että II hallituksen aikana. Nyt korotettiin lapsili-sää perheen kolmannesta lapsesta alkaen. Se on myös yksi niistä toimista, joilla Vanhasen II hallitusohjel-man mukaan lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Köyhät lapsiper-heet ovat tutkimusten mukaan monilapsisempia, ja niissä on selvästi useammin alle kouluikäisiä lapsia kuin muissa lapsiperheissä. Nämä perheet ovat muita huomattavasti enemmän riippuvaisia tulonsiirroista.

Sosiaaliturvaa uudistava SATA-komitea linjasi perhe-etuuksien tulevaisuutta. Lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan jo tehdyillä päätöksil-lä indeksiin 1.3.2011 alkaen. Toimenpide tekisi lapsi-lisäkorotuksista kestävän ja pitkäjänteisemmän. Tu-lonsiirtojen pitkän aikavälin tavoite tulee olla riittävä perusturva. Etuuksien tasojen pitää olla sellaisia, ettei ihmisten tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Mak-settavia etuuksia, kuten lapsilisiä, kotihoidontukea ja vanhempainrahoja on tarkasteltava osana verotuksen, maksujen ja palvelujen kokonaisuutta. On tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäessä tulonsiir-tojen ostovoima säilyy tasokorotuksin ja indeksitar-kistuksin.

Tulonsiirtojen lisäksi tarvitaan kohdennettuja palvelu-ja helpottamaan lapsiperheiden arkea. Lapsiperheiden kotipalveluja on kunnissa saatavilla liian vähän. Mo-net perheet tarvitsevat läheisten ja sukulaisten puuttu-essa lyhytaikaista tai tilapäistä apua selviytymiseksi arjen tilanteissa. Aina ei tarvitse olla kyse ongelmati-lanteista. Hallitusohjelman mukaisesti lapsiperheiden kotipalvelujen kehittämiseen suunnataan lisää voima-varoja. Perheitä tuetaan ja palvelujen valintamahdol-lisuuksia parannetaan lisäämällä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ennaltaeh-käisevää työtä parisuhde- ja perheneuvonnassa vah-vistetaan.

Vanhasen II:n hallituksen ohjelmaan kuuluu Lapset, perheet ja nuoret –politiikkaohjelma. Politiikkaoh-

jelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan pohja lapsuus- ja nuoruusiässä. Ohjelma vahvistaa lapsiystävällistä Suomea, jossa tuetaan lasten, nuor-ten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syr-jäytymistä, lisätään lasten ja nuorten osallistumis-ta ja kuulemista sekä lasten oikeuksista tiedottamis-ta. Näillä toimilla vähennetään pitkällä aikavälillä pahoinvoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Politiik-kaohjelman tavoitteena on parantaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota lasten, nuorten ja perheiden asioissa.

Perhe-elämän kokonaisuuteen kuuluu perheistä huo-lehtiminen kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan tuki-muotojen on tuettava perheen perustamista nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, esimerkiksi tukemalla ta-loudellisesti nykyistä paremmin opiskelevia lapsiper-heitä.

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen siltä osin, että synnyttävien äitien keski-ikä tulisi saada nykyistä alemmaksi. Päättäjien tahtotilojen tulee näkyä kan-nustavana perhepoliittisina päätöksinä käytännön toi-mien kautta. Puoluehallitus näkee kuitenkin perhe-koon kasvattamisen olevan perheiden henkilökohtai-nen asia.

231. Keskustan Limingan py: Perhe-ministeriön perustaminen

Nuorten ihmisten pahoinvointi, lasten huostaanottojen lisääntyminen ja lapsiperheiden ahdinko ovat vakavia ongelmia maassamme tänä päivänä. Nyt on aika per-heasiainministerin = perheministerin paikan perusta-miseen uuteen hallitukseen. Monissa maissa näin on, miksi ei Suomessa?

Vastausesitys:

Puoluekokous kannattaa ajatusta perheisiin keskitty-västä ministeritehtävästä. Ministerin toimialaan kuu-luisi tehtäviä sekä sosiaali- ja terveysminiteriön että opetusministeriön hallinnon aloilta. Ministerin tehtä-vänimikkeeksi sopisi lapsi- ja perheministeri. Varsi-naista uuden ministeriön perustamista puoluehallitus ei kannata.

232. Suomen Keskustanuoret: Koti-apu kaikkien perheiden saataville

Perheillä tulee olla mahdollisuus kotiavun saamiseen, jotta kotona lastaan hoitava vanhempi pääsisi välil-

282lä levähtämään ja hoitamaan sellaisia asioita, joita on haastavaa tehdä yhdessä pienen lapsen kanssa. Monet nuoret perheelliset ovat muuttaneet työnperässä kauas omista vanhemmistaan. Pitkän etäisyyden vuoksi iso-vanhempien arkinen apu on perheen arjen ulottumat-tomista, mikä korostaa entisestään kotiavun tarvetta.

Suomessa lakkautettiin käytännössä kokonaan 1990-luvun aikana varsin edullinen kotiapujärjestel-mä, ja tilalle tuli kallis korkeasti koulutettujen hoita-jien kotipalvelujärjestelmä, johon pääsee ainoastaan, jos on lastensuojelun asiakasperhe. Tämä päätös on osoittautunut yhdeksi lama-ajan pahimmaksi vir-heeksi, sillä matalankynnyksen kotiavun karsiminen näkyy konkreettisesti kalliin lastensuojelun tarpeen rajuna kasvuna. Esimerkiksi vuodesta 1998 vuoteen 2008 aikana lastensuojelullisten avohuollon tukitoi-mien piiriin kuuluvien lasten prosenttiosuus kaikista 0—17-vuotiaista on kasvanut kolmesta prosentista yli viiteen prosenttiin. Myös kodin ulkopuolelle sijoitet-tujen lasten lukumäärä on kasvanut samaan aikaan tuntuvasti.

Kattavan kotiavun avulla voitaisiin ennaltaehkäistä sitä, etteivät perheet ajaudu väsymyksensä vuoksi on-gelmien kärjistymisen kierteeseen. Kotiapulainen voi-si myös havaita orastavat ongelmat riittävän ajoissa, jolloin niihin voitaisiin puuttua välittömästi.


Keskusta on huolissaan kasvavista tuloeroista. Eri-tyisen huolestuttavaa on, että yhä useampi lapsiperhe elää köyhyysrajan alapuolella. Keskusta katsoo, että lapsiperheiden, työttömien ja eläkeläisten aseman pa-rantaminen on oikeudenmukaista sosiaalipolitiikkaa. Tulonsiirtojen lisäksi tarvitaan kohdennettuja palvelu-ja helpottamaan lapsiperheiden arkea. Lapsiperheiden kotipalveluja on kunnissa saatavilla liian vähän. Mo-net perheet tarvitsevat läheisten ja sukulaisten puuttu-essa lyhytaikaista tai tilapäistä apua selviytymiseksi arjen tilanteissa.

Hallitusohjelman mukaisesti lapsiperheiden kotipal-velujen kehittämiseen suunnataan lisää voimavaroja. Perheitä tuetaan ja palvelujen valintamahdollisuuksia parannetaan lisäämällä yhteistyötä julkisen, yksityi-sen ja kolmannen sektorin välillä. Ennaltaehkäisevää työtä parisuhde- ja perheneuvonnassa vahvistetaan.

Vanhasen II:n hallituksen ohjelmaan kuuluu Lapset, perheet ja nuoret –politiikkaohjelma. Politiikkaoh-jelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan pohja lapsuus- ja nuoruusiässä. Ohjelma vahvistaa lapsiystävällistä Suomea, jossa tuetaan lasten, nuor-ten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syr-

jäytymistä, lisätään lasten ja nuorten osallistumis-ta ja kuulemista sekä lasten oikeuksista tiedottamis-ta. Näillä toimilla vähennetään pitkällä aikavälillä pahoinvoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Politiik-kaohjelman tavoitteena on parantaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota lasten, nuorten ja perheiden asioissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) yhtenä tavoitteena on estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ohjelman tavoitteena on uudistaa lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palve-luja kokonaisuutena siten, että perustasolla kehite-tään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyis-ten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi), erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoeh-doilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasva-tus- ja perheneuvolat), tuodaan palvelut suoraan las-ten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan toiminta) ja puretaan laitoskeskei-syyttä. Uudenlaista mallia kehitetään ja pilotoidaan yhdellä alueella ja levitetään mallia asteittain koko maahan.

Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edel-lyttää, että lapsiperheiden pahoinvointia ehkäistään laaja-alaisesti erityisesti kotipalveluja parantamalla ja tukijärjestelmiä kehittämällä.

233. Suomen Keskustanuoret: Per-heille apua kriisitilanteiden hoitami-seen

Perheneuvolaan tulisi saada lisää resursseja, jotta jo-not eivät kasva kohtuuttomiksi ja sinne pääsisi jo en-nen kuin perheiden tilanne muuttuu katastrofaaliseksi. Huonosti hoidetut avioerotilanteet aiheuttavat paljon turhaa kärsimystä monien eroperheiden lapsille ja nuorille. Neuvoloiden yhteyteen voitaisiin rakentaa järjestelmällisesti parisuhdeapua ja perheneuvoloiden yhteyteen tukipalveluita avioerotilanteisiin.

Nykyinen yhteiskunnan sosiaalisten tukipalveluiden verkosto jättää huomiotta kriisitilanteessa elävät per-heet. Kolmas sektori kantaa nykyisellään pääasialli-sen vastuun erovaiheessa olevan perheen tukemisesta, mutta niiden resurssit ovat täysin riittämättömät. Kir-kolla ja parisuhdekursseja järjestävillä eri kansalais-järjestöillä voisi jatkossa olla kykyä ja halua yhteis-työhön neuvolajärjestelmän kanssa, mutta päävastuu parisuhdeneuvonnassa tulisi kuitenkin olla yhteiskun-

283nalla siten, että kolmas sektori täydentää tätä palve-lua.

Ennaltaehkäiseviin perheen sosiaalipalveluihin on pa-nostettava. Pitkät jonotusajat ja turhauttava byrokra-tia ajavat kriisiytyneet pariskunnat tilanteeseen, jossa asianajajaan saa helpommin yhteyden kuin keskus-televaa tukiapua kotikunnalta. Erinomaisen neuvola-järjestelmämme tulee entistä enemmän tukea lapsen fyysisen kasvun ohella koko perheen henkistä hyvin-vointia. "Yhden luukun periaatteen" toteutumista ja joustavaa tiedonkulkua viranomaisten kesken myös perheen kriisitilanteissa tulee helpottaa.

Pakollinen avioerosovittelu poistettiin 1980-luvun lopulla. Pakollisessa sovittelussa perheasianneuvot-telukeskuksen asiantuntija kävi perheen kanssa läpi eroprosessiin. Tämä malli tulee palauttaa. Nykyisel-lään lastenvalvojan luokse ei resurssipulan vuoksi voi tulla ennen kuin vanhemmat ovat erotilanteessa pääs-seet sopuun keskenään siitä, miten huoltajuus jaetaan. Koska vanhemmat eivät saa kriisinsä keskellä apua, johtaa se huoltajuuskiistojen kärjistymiseen, mikä ei ole lapsen etu.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 232 ”Kotiapu kaikkien perheiden saataville”.

234. Keskustan Tuiran py: Lapsiper-heiden varhainen tuki ja kodinhoita-jakoulutus

Lasten pahoinvointi ja psykiatriset vaikeudet sekä ha-keutuminen lastensuojelun palveluihin ovat huoles-tuttavasti lisääntyneet. Nuorten syrjäytyminen ja suuri työttömyys ovat oireita nuorten pahoinvoinnista. Kun lasten kasvu alkaa kotoa tulisi perheiden saada oikea-aikaista tukea kasvatustehtävään sekä perhe-elämän vaikeuksiin.

Kotona asuville vanhuksille pyritään antamaan tu-kea kotona asumiseen monien eri ammattihenkilöi-den kautta. Sen sijaan lapsiperheiden kotipalvelua annetaan yleensä vasta pahassa kriisitilanteessa. Sen vuoksi Tuiran paikallisyhdistyksen vuosikokous aloit-teessaan esittää, että yhteiskunnan taholta tuetaan lap-siperheitä aikaisemmin käytössä olleella kodinhoita-jajärjestelmällä. Tämä kehitystyö tulisi aloittaa mo-niosaajaksi kouluttavalla kodinhoitajakoulutuksella. Kodinhoitajan tulisi hallita lasten hoidon lisäksi sosi-aaliset sekä kodin arjen työskentelyn taidot. Monitai-toiset kodinhoitajat tukisivat myös vanhusten hoitoa ja säästäisivät kustannuksia sekä kasvattaisivat lapsis-ta yhteiskuntakelpoisia kansalaisia.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 232 ”Kotiapu kaikkien perheiden saataville”.

235. Suomen Keskustanuoret: Verotu-kien sijaan perheille aikaa

Keskustalla on historiallisesti ollut merkittävä rooli lapsiperheiden puolestapuhujana. Keskustan johdolla nykyinen hallitus on tehnyt isoja parannuksia pienitu-loisimpien perheiden talouteen, kun esimerkiksi pie-nimpiä vanhempainpäivärahoja korotettiin noin 170 eurolla kuukaudessa. Lisäksi muun muassa osittaista hoitorahaa korotetaan 90 euroon ja isyysvapaita pi-dennetään.

Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on kaavail-lut vapaaehtoisen perheverotuksen käyttöön ottamista perheille, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia. Palkki-oksi Vanhanen sai muilta puolueilta kylmän vesisaa-villisen. Vanhasen ehdotusta arvosteltiin vanhakan-taiseksi. Perheverotus loisikin useammin juuri äidille kannusteen jäädä kotiin. Isän tulot ovat keskivertoper-heessä suuremmat, jolloin perhe saisi suuremman ve-roedun, kun isä jatkaisi työelämässä.

Perheverotuksen toinen ongelma on siinä, että se koh-distuu sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti. Perhe-verotus olisi toimiva tulonsiirto erityisesti perheil-le, joissa toinen puoliso on hyvätuloinen ja toinen on kotona tai pienipalkkaisessa työssä. Sen sijaan kah-den pienituloisen, kuten opiskelijoiden, perheessä ve-roedusta ei olisi käytännössä mitään iloa. Kysymys kuuluukin, että kumpi näistä perhetyypeistä on ki-peämmin lisätuen tarpeessa?

Perheverotuksen rinnalla Vanhanen on pitänyt keskus-telussa yllä esitystä lapsivähennyksestä, joka tehtäi-siin henkilökohtaisesta verotuksesta. Näistä kahdesta uudistuksesta lapsivähennys kohdistuisi oikeudenmu-kaisemmin kaikenlaisille perheille, mutta toisaalta oli-si pohjimmiltaan samankaltainen kuin olemassa ole-va lapsilisäjärjestelmä. Mikäli todella halutaan auttaa kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä, valtion tulonsiirrot ovat kaikkein tehokkain ja kohdennetuin tapa. Esi-merkkinä tästä olisi opintotuen huoltajakorotus.

Keskustanuoret pitävät Vanhasen perhepoliittisia ve-roaloitteita tärkeinä keskustelunavauksina, mutta ei pidä uusia verotukia kiireellisimpänä keinona lapsi-perheiden auttamiseksi. Lapsiperheiden asemaa voi-taisiin helpottaa erityisesti vanhempainrahakauden selvällä pidentämisellä, myös isän osalta. Näin van-hemmat voisivat antaa enemmän aikaa lapselle hä-nen kehityksensä kannalta erityisen tärkeinä vuosina.

284Tämä uudistus lisäisi myös perheiden mahdollisuutta valita itselleen sopivia ratkaisuja. Vanhempainraha-kauden merkitys olisi enemmän kuin pelkästään ta-loudellinen. Keskustanuorten mielestä perhepolitiikan suunnaksi tulee ottaa lapsilähtöisyys.

Vastausesitys:

Pienten lasten vanhempien arkea on tärkeä tukea sekä taloudellisesti että palvelujen saatavuuden keinoin. Järjestelmän on kuitenkin oltava tasapuolinen eri per-hemuodoille, kuten yhden vanhemman perheille. Hy-vinvointipolitiikan tulee olla tasavertaista kummankin sukupuolen kannalta.

Puoluekokous toteaa perheverotuksen olevan yksi keino siinä keinovalikoimassa, jolla voidaan pyrkiä parantamaan lapsiperheiden asemaa. Pääsääntöisesti verotus ei ole se tapa, jolla parhaiten tuetaan perhei-den arki päivää. Ratkaisuja tulee hakea enemmän-kin sosiaalipoliittisin keinoin ja työelämän joustoja kautta. Perheverotusta voidaan pitää vaihtoehtoisena keinona, mutta siten, että siinä huomioitaisiin myös yksinhuoltajien tilanne. Vaihtoehtoisuudessa tulisi huomioida myös sosiaaliset edut suhteessa perheve-rotuksen etuihin. Perheverotus ei voi muodostua per-heiden taloudellista eriarvoisuutta lisääväksi tekijäksi, vaan sitä tasaavaksi. Keskustan puoluehallitus on val-mis tukemaan valtiontalouden tilanteen mukaan niitä toimenpiteitä, joilla pystytään tasa-arvoisesti paranta-maan perheiden arkea.

Kuluvana vuonna pidennettiin isyysvapaata kahdella viikolla hallitusohjelman mukaisesti. Pidennys tehtiin niin kutsuttuun isäkuukauteen. Esityksen tavoittee-na on edelleen kannustaa isiä käyttämään enemmän vanhempainvapaita. Tämän lisäksi ministeri Hyssälä on juuri asettanut, myös hallitusohjelman mukaisesti, vanhempainvapaajärjestelmän laajempaa uudistamis-ta selvittävän työryhmän. Työryhmän pj. on lapsiasia-valtuutettu Maria Kaisa Aula ja toimikausi päättyy vuoden 2010 loppuun. Puoluekokous odottaa työryh-mältä ennakkoluulottomia, lapsilähtöisiä ratkaisuja. Päätöksenteon lähtökohtana tulee olla kaikissa tilan-teissa lapsen etu, on sitten kyse vanhemmuuden tuke-misesta tai perheiden toimeentulosta.

236. Keskustan Äänekosken py: Lap-sille oikeus myös vanhempiin

Lapsilla on lainsäädännön kautta subjektiivinen oike-us päivähoitoon, mutta ei vanhempiin. Nykyisin jois-sakin kunnissa on käytössä kotihoidon kuntalisä jär-jestelmä, joka täydentää hyvin päivähoidon monipuo-lista palvelujärjestelmää. Kotihoidon kuntalisä ei kui-tenkaan ole käytössä kuin suuremmissa ja vakavarai-

semmissa kunnissa. Näin ollen lapset ja lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen, koska taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevat kunnat eivät ole sitä ottaneet käyttöön, koska joutuvat miettimään tänä päivänä enemmän palvelujensa karsi-mista kuin uusien etuuksien käyttöönottoa. Ikävä kyl-lä perhepalvelut ovat monissa kunnissa leikkauslistal-la ja tätä kautta myös kotihoidon kuntalisä. Valtion rahoittamana kotihoidonlisä mahdollistaisi sen kaikille sitä tarvitseville, eikä lisän maksaminen olisi kuntapäättäjien harkinnanvaraista ja siten kun-takohtaista. Täten luotaisiin tasa-arvoa lapsiperheille sekä turvattaisiin kotihoidontuen saanti sitä tarvitse-ville lapsille ja vanhemmille, annettaisiin lisävaihto-ehtoja lastenhoitoon ja annettaisiin lapsille myös oi-keus vanhempiin. Kasvatusvastuuta ei saa ”ulkoistaa” yhteiskunnalle. Samalla on syytä muistaa, että tule-vaisuus ei ole meidän, vaan lapsien.

Keskustan Äänekosken paikallisyhdistyksen mieles-tä perheiden vaihtoehtoja lasten hoitamiseksi eri elä-mäntilanteissa tulee lisätä, kotona tapahtuvaa hoitoa tulee myös yhteiskunnan arvostaa ja siksi esitämme valtion rahoittamaa kotihoidon kuntalisää.

Vastausesitys:

Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä on käytössä joka kolmannessa kunnassa. Lisäksi lasten kotihoi-don tuen kuntalisää maksaa noin kuudennes Manner-Suomen kunnista. Kunnat asettavat ehtoja yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksamiselle harvemmin kuin kotihoidon tuen kuntalisälle. Kuntalisän maksaminen on tarkoitettu harkinnanvaraiseksi etuudeksi. Kyse on, niin kuin aloitteessakin todetaan, osasta päivähoi-don monipuolista palvelujärjestelmää sitä täydentävä-nä elementtinä.

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen kotihoidontuen kuntalisän siirtämisestä Kelan vastuulle.

237. Suomen Keskustanuoret: Perhe-valmennus takaisin neuvoloihin

Neuvoloiden merkitys nuorten perheiden opastami-sessa ja auttamisessa voi olla suuri, kun käytössä olevat voimavarat osataan ja halutaan kohdentaa vii-saasti. Monissa kunnissa on käytössä hyviä käytäntö-jä, mutta tasavertaisuus eri kuntien välillä ja kuntien sisälläkään ei toteudu.

Vanhempien ohjaamisessa tulisi käyttää aktiivisem-min hyväksi aikakautta, jolloin lapsi on pieni. Silloin vanhemmat ovat vastaanottavaisia opetuksille ja neu-voille. Pari tapaamistakin riittää jo siihen, että van-

285hemmat saavat vaihdettua puhelinnumeroita, jolloin sosiaalinen verkosto kasvaa. Valitettavasti 1990-lu-vulla perhevalmennusta karsittiin. Toisaalta on ole-massa myös varsin toimivia käytäntöjä, joissa perheil-lä on perhevalmennuksen aikana 1-8 tapaamista. Tätä tulisi laajentaa koko maahan.

Toisaalta koteihin pitäisi saada palautettua usko sii-tä, että vanhemmat kykenevät ottamaan vastuun las-ten kasvattamisesta, ja että kasvatuksesta pitäisi ottaa perheissä ensisijainen vastuu siitäkin huolimatta, että lapsi on päivittäin ammattikasvattajien ympäröimä-nä hoitopaikassa, koulussa tai neuvolassa. Nykyisel-lään vallalla oleva kulttuuri ja ajattelutapa rohkaisevat tukeutumaan liiankin heppoisin perustein ammatti-auttajiin. Tämä on johtanut siihen, että jos tulee jokin kriisi, niin helposti kysytään ammattiavun perään. Neuvoloissa pitäisikin kasvattaa vanhempia siten, että ystävät ja perhe saataisiin yhteistyöhön, jotta lapsella olisi vakaa kasvuympäristö.

