Koppi - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita

Espoon osahanke

Loppuseminaari 14.11.14 Projektisuunnittelija

Hilla-Maaria Sipilä

KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä FSTKY - Vantaan kaupunki

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteet Tavoitteena oli luoda malli helposti

lähestyttävästä sosiaalipalvelusta

yhteistyössä eri verkostojen kanssa.

Tavoitteena oli kehittää kuntouttavan

työtoiminnan yhteyttä muihin kuntoutumista

edistäviin palveluihin.

Tavoitteena oli selkeyttää kuntouttavan

työtoiminnan roolia niiden henkilöiden

palveluissa, joilla on vakavia työ- ja

toimintakyvyn alenemia.

Tavoitteena oli löytää ratkaisuja

toimintakykyä ylläpitävän toiminnan

järjestämiseksi sekä jatkopolkujen

löytymiseksi työelämää kohden.

Tavoitteena oli kehittää kuntouttavan

työtoiminnan sisältöä ja mallintaa siihen

liittyviä elementtejä sekä selkeyttää

moniongelmaisten asiakkaiden hoitoon- ja

kuntoutukseen ohjautumisprosesseja.

Tavoitteena oli kehittää kuntouttavan

työtoiminnan yhteyttä muihin

kuntoutuspalveluihin.

Toimenpiteet

Kuntouttavan työtoiminnan nykytilan

kuvauksen laatiminen.

Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen.

Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisen

kehittäminen.

Yhteistyön kehittäminen kuntouttavaan

työtoimintaan liittyvien tahojen välillä.

Kuntouttavan työtoiminnan arvioinnin

kehittäminen.

Asiakasosallisuuden lisääminen

kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä.

Hankeyhteistyön lisääminen.

Käytännön kehittämistyö

1. Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen

Espoon Kipinä

Palvelukahvila

Espoon puutarhapalstaviljely

2. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

ATK –kurssi kuntouttavana työtoimintana

Nuorten kuntouttava työtoiminta Vamos pilotti

3. Asiakasosallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä

Nuorten Kipinä kehittämisryhmä ja nuorten laatima ryhmätoiminnan

menetelmäopas

Arviointilomakkeen asiakaslähtöinen kehittäminen

Asiakastyytyväisyyskyselyt/ Asiakashaastattelut

4. Verkostotyön lisääminen

Kuntouttavan työtoiminnan workshop toiminta

Pajafestarit

Espoon Kipinä on ryhmämuotoisen sosiaalityön toimintamalli, jota

koordinoi Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelut. Toiminta on

tarkoitettu yli 18 -vuotiaille espoolaisille, jotka eivät ole työssä tai

koulutuksessa tai kaipaavat potkua elämäänsä. Espoon Kipinän

toiminta on tavoitteellista ryhmätoimintaa, jota toteutetaan

yhteistyössä mm. Espoon kaupungin eri toimijoiden, seurakunnan,

eri järjestöjen ja kuntalaisten kanssa.

Matalan kynnyksen toimintaa ja palveluita

Lähtötilanne 2010:

Yksittäisiä kokeiluja sosiaalityössä.

Ryhmiä on järjestetty hankkeiden avulla.

Tahtotila:

Espoossa halutaan jalkautua, mennä yhteisöihin ja matalan

kynnyksen tiloihin – sinne, missä ihmiset ovat.

Espoossa halutaan kehittää yhteistyötä järjestöjen ja

seurakunnan sekä muiden toimijoiden kanssa.

Espoossa halutaan lisätä kuntalaisten osallisuutta palveluissa ja

niiden kehittämisessä.

Tarve:

Asiakkailla oli haasteellista päästä kuntouttavaan työtoimintaan

Mitä ennen kuntouttavaa työtoimintaa?

Espoon Kipinä –klubi 2012

Tavoite ja tarkoitus

Tavoittaa asiakkaita, jotka kaipaavat

päiviinsä tekemistä, mutta eivät ole

”kutykelpoisia”.

Alueen sosiaalityö ja muut palvelut

voivat ohjata asiakkaita ryhmään.

Tarkoituksena tarjota matalan

kynnyksen toimintaa ”statuksesta”

riippumatta.

Toiminta-ajatus

Vapaaehtoisuus

Matala kynnys osallistua toimintaan

Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät

Kumppanuusohjauksen avulla

konkreettista yhteistyötä ja töiden

jakamista

Tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa

Asiakkaat mukana toiminnan

suunnittelussa alusta asti

Jatkuvuus ja edelleen kehittäminen

”Uusia väyliä työhön, toimintaan ja

tekemiseen”

Toiminnan kehittäminen

Vuosina 2011-2013 on järjestetty yhdeksän (9) erilaista Kipinä

ryhmää. Asiakkaita on ollut yhteensä 115.

Tavoitettu eri asiakasryhmiä: mm. nuoria, asumispalvelujen

asiakkaita, työttömiä ja asunnottomia.

