Suomi & suomalaiset -ohjelma Suomi & suomalaiset -ohjelma tarjoaa laaja-alaista syväymmärrystä suomalaisesta kuluttajakentästä, heidän erilaisista tarpeistaan sekä nousevista ja laskevista asenteista. Ohjelma muodostuu tästä raportista sekä erillisestä käsikirjasta. Raportin tavoitteena on luoda tiivistetty kokonaiskuva Suomeen asennemaisemasta sekä esitellä viisi näkyvää ja mielenkiintoista sosiokulttuurista ilmiötä. Ohjelman analyysit pohjautuvat pääosin helmi-maaliskuussa 2013 Gallup Forumissa kerättyyn väestöä edustavaan laajaan 7460 vastaajan tutkimusaineistoon. Aineiston käyttö Tämä esitysaineisto on tarkoitettu asiakkaan sisäiseen käyttöön. Aineiston luvaton luovuttaminen ulkopuoliselle taholle on kielletty. Tietojen julkaiseminen edellyttää etukäteissopimista TNS Gallup Oy:n kanssa. Lähdeviittauksena on käytettävä: Suomi & suomalaiset 2013/ TNS Consumer Insight. Valokuvat Aineistossa käytetyt valokuvat ovat vastaajien ottamia kuvia omasta arjestaan, annettujen kuvaustehtävien mukaisesti. Kuvat ovat TNS Gallupin omaisuutta eikä niitä saa irrottaa esityksestä tai käyttää missään muussa yhteydessä. Kysy tarkemmin kuvien käytöstä omissa aineistoissa.
Luku- ja käyttöohjeet Kattavat taustatekstit Notes-sivuilla Raportin ulkoasu on helppolukuinen ja visuaalinen. Kunkin dian muistiinpano-osiossa on kattavat selitteet kunkin dian aiheesta. Graafien värit – jollei toisin mainita Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Täysin + osittain eri mieltä Käytä myös käsikirjaa Asenteet ja elämäntaparyhmät on esitelty kattavasti erillisessä laajassa Käsikirjassa. Tässä raportissa niistä on nostettu esiin vain päätulokset.
1. Mood of the nation 2. Käyttäytymisen ajurit: Mihin Suomi matkaa? 3. Eri ikäryhmien asenteet: Nuoret, aktiivi-ikäiset, yli 55+ 4. Mielenkiintoista juuri nyt - Muutossuunta
Ilmiöt
Asenteet
Elämäntavat
1. Suomi Online – Arjen tietoyhteiskunnan status 2. Oman elämän rakennuspuut - Täsmäluovuuden aikakausi 3. Tunnetta kohti – Mistä suomalainen saa elämyksiä? 4. Perheonnea – Monta erilaista perhettä 5. Uusi kuluttaja – kuluttamisen muutoksia
1. Suomalaiset 2013 – elämäntavat. Mikä muuttuu nyt arjessa? Valokuvapäiväkirjaesitys
1. Mood of the nation 2. Käyttäytymisen ajurit: Mihin Suomi matkaa? 3. Eri ikäryhmien asenteet: Nuoret, aktiivi-ikäiset, yli 55+ 4. Mielenkiintoista juuri nyt - Muutossuunta
23% Työn avulla voin nostaa elintasoani N 18-34 M 18-44
Alhaiset tai Korkeat tulot
37% Työ tarjoaa tärkeää elämänsisältöä N 35-54
Keski-/ hyvät tulot
Presenter
Presentation Notes
Työ merkitsee yhä tyypillisimmin toimeentuloa Suomalaisten suhde työhön on muuttunut viime vuosina. Toimeentulon hankkiminen on ollut nyt muutaman vuoden tärkein työn merkitys vuoden 2004 jälkeen. Tätä ennen tärkein merkitys työssä oli suomalaisille mahdollisuus saada työstä elämänsisältöä ja kehittää itseään. Työn merkitys elämänsisällön tuojana on ollut viime vuosina laskusuuntainen. Työ on elämänsisällön tuoja erityisesti naisille, korostuneimmin yli 35-vuotiaille naisille, samoin myös hyvätuloisille sekä korkeakoulutetuille. Vastaavasti työ on välttämätöntä toimeentulon hankkimista pienempituloisille ja vähemmän koulutetuille miehille, korostuneimmin 35-54-vuotialle. Elintasoaan ovat työn kautta nostamassa erityisesti nuorimmat ikäpolvet. Naisilla mahdollisuus nostaa omaa elintasoaan kiehtoo korostuneesti 35-vuotiaaksi asti, miehillä 45-vuotiaaksi asti. Näkemys korostuu luonnollisesti alhaisimmassa tuloluokassa, mutta myös ylimmissä – he haluavat edelleen nostaa elintasoaan. Pidemmässä aikasarjassa 2001-2013 nähdään merkittäviä muutoksia työn merkityksissä. Mitä viimeaikaisten muutosten taustalta löytyy? Viime aikoina keskustelu työurien pidentämisestä, työhyvinvoinnista, työelämän epävarmuudesta ja työttömyydestä on ollut taas vilkasta. Keskustelussa on yleisimmin mainittu, että työelämä on muuttunut menneisiin aikoihin verrattuna huonompaan