Sopimusohjausjärjestelmä ja tuottajan näkökulmaa

KOUVOLAN MALLI

15.10.2008Konsernihallinto/strategiat ja kehittäminen

Riku Rekonen

Esityksen aihealueet Kuntarakenteen muutos: pienistä suuri Toimintamallin muutos: sopimusohjaus Sopimusohjausjärjestelmä: ”Kouvolan malli” Palvelutuotanto: kunta järjestää palvelut Palveluiden järjestäminen: tuottajan

asemoituminen Kehittäminen: perusta, suunta ja vauhti

www.kouvola2009.fi

www.kouvola2009.fi

Jaala563 km²asukkaita n. 2 000

Kuusankoski114 km²asukkaita n. 20 000

Kouvola45 km²asukkaita n. 31 000

Valkeala1004 km²asukkaita n. 11 500

Anjalankoski752 km²asukkaita n. 17 000

Elimäki391km²asukkaita n. 8 400

Kuusi kuntaa yhdistyy yhdeksi Kouvolaksi

www.kouvola2009.fi

Uuden kunnan toimintamalli Hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja

talouden ohjaaminen perustuu tilaaja-tuottaja-toimintatavan mukaiseen ohjausjärjestelmään eli sopimusohjaukseen.

Organisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon (toimialat) sekä tuottajaorganisaatioon (palvelusektorit).

Toimintaa ohjataan tilaajaorganisaation ja tuottajaorganisaation kesken tehtävillä palvelusopimuksilla.

Lautakunta edustaa poliittista ohjausta ja johtokunta liiketoiminnallista osaamista.

Asikainen & Pauni

21.04.23 Sivu 5

Kouvola2009 konserni- ja organisaatiorakenne

Kaupunginhallitus

Kaupunginjohtaja

Kaupunginvaltuusto

Opetus- kasvatus-lautakunta

Liikunta- ja nuoriso-lautakunta

Tekninen lautakunta

Rakennus- ja ympäristö-lautakunta

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Perusturva-Lautakunta

Yksilö-jaosto

Keskusvaali-lautakunta

Sivistyksentoimiala

TilaajajohtajaTilaajatoimisto

PerusturvanToimiala

TilaajajohtajaTilaajatoimisto

Teknisen toimen toimiala

TilaajajohtajaTilaajatoimisto

Perusturva-palvelujen johtokunta

KUNTALAISET, ASIAKKAAT, YRITYKSET JA SIDOSRYHMÄT

Tilaajaorganisaatio

Maaseutu-lautakunta

TuotantojohtajaPalvelualueetPalveluyksiköt

TuotantojohtajaPalvelualueetPalveluyksiköt

Hallinto

Johtaja

Teknisten palvelujenjohtokunta

Sivistys-palvelujen johtokunta

TuotantojohtajaPalvelualueetPalveluyksiköt

Elinkeinotoimen kaupunginjohtaja

Strategiatja

talous

Johtaja

Tuottajaorganisaatio

Elinkeinot ja innovaatiot-

toimialaEsikunta

Kouvola Innovation Oy

Yritys-magneetti Oy

Kuusankosken kehitys Oy

Elinkeinojaosto Konsernijaosto

Tarkastus-lautakunta

Henkilöstö-lautakunta

Konsernihallinto

Henki-löstö

Johtaja

Omistaja-ohjaus

jamaa-

politiikka

Johtaja

Pohjois-KymenTieto

Vesihuolto-laitos

Energiayhtiöt

Asuntoyhtiöt

Kunta-yhtymät

Osakkuus-yhtiöt ja -yhteisöt

sekä säätiöt

Talous- ja henkilöstö-

palvelut

Tilaliikelaitos

Palvelu-sopimukset

Palvelu-sopimukset

Palvelu-sopimukset

Palvelu-sopimukset

Palvelu-sopimukset

Palvelu-sopimukset

Kilpailu kehittämisen välineenä Uuden toimintamallin yksi keskeinen

elementti on markkinoilla toimivan kilpailun hyödyntäminen julkisessa organisaatiossa.

