Toivo vähentää riskikäyttäytymistä s. 8

1•2

012

Mitä tein ja miksi? Ja kuinka sitten reagoin?KoulutuspäälliKKö Antero lAmmi, s. 16

Liukastumisista valtavat kustannukset s. 22

Ennakoi! s. 16

Liikennesäätiedottamisen tarkoitus on auttaa autoilijoita varautumaan kelin aiheuttamiin viivytyksiin ja vaaratilanteisiin. Keliennusteita laaditaan pääteille myös tiejaksokohtaisesti.

iikennesääpalvelu on reilun 11 vuoden aikana palvellut tielläliikkujia kertomalla millaiseen ajokeliin ja millai­siin säämuutoksiin on syytä varautua. Kelitiedotuksen

ansiosta autoilijat pystyvät sovittamaan ajotapansa kelin mukaan, mikä parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kelitiedotuspalveluja ovat liikennesää, tiejaksokeli, keliin liit­tyvät liikennetiedotteet sekä tieasematiedot ja kelikameraku­vat. Palveluja voidaan seurata radion, television, internetin ja ny­kyään myös gps­laitteiden sekä älypuhelimien kautta.

Kelitilanteen ja ­ennusteiden tarkkuutta ja havainnollisuutta on parannettu ja kehitetty aiemmasta. Tieliikennekeskuksen päi­vystäjien syöttämien kelitietojen sijaan käytetään nyt automaat­tisesti päivittyvää tietoa.

Uutta on muun muassa tiejaksokohtainen kelitiedotus. Palve­lussa on kaikkiaan 272 tiejaksoa, jotka ovat pituudeltaan keski­määrin 50–70 kilometriä.

Tiejaksokeli­palvelu sisältää tietoa pääteiden kelitilanteesta juri nyt sekä ennusteen kelin kehittymisestä seuraavan kuuden tunnin ajalle. Autoilijalle palvelu antaa merkittävästi yksilöidym­pää ja hyödyllisemmin tietoa verrattuna aiempaan. Onhan tieto esimerkiksi tien pinnan liukkaudesta nelostiellä, Hämeenlinna–Tampere­välillä, paljon konkreettisempi kuin ilmoitus kelin huo­nontumisesta Etelä­Suomen alueella.

Kattavastakaan kelitiedottamisesta ei ole hyötyä, jos autoilijat eivät reagoi radiosta ja lisääntyvässä määrin myös erilaisista mo­biililaitteista saamaansa säätietoon.

Moni autoilija ei vieläkään ymmärrä, miten säätilan muutok­set oikeasti vaikuttavat ajokeliin ja miten niihin pitäisi suhtau­tua. Kun ajokelin huononemisesta varoitetaan, se tarkoittaa yk­sinkertaisesti sitä, että ajonopeutta pitää alentaa ja jos mahdollis­ta – välttää ajamista kokonaan. Myös hyvä keli voi olla vaaralli­nen. Tuolloin autoilija saattaa jättää aina liikenteessä läsnä olevat riskit vähemmälle huomiolle.

L

tien päällä

tuija holttinen johanna kannasmaa

kelitiedottam ista skarpattiin entistä parem maksi

2

kelitiedottam ista skarpattiin entistä parem maksi

3

2 Liikennesää­ tiedottaminen auttaa kelivaihteluissa

12 Lintu­tutkimus­ ohjelma päättyy

16 Keskustelu kunniaan ennakoivan ajon koulutuksessa

22 Yhteiskunta maksaa liukastumisista miljoonia

24 Uusi liikenneturval­ lisuussuunnitelma valmistui

26 Turvallisuustoimia tarvitaan lisää liikenteen määrän kasvaessa

vakiot

5 Pääkirjoitus: Kare Ojaniemi

6 Lyhyesti

8 Henkilö: Kaija Tikkanen

29 Näkökentässä: Sirkku Lindstam

30 Svensk resumé

1/2012

8

22

16

124

pääkirjoitus

JuLKaisiJaLiikenneturvaSitratie 7, 00420 HelsinkiPuh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303s-posti: liikenneturva@liikenneturva.fiwww.liikenneturva.fi

PäätoimittaJa Kare Ojaniemi

toimitusKunta Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Kaisa Hara, Sirpa Rajalin, Antero Lammi, Tuija Holttinen

toimitusLiikenneturva ja Legendium OyMelkonkatu 28 D, 00210 HelsinkiPuh. 010 229 1630

taittoPauliina Sjöholm

KansiKuva: Jari Härkönen

tiLauKset, PeruutuKset Ja osoitteenmuutoKsetLiikenneturva Tarja HämäläinenPL 29, 00421 HelsinkiFaksi 020 7282 303s-posti: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi

PainatusSP-Paino Oy

JaKeLuSuomen Posti OyPL 6, 00011 PostiPuh. 020 4517 188faksi 020 4517 578

ISSN 0355-668959. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

aukoviisaus – mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etu­käteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suo­tu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa

on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa nämäkin ottaa huomioon, sille on maalimanranta ke­vyt kiertää…”

konsta pylkkänen pohti ennakoinnin syvintä olemusta Len­tuan luodolla.

Kun puhumme ennakoimisesta, ajatus siirtyy nopeasti ajoneuvolii­kenteeseen. Ennakoivan ajamisen koulutuksen kehittämisestä onkin tässä numerossa laaja ja mielenkiintoinen artikkeli. Ennakointia tarvi­taan kaikessa turvallisessa liikkumisessa. Ovatko jalkineeni sopivat liuk­kaalle kelille? Hidastanko kävelyvauhtia iljanteisella pinnalla? Onko asusteissani riittävästi heijastimia? Käytänkö pyöräillessä kypärää – ja vielä oikein?

Olen myös pohtinut sitä, voiko yhdellä elämänalueella olla enna­koiva ja toisella ei. Jos kahvimaito pääsee loppumaan, kirjaston laina­kirja menee yliajalle, laskusta tulee maksumuistutus, passi jää uusimat­ta ajoissa, läheisen ihmisen merkkipäivä unohtuu tai vasta hautajai­siin lähdettäessä huomaa, että tumma puku on jäänyt pieneksi – voiko silloin ajattelunsa liikenteen suhteen kääntää siihen malliin, että huomioi mahdollisimman paljon asioita etukäteen?

Liikenteessä olemiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joita ennakoinnilla voi merkittävästi vähentää, jopa poistaa.

Ennen vanhaan, käteisen rahan aikaan, oli matkalle läh­dettäessä tapana käydä kasöörskan luona pyytämäs­sä matkaennakkoa tiedossa oleviin ja vähän yllättä­viinkin matkakuluihin. Sähköisen maksamisen ja maksukorttien yleistyttyä tapa on jäänyt. Ehkä käsitteen voisi ottaa uusiokäyttöön. Nyt matkaennakolla tarkoitettaisiin­kin esimerkiksi realistista käsitys­tä itsestä liikenteen osana, ajotehtä­vän läpikäymistä etukäteen, matkan­aikaisten ennakointivalmiuksien ke­hittämistä ja myös onnettomuuteen varautumista.

Kare Ojaniemiviestintäpäällikkö

”KMatkaennakkoa

5

eurOparlamentaariKOt haluavat mOOttOripyöriin aBS-jarrut

liiKenneturvan velhOt tempaiSivat itärajalla

iikenneturva kampanjoi tänä vuon-na yhteistyötahojensa kanssa te-

hostetusti venäläisille autoilijoille. nii-ralan raja-asemalla järjestetyssä tem-pauksessa paljastettiin ensimmäiset tur-vavyön käytöstä muistuttavat taulut, joita nousee kaikille vilkkaimmille raja-asemille.

Venäläisten lomaliikenteen suosi-tuimpaan kauteen ajoitetun tempauk-sen tarkoitus oli tuoda positiivinen liikenneviesti venäläisautoilijoille. Liiken-neturvan heijastinvelhot jakoivat autoili-joille heijastimia poliisin, tullin, Ely-kes-kuksen ja rajavartiolaitoksen kanssa to-teutetussa yhteistapahtumassa.

kansainvälisten tutkimusten mukaan erityisesti turvavyön käyttö on itärajan takana heikkoa.

”onneksi liikennekäyttäytyminen muuttuu rajaa ylitettäessä”, kertoo ta-pahtumassa puhunut Liikenneturvan toi-mitusjohtaja AnnA-LiisA TArvAinen.

m

TUTKA

32

lyhyesti

oottoripyörien määrä on kasvanut euroopan teillä yli 34 pro-sentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Parlamentin sisä-markkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunta äänesti joulukuus-sa uusista säännöistä, joilla tähdätään kaksipyöräisten moottori-

ajoneuvojen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen.europarlamentaarikot haluavat tiukentaa komission alkuperäistä esitys-

tä laajentamalla vaatimuksen moottoripyörien ABs-jarruista koskemaan kaikkia yli 50-kuutioisia moottoripyöriä alkuperäisen 125 kuution rajan asemesta. vaatimus ei koskisi kevyempiä moottoriajoneuvoja, kuten mo-poja ja moposkoottereita. Parlamentaarikot haluavat ABs-jarrut kaikkiin uusiin pyöriin vuodesta 2017 alkaen.

vuOSina 2009–2011

liSää tietOa mOpOautOjen OnnettOmuuKSiSta löydät liiKenneturvan erilliSSelvityKSeStä mOpOautOjen OnnettOmuudet pelaStuSlaitOKSen aineiStOSSa. www.liiKenneturva.fi

mOpOautOa Syttyi palamaan

© W

ho

??

l

6

500

450

400

350

300

250

200

150

100

50

0

Ku

Ole

ma

t

Ruotsi

Tanska

Suomi

norja

2007 2008 2009 2010 2011

471

406

380

233

255

358233

212 208

314

288

221

171

LiiKenneturvaLLisuus Parani tansKassa Ja norJassa

SOtilaSpOliiSit tarKaStivat turvavyöt

iikenneturva ja Puolustusvoimat tempaisivat yhdessä tur-vavyön käytön puolesta linja-autoissa. Sotilaspoliisit tarkas-

tivat lomakuljetusten turvavyön käytön kymmenessä eri varus-kunnassa.

