lahden kaupungin varhaiskasvatus- …...5 1. johdanto lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma...

�

LAHDEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS-SUUNNITELMA30.12.2005

�

Sisältö

1. Johdanto

2. Varhaiskasvatuksen linjaukset ja strategiat 5

�.�. Kaupungin strategia 5

�.�. Sivistystoimialan strategia 6

�.�. Varhaiskasvatuspalvelujen strategia 6

�.4. Varhaiskasvatuksen keskeiset kehittämisalueet 7

�.4.�. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen 8

�.4.�. Palveluneuvonta 9

�.4.�. Perhepäivähoidon kehittäminen 9

�.4.4. Yksityisen päivähoidon tukeminen ja kehittäminen �0

�.4.5. Arvioinneissa todetut kehittämiskohteet �0

�.5. Varhaiskasvatuksen palvelujen tuottamistavat, toimintamuodot

ja niiden ominaispiirteet �0

�.5.�. Varhaiskasvatuspalvelujen organisaatio �0

�.5.�. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot �0

�.5.�. Varhaiskasvatuspalvelujen talousarvio ja päivähoitopaikkojen kustannukset ��

�.6. Tukipalvelujen järjestäminen ��

3. Varhaiskasvatuksen arviointi ��

4. Turvallisuussuunnitelma ��

5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ��

5.�. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi ��

5.�. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus ��

5.�. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa �4

5.4. Varhaiskasvatusympäristö �4

5.5. Oppimisen ilo �5

5.6. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa �5

5.7. Lapselle ominainen tapa oppia �7

5.7.�. Leikkiminen �7

5.7.�. Liikkuminen �8

5.7.�. Tutkiminen �4

5.7.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen �0

5.8. Sisällölliset orientaatiot ��

6. Erityisen tuen järjestäminen lapselle �7

7. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatuksen järjestäminen ��

4

8. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen ja seurannan periaatteet �4

9. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyöjatkumon

rakentaminen �4

10. Yhteistyö

�5

�0.�. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö �5

�0.�. Moniammatillinen ja verkostoyhteistyö

(kunnalliset tahot, kolmas sektori ja seurakunnat) �6

�0.�.�. Moniammatillinen yhteistyö �6

�0.�.�. Yhteistyö seurakunnan ja järjestöjen kanssa �7

�0.�.�. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen �9

11. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman soveltaminen ja konkretisoiminen yksikön

varhaiskasvatussuunnitelmaksi �9

LIITTEET

Kursivoidut tekstit ovat otteita valtakunnallisen varhaiskasvatuksen suunnitelmasta.

5

1. JOHDANTO

Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, joita on konkretisoitu sekä kuvattu lahtelaista tapaa järjestää lasten varhaiskasvatus. Valtakunnallisten pe-rusteiden tekstiä on haluttu jättää taustaksi oman työskentelyn kuvaamiselle.

Varhaiskasvatuspalvelujen toimintamuodot (päiväkodit, perhepäivähoito ja päivähoidon kerhot) ovat tehneet omat, kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvat varhaiskasvatussuunnitel-mansa. Näitä täydentävät joaiemmin käytössä olleet lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat.

Varhaiskasvatuksen sisällöllinen ja menetelmällinen viitekehys on näin yhtenäinen valtakunnal-lista perusteista ja linjauksista aina lapsen yksilölliseen kasvun tukemiseen. Varhaiskasvatussuun-nitelmat muodostavat laajemman viitekehyksen esiopetussuunnitelmien kautta perusopetuksen opetussuunnitelmiin, jolloin pystytään muodostamaan yhtenäinen jatkumo lapsen kasvun ja kehi-tyksen tueksi. Tätä jatkumoa täydentää ja tukee yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Valmiuksia varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisen on annettu henkilöstön ja esimiesten koulu-tuksella ja prosessin tukena ovat olleet varhaiskasvatus-palvelujen kehittämistyöryhmät. Suunni-telmien onnistumisen on kuitenkin varmistanut henkilöstön aktiivinen sitoutuminen niiden val-misteluun kiireisen arjen keskellä. Luonnosvaiheessa varhaiskasvatussuunnitelmaan on pyydetty palautetta eri hallintokunnilta ja vastuualueilta sekä yksityisiltä palvelun tuottajilta, seurakunnalta ja järjestöiltä. Vanhempien kanssa on tehty yhteis-työtä eri toimintamuotojen varhaiskasvatuspal-velujen valmistelussa.

Varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan linjauksissa on huomioitu vuonna �005 valmistunut Lahden kaupungin strategia sekä sen pohjalta laadittu sivistystoimialan strategia.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritellään varhaiskasvatus, sen arvopohja ja päämää-rät sekä varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat.

2. VARHAISKASVATUSPALVELUJEN LINJAUKSET JA STRATEGIAT 2.1. Kaupungin strategia

Lahden kaupungin �005 hyväksytyn strategian mukainen Lahden visio on : Lahti on itseään ja kanssaihmisiään arvostavien, aktiivisten ihmisten kasvava kaupunki osana metropolialuetta. Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaik-ka.

Kaupungin strategisina päämäärinä ovat:

�. Asukkaiden perusturvasta huolehditaan. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja yhä use-ammin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelu-tarjonnassa korostetaan monipuo-lisuutta, valinnan mahdollisuutta ja omaa vastuuta.

�. Osaamiseen perustuvien yritysten työpaikkojen määrä kasvaa. Osaamisen kehittäminen ja koulutuksen järjestäminen perustuvat verkostomaiseen toimintatapaan.

�. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyisyys ovat kaupungin keskeisiä vetovoimateki-jöitä. Lahti tunnetaan kulttuuripalveluistaan ja liikunta-mahdollisuuksistaan, jotka houkut-

6

televat kaupunkiin erityisesti nuoria osaajia.4. Kaupungin rakenteet, prosessit ja toimintatavat uudistetaan strategian mukaisiksi.5. Lahden kaupungin talous on tasapainossa.6. Lahti on kehittyvä ja vetovoimainen kohtaamispaikka.

2.1. Sivistystoimialan strategia

Sivistystoimialan vuonna �005 työstetyn strategian mukaan toimialan visiossa vuonna �0�5 Lahti on houkutteleva korkeatasoisten sivistyspalveluiden kaupunki. Toiminta-ajatuksen mukaan sivis-tystoimiala edistää asukkaiden jatkuvaa oppimista, elämänhallintaa, osallisuutta, fyysistä ja psyyk-kistä hyvinvointia sekä henkistä kasvua luoden myös tulevaisuudessa edellytykset kaupungin ve-tovoimaisuudelle. Sivistystoimialan arvoina ovat sivistys ja elämänilo, usko ihmisen kasvuun, yhteisöllisyys ja ennakkoluulottomuus.

Strategisina päämäärinä ovat: �) Asiakkaat ovat tyytyväisiä toimialan innovatiivisesti ja asiakas-lähtöisesti tuotettuihin korkeatasoisiin palveluihin �) Toimiala huolehtii elinikäisen oppimisen edellytyksistä sekä koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumisesta �) Sivistystoimiala luo kaupun-kilaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen virikkeelliseen elämään 4) Kaupungin sivistys-palvelut ovat kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettuja ja Lahti haluttu yhteistyökumppani ja tunnettu kohtaamispaikka. Toimiala on rohkea edelläkävijä. 5) Toimiala tuottaa palvelut entistä enemmän yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 6) Toimialalle hakeutuu osaavaa ja ammattitaitoista hen-kilökuntaa.

Kriittisinä menestystekijöinä ovat vaikuttavuuden ja palvelukyvyn osalta palvelut tukevat virik-keellistä elämää, elinikäisen oppimisen tukeminen ja arvoperustan luominen lapsille ja nuorille. Prosessien ja rakenteiden osalta kriittisinä menestystekijöinä ovat ennaltaehkäisevä toimintamalli käytössä, palvelujen tuottamistavat, markkinointi ja viestintä. Talouden ja resurssien osalta menes-tystekijöinä ovat toimivat tilat tehokkaassa käytössä, palvelut taloudellisesti tuotettuna, hanke- ja tapahtumaosaaminen sekä edunvalvonta.Uudistumisen ja henkilöstön osalta menestystekijöinä ovat avoin ja houkutteleva rekrytointijärjes-telmä, henkilökunnan motivaatio ja moniosaaminen sekä muutosjohtaminen ja esimiestyö.

2.3. Varhaiskasvatuspalvelujen strategia

Varhaiskasvatuspalveluissa luodaan arvoperustaa ja tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä hyvin-vointia ja elämänhallintaa. Ennaltaehkäisevänä toimintamallina on varhainen puuttuminen. Toimi-vat tilat ovat tehokkaassa käytössä, palveluverkko on tarkasteltu, tilat on mitoitettu oikein ja niitä käytetään yhteistyössä. Palvelut on tuloksellisesti tuotettu. Vanhemmat käyttävät monipuolisesti sekä kaupungin, yksityisten että seurakunnan ja eri järjestöjen järjestämiä palveluja sekä lasten kotihoidon mahdollisuutta. Henkilöstön työhyvivointia sekä palkkausta on kehitetty ja rekrytointi on avointa ja toimivaa. Työyhteisöjä kehitetään ja jaksamista tuetaan, henkilöstöllä ja esimiehillä on mahdollisuus kouluttautumiseen.

Varhaiskasvatuspalvelut saavuttavat talousarviossa määritellyt toiminnalliset tavoitteensa käytet-tävissä olevilla määrärahoilla siten, että henkilökunta on motivoitunut työhönsä ja asiakkaat tyyty-väisiä saamiinsa palveluihin. Toteutumista seurataan talousarvion sekä toiminnallisten tavoitteiden seurannalla sekä oman henkilöstön ja asiakkaiden suorittamilla arvioinneilla.

7

Päiväkotien toiminta-ajatus. Päiväkodit tarjoavat lahtelaisille lapsiperheille laadukasta varhais-kasvatusta ja esiopetusta perheiden tarpeita vastaavasti. Lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvin-vointi turvataan huomioiden lapsen yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet sekä toiminnassa että oppi-misympäristön rakentamisessa. Toiminta perustuu lasten, vanhempien ja henkilökunnan väliseen avoimeen vuorovaikutukseen, jossa otetaan huomioon vanhempien ja henkilökunnan erilaiset roo-lit kasvattajina.

Perhepäivähoidon toiminta-ajatus. Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikka on koti, jossa hän kasvaa ja oppii toimimaan eri ikäisten lasten kanssa. Pienessä ryhmässä lapsi hyväksytään omana itsenään ja hänelle annetaan huomiota ja läheisyyttä. Lapsi oppii luontevasti arkielämän asioita ja tutustuu turvallisesti lähiympäristöön. Toiminnan lähtökohtana on leikki ja leikin avulla oppiminen. Perhepäivähoitaja huomioi toimin-nassaan vanhempien toiveita ja niistä keskustellaan avoimesti.

Avoin päivähoito. Päivähoidon kerhojen toiminnan perusteena on lasten, vanhempien ja henki-lökunnan avoin vuorovaikutus, jonka tarkoituksena on rikastuttaa lapsen kasvuympäristöä. Päi-vähoidon kerhoissa toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaista lapsilähtöistä varhaiskas-vatusta. Aamupäivisin kerhotoiminta on ohjattua varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille ja iltapäivätoiminnassa toteutetaan Opetushallituksen asettamia koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-minnan perusteita.

Varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan perustana ovat sivistystoimialan arvot, jotka näkyvät:

1) lapsen turvallisena arkena, joka käsittää lapsen oikeuden- turvallisiin ihmissuhteisiin- turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen- turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti

ja joka sisältää kasvatuspäämäärinä:- henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen- toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistamisen sekä- itsenäisyyden asteittaisen lisäämisen

2) oman toiminnan ammatillisuutena, joka tarkoittaa- halua hoitaa, kasvattaa ja opettaa mahdollisimman hyvin- keskittymistä tekemään hyvin ja tehokkaasti

3) välittämisenä, turvallisuutena ja oikeudenmukaisuutena, jolloin

- ollaan saatavilla- arvostetaan itseämme ja toisiamme- ollaan oikeudenmukaisia

2.4. Varhaiskasvatuksen keskeiset kehittämisalueet

Päivähoidon ja esiopetuksen tukemista, sisäistä kehittämistä sekä erityistarpeiden huomioimis-ta varten toimii kehittämistyöryhminä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työryhmä, eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset päivähoidossa -työryhmä, koulutustyöryhmä, tietohallintotyöryhmä sekä arvioinnin ohjausryhmä.

8

Päivähoidon toteutus perustuu päivähoitolaissa ja -asetuksessa määriteltyihin tavoitteisiin, var-haiskasvatussuunnitelmaan, päivähoidon toiminta-ajatukseen sekä arvioinnilla todettuihin kehit-tämiskohteisiin.

Varhaiskasvatuspalvelut toimivat sivistyslautakunnan alaisuudessa, mikä antaa mahdollisuuden si-sällöllisen ja rakenteellisen jatkumon muodostamiseen varhais-kasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Tätä jatkumoa tukee yhteis-työ sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

2.4.1. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen

Yhteistyön kehittämisen tavoitteena on

�. Yhtenäinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon ketju on katkeamaton kaupungin palvelu-toiminnassa. Tätä ydinprosessia tukevat sekä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen että perus-opetuksen aikana sosiaali-, terveys-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut.

