espoon liikennekatsaus 2015

LIIKENNEKATSAUS2015

Kehitetään yhtenäistä

PYÖRÄILYVERKKOAs.5

Joukkoliikenne muuttuu

Länsimetronavautuessa

s.8

KEHÄ IIruuhkista

s.13

ES

PO

ON

Espoon Liikennekatsaus 20152

Sisällys Sisällys

Lukijalle 3Liikennelaskennat ja tulosten käyttö 4 Miten liikennettä seurataan - mihin tuloksia tarvitaan 4

Pyöräily 5 Pyöräilyn edistämistoimet ajankohtaisia Espoossa 5

Pyöräilyn seuranta apuna toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa 6

Joukkoliikenne 7 Joukkoliikennematkat keskittyvät runkolinjoille 7

Länsimetro otetaan käyttöön vuonna 2016 8

Ajoneuvoliikenne 10 Autoliikennelaskennat tehdään joka vuosi syksyllä 10

Syksyn 2014 tutkimuksella tietoa Kehä II:n ruuhkista 13

Liikenteen vaikutuksia 15 Liikenteen pakokaasupäästöt ja ympäristövaikutukset 15

Liikenneonnettomuudet 16

Kartat 17Kuva- ja taulukkohakemisto 22Takakansi Liikenteen pulssi

Espoon liikennekatsaus 2015 (nid) ISBN 978-951-857-701-3

Espoon liikennekatsaus 2015 (pdf) ISBN 978-951-857-703-7

Julkaisija: Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, Liikennesuunnitteluyksikkö. Kansikuva: ”Pyöräilyä rantaraitilla” Joni Viitanen.

Ulkoasu: Minna Moisio, Reijo Simola, Taitto: Reijo Simola. Paino: Espoon painatuspalvelut

3Espoon Liikennekatsaus 2015

LUKIJALLE

Luettavanasi oleva ensimmäinen Espoon liikennekatsaus käsittelee ajankohtaisia asioita Espoon liikenteestä. Katsaus on jo

monia vuosia julkaistuun Espoon liikenneraporttiin verrattuna tiiviimpi ja sisältää erityisesti ajankohtaisia aiheita. Liikenneraport-

tia ei enää paineta, vaan se julkaistaan ainoastaan verkkoversiona.

Espoo-tarinan ja Espoon Kestävä kehitys -ohjelman mukaisesti myös liikenteeseen kohdistuu monia ekologisia tavoitteita. Näitä

ovat ympäristöystävällisten kulkumuotojen edistäminen ja viisas liikkuminen. Asioiden ajankohtaisuuden takia katsauksessa on

aiheina pyöräilyn edistäminen Espoossa ja Länsimetron vaikutukset Espoon liikennejärjestelmään. Samoista syistä katsauksessa

on aiheena myös Espoon alueen liikenteen paikallisesti ja globaalisti vaikuttavat päästöt.

Liikennetietoja on kerätty Espoossa vuodesta 1960 lähtien erilaisin laittein ja menetelmin. Tiedon tarpeet ja keräysmenetelmät

ovat vuosien mittaan muuttuneet kehityksen myötä. Katsauksessa esitellään lyhyesti Espoon nykyistä liikennetutkimustoimintaa.

Katsaus on laadittu ja koottu Espoon liikennesuunnitteluyksikössä. Esitämme kiitokset monille yhteistyöhön osallistuneille.

Espoo 1.3.2014

Petri Suominen

Suunnittelupäällikkö

Risto Tetri

Liikennetutkija

Kuva 1. Liikennelaskentaa Espoossa.Kuvaaja: Reijo Simola

4 Espoon Liikennekatsaus 2015

LIIKENNELASKENNAT JA TULOSTEN KÄYTTÖMITEN LIIKENNETTÄ SEURATAAN - MIHIN TULOKSIA TARVITAAN

Risto Tetri, Petri Suominen

Espoossa on tehty liikennetutkimusta vuodesta 1960 lähtien. Vuosien mittaan liikennetutkimuksen työmenetelmät ja laitteet ovat muuttuneet kehityksen mukana. Nykyisin Espoon liikenne-tutkimustoiminta on yksi Suomen kuntien laajimmista. Auto-liikenteen tutkimuksilla on perinteisesti ollut suurin painoarvo Espoon liikennetutkimuksissa, johtuen maankäytön suunnitte-lun ja liikenteen ympäristökysymysten kohdistamista tarpeista. Uudet, tiivistyvän kaupunkirakenteen vaatimukset ovat myös aiheuttaneet autoliikenteen pysäköintitutkimusten painoarvon ja määrän kasvua. Samoin kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa vahvasti nousussa.

Liikenteen laskentaa moniin eri tarkoituksiin

Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelas-kennoilla ja ulkoista järjestelmistä kerättävien tietojen avulla. Omaa liikennelaskentaa tehdään läpi vuoden kohdistuen autolii-kenteen määriin ja nopeuksiin, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin, sekä pysäköintialueiden ja -laitosten käyttöasteiden ja liikennevirtojen selvityksiin. Ulkoisista järjestelmistä autoliiken-netietoja kerätään Liikenneviraston automaattisesta mittausjär-jestelmästä (LAM), ja joukkoliikennetietoja VR Yhtymä Oy:n ja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän tilastointijärjestelmis-tä. Espoossa laskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perus-tehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen tuloksia käytetään maankäytön suunnittelussa kaavoituskoh-teisiin, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkaste-luissa, liikennemelulaskennoissa, liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä ja joukkoliikenteen seurannassa.

Liikennelaskentojen tulokset kattavat koko Espoon alueen lii-kenteen, ja tieliikenteen kolme kulkumuotoa: autoliikenne, jalan-kulku ja pyöräily, sekä joukkoliikenne. Liikennetietoja tuotetaan suunnittelijoita, asiantuntijoita, virkamiehiä, poliittisia päätök-sentekijöitä, yrityksiä ja kuntalaisia varten.

80

100

120

140

160

180

200

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Vuosi 2004=100 Jalankulku kaupunkikeskuksissa Polkupyöräily keskusten välillä

Asukasmäärä 31.12. Joukkoliikenne Ajoneuvoliikenne

Vaikka liikennetietojen käyttöalueet pysyvät kutakuinkin samoi-na, pitää tietotuotantoa silti arvioida sisällöllisistä, määrällisistä ja laadullisista näkökulmista uudistuvien rakenteiden, tarpeiden ja teknologian ehdoilla. Selkeitä liikennetietotoimintaan kohdis-tuvia nykypäivän vaatimuksia ovat: tarveperusteisuus liiken-netutkimuksissa, asiakaslähtöisyys, ajantasaisuus ja tutkimus-järjestelmien uudistuminen uusien vaatimusten mukaan. Tämä asettaa lisähaasteita liikennetiedolle mm. tavoitteiden määritte-lyissä ja uudistettavien prosessien jalkauttamisessa.

Kestävät kulkumuodot ovat kasvaneet henkilöautoi-lua voimakkaammin

Espoon asukasmäärä on kasvanut viime aikoina 1–2 % vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasmäärä on kasvanut 17 %. Myös espoolaisten tekemien matkojen määrä on kasva-nut asukasmäärän myötä, mutta kasvu on jakautunut eri tavalla eri kulkutavoille. Henkilöautomatkojen määrä on kasvanut vain 6 %, kun kestävien kulkutapojen kasvu on ollut selvästi asukas-määrän kasvua suurempi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 20 %, kävely keskusta-alueilla noin 55 % ja keskusten välinen pyöräily noin 70 %.

Jalankulku keskustoissa väheni edellisestä vuodesta 8 %. Muil-la kulkutavoilla tehtyjen matkojen määrissä ei ollut merkittäviä muutoksia.

Liikennesuoritteessa otetaan huomioon paitsi matkojen määrä, myös niiden pituus. Henkilöautomatkat ja joukkoliikennematkat ovat pidempiä kuin pyöräily- ja kävelymatkat, joten niiden osuus suoritteesta on suuri. Henkilöautomatkojen osuus Espoon lii-kennesuoritteesta on kuitenkin pudonnut tällä vuosituhannella reilusta 60 %:sta noin 55 %:iin. Kaikkien muiden kulkutapojen osuus on kasvanut. Joukkoliikennematkojen osuus on kasvanut noin 25 %:sta noin 30 %:iin. Kävelyn ja pyöräilyn osuudet ovat edelleen hyvin pieniä, kumpikin viiden prosentin luokkaa.

Kuva 2. Kulkutapojen kehitys Espoossa v. 2004-2014


PYÖRÄILY

PYÖRÄILYN EDISTÄMISTOIMET AJANKOHTAISIA ESPOOSSA

Salla Karvinen

Espoon pyöräilyn edistämisohjelma 2013-2024 hyväksyttiin kaupunkisuun-nittelulautakunnassa syksyllä 2013. Sen keskeisimpinä tavoitteina on kasvattaa pyöräilyn kulkumuoto-osuus 15 prosent-tiin vuoteen 2024 mennessä sekä luoda Espoosta laatureittien ja matkaketjujen mallikaupunki. Tavoitteisiin on sitouduttu allekirjoittamalla Brysselin julistus.

Pyöräilyn edistäminen tukee kestävän kehityksen strategiaa ja liikenteen pääs-tötavoitteiden saavuttamista. Lisäksi pyöräilyn lisääntyminen ja autoilun vä-hentyminen luovat mahdollisuuksia luoda viihtyisää kaupunkitilaa ja miellyttävää ympäristöä, jossa muun muassa liiken-nemelu vähenee. Lisääntyvän liikunnan myötä pyöräilyllä on myös terveydellisiä vaikutuksia, joilla on vaikutuksia kaupun-kilaisten elämänlaatuun ja terveyden-huollon kustannuksiin.