Ryhmiä on räätälöity niin, että ne ovat olleet tärkeitä ja

mielekkäitä sekä asiakkaille että työntekijöille.

Ryhmätoiminnan avulla asiakkaat ovat päässeet kaupungin

palvelujen piiriin ja löytäneet jatkopolkuja.

Ryhmien avulla on myös kehitetty nuorille suunnattuja palveluja,

esim. tuetun asumisen yhteisö.

Toimintaa on pyritty vakinaistamaan osaksi aikuisten

sosiaalipalveluja, kuitenkin niin, että se on elävää eikä lukkoon

lyötyä.

Espoon Kipinän ryhmämuotoinen sosiaalityö

Vuonna 2013 työstettiin Kipinä -ryhmällä perusrunko, jota käytetään pohjana eri

ryhmissä.

Alkuhaastattelut, yksilöhaastattelut

8 ryhmäkertaa

Ryhmän kesto 2 kuukautta

Lopuksi yksilökeskustelut, joissa loppuarviointi

Yhteiskeskustelu noin kuukausi ryhmän jälkeen

Osallistujille 9 euroa + bussilippu ryhmän ajalle, ryhmän kustannukset max 500

euroa

Kustannusseuranta ja työajanseuranta ryhmän aikana

Kipinä -ryhmään kuuluu tietyt työvälineet:

- Väline ryhmän suunnitteluun

- Alkuhaastattelulomake

- Osallistujalista

- Ohjaajien ohjelmarunko

- Loppuhaastattelulomake

- Väline ryhmän raportointiin

Alkuhaas-

tattelu

tutustu

minen

arki &

asuminen työpolku työhön

tutustumiset

terveydenhoito

ja talouden

hallinta

Sosiaali-

työntekijän

erityistuki

Alustavat

suunnitel

mat

Ajanva-

raukset

Tutustu-

miskohteet

Kaupungin

liikuntapal-

velut

Järjestöt ja

vapaa-aika

Työ/jatkopolut

ryhmän jälkeen

Ryhmän

päättäjäi-

set

Yksilökeskus-

telut ja

yhteisarviointi

Kunto-

salikortti Tutustumi-

sia

järjestöihin

Yhdessä ja

yksilöllisesti

työstäen

Ruokailu

ja

todistuk-

set

Sosiaalityönte-

kijä koordinoi

ryhmän jälkeisiä

jatkopolkuja

yhdessä

sos.ohjaajien

kanssa

Espoon Kipinässä mukana olleet toimijat

aikuissosiaalityön lisäksi

Espoon työvoiman palvelukeskus

Talous- ja velkaneuvonta

Espoon Asunnot Oy

Kaupungin liikuntapalvelut

Martat

Espoon seurakunnat ja Korsi -hanke

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Sepänkylän tukiasuntola

Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry

Espoon Järjestöjen yhteisö Ejy ry

Voimanpesä, Kalliolan Setlementti ja Itäviittayhteisö

Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluja -hanke

Ester-nuoret pudokkaat -hanke

Espoon Kuntakokeilu

Espoon Kipinän toiminta-ajatus 2014

Espoolaisille väyliä työhön, pysyvään asumiseen, mielekästä

tekemistä, hyvinvointia sekä kaupungin palveluja!

Espoolaiset mukana toimimassa yhdessä kaupungin,

järjestöjen, seurakunnan ja muiden toimijoiden työntekijöiden

kanssa!

Pois virastoista - Palvelujen jalkautuminen asukastiloihin ja

ihmisten luo!

Yhdessä oppiminen, tehdään yhdessä – opitaan yhdessä!

Uudistuva ammatillisuus, tehdään töitä uudella tavalla,

asiakkaiden kanssa!

Palvelukahvila pilotti

Tarve

Tarve kohdata kuntalaisia uudella

tavalla

Jalkautuminen

Palveluita matalalla kynnyksellä

Ruoanjakojonon asiakkaiden tarve

saada palveluita

Tavoite

Lisätä dialogia asiakkaiden ja

viranomaisten välillä

Kartoittaa asiakkaiden palvelujen

tarvetta

Tarjota tietoa kaupungin

palveluista matalalla kynnyksellä

Markkinoida palveluita

asiakaslähtöisesti ja tavoittaa

uusia asiakkaita

Lisätä asiakkaiden osallisuutta

palveluiden kehittämisessä

Uuden palvelukahvila

toimintamallin kehittäminen ja

pilotointi

Toiminta

Kahvila oli auki kolme kertaa kevään -14 aikana

Kahvila perustettiin aikuistensosiaalipalveluiden tiloihin, jotka sijaitsivat

Manna-Avun ruoanjakojonon vieressä.

Kahvilaa piti KOPPI –hankkeen projektisuunnittelija ja kaupungin

ryhmätoimintojen koordinaattori.

Kahvilassa oli tarjolla pullaa ja kahvia sekä yleistä tietoa kaupungin

palveluista ja järjestöjen toiminnasta.

