ikÄystÄvÄllinen kaarina -ohjelma...2 (11) ikäystävällisen kaarinan kehittäminen ja...

IKÄYSTÄVÄLLINEN KAARINA -OHJELMA 2016–2018

Perusturvalautakunta 14.6.2016 Kaupunginhallitus 8.8.2016

1 (11)

Ikäystävällinen Kaarina -ohjelma 2016–2018

Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman perusteet

Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman tavoitteena on ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, ter-

veyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen sekä iäkkäiden henkilöiden

tarvitsemien palvelujen järjestäminen ja kehittäminen.

Ohjelman perustana ovat:

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki)

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

parantamiseksi

Kaarina-strategia 2014–2020

Kaarinan palvelustrategia (päivitetään vuonna 2016)

Kaarinan hyvinvointisuunnitelma 2013–2016

Kaarinan hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden ASKEL-hanke (asiakaslähtöisten

elämänkaarellisten palveluiden kehittäminen)

Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muistiystävällinen

Suomi.

Sote-uudistus

Sote-uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu

siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019 alkaen. Sote-uudistuksen

suunnitellun aikataulun takia on tarkoituksenmukaista, että Ikäystävällinen Kaarina

-ohjelma ei noudata Kaarina-strategian aikataulua.

Koska sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019

alusta alkaen, on kunnissa ydinasiana luoda nyt toimivat yhteistyökäytännöt kuntiin jäävien

palveluiden (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden) ja sosiaali- ja

terveyspalveluiden välillä. Toimivien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen on ollut keskeisenä

tavoitteena ASKEL-hankkeessa. Ikääntyneiden kaarinalaisten toimintakyvyn

ylläpitämisessä on keskeinen merkitys liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalveluilla sekä

kansalaisopiston palveluilla.

Sote-uudistukseen kytkeytyvät tiiviisti erilaiset hallitusohjelman mukaiset kärkihankkeet.

Ikäihmisten palveluiden kehittämiseen liittyvä kärkihanke (Kehitetään ikäihmisten

kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 2016–2018) luo osaltaan perustan

Ikäystävällisen Kaarinan kehittämiseen. Kärkihankkeessa ovat keskeisinä asioina mm.

keskitetyn palveluohjauksen kehittäminen, toimivan kotihoidon kehittämien, omaishoidon

kehittäminen sekä välimuotoisten asumispalveluiden kehittäminen, jotka ovat keskeisiä

teemoja myös Ikäystävällisen Kaarinan kehittämisessä.

2 (11)


Ikäystävällisen Kaarinan kehittäminen ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen sekä

iäkkäiden palveluiden turvaaminen ei ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla.

Ikäystävällinen kaupunki kattaa WHO:n ikäystävällisen kaupungin muistilistan mukaan

kahdeksan teemaa:

• Ympäristö ja julkiset rakennukset

• Liikenne

• Asuminen

• Osallistuminen

• Arvostus ja osallisuus

• Yhteiskunnallinen osallistuminen ja työelämä

• Tiedon välitys

• Sosiaali- ja terveyspalvelut

Käytännön toiminnan suunnittelussa on muistettava, että WHO:n ikäystävällisen

kaupungin kahdeksan pääteemaa eivät muodosta keskenään erillisiä kokonaisuuksia, vaan

teemarajat ovat häilyviä ja teemat linkittyvät monin tavoin toisiinsa. Sen vuoksi

Ikäystävällisen Kaarinan suunnitelmassa ei noudeta toimenpidesuositusten esityksessä

kaavamaisesti WHO:n ikäystävällisen kaupungin kahdeksan pääteemaa. Ikäystävällisyys

pitäisi ymmärtää enemmin jatkuvana prosessina, kuin jonakin standardina, jonka

saavuttaminen voidaan erilaisilla tarkistuslistoilla todentaa.

Ikäystävällisen Kaarinan kehittämisessä ydinasiana ovat arvot ja strategiset päämäärät. Kaarinan arvot ovat Kaarinan strategian mukaisesti periaatteita, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa ovat:

Asukaslähtöisyys ja yritysystävällisyys

Avoimuus

Rohkeus

Oikeudenmukaisuus Kaarinan kaupungin strategiset päämäärät eli asiat, joita tulee tavoitella, ovat:

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti

Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen

Ekologisesti viihtyisä ympäristö

Luova Kaarina

Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman suunnittelu Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman suunnitteluun ovat osallistuneet:

Vanhus- ja veteraanineuvosto (työpaja, neuvoston jäsenet ovat eri eläkeläisjärjestö-jen edustajia)