Poikkihallinnollinen pyöräilyn edistämis-ohjelma sisältää yhteensä 21 toimenpi-dettä, jotka ulottuvat poliittisesta tah-dosta pyöräilyinfran parantamiseen sekä espoolaisen pyöräilykulttuurin luomi-seen. Yhtenä toimenpiteenä on pyöräilyn seurannan kehittäminen.

Nykytilanteessa kaikista Espoossa teh-dyistä matkoista noin 8 prosenttia teh-dään pyöräillen. Potentiaalia pyöräily-matkojen määrän kasvattamiseen löytyy lyhyiden automatkojen määrän vähen-tämisestä: nykytilanteessa yli puolet alle viiden kilometrin pituisista matkoista teh-dään henkilöautolla. (HSL 2012, syksyn arkivuorokauden matkat).

Infran kehittäminen tähtää koko Espoon laajuiseen yhtenäiseen pyöräilyverkkoon

Pyöräilyn lisääminen ei ole mahdollista ilman toimivaa pyöräilyinfraa. Tähän kuu-luvat muun muassa sujuvat ja turvalliset pyöräilyreitit sekä oikein sijoitetut ja laa-dukkaat pyöräpysäköintipaikat.

Nykytilanteessa Espoossa on yhteen-sä 1195 kilometriä pyöräilyreittejä, jois-ta noin kaksi kolmannesta on jalankul-ku- ja pyöräteitä ja loput puistoraitteja. Pyöräilyreiteille on määritetty liikenne-suunnitteluyksikössä Espoon laajuinen tavoiteverkko (kuva 3), joka sisältää ta-voitteellisen pyöräilyn pääverkon eli laa-tu-, seutu- ja pääreitit. Näistä laatureitit ovat kaikista korkealuokkaisimpia, pitkän

Kuva 3. Pyöräilyn tavoitteellinen pääverkko

matkan pyöräilyyn suunniteltuja reittejä, jotka pyritään erottelemaan muusta liiken-teestä mahdollisimman hyvin. Yhteensä laatureittejä on tavoiteverkossa noin 60 ki-lometriä. Suurin osa tavoiteverkon reiteistä on jo olemassa, mutta niiden laatutasoa tulee monin paikoin parantaa tavoitetilan saavuttamiseksi.

Espoossa on parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla useita raideliikenteen kehityshank-keita. Niissä kiinnitetään erityistä huomioita liityntäpyöräilyn olosuhteisiin, eli sujuviin reitteihin asuinalueilta raideliikenteen asemille sekä toimiviin pyöräpysäköintimahdol-lisuuksiin. Nykyisin Espoon asemilla on yhteensä 1070 pyöräpaikkaa, joiden käyttöaste vuoden 2013 laskennoissa oli 63 %. Tulevaisuudessa esimerkiksi Länsimetron asemille toteutetaan yhteensä 4100 pyöräpysäköintipaikkaa. Pyöräpysäköintiä tullaan lisää-mään myös muualle kuin joukkoliikenteen solmukohtiin - jatkossa kaavamääräyksillä taataan riittävien pyöräpaikkojen toteutus myös mm. asuintalojen ja liiketilojen yhte-ydessä.


PYÖRÄILYN SEURANTA APUNA TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA

Mikko Kangasmäki, Risto Tetri

Valtakunnalliset pyöräilyn edistämistavoitteet ovat aktivoineet myös kuntia systemaattisiin pyöräilyn edistämistoimiin. Espoos-sa yhtenä edistämistavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkuta-paosuutta vuoteen 2024 nykyisestä noin 8 prosentista 15 pro-senttiin.

Edistämistoimenpiteiden vaikutusten arviointiin ja tavoitteiden toteutumien seurantaan tarvitaan seurantajärjestelmää, jonka ydintietoina ovat pyöräilytutkimuksilla tuotetut kunnan alueen pyöräilijämäärät ja niiden muutokset. Seurantaa varten tär-keimmät tiedot hankitaan jatkuvilla pyöräilijälaskennoilla mää-rä- ja muutostietoina. Mahdollisuuksien mukaan seurantaan tulisi saada mukaan muitakin pyöräilykäyttäytymisen ja -infran määrällisiä ja laadullisia tietoja. Myös pyöräilyn laskentaverkon kehittäminen on osa edistämistoimia. Koska vuosittain lasket-tavat vakiolaskentapaikat sijaitsevat pääosin Etelä- ja Keski-Espoossa (katsauksen lopussa oleva kartta B), niin pyöräilyn seurannan yhtenä kehittämistavoitteena on lisätä vakiolasken-tapaikkoja Pohjois-Espooseen.

Espoon liikennesuunnitteluyksikkö tekee pyöräilylaskentaa koko Espoon alueella seuranta- ja suunnittelutarpeisiin. Espoolla on hyvät edellytykset resurssien ja mittauslaitteiden osalta tuottaa pyöräilylaskennoista määrällisiä tuloksia. Suuri haaste on kui-tenkin luoda näistä laskentatuloksista mahdollisimman toimiva ja optimaalinen seurantajärjestelmä hyödyttämään edistämis-toimintaa ja sen eri osapuolia. Liikennetietoryhmässä on aloitet-tu nykyisen seurantajärjestelmän kehittely vastaamaan parem-min uusia tavoitteita.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Inde

ksi

Pyöräily keskuksissa Pyöräily keskusten välillä Jalankulku keskuksissa

Vuoden 2014 pyöräilijämäärät

Espoossa laskettiin pidempikestoisia laskentoja (7.2.–7.3. ja 11.4.–27.8.) yhteensä kuudessa eri kohteessa: Merituulentie, Poh-jantien ylikulku, Laajalahti, Länsiväylä, Kalevalantien alikulku ja Martinsillantie. Tammi–helmikuussa pyöräilijämäärät vaihtelivat arkipäivinä (ma–to) keskimäärin Martinsillantien noin 140 pyö-räilijästä Länsiväylän lähes 1280 pyöräilijään vuorokaudessa. Huhtikuussa pyöräilijämäärät nousivat noin 520–1310 pyöräi-lijään arkivuorokaudessa jatkaen kasvuaan kesäkuun alkuun saakka. Kesäkuussa pyöräilijöitä oli enimmillään noin 920–2540 pyöräilijää arkivuorokaudessa ja keskimäärin 670–1960 pyö-räilijää arkivuorokaudessa. Heinäkuussa huippuvuorokausien pyöräilijämäärät olivat kesäkuuta pienemmät, mutta keskimää-rin pyöräilijämäärät olivat heinäkuussa suuremmat ollen noin 700–2020 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Elokuussa osassa mittauspisteistä pyöräilijämäärät nousivat heinäkuusta ja osas-sa vastaavasti laskivat ollen keskimäärin 590–2210 pyöräilijää arkivuorokaudessa.

Pyöräilyn viime vuosien trendit kaupunkikeskuksissa ja Espoon seutureiteillä

Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa ovat pyöräilijämäärät lisääntyneet lähes 40 % kaupunkikeskuksissa ja 70 % Espoon seutureiteillä (kuva 4). Vuosina 2012 ja 2013 pyöräilijämäärät oli-vat kaupunkikeskuksissa suurimmat kymmeneen vuoteen, kun vuonna 2014 pyöräilijämäärät laskivat keskuksissa jopa viiden-neksen edellisestä vuodesta. Eniten pyöräilijämäärät vähenivät Leppävaarassa, Tapiolassa ja Espoonlahdessa. Kaupunkikeskuk-sissa pyöräilijämääriin vaikuttaa voimakkaasti laskenta-ajankoh-dan säätila, joka selittää suurelta osin vuoden 2014 suhteellisen alhaiset määrät. Espoon seutureiteillä pyöräilijämäärät olivat tähän mennessä suurimmat vuosina 2013 ja 2014. Vuosina 2012 ja 2013 pyöräilijämäärät kasvoivat muun muassa Karhusaaren tiellä. Vuonna 2013 pyöräilijämäärät kasvoivat Länsiväylän, Vih-dintien ja Kehä I:n pyöräteillä. Vuonna 2014 kasvua tapahtui mm. Espoon ja Helsingin välisellä yhteydellä Gallen-Kallelan tiellä.

Kuva 4. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 2004-2014 (vuosi 2004=100)

Espoon Liikennekatsaus 2015 7

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNEMATKAT KESKITTYVÄT RUNKO-LINJOILLE

Petri Suominen

Espoo-tarinassa korostetaan sujuvan arjen merkitystä ja yh-denveroisuutta. Arjen sujuvuus ja yhdenveroinen mahdollisuus käyttää julkisia ja yksityisiä palveluita edellyttää toimivaa jouk-koliikennejärjestelmää. Viiden kaupunkikeskuksen verkostokau-pungissa joukkoliikenne on järjestetty niin, että mahdollisimman monille tarjotaan hyvät joukkoliikenneyhteydet paitsi Helsingin keskustaan, myös omaan kaupunkikeskukseen. Joukkoliikenne-järjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen ansiosta joukkoliiken-teen suosio onkin kasvanut Espoossa asukasmäärää nopeam-min.

2000-luvulla Espoossa on satsattu raideliikenteeseen ja bussi-linjastoa on selkeytetty. Ajovuonna 2014–2015 Espoon joukkolii-kenteessä ei kuitenkaan tapahtunut olennaisia reitti- tai palve-lumuutoksia.

Joukkoliikenteen käyttöä seurataan Helsingin seudun liikenteen (HSL) keräämien tilastojen avulla. Havainnot ovat marraskuulta 2014. Lisäksi kerätään tietoa liityntäpysäköintialueiden käytöstä Espoon ja Kauniaisten alueella keväisin ja syksyisin. Tämän kat-sauksen luvut ovat peräisin syyskulta 2014.