Neuvolat ovat oiva paikka järjestää vertaisryhmiä esi-merkiksi uusien vauvojen molemmille vanhemmille siten, että ne ovat avoimia myös uudelleensynnyttä-jille. Alkuvaiheen tapaamisten jälkeen vertaisryhmät voivat järjestää omat tapaamisensa haluamallaan ta-valla omatoimisesti.

Vastausesitys:

Suomessa lähes kaikki ensisynnyttäjät osallistuvat oman paikkakuntansa neuvolan perhevalmennukseen. Perhevalmennuksen tarkoitus on tukea vanhemmuu-teen valmistautumista ja synnytyksen onnistumista. Perhevalmennus toteutetaan neuvolakäyntien yhtey-dessä tai ryhmänä, jossa on noin 5–6 paria.

Neuvoloissa perhevalmennus jaetaan kahteen aluee-seen: 1) vanhemmuuteen valmentaminen raskauden alkupuolella 2) synnytysvalmennus raskauden lopul-la. Myös tutustumiskäynti sairaalaan liittyy perheval-mennukseen.

Vanhemmuuteen valmentamisessa keskustellaan ras-kausajasta, imetyksestä, vauvan hoidosta sekä kasvus-ta isäksi ja äidiksi. Suomessa esikoistaan odottavista miehistä enemmistö osallistuu perhevalmennukseen. Myös äitiysneuvoloissa isät ovat usein mukana. Per-hevalmennukseen voi osallistua myös muu tukihen-kilö.

Puoluekokous pitää tärkeänä, että perhevalmennus säilytetään neuvolaohjelmassa ja valmennuksessa huomioitaisiin koko perhe myös synnytyksen jälkei-senä aikana. Ennaltaehkäisevään työhön on panostet-tava.

238. Suomen Keskustanaiset: Miesten mahdollisuuksia läsnä olevaan van-hemmuuteen lisättävä

Vanhemmuutta ja perhevapaiden käyttöä tulee Suo-men Keskustanaisten mielestä tarkastella lapsen edun näkökulmasta. Lapsella on oikeus molempien vanhempien antamaan huolenpitoon ja läsnäolevaan vanhemmuuteen. Lapselle tulee antaa mahdollisuus tutustua molempiin vanhempiinsa ja saada positiivi-nen vanhemmuuden malli. Nykyisellään vanhempi-en mahdollisuudet olla mukana lapsen arjessa ovat kuitenkin epätasa-arvoiset. Tämä johtuu työelämän rakenteellisista ja henkisistä estoista miesten perheva-paiden käyttöä kohtaan.

Keskustanaiset kannustaa Keskustaa tekemään lapsi-lähtöistä politiikkaa ja tukemaan myös miesten mah-dollisuuksia olla läsnäolevia isiä. Vanhempainvapaat tulee nähdä yhtenä ihmisen elämänvaiheena, jonka kokemiseen tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus niin miehillä kuin naisilla.

Keskustanaiset esittää Keskustan ottavan aktiivisem-man roolin vanhempien perhevapaakustannusten ta-saamiseksi miesten ja naisten työnantajien kesken sekä ajamaan osan perhevapaasta nimeämistä isän käytettäväksi. Keskustan tulee kunnioittaa perheiden itsemääräämisoikeutta, mutta senkin edelle ajaa lap-sen etu ja oikeus molempiin vanhempiinsa.

Keskustalaisen politiikan on pyrittävä vähentämään työelämän rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia joihin suositukset eivät pure, ja pienentämään miesten riskiä leimautua perhevapaiden käytön osalta negatiivisesti työnantajan silmissä. Samalla edistetään kokonaisval-taisesti sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista työelämässä.

Vastausesitys:

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan vaalikauden aikana selvitetään vanhempain-vapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdol-lisuus.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 27.8.2009 työryhmän (Vanhempainvapaatyöryhmä), jonka ta-voitteena on selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistamisen mahdollisuudet ja tehdä sel-vityksen perusteella ehdotukset uudistuksen toteutta-miseksi.

Vanhempainvapaatyöryhmän asettamispäätöksen mu-kaan työryhmän on selvitystyössään otettava huo-mioon hallitusohjelman tavoitteet vanhemmuudesta

286työnantajalle aiheutuvien kustannusten parantamises-ta, kustannusten tasapuolisemmasta jakamisesta mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteis-kunnan rahoitusosuuden lisäämisestä. Selvitystyön lähtökohtana tulee olla myös perheen ja työn nykyistä parempi yhteensovittaminen, vanhemmuuden tuke-minen ja lasten hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi on otettava huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvin-voinnista ja kansainvälisestä kehityksestä sekä isä-kiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitä-miseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan.

Työryhmän on selvitystyössään lisäksi otettava huo-mioon hallituksen tasa-arvo-ohjelma sekä työn, yrit-tämisen ja työelämän politiikkaohjelma, lasten, nuor-ten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, sosiaaliturvan uudistamiskomitean ehdotukset sekä yhtymäkohdat päivähoitolainsäädännön uudistami-seen. Selvitystyön perusteella työryhmän on tehtävä 31.12.2010 mennessä ehdotukset uudistuksen linjauk-siksi. Puoluehallitus odottaa työryhmältä ennakkoluu-lottomia, lapsilähtöisiä ratkaisuja. Tänä vuonna isyys-vapaa piteni kahdella viikolla. Pidennys kohdistettiin isäkuukauteen.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, jossa kannustetaan isiä vanhemmuuteen.

239. Suomen Keskustanuoret: Yhteis-huoltajuutta helpotettava

Eron jälkeinen lapsen yhteishuoltajuus on yleisty-mässä. Tilastollisesti yhteishuoltajuus on 80 prosen-tilla eroperheistä. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että tilanne, jossa molemmat vanhemmat kantavat vastuuta lapsesta, vaikkakin erillään asuen, on lapsen etu. Kaikissa tapauksissa todellinen yhteishuoltajuus ei tietenkään toimi, mutta mitä selvemmin yhteiskun-ta tarjoaa puitteet hyvälle, yhteiselle vanhemmuudel-le myös perheen uudessa tilanteessa, sitä todennäköi-sempää on molempien vanhempien intressi lapsen hyvinvointiin.

Nykyisessä asenneilmapiirissä koetaan, että eron myötä toisesta vanhemmasta tulee yksinhuoltaja ja toisesta tulee elatusvelvollinen. Tämä näkyy tilastoin-nista lähtien. Oletuksen tulisi olla, että kummastakin vanhemmasta tulee käytännössä yksinhuoltaja ja sa-malla tunnustaa uudenlaisen, epätyypillisen vanhem-muuden olemassaolo.

Perhepoliittisten etuuksien jakaminen tulisi olla mah-dollista molemmille vanhemmille silloinkin, kun van-hemmat asuvat erillään, mutta jakavat lapsen huolto-

ja kasvatusvastuun keskenään. Vuorotteluvanhem-muuden tukeminen lieventää huomattavasti yksin-huoltajuuden aiheuttamia riskitekijöitä lapsen elämäs-sä ja kannustaa vanhempia jakamaan lapsen hoivaa ja elatusta parisuhteen purkautumisesta huolimatta. Perhepoliittisen ajattelun tulee rakentua molempien vanhempien osalta siten, että vanhempana olemisen vastuun parina käsi kädessä kulkee myös oikeus van-hemmuuteen.

Käytännössä yhteishuoltajuuden olemassaolon tunnis-taminen tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta laskea lapsi kirjoille molempien vanhempien talouksiin, jol-loin lapsen sairastuessa kumpi tahansa vanhemmista olisi oikeutettu sairauspoissaoloon. Samoin lapsilisän jakamista puolittain molempien vanhempien kesken Ruotsin tapaan tulee selvittää. Nykyistä joustavam-pi menettely lapsilisien jakamisessa tukisi vuorottele-van vanhemmuuden yleistymistä. Lasta koskevan tie-don lähettäminen alaikäisen kummallekin huoltajalle tasapuolisesti on myös olennaisen tärkeää. Nykyään monilta viranomaisilta lasta koskevat tiedot lähtevät ensisijaisesti vain toiselle vanhemmalle, ellei erikseen ole erityisesti toisin sovittu.

Päätöksenteon on tuettava onnistunutta ja tasapai-noista yhteishuoltajuutta. Tämä tukee nykyisen turhan vahvan äitikeskeisyyden sijaan erityisellä tavalla isän läsnäoloa lapsen kasvussa ja edesauttaa kiintymys-suhteen lujittumista molempiin vanhempiin. Isän mer-kitys lapselle ei eron jälkeen vähene, ellei sitä hanka-lilla olosuhteilla ehdoin tahdoin hankaloiteta.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Lainsäädännön on nykyistä paremmin tunnistettava erilaisten perheiden tilanteet ja tarpeet. Tulonsiirrot, verotus ja palvelut ovat kokonaisuus, jonka tulisi nykyistä paremmin ky-ettävä huomioimaan perheiden erilaisuus.

240. Suomen Keskustanuoret: Lasten-suojelun painopiste avohuoltoon

Lastensuojelun menetelmät ovat moninaiset. Olen-naista palveluissa on se, että ensin perhettä pyritään auttamaan kevyemmin keinoin tukien lasta, vanhem-pia ja lähipiiriä. Jos avohuollon keinot, kuten ohjaus ja terapia, taloudellinen tukeminen, virkistystoiminta, etsivä perhetyö, eivät auta, siirrytään lapsen sijais-huoltoon.

Sijaishuollon järjestämisen tärkeimpänä periaattee-na on pidetty sitä, että olosuhteiden on parannuttava kotioloihin nähden. Kun sijaishoidon olosuhteita on vaikea verrata kotioloihin, ammattihenkilöstön pitää

287pysty havainnoimaan lapsen tarpeita yksilöllisesti. Yksi lapsi tarvitsee välimatkaa levottomasta kodis-ta ja pääsee säännöllisen elämän pariin laitosmaisessa huollossa. Toiselle vanhemmat tai isovanhemmat ovat tärkeitä, vaikka elämään kuuluisi nurjiakin puolia. Nämä tarpeet tulee ottaa huomioon.

Lastensuojelussa avohuollon toimenpiteiden tulee olla ensisijaisia. Kun perhe kohtaa huolia ja ongelmia pääsy palveluihin tulee olla joustavaa. Lastensuojelun avohuollon palveluiden piiriin tulee päästä nopeasti ennen kuin ongelmat kasaantuvat tai vaikeutuvat.

Avohuoltoon tarvitaan kunnissa lisää resursseja, jot-ta sijaishuollon sijoituksia voidaan ennaltaehkäis-tä. Toimivat ja riittävät lasten mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa lastensuojelua. Suuri ja erittäin tärkeä avohuollon tehtävä on myös sijaishuollossa ollei-den nuorten tukeminen itsenäisyyteen. Lastensuoje-lun avotoimenpiteiden tueksi kodinhoidon kunnalliset palvelut tulee nopeasti elvyttää 90-luvun lamaa edel-täneelle tasolle

Sijaishuoltoakin tarvitaan, kun avohuollon keinot on käytetty. Lasten laitoshuollossa on pyritty kodinomai-suuteen, mutta eihän laitos ole koti. Lapsi tarvitsee tuekseen pysyviä suhteita aikuiseen, jota laitoshoidol-la on suorastaan mahdotonta saavuttaa. Perhehoito on pitkäaikaisissa sijoituksissa kodinomaisin ja taloudel-lisesti tehokkain sijaishuollon muoto.

Sijoitettujen lasten hoitokustannuksista syntyy Suo-men kunnille yhden vuoden aikana noin 530 miljoo-nan euron kustannukset pelkästään lasten hoitovuo-rokausikustannukset mukaan laskien. Ei siis ole ihan sama minkälaista hoivaa lapsi saa. Toisaalta erilaisten vaihtoehtojen kustannukset ovat varsin vaihtelevat. Esimerkiksi Kuusikko-kunnissa vuonna 2004 sijais-perhevuorokauden hinta oli keskimäärin 41 euroa, ammatillisissa perhekodeissa 135 euroa ja ostopal-velulaitoksissa 180 euroa. Perhehoitoon sitoutuvia perheitä tulisikin löytää lisää. Kannustimena toimii parhaiten hyvä tuki ja koulutus sijaisvanhempana toi-mimiseen.

Vastausesitys:

Jos avohuollon keinot, kuten lastensuojelutyön tuki ja ohjaus, perhetyö sekä aloitteessa mainitut terapia, ta-loudellinen tukeminen, virkistystoiminta, eivät auta, tarvitaan silloin lapsen sijaishuoltoa. Lähtökohtana on aina lapsen etu ja sen toteutuminen. Sijaishuollon tu-lee vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja siksi tulee tunnistaa ja tuntea. Myös perhehoito on erittäin var-teenotettava vaihtoehto. Lastensuojelussa avohuollon toimenpiteiden tulee olla ensisijaisia. Pääsy palvelui-

hin on oltava joustavaa, ja niiden piiriin on päästävä ennen kuin ongelmat ovat jo päällä.

Avohuoltoon tarvitaan kunnissa lisää resursseja, jot-ta sijaishuollon sijoituksia voidaan ennaltaehkäistä. Toimivat ja riittävät lasten mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa lastensuojelua. Jälkihuolto jatkuu 21 ikä-vuoteen saakka. Mutta sijaishuoltoakin tarvitaan, kun avohuollon keinot on käytetty. Perhehoito on pitkä-aikaisissa sijoituksissa kodinomaisin ja taloudellisesti tehokkain sijaishuollon muoto. Sijaisperheessä lapsi ja nuori on perheenjäsen, saa kodin ja pysyvät, turval-liset ihmissuhteet.

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen. Sijaisperheitä ja perhehoitoon sitoutuvia perheitä on löydettävälisää. Valtakunnallisten rekrytointikampanjoiden avulla on-kin onnistuttu löytämään uusia ja myös nuoria perhei-tä sijaisperheiksi. Kannustimena toimii parhaiten en-nakkovalmennus ja hyvä tuki sijaisperheelle.

241. Viljakkalan Keskustanaiset: Las-ten elatusavun turvaaminen

Lapsen elatusavun suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n mu-kaan huomioon vanhemman työkyky ja siihen liittyvä mahdollisuus osallistua ansiotyöhön.

Vanhempi ei siten voi pienentää osuuttaan lapsen ela-tuksesta siten, että hän ei käy omasta aloitteestaan ja halustaan ansiotyössä. Sen mukaan vanhemman tu-loina otetaan huomioon määrä, jonka hän voisi saada, jos hän kävisi ansiotyössä.

Suomessa vallitsee työssäkäynnin vapaaehtoisuus, jota edellä esitetty ei tue. On vaikea ymmärtää, että jos ei ole tuloja, tai on vain työttömyyskorvaus, niin elatusvelvollinen joutuu maksamaan elatusapua sen palkkamäärän mukaan, kuin hänen koulutuksensa tai työnsaantimahdollisuuden mukaan olisi ansiotyössä.

Suomen nykyisessä työllisyys tilanteessa on usein mahdottomuus saada koulutustaan vastaavaa työtä ja myöskään palkkataso ei vastaa koulutusta. Elatusvel-volliset joutuvat tahtomattaan vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin. Lasten edun turvaamiseksi olisi välttämä-töntä kehittää yhteiskuntaamme järjestelmä, joka ta-kaisi lapselle elatusavun päätetyn suuruisena, elatus-velvollisen ansiotasosta riippumatta.

Vastausesitys:

Lapsella on oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hy-vinvointiin lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Samoin lapselle tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa

288välillä. Lapsen oikeudet on kirjattu YK:n Lapsen oi-keuksien sopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöön. Lapsen oikeus hyvään huolenpitoon, tärkeisiin ihmis-suhteisiin ja kanssakäymiseen molempien vanhem-piensa kanssa ovat keskeinen osa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia.

Elatustuen myöntäminen siirtyi osana kunta- ja pal-velurakenneuudistusta kunnilta Kansaneläkelaitok-selle 1.4.2009 lukien. Käsittelyaikojen pituuteen on kiinnitetty huomiota ja keinoja käsittelyaikojen erojen pienentämiseksi selvitetty. Osa ruuhkaisimpien paik-kojen hakemuksista on siirretty toisiin vakuutuspiirei-hin käsiteltäviksi. Lisäksi työtehtäviä on uudelleen or-ganisoitu siten, että elatustukiasioiden käsittelyyn on saatu lisää työpanosta.

Etuutena elatustuki poikkeaa muista Kansaneläkelai-toksen käsittelemistä etuuksista, minkä vuoksi tavoi-teltavassa käsittelyajassa on huomioitava elatustuen erityispiirteet. Kun elatustukea haetaan sillä perus-teella, että elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvis-tettujen elatusapujen maksun, tulee ennen päätöksen tekemistä kuulla elatusvelvollista esitetystä laimin-lyönnistä. Elatustukiratkaisua ei siten voida tehdä en-nen kuin elatusvelvollinen on vastannut kuulemiseen tai hänelle varattu kuulemisaika on kulunut. Jos ela-tusvelvollinen kiistää laiminlyönnin ja esittää omaa selvitystään asiasta, pidentää tuenhakijan kuuleminen edelleen käsittelyaikaa. Lisäksi on huomioitava, että elatusapu ja elatussopimus liittyvät kiinteästi elatustu-en myöntämiseen.

Erotilanteessa perheelle syntyy tavanomaisista lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta aiheutuvista menois-ta poikkeavia kustannuksia, joita normaalit perhepo-liittiset tulonsiirrot eivät kaikilta osin kata. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten matkat eri paikoissa asuvien vanhempien kotien välillä tai kahden kotitalouden yl-läpito sellaisella tasolla, että lapset voivat niissä asua. Näiden kustannusten osalta vastuu on vanhemmilla, ja kustannusten jakautuminen tulisi sopia olennaisilta osin elatusapusopimuksessa.

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen ke-hitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpei-den tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja kou-lutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Elatus-apua voidaan määrätä suoritettavaksi joko vanhem-pien välisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa, tai tuomioistuimen päätöksellä. Ennen so-pimuksen vahvistamista sosiaalilautakunnan on eri-tyisesti harkittava, onko sopimus kohtuullinen ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Elatustuki on pitkäjänteinen sopimusmuoto, jolla tur-vataan lapsen sekä elatusvelvollisen oikeudet pitkällä tähtäimellä.

242. Keskustan Keski-Suomen piiri: Ihmisen paras etusijalle sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä paras – lain puitteissa

Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toi-miala. Väestön ikääntyminen kasvattaa lähitulevai-suudessa huomattavasti sosiaali- ja terveyspalvelu-jen käyttöä - ja siten myös palvelujen järjestämises-tä aiheutuvia kustannuksia. Ihmisten pahoinvointi lisää puolestaan sosiaalipuolen menoja. Paras- laki ja 20 000 väestöpohjan vaatimus on herättänyt kunnat oikeutetusti miettimään palvelujensa laajuutta ja jär-jestämistapoja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ei Kes-kustan Keski-Suomen piirin mielestä saa kuitenkaan liikaa hirttäytyä hallinnollisiin rakenteisiin. Tervey-den, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen, so-siaalisten ongelmien ehkäisy sekä kuntalaisten osal-lisuuden vahvistaminen ovat tärkeimpiä näkökulmia, kun pyritään väestön yleisen hyvinvoinnin parantami-seen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen ja kustannusten kasvun hallintaan.

Keskustan tulee ottaa vahva kanta sosiaali- ja ter-veyspolitiikkaan nimenomaan ihmisen näkökulmasta. Esitetyt Risikon sekä Kiviniemen & Hyssälän mallit näyttäytyvät kunnille hetkellisinä projekteina, joiden pääasiallisena tehtävänä on työllistää entisestäänkin ylityöllistettyä sosiaali- ja terveyspuolen henkilökun-taa. Tällainen ei ole kestävää politiikkaa.

Kunnat tarvitsevat työrauhan Paras-hankkeen eteen-päin viemiseen. Olisi ollut kohtuullista, että valtioval-ta olisi ensin paljastanut korttinsa Paras-puitelain 5§:n mahdollisen laajentamisen osalta koskemaan sosiaali-toimea jo ennen kuin kunnat lähtivät asiaa työstämään reilut 2 vuotta sitten.

Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä on tärke-ää madaltaa kuntien rajoja ja tarkastella kansalais-ten parasta. Ihmisten vaatimukset ovat tänä päivänä korkeat, mutta taloudelliset ja toiminnalliset resurssit ovat rajalliset. Hyvällä yhteistyöllä saadaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettyä kustannustehokkaasti ja ihmisten parasta ajatellen myös ilman keinotekoisia hallinnollisia muutoksia.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että kunnat saavat aidon työrauhan Paras-hankkeen eteenpäin viemisen osalta ja että kullakin alueelle toimivimmat

289käytännöt mahdollistettaisiin ihmisten parasta ajatel-len myös ilman keinotekoisia hallinnollisia muutok-sia.

Vastausesitys:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten on lisättä-vä yhdenvertaisuutta eri väestöryhmien ja alueiden kesken. Palvelujen laatu ja saatavuus on turvattava sekä valinnanvapautta lisättävä asuinpaikasta riippu-matta. Tavoitteena on myös, että uudistusten tulokse-na palvelut järjestetään nykyistä asiakaslähtöisemmin ja kustannustehokkaammin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lähipalvelujen turvaamiseen. Keskustan tavoitteena on, että terveydenhuollosta ja siihen lähei-sesti liittyvistä sosiaalihuollon tehtävistä vastaisivat tulevaisuudessa maakunnalliset sosiaali- ja terveyspii-rit. Niiden jäseninä olisivat kaikki kunnat. Yksi ainoa hallinnollinen malli ei sovellu koko maahan.

Sosiaali- ja terveyspiirit vastaisivat ensisijaisesti pal-velujen järjestämisestä ja tilaamisesta. Hoito- ja pal-veluyksiköt kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla vas-taisivat palvelujen tuottamisesta hyödyntäen myös yksityistä ja kolmatta sektoria. Palvelujen tuottami-sesta sovittaisiin sosiaali- ja terveyspiirin sisällä esi-merkiksi järjestämissopimuksella. Näin turvattaisiin edellytykset tuottaa palvelut lähellä käyttäjiä. Kes-kustan mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistusta on vietävä eteenpäin puitelaissa ja hallitusohjelmassa so-vitulla tavalla. Kehittämistyön painopisteen tulee olla sisältöjen ja palvelujen kehittämistyössä. Uusien kun-tien ja yhteistoiminta-alueiden sisällölliselle kehittä-miselle on annettava aikaa ja monipuolista tukea.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen siltä osin, että kun-nille on annettava työrauha. Tavoitteena olevalle pa-ras -puitelain hengen mukaiselle sosiaali- ja terveys-toimen kiinteälle ja läheiselle yhteistyölle ja yhdis-tämiselle on käytännössä annettava riittävästi aikaa. Alueelliset erityispiirteet tulee ottaa huomioon.

