1

Hankesalkku

Sote-liikelaitos, Palvelutehtävät I

Projekti

Kuntoutuspalvelut

Projektipäällikkö: Laura Niiniviita Hankejohtaja: Kati Liukko

Uusimaa 2019 -hanke Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland info@uusimaa2019.fi • www.uusimaa2019.fi

2

Sisällysluettelo

1. Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 3

1.1. Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 3

1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 3

1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................... 4

Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet .............................................................................. 4

Rohkean uudistumisen mahdollisuudet: .................................................................................... 4

Muut tavoitteet: .......................................................................................................................... 4

2. Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 5

2.1. Projektin laajuus ........................................................................................................................ 5

2.2. Lopputuotokset .......................................................................................................................... 6

2.3. Rajaukset .................................................................................................................................. 6

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................... 6

3.1. Tuotokset ................................................................................................................................... 7

3.2. Projektin vaiheet, aikataulu ja virstanpylväät ............................................................................. 9

3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista .......................................................................................... 9

4. Organisaatio ja päätöksenteko ..................................................................................................... 9

4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko ..................................................................................... 9

4.2. Projektitiimit ............................................................................................................................... 9

4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................. 9

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä ............................................................ 10

6. Riskit ............................................................................................................................................. 10

7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ......................... 11

3

1. Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1. Projektin nykytilan kuvaus

Kuntoutuspalvelut -projekti alkoi 15.3.2018 projektin tarkoituksen ja tavoitteen määrittelyllä. Uusimaa

2019 -hankkeessa tehdyn esivalmistelutyön pohjalta asetettiin valmisteluryhmä, joka hyväksytettiin

hankejohtajien kokouksessa 13.6.2018. Valmisteluryhmä koostui ohjausryhmästä sekä kahdesta

työryhmästä. Ohjausryhmä koostui Uusimaa2019 -hankkeen edustajista (sote- liikelaitos ja sote-

järjestäjä) sekä Helsingin, Espoon ja HUS:n edustajista. Ohjausryhmässä oli myös Lean-valmentaja

suunnittelemassa ja avustamassa valmistelutyön koordinointia. Asetettu ohjausryhmä toimi hankkeessa

projektille nimettynä projektitiiminä, jota projektipäällikkö johti. Työryhmien jäsenet valittiin ensisijaisesti

kuntoutuksen substanssiosa-alueita painottaen sekä maakunnallista edustavuutta tavoitellen. Ryhmät

toimivat tiiviisti yhteistyössä. Projektille tehtiin suuntaviivat, asetettiin tavoitteet sekä suunniteltiin

luonnos, miten asetetut tavoitteet saavutetaan maakunnan käynnistymisen vaiheeseen mennessä.

Keväällä 2018 tehty esivalmistelutyö toimi asetetun valmisteluryhmän pohjamateriaalina. 2018

elokuusta joulukuun työryhmät työstivät substanssikohtaisia valmistelukokonaisuuksiaan. Valmistelun

aikana saavutettiin merkittäviä synergiaetuja muiden valmistelualueiden kanssa. Lisäksi tunnistettiin

laajoja yhteistyötarpeita ja yhdyspintoja, joiden eteenpäin vieminen asiakaskeskeisyys edellä tarvitsi

laajaa kokonaisuuden ja verkoston hallintaa. Valmistelutyön ympärille rakennettiin merkittävät

yhteistyöverkostot kokonaisuuden hallinnan toteuttamiseksi. Yksi merkittävimmistä yhteistyötarpeista

asiakaskeskeisyyden ja sujuvan hoitokokonaisuuden näkökulmasta oli ensihoito - päivystys – kuntoutus

– sairaala- valmistelualueiden yhteistyö. Yhteistyörakennetta ja työtapaa ehdittiin alustavasti

suunnitella. Tiivis yhteistyö eri valmistelualueiden kanssa jäi toteutumatta hankkeen päättymisen

vuoksi. Projekti päättyi 8.3.2019 hallituksen eroamiseen ja siten sote- uudistuksen päättymiseen.

Projektissa saavutetut keskeiset tuotokset ja dokumentit ovat koostettuna luvussa 7. Projektissa

hyödynnetty, keskeisin materiaali on koottuna Sharepointiin. Linkki löytyy tämän dokumentin luvusta 7.

1.2. Vaatimukset

Kuntoutuksen palvelukokonaisuutta määrittää useat lait ja lakikokonaisuudet. Keskeisimmät on mainittu

oheisessa taulukossa.

Vaatimus * Terveydenhuoltolaki

Kansanterveyslaki

Laki sosiaali- ja terveyspalveluista

Erikoissairaanhoitolaki

Sosiaalihuoltolaki

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

4

Lastensuojelulaki

Päihdehuoltolaki

Laki vammaisetuuksista, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä

palveluista ja tukitoiminnasta, laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Laki omaishoidon tuesta

Tietosuojalaki

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Laki sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta

Maakuntastrategia ja palvelustrategialuonnos

Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

1.3. Tavoitteet

Projektin tavoitteena oli määritellä ja kartoittaa sote- liikelaitoksen kuntoutuspalvelujen

palvelukokonaisuus sekä kokonaisuuteen sisältyvät resurssit (eurot, hlöt jne), jolloin

palvelukokonaisuudesta saadaan nykyistä parempi kokonaiskuva.

Tämänhetkisen palvelukokonaisuuden kartoituksen jälkeen määritellään toimintakokonaisuuden

uudistamisen tavoitteet ja integraatiotarpeet muihin palvelukokonaisuuksiin.

Kuntoutuspalvelujen projektin onnistunut toteutus mahdollistaa maakunnan asukkaille monipuoliset,

tasalaatuiset, tarvelähtöiset ja kustannus- ja aikaresurssillisesti tehokkaat palvelukokonaisuudet.

Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet:

Siirryttäessä maakuntaan asiakkaiden ja potilaiden kuntoutuspalvelujen laatu, saatavuus,

toimintavarmuus ja jatkuvuus tulee taata.

Asiakkaat eivät huomaa muutosta hoitokokonaisuudessaan siirtymävaiheessa maakuntaan.