�. Hallinnon keskittämisellä yhteen hallintokuntaan palvelu yhdenmukaistuu ja vanhemmille saadaan riittävän varhain tieto lasta koskevista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonais-järjestelyistä.

�. Eri ikäiset lapset sijoittuvat joustavasti vuosi vuodelta hoidon, kasvatuksen ja oppimisen ympäristöön ja esimerkiksi koulunkäynnin aloittaminen on joustavaa.

4. Yhteiset kasvatus- opetus- ja hoitosuunnitelmat tukevat oppimisvaikeuksien ennaltaehkäi-syä ja varhaista puuttumista

5. Päivähoidon ja koulun toimintakulttuurien sekä toimitilojen yhtenäistämisellä tuetaan pit-käjänteisen ja lapselle turvallisen oppimisympäristön

syntymistä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on yhteinen ydintehtävä: lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Tätä ydintehtävää tukevat sekä lapsen päivähoidossa- että koulussaoloajan sosiaali- ja terveyspalvelut (esim. lastenneuvola-perheneuvola-kouluterveydenhuolto-lastensuo-jelu) sekä myös nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Yhteistyön näiden toimijoiden välillä tulee olla toimivaa ja ydintehtävää tukevaa.

Sisällöllinen yhteistyön avulla Päiväkotien ja koulujen yhteistyömallia, ns. vuosiympyrän toi-mivuutta arvioidaan ja yhteistyötä kehitetään. Opetussuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden esiopetuksesta perusopetukseen ja valmistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat muodostavat niiden kanssa sisällöllisen jatkumon. Varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetussuunnitelmat päivitetään kokonaisuus huomioiden.

Lapsikohtaiset varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat antavat taustan ja tietoa perusopetuk-seen tulevista lapsista. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulupolku on ohjeistettu ja sitä koske-vaa tiedonkulkua ja yhteistyötä kehitetään sekä selkeytetään lapseen liittyvää päätöksentekoa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kasvatuksen ja opetuksen jatkumoa kehitetään ja yhteistyötä tiivistetään. Rakenteellisella yhteistyöllä kehitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistä hallintoa ja tuetaan päiväkotien ja koulujen tilatarpeen arviointia alueellisena kokonaisuutena tavoitteena tukea oppimisympäristön osalta jatkumon syntymistä lapsen kasvatukselle ja opetukselle.

9

2.4.2. Palveluneuvonta

Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät jär-jestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. Liitteenä � on kuvio Varhaiskasvatus ja lapsiperheiden palveluja tukijärjestelmästä (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset).

Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat var-haiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasva-tuspalvelut.

Lahdessa vuoden �005 keväällä n. 7000:sta alle kouluikäisestä lapsesta kaupungin järjestämässä päivähoidossa oli 5� %, yksityisessä hoidossa 6 % ja kotihoidossa �6 %. Lisäksi osa lapsista oli seurakunnan tai järjestöjen järjestämässä toiminnassa. Kaupungin päivähoidon valinneista lapsista päiväkodeissa oli 8� % ja perhepäivä-hoidossa �7 % . Kaupungin päiväkotipaikoista ostopalveluna järjestetään �0 %.

Valintoja eri hoitomuotojen välillä aiheuttavat esimerkiksi hoitomuodoista perheelle aiheutuvat kustannukset, yhteiskunnallinen tilanne sekä arvot. Päivähoidon kysynnässä tilanne vaihtelee per-heiden elämäntilanteiden muuttuessa, jolloin eri vaihtoehdot tarjoavat vanhemmille mahdollisuu-den oman arjen sujuvuutta ja lapsen kehitystä tukeviin ratkaisuihin. Perheille sopivan hoitomuo-don löytyminen on myös kaupungille tärkeää tarkoituksenmukaisten palvelujen järjestämiseksi. Vanhempien valinnat vaikuttavat palvelurakenteeseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin.

Varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteena on tuoda esiin valinnan mahdollisuuksia ja järjestää palve-lunsa mahdollisimman tehokkaasti. Päiväkotien rinnalla pyritään tuomaan vaihtoehtoina perhe-päivähoito, päivähoidon kerhot, yksityinen päivähoito, kotihoito sekä seurakunnan ja järjestöjen tarjoamat palvelut.

Tavoitteena on, että vanhempien valinnat voidaan saada palveluneuvonnan ja kysynnän hallinnan avulla paremmin vastaamaan myös perheiden tarpeita. Palveluneuvonta edellyttää työntekijältä kykyä löytää uusia toimintatapoja ja tuoda esiin uusia näkökulmia sekä yhteistyötä eri tahojen välillä. Palveluneuvontaa voidaan tehdä esitteiden, tiedotteiden ja Internetin lisäksi päivähoidon hakutilanteissa sekä lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetuissa asiakastilanteissa.

2.4.3. Perhepäivähoidon kehittäminen

Lahdessa perhepäivähoidon kehittämisen perusteeksi on nähty perhepäivä-hoitajien ikääntyminen ja uusien rekrytoiminen sekä perhepäivähoidon sisällöllinen kehittäminen (tukea kouluttautumi-seen, varhaiskasvatuksen sisältöihin ja menetelmiin sekä tiimityöhön. Lisäksi on tarvetta palvelus-suhteen ehtojen kehittämiseen ja ammatin tunnetuksi tekemiseen.

Myös valtakunnallisesti perhepäivähoidon kehittämiseen on nähty tarvetta esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa �004-�007, jossa pyritään lisäämään perhepäivä-hoidon saatavuutta ja perhepäivähoitajien asemaa pyritään parantamaan mm. kehittämällä kustan-nuskorvausjärjestelmää.

�0

2.4.4. Yksityisen päivähoidon tukeminen ja kehittäminen

Lahden seitsemässä yksityisessä päiväkodissa sekä yksityisessä perhepäivähoidossa oli 6 % alle kouluikäisistä lapsista keväällä �005. Yksityinen päivähoito tukee kunnallista päivähoitoa sekä si-sällöllisesti että määrällisesti. Yksityisissä päiväkodeissa on tarjolla vanhemmille Montessori- ja Steiner-pedagogiikkaan perustuvaa varhaiskasvatusta sekä englanninkielistä ja ruotsinkielistä var-haiskasvatusta.

Lahdessa korotettiin yksityisen kokopäivähoidon kuntalisän suuruudeksi �.8.�004 alkaen �50 eu-roa/kk kaikille, jotka ovat yksityisissä päiväkodeissa kokopäivähoidossa ja joilla on oikeus yksityi-sen hoidon tukeen. Yksityisessä perhepäivähoidossa kokopäivähoidossa olevien osalta kuntalisän suuruus on muuten �70 euroa/kk ja alle kolmevuotiaiden lasten osalta �50 euroa/kk. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuvan lapsen osalta oikeutta kuntalisään ei synny.

2.4.5. Arvioinneissa todetut kehittämiskohteet

Arvioinnin tuloksista esiin tulevia kehittämiskohteita nostetaan koko varhaiskasvatuspalvelujen että sen toimintayksiköiden kehittämiskohteiksi ja niistä nousevia kehittymistarpeita käsitellään sekä lautakunnassa että esimiesten kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja lisäksi täydennyskoulutus kohdistetaan näihin kehittymistarpeisiin.

2.5. Varhaiskasvatuksen palvelujen tuottamistavat, toimintamuodot ja niiden erityispiir-teet

2.5.1. Varhaiskasvatuspalvelujen organisaatio

Lahden kaupungin sivistystoimialan toimintasäännössä varhaiskasvatuspalvelut muodostaa oman palveluyksikön, joka sisältää lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä lasten kotihoidon ja yksityi-sen hoidon tuen. Toimintayksiköitä ovat päiväkodit ja päivähoidon kerhot. Varhaiskasvatuspalvelut vastaa lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä sekä muista vastuualueelle erikseen mää-rätyistä tehtävistä.

Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät viisi toiminta-aluetta, joilla toimivien päivähoidon toimintamuo-tojen esimiesten tehtävinä on alueen yhteinen kehittäminen, informointi ja koordinointi sekä lasten valinnat, päivystyksen järjestäminen ja kollegiaalinen tuki. Jokaiselle alueelle on toiminnan ohjauk-sen tueksi nimitetty aluepäiväkodinjohtaja.

Aluepäiväkodinjohtajan tehtävänä on tukea ja koordinoida alueen toiminnan kehittämistä, tie-donkulkua, lasten valintaprosessia ja päivystyksen järjestämistä sekä kollegiaalista työskentelyä. Lisäksi aluepäiväkodinjohtajan tehtävänä on aluerehtorin kanssa edistää yhteistyön kehittymistä perusopetukseen.

Sivistystoimialan organisaatio on liitteenä �. ja varhaiskasvatuspalvelujen organisaatio on liitteenä �.

2.5.2. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot

Päiväkodit. Lahden kaupungissa toimii 4� omaa päiväkotia sekä viisi osto-palveluperiaatteella toimivaa yksityistä päiväkotia. Päivähoito- ja esiopetus-paikkoja päiväkodeissa on n. ��00, joista kunnallisia on 90 % ja ostopalvelu-päiväkodeissa �0 %. Kattavan päiväkotirakenteen ylläpitoa

��

edellyttävät päivähoitopaikkojen määrän lisäksi päivähoitopalvelujen yhtenäinen alueellinen saa-tavuus sekä esiopetuksen järjestäminen. Esiopetukseen osallistuu vuosittain n. 900 lasta eli n. 90 % ikäluokasta.

Perhepäivähoito. Perhepäivähoito on päiväkotitoiminnan ohessa toinen keskeisistä varhaiskasva-tusmuodoista. Kasvattajana toimivan perhepäivähoitajan toteuttaman hoito-, kasvatus- ja opetus-toiminnan taustalla on kasvatustietoisuus, joka ilmenee monin tavoin käytännön kasvatustyössä. Perinteisen, hoitajan kotona tapahtuvan hoidon lisäksi perhepäivähoitoa annetaan ryhmäperhepäi-väkodissa, missä �-� hoitajaa hoitaa yhdessä 8-�� lasta tarkoitukseen varustetussa huoneistossa. Kolmiperhehoidossa yhteinen hoitaja hoitaa �-4 perheen lapsia yhden perheen kodissa vuorotellen eri kodeissa. Lahdessa on kuusi perhepäivähoidon ohjaajaa ja noin �70 perhepäivähoitajaa.

Avoin päivähoito. Lahdessa toimii päivähoidon kerhoja, joissa aamupäivisin kerhotoiminta on ohjattua varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille ja koululaisille on tarjolla iltapäivätoimintaa. Kerhot toimivat alueellisten tarpeiden ja resurssien mukaan ja niiden toimintaan on osallistunut yli sata lasta sekä aamu- että iltapäivätoiminnan osalta. Päivähoidon kerhojen avulla pystytään varsinaista päivähoitoa pienemmillä kustannuksilla tarjoamaan vaihtoehto yli �00 päivähoidon valintaoikeuden piirissä olevalle lapselle.

Yksityisen päivähoidon tuki. Lahden seitsemässä yksityisessä päiväkodissa sekä yksityisessä perhepäivähoidossa oli 6 % alle kouluikäisistä lapsista keväällä �005. Yksityinen päivähoito tukee kunnallista päivähoitoa sekä sisällöllisesti että määrällisesti. Yksityisissä päiväkodeissa on tarjolla vanhemmille Montessori- ja Steiner-pedagogiikkaan perustuvaa varhaiskasvatusta sekä englan-nin- ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta.

Lahdessa on korotettu yksityisen kokopäivähoidon kuntalisän suuruudeksi �.8.�004 alkaen �50 euroa/kk kaikille, jotka ovat yksityisissä päiväkodeissa kokopäivähoidossa ja joilla on oikeus yksi-tyisen hoidon tukeen. Yksityisessä perhepäivähoidossa kokopäivähoidossa olevien osalta kuntali-sän suuruus on muuten �70 euroa/kk ja alle kolmevuotiaiden lasten osalta �50 euroa/kk. Maksut-tomaan esiopetukseen osallistuvan lapsen osalta oikeutta kuntalisään ei synny.

Lasten kotihoidon tuki. Lahdessa kotihoidon tuki on toiseksi suurin meno-erä varhaiskasvatus-palvelujen talousarviossa omien päiväkotien jälkeen. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista �6 % oli valinnut kotihoidon lakisääteisen tuen keväällä �005. Alle kolmevuotiaiden lasten osuus kunnalli-sessa päivä-hoidossa oli n. �0 %.

2.5.3. Varhaiskasvatuspalvelujen talousarvio ja päivähoitopaikkojen kustannukset

Varhaiskasvatuspalvelujen talousarvio vuodelle �005 on n. 4�,9 miljoonaa euroa, josta yleiskus-tannusten osuus on n. � %, tukien ja kunta-lisien n. �6 %, päiväkotien n. 69 %, perhepäivähoidon n. �� % ja päivähoidon kerhojen n. � %.

