Oikeus musiikkiin

Suomen musiikkineuvoston

M U S I I K K I P O L I I T T I N E N O H J E L M A

Musiikki liikuttaa, luo tunnelmaa ja yhdistää. Se myös työllistää, tuottaa hyvinvointia ja vie suomalaista kulttuuria maailmalle. Luovilla aloilla on tu-levaisuudessa entistä suurempi merkitys Suomen talouden perinteisten tukijalkojen heiketessä ja aineettoman pääoman arvon kasvaessa. Musii-kin voimaa kannattaa hyödyntää täysimääräisesti rakennettaessa tulevai-suuden Suomea.

Kansainvälinen musiikkineuvosto* on määritellyt musiikkioikeudet edis-tääkseen kaikkien ihmisten mahdollisuutta ja oikeutta ilmaista itseään musiikin keinoin ja osallistua musiikkitoimintaan. Kansainväliset musiik-kioikeudet ovat hyvä ohjenuora myös Suomen musiikkielämälle ja päät-täjille.

* Kansainvälinen musiikkineuvosto (The International Music Council) on vuonna 1949 UNESCOn aloitteesta perustettu musiikkialan organisaatioiden ja instituutioiden verkosto.

2

JOKAISELLA LAPSELLA JA AIKUISELLA ON OIKEUS

• ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin• oppia musiikin ilmaisua ja taitoja

sekä• osallistua, kuunnella, luoda ja saada tietoa musiikista.

MUSIIKIN TEKIJÄLLÄ JA ESITTÄJÄLLÄ ON OIKEUS

• asianmukaisiin toimintaedellytyksiin, joilla hän voi kehittää taidettaan ja päästä esille eri medioissa sekä

• saada työstään asianmukainen tunnustus ja korvaus.

M U S I I K K I O I K E U D E T

3

Kansainvälisesti katsottuna Suomessa on hyvä tilanne il-

maisunvapauden osalta. Lehdistön sananvapautta mittaavissa tutki-muksissa Suomi kilpailee aina yk-kössijasta ja täällä voi esimerkiksi vapaasti arvostella johtajia ilman pelkoa seuraamuksista. Myös tai-teellinen ja musiikillinen ilmaisu on rajoittamatonta. Vastaan tulee kui-tenkin haasteita ja esteitä, kun pu-hutaan ilmaisun mahdollisuuksista. Jokaiselle on taattava mahdollisuus ilmaista itseään musiikin keinoin, ja musiikillisen ilmaisun tulee saada olla vapaata riippumatta sen esteet-tisistä, kaupallisista tai poliittisista lähtökohdista. Toteutuakseen musiikilli-nen ilmaisu vaatii tietoja ja taitoja, innostajia ja järjestäjiä sekä fyysisiä tiloja. Musiikkielämän taloudellinen tukeminen on välttämätöntä, koska sitä ilman kattavia musiikkipalve-luita ei voida tarjota. Osa rahoituk-

sesta voidaan kerätä mm. lipputu-loista, mutta julkisen sektorin (esim. kunta, OKM ja OPH) tuki varmistaa ihmisten mahdollisuudet ilmaista, opiskella, esiintyä sekä vaikuttaa. Samalla se luo musiikin harrastajille mahdollisuuden osallistua ammatti-

Jokaisel la lapsel la ja a ikuisel la on oikeus

ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin.

laisten ohjaamaan harrastustoimin-taan. Suomen tulee toimia myös edelläkävijänä kansainvälisessä yh-teistyössä ja edistää sanan- ja ilmai-sunvapautta niissä maissa, joissa se tällä hetkellä on uhattuna.

JO

RM

A A

IRO

LA

4

oppia musiikin ilmaisua ja taitoja.

