palveluväyläkokemuksia, espoon palveluväyläpilotti

Palveluväyläkokemuksia, Espoon palveluväyläpilotti 15.5.2014

Espoon palveluväyläpilotin sisältö

16.5.2014

2

Projektin tavoitteena oli todentaa palveluväylän soveltuminen paikallisten integraatioiden toteuttamiseen eri ympäristöissä olevien tietojärjestelmien välillä. Espoo testasi palveluväylään perustuvaa tiedonsiirtoa hoitotyön ydinjärjestelmän ja eri järjestelmätoimittajien hoitotyötä tukevien järjestelmien välillä. Pilotti toteutettiin seuraavien järjestelmien välillä palveluväylän ylitse: • kotihoidon toiminnan ohjauksen ja optimoinnin järjestelmä (Tiera Mobiili

Kotihoito), • potilastiedon perusjärjestelmä (Tieto Oyj:n Effica) sekä • kotihoidon työvuorosuunnittelun järjestelmä (CGI:n Titania).

Pilotoinnin pohjaratkaisuksi valittu Viron kansallinen palveluväylä ”X-Road” on todettu toimivaksi sekä konseptina että tuotannossa olevana ratkaisuna.

Espoon palveluväyläpilotti

Työvuorosuunnitelma: vuorossa olevat henkilöt

Työvuorototeuma: vuoron alkuaika ja vuoron loppuaika

Ulkopuolinen palveluntuottaja (Fujitsu)

Titania (CGI)

Ulkopuolinen palveluntuottaja (Tieto)

Effica (Tieto)

Ulkopuolinen palveluntuottaja (Tiera)

Kotihoidon

toiminnanohjaus + sähköinen oven avaus

(Fastroi)

Kansallinen palveluväylä

Internet

Tiedon tarjous: • Potilaan riskitiedot • Kertomustiedot Optio 1: • Potilaan perustiedot • Ajanvaraustiedot Optio 2: • Koodistot • Tilastotiedot

16.5.2014

4

Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia • Palveluväyläpilotti –projekti tuo kustannushyötyjä vasta kun integraatio viedään

tuotantoon.

Laskennalliset hyödyt mobiiliratkaisun käyttöönotosta:

• Esimerkkilaskelma kun palveluaika lisääntyy 40 %:sta 60 %:iin (Espoon tavoite siirryttäessä mobiiliin kotihoitoon) 300 hengen kotihoitoyksikössä:

• Säännöllisessä kotihoidossa noin 1290 asiakasta / kk, joka voisi nousta 1560 asiakkaaseen / kk (+ 270 asiakasta)

• Tilapäisessä kotihoidossa noin 1000 asiakasta / kk, joka voisi nousta 1200 asiakkaaseen / kk (+ 200 asiakasta)

• Tai asiakkaan luona vietetty aika voisi pidentyä • Jos lisäksi oletetaan, että Espoossa 80 % hoitajista on lähihoitajia ja 20 %

sairaanhoitajia, vuotuinen säästöpotentiaali säännöllisessä kotihoidossa olisi 2 130 000 € / v ja tilapäisessä kotihoidossa 2 050 000 € / v.

• Kun tilastointi ja kirjaaminen suoritetaan käynnin yhteydessä toiminnanohjaussovelluksella eikä toimistolla saavutettava laskennallinen työajan säästö olisi noin 2 900 000 € / v.

Espoon palveluväyläpilotti

Ulkopuolinen palveluntuottaja (Fujitsu)

Titania (CGI) Ulkopuolinen palveluntuottaja (Tieto)

Effica (Tieto)