243. Keskustanaisten Mikkelin kau-pungin osasto: Luottamustoimista maksetut palkkiot kerryttämään eläkettä

Keskusta haluaa vahvistaa kansanvaltaa sekä kunta- että maakuntatasolla. Kuntarakenne voi tulevaisuu-dessa kuitenkin organisoitua monella eri tavalla. On erittäin tärkeää, että kuntalaiset ovat näissä kansan-valtaisissa hallintojärjestelmissä mukana luottamus-henkilöinä. Luottamustoimet vaativat kuitenkin kou-lutuksellista ja ajankäytöllistä panosta, joka joiden-kin kohdalla on hyvinkin mittava. On tärkeää, että eri-ikäisiä ja eri ammattiryhmien edustajia on mukana

. Yksi kannustin voisi olla se, että luottamustoimis-ta maksettavat palkkiot kerryttävät eläkettä. Aiemmin käytössä ollut kunnallinen luottamushenkilöeläke ko-ettiin hyväksi ja oikeudenmukaiseksi.

Mikkelin Keskustanaiset esittävät, että puoluehallitus käsittelee aloitteen edelleen puoluekokoukselle hy-väksyttäväksi.

Vastausesitys:

Vuoden 1978 alusta tuli voimaan kunnallisten luot-tamushenkilöiden eläkkeistä annettu erillislaki. Sen mukaan kunnallisille luottamushenkilöille karttui elä-kettä kokouspalkkioista ja ansionmenetyskorvauksis-ta siten kuin lain nojalla annetussa kunnallisten luot-tamushenkilöiden eläkesäännössä määrättiin. Ajan myötä huomattiin, että lain täytäntöönpanokustannuk-set olivat yli 30 % maksettujen eläkkeiden määrästä ja muutoinkin todettiin, ettei myönnetyillä eläkkeillä ollut niiden saajille taloudellista merkitystä.

Tämä laki ja sen nojalla annettu eläkesääntö kumot-tiin lailla kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain kumoamisesta 1.1.1993 lukien. Samalla muutettiin kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakia niin, että Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen luottamushenkilöille karttui vanhuus- ja työkyvyttö-myyseläkettä jäsenyhteisön maksamista ansionmene-tyksen korvauksista ja määräajalta maksetuista palk-kiosta. Sen sijaan kokouspalkkiot eivät enää kartutta-neet eläkettä, kuten ne eivät kartuta eläkettä myös-kään viranhaltijoilla ja työntekijöillä. Eläkkeen kart-tumisesta määrättiin erikseen kunnallisen eläkelaitok-sen eläkesäännössä.

Luottamushenkilöille maksettujen ansionmenetyksen korvausten ja erillispalkkioiden kuten virasta ja työstä maksettujen palkkojenkin piti kuitenkin oikeuttaak-seen eläkkeeseen täyttää työntekijäin eläkelain ansi-oille määrätty vuosittainen vähimmäisraja. Näin ollen pienet ansiomenetyksen korvaukset eivät kartuttaneet eläkettä. Ansionmenetyksen korvauksista tämä vä-himmäisrajan täyttymisedellytys poistettiin 1.1.2002 alkaen. Näin ollen tästä lukien ansiomenetyskorvauk-set ovat kartuttaneet eläkettä, vaikka ne ovat jääneet alle työntekijäin eläkelain vähimmäisrajan. Niitä kos-ki kuitenkin rajoitus, jonka mukaan alle rajamäärän ja alle kuukauden pituisista palvelussuhteista karttuneen eläkkeen kokonaismäärä tuli olla yli 10 markkaa kuu-kaudessa (vuoden 1998 taso), jotta eläkeoikeus syntyi tai siis että eläke maksettiin.

Kun kunnallinen eläkelaki säädettiin, luottamushen-kilöitä koskeva säännökset siirrettiin siihen sellaise-naan. Vuoden 2005 alusta poistettiin kaikki rajoituk-set, jotka koskivat vähimmäisansioita, siis nyt myös

290määräajalta maksetuista palkkioista, sekä tämä 10 markan eläkkeen määrälle asetettu raja ansionmene-tyskorvauksista. Näin ollen nykyään karttuu eläkettä ansionmenetyskorvauksista vailla mitään korvauksen määrälle tai karttuneelle eläkkeelle asetettua alarajaa. Vuoden 2007 alusta poistettiin kaikki erillissäännök-set koskien luottamushenkilöitä ja yhdenvertaistettiin täysin luottamushenkilöiden ansiomenetyskorvauk-set ja erillispalkkiot virasta tai työstä maksetun palkan kanssa.

Ansiomenetyskorvausten ilmoittamisesta rekisteriin on Kuntien eläkevakuutuksesta ohjeistettu kaikki jä-senyhteisöt ja Kuntien eläkevakuutuksella ei ole mi-tään havaintoa siitä, että niitä jätettäisiin ilmoittamat-ta. Sitä ilmoittavatko jäsenyhteisöt ansionmenetyskor-vaukset, ei Kuntien eläkevakuutuksella ole mahdol-lisuutta kontrolloida ellei eläkkeen hakija tai saaja itse huomaa, että niistä karttunut eläke puuttuu. Näitä ilmoituksia ei Kuntien eläkevakuutuksen mukaan ole esiintynyt.

Järjestelmässä ei pitäisi olla ongelmia. Saattaa olla myös niin, että korvausta ei ole otettu huomioon olla ennen vuotta 2005 tapahtuneen toiminnan osalta niin pienet korvaukset, että ne eivät oikeuta eläkkeeseen.

Puoluekokous toteaa, ettei aloite aiheuta toimenpi-teitä.

244. Kuopion Keskustanaisten py: Naisten Papa-seulonnan jatkaminen kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen

Työurien pidentäminen on todettu yhdeksi tärkeäk-si tulevaisuuden haasteeksi. Tämä sisältää velvoitteen huolehtia työikäisten pysymisestä terveinä ja työky-kyisinä. Papa-seulonnalla löydetään kohdunkaulan syövän esiasteet ja pystytään näin pysäyttämään koh-talokkaan sairauden eteneminen.

Papa- seulonnat tulisi ulottaa myös kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen. Onhan toiveissa, että yhä useampi jatkaisi työuraansa reippaasti yli 60-vuotiaiksi.


Rintasyöpäseulontojen suhteen valtioneuvoston ase-tuksessa 1339/2006 laajennettiin rintasyöpäseulon-nat koskemaan naisia 50-69 vuotta. Yli 69-vuotiai-den naisten rintasyöpäseulonnan hyödyistä verrattuna haittoihin eli röntgensäteille altistamiselle ei tällä het-kellä ole osoitettua seulonnoilta vaadittavaa vaikutta-vuutta. Sen sijaan 60-69-vuotiaiden osalta näyttöä oli siinä määrin, että seulonnat voitiin ulottaa myös noi-hin ikäluokkiin. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä vä-

estöpohjainen seulonta aloitettiin Suomessa 1960-lu-vulla.

Seulonnan myötä syöpä on harvinaistunut: väestös-sä vuosittain todetut uudet tautitapaukset (syövän il-maantuvuus. ja kohdunkaulan syövän aiheuttamat kuolemat (syöpäkuolleisuus) ovat vähentyneet vii-dennekseen lähtötasostaan. Tällä hetkellä Suomes-sa todetaan noin 150-160 uutta kohdunkaulan syöpää vuodessa, kuolemia tilastoidaan noin 50-70 vuosit-tain. Sen sijaan kohdunkaulan syövän esiastemuu-toksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan yksinomaan seulontaohjelmassa yli 600 joka vuosi - mutta nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 200 syö-päkuolemaa. Valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 3§:n mukaan kunnan tulee järjestää valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisesti kohdun kaulaosan syö-vän seulonta 30-60-vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Joukkotarkastusrekisterin seurannan mukaan kaikista kohdunkaulasyövän seulontakutsun saaneista n. 70% osallistuu, 30- ja 35-vuotiaista kuitenkin vain n. 50-60%. Nuorempien ikäluokkien seulontaan osal-listumattomuus on huolestuttavaa. Kohdun kaulaosan syövän seulontaohjelma ollaan ottamassa esille ja kä-sittelyyn valtakunnallisessa seulontayöryhmässä syk-syn 2010 aikana.

Puoluekokous toteaa, ettei rinta- ja kohdunkaulan syöpäseulontojen tuloksellisuudesta yli 60-vuotiaille ei ole olemassa luotettavaa tieteellistä tutkimusaineis-toa. Puoluehallitus toteaa, että alan kehittyvää tutki-musta on edelleen seurattava ja tarvittaessa ryhdyttä-vä toimenpiteisiin.

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Koko väestön kattavien järjestelmien luomi-nen on kannatettavaa. Tällöin on otettava huomioon kokonaisuus, joka pohjautuu luotettavaan ja tutkit-tuun tietoon ja tuloksiin.

245. Keskustanaisten Kainuun piiri: Rinta- ja kohdunkaulan syöpäseulon-tojen laajentaminen yli 60-vuotiaille

Keskustanaisten Kainuun piiri ry yhtyy Evijär-ven Keskustanaiset ry:n aloitteeseen, joka esitettiin Keskustanaisten Oulun edustajakokouksessa 16. – 17.5.2009, koskien seulontaohjelmaa.

Kansanterveyslain 14 § 1 momentin 9 kohdan nojal-la kunnan tulee järjestää seulontaa ja muita joukko-tarkastuksia seuraavasti: 1 )mammografiaan perustu-vaa rintasyöpäseulontaa 50-59-vuotiaille naisille; ja 2 ) kohdun kaulaosan syöpää ehkäisevää seulontaa 30-60-vuotiaille naisille.

291Rintasyöpä on ollut suomalaisten naisten yleisin syö-pätauti 1960-luvulta lähtien. Vuonna 2005 rinta-syöpään sairastui Suomessa noin 4 000 naista. Noin yhdeksän kymmenestä rintasyöpään sairastuneesta on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Korkean elossaololuvun katsotaan johtuvan tehok-kaista syöpähoidoista ja varhaisessa vaiheessa teh-dyistä syöpädiagnooseista.

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti nais-ten toiseksi yleisin syöpätauti, vain rintasyöpä on sitä yleisempi. Monet kohdunkaulan syöpään sairastuneis-ta ovat hedelmällisessä iässä olevia naisia. Kaikista syöpätaudeista kohdunkaulan syöpä on kuitenkin par-haiten estettävissä koska syöpää edeltäviä esiasteita osataan aktiivisesti etsiä ja hoitaa, jolloin varsinaista syöpää ei kehity.

Kainuun Keskustanaiset esittävät muutosta Valtioneu-voston 1.1.2007 voimaan tulleeseen asetukseen siten, että kuntien tulee järjestää joukkotarkastuksia seuraa-vasti: 1) rintasyöpäseulontaa yli 50-vuotiaille naisille 20-26 kuukauden välein; ja 2) kohdun kaulaosan syö-vän ehkäisevää seulontaa yli 30-vuotiaille naisille vii-den vuoden välein.

Seulonnat ovat osa ennaltaehkäisevää terveydenhuol-toa. Varhaisessa vaiheessa havaittu syöpä on niin yk-silön kuin yhteiskunnankin kannalta edullisempi vaih-toehto. Yksilön hyvinvointi lisää myös yhteiskunnal-lista vakautta. Yksilöitä tulee tukea ja kannustaa aktii-viseen huolenpitoon omasta terveydestään. Työeläk-keen ikärajaa ollaan nostamassa, joten Keskustanaiset katsovat, että yläikärajojen poisto takaa ennaltaehkäi-sevän terveydenhuollon ikään katsomatta.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 244 ” Naisten Papa-seulonnan jatkaminen kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen”.

246. Keskustan Muhoksen kunnallis-järjestö: Niuvanniemen sairaala

Niuvanniemen sairaala on valtion omistama vanki-mielisairaala jonka potilaiden kustannuksista vastaa-vat kunnat. Kustannusvastuu valtiolta siirrettiin kun-nille 1990 luvulla. Muhoksen Keskustan kunnallis-järjestön näkemyksen mukaan kustannuksista tulisi vastata valtion, koska vankimielisairaalaan sijoitetut potilaat tulevat tuomioistuinten päätösten kautta. Esi-merkiksi kunnassamme Niuvanniemen vankimielisai-raalan kustannukset nostavat jo entuudestaan korkei-ta erikoissairaanhoidon kustannuksia kohtuuttoman korkeiksi.

Muhoksen Keskustan kunnallisjärjestö esittää Suo-men Keskustan ministereille sekä kansanedustajille, että voisitte edesauttaa Niuvanniemen vankimielisai-raalan kustannusten siirtämistä takaisin valtion hoi-dettavaksi.

Vastausesitys:

Lainsäädännön muutosten myötä 1990 -luvun alussa siirrettiin valtion omistamia sairaaloita niin säätiöiden kuin kuntienkin ylläpitämiksi ja rahoitusvastuulle. Omistajuuden siirtyessä siirtyi myös vastuu tehtäväs-tä tai tehtävistä, jotka oli sijoitettu ja keskitetty koko valtakunnassa erityisen tason osaamista vaativina toi-mintoina. Nuo päätökset on nähtävä ao. ajan päätök-senteon ja toimintaympäristön taustaa vasten.

Uutta terveydenhuoltolakia ollaan parhaillaan valmis-telemassa. Tässä yhteydessä ollaan tekemässä ratkai-suja myös vaativampien hoitojen työnjaosta. Rahoi-tusvastuun osalta ratkaisuja tullaan tekemään sisältö-jen ja hallinnollisten ratkaisujen jälkeen.

Keskustan toimesta on valmisteltu yhden rahoitus-vastuunkantajan mallia ns. kansallista terveys- ja hoi-varahastoa. Puoluehallituksen mielestä, tätä pidem-män aikavälin vaihtoehtoisen rahoitusmallin valmis-telutyötä tulee jatkaa. Kyse on pidemmän aikavälin tavoitteesta. Aloitteessa esitetty tulee ottaa huomioon valmistelun yhteydessä.

247. Keskustanaisten Oulun py: Myös yksinelävät tulee huomioida

Yhden hengen talouksien lukumäärä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä noin miljoona ihmistä elää yhden hengen taloudessa. Suomalaisista naisista jo 29 pro-senttia elää yhden hengen taloudessa. Kasvulle on löydettävissä useita syitä, kuten vanhusten määrän kasvu, nuorten muuttaminen yhä nuorempina kotoaan omiin asuntoihin sekä avio- ja avoerot.

Yksinelävien elämään ja toimeentuloon liittyy useita ongelmia, jotka ovat sekä henkisiä että taloudellisia. Ongelmat korostuvat iän karttuessa, mutta myös nuo-ret, vasta elämänuraansa aloittavat, kokevat toimeen-tuloon liittyviä vaikeuksia varustaessaan omaa talout-taan yksin. Tänä päivänä työttömyys ja sairaudet ovat myös yksinelävien ongelmina.

Erityisesti asumiseen liittyvät kulut rasittavat yksin-eläjää kaksinkertaisina useamman hengen perheeseen verrattuna, kuten asuntolainan saanti ja maksaminen yhden hengen palkalla, sähkö-, laajakaista ja televi-siolupamaksut, kotiin liittyvät hankinnat, asennuspal-

292velut, kotitalousvähennys. Yksineläjien köyhyyslouk-ku tulisi estää.

Turvattomuus on suuri huoli yksineläjien keskuudes-sa. Henkistä turvattomuutta on pelko, miten minun käy, jos kotona sattuu onnettomuus. Yli 70-vuotiaiden käyttöön tulisi saada turvapuhelin korvauksetta, jonka avulla he voisivat asua omassa asunnossaan mahdolli-sen muun avun turvin.

Teknistyvä maailma aiheuttaa suuria ongelmia. Jo keski-iän ohittaneet joutuvat jatkuvasti ongelmiin lait-teiden pettäessä ja yhteyksien katkeillessa. Erityises-ti haja-asutusalueilla yksinelävien yhteydet ulkomaa-ilmaan on pystyttävä turvaamaan ja apua tulisi saada kohtuullisella hinnalla.

Yksineläjien ongelmia tulee kartoittaa. Heihin koh-distuvia maksuja tulee kohtuullistaa ja parantaa mah-dollisuutta turvalliseen elämään.


On tärkeää, että yksinelävien arjen ongelmakohtia ryhdytään selvittämään ja ongelmakohtiin puututaan osana sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista. Puoluehallitus katsoo, että elämäntilanteiden moni-muotoisuus tulee kyetä ottamaan huomioon nykyistä paremmin lainsäädäntöä kehitettäessä. Tulonsiirrot, verotus, palvelumaksut ja muut erilaiset maksut sekä palvelujen saatavuus ovat kokonaisuus, joka tulisi kyetä huomioimaan kun arkeen vaikuttavia päätöksiä linjataan ja tehdään. Tarvitaan lisää tietoa ja tutkimus-työtä. Tätä kautta väestöryhmä tulee tunnistettavaksi ja tasavertaiseksi yhteiskunnan osaksi. Puoluehallitus yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen ja toivoo, että yh-teiskunnallisia velvoitteita määrättäessä myös yksin-eläjien keskimääräisesti heikompi taloudellinen ase-ma otettaisiin huomioon.

248. Kuopion keskustanaisten py: Tukipalveluita yksin asujille

Yksin asuvilla ihmisillä voi sairauden tai tapaturman aiheuttaman liikuntarajoitteen vuoksi olla suuria vai-keuksia saada hoidettua asioitaan ruokakaupassa ja virastoissa, mikäli heillä ei ole auttamaan ehtiviä ys-täviä tai sukulaisia lähistöllä. Lääkäri tai sairaanhoi-taja voi kyllä kirjoittaa todistuksen matkakorvauksen maksamisesta taksin käytöstä apteekissa asiointia var-ten. Tämä ei kuitenkaan koske muuta asiointia.

Esitämme, että kyseisiin tilanteisiin kehitettäisiin jär-keviä tukitoimia, olivat ne sitten kodinhoitajan apua tai taksipalveluita.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 247 ” Myös yksinelävät tulee huomioida”.

249. Suomen Keskustanaiset: Yksin-eläjät kuuluvat suomalaiseen perhee-seen

Suomen Keskustanaisten mielestä yhteiskunnallisessa keskustelussa on yksineläjien kokoinen aukko - siitä-kin huolimatta, että yksineläjien osuus suomalaisista kotitalouksista on yli kolmannes. Vaikka yksin elämi-nen ei automaattisesti tarkoita syrjäytymistä, voi se johtaa siihen.

Yksineläjien taloudellinen tilanne on yleensä muita heikompi. Noin kolmasosa yksineläjistä on pienitu-loisia, jolloin tulot jäävät 1100 euroon kuukaudessa. Toimeentulotukea saavista asiakkaista 70 prosenttia on yksineläjiä. Huomionarvoista on, että suomalaisis-ta naisista jo 29 prosenttia elää yhden hengen talou-dessa.

Kun kiinteitä menoja kuten asumiskuluja, televisiolu-paa tai vaikkapa kulkemisesta aiheutuvia kustannuk-sia ei voi jakaa toisen kanssa, on taloudellinen tilanne todellisuudessa usein huonompi kuin perheellisillä. Myös monet yhteiskunnan tarjoamat verohelpotuk-set ovat sidoksissa parisuhteeseen. Työikäisten lisäksi yksinelävät vanhukset ja erityisesti ikääntyvät naiset, ovat taloudellisesti tiukoilla, ympäri Suomea.

Keskustan tulee nostaa yksineläjien asiat yhteiseen keskusteluun ja päätöksenteon keskiöön, perheiden rinnalle. Yksineläjät kuuluvat suomalaiseen perhee-seen.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 247 ” Myös yksinelävät tulee huomioida”.

250. Muhoksen Uudistuva Keskusta: Pienyrittäjien eläketurvaa parannet-tava

Yrittäjyyttä pidetään tärkeänä. Ihmisiä ohjataan ja houkutellaan yrittäjäksi muun muassa starttiraho-jen ja monien muiden palvelujen avulla. Pienyrittäji-en eläkeasiat ovat kuitenkin jääneet täysin unholaan. Pienyrittäjä pakotetaan työskentelemään jo nyt 65 ikävuoteen, vaikka keskimääräinen eläkeikä on alle 60 vuotta. On tavanomaista, että yrittäjä maksaa vain peruseläkettä.

293Ongelmat eläkeasioissa selviävät vasta, kun on siir-rytty eläkkeelle. Pienyrittäjien keskimääräinen työ-eläke on noin 550€ kuukaudessa. Tämä on kohtuu-tonta, kun otetaan huomioon, että töitä on tehty pitkiä ja raskaita päiviä ja öitä melkein ilman lomia jopa 30-40 vuotta. Pienyrittäjän täytyisi maksaa vuosittain työeläkettä noin 5000€, jotta hän saisi samantasoisen eläkkeen kuin kaupanmyyjän tai siivoja. Todellisuu-dessa eläke jää huomattavasti alle keskitason.

Muhoksen Uudistuva Keskusta ry on huolestunut pienyrittäjien eläkkeiden riittävyydestä. Pienyrittäjille ei anneta riittävää kuvaa heidän sosiaalisista etuuksis-taan muun muassa eläkkeistä silloin, kun he ovat ryh-tymässä pienyrittäjiksi. Usein pienyrittäjät havahtu-vat vasta tosiasioihin, kun he saavuttavat eläkeiän tai sairastuvat.

Muhoksen Uudistuva Keskusta ry esittää, että keskus-ta ottaisi tavoitteekseen taata pienyrittäjälle työelä-kettä vastaava eläke hänen toimittua 25 vuotta pien-yrittäjänä ja työeläkeiän saavutettuaan pienyrittäjän eläkkeen pitäisi olla samantasoinen kuin työeläke ja kansaneläkkeen lisäosa.

Vastausesitys:

Yrittäjien sosiaaliturva on Suomessa pitkälle verran-nollinen palkansaajien sosiaaliturvaan. Tavoitteena on ollut turvata myös yrittäjille samat keskeiset sosiaa-lietuudet kuin palkansaajille. Toisaalta on otettu huo-mioon yritystoimintaan olennaisena liittyvä yrittäjän riski, yrittäjän mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa sekä myös yrittämiseen liittyvä valin-nanoikeus. Koska yrittäjän ja palkansaajan asema tie-tyissä kohdin olennaisestikin poikkeaa toisistaan, on myös eroavuuksille perusteita. Keskeinen eroavuus on, että yrittäjille laajempi osa sosiaaliturvasta perus-tuu vapaaehtoiseen vakuuttamiseen. Työntekijäase-massa olevasta poiketen yrittäjällä on myös mahdolli-suus valita oman eläkevakuuttamisensa taso.