3 (11)


Vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmä (työpaja, mukana osallistujia ter-veyspalveluiden sekä kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuualueelta)

Kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuualueen ASKEL-työryhmä

Palvelutori, keskitetyn palveluohjauksen yksikkö, on keskeinen uusi toimintamalli ikäystävällisen Kaarinan kehittämisessä. Palvelutorin toimintamallin ideointiin ovat eri tilaisuuksissa osallistuneet eläkeläisjärjestöt, yhdistysten ja järjestöjen edustajat ja yksityisiä palvelutuottajia sekä kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuualueen hen-kilökunta. Myös vanhus- ja veteraanineuvosto on ideoinut kokouksessaan palveluto-rin toimintamalliin uusia näkökulmia.

Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman suunnittelu ja toiminta-ympäristön muutos Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman suunnittelussa ovat lähtökohtana mm. seuraavat toimin-taympäristön keskeiset muutokset, jotka on otettu huomioon myös palvelustrategian päivit-tämisessä ikäihmisten palveluiden osalta:

Väestön ikääntyminen (vanhusväestön määrän kehitys 2010–2025, liite 1)

Muistisairautta sairastavien lukumäärän kasvu (muistisairaiden määrä 2010–2025, liite 2)

Taloudellisten resurssien rajallisuus, talouden realiteetit, pakko toimia toisin (miten kehitetään ikäihmisten palveluita, jotta voidaan loiventaa väestön ikääntymi-sestä johtuvaa kulukasvua, keskeistä muistisairautta sairastavien palveluiden kehit-täminen)

Painopiste palveluissa siirtyy varhaiseen tukeen (mm. liikunta- ja kulttuuripalvelut, neuvonta ja ohjaus) ja ennalta ehkäiseviin palveluihin sekä välimuotoisiin asumis-palveluihin (perhehoito, yhteisökodit)

Asuntopolitiikan merkitys korostuu ikäihmisten palveluissa

Ikäihmisten yksinasumisen yleistyminen, yksinäisyyden ja turvattomuuden riski, li-sääntyvä palvelutarve

Asiakaslähtöisyyden, valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden periaatteiden ko-rostuminen, ikäihmisten rooli kuluttajana korostuu.

Ikäihmiset ovat entistä heterogeenisempi asiakasryhmä: - Aktiiviset nuoremmat eläkeläiset - hyvin iäkkäät hoivapalveluita tarvitsevat

ikäihmiset - Ikäihmisten tuloerot kasvavat (osan tulot nykyisten eläkeläisten tuloja merkit-

tävästi suurempia, osa on suhteellisesti hyvin köyhiä) - Syrjäytymisen riskiryhmiä (esim. muistisairaat, mielenterveys- ja päihdeon-

gelmaiset ikäihmiset, maahanmuuttajat ikäihmiset), riskiryhmien löytäminen ajoissa

4 (11)


Monitoimijamalli ja verkostoyhteistyö korostuvat palveluiden järjestämisessä (kunti-en yhteistyö, seudullisuus, vapaaehtoistyö, yhdistykset, järjestöt, yksityiset palvelut)

Sähköiset palvelut korostuvat (digitalisaatio)

SOTE - maakuntamallin ennakointi

Kaarinan vanhuspalveluiden palvelurakenne painottuu edelleen liikaa ympärivuoro-kautiseen hoitoon. Optimaalisessa tilanteessa kotona asuvien osuuden tulisi olla yli 90 %. Kotona asuvien osuus yli 75-vuotiaista on nyt 88,5 %. (Palvelurakenneindi-kaattorien kehitys 2008 - 2015, liite 3)

Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman toimenpideohjelma Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman toimenpideohjelman teemoitus perustuu WHO:n ikäys-tävällisen kaupungin muistilistan kahdeksan teeman sovellutukseen eri teema-alueita yh-distellen. Teemoittain on esitetty ohjelman laatimisen eri vaiheissa, eri työpajoissa ja ta-paamisissa nousseet keskeiset kehittämiskohteet. Ympäristö ja julkiset rakennukset

Esteettömyys - Julkisten tilojen suunnittelussa ikääntymismuutosten huomioon ottaminen,

myös mm. valaistuksen ja akustiikan suunnittelussa. (Vastuutaho: Rakentamispalvelut)

- Korjausrakentaminen: Hissiavustukset, asunnon muutostyöt, joista tiedot-tamista tulee kehittää (Vastuutaho: Ikäihmisten palvelut)