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

175 000

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Ark

ivuo

roka

uden

jouk

koliik

enne

mat

kat

Ark

ivuo

roka

uden

nou

suja

Juna Bussi Joukkoliikennematkat Espoossa

Kuva 5. Joukkoliikenne Espoossa 2004-2014

Joukkoliikennematkat eivät lisääntyneet, mutta juna-liikenteen osuus kasvoi

Bussinousujen arkipäivittäinen määrä Espoon alueella pieneni edellisestä syksystä 1 400 (-1 %) ja junanousujen määrä kasvoi 1 800:lla (+8 %). Kaiken kaikkiaan Espoossa tehtiin syksyllä 2014 arkipäivänä keskimäärin 154 000 nousua joukkoliikenteeseen ja 280 000 joukkoliikennematkaa, eli suunnilleen yhtä monta kuin edellisenä syksynä. Kymmenen vuoden aikana kasvu on ollut noin 28 %, eli selvästi asukasmäärän kasvua suurempi.

Nousijamäärät kasvoivat melkein kaikilla Espoon alueen rauta-tieasemilla. Suurinta kasvu oli Leppävaarassa (+700) ja Espoon asemalla (+400). Samat asemat olivat myös selkeästi Espoon vilkkaimmat: 11 500 nousua Leppävaarassa ja 4 400 nousua Es-poon asemilla. Muilla asemilla nousijoiden määrä oli alle 2 000.

Nousujen määrä kasvoi Espoon aseman bussipysäkeillä noin 400:lla, Leppävaaran aseman pysäkeillä noin tuhannella ja Ison omenan ympäristön bussipysäkeillä yli 700:lla. Suurin nousija-määrämuutos keskusten ulkopuolella oli Nihtisillassa, jossa nou-sijamäärä kasvoi liki 300:lla.

Tapiolan keskustan tilapäiset pysäkkijärjestelyt hajottavat eri bussilinjoille nousevat matkustajat usealle eri pysäkille. Keskus-tan pysäkkien yhteenlaskettu nousijamäärä pysyi edellissyksyn tasolla, mutta nousujen painopiste siirtyi lännestä itään. Nousi-jamäärä oli edelleen liki 3 000 pienempi kuin ennen tilapäisjär-jestelyjä.

Syksyn 2014 joukkoliikenteen nousut on esitetty katsauksen lo-pussa olevassa kartassa A.


Autot 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014Mäkkylä 17 10 26 31 40 35 38 40 32 37 37Leppävaara 362 386 371 377 299 308 296 344 349 422 435Kilo 46 59 63 68 66 68 70 75 86 65 93Kera 5 10 X 18 14 26 15 31 22 34 30Kauniainen 161 142 127 145 174 169 151 176 173 205 123Koivuhovi 11 12 14 15 15 15 16 14 14 14 15Tuomarila 26 30 28 25 26 26 27 27 23 27 29Espoo 265 294 293 294 291 302 311 311 307 312 323Kauklahti 43 46 67 74 91 91 80 88 105 95 130Mankki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1Hanasaari * 57 51 64 100 89 84 81 74 84 79Westend * 35 40 40 40 57 X X X X XEspoonlahti 4 2 1 0 0 1 0 X X XYhteensäAutopaikkoja 1171 1213 1242 1312 1423 1409 1369 1574 1516 1591 1581Käytössä 936 1085 1082 1152 1156 1186 1089 1187 1185 1295 1295Käyttöaste 80 % 89 % 87 % 88 % 81 % 84 % 80 % 75 % 78 % 81 % 82 %

Polkupyörät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014Mäkkylä * 6 7 * 8 14 5 9 8 13 11Leppävaara * 200 242 269 301 316 286 345 301 372 356Kilo * 22 40 * 52 30 49 47 46 38 48Kera * 14 14 * 15 12 14 15 9 17 15Kauniainen 37 53 48 * 37 64 56 49 43 37 51Koivuhovi * 18 18 * 30 27 25 21 23 29 33Tuomarila * 42 38 * 35 30 55 37 43 7 43Espoo * 85 84 43 57 59 69 51 56 59 74Kauklahti * 23 49 * 78 98 75 62 70 72 73Mankki 0 1 3 * 0 1 0 4 7 8 6Hanasaari * 1 4 * 1 1 2 5 0 3 5Westend * 0 9 18 14 7 8 16 17 23 35Espoonlahti 0 0 * 0 0 0 0 0 * 0YhteensäPaikkoja 742 818 886 1056 1022 1089 1119 1070 1115Käytössä 465 556 628 659 644 661 623 678 750Käyttöaste 63 % 68 % 71 % 62 % 63 % 61 % 56 % 63 % 67 %

* ei havaintoakäyttöaste > 100 % Havainnot kunkin vuoden syyskuulta

Taulukko 1. Liityntäpysäköinti Espoon alueella v. 2004-2014

Polkupyöräily lisääntyi liityntätapana

Liityntäpysäköinnin autopaikkoja käytettiin yhtä paljon kuin edellisenä syksynä, mutta käyttö jakautui eri tavalla eri alueiden kesken. Autojen liityntäpysäköinti Kauniaisten asemalla väheni 40 %, mutta kasvoi sekä Kilossa että Kauklahdessa 40 % ver-ran. Autopaikkojen kokonaismäärä väheni kymmenellä edelli-sestä syksystä.

LÄNSIMETRO OTETAAN KÄYTTÖÖN VUONNA 2016

Anne Liukkonen

Metroliikenne alkoi Helsingissä vuonna 1982. Sen jälkeen met-ron jatkamisesta länteen on tehty useita selvityksiä ja suunnitel-mia. Espoon kaupunginvaltuusto valitsi vuonna 2006 ympäris-tövaikutusten arviointiselostuksen vaihtoehdon ”tunnelimetro” Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän perustaksi.

Länsimetron ensimmäinen osuus Ruoholahdesta Matinkylään valmistuu vuonna 2016. Länsimetron jatkeesta Matinkyläs-tä Kivenlahteen on laadittu hankesuunnitelma vuonna 2012 ja sen rakentaminen aloitettiin vuoden 2014 lopulla. Ensimmäisen osuuden valmistuttua Etelä-Espoon suorat bussilinjat Helsingin keskustaan korvataan pääosin liityntälinjoilla metroasemille. Länsimetron jatkeen valmistuttua liityntälinjastoa muokataan hyödyntämään myös uudet metroasemat.

Liikennetietoryhmä tulee tekemään ennen-jälkeen-tutkimuksen Länsimetron vaikutuksesta liikenteeseen asemien ympäristössä.

Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu Länsimet-ron avautuessa

Länsimetron käyttöönoton yhteydessä aloittavat liikennöintinsä uudet metrolinjat Matinkylä – Vuosaari sekä Tapiola – Mellunmä-ki. Suorat bussilinjat Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan pää-sääntöisesti lakkautetaan. Useat aiemmin suorat matkat Etelä-Espoon alueelta Helsingin keskustaan muuttuvat vaihdollisiksi. Toisaalta Länsimetron asemilta pääsee jatkossa vaihdotta mm. Hakaniemeen, Sörnäisiin ja Itä-Helsinkiin. Länsimetron asemien seudut tulevat olemaan aiempaa potentiaalisempia työpaikka-alueita, koska esimerkiksi työmatka Vuosaaren keskustasta Kei-laniemeen tai Matinkylän keskustaan on jatkossa vaihdoton.

Liityntäliikenne busseilla Etelä-Espoosta Helsinkiin keskitetään Tapiolan ja Matinkylän metroasemille. On odotettavissa, että merkittäviä määriä metron liityntäliikennettä tulee lisäksi kul-kemaan Niittykummun ja Urheilupuiston metroasemien kautta. Helsingissä Ruoholahden metroaseman käyttöönotto johti aikoi-naan siihen, että useat Espoon suunnasta Helsingin keskustaan tulleet matkustajat alkoivat vaihtaa bussista metroon Kampin sijasta jo Ruoholahden metroasemalla.

Polkupyöräpaikkoja käytettiin 70 kappaletta eli 10 % enemmän kuin edellisenä syksynä. Tuomarilan asemalla polkupyöräpysä-köinti moninkertaistui. Myös Kilon, Kauniaisten, Espoon ja Wes-tendin asemilla pyöräpysäköinti kasvoi merkittävästi. Polkupyö-räpaikkojen kokonaismäärä kasvoi 45:llä.


Seudullinen poikittaislinjasto Etelä-Espoon alueelta Lehtisaa-ren ja Kuusisaaren kautta Helsingin eri osiin uudistuu täysin Länsimetron käyttöönoton yhteydessä. HSL:n 7.4.2014 päivää-mässä linjastoluonnoksessa nykyiset linjat pääsääntöisesti lak-kautetaan ja niitten tilalle perustetaan uusi linja 551, jonka reitti kulkee Westendinasemalta Tapiolan ja Otaniemen kautta Kuusi-saarentielle, jonka jälkeen linja jatkaa Lehtisaaren, Kuusisaaren, Munkkiniemen ja Meilahden kautta Itä-Pasilaan. Uusi linja 551 liikennöi kaikkina viikonpäivinä; ruuhka-aikoina sen vuoroväli on viisi minuuttia. Linja 551 korvaa nykyiset linjat 503 Merihaka – Matinkylä, 504 Pasila – Kivenlahti ja 505 Verkkosaari – Pasila – Tapiola – Kuitinmäki.

