helsingin alueellisen kulttuurityön malli

8
Alueellisen kulttuurityön malli Kumppanuutta ja osallisuutta 28.10.15 Ari Tolvanen

Upload: deliberatiivisendemokratianinstituutti

Post on 22-Jan-2018

201 views

Category:

Government & Nonprofit


6 download

TRANSCRIPT

Page 1: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli

Alueellisen kulttuurityön malli

Kumppanuutta ja osallisuutta

28.10.15 Ari Tolvanen

Page 2: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli
Page 3: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli
Page 4: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli
Page 5: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli

Alueellisen kulttuurityön malli (ns. Helsingin malli) • Taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä

ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa uusilla toimintatavoilla

TAVOITTEENA: • tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa • vahvistaa asukkaiden kulttuurista osallisuutta • alueellisten toimijoiden ja taidelaitosten yhteistyön lisääminen – ”uudet yleisöt” • vahvistaa kaupunginosien sosiaalista pääomaa ja myönteistä profiloitumista • pilotoidaan vuosina 2016-2018 • pilotointialueina: Jakomäki, Kaarela, Maunula ja Vuosaari

Alueet erilaisia – luo kiinnostavan pohjan seurannalle ja analyysille • toimintaan varattu avustussumma n. 380 000 euroa • yhteisölliset kehittämishankkeet vuosina 2012-15 pohjana

Page 6: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli

Vaihdannan ja kumppanuuden lähtökohtia -  PÄÄTOIMIJAT JA -ROOLIT :

-  Kulttuurikeskus – koordinaattori, päärahoittaja -  Taidelaitokset - tuottajat -  Aluetoimijat (asukkaat, hallintokunnat, muut

palveluiden tuottajat…) - mahdollistajat

-  Toimijoilla erilaiset roolit, intressit ja resurssit -  Resurssien yhdistäminen hankkeisiin edellyttää toimijoiden intressien

tunnistamista hankemuotoilussa, intressien ”kääntämistä” yhteiseksi projektiksi -  Alustojen pystytys päätoimijoiden väliselle dialogille -  Hankkeet ovat kehittämishankkeita – toimintatavat ja tavoitteet selkiytyvät

dialogissa. Hankkeiden suuntaa myös mahdollista muuttaa tarvittaessa KESKEISET RISKIT:

- Ei synny pysyvää muutosta tai hyötyä - Alueet: eivät tunnista hankkeiden tuomia mahdollisuuksia - Laitokset: eivät kytkeydy riittävästi alueeseen

Page 7: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli
Page 8: Helsingin alueellisen kulttuurityön malli

   

1980  -­‐  1993  

Aluetyön virtauksia 1980 -

Virkamiestyöryhmät  

-­‐  Useimmissa  kaupunginosissa  

-­‐  Paikallisverkostoaja5elu  -­‐  Korkeasuhdanne  -­‐  pää5yy  lamaan  

-­‐  Virastot  keski5yvät  ydintoimintoihinsa  ja  virkamiestyöryhmät  näive5yvät    

 Lähidemokra8an  1.  aalto:  Yhteissuunni?elu,  alueelliset  kehi?ämisrahat,  SOFY…  

Asukastaloverkosto  

-­‐  Asukkaat  o5avat  tyhjiä  >loja  käy5öönsä    

-­‐  Yhteiskerho>lat  yleistyvät  

-­‐  Asukastaloverkosto    -­‐  Osa  kansalais-­‐yhteiskuntaa  

     

1994  -­‐  1999  

Asukasjärjestöjen  kukoistus  -­‐  Kaupunginosa-­‐yhdistykset  elpyvät  

-­‐  N.  60  kaupunginosa-­‐tapahtumaa  vuodessa  

-­‐  Kaupunginosien  neEsivut  –  vuorovaikutusrakenteet  ja  informaa>on  vaihto  alueiden  kesken  

   Lähidemokra8an  2.  aalto:  Val8on  osallisuushanke  

2000-­‐2005  

 Some-­‐liikkeet    -­‐  Uudenlainen  mobilisaa>o  ja  vastuunjako  vs.  III  –sektorin  tradi>o  

-­‐  Hallinnon  ja  liikkeiden  kohtaaminen?    

-­‐  Palveluiden  keskitys  vs.  ”Helsingin  malli”  

 Lähidemokra8an    3.  aalto:  Helsingin    demokra8ahanke  

2010-­‐    

Lama ja sen jälkeinen aika