Ruoanjakojonon kahvilan kanssa samaan aikaan pilotoitiin myös

palvelukahvila sosiaalitoimiston aulassa.

Yhteensä kahviloissa kävi

n. 150 henkilöä

Palveluntarve ja palaute

Kahvilassa pyydettiin kävijöitä täyttämään lyhyt kysely palvelun

tarpeesta, jotta jatkossa kahvilan toimintaa voitaisiin kehittää.

Kyselyyn vastasi yhteensä 66 henkilöä

Kyselyssä nousivat esiin terveyteen ja hyvinvointiin sekä työllisyyteen,

toimeentuloon ja taloudenhallintaan ja velkoihin liittyvät asiat.

Palaute kahvilasta oli todella positiivista

”Kiva käydä kahvilla muuallakin kuin Vinkissä.”

Jatkossa

Syksy 2014 alueen sosiaalityö otti

vastuun

Sosiaalityöntekijä ja

sosiaaliohjaaja

Jalkautuva talousohjaus

Työllisyyspalveluiden

sosiaaliohjaaja

Terveydenhoitaja

Vuosi 2015

Toiminta suunnitellaan ajoissa

Pidetään selkeät teemat

Espoon Kipinän palstaviljely

Tavoite

Tarjota mielekästä

toimintaa päiviin.

Lisätä osallisuutta.

Lisätä

työtoimintapaikkojen

valikoimaa.

Kenelle?

Kipinäläisille

(ryhmätoiminta)

Kuntouttavassa

työtoiminnassa oleville

Soukan työpajalaisille

Toiminnan

mahdollistivat

Espoon kaupungin aikuisten

sosiaalipalvelut

KOPPI –hanke

Soukan työkeskus

Espoon kaupunginpuutarha

ja Viherpalvelut

Kauklahden Elä ja asu -

seniorikeskus

Espoon

mielenterveysyhdistys EMY

ry.

Palstalla

työskennelleet

Palkkatukityöllistetty

puutarhapalstan vastaava.

Kaksi kuntouttavan

työtoiminnan asiakasta.

Kymmenen hengen ryhmä

Soukan työkeskuksesta.

Viisi Kipinä ryhmän kautta

tullutta asiakasta.

ATK taitoihin valmentava kuntouttava

työtoiminta

Palautetta kurssista

Asiakasohjaus ryhmään kangerteli.

Kurssin aloitti 17 asiakasta.

Yksi kuntouttavan työtoiminnan asiakas toimi apuopettajana.

Ryhmäläisten atk-taidot olivat vaihtelevat.

Nuorilla oli paremmat atk –taidot, heille opetus oli liian hidasta, jonka vuoksi he

olivat osittain turhautuneita.

Maahanmuuttajat eivät meinanneet pysyä opetuksen tahdissa.

Kaikki kokivat saaneensa tarpeeksi ohjausta opetuksessa.

Muutama toivoi enemmän ohjausta ja neuvontaa kurssin jatkosuunnitelmien

laatimisessa.

Kurssin kävi loppuun 11 asiakasta.

Jatkosuunnitelmiksi tuli seuraavia: 4 kuntouttavaan työtoimintaan, 2

opiskelemaan, 1 terveystilanteen selvittely, 1 työkokeiluun ja kolmelle ei löytynyt

sopivaa jatkopolkua kielitaidon puutteen vuoksi.

Nuorten ryhmätoiminta kuntouttavana

työtoimintana Vamoksessa

Tavoitteena saada Vamokseen ohjautuneille nuorille toimintaa

matalalla kynnyksellä.

Tavoitteena lisätä alueen sosiaalityön ja Vamoksen yhteistyötä.

Tavoitteena tarjota kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia

myös aluesosiaalityölle.

Ajanjakso 1.9.-30.11.14.

Ryhmään mahtui 20 nuorta

Ryhmässä aloitti 11 nuorta.

20.11.2

014

23

Kuntouttava työtoiminta Vamoksessa

Vamos

- Ryhmän kasaaminen

- Ryhmän ohjaaminen

- Aktivointisuunnitelman valmisteleminen ja päivit-täminen

- Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen valmisteleminen

- Nuoren henkilökohtaisten jatkosuunnitelmien laatiminen yhdessä nuoren kanssa

- Nuoren verkoston kokoaminen

- Tavoitteiden kirjaaminen ja tarkentaminen

- Tavoitteiden toteutumisen arviointi

- Poissaolojen kirjaaminen ja ilmoittaminen TE-hallinnolle

Aluesosiaalityö

- Aktivointisuunnitelman laatiminen ja allekirjoittaminen

- Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen laatiminen ja allekirjoittaminen

- Kuntouttavan työtoiminnan päätöksen teko

- Rahojen maksatus

- Effica-kirjausten tekeminen liittyen aktivointisuunnitelmaan ja kuntouttavan työtoiminnan sopimukseen