Myös kuntoutuksen palvelukokonaisuuden parissa työskentelevät työntekijät tuntevat turvallisuutta

työnsä jatkuvuudesta.

Organisaatiot jatkavat toimintaansa normaalisti.

Rohkean uudistumisen mahdollisuudet:

Tasalaatuiset kuntoutuspalvelut alueella, jolloin kaikilla maakunnan asukkailla on mahdollisuus saada

tarvittaessa monipuolista hoitoa.

Asiakas saa oikean hoidon oikeaan aikaan ilman viiveitä riippumatta asuinalueestaan Uudellamaalla.

Kuntoutujien prosessit saadaan kokonaisjohdetuiksi, eheiksi ja tarpeisiin vastaaviksi

palvelukokonaisuuksiksi maakunnan alueella.

5

Suurivolyymisimmille kuntoutujaryhmille luodaan standardoitu kuntoutusprosessi kustannusten ja

hoidon laadun tasalaatuisuuden turvaamiseksi.

Kuntoutus tulee osaksi kaikkea asiakkaan ja potilaan hoitoa jo hoidon varhaisessa vaiheessa.

Vuodeosastohoidon ja siellä tapahtuvan kuntoutuksen sijaan kuntoutujat pyritään voinnin niin salliessa

hoitamaan ensisijaisesti avopalveluissa sekä kotona kotiin vietävien palvelujen turvin.

Muut tavoitteet:

Palvelukokonaisuudet rakennetaan asiakaskeskeisyyden näkökulmasta.

Sovelletaan modernia palvelumuotoilua nykyisten palvelun tuontantomuotojen sijaan.

Palvelukokonaisuuksien yhteneväisyys, yhteiset toimintaperiaatteet ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen

ja niiden jakaminen.

Mahdollistetaan resurssien joustava siirrettävyys maakunnan alueella.

Maakunta mahdollistaa ja tukee tiedolla johtamista asiakkaiden/potilaiden palvelukokonaisuuksissa.

Maakunnan vastuulla on seurata tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä

vastata asiakkaiden tarpeisiin.

2. Projektin kuvaus

2.1. Projektin laajuus

Esivalmistelutyössä todettiin, että kuntoutuspalvelujen saatavuudessa ja käytössä on suurta hajontaa

maakunnan alueella. Kuntoutuksen eri alojen ammattilaisten tuottavien palvelujen saatavuudessa on

merkittäviä alueellisia eroja mm. ravitsemus-, toiminta- ja puheterapiaresursseissa.

Fysioterapiapalveluja on saatavilla laajalti. On perusteltua väittää, että kuntoutuspalveluja

tarjotaan/käytetään tällä hetkellä asiakkaan näkökulmasta epätasa-arvoisesti.

Kuntoutuspalvelujen käytön seuranta on vaikeaa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä

sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö ei ole asiakkaan näkökulmasta toimivaa.

Kuntoutuspalvelujen kustannustehokkuudesta ei ole saatavissa tietoa. Yleisimmät kuntoutusprosessit

eivät ole nykyjärjestelmän pirstaleisuudesta johtuen johdettavissa, mistä syystä laatua ja vaikuttavuutta

ei voida taata. Oletuksena taustalla on, että kuntoutuspalvelujen oikea-aikaisuuden ja monipuolisen

kuntoutusprosessin kautta asiakkaille pystytään takaamaan vaikuttavampi hoito.

2.2. Lopputuotokset

Työryhmien ensimmäisten tehtävänantojen keskeisimmät havainnot:

Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa -työryhmä:

- Hahmotelma asiakkaan ja potilaan asiakaskeskeisestä kuntoutuksen palvelupolusta. Hahmotelmassa toteutettiin

vahvaa integraation näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon välillä. Lisäksi hahmotelmassa huomioitiin kolmannen sektorin toimijat.

6

Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä -työryhmä:

- Kuntoutuksen asiakas- ja potilassegmenttien hoito- ja kuntoutusprosessi. Hahmotelmassa toteutettiin vahvaa

integraation näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

välillä. Lisäksi hahmotelmassa huomioitiin kolmannen sektorin toimijat.

2.3. Rajaukset

Kuntoutuspalvelut- projektilla oli useita yhteyksiä sote- liikelaitoksen ja sote- järjestämisen projekteihin.

Keskeisimmät ja suurimmat projektikokonaisuudet liittyvät palvelutuotannon järjestämisen sekä

tuotannon suunnitteluun ja muodostamiseen. Myös sote- liikelaitoksen sisäiset tukipalvelut luettiin

osaksi kuntoutuspalvelut -projektia, koska valmistelutyössä todettiin apuvälineiden kuuluvan kiinteästi

osaksi kuntoutuksen palvelukokonaisuutta.

Yleisesti kuntoutuksen palvelukokonaisuudessa tavoiteltiin vahvaa integraatiota sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

palvelukokonaisuuksien välillä. Tulevan maakunnan näkökulmasta organisatoriset rajat sekä

taloudellinen osaoptimointi pyrittiin minimoimaan.

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet

3.1. Tuotokset

Kuntoutuksen valmisteluryhmä koostui ohjausryhmästä sekä kahdesta työryhmästä. Ohjausryhmä toimi

aktiivisesti 3-5/2018 tehden kattavaa esivalmistelutyötä palvelukokonaisuudesta. Esivalmistelutyön

perusteella hankevalmistelussa todettiin, että on perusteltua perustaa kuntoutuspalveluille oma

valmisteluryhmänsä. Esivalmistelun päätyttyä nimettiin työryhmät, joiden jäsenet kontaktoitiin

kesäkuussa 2018. Valmistelutyö käynnistyi 8/2018.

Ohjausryhmä kokoontui 1-2 kertaa kuukaudessa vuoden 2018 loppuun. Myös työryhmät kokoontuivat

1-2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi ohjausryhmä tapasi työryhmien puheenjohtajia ja sihteereitä noin

kerran kuukaudessa varmistaakseen työskentelyn tuloksellisen etenemisen. Yhteistyöskentelyssä

hyödynnettiin vahvasti myös sähköpostia, Teamsia ja Skypeä. Osa kokouksista oli palaverimuotoisia,

osa Lean-valmentajan suunnittelemia työpajoja. Harvalukuisista kokouskerroista huolimatta työryhmät

ehtivät tuottaa paljon hyvää materiaalia, jotka koostuivat pääosin kuntien ja kuntayhtymien olemassa

olevista tiedoista ja materiaaleista.

