hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma
TRANSCRIPT
Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma
Resepti pohjoismaisen mallin pelastamiseksi Suomessa
Jyri Häkämies
Lähde:
Miksi EK aktiivinen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa? • Yksityinen sektori ei jaksa vetää perässään alati paisuvaa
julkista sektoria • Hyvinvointiyhteiskunta on arvokas elinkeinoelämälle, kun se
on kestävällä pohjalla • Suomi velkaantuu ja verot paisuvat hallitsemattomasti • Suomi tarvitsee 200 000 yksityisrahoitteista työpaikkaa Hyvinvointi voidaan pelastaa vain tekemällä selviä valintoja ja luomalla kasvua
1. Yhteinen tilannekuva
• Velkaantumisen kierre tulee katkaista • Veronkorotusten tie on kuljettu
loppuun • Työllisyysaste on ratkaiseva mittari
kestävyysvajeen hoitamisessa
Tulevaisuuden hyvinvointi vaatii toimia heti
Finanssikriisi 2008–2009
Sopeutustoimet 2012–2014 hidastavat
velan kasvua
Ilman muutosta velkaantuminen kiihtyy
rajusti 2020-luvulla (kestävyysvaje)
Velka/BKT
Aika
2015 2020 2030 2010 2005
Jos julkinen velka lähes 100 %: • luokitus laskee, korot nousevat • pääsy finanssimarkkinoille vaarantuu • kasvu vaikeutuu
“Etsikkoaika” Uskalletaanko käyttää kasvua
lisääviin toimiin?
1 3 4
2
5
6
Tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma
Yhteinen tilannekuva
Tehdään työ kannattavaksi
Karsitaan rönsyt
Sote raitelle
Kilpaillaan reilusti
Hyödynnetään digi
Työtä lisäämällä puolet kestävyysvajeesta
Jussi Mustonen
2. Työn tekeminen aina kannattavaksi
”Onko sattumaa, että Ruotsissa ja Saksassa talous ja työllisyys ovat kehittyneet selvästi myönteisemmin kuin Suomessa?”
Kuntaverojen nousu on tulpattava
”äyrikatolla”
Työmarkkinoita on rasvattava rohkeilla
uudistuksilla
Työn verotusta tulee keventää 4 mrd eurolla
Yhteenveto EK:n verotavoitteista • Suomen veroaste on noussut viime vuosina selvästi
- Erityisesti työn verotus on kansainvälisessä vertailussa kireää ja sen progressio jyrkkää
- Työn verotus on talouskasvun kannalta haitallisimpia veromuotoja - Yritysverotuksen kilpailukyky säilytettävä sekä verotuksen
ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta parannettava - Yrittämisen ja omistajuuden verokannusteita parannettava
• EK:n tavoite vaalikaudelle 2015–2019: - Veroaste tulee kääntää laskuun ennen kaikkea tuloverotuksen
kevennyksillä - Tavoitteena noin 4 miljardin euron tuloverokevennykset
Veroaste
34
36
38
40
42
44
46
48
1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Veroaste, % BKT:staVM ennuste 2014–2020 Veronkevennys 4 miljardia
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
26 800 41 200 63 400 133 900
Suomessa työn verotus on vertailumaita kireämpää jo keskituloisilla
Suomen ja eurooppalaisten vertailumaiden* erotus, %-yksikköä Lähde: Veronmaksajat 2014
* Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska, Viro
Keskituloisella Suomen verotus on yli 2 %-
yksikköä vertailumaita kireämpää
Vuosiansio, euroa
Palkansaajan verotus eri tulotasoilla Eri verolajien kertymät, arvio vuodelle 2014
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100000
110000
120000
130000
140000
150000
Valtionvero
Kunnallisvero
Kirkollisvero
Sairausvakuutus
Eläke- jatyöttömyysvakuutus
YHTEENSÄ
6,0 mrd.
18,3 mrd. 0,9 mrd.
1,8 mrd.
4,5 mrd.
Tuotto yhteensä
Esimerkki noin 4 mrd. euron veronkevennyksestä Palkansaajien tuloveroprosentteja (valtio + kunta) lasketaan 4 %-yksikköä
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100000
110000
120000
130000
140000
150000
Valtionvero
Kunnallisvero
Kirkollisvero
Sairausvakuutus
Eläke- jatyöttömyysvakuutus
YHTEENSÄ
Kevennys keskituloisella noin 130 euroa kuussa
0
5
10
15
20
25
30
35
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Perusvähennys
Kunnallisverotuksenansiotulovähennys
Valtionverotuksentyötulovähennys
Valtionverotuksen asteikko
Esimerkkejä veronkevennyksen toteuttamistavasta (valtio n. 2 mrd. + kunta n. 2 mrd.)