Jokaisel la lapsel la ja a ikuisel la on oikeus

Koulu on lapselle ja nuorelle paikka oppia ja kohdata musiik-

kia. Jotta kouluissa voidaan taata laadukas ja riittävä musiikinopetus, tulee panostaa luokanopettajien taideainetaitoihin, eikä tuntimääris-tä enää voida tinkiä. OPS2016-uu-distus tuo kouluihin nykyisen mu-siikinopetuksen rinnalle musiikin omaehtoisen luomisen ja pienimuo-toisen säveltämisen. Jotta luokan- ja aineenopettajien on mahdollista vastata tähän muutokseen, tarvi-taan opettajien täydennyskoulutus-ta ja panostamista sävellyspedago-giikkaan. Lukioiden opetussuunnitel-mia uudistettaessa tulee taata riit-tävä valinnaisuus musiikin opintojen tarjoamisessa. Musiikin erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioi-den valtionosuuksien taso tulee säi-lyttää, valtionosuuspäätökset oh-jaavat myös kuntien erikoislukioille myöntämää rahoitusta. Suomalainen toisen asteen

koulutus tulee läpikäymään suuren muutoksen rahoituksen ja rakentei-den muuttuessa lähivuosina. Tämä uudistus tulee yhtä lailla koskemaan musiikkialan toisen asteen koulu-tusta. Oppilaitosten tulee vastata tähän muutospaineeseen proak-tiivisesti, mutta samalla valtion ja kuntien on turvattava koulutuksen rahoitus, laatu ja saavutettavuus. Musiikin korkea-asteen koulutus on käynyt viime vuosi-na läpi merkittävät rakenteelliset uudistukset. Osassa ammattikor-keakouluja musiikin koulutusoh-jelmia lopetettiin kokonaan, osas-sa aloituspaikkoja karsittiin reilusti. Jotta musiikin korkeakoulu-tusta voidaan leikkauksista huoli-matta laadukkaasti ja kattavasti jat-kaa, tulee valtionosuusrahoituksen määräytymisen perustana olevassa tuloksellisuuden arvioinnissa huo-mioida musiikkikoulutuksen erityi-nen luonne. Musiikkikoulutuksessa yksilö- ja pienryhmäopetus ovat

välttämättömiä. Suomeen on vuosikym-menten aikana ja laajamittaisen työn ansiosta muodostunut katta-va musiikkioppilaitosverkko, joka tarjoaa korkeatasoista musiikki-kasvatusta kaikille aina aloittelijois-ta ammattiopintoihin suuntaaviin muusikonalkuihin. Kaikkialla Suo-messa ei kuitenkaan ole tasavertai-sia mahdollisuuksia osallistua mu-siikin opetukseen. Haja-asutusalueilla haas-teena ovat pitkät välimatkat ja ammattitaitoisen opetushenkilö-kunnan puute. Soittotunneille ja kuoroharjoituksiin voi matkaa ker-tyä kymmeniä kilometrejä, mikä te-kee harrastamisen etenkin lapsille vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Harvaan asutuilla alueilla myös op-pilasmäärät saattavat olla niin pie-niä, että laajaa instrumenttiopetusta on vaikeaa järjestää. Näitä haasteita helpottaisi mm. musiikinopettajien täydennyskoulutus ryhmäpedago-

5

giikassa, kuorojen ja yhtyeiden joh-tamisessa sekä musiikin alkeisope-tuksessa. Näin opettajat voisivat laajentaa työnkuviaan ja toimikent-tiään. Sähköisten opetusväli-neiden käytöllä ja etäopetuksella saadaan toimintaan mukaan myös pitkien välimatkojen päässä asuvia oppilaita, vaikka paraskaan tieto-tekniikka ei täysin korvaa opettajan ja oppilaan kohtaamista. Samoin kuin ryhmäopetukseen, tarvitsevat opettajat täydennyskoulutusta säh-köisten opetusvälineiden käyttöön-otossa. Lisäksi haja-asutusalueilla tulisi tehostaa alueellista yhteistyö-tä musiikkioppilaitosten, päiväko-tien, koulujen ja paikallisten orkes-tereiden välillä. On huolehdittava siitä, et-teivät taloudelliset syyt muodosta estettä lasten musiikkiharrastuk-selle. Tiheään asutuilla alueilla kai-kille ei riitä julkisin varoin tuettuja oppilaspaikkoja, joten kuntien tu-lisi tukea vapaaoppilaspaikkoja tai alennettuja oppilasmaksuja vähäva-raisemmille perheille musiikkioppi-laitoksissa.