Päivähoitopaikkojen kustannukset (hoitopaikan bruttohinta ) vuonna �004 oli kaupungin omassa päiväkodissa 9��8 euroa ja perhepäivähoidossa 7660 euroa. Yksityisen hoidon tukemisesta aiheu-tuvat kustannukset ovat yksityisessä päiväkodissa 4647-6�6� euroa / lapsi / vuosi ja yksityisessä perhe-päivähoidossa �687-6�6� euroa / lapsi / vuosi. Kotihoidon tukemisesta aiheutuvat kustan-nukset ovat enintään 5549 euroa /lapsi /vuosi

��

2.6. Tukipalvelujen järjestäminen

Ruokahuolto ja siivous toimivat vuoden �005 alusta Lahdessa omina keskitettyinä yksiköinä, joilta varhaiskasvatuspalvelut ostavat tukipalvelut. Toimitilojen kunnosta ja kiinteistönhoidosta vastaa teknisen ja ympäristötoimialan toimitilapalvelut.

3. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI

Lahden päivähoito oli vuosina �997-�000 mukana yhdessä �� muun kunnan kanssa Oulun yli-opiston johtamassa Laadun arviointi päivähoidossa –projektissa, jossa luotiin kriteerit kunnissa toteutettavalle laadun arviointi- ja kehittämistyölle.

Näiden arviointikriteerien pohjalta aloitettiin keväällä �00� Lahden päivä-hoidossa ja esiopetuk-sessa säännöllinen toiminnan arviointi, jonka tarkoituksena on kehittää päivähoidon ja esiopetuk-sen toimintaa ja sisältöjä.

Valtakunnallisten kriteerien pohjalta tuli haasteeksi oman selkeän ja käyttö-kelpoisen mallin luo-minen Lahden päivähoitoon ja sen vuoksi vuoden �00� toiminnallisena tavoitteena oli vakiinnut-taa laadunarviointimalli sekä koko päivähoidon että sen toimintayksiköiden itsearviointivälineek-si sekä toteuttaa mallin mukainen itsearviointi. Laadun arviointimalli on liitteenä 4.

Arviointiin valmisteltiin malli, jossa arviointi jakaantuu �) vanhemmille tehtävään kyselyyn sekä �) omalle henkilöstölle tehtävään kyselyyn. Lisäksi tehtiin omat kysymykset eri toimintamuodoille (päiväkoteihin, perhepäivähoitoon sekä päivähoidon kerhoihin). Kyselyt toteutetaan säännöllisesti kahden vuoden välein ja niiden tuloksia hyödynnetään varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä koko vastuualueen että toimintayksiköiden osalta. Myös arviointimallin toimivuutta arvioidaan ja sitä parannetaan saatujen kokemusten perusteella. Itsearviointimallin käyttäminen edellyttää tulosten hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä ja vaatii oman henkilöstön tottumista sekä ajatuksellisesti oman toiminnan kehittämiseen että toimi-vien käytäntöjen löytämiseen tulosten siirtämiseksi arkiseen toimintaan. Arvioinnin kehittäminen on pitkä prosessi, jonka aikana toimintamalli tarkentuu ja oma henkilöstö tottuu sen käyttämiseen ja hyödyntämiseen.

Arvioinnin tuloksia sekä niistä nousevia kehittymistarpeita käsitellään sekä lautakunnassa että esi-miesten kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja lisäksi täydennyskoulutus kohdistetaan näihin kehittymistarpeisiin.

Arviointityötä ohjaa ja tukee ohjausryhmä sekä toimintayksikön johtaja tukenaan laatuyhdyshenki-lö.

4. TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Varhaiskasvatuspalvelujen toimintayksiköt liittyvät osaltaan kaupungin valmiussuunnitelmaan, li-säksi yksiköillä ovat käytössä omat pelastussuunnitelmat sekä arjen turvallisuussuunnitelmat. Arjen turvallisuus perustuu henkilöstömitoitukseen, turvalliseen fyysiseen toiminta-ympäristöön sekä riskejä ennakoivaan ohjeistukseen. Päivähoidon toimintayksiköillä on asetuksen mukainen henkilöstömitoitus ja toimintaympäristöä ylläpitää tekninen toimiala sekä kiinteistö- ja aluepalve-

��

lu ja valvoo työsuojelu sekä ympäristötoimiala. Henkilöstömitoituksen ja turvallisen toimintaym-päristön lisäksi ns. arjen turvallisuussuunnitelmassa kuvataan toimintaan ja tiloihin sekä lasten ja henkilöstön turvallisuuteen liittyviin ongelma-tilanteisiin varautuminen.

Myös jokaisessa yksityisessä päivähoidon järjestämispaikassa tulee olla asetuksenmukaiset hen-kilöstömitoitukset ja yksikön tulee olla tiloiltaan sekä toimintaympäristöltään turvallinen sekä ter-veys- ja paloviranomaisen hyväksymä. Lisäksi heillä tulee olla pelastussuunnitelma sekä ohjeistus (ns. arjen turvallisuussuunnitelma) lasten ja henkilöstön turvallisuuteen liittyvien ongelmatilantei-den varalta.

5. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

5.1. Tavoitteenahyvinvoivalapsi

Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kii-reettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään, ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan. Lapsi kokee, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsi uskaltaa yrittää ja oppii sosiaalisia taitoja. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti ja hän kokee olevansa tasa-arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alku-perästään. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan, ja hän kokee kuu-luvansa vertaisryhmään. (Varhaiskasvatuksen perusteet).

5.2. Hoidon,kasvatuksenjaopetuksenkokonaisuus

Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri ikäisillä lapsilla. Samoin niiden merki-tys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen ti-lanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvä hoito muo-dostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minä-käsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuu-luvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä pienet työtehtävät ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin opetuksen ulottuvuuden. (Varhaiskasvatuk-sen perusteet).

�4

5.3. Kasvattajavarhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen perusteiden mukaisesti varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatil-lisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asia-kirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin. Neuvotellessaan arvoista ja toi-minta-tavoista kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toiminta-kulttuuria. Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuus ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa toimi-maan tietoisesti eettisesti ja ammatillisesti kestävien toiminta-periaatteiden mukaisesti.

Ammatillinen ja koulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Kasvattajayhtei-sö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Kasvattajat ylläpitävät ja kehit-tävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet ja teknologisen kehityksen uudet haasteet.

Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpei-siin. Kasvattajat mahdollistavat aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Kasvattajat vaalivat lapsen ystävyys-suhteiden ja hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Tietoinen ja tavoitteellinen kasvatus ja opetus merkitsevät kasvatta-jalle ja kasvattajayhteisölle valintojen tekemistä. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia että sisällölliset orientaatiot. Näkemys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta ohjaa kasvattajan toimintaa, ja kasvatta-ja tiedostaa lapsen kasvun ja oppimisen mahdollisuudet. Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun. Kasvattajat myös välittävät lapsille ympäristön avulla ja yhteisessä toiminnassa aiempien sukupolvien kokemuksia ja kulttuuriperintöä sekä eri tieteenalojen tuottamaa tietoa.

Kasvattajat kunnioittavat lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työs-kentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti.

5.4. Varhaiskasvatusympäristö

Varhaiskasvatuksen perusteissa varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosi-aalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiym-päristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Oppimiseen innostava monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ympäristö tuo myös lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja ko-kemuksellisia aineksia.

Varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Hyvin rakennettu ympäristö on viihtyisä sekä kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. Lapset voivat osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten sisältöjen ja teemojen toteuttamista.

Varhaiskasvatusympäristön ilmapiirin tulee olla myönteinen. Sen tulee olla turvallinen ja ottaa huomi-oon lasten terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tekijät. Tilojen suunnittelulla voidaan edesaut-taa erilaisten ja erikokoisten vertaisryhmien toimintaa sekä vaikuttaa lasten ja kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, joissa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen.

�5

5.5. Oppimisenilo

Varhaiskasvatuksen perusteiden mukaisesti lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aiste-jaan. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset liittävät asioita ja tilan-teita omiin kokemuksiinsa, tuntemuksiinsa ja käsiterakenteisiinsa. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut. Toimiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi voi kokea op-pimisen ja onnistumisen iloa.

Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen perusta. Kasvattajan sitoutuminen kasvatus- ja op-pimistapahtumaan näkyy herkkyytenä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteiset asenteet oppimisel-le.

5.6. Kielenmerkitysvarhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen perusteissa pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä ja kommunikaation kehitystä merkitysten välittäjänä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanrat-kaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille.

Leikillä ja saduilla on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailman-kuvan syntymiselle. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Aikuis- ja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja ja kommu-nikaatiomalleja.

Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Pieni lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattaja eläytyy ja reagoi lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samal-la hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Vähitellen lapsi oppii luokit-telemaan asioita käsittein ja ymmärtämään niiden välisiä suhteita. Lapsi oppii kyselemään.

Päivittäiset toimintarutiinit opettavat pienille lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvaessaan lap-set liittävät leikissään kielen toimintaan, jolloin omien kokemusten, erityisesti leikin, merkitys kielen oppimisessa korostuu. Kielen avulla lapset muotoilevat leikkinsä tarkoitusta, kuvailevat sen etenemis-tä ja säätelevät suhteitaan.

Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Riimittelyt ja hassut merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota merkityksestä kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellisen tietoisuuden aluetta. Lapset pitävät myös tarinoista.

Lapsen itsensä keksimät tarinat sekä luova toiminta kasvattajan kertomien satujen ja tarinoiden poh-jalta kasvattavat luottamusta omiin kykyihin ja jatkuvaan itsensä ilmaisemiseen. Kirjallisuuden eri lajit kuuluvat alusta lähtien pienten lasten maailmaan. Ne tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröi-vään maailmaan, kielen rikkauksiin ja harjoittavat kuuntelutaitoja.

�6

Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Lap-selle tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen ja puhetta, jota hän ymmärtää. Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä.

Päiväkotikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa tulee miettiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Miten tuette kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä �- vuotiaiden ryhmässä, �-� –vuotiaiden ryhmässä, �-6 –vuotiaiden ryhmässä?

Miten vahvistatte arjen toiminnassa lapsen kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä?

Lahdenesi-jaalkuopetuksenopetussuunnitelmassakielenmerkitystäonkuvattuseuraavasti:

LahdenkaupunkiTaulu1:KIELIJAVUOROVAIKUTUSOPETUSSUUNNITELMAVARHAISKASVATUKSESTAALKUOPETUKSEEN

alue/ikätaso 0 1 2 3 4 5 6 7 8

© L

ahde

n ka

upun

gin

pain

atus

kesk

us

KIRJOITTAMINEN

LUKEMINEN

ILMAISU

PUHE

leikkikirjoitusomatviestitkarkeamotoriikka riimustelu silmänjakädenkoordinaatio lateraalisuustasapaino hienomotoriikanharjoitukset

muodot leikkilukeminenvirikkeet:näkö,kuulo,tuntoomankehonjatilanhahmottaminennäkö-ja kuulodiskriminaatio

kuvat omanimi pikkusanat suunnat

omatsanatäänet omatkertomuksetrytmit omailmaisu nukketeatteri satuilu roolileikit esine-jakuvakerronta

lorut laulut ohjeiden kuuntelujakeskittyminen satuja,runoja,teatteria ymmärtäminenriimit hiljaisuudenkokeminen leikki muistinharjoittaminen kuulohavaintojenerottelu

läheisyyslaulut kysymykset-vastaukset sanavarastonkartuttaminen puhemotoriikkalorut VUOROVAIKUTUS NIMEÄMINEN ROHKEUSPUHUMISEENriimitjokeltelu aistienkehittäminen havainnot yksikkö-monikko kerronta:kuvat, minä-sinä-me mallioikeastakielestä esineet,ympäristö

KUUNTELU

puheenhienomotoriikka kielikuvatmielipiteet ajattelu, käsitteet lausunta

pohdiskeluKESKUSTELU puheellavaikuttaminen “omatjutut”luokittelu ristiriitojenselvittäminen kerrontaesitelmätaikamuodot

kokonaiset järjestys tosivs.epätosilauseet

eläytyväkuuntelu kuuntelusosiaalisenataitona mediakasvatuskuuntelu luovakuuntelu asiatekstittiedonhankinnanvälineenä kriittinenkuuntelu kuuntelemallaoppiminenintegointimusiikkiin:kuuntelu,erottelu,rytmiikka

ilmaisuaineetharrastuksenalorut omatsadutjatarinat äänenkäyttöhokemat kielelläleikkiminen “kouluteatteri” lausunta (kielellinentietoisuus)näytteleminen:riimit omattekstitesitystenpohjanarunot vapaaluovailmaisuvitsit ilmaisunarvostaminen ilmaisukasvatus

KIRJAIN luetunjakirjoitetunymmärtäminenkirjaintenmuodot:suunnat omatsanat omatjutut ainekirjoittaminen jakirjoitelmat

kynäoteSUURAAKKOSET pienaakkoset kaunokirjoitus

lukeminenharrastuksenalukemisenja mekaaninen sujuva eläväkirjoittamisenyhteys lukeminen lukeminen lukeminenÄÄNNE TAVU SANA LAUSElukemiselleotollinenympäristö luovalukeminen

�7

5.7. Lapselleominainentapatoimia

Varhaiskasvatuksen perusteissa leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumis-mahdollisuuksiaan.

Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kun kasvat-tajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avau-tuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan. Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksen muodoissa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa. Niissä toteutuvat kielen merkitys, sisällölliset orientaatiot ja lapsen oppiminen.

Varhaiskasvatusta kehitetään kokonaisvaltaisesti lapsen ja kasvattaja-yhteisön toimintaa sekä var-haiskasvatusympäristöä tarkastelemalla.