Vuosiansio
Miten menojen kasvu taitetaan vaarantamatta hyvinvointia?
Kai Mykkänen
Julkiset palvelumenot ovat paisuneet 2000-luvulla
Lähde: ETLA
Julkiset palvelumenot 2000‒2012, milj. €
25000
30000
35000
40000
45000
50000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Toteutunutmenokehitys
Väestön ikärakenne jalakisääteiset tehtävät
Vain väestönikärakenteen mukaan
0
100
200
300
400
500
600
1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2012Lähde: VM, Kuntien tehtävien kartoitus, 2013
Kuntien tehtävien lukumäärä 1930‒2012
Hallituksen tavoittelemat kestävyys-toimet
Kestävyys-vaikutus, % BKT:sta
Kestävyys-vaikutus, mittaluokka, mrd € v. 2013 BKT:n tasossa
Kuntien tehtävien karsinta
-0,5 1 mrd €
Kuntien omaehtoiset sopeutukset
-0,5 1 mrd €
Palveluiden tuottavuus
-1,4 3 mrd €
Työn tarjonta -1,4 3 mrd €
Rakenne-työttömyys
-0,3 0,5 mrd €
Talouden tuotanto-potentiaali
-0,6 1 md €
Yhteensä -4,7 9 - 10 mrd €
Hallituksen tekemä ei riitä, ja verot nousevat liikaa
1) Tavoitteena oli karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 miljardilla eurolla
Kasaan saataneen korkeintaan puolet 2) ”Toinen kuntamiljardi” (valtionosuuksien leikkaukset ilman tehtävien karsintaa) kiihdyttämässä kuntaverojen nousua 3) Sote-ratkaisussa ei eväitä säästöihin 4) Kilpailun edistäminen ei juuri etene, sote-palveluissa uhkana takapakki 5) Julkiset digi-palvelut kehittyneet hitaasti, määrätietoisuus puuttuu 6) Työllisyyden parantamistoimet jäämässä vajaiksi, eläkeuudistus ainoa lupaava
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 28.8.2014
3. Rönsyjä karsimalla pelastetaan olennainen
Karsitaan 2/3 2000-luvun rönsyistä
palveluiden laajuuteen
Pysäytetään palvelujen
paisuminen (jos lisätään tehtäviä, on luovuttava samalla
jostakin vanhasta)
Julkisten palvelumenojen kasvua on hillittävä Prosenttia BKT:sta
STM
STM Tuottamis- vastuualueet, yht. 19 kpl
Sote-alueet
Hallituksen malli EK:n malli
4. Sote-ratkaisu oikeille raiteille
Sote-alueille tarvitaan: • Budjettirajoite ja selkeä rajaus
julkisen palvelun katalogista • Vuosittainen tuottavuustavoite • Mandaatti optimoida palvelut
toimijoiden kotiinpäin vedosta riippumatta
• Tuotannosta riippumattomat omistajat
5. Reilulla kilpailulla paremmat palvelut
Kilpailutuksilla on jo korjattu
kestävyysvajetta 1,5‒3 mrd €
Annetaan ihmisten valita useammin, mistä palvelunsa
hakevat
Julkisen tuotannon kustannukset
avattava vertailukelpoisiksi
• Fyysisiä palveluita voidaan korvata digitaalisilla esim. terveydenhuollossa ja opetuksessa
• Monet käynnit ja paperinpyöritykset korvattavissa omaehtoisella asioinnilla ”verkkolaskureissa”
• Tietokantojen yhteispelillä vältetään turhat
tuplatestit ja tehottomat kyselyt
Kielletään julkista sektoria kysymästä samaa asiaa kahteen kertaan
Tuetaan digi-palveluita porrastamalla
palvelumaksut
6. Digi-palveluiden avulla on varaa parempaan
Vauhtia kasvuun ja rakenteet kuntoon
2015 2018 2020 2025 2030
Karsitaan kuntien tehtäviä ja normeja (2000-luvun alun tasoa vastaava palvelulaajuus)
4 miljardin kevennys työn verotukseen
Työllisyyden kasvu työmarkkinoita uudistamalla
Tuottavuustalkoot (sote-ryhtiliike, reilu kilpailu, digitalisaatio)
Pysäytetään julkisten palvelujen paisuminen (tiukka kustannuskuri, ei uusia velvoitteita)
Mittaluokka v. 2030
Vaikutus julkiseen talouteen + 3 mrd.
- 4 mrd.
+ 1 mrd. (dynamiikka)
2–4 mrd
1–3 mrd
3–5 mrd