Musiikin ja taidekasvatuk-sen saatavuutta parantaisi myös laajempi sisällyttäminen päiväko-tiopetukseen esimerkiksi palkkaa-malla päiväkoteihin taidepedago-geja tai avaamalla päiväkotipäivä musiikkileikkokoulutoi-minnalle. Iltaopetukse-na musiikkileikkikoulu lisää lapsen “työpäivän” pituutta yli tunnilla ja on vanhemmille vaikeam-min toteutettavaa. Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan myös laadukasta kon-sertti- ja työpajatoimin-taa, joka antaa jokaiselle lapselle kurkistusluukun ammattimaisesti to-teutettuun taidetoimin-taan. Jotta koulu- ja päiväkotikonsertit oli-sivat mahdollisia, tarvi-taan ammattilaisille oh-jattuja resursseja, joita hallinnoidaan sekä pai-kallisesti että valtakun-nallisesti. Osaamista ja rakenteita Suomessa

tähän jo on. Hyvänä mallimaana koulukonserttitoiminnassa on Nor-ja, jossa kiertueet saavat moninker-taisesti tukea Suomeen verrattuna.

PAU

LA

HE

RK

MA

N

6

Musiikki tuo ihmisiä yhteen ja luo hyvinvointia. Mielekäs,

oman identiteetin kasvua tukeva musiikkiharrastus vahvistaa sosi-aalista koheesiota ja ehkäisee syr-jäytymistä. Samoin kuin lasten ja nuorten myös maahanmuuttajien, erityisten oppijoiden, ikäihmisten sekä taloudellisesti heikommassa asemassa olevien pääsy musiikin pariin on turvattava. Työllistymisen lisäksi mu-siikki voi tarjota paljon kotoutumi-sen ja kielitaidon kartuttamisen välineenä. Maahanmuuttajille tarvi-taankin ammattimaisesti järjestet-tyä musiikkitoimintaa, joka auttaa kotoutumisessa ja tuo heidät mu-siikillisten oikeuksien piiriin. Samoin on turvattava erityisten oppijoiden ja ikäihmisten mahdollisuudet osal-listua ammattitaitoiseen opetuk-

seen ja musiikilliseen harrastustoi-mintaan. Kaikille ihmisille tulee taata mahdollisuus osallistua elävän mu-siikin tapahtumiin postinumerosta, tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Musiikkitoimintaa ja konserttilippuja tulee julkisin varoin subventoida mm. kulttuuriseteleillä, jotta taataan myös vähävaraisten mahdollisuus osallistua ja harras-taa. Kulttuuriseteleillä voitaisiin kan-nustaa myös lapsia ja nuoria kon-sertteihin. On taattava, että nuorilla on mahdollisuus bänditoimintaan, ja että tarjolla on ikärajattomia ta-pahtumia. Elävän musiikin yhdistyk-set tekevät arvokasta työtä, mutta niiden mahdollisuudet järjestää nuorille toimintaa jatkossakin vaatii resurssien turvaamista. Niitä tulee

osallistua, kuunnella, luoda ja saada tietoa musiikista.

Jokaisel la lapsel la ja a ikuisel la on oikeus

myös kuulla asiantuntijoina päätök-senteossa. Myös kuorojen ja orkeste-reiden ammattimainen johtaminen on mahdollistettava lisäämällä toi-minnan resursseja, mistä hyvänä mallina toimii Helsingin kaupungin tuki harrastusmusiikille. Kuorohar-rastuksella on todettu olevan mer-kittävä vaikutus koettuun hyvin-vointiin. Tähän yhtenä selityksenä on kuorotoimintaan olennaisena kuuluva sosiaalisten suhteiden vah-vistuminen. Useat tutkimukset osoitta-vat, että musiikkiharrastus edistää terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäisee ennalta monia sairauksia. Musiikin soveltava käyttö on yhä tärkeämpi työkalu sosiaali- ja terveyssektoril-la, jonka tulisi myös osallistua näi-den palvelujen kustannuksiin.