5.7.1. Leikkiminen

Lapsellemerkityksellisetkokemukset

Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa heille syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikki on pikemminkin asenne kuin määrätynlaista toimintaa, ja sama toiminta voi olla toiselle lapselle leikkiä, toiselle ei. Koska leikki on luonteeltaan sosiaalista, vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun.

Pienimpien lasten leikki toteutuu vuorovaikutuksessa aikuisen tai isomman lapsen kanssa. Lapset aloittavat varhain myös esineympäristönsä aktiivisen tutkimisen, mikä osaltaan pohjustaa kuvitte-luleikkiin siirtymistä. Kuvitteluleikit merkitsevät tästä hetkestä irtaantumista ja mielikuvituksen sekä abstraktin ajattelun alkua. Sääntöleikit houkuttelevat erityisesti isompia lapsia. Lapset käyttävät leik-kinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikissään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Reaalimaailman sekä fantasian ja fiktion piiristä he poimivat itselleen merkityksellisiä asioita, jotka kääntävät leikin kielelle. Kaikki, mikä näkyy leikissä, on lapselle merkityksellistä, vaikka kaikki lapselle merkityksellinen ei leikissä näykään.

Kasvattajayhteisöntoiminta

Tyydytystä tuova leikki on usein riippuvainen kasvattajien toiminnasta. Lasten leikin tukeminen vaa-tii huolellista havainnointia ja kykyä eritellä leikkitilanteita. Sensitiiviset ja sitoutuneet kasvattajat tunnistavat lasten sanallisia ja sanattomia aloitteita ja aikomuksia ja vastaavat niihin. Kasvattajat antavat leikkiville lapsille vapautta, mutta onnistunut leikki vaatii usein myös suoraa ja epäsuoraa ohjausta. Lasten iästä, leikkimisen taidoista, leikin lajista ja muista tilannetekijöistä riippuen kasvat-tajan tehtävä vaihtelee leikkiin osallistumisesta ulkopuoliseen havainnoimiseen.

Epäsuoran ohjauksen tavoitteena on rikastuttaa leikkiä esimerkiksi mielikuvin tai välinein. Kasvatta-jat ymmärtävät vertaisryhmän merkityksen lasten omaehtoisen leikin mahdollistajana. He osoittavat arvostustaan leikkiä kohtaan kuuntelemalla lapsia, mikä merkitsee sekä leikin havainnointia että kie-lellistä kommunikointia lasten kanssa. Kasvattajat tutustuvat myös siihen todellisuuteen, jota lasten leikit heijastavat, seuraamalla esimerkiksi lasten populaarikulttuuria.

�8

Kasvattajat osaavat eritellä leikkejä myös oppimisen näkökulmasta. He ymmärtävät leikin merkityk-sen esimerkiksi kuvittelun kyvyn, toisen asemaan asettumisen, sosiaalisten taitojen, kielen oppimisen ja liikunnallisten taitojen kannalta. Kasvattajat tiedostavat ja osaavat käyttää hyväkseen leikin kyt-kentöjä kaikkiin toiminnan osa-alueisiin, mutta he antavat tilaa myös lapsesta lähteville hetkellisesti rajuillekin leikki-ideoille.

Varhaiskasvatusympäristö

Leikkiympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhais-kasvatusta. Rikkaan leikkiympäristön rakentaminen perustuu kasvattajien asiantuntemukseen lasten leikin kehitysvaiheista ja leikkikulttuurista.

Leikkiympäristön muokkaamisessa otetaan huomioon myös lasten ajankohtaiset kiinnostuksen aiheet. Lapset osallistuvat ympäristön ylläpitämiseen ja uudistamiseen kykyjensä mukaan. Leikkiympäristön rikastuttaminen tarjoaa luontevan yhteistyömahdollisuuden myös vanhemmille. Sekä sisä- että ulko-tilojen suunnittelussa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitys sekä erilaisten leikkien vaatimat aika-, tila- ja välineratkaisut. Välineiden tulee olla monipuolisia sekä muunneltavia, ja niitä tulee olla riit-tävästi.

5.7.2.Liikkuminen


Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi ajatte-lee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on myös vauhtia ja elämyksiä, hikeä ja hengästymistä. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhais-lapsuudessa. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle.


Kasvattajayhteisön toiminnassa ja arjen valinnoissa on tärkeää, että lapsille annetaan mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen. Kasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan virittävä ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista. Vähän liikkuvien lasten kannus-taminen liikkumiseen on tärkeää. Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen koko-naisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle.

On tärkeää, että kasvattajat osaavat hyödyntää rinnakkain erilaisia opetustyylejä ja että jokaisen lap-sen motorista kehittymistä havainnoidaan säännöllisesti. Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toi-mintaan ja opetukseen lisää lasten oppimisen mahdollisuuksia. Kasvattajayhteisön yhteinen pohdinta liikunnan merkityksestä lasten oppimiselle luo perustan laadukkaalle liikunta- ja terveyskasvatuksen toteutukselle ja liikuntamyönteiselle toimintakulttuurille.


Hyvä varhaiskasvatusympäristö vahvistaa lapsen luonnollista liikkumisen halua, herättää lapsessa halun oppia uusia asioita ja innostaa kehittämään omia taitojaan. Ympäristön tulee olla sopivan haasteellinen, liikkumaan ja leikkimään motivoiva. Piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka, joten sen tulee olla liikku-miseen houkutteleva. Liikuntavälineiden tulee olla lasten käytettävissä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Ympäröivänluonnon ja alueen liikuntapaikkojen mahdollisuudet hyödynnetään.

�9

Tilojen suunnittelussa ja käytössä avainsana on muunneltavuus, sillä liikkuva lapsi tarvitsee tilaa. Lapsilla tulee olla sisätiloissa mahdollisuus myös vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkiin ja peliin.

Lahdenesi-jaalkuopetuksenopetussuunnitelmassaliikkuminenonkuvattuseuraavasti:

5.7.3. Tutkiminen


Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön. Lapsen oma kokemusmaailma sekä vuorovaikutus muiden lasten ja aikuisten sekä lähiympäristön kanssa toimivat eri ikäisten lasten oman tutkimisen innoittajina. Lapsi kokee, että hänen tutkiva ihmettelynsä, kysymyksensä, pohdintan-sa ja toimintansa on merkityksellistä.

Hän voi itse sekä yhdessä muiden kanssa rauhassa kokeillen tutkia uusia asioita. Yrityksen, erehdyk-sen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa.


Kasvattajat luovat tutkimiselle innostavan, avoimen ja kannustavan ilmapiirin omilla asenteillaan ja toiminnallaan. Kasvattajat mahdollistavat lapsille monipuolisia, lasten omaa mielenkiintoa ylläpitä-viä kokemuksia ja antavat aikaa tutkimiselle ja ihmettelylle. Yhdessä lasten kanssa oppien ja tutkien kasvattajat ohjaavat ja kannustavat lapsia erilaisissa hoivan, kasvatuksen ja opetuksen tilanteissa ko-keilemaan, etsimään selityksiä maailman ilmiöihin. Omalla toiminnallaan kasvattajat mahdollistavat ja kannustavat lasten omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta.

Joulu

Marras

Loka

Syys

Elo

Heinä

LahdenkaupunkiTaulu5:LIIKUNNANVUOSISUUNNITELMAESI-JAALKUOPETUKSESSA-vuodenaikojenvaihteluhuomioiden

Sisäliikunta:

*palloilu*ryhti*luovaliikunta

*nassikkapaini,nyrkkeily,voimailu

Sisäliikunta:*musiikkiliikunta,piirileikit,tanhut,joululeikit*telinerata*juhlaohjelmat

Sisäliikunta:

*säänöllinenperusvoimistelu

*liikkuminenyhdessä

*luovaliikunta

*välinevoimistelu

*sisäleikkejä

Kesätoimintaa:*vesileikit*retket*kesäpelit*eriurheilulajit

Ulkoliikunta:

*tutustumisleikit

*suunnistus,retkeily,seikkailu

*pihatelineet/turvallisuus

*yleisurheilu

*ulkoilupäivä

Ulkoliikunta:

*lumileikit*mäenlasku

*lumipaini

*talviurheilukausi

*luistelu

*hiihto

Sisäliikunta:

*välinevoimistelu

*musiikkiliikunta

*telinevoimistelu

jatemppuilu

*kevätjuhlienesitykset

Ulkoliikunta:

*pallopelit

*naru-jaruutuhypyt

*yleisurheilu*retket

Uinti

Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

© L

ahde

n ka

upun

gin

pain

atus

kesk

us

�0


Myönteinen ja kannustava varhaiskasvatusympäristö tukee lapsen tutkivaa toimintaa. Tutkimiseen innostava varhaiskasvatusympäristö on monipuolinen. Se tarjoaa lasten käyttöön runsaasti erilaisia lasten mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä. Lähiympäristö ja luonto ovat oleellinen osa tutkimisen ympäristöä. Ympäristö myös tuo lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan tiedollisia ja kokemuksellisia aineksia. Monipuolinen ja joustava varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä. Orientaatiot muo-dostuvat perusolemukseltaan toisistaan eroavista suuntautumis- ja suhtautumistavoista ilmiöihin ja asioihin.

5.7.4. Taiteellinenkokeminenjailmaiseminen


Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa lapsen kasvuympäristössä. Taiteellisten kokemusten intensiivisyys ja lumous virittävät lapsen toiminnallisuuden ja tempaavat mukaansa. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä.

Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikis-ti totta. Taiteeseen sisältyy myös lapsen oppimiseen ja harjoitteluun liittyvää säännönmukaisuutta. Lapsi nauttii taiteesta, taidoista ja ilmaisusta sekä tehdessään yksin että osallistuessaan erilaisiin tuotoksiin yhdessä muiden kanssa. Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä.

Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat lapsen myöhemmät tai-demieltymykset ja valinnat sekä hänen kulttuuriset arvostuksensa.


Kasvattajayhteisö mahdollistaa lapsen taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen lapsen omia persoo-nallisia valintoja ja havaintoja kunnioittaen. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Luovat ideat ja ilo yhdessä tekemisestä ohjaavat kokonaisvaltaisten toiminnan prosessien toteutusta ja ajankäyttöä. Lapsella tulee olla mahdollisuus toimia monipuoli-sesti taiteen eri alueilla, ja hänen tulee saada esimerkiksi maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella tai keksiä satuja ja runoja.

Kasvattaja ohjaa lasta teknisessä osaamisessa ja myös harjoittelussa, jossa keskitytään lapsen itsensä asettamiin arvokkaisiin tavoitteisiin. Kasvattaja dokumentoi lasten taiteellista toimintaa ja järjestää tilaisuuksia lasten taiteellisten tuotosten esittämiseen. Kasvattajayhteisön tulee keskuudessaan tukea myös kasvattajien erilaisia ammatillisia taitoja, luovuutta, spontaanisuutta ja uskallusta improvisoin-tiin. Kasvattaja löytää taiteesta myös välineen ihmisyyteen kasvamisessa ja kasvattamisessa.


Varhaiskasvatusympäristössä lapsella on mahdollisuus kokea taiteellisia elämyksiä sekä aikaa ja tilaa tutkia vapaasti taiteellisia materiaaleja, ideoita ja käsitteitä ja harjoittaa monipuolisesti taitojaan.

��

Ympäristön esteettisyys sellaisenaan voi olla lapselle taide-elämys. Varhaiskasvatusympäristössä lap-sen taiteellinen ilmaisu ja osaaminen tuodaan esille. Taiteellisen asian-tuntemuksen laatua voidaan rikastuttaa yhteistyöllä paikallisen kulttuuritoimen tai muiden lastenkulttuuria edistävien asiantunti-joiden kanssa. Taiteesta iloitseva ja nauttiva kasvattaja luo ympäristössään innostavan ilmapiirin ja antaa samalla esikuvan taiteeseen suhtautumisen tavoista.

5.8.Sisällöllisetorientaatiot

Varhaiskasvatuksen perusteissa lapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Toi-miessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset käsittelevät ja jäsentävät tietoa olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla ja ovat aktiivisia oppijoita. Kasvattaminen toimintana edellyttää kasvattajalta aina arvovalintoja, mikä näkyy esimerkiksi varhaiskasvatusympäristön raken-tamisessa tehdyissä valinnoissa. Varhaiskasvatuksessa lasten erilaisten toimintojen kirjossa on tarpeen saavuttaa kehityksellinen ta-sapaino niin, että kasvattajalla on selvä kuva siitä, miten kunkin lapsen kasvutapahtuma etenee. Var-haiskasvatuksen sisältöjen välistä tasapainoa voidaan tarkastella eräiden inhimillisen ymmärryksen, tiedon ja kokemisen perusmuotojen avulla. Perusmuotoja on useita ja ne täydentävät toisiaan. Tämän viitekehyksen avulla pyritään turvaamaan lapselle maailmasta syntyvän kuvan monipuolisuus, eheys ja kokonaisvaltaisuus.

Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien orientaatioiden muodostaman ko-konaisuuden varaan:– matemaattinen orientaatio– luonnontieteellinen orientaatio– historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio– esteettinen orientaatio– eettinen orientaatio– uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio

Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pys-tyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Kullakin orientaatiolla on omat kriittisen ajattelun tapansa, omat luovuuden ilmentämisen keinonsa, omat mie-likuvituksen harjaannuttamisen menetelmänsä ja omat ratkaisumallinsa jalostaa tunteita ja suunnata toimintaa.