Itsenäisen yrittäjän eläketurva määräytyy yrittäjän eläkelain (1272/2006, YEL) mukaan. Eläkevakuutus turvaa yrittäjän toimeentulon silloin, kun yrittäjätoi-minta päättyy työkyvyttömyyden, työttömyyden tai ikääntymisen vuoksi. Yrittäjän eläkevakuutus sisältää samat etuudet kuin palkansaajien työntekijän eläkela-ki (395/2006, TyEL). YEL:n mukaan myönnettävien etuuksien saamisen edellytykset ja suuruus määräyty-vät nekin pääsääntöisesti siten kuin TyEL:ssa sääde-tään. Esimerkiksi vanhuuseläkeikä on yrittäjillä sama kuin työntekijöillä, eli vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 -vuotiaana. Myös eläkkeen karttu-maprosentit ovat työntekijöillä ja yrittäjillä samansuu-ruiset. Kokonaistyöeläkkeeseen kuuluvat sekä yrittä-jätoiminnasta että yksityisiltä ja julkisilta aloilta kart-

tuneet eläkkeet. Sama henkilö voi siis saada eläkettä monen eri eläkelain mukaisesti karttuneena.

Yrittäjän on otettava YEL -vakuutus, kun yrittäjätoi-minta on sen laajuista, että vakuuttamiselle asetetut rajat työtulon ja yritystoiminnan keston osalta täyt-tyvät. Saattaessaan voimaan YEL -vakuutuksen elä-kelaitos vahvistaa yrittäjän hakemuksessa antami-en ja muuten saatujen tietojen perusteella sellaisen YEL -työtulon, joka vastaa yrittäjän työpanosta. Lain mukaan YEL -työtulon tulee vastata sellaista palk-kaa, joka olisi maksettava, jos YEL:n piirin kuuluvan työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka muuten vastaa sellaista kor-vausta, joka keskimäärin vastaa YEL -vakuutettua työtä. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhemmin olennaisesti muuttuvat, se tarkistetaan hakemukses-ta. Eläkelaitos voi myös omasta aloitteestaan tarkistaa työtulon. Työtuloa ei saa muuttaa takautuvasti, paitsi silloin, kun yrittäjälle myönnetään työkyvyttömyys-eläke. Tällöin yrittäjän työtuloksi vahvistetaan eläke-tapahtumasta alkaen se työtulo, joka vastaa yrittäjän tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaa.

Työtulo vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuden lisäksi sekä karttuvan eläkkeen määrään että tiettyjen Kelan myöntämien etuuksien tasoon. Eläkelaitos antaa vali-tuskelpoisen päätöksen sekä työtulon vahvistamisesta että sen muuttamisesta ja myös työtulon muuttamista koskevan hakemuksen hylkäämisestä.

Yrittäjän eläke määräytyy yrittäjän kokonaistyötu-lon perusteella. Kokonaistyötulo lasketaan kullekin kalenterivuodelle erikseen. Sen pohjana on yrittäjälle vahvistettu työtulo, mutta kokonaistyötulossa otetaan tämän lisäksi huomioon mahdolliset joustot ylös- tai alaspäin. Lisäksi kokonaistyötulon määrää alentavat maksamattomat, vanhentuneet YEL -vakuutusmaksut.

YEL -eläketurva rahoitetaan vakuutusmaksuilla, ku-ten muukin työeläkevakuutus. Yrittäjät vastaavat oman eläketurvansa rahoituksesta maksamalla vakuu-tusmaksun, jonka taso on asetettu samaksi kuin keski-määräinen TyEL -vakuutusmaksu. Maksu vastaa siten pienyrittäjän TyEL -työnantajamaksua ja palkansaajan TyEL -maksua. Yritystoiminnan alkuvaiheessa ensim-mäisen neljän vuoden aikana yrittäjät saavat kuitenkin 25 % alennusta maksustaan. Vakuutusmaksuprosentin vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö vuosittain.

Ensisijainen vastuu yrittäjien eläkelain soveltamis-alaan kuuluvien asioiden neuvonnasta on sillä eläke-laitoksella, jossa yrittäjä on järjestänyt eläketurvansa. Yrittäjät saavat vuosittain tietoa karttuneesta eläk-keestään eläkeotteella, jonka avulla yrittäjä voi myös seurata eläkkeen karttumista koskevien tietojen oi-keellisuutta. Yrittäjän eläkelain mukaan eläkelaitos

294lähettää vuosittain yrittäjälle eläkeotteen. Eläkeottees-sa ilmoitetaan muun muassa yrittäjän eläkelain perus-teella vakuutettu eläkkeeseen oikeuttava yritystoimin-ta ja sen kokonaistyötulot viideltä edelliseltä vuodelta sekä otteen antamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä.

Eläkkeensaajalla, jonka työeläke on matalan ansio-tason vuoksi jäänyt vähäiseksi, on oikeus vähimmäis-toimeentulon turvaavaan kansaneläkkeeseen. Uutena etuutena otetaan käyttöön takuueläke vuoden 2011 maaliskuusta lähtien. Takuueläkkeeseen olisi oikeus eläkkeensaajalla, jonka kansaneläke ja ansioeläke jää-vät alle laissa määritellyn eläketulorajan. Eläketulo-rajasta puuttuva osuus maksettaisiin takuueläkkeenä. Vuonna 2010 takuueläkkeen eläketuloraja olisi noin 685 euroa. Yrittäjällä on oikeus kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen samoin perustein kuin työntekijällä.

Puoluekokous pitää kannatettavana esitystä siitä, että osana yrittäjyydestä annettavaa tietoa tulee sisällyt-tää tietoa myös yrittäjien sosiaaliturvasta eläkejärjes-telmineen.

251. Keskustan Turun itäinen py: Tai-tettu eläkeindeksi poistettava

Työeläkejärjestelmää laadittaessa 1960-luvulla läh-dettiin siitä, että eläke on osa palkkaa. Työntekijät ja työnantajat määrättiin maksamaan työeläkemaksua työeläkeyhtiöihin. Rahat maksettaisiin sitten takaisin eläkkeinä, joita korotettaisiin palkkaindeksin mukaan. Korotusten laskentatapa muutettiin kuitenkin vuonna 1996, tällöin siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jossa eläkkeiden nousu perustuu 80% hintojen nousuun ja vain 20% palkkojen nousuun.

Koska palkat nousevat nopeammin kuin hinnat, työs-säkäyvien ostovoima paranee, kun taas eläkeläisten ostovoima heikkenee ja eläkeläiset köyhtyvät pikku-hiljaa. Taitetun indeksin käyttöönoton jälkeen palkat ovat nousseet 52%, mutta työeläkkeet vain 22%.

Työeläkeyhtiöihin on kertynyt maksetuista työelä-kemaksuista jättipotti, joka on rahastoituna. Siihen ei ole tarvinnut koskea eläkkeitä maksettaessa, vaan korkotuotot ja sisään tulleet eläkemaksut ovat riittä-neet. Rahastoituna jättipottina työntekijöiden ja työn-antajien maksamana on noin 125 miljardia euroa. Jos palataan alkuperäiseen työeläkeindeksin laskentata-paan, kuluisi tuosta potista 0,6%/vuosi, eli noin 600 miljoonaa euroa/vuosi. 30 vuodessa tämä tekisi 18 miljardia euroa, jolloin sijoitettavaa jäisi edelleen lä-hes 100 miljardia euroa.

Valtion varoja tähän ei kuluisi lainkaan, ainoastaan eläkkeellä olevien itse maksamia rahastoituja työelä-kemaksurahoja.

Mielestämme on vähintään kohtuullista, että palataan alkuperäiseen suunnitelmaan, ja poistetaan taitettu in-deksi, jolloin maksetaan eläkeläisille heille kuuluva eläke palkkaindeksin mukaan

Taitetun indeksin poisto on myös otettava mukaan puolueen tavoite- ja hallitusohjelmaan, jotta asia saa-daan etenemään.

Vastausesitys:

Periaatteellinen ja rakenteiltaan sekä keskeiseltä sisäl-löltään pitkälle tulevaisuuteen luotaava eläkepolitii-kan linja astui voimaan 1.1.2005, jolloin tuli voimaan eduskunnan äänestysten jälkeen hyväksymä eläkeuu-distus. Tältä perustalta kirjoitettiin yhteen ja samalla selkiinnytettiin uusi työeläkelainsäädäntö, joka astui voimaan 1.1.2007. Eläkeuudistusten tavoitteena on väestön ikääntyessä vaikuttaa siihen, että työssä pysyttäisiin pidempään ja tuettaisiin työllisyyttä. Väestön ikääntyminen on suu-ri tulevaisuuden haaste niin työvoiman saatavuuden kuin lisääntyvien hoiva- ja eläkemenojen osalta. Eräs keskeisimmistä periaatteista on myös vahvistaa työ-eläkejärjestelmän kestävyyttä vastaamaan työelämän muutoksia ja väestön ikääntymisestä seuraavia uusia olosuhteita. Tavoitteena on myös oikeudenmukaisem-man järjestelmän aikaansaaminen. Eläkeuudistuksen myötä on työeläkkeiden osalta käy-tössä yksi yhtenäinen indeksi, josta seuraa, että työ-eläkkeillä on myös yksi yhdenmukainen indeksitar-kistusjärjestelmä. Eduskunnassa äänestysten jälkeen hyväksytyn lainsäädännön mukaan maksussa olevat eläkkeet tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa palkkojen painoarvo on 20 % ja hintojen 80 %. Puoluekokous toteaa, että työeläkeindeksien kohdal-la ratkaisevat periaatelinjaukset syntyivät äänestysten jälkeen helmikuussa 2003 eli uudistuksen voimaan astumista edeltäneellä vaalikaudella. Näiden linjaus-ten perustalta uudistustyötä on jatkettu.

Eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Voimas-sa olevilla päätöksillä tavoitellaan tilannetta, missä eläkkeet kyetään maksamaan myös näköpiirissä ole-vassa tulevaisuudessa, jossa eläkeläisten määrä on nykyistä suurempi ja eläkevakuutusmaksuja maksavi-en määrä huoltosuhteen muutoinkin heikentyessä ny-kyistä pienempi. Ennakoitavissa on, että lähivuosina eläkemaksujen korotuspaine on useita prosenttiyksi-köitä. Rahastojen tuotoilla on kyetty alentamaan mak-suihin kohdistuvia nousupaineita.

295 Pitkän aikavälin linjaukset on tehty eläkkeiden mak-samisen perustan varmistamiseksi ja uskottavuuden sekä pitkäjänteisyyden luomiseksi. Tilannetta ja eri elementtejä on kuitenkin voitava uudelleen arvioi-da niin, että toisaalta eläkkeiden ostovoima pystytään turvaamaan olemassa olevien resurssien mukaan ja toisaalta mahdollisesti ilmeneviin ja ilmenneisiin epä-kohtiin puututaan ja niitä mahdollisuuksien mukaan kohtuullistetaan ja korjataan. Tämän tulee tapahtua yhteistyössä eri osapuolten kesken.

252. Helsingfors Unga Liberala Cen-ter (Nuoren Keskustan Liiton Rajat-tomat Osasto ry): Terveydenhuollon uudistaminen Alankomaiden mallin mukaisesti

Helsingfors Unga Liberala Center (Nuoren Keskustan Liiton Rajattomat Osasto ry) esittää puoluekokouk-selle, että Suomen Keskusta asettaisi asiantuntijoista koostuvan työryhmän tutkimaan mahdollisuutta, että nykyisenkaltainen terveydenhuoltojärjestelmän kor-vattaisiin Alankomaiden mallista Suomen oloihin so-velletulla järjestelmällä.

Puolueosasto katsoo, että nykyinen terveydenhuolto-organisaatio on jäykkä, raskas sekä kustannustehoton. Erityisen ikävänä yhdistys pitää sitä, että se sälyttää kustannuksia tavallisille ihmisille leikkaus- ja hoitojo-nojen muodossa. Siirtämällä osa taakasta yksityiselle sektorille saavutettaisiin merkittäviä säästöjä eikä ih-misten tarvitsisi enää jonottaa saadakseen hoitoa.

Alankomaiden mallissa valtio vastaa edelleen ns. py-syvästi sairaiden hoidosta valtiollisissa sairaaloissa, tämä kustannetaan yleisestä sairasvakuutusmaksus-ta joka peritään kaikilta. Tämän ohella on pakollinen sairasvakuutus yksityiseltä sektorilta, jossa voi itse määritellä haluamansa vakuutuksen tason ja täten va-kuutuksen hinnan. Tästä korvataan kaikki ”rutiinin-omaisempi” hoito jota yksityisillä lääkäriasemilla ja sairaaloissa annetaan. Siirrolla varmistetaan parempi palvelu heille, joilla ei ole mahdollisuutta yksityissek-torin palveluihin kuten vanhuksille ja pitkäaikaissai-raille.

Suomessa on jo varsin monipuolista yksityislääkä-riasema ja yksityissairaalatoimintaa, joten kyse olisi lähinnä näiden resurssien täysimittaisesta hyödyn-tämisestä. Vakuutusyhtiöiden keskinäinen kilpailu optimoisi hinnat ja pitäisi ne kurissa. Positiivisena puolena voidaan myös nähdä terveellisten elämänta-pojen palkitseminen pienempien vakuutusmaksujen muodossa.

On tärkeää huomata, että Alankomaiden mallin so-veltaminen ei suinkaan tarkoita siirtymistä yhdysval-talaistyyliseen terveydenhoitojärjestelmään. Se on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ja taloudellisesti kestävämpi, sillä valtiolla on roolinsa pitkäaikaissai-raiden ja taloudellisesti heikompiosaisten hoidossa, mutta valtion rahaa ei suoraan kanavoida yksityiselle sektorille.

Puolueosasto katsoo, että malli palvelisi Santeri Al-kion perintöä, jonka mukaisesti Keskustan pitää aina muistaa köyhän asia.

Vastausesitys:

Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat kansain-välisen mittapuun mukaan suuret ja näin ollen tervey-denhoidolliset riskit ovat poolattu pieniin yksiköihin. Tämä johtaa siihen, että kuntien kantokyky ei kestä. Kansallinen terveys- ja hoivarahasto voisi olla malli, johon yhdistetään koko julkisen terveydenhuollon ra-hoitus (valtio, kunnat, Kela). Tätä ajatusta ovat esit-täneet sekä pääministeri Matti Vanhanen, että Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen. Kunnat ”vakuuttaisivat” rahaston kautta omat asukkaansa samalla tavoin kuin yritykset henkilöstönsä.

Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi siis ra-hastolle. Kunta maksaisi vuosittaista vakuutusmak-sua ja säästyisi terveysmenojen vaihteluista. Kansa-laiset voisivat kotipaikkakunnasta riippumatta valita järjestelmään hyväksytyt palvelumuodot järjestelmän hyväksymiltä palveluntuottajilta. Tässä ei puhuta vain palvelujen järjestämisestä, vaan miten voitaisiin sääs-tää hyvillä järjestelyillä esimerkiksi sairauspäivära-hoissa, matkakuluissa, lääkekorvauksissa ja kuntou-tuksessa.

Valinnanvapaus ja palvelutaso parantuvat aidon kil-pailun kautta – kuntalaiset voisivat ”äänestää jaloil-laan”, kuitenkaan vaihtamatta kotikuntaa. Syrjäseu-duilla palvelut turvataan sopimusteitse. Palvelujen hankinnat voidaan suunnitella ja tehdä keskitetysti tai hajautetusti – sen mukaan mikä kulloinkin on järke-vintä.

Kansallinen terveys- ja hoivarahasto keräisi siis yh-teen ja koordinoisi kaikki terveydenhuollon järjes-tämisen muodot, kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat sekä huomioisi myös sosiaalitoimen kanssa tehtävän yhteistyön. Kaikki olisivat samalla viivalla. Malli poistaisi rahoituksen monikanavaisuu-den yhdistämällä eri rahoituskanavien rahoituksen ja hoitamalla nykyisen sairausvakuutuksen rahoitus- ja korvaustehtäviä. Myös suuri osa terveydenhuollon nykyisistä sauma- ja kitkatekijöistä poistuisi. Malli vahvistaisi kuntien taloutta ja itsehallintoa vakautta-

296malla niiden terveysmenojen kehitys ja avaamalla uu-sia mahdollisuuksia vaikuttaa asukkaidensa tervey-denhuollon järjestämiseen.

Terveys- ja hoivarahasto voitaisiin ottaa vuonna 2015 aloittavan hallituksen ohjelmaan täytäntöönpanon ta-pahtuessa vuosikymmenen lopulla. Terveys- ja hoiva-rahasto on kansallinen malli, joka tekee kunnallisista sairaaloista, terveyskeskuksista, yksityisistä terveys-asemista ja kolmannen sektorin toimijoista palvelun tuottajia. Tämä on keskeinen asia. Palvelun tilaaja ja rahoittaja on kansallinen terveys- ja hoivarahasto. Syntyisi noin 15 miljardin euron rahasto, jota edus-kunnan ohjauksessa oleva Kela hallinnoisi.

Tavalliselle ihmiselle uudistus toisi varmuuden, että perustuslain takaamat palvelut ovat saatavissa. Kan-salaisen rahoitusosuus perittäisiin entiseen tapaan ve-rotuksessa ja käyntimaksuina. Terveys- ja hoivarahas-tomallilla ei olisi vaikutusta kuntien määrään. Kunti-en terveys- ja hoivarahastolle maksama vuosittainen "vakuutusmaksu" riippuisi kunnan väkiluvusta. Könt-timaksun nojalla kunta voisi vaatia asukkailleen sosi-aali- ja terveyspalvelut niiltä tuottajilta, joiden kanssa terveys- ja hoivarahasto on tehnyt sopimuksen.

Puoluekokous katsoo, että Keskustan malli tervey-denhuollon rahoittamiseksi ja järjestämiseksi on kan-sallinen terveys- ja hoivarahasto, jossa on vahvoja viitteitä aloitteessa esitettyyn. Mallin kehittämistyötä tulee jatkaa mm. huomioiden kunnallisen itsehallin-non näkökulma. Kyse on pitkänaikavälin terveys- ja hoivamenojen rahoitusmallin valmistelusta 2020-lu-vulle mentäessä.

253. Keskustan Tuiran py: Pienitu-loisten sairauspäivärahan karenssi- eli omavastuuaika

”Sellaisilla henkilöillä, joilla on pienet tulot tai ei ol-lenkaan tuloja, kuten esim. kotiäidit, on nykyisen sai-rausvakuutuslain mukaan 55 päivän omavastuuaika, jonka jälkeen sairauspäiväraha on vähintään 22,04 €/arkipäivä. Muilla palkkaa ja erilaisia tuloja saavilla henkilöillä on omavastuuaika 10 päivää ja sairauspäi-värahan suuruus määräytyy verotuksessa todettujen tulojen mukaan.

Aloitteessa esitetään, että kaikilla sairauden vuoksi työkyvyttömiksi joutuvilla ihmisillä tulee olla saira-uspäivärahan omavastuuaika sama eli sairauspäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää. Sairausvakuutuslain tulee kohdella kaikkia kansalaisia tasapuolisesti ja yhden-vertaisesti.

Vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Pienimpien saira-uspäivärahojen maksamiseen liittyvä omavastuuajan lyhentäminen on yksi keskeisimmistä sosiaaliturvan uudistamiseen liittyvä tavoitteemme.

254. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Tupakanpolton ehkäiseminen

Sosiaali- ja terveysministeriötä kehotetaan ryhtymään toimiin suomalaisten tupakanpolton ehkäisemiseksi. Laatikaa vahvalle paperille värikuva, jonka koko on 60 x 100 cm. Kuvassa tulisi olla kaksi kuvaa terveis-tä ja tupakan mustaamista keuhkoista. Laittakaa ku-vat kaikkiin koko valtakunnan peruskoulujen luokkiin sisäovien ja seinien pieliin. Kun jo pieni koululainen näkee tämän kaltaisen kuvan tupakan terveyshaitoista jokaisena koulupäivänään, kuvan aihe jäisi varmasti mieleen ja tällä tavoin voisimme mahdollisesti vähen-tää tupakanpolttoa entisestään.

Vastausesitys:

Tupakkalain tärkeimpiä tavoitteita on suojella väes-töä ympäristön tupakansavun aiheuttamilta terveys-haitoilta. Lähtökohtana on, ettei kukaan joudu vas-toin tahtoaan altistumaan tupakansavulle. Tupakoin-nin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen 8 artiklan mukaan sopi-muspuolet tunnustavat tieteellisten tutkimustulosten kiistattomasti osoittavan, että ympäristön tupakansa-vulle altistuminen aiheuttaa kuolemaa, sairauksia ja vammautumista. Sopimuspuolten on artiklan mukaan hyväksyttävä ja toimeenpantava lainsäädäntö-, täytän-töönpano- ja hallintotoimenpiteitä ja/tai muunlaisia toimenpiteitä, jotka suojelevat ympäristön tupakan-savulle altistumiselta työpaikoilla, julkisissa liiken-nevälineissä, julkisissa sisätiloissa ja tarpeen mukaan muillakin julkisilla paikoilla.

Tupakointikiellot ovat yleistyneet 2000-luvun aikana joka puolella maailmaa. Tupakointikiellot ovat ylei-sesti pääsääntö ainakin työpaikoilla, julkisissa liiken-nevälineissä ja muissa julkisissa sisätiloissa. Ravin-toloissa täydelliset tupakointikiellot ovat yleistyneet hitaammin, sillä useissa maissa tupakointia varten voidaan erottaa erillinen tila.

Uusin kehityspiirre ovat erilaisiin yksityisiin sisäti-loihin ja yleisiin ulkotiloihin säädetyt tupakointikiel-lot. Yhdysvalloissa neljässä osavaltiossa on vuoden 2006 jälkeen kielletty tupakointi yksityisautossa, kun kuljetettavana on lapsia. Eräissä Australian osavalti-oissa tupakointi on kielletty yksityisautoissa, jos kyy-dissä on alle 16-vuotiaita lapsia, urheilustadioneilla, kymmentä metriä lähempänä lasten leikkialueita tai neljää metriä lähempänä rakennusten sisäänkäyntiä.

297Yhdysvalloissa joissakin osavaltioissa tupakointi on kielletty määrätyillä uimarannoilla ja tietyissä yleisis-sä puistoissa.

Tupakoinnille altistumiseen on puututtu lainsäädän-nön keinoin viime vuosien aikana. Tupakointikielto-jen lisääminen, myynnin luvanvaraistuminen ja savul-le altistumisen vähentäminen sekä tupakan veron nos-taminen eli hinta ovat olleet keinoja, joilla tupakoin-nin vähentämistä tavoitellaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu edus-kunnan käsiteltäväksi hallituksen esitys toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttami-sesta, jolla lisättäisiin tupakointikieltoja muun muassa asuinkiinteistöjen yleisissä tiloissa, yksityisautoissa sekä yleisissä tilaisuuksissa. Ehdotukset perustuvat ministeriön asettaman tupakkapoliittisia lakimuutok-sia ja toimia valmistelevan työryhmän ehdotuksiin.