Turvavyön käyttö linja-autoissa on tärkeää, sillä valtaosa va-rusmiehistä kulkee lomaliikenteensä linja-autojen tilausajoilla. Vöiden käyttö tuli linja-autoissa pakolliseksi vuonna 2006. Lin-ja-autoissa käytetään kuitenkin turvavöitä laiskasti. Liikennetur-van kyselytutkimuksessa 60 prosenttia kertoi käyttävänsä bus-sissa aina tai lähes aina turvavyötä.

Tempaus oli osa Särmänä liikenteessä -yhteistyötä, joka ta-voittaa vuodessa lähes kaikki varusmiehet eli yli 20 000 nuorta. koulutusyhteistyön keskeisiä teemoja ovat liikenneraittius, vä-symys ja turvavyön käyttö.

iikenneturvan ruotsalainen sisarjärjestö nTF ja Eniro ovat tuottaneet älypuhelinpalvelun, joka kertoo kuljettajalle

oikean nopeuden ja antaa hyödyllistä tietoa levähdyspai koista, nopeuskameroiden sijainnista, tietöistä ja muista liikenteen esteistä. Älypuhelinsovellukset yleistyvät maailmalla, ja Suomes-sa Liikenneturva on tuottanut hirvivaarasta varoittavan sovel-luksen.

ntf tarjOaa ”OiKean nOpeuden” älypuhelimeen liiKennevalvOnnalle

l

l

Älykäs liikenne:

ajOneuvO ja tieStö KeSKuStelemaan

usi kommunikaatiojärjestelmä antaa kuljettajalle ajan-tasaista tietoa säästä, keliolosuhteista ja liikenteen ta-

pahtumista. VTT, Mobisoft oy ja ilmatieteen laitos ja yhteistyökumppa-

nit ovat kehittäneet järjestelmän, joka tähtää vakavien liikenne-onnettomuuksien ehkäisemiseen. Hankkeen kaupallistaminen etenee seuraavien parin vuoden aikana.

kansainvälisessä WiSafeCar-hankkeessa kehitetään liikenne turvallisuutta muun muassa ottamalla huomioon sään aiheuttamat vaikeat liikenneolosuhteet. ajoneuvot voivat jat-kossa viestittää omat havaintonsa liikenteestä, keliolosuhteista ja säätilasta taustajärjestelmään, joka analysoi tiedon ja välit tää sen muille liikenteessä oleville ajoneuvoille. Järjestelmä myös varoittaa kuljettajaa välittömästä onnettomuusvaarasta.

u

änä vuonna tapaturmapäivää vietetään perjantaina 13.4.2012. Samana päivänä toteutettavassa webinaarissa

puhuvat muun muassa sosiaaliministeri PAuLA risikko ja Liiken-neturvan toimitusjohtaja AnnA-LiisA TArvAinen. Webinaari toi-mii Tapaturmapäivän ja EU:n työsuojelukampanjan asiantuntijase-minaarina ja lehdistötilaisuutena. Päivän teemana on ennakointi.

Tapaturmapäivä kiinnittää vuosittain kaikkien suomalaisten huomion johonkin yleiseen tapaturmariskiin ja siihen liittyvien onnettomuuksien ehkäisyyn. Tapaturmapäivässä ovat mukana Liikenneturvan lisäksi 16 eri yhteistyötahoa.

Tapaturmapäivien Facebook-sivuilla kerätään ehdotuksia ”viimeisiksi sanoiksi”.

t

tieliiKenneKuOlemat pOhjOiSmaiSSa

tapaturmapäivänä 13.4. ennaKOidaan

7

henkilö

niin kauan kuin on toivoa on mahdollisuus vaikka mihin. toivo motivoi, auttaa itsetunnon kehittämisessä ja vie elämässä eteenpäin synkimpinäkin aikoina.

tuija holttinen ari-Pekka keränen

Toivovoi oLLA rATkAisevA voiMAvArA

8

Toivooivo on merkittävä asia ih­misen elämässä ja hyvin­voinnissa. Toivo on tun­netta, voimaa ja vahvuutta. Toivo tarkoittaa positiivisia

odotuksia ja jatkuvuutta. Siksi monenlai­sessa hoitotyössä sekä kouluttajana – myös Liikenneturvan kouluttajana – toimiva TtM kaija tikkanen valitsi nuorten toi­von väitöskirjatutkimuksensa aiheeksi. Hän väittelee aiheesta maaliskuussa Tampereen yliopistossa.

– Halusin tutkia miten toivo vaikuttaa terveiden nuorten elämään, terveyden edis­tämiseen ja vastoinkäymisten ennaltaeh­käisyyn. Olen työskennellyt monipuolisesti hoitoalalla kaikenikäisten ihmisten parissa ja kiertänyt erilaisissa koulutustilaisuuksis­sa ympäri Suomea. Pidän käytännönlähei­sestä työstäni.

T toivo auttaa JaKsamaanToivo tarkoittaa luottavaista mieltä, selviyty­misen, menestymisen ja onnistumisen mah­dollisuutta sekä odotusta siitä, että jotain suotuisaa tapahtuu. Toivoa voidaan kuvata myös inhimillisenä kykynä, kokemuksena, asenteena ja toimintana. Yhteistä määritel­mille on se, toivon katsotaan toimivan ihmi­sen elämässä keskeisenä voimana edistäen elämän jatkuvuutta.

Alun perin toivo tuli käsitteenä Kaija Tikkasen tutkimuskohteeksi, kun hän tut­ki kuntoutuksessa olevia huumeista irti pyr­kiviä nuoria ja erityisesti toivon merkitystä nuorten paranemisessa.

Tikkanen korostaa toivon ylläpitämisen tärkeyttä. Hän sanoo huomanneensa, että olipa nuori millaisissa vaikeuksissa tahansa, toivoa paremmasta on aina. Ja tietoisuus sii­tä auttaa nuorta.

9

koulutus: ttm, sairaanhoitaja, työ terveyshoitaja, avekki-kouluttajatyökokemus: sPr:n etK-kouluttaja (ensiavun ja terveystiedon kouluttaja), Liikenneturvan kouluttaja, lähihoidon opettaja, hoitotyön hoito- ja johto-tehtävät mielenterveyden edistäminen moni-tieteisen terveystieteellisen tutkimuk-sen kohteena / Kuopion ja oulun psyki-atrian klinikat, Kuopion-, oulun-, tu-run- ja tampereen yliopistojen hoitotie-teenlaitokset (toivo-projektin tutkija) erityisosaaminen: psykiatrinen sairaanhoito, suggestio- ja rentoutus-valmentajamotto: toistuvat ajatukset tulevat todellisiksi.

Kaija tiKKanen – Tätä meidän kaikkien aikuisten – van­hempien, opettajien ja kouluttajien – tulisi jaksaa ja muistaa korostaa. Siinä vaiheessa kun nuorella on syystä tai toisesta, hetkelli­sesti tai pidempiaikaisesti niin sanotusti ka­rannut ote tilanteen hallinnasta, toivolla on uskomattoman suuri vaikutus. Keskustelles­sani nuorten kanssa huomasin, että mitä pa­remmin nuori tiedosti toivoaan, sitä parem­min hänellä oli voimia itsestä huolehtimi­seen. Toivo voi muuttaa tulevaisuuden pe­lon ja epävarmuuden luottamukseksi.

usKaLLa KysyäMiten vanhemmat sitten voivat auttaa epä­varmaa nuorta? Kaija Tikkasen neuvoja ovat sekä juttelu että konkreettinen toiminta.

Nuoren aito kuuleminen ja kohtaaminen voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mut­ta aikuisen on kuitenkin uskallettava ky­syä, mikä nuorella on hätänä. Tämä koskee oman perheen lisäksi myös koulumaailmaa. Kukaan ei ole menetetty tapaus.

– Kun joku oikeasti pysähtyy asioiden­sa ja tunteidensa kanssa kipuilevan nuoren avuksi, nuori voi ajatella, että tuo ihminen ajattelee että minulla on vielä mahdollisuus. Vaikka olisi ehkä menettänyt jo itse uskon itseensä.

Avun tarvitsijaa pitäisi muistaa kuitenkin kohdella yksilönä. Nuori ihminen perää ih­misarvoa kunnioittavaa kohtaamista.

KuKaan ei oLe menetetty taPaus.

10

– Oleellista on ottaa asiat esiin avoimes­ti ja realistisesti. Nuorelta voi itseltään ky­syä, mikä hänen mielestään olisi paras kei­no saada sisäistä pahaa oloa käsiteltäväksi. Aikuiset tarjoavat kuitenkin ehkä liikaakin puhumista ongelman purkamiseksi, nuoren voi olla hankala löytää sanoja. Siksi pitäisi löytää jotain toiminnallista. Yhdessä teke­mällä ongelmiin voi päästä paremmin kä­siksi, Tikkanen ehdottaa.

– Tekemisen ei tarvitse olla mitään ih­meellistä, pääasia on, että toimitaan yhdes­sä nuoren kanssa. Esimerkiksi voi lähteä kä­velylenkille tai vaikkapa leipoa yhdessä. On hyvin tärkeää, että nuori voi kokeilla omia kykyjään ja rajojaan erilaisten toimintojen kautta. Mitä onnistuu tekemään vaikka pe­lottaa etukäteen. Jokaisen tulisi saada on­nistumisen kokemuksia ja löytää uusia tai­toja itsestään.

nuorten kanssa tehtävään työhön. Esimer­kiksi jo nuorten neuvominen sekä myös oh­jaaminen oikeisiin valintoihin vaikuttavat nuorten mukaan heidän toivoonsa vahvis­tavasti ja sitähän liikenneturvallisuustyö­kin on.