Orientaation käsitteen käytöllä korostetaan myös sitä, että niihin kuuluvien sisältöjen varsinainen va-linta ja muokkaaminen ovat ympäristö- ja tilannesidonnaisia. Kasvattajayhteisöllä tulee olla käytet-tävissä lasten yleinen ikäkausididaktinen ja kehitysvaiheisiin liittyvä tietämys ja sen lisäksi sisältöjen valinnan ja muokkaamisen kannalta välttämätön lapsiryhmän sekä toimintaympäristön ja -olosuhtei-den tuntemus. Onnistuneiden sisältöjen valintojen seurauksena lapsille parhaimmillaan alkaa avartua käsityksiä niistä perustavoista, joilla inhimillisiä kokemuksia muokataan ja selitetään historiallisen kehityskulun tuloksena.

Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Ainek-sia eri orientaatioiden sisällöiksi on saatavissa myös kirjastoista, teattereista, näyttelyistä jne. Myös moderni informaatioteknologia eri sovellutusalueineen tarjoaa monimuotoisia sisältöjä työskente-

��

lyyn. Yksittäisten, konkreettisten sisältöjen valinnassa lasten omilla kiinnostuksen kohteilla, tarpeilla ja paikallisilla olosuhteilla on ratkaiseva merkitys.

Varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele eikä suorita eri orientaatioiden sisältöjä tai oppiaineita eikä lapsille aseteta suoriutumisvaatimuksia. Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaaval-le henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä, muokata ja tarjota, jotta lasten kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti.

Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueilla. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetus-tilanteissa käyte-tään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä myös avataan uusia käsitteitä lapsille.

Lahden varhaiskasvatussuunnitelmassa sisällölliset orientaatiot konkretisoidaan päiväkotikohtaisiin suunnitelmiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden, lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitel-man sekä Lahden kaupungin esi- ja alkuopetuksen sisältöjen muodostamassa viitekehyksessä.

Matemaattinenorientaatio

Matemaattinen orientaatio perustuu suljetussa käsitejärjestelmässä tapahtuvaan vertaamiseen, päät-telemiseen ja laskemiseen. Varhaiskasvatuksessa vertaaminen, päätteleminen ja laskeminen tapahtu-vat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien mate-riaalien, esineiden ja välineiden avulla.


Miten tuette matemaattista ajattelua �-vuotiaiden ryhmässä, �-�-vuotiaiden ryhmässä, �-6-vuotiaiden ryhmässä?

Miten vahvistatte arjen toiminnassa lapsen matemaattista ajattelua ja käsitteiden muodos-tumista?

��

LahdenkaupunkiTaulu2:MATEMATIIKANOPETUSSUUNNITELMAVARHAISKASVATUKSESTAALKUOPETUKSEEN

alue/ikätaso 2 3 4 5 6 7 8LUKU-KÄSITE

© L

ahden

kau

pungin

pai

nat

usk

eskus

omakeho-nimeäminen-laskeminen

lorut dominot

laulut muistipelit

käytännöntilanteet didaktisetpelit

lukusananumeromerkintäkonkretia

lukualue0-12

lukumäärän,lukusananjanumeromerkinyhteyslukualue0-100;0-20keskeisin

lukumääränjanumeronyhteyslukualue0-1000;0-100keskeisin

kymmenjärjestelmänperiaatelukujenyhteyslapsenjokapäiväiseenelämään

kymmenjärjestelmäpuuttuvaluku/tekijä(yhtälönperusteet)

YHTEEN-JAVÄHENNYSLASKU

KERTO-JAJAKOLASKU

GEOMETRIA,TILAJAMITTAA-MINEN

LUOKITTELU,VERTAAMINENJAJÄRJESTÄMINEN

AIKA kellonajat,ajanottaminenkellollavuorokaudenajat,vuodenajatikä,syntymäpäiväthistoria,nykyaika,tulevaisuus

vaihdannaisuusyhteenlaskussa0-10aluehyvin,kymmenenylitys

allekkainlasku,kolminumeroisialukujamuistinumerojalainaaminenliitännäisyyssanallisettehtävät

yhteen-javähennyslaskunperiaatekauppa-japankkileikitpäässälaskuja nollanmerkityskäytännöntilanteet

palikoitten,korttienym.jakamistapeleissä

pelitjaleikit

lukumääränyhdistelyäjaerotteluaeritavoin(joukot)

kertotaulut1-10

ongelmienratkaisuja

pelitjaleikit

kerto-jajakolaskunkäsitejaperiaatenollakertolaskussavaihdannaisuuskertolaskussakerto-jajakolaskunyhteys

erilaistenmuotojenpiirtäminenapuvälineillä

pyöreä,kulmikas,kuutio,palikatkuvioita piirijakehä

kolmiulotteisuusvertailu,yhdistelyjaerottelumittayksiköt

askartelua,arviointia,leikkejä

lisääperusmuotoja;nimeämistäjapiirtämistäpiste,viiva,kuluva

palikoillarakentelujalaskeminensuuri-pieni viivottimenkäyttö

lyhyidenesineidenmittaaminen

nuorempi/vanhempilyhempi/pitempikylmä/lämminarviointiaaskartelua

saman-jaerimuotoistenkappaleidenjakuvioidenerottelujayhdistäminen:pallot,suorakulm.lieriöt,soikiot,särmiöt,kartiot,kolmiot,ympyrät

loogisiapäätelmiäleikkejäjapelejä

ekanluokankertausta

erilaistenmittojenjamäärienvertailusuoratjakäyrätviivatjapinnat;kokeilua>,=,<palikatjamitta-astiat,apuvälineet

askartelua leikkejäjapelejäkellonajat-tasatjapuolettunnitvuosi,kuukausi,päiväeilen/tänään/huomennaaikaisemmin/myöhemmin

digitaalinenkelloviikonpäivät,kuukaudetajanarvaamista

yksi-monta-eiyhtään

käytännöntilanteet

kim-leikitlotto

enemmän-vähemmän-yhtäsuurilisääminen-vähentäminennoppapelit

tavaroidenjakaminen käytännön roolileikit tilanteet

kokonainen-puolikas-osarakentelu

käytännöntilanteetomakehoedessä-takana

yläpuolella-alapuolella

rakentelu

pala-pelit

muotojentutkiminen-ympyrä,neliöjakolmiomittaaminen-isompi-pienempikevyempi-painavampi

ison/pienentilankokeminen

arkistenasioiden kalenteritapahtumajärjestyspäivä-yö

käytännöntilanteet

pieni-iso pienempi-isompi enemmän-vähemmänesineidenluokittelu

uusi/vanha omaikä

Lahden esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmassa matematiikka on kuvattu seuraavasti:

Luonnontieteellinenorientaatio

Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennytään elollisen luonnon ilmiöihin. Tämänkin orien-taation aiheet moninaisine ilmiöineen, eläimineen ja kasveineen eri vuodenaikoina ovat lapsen lä-hiympäristössä sisällä ja ulkona. Luonnontieteelliselle orientaatiolle on ominaista kokeellisen mene-telmän käyttö.

Kontrolloiduissa olosuhteissa perehdytään syy-seuraustyyppisiin vaikutussuhteisiin, joiden kautta luonnon ilmiöt ja niihin vaikuttavat tekijät alkavat vähitellen avautua lapsille.


Miten havainnoitte, tutkitte luonnon ilmiöitä ja miten syvennytty niihin kokeilemalla �-vuotiaiden ryhmässä, �-�-vuotiaiden ryhmässä, �-6-vuotiaiden ryhmässä?Miten vahvistatte luonnon ilmiöiden havainnointia ja tutkimista tavallisessa arjessa?

�4

Lahden esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmassa ympäristö- ja luonnontieto on kuvattu seuraavasti:

Historiallis-yhteiskuntatieteellinenorientaatio

Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Myös vanhemmat ihmiset, lasten vanhemmat ja lapset itse voivat avata näkökulmia menneisiin tapahtumiin. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyy-det saavat aikaulottuvuuden ja merkityksiä. Samalla on mahdollista tutustua myös nyky-yhteiskunnan toimintaan.


Miten rakennatte lasten kanssa kuvaa menneestä ajasta?Miten tutustutte lasten kanssa lähiympäristön ja kotiseudun kohteisiin?

LahdenkaupunkiTaulu3:YMPÄRISTÖ-JALUONNONTIEDONOPETUSSUUNNITELMAVARHAISKASVATUKSESTAALKUOPETUKSEEN

alue/ikätaso 1 2 3 4 5 6 7 8 9

l Päivittäisetvalo-,lämpö,sähkö-jaääni-ilmiötl Maakamara,ilmakehä,vesikehä(tutkien)

hiekka,vesikivet puu,muovi,metalli,nahka,keramiikka,villa,puuvilla,pellava

l Metsäntoiminta:sade,tuulil Aineidenominaisuuksientutkiminenjanimeäminen:kova,pehmeä,märkä,kuivaym.

l Energiaelämääjaluontoaylläpitävänävoimana

l Viikonpäivät,kuukaudet l Kellonajat,tasatunnit,puoli,yli/vaillal Omaikä,vanheneminen l Aurinkokuntamme,planeetat

l Maisema,kartta,pääilmansuunnatl Suomenkartta l NaapurimaatPäijät-Häme Suomi-valtio

l Elämänedellytyksiä:valo,lämpö,ravinto,vesi,ilma l Eliöidenmäärittely:elollinen-eloton

l Aineidenkiertokulkuluonnossa

l Eliökunnanmonimuotoisuus:lajeihintutustuminen,lajiennimeäminen l Tuttujenlajientunnistaminenjatutkiminen

l Luontoerivuodenaikoina l Luontovuodenajanmukaan:syntyminen,kasvaminen,lisääntyminen,kuoleminen l Erilaisiaelinympäristojä

l Maapallonliike:vuorokausi,vuosi,vuodenajatViikonpäiviennimitys aamu,ilta,yöpäivä

tänään,huomenna,eilen

l Lähiympäristööntutustuminen:koti,perhe,päiväkoti

l Ihminenjaluontoretket,elämyksellisyys

luontomateriaali:keräily,nimeäminen,askartelu

l Lähiympäristöjakotiseutu,lahtelaisuusmummola,kauppa,neuvola,kirjasto,koulu,tori

l Maisemanmuodot

l Liikennel Lapsenelämismaailmajaihmissuhteet kehonpääosat leikki,ravinto,lepo työ l Ihminen:rakenne,elintoiminnot,erilaisuus,

elämänkaari l Terveellinenelämä

kierrätysjakompostointi rakennettuympäristöluonnonsuojelu

ELIÖTJAELINYMPÄRISTÖ

MAAPALLOJASENASUKKAAT

IHMINENJA

YMPÄRISTÖ

AINEJAENERGIA

©L

ahd

en k

aup

un

gin

pai

nat

usk

esk

us

�5

Esteettinenorientaatio

Esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Se avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemi-sen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla.

Orientaation kohteista ja sen kohteisiin lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyy-lin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi.


Millaisia taidekokemuksia lapsi saa päiväkodissanne?

Miten oppimisympäristö tukee ja houkuttelee lasta taiteen tekemiseen ja leikkiin?* taide sisältää: kuvataide, musiikki, liikunta, draama, teatteri, tanssi, käden taidot, kirjallisuus * katso varhaiskasvatussuunnitelman perusteista kohta Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Lahden esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmassa musiikki on kuvattu seuraavasti:

Taulu4:MUSIIKINKOKONAISSUUNNITELMA

alue/ikätaso varhaiskasvatus esiopetus alkuopetus

© L

ahde

n ka

upun

gin

pain

atus

kesk

us

Aikaisemmatsisällötjatkuvatvarhaiskasvatuksestaalkuopetukseenasti.

*hiljaisuus*ympäristönjaomankehonäänet*lorut,laulut,riimit,musiikkisadut*elävämusiikki*äänitteet

*lauletaanlapsellejalapsenkanssa

*kehonkaavionselkiinnyttäminen*kehosoittimet*rytmisoittimet

*perussykkeenvahvistaminenjatuottaminen*lorut,laululeikit,roolileikit,tanssit,tanhut*eläytyväliikkuminen

MUSIIKKI-LIIKUNTA

SOITTAMINEN

LAULAMINEN

MUSIIKINKUUNTELU

*eläytyväkuuntelu*analysoivakuuntelu

*erilaisetlaulut*äänenkäyttöjalaulutapa*äänenvoimakkuuden,korkeudenjatemponvaihtelut*rytmi-jamelodiaharjoituksia*omatsävellyksetjaäänikokeilut*tahtilajitjamuotorakenteet*SO-MIkäsimerkein

*mediasoittimet*improvisointi*rytmiharjoituksia*äänenvoimakkuuden,kkorkeudenjatemponvaihtelut*tahtilajijamuotorakenteet

*aikaisempiensisältöjensyventelyä

*aikaisempiensisältöjensyventelyä*DO-RE-MI-SO-LAkäsimerkein*voimistuva<,hiljenevä>

*voimistuva<,hiljenevä>*rytmiostinatot*tutustumistaerilaisiinsoittimiinjaniidensoittotapoihin

�6

Eettinenorientaatio

Eettisessä orientaatiossa tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Lasten joka-päiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Olennaista on ottaa huomioon lasten kehitystaso. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi.