Linjan 551 reittiä tarkasteltaessa havaitaan, että bussilinja 551 kohtaa Länsimetron linjan Helsingin suunnasta tullessaan ensimmäisen kerran Keilaniemen metroaseman lähettyvillä. Länsimetron käyttöönottohetkellä matkojen hinnoittelu on uudistunut, jolloin Espoon ja Helsingin välinen kaupunginraja ei vaikuta matkan hintaan Suur-Tapiolan ja Helsingin välillä liikuttaessa. HSL:n reittioppaan mukaan jo tällä hetkellä nopein joukkoliikennereitti Lehtisaaresta tai Kuusisaaresta Helsingin keskustaan kulkee pääsääntöisesti Keilaniemen kautta. Sen vuoksi on odotettavissa, että Keilaniemen metroasemasta tulee suosittu vaihtopaikka bussilinjalta 551 Helsingin suuntaan kul-kevalle metrolinjalle, jolloin helsinkiläisten kauttakulku Espoon kautta lisääntyy. Helsingin suunnasta linjalla 551 Espoon länsi-osiin matkustettaessa todennäköisimmät vaihtopaikat metroon ovat sen sijaan Otaniemi ja Tapiola, joissa kävelymatkat vaihto-jen yhteydessä jäävät hyvin lyhyiksi.

Runkolinja 550 Itäkeskus (M) – Oulunkylä – Leppävaara – Wes-tendinasema säilyy Länsimetron käyttöönotosta huolimatta

entisellä reitillään. Tulevaisuudessa linja 550 siirtyy raiteille, jolloin sen päätepysäkki Etelä-Espoossa on aluksi Otaniemi ja myöhemmin Keilaniemi.

Nopeat liityntäyhteydet Tapiolan ja Matinkylän metroasemille edellyttävät olemassa olevien ajoneuvoyhteyksien parantamis-ta sekä myös kokonaan uusien yhteyksien rakentamista. Tär-kein Länsimetron käyttöönoton vuoksi rakennettava katuyhte-ys lienee Suomenlahdentien jatke nykyisen Suomenlahdentien länsipäästä Kalastajantien kohdalta Kaitaan Hannukseen, jossa se yhtyy kahteen muuhun rakenteilla olevaan uuteen katuyhte-yteen: Finnoonsillan jatkeeseen sekä Kaitaantien uuteen osuu-teen. Matinkylän, Finnoon ja Hannuksen yhdistävät uudet kadut on esitetty kuvassa 6. Suomenlahdentien jatke tulee ylittämään Finnoonlaakson luhta-alueen noin 360 metrin pituisella sillal-la. Tammikuussa 2015 kaikkien edellä mainittujen uusien katu-osuuksien rakennustyöt olivat käynnissä.

Rakenteilla oleva Suomenlahdentien jatke tulee olemaan myös tärkeä kävely- ja pyöräily-yhteys. Kadun eteläpuolelle rakenne-taan Matinkylän ja Finnoon keskukset toisiinsa yhdistävä pyö-räilyn laatureitti. Finnoonsillalta Finnoontielle tulee puolestaan kulkemaan etelä-pohjoissuuntainen pyöräilyn seutureitti. Pyö-räilyverkoston tavoitetila koko Espoon osalta on esitelty tämän katsauksen osiossa ”Pyöräily”.

Metroasemien välittömään läheisyyteen rakennetaan liityntäpy-säköintipaikkoja autoille ja polkupyörille. Liityntäpyöräilyn kehi-tystä tullaan Länsimetron käyttöönoton jälkeen vuosittain seu-raamaan. Liityntäpysäköintipaikkojen alustavat asemakohtaiset määrät on esitetty taulukossa 2.

Kuva 6. Suomenlahdentien jatkeen, Finnoonsillan jatkeen sekä Kaitaantien uudet sijainnit

Metroasema Matkustajia päivittäin

Bussien liityntäliikenne Autopaikat Pyöräpaikat

Keilaniemi 10 000Potentiaalinen vaihtopaikka linjalle 551 sekä tulevaisuudessa raidelinjalle 550

180 noin 150

Aalto-yliopisto 10 000 Vaihtomahdollisuus runkolinjalle 550 sekä linjalle 551 100 noin 200

Tapiola 30 000 Liityntäliikenneterminaali 370 300

Urheilupuisto 10 000

Todennäköinen vaihtopaikka - liityntäbussiliikenteen pysäkit sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä

315 230

Niittykumpu 8 000 Todennäköinen vaihtopaikka … …

Matinkylä 30 000 Liityntäliikenneterminaali 370 520

… = tietoa ei ole vielä saatavilla

Taulukko 2. Liityntäliikenne Länsimetron käyttöönoton jälkeen


AJONEUVOLIIKENNE

AUTOLIIKENNELASKENNAT TEHDÄÄN JOKA VUO-SI SYKSYLLÄ

Reijo Simola, Risto Tetri, Petri Suominen

Espoossa teiden ja katujen ajoneuvoliikennemääriä seurataan vuosittain. Ajoneuvolaskentojen päätehtävänä on tuottaa tär-keää perustietoa autoliikenteestä kaavoituksen, katusuunnitte-lun ja liikenteen ympäristövaikutusten tarpeisiin. Kaavoitus- ja liikennehankkeet vaativat jatkuvaa katu- ja tiealueiden suunnit-telua. Katujen ja teiden liikennemääriä sekä niiden avulla laa-dittuja ennusteita käytetään suunnittelutyössä lähtötietona. Liikennemääriä ja -ennusteita tarvitaan myös ympäristövaiku-tusten selvityksissä, joissa selvitetään melutilannetta ja liiken-teen ympäristöpäästöjä.

Espoon alueella tehdään joka syksy laajat autoliikenteen mää-rälaskennat, noin 90 vakituisella ja 120 muuttuvalla katu- tai tieosalla. Näissä laskennoissa selvitetään vuosittain yhteensä 250–300 tieosan nykytilainen autoliikennemäärä. Lähes joka vuosi, tehdään suuriin liikennehankkeisiin liittyviä autoliiken-teen ennen–jälkeen liikennetutkimuksia mittaamalla liikenne-määrä peräkkäisinä vuosina. Niillä selvitetään valmistuneiden kohteiden nykyinen liikennekäyttö ja kohteissa tapahtuneet lii-kenteen muutokset.

Liityntäliikenteen pysäköintimäärät lasketaan vuosittain HSL:n ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä. Tuloksia käytetään seurantatietoina joukkoliikenteen liityntäpysäköintien suunnit-telun sekä hallinnan ja ylläpidon tarpeisiin kunta- ja seututa-solla. Autoliikenteen vuosilaskentoja osana Espoon liikennetie-totoimintaa tullaan järjestelemään uudistuvan toimintamallin mukaan. Esimerkiksi vuosilaskentojen kohteita karsitaan, mutta kohteiden ja laskentatulosten valinta- ja laatukriteereitä tarken-netaan.

Autoliikenteen määrissä ei muutoksia edellisvuoteen

Vuonna 2014 Espoossa autoliikenteen määrä on pysynyt suun-nilleen samana kuin edellisenä vuonna kiinteiden laskentapaik-kojen perusteella. Liikennemäärä on pysynyt samana nyt jo kolmen viime vuoden ajan (2012–2014), vaikka asukasmäärä on kasvanut samaan aikaan vajaan 2 % vuodessa. Ennen vuotta 2012, neljän vuoden ajan (2008–2011) liikenne kasvoi vuosittain melko tasaisesti keskimäärin 1,5 % vuodessa. Viimeksi autolii-kenne väheni Espoossa vuonna 2007, jolloin vähenemistä ta-pahtui noin - 2 %. Kymmenen vuoden aikavälillä (2005–2014) Espoon autoliikenne on ollut kokonaisuudessaan lievästi kasva-va, sisältäen kuitenkin vuositason heilahteluja, sekä viime vuo-sien tasaantumisjakson. Kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2014 on ollut noin 11 %, ja keskimääräinen vuosikasvu noin 1 %.

Vuonna 2014 Espoon kiinteissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 35:ssä, väheni 37:ssä ja pysyi suunnilleen samana 15 pisteessä. Valtion teiden osalta muutos oli 0,1 % ja Espoon katujen osalta -0,1 %. Teemakartta vuoden 2014 ajoneuvoliikenteen määristä on kartta C julkaisun lopussa.

Suurin kasvu oli Friisinkalliontiellä Kuunkadun ja Kuitinmäentien välillä liikenne kasvoi 15 %, (700 ajon/vrk)Kalastajantiellä Kuitinmäentien ja Suomenlahdentien välillä lii-kenne kasvoi 14 %, (1100 ajon/vrk)Kuitinmäentiellä Kalastajantien ja Friisinkalliontien välillä liiken-ne kasvoi 10 %, (1300 ajon/vrk)

Merkittävää kasvua oli Tapiolantiellä Menninkäisentien ja Otsolahdentien välillä liiken-ne kasvoi 8 %, (600 ajon/vrk)Länsiväylällä Kauklahdenväylän ja Soukanväylän välillä liikenne kasvoi 6 %, (1800 ajon/vrk)

Suurin vähennys oli Lähderannantiellä Viherlaaksontien ja Laaksolahdentien välillä liikenne väheni 13 %, (1500 ajon/vrk)Länsiväylällä Kehä II:n ja Haukilahdenkadun välillä liikenne vä-heni 3 %, (1800 ajon/vrk)

Merkittävää vähennystä oli Kolkekannaksentiellä Lippajärventien ja Lähderannan välillä lii-kenne väheni 7 %, (700 ajon/vrk)Hauenkalliontiellä Matinkartanontien ja Iirislahdenportin välillä liikenne väheni 7 %, (500 ajon/vrk)Olarinkadulla Kuitinmäentien ja Kuitinmäenkaaren välillä liiken-ne väheni 10 %, (800 ajon/vrk)Vihdintiellä Niipperintien ja Vantaan rajan välillä liikenne väheni 7 %, (800 ajon/vrk)

Kuntarajat ylittävä ja sisäinen liikenne pysynyt en-nallaan

Espoon liikennettä seurataan länsi- ja itärajan ylittävillä lasken-talinjoilla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Liikenteen mää-rä on pysynyt kaikilla laskentalinjoilla suunnilleen vuoden 2013 tasolla. Itäisellä Vantaan ja Helsingin rajalla määriä seurataan kymmenellä tieosalla, läntisellä Kirkkonummen ja Vihdin rajalla kuudella tieosalla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla viidellä katuosalla. Yhteensä näillä seurattavilla tie- ja katuosilla kulkee arkivuorokaudessa yli 0,5 miljoonaa autoa. Liikennemäärältään suurin seurantakohde on itäraja, noin 0,3 milj. autoa/vrk, toisek-si suurin on Espoon sisäinen poikittaislinja noin 0,15 milj. autoa/vrk ja vähiten autoja on länsirajalla noin 0,09 milj. autoa/vrk.