Asenteisiin on tunnetusti hankala – mut­tei mahdotonta – vaikuttaa. Ihmisellä on oma arvomaailmansa, ja asenteet ovat kai­ken toiminnan taustalla, myös liikenteessä. Asenteet luovat toimintavalmiuden, jonka perusteella arvioimme ympäristöämme ja suhtautumistamme siihen.

Kaija Tikkanen sanoo kuitenkin, että ih­misen on ensin koettava turvallisuutta jotta voi kyetä tunnistamaan tunteitaan.

– Mikäli omanarvontunto on nollissa ja elämä tuntuu turvattomalta, poisjääneet tunteet eivät kerro, mikä oikeasti tuntuu hyvälle, eivätkä ohjaa viisaisiin valintoihin. Tällöin päädytään tilanteeseen, jossa omaa elämää koskevat päätökset tehdäänkin esi­merkiksi ryhmän tai median arvojen mukai­sesti. Ilman tunteita ja selkeitä omia mielipi­teitä ajelehdimme muiden mielipiteiden vir­rassa ja saatamme ajautua itselle vahingolli­siin käyttäytymistapoihin.

Kun taas ihminen, joka tiedostaa toi­vonsa, kokee mahdollisuutensa onnistua ja pärjätä elämässä huomattavasti paremmik­si. Toivo on merkittävä tekijä nuorten riski­käyttäytymisen vähentämisessä sekä sopeu­tumisessa yhteisöön ja kouluun.

– Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa konk­reettisesti esimerkiksi sitä, että menesty­minen koulussa vahvistaa toivoa ja tuo lisää itseluottamusta, mikä taas auttaa saamaan jatkossakin parempia arvosanoja. Nuorten toiveikkuus ennustaa subjektiivista hyvin­vointia, hyvää itsetuntoa ja ennakoi vähem­piä poissaoloja sekä opettajan näkökulmas­ta vähemmän kurinpidollisia toimia kou­lussa.

Toivon LäheTTiLäs on Myös heiJAsTinkeiJu

idearikas ja aktiivinen kAiJA TikkAnen on monelle Pohjois-Savon lapsille tuttu henkilö myös Heijas-tinkeijuna. Liikenne-turvan koulut tajana Tikkanen halusi konkretisoida heijas-timen käyttöä ja kek-si oman hahmon tä-män tärkeän viestin eteenpäinviemiseen. Yhdessä Liikennetur-van kuopion aluetoi-miston kanssa syntyi kimaltava ja säkenöivä Heijastinkeiju-hahmo, joka kiertää kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa ja havainnoimassa heijastimen käytön tärkeydestä.

Päiväkodit ja koulut voivat lainata Heijastinkeijun pukua veloituksetta Liikenneturvan aluetoimistoista. aluetoimis-tot neuvovat puvun käytössä ja antavat vinkkejä heijastin-aiheen käsittelyyn lasten kanssa.

toivo on merKittävä teKiJä nuorten

risKiKäyttäytymisen vähentämiseen.

Kaija Tikkanen sanoo huumeista irti pyr­kineiden nuorten kertoneen, että sekä yksi­lökeskustelumahdollisuus että ryhmä ovat tärkeitä.

– Ryhmä tarjoaa paljon sosiaalisia taito­ja ja kokemuksia siitä, miten tullaan toisten kanssa toimeen. Ne taidot monelta nuorelta ovat hävinneet huumemaailmassa elämisen myötä. Mutta kaikkea ei voi ryhmässä pu­hua, vaan tarvitaan monenlaisia hoitomuo­toja, jotka löytyvät jokaisen kanssa yksilöl­lisesti.

toivo Ja turvaLLisuusVoiko toivolla vaikuttaa turvallisuusasentei­siin?

– Toivon vaikutukset nuorelle ovat myön­teisiä. Toinen ihminen voi vahvistaa nuo­ren toivoa. Väitöskirjatutkimukseni tuo lisää ymmärrystä ja välineitä kaikenlaiseen

11

lintu-tutkimusohjelma

loPPusuorallavuodesta 2002 toiminut tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Lintu päättyy keväällä. Kymmenen vuoden aikana tutkimusohjelma on valottanut monia liikenneturvallisuuden avainkysymyksiä.

shutterstock

katja mäkilä

12

iikenneturvan tutkimuspäällikkö sirpa rajalin on ollut mukana Lintu­ohjelman johtoryhmässä alusta läh­tien.

– Tärkeää Lintu­ohjelmassa on ollut se, että eri tie­teenalojen tutkijat ovat tehneet sen puitteissa yhteistyö­

tä, Rajalin sanoo. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee kolariväkivalta­tutkimukset.

Rajalin pitää merkittävänä myös Rattijuopon profiili ­tutkimusta.– Ratsiatutkimusaineisto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Sitä

on kerätty Suomessa jo vuodesta 1977 lähtien. Tutkimus täydentää mer­kittävällä tavalla tietämystämme rattijuopumuksesta, Rajalin sanoo.

L

K ymmenen vuoden aikana Lintu-ohjelman puitteissa on julkaistu yli 60 raporttia ja muistiota ja järjestetty 9 tutkimusseminaaria. LinTU-tutkimus-

rahoitus on ollut keskimäärin 350 000–400 000 euroa vuodessa.ohjelmaa ovat rahoittaneet Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto,

Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikenneturva.Lintu-ohjelman loppuseminaari pidetään toukokuussa 2012.

LiSÄTiEToa LinTU-oHJELMaSTa SEkÄ kaikki SEn RaPoRTiT oVaT LUETTaViSSa oHJELMan inTERnET-SiVUiLLa: WWW.LinTU.inFo

INFO

”maistissa” aJaneiden osuus Lähti

voimaKKaaseen Kasvuun 2000-Luvun

aLKuPuoLeLLa.

13

lintu-Ohjelman tutKimuKSiaKuuSI POIMINTAA

1. Lääkärin iLMoiTusveLvoLLisuus AJoTerveysAsioissATurun yliopiston tutkijat kartoittivat kuinka lääkärin ilmoitusvelvol­lisuus ajoterveys asioissa toimii osana ajo­oikeusprosessia.

Ilmoitusvelvollisuuden katsottiin toimivan iäkkäämpien, mutta ei nuorempien ja päihderiippuvaisten kuljettajien kohdalla. Tervey­dentilan kannalta ongelmallisia kuljettajia ei tavoitettu riittävän var­haisessa vaiheessa, ja lääkäreiden välillä oli suuria eroja ilmoitus­kynnyksessä.

Ilmoitusvelvollisuuden solmukohtia ovat potilaslääkärisuhde ja potilastietojen luottamuksellisuus. Niukka tieto kuljettajasta vai­keuttaa erityisesti poliisien ja tutkinnon vastaanottajien päätöksen­tekoa. Selvityksessä ehdotettiin, että tutkinnon vastaanottaja sai­si lääkäriltä tietoa siitä, mihin ajokokeessa tulisi keskittyä. Lääkä­ri puolestaan saisi palautetta ajokokeen tuloksesta ja suhteuttaisi tu­loksen kuljettajan terveystietoihin. Vasta tämän jälkeen tehtäisiin päätös ajo­oikeudesta.koLME nÄkökULMaa PRoSESSin ToiMiVUUTEEn,

LinTU-JULkaiSUJa 2/2012.

2. AJokyvyn ArvioinTi MuisTisAirAuksien JA AivohALvAusTen JäLkeenJyväskylän yliopiston Agora Center ja Helsingin yliopiston käyttäy­tymistieteiden laitoksen liikennetutkimusyksikön raportti esittää suo situksia siitä, miten ikääntyneen kuljettajan kognitiivista toimin­takykyä tulisi arvioida. Tutkimuksessa tarkasteltiin tavallisen ikään­tymisen lisäksi kahta iän myötä yleistyvää ja ajoterveyden kannalta merkittävää sairausryhmää: muistisairauksia ja aivohalvauksen jäl­kitiloja. Raportissa pohdittiin myös testejä, joita voidaan suositella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyttöön. ikÄÄnTYMinEn Ja aJaMinEn. aJokYVYn kogniTiiViSTEn EdELLYTYS-

TEn aRVioinTi MUiSTiSaiRaUkSiEn Ja aiVoHaLVaUSTEn JÄLkiTiLoJEn

YHTEYdESSÄ, LinTU-JULkaiSUJa 1/2012.

iLmoitusveLvoLLisuuden soLmuKohtia ovat

PotiLasLääKärisuhde Ja PotiLastietoJen

LuottamuKseLLisuus.

14

3. vAkAvien LoukkAAn- TuMisTen TiLAsToinTiSuomessa ei ole selkeää järjestelmää tilastoida henkilövahinkoihin johtaneissa liikenneonnettomuuksissa syntyneitä vammoja vaka­vuuden mukaan. Suomeen ollaan luomassa tilastoinnissa käytettä­vää vakavuusluokitusta. Tämän tueksi analysoitiin Pohjois­Kymen sairaalan vuosina 2004–2006 kerätyt tapaturma­aineistojen liiken­netapaturmat. Tutkimuksessa selvitettiin syntyneiden vammojen va­kavuus ja vertaillaan tuloksia aikaisempiin tietoihin. Työssä selvite­tään myös muualla maailmalla käytössä olevat erilaiset vammojen vakavuusluokitukset.RaPoRTTi JULkaiSTaan TÄMÄn kEVÄÄn aikana.

4. ”MAisTissA” AJAneeT kuLJeTTAJATTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus analysoi alkoholia nauttineiden mutta alle rangaistavuuden rajan jääneiden kuljettajien esiintyvyyttä ja profiilia Uudenmaan liikenteessä. ”Maistissa” aja­neiden osuus lähti voimakkaaseen kasvuun 2000­luvun alkupuolel­la. Kasvu johtui erityisesti hieman alkoholia nauttineiden (0,01­0,19 promillea) osuuden kasvusta.RaPoRTTi JULkaiSTaan TÄMÄn kEVÄÄn aikana.