Joulukuussa 2018 järjestettiin työryhmien yhteinen seminaari Kallion virastotalossa. Seminaarissa

molemmat työryhmät esittelevät ensimmäisten tehtävänantojensa tuotoksia. Tilaisuus oli interaktiivinen

ja innostava. Työryhmien jäsenillä oli vahva motivaatio palvelukokonaisuuksien kehittämiseen sekä

synergiaetujen löytämiseen asiakkaan ja potilaan parhaan mahdollisen kuntoutuksen toteutumiseksi.

3.2. Projektin vaiheet, aikataulu ja virstanpylväät

Kuntoutuspalvelut -projekti toimi 15.3.2018-8.3.2019. Taulukossa määritellyt projektin vaiheet on tehty

projektipäällikön ja valmistelutyön puheenjohtajan yhteistyönä marras-joulukuussa 2018.

7

Tehtävän kuvaus Vastuulliset henkilöt

MÄÄRITTELYVAIHE 15.3.2018-13.6.2018

Projektin tarkoituksen määrittely

Projektin ohjausryhmä

Projektin tavoitteen määrittely

Projektin ohjausryhmä

Valmisteluryhmän asettaminen ja esittely Sote-liikelaitoksen

hankejohtajille

Projektin ohjausryhmä

TOTEUTUSVAIHE 1 1.6.2018-28.2.2019

Kuntoutuspalvelujen nykytilan hahmottaminen Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Integraatiohaasteiden tunnistaminen; SO-TE Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Integraatiohaasteiden tunnistaminen; ESH-PTH Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Kuntoutuksen korostaminen osana kaikkia

hoitokokonaisuuksia

Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Kuntoutuksen tarpeen tunnistaminen eri

toimintokokonaisuuksissa ja tarpeenmukainen hoitoon

ohjaus

Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Kuntoutuksen integrointi osaksi kaikkia sote-toimintoja Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Kuntoutujan prosessien hahmotus eri toimintaympäristöissä Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)

Työryhmien ensimmäisten tuotosten yhteenvetoraportti Projektin ohjausryhmä

TOTEUTUSVAIHE 2 1.3.2019-31.12.2020

Ensimmäisten tulosten yhteenvetoraportin mukainen

jatkosuunnitelma

Projektin ohjausryhmä

Projektin toteutuksen arviointi Projektin ohjausryhmä sekä työryhmät

Projektin jatkon suunnittelu Projektin ohjausryhmä

PÄÄTTÄMINEN 30.12.2020

Projektin päättäminen Projektin ohjausryhmä

3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista

Kuntoutuspalvelut -projekti on valmistelukokonaisuuksien poikkileikkaavuutensa vuoksi erittäin

riippuvainen muista valmistelukokonaisuuksista, yhteistyörakenteista sekä järjestämisen ja tuottamisen

muodoista. Oheisessa taulukossa on nimettynä substanssivalmistelun näkökulmasta viisi keskeisintä

riippuvuutta.

8

Riippuvuuden kuvaus Riippuvuuden kriittisyys Riippuvuuden hallintamenetelmä

1_334 Ikäihmisten

palvelukokonaisuus -

Kuntoutustoimintojen integrointi

ikääntyneiden

palvelukokonaisuuksiin tukee

ikääntyneiden itsenäistä

selviytymistä kotonaan.

Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö ikääntyneiden valmistelutyön kanssa.

1_487 Sairaalaosastopalvelut -

Kuntoutus on osa sairaalassa

annettavaa hoitoa.

Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö sairaala -valmistelutyön kanssa.

1_442 Integraatio - Integraation avulla kuntoutuspalveluita voidaan johtaa laadukkaammin, kustannustehokkaammin ja tasa-arvoisemmin.

Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö sote- liikelaitoksen muodostamisen, hallintorakenteen ja palvelutuotannon suunnittelun kanssa. Lisäksi sote- järjestäjän palvelutuotannon järjestämisen malliin suunnitteluun osallistuminen.

1_25_Muut tuki ja hallintopalvelut - Lääkintälaite- ja apuvälinepalvelut ovat osa kuntoutuksen palvelukokonaisuutta

Kriittinen Lääkintälaite- ja apuvälinepalvelut ovat kiinteä ja erottamaton osa kuntoutuspalveluja, joten kiinteä yhteistyö tukipalvelujen valmistelukokonaisuudessa varmistaa kuntoutus- näkökulman huomioinnin.

1_441 Palveluverkko ja palvelun eri tasot - Integroitujen palvelukokonaisuuksien palvelun saatavuuden ja asiakaskeskeisyyden näkökulmasta palvelutuotantomuoto pitäisi olla paras mahdollinen.

Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö sote- liikelaitoksen muodostamisen, hallintorakenteen ja palvelutuotannon suunnittelun kanssa. Lisäksi sote- järjestäjän palvelutuotannon järjestämisen mallin suunnitteluun osallistuminen.

Substanssivalmistelun näkökulmasta kuntoutuspalvelujen projektilla oli yhdyspinta kaikkiin sote-

liikelaitoksen palvelukokonaisuuksien valmisteluun. Ohessa on listattuna keskeiset kuntoutuspalvelut -

projektia koskettavat projektit ja valmistelualueet.

Projektilistaus:

1.452 Sote-keskus 1.471 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 1.472 Aikuisten sosiaalipalvelut 1.473 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 1.474 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 1.475 Asumispalvelut 1.476 Kotona annettavat palvelut 1.481 Erikoissairaanhoito 1.482 Ensihoito, päivystys ja valmius 1.484 Vammaispalvelut 1.486 Sairaalapalvelut 1.487 OT ja muut vaativan tason sote- palvelut 1.491 Neuvonta ja ohjaus 1.492 Palvelutarpeen arviointi 1.493 HYTE 1.494 Lapset, nuoret ja lapsiperheet integraatio 1.495 Työikäiset integraatio 1.496 Ikäihmiset integraatio

9

Yhteistyötä kuntoutuspalvelut projektissa ehdittiin aloittaa sairaalapalvelut-, ensihoito-, päivystys- ja

valmius- projektin sekä ikääntyneiden integraatio- projektin kanssa. Aloitetussa yhteistyössä

tunnistettiin vahva tahtotila yhteiseen kehittämiseen asiakas- ja potilaskeskeisyys edellä. Hankkeen

päättymisen vuoksi yhteistyö jäi suunnittelutasolle.