Liikennemäärien muutokset laskentalinjoilla syksystä 2013 syk-syyn 2014 on esitetty kuvassa 7.


Laajalahti

Linholmsfjärden

Miessaarenselkä

Pitkäjärvi

Lippajärvi

Ryssjeholmsfjärden

Kalajärvi

Luukinjärvi

VelskolanPitkäjärvi

Matalajärvi

Bodominjärvi

MoisöfjärdenBjörköfjärden

Norra fladet

Nupurinjärvi

Tuhkuri

Majalampi

Mylly-Majalampi

Vääräjärvi

Kattilajärvi

Stensvikfjärden

Espoonlahti

Bastvikfjärden

Finnträsk

Luomanselkä

Suolikas

Saarijärvi

Pyyslampi

Vaakkoi

Urja

Orajärvi

Ruuhijärvi

Sahajärvi

NuuksionPitkäjärvi

Salmijärvi

Heinäslampi

Iso-Antias

Kolmperä

Siikajärvi

Haukkalampi

Vitträsk

Loojärvi

MARTINLAAKSO

MYYRMÄK

KONALA

OTANIEMI

KEIMOLA

LINTUVAARA

POHJOIS-TAPIOLA

WESTEND

TAPIOLA

LAAJALAHTI

LEPPÄVAARA

HAUKI-LAHTI

NIITTY-KUMPU

LAAKSOLAHTI

KILO

KARAKALLIO

NIIPPERI

VANHAKARTANO

MANKKAA

OLARI

MATINKYLÄ

KAUNIAINEN

VIHERLAAKSO

SEPÄNKYLÄ

SUVISAARISTO

JÄRVENPERÄ

PERUSMÄKI

KALAJÄRVI

RÖYLÄ

HENTTAA

KUURINNIITTY

LUUKKI

LAHNUS

BODOM

LIPPAJÄRVI

KAITAA

NÖYKKIÖ

KARVASMÄKI

HÖGNÄS

KUNNARLA

LATOKASKI

ESPOONKESKUS

ESPOON-LAHTI

SOUKKA

LAKISTO

VELSKOLA

VANTTILA

KAUPUNGIN-KALLIO

KARHUSUO

MUURALA

GUMBÖLE

SAUNA-LAHTI

VANHA-NUUKSIO

NUPURI

KURTTILA

KAUKLAHTI

ESPOONKARTANO

NUUKSIO

SIIKAJÄRVI

ÄMMÄSSUO

KOLMPERÄ

LUOMA

MASALA

JORVAS

OTANIEMI

LEPPÄVAARA

VANTAA

HKI

LINTUVAARA

WESTEND

TAPIOLA

LAAKSOLAHTI

NIIPPERI

VANHAKARTANO

KARAKALLIO

MANKKAA

KUURINNIITTY

OLARI

MATINKYLÄ

KAITAA

HENTTAA

HAUKILAHTI

RÖYLÄ

KALAJÄRVI

LUUKKI

LAHNUS

PERUSMÄKI

KAUNIAINEN

HÖGNÄS

JÄRVENPERÄ

BODOM

LIPPAJÄRVI

VIHTI

LAKISTO NURMIJÄRVI

NUPURI

KARHUSUO

ESPOON KESKUS

KARVASMÄKI

KUNNARLA

GUMBÖLE

ESPOO

VANTTILA

ESPOONLAHTI

SOUKKA

LATOKASKI

NÖYKKIÖ

SAUNALAHTI

KIRKKONUMMI

KAUKLAHTI

KURTTILA

SIIKAJÄRVI

KOLMPERÄ

ESPOONKARTANO

NUUKSIO

+2 %

12 500

0%

45400

-7 %

2 500

-2 %

36 800

+4 %

5 100

+1 %83 900

-2 %

16 400

0 %

72 100

-7 %

11 400

0%62

800

-2%

10 300

0 %

51 300

-3 %

8 500

-2 %13 400

+2 %17 900

+1 %

43 800

-7 %2 600

-7 %

5 500

+2 %12 200

+4 %

19 000

-4 %

4 600

POIKITTAISLINJAYhteensä 149 800muutos-100 (-0,1 %)

ITÄRAJAYhteensä 300 500muutos-700 (-0,2 %)

LÄNSIRAJAYhteensä 87 700muutos+300 (+0,3 %)

KAIKKI LINJATYhteensä 538 000muutos-500 (-0,1 %)

Kuva 7. Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne laskentalinjoilla


Autoliikennesuorite on kehittynyt ympäristöpäästöjen kannalta suo-tuisaan suuntaan

Autoliikennesuorite kuvaa autoiltuja ki-lometrejä jollain aikavälillä, esimerkiksi tunnin, vuorokauden tai vuoden aikana. Suorite kuvaa ajoneuvomääriä parem-min liikenteestä aiheutuvaa ympäristö-kuormitusta, sillä suorite ja ajoneuvojen ominaiskulutus yhdessä määräävät ym-päristöpäästöiksi palavan polttoaineen laskennallisen määrän. Käytännössä au-tojen polttomoottoreissa syntyvän hiili-dioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrät ovat suoraan verrannollisia suo-ritteeseen.

Vuonna 2014 liikennesuorite Espoossa oli 1 568 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Se väheni vuodesta 2013 noin prosentilla, jolloin absoluuttinen vähenemä oli suun-nilleen 16 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Moottoriteillä ja muilla pääväylillä suori-te laski, mutta alueellisilla ja paikallisilla kokoojakaduilla sekä muilla kaduilla ml. tonttikadut suorite kasvoi. Moottoritei-den, kehäteiden ja muiden pääväylien suorite oli 81 % koko Espoon suorittees-ta, vaikka niiden osuus verkon kokonais-pituudesta oli vain 14 %. Valtion teiden osuus Espoon suoritteessa oli 71 %, mut-ta niiden pituus vain 13 % Espoon alueen katujen ja teiden pituudesta.

Autoliikennesuoritteen pieneneminen Espoossa edustaa suotuisaa kehitystä lii-kenteen ympäristöpäästöjen osalta sekä Espoossa, että globaalisti vaikuttavien päästöjen osalta myös valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti.

2014 pituudet (km)Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14

tai muu %Moottoritiet 35 35 3 0,0Kehätiet 31 31 3 0,0Muut pääväylät 43 57 5 105 9 0,0Alueelliset kokoojakadut 33 126 1 160 13 0,0Paikalliset kokoojakadut 14 57 6 77 6 0,0Muut kadut 1 543 261 806 66 0,3Yhteensä 157 783 273 1 213 100

% 13 65 23 100 0,2

2014 liikennesuorite milj. ajonkm/vrk syksyn KAVLValtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14

tai muu %Moottoritiet 1,75 1,75 35 -2,8Kehätiet 1,29 1,29 26 0,0Muut pääväylät 0,40 0,57 0,03 1,01 20 -0,5Alueelliset kokoojakadut 0,05 0,67 0,00 0,72 15 0,6Paikalliset kokoojakadut 0,01 0,12 0,01 0,14 3 1,0Muut kadut 0,00 0,05 0,01 0,06 1 1,9Yhteensä 3,50 1,41 0,06 4,97 100

% 71 28 1 100 -1,0

2014 liikennesuorite milj. ajonkm/vrk vuoden KVLValtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14

tai muu %Moottoritiet 1,51 1,51 35 -2,8Kehätiet 1,11 1,11 26 0,0Muut pääväylät 0,35 0,49 0,03 0,87 20 -0,5Alueelliset kokoojakadut 0,05 0,58 0,00 0,63 15 0,6Paikalliset kokoojakadut 0,01 0,10 0,01 0,12 3 1,0Muut kadut 0,00 0,05 0,01 0,05 1 1,9Yhteensä 3,03 1,22 0,05 4,30 100

% 71 28 1 100 -1,0syksyn KVL on 91 % KAVL:stävuoden KVL on 95 % syksyn KVL:stä

2014 liikennesuorite milj. ajonkm/vuosiValtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14

tai muu %Moottoritiet 553 553 35 -2,8Kehätiet 406 406 26 0,0Muut pääväylät 127 180 11 318 20 -0,5Alueelliset kokoojakadut 17 210 1 229 15 0,6Paikalliset kokoojakadut 3 37 4 44 3 1,0Muut kadut 0 17 2 19 1 1,9Yhteensä 1 106 445 18 1 568 100

% 71 28 1 100 -1,0

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

1 00

0 aj

onkm

/ vu

osi

auto

mää

rä [

kpl

]

as

ukas

mää

rä [

hlö

]

asukkaita

autoja

liikennesuorite

Kuva 8. Espoon autoliikennesuorite vuonna 2014.