Millaiset arvot ja normit ohjaavat työtänne?Miten arvot ja normit näkyvät arjen tilanteissa?

Uskonnollis-katsomuksellinenorientaatio

Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään.

Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen varhaiskasvatus-suunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtai-sesta sisällöstä. Päivähoitolain mukaan päivähoidon tulee tukea lapsen uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasva-tuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta.

Päiväkotikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa tulee miettiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten perehdytte uskonnollis-katsomuksellisiin aiheisiin ja tapoihin � –vuotiaiden ryhmässä, �-�-vuotiaiden ryhmässä, �-6 -vuotiaiden ryhmässä?

Millaisia uskonnollis-katsomuksellisia kokemuksia tarjoatte lapsille päiväkodissanne?Miten käsittelette lapsilta tulevia kysymyksiä ja ajatuksia?Miten otatte huomioon vanhempien tai holhoojan vakaumuksen (kuvataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa).Katso uskontokasvatuksen kansio.

�7

Kielikylpy,vieraskielinenvarhaiskasvatusjavaihtoehtoiseenpedagogiikkaanperustuvavarhaiskasvatus

Kielikylvyssä, vieraskielisessä tai vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan perustuvassa varhaiskasvatukses-sa sovelletaan varhaiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia ja varhais-kasvatussuunnitelman pe-rusteita. Näitä ratkaisuja käytettäessä on tärkeää, että lapsen vanhemmat saavat riittävästi tietoa käytettävästä toiminta-filosofiasta ja varhaiskasvatuksen erityistavoitteista.

Vieraskielinenvarhaiskasvatus

Vieraskielinen varhaiskasvatus tapahtuu jollain muulla kuin kotimaisella kielellä. Vieraskielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmilla on vastuu lapsen äidinkielen kehittymisestä.

Vaihtoehtoiseenpedagogiikkaantaikasvatusfilosofiaanperustuvavarhais-kasvatus

Varhaiskasvatus voi perustua erilaisille pedagogisille tai kasvatusfilosofisille ratkaisuille, joita ovat mm. Steiner-, Montessori-, Freinet- ja Reggio Emilian pedagogiset ratkaisut.

6. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSELLE

Erityinentukivarhaiskasvatuksessa

Lapsen tuen tarve ja sen arviointi

Laissa lasten päivähoidosta käytetään käsitettä ”erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi”. Var-haiskasvatussuunnitelman perusteissa lähtökohtana on laaja-alainen näkemys lapsen tuen tarpeista ja niihin vastaaminen lapsen varhaiskasvatusta tukemalla.

Varhaiskasvatuksen perusteissa lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosi-aalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään.

Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toiminta-mahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Tärkeää on myös luoda tuen suunnittelun pohjaksi kokonaiskuvaa lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista.

Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukaisen asian-tuntijan lausunto, mutta varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla varhaiskasvatuksen omia tai muiden tahojen asiantuntijoita. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä.

�8

Tuenjärjestämisenperiaatteetjavarhaiskasvatuksentukitoimet

Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tue-taan. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestä-mistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken.

Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaan-nuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. Lisäksi vahvistetaan suunnitelmallisesti varhais-kasvatuksen arjen kuntouttavia elementtejä, joita ovat esim. struktuuri, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta.

Varhaiskasvatuksenyksilöllistäminen

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestämi-nen. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä toteutetaan. Muutostar-peita arvioitaessa kasvattajayhteisö tarkastelee toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta.

Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yh-tenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaih-tuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudesta huolehditaan.

Päivähoitoympäristön struktuuri käsittää ajan, tilan ja ihmisten selkeän rakenteen siten, että lapsi kykenee ennakoimaan ja oppimaan tapahtumien kulkua. Struktuurin arviointi edellyttää lapsen päivit-täisten toimintojen ja toimintatilojen sekä sosiaalisten kontaktien selkeyttämistä. Struktuurin ylläpito kuuluu erityispedagogisen ohjauksen menetelmiin.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa päivähoitolain tarkoittaman kuntoutussuunnitelman silloin, kun kyseessä on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi.

Tukipalvelujentoteutusvarhaiskasvatuksessa

Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusoh-jaus, terapia ja/tai erityisopetus oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille.12 Ne järjestetään koko-naiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Palvelujen yhteensovittamiseen kiinnitetään huomiota. Tämä edellyttää eri viran-omaisten yhteistyötä, riittävää ja osaavaa henkilöstöä ja lapsen tarpeita vastaavia tiloja, välineitä ja materiaaleja.

�9

Lapsisairaalassa

Sairaalassa tai muussa laitoksessa järjestettävässä varhaiskasvatuksessa noudatetaan soveltuvin osin varhaiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Lapsen sairaalahoidon aikana varmistetaan varhaiskasvatuspalvelujen keskinäisellä yhteistyöllä toiminnan jatkuvuus mahdollisimman hyvin lapsen tarpeiden mukaan. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilyttämiseen ja muodostumiseen ja lapsen yhteyksiä häntä hoitaviin ai-kuisiin ja lapsiin ylläpidetään. Yhteistyön merkitys vanhempien kanssa korostuu.

Päivähoidon erityiskasvatus liittyy usein tavallisen lapsiryhmän toimintaan. Erityisyyttä ei pidetä arkitoiminnassa esillä, vaan kasvatuksen tavoitteet ja menetelmät ovat soveltuvin osin samat koko lapsiryhmälle. Erityiskasvatuksen keinot hyödyttävät näin ollen kaikkia lapsia. Tavallinen päivä-hoito on tukea tarvitsevalle lapselle sinällään kuntoutusmuoto, jota eri asiantuntijatahot suosittele-vat osana lapsen kokonaiskuntoutusta. Lapsen varhaiskasvatusta yksilöllistetään tarpeen mukaan. Tuen järjestäminen saattaa edellyttää muutoksia työkäytäntöihin, aikatauluihin ja muihin järjeste-lyihin, mutta sellaisenaan erityinen tuki on osa varhaiskasvatusta. Lapsen tukemista ei voi erottaa ryhmän toiminnasta tiettyyn aikaan, paikkaan tai henkilöön sitoutuneeksi. Varhaiskasvatuksen tu-kitoimien on oltava suunnitelmallisia ja niihin on tarvittaessa käytössä lisäresursseja. (Heinämäki �004: Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa. Erityispäivähoitolapsen mahdollisuus. Stakes, Oppaita 58)

�0

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoito ja esiopetus Lahdessa

l Erityistä tukea tarvitseva lapsi on tavallisessa päiväkodissa, missä lapsen tuentarve on otettu huomioon lapsiryhmän koossa tai osoittamalla hänelle avustajapalvelut.l Erityistä tukea tarvitseva lapsi on perhepäivähoidossa ja perhepäivähoitajan palk- kauksessa on otettu huomioon tehtävän kohonnut vaatimustaso. Lapsen tuen tarpees- ta on lääkärin lausunto.l Lapsella on paikka päiväkodin integroidussa erityisryhmässä tai vielä pienemmäs sä erityisryhmässä. Näissä ryhmissä työskentelee lastentarhanopettajan tehtävissä erityislastentarhanopettaja. l Lapsella on mahdollisuus saada maksullinen kuljetus erityispäivähoitoon tai maksuton kuljetus pidennetyn oppivelvollisuuden mukaiseen esiopetukseen

Lapsen päivähoidon ja vanhemmuuden tukena:

l Päivähoidon psykologit, kiertävät erityislastentarhanopettajat ja resurssilasten- tarhanopettaja l Lastenneuvoloiden terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti, JO-KO- ryhmä motoriikan ja kehon hahmotuksen tukemiseksil Perheneuvolan työryhmät: psykologi, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä, lasten- psykiatrin konsultaatiol Kehitysvammaisten kuntoutusohjaajan palvelutl Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palvelutl Lapsiperheiden kotipalvelu / perhetyöl PHKS:n lastenneurologian ja lastenpsykiatrian tutkimukset, hoito ja kuntoutuksen ohjausl Pääjärven kuntoutuskeskuksen palvelutl Yksityisten fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien palvelut Kelan korotettua hoitotukea saaville

��

Lapsen kehitysseuranta päivähoidosta kouluun - vanhemmat huolehtivat tiedonsiirrosta- valmis lomake käytettävissä

l Vanhemmat, neuvola ja päivähoito: kirjallinen suostumus -lomake kehitysseuranta- tietojen vaihtamiseen neuvolan ja päivähoidon keskenl Päivähoidossa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja vanhemmuuden tukil Lapsen hoito- ja kuntoutussuunnitelma erityistä tukea tarvitsevalle lapselle: vanhemmat, päiväkodin johtaja/lastentarhanopettaja, perhepäivähoidon ohjaaja/ perhepäivähoitaja, asiantuntijalausuntol Yhteenveto lapsen arkielämästä päivähoidossa -lomake, laaditaan päiväkodissa, perhepäiväkodissa, neuvolaan vietäväksi n. kuukausi ennen lapsen 5-vuotispäivääl Neuvolan 5-vuotistarkastus -lomake, vanhemmat huolehtivat tiedonsiirrosta päivä- hoitoonl Pidennetyn oppivelvollisuuden status: 5- v:n, 6-v:n ja 7-v:n HOJKS, erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetuksen suunnitelmal Kouluvalmiuden arviointi: Mikäli vanhemmat ovat asiantuntijan suosituksesta pää- tyneet hakemaan koulunaloituksen lykkäämistä, he anovat sitä ��.�. mennessä. Lähi- koulun rehtori myöntää lykkäyksen. Vanhemmat jättävät hakemuksen esiopetukseen päiväkodin johtajan päätöksentekoa varten. Kaikkien koulukypsyystestiin osal- listuneiden lasten esiopetuksen suunnitelmaan maininta testiin osallistumisesta: vanhemmat vievät esiopetuksen suunnitelman kouluun.l Koulutusjohtaja päättää vanhempien hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella lapsen kuulumisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriinl HOJKS -neuvottelu huoltajien, päivähoidon ja koulun edustajan kesken päivä- hoidon kokoon kutsumana: 6-vuotias pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas suorittaa oppivelvollisuuteen sisältyvän I esiopetusvuotensa joko erityiskoulussa tai päiväko- dissa lähikoulun kirjoilla. Ks. Lahden kaupungin koululaitos, kirje n:o �78 (Käytän- nön ohjeita pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus- ja koulunkäyntijärjestelyistä, �5.�0.�00�)l Huoltaja ilmoittaa lapsen lähikouluun sinä vuonna, kun lapsi fyysisesti aloittaa koulussal Erityisopetuksessa aloittavat oppilaat valitaan huhtikuun puolivälissä. Huoltaja toimittaa hakemuksen ja asiantuntijalausunnon koulutuspalvelukeskukseen ��.�. mennessä.l Suositus tukitoimien järjestämisestä –lomake täytetään huoltajan ja päivä- hoidon edustajan kesken ja toimitetaan kouluun �.5. mennessä. Mukaan liitetään asiantuntijalausunto.l Luokanopettaja pyytää vanhemmilta lapsen esiopetuksen suunnitelman kouluun- tutustumispäivänä.l HOJKS- neuvottelu koulussa syyslukukaudella. Opettaja kutsuu mukaan päivä- hoidon edustajan.

Huoltajan hakemus erityisopetukseen ja Suositus tukitoimien järjestämisestä -lomakkeet osoitteessa www.lomakkeet.edu.lahti.fi, kohdassa Oppilashuollon lomakkeet.

��

7. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Erikieli-jakulttuuritaustaisetlapsetvarhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuuri-vä-hemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteis-kunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.

Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Suomessa julkinen varhaiskas-vatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Vaikka sukupuolten asema vaihtelee eri kulttuureissa, suomalaisessa varhais-kasvatuksessa lähtökohtana on tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus.

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatus

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa on erityisen tärkeää tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Vanhempia kannus-tetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kerrotaan keinoista tukea kotona lapsen äidinkieltä ja siten luoda pohjaa toimivalle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksella edistetään lasten kotouttamis-ta.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Lahdessa:

Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsenoikeuksia määritteleviin sopimuksiin , kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Varhaiskas-vatuksen keskeisiin periaatteisiin kuuluu lapsen oikeus

- tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti- saada tarvitsemaansa erityistä tukea- omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen

Hyvinvoiva lapsi varhaiskasvatuksessa. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeidensa , persoonal-lisuutensa ja perhekulttuurinsa mukaisesti .Häntä kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta, sosi-aalisesta tai kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä riippumatta. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvalla lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Monikulttuurisella varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kotoutumista.

Kasvattajan rooli. Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhtei-sön. Sen toiminta pohjautuu asiakirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin suomalaisen yhteis-kunnan arvoihin ja toimintatapoihin. Työ vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kanssa perustuu samalle ammattitaidolle kuin suomalaisten kanssa. Työntekijän on hyvä tiedostaa käytöksensä ja toimintansa taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Kanssakäymistä helpottaa kyky kyseen-alaistaa itsestään selvänä pitämiään asioita.

��

Yhteistyö vanhempien kanssa. Työntekijältä edellytetään hyvää kulttuurin merkityksen ymmär-tämistä voidakseen keskustella vanhempien kanssa tasavertaisesti heidän kasvatukselle asettamis-ta tavoitteista ja lasten tarpeista. Vanhemmille kerrotaan ja heidän kanssaan keskustellaan myös suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista.