4. Organisaatio ja päätöksenteko

4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko

Kuntoutuspalvelut- projektin osana toimi kuntoutuksen valmistelutyöryhmä, mikä koostui

ohjausryhmästä sekä kahdesta työryhmästä.

Uusimaa2019- hankkeen sote-liikelaitosvalmistelija Laura Niiniviita toimi 100% projektipäällikkönä

kuntoutuksen valmistelutyössä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin kaupungin sosiaali- ja

terveystoimen Sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelujen ylihoitaja Tuija Arvo. Varapuheenjohtajana toimi

8-12/2018 Espoon sairaalan johtava kuntoutussuunnittelija Tiina Hannikainen. Varapuheenjohtajana 1-

3/2019 toimi Espoon sairaalan kuntoutuspäällikkö Anna Troberg. Ohjausryhmään kuului myös Espoon

sairaalan neurologisen kuntoutusosaston osastonhoitaja, Lean-valmentaja Jonna Ruoho. Lisäksi

HUS:n edustaja toimi Sisätautien ja kuntoutuksen toimialajohtaja Jukka Louhija. Jukka toimi

kuntoutuksen ohjausryhmän lisäksi 20% resurssisopimuksella Uusimaa2019 -hankkeessa.

Uusimaa2019 -hankkeen sote- järjestäjää edusti tietojohtamisen hankejohtaja Soili Partanen.

Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa puheenjohtajana toimi Hyvinkään sairaanhoitoalueen

fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Kari Hurskainen. Sihteerinä toimi Helsingin

kaupungin johtava kuntoutussuunnittelija Minna Salmi. Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä

puheenjohtajana toimi Raaseporin sairaalan kuntouttavan toiminnan yksikönpäällikkö Michael

Westerlund 8-12/2018. Puheenjohtajana toimi 1-3/2019 Espoon sairaalan kuntoutuksen

erityisasiantuntija Sanna Silventoinen. Varapuheenjohtajaa ei ollut nimetty. Työryhmässä oli kiertävä

sihteeriys. Merkittävää roolia työryhmän tuloksellisessa työskentelyssä osoitti myös HUS Sisätautien ja

kuntoutuksen tulosyksikön ylihoitaja Markku Laitila.

Kaikki muut, projektipäällikköä ja sote- järjestäjän edustajaa lukuun ottamatta työskentelivät

valmistelutyössä oman työnsä ohella ilman erikseen resursoitua työaikaa. Työryhmien kokoonpanoissa

tapahtui varsinaisten jäsenten ja varajäsenten suhteen pieniä vaihdoksia.

Projektipäälliköllä oli raportointivastuu projektin etenemisestä hankejohtaja Kati Liukolle sekä sote-

liikelaitosvalmistelun henkilöstölle.

4.2. Projektitiimit

Sote-liikelaitosvalmistelussa Kuntoutuspalvelut -projektitiimiin kuuluivat valmistelutyön ohjausryhmän

lisäksi hankejohtaja Kati Liukko, ikääntyneiden valmistelun projektipäällikkö Maritta Haavisto,

aikuissosiaalityön projektipäällikkö Sari Karisto sekä työryhmien puheenjohtajat ja sihteerit. Lisäksi

valmistelutyön työryhmien puheenjohtajat olivat osa projektitiimiä.

4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Oheisessa taulukossa on listattu Kuntoutuspalvelut -projektin tärkeimmät Uusimaa2019 -hankkeen

ulkopuoliset sidosryhmät.

10

Sidosryhmän kuvaus

Mitä sidosryhmältä odotetaan Miten yhteistyö tapahtuu?

HUS Erikoissairaanhoidon näkökulma Erikoissairaanhoidon edustus osana valmistelutyötä

Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon näkökulma

Perusterveydenhuollon edustus osana valmistelutyötä

HUS Perusterveydenhuollon yksikkö

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation vahva tukeminen.

HUS Perusterveydenhuollon yksikön edustus osana kuntoutuksen valmistelutyötä, asiantuntemus hyödynnettävissä myös sairaala-valmistelutyössä

Kuntoutuksen substanssialojen osaaminen

Kuntoutuksen palvelukokonaisuuteen kuuluvien erikoisalojen osaamisen ja asiantuntemuksen näkökulman tuominen

Valmisteluryhmää kootessa huomioitiin pienemmät, mutta hyvin merkitykselliset erikoisalat osana laajaa kuntoutuksen valmistelukokonaisuutta mm. puheterapia, ravitsemisterapia, seksuaaliterapia ja terveyssosiaalityö

Kela Kelan näkökulma kuntoutuksen valmistelukokonaisuuteen

Kelan edustus osana valmistelutyötä

Apotti Sähköisten potilastietojärjestelmien sujuvoittamista ja toimintojen integraatiota

Sähköisten järjestelmien ja digitalisaation osaaminen osana valmistelutyötä

Uudenmaan kunnat ja kuntayhtymät

Palvelukokonaisuuksien integraation ja yhteisen kehittämistyön mahdollistamista

Kuntien ja kuntayhtymien edustajat osana valmistelutyötä

Virtuaalisairaala Asiakkaiden ja potilaiden hoito- ja kuntoutusprosessien tarjoamista sähköisen alustan kautta

Virtuaalisairaalan esittelyluennot sekä edustus osana valmistelutyötä

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava

työmäärä

Projektin vaiheet ja tehtävät on kuvattu laajasti tämän dokumentin luvussa 3.2. Projektin tehtäviin ja

niiden toteutukseen tarvittavaa työ- tai henkilöresurssia ei määritetty projektin aiemmissa vaiheissa.