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen tupakoinnin haitoista, ja toteaa, että valistus on lainsäädännön tiu-kentamisen lisäksi keino, jota tulee käyttää tupakoin-nin vähentämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.

255. Keskustan Lauhalan py: Tserno-bylin ydinvoimaonnettomuuden ja biopolttoainetuotannon terveysvai-kutusten selvittäminen

Toivomme, että kansanterveyslaitos ja sosiaali- ja ter-veysministeriö tutkisivat noin 25 vuoden pituisen ai-kasarja-aineiston avulla Tsernobylin ydinvoimaonnet-tomuuden vaikutuksen erityisesti kriittisten laskeuma-aluekuntien väestön terveyteen ja kuntien tämänhet-kisten ja tulevien terveyspalveluiden tarpeeseen. Erik-seen tulisi selvittää biopolttoaineiden ja niiden tuhki-en kautta altistuneiden työntekijäryhmien terveyden kehitys voimalaitoksilla.

Vastausesitys:

Radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia elintarvikkeis-sa ja ympäristössä on tutkittu tarkasti. Tsernobylin laskeumasta peräisin olevasta cesium 137:stä on yhä merkkejä luonnosta saatavissa tuotteissa kuten järvi-kaloissa, riistassa, sienissä ja marjoissa. Cesium 137:n puoliintumisaika on 30 vuotta. Säteilyturvakeskus ja Kansanterveyslaitos ovat seuranneet tilannetta ja an-taneet suosituksia luonnontuotteiden käyttömääristä. Elintarvikkeiden osuus vuotuisesta säteilyannokses-ta on kuitenkin vain prosentin luokkaa. Juomaveden huomattava radonpitoisuus sen sijaan on merkittävä terveysriski eräillä alueilla.

Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osasto tutkii energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen aiheuttamien pienhiukkasten vaikutuksia ihmisten ter-veyteen. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat sairauksia, lisäävät kuolleisuutta ja alentavat odotettavissa olevaa elinikää. Altistuminen on voimakkainta liikenneym-päristössä ja kiinteiden päästölähteiden välittömässä läheisyydessä.

Ydinvoimaonnettomuuden jälkeisten jäämien vaiku-tus kansanterveyteen tulisi selvittää kuumien hiukkas-ten haitallisimmilla alueilla, vaikka valtakunnan tasol-la tilanne on hyvä. Keskustan puoluekokous pitää tär-keänä, että biopolttoaineita kehitettäessä pyritään sii-hen, että uudet polttoaineet ovat niin ympäristön kuin ihmisen terveyden kannalta entistä vaarattomampia.

256. Suomen Keskustanuoret: Nega-tiivisesta tuloverosta sosiaaliturvan kivijalka

Sosiaaliturvaa on aikojen saatossa pyritty moneen ot-teeseen yksinkertaistamaan. Uudistamispyrkimyksis-sä on kuitenkin kerta toisensa jälkeen jämähdetty etu-järjestöpoliittiseen näpertelyyn. Tahto kokonaisvaltai-seen uudistukseen on puuttunut, koska kukaan ei ole ollut valmis tinkimään omista saavutetuista etuuksis-ta. Kokonaisuuden kannalta tämä on tarkoittanut aina vain sekasortoisempaa järjestelmää. Hyvästä tarkoi-tuksesta huolimatta myöskään Sata-komitea ei onnis-tunut kuin vain osittain selkeyttämään monimutkaista järjestelmää.

Sosiaaliturvassa pitäisi siirtyä malliin, joka turvaa kaikille kansalaisille riittävän korkean perusturvan ta-son. Vain tämä mahdollistaa peruslähtökohdat itsensä toteuttamiselle. Suomessa on keskusteltu ainoastaan pintapuolisesti erilaisista perustuloon tai negatiivi-seen sosiaaliturvaan liittyvistä sosiaaliturvamalleista. Näiden tiimoilta tulisikin aloittaa välittömästi selvi-tystyö ja yhteiskunnallinen keskustelu, sillä ansiosi-donnaisuuteen ja perinteisen vuosikymmeniä saman työnantajan palveluksessa tapahtuvan kokoaikaisen työsuhteen olettamukseen perustuvat sosiaaliturva-mallit eivät ole kestävällä pohjalla. Yksi ansiosidon-naisuutta vahvasti painottavan turvaverkoston ongel-ma on köyhyysloukuissa. Nykymuotoinen järjestelmä on omiaan hankaloittamaan alhaisen palkkatason ja satunnaisen työn tekemistä. Järjestelmämme lannistaa ja ohjaa ihmisiä joutenoloon. Mikäli perusturva oli-si riittävän korkea, niin näiden edellä mainittujenkin töiden tekemisellä olisi elintasoa parantava vaikutus. Nyt näin ei aina ole.

Suomi tarvitsee 2010-luvulla kokonaisvaltaisemman sosiaaliturvan uudistuksen: yksinomaan vuotavien

298aukkojen paikkaaminen ei riitä. Nykyinen järjestel-mä on syntynyt kasaamalla etuuksia toinen toistensa päälle, jolloin on päädytty tilanteeseen, jossa kansa-laiset eivät enää ole yhdenvertaisessa asemassa.

Keskustan on oltava edelläkävijänä luomassa uuden sosiaaliturvan perusrakenne siten, että keskeisek-si kallioksi tulee sovellettu perustulo. Tulevaisuuden sosiaaliturvamallin tulee huomioida nopeasti ihmisen elämässä tapahtuvat muutokset. Vaikkapa työttömyy-den yllättäessä sosiaaliturva pitää saada omalle tilille jo samana päivänä hakemusta vastaan tai vaihtoehtoi-sesti jälkikäteen, kun tieto palkkatuloista varmistuu. Ihmiselle itselleen jäisi vastuu siitä, että hän käyttää tukia oikein, mutta tuet voitaisiin tarvittaessa väärin-käytösten paljastuttua periä takaisin korotuksen kera. Takaisinperinnän mallin on luonnollisesti oltava jous-tava, koska tulojen täydellinen ennakointi on erityi-sesti epäsäännöllistä työtä tekevien kohdalla haasta-vaa. Kuitenkin nykyäänkin veroprosenttia laskettaes-sa täytyy jossain määrin kyetä ennakoimaan tulota-soaan.

Uuden sosiaaliturvan perusosa vastaisi vähintään ny-kymuotoisen toimeentulotuen perusosaa ja eläkeläi-sillä takuueläkettä. Tuki myönnettäisiin automaatti-sesti pyynnöstä ja maksajana toimisi Kela. Perusteena sosiaaliturvan perusosan saamiselle olisi yksinkertai-sesti pienituloisuus. Sosiaaliturvatuen perusosa oli-si kaikille sitä saaville samansuuruinen, riippumatta syystä, joka on johtanut tulojen pienuuteen. Keskusta-nuorten mielestä on kestämätöntä, että nykytilantees-sa pienituloisuuden syy vaikuttaa siihen, minkä ver-ran on oikeutettu saamaan tuloja. On yhtälailla hyvin outoa, että tukimuotojen välillä on suuria vaihteluita siinä, että miten henkilön muut tulot vaikuttavat tuen tasoon.

Perusosan lisäksi tulisi saada perusturvan lisäosaa erityiseen tarpeeseen, kuten asumismenoihin. Sosi-aaliturvan lisäosa koostuisi useammasta erillisestä tarpeesta. Jatkovalmistelussa on pohdittava niitä tar-veharkintaisia syitä, jotka oikeuttavat lisäosaan. Läh-tökohtana tarveharkintaisten etuuksien pohtimisel-le kohderyhmän voi kuitenkin jakaa karkeasti ottaen neljään erilliseen ryhmään:

1) vammaiset, sairaat ja eläkeläiset,

2) lapsiperheet,

3) työikäiset työttömät,

4) yrittäjät,

5) opiskelijat, siviilipalvelus- ja varusmiehet

Kullekin ryhmälle on etsittävä sopivimmat elemen-tit lisätuen perusteisiin, sillä on selvää, että ryhmän 1 lisätukitarpeet ovat erilaiset kuin vaikkapa opiske-lijoilla. Vammaisten, sairaiden ja eläkeläisten osalta erilaiset lisäedut ja palvelut ovat kaikilla kiinteä osa asiakaspalvelua, mutta kohderyhmä on itsessään var-sin heterogeeninen, joka seurauksena tarpeet ovat yk-silöllisiä.

Työikäiset työttömät ja työttömyysuhan alaiset ovat erittäin tärkeä kohderyhmä: järjestelmän on ehdotto-masti oltava sellainen, että se kannustaa työhön. Pien-ten työtulojen täydennyksenä tarvitaan perusturvana negatiivista tuloveroa, mutta on tarkoin pohdittava, että millaisin perustein työikäiset voivat saada lisätur-vaa. Tällöin nykyinen työttömyysturva ja työmarkki-natuki on avattava perusteelliselle tarkastelulle.

Kullekin tarveharkintaiselle etuudella pitää olla tiet-ty euromäärä, jonka saa jos henkilön muut tulot ovat nolla euroa kuukaudessa. Kaikki tarveharkintaiset tuet, joihin henkilö on oikeutettu, lasketaan mallissa yhteen pakettiin. Tämän jälkeen yksinkertaisesti kat-sotaan tukitaso, jonka henkilö saa, mikäli hänellä ei olisi lainkaan tuloja. Perusosa ja lisäosa leikkautuisi-vat tulojen kasvaessa esimerkiksi niin, että verotus-leikkuri olisi enintään 60 prosenttia työtuloista.

Edellä mainittu malli toteutettaisiin esimerkiksi siten, että perusosasta leikkaantuisi jokaista ansaittu euroa kohden 35 senttiä. Mahdollisesta syyperusteisesta li-säturvasta leikkaantuisi lisäksi jokaista ansaittua eu-roa kohden 25 senttiä. Jokainen työllä ansaittu euro lisäisi tällöin käytettäväksi jääviä tuloja vähintään 40 senttiä. Käytännössä kyse olisi ns. negatiivisesta tulo-verosta, mutta toteutettuna siten, että valtiolta tuleva veroetuus tulisi etukäteen, eikä vasta vuoden kulut-tua verotuksen vahvistamisen yhteydessä. Kutsumme mallia ennakkoon saatavaksi veroetuudeksi.

Työmarkkinoille siirtymisen lisäporkkanaksi ensim-mäiset kolme kuukautta enimmäisleikkuri voisi olla enintään 40 % tuloista, jolloin työllistymisen kannus-tavuudelle olisi kunnollinen signaali. Tällaista työhön paluuetuutta ei kuitenkaan voisi käyttää kuin enintään kerran vuodessa.

Ennakkoon saatava veroetuus tulee toteuttaa niin, että se ei pitkällä aikavälillä lisää sosiaaliturvan menoja nykyisiä laskelmia nopeammin. Käytännössä tämä on toteutettavissa niin, että veroleikkurin tasoa säätämäl-lä voidaan päästä haluttuun lopputulokseen. Malliin sisältyy ajatus siitä, että se korvaisi kaikki nykyi-set vähimmäismääräiset etuudet. Mikäli henkilöllä ei olisi lainkaan muita tuloja, niin hän olisi oikeutet-tu nykyisen toimeentulotuen minimimäärän suurui-seen veroetuuteen ja mahdollisiin tarveharkintaisiin

299lisäetuuksiin. Poikkeuksen tähän muodostaisivat alle 18-vuotiaat, joiden osalta tuki olisi nykyisen lapsi-lisän tapaan kiinteä. Eläkeläiset olisivat oikeutettuja saamaan vähintään takuueläkkeen mukaisen tulota-son.

Keskustanuoret esittää, että Keskusta selvittää vaka-vasti edellä kuvatun kaltaisen mallin toteuttamisedel-lytyksiä ja ottaa vuoden 2011 eduskuntavaalien yh-deksi keskeiseksi teemakseen negatiiviseen tuloveron käyttöönottamisen.


Negatiivinen tulovero on periaatteellisella tasolla ja perusidealtaan kannatettava. Se on käytössä joissa-kin Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Alankomais-sa. Siitä ei ole kuitenkaan kansainvälistä, kiistatonta näyttöä, että se olisi mallina toimiva. Sen lisäksi se on Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä vaikeasti toteu-tettavissa.

Sosiaaliturvaa uudistanut Sata-komitea linjasi sosi-aaliturvajärjestelmää parantavia ehdotuksia viime vuoden lopulla loppuraportissaan. Se ehdotti, että pe-rusturvaetuuksien riittävyys arvioitaisiin säännönmu-kaisesti esimerkiksi vaalikausittain. Lisäksi perustur-vaetuuksien indeksisidonnaisuus yhdenmukaistettiin. Komitean ehdotuksiin sisältyi esitys, jonka mukaan voidaan maksaa kansaneläkkeen täyttä määrää korke-ampaa takuueläkettä, jolla turvataan pienimpien eläk-keiden kohtuullinen taso. Takuueläkkeen tasosta riip-puen sitä saavia olisi vähintään yli 120 000 eläkkeen-saajaa. Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011.

Sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämiseksi Sata-ko-mitea käynnistäisi kehittämisohjelma sosiaaliturva-lainsäädännön kokoamiseksi johdonmukaiseksi koko-naisuudeksi. Sosiaaliturvalainsäädännön uudistami-nen toteutettaisiin vaiheittain. Lisäksi asioimista kes-kitettäisiin ja sosiaaliturvan käsittelyaikoihin liittyviä vaatimuksia laajennettaisiin. Myös päätöksien oikai-sumenettelyjä laajennettaisiin. Komitean ehdottaman sosiaaliturvan palveluverkoston kautta asiakas saisi kaikki sosiaaliturvaan liittyvät asiansa vireille yhdes-sä pisteessä ja sähköisten järjestelmien kautta viivy-tyksettömästi oikealle viranomaiselle.

257. Helsingin Keskustaopiskelijat: Negatiivinen tulovero käyttöön

Vuonna 2008 KOL eli Keskustan Opiskelijaliitto jul-kaisi raportin perustulosta ja esitti samalla oman mal-lin tuloverotukseen, mikä esiteltiin saman vuoden puoluekokouksessa. Mallia kutsutaan nimellä "ennak-koon saatava veroetuus", jossa kansalaisen saama tulo

koostuu perusosasta (vastaisi suunnilleen toimeentu-lotuen perusosaa tai kansaneläkettä; mallissa 440 eur) ja lisäosasta ("syyperusteinen lisäturva" erityisiin tar-peisiin kuten asumismenoihin).

Perusosasta leikkautuisi jokaista ansaittua euroa koh-den 35 senttiä. Vastaavasti lisäosasta leikkautuisi jo-kaista ansaittua euroa kohden 25 senttiä. Jokainen työllä ansaittu euro lisäisi käytettäväksi jääviä tuloja vähintään 40 senttiä. Syyperusteisen lisäturvan jäl-keen jokainen ansaittu euro lisäisi käteen jääviä tuloja 65 sentillä. Kyse on negatiivisesta tuloverosta, mut-ta toteutettuna siten, että valtiolta saatava veroetuus maksettaisiin etukäteen, heti, kun tarve vaatii. Mikä-li väärinkäytöksiä ilmenee, ne voidaan periä korko-jen kanssa takaisin. Järjestelmä on joustava ja työhön kannustava, mikä tukee myös työurien pidentämi-sen tavoitetta. Kunnilla olisi mallissa edelleen oikeus kunnalliseen verotukseen. Tämä ns. Sovellettu nega-tiivinen tulovero on lievästi progressiivinen ja prog-ressiota voidaan myös tarpeen mukaan muuttaa.

Vastausesitys:

Ks. vastausesitys aloitteeseen 256 ” Negatiivisesta tu-loverosta sosiaaliturvan kivijalka”.

300

Muut aloitteet

258. Suomen Keskustanuoret: 10 teesiä Keskustan uudistamiseksi

259. Keskustan Siikaisten kunnallisjärjestö ry: Jopa muuttuvassa maailmassa Keskustan on Keskustan muistettava juurensa

260. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustan eduskuntavaaliohjelman rakennuttava ihmisyyden varaan

261. Keskustan Kristiinankaupungin paikallisyhdistys ry, Maalahden Keskusta ry, Uudenkaarlepyyn Keskusta yhdistys ry, Keskustan Pietarsaaren paikallisyhdistys ry ja Keskustan Vaasan kunnallisjärjestö ry: Suomen Keskustan on huolehdittava kansalliskielisten palveluiden kehittämisestä ja turvaamisesta

262. Keskustan Jokelan py: Suomen anottava oikeutta Petsamon merisataman käyttöön

263. Suomen Keskustanuoret: Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia tuettava

264. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Raakapuun tuonti Suomeen lopetettava toistaiseksi

265. Keskustan Opiskelijaliitto: Ydinvoimaa vastustettava aluepoliittisista syistä

266. Keskustan Opiskelijaliitto: Työtä Suomesta - Keskusta kirjoittaa Suomelle mullistavan biotalouden strategian

267. Keskustan Opiskelijaliitto: KOL yskäisee terveellisen sisäilman puolesta

268. Edistykselliset Keskustanaiset: Uusi tekniikka puolueen käyttöön

269. Edistykselliset Keskustanaiset: Samaa sukupuolta oleville pareille täydellinen adoptio-oikeus

270. Keskustan Rauman kunnallisjärjestö: Rauman keskustaväki kiirehtii valtatie 8:n parantamista

271. Ydinvoiman lisärakentamista vastustettava

272. Kuopio Keskustanaisten py: Opiskelijoiden työharjoittelupaikat turvattava taantuman aikana erityisin tukitoimin

273. Keskustapuolueen Hiltulan paikallisosasto ry: Maanomistajan oikeusturva

258. Suomen Keskustanuoret: 10 tee-siä Keskustan uudistamiseksi

Keskusta-aatteessa ihmisyys ja sen kehitystarve ase-tetaan kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ja uudis-tuksen lähtökohdaksi. Ihmisyyden ja sen kehitystar-peen pitää näin ollen näkyä sekä puolueen tekemässä politiikassa että puolueen aktiivien ja kannattajien toi-mintamahdollisuuksissa.

Jotta jokainen keskustalainen voisi kehittää omaa ih-misyyttään, tulee Keskustan ja Keskustanuorten toi-mintatapoja uudistaa rohkeasti. Keskustanuoret esit-tävät 10 teesiä, joiden pohjalta kansanliikkeemme toi-mintatavat voidaan päivittää 2010-luvun tarpeisiin:

1. Politiikanteko jaetaan viiteen keskenään tasa-arvoi-seen vaiheeseen: (1.ideointi, 2. suunnittelu, 3. päätök-senteko, 4. yhtenäinen toiminta päätösten toteuttami-seksi 5. seuranta-arviointi).

2. Painopiste siirretään sääntömääräisistä kokouksista yhdessä tekemiseen.

3. Harvainvallan sijaan aito demokratia toteutuu puo-lueen päätöksentekoelimissä.

4. Teemaliikkeet otetaan osaksi Keskustaa – tuetaan Kerttuverkoston ja Eräkerhon kaltaisia luovia toimin-tamuotoja.

5. Toimintamahdollisuuksia luodaan tasavertaisesti kaikentyyppisille toimijoille.

6. Luottamushenkilöt ja kannattajat käyvät säännöl-listä dialogia.

7. Viestinnässä olemme kokonaisvaltaisesti kommen-toijan sijaan näkijöitä. Markkinointiviestintä toimii aloitteellisen politiikkamme tukena.

8. Verkko ymmärretään uutena kokonaisvaltaisena toimintaympäristönä, eikä vain tiedotuskanavana.

9. Jäsenistöä koulutetaan monipuolisesti ja säännöl-lisesti.

10. Toteutetaan nuorten esiinmarssi eduskuntavaaleis-sa 2011. Tämä edellyttää puolueelta ja piireiltä rohke-aa tukea nuorisolle.

Vastausesitys:

Keskustan vuonna 2008 aloittaman tulevaisuustyön tavoitteena on ollut luoda Keskustalle uusi tapa toi-mia. Olemme toteuttaneet erittäin perusteelliset uu-distukset niin politiikan valmistelussa ja ohjelmatyös-sä, viestinnässä kuin järjestötoiminnassa. Uudistukset

301vastaavat Keskustanuorten esittämiin teeseihin. Kes-kustan tulevaisuuden menestys riippuu siitä, pystym-mekö tarjoamaan ihmisille elämyksellisiä ja koke-muksellisia vaikuttamisen paikkoja. Samalla puolu-een on lisättävä vuoropuheluaan ympäröivän yhteis-kunnan kanssa. Alkavalla puoluekokouskaudella tär-kein tehtävä on viedä uudistukset käytännön toimin-taan. Uudistuksilla lisätään ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Erityinen tavoite on suurentaa Keskustan digitaalista jalanjälkeä. Keskustan tavoite on olla Suomen johtava digipuolue.

259. Keskustan Siikaisten kunnallis-järjestö ry: Jopa muuttuvassa maa-ilmassa Keskustan on muistettava juurensa

Onko perinteinen keskustalainen sydänkannattajakun-ta unohtumassa Suomen Keskustalta? Missä maahen-ki on – pitäisikö sitä hävetä vai olla siitä ylpeä? Onko perinteisillä arvoilla enää merkitystä keskustaliik-keessä? Satakuntalaisen Siikaisten kunnan Keskusta kunnallisjärjestö on huolestuneena seurannut Suomen Keskusta rp:n viime vuosien tapaa keskittyä etsimään äänestäjiä vain pääkaupunkiseudulta ja suurista asu-tuskeskuksista. Samalla on jätetty perinteiset vahvat kannatusalueet oman onnensa nojaan. Jopa lainsää-däntö on valjastettu edistämään maaseudun alasajoa. Päähallituskumppanin miellyttäminen on ajanut Kes-kustan kyseenalaisiin torjuntavoittoihin. Uuden pu-heenjohtajan on luotsattava Suomen Keskusta rp seu-raaviin vaaleihin puolueena, joka haluaa edistää suo-malaista hyvinvointia Hangosta Utsjoelle.

Vastausesitys:

Keskusta on juuriltaan suomalainen puolue. Se syntyi sosialismin ja kapitalismin vaihtoehdoksi edistämään ihmisyyttä, toteuttamaan kansanvaltaista yhteiskunta-järjestystä ja taistelemaan tasa-arvon puolesta. Kan-sallinen herääminen, talonpoikaisjuuret, kristilliset ar-vot ja sivistysaate yhdistyivät vuonna 1906 perustetun edistyksellisen keskustaliikkeen ajattelussa. Keskusta on siitä lähtien ollut yhteiskuntaa uudistava aatteelli-nen yleispuolue ja kansansivistysliike. Se on huma-nistinen, ihmisyyttä kunnioittava liike, jonka ihmis-käsityksen mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoi-sia. Ihmisyyden ytimeen kuuluu kyky tehdä eettisesti harkittuja valintoja ja korostaa Ihmisten erilaisuuden hyväksymistä sekä suvaitsevaisuutta. Suomen itsenäi-syys, sillanrakennus- ja rauhantyö, yhteiskunnan hy-vinvointi, eheys ja oikeudenmukaisuus sekä yritteliäi-syys ovat olleet käytännön politiikan perustavoitteita.