Kuva 9. Suorite, autoja asukasmäärä vuonna 2014

Espoon Liikennekatsaus 2015 13

SYKSYN 2014 TUTKIMUKSELLA TIETOA KEHÄ II:N RUUHKISTA Anne Liukkonen, Risto Tetri

Kehä II:lla esiintyvät ruuhkat herättävät silloin tällöin keskus-telua, joskus jopa lehdissä. Eniten asia huolestuttaa yksityisau-toilla työmatkojaan kulkevia Kehä II:n käyttäjiä, jotka kokevat ruuhkat lähes päivittäin. Myös Teknisen lautakunnan kokoukses-sa 21.5.2014 eräs lautakunnan jäsen käytti puheenvuoron Kehä II:n ruuhkista ja niiden haittavaikutuksista. Yleinen tieto on, että ruuhkaantuminen on pahinta Matinkylän ja Länsiväylän liittymi-en, sekä Nihtisillan ja Turunväylän liittymien alueilla.

Espoon liikennetutkimusryhmä teki syksyllä 2014 Matinkylän ja Nihtisillan välillä suppean Kehä II:n ruuhkatutkimuksen. Tutki-muksessa saatiin kohtuullisesti ruuhkaisuutta osoittavaa tietoa. Tulosten analysoinnissa kuitenkin ilmeni, että mitattua tietoa oli ajallisesti hieman liian vähän. Tässä tutkimuksessa käyte-tyt mittausjaksot olivat pääsääntöisesti yhden viikon mittaisia. Luotettavampiin tuloksiin päästäisiin esimerkiksi kahden viikon mittausjaksoilla. Näin ollen päätettiin myöhemmin uusia ruuhka-tutkimus nykyistä pitempään kestävänä. Katsauksessa esitetään lyhyesti tutkimus ja sen tulokset. Myöhemmin julkaistavassa Lii-kenne Espoossa 2014-raportissa tutkimusta ja tuloksia käsitel-lään perusteellisemmin.

Syksyn 2014 ruuhkautumistutkimuksen tuloksia

Syksyllä 2014 selvitettiin kenttämittauksin esiintyykö Kehä II:lla ruuhkia. Mittauksissa hyödynnettiin Espoon liikennesuunnitte-luyksikön Viacount II -mittauslaitteistoja sekä Liikenneviraston LAM-mittausasemien tietoa. Viacount II -laitteistolla voidaan selvittää mm. ajoneuvomäärät ja ajonopeudet sekä niitten ajal-linen esiintyminen.

Ajonopeudet ovat poikkileikkauksien ohittaneiden ajoneuvojen lukumäärien ohella oleellinen lähtötieto mahdollista ruuhkautu-mista selvitettäessä, sillä ajonopeuksien putoaminen on vahva viite tarkastelun kohteena olevan poikkileikkauksen ruuhkautu-misesta. Ruuhkautumisen syy voi olla pysyväisluonteinen tai tilapäinen. Tilapäistä ruuhkautumista voi aiheutua esimerkiksi tietyömaista tai liikenneonnettomuuksista. Pysyväisluonteista ruuhkautumista aiheuttaa useimmiten väyläosuuden kapasitee-tin riittämättömyys sitä käyttävälle liikennemäärälle. Yleisen tietämyksen mukaan liikennemäärät ovat pääkaupunkiseudulla suurimmat silloin, kun työmatkaliikennettä on eniten eli aamui-sin sekä myöhään iltapäivällä. Jos ruuhkatilanne toistuu tar-kastelujaksolla useana arkipäivänä eikä väylällä tai sen välittö-mässä läheisyydessä ole käynnissä tietyömaita, ruuhkan syy on todennäköisesti pysyväisluonteinen.

Tutkimuksessa selvitettiin Kehä II liikennemääriä, ajonopeuk-sia ja ajosuuntia Länsiväylän eteläpuolella Gräsanlaaksossa (1.9.–8.9.2014), Mankkaanlaaksontien kohdalla (25.8.–1.9.2014), Turunväylän etelä- ja pohjoispuolella (8.9–15.9.2014) sekä ram-peilla. Tätä katsausta varten on tarkasteltu arkipäivien (ma-pe) havaintoja. Keskinopeudet laskettiin kuitenkin koko havaintojak-solle, mukaan lukien lauantait ja sunnuntait. Havaintojen perus-teella ajonopeudet putosivat erityisesti Mankkaanlaaksontien kohdalla pohjoiseen menevillä kaistoilla sekä Turunväylän etelä-puolella pohjoiseen menevillä kaistoilla.

Gräsanlaaksossa iltaisin pitkäkestoista ruuhkautu-mista

Gräsanlaakso on Kehä II:n eteläpäähän välittömästi liittyvä katu Matinkylässä. Tutkimuksessa havainnoitiin liikennemääriä ja ajonopeuksia Gräsanlaaksossa sekä etelän että pohjoisen suuntaan. Kaikki havainnot tehtiin arkipäivinä. Katuosuudella on vaihtuva nopeusrajoitus 30–50 km/h. Kadun itäpuolella si-jaitsee Mattlidenin koulu, joka kattaa kaikki peruskoululuokat, esikoulun ja lukion. Nopeusrajoitus on koulujen aukioloaikaan 30–40 km/h. Gräsanlaakson ylittää kaksi liikennevalo-ohjattua suojatietä.

Koko havaintojakson kaikkien ajonopeuksien aritmeettinen kes-kiarvo etelän suuntaan oli 32,9 km/h ja pohjoisen suuntaan 33,3 km/h. Aamuisin noin klo 7.30 alkaen nopeus molempiin suuntiin aleni sallitun nopeusrajoituksen mukaiseksi. Etelän suuntaan havaittiin merkittävää ruuhkautumista koulujen aukioloajan jäl-keen iltaisin noin klo 16–18 kaikkina havaintopäivinä, jolloin 15 minuutin keskinopeus alitti pitkäkestoisesti 30 km/h. Iltaisin no-peudet pysyivät ruuhkan vuoksi alhaisina noin klo 18.30–19.00 saakka, vaikka vaihtuva nopeusrajoitus ei alhaista ajonopeutta enää koulujen aukioloaikojen ulkopuolella edellyttänyt. Iltaruuh-ka toistui kaikkina havaintopäivinä. Ajoneuvomäärät ja ajono-peudet Gräsanlaaksossa on esitetty kuvassa 10. Tarkastellut ha-vaintojaksot ovat 15 minuutin mittaisia.

Mankkaanlaakson kohdalla ruuhkia erityisesti pohjoi-seen johtavilla kaistoilla

Mankkaanlaaksontien kohdalla Kehä II ajokaistojen aritmeetti-nen keskinopeus oli kuuden päivän tarkastelujaksolla 81,4 km/h pohjoiseen johtavien ajokaistojen osalta ja 78,6 km/h etelään johtavien ajokaistojen osalta. Ajonopeuksien ja liikennemäärien perusteella ruuhkia havaittiin esiintyvän iltapäivisin Mankkaan-laaksontien kohdalla varsinkin pohjoiseen menevillä kaistoilla. Etelään johtavilla kaistoilla 15 minuutin aritmeettinen keskinope-us alitti hetkellisesti 70 km/h keskiviikkona 27.8. klo 18.15–18.29. Tähänastisten havaintojen perusteella ruuhkautuminen etelän suuntaan ei kuitenkaan tällä havaintokohdalla ole merkittävää. Pohjoisen suuntaan merkittävää ruuhkautumista havaittiin ilta-päivisin noin klo 15.30 eteenpäin. 15 minuutin keskinopeus alit-ti 20 km/h sekä keskiviikkona 27.8. että perjantaina 29.8. Kuva 11 esittää ajoneuvomääriä ja ajonopeuksia pohjoisen suuntaan keskiviikkona 27.8.


Kehä II:n ruuhkat esiintyvät Tu-runväylän eteläpuolella

Kehä II:lla Turunväylän eteläpuolella pohjoiseen johtavilla kaistoilla kaikkien havaittujen ajoneuvojen keskinopeus oli 77,3 km/h. Merkittävää ruuhkautumista havaittiin iltapäivisin noin klo 15 lähtien. 15 minuutin keskinopeus alitti 60 km/h tiistaina 9.9., keskiviikkona 10.9. sekä perjantaina 12.9. Iltapäivän suurimmat liikennemäärät pohjoiseen johtavilla kaistoilla havaittiin useimmissa tapa-uksissa klo 15.15–15.45, mikä oli jossain määrin ennakko-odotuksia aikaisempi ajankohta. Aamuisin suuria liikennemää-riä esiintyi pohjoiseen johtavilla kaistoil-la klo 7.30–8.30. Useina havaintopäivinä aamuliikenteessä esiintyi kaksi erillistä lii-kennemäärähuippua. Kuva 12. esittää ajo-neuvomääriä ja ajonopeuksia perjantaina 12.9.2014 Kehä II:n pohjoiseen menevillä kaistoilla Turunväylän eteläpuolella. Ku-vaajissa esitettävät 15 minuutin havain-tojaksojen keskimääräiset ajonopeudet on laskettu aritmeettisten keskiarvojen avulla, jolloin erityisen suuret ja toisaalta erityisen pienet ajonopeudet korostuvat.