Projektipäälliköllä ja muutamalla Uusimaa2019- hankkeessa kuntoutuksen valmisteluun osallistuneella

oli resursoitu työaikaa projektin toteuttamiseen. Osa ohjausryhmästä sekä työryhmien jäsenet

työskentelivät täysin oman työnsä ohella, joka luonnollisesti vaikutti projektiin kohdennettavaan

työpanokseen.

Mikäli sote- valmistelu olisi edennyt projektissa tarvittavat resurssit, niin henkilö- kuin työaikaresurssit

olisivat vaatineet merkittävää uudelleen tarkastelua ja arviointia valmistelukokonaisuuden laajuus

huomioiden.

6. Riskit

Oheisessa taulukossa on kuvattu projektin merkittävimmät riskit. Riskit on projektoitu Project Online -

ohjelmistoon joulukuussa 2018. Tämän jälkeen projektipäällikkö on arvioinut riskit viikoittain 8.3.2019

asti. Keskeisimmin riskien todennäköisyyden arviointiin on vaikuttanut yleisesti epävarma poliittinen ja

toiminnallinen toimintaympäristö. Ohessa mainitut riskien vaikuttavuus ja todennäköisyys luvut on otettu

Project Online ohjelmistosta 1.3.2019, viikko ennen uudistuksen kaatumista.

11

Riskin kuvaus Vaikuttavuus

Todennäköisyys

Riskiluku yht.

Korjaavat toimenpiteet

Uudenmaan maakunnan kuntoutuspalvelujen kokonaisuudessa ei onnistuta integroimaan SO-TE ja ESH-PTH rajapintoja yhteneväisiksi kokonaisuuksiksi.

3 1 3 Pyritään tunnistamaan SO-TE ja ESH-PTH rajapinnat mahdollisimman hyvin sekä muistamaan niiden olemassa olo osana valmistelun etenemistä.

Sotelakien voimaantulo viivästyy heikentäen valmistelutyön mandaattia toimia kunta- ja kuntayhtymätasolla.

3 2 6 Pyritään etenemään hoitoprosessien integroinnin näkökulmasta siten, että hyödynnetään kaikki mahdollinen yhteis- ja kehittämistyö lakien voimaantulon viivästymisestä huolimatta.

Muutosvastarinta, epävarmuus ja kielteinen asenne valmistelutyötä kohtaan lisääntyy aikataulujen venyessä.

2 1 2 Pyritään pitämään kuntiin ja kuntayhtymiin hyvä ja vastavuoroinen keskusteluyhteys. Tiedotetaan asioista avoimesti ja tasapuolisesti eri toimijoiden kesken.

Potilaan kuntoutuspalvelujen prosessia ei pystytä koordinoidusti johtamaan eikä seuraamaan; tiedolla johtamiseen ei ole edellytyksiä.

3 1 3 Pyritään kehittämään tiedolla johtamisen edellytyksiä yhdessä ICT-toimintojen kanssa.

Kuntoutuksen valmistelutyössä ei pystytä hyödyntämään riittävästi kuntoutuspalvelujen rajapintojen valmistelutyötä.

2 1 2 Uusimaa2019 -hankkeen tasolla tulee määrittää selkeät valmisteluryhmien väliset yhteistyömallit. Myös valmisteluryhmien vastuuvalmistelijoiden tulee olla tietoisia valmistelutyön kokonaisuudesta.

Sote-liikelaitosvalmistelun näkökulmasta ei huomioida palvelun tuottajan ja järjestäjän näkökulmaeroja, jolloin yhteistyö ja käytännön toimivuus palveluprosesseissa kärsii.

3 1 3 Valmisteluryhmän ohjausryhmään on Uusimaa2019 -hankkeessa edustus sekä sote- järjestäjältä että sote- liikelaitokselta. Järjestäjä ja tuottaja käyvät sujuvaa vuoropuhelua.

Menetetään valmistelutyön näkökulmasta kriittisiä avainhenkilöitä.

3 2 6 Valmisteluryhmien jäseniin pyritään Uusimaa2019-hankkeen tasolla pitämään tiivistä yhteyttä sekä sujuvaa dialogia. Valmisteluryhmien jäsenien sitouttaminen kokonaisuuteen on hyvin tärkeää alueellisen ja substanssin valmistelun näkökulmasta. Myös puheyhteys kuntiin ja kuntayhtymiin säilyy.

7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät

keskeiset dokumentit

Oheisessa taulukossa on kuvattu kuntoutuksen valmistelutyöhön liittyneet keskeiset dokumentit päiväyksineen ja

tekijätietoineen.

Dokumentin nimi Päiväys: LIITTEENÄ: Tekijä(t):

Toimeksianto- ja valmisteluryhmäehdotus Sote-liikelaitoksen hankejohtajille

Polku: Toimeksianto- ja valmisteluryhmäehdotus

13.6.2018 Kyllä Laura Niiniviita, Tuija Arvo, Tiina Hannikainen ja Jukka Louhija

12

Kutsukirje valmisteluryhmään Polku: Kutsukirje valmisteluryhmään

27.6.2018 Ei Laura Niiniviita

Kuntoutus -valmisteluryhmän järjestäytymiskokous Polku:

Järjestäytymiskokous

29.8.2018 Ei Laura Niiniviita ja Tuija Arvo

Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa -työryhmän I tuotos

Polku: Ensimmäinen tuotos

1.12.2018 Ei Työryhmä

Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä -työryhmän I tuotos

Polku: Ensimmäinen tuotos

15.11.2018 Ei Työryhmä

Sote-toimikunta_kuntoutus Polku: Sote-toimikunta_kuntoutus

1.4.2019 Kyllä Laura Niiniviita

Listatut dokumentit ja muuta projektin lisämateriaalia löydät: Kuntoutuspalvelut

Polku: Maakuntauudistuksen esivalmistelu → Sote-liikelaitos → Projektikohtaiset kansiot → Kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuspalvelut -projektikansiosta löytyy edelleen kaksi kansiota. Esivalmistelu 3-5_2018 löytyy esivalmistelutyön

tukena käytettyä materiaalia, kokouspöytäkirjat sekä valmisteluryhmäehdotus. Valmisteluryhmän työ -kansion alta löytyy

edelleen ohjausryhmän sekä työryhmien omat kansiot, joissa löytyy keskeisimmät dokumentit.