Keskustelussa on syytä käyttää tulkkia, koska tulkki on kielisilta henkilöiden välillä, jotka eivät puhu toistensa kieltä. Tulkki mahdollistaa kommunikoinnin, lisää kielellistä tasa-arvoa ja varmis-taa, että viestit siirtyvät muuttumattomina kielestä toiseen. Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kerrotaan keinoista tukea sitä kotona. Näin luodaan pohja toimivalle kaksikielisyydelle; mahdollisuudelle toimia kahdella kielellä kahdessa kulttuurissa. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen ympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

Äidinkieli. Äidinkielen eli ensikielen osaaminen on ratkaisevan tärkeää lapsen identiteetin kehit-tymiselle. Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli. Heikosti kehittynyt äidinkieli vaikuttaa lapsen tunne-elämään ja älylliseen kehitykseen eikä lapsi kykene riittävästi ilmaisemaan itseään. Äidin-kielen kautta muodostuu tunneside lapsen ja vanhempien, isovanhempien, suvun ja koko oman kulttuurin välille ja se luo pohjan muiden kielten oppimiselle.

Perhe on keskeisin tekijä äidinkielen kehityksen ja lapsen identiteetin tukemisessa.Kuitenkin saavuttaakseen hyvän kaksikielisyyden ja kaksi kulttuurisen identiteetin lapsi tarvitsee rakennusaineita eikä perheen tuki pelkästään riitä. Varhaiskasvatuksen tehtävänä onkin tukea tätä kaksikieliseksi ja kaksi kulttuuriseksi kehittymistä. Lapsen ikä vaikuttaa merkittävästi kielen oppimiseen. �-� vuotias lapsi ajattelee jo käyttämällä sisäisiä käsit-teistä ja symboleja. Niiden perustan muodostaa passiivinen sanavarasto, jonka lapsi on muodosta-nut kieli- ja kulttuuriympäristön pohjalta.

Kun lapsi alkaa muodostella sanoja ja yhdistellä niitä ilmaisuksi, hän tarvitsee ympärilleen omaa kieltä puhuvia aikuisia saadakseen tarvittavat kielelliset virikkeet ja mallit. Noin neljä vuotiaana äänne- ja lauserakenteet alkavat olla hallinnassa ja on hyvä aloittaa toisen kielen oppiminen.

Suomi toisena kielenä. Äidinkielen taito on perusta suomenkielen oppimiselle. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee lapsen mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa ti-lanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lisäksi lapsi tarvitsee ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Suomenkielen taito on portti suomalaiseen kulttuuriin.

Suomenkielen tukeminen lapsen tullessa päivähoitoon on tärkeää kieliopillisesti oikean suomen-kielen oppimiseksi. Suomen kielen valmiuksien parantuessa ei välttämättä tarvita erillisiä tukitoi-mia ja lisäksi lapsen kouluvalmiudet paranevat varhaiskasvatuksen aikana. Suomen kielen opetta-minen on tarkoituksenmukaista toteuttaa varhaiskasvatuksen normaalin pedagogiikan keinoin ja sen toteuttaminen kirjataan päiväkotikohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin.

Toiminta. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline, sen vuoksi on ensi arvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdolli-simman hyvää ja tarkkaa kieltä, sekä myös avataan uusia käsitteitä.Lasten kanssa toteutetaan kaikkia varhaiskasvatuksen sisältöalueita yhdessä vertais-ryhmän kans-sa. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa on huomioitava lapsen kielelliset ja kulttuuriset eri-tyistarpeet. Toimintaa toteutettaessa on lapsen äidinkielinen avustaja ensiarvoisen tärkeä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan miten tuetaan lapsen kulttuuri-identiteettiä, äidinkieltä ja suomenkielen oppimista ja miten huomioidaan uskonnon erityispiirteet.

�4

8. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA SEURANNAN PERIAATTEET

Lahdessa on vuodesta �000 alkaen ollut käytössä lapsikohtainen kehitys- ja oppimissuunnitelma(lapsen varhaiskasvatussuunnitelma). Sen käyttöä arvioitiin päivähoidon henkilöstölle vuonna �00� tehdyllä kyselyllä. Henkilöstön mielestä suunnitelma auttaa eniten vanhempien kanssa tehtä-vässä yhteistyössä ja lapsen kehityksen arvioinnissa.

Lahden päivähoidossa jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma toimintakauden tai hoitosuhteen alussa. Suunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja sitä arvioidaan toiminta-kauden lopussa tai tarvittaessa aiemmin.

Varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä osa koskee käytännöllisiä perushoidon tilanteita, osa lap-sen myönteisen minäkuvan kehitystä, toimimista ryhmän jäsenenä, tiedonhalua ja oppimista.

Vanhempien kanssa käytävät keskustelut ja työvälineenä käytettävä suunnitelmalomake auttavat henkilöstöä:

�. Lapsen havainnoinnissa�. Mietittäessä lapsikohtaisia tavoitteita�. Mietittäessä ryhmäkohtaisia tavoitteita4. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa5. Lapsen arvioinnissa6. Yhteistyössä vanhempien kanssa7. Yhteistyössä ryhmän työntekijöiden kanssa8. Yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja koulutoimessa

9. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEIS- TYÖJATKUMON RAKENTUMINEN

Sisällöllistenorientaatioiden jatkumoesiopetuksenopetussuunnitelmanperusteidensisältöaluei-siin

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan sisällöllisten orientaatioiden kautta lapsille avau-tuu vähitellen inhimillisen ymmärryksen, tiedon ja kokemisen monimuotoista kirjoa ja siihen liittyviä prosesseja. Orientaatiot on muotoiltu oppiaineita laaja-alaisemmiksi. Myöskään esiopetuksessa ei ole varsinaisia oppiaineita. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden sijaan käsitellään esiopetuksen keskeisiä sisältöalueita. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet voidaan sijoittaa varhais-kasvatuksen sisällöllisten orientaatioiden yhteyteen ja osoittaa siten, minkälaisia jatkumoja varhais-kasvatuksen sisällöllisistä orientaatioista muodostuu esiopetuksen keskeisiin sisältöalueisiin.

Matemaattinen orientaatio on selkeästi esiopetuksen matematiikan sisältöalueen taustalla. Luonnon-tieteellisestä orientaatiosta puolestaan on yhteydet ennen kaikkea ympäristö- ja luonnontiedon, mutta myös terveyden sekä fyysisen ja motorisen kehityksen sisältöalueisiin. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio on kielen ja vuorovaikutuksen, etiikan ja katsomuksen, ympäristö- ja luonnontiedon, ter-veyden sekä taiteen ja kulttuurin sisältöalueiden taustalla. Esteettisellä orientaatiolla on kytkennät kielen ja vuorovaikutuksen, etiikan ja katsomuksen sekä taiteen ja kulttuurin sisältöalueisiin. Eettinen orientaatio ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio puolestaan liittyvät selkeästi etiikan ja katso-

�5

muksen sisältöalueeseen, vaikka ne voi perustellusti liittää osin myös kielen ja vuorovaikutuksen sekä taiteen ja kulttuurin sisältöalueisiin.

Liitteenä 5 on kuvio sisällöllisestä jatkumosta.

Maksuton esiopetus toteutetaan valtakunnallisten esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden, Lahden esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman sekä päiväkotikohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi Lahdessa tehdään esiopetuksessa oleville lapsen esiopetuksen suunnitelma, jossa arvioidaan yksilöllisesti lapsen esiopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Esiope-tuksen suunnitelma siirtyy vanhempien välityksellä lapsen mukana kouluun. Erityistä tukea tar-vitseville lapsille tehdään yhteistyössä perusopetuksen kanssa lapsen henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa tuetaan lapsen siirtymistä päivähoidosta esiopetukseen ja edelleen perus-opetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppivelvollisia lapsia on päivä-kotien järjestämässä esiopetuksessa. Esiopetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä kou-lujen kanssa opetussuunnitelmien, opettajien välisen yhteistyön, tilojen sekä tukipalvelujen osalta. Lisäksi toimintaa on tukemassa esi- ja alkuopetuksen yhteinen kehittämis-ryhmä sekä alueellinen yhteistyömalli.

10. YHTEISTYÖ

10.1. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoite-taan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppi-misen prosessien tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja oman lapsensa tuntemus.

Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa yhteinen toimintastrategia lapsen tukemiseksi. Myös ongelmatilanteissa lapsen vanhempien ja henkilöstön väliselle yhteistyösuhteelle tulee luoda kasvatuskumppanuuden ilmapiiri.

Vanhempienosallisuusyksiköntoiminnansuunnittelussajaarvioinnissa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa henkilöstö vastaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman laatimi-sesta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa.

Lähtökohtana vanhempien ja lasten suorittamalle arvioinnille on, että varhaiskasvatussuunnitelma on koko kasvatusyhteisön yhdessä laatima, se on aktiivisessa käytössä ja sen sisältö perusteineen on koko henkilöstön ja vanhempien tiedossa.

Vanhempien ja lasten suorittama toiminnan arviointi on osa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittä-mistä. Vanhemmat seuraavat ja arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja henkilöstö arvioi ja kehittää suunnitelmaa sekä määräajoin että aina tarvittaessa.

Pohjana vanhempien ja henkilöstön yhteistyölle on toimiva vuorovaikutus ja yhdessä laaditut lap-sikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat sekä toiminnasta tiedottaminen.

�6

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä sovitaan yhteistyöstä, mistä lapsen päivähoitoon liittyvistä asioista vanhemmat haluavat kuulla kerrottavan. Sovitaan myös siitä, mitä vanhemmat pitävät tärkeänä päivittäisessä ja muussa yhteistyössä, ja minkälaisiin yhteistyömuotoihin heillä on mahdollisuuksia.

Lisäksi yhteistyötä tehdään vanhempienilloissa, juhlissa ja retkillä. Yhteistyömuotoina käytetään myös lasten kasvunkansioita, vanhempien toimikuntia ja erilaisia keskusteluryhmiä.

Vanhemmilla on aina mahdollisuus tulla ja tutustua lapsen päivähoitoon.

10.2. Moniammatillinen ja verkostoyhteistyö (kunnalliset tahot, kolmas sektori ja seurakunnat) Lahdessa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuk-sen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimi, yksityiset palvelun-tuottajat, seurakunnat ja järjestöt, joiden kanssa tulee olla sovitut yhteistyökäytän-nöt ja periaatteet. Verkostotyöskentely, sen tavoitteet ja toteuttamistavat kirjataan kunnan ja yksikön varhaiskasvatus-suunnitelmaan.

Opetustoimen kanssa yhteistyön keskeisenä sisältönä on yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapselle kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Lasten-neuvola-toiminnan kanssa yhdessä luodaan ja kehitetään järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä van-hempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan eri palveluihin.

Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskiti-lanteissa. Lastensuojelun, perhetyön, perheneuvolan, kotipalvelun ja muiden sosiaalitoimen palvelu-jen kanssa tulee olla sovitut lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet neuvoteltaessa yksittäisen lapsen asioista ja myös viranomaispuuttumista edellyttäviä tilanteita varten.

10.2.1. Moniammatillinen yhteistyö

Varhaiskasvatuspalvelut tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen eri vastuu-alueiden kuten neuvoloiden, lastensuojelun, sosiaalityön sekä sosiaalitoimen erityis-palvelujen kanssa. Koulutus-palvelukeskuksen kanssa on läheinen yhteistyö yhteisen esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman sekä lapsikohtaisten esiopetussuunnitelmien, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien las-ten opetuksen sekä tila- ja koulutus-yhteistyön kautta. Yhteistyötä tehdään myös seurakunnan ja järjestöjen kanssa alueellisten varhais-kasvatustyöryh-mien muodossa.

Yhteistyöryhmiä on uskontokasvatuksen toteuttamisessa seurakunnan kanssa, ympäristötyöryhmä sekä lasten ja perheiden tukemiseen tarkoitetut perhekoulu, kielellisen tietoisuuden kehittäminen sekä neuvolatyöryhmä. Varhaiskasvatuspalvelut on ollut mukana hyvinvointineuvolahankkeessa.Moniammatillista yhteistyötä kunnallisen tahon, kolmannen sektorin toimijoiden ja seurakunnan kesken toteutetaan Lahden keskustan alueella Vauvaperheverkon ja Varhaiskasvatusryhmän puit-teissa �-4 kertaa vuodessa kokoontuviin erillisiin ryhmiin.

�7

Lahden keskustan alueen Vauvaperheverkko on saanut alkunsa �00� Varhaisen vuorovaikutuksen verkostopäivästä, jolloin kaupungin jokaiselle Hyvinvointialueelle perustettiin asian-tuntijatiimit varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi, asiantuntija tiedon ja –taidon lisäämiseksi yhteistyön avulla. Lisäksi tärkeänä tarkoituksena on työntekijöiden verkostoituminen ja verkostotyön vah-vistaminen sekä kehittäminen. Vauvaperheverkostoon kuuluvat ammattilaiset jotka työskentelevät tavalla tai toisella pikkulapsiperheiden kanssa joissa on alle kolmivuotiaat lapset.

Lahden keskustan alueen (ydinkeskustan) Varhaiskasvatusryhmä on kokoontunut tauon jälkeen tiiviisti vuodesta �000 lähtien. Tärkeimpänä tavoitteena on jakaa tietoa työntekijöille erilaisista palveluista jotka kohdentuvat alle kouluikäisten ja ekaluokkalaisten perheille. Hyväksi on havaittu yhteistyön tehostaminen ja moniammatillisuuden hyödyntäminen uusimman tieto – taidon jakami-sessa ja yhdessä työstämisessä.