Vahva yleissivistys ja ammatillinen osaaminen luovat kestävän perustan elämälle ja onnistumiselle työelä-mässä. Jokaisella tulee olla oikeus kehittää itseään ih-misenä ja kansalaisena omien kykyjensä mukaisesti koko elämänsä ajan varallisuudesta riippumatta. Ku-kaan ei saa jäädä koulutus- ja sivistysmahdollisuuksi-en ulkopuolelle. Sivistys ja oppiminen kattavat koko elämänkaaren.

Yhteiskunnan sivistyksen tasoa mitataan sillä, kuinka se huolehtii vähäosaisista. Julkisen vallan pitää tukea heikoimpia ja taata kansalaisten oikeuksien toteutu-minen siten, että saavutetaan sosiaalisesti ja alueelli-sesti tasa-arvoinen ehyt yhteiskunta. Päätökset tulee tehdä lähellä ihmistä. Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto kannustaa ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja yhteistyöhön kotiseudun tulevaisuuden rakentami-seksi. Kansalaisille tulee luoda uusia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon.

Vahva, suorituskykyinen ja työllistävä kansantalous luo perusedellytykset kansalaisten sosiaaliselle turval-lisuudelle. Yhteiskunnallinen eheys on puolestaan pit-käjänteisen ja menestyvän yritystoiminnan ehto. Eet-tisesti kestävä markkinatalous perustuu yrittäjyyteen, yhteistyöhön ja sopimiseen. Keskusta kannattaa yk-sityistä omistusoikeutta ja parantaa yrittäjyyden me-nestymisen edellytyksiä koko maassa. Keskusta tukee uusiutuvan energian käytön voimakasta lisäämistä ja tavoittelee mahdollisimman suurta omavaraisuutta ruuan ja energian tuotannossa. Lisäksi työn teon tulee olla aina kannattava vaihtoehto. Työllä ihminen to-teuttaa itseään ja kiinnittyy yhteisöönsä.

Suomea tulee kehittää maakuntien ja alueiden maana. Tasapainoinen alueellinen kehitys edellyttää yritys-ten, viranomaisten, korkeakoulujen ja koululaitoksen yhteistoimintaa uusien työpaikkojen luomiseksi. Jul-kisen vallan tulee mahdollistaa asumisen ja työnteon edellytykset koko maassa. Jokaisella tulee olla mah-dollisuus valita asuinpaikkansa. Suomi tarvitsee viih-tyisiä ja turvallisia kaupunkeja, elinvoimaisen maa-seudun sekä näiden välistä kumppanuutta ja vuoro-vaikutusta.

260. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustan eduskuntavaaliohjelman rakennuttava ihmisyyden varaan

Keskustan on erottauduttava vasemmisto- ja oikeis-topuolueista vuoden 2011 eduskuntavaaleissa teke-mällä pesäeroa materialistisiin arvoihin. Keskusta ei pärjää vaaleissa laimennetulla kokoomuslaisuudella tai ummehtuneella sosialidemokratialla. Keskustan on palattava Santeri Alkion paaluttamalle vapaan kansan

302suoralle tielle. Edistyksen lippu on pidettävä korkeal-la eikä köyhän asiaa saa unohtaa.

Pelkkä ihanteiden esille nostaminen ei kuitenkaan rii-tä, vaan aatteen on näyttävä jokapäiväisessä politii-kanteossa. Erityisen tärkeää on ihmisyysaatteen kir-kastaminen. Vahva valtio tai rajoittamaton markki-natalous eivät saa olla epäjumalia, joita itsessään ku-marretaan. Talous- ja hallintomalleilla on oltava vain välinearvo inhimillisen kasvun, hyvinvoinnin ja kehi-tyksen edistämisessä.

Vastausesitys:

Keskusta syntyi sosialismin ja kapitalismin vaihtoeh-doksi edistämään ihmisyyttä, toteuttamaan kansanval-taista yhteiskuntajärjestystä ja taistelemaan tasa-arvon puolesta. Keskusta on siitä lähtien ollut yhteiskuntaa uudistava aatteellinen yleispuolue ja kansansivistys-liike, jonka tavoitteena on aina ollut oikeudenmukai-nen kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen.

Santeri Alkion mukaan ihmisyys on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen poh-jaksi. Ihmisyys keskustalaisittain tarkoittaa vastuuta lähimmäisistä, ihmisten keskinäistä yhdenvertaisuut-ta ja tasa-arvoa, toisten tapojen, arvojen ja hengellisen vakaumuksen kunnioittamista ja suvaitsemista sekä vaatimusta yhteiskunnan ehdottomasta oikeudenmu-kaisuudesta. ja moniarvoisuudesta.

Keskustalaisittain tärkeitä teemoja ovat:

- perhe, koti, sosiaalinen vastuu ja oikeudenmukai-suus

- lasten ja nuorten kasvattaminen ja kouluttaminen osallistuviksi aktiivisiksi kansalaisiksi

- pienituloisten ja vähävaraisten ihmisten aseman pa-rantaminen

- ihmisten terveys sekä fyysisen, psyykkisen ja sosi-aalisen hyvinvointi sekä työelämän kehittäminen

- sivistys, kulttuuri ja osaaminen

- kannustus työn tekoon, ahkeruuteen ja yrittäjyyteen sekä parantaa näiden edellytyksiä hyvinvointimme lähteenä

- työstä, asumisesta ja palveluista huolehtiminen alue-politiikalla koko Suomessa niin maaseudulla kuin kaupungeissakin

- luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja säilyt-täminen tuleville polville

- kansainvälisestä asemastamme huolehtiminen

Työ ja tekeminen luovat sosiaaliturvaa ja työn teon tulee olla aina kannattava vaihtoehto. Työllä ihminen toteuttaa itseään ja kiinnittyy yhteisöönsä. Työelämäs-sä tavoitteena on naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, eli samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka.

Suomea tulee kehittää maakuntien ja alueiden maa-na tasapainoisesti. Julkisen vallan tulee mahdollistaa asumisen ja työnteon edellytykset koko maassa. Suo-mi tarvitsee viihtyisiä ja turvallisia kaupunkeja, elin-voimaisen maaseudun sekä näiden välistä kumppa-nuutta ja vuorovaikutusta. Jokaisella tulee olla mah-dollisuus valita asuinpaikkansa.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. On otettava suun-ta kohti tasa-arvoista luonnonmukaista sivistysyh-teiskuntaa. On tavoiteltava kestävällä tavalla ihmisen henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja vah-vaa yhteisöllisyyttä. Muutokseen tarvitaan sivistyksen voimaa, tervettä suhdetta luontoon, terveitä elämän-tapoja ja laajaa yhteistyötä. Kansanvaltaa uudistava liike toimii siellä, missä uusia vaikuttamisen tapoja luodaan. Kaiken ytimessä on optimismi, usko ihmis-ten haluun ja kykyyn kantaa yhdessä vastuuta. Vastuu avaa vaikuttamisen mahdollisuuden. Tämä maa ra-kennetaan yhdessä.

261. Keskustan Kristiinankaupungin paikallisyhdistys ry, Maalahden Kes-kusta ry, Uudenkaarlepyyn Keskusta yhdistys ry, Keskustan Pietarsaaren paikallisyhdistys ry ja Keskustan Vaasan kunnallisjärjestö ry: Suomen Keskustan on huolehdittava kansal-liskielisten palveluiden kehittämises-tä ja turvaamisesta

Undertecknade Centerns lokalföreningar framstäl-ler, att vårt parti Centern i Finland rp. i kommande regeringsförhandlingar, samt vid bildande av rege-ring utgår ifrån att, partiet själv svarar för utvecklin-gen av båda nationalspråkgruppernas samhällstjänster och inte lämnar dessa uppgifter till det självutnämn-da språkpartiet SFP. Inget parti har en särställning att ingå i en regering på grund av språket.

Centerns svenska verksamhet är under utveckling. Den kan också deltaga i betjäningen av den svensks-pråkiga befolkningen. Därtill har Centern finsksprå-kiga föreningar alltid, i sin verksamhet understrukit behovet av tvåspråkig betjäning på tvåspråkiga områ-den.

303Centern i Finland som parti har både finsk- som svenskspråkiga medlemmar och anhängare. Partiet skall använda resurser till, att föra ut Centerns po-litik som ett alternativ i de två- och svenskspråkiga områdena. Partiet understryker, att det företräder båda språkgrupperna och deras grundlagsenliga rättighe-ter, att använda de egna språken. Paritet kan lägga den största insatsen på uppgiften att försvara människor-na utkomst och trygghet, minska utslagningen och så långt möjligt tillhandahålla behövliga samhällstjäns-ter i alla delar av landet.

Allekirjoittaneet Keskustan paikallisyhdistykset esit-tävät, että Suomen Keskusta rp.

tulevissa hallitusneuvotteluissa ja hallituksen muo-dostamisessa lähtee siitä, että se itse huolehtii mo-lempien kansalliskielisten palveluiden kehittämisestä ja turvaamisesta maassamme eikä jätä näitä tehtäviä vain kielipuolueeksi julistautuneelle RKP:lle. Mieles-tämme millään puolueella ei ole kielellistä erityisase-maa hallitukseen osallistumiseen.

Mielestämme Keskustan ruotsinkielinen toiminta on vahvistunut jo niin paljon, että edellä oleva olisi ruot-sinkielisten kansalaisten edunvalvonnan kannalta täy-sin mahdollista. Lisäksi Keskustan suomenkieliset yhdistykset ovat aina toiminnassaan korostaneet yhtä-läisiä kaksikielisiä palveluja kaksikielisillä toiminta-alueillaan.

Suomen Keskusta on puolue jolla on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kannattajia ja jäseniä ja puolueen tuleekin satsata voimavaroja siihen, että tuomme kes-kustalaisen politiikan vaihtoehdoksi kaksi- ja ruotsin-kielisellä alueella. Keskusta korostaisi näin sitä, että puolue edustaa molempia kieliryhmiä. Koska puo-lue huolehtii peruslaillisista kansalaisten oikeuksista käyttää omaa äidinkieltään, niin pitää enemmän kes-kittyä mm. kansalaisten hyvinvointiin, syrjäytymisen estämiseen, palvelujen saamiseen valtakunnan kaikis-sa osissa mahdollisimman kattavasti.

Vastausesitys:

Keskusta on kaksikielinen puolue ja puolustaa kaikki-en suomalaisten etuja kielestä tai muusta kulttuurises-ta taustasta riippumatta. Keskusta osallistuu aktiivi-sesti Suomen kaksikielisyyden kehittämiseen.

262. Keskustan Jokelan py: Suomen anottava oikeutta Petsamon merisa-taman käyttöön

Suomella ei ole merisatamaa valtamerelle. Suomen on anottava Venäjältä oikeutta kulkea Jäämeren ran-nalle ja merisataman käyttöä Petsamossa (niin kuin ennen).

Vastausesitys:

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen oh-jelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi kehittää aktiivisia, laaja-alaisia ja monentasoisia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Tätä tavoitetta tukemaan on laadittu Venäjä-toimintaohjelma.

Venäjä on talouden suhdannevaihteluista riippumat-ta Suomelle pysyvä kumppani, jonka kanssa yhteis-työn kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Suomen kannalta on tärkeää, että Venäjä nivoutuu kiinteäs-ti yhteistyöhön EU:n kanssa. Pohjoinen ulottuvuus eli EU-Venäjä –yhteistyön alueellinen toteuttaminen tarjoaa välineen yhteisesti määriteltyjen prioriteettien edistämiseen.

Valmisteilla olevasta pohjoisen ulottuvuuden liiken-ne- ja logistiikkakumppanuudesta pyritään luomaan vahva alueellinen yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään liikenteen pullonkauloihin liittyviä kysymyksiä. Lai-valiikenteen odotetaan lisääntyvän merkittävästi poh-joisen jäämeren poikki 2010-luvulla. Tällöin EU:n ja Venäjän intressit saattavat osoittautua vastakkaisik-si, sillä EU korostaa merenkulun vapautta, kun taas Venäjä on toistaiseksi painottanut suvereniteettivaati-muksiaan pohjoisiin merialueisiinsa.

Puoluekokous toteaa, että tavoitteiden toteutuminen on riippuvaista osapuolten halusta ja yhteistyökyvys-tä. Lähtökohtana on oltava molemminpuolinen hyöty.

263. Suomen Keskustanuoret: Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia tuettava

Lasten ja nuorten liikalihavuus on suuri ongelma yh-teiskunnassamme. Lasten ja nuorten liikalihavuus on ennen kaikkea yksilön inhimillinen ongelma. Liikali-hava lapsi tai nuori altistuu monille sairauksille, jotka voivat johtaa pahimmillaan ennen aikaiseen kuole-maan. Liikalihavuuden kasvun jatkuessa nykyistä tahtia yhä useampi nykypäivän lapsi tulee näkemään lapsensa kuoleman liikalihavuudesta johtuviin saira-uksiin. Toiseksi se on myös suuri yhteiskunnan talou-dellinen ongelma. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvun yksi suurimmista aiheuttajista on liikalihavuudesta johtuvien sairauksien hoito.

Liikunnan harjoittaminen on tehokas tapa ennalta ehkäistä ylipainon kertymistä tai toisaalta ylipainon

304pudottamisessa. Myös jo kansansairaudeksi luetta-vaa masennusta voi vähentää liikuntaa harjoittamalla. Liikkuminen on kuitenkin vähentynyt huomattavasti vuosikymmenten kuluessa. Niin sanottu arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti yhteiskunnan koneellis-tuessa. Arkiliikunnan lisääminen vaatii yhteiskunnan ja perheiden panostusta.

Liikunta tulisi olla jokapäiväistä lasten ja nuorten elä-mässä. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta on ter-veellisen elämäntapojen yksi kulmakivistä. Liikunnan vaikutus on laaja-alainen yksilön hyvinvoinnille. Li-sääntynyt lasten ja nuorten liikalihavuus ja sen aiheut-tamat kansansairaudet aiheuttavat tarvetta lisätä kan-salaisten aktiivisuutta liikunnan parissa. Liikunnalla on myös kiistattomat vaikutukset henkiseen hyvin-vointiin, keskittymiskykyyn ja oppimistuloksiin.

Liikunta täytyy tulla elämäntavaksi lapsena ja nuore-na. Tätä tapaa ei tule pidä katkaista murrosiän kriit-tisinä vuosina. Lasten ja nuorten omatoiminen liik-kuminen on vähentynyt viimeisten vuosien saatossa. Vapaa-ajan täyttävät muut harrastukset kuin hyöty-liikunta. Varsinkin uusia asuinalueita kaavoittaessa kuntien tulisi huomioida, että päiväkotien ja koulujen pihoista tehtäisiin lähiliikunta-alueita, joissa kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus vapaa-ajalla liikkua.

Keskustanuoret haluaa kiinnittää huomioita nimen-omaan koulujen liikuntatuntien vähäiseen määrään. Alakoulun 1. luokalta lukion ensimmäiselle luokalle liikuntatunteja on vain 2 per viikko. Määrä on aivan liian vähän. Yläkoulussa on toki mahdollista ottaa valinnaisia liikuntakursseja ja mahdollisesti myös lu-kiossa, mutta niitä valitsevat usein jo valmiiksi lii-kunnalliset oppilaat. Liikuntatuntien tarkoitus on itse liikkumisen lisäksi tutustuttaa oppilaat erilaisiin lii-kuntalajeihin ja saada heidät siten löytämään se itsel-leen sopivin laji, jota hän innostuisi vapaa-ajallaan harrastamaan. 2 tuntia liikuntaa viikossa on aivan lii-an vähän tutustuttamaan oppilaat eri liikuntalajeihin tarpeeksi monipuolisesti.

Liikuntatuntien määrää olisi mieluusti vähintään kak-sinkertaistettava. Kaksi kahden tunnin kertaa voisi ja-kaa esimerkiksi niin, että toinen kerroista keskittyisi yleiseen liikunnan harjoittamiseen ja kehon fysiologi-aan opettamiseen. Kuten esimerkiksi kävelyyn, hölk-kään, sauvakävelyyn, hiihtoon, kuntopiiriin ja toisaal-ta fysiologiasta voisi käydä läpi venyttelyn, voimiste-lun ja muita vastaavia yleisiä kehon kuntoa yllä pitä-viä asioita. Toinen viikkotuntikerta voisi keskittyä eri liikuntalajien läpikäyntiin. Tämän lisäksi yläasteella ja lukiossa pitäisi olla mahdollista valita joka luokal-la valinnaisia liikuntakursseja. Valitettavasti koulujen

tuntikehykset asettavat rajansa tuntien määrän lisää-miselle.

Koulujen liikuntatunnit tulee käyttää motivoitavasti ja monipuolisesti eri lajeja harrastaen. Koulujen tu-lee ottaa aktiivisesti liikuntatuntien järjestämiseen tai koulujen liikuntatempausten järjestämiseen mukaan paikalliset urheiluseurat. Tätä kautta lapset ja nuoret voivat saada uusia harrastuksia. Terveystiedon tunnit tulivat opetussuunnitelmaan vuonna 2004, jolloin jo-kainen suomalainen nuori saa eväät koulusta terveel-liseen elämään. Keskustanuoret ovat hyvin huolis-saan nuorten ammattikoululaisten vähäisistä liikunta-tunneista. Jatkossa tulee panostaa entistä enemmän, että myös ammattikoululaisilla on samat mahdollisuu-det harrastaa koulussa liikuntaa kuin ikätovereillaan lukioissa.

Suomessa on jo terveysliikuntakaupunkeja, jotka ovat ottaneet lasten ja nuorten liikuttamisen yhdeksi kun-nan tärkeimmäksi painopisteeksi. Keskustanuoret ovat jo 2008 Uudistuvat kunnat kuntavaaliohjelmas-saan edellyttäneet, että lapsille tulee antaa liikunnan perustaidot jo päivähoidossa. Kouluissa liikuntatun-tien lisäksi tulee järjestää virikkeellisiä liikuntatuo-kioita koulupäivän aikana sekä kasvattaa koululaisia ymmärtämään arkiliikunnan merkitys.

Koulujen pihat ovat myös olennaisena osana lasten ja nuorten liikkumiselle niin välituntisin, kuin ilta- tai aamupäiväkerhossa. Koululaisilla tulee olla monipuo-liset mahdollisuudet pihapelien ja muiden liikunnal-listen aktiviteettien harrastamiseen välitunneilla. Kou-lujen urheiluvälineistö tulee olla myös kunnossa.

Kuntien vaikeissa taloustilanteissa Keskustanuoret haluaa muistuttaa päättäjiään että edellisen laman vir-heitä ei kannata toistaa. Kuntien budjeteissa urheilu-seurojen kohdeavustukset ovat todella pieni panostus siihen, että avustusten kautta lapset ja nuoret voivat kunnissa paremmin.

Vastausesitys:

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen oh-jelman mukaan liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaa-ren eri vaiheissa painopisteen ollessa lasten ja nuor-ten liikunnassa. Tavoitteeksi tulee asettaa suomalai-sen liikuntakulttuurin edistäminen siten, että lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. Tämä edellyttää liikun-nan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämistä varhaiskasva-tuksessa sekä kouluja oppilaitosympäristöissä sekä liikuntaharrastuksen ja muun liikunnallisen toiminnan mahdollisuuksien lisäämistä urheiluseuratoiminnassa

305ja yleisemminkin lasten arkiympäristössä. Puolueko-kous yhtyy aloitteeseen.

264. Keskustan Kovalan-Vanhalan py: Raakapuun tuonti Suomeen lopetet-tava toistaiseksi

Esitetään Suomen hallitukselle, että raakapuun tuonti ulkomailta Suomeen pitäisi lopettaa toistaiseksi. On laskettu, että Suomen metsien vuosittainen kasvu on noin 100 – 110 milj. km³. Metsäteollisuuden käyttö-määrä voisi olla 60 milj. km³ ja energiapuun käyttöön noin 15 milj. km³.

Kestävä vuosittainen hakkuu olisi noin 75 milj. km³, josta jää vuosittain metsiin hakkuusäästöä noin 30 -35 milj. km³. Mihin käytetään ylijäämäkertymä metsien puustosta useammalta vuodelta?

Energiapuun harvennushakkuu nuorissa metsissä lisää huomattavasti metsien vuosittaista kasvutuottoa koko Suomen alueella. Eipähän tarvitse metsäteollisuusher-rojen valittaa puupulaa.

Vastausesitys:

Suomen tulee ensi sijassa turvautua omiin puuva-roihinsa. Puun tuonnilla on ajoittain täydennetty ko-timaista tarjontaa. Nyt olisi erityisen tärkeää saada lehtikuitupuuta ennen muuta Venäjältä. Suomeen on rakennettu lehtikuitupuuta käyttävää teollisuutta. Sen toiminnan turvaaminen on suomalaisten metsänkas-vattajien edun mukaista, jotta kotimaiselle lehtikuitu-puulle olisi käyttöä.

265. Keskustan Opiskelijaliitto: Ydin-voimaa vastustettava aluepoliittisis-ta syistä

Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että ydinvoiman lisärakentamisen sijaan Suomen on tulevissa ener-giaratkaisuissaan nojattava erilaisiin uusiutuvan ener-gian muotoihin, kuten bioenergiaan ja tuulivoimaan. Lisäksi erityisesti materiaalitehokkuuteen on satsatta-va, joka tarkoittaa jätteenpolton tukemista.

Ydinvoima on ympäristön hyvinvointiin liittyvien riskien ohella erityinen uhka suomalaisten alueiden hyvinvoinnille. Suuret tuotantoyksiköt eivät tue Suo-men alueiden laaja-alaista kehittämistä, vaan ne tuo-vat hyvinvointia vain omille alueilleen. Joka puolella Suomea on olemassa erilaisia bioenergiantuotantoon käytettäviä raaka-aineita. Suomen aluetalouden tule-vaisuuden tärkeimmän kivijalan tulisi olla tasaisesti

ympäri maata sijaitsevien virtaavaa sähköä ja lämpöä tuottavien pienenergian tuottajien verkosto. Tällai-sesta mallista on positiivisia kokemuksia esimerkiksi ydinvoiman lailla kieltäneestä Itävallasta, jossa ener-giantuotanto lepää pientuottajien, usein vielä perhe-yritysten, varassa.