suuntaan. Näin ajattelevien mielestä työstä on tullut aiempaa kiireisempää, epävarmempaa ja vaativampaa. Työttömyys tai sen uhka on lisääntynyt myös akateemisesti koulutetuilla, jotka tyypillisimmin ajattelevat työtä itsensä kehittämisenä. Epävarmuuden kasvaessa työn merkityksissä juuri välttämättömän toimeentulon hankkiminen ja varmistaminen tyypillisesti vahvistuu. EVA:n tuoreen Kadonneen kasvun metsästäjät -raportin mukaan kolme neljästä ajattelee nyt myös, että suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun. Vaikka suomalaiset ovat samaan aikaan myös varsin tyytyväisiä omaan työhönsä, tällainen paineen lisääminen vie varmasti työstä osaltaan sen merkityksellisyyttä. Merkityksellisyyttä työhön tuovat mm. uuden oppiminen ja oman osaamisen kartuttaminen, oman identiteetin rakentaminen sekä työhön liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus. Lisätietoa EVA:n tutkimuksesta http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/03/Kadonneen-kasvun-metsastajat.pdf
1. Mood of the nation 2. Käyttäytymisen ajurit: Mihin Suomi matkaa? 3. Eri ikäryhmien asenteet: Nuoret, aktiivi-ikäiset, yli 55+ 4. Mielenkiintoista juuri nyt - Muutossuunta
Suomen asennemaisema 2013 RISC Western II asennenelikentällä (Neljä suurta asennemaisemaa)
Näkemykselliset
19 %
Nopealiikkeiset
10 %
Mukavuuden-haluiset
32 %
Vakiintuneet
39 %
Monimuotoisuus
Väl
ittä
min
en
Nau
tinto
Vakiintunut elämä
17 19
9 10
43 39
31 32
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2009 2010 2011 2012 2013
Asenneryhmien kehitys Vakiintuneiden hidas lasku
Lisää tietoa tarjolla Kuluttajakäsikirjassa
Presenter
Presentation Notes
Suomalaisten jakautuminen asenneryhmiin Tässä osiossa tuloksia käsitellään RISC Monitor – asennemittareiden avulla. Asenneryhmät kuvaavat neljää suurta, hieman erilaista asennemaisemaa. Ryhmien tarkemmat kuvaukset löydät Käsikirjasta. Suomea on pitkään, 2000-luvun alusta asti leimannut Vakiintuneisuus Monimuotoisuuden sijaan. Tämä tarkoittaa, että kaksi suurinta asenneryhmää ovat asennekartan akseliston alapäässä: Vakiintuneet ja Mukavuudenhaluiset. Näistä Vakiintuneet on selvästi suurin, mutta laskussuunnassa. Mukavuudenhalu on ollut pysyvästi monta vuotta noin kolmanneksen osuudessa. Kaikkein pienin ryhmä Suomessa ón aina ollut Nopealiikkeiset. Heistä löytyvät useimiten uusien tuotteiden omaksujat sekä myös uusien innovaatioiden keksijät. Näkemykselliset ovat niinikään Monimutoisen elämän puolella, mutta oman nautinnon ohella kantavat vahvasti vastuuta esimerkiksi ympäristöstä ja monista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Eettinen kuluttaminen on heidän tuoma ilmiö. Näkemykselliset ovat lievässä nousussa. Ryhmät eri vuosina20092010201120122013 Näkemykselliset 17%19%18%18%19% Nopealiikkeiset9%10%10%11%10% Vakiintuneet43%43%41%40%39% Mukavuudenhaluiset31%28%31%31%32%
Suomalaisten yleisimmät yksittäiset asenteet 2013 (Omaksujia noin kolmannes tai yli)
Kulttuurinen liikkuvuus Kyky ja halukkuus vaihtaa kulttuurista toiseen ja omaksua vieraita elämäntapoja
Itsensä toteuttaminen Halu toteuttaa itseään, työ itsensä toteuttamisen väylänä
Yhteiskunnallinen osallistuminen Pyrkimys osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan
Vaatimaton elämä Halu elää tekemättä itsestään numeroa, olla osa joukkoa
Tuotevaikutukset Huomion kiinnittäminen tuotteiden terveysvaikutuksiin, taustaan ja valmistustapaan
Monet identiteetit Näkemys, että yksilön imago ja identiteetti on muutettavissa, tyyleillä ja persoonalla leikittely
Henkiset voimavarat Luottamus intuitioon ja usko hyödyntämättömiin älyllisiin kykyihin elämää rikastuttamassa
Itsehoito Käyttää aikaa ja rahaa pitääkseen huolta omasta kehostaan ja terveydestään
Yleismaailmallisuus Maailmanlaajuisen vuorovaikutuksen ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen
Turvallisuudenhalu Halu elää tasaista ja ennakoitavaa elämää, turvallisen elämän toive
1. 2. 3. 4. 5.