5. uusien kuLJeTTAJien ohJAAMinen AJoTAPA PALAuTTeeLLA VTT:n kokeilu selvitti nopeusseurannan ja siitä annettavan palaut­teen merkitystä ja vaikutuksia turvallisuuteen. Tutkimuksessa uuden kuljettajan autoon asennettiin kokeilun ajaksi laite, joka keräsi tietoa ajotavasta. Laitteella saatiin tietoa siitä, kuinka paljon eri kuljettajat olivat ajaneet, minkälaisilla nopeuksilla sekä miten paljon he ajoivat ruuhka­aikana tai pimeässä. Tietoa kertyi myös kiihdytyksistä, jar­rutuksista ja nopeasta kaarreajosta.

Tutkimuksessa pohditaan, miten palautteesta saadut tiedot vai­kuttavat uusien kuljettajien ajokäyttäytymiseen. kokEiLUn LoPPURaPoRTTi VaLMiSTUU TÄMÄn kEVÄÄn aikana.

6. AuToMAATTisen vALvonnAn kehiTTäMinenTutkimus vertaa Suomen automaattista nopeudenvalvontajärjestel­mää vastaaviin eurooppalaisiin ja antaa ehdotuksia Suomen järjestel­män kehittämiseksi. VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan nykyinen automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä vastaa sille asetettuja ta­voitteita hyvin; etenkin kustannustehokkuuden kannalta.

Automaattista nopeudenvalvontaa ehdotetaan laajennettavaksi lisäämällä muun muassa pistemäistä nopeusvalvontaa ja ottamal­la käyttöön keskinopeuden mittaamiseen perustuva matkanopeus­valvonta. Lisäksi raportissa ehdotetaan taajamien nopeusvalvonnan tehostamista lisäämällä liikuteltavia kameroita, antamalla kunnil­le oikeus osallistua nopeusvalvontaan sekä porrastamalla nopeusra­joituksen ylittämisestä määrättäviä rikesakkoja. Erikseen selvitettä­viksi ehdotetaan muun muassa mahdollisen haltijavastuuseen siir­tymisen edut ja haitat.aUToMaaTTiSEn noPEUSVaLVonnan TEHoSTaMiSEn

MaHdoLLiSUUdET, LinTU-JULkaiSUJa 5/2011.

15

Vesa Ville mattila jari härkönen

ennAkoinTiA enTisTä

AikAiseMMin

16

Liikenneturvan uudistunut ennakoivan ajon koulutus kiinnittää yhä enemmän huomiota jo ennen matkantekoa tehtäviin valintoihin. Jaksoihin jaettu koulutuskokonaisuus voidaan toteuttaa joustavasti ja kustannustehokkaasti.

17

nnakoivan ajon koulutus painottui aikaisemmin muiden kuljettajien, ke­vyen liikenteen, ajoteh­tävän ja olosuhteiden ai­heuttamiin riskeihin sekä

niiden välttämiseen. Jatkossa kuljettajat aiotaan motivoida op­

pimaan entistä enemmän omasta itsestään ja miettimään erilaisia strategisia ratkaisu­ja jo hyvissä ajoin ennen ajoon lähtöä – jopa ajoneuvon valinnasta lähtien.

KuLJettaJat motivoidaan oPPimaan entistä enemmän omasta itsestään Ja miettimään eri ratKaisuJa Jo ennen aJoon Lähtöä.

hyvä vieLä ParemmaKsiLiikenneturva kehitti ennakoivan ajon kou­lutuksen jo vuosikymmeniä sitten. Sittem­min sitä on viilattu ajan vaatimusten mu­kaan. Toisaalta taas ennakoivan ajon ainek­sia on otettu mukaan muun muassa henki­löauton ajokorttikoulutukseen ja raskaan ka­luston ammattipätevyyskoulutukseen.

Nyt tuli kuitenkin aika uudistaa hyvä vielä paremmaksi.

Liikenneturva ja Turun yliopiston lii­kennepsykologian tutkimusryhmä käynnis­tivät kesällä 2010 henkilöauton kuljettajien vapaaehtoisen ennakoivan ajon jatkokou­lutuksen kehittämishankkeen. Hankkees­sa hahmoteltiin opetussuunnitelma, jonka pohjalta Liikenneturva uudisti ennakoivan ajon koulutuksen.

E

18

KuLJettaJan oma osuus ratKaisevaaPerinteinen ajoneuvon käsittelyyn ja liiken­netilanteiden hallintaan keskittyvä kuljetta­jaopetus ei ole pystynyt poistamaan uusien kuljettajien korkeaa riskiä joutua liikenne­onnettomuuteen. Niinpä eurooppalaises­sa kuljettajakoulutuksen kehittämisessä on 2000­luvulla alettu yhä enemmän korostaa yksilöllisiä ominaisuuksia, tavoitteita ja it­sensä hallintaa.

Myös opetuksessa käytettyjä menetelmiä on muokattu. Ulkopuolinen kun ei voi opet­taa kuljettajalle tämän yksilöllistä tapaa toi­mia tai vaihtaa hänen tavoitteitaan ja asen­teitaan.

Tarvitaan menetelmiä, jotka aktivoivat kuljettajan pohtimaan niin omaa ajamistaan kuin ylipäätään liikenteen turvallisuutta.

– Liikennepsykologinen ymmärrys kul­jettajan toiminnasta on lisääntynyt melkoi­sesti. Kehitämme ennakoivan ajon koulu­tusta tämän pohjalta, sanoo Liikenneturvan koulutuspäällikkö antero lammi.

oPi itsestäsi KuLJettaJanaKäytännössä ennakoivan ajon koulutukseen osallistujat täytyy saada aktiivisesti arvioi­maan toimintaansa. Miksi ajan niin kuin ajan? Miksi minulla on niin kiire, että ajan ylinopeutta? Mitä voisin tehdä asialle?

Vain siten saattaa oppia ymmärtämään omaa liikennekäyttäytymistään ja edelleen mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.

– Viimeistään silloin, kun joutuu liiken­teessä tavallisuudesta poikkeavaan tilantee­seen, pitää pystyä katsomaan peiliin. Mitä tein ja miksi, vaikuttiko toimintani vaa­ratilanteen syntymiseen ja kuinka sitten reagoin?

– Ennakoiva ajo edellyttää itsearviointi­valmiuksia sekä tahtoa ja taitoa ennakoida hyvissä ajoin, Lammi muistuttaa.

KouLuttaJa- Lähtöisyydestä osaLListuJaKesKeisyyteenUudistuneessa koulutuksessa ennakoivan ajon kouluttaja perustaa ensitöikseen kurs­sin Liikenneturvan nettisivustolle. Sen kaut­ta hän myös lähettää osallistujille linkin en­nakkotehtävälomakkeeseen – mielellään jo pari viikkoa ennen varsinaista H­hetkeä.

Ennakkotehtävissä kurssilaisia pyyde­tään vapaamuotoisesti listaamaan omat

tarvitaan meneteLmiä, JotKa aKtivoivat KuLJettaJan Pohtimaan

niin omaa aJamistaan Kuin yLiPäätään LiiKenteen turvaLLisuutta.

heikkoutensa ja vahvuutensa niin ennen matkaa kuin sen aikana.

Ennakkotehtävien vastausten, kurssilais­ten ikäjakauman, ajokokemuksen ja mahdol­lisesti tilaajan toiveiden mukaan koulutta­ja räätälöi kurssin. Koulutus koostuu neljäs­tä osiosta, joiden painotuksia muuttamalla kouluttaja voi koota kullekin osallistujaryh­mälle sopivan kokonaisuuden. Koulutuksen pystyy myös jakamaan usealle päivälle.

– Kouluttajaltakin vaaditaan ihan uuden­laista ennakointia. Hän ei enää pärjää vain tykittämällä omasta mielestään tärkeitä asi­oita, vaan joutuu painottamaan sisältöä ryh­män nostamien aiheiden mukaan ja valitse­maan siihen sopivat aktiiviset opetustyöka­lut, huomauttaa Liikenneturvan koulutus­ohjaaja toni vuoristo.

sitouttaminen todeLLiseen toimintaan Koulutuksen ensimmäinen osio keskittyy pohtimaan, mitä ennakoiva ajaminen on. Toisessa osiossa mietitään ennakointia en­

mitä aiemmin ennaKOit, Sitä enemmän vOit ennaKOida

seu- rausten

minimointi

ennaKointi matKan aiKana

ennaKointi ennen matKaa

19

nen matkaa ja kolmannessa ennakointia matkan aikana.

Neljäs osio käsittelee seurausten mini­mointia. Osion aikana jokainen kurssilai­nen myös esittelee yhden ennakkotehtäväs­sä mainitsemansa heikkouden ja ratkaisun sille. Tavoitteena on sitouttaa todelliseen toi­mintaan.

Läpi koko kurssin kulkeva juonne on to­dellisen ja kyseiselle koulutusryhmälle sopi­van onnettomuusesimerkin läpikäynti.

Ensin sitä analysoidaan ryhmissä vaara­tilanteen syntymiseen saakka. Mitä riskejä taustatekijöistä voi löytyä? Sitten mietitään, miten vaaratilanne olisi voitu välttää mat­kan aikana.

Lopuksi pohditaan, mitä onnettomuus­esimerkin jo vaaratilanteeksi kehittyneessä vaiheessa olisi voitu tehdä. Ennakoivan ope­

tuksen mukaisesti johtopäätös on hätkäh­dyttävä: hyvin vähän – enää siinä vaiheessa.

KesKusteLu KunniaanEnnakoivaa ajoa on perinteisesti käsitelty aihealueittain, esimerkiksi havainnoinnin, vuorovaikutuksen ja nopeuden kannalta. Jatkossa ne sisältyvät kaikkiin osioihin.