Kunta on markkinahakuinen, mutta kilpailu nähdään ensisijaisesti kunnan omaa palvelutuotantoa kehittävänä voimavarana, ei tavoitteena siirtää palvelutuotantoa yksityiselle sektorille.

Kunta nähdään palveluiden järjestäjänä, ei tuottajana.

Tilaaja−tuottaja-malli on markkina-hakuisuuden soveltamisen väline Luodaan markkinoiden toimintaa jäljittelevä

organisaatiorakenne eli näennäismarkkinamalli. Toteutetaan erikoistuminen eli muodostetaan

tilaajia ja tuottajia sekä näitä tukevia rooleja. Edellytetään yksiköiden toimivan roolien

edellyttämällä tavalla. Erikoistuneiden toimintayksiköiden välistä

yhteistyötä ja yhteistyön verkostoa johdetaan sopimuksilla.

1.1.2009 käynnistyvä Kouvolan malli on tilaaja−tuottaja-mallin sovellus Tilaajaorganisaatio hankkii tarvittavat

palvelukokonaisuudet omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuolisilta palvelu-tuottajilta palvelusopimusten mukaisesti.

Tuottajaorganisaatio vastaa palvelukokonaisuuksien tuottamisesta palvelusopimusten mukaisesti.

Tilaajan ja tuottajan välillä siirrytään perinteisestä hierarkkisesta suhteesta erilaisiin vuorovaikutussuhteisiin, joita koordinoidaan ja hallitaan palvelusopimusten avulla.

Konsernihallinto varmistaa kaupungin kokonaisedun toteutumisen.

Sopimusohjaus on ohjausjärjestelmä Sopimusohjaus on strategian

toteuttamista sopimusten avulla. Sopimusohjaus ei siis ole

palvelusopimusten allekirjoittamista, vaan koko organisaation leikkaava ja kaikkiin toimintoihin vaikuttava ohjausjärjestelmä.

Sopimusohjaus muuttaa koko toiminnan logiikan, päätöksenteon luonteen ja mm. henkilöstön osaamisvaatimukset.

Palvelusopimus on mallin ydin• Palveluiden järjestäminen perustuu strategisiin päätöksiin

ja niistä johdettuihin vaikuttavuustavoitteisiin. • Valtuusto jakaa määrärahat tilaajalautakunnille ja esittää

vaatimukset siitä, mitä rahoilla pitäisi saada aikaan. • Tilaaja- ja tuottajaorganisaatio neuvottelevat

palvelusopimuksen, jonka mukaisesti palvelut tuotetaan eli vaikuttavuustavoitteet toteutetaan käytännössä. Tuottaja vastaa taloudellisesta tehokkuudesta.

• Mikäli palvelua halutaan muuttaa, niin on muutettava palvelusopimusta. Palvelusopimus on siis väline, jonka avulla palvelutuotantoa johdetaan = sopimusohjausta.

Tuotteistaminen on sopimuksen ydin

Palveluiden järjestämis-ohjelma

Tilaaja ja tuottaja Tilaajaorganisaatioon kuuluvat toimialat: perusturva,

sivistys, tekninen ja ympäristö sekä elinkeino. Elinkeinotoimen toimialajohtaja on elinkeinotoimen

kaupunginjohtaja. Muiden toimialojen toimialajohtajina ovat tilaajajohtajat.

Tuottajaorganisaatioon kuuluvat palvelusektorit: perusturvapalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut sekä muut palveluntuottajat.

Palvelusektoreita johtavat tuotantojohtajat. Palvelusektorit jakautuvat palvelualueiksi ja palvelualueet

palveluyksiköiksi. Palvelualuetta johtaa palvelujohtaja ja palveluyksikköä

yksikön päällikkö. Palvelujohtajan määrää saman toimialan johtokunta ja palveluyksikön päällikön saman toimialan tuotantojohtaja.