- Yhteistyö Vamoksen kanssa nuoren asioihin liittyen

TE-hallinto

- Työttömäksi työnhakijaksi kirjaaminen

- Mahdollinen työllistymissuunnitelman laatiminen

- Aktivointisuunnitelman laatiminen ja allekirjoittaminen

- Ura-kirjausten tekeminen ja lausuntojen laatiminen liittyen aktivointisuunnitelmaan ja kuntouttavan työtoiminnan sopimukseen

- Yhteistyö Vamoksen kanssa nuoren työllisyys- /koulutussuunnitteluun liittyen

Tuloksia ja palautetta

Nuoret ovat sitoutuneita ryhmään poissaoloja ei juurikaan

ole.

Nuoret ovat ihmetelleet hieman eriäviä viranomaiskäytäntöjä.

Viranomaiset eivät ole olleet täysin selvillä työnjaosta ja siitä,

kuka on vastuussa prosessin etenemisestä.

Yhteistä dialogia eri viranomaisten välillä tulee lisätä.

Toiminnalle toivotaan jatkoa.

Nuorten Kipinä kehittämisryhmä

Tausta Hankkeiden ( KOPPI –hanke, Ester –hanke, sähköisen asioinnin kehittämishanke) yhteiset

tavoitteet osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Matalan kynnyksen ryhmätoiminnan lisääminen ja palvelupolkujen mallintaminen ja

selkeyttäminen

Syksy 2012 ( 16.8.-5.12.12)

Nuoret 18-26v, 10 aktiivista osallistujaa

Aikuissosiaalityöstä, jälkihuollosta, tuetusta asumisesta ja etsivästä nuorisotyöstä

Ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevia, jotka kaipasivat päiviinsä tekemistä

Ryhmän tavoitteet Lisätä osallistumista ja osallisuutta

Kehittää entistä matalamman kynnyksen valmentavaa ryhmätoimintaa, joka mahdollistaa

sellaisten nuorten osallistumisen, joilla ei ole edellytyksiä lain vaatimaan kuntouttavaan

työtoimintaan

Löytää nuorille jatkopolkuja yhdessä nuorten kanssa heidän vahvuutensa ja voimavaransa

huomioiden

Mahdollistaa nuorten mukanaolo suunnittelemassa, kehittämässä ja arvioimassa omia

palvelujaan

Parantaa nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden ja nuorten välistä yhteistyötä,

ymmärrystä ja luottamusta

Sisältö ja toiminta

Etsivän nuorisotyön toimintakeskus (Espoon Vamos)

Verkkoneuvontapalvelu ja sähköinen asiointi

e-Asiointikoulutusta

Matalankynnyksen ryhmätoiminta

Vierailuja nuorten työpajoihin, johtoryhmiin sekä eduskuntaan

Työelämään tutustuminen

Espoon kaupungin liikunta ja vapaa-ajan vietto mahdollisuuksiin

tutustuminen

Retkeilyä ja ruoan laittoa

Kipinöitä kohtaamiseen -elokuvan tekeminen

Nuorten henkilökohtaisten elämäntilanteen kartoitus ja jatkopolkujen

suunnittelu, nuorten verkoston kokoaminen

Ryhmätoiminnan menetelmäopas

Oppaan taustaa ja

tarve

Yhteistyössä KOPPI –hankkeen

ja Ester –hankkeen sekä nuorten

kanssa laadittu

Espoossa on ollut vaikeaa saada

nuoret sitoutumaan erilaisiin

ryhmätoimintoihin

Markkinointi ryhmätoiminnasta on

ollut ”kankeaa” eikä toiminta ole

ollut nuorten näköistä

Ryhmätoiminnan lähtökohtana

palvelu, joka sitä järjestää – ei ole

riittävästi otettu huomioon nuorten

tarpeita

Nuori on enemmänkin kohde kuin

toimija ryhmätoimintoja

järjestettäessä

Oppaan tarkoitus

Opas on asiantuntijoilta

ammattilaisille

Nuoret ovat halunneet tuoda esiin

omia kokemuksiaan hyvästä

ryhmätoiminnasta

Tarkoituksena tarjota

konkreettinen apuväline nuorten

kanssa toimiville

Opas sopii myös työpajoille

käytettäväksi

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkim

us/hankkeet/koppi

Asiakastyytyväisyyskysely ja

asiakashaastattelut Asiakastyytyväisyyskysely kuntouttavasta työtoiminnasta 17.10.-

22.11.2013:

Kyselyyn vastasi 71 asiakasta (= 53%).

Tuloksena kuntouttavan työtoiminnan sisältö nähtiin

mielekkäänä ja työtoimintapaikoilla viihdyttiin hyvin.

Vähiten tyytyväisiä oltiin kuntouttavasta työtoiminnasta

eteenpäin menoon.