Toimeksianto- ja valmisteluryhmäehdotusKuntoutus-esivalmisteluryhmä

Pj Tuija Arvo, HelsinkiVpj Tiina Hannikainen, EspooSiht Laura Niiniviita, Uusimaa2019Jukka Louhija, HUS/Uusimaa2019

13.6.2018

SisällysluetteloTaustaa esivalmistelulleEsitys kuntoutuspalvelujen jatkovalmistelusta ja työryhmästä

Taustaa esivalmistelulle

Esivalmistelua ohjaavat keskeiset johtoajatukset• Sote-uudistuksessa syntyvä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen kokonaisuus on maailman

mittakaavassa yksi suurimmista kuntoutuksen keskittymistä, jossa on paljon uusia mahdollisuuksia ja palvelujen sovellutusalueita käytännössä

• Asiakkaalle tulee pystyä tarjoamaan yksilöllinen kuntoutusprosessi, jossa kokonaisuuden koordinointi on yhdellä taholla

• Vältetään tiedonkulun ongelmia• Vältetään päällekkäistä työtä• Vastuu yhdellä taholla• Taataan laadukas palveluprosessi, joka on mitattavissa relevantit mittarit• Taataan palvelun vaikuttavuus asiakkaan näkökulmasta prosessin arviointi ja seuranta

keskeistä• Johdetaan tiedolla

• Asiakaskeskeinen, tehokas ja oikea-aikainen kuntoutusprosessi rakentuu siten, että asiakas on kaiken toiminnan lähtökohta, jonka ympärille tarvittavat palvelukokonaisuudet rakennetaan

• Asiakkaiden segmentointi vakioidut prosessit esim. päivystyspotilaan kuntoutusprosessi• Kuntoutuspalvelujen asiakasryhmien segmentoinnin kautta standardoitujen

kuntoutusprosessien rakentaminen lisää palvelukokonaisuuden vaikuttavuutta• Käypä hoito -suositukset jne.• Asiantuntijuuden hyödyntäminen asiakkaan näkökulmasta

Esivalmistelussa esille nousseet keskeiset huolet:• Tämän hetken kuntoutuspalvelujen toimintakokonaisuus on pirstaleinen ja sekava irrallisten toimintojen

kokonaisuus, jossa kokonaisvastuu asiakkaan kuntoutumisesta ei ole selkeä• Maakunnan tasolla hajontaa mm.

• Palvelun laadussa• Saatavuudessa• Kestossa• Toteutusmuodossa

• Koordinaation puute• Toimintojen päällekkäisyys ja kokonaisvastuun hajanaisuus

• Rakenteen ja rahoituksen pirstaleisuus• Talouden seuranta ei ole nykyjärjestelmässä mahdollista

• Kuntoutuspalvelujen ja –resurssien monikanavaisuus• Yleisesti kuntoutuskokonaisuuden hahmottamisvaikeus yhteistyön rakentamisen ja koordinaation esteenä

• Kuntoutuspalvelujen toimijoiden keskinäisen yhteistyön puute• Laadun ja vaikuttavuuden arviointi vaikeaa

• Ei yhteismitallisia mittareita eikä tiedolla johtamisen edellytyksiä• Kuntoutustarve tunnistetaan ja siihen reagoidaan edelleen valitettavan myöhään• Palvelun takaaminen molemmilla kansalliskielillä

Kirjallisuutta (Louhija ym. 2017)

• Kuntoutuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan syntynyt monimutkainen rakennelma lainsäädäntöä, osajärjestelmiä, rahoittajia ja palveluntuottajia. Eri järjestelmien välisen yhteistyön ongelmiin on viitattu monissa vertailevissa ja kansallisissa selvityksissä

• Koordinaation ja yhteistoiminnan tarve on suuri, sillä kuntoutuksen eri osa-alueet kietoutuvat toisiinsa monin tavoin

• Hyvä kuntoutus on lähes aina toteutukseltaan monialaista• Vaikka kuntoutuksessa on perinteisesti käytetty nelijakoa lääkinnälliseen, sosiaaliseen, ammatilliseen ja

kasvatukselliseen kuntoutukseen, käytännössä kuntoutus ei rajaudu asiantuntijoiden ammattialojen mukaan• Kaikkiaan kuntoutus ja kuntoutuksen käsite ovat monitahoisia kokonaisuuksia ja asiakkaan palveluprosessissa on

vaikea erottaa toisistaan esimerkiksi hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta• Kuntoutuksen päätavoitteena työ- ja toimintakyvyn palautuminen/ylläpitäminen• Kuntoutus osaksi jokaista elämänvaihetta relevantit mittarit, jolla seurata vaikuttavuutta• Tulevaisuudessa määritetään suurista sairausryhmistä kuntoutuksen saatavuus /antamisen erva-kriteerit

apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti • Huomioidaan suuret volyymit ei erikoissairaanhoitoon kuuluvan kuntoutuksen osalta, erityisesti ikääntyneet • Eri erikoisaloilta kartoitetaan ko. potilasryhmät ja näiden tarvitsemat kuntoutukset (HYKS-Ervan kuntoutus

alatyöryhmän toimintasuunnitelma 2018)

Maakunnan kunnalliset kuntoutuspaikat v. 2014

• Lisäksi Uudellamaalla on myös yli 1800 yksityisiin laitoksiin sijoittuvia sairaansijoja, jotka riittävät erinomaisesti jatkohoito- ja kuntoutuspaikkatarpeeseen

• Kaikkia ei välttämättä edes tarvita, jolloin vapautuva resurssi voidaan hyödyntää mm. avokuntoutukseen

• Tulevaisuuden painopiste on avokuntoutuksessa sekä ennaltaehkäisevässä työssä

Kuntoutuksen tulee perustua yleiseen toimintamalliin, jonka periaatteet ovat samat kaikilla asiakkailla ja eri ikäryhmissä. Toimintamallin tarkoituksena on se, että kuntoutuja saa tarvitsemansa tuen ja palvelut (Louhija ym. 2017).