– Kurssilla pohditaan paljon yhdessä ja keskustellaan tavoitteellisesti sekä ryhmit­täin että koko porukan kesken. Siten sisältö muokkaantuu kohderyhmänsä mukaiseksi – ja osuu oikeisiin asioihin, Lammi tuumii.

Ajoharjoittelu ei enää automaattisesti kuulu kokonaisuuteen, mutta halutessa sii­hen on liitettävissä vaikkapa pimeän tai ta­loudellisen ajon harjoittelua. Ennakointiin matkan aikana keskeisesti kuuluvan turva­välin merkitys voidaan havainnollistaa joko paikan päällä tai esimerkiksi digitaalisen materiaalin avulla.

Kurssin jälkeen kouluttaja lähettää kou­lutuksen tilaajalle viestin, jossa hän kertoo keskeiset havaintonsa ennakkotehtävistä ja koulutuksesta. Mukana seuraa myös ehdo­tus siitä, mihin kurssilaisten kannattaa jat­kossa kiinnittää huomiota.

vaiKutus työyhteisöön astiUutta ennakoivan ajon koulutusta on kokeil­tu testiryhmillä. Ensi alkuun kurssin keskus­televuus hieman ihmetytti monia, koulutus­päivän jälkeen sitä kehuttiin tehokkaaksi ta­vaksi pureutua oleellisiin seikkoihin.

Parissa tapauksessa testiryhmän työyh­teisö tarttui ennakoivan ajon koulutukses­sa esille nousseisiin asioihin. Päätettiin esi­merkiksi järjestää entistä perusteellisempi perehtyminen yhteiseen ajoneuvokalustoon.

Ensimmäinen varsinainen EAK­koulut­tajakurssi järjestettiin marraskuussa, toinen ryhmä perehtyy siihen ensi syksynä. Heidän myötään tuoreet ajatukset ja toteutukset ote­taan asteittain käyttöön.

Liikenneturva suunnittelee järjestävän­sä aikanaan aiheesta myös täydennyskoulu­tusta.

ari-Pekka elovaara, Liikenneturvaeini Karvonen, Liikenneturvaantero Lammi, Liikenneturvatoni vuoristo, Liikenneturvatapio Paasimaa, ajohalla oyhannu soilumo, PoliisiammattikorkeakouluPetri tuovinen, ehkäisevä päihdetyö ehyt ry.teppo vesalainen, suomen autokoulu- liitto ry.

ennaKOivan ajOn KOulutuKSen

Suunnittelijat ja KOuluttajien KOuluttajat:

KouLutuKsen KesKusteLevuus on Koettu tehoKKaaKsi tavaKsi Pureutua oLeeLLisiin seiKKoihin.

20

Taitava ja turvallinen toimintatapa

– ennakointi on keskeinen tekijä kaiken taitavan ja turvallisen toiminnan taustalla.

se mahdollistaa monet vaihtoehdot ja riittävästi aikaa ratkaisujen tekemiseen, sanoo

Liikenneturvan koulutuspäällikkö antero Lammi.

nnakointi liikenteessä voi kohdistua moniin seikkoihin ajomatkan suunnittelusta ja omien tunteiden vaikutusten minimoinnista lähesty­

miseen kohti seuraavaa risteystä. – Ennakointi on kokonaisvaltainen toi­

mintatapa ja taito riskien välttämiseksi. – Eniten omaa turvallisuuttaan liiken­

teessä voi lisätä sellaisilla ratkaisuilla, jot­ka ajoittuvat tai sijoittuvat etäälle ajotilan­teesta. Kun on aikaa ja mahdollisuus har­kita, Lammi korostaa.

Jo ajoneuvon valinta on strategisesti tär­keä ennakoivaan ajoon vaikuttava valinta.

E itsearviointi edeLLyttää reheLLisyyttä Ennakointi edellyttää laaja­alaista – niin ym­päristön kuin omien toimintatapojen – arvi­ointia. Liikenteessä osa ennakointiin kuulu­vasta arvioinnista kohdistuu tilanteisiin tiel­lä, osa itseeni. Millaiset ovat autoni renkaat, mikä aikatauluni, millainen keli tai ajotaito­ni siinä?

Itsearviointi on vaikeata, sillä siinä pitäi­si pystyä rehellisyyteen.

– Oppimisen psykologiassa puhutaan metakognitiivisista taidoista. Tiedän, mitä tiedän ja mitä en tiedä. Tiedän, mitä osaan ja mitä en osaa, Lammi korostaa.

21

tuija holttinen tuija holttinen ja shutterstock

miljOOnat luiSuvat liuKaStumiSiSSa

Liukastumisista aiheutuu vuosittain paljon tuskaa. yhteiskunnalle koituu valtavat kustannukset terveydenhuollon, korvausten ja menetettyjen työsuoritusten takia. Kaatujat saavat kärsittäväkseen kivut ja säryn.

hteiskunnalle liukastu­misista johtuvat koko­naiskustannukset nouse­vat jopa 600 miljoonaan euroon vuodessa, arvioi Finanssialan Keskuslii­

ton toimitusjohtaja pia-noora kauppi Pysy Pystyssä ­kampanjan talvijalankulun turvallisuusseminaarissa.

Lukuun sisältyvät työtapaturmavakuu­tuksesta maksettavien korvausten lisäksi va­paaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, eri­

laisista vastuuvakuutuksista sekä yhteiskun­nallisista menetyksistä aiheutuvat kulut ja korvaukset. Yksi kaatumistapaturma mak­saa keskimäärin 6 000 euroa.

Jos katsotaan vain lukuja, kyse on valta­vasta summasta rahaa. Sen lisäksi tulevat inhimilliset kysymykset.

Talvijalankulun turvallisuusseminaa­rin puhujista lähes jokainen muistutti väes­tön ikääntymisestä. Kaatumisen seuraukset voivatkin vanhuksilla tarkoittaa elämänlaa­dun selkeää huononemista. Lonkkamurtu­

Y

22

L

talviSääSSä jalKineen valinnalla On iSO merKityS

iukuesteistä turvallisuuden kannalta parhaassa mallissa on nastat sekä päkiän

että kannan alla. oleellista on kuitenkin muistaa hidastaa vauhtia; liukuesteet-

kään eivät muuta liukasta säätä kesäkeliksi!

ma voi olla ratkaiseva käännekohta huo­nompaan ja johtaa loppuelämäksi pysyvään laitoshoitoon.

Lonkkamurtumien kokonaismäärän arvioidaan kaksin­ tai jopa kolminkertaistu­maan tulevina vuosikymmeninä ikäihmis­ten määrän ja keski­iän kasvaessa.

oiKea asenneTapaturmavakuutuslaitosten liiton työtur­vallisuuspäällikkö janne sysi-ahon näyttämässä tilastossa vuoden 2010 palkan­saajien työmatkatapaturmista 71 prosenttia johtui kaatumisista, liukastumisista ja kom­pastumisista. Yhteentörmäys auton kanssa oli ollut syynä noin 14 prosentissa työmatka­tapaturmissa.

Liikenne­ ja viestintäministeriön kata-riina myllärniemi peräsikin muu­toksia jalankulkijoiden turvallisuuden li­säämiseksi. Esimerkkiluettelossa mainittiin muun muassa ohjaustoimet, nopeusrajoituk­set, töyssyt, huomiovalot ja ­äänet, liiken­teenerottelu, liikennealueiden puhdistus ja hiekoitus. Myllärniemi kuitenkin muistutti, että tärkeintä on aina oikea asenne omaan ja muiden liikkumiseen.

– Hyviäkin uutisia on. Kymmenessä vuodessa jalankulkijoiden liikennekuole­mat ovat lähes puolittuneet. Tähän ovat vai­kuttaneet muun muassa kaupunkien ja taa­jamien yleinen nopeusrajoitusten alentami­nen ja myös asennemuokkaukset. Jalankul­ku on ihmisen perusliikkumismuoto ja sen statusta on pyrittävä nostamaan liikenne­järjestelmässä muiden liikkumismuotojen rinnalle.

JatKuvaa tasaPainoiLuaVaikka väestö ikääntyy, liukastumiset eivät kuitenkaan ole pelkkä ikäihmisten ongelma – liukastumisia sattuu kaiken ikäisille. Tut­kimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan, ja jopa puolet kaatujis­ta on alle 30­vuotiaita. Pystyssä pysymisen haasteet koskevat meitä kaikkia.

On tärkeää harjoittaa tasapainoaan. Ja mikä on vielä tärkeämpää, harjoittelun tu­lee olla jatkuvaa, muuten harjoitellut kyvyt hiipuvat.

Fysioterapauetti satu pajala painot­taa tasapainokyvyn vaikuttavan oleellisesti reagointinopeuteen.

– Hyvän tasapainon omaavilla henkilöil­lä reagointikyky on nopea, jolloin horjah­duksen ehtii korjata ennen kaatumista.

Hänellä on oiva vinkki kotiharjoitteluun: Simppeli tasapainoharjoitus on pestä ham­paat yhdellä jalalla seisten. Myös varpailla kävely sekä takaperin kävely ovat hyviä ta­sapainoharjoituksia.

KeLitiedotteita JaLanKuLKiJoiLLeIlmatieteen laitoksen tehtävä on suomalaisen yhteiskunnan palveleminen. Keskeisin asia­kas on liikenne.

– Päivittäin ”Ilmatieteen laitoksen mak­karatehtaalta” tuotetaan erilaisille asiakas­ryhmille noin miljoona eri tuotetta. Esimer­

kiksi jalankulkusäästä tiedotetaan kaksi ker­taa vuorokaudessa, petteri taalas kertoo.

Silti varoituspalveluissa on vielä kehitet­täviä asioita, jotta jalankulkuonnettomuuk­sien määrä saadaan vähenemään.

– Ennusteita ja varoituksia liukkauson­nettomuuksien kohonneesta riskistä ja on li­sättävä pelastustoimen ja terveydenhuollon varautumiseksi. Jalankulun reittien kun­nossapidosta on huolehdittava paremmin, ja operatiivisten havaintomenetelmiä on ke­hitettävä jalkakäytävien keliolojen tarkkai­luun.