7

asianmukaisiin toimintaedellytyksiin, joilla hän voi kehittää taidettaan ja päästä esille eri medioissa.

Musi ik in teki jä l lä ja esittäjä l lä on oikeus

Laadukkaan suomalaisen mu-siikkikentän ja -toiminnan

edellytyksenä ovat musiikin am-mattilaiset. Heidän työnsä myötä suomalainen kulttuuri elää – syn-tyy musiikkia, elämyksiä ja ilmiöitä. Ammattilaisuus tuottaa laatua sekä monipuolisia ja asiantuntevia pal-veluita, jotka lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassa. Se toimii lisäksi luovan talouden kivijalkana paran-taen Suomen kansainvälistä kilpai-lukykyä. Jotta musiikin ammattilai-set voivat täysipainoisesti tehdä työtään, on heillä oltava asianmu-kaiset, nykyaikaiset toiminta- ja kouluttautumismahdollisuudet. Näi-hin kuuluvat musiikin tekijöiden ja esittäjien toiminnan tukeminen, toimiva tekijänoikeussuoja sekä

kohtuulliset sopimukset työstä ja tekijänoikeuksista. Niiden avulla voi-daan turvata monipuolisen ammat-timaisen toiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Kansainvälisestikin ainut-laatuisena pidetty suomalainen or-kesteritoiminta on yli sadan vuoden ajan ollut musiikkikulttuurimme pe-ruspilari, ja alueellisesti kattava or-kesteriverkosto tarjoaa laadukasta kulttuurisisältöä eri puolilla Suomea. Kansainvälisen kiertuetoiminnan ja levytysten myötä orkesterit toimi-vat myös Suomen kulttuurilähetti-läinä. Jotta orkesterit voivat jat-kossakin varmistaa palveluidensa saatavuuden ja laadun, on niiden resurssit turvattava. Erityisesti re-sursseja tarvitaan lisää kiertuetoi-

mintaan, johon ei orkesterien pe-rusrahoitus sellaisenaan riitä. Tämä resursointi mahdollista orkesterien nykyistä kattavamman palvelun ym-päri Suomea. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella Suomessa toimii erit-täin monipuolinen vapaa kenttä, joka tarvitsee sen ominaispiirteisiin sopivia tukimuotoja ja rakenteita. Hyvänä esimerkkinä vapaan ken-tän tukemisessa toimii opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama VAKA-tuki, jonka Musiikin edistä-missäätiön myöntää ammattimai-sesti toimivien muusikoiden, mu-siikkiyhdistysten ja -klubien sekä alan muiden toimijoiden kotimaassa järjestämiin konserttisarjoihin. Yk-sittäisten klubien ja kiertueiden tu-kemisen lisäksi tarvitaan pysyväm-

8

piä rakenteita, kuten suunnitteilla oleva valtion, kuntien ja säätiöiden kolmikantarahoituksella toimiva jazzklubiverkosto, joka syntyessään mahdollistaisi ammattimaisen, laa-dukkaan ja säännöllisen esitystoi-minnan ympäri maata. Musiikin vapaan kentän merkitys työllistäjänä sekä uusien palvelujen ja innovaatioiden tuot-tajana kasvaa jatkuvasti. Sen kas-vupotentiaali on tunnistettava ja hyödynnettävä. Kasvavan musiik-kiviennin ja kansainvälistymisen mahdollisuuteen on tartuttava, ku-ten esimerkiksi Ruotsissa on onnis-tuneesti tehty. Musiikkiala nivoutuu kiinteästi yhteen monien muiden alojen kehitykseen ja kasvuun tuot-taen lisäarvoa koko kansantalou-delle. M

AA

RIT

KY

TÖH

AR

JU

9

Musi ik in teki jä l lä ja esittäjä l lä on oikeus

saada työstään asianmukainen tunnustus ja korvaus.