Turunväylän pohjoispuolella pohjoisen suuntaan kaikkien ajonopeuksien havait-tu aritmeettinen keskiarvo oli 64,9 km/h. ruuhkautumista havaittiin aamulla keski-viikkona 10.9. klo 7.45–8.14, jolloin 15 mi-nuutin keskinopeus alitti 60 km/h. Ruuh-kahavainto ei kuitenkaan toistunut muina havaintopäivinä

Kehä II:n ruuhkat johtuvat Turunväylän ja Länsiväylän liittymistä

Kehä II:n ramppien liikennemäärien tar-kastelu antoi viitteitä ruuhkien syistä. Iltapäivän osalta pohjoiseen meneviä ajokaistoja ruuhkauttaa alustavien tar-kastelujen perusteella erityisesti Län-siväylältä Helsingin suunnasta (rampin iltahuipputunnin liikennemäärä 900 ajon./h), Gräsanlaaksosta Matinkylän suunnasta (pohjoiseen suuntautuvan lii-kenteen osalta iltahuipputunnin liikenne-määrä 800 ajon./h) sekä Merituulentieltä Olarin kohdalta (rampin iltahuipputunnin liikennemäärä 700 ajon./h) Kehä II:lle tuleva liikenne. Ruuhkautuminen näillä tuntiliikenteen määrillä johtuu Turunväy-län ja Länsiväylän liittymien puutteelli-suudesta. Ruuhkautumisen poistamiseksi liittymissä pitäisi tehdä laajoja ja kalliita parannustoimenpiteitä.

Kuva 10. Kehä II liikenne etelään ja pohjoiseen Gräsanlaakson kohdalla, to 4.9.2014

Kuva 12. Kehä II liikenne pohjoiseen Turunväylän eteläpuolella, pe 12.9.2014

Kuva 11. Kehä II liikenne pohjoiseen Mankkaanlaaksontie kohdalla, ke 27.8.2014


LIIKENTEEN VAIKUTUKSIA

LIIKENTEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Anne Liukkonen

Liikenteen pakokaasuilla on paikallisia ja globaaleja vaikutuksia. Paikallisia haitta-vaikutuksia aiheuttavat hiukkaset, PM ja typen oksidit, NO

X. Sen sijaan rikkidioksi-

di-, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät enää nykyään yleensä aiheuta ilmanlaatu-ongelmia pääkaupunkiseudulla. Globaalis-ti vaikuttavia kasvihuonekaasuja puoles-taan ovat hiilidioksidi, CO

2, metaani CH

4 ja

typpioksiduuli N2O.

Globaalit ympäristövaikutukset

Bensiini- tai dieselkäyttöisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suh-teessa kulutetun polttoaineen määrään. Vuonna 2014 Espoossa kului yhteensä 112 000 tonnia polttoainetta, josta suurin osa dieseliä. Liikennesuoritteen määrä on ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen pienenemisen vuoksi kasvanut nopeam-min kuin kulutetun polttoaineen määrä. Polttoaineen kokonaiskulutus on tarkas-telujaksolla 1994–2014 ollut suurin vuon-na 2007. Vuonna 2014 bensiinikäyttöisen henkilöauton polttoaineen keskikulutus oli 6,4 kg/100 km, ja litroina noin 7,8 l/100 km. Polttoaineen kulutuksen jakautumi-nen polttoaine- ja ajoneuvotyypeittäin on esitetty kuvassa 13.

Polttoaineitten koostumusta on viime vuo-sina muutettu lisäämällä biopolttoaineit-ten osuutta. Vuonna 2014 sekä bensiinin että dieselin bio-osuus oli VTT:n LIISA-las-kentajärjestelmässä 8,0 % polttoaineen lämpöarvosta. Laskennallisesti biopoltto-aine ei aiheuta lainkaan kasvihuonepääs-töjä, koska biopolttoaineesta syntyneen hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan täysi-määräisesti takaisin kasvillisuuteen. Jos biomassa koostuu jätteistä tai tähteistä, sen osuus polttoaineen lämpöarvosta otetaan laskennallisesti huomioon kaksin-kertaisena. Monet uudet autot sietävät jo polttoainelaatua E85, joka sisältää 85 % etanolia.

Kasvihuonekaasujen kokonaisvaikutusta kuvataan hiilidioksidiekvivalentilla (CO

2-

ekv). Metaani on 21 kertaa ja typpioksiduu-li 310 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta hiilidioksidi on suuren määränsä vuoksi kasvihuonekaa-suista merkittävin. Vuonna 2014 hiilidi-oksidi aiheutti noin 98 % liikenteen kas-vihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2014 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Espoossa olivat 319 000 tonnia ja kasvihuonekaasu-päästöt (CO

2-ekv) yhteensä 324 000 ton-

nia. Hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupääs-töjen kehitys on esitetty kuvassa 14.

36 %

26 %0,3 %

10 %

7 %

21 %

Henkilöautot, bensiini Henkilöautot, diesel Pakettiautot, bensiini

Pakettiautot, diesel Linja-autot Kuorma-autot

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000

94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

Suor

ite (M

km /

a)

Poltt

ones

te (

tonn

ia /

a), k

asvi

huon

ekaa

supä

ästö

t (t

onni

a / a

)

CO2 CO2-ekv Polttoneste Suorite

Kuva 13. Polttoaineenkulutuksen jakautuminen Espoossa vuonna 2014

Kuva 14. Suorite, polttoaineenkulutus ja kasvihuonepäästöt vuosina 1994-2014


Paikalliset ympäristövaikutukset

Typen oksideja syntyy erityisesti ajettaessa suurilla nopeuksil-la ja kiihdytyksissä. Tieliikenteen typenoksidien päästöt olivat vuonna 2014 noin 1 030 tonnia. Typen oksidien määrän kehitys on esitetty kuvassa 15. Typen oksidien päästöjen pienenemi-seen on vaikuttanut varsinkin katalysaattoreiden käyttöönotto 1990-luvun alussa. Vuonna 2014 enää vajaa 5 % henkilöauto-jen suoritteesta ajettiin katalysaattorittomalla autolla. Typen oksideista haitallisin on typpidioksidi, NO

2. Typpidioksidi vaikut-

taa erityisesti hengitysteihin. Lisäksi typenoksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia, sekä happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä ja maaperää (HSY2). Typenoksidit ovat myös osatekijä-nä, kun ilmakehän alaosiin muodostuu auringonvalon ja muiden ilmansaasteiden vaikutuksesta otsonia, O

3.

LIIKENNEONNETTOMUUDET

Vuoden 2014 tammi–joulukuussa Espoossa tapahtui kolme kuo-lemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinko-on-nettomuuksien kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen ver-rattuna 12 %. Vuonna 2013 Espoon kaupungin alueella tapahtui poliisin tietojen mukaan yhteensä 560 liikenneonnettomuutta, joista kaksi johti kuolemaan ja 119 loukkaantumiseen. Onnetto-

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

0

50

100

150

200

250

94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

NO

x (t

onni

a / a

), Su

orite

(Mkm

/ a)

Hiuk

kase

t (to

nnia

/ a)

Hiukkaset NOx Suorite

Lähteet:

(Espoon kaupunki 1) Liikenneturvallisuus – Tieliikenneonnettomuudet v. 2013. Saatavana: http://www.espoo.fi /fi -FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kadut_ja_liikenne/Liikennesuunnittelu/Liikenneturvallisuus/Liikenneonnettomuudet_Espoossa

(HSY2) Referaatti sivulta 9. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012. HSY:n julkaisuja 5/2013 isbn (pdf) 978-952-6604-69-5 (Saarinen, T.3) Sähköpostiviesti 22.1.2015.(VTT4) LIPASTO liikenteen päästöt. Internet-sivut. Saatavana: http://lipasto.vtt.fi /liisa/index.htm(VTT5) Referaatti sivuilta 25–26, 28, 36–37. Tutkimusraportti nro VTT-R-06355-13, Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt LIISA 2012 laskentajärjes-telmä. Saatavana: http://lipasto.vtt.fi /liisa/liisa2012raportti.pdf.

Kuva 15. Typenoksidien ja hiukkasten päästöt Espoon alueella 1994-2014

Hiukkasia syntyy mm. palamisprosessin tuotteina. Ne voidaan kokonsa perusteella jaotella hengitettäviin hiukkasiin, PM

10, sekä

pienhiukkasiin, PM2,5

. Suurin osa hengitettävistä hiukkasista on peräisin katupölystä. Erityisen haitallisia terveydelle ovat kui-tenkin pienhiukkaset, sillä ne pystyvät tunkeutumaan keuhkojen ääriosiin saakka. Hiukkasten pintaan on tarttunut pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Kuvasta 15. nähdään, että Espoon liikenteen hiukkaspäästöt olivat 55 tonnia vuonna 2014. Hiuk-kaspäästöjen määrä on ollut laskusuunnassa.

muuksissa kuoli yhteensä kaksi ja loukkaantui 142 henkilöä. 48 prosenttia onnettomuuksista tapahtui maanteillä, 46 prosent-tia katuverkolla ja kuusi prosenttia yksityisillä teillä sekä muilla liikennealueilla. Vuonna 2013 onnettomuuksia tapahtui eniten marraskuussa ja vähiten elokuussa. (Espoon kaupunki1 ja Saari-nen3)


Muu

tos

edel

lises

tä s

yksy

stä

sulu

issa

,ju

nalii

kent

een

luvu

t kur

sivo

itu.

Nou

sija

mää

rät j

a no

usija

mää

rien

muu

tos

ones

itetty

niil

le p

ysäk

eille

, joi

lla o

n jo

ko v

ähin

tään

1000

nou

sija

a ta

i muu

tos

edel

lisee

n sy

ksyy

non

väh

intä

än 1

00 n

ousi

jaa.