61 %

23 %1 %2 %

1 1%

1 %1 %

jalan (myös polkupyörää taluttaen,ajoneuvosta astuttaessa, hiihtäen, tms.)

polkupyörällä

mopedilla

moottoripyörällä, myös kevyt moottoripyörällä

henkilöautolla

linja-autolla, kuorma-autolla, junalla, raitiovaunulla

muut liikkumistavat

vähintään 4 päivän työKyvyttömyyteen jOhtaneet työmatKatapaturmat

liiKKumiStavan muKaan vuOnna 2009

23

tavOitteet tOdeKSi

uusi liikenneturvallisuussuunnitelma valmistunut

tuula taskinen

ieliikenteen turvallisuus­suunnitelma vuoteen 2014 on valmistunut. Lii­kenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laati­ma suunnitelma jatkaa

tutun turvallisuusvision hengessä: liiken­nejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on, että vuonna 2014 on enintään 218 liikennekuole­maa. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä ja vähen­tää loukkaantumisten määrä neljänneksellä vuoden 2010 tasosta.

Edellisen suunnitelman jälkeen turvalli­suuskehitys on ollut myönteistä, mutta kova tavoite jäi saavuttamatta. Sen mukaan vuon­na 2010 piti olla enintään 250 liikennekuo­lemaa, kun niitä oli todellisuudessa 272. Vuonna 2011 niitä oli ennakkotietojen mu­kaan 292. Myös kansainvälisissä vertailuissa Suomen sijoitus on heikentynyt viime vuosi­na. Vuonna 2010 Suomi jäi Ruotsin, Norjan ja Tanskan taakse.

Tieliikenteen turvallisuuspuutteet aiheut­tavat merkittävän kansanterveysongelman, ja Suomen tieliikenteen onnettomuuskus­tannuksiksi arvioidaan noin 2–3 miljardia euroa vuodessa. Suunnitelman mukaan kai­kissa tieliikenteen linjauksissa ja päätöksis­sä tarvitaankin erityisesti nyt turvallisuuden asettamista etusijalle.

tehoKKaimmat toimetUuden suunnitelman kustannustehokkaim­mat toimenpiteet ovat laatijoiden mukaan

turvalaitteiden käytön edistäminen, turva­vyön ja motoristikypärän käyttämättömyy­den huomioiminen ajokieltoon johtavissa toistuvissa rikkomuksissa, taajamien nope­usrajoitukset, maanteiden automaattivalvon­nan lisääminen ja rattijuopumukseen syyllis­tyneiden alkolukon käytön lisääminen.

Suunnitelmaan on kirjattu myös osata­voitteita, joista ensimmäisenä poliisi ottaa käyttöön tarkkuusalkometrejä tämän vuo­den aikana. Myös moottoritieliittymiä kor­

jataan tänä vuonna. Turvalaitteissa turva­vyön käyttöaste on nostettava taajamissa samalle tasolle kuin taajamien ulkopuolella ja takaistuimilla samalle tasolle kuin etuis­tuimilla. Pyöräilykypärä ja heijastin saisivat yleistyä niitä vähiten käyttävillä. Edullisia keskikaiteita kokeillaan 100 kilometrin mat­kalla, samoin niihin liittyviä leveitä keski­alueita toteutetaan 100 kilometrin matkalle.

Vilkasliikenteiden pääteiden kaiteita kor­jataan suunnittelukaudella korkeintaan 800

T

Pohjoismaissa tieliikenteessä kuolleet miljoonaa asukasta kohti vuosina 2000–2010. Suomi jäi vuonna 2010 tässä vertailussa viimeiseksi. (Lähde: Liikenneturva ja nordiskt vägforum)

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

515043

28Ku

Oll

eet/

mil

j. a

SuK

aSt

a

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

suomi ruotsi norja Tanska

24

kilometriä, kun niitä on kaikkiaan 4 300 kilo metriä.

Suunnitelmassa painotetaan myös myö­hemmin toteutettavien toimien valmiste­lua ja edistämistä. Niitä ovat muun muas­sa edullisten keskikaideratkaisujen lisäämi­nen, ajoterveyden arvioinnin kehittäminen, älykkään nopeudensäätelyn kokeilut, uudet painotukset suunnittelutyössä ja nopeusra­joitusjärjestelmän kehittäminen.

Suunnitelmassa ei ole arvioitu kaikkien eri toimenpiteiden kustannuksia. Suunni­teltujen keskikaidekohteiden toteuttaminen vaatisi rahoitusta 13–15 miljoonaa euroa.

Suunnitelmaa on täydennetty siinä esi­tettyjen toimenpiteiden arvioinnilla. Sen mukaan tieliikenteen turvallisuussuunni­telman toteuttaminen vähentää tieliikenne­kuolemia 32–42 hengellä, eli vuonna 2014 menehtyisi arvion mukaan 219–234 ihmistä.

PromiLLeraJasta eriävä mieLiPideKaikki suunnitelman allekirjoittajatahot oi­keusministeriötä lukuunottamatta kannatti­vat promillerajan laskua. Oikeusministeriön edustaja jätti eriävän mielipiteen, jonka mu­kaan promillerajan lasku ei ole kustannus­tehokas tapa edistää liikenneturvallisuutta. Ministeriön arvioiden mukaan rattijuopu­musrajan lasku nykyisestä 0,5 promillesta 0,2:een toisi 10 000 uutta tapausta oikeus­järjestelmän käsiteltäväksi, ja se kuormittai­si liikaa poliisia ja oikeuslaitosta. Nykyisin tapauksia on ollut 21 000–25 000/vuodessa. Oikeusministeriö pitää kuitenkin tarpeelli­sena, että asiasta laadittaisiin riippumaton ja perusteellinen tutkimus.

PitKäJänteinen työ saa JatKoaLiikenneturvan toimitusjohtajan anna-liisa tarvaisen mukaan liikennetur­vallisuustyön vahvuus on Suomessa sii­nä, että se on ollut erittäin pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Hän luonnehtiikin uutta suunnitelmaa laajapohjaiseksi toimenpide­valikoimaksi.

KaiKissa tieLiiKenteen LinJauKsissa Ja PäätöKsissä tarvitaan erityisesti turvaLLisuuden asettamista etusiJaLLe.

– Meidän kannattaa muistaa, että liiken­neturvallisuus on Suomessa hyvällä tolalla, joten vaikutus syntyy useista samaan suun­taan vievistä toimista ja niiden yhteisvaiku­tuksista, Tarvainen mainitsee. Hän arvioi, että eniten julkista keskustelua syntyy ratti­juopumuksen ennaltaehkäisyyn liittyvistä toimista kuten promillerajan laskusta ja al­kolukosta.

Liikenneturva on mukana tiedottamas­sa, kampanjoimassa, kouluttamassa ja ke­hittämässä uusia sisältöjä ja toimintamalle­ja liikennekasvatukseen. Turvalaitteiden ku­ten kypärän, heijastimien ja turvavyön käy­tön lisääminen vaatii Anna­Liisa Tarvaisen mielestä uusia luovia keinoja. Yhtenä esi­merkkinä hyvin huomatusta kampanjasta

hän mainitsee Liikenneturvan Musta vyö ­kampanjan.

– Meidän on houkuteltava jäsenjärjes­tömme yhä enemmän mukaan tähän työhön ja viemään mukanaan tätä turvalaiteviestiä. Perustelut turvalaitteiden käytölle on puret­tava perheen, yksilön ja hänen läheistensä tasolle aivan samalla tavalla kuin turvalli­suusvisiokin. Mitä minä voin tehdä, että itse ja läheiseni selviämme, Tarvainen sanoo.

Liikenneturva jatkaa suunnitelman mu­kaan myös turvalaitteiden käytön seurantaa sekä osallistuu osaltaan rattijuopumuksen ennaltaehkäisyyn ja tekee järjestöjen kans­sa yhteistyötä yläkouluikäisten alkoholi­ ja mopoiluvalistuksessa. Se tarjoaa erityises­ti kouluille, opettajille ja nuorisotyölle toi­mintamalleja ja koulutusta. Nuorten liiken­neturvallisuutta halutaan edistää vertaistoi­minnan kautta. Liikenneturva valistaa yh­dessä sidosryhmiensä ja jäsenjärjestöjensä kanssa myös kuljettajia väsymykseen liitty­vistä riskeistä.

PAinoPisTeALue kuoLeMien

väheneMä vuonnA 2014

ajokuntoRattijuopumuksen vähentäminenajoterveyden arviointiVäsyneenä ajamisen vähentäminen

5,60,51,8

liikennekäyttäytyminennopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttönuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen

16,6

1,8

taajamien liikenneturvallisuuden kehittäminenTaajamaliikenteen rauhoittaminen 10,4

maanteiden turvallisuuden parantaminenkuolemien torjunta pääteillä 9,2

Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu ennakkoon painopistealueittain. (Lähde: Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014)

25

Hyvä turvallisuus-kehitys on pysähtynyt

vuonna 2011 tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 292 ihmistä ja loukkaantui 7 919. Liikennekuolemia oli 22 ja loukkaantuneita 258 edellisvuotta enemmän.

uosina 2009 ja 2010 ta­loustaantuma heijastui liikenteeseen ajomäärän vähentymisenä ja vauh­ditti myönteistä turvalli­suuskehitystä. Erityisesti

raskaan liikenteen määrä laski ja näin myös altistus vakaville nokkakolareille.

Talouden tila kohentui vuonna 2011. Talou skasvun myötä ajamisen määrä on kasvanut 2,6 prosenttia. Henkilöautoilla on

ajettu noin miljardi kilometriä enemmän ja kuorma­autoillakin noin 150 miljoonaa kilo­metriä edellisvuotta enemmän. Samansuu­ruinen kasvu on nähtävissä myös liikenne­käytössä olevien ajoneuvojen määrissä.