Lautakunnan yleiset tehtävätLautakunnan yleisenä tehtävänä on suunnitella, ohjata

ja valvoa tehtäväalueittensa palvelujen järjestämistä sekä

vastata siitä, että palvelut järjestetään valtuuston hyväksymien tavoitteiden, palvelun järjestämistä koskevien periaatteiden ja määrärahojen puitteissa,

vastata viranomaistoiminnasta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta,

määrittää tarvittavat palvelut ja niiden laatutaso sekä määrätä palveluiden tuotannon arviointikriteerit ja mittarit,

hankkia asukkaiden tarvitsemat palvelukokonaisuudet joko kaupungin omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta neuvoteltuaan ensin oman palvelutuotannon kanssa. Palvelukokonaisuuden sisältämistä tukipalveluista vastaa palvelun tuottaja,

Lautakunnan yleiset tehtävät

vastata palveluverkon kehittämisestä, raportoida kaupunginhallitukselle palveluiden ja

viranomaistehtävien tavoitteiden toteutumisesta, arvioida toiminnan vaikuttavuutta, vastata kuntalaisten osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuuksista sekä kehittää asiakaslähtöisyyttä palvelujen järjestämisessä,

vastata sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, edistää toiminnallaan eri väestöryhmien hyvinvoinnin

ja terveyden edistämisen toteutumista, hoitaa muut toimialaansa liittyvät tehtävät.

Lautakunta

hyväksyy palveluiden tuottajat ja palvelusopimukset, hyväksyy muut toimialansa koskevat sopimukset, päättää avustusten jakoperusteista ja jakamisesta

toimialallaan, laatii ja hyväksyy hankkeiden tarveselvitykset sekä hanke-

ja toteutussuunnitelmat, päättää palveluverkosta johtokuntaa kuultuaan, päättää maksuista.

Johtokunnan yleiset tehtävät

Tuottajaorganisaation johtokunta tuottaa tai hankkia ostopalveluina ne palvelut, jotka

tilaajaorganisaation lautakuntien ja palvelujohtokunnan kanssa tehdyissä palvelusopimuksissa on sovittu,

vastaa palvelusopimusten mukaisesti asiakaspalautteen keräämisestä ja raportoi palautteesta tilaajaorganisaatiolle,

vastaa käyttäjädemokratiaan pohjautuvan asiakasosallistumisen ja – yhteistyön kehittämisestä,

vastaa palvelutuotannon tuottavuuden ja laadun kehittämisestä,

vastaa palvelutuotannon arvioimisesta ja kehittämisestä kilpailukyvyn edistämiseksi palvelumarkkinoilla,

vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, hoitaa muut toimialaansa kuuluvat tehtävät.

Johtokunta

hyväksyy palvelusopimukset, hyväksyy muut toimialaansa koskevat sopimukset, päättää palvelujen ja tuotteiden

hinnoitteluperusteista.

Tilaaja ja tuottaja tai tuottajat

www.kouvola2009.fi

TILAAJAORGANISAATIO

Sisäinen konserni

Ulkoinen konserni

Tuottaja-yhteisöt

Markkinoilla toimijat

HALUTTU VAIKUTTAVUUS

Strategia Tavoitteet Allokaatio

Tuottajat

Tilaaja

Asiakas-omistaja

Sopimus Sopimus Sopimus SopimusSopimussalkkuSopimus

Tuottajan asema on ansaittava Sopimuskumppanin tulee pystyä yhteistyöhön kunnan kanssa ja sen tulee osoittaa kykynsä julkisten palvelujen tuottamiseen, koska julkisten palveluiden tuotteistamisen vaikeus heijastuu sopimuksen laatimisen vaikeudeksi.