Esiin nousi jatkosuunnitelmien puutteellisuus/epämääräisyys

Asiakashaastattelut liittyen kuntouttavan työtoiminnan prosessiin:

Haastatteluihin osallistui 17 kuntouttavan työtoiminnan

asiakasta.

Esiin nousi kuntouttavaan työtoimintaan pääsy sekä

sosiaaliohjaajien roolin ja toiminnan tavoitteellisuuden

epäselvyys.

Asiakaslähtöinen arviointilomakkeen

kehittäminen

Lähtökohdat

• Olemassa oleva arviointilomake on

osoittautunut hankalaksi ja

epämääräiseksi.

• Asiakkaat eivät ole olleet mukana

arvioinnin kehittämisessä eikä heiltä

ole myöskään kysytty palautetta liittyen

arviointiin.

• Asiakkaiden jatkopolut ovat

pääsääntöisesti olleet seuraava

kuntouttavan työtoiminnan jakso.

• Esiin on noussut epäselvyyksiä siitä,

kuka hoitaa asiakkaan kanssa asioita

eteenpäin.

• Hankkeen avulla kehittäminen tuntui

luontevalta.

• Asiakkaat vahvasti mukana lomakkeen

kehittämistyössä.

Tarve

• Asiakashaastatteluista ja

tyytyväisyyskyselyistä on noussut esiin

tarve kehittää kuntouttavan

työtoiminnan arviointia.

• Tarve arvioinnin kehittämiseen lähti

myös työntekijöiltä he toivoivat

lyhyempää lomaketta.

• Tarve saada toimivampi apuväline

siihen, että asiakkaiden kuntoutuminen

etenisi.

Arviointilomakkeen kehittämisprosessi

Arviointilomakkeen rakenne

Aihealueet Aikaisempi arviointilomake Uusi arviointilomake

Taustatiedot - Pitkä osio ja kysytään asioita, jotka

tulevat ilmi jo kuntouttavan

työtoiminnan sopimuksessa.

- Osiota on lyhennetty.

- Kysytään asiakkaan omaa

arviota.

Tavoitteet ja arviointi - Tavoitteissa vaihtoehdot on annettu

valmiiksi.

- Ei mahdollisuutta pilkkoa tavoitteita eikä

kirjata niitä konkreettisen toteutuksen

tasolle.

- Arvioidaan vain työelämävalmiuksia.

- Tavoitteiden toteutumisen arviointi

vähäistä ja epäselvää.

- Tavoitteet kysytään selkeästi.

- Kysytään niiden konkreettista

toteutumista ja aikataulua sille.

- Otetaan huomioon osallistujan

tue tarve ja kuka asiaa hoitaa.

- Arvioidaan tavoitteiden

toteutumista.

Itsearviointi - Kysytään lyhyesti ovatko tavoitteet

osallistujan mielestä täyttyneet.

Epäselväksi jää, mitkä tavoitteet.

- Ei kysytä muihin elämänosa-alueisiin

liittyviä asioita.

- Jaoteltu eri elämänosa-alueisiin,

joista kaikista esitetään useampi

väittämä.

- Huomioitu laajasti

kuntoutumiseen liittyvät elämän

eri osa-alueet.

Prosessin aikana esiin nousseita asioita

Asiakkaat kokivat, ettei heillä ollut tarpeeksi tietoa päättää tai

ylipäätään muodostaa mielipidettä asioistaan liittyen

kuntouttavan työtoiminnan jatkon suunnitteluun.

Arviointi vaikutti asiakkaiden mielestä melko turhalta he

kokivat, ettei siitä seurannut mitään eikä se oikein liittynyt

mihinkään.

Asiakkaat kaipasivat tavoitteiden konkreettisempaa määrittelyä

ja näkyväksi tekemistä.

Asiakkaat nostivat esiin sen, ettei heille itselleen jää

minkäänlaista dokumenttia koko arvioinnista ketä varten se

edes mahtaa olla…

Kuntouttavan työtoiminnan workshop

Lähti liikkeelle Espoon Kuntakokeilun seminaarista.

Neljä tapaamista.

THL (pj)

KOPPI -hanke (sihteeri)

HYKS/Leppävaaran psykiatrian polikliniikka/mielialatyöryhmä

HYKS/Leppävaaran psykiatrinen päiväosasto

Espoon kaupungin työllisyyspalvelut/Soukka ja TVK

Autismisäätiö

EDS

Espoon kaupungin työttömien terveydenhuolto

Rinnekoti-Säätiö

Omnia

Keskustelua ja kehittämisehdotuksia

Kuntouttavaan työtoimintaan

ohjautuminen

Kuntouttavan työtoiminnan palveluista ja

työtoimintapaikoista ei ole riittävästi tietoa

asiakasohjauksen kannalta.

Jos asiakas kaipaa päiviinsä tekemistä ja

tukea työllistymisen edistymiseen, miksi hän

motivoituisi kuntouttavasta työtoiminnasta?