Tienkäyttäjien kokemukset liikenteestä näyttävät vastaavan turvallisuustason vaih­telua. Liikenneturvan ilmapiirimittausten perusteella kuljettajat ovat kokeneet liiken­teen ilmapiirin heikentyneen vuonna 2011. Kuusi kymmenestä oli sitä mieltä, että lii­

kenteessä roikutaan aiem­paa useammin liian lähel­lä perässä ja otetaan riske­jä ohituksissa. Joka toinen autoilija taas koki kaa­haamisen yleistyneen, ja joka kolmas oli sitä miel­tä, että liikenne tuntuu ai­empaa pelottavammalta. Myös joka toinen jalan­

V

JoKa KoLmas oLi sitä mieLtä, että LiiKenne tuntuu aiemPaa PeLottavammaLta.

sirPa rajalin

kulkija ja pyöräilijä arvioi liikenteen pelot­tavuuden lisääntyneen.

KesäLiiKenne onnetto-muuKsien sesonKiPerinteisesti liikennekuolemat ovat lisäänty­neet kesäkuukausina. Näin kävi myös vuon­na 2011. Kesään liittyy vaikeasti tunnistet­tavia riskejä. Päivällä kuumuuteen ja yöllä vuorokausirytmiin kytkeytyvä väsymys voi olla kohtalokasta, vaikka varsinaista rattiin nukahtamista ei tapahtuisikaan. Kesäliiken­ne, etenkin öisillä tyhjillä teillä, luo harhan turvallisista olosuhteista ja houkuttelee suu­riin nopeuksiin ja huolettomaan menoon. Kesällä liikenteeseen tulee mukaan myös heikosti suojattujen ajoneuvojen kuljettajia:

26

mopoilijoita, motoristeja ja kypärättömiä pyöräilijöitä. Rattijuopumusonnettomuuk­sille kesä on ”sesonkiaikaa”. Myös nuorilla on kesäliikenteessä meno päällä ja moni ajelu päättyy tieltä ulos kohtalokkain seurauksin.

Liikennekuolemat lisääntyivät viime vuonna niin henkilöautolla matkustettaes­sa, moottoripyörällä ja mopolla ajettaessa kuin jalan liikuttaessakin.

noKKaKoLarit tuhoisimPia Onnettomuustyyppien tarkastelu osoittaa, että nokkakolarit ja tieltä suistumiset ovat johtaneet aiempaa useammin menehtymi­seen. Alle 35­vuotiaita ja yli 75­vuotiaita on myös menehtynyt edellisvuotta enemmän.

Altistus nokkakolareille kasvaa nopeasti liikenteen lisääntyessä. Kohtaamisonnetto­muuksissa toinen osapuoli tyypillisesti ajau­tuu väärälle kaistalle. Tutkimuksista tiede­tään, että alle 20­vuotiailla ja yli 64­vuotiail­

la todennäköisyys ajautua vasemmalle kais­talle on kuusinkertainen muihin kuljettajiin verrattuna. Hieman yli 100 km/h:n nopeus lisää riskin 9­kertaiseksi ja alkoholi 74­ker­taiseksi. Kuljettajien mielestä väsymys, tor­kahtaminen tai keskittymisen herpaantumi­nen ovat keskeisessä asemassa nokkakolarei­den synnyssä.

Kohtaamisonnettomuuksien välttämi­seksi kuljettajia täytyy ohjata tiedotuksen, valistuksen ja lainsäädännön lisäksi muun muassa keskikaiteilla, ajonopeuksien sääte­lyllä, tärinäraidoilla ja ottamalla käyttöön älykkään auton opastava järjestelmä.

Liikenneviraston tietojen mukaan kes­kikaiteiden rakentaminen ei juurikaan ole edennyt. Niihin ei ole osoitettu varoja. Kes­kikaiteet ehkäisisivät nokkakolareita tehok­kaimmin. Tärinäraitoja on lisätty teiden päällystys­ ja korjaustöiden yhteydessä. Tei­den kunnossapidon ja tärinäraitojen on arvi­

oitu vähentävän noin 12 % kuolemaan joh­tavista nokkakolareista. Keskinopeudet ovat pysyneet noin 0,5–1 km/h alhaisemmalla tasolla sen jälkeen, kun poliisi tiukensi puut­tumiskynnystä ylinopeuksiin syksyllä 2009. Näillä toimenpiteillä on voitu vähentää ajo­määrän kasvusta tulevia paineita nokkako­lareiden lisääntymiseen.

Tieltä suistumisissa näkyvä 11 kuole­mantapauksen lisäys selittyy suurelta osin tieltä suistumisissa menehtyneiden mootto­ripyöräilijöiden määrän kasvulla.

suoJatieonnettomuuKsia enemmänKuolemantapauksia ja loukkaantumisia suo­jateillä oli edellisvuotta enemmän. Pitkän aikavälin tilastokatsaukset osoittavat, että suojateillä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä painottuu iäkkäisiin. Toimintaedel­lytykset jalkaisin liikkuvilla iäkkäillä heik­

500

400

300

200

100

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

396

433415

379 375

336

379 380

344

279 272292

71 82 9167

84 89 88 91 9668 64 63

kuolleet rattijuopumus tapauksissa

liiKenneKuOlemat vuOSina 2000-2011

27

kenevät. Yli 85­vuotiaista neljällä viidestä on todettu vähintään lieviä toimintaedelly­tysten puutteita tutkijalautakuntien aineisto­jen perusteella. Tavallisesti heikkenee kuulo tai näkö, ja liikkuminen muuttuu hitaaksi ja jäykäksi. Myös monien sairauksien vaikutus tuli esiin. Iäkkäät eivät yleisesti tee mitään yllättävää esimerkiksi astu äkkinäisesti tielle auton eteen. Sen sijaan liikennetilanne ehtii muuttua hitaan kadunylityksen aikana.

Liikenneturva on ottanut kantaa siihen, että suojatiet tulee saada nimensä veroisik­si. Liikenneturva tukee liikenneministerin ehdotusta turvata suojatiellä kulkevia jalan­kulkijoita rangaistuksia tiukentamalla. Toi­nen tehokas tapa lisätä suojateiden turvalli­suutta on ajonopeuksien alentaminen suoja­teiden kohdalla.

itsemurhat LiiKenteessäNorjan ja Tanskan liikenteessä hyvä kehitys jatkui vielä vuonna 2011. Ruotsissa liikenne­kuolemat lisääntyivät viime vuonna (18 pro­senttia). Niitä oli 314 kun Suomessa liiken­nekuolemien luku oli 292. Ruotsissa kuole­mantilastoista poistettiin vuonna 2010 en­simmäistä kertaa tieliikenteessä tehdyt itse­murhat. Suomessa itsemurhatapaukset sisäl­tyvät tieliikenneonnettomuusmääritelmän ja liikennekuoleman määritelmän mukaan onnettomuustilastoihin. Niiden mukaan it­semurha­kuolemakin on sattunut tieliiken­

nealueella ja henkilö on kuollut onnettomuu­dessa saamiinsa vammoihin.

Suomessa tilastoidaan vuosittain noin 20 moottoriajoneuvolla ajettua itsemurhakola­ria tieliikenteessä. Itsemurhan tekijät ovat tyypillisesti 25–35­vuotiaita miehiä. Tämän lisäksi noin 50–60 ihmistä hyppää vuosit­tain rekan tai junan eteen. Sairauskohtauk­siin menehtyy noin 26 ihmistä. Kohtauksiin menehtyneiden keski­ikä on 68 vuotta ja he ovat lähes kaikki miehiä.

Itsemurhat tilastoidaan Suomessa kuo­lemansyytilastoihin ja tutkijalautakun­tien tilastoihin. Tutkijalautakunnat kerää­vät myös tietoa sairauskohtauksista. Jos tie­to itsemurhista olisi Suomen virallisessa tieliikenneonnettomuustilastossa, se mah­dollistaisi pohjoismaisen tilastovertailun nykyistä paremmin. Tieto tieliikenteessä sattuneista sairauskohtauksista antaisi puo­lestaan perusteita muun muassa ajotervey­den seurannan kehittämiseen. Liikenne­turva on käynnistänyt yhteistyön Tilasto­keskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen

kanssa tieliikenteen itsemurhien ja sairaus­kohtauksissa menehtyneiden määrien saa­miseksi Suomen viralliseen tilastoon.

noLLavisio eLää Ja voi hyvinTurvallisuuskehityksen jumiutuminen ku­vastaa sitä, että turvallisuustoimet eivät ole olleet riittäviä liikenteen määrän kasvaessa. Liikenneturva huomioi suotuisan turvalli­suuskehityksen pysähtymisen jo yli vuosi sit­ten. Uhkakuvina on nähty, että vision mu­kaisten tavoitteiden saavuttaminen vaaran­tuu ja että putoamme muiden EU­maiden kehityksestä. Pohjoismaissa olemme jo pe­ränpitäjänä.

Uusi liikenneturvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 julkistettiin 17.2.2012. Asen­neilmasto on muuttunut paljon edellisen suunnitelman julkistamisvuodesta. Silloin 47 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että yksikään liikennekuolema ei ole hyväksyttä­vissä. Uusimmissa mittauksissa osuus on jo 63 prosenttia.

tienKäyttäJät

tieliiKenteeSSä KuOlleet tienKäyttäjä- ja iKäryhmän muKaan

turvaLLisuustoimet eivät oLe oLLeet riittäviä LiiKenteen määrän Kasvaessa.

iKäryhmät

0-14

15-24

25-34

35-44

45–54

55-64

65-74

yli 75

Henkilöauto,kuljettaja

Henkilöauto,matkustaja

Jalankulkija

Polkupyörä

Moottoripyörä

Muu

Mopo

9

65

40

3144

24

35

44

127

46

42

16

28

2310

28

näkökentässä

Yhteistyössä ennakointiin

KOKemUs­-KOULUTTAjAT­­

AUTTAvAT­­KerTOmALLA­­

OmAN­­TArINANsA.