Pientuottajat toisivat lisää kilpailua Suomen keskitty-neille energiamarkkinoille, josta hyötyisivät erityi-sesti kuluttajat halvemman sähkölaskun muodossa. Lisäksi tasaisesti ympäri maata levittäytynyt vireä pienyrittäjätoiminta ruokkisi alueiden kehitystä. En-nen kaikkea tärkeintä olisi kuitenkin, että ottaisimme sen tärkeimmän askeleen kohti luonnontaloudellises-ti kestävää Suomea. Tällä hetkellä ydinvoima näyt-täytyy tällaisen vihreän ja alueellisesti tasapainoisen Suomen pahimpana haastajana, jonka vuoksi sen lisä-rakennussuunnitelmista tulee luopua.

Vastausesitys:

Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-giatehokkuutta ja nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää, että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta Suomen.

Teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi ja säh-kön tuotannon kotimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös ydinvoimaa. Se auttaa myös ajamaan alas saas-tuttavaa fossiilista energiantuotantoa päästöjen vähen-tämiseksi.


266. Keskustan Opiskelijaliitto: Työtä Suomesta - Keskusta kirjoittaa Suo-melle mullistavan biotalouden stra-tegian

KOL esittää, että Keskustan tulee kirjoittaa Suomel-le biotalouden strategia, jossa luvataan 100 000 uut-ta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Siirtymällä asteittain uudenlaiseen hajautetumpaan yhdyskun-tarakenteeseen, ympäristön kannalta kestävämpään sekä energiantuotannossa omavaraisempaan biotalou-teen niin teollisuudessa kuin kotitalouksissa koem-me myös suomalaisen työn reformin. On panostettava suomalaiseen osaamiseen, teknologian kehittämiseen

306Tärkeimpiä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat ilmanvaihto, asumistottumukset ja materiaalien päästöt. Tiiviit rakenteet ovat oikein toimivan ilman-vaihdon perusedellytys. Terveellisen ja miellyttävän sisäilman kosteus on 30 - 40 %. Tämä taso voidaan helposti säilyttää myös talvella, mikäli sisäpintojen läpi ei päästetä kosteutta rakenteisiin. Tärkeää on, että rakenne tuulettuu ulospäin ja sisäpinta on riittävän il-matiivis.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje si-sältää terveydellisin perustein annettuja ohjeita asun-tojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen fysi-kaalisista, kemiallisista ja biologisista olosuhteista ja niiden mittaamisesta. Ohjeessa käsitellään mm. huo-neilman lämpötilaa, kosteutta, ilmanvaihtoa, radonia sekä asuntojen ja muiden oleskelutilojen melutasoa. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluvi-ranomaisille. Kuntien terveystarkastajat voivat käyt-tää asumisterveysohjetta apuna erityisesti asuntojen tarkastuksissa, mutta ohjeita ja mittausmenettelyjä voidaan soveltuvin osin käyttää myös muiden oleske-lutilojen, kuten hoitolaitosten ja oppilaitosten raken-nusten terveydellisten olojen arviointiin.

Terveydensuojelulain mukaan terveyshaitalla tarkoi-tetaan esimerkiksi asuinympäristössä olevasta teki-jästä aiheutuvaa sairautta tai terveyden häiriötä. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistu-mista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkik-si, jos ihminen asuu tai oleskelee rakennuksessa, jossa hän voi altistua mikrobikasvustosta peräisin oleville soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Ohjees-sa mainitut kemiallisten ja mikrobiologisten epäpuh-tauksien määrää tai fysikaalisia oloja kuvaavat luvut eivät ole sitovia. Nykykäsityksen mukaan terveyshait-taa ei yleensä aiheudu, kun olosuhteet asunnossa tai muussa oleskelutilassa ovat nyt annettujen ohjeiden mukaiset.

Puoluekokous kannattaa aloitteessa mainittuja satsa-uksia rakennusten huoneistoilman laadun parantami-seksi ja yhtyy huoleen huonosta huoneilman laadusta aiheutuvista terveyshaitoista ja kustannuksista.

268. Edistykselliset Keskustanaiset: Uusi tekniikka puolueen käyttöön

Edistykselliset Keskustanaiset (EKN) on huolestunut kasvihuonekaasupäästöjen tasosta ja ilmaston läm-penemisestä. Yhdistys toivoo Suomen Keskusta rp:n kantavan kortensa kekoon ja pyrkivän minimoimaan

ja investointien kannattavuuteen. Suomen tulee olla edellä kävijä talouden mukauttamisessa takaisin luon-non kestävyyden tasolle – kohti kestävää biotalousyh-teiskuntaa. Tällainen yhteiskunta sekä voi hyvin että on houkutteleva kohde maailmanlaajuisesti. Tehdään heti huomenna päätöksiä suomalaisen työn puolesta!

Vastausesitys:

Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-giatehokkuutta ja nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää, että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta Suomen.



267. Keskustan Opiskelijaliitto: KOL yskäisee terveellisen sisäilman puo-lesta!

Keskustan tulee tukea satsauksia tutkimukseen raken-nuksien huoneistoilmanlaadun parantamiseen. Hen-gitysilmaan pääsevät terveydelle vaaralliset aineet aiheuttavat vuositasolla kansantaloudelle mittavia ter-veys- ja sosiaalipalvelujen kustannuksia. On huoleh-dittava siitä, että päiväkotien, koulujen ja terveyskes-kusten sekä sairaaloiden rakentamisessa ja korjaami-sessa kannetaan vastuuta terveyden puolesta. Myös kotitalouksien kosteusongelmia on ennaltaehkäistävä parhaan mahdollisen tieto-taidon mukaan. KOL vaa-tii, että esimerkiksi toksiini-pitoisuuksien havaitsemi-seen ja ennaltaehkäisemiseen paneudutaan välittö-mästi. Vasta julkaistun suomalaisen tutkimuksen mu-kaan toksiinit voivat olla merkittävämpiä allergisten reaktioiden ja hengityselinsairauksien aiheuttaja kuin homeitiöt. Rakenteisiin päässyt kosteus synnyttää biologisia reaktioita, jotka vapauttavat ilmaan toksii-ni-myrkkyjä.

Vastausesitys:

307omasta järjestötoiminnastaan syntyvät kasvihuone-päästöt. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kokouksiin ja muihin puolueen tilaisuuksiin matkustamisesta synty-vien päästöjen vähentämistä.

Nykytekniikka mahdollistaa laadukkaat virtuaaliset etäyhteydet, Internet-puhelut ja verkkokonferenssi -ti-laisuudet. Teknisten ratkaisujen kirjo on laaja ja osa mahdollisuuksista on jopa täysin ilmaisia. Esimerkik-si puoluehallituksen kokoukseen osallistuminen tulisi olla mahdollista myös etänä esimerkiksi Skypen tai muun teknisen ratkaisun avulla, jolloin osallistuminen ei olisi riippuvainen asuin- tai olinpaikasta. Tällä ta-voin säästettäisiin paitsi syntyviä päästöjä, myös tär-keitä resursseja, rahaa ja aikaa.

EKN vaatii, että Keskusta mahdollistaa puoluehalli-tuksen kokoukseen osallistumisen Internetiä hyödyn-tävän etäyhteyden avulla. Tämän lisäksi puolueen tulee kannustaa kaikkia perusjärjestöjään hyödyntä-mään olemassa olevia mahdollisuuksia omissa koko-uksissaan. Kotoa, työpaikalta tai muusta etäpisteestä käsin kokoustaminen antaisi myös kiireisille ”elä-män ruuhkavuosia” eläville paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti järjestötoimintaan.

Vastausesitys:

Keskustan vuonna 2008 aloittaman tulevaisuustyön tavoitteena on ollut luoda Keskustalle uusi tapa toi-mia. Olemme toteuttaneet erittäin perusteelliset uudis-tukset niin politiikan valmistelussa ja ohjelmatyössä, viestinnässä kuin järjestötoiminnassa. Keskustan tu-levaisuuden menestys riippuu siitä, pystymmekö tar-joamaan ihmisille elämyksellisiä ja kokemuksellisia vaikuttamisen paikkoja. Samalla puolueen on lisättä-vä vuoropuheluaan ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Alkavalla puoluekokouskaudella tärkein tehtävä on viedä uudistukset käytännön toimintaan. Uudistuksil-la lisätään ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksia paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnal-lisesti. Erityinen tavoite on suurentaa Keskustan digi-taalista jalanjälkeä. Keskustan tavoite on olla Suomen johtava digipuolue.

269. Edistykselliset Keskustanaiset: Samaa sukupuolta oleville pareille täydellinen adoptio-oikeus

Keskusta on ihmisyyden ja tasa-arvon puolue. Kes-kustan tulisi edistää myös vähemmistöjen tasa-ar-voista kohtelua. Suomen hallitus hyväksyi samaa su-kupuolta olevien parien perheen sisäisen adoption, mutta adoptio pitäisi avata myös ulkoisesti. Maailma on täynnä vanhempia tarvitsevia lapsia, joten adoptio

pitäisi sallia kaikille seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Edistyksellisten Keskustanaisten (EKN) mielestä lasten adoptoiminen perheen ulkopuolelta, esimerkiksi kansainvälisesti, tulisi olla mahdollista samaa sukupuolta oleville pareille.

Vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Vanhasen II hal-litus toteutti samaa sukupuolta olevien sisäisen adop-tio-oikeuden. Suurempiin muutoksiin ei ole tarvetta.

270. Keskustan Rauman kunnallisjär-jestö: Rauman keskustaväki kiirehtii valtatie 8:n parantamista

Turun ja Porin välinen valtatie 8 on yksi Suomen vaa-rallisimpia teitä. Tien parantaminen on sijoitettu iso-jen tiehankkeiden valtakunnalliselle listalle, mutta ai-kataulu on toistaiseksi avoinna. Hankkeelle ei siis ole osoitettu määrärahaa.

Keskustan Rauman kunnallisjärjestö esittää, että val-tatielle osoitettaisiin mahdollisimman pikaisesti mää-räraha. Tie on erittäin tukkoinen ja halkoo monia taa-jamia. Liikennettä on viime aikoina lisännyt voimak-kaasti Turun ja Helsingin välisen moottoritien valmis-tuminen.

Suunnitelman mukaan kyseinen Turun ja Porin yh-teysvälihanke käsittää mm. ohikulkutien Eurajoel-le, eritasoliittymän Laitilaan ja viisi ohituskaistaparia sekä erilaisia liittymäjärjestelyjä ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Hanke edellyttää eduskunnan määräraha-päätöstä, jonka suuruusluokka on 140–160 miljoonaa euroa.

Valtatie 8 on luokiteltu keskimääräistä vaarallisem-maksi useista syistä. Tien ylittävää liikennettä on run-saasti, koska asutustaajamat sijoittuvat monin paikoin valtatien molemmin puolin. Liittymiä onkin tiheään, ja niitä aiotaan karsia sujuvuuden lisäämiseksi. Koska sujuvuus on huono, autoilijoilla on houkutus vaaralli-siin ohituksiin.

Myös sääolot ovat liikenteelle sikäli huonot, että nol-lakeliä on paljon.

Vastausesitys:

Huoli 8-tien liikenneturvallisuudesta ja yleisesti lii-kenteen ja nuorten liikenneturvallisuudesta on ai-heellinen. 8-tien korjauksen linjaus tulee käsittelyyn seuraavan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä keväällä 2012.

308Tieliikenteen turvallisuustyössä noudatetaan suunni-telmallista ja tavoitteellista politiikkaa, joka perustuu onnettomuusanalyysiin ja tutkimustietoon. Toimenpi-teitä toteutetaan tieliikenteen turvallisuuden paranta-misesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen (2006) mukaan. Liikennepoliittisessa selonteossa ny-kyinen hallitus vahvisti jatkavansa suunniteltujen toi-mien toteuttamista (2008) ja linjasi työtä eteenpäin.

Turvallisuuteen vaikuttavat myös tie- ja liikenneolot ja joukkoliikenteen ratkaisut. On tärkeää, että sekä kunnat että valtio kehittävät yhdessä joukkoliikenteen to¬teuttamista ja rahoittamista. Lisäksi kevyen liiken-teen järjestelyissä on otettava huomioon käyttäjien tarpeet. Selonteossa edellytetään, että lasten mahdolli-suuksia omaehtoiseen liikkumiseen tulee lisätä myös yhdyskuntasuunnittelun keinoin.

Tieliikenteen turvallisuus on kehittynyt myönteises-ti, mutta koska turvallisuuskehitys ei kuitenkaan ollut riittävän nopeaa, ministeri Vehviläinen käynnisti syk-syllä 2007 neljän ministerin yhteistyön (LVM, OM, SM, STM) nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Eri hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan ylinopeuden ja rattijuopumuksen torjumiseksi. Sovi-tuissa aiheissa on edetty. Lisäksi nuorten autoilijoiden ja mopoilijoiden turvallisuuteen vaikuttavia konk-reettisista keinoja on selvittänyt ministerin nimeämä työryhmä, jonka loppuraportti valmistui huhtikuun lopussa 2010.

Myös iäkkäiden liikenneturvallisuudesta valmisteltiin ohjelma (2008). Ohjelma koskee jalankulkua, pyöräi-lyä ja auton kuljettamista, ja monet toimijat toteutta-vat sitä. Ensi vaiheessa lähdettiin valmistelemaan ajo-terveyteen liittyviä asioita.

Syksyllä 2009 ministeri Vehviläinen kutsui ministe-riketjuun myös opetusministerin lasten ja nuorten lii-kennekasvatuksen tehostamiseksi. Tavoite on, että korostetaan liikennekasvatuksen merkitystä kouluissa sekä perusopetuksessa että toisen asteen opetuksessa.

Kilpa-autoilijat kampanjoivat ministerin rinnalla tur-vavyön käytön puolesta. Liikennetiedotuksella ja kampanjoinnilla pyritään vaikuttamaan asenteisiin.

LVM:n johdolla liikenneturvallisuusasiain neuvotte-lukunta valmistelee uutta valtakunnallista liikenne-turvallisuussuunnitelmaa. Nykyinen liikenneturvalli-suussuunnitelma on voimassa vielä vuoden 2010 lop-puun saakka.

271. Suomen Keskustanuoret: Ydin-voiman lisärakentamista vastustet-tava

Keskustanuoret eivät hyväksy lisäydinvoiman ra-kentamista Suomen energiapolitiikan osaratkaisu-na. Ydinvoimaan liittyvät moninaiset riskit ovat liian suuret ja ennen kaikkea ne jäävät pääsääntöisesti tule-vien polvien kannettavaksi. Keskustalaiseen ajatte-luun sopii huonosti näkemys siitä, että tämän päivän isännät asettaisivat huomisten sukupolvien tulevai-suuden vaakalaudalle.

Keskustanuoret esittää, että ydinvoiman lisärakenta-misen sijaan Suomen tulisi tulevissa energiaratkai-suissaan nojautua erilaisiin uusiutuvan energian muo-toihin, kuten bioenergiaan ja tuulivoimaan. Lisäksi erityisesti materiaalitehokkuuteen tulisi satsata, joka tarkoittaa jätteenpolton tukemista tai parempaa uusio-käyttöä.

Ydinvoima on ympäristön hyvinvointiin liittyvien riskien ohella erityinen uhka suomalaisten alueiden hyvinvoinnille. Suuret tuotantoyksiköt eivät tue Suo-men alueiden laaja-alaista kehittämistä, vaan ne tuo-vat hyvinvointia vain omille alueilleen. Joka puolella Suomea olisi olemassa erilaisia bioenergiantuotan-toon käytettäviä raaka-aineita. Suomen aluetalouden tulevaisuuden tärkeä kivijalka voisikin olla tasaisesti ympäri maata sijaitsevien virtaavaa sähköä ja lämpöä tuottavien pienenergiantuottajien verkosto. Tällaisesta mallista on positiivisia kokemuksia esimerkiksi ydin-voiman lailla kieltäneestä Itävallasta, jossa energian-tuotanto lepää pientuottajien, usein vielä perheyritys-ten, varassa.

Pientuottajat toisivat lisää kilpailua Suomen keskitty-neille energiamarkkinoille, josta hyötyisivät erityi-sesti kuluttajat halvemman sähkölaskun muodossa. Lisäksi tasaisesti ympäri maata levittäytynyt vireä pienyrittäjätoiminta ruokkisi alueiden kehitystä. En-nen kaikkea tärkeintä olisi kuitenkin, että ottaisimme sen tärkeimmän askeleen kohti luonnontaloudellises-ti kestävää Suomea. Tällä hetkellä ydinvoima näyt-täytyy tällaisen vihreän ja alueellisesti tasapainoisen Suomen pahimpana haastajana, jonka vuoksi sen lisä-rakennussuunnitelmista tulisikin luopua.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään ole todel-linen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaami-selle, koska maailmanlaajuisesti uraanivarannot eivät riitä siihen, että ydinvoimalla voitaisiin saada aikaan globaali ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämi-seen. Sen sijaan, että Suomi pyrkisi itsekkäästi raken-tamaan energiapolitiikkaansa lisäydinvoiman varaan, tulee meidän suunnata katse pikaisesti uusiutuviin energialähteisiin. Suomessa on mittavat määrät jat-kuvasti uusiutuvaa biomassaa, jonka hyödyntämisen ympärille on mahdollista luoda alati kasvavaa vihreän teollisuuden osaamista.

309Voimme haikailla vaihtoehtoisesti menneisyyden rat-kaisuksi kuuluvan ydinvoiman perään tai kulkea ih-miskunnan etujoukoissa muutoksentekijöinä. Keskus-tanuoret valitsevat tulevaisuuden, joka pohjautuu kes-tävään energiantuotantoon. Pitkällä aikavälillä kestä-vin ratkaisu on tuottaa energiaa uusiutuvilla luonnon-varoilla pienissä hajautetusti sijoitetuissa yksiköissä.

Vastausesitys:

Keskustan puoluekokous sitoutuu parantamaan ener-giatehokuutta ja nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian kulutuksesta vähintään 38 prosent-tiin vuoteen 2020 mennessä. Puoluekokous edellyttää, että lainsäädäntö joka varmistaa tavoitteen saavutta-misen luomalla riittävät kannusteet kotimaisten uu-siutuvien energialähteiden monipuoliseksi hyödyn-tämiseksi, saatetaan voimaan vielä kuluvalla edus-kuntakaudella. Se luo työtä ja toimeliaisuutta kautta Suomen.



272. Kuopion Keskustanaisten py: Opiskelijoiden työharjoittelupaikat turvattava taantuman aikana erityi-sin tukitoimin

Keskustanaisten Kuopion paikallisyhdistys pitää myönteisenä, että taloustaantuman aiheuttamaan opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen vähyyteen on kiinnitetty laajasti huomioita. Huolensa on tuonut tie-dotusvälineissä esiin niin opiskelijajärjestöjen kuin valtionhallinnon edustajat. Muun muassa hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmien minis-teriryhmät ovat ottaneet tiedotteessaan kantaa siihen, ettei työharjoittelupaikkojen puute saisi hidastaa opin-tojen etenemistä.

Ministeriryhmien tiedotteessa kannustetaan kaikkia tahoja tarjoamaan nuorille työharjoittelupaikkoja ja valtio on esimerkillisesti omalta osaltaan päättänyt tukitoimista siten, ettei määräaikaisiksi harjoitteli-joiksi palkattavia lasketa tuottavuusohjelman mukai-siin henkilötyövuosien vähentämistavoitteisiin tämän (2009) ja ensi vuoden aikana. Politiikkaohjelmien ministerit toivovat yleisen ilmapiirin työmarkkinoilla

suosivan nuorten työnharjoittelua, jotta opinnot eivät viivästyisi. Keskustanaisten Kuopion paikallisyhdis-tyksen pitää ministeriryhmien tiedotetta erittäin kan-natettava, mutta sellaisenaan riittämättömänä huomi-oimaan esimerkiksi yrittäjien asemaa työharjoittelu-paikkojen tarjoajana.

Työharjoittelu- tai työssäoppimisjakso kuuluu nykyi-sin osaksi useimpia ammatillisia tutkintoja ja se on yleistynyt myös yliopistotutkinnon osana. Korkea-kouluopintoihin liittyvä työharjoittelu on usein pal-kallista. Taantuma on vaikeuttanut sekä kuntien että yksityisen sektorin taloutta, jolloin palkallisen työhar-joittelupaikan tarjoaminen nousee helposti kynnysky-symykseksi, kun samaan aikaan mietitään lomautuk-sia ja kenties jopa irtisanomisia.

Keskustanaisten Kuopion paikallisyhdistys esittää, että opiskelijoiden tutkintojen ajantasaisesti loppuun saattamiseksi ja opiskelijoiden työelämään sijoittumi-sen parantamiseksi Suomen Keskusta yhdessä edusta-jiensa kanssa huolehtivat siitä, että opiskelijoiden työ-harjoittelupaikat turvataan myös yleisen taloustaantu-man aikana. Tällöin tulee huomioida, ettei yksityisellä sektorilla, erityisesti mikro- ja pk-yrittäjillä ole mah-dollisuutta ottaa harjoittelijoita ilman, että heille koh-dennetaan tätä varten tukea harjoittelijan palkkakului-hin ja työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen. Erityises-ti tästä tulee huomioida erityisen rakennemuutoksen alueilla, jossa suurien teollisuusyritysten irtisanomiset ovat johtaneet laajoihin irtisanomisiin ja työpaikkojen vähenemiseen.

Vastausesitys:

Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma. Keskusta vaatii kaikkia työelämän osapuolia ja politiikan loh-koja osallistumaan nuorisotyöttömyyden vähentämi-seen. Koulutustarpeen määrällisessä ennakoinnissa aloitus- ja opiskelijapaikkoja tulee lisätä sinne, missä työllistyvyys on korkeaa. Tämän vuoksi on kiinnitet-tävä erityistä huomiota siihen, että vastavalmistuneet nuoret saisivat työpaikan. Nuorten palkkatuki on esi-merkki toimenpiteestä, jolla kannustetaan työllistä-mään nuoria.

Työvoimaa on kyettävä tuottamaan niille aloille, joilla ennakoidaan työvoimapulaa eikä laajamittaista väärin kohdentuvasta koulutustarjonnasta seuraavaa työttö-myyttä voida pitää hyväksyttävänä. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava koulutuksen rooli alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kehittäjänä. Koulutus tuottaa osaajia, jotka luovat työpaikkoja. Eli koulutuksella on siis myös työpaikkoja synnyttävä vaikutus.