- Kaavoituksessa ikäihmisten tarpeiden huomioon ottaminen, esim. uusien asumispalveluyksiköiden paikkasuunnitteluissa varmistettava toimi-vat joukkoliikenneyhteydet (Vastuutaho: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta)

Liikenne

Joukkoliikenne - Föli-liikenne: reitistön ja aikataulujen suunnittelussa ja niiden muutoksissa

tulee ottaa huomioon huonosti liikkuvien ja haja-asutusalueella asuvien ikäihmisten tarpeet, Föli-liikenteen asiakaslähtöinen suunnittelu (Vastuutaho: Hallintopalvelut)

Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista edistävät palvelut - Föli-liikenteen käytön opastuksen ja saattajapalvelun kehittäminen - Riittävä määrärajavaraus SHL:n mukaiseen kuljetuspalveluun ja matkojen

määrän lisäys, nykyisin kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. (Vastuutaho: Ikäihmisten palvelut, kotihoito)

5 (11)


Asuminen

Monipuoliset asumispalvelut

Välimuotoisten asumispalveluiden kehittäminen: Senioriasuminen, yhteisökodit (Onnikka IV -hanke)

Perhehoidon lisääminen, perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Yhteisöllinen asumisen kehittäminen, myös "tavallisissa" kerrostaloissa asuvien yh-teisöllisen toiminnan tukeminen (ikäihmisten toimintakyvyn kannalta yksinäisyyden lievittäminen on keskeinen asia)

Haja-asutusalueella asuvien ikäihmisten palveluiden turvaaminen (liikkuvat palve-lut, yhteistyö yksityisten palvelutuottajien kanssa, esim. kauppa- ja ateriakuljetus-palvelut)

Osallistuminen ja osallisuus

Mielekäs tekeminen ikäihmisille - Kaarinan kaupungin hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on turvata jokaisel-

le kaarinalaiselle mielekästä tekemistä ja ainakin yksi turvallinen ihminen - Mielekkään tekemisen turvaaminen ikäihmisille: Keskeinen rooli on liikunta-,

kulttuuri-, kirjasto- ja kansalaisopiston palveluilla ja myös ikäihmisten palve-luiden avoimella päivätoiminnalla sekä eri järjestöjen, yhdistysten ja seura-kunnan toiminnalla

- Vapaaehtoistyöhön osallistuminen tarjoaa myös mielekästä tekemistä ikäih-miselle

Lähipalveluiden turvaaminen, esim. kauppa- ja apteekkipalvelut

Vanhus- ja veteraanineuvoston aseman vahvistaminen - Neuvoston kuuleminen jo keskeisten muutosten valmisteluvaiheessa

(Vastuutaho: Toimialajohtajat)

Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämiseksi kaikissa eri palveluissa tulee kehittää asiakasraatitoimintaa ja omaisraatitoiminta sekä luoda säännöllinen asiakastyytyväi-syysseurannan toimintamalli. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia tulee käsitellä asiakasraadeissa ja tulosten perusteella on nimettävä yhdessä keskeiset kehittämis-toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan (Vastuutaho: Esimiehet)

Liikuntapalvelut: - Wertaisliikuttaja-toiminnan vahvistaminen - Erityisliikunnan palveluiden riittävyys (mm. Visiitin kuntosalin ryhmäohjauk-

sessa) - Puhtila-toimintaan mukaan myös ikäihmiset - Ulkoliikuntapaikat ikäihmisille

Järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen - Viranomaistyön ja kolmannen sektorin toimijuuden yhteiset linjat - Riittävien kokoontumistilojen varmistaminen

6 (11)


Vapaaehtoistyön toimintaedellytysten turvaaminen - Vapaaehtoistyön jatkuvuuden varmistaminen (vapaaehtoisten koulutus ja

monimuotoinen tuki) - Vapaaehtoistyön koordinoinnin riittävä resurssointi - Ystäväpalvelun vahvistaminen, säännöllistä ystäväpalvelua ikäihmisille - Etsivä vapaaehtoistyö

Työelämä

Ikääntyneiden työntekijöiden tarpeiden huomioon ottaminen eri työyhteisöissä - Osa-aikatyömahdollisuus, joustavat työajat, etätyön mahdollisuus,

työaikapankin mahdollisuus, työkyvyn ylläpitäminen (Vastuutaho: Esimiehet)

Tiedon välitys

Kaarinan www-sivuille tulee luoda ikäihmisille oma ns. "apua-nappi", jota kautta saa nopean yhteydenoton kaupungilta (Vastuutaho: Palvelutori)