T apasimme taannoin vammaisjärjestöjen ja Liikenneturvan väen kesken ja keskustelim­me yhteistyön mahdollisuuksista. Miten vam­mautuneet voisivat olla hyödyksi ennalta eh­

käisevässä työssä? Ovatko liikenteessä vammautuneet jo osoittautuneet mahdottomiksi tapauksiksi vai olisiko heillä jotain annettavaa yhteiseksi hyväksi?

Liikenneturva käyttää usein kuolintilas­toja kertoes saan tieliikenteen kehittymisestä. Kuolema on omalla tavallaan kovin raju asia ihmisten käsiteltäväksi. Toisaalta käy myös niin, että me ihmiset ”unohdamme” kuolleet melko pian. Sen sijaan vammautuneet jää­vät keskuuteemme loppuiäkseen. Liikentees­sä vammautuu tuhansia ihmisiä vuosittain ja suuri osa heistä menettää muun muassa työ­kykynsä.

Kaikkien vammat eivät näy selvästi pääl­lepäin. Liikenteessä saa vaikea­asteisen aivo­vamman vähintään yli tuhat henkilöä vuodessa. Neuropsy­kologiset oireet huomaa ehkä vain ihmisen käyttäytymisen

muutoksina tai vaikkapa oppimis­kyvyn heikkenemisenä. Fyysis­

ten, ulospäin näkyvien vam­mojen puuttuessa ei ole help­po käsittää mistä on kyse.

Liikenneturvan kanssa pohdimme, miten aivovam­

man saaneita voisi käyttää ennalta ehkäisevässä työssä ilman, ettei tehdä sosiaalipornoa. Tähän on jo olemassa vastaus. Potilasjärjestöt ovat kehittäneet vuosikymmenen aikana kokemuskouluttajatoiminnan. Pitkäaikaissairai­ta ja vammautuneita on koulutettu kertomaan oma tari­nansa niin, että se voidaan hyödyntää koulutuksellisesti.

Kokemuskouluttajat kiertävät muun muassa oppilaitoksissa luennoimassa.

Yhteistyöllä vammaisjär­jestöt ja Liikenneturva voi­vat hyödyntää vammaistyön osaamista vammautuneiden henkilöiden kokemusten hyö­tykäytöstä ja jalostaa sen Lii­kenneturvan ennalta ehkäise­vän työn palvelukseen. Tällai­sessa yhteistyössä kaikki voi­vat voittaa: yleisö saa tietoa,

vammautunut mielekkään tehtävän ja järjestöt järkevää toimintaa. Kokemuskouluttajatoiminta itsessään on mah­tava innovaatio.

Parasta yhteistyössä on se, ettei Liikenneturvan tarvit­se luopua omasta perustehtävästään ja roolistaan. Sen ei tarvitse yrittää muuttua vammaisjärjestöksi, vaan vam­maistyön osaajat hoitavat oman osuutensa ja Liikennetur­va oman osuutensa kokonaisuudessa. Synergiaetua par­haimmillaan. Kokeillaan!

sirKKu LindstamtoiminnanjohtajaAivovammaliitto ryLisätietoa: www.kokemuskoulutus.fi.

29

svensk resumé

förutSe tidigare än föruttrafikskyddets förnyade utbildning om förutseende körning betonar de val man gör innan själva färden

tbildningen om förutseende körning har förnyats. I fort­sättningen vill man motivera förarna till bättre själkänne­

dom och få dem att fundera på olika stra­tegiska lösningar redan i god tid innan de kör iväg.

Det är redan tiotals år sedan Trafik­skyddet utvecklade utbildningen om för­utseende körning. Man har sedan utveck­lat konceptet i enlighet med tidens krav. Nu var det hög tid att förnya materialet grundligt till att bli ännu bättre.

Trafikskyddet och forskningsgruppen i trafikpsykologi vid Åbo Universitet star­tade under sommaren 2010 ett utveck­lingsprojekt om frivillig fortbildning för personbilsförare i förutseende körning.

Lär utgående från dig sJäLv som förareI praktiken måste man aktivera deltagar­na i utbildningen om förutseende körning att värdera sitt körsätt. Varför kör jag som jag gör? Varför har jag så bråttom att jag kör för fort? Vad kan jag göra åt saken?

Endast då kan man kanske lära sig att förstå det egna trafikbeteendet och få möjlighet att påverka det.

– Förutseende körning förutsätter färdig­heter i självevaluering samt vilja och kun­skap att förutse i god tid, säger Trafikskyd­dets utbildningschef antero lammi.

från utbiLdarcentrering tiLL betoning På deLtagarnaI den förnyade utbildningen om förutse­ende körning utgår utbildaren först från Trafikskyddets webbsidor. Via dem skick­ar han en länk till en enkät i vilken kurs­deltagarna fritt får lista sina egna svaghe­ter och styrkor före de kör iväg och under själva körningen.

Utbildaren anpassar sedan kursen ut­gående från svaren på förhandsuppgif­terna, kursdeltagarnas åldersfördelning och körerfarenhet. Utbildningen består av fyra delar, genom vilka utbildaren kan välja att betona vissa delar anpassade till deltagargruppen. Man kan också dela upp utbildningen på flera dagar.

– Ett nytt förutseende sätt krävs också av utbildaren. Utbildaren tvingas anpassa innehållet enligt gruppens behov och väl­ja aktiva läromedel utgående från det, på­pekar Trafikskyddets utbildningsinstruk­tör toni vuoristo.

disKussion tiLL hedersFörutseende körning har ursprungligen behandlats områdesvis, tillexempel ge­nom gestaltning, samverkan och utgående från hastigheten. I fortsättningen inbegri­per de alla delar.

Körövning hör inte längre automatiskt till helheten, men vid behov kan man läg­ga till övning i mörkerkörning eller eko­nomikörning. Efter kursen skickar utbil­daren ut ett meddelande till beställaren av utbildning där han berättar om väsent­liga iakttagelser genom förhandsuppgif­terna och utbildningen. Med följer även ett förslag på vad kursdeltagaren borde uppmärksamma i fortsättningen.

Den nya utbildningen i förutseende körning har prövats på en testgrupp. Till att börja med förvånades många över kur­sens diskussionsformat, men efter utbild­ningsdagen berömde man det effektiva sättet att koncentrera sig på väsentligheter.

Trafikskyddet planerar även framöver fortbildning i ämnet.

U

Vesa Ville mattila

jari härkönen

30

ad är ”fjärrvisdom”? det är när man på förhand funderar över saker och ting och föreställer sig fal-let så pass levande att när det en gång inträffar så har man klart för sig hur man ska göra. att besitta

denna färdighet är få förunnat. Lyckliga är de som kan! Men fär-digheten har två brister; saken inträffar inte, eller så händer det på ett annat sätt än det som man förutsåg. den som kan ta även detta i beaktande är lycksalig...”!

konsTA PyLkkänen funderar över förutseendets djupaste essens på skäret Lentua.

när vi pratar om att förutse är det ofta fordonstrafiken som vi tänker på. i detta nummer finns en omfattande och intres-sant artikel om utvecklingen av utbildningen i förutseende kör-ning. För att vi ska kunna röra oss tryggt behöver vi kunna för-utse. Passar skorna för det hala väglaget? Behöver jag dra ner på gångtakten? Har jag tillräckligt med reflexer på kläderna? Ska jag använda hjälm när jag cyklar och är den rätt fastspänd?

Jag har även funderat på om en del av livet kan vara förut-seende och en annan del inte. om mjölken till kaffet tar slut, biblioteksbokens lånetid överskrids, räkningen får en påminnel-

”V

miljOner Slinter i halKan

tuija holttinen shutterstock

id säkerhetsseminariet för fotgängare ”Håll balansen” uppskattade man att samhällskostnaderna för halkolyckor uppgår till 600 miljoner euro årligen.

Siffran innehåller förutom ersättningar för arbetsolycksfallsförsäkringar även frivilliga olycksfallsförsäkringar, olika ansvarsförsäkringar samt samhälleliga förlus-ter i form av utgifter och ersättningar. En fallolycka kostar i medeltal 6 000 euro.

nästan alla föredragshållare på säkerhetsseminariet för fotgängare vintertid påminde om den åldrande befolkningen. Följderna av fallolyckor kan för seniorer innebära en klar försämring av livskvaliteten. Halkolyckor är ändå inte bara ett pro-blem för seniorer eftersom alla åldersgrupper råkar ut för fallolyckor. Enligt under-sökningar halkar var tredje finländare på vintern och hälften av dem som faller är under 30- år. Utmaningen ”Håll balansen” berör således oss alla.

v

leDare

Reseförskottse, passet inte förnyas i tid, en närståendes bemärkelsedag glöms bort och man först när man är på väg till begravning-en märker att den mörka kostymen är för liten – kan man då som när det gäller trafik börja förutse så många saker på för-hand som möjligt?

Till trafiken hör många osäkerhetsfaktorer som man med hjälp av att agera förutseende kan minska och till och med eliminera.

Förr i tiden när man ännu använde kontanter som betal-medel brukade man anhålla om reseförskott hos kassörskan för förutsedda och även oförutsedda kostnader. detta är inte längre aktuellt när det finns elektronisk betalning och betal-kort. Men kanske kunde man ta begreppet till användning igen. nu skulle man med reseförskott kunna avse en realistisk uppfattning om sig själv som en del av trafiken, genomgång av köruppgiften på förhand, utveckling av färdigheterna att förutse och även förberedelse för en eventuell olycka.

Kare Ojaniemi

31

Muista turvavyö. Jo taajamanopeuksilla kolariin joutuminen vastaa helposti hyppäämistä kivitalon katolta. Muista siis turvavyö – sillä liikenteessä syntyy tilanteita, joista et parhaallakaan ajotaidolla selviä.

km/h km/h km/h