Miten tehdään töitä asiakaslähtöisesti ilman

statuksia, kun kaikki palvelut vaativat

kriteereitä ja tiettyjä statuksia?

Asiakkaan ohjaaminen palveluun tulisi olla

helpompaa ja selkeämpää.

Kehittämisehdotukset:

Palvelukartta kuntouttavasta työtoiminnasta.

Asiakas voisi ohjautua kuntouttavaan

työtoimintaan muualtakin kun Etypin kautta.

Kuntouttavan työtoiminnan

joustavuus

Pajatoiminta onnistuu hyvin lain puitteissa,

mutta muut työllistymisen esteitä poistavat

”toimenpiteet” on vaikeasti toteutettavissa

Asiakkaan aktivoituessa, kuntouttavan

työtoiminnan jakson aikana nousee usein

esiin paljon hoidettavia asioita. Miten näiden

asioiden hoidon saisi joustavasti sisällytettyä

kuntouttavaan työtoimintaan ilman, että on

pelko sanktioista?

Asiakas siis osallistuu työtoimintaan, mutta

mikä on sen kuntouttava elementti?

Poissaolokäytännön joustamattomuus

asettaa niin työntekijät kuin asiakkaatkin

ikävään tilanteeseen.

Kehittämisehdotus:

Poissaolokäytäntöjen löyhentäminen,

yksilön tarpeet enemmän huomioon ottava

lainsäädäntö.

Kuntouttavan työtoiminnan sisältö

Pajatoiminnan ohella asiakkaille tulisi tarjota ”ideoita ja ajattelemisen aiheita” liittyen heidän omaan kuntoutumiseen ja jatkopolkuihin.

Kuntoutumisen ja jatkopolkujen pohdinta tulisi olla jatkuvana ajatuksena läpi kuntouttavan, tämä voisi aktivoida asiakkaita suunnittelemaan omaa elämäänsä enemmän.

Työhönvalmennuksellista otetta tulisi lisätä erityisesti kuntouttavan työtoiminnan loppuvaiheessa.

Kuntouttava työtoiminta tulisi olla prosessimaisempaa niin, että aloitus voisi olla pajoilla ja sieltä siirtyä lähemmäs ”oikeaa työtä” kuntouttavan sisällä.

Toisaalta myös sosiaalisen kuntoutuksen valikkoa tulisi olla tarjolla, sillä kaikki eivät kykene etenemään työllistymisen polulla.

Kehittämisehdotukset:

Olisiko kuntouttavan työtoiminnan aikana mahdollista järjestää erilaisia infoja jatkopolkumahdollisuuksista, talouden hoidosta tms.?

Voisiko asiakas osallistua yhtä aikaa pajatoimintaan ja vaikkapa johonkin kuntouttavan ryhmään, joka liittyisi työelämävalmiuksien parantamiseen?

Työhönvalmennusta kuntouttavaan työtoimintaan matalalla kynnyksellä.

Perheiden merkitys kuntouttavassa

työtoiminnassa

Työllisyyspalveluissa ei huomioida asiakasta osana perhettään vaan keskitytään yksilön aktivointiin.

Ihmisen aktivoiduttua oman elämänsä suhteen, voi perheen dynamiikka muuttua – pitkään kotona ollut työtön lähteekin päiväksi toimintaan tai työhön. Mitä tämä merkitsee koko perheelle? Mistä perhe saa tukea tähän muutokseen? Miten perhe voi tukea yksilöä tässä muutoksessa?

Kuntouttavan työtoiminnan siirtymien osalta tulisi kiinnittää huomiota mm. lapsiperheiden tukien yhdistämiseen. Perheen toimeentulo voi koostua useasta eri tuesta: työmarkkinatuki, lapsilisät, kuntouttava työtoiminta, toimeentulouki, asumistuki jne.

Kehittämisehdotukset:

Voisiko kuntouttavaan työtoimintaan yhdistää perhetyötä jollain tasolla, mahdollisesti järjestämällä perhepäivät tai jokin ryhmä liittyen perheen merkitykseen.

Tulisi luoda malli kuntouttavan työtoiminnan ja perhetyön yhteistyöstä niin asiakasohjauksen, verkostotyön kuin toiminnankin suhteen.

Oppiminen kuntouttavassa työtoiminnassa

Kielen opetus tulisi sisältyä kuntouttavaan työtoimintaan.

Esimerkiksi maahanmuuttajilla voi olla työnteko hallussa, mutta kielitaito ei

riitä pätevän koulutuksen saamiseen.

Opinnollistaminen vahvemmin pajamaailmaan.

Kehittämisehdotukset:

Voisiko kuntouttavasta työtoiminnasta saada todistuksen, joka liittyisi tehtyyn

työhön ja siinä pärjäämiseen – ei kuntouttavaan työtoimintaan?

Kielikursseja pajoille ja toiminnallista kielen opetusta lisää.