Ikäihmisiä koskevien asioiden tiedottamisen vahvistaminen, oltava myös perinteisiä esitteitä (Vastuutaho: Kaikki toimialat)

Netin käytön ohjaus ikäihmisille (Vastuutaho: Palvelutori)

Tiedon saaminen yksityisten palvelutuottajien palveluista (Vastuutaho: Palvelutori)

Tiedottamisen "selkokielisyys", viranomaiskielen selkiinnyttäminen

Säännöllinen mediatiedotus ja sosiaalinen media

Sosiaali- ja terveyspalvelut (Vastuutaho: Esimiehet) Yhteiset

Kaatumistapaturmien ehkäisyn toimintamallin juurruttaminen (Ikinä-hanke)

Moniammatillisen yhteistyön toimintakäytäntöjen selkiinnyttäminen ja vahvistami-nen, prosessikuvausten laadinta keskeisistä yhteistyöprosesseista, Lean-toimintamalli

Hoidon oikea porrastus, kokonaistaloudellinen näkemys kaikilla, osaoptimointiajat-telun poistaminen

Teknologian tehokkaampi hyödyntäminen, mm. apuvälineet, turvateknologia, asiak-kaan voinnin seurantaan liittyvä teknologia, kotihoidon avaimeton oven aukaisu, viestintäteknologia

Sähköisten palveluiden kehittäminen

Asiakkaan valinnanvapauden turvaaminen, mm. palvelusetelien käytön lisääminen (PSOP, sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä), henkilökohtaisen budje-tin kokeilu

Toiminnan vaikuttavuuden arviointimenetelmien kehittäminen

Asiakastietojärjestelmien kehittäminen, jotta yhteisten asiakkaiden tietoja voidaan hyödyntää paremmin asiakkaan saaman palvelun kehittämiseksi

Sairaalainfektioiden seurantajärjestelmä

Yhtenäinen hoitotahto -toimintakäytäntö

Saattohoidon kehittäminen

7 (11)


Terveyspalvelut

Palveluiden saatavuuden varmistaminen, jonojen lyhentäminen

Joustoa palveluihin, iltavastaanotto

Paljon palveluita käyttävien ikäihmisten palvelut

Geriatrinen vastaanotto (kokonaisvaltaiset kartoitukset)

Ravitsemusneuvonnan palveluiden turvaaminen ikäihmisille

Ikääntyneiden hammashoitopalveluiden turvaaminen, myös ympärivuorokautisessa hoidossa

Kotisairaalan toiminnan vahvistaminen

Terveyskeskuksen sairaalan kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, esim. tiivis yhteistyö Visiitin geriatrisen kuntoutuksen kehittämisessä

Sosiaalipalvelut (Ikäihmisten palvelut)

Varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevien palveluiden kehittäminen: - Palveluiden kehittämisessä painopiste varhaiseen tukeen (löytävä työ, riski-

ryhmien tunnistaminen, jotta voidaan siirtää ikäihmisten ns. raskaampien palveluiden tarvetta

- Erilaiset seulonnat, ennalta ehkäisevät kotikäynnit - Keskitetyn palveluohjauksen kehittäminen, palvelutorin toimintamalli - Alueelliset lähitorit (Hovirinta, Värttinä, Visiitti ja Tupasvilla), lähitorit

turvaavat alueelliset palveluohjauksen palvelut ikäihmisille - Monitoimijamalli palvelutorin toiminnassa - Sähköisten palveluiden kehittäminen palvelutorilla - Palvelutorin toiminnan kehittäminen luo perustan ikäihmisten palveluiden

uudelle asiakaslähtöiselle toimintamallille (kuvio liite 4)

Kotihoidon kehittäminen - Turvallinen kotihoito - Kotihoidon kattavuuden lisääminen (tavoite 13–14 % yli 75-vuotiaista on

säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä) - Ydinasia kotihoidon kehittämisessä on varmistaa asiakkaalle toimintakykyi-

nen, turvallinen elämä omassa kodissa (kotihoidon tuottama lisäarvo asiak-kaalle on toimintakyky, jonka muutoksia tulee seurata säännöllisesti, jotta voidaan kehittää tietoon perustuvaa kotihoidon johtamista)

- Kuntouttavan kotihoidon kehittäminen, kotiutustiimi (intensiivinen, määrä-aikainen kotikuntoutus sairaalasta kotiutumisen jälkeen): Vanhuspalveluihin lisää fysioterapeutteja ja myös toimintaterapeutin osaamista kotikuntoutukseen