VOS-kentän resurssien leik-kaukset ovat johtaneet mu-

siikkiammattien houkuttelevuuden heikentymiseen kotimaassa, ja jat-kossa yhä suurempi osa esimer-kiksi orkesterimuusikoista tulee Suomeen halvemman palkkatason maista. Vapaalla kentällä itsensä työllistäminen ja muut uudet työn tekemisen muodot ovat tuoneet toimeentuloon epävarmuutta ja alenevan ansiokehityksen, jotka johtuvat pääasiassa kollektiivisen neuvotteluoikeuden puuttumisesta. Luovan alan kilpailukyvyn vahvis-tamiseksi on löydettävä ratkaisuja, jotka turvaavat musiikin ammatti-laisten terveen neuvotteluaseman ja alan houkuttelevuuden ja kasvun jatkossakin. Tekijänoikeudet muodosta-vat merkittävän osan musiikin am-

mattilaisten ansioista. Kohtuullisen osuuden saaminen tekijänoikeuksi-en tulovirrasta tekijöille ja taiteilijoil-le edellyttää tasaveroista neuvotte-

luasemaa ja lainsäädännön suojaa. Tällä hetkellä ongelmia luo myös tekijänoikeustulojen epäreilu koh-telu sosiaaliturvassa: tulo leikkaa

MA

AR

IT K

YTÖ

HA

RJ

U

10

sosiaaliturvaetuuksia, muttei kerry-tä niitä. Lisäksi tekijänoikeustulojen verokohtelu on saatettava kilpailu-kykyiseksi mahdollistamalla tulout-taminen tekijän omalle yritykselle. Tekijänoikeuslain ajanta-saisuutta on tarpeen säännöllisesti arvioida. Tekijänoikeuksien siirtoso-pimuksen ehtojen kohtuullisuuden ratkaisemiseen tulisi olla välineet tekijänoikeuslaissa, ja tekijöiden ja esittäjien järjestöillä tulisi olla mahdollisuus saattaa sopimusten kohtuullisuus tuomioistuimen tut-kittavaksi. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun siirryttyä budjetti-varoista katettavaksi, on huolehdit-tava siitä, ettei ratkaisu leikkaa kult-tuuribudjettia.

MA

AR

IT K

YTÖ

HA

RJ

U

11

esimerkiksi kaupunkimiljöössä suu-rella osalla vastaantulijoista on kuu-lokkeet päässään. Musiikki on läs-nä ihmisten arjessa tiiviimmin kuin koskaan aikaisemmin. On selvää, että musiikin kulutuskäyttö lisää hy-vinvointia ja parantaa elämänlaatua subjektiivisen kokemuksen tasolla. Koko musiikkialan talous perustuu tavalla tai toisella musiikin hyvin-vointivaikutuksiin.

Musiikkiharrastuksen hyvin-vointi- ja terveysvaikutuksis-

ta on saatu eri menetelmin paljon uutta tietoa. Tutkimustulokset tu-kevat johdonmukaisesti näkemys-tä, että musiikkiharrastuksella on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Musiikki-harrastuksen on todettu tukevan kognitiivisten taitojen ja kielen kehi-tystä, sekä vahvistavan sosiaalisia taitoja. Musiikkiharrastus voi edis-tää nuorten psyykkistä hyvinvointia, vähemmistöjen toimijuutta ja koke-musta elämän mielekkyydestä. Mu-siikin avulla voidaan myös edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja jopa radikalisoitumista. Musiikkitoiminnasta on hyötyä mielenterveysongelmien ja muistisairauksien ennaltaeh-käisyssä ja hoidossa sekä kehi-tysvammaisten ja vanhusten toi-mintakyvyn ylläpidossa. Musiikin aivotutkimuksen puolella on saatu mielenkiintoisia tuloksia pitkäaikai-sen soittoharrastuksen myöntei-sistä vaikutuksista. Aivoinfarktipo-tilaiden kuntoutuksessa musiikki