Internet

HILKKA kotihoidon

toiminnanohjaus (Fastroi)

turvapalvelin / adapteri

fw

fw

Espoon konesali

turvapalvelin


fw

fw adapteri adapteri

Keskuspalvelut

Sopimuskatalogi Osoitteet Loki

Palvelukatalogi Autentikointi-palvelu


Palveluväyläpilotti

Ulkopuolinen palveluntuottaja



Internet

palvelu

turvapalvelin / liityntäpalvelin

fw

fw

Espoon konesali

turvapalvelin

palveluväylä

fw

fw

liityntäpalvelin

Keskuspalvelut



palvelu palvelu

liityntäpalvelin

turvapalvelin

Kaupunki X

palvelu

liityntäpalvelin

turvapalvelin

Aikataulu 8 / 2013 7 / 2013 9/ 2013 10 / 2013 11 / 2013 12 / 2013 1 / 2014 2 / 2014

Määrittely

Asennus

Tekninen toteutus ja testaus

Palveluväyläpohjaisen osaamisen kasvattaminen

2

Tulosten analysointi ja jatkosta sopiminen

4

3

Pilotointivalmius

Pilotin päättäminen

Valmistelu ja suunnittelu

1 Sopimukset asiakkaiden ja toimittajien kanssa

Ympäristö valmis

3 - 4 / 2014

16.5.2014

8

Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia • Palveluväylä on turvallinen tiedonvälitysratkaisu julkisen internetin yli (vrt. esim.

SOTE –alueen asettamat tietoturvavaatimukset) • X-Road on Virossa käytössä oleva standardoitu palveluväyläratkaisu, joka

mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin hallinnoimien ja eri puolille hajautettujen tietokantojen yhdistämisen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi.

• Palveluväylän hallintamalli / hallinta (vrt. Viron RIHA). • Hallintaprosessi (liittyminen, muutosten ylläpito, irtautuminen) • Auditoinnit • Sertifikaatit • Palvelun tuottaja / asiakas > nimeämiset (Y-tunnusten käyttäminen)

• Väylän ryhmiä ei testattu (ryhmäjäsenyyden saamisen ohjeistus / edellytykset)

• Lokitukset (lokien arkistointia taustajärjestelmään ei testattu, vrt. ohjeistus / lainsäädäntö)

• Tietoliikennejärjestelyt (avaukset, yhteyksien testaus ja kuittaukset) • Informointitapojen kiinnittäminen (yleinen info, vastuuhenkilökohtainen…) • WSDL -kuvaukset (palvelukuvaus, jakeluihin sisäänrakennettu ominaisuus > ei

sisällä toimivuuden tarkistusta) ja hallinnointi • Ympäristön pystytyksen tuki • Ympäristön valvonta (24/7, lokitukset, yhteyshenkilöt…)

16.5.2014

9

Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia

• Yhtenäinen käsitteistö puuttuu (adapteri / liityntäpalvelin…) • Tietoarkkitehtuurista päättäminen haasteellista esim. ”potilaan perustiedot”

Efficassa, Pegasoksessa, Hilkka kotihoidossa, Espoossa, Lahdessa ja Kanta -palvelussa eri sisältöisiä

• Teknisen ympäristön pystyttäminen (keskuspalvelut, turvapalvelin, liityntäpalvelin) • Päivitysten jakaminen (päivityksiä HTTPS konfigurointeihin) • Toteutus suoraviivaista saadun ohjeistuksen perusteella

• Teknisen ympäristön pystyttäminen / turvapalvelimen käyttöjärjestelmä (Ubuntu 10.04 LTS) / tuetut laiteympäristöt

• Valmiit laitespeksit (vrt. tietoliikenteen määrä) • Käyttäjien autentikointi (kaikki palvelimen käyttäjät voivat lähettää sanomia)

• Organisointi ja sidosryhmäyhteistyö helppoa / haasteellista, nykyisen toimintatavan muutokset (omistaja)

• Kaikkien palveluväylään liittyvien toteutusten tulee olla standaradinmukaisia • Integraatiokustannusten aleneminen

• vrt. kustannukset: p-2-p • Käytetään yleiskäyttöisiä ratkaisuja (kelpaa moneen tarpeeseen)

16.5.2014

10

Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia

• Palveluväylä parantaa tietojen saatavuutta ja ohjaa yhteentoimivuuteen (mutta ei tuo mitään sisällölliseen yhteentoimivuuteen)