- Kuntoutussuunnitelmat, kuntoutusneuvottelut, liikkumissopimus - Kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen, monimuotoinen ryhmätoiminta

(psykososiaalisen tuen ryhmät, kuntosaliryhmät) - Kuntouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen (Visiitin geriatrinen kuntoutus) - Kotihoidon asiakaskriteerien tarkentaminen - Kotona asumisen turvaamisen kannalta riskiryhminä ovat ikääntyneet mielen-

terveys- ja päihdeasiakkaat: Erityisosaamisen vahvistaminen (henkilökunnan koulutus)

- Tilapäisen kotihoidon palveluseteli

8 (11)


Omaishoidon kehittäminen - Omaishoidon kattavuuden lisääminen (tavoite 6–7 % yli 75-vuotiaista on

omaishoidon palveluiden piirissä) - Omaishoitajien tukimuotojen kehittäminen: Hyvinvointi- ja terveystarkastuk-

set, liikkumissopimus, valmennus omaishoitajuuteen, monimuotoinen ryhmä-toiminta (psykososiaalisen tuen ryhmät, kuntosaliryhmät), henkilökohtaisen budjetin kokeilu

- Muistisairaan henkilön omaishoito yhteistyönä - toimintamallin kokeilu (osa STM:n kärkihanketta)

Muistisairautta sairastavien palveluiden kehittäminen - Muistipolku toimintamallin säännöllinen päivittäminen toiminnasta saatujen

kokemusten perusteella, lääkäriyhteistyön vahvistaminen - Muistineuvonnan vahvistaminen (toinen muistineuvojan toimi) - Muistisairaiden kuntouttavan lyhytaikaishoidon ja päivätoiminnan kehittämi-

nen ja keskittäminen Tupasvillan palvelutaloon

Ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen - Geriatrisen kuntoutuksen kehittäminen Visiitissä - Hoidon toimiva porrastus (tehostetun palveluasumisen asiakaskriteerien tar-

kentaminen ja niiden toteutumisen seuranta) - Yksityinen asumispalvelu: Seudullisesti yhtenäiset toimintakäytännöt - Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen - Asukkaiden kokonaisvaltainen terveydentilan kartoitus (vuosikontrollit) - Kuntouttava työotteen vahvistaminen, erilainen ryhmätoiminta - Omaisyhteistyön kehittäminen - Vapaaehtoistyön vahvistaminen

Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman toimenpideohjelman toteutuksen seuranta Ohjelman toteutusta seurataan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Seurantavas-tuu on kullakin nimetyllä vastuutaholla. Kokonaisvastuu seurannasta on ikäihmisten palve-luista vastaavalla johtajalla, joka raportoi seurannan tulokset kerran vuodessa vanhus- ja veteraanineuvostolle ja perusturvalautakunnalle. Ohjelma tulee tarkistaa valtuustokausit-tain.

9 (11)


LIITTEET

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2020 2025

85- 430 468 519 527 568 617 661 685 794 1 004

75-84 1 563 1 571 1 618 1 730 1 780 1 789 1 936 1 940 2 331 3 377

65-74 2 785 3 039 3 254 3 472 3 666 3 901 3 977 4 154 4 361 4 162

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

Vanhusväestön määrä 2010-2025 liite 1

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2020 2025

85- 151 164 182 184 199 216 231 240 301 372

75-84 172 173 178 190 196 197 213 213 250 351

65-74 111 122 130 139 147 156 159 166 166 157

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Muistisairaiden tilastollinen määrä 2010-2025 Liite 2

10 (11)


11,0

3,1

7,7

4,9

7,8

3,1

8,7

3,9

8,4

3,5

8,9

1,7

9,3

4,2

9,6

1,7

11,2

4,4

9,9

1,7

9,9

4,5

10,7

1,6

9,6

3,8

9,9

1,2

10,2

3,8

10,4

1,2

10,2

3,9

10,4

1,2

13,5

6,5 6,5

2,5

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

Säännöllistäkotihoitoa saavien

osuus

Omaishoidon tukeasaavien osuus

Tehostetussapalveluasumisessa

asuvien osuus

Pitkäaikaisessalaitoshoidossaolevien osuus

Palvelurakenneindikaattorien kehitys 2008-20 Liite 3

2008 2009 2010 2011

2012 2013 2014 2015/6

2015/12 Tavoite

11 (11)


Ikäihmisten palveluiden asiakaslähtöinen toimintamalli, Liite 4

ikÄystÄvÄllinen kaarina -ohjelma...2 (11) ikäystävällisen kaarinan kehittäminen ja...

Documents