Palveluja tuottavan yrityksen on ymmärrettävä kunnan toimintakenttää ja toimintatapaa sekä pitkäjänteistä toiminnan luonnetta.

Sopimuskumppanin taloudellinen asema on tärkeä kriteeri, koska taloudelliset ongelmat heijastuvat kaikkeen yhteistyöhön.

Toiminnan intressin on oltava selkeä. Yrityksellä se on selkeä, mutta onko esimerkiksi kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla. Kunta ei voi avustaa ja ostaa samaan aikaan.

Mitä strategisempi palvelu, sitä vaikeampi tuottajaksi on päästä.

www.kouvola2009.fi

Vaiheittainen käyttöönottoJärjestelytoimikunta on hyväksynyt Kouvolan mallin käyttöönoton periaatteet, jonka mukaan ” Tilaaja–tuottaja-

perusteisen toimintamallin käyttöönottaminen edellyttää

vaiheittaista etenemistä, toimintamallin tavoitteiden selkiyttämistä, toimijoiden roolien määrittelyä, mallin kytkemistä kaupungin ohjausjärjestelmään sekä käyttöönottamisen teknisten ja toiminnallisten edellytysten

tunnistamista.”

Kehittämisen kaksi tavoitetta1. Vuoden 2008 loppuun mennessä: kaupungilla on hyväksytty

organisaatiorakenne, organisaation eri roolit on muodostettu

ja määritelty, kaupungilla on tarpeelliset säännöt ja

ohjeet, kaupungilla on riittävät ohjelmistot, henkilöstö on sijoitettu ja hyväksyy

uuden toimintarakenteen, palvelutuotanto jatkuu keskeytyksettä

siirtymävaiheesta huolimatta, uuden toimintamallin vaiheittainen

kehitysprosessi on käynnistetty, kehitysprosessin edellyttämät

keskeiset suunnitelmat on laadittu (koulutus, tuotteistaminen ja kustannuslaskenta)

2. Toteuttaa vuosien 2008–2112 aikana käyttöönottoprosessi, jossa vaiheittaisen kehittämisen keskeiset näkökulmat ovat:

toimintamallin rakenteen selkiyttäminen,

sääntöjen ja ohjeiden kehittäminen,

talousarviorakenteen kehittäminen,

palvelusopimustoiminnan kehittäminen – tuotteistaminen ja kustannuslaskenta,

tekniset edellytykset, koulutus

Kehittämisen painopiste 2008 Tilaaja–tuottaja-asetelman sekä siihen liittyvien roolien ja

tehtävien määrittäminen. Omistajaohjaukseen liittyvien peruslinjausten määrittäminen. Tarvittavien sääntöjen ja ohjeiden laatiminen sekä

yhtenäistäminen. Palvelusopimusten sisältörakenteen suunnittelu. Ensimmäisen talousarvion laatiminen määräraha-

tuloarviopohjaisena. Tuotteistamisen ja kustannuslaskennan suunnitelmien laatiminen. Taloushallinnon ja asiakirjahallinnon ohjelmistojen

käyttöönottaminen. Perusosaamisen tason varmistaminen ja muutosvastarinnan

hälventäminen koulutuksen avulla. Koulutussuunnitelman laatiminen.

Kaiken uudistumisen keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä: ”Siinä tilanteessa kun joudutaan sen

asian eteen, että palvelut on tuotettava ja toimitettava köyhimmällekin kuntalaiselle tai pienelle lapselle tai avuttomalle vanhukselle ja niin edelleen, niin silloin se ei saa olla niinku markkinakysymys.” (poliitikko*)

www.kouvola2009.fi*Rekonen Riku (2007): Sopimuksilla johtaminen kunnissa. Pro gradu -tutkielma.

Konsernihallinto, talous ja strategiat

Strategiat ja kehittäminenRiku Rekonen 040-5575291

Kiitos!

www.kouvola2009.fi