KA

RTT

A A

. JO

UK

KO

LIIK

ENN

EA

rkiv

uoro

kaud

en n

ousu

t syk

syllä

201

4Pu

nain

en =

juna

t; ke

ltain

en =

bus

sit

KA

UN

IAIN

EN

ESPO

O


2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

pain

oker

roin

Martin

sillantie

1168

894

1247

928

25,6

0,03

Kalevalantienalikulku

1393

1303

1058

1131

1355

1243

1100

1326

1031

22,2

0,03

Pohjan

tienylikulku

1867

1878

1755

1972

1852

1509

1582

4,8

0,05

Meritu

ulen

tie17

1113

4215

2910

1613

9813

0312

9010

8615

,80,

03

Kirkko

järven

tie52

181

866

281

158

753

967

5,3

1001

697

30,4

0,02

Länsiväylä,K

arhu

saari

1805

1743

1679

2019

2101

2051

2466

2983

2785

6,6

0,09

Kehä

I,Laajalah

ti18

3115

5313

6412

6716

1716

1217

2919

9915

2623

,70,

05

Vihd

intie

1052

870

831

1068

986

1324

1547

1291

16,5

0,04

GallenKa

llelantie

1504

1207

1210

1707

2203

29,1

0,07

Pitkäjärventie

611

636

544

678

687

736

714

692

670

3,2

0,02

ab

cd

koko

naism

äärä

ab

cd

koko

naism

äärä

Meritu

ulen

tieKe

häII

3593

783

2916

3646

2542

437

2200

2590

29,0

0,08

Kehä

II,Möilim

äensilta

289

5850

528

456

815

342

279

116

295

48,1

0,01

Kehä

I,Sotalesken

silta

798

832

815

995

858

927

13,7

0,03

Lepp

ävaaranraittiA

semap

ortti

1708

877

1934

406

2463

698

755

1387

481

1661

32,6

0,05

Finn

oontie

Hösm

ärintie

1817

315

517

338

135

757

165

527

8,3

0,02

Iirislahd

ensilta

138

988

1138

1132

225

950

1138

1157

2,2

0,04

Länsiväylä

Helsinginraja

3837

3837

3158

3158

17,7

0,10

Souk

anväyläKivenlah

dentie

395

021

625

343

241

10

205

226

421

2,5

0,01

Rantarad

anraitti,He

lsinginraja(VC)

1203

1203

493

493

59,0

0,02

Länsitu

ulen

silta

(VC)

1110

1110

545

545

50,9

0,02

Kunink

aank

artano

ntie

Klippink

itie

6827

495

174

306

5827

942

242

311

1,6

0,01

Hansatie

Kauk

lahd

enpu

istotie

300

126

321

374

3784

5311

114

361

,80,

00

Espo

onlahd

enranta

Espo

onlahd

enkatu

257

535

980

485

1129

119

257

426

8944

660

,50,

01

Espo

onlahd

entie

nalikulku

433

333

485

433

842

433

298

573

322

813

3,4

0,03

Länsiväylä,Piispa

nsilta

710

710

743

743

4,6

0,02

Piispa

nsiltaSuom

enlahd

entie

1149

5010

4027

712

5844

640

1050

663

1100

12,6

0,03

Kirkko

järven

tie,Espoo

nsilta

193

193

164

164

15,0

0,01

Silta

katu

Suna

ntien

573

123

322

596

807

363

175

152

351

521

35,5

0,02

Lepp

ävaarank

adun

alikulku

1311

1105

1010

743

2085

1006

1000

912

673

1796

13,9

0,06

Espo

onpyöräilijäm

äärie

nmuu

tos2

01320

14vakiolaskentap

isteiden

perusteella,%

7,7

Arvo=johdettumuistalaskennoista

2013

2014

Vakiolaskentap

aikat,DS

L10,indu

ktiosilm

ukka

Käsinlaskenta/Viacou

ntII(VC)

muu

tos2

013

2014

,%

muu

tos,%

pain

oker

roin


Pitk

äjär

vi

Kal

ajär

vi

Luuk

injä

rvi

Vel

skol

anP

itkäj

ärvi

Mat

alaj

ärvi

Bod

omin

järv

i

Nup

urin

järv

i

Tuhk

uri

Maj

alam

pi

Myl

ly-M

ajal

ampi

Vää

räjä

rvi

Kat

tilaj

ärvi

Suo

likas

Saa

rijär

vi

Pyy

slam

pi

Vaa

kkoi U

rja

Ora

järv

i

Ruu

hijä

rvi

Sah

ajär

vi

Nuu

ksio

nP

itkäj

ärvi

Sal

mijä

rvi

Hei

näsl

ampiIs

o-A

ntia

s

Kol

mpe

rä

Siik

ajär

vi

Hau

kkal

ampi

MA

RTI

NLA

AK

SO

MYY

RM

ÄK

I

KO

NA

LA

KE

IMO

LA

LIN

TUV

AA

RA

LAA

KS

OLA

HTI

NIIP

PE

RI

VA

NH

AK

AR

TAN

O

JÄR

VE

NP

ER

ÄPE

RU

SM

ÄK

I

KA

LAJÄ

RV

I

RÖ

YLÄ

LUU

KK

I

LAH

NU

S

BO

DO

M

HÖ

GN

ÄS

KU

NN

AR

LA

LAK

ISTO

VE

LSK

OLA

VA

NH

A-N

UU

KS

IO

NU

UK

SIO

SIIK

AJÄ

RV

I

KO

LMPE

RÄ


Laaj

alah

ti

Linh

olm

sfjä

rden

Mie

ssaa

rens

elkä

Lipp

ajär

vi

Rys

sjeh

olm

sfjä

rden

Moi

söfjä

rden

Bjö

rköf

järd

en

Nor

ra fl

adet

Nup

urin

järv

i

Ste

nsvi

kfjä

rden

Esp

oonl

ahti

Bas

tvik

fjärd

en

Finn

träsk

Luom

anse

lkä

Vitt

räsk

Looj

ärvi

OTA

NIE

MI

PO

HJO

IS-

TAP

IOLA

WE

STE

ND

TAP

IOLA

LAA

JALA

HTI

LEP

PÄ

VA

AR

A

HA

UK

I-LA

HTI

NIIT

TY-

KU

MP

UKIL

O

KA

RA

KA

LLIO

MA

NK

KA

A

OLA

RI

MA

TIN

KYL

Ä

KA

UN

IAIN

EN

VIH

ER

LAA

KS

O

SE

PÄ

NK

YLÄ

SU

VIS

AA

RIS

TO

HE

NTT

AA

KU

UR

INN

IITTY

LIP

PA

JÄR

VI

KA

ITA

A

NÖ

YKK

IÖ

KA

RV

AS

MÄ

KI

LATO

KA

SK

I

ES

PO

ON

KE

SK

US

ES

PO

ON

-LA

HTI

SO

UK

KA

VA

NTT

ILA

KA

UP

UN

GIN

-K

ALL

IO

KA

RH

US

UO MU

UR

ALA

GU

MB

ÖLE

SA

UN

A-

LAH

TI

NU

PU

RI

KU

RTT

ILA

KA

UK

LAH

TI

ES

PO

ON

KA

RTA

NO

ÄM

MÄ

SS

UO

LUO

MA

MA

SA

LA

JOR

VA

S

KA

RTT

A C

. AJO

NE

UV

OLI

IKE

NN

E

Kes

kim

äärä

inen

ark

ivuo

roka

usili

iken

nesy

ksyl

lä 2

014

Esp

oon

Kau

punk

isuu

nnitt

eluk

esku

sLi

iken

nesu

unni

ttelu

yksi

kkö

= m

ootto

ritie

= ke

hätie

= pä

äkat

u=

koko

ojak

atu,

pai

kalli

nen

katu

, asu

ntok

atu

Sel

itys

Liik

ente

en k

eski

mää

räin

en k

asvu

201

3-20

14 0

,0 %


Kuva- ja taulukkohakemisto

Kuvat:Kuva 1. Liikennelaskentaa Espoossa 3Kuva 2: Kulkutapojen kehitys Espoossa v. 2004 - 2014 4

Kuva 3: Pyöräilyn pääverkko 2035 5

Kuva 4: Pyöräilyn ja jalankulun kehitys v.2004 -2014 6

Kuva 5: Joukkoliikenne Espoossa v. 2004 - 2014 7

Kuva 6: Suomenlahdentien jatke, Finnoonsillan jatke sekä Kaitaantien uusi osuus 6

Kuva 7: Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne laskentalinjoilla 11

Kuva 8: Espoon autoliikennesuorite vuonna 2014 12

Kuva 9: Suorite, autoja asukasmäärä v. 2014 12Kuva 10: Kehä II liikenne etelään ja pohjoiseen Gräsanlaakson kohdalla 14

Kuva 11: Kehä II liikenne pohjoiseen Mankkaanlaaksontien kohdalla 14

Kuva 12: Kehä II liikenne pohjoiseen Tyrynväylän eteläpuolella 14

Kuva 13: Polttoaineen kulutuksen jakautuminen Espoossa v. 2014 15

Kuva 14: Suorite, polttoaineen kulutus ja kasvihuonepäästöt v.1994 - 2014 15

Kuva 15: Typen oksidien ja hiukkasten päästöt Espoon alueella v.1994 - 2014 16

Taulukot:Taulukko 1: Liityntäpysäköinti Espoon alueella v. 2004 - 2014 8

Taulukko 2: Liityntäliikenne Länsimetron käyttöönoton jälkeen 9


Liikenteen pulssi 2014

0

100

200

300

400

500

600

70 74 78 82 86 90 94 98 02 06 10 14

Autotiheys 31.12.1970-2014

-4

-2

0

2

4

6

8

10

78 82 86 90 94 98 02 06 10 14

%

Liikennemäärien vuosikasvu1977-2014

0

200

400

600

800

1 000

1 200

70 74 78 82 86 90 94 98 02 06 10 14

Liikenneonnettomuudet1970-2014

OnnettomuudetyhteensäHenkilövahingot

0

5

10

15

20

25

70 74 78 82 86 90 94 98 02 06 10 14

Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 1970-2014

TAKAKANSI

ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUSLIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖPL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI

Puhelin: 09 81621 (vaihde)

http://www.espoo.fi/Liikennesuunnittelu

espoon liikennekatsaus 2015

Documents