Toimintamalliin sisältyvät tarpeen tunnistaminen, arviointi, suunnitelma, päätökset, palvelut ja etuudet, kuntoutujan ympäristöä koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi sekä sen pohjalta tehtävät tarvittavat muutokset

Maakunnan toimintakykykeskus?

Kuntoutuksen toimintamalli, kuntoutumisen prosessi ja toimijat eri vaiheissa- Kuntoutustarpeen

varhainen tunnistaminen- Kuntoutus osaksi asiakkaan

sote-kokonaisuutta- Vastuullinen asiakasohjaus:

Monia erilaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden kuntoutumisen prosessin hallinta

Esitys kuntoutuspalvelujen jatkovalmistelusta ja työryhmästä

Esivalmisteluryhmän esitys varsinaiseksi kuntoutus-valmisteluryhmäksi

• Valmisteluryhmän muodostamisessa on pyritty maantieteellisesti ja väestöpohjallisesti kattavaan edustukseen

• Lisäksi on korostettu valmisteluryhmään esitettävien osallistujien ammattiosaamisen laajaa ja monipuolista kirjoa

• Keskeisistä kokonaisuuksista mahdollista muodostaa alatyöryhmiä varsinaisen valmisteluryhmän alle

• Alatyöryhmäehdotukset esitetään myöhemmin tässä dokumentissa• Valmisteluryhmässä tullaan tarvittaessa hyödyntämään ulkopuolisia asiantuntijoita sekä

tekemään vahvaa yhteistyöstä jo olemassa olevien valmisteluryhmien kanssa• Valmisteluryhmään ehdotettavat jäsenet nimeävät itse itselleen varajäsenet • Ryhmän jäsenet kontaktoidaan ennen kesälomakautta 2018 ja ryhmä aloittaa toimintansa elo-

syyskuussa 2018 tarkka aika sovitaan vielä myöhemmin• Ryhmän työskentelylle asetetaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet• Ryhmän kokoonpanoa arvioidaan säännöllisesti osana työskentelyä

Kuntoutuspalvelujen rajapinnat ja rajaukset

• Kuntoutuspalveluilla on rajapintoja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimentoimijoihin kanssa

• Keskeisimmät rajapinnat eri valmisteluryhmien kanssa:• Sairaala (sairaalasta kotiutuvan potilaan kotikuntoutus valmistellaan yhdessä sairaala-

valmistelun kanssa)• Sote-keskus• Ikäihmiset• Päihde- ja mielenterveyspalvelut• Lapset, nuoret ja perheet• Ensihoito-päivystys• Aikuissosiaalityö• Vammaisten palvelut• Työterveyshuolto; ammatillinen kuntoutus siltä osin, kun koskee työ- ja toimintakyvyn

arviointia

• Yhteistyötä jo olemassa olevien valmisteluryhmien kanssa tullaan tekemään tiiviisti

Kuntoutuksen valmistelun ohjausryhmä

• Pj Tuija Arvo, Helsinki• Vpj Tiina Hannikainen, Espoo• Jukka Louhija, HUS• Laura Niiniviita, Uusimaa2019 -hanke• I&O kärkihankkeen muutosagentti Soili Partanen, Uusimaa

• Ohjausryhmä • koordinoi, kokoaa ja avustaa alatyöryhmien työskentelyä ja tarvittaessa osallistuu

valmistelutyöhön• yhteensovittaa kuntoutuksen alatyöryhmien ja muiden valmisteluryhmien työskentelyä

ennaltaehkäisten päällekkäistä työtä• toimii yhteistyön linkkinä valmisteluryhmien välillä• kontaktoi hankkeen ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan• seuraa ja arvioi valmistelun etenemistä

Esivalmisteluryhmän esitys varsinaiseksi kuntoutuksen valmisteluryhmäksi nämä ihmiset jaetaan alatyöryhmiin kukin vahvimman osaamisensa mukaisesti

• Jonna Ruoho, kuntoutusosaston oh, Espoo• Hanna Öhman, (orto-geriatria) lääkäri, Helsingin

kaupunki• Marja Sippola-Soininen, kehittäjäylilääkäri,

Helsingin kaupunki• Aikuisten sosiaalipalveluista edustaja (ko

valmisteluryhmä nimeää itse alkusyksystäedustajan)

• Leena Lauttanen, Keski-Uudenmaankotikuntoutuspilotin puheenjohtaja/Nurmijärvi

• Anna-Maija Jäppinen, HUS (kliininenasiantuntija, fyster)

• Michael Westerlund, ft, yksikön päällikkö,Raasepori

• Paula Siltanen, ft oh, Porvoo• Tapani Hämäläinen, HUS on jo sote-

keskuksessa• Sanna Silventoinen, toimintaterapeutti, Espoo

• Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri(yleislääketiede), Nurmijärvi

• Pia Nikander, ravitsemusterapeutti, HUS (Jukkaselvittää)

• Kari Hurskainen, fysiatri, HUS• Maiju Kummunmäki, Kela• Petri Leppänen, kuntoutuksen esimies, Lohja• Mikko Purhonen, johtava lääkäri, Karviainen• Virpi Aromaa, kuntoutus tulosyksikön va.