Koska työelämän ja työpaikkojen tulevaisuuden en-nakoiminen on vaikeaa, tulee osaamis- ja työvoima-

310tarpeen laadullista ennakointia tulee kehittää. Lisäksi ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tulee antaa niin hyvät perusvalmiudet työelämässä toimimi-selle, että yksilö voi tarvittaessa kouluttautua nopeasti uuteen ammattiin. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän vastaavuutta ei täysimääräisesti ole mahdollista taa-ta yksinomaan suhteellisen hidasliikkeisen koulutuk-sen määrällisen mitoituksen keinoin. Koulutusten si-sällöistä ja koulutusjärjestelmästä tulee tehdä entistä joustavampia.

Keskusta vaatii kaikkia työelämän osapuolia ja po-litiikan lohkoja osallistumaan nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Koulutustarpeen määrällisessä en-nakoinnissa aloitus- ja opiskelijapaikkoja tulee lisätä sinne, missä työllistyvyys on korkeaa. Työvoimaa on kyettävä tuottamaan niille aloille, joilla ennakoidaan työvoimapulaa eikä laajamittaista väärin kohdentu-vasta koulutustarjonnasta seuraavaa työttömyyttä voi-da pitää hyväksyttävänä.

273. Keskustapuolueen Hiltulan paikallisosasto ry: Maanomistajan oikeusturva

Onko kunta kaavoituspäätöksissään vain silmänlu-metta? Ympäristökeskus on ratkaisijan roolissa joka tapauksessa. Missä on maanomistajan oikeusturva ja oman näkemyksen huomioiminen kohteiden valinnas-sa? Mikä on sellainen ”sisä-järvien rantojen” suojelu-kaava, joka ulottuu kilometrien päähän rannasta met-säisille soille? Mitä kaikkea uutta entisten suojelukaa-vojen päälle tuo ns. vapaaehtoinen ”Metso” ohjelma? Miksi maanomistajaan ei oteta yhteyttä ennen maas-toon menoa edes suojelukaavojen toteuttamisvai-heessa? Miksi maanomistajia ei kunnioiteta, tiedoteta henkilökohtaisesti laajojenkin alueiden haltuunotos-ta? Miksi suojelukohteiden valintakriteerit muuttuvat muutaman vuoden välein kuin muotivaateet? Miksi maanomistajille ei järjestetä lakikoulutusta, tiedotusta tulevista suojelusuunnitelmista, jotka kohdistuvat yk-sityiseen maanomistukseen?

Vastausesitys:

Puoluekokousaloitteeseen tulee sisältyä esitys tai toi-vomus, että puolue ryhtyy toimenpiteisiin jonkun epäkohdan poistamiseksi, korjaamiseksi tai yhteis-kunnallisen uudistuksen aikaansaamiseksi. Aloitevas-tauksessa puoluekokous linjaa puolueen kannan tai toimintatavan tiettyyn asiakokonaisuuteen vuosiksi eteenpäin. Koska aloiteprosessi ei ole kysymys-vas-tausautomaatti, puoluekokous ei käsittele maanomis-tajan oikeusturvaa koskevaa kysymyslistaa puolueko-kousaloitteena.

311

Ehdokkaat puoluevaltuuskuntaan 2008-2010u= uusi

Piiri varsinainen varajäsen HELSINKI Anna Ranki, Helsinki, (u) Anna-Mari Vimpari, Helsinki Eeva Kärkkäinen, Helsinki, (u) Timo Oravainen, Helsinki, (u) Antero Alku, Helsinki, (u) Tuomo Järvelä, Helsinki Juha Sarlund, Helsinki, (u) Manti Raunio-Laine, Helsinki

UUSIMAA Jasi Kuokkanen, Vantaa, (u) Varpu Leena Malmgren, Vihti Johanna Tikanmäki, Espoo Marja Leena Laine, Hyvinkää Veijo Peltola, Mäntsälä Salme Nepponen, Tuusula, (u) Simo Sorsa, Askola Markku Lehtonen, Karjalohja Raino Velin, Karkkila Jari Ylitolonen, Nummi-Pusula, (u) Eero Koli, Hanko Eija Savela, Vantaa Maisa Pyykkönen, Järvenpää JukkaSalmi, Hyvinkää Virpi Korhonen, Nurmijärvi Terhi Sundström, Espoo, (u) Marja Nurme, Porvoo Marja Leena Mäkipää, Mäntsälä, (u)

VARSINAIS- Janne Aso, Kaarina Riitta Karjalainen, Turku SUOMI Teija Ek-Marjamäki, Loimaa Jani Kurvinen, Somero, (u) Ulla Huittinen, Salo Heikki Mäki, Turku, (u) Anna-Liisa Koivisto, Lieto Janne Rauhansuu, Pöytyä, (u) Eero Kuisma, Laitila Eero Vainio, Raisio, (u) Kerttu Palmunen, Turku, (u) Hanna Yli-Liipola, Salo, (u)

SATAKUNTA Tuija Ranta, Jämijärvi, (u) Ari Kotiranta, Siikainen, (u) Antti Simula, Rauma, (u) Kaisa Luoma, Köyliö, (u) Vesa Jalonen, Eurajoki, (u) Helena Ollila, Rauma, (u) Markku Ryömä, Kokemäki Viveka Lanne, Pori, (u) Jari Heiniluoma, Pori, (u) Matti Rehula, Pori, (u)

ETELÄ-HÄME Eeva Nurmi, Humppila Pertti Mikkola, Hämeenlinna Timo Silván, Hausjärvi Marja Peltomäki, Loppi Mikko Kautto, Janakkala Päivi Veikkola, Hämeenlinna Satu Leppänen, Hämeenlinna Antero Suonpää, Jokioinen

PÄIJÄT-HÄME Pirkka Ahola, Padasjoki, (u) Tapio Malmiharju, Artjärvi, (u) Tuulia Salo, Hollola, (u) Jorma Niklander, Orimattila, (u) Liisa Korpela, Kärkölä, (u) Lasse Pakkanen, Nastola, (u)

PIRKANMAA Ritva Ahonen, Orivesi Ari Lamminmäki, Parkano Paula Virtanen, Urjala Ari Arvela, Vesilahti Riitta Koskinen, Ylöjärvi., (u) Matias Hilden, Pälkäne Jouni Ovaska, Hämeenkyrö, (u) Tapio Vaali, Ruovesi (u) Tuukka Liuha, Lempäälä Irja Viljamaa, Lempäälä Pertti Hakanen, Sastamala, (u) Juha-Matti Markkola, Kihniö (u) Raija Moilanen, Tampere Antti Juva, Tampere (u)

312

KYMENLAAKSO Jaana Keskitalo, Kouvola, (u) Mirja Lonka, Kouvola Satu Tiira, Iitti, (u) Riitta Rikkola, Miehikkälä Jouko Yläjääski, Hamina Topi Seppälä, Kouvola, (u) Lauri Heimala, Virolahti Janne Wall, Kouvola

KARJALA Ari Berg, Parikkala Anni Kekki, Lappeenranta Irmeli Henttonen, Lappeenranta Jaana Hallberg, Imatra Topi Heinänen, Ruokolahti Taina Lonka, Rautjärvi Jouni Kemppi, Lappeenranta Arja-Liisa Westinen, Taipalsaari

ETELÄ-SAVO Jarkko Sanisalo, Hirvensalmi Seija Korhonen, Mikkeli Juhani Alanen , Mikkeli Helvi Marttinen, Kangasniemi Kaija Viljakainen, Pieksämäki Tero Puikkonen, Mikkeli Helena Kauppinen , Ristiina Hannu Tiusanen, Kangasniemi

ITÄ-SAVO Kirsti Laamanen, Punkaharju Eero Sistonen, Rantasalmi, (u) Päivi Matilainen, Kerimäki, (u) Heikki Sorjonen, Heinävesi POHJOIS- Matti Kämäräinen, Nurmes Lea Oravalahti-Pehkonen, Lieksa, (u)KARJALA Ville Toivonen, Joensuu, (u) Paula Puhakka, Joensuu Pekka Puustinen, Joensuu, (u) Marja-Riitta Väistö, Kitee Jaana Minkkinen, Joensuu, (u) Vilho Riikonen, Joensuu, (u) Teuvo Karjalainen, Tohmajärvi, (u) Hannes Rossi, Joensuu, (u)

POHJOIS-SAVO Heikki Havukainen, Leppävirta Anne Ryhänen, Kuopio Rauno Kettunen, Juankoski Veijo Karkkonen, Karttula Sallamaarit Markkanen, Siilinjärvi, (u) Tarja Tupala, Tervo, (u) Vilma Kröger, Kuopio, (u) Terttu Kolari, Tuusniemi, (u) Anna-Liisa Tuhkanen, Keitele, (u) Anu Hotti, Rautalampi

YLÄ-SAVO Eero Lämsä, Kiuruvesi Helka Luttinen, Vieremä Riikka Juntunen, Lapinlahti Tarmo Heiskanen,Varpaisjärvi Mikko Mustonen, Sonkajärvi Rauni Pursiainen, Rautavaara

KESKI-SUOMI Kalevi Fredin, Joutsa Mika Kyrö, Jämsä Hannu Laitinen, Jyväskylä Ahmad ElMassri, Jyväskylä Antti Mehto, Konnevesi Teijo Peltonen, Karstula Jouko Huumarkangas, Kyyjärvi Anssi Kekkonen, Viitasaari Hannele Mäntyjärvi, Jyväskylä Merja Lahtinen, Jämsä Leena Koponen, Muurame Anne Maria Perttula, Jyväskylä Sanna Talasjärvi, Petäjävesi Tiina Mennala, Jyväskylä Arja Varis, Pihtipudas Anis Murtomäki, Keuruu

313

ETELÄ- Raija Palo, Seinäjoki, (u) Arto Korkeamäki, Karijoki POHJANMAA Lasse Rajala, Lapua, (u) Mervi Mäki-Neste, Alavus, (u) Jukka Saarimäki, Seinäjoki Anna-Leena Aho, Vimpeli, (u) Juha Konttila, Evijärvi, (u) Raimo Kinnari, Laihia, (u) Arja Haapaoja, Vaasa, (u) Tuulikki Martikkala, Seinäjoki Anne Ojajärvi, Jalasjärvi Juha Kotiranta, Kurikka Jukka Vainionpää, Isojoki Ville Virrankoski, Kauhava, (u) Leena Rantala, Kauhava Sirpa Kinnari, Kurikka Mikko Savola, Ähtäri Anssi Saunamäki, Ilmajoki, (u)

KESKI- Vesa Paavola, Kaustinen Maarit Hotakainen, Halsua POHJANMAA Pekka Nurmi, Kokkola Juho Karhumaa, Kokkola Jaana Vainionpää-Tahvanainen, Pietarsaari Pentti Silvennoinen, Pietarsaari Marja Hylkilä, Toholampi Riitta Rahkola, Ullava

POHJOIS- Vesa-Pekka Arola, Pyhäjoki, (u) Pekka Karjula, Raahe POHJANMAA Anne Hietala, Yli-Ii, (u) Tapio Kokkoniemi, Reisjärvi Jukka Kodis, Siikajoki Helvi Luttinen, Pyhäntä, (u) Minna Matinlauri, Tyrnävä, (u) Elina Oinas, Muhos Juho Mattila, Merijärvi, (u) Matias Ojalehto, Oulu, (u) Lauri Mikkonen, Kiiminki, (u) Ilkka Pakonen, Ii, (u) Mervi Niemelä, Haapavesi, (u) Juha Syrjälä, Ylivieska Teuvo Siikaluoma, Oulu, (u) Maija Tahkola, Kempele, (u) Anni-Maija Siira, Kempele, (u) Jonna Taivaloja, Haukipudas, (u) Jukka Tikanmäki, Pyhäjärvi Jenni Toiviainen, Oulainen, (u) Mailis Tikkanen, Alavieska Kaisa Tölli, Nivala Kaarina Torkkola, Haapajärvi Sointu Veivo, Pudasjärvi, (u) Pekka Turpeinen, Taivalkoski, (u) Kari Virolainen, Lumijoki

KAINUU Yrjö Kurkinen, Ristijärvi Matti Kemppainen, Hyrynsalmi Aki Karjalainen, Kajaani, (u) Maari Immonen, Kajaani, (u) Leena Kela, Suomussalmi Eeva Heikkinen, Puolanka, (u) Marisanna Jarva, Paltamo, (u) Tauno Anttonen, Vaala LAPPI Janne Kaisanlahti, Kemijärvi, (u) Ari Ruotsalainen, Rovaniemi Mirva Salmela, Ranua, (u) Antero Miettinen, Salla Pirkko Jauhojärvi, Kittilä, (u) Arja Mäkitalo, Sodankylä, (u) Susanna Schwarz-Matero, Savukoski, (u) Olavi Lehtiniemi, Posio, (u)

PERÄPOHJOLA Kalevi Mäki, Ylitornio, (u) Sari Keskitalo, Enontekiö, (u) Mikko Rundgren, Kolari, (u) Pekka Pelttari, Tornio, (u) Tuija Palosaari, Tornio, (u) Juha Marttila, Simo Hanna Pesonen, Tervola Eila Havela, Pello, (u)

314

Keskustanaiset Anneli Jäätteenmäki, Helsinki Lea Kippo-Kovasin, Kälviä, (u) Elsi Katainen, Pielavesi Minna Hallanheimo, Tarvasjoki, (u) Eija Sippola, Teuva Helena Aaltonen, Vuokatti Heta Kola, Kouvola, (u) Pirjo Halonen, Juuka, (u) Marjut Kallioinen, Forssa, (u) Ritva-Liisa Niskanen, Oulu, (u)

Keskustanuoret Carita Maisila, Helsinki Eeva Kärkkäinen, Helsinki Aleksi Eskelinen, Helsinki Annika Saarikko, Helsinki Katri Kulmuni, Rovaniemi Juha-Pekka Rusanen, Lapinlahti Ilmari Pokela, Kajaani Miko Heinilä, Vaasa Heikki Kaisto, Oulu Ville Toivanen, Ahveninen

Keskusta- Tuomas Paasonen, Espoo Hennamari Toiviainen, Jyväskylä opiskelijat Markus Ylimaa, Vantaa Matias Ollila, Turku Liisa Ansala, Rovaniemi Ville Impiö

Lehtimiehet Kristiina Siikala, Helsinki Tuomo Paalanen, Helsinki

Eduskuntaryhmä Inkeri Kerola, Raahe, (u) Paula Sihto, Ilmajoki, (u) Juha Rehula, Hollola, (u) Risto Autio, Hausjärvi, (u) Mika Lintilä, Toholampi, (u) Jari Leppä, Pertunmaa, (u)

Ruotsinkielinen Gustav Söderberg Närpes Anders Lång Närpespiiri Magnus Ahlskog Raseborg Mia Peussa Nagu

Terve tu loa Lahteen!

(Maksuton ilmoitus)

315

(Maksuton ilmoitus)

Kide kuuluu kaikille. Jo yli 500 keskustalaista on

osallistunut järjestö- ja vaalivalmennukseen ja

suosittelee sitä sinullekin!Tule tutustumaan tarkemmin

Suomitorille tai kurkkaa netistä www.msl.fi/kide.

Yhteistyössä:

Käytä vapaa-aikasi itse.Rajoita työt palkalliseen työaikaan.

TU puolustaa toimihenkilöiden oikeutta tasapainoiseen elämään.

316

w w w . m e t a l l i l i i t t o . f i

TUKENASITYÖELÄMÄSSÄ

Tarjous!

Maksetut ilmoitukset

B IOTALOUDEN SUUNNANNÄY T TÄ JÄ

W W W . M E T S A T E O L L I S U U S . F I

Menestyvän metsäteollisuuden avulla uusiutuvan energian tavoitteisiin

• Monipuolisia puu- ja paperituotteita • 70 % Suomen uusiutuvasta energiasta• Lähiraaka-aineesta suomalaista hyvinvointia

317

Bonusta joka suupalasta!

AmarilloAleksanterinkatu 10, Lahti

El Toro Mariankatu 8, Lahti

ToreroRautatienkatu 15, Lahti

RossoAleksanterinkatu 16, Lahti

Pieni Talo PreeriallaKeijutie 27, Lahti

Autot vuokraa

www.avis.fi

Autot työmatkustukseen ja vapaa-ajalle. Keskustapuolueen yhteistyökumppanitunnus: S515301

VAIKUTA – KESKUTELE – KOHTAA

WWW.KOHTAAMO.NET

Palvelua nyt ja tulevaisuudessa

Siksi haluamme vapauttaa:reseptivapaat lääkkeetmiedot alkoholijuomatalle 3 500 m pt-myymälöi-den rakentamisen

2

FK|Finanssialan Keskusliitto FC|Finansbranschens Centralförbund

HYVINVOINTIA FINANSSILLA!

Bulevardi 28, 00120 HELSINKI

Lue lisää:

www.fkl.fi

www.pankkiturvallisuus.fi

www.vahingontorjunta.fi

PANKIT|VAKUUTUSYHTIÖT|RAHOITUSYHTIÖT|ARVOPAPERINVÄLITTÄJÄT|SIJOITUSRAHASTOYHTIÖT|

FINANSSIALAN TYÖNANTAJAT

318

Tule tutustumaan

Keskustanaisten tekemisen meininkiin.

Hae myös oma ilmainen puoluekokousmuistosi.

Keskustanaiset – ylpeys historiasta, elämä nykyhetkessä, katse tulevaisuudessa.Liity joukkoon!

[Keskustanaisissa on joukkovoimaa!]

Tervehdimme Suomen Keskustan

puoluekokousta.

KATSO HERKULLISET

TARJOUKSEMMEwww.huviretki.fi

Huviretki LahtiVapaudenkatu 24

15140 LAHTIpuh. 03-8137 206

ma–to 11–22pe 11–23la 11–24su 12–20

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ on Akavan suurin jäsenjärjestö, joka edustaa maan koko opettajakuntaa

varhaiskasvatuksesta yliopistoon. OAJ:n jäsenmäärä on yli 120 000.

Keskustan puoluekokous 2010.indd 1 4.5.2010 10:25:38

321

Tavallinen päivä Harmajalla

tammikuu 2010

Hiiletön

HelsinkiToinen yötä rakastaa

Korusuunnittelija tuntee maan voiman

Anne Kettunen

• MITÄ MIELTÄ OLET SENTTERIN SISÄLLÖSTÄ? MISTÄ ASIOISTA ON KIRJOITETTU LIIKAA, MISTÄ LIIAN VÄHÄN?

• MIKÄ JUTTU ON JÄÄNYT ERITYISESTI MIELEEN JA MIKSI?

• MITÄ MIELTÄ OLET SENTTERIN ULKOASUSTA?

• EHDOTA JUTTUAIHETTA TAI ANNA MUUTA PALAUTETTA.

NIMI LÄHIOSOITE

POSTIOSOITE PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

Täytä kysely ja palauta se Suomenmaan osastolle. Samalla osallistut arvontaan, jossa

palkintona kahden hengen matka keskustan suurristeilylle Riikaan 25.–27.9.2010! ( arvo 406 e)

huhtikuu 2010

EHDOKKUUS ARVOONSA

RAVIURHEILUN YKKÖSBRÄNDI

HYVÄT IHMISET

7,90 €

ANTTI KURVINENKESKUSTANTAHTONSA

PITÄÄ NÄYTTÄÄ

Voita

kahden hengen risteily Riikaan!

( arvo 406 e )

Tavallinen päivä Harmajalla

Hiiletön

HHeellssiinnkkiToinenn täyötä ötä yö rakastakastrakara astaaaa

Korusuunnittelija tuntee maan voiman

AnnAnnAnnAnn Ke Ke Ke K ttettettettuneuneuneunennnn

SANOTTAVAA SENTTERISTÄ?

322

Mukana myös puoluekokouksissa

Täytä edellisellä sivulla oleva kysely ja palauta se Suomenmaan osastolle.

Samalla osallistut arvontaan, jossa palkintona on kahden hengen matka

keskustan suurristeilylle Riikaan 25.–27.9.2010! ( arvo 406 e)

OLE MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SENTTERIÄ!

323

Mukana myös puoluekokouksissa

Täytä edellisellä sivulla oleva kysely ja palauta se Suomenmaan osastolle.

Samalla osallistut arvontaan, jossa palkintona on kahden hengen matka

keskustan suurristeilylle Riikaan 25.–27.9.2010! ( arvo 406 e)

OLE MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SENTTERIÄ!

Loput hytit -30 %!

Keskustan upea suurristeily Riikaan 25. – 27.9.2010!

Keskustan suurristeilyn hytit hupenevat! Mukaan on lähdös-sä jo noin 2 000 keskustalaista risteilijää. Älä jää rannalle, vaan varaa oma risteilysi heti. Myym-me kaikki jäljellä olevat hytit rei-lulla 30 prosentin alennuksella normaalihinnoista puoluekokouk-sen kunniaksi.

Varaa osoitteessa www.matkava-raus.net/keskusta tai soittamalla Matka-Vekan puhelinpalveluun 020 120 4000. Ilmoita varatessa-si alennuskoodi LAHTI 2010. Voit varata matkan myös paikan pääl-lä Lahden puoluekokouksessa.

Tarjous on voimassa 13.6.2010 saakka tai niin kauan, kun hytti-luokat ovat loppuunmyydyt.

Risteilyohjelma osoitteessa www.keskusta.fi/suurristeily.

Varaa heti www.matkavaraus.net/keskusta

Tarjous voimassa 13.6. saakka

324

enemmän hyvää%

Suomalaisten ja koko Suomen hyvinvointi riip-puu siitä, että pelkän puheen sijaan tartutaan toimeen. Keskustan periaatteena on aina ollut auttaa apua tarvitsevia sekä politiikallaan, että konkreettisilla teoilla ihmiseltä ihmiselle.

Tänä kesänä tuemme pelastusliivien hankintaa lapsille, sillä haluamme taata, että kaikkein pie-nimmätkin meistä liikkuvat turvallisesti vesillä. Lapsissa on kaikki toivo, ilman uutta sukupolvea ei ole myöskään niitä ihmisiä, jotka puolustavat

työtä, turvaa ja vihreyttä, Keskustan tärkeimpiä arvoja myös tulevaisuu-dessa.

Meillä ei ole isoja elinkeino- tai työmarkkinajärjestöjä takanam-

Keskusta osoittaa nyt jokaisesta saamastaan lahjoituksesta kymmenenprosenttia hyväntekeväisyyteen ensimmäisenä puolueena Suomessa.

me, vaan luotamme siihen, että keskustalaiset itse uskovat asiaansa ja tukevat sitä myös rahallisesti. Keskusta koostuu jäsenistään, ihmisistä joille Suomen tulevaisuus sydämen asia. Pienistä puroista syntyy suuri virta.

Lahjoita kertasumma tai tee automaattinen kuukausimaksuvaltakirja ja ryhdy kuukausi-lahjoittajaksi. Katso lisää osoitteesta www.keskusta.fi/lahjoita

keskustan lahden puoluekokous 2010 kokousasiakirja

Documents