on osoittautunut erityisen hyväksi kuntoutuksen muodoksi. Taiteen soveltavalla käytöl-lä on myönteisiä vaikutuksia myös vähemmistöjen asemaan. Erilaisten ryhmien, kuten kehitysvammais-ten, aktiivisen toimijuuden kasvu myös lisää ryhmien yhteiskunnal-lista näkyvyyttä. Musiikkia voidaan hyödyntää muun muassa lukivai-keuksista kärsivien parissa sekä lukemaan oppimisessa ja muissa perustaidoissa. Musiikkiterapialla on saa-vutettu hyviä tuloksia, ja sitä to-teutetaan erityisesti yhteistyössä Kelan ja sairaanhoitopiirien kanssa ostopalveluterapiana, mutta myös kouluissa sekä muutamissa mu-siikkiterapeutin toimissa. On huo-lehdittava siitä, että musiikkiterapia on jatkossa tasavertaisesti muiden terapia-alojen tavoin kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Myös musiikin normaalis-ta ja arkipäiväisestä kulutuksesta syntyvä hyvinvoinnin lisäarvo on osa musiikin hyvinvointivaikutuksia. Musiikki taipuu nykyisellä tekniikal-la kaikenlaisiin käyttötilanteisiin, ja

MU SIIKKI JA HY VINVOINTI

PE

KK

A E

LOM

AA

12

Musiikilla on myös laajoja yh-teiskunnallisia ja taloudellisia

vaikutuksia. Luovalla taloudella tar-koitetaan työ- ja elinkeinoministe-riön määritelmän mukaan luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää ta-loudellista lisäarvoa. Vuonna 2010 Suomessa oli noin 20 000 luovan talouden yritystä ja niiden osuus kansantuotteesta noin 5 %. Tilas-

tokeskuksen mukaan kulttuuritoi-mialoilla vuonna 2013 työskenteli 112 000 henkilöä, joista hieman yli 20 000 oli töissä kulttuuri- ja viihde-toiminnan parissa. Samana vuonna musiikkialan talouden rahallinen ko-konaisarvo oli Suomessa 863,2 mil-joonaa euroa. Ruotsissa luovan alan tuot-teiden vienti on Suomeen verrattu-na viisinkertainen. Suomen luovalla

MU SIIKKI JA TALOU S

taloudella on kuitenkin reilusti kas-vupotentiaalia, ja esimerkiksi mu-siikkiviennin markkina-arvo nelin-kertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2012. Luova talous on erityisen tärkeä suomalaiseen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä, jonka taustalla on korkea koulutustaso. Asiantunti-juutta tai luovuutta ei voida – eikä varsinkaan kannata – ulkoistaa hal-vempien tuotantokustannusten

maihin. Musiikilla voidaan myös tuottaa suuria taloudellisia säästöjä. Ennaltaehkäise-vät ja toimintakykyä ylläpi-tävät toimet, kuten taiteen soveltava käyttö, maksavat useimmiten vähemmän kuin hoito- ja laitosjaksot. Työhy-vinvoinnin lisääntyessä sai-rauspoissaolot vähenevät ja elämänlaatu paranee. Ope-tusministeriön laskelman (2011) mukaan yhden nuo-ren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

MA

AR

IT K

YTÖ

HA

RJ

U

13

• Valtakunnallisen orkesteriver-kon valtionosuudet on turvatta-va. Leikkaaminen juustohöylällä on mahdotonta, koska orkeste-rin esityskokoonpanoa ei voida höyläämällä muuttaa.

• Vapaan kentän rahoitusta, tuki-malleja ja rakenteita on kehitet-tävä viipymättä.

• Kiertuetoiminnan rahoitusta on vahvistettava, jotta saavutetta-vuus toteutuu koko maassa.

• Suunnitellun valtakunnallisen jazzklubiverkoston rahoitus tu-lee järjestää valtion, kuntien ja säätiöiden kolmikantamallilla.

• Ammattimaista kuorotoimintaa on ryhdyttävä rahoittamaan jul-kisin varoin.

• Musiikkijärjestöjen tukien jatku-vuus ja ennustettavuus on tur-vattava.

• Tekijänoikeussopimusten koh-tuullisuus on turvattava tekijän-oikeuslaissa.

• Uuden hyvitysmaksumallin ra-hoitus on taattava, eikä se saa vaarantaa muuta kulttuurirahoi-tusta.