• Palveluväylän tuotteistaminen (VM / Tiera / Espoo) • Työssä tulee huomioida kansallinen palveluarkkitehtuuri, kansallinen palveluväylä,

tunnistamisen ja muiden yhteisten kansallisten palveluiden kehittäminen • Tukipalvelut

• Ylläpidon aikainen tekninen tukipalvelu • Integraatioiden mallintaminen / -kuvaaminen (KA-väline / -välineet / ympäristö) • Integraatio strategia, periaatteet ja linjaukset sekä menetelmät ja standardit (kuka

hallinnoi ja standardoi)? • Laajemmat integraatioratkaisut / Espoon sisäiset integraatioratkaisut (erillisen

integraatioalustan tarve)? • Monitorointi tietosisältöön, triggerit, jonokäsittelyt ja adapterit eri tietomuodoille

puuttuvat • Vain yksi palveluväylä mahdollinen?

(mahdollistaa samat domain-nimet, vrt. yhdistäminen ESB:llä, tuleva versio mahdollistaa yhdistämisen + luottosuhteet, vrt. yhdistämisessä latenssiongelmat)

16.5.2014

11

Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia • Kansallisen palveluväylän tuotantoympäristön valmistumista odotellessa

(etenemispolku, jotta siirtymäaikana työmäärät minimoidaan): XML-pohjaiset Webservice –rajapinnat muutettavissa pienimmällä työllä palveluväylärajapinnoiksi

• Pilotin jälkeen rakentamiskustannukset ennustettavissa melko hyvin • Palvelujen / intergraatioiden priorisointi palveluväylään liitettäessä (vrt.

kansalliset tietovarannot / kuntakohtaiset integraatiot) • Ympäristön vikasietoisuudesta: Ei kahdennuksia, ei klustereita > sanoma

voidaan menettää, jonka huomiointi jää lähettävän järjestelmän vastuulle • Mahdollistaa asynkronisen tiedonsiirron (antaa mahdollisuuksia organisaatioiden

väliseen isojen tietomäärien siirtoon) • Testauksen tarkka ohjeistaminen (muuten runsaasti iterointia: ”liittymän

rakentamista 95% ja 5% palveluväylää”) • Tarvitaan testiympäristö (ja sen hallinta) • ”Pystytetty ja toimiva palvelu tarvitsee vain vähän valvontaa / ylläpitoa” • Kaikkea ei voi / ei kannata siirtää palveluväylään • Turvapalvelinkoulutuksesta: Koulutus ei vaadi paikalle tuloa > aineisto oli riittävä

16.5.2014

12

Palveluväyläpilotoinnin kokemuksia • Kuinka laajasti X-Roadia käytetään Viron terveydenhuollon organisaatiossa

yhdistämään sisäisesti eri it-järjestelmiä (esim. kaksi it-järjestelmää samassa sairaalassa)

- X-roadia käytetään ulkoisiin yhteyksiin kansallisen tason integraatioissa (terveydenhuollon palveluntuottajien integrointiin kansallisiin rekistereihin, e-resepiin tai kansalliseen terveysrekisteriin). - X-roadia käytetään harvoin terveydenhuollon eri palvelutarjoajien integrointiin (esimerkiksi perhelääkäreiden integrointiin joihinkin sairaaloihin, jotka tarjoavat palveluja X-Roadille). - X-roadia ei käytetä saman sairaalan sisällä. Se johtuu X-Roadin arkkitehtuurista, se tarjoaa turvallisen yhteyden (internetin yli) kahden X-Roadin turvapalvelimen välillä. Yhdessä sairaalassa on vain yksi X-Road -palvelin ja ei ole tarkoituksenmukaista tällöin siirtää dataa X-Roadin kautta.

• Onko Viron sairaaloissa käytössä muita integraatioalustoja (esim. ESB, Microsoft BizTalk, IBM WebSphere ..)