Lisää tietoa tarjolla Kuluttajakäsikirjassa
6. 7. 8. 9. 10.
Presenter
Presentation Notes
Tutkimuksessa mitataan noin 40 vaihtuvaa asennesuuntausta, joista merkittävä osa on kansainvälisesti kehitettyyn RISC Monitor-malliin kuuluvia asennesuuntauksia. Kuvassa näkyy mitatuista asenteista kymmenen suurinta, niiden kaikkien omaksujia on Suomessa kolmannes suomalaisista tai enemmän. Halu toteuttaa itseään Vahvin asennesuuntaus on Itsensä toteuttaminen, jonka on omaksunut vajaa puolet (46%) suomalaisista. Se kertoo arvoväritteisestä elämästämme, jossa itsen kehittäminen on tärkeässä roolissa. Asenne mittaa erityisesti halua toteuttaa itseään työssä – pelkkä rahan hankkiminen ei riitä suomalaiselle. Tämä « Suo, kuokka ja Jussi » asenne leimaa kuitenkin myös vapaa-aikaamme: Suomalainen rakentaa elämäänsä itse, haluamistaan rakennuspuista. Asenne yhdistää eri kohderyhmiä, mutta on kuitenkin voimakkainta eläkeikäisillä. Itsensä toteuttaminen reagoi vahvasti yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Vahvimmillaan asenne oli vuonna 2009 (50%). Pari vuotta jatkunut lasku on nyt kuitenkin kääntynyt taas ylöspäin. Vakiintunut elämä Vakiintunutta elämää edustaa kaksi asennesuuntausta: Vaatimaton elämä ja Turvallisuudenhalu, joista ensimmäinen on erityisen vankassa asemassa Suomessa. Me suomalaiset olemme jo syntyjämme «luontaisia downshiftaajia.» Vastuullisuus & terveys Suurin osa asenteista sijoittuu asennekartalla kartan vasemmalle puolelle. Vastuullisuus leimaakin suomalaista enemmän kuin monia muita kansoja. Hedonistisia asenteita on niinikään paljon, mutta ne sirpaloituvat ja jakautuvat pienempiin kohderyhmiin. Vastuullisin asennesuuntaus on Yleismaailmallisuus eli halu ymmärtää maailmanlaajuisia ilmiöitä, vuorovaikutusta ja syy-seuraussuhteita. Kolmannes suomalaisista omaa tämän asenteen, vaikkakin asenne on ollut viime vuodet laskusuunnassa. Vastuullisuus ei tarkoita oman itsen unohtamista. Isomman kasvuhyppäyksen vuosikymmenen vaihteessa kokenut Tuotevaikutukset (Egology) kuvaa asennetta, jossa halutaan selvittää tuotteiden terveellisyyttä ja alkuperää – pitkälti oman edun takia. Omaan itseen panostaminen Suomalaiset haluavat kehittää itseään ja tämä näkyy myös muissa asennesuuntauksissa. Erityisesti asenteiltaan Monimuotoisimmat haluavat rikastuttaa elämäänsä löytämällä uusia puolia (intuitio, älyllisyys) itsestään – tai leikittelemällä omalla identiteetillään. Henkiset voimavarat on hieman yleisempi asenne yli 45-vuotiailla, mutta kasvaa alle 25-vuotiailla. Monet identiteetit taas on selvästi yleisempi alle 25-vuotiailla ollen ikäryhmän suurin asennesuuntaus. Itsehoito eli oman itsen hemmottelu ja hyvinvoinnin edistäminen on ollut lievässä kasvusuunnassa koko 2010-luvun.
1. Mood of the nation 2. Käyttäytymisen ajurit: Mihin Suomi matkaa? 3. Eri ikäryhmien asenteet: Nuoret, aktiivi-ikäiset, yli 55+ 4. Mielenkiintoista juuri nyt - Muutossuunta
Status Halu olla taloudellisesti menestynyt, ostovoimaisempi ja puoleensavetävä
Lisää tietoa tarjolla Kuluttajakäsikirjassa
18-24 25-44 Yli 45 18-24 25-44 Yli 45
27,4%
29,7%
Status quo Tyytyväisyys omiin päivittäisiin rutiineihin ja haluttomuus kokeilla uusia kokemuksia
Kotoilu Kotiin panostaminen, ajan viettäminen kotona viihtyisässä ympäristössä 19,9