• Teoston ja sen jäsenjärjestöjen valmistelema veroaloite tekijän-oikeustulojen ohjaamiseksi te-kijän yritykselle on toteutettava.

• Taiteilijoiden sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät epäkohdat on korjattava kiireellisesti.

• On varmistettava, että Yle huo-lehtii kulttuuritehtävänsä toteu-tumisesta. Suppeat soittolistat, katalogimusikin käyttö ohjelma-tuotannossa sekä oman musiik-kituotannon supistaminen eivät toteuta tätä tehtävää.

Mitä tarvitaan?

MUSIIKKI AMMAT TINA

14

• Suomen tulee osallistua poh-joismaiseen SafeMuse-hank-keeseen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa sellaisten tai-teilijoiden työskentely, joiden ilmaisunvapaus on heidän koti-maassaan uhattuna.

PE

KK

A E

LOM

AA

• Lakiin terveydenhuollon am-mattihenkilöistä on lisättävä ammattinimike musiikkitera-peutti, mikä mahdollistaisi ta-savertaisuuden muiden tera-pia-alojen kanssa ja helpottaisi osallistumista sairaanhoitopiiri-en tarjouskilpailuihin.

15

MUSIIKKIKOULUTUS

• Taiteen perusopetusta järjestä-vien oppilaitosten ja päiväkotien sekä valtionrahoitteisen iltapäi-vätoiminnan yhteistyötä tulee tiivistää. Tämä voisi tarkoittaa n.k. matalan kynnyksen musiik-kikasvatusta, jolla tuetaan las-ten hyvinvointia ja kehitystä.

• Taiteen perusopetusta järjestä-vien oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyötä on tiivistet-tävä erityistä tukea tarvitsevien kanssa.

• Taiteen perusopetuksen oppi-laitoksissa tehtyjä opintosuo-rituksia tulee voida hyödyntää osana lukion kurssisuorituksia valtakunnallisesti. Samalla ta-voin lukiossa suoritettuja kurs-seja tulee voida hyväksilukea osana TPO-oppimäärää.

• Varhaisiän musiikinopettajia tu-lee kouluttaa laajemmin ympäri maata.

• Päiväkoteihin tulee palkata tai-depedagogeja, kuten Vantaalla on tehty vuonna 2014.

• Musiikkioppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus toteuttaa musiikin varhaiskasvatusta päiväkodeis-sa.

• Musiikkioppilaitosten ja ikäih-misten palvelukeskusten yhteistyötä tulee tiivistää. Toiminnalle tulee järjestää eril-lisrahoitusta esim. julkisen sosi-aali- ja terveysalan rahoituksen puolelta.

• Taiteen perusopetuksen ope-tussuunnitelmien perusteiden uudistuksessa laajan ja yleisen oppimäärän pedagogiset profii-lit tulee eriyttää siten, että niillä on selkeät itsenäiset tavoitteet ja rakenteet.

• Musiikinopetuksen saatavuutta tulee parantaa lisäämällä tai-teen perusopetuksen määrära-hoja. Jos kunta on vahvistanut opetussuunnitelman, ja opetus-ta järjestää useampi taho, on rahoituksen oltava tasapuolista.

• Ministeriön koulutuksen järjes-tämislupien yhteydessä myön-tämät valtionosuudet tulee myös jatkossa täysimääräisinä kohdistaa niille tarkoitettuun koulutustoimintaan suoraan koulutuksen järjestäjälle.

• Valtion kunnille osoittama asu-kasperusteinen määräraha tai-teen perusopetukselle tulee käyttää täysimääräisesti siihen opetukseen, johon se on tarkoi-tettu.

• Yläkouluun tarvitaan lisää mu-siikintunteja.

Mitä tarvitaan?

16

• Lukioiden opetussuunnitelmia uudistettaessa tulee taata riit-tävä valinnaisuus.

• Musiikin erityisen koulutusteh-tävän saaneiden lukioiden val-tionosuuksien taso tulee säilyt-tää.