- Ei ole yhteistä alustaa sisäiseen integrointiin, kunkin sairaala päättää niistä itse. - Nortal käyttää räätälöityihin integrointeihin Oracle ESB:tä. Samaa alustaa käytetään sisäisten järjestelmien integraatioissa ja ulkoisten palveluntarjoajien yhteyksien rakentamisessa X-Roadin kautta (tiedossa on yksi Microsoft BizTalk -toteutus).

Espoon linjaukset palveluväylästä ja integraatioarkkitehtuurista

Asia Periaate Tarkempi kuvaus Kansallinen vai paikallinen palveluväylä (x-road)

Espoo tukeutuu kansalliseen palveluväylään eikä toteuta paikallista palveluväylää (x-road)

Nykyinen X-road-teknologia ei mahdollista väylien kytkemistä peräkkäin/rinnakkain.

Sisäiset ja ulkoiset integraatiot kansallisessa palveluväylässä

Kansallista palveluväylää käytetään pääsääntöisesti ulkoisten integraatioiden toteuttamiseen, pääkohteena tällöin kansalliset perustietovarannot. Sisäiset integraatiotarpeet on ratkaistava toisella tavoin.

Kansallisen palveluväylä (x-road) ei ratkaise Espoon sisäisiä integraatiotarpeita.

Sisäiset integraatiot ja rajapinnat kansalliseen palveluväylään

Espoossa tarvitaan sisäinen integraatioalusta/palvelu (ESB), joka huolehtii organisaation sisäisistä integraatiotarpeista sekä voi liittää myös Espoon omat järjestelmät kiinni kansalliseen palveluväylään.

Palveluväylä ei sinänsä ratkaise tietojärjestelmien rajapintaongelmia, vaan rajapinnat on kehitettävä sekä teknisessä että sisällöllisessä mielessä. Sisäinen integraatioalusta mahdollistaa integraatioiden toiminnan hallinnan ja valvonnan (eri lähteistä tulevan tiedon yhteismitallistaminen) 16.5.2014

13

Asia Periaate Tarkempi kuvaus Sisäinen integraatioalusta kaupunkitasoisesti

Espoo kehittää yhtä yhtenäistä integraatioalustaa koko kaupungin tarpeisiin. Espoon uusi sairaala (EUS) toimii tässä pilottina.

Integraatiotarpeita on runsaasti ympäri kaupunkia eikä ole tarpeen kehittää pistemäisiä ratkaisuja päällekkäin (tuottavuus, kyvykkyys, jne.), aikataulu on sovitettava EUS-projektin tarpeisiin

Sisäinen integraatioalusta kuntayhteisesti (Tiera)

Espoo toimii pilottina/edelläkävijänä kehittämässä sisäistä integraatioalustapalvelua yhdessä Tieran kanssa ja lähtökohtana on integraatioalustapalvelun tekninen ja sopimuksellinen skaalautuvuus koko kuntakentälle.

Sisäisten integraatioiden, palveluväylään liittymisen ja kuntien tietojärjestelmien rajapintojen kehittämisen tarpeet ovat samankaltaisia kaikilla kunnilla. Tieran toimiessa operaattorina voidaan sama kehitystyö hyödyntää useamman kunnan kohdalla (tuottavuus).

16.5.2014

14

Espoon linjaukset palveluväylästä ja integraatioarkkitehtuurista

Integraatioarkkitehtuuri




Internet

palvelu


fw

fw

Espoon konesali

turvapalvelin

fw

fw

Keskuspalvelut



palvelu palvelu

turvapalvelin

Kaupunki X

palvelu

liityntäpalvelin

turvapalvelin




Integraatioalusta

palvelu

turvapalvelin / liityntäpalvelin turvapalvelin / liityntäpalvelin

16.5.2014

16

Palveluväyläpilotin dokumentaatio • Espoo.fi > Espoon kaupunki > Uutiset > Espoon

palveluväyläpilotoinnin kokemuksia

http://www.espoo.fi/fi-FI

16.5.2014

17

Kari Kankaanhuhta

[email protected]

palveluväyläkokemuksia, espoon palveluväyläpilotti

Technology