Päällikkö, Vantaa• Vaativan kuntoutuksen erityisosaaja ja muutama

muu vielä lisää

Alatyöryhmien alustava rakenne

• 1. Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa

• Kuntoutuksen terminologia ja yhteinen kieli maakunnassa

• Avokuntoutus / kotikuntoutus• Kuntoutustarpeen varhaisempi tunnistaminen ja palveluohjaus• Kotiutumisprosessi (kotona-kotoa-kotiin-kotona)• Lähetekäytäntöjen systematisointi laadun takaamiseksi• Tavoitteena selkeä rakenne (rahoituksen rajoitteet ja mahdollisuudet) • Suurimmat kuntoutukset asiakasryhmät (iso n) ja heidän kuntoutumisprosessiensa vakiointi• Haastavat/kalliit asiakasryhmät (ei iso n, mutta vie paljon resurssia)• Palvelujen keskittäminen/hajauttaminen (lähipalvelut)• Kuntoutuksen palvelumuotoilun ideointi teknologiaa ja digitalisaatiota keskeisesti hyödyntäen• Relevanttien mittarien määrittely/kehittäminen ja kuntoutuspalvelujen laadun tarkkailun suunnittelu tiedolla

johtaminen

• Apuvälinepalvelut (tämä tehty, tarvitsee vain huomioida, että toteutuu ja näkyy esityksissä ja teksteissä)

• Sote-keskuksen, maakunnan liikelaitoksen ja sote-järjestäjän roolit selkeytyvät rahoituksen ja vastuun suhteen tulevaisuudessa talouden seurannan kokonaisuus tulee pyrkiä hallitsemaan

• Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, terveyserojen kaventaminen HYTE-toiminnot

Alatyöryhmien alustava rakenne

• 2. Vaativan kuntoutuksen ja muiden erityisryhmien kuntoutustoimintojen organisointi sote-liikelaitoksessa ja sen osana

• Yhteistyö Kelan kanssa• Erityisryhmien muodostaminen ja huomiointi• Palvelutarpeen arviointi• Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen• Relevanttien mittarien määrittely/kehittäminen ja kuntoutuspalvelujen laadun tarkkailun suunnittelu

tiedolla johtaminen• Keskeistä yhteistyö muiden valmisteluryhmien kanssa• Life-time-care -näkökulma

Alatyöryhmien alustava kokoonpanorakenne

• 1. Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa• JÄSENET• X• X• X

• 2. Vaativan kuntoutuksen ja muiden erityisryhmien kuntoutustoimintojen organisointi sote-liikelaitoksessa ja sen osana

• JÄSENET• X• X• X

Kiitos mielenkiinnostanne Kysymyksiä?

Kuntoutus-valmisteluryhmän työskentelyEsittely sotetoimikunnassa 1.4.2019

Valmisteluryhmän puheenjohtaja Tuija Arvo, Helsinki

Projektipäällikkö Laura Niiniviita, Uusimaa2019 -hanke

SisältöValmistelutyötä ohjaavat keskeiset havainnot ja tavoitteetValmisteluryhmän rakenne

- Asetetut työryhmätValmistelutyön keskeiset tuloksetValmistelutyön tulevaisuus

Valmistelutyötä ohjaavat keskeiset havainnot ja tavoitteet

• Asiakkaalle tulee pystyä tarjoamaan yksilöllinen kuntoutusprosessi, jossa kokonaisuudenkoordinointi on yhdellä taholla

• Palvelutarjonta pyrittävä takaamaan tasalaatuisena maakunnan alueella• Vältetään päällekkäistä työtä, koordinaatiovastuu määritetty• Taataan laadukas palveluprosessi, joka on mitattavissa relevantit mittarit• Taataan palvelun vaikuttavuus asiakkaan näkökulmasta prosessin arviointi ja seuranta

keskeistä• Johdetaan tiedolla

• Asiakaskeskeinen, tehokas ja oikea-aikainen kuntoutusprosessi rakentuu siten, että asiakas onkaiken toiminnan lähtökohta, jonka ympärille tarvittavat palvelukokonaisuudet rakennetaan

• Kuntoutuspalvelujen asiakasryhmien tunnistaminen lisää palvelukokonaisuudenvaikuttavuutta

• Kuntoutustarve tunnistetaan laajasti ja varhain

Valmisteluryhmän rakenne• Ohjausryhmä + kaksi työryhmää

• Pj Tuija Arvo, Helsinki• Vpj Anna Troberg, Espoo• Jukka Louhija, HUS• Soili Partanen, Uusimaa2019 -hanke• Laura Niiniviita, Uusimaa2019 -hanke

• Vastuuna mm.• johtaa ja koordinoida työryhmien työtä• yhteensovittaa kuntoutuksen valmistelun työryhmien ja muiden Uusimaa2019 –hankkeen sote-

valmisteluryhmien työskentelyä • toimi yhteistyön linkkinä sote-valmisteluryhmien välillä• arvioi valmistelun etenemistä

• Työryhmät• Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa• Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä

Asetetut työryhmät

• Työryhmät aloittivat työnsä syyskuussa 2018

• Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa• Kuntoutujan polku kuntoutuspalveluissa

• Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä• Kuntoutujan tarvelähtöinen kuntoutusprosessi

• Työryhmien yhteisseminaari järjestettiin 12/2018 Kallion virastotalossa

Valmistelutyön keskeiset tulokset• Kuntoutuksen osaamista tarvitaan laajasti eri toimijoilla

• Kuntoutustarpeen varhaisempi tunnistaminen ja palveluohjaus• Sote-palvelujen tarpeen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen kuntoutuksen

kautta• Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan selkeät mittarit

• Tarve- ja toimintakykylähtöinen kuntoutusprosessi• Tiedolla ohjaaminen, tiedolla johtaminen

• ESH-PTH ja SO-TE –integraatio välttämätöntä asiakkaan tavoitteen saavuttamiseksi

• Kuntoutusprosessin jatkuvuus taattava yli organisaatiorajojen• Terapiaresurssien käytettävyys tarpeen mukaan

• Asiakkaan palveluprosessien yhteiskehittämisen tarve Uudenmaan alueella tärkeää

• Yhteistyöverkostosta saatu paljon ja opittu uutta

Valmistelutyön tulevaisuus

• Tiedolla johtamisen mahdollistaminen• Kuntoutuskomitean suositusten arviointi ja hyödyntäminen • I&O kärkihankkeen kotikuntoutuksen pilotin hyödyntäminen• Kuntoutujan polku, sen avaaminen ja kuvaaminen geneerisesti• Suurimpien kuntoutujaryhmien prosessien kuvaaminen• Kuntoutusnäkökulman ja kuntoutuksen tärkeyden korostaminen

osana SOTEa• Kunta- ja kuntayhtymävetoisesti mahdollisuus jatkaa yhteistä

kehittämistyötä• Huoli mikä taho verkostoja johtaa tulevaisuudessa

Kiitos mielenkiinnostanne.Kysymyksiä?