• Musiikin koulutusjatkumoa tulee tehostaa vähentämällä lainsää-dännön, toiminnan ohjauksen ja rahoituksen eriytyneisyyttä.

• Korkeakoulutuksen val-tionosuusrahoituksessa tulee ottaa huomioon kulttuurialan koulutuksen lähtökohtaisesti korkeat opiskelijakohtaiset kus-tannukset.

• Korkea-asteen koulutuksen jär-jestäjillä tulee olla mahdollisuus hyviin toimintaedellytyksiin, esim. tarkoituksenmukaisen yk-sikkökoon ylläpitämiseen, riittä-vän monipuolisen koulutuksen tarjoamiseen ja alueelliseen saavutettavuuteen.

• Sosiaali- ja kulttuuripalveluiden välisiä raja-aitoja tulisi madaltaa ja hyödyntää korkeakouluja mo-niammatillisten hyvinvointipal-velujen kehittämisessä.

• Musiikin ammatillisessa ja kor-kea-asteen koulutuksessa tulee olla jatkossakin mahdollisuus kouluttaa päteviä ammattilaisia ja asiantuntijoita myös erityis-tehtäviin.

PE

KK

A E

LOM

AA

17

MUSIIKKI HARR ASTUKSENA

Mitä tarvitaan?

• Musiikin harrastajajärjestöjen ja -kokoonpanojen tulee kat-tavammin päästä julkisen tuen piiriin.

• Kuorojen ja orkestereiden am-mattimainen johtaminen on re-sursoitava riittävästi.

• Kuntien tulisi tarjota musiikki-järjestöille veloituksetta esi-merkiksi iltaisin tyhjillään olevia tiloja.

• Musiikin harrastus- ja koulutus-kentän yhteistyön kehittämistä on resursoitava.

• Haja-asutusalueiden toimijat tarvitsevat opetusta, keskinäis-tä yhteistyötä ja tiedotusta var-ten nykyaikaiset sähköiset työ-välineet, joiden hankintaa tulee tukea.

• Erityistä tukea tarvitsevien har-rastajien mukaan saamiseksi tarvitaan ohjaajien täydennys-koulutusta, johon on saatava tarvittavat resurssit.

• Vähävaraisten pääsy harrastus-toiminnan pariin on toteutettava julkisen tuen turvin esimerkiksi kulttuurisetelien avulla tai niin, että mm. opiskelijoille ja työt-tömille olisi mahdollista tarjota alennus tai vapautus jäsenmak-suista.

• Harrastajakokoonpanojen ja -bändien harjoittelu- ja esiinty-mismahdollisuuksia on tuettava nykyistä pysyvämmillä ja katta-vammilla ratkaisuilla.

• Erityisesti senioreille ja maa-hanmuuttajille kohdistetun mu-siikkitoiminnan käynnistämistä ja laajentamista on resursoita-va.

JORMA AIROLA

18

Suomalaisen musiikkielämän ja sen hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin kulttuuriministeri. Kulttuuri tarvitsee asiantuntevaa hallintoa ja aidon neuvotteluaseman budjetin valmistelussa ja muussa päätöksenteossa.

LISÄKSI

SUOMEN MUSIIKKINEUVOSTO (FMC) ON YHDISTYS, JOKA KATTAA LÄ-

HES KOKO SUOMALAISEN MUSIIKIN KENTÄN. SEN JÄSENORGANISAATIOT

TOIMIVAT MUSIIKIN JOKA SARALLA AMMATTIMAISEN JA HARRASTUS-

TOIMINNAN SEKÄ MUSIIKKIKOULUTUKSEN PARISSA.

MUSIIKKINEUVOSTON KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON RAKENTAA SILTAA

MUSIIKIN ALAN TOIMIJOIDEN JA POLIITTISTEN PÄÄTÖKSENTEKIJÖIDEN

VÄLILLE.

MUSIIKKIPOLIITTISEN OHJELMAN JULKAISUPÄIVÄ: 1.4.2015.

19

SUOMEN MUSIIKKINEUVOSTO

MUSIIKKIELÄMÄN

YHTEINEN ÄÄNI

musiccouncil.fi