13.11.2013 & 10.9.2014

Vuosi 2013: Tarve uudelle toimintamallille

Kaupunki oli kilpailutuksen kautta valinnut kuntouttavan työtoiminnan tuottajat.

Palvelun tuottajat eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita kaivattiin lisää pajoille.

Asiakasmäärä hieman yli 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelun ”markkinointi” oli ollut heikkoa ja

viranomaislähtöistä.

Haluttiin esitellä palveluja toiminnan kautta niiden oikeassa ympäristössä.

Pajafestarit 13.11.13 oli tarkoitettu kuntalaisille, jotka ovat ilman työtä tai

opiskelupaikkaa. Tapahtuma toimi samalla kuntouttavan työtoiminnan parissa

saman kunnan alueella työskentelevien toimijoiden, sidosryhmien ja verkostojen

kohtaamispaikkana.

Palaute

Festarivieraita kävi yhteensä n.

250

Palautetta kerättiin

”pöytäliinojen” ja palautelaatikon

avulla

”mukava tapahtuma josta sai

paljon uutta tietoa eri

toiminnoista”

”kiva kun paljon erilaisia

palveluntarjoajia samassa

paikassa”

”oli mukavaa erityisesti se että

sai kokeilla erilaisia asioita

pajoilla”

”NÄITÄ LISÄÄ!”

Erityisesti työkkärin piste sai

hyvää palautetta

Yhteistyöllä onnistutaan

Toimijoiden tietämys toisistaan lisääntyi.

Yhteistyö vahvistui tekemisen ja yhteisen tavoitteen kautta.

Asiakasohjaus eri toimintoihin helpottui ja asiakkaille voitiin

yhdessä löytää uusia väyliä päästä eteenpäin työllistymisen

polulla.

Tilaaja-tuottaja-malli väistyi yhteisen asian edessä. Kaupungin

ja palveluntuottajien välinen ”virallinen suhde” muuttui

käytännön yhteistyöllä epävirallisemmaksi ja joustavaksi.

Voimavaroja yhdistämällä luotiin positiivista ilmapiiriä eri

toimijoiden keskuudessa ja se heijastuu asiakaspintaankin.

Vuosi 2014:

Mitä ja kenelle?

Pajafestarit järjestettiin 10.9.2014 klo 10-15 Nihtisillan

kierrätyskeskuksen yhteydessä.

Festarit keräsivät koolle 32 eri palvelujen tarjoajaa, koulutuksen

asiantuntijaa sekä työllistävää tahoa.

Tarkoituksena oli yhteistyössä välityömarkkinatoimijoiden,

järjestöjen, oppilaitosten, kaupungin toimijoiden ja TE-hallinnon

kanssa tuoda esiin kuntalaisille erilaisia vaihtoehtoja ja

mahdollisuuksia, jotta jokainen halukas pääsisi elämässään

eteenpäin.

Festarit oli suunnattu ilman työtä tai opiskelupaikkaa oleville

espoolaisille, alan ammattilaisille sekä kaikille aiheesta

kiinnostuneille.

Festareilla vieraili n. 900 henkilöä.

Miksi festarit?

Tarve Espoon palveluiden verkostomaisuus on

osoittautunut haasteeksi kuntalaisen

kannalta.

Eri toimijat ovat laajalle levittäytyneet ja tieto

toisista voi olla heikkoa.

Espoossa pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuu -

14 tilastojen mukaan 34% eli 3780 henkilöä

(yhteensä työttömänä 12 446 henkilöä).

Pitkäaikaistyöttömyys on ollut jyrkässä

kasvussa (kesäkuussa pitkäaikaistyöttömiä

oli 70,1% enemmän kuin vuosi sitten).

Työllisyydenhoidon näkökulmasta asiakkaita

tulisi saada palveluihin, jotka edistävät

työllistymistä.

Osallisuuden ja kansalaislähtöisen

toiminnan näkökulmasta kuntalaisilla tulisi

olla enemmän ja helposti saatavaa tietoa

tarjolla eri vaihtoehdoista.

Tavoite Tuoda tunnettavuutta eri toimijoille

Markkinoida palveluja tekemisen kautta

positiivisessa valossa

Tarjota kuntalaisille konkreettisia väyliä ja

mahdollisuuksia oman työllistymis- tai

koulutuspolkunsa suunnittelussa ja

toteutuksessa

Lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden

kesken

Lisätä verkostomaista työotetta Espoossa

Tarjota palveluissa oleville asiakkaille

mielekkäitä työtehtäviä projektimaisesti

Antaa positiivista energiaa iloisella mielellä

kaikille espoolaisille!

Lisätä työttömien aktivointiastetta.