10.2.2. Yhteistyö seurakunnan ja järjestöjen kanssa

Seurakunnan päiväkerhotoiminta on 4-6 –vuotiaille lapsille suunnattua toimintaa. Päiväker-hot tarjoavat kristilliseltä arvopohjalta nousevaa lapsen kokonaiskehitystä tukevaa kasvatusta ja ohjausta. Päiväkerholaiset ovat kotona tai perhepäivähoidossa hoidettavia lapsia. Lasten ryhmät kokoontuvat �-� kertaa viikossa �-� tuntia kerrallaan yhteensä �8 kerhopisteessä eri puolilla kau-punkia. Ohjaajina toimivat lapsi- ja perhetyön koulutuksen saaneet lastenohjaajat. Kerhoista ei peritä kerhomaksua.

Päiväkerhon kasvatustoiminta perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja kristilliseen arvopohjaan. Kasvatustyössä tuetaan ja vahvistetaan lapsen suhdetta omaan itseen, toisiin ihmisiin, Jumalaan ja luontoon. Päiväkerhojen perustehtävä on kasteopetuksen antaminen. Kasteopetus määritellään opetusneuvos Pertti Luumin sanoin ”elämän opetukseksi elämää varten, elämällä.” Kasteopetuk-sen periaatteita ovat lapsen valintojen kunnioittaminen, lapsilähtöiset työtavat, monipuolinen vuo-rovaikutus sekä turvallisuus ja hyväksyntä.

Päiväkerhotoiminnassa on keskeistä perhelähtöinen työote, jossa kodin ja päiväkerhon välillä toi-miva molemminpuolinen vuorovaikutus on perustana kodin kasvatuksen, myös kristillisen kas-vatuksen tukemiselle. Keväällä �004 päiväkerhoryhmissä oli mukana 5�7 4-6-vuotiasta lasta. Tämän lisäksi seurakunnalla on kaksi kolmivuotiaiden lasten ryhmää keskustan alueella.

Perhekerhot ja avoimet päiväkerhot ovat seurakunnan järjestämiä lasten ja aikuisten yhteisiä kerhoja. Mukana on kotona lapsiaan hoitavia vanhempia, isovanhempia ja perhe-päivähoitajia lapsineen. Avoimeen päiväkerhoon kuuluvassa lyhyessä kirkkohetkessä vierailee myös päivähoi-don lapsiryhmiä. Aikuisten ja lasten yhteisen toiminnan tavoitteena on tukea vanhemmuutta sekä lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta ja kotien kristillistä kasvatusta. Lapselle ryhmä tarjoaa turvallisen mahdollisuuden tutustua vertaisryhmään.

Vuoden �004 keväällä perhekerhoja oli kaikkiaan �6 ja avoimia päiväkerhoja �0. Käynti-kertoja näissä oli kevätkaudella yhteensä n.�4500.

Keskussairaalan osastolla ja poliklinikalla toimii kaksi seurakunnan lastenohjaajaa. Työ koos-tuu lastenosastolla olevien lasten ja usein koko perheen kanssa toimimisesta ja poliklinikkakäyn-neille tulevien lasten ja heidän saattajiensa kohtaamisista.

�8

Lasten kanssa toiminta lähtee ensisijaisesti heidän tarpeistaan. Erityisesti leikin avulla tuetaan lapsen terveyttä ja tuotetaan elämyksiä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Leikin avulla voidaan hoitaa lapsen jännitystilanteita ja auttaa lasta tuleviin hoitojaksoihin liittyvien pelkojen vähentämisessä. Kevään �004 mukana toiminnassa oli kaikkiaan 966 kävijää.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen:Seurakunnan iltapäivätoiminnassa on ollut mukana vuosittain noin. 400 lasta. Kerhopaikkoja on keväällä �004 ollut �6. Toiminnan keskeisiä näkökulmia ovat lapsiperheiden tukeminen, kristilli-nen kasvatus ja koulun kasvatuksen tukeminen yhteistyössä opettajien kanssa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry:n järjestämä toiminta:

Kärpäsen päiväkoti ja esikoulu45-paikkainen kaupungin ostopalvelupäiväkoti. Ryhmät 0-� - vuotiaille, �-5 –vuotiaille ja esikou-lulaisille.

Lastenhoitorengas Lapsiperheille tilapäistä lastenhoitoapua. Lastenkaitsijat ovat MLL:n kouluttamia puolivapaa-eh-toisia, etupäässä opiskelijoita ja eläkeläisiä. MUKAVA- lastenleikkipaikka esim. perhejuhliin ja erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Leikityksestä vastaa ryhmäkaitsentakoulutuksen käynyt toimintaryhmä.

PerhekahvilaLapsiperheiden omaehtoista ryhmätoimintaa.

KerhotMusiikkileikkikoulunopettajan ohjaamia muskariryhmiä Kärpäsen päiväkodilla ja Ahtialan nuo-risoseurantalolla vauvoille ja �-6 –vuotiaille.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaMLL:n koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa on mukana vuosittain �00-�50 lasta �.-5.luokilta. Kerhoja eri puolilla kaupunkia 7 keväällä �005.

Harjulan Setlementin lapsiperhekeskus:

Harjulan Setlementin Lapsiperhekeskus toteuttaa ennaltaehkäisevää perhetyötä tukemalla van-hemmuutta monipuolisen ryhmätoiminnan kautta. Viikoittainen ryhmätoiminta kattaa vauva- ja alakouluikäisten lasten perheet.

Ryhmätoiminnan avulla tuetaan varhaista vuorovaikutusta ja kannustetaan positiiviseen vanhem-muuteen ja arjessa jaksamiseen. Perheille annetaan mahdollisuus lämminhenkisessä, arvostavassa ja välittömässä keskusteluilmapiirissä käsitellä perheen arkipäivään liittyviä asioita.

Perheliikuntaryhmissä ohjataan aikuista ja lasta yhteiseen iloiseen toimintaan, tiiviiseen vuorovai-kutukseen ja lasten kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseen.

Lapsiperheille tarjotaan yksilöllistä ja laadukasta tukea vanhemmuuteen sekä lasten turvalliseen kasvuun. Työotteena käytämme voimavara- ja ratkaisukeskeistä työotetta.

�9

Toimintaa on yhteistyössä lapsiperheiden tukemiseksi eri sektoreiden kanssa. Esiin nouseviin tar-peisiin reagoidaan ja kehitetään tarpeen mukaista ryhmätoimintaa.

Jatkuvalla koulutuksella ja laatutyöskentelyllä kehitetään moniammatillista perhetyötä.

Keväällä �004 kokoontui viikoittain �4 ryhmää, kokoontumisia oli �56, joissa perheillä käyntejä ��50. Toiminnassa oli kevätkaudella mukana yli 564 asiakasta.

Kaupungissa toimii myös useita muita yhteistyötahoja ja järjestöjä, joilla on yhteistyötä varhaiskasvatuspalvelujen kanssa tai jotka toimivat lahtelaisten lapsiperheiden tukena. Esi-merkkinä kumppanuusohjelmana toteutettava avoimen toiminnan PerheSantra, jonka avul-la vahvistamaan vanhemmuutta.

10.2.3. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen

Lahden kaupunki aloittaa aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lain mukaisen toiminnan järjes-tämisen �.8.�004 alkaen. Samalla toiminnan koordinointi päätettiin keskittää koulutuspalvelukes-kukseen. Valtionosuuden piirissä olevaan toimintaan osallistuu noin 700 lasta.

Toimintatavat ja –muodot määritellään koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunni-telmassa ja tuottajien kanssa tehdään puitesopimukset toiminnan toteuttamisesta.

Vanhemmilta perittävä maksu on aamupäivätoiminnasta �0 euroa/kk ja iltapäivätoiminnasta 75 euroa/kk.

Pääosan koululaisten iltapäivätoiminnasta ovat järjestäneet järjestöt. Varhaiskasvatuspalvelut jär-jestää toimintaa päivähoidon kerhojen yhteydessä ja sosiaalitoimen erityispalvelut erityiskoulu-laisten osalta.

11. KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN JA KONKRETISOIMINEN YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAKSI

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti kunta laatii oman varhaiskasvatussuunnitel-mansa kunnan käytäntöihin ja muihin suunnitelmiin sopivaksi.

Varhaiskasvatuksen linjaukset ja varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet ja niiden pohjalta laa-ditut kunnalliset linjaukset ja suunnitelmat toimivat perustana, kun kunnissa arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan käsitys hyvästä ja tavoitelta-vasta varhaiskasvatuksesta. Kunnalliset suunnitelmat ovat oleellinen osa kuntien ja yksikköjen laa-dunhallintaa, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää toimintaa monipuolisesti ja säännöllisesti. Ar-viointiin osallistuvat henkilöstön ja hallinnon lisäksi vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Arviointi on kehittämisen edellytys.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat pohjana kuntien tehdessä omia varhaiskasvatussuun-nitelmiaan. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtia ovat lisäksi kunnassa tehdyt lasta ja

40

perhettä koskevat suunnitelmat, kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja esiopetussuunnitelmat. Kun-nan varhaiskasvatuksen linjauksissa tai varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään, millaisia seu-dullisia, alueellisia ja yksikkökohtaisia suunnitelmia kunnassa tehdään ja miten ne vahvistetaan ja tarkistetaan säännöllisesti. Kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, joiden välillä on selkeä jatkumo. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa tarkistetaan ja kirjataan eri palvelumuotojen ominaispiirteet, erityiset tavoitteet ja toi-mintatavat. Varhais-kasvatussuunnitelmat ovat kunnallisen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline ja keskeinen henkilöstön työväline.

Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan suunnitelmaa täydentävä, ja siinä kuvataan toimin-taympäristön ja yksikön erityispiirteitä ja painotuksia. Myös eri palvelumuotojen tarkennetut tavoit-teet kirjataan yksikkökohtaiseen suunnitelmaan. Yksikön suunnitelma täydentyy ja tarkentuu vähi-tellen, koska sisältöjen valinnassa otetaan huomioon toiminnan tavoitteiden tilannesidonnaisuus: lasten, lapsiryhmän, toiminta-ympäristön ja toimintaolosuhteiden tuntemus. Toteutunutta toimintaa dokumentoidaan ja arvioidaan määräajoin.

Päiväkotikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa tulee ilmetä seuraavat seikat:

�. Päiväkodin toiminta-ajatus

�. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristön kuvaus

�. Varhaiskasvatuksen mahdolliset painotukset

4. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toteuttaminen

(varhaiskasvatuksessa noudatettavat orientaatioiden täsmennetyt sisällöt ja tavoit-

teet)

5. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen

6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen

7. Yhteistyö kotien kanssa

8. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

9. Varhaiskasvatuksen tukipalvelut

�0. Turvallisuussuunnitelma

��. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisen periaatteet

��. Oman toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet

4�

Liite �. Varhaiskasvatus ja lapsiperheiden palveluja tukijärjestelmä. (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset).Liite �. Sivistystoimialan organisaatio.Liite �. Varhaiskasvatuspalvelujen organisaatio.. Liite 4. Laadun arviointimalli on liitteenä 4.Liite 5. Sisällölliset orientaatiot ja sisällöllinen jatkumo.

4�

Liite �. Varhaiskasvatus ja lapsiperheiden palveluja tukijärjestelmä. (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset).

� ��

��

46

Liite 4. Laadun arviointimalli on liitteenä 4.

Riit

tävy

ys

Saa

tavu

usRyh

män

koo

stum

us

Ihm

issu

htei

den

pysy

vyys

Fyys

inen

ym

pärist

ö

Hen

kilö

stön

ja

vanh

empi

en v

älin

en

yhte

isty

ö

Yht

eist

yö m

uide

nta

hoje

n ka

nssa

Hen

kilö

stön

kes

kinä

inen

yhte

isty

ö ja

hy

vinv

oint

i

Hen

kilö

stön

kou

lutu

sja

am

mat

illin

en k

asvu

Joh

taju

us

Peru

shoi

to

Aik

uine

n-la

psi

vuor

ovai

kutu

s

Last

en k

eski

näin

envu

orov

aiku

tus

Laps

iläht

öine

n to

imin

ta

Toi

min

nan

suun

nitt

elu

ja a

rvio

inti

Peru

shoi

to

Aik

uine

n-la

psi

vuor

ovai

kutu

s

Last

en k

eski

näin

envu

orov

aiku

tus

Laps

iläht

öine

n to

imin

ta

Toi

min

nan

suun

nitt

elu

ja a

rvio

inti

Laps

en m

yönt

eise

t ko

kem

ukse

t

Laps

en k

asvu

, ke

hity

sja

opp

imin

en

Van

hem

pien

tyyt

yväi

syys

Yht

eisk

unna

lline

nva

ikut

tavu

us

Puitet

ekijät

Väl

illis

esti

ohja

avat

teki

jät

Pros

essi

teki

jät

Vai

kutu

kset

Päiv

ähoi

don

laad

unar

vioi

nti m

alli

Palvel

utas

o

lahden kaupungin varhaiskasvatus- …...5 1. johdanto lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma...

Documents