Festareilla mukana olleet toimijat

KOPPI -hanke

Espoon kaupungin

työhönvalmennuskeskus (TVK)

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Espoon Diakoniasäätiö

Omnia

Emy ry

Rinnekoti-Säätiö

Autismisäätiö

Edupoli

Erilaisten oppijoiden liitto

HUS Desiko

Jalkautuva talousohjaus -hanke

Kiipulan ammattiopisto

Kohtaamispaikka Askel

Kuntakokeilu Espoo

Lakiston palvelut Oy

Sektori -hanke

Sotainvalidiliitto

Suunta-palvelu

SPR Kontti

TIMrent Oy

Työtaitaja -hanke

Työväenopisto

Vamos Espoo

Espoon työvoiman palvelukeskus

Espoon kaupungin aikuissosiaalityö

Espoon Kipinä

Espoon kaupungin terveyspalvelut

Espoon kaupungin liikuntapalvelut

Soukan Työkeskus

TE-hallinto

Kela

Espoon yrittäjät -puheenvuoro

Pajafestareiden ohjelma, klo 10-15

10.15 Tilaisuuden avaus

10.30 Työnhakuklinikka esittäytyy

10.45 Yrittäjän puheenvuoro

11.00 Muotinäytös

11.30 MIAU esiintyy

12.00 Kaupunginjohtajan tervehdys

12.30 Muotinäytös

12.45 Työnhakuklinikka esittäytyy

13.00 Trackfactory esiintyy

Mainonta

Pajafestareita mainostettiin Espoon kaupungin nettisivuilla sekä

facebookissa

https://www.facebook.com/#!/pajafestarit

Festareita mainostettiin myös Länsiväylässä

TE-hallinto lähetti asiakkailleen n. 800 kutsua

Sosiaalitoimistosta lähetettiin kahden viikon ajan

toimeentulotukipäätösten mukana mainosta festareista

Verkosto mainosti tapahtumaa omilla tahoillaan

Asiakkaat työpanoksellaan vahvasti mukana

festareiden toteutuksessa

Huonekalujen ja muun rekvisiitan toimitus Kierke ja Omnian

kuljetuspajan nuoret

Tilan siivous Omnian nuoret

Tilaisuuden videointi Omnian mediapajan nuoret sekä KULO –

hankkeen maahanmuuttaja nuoret

Pysäköinnin ohjaus Omnian nuoret

Festaritilan rakentaminen Espoon Diakoniasäätiön kuntoutujat

Festariemäntinä toimiminen Omnian nuoret

Muotinäytöksen mallit Kierken työkokeilijat sekä Diakoniasäätiön

kuntoutujat

Festarikaupan myyjät Omnian ja TVK:n nuoret

Kahvilan myyjät Emy ry:n vapaaehtoiset ja kuntoutujat

Hodarikojumyyjät Espoon Diakoniasäätiön kuntoutujat

Asiakaspalaute

Tapahtuman kävijämäärä oli arviolta

900.

Tapahtuma koettiin hyvänä ja

rentona.

Tapahtumasta oli saatu hyvää ja

henkilökohtaista tietoa.

Tarjontaa kehuttiin monipuoliseksi.

Ohjelma oli hyvää ja ilmapiiri

kannustava.

Festareilla olleet oikeat työtehtävät

olivat superjuttu!

Kävijät kaipasivat lisää työllistäviä

tahoja.

Opasteet tapahtumapaikalle olivat

hieman puutteelliset.

Tuloksia

Kuntouttavaan työtoimintaan lähti 2

asiakasta.

Työkokeilun aloitti 22 asiakasta.

Palkkatukitöihin pääsi 12 asiakasta.

Asiakkaita ohjattiin heidän

henkilökohtaisissa tilanteissaan liittyen

toimeentulotukeen, työllisyyteen ja

työnhakuun, terveyteen, koulutukseen,

kuntoutukseen, ryhmätoimintaan,

harrastuksiin ja vapaaehtoistoimintaan.

Asiakasohjausta tapahtui festareiden

sisällä siten, että asiakkaat saivat

tarvitsemaansa palvelua saman katon

alta heti.

Kuntoutujat eri pajoilta sekä Omnian ja

KULO –hankkeen nuoret saivat

mielekkäitä ja oikeita työtehtäviä sekä

vastuuta tapahtuman järjestelyissä.

Verkostomainen työote asiakkaan

hyväksi lisääntyi

Työllisyydenhoidon ja koulutuksen kenttä

näyttäytyi yhden katon alla selkeänä

kokonaisuutena.

Hankkeen tavoitteiden toteutuminen

Kuntouttavan työtoiminnan prosessiin on kiinnitetty huomiota ja

sitä on muokattu.

Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä on lisääntynyt.

Matalan kynnyksen toiminta on lisääntynyt ja sitä on hankkeen

aikana kehitetty sosiaalinen kuntoutus.

Yhteistyö eri työllisyyden, koulutuksen ja kuntoutuksen kentällä

olevien toimijoiden kesken on lisääntynyt ja parantunut.

Toimintoja on saatu juurrutettua rakenteisiin (juurruttaminen

jatkuu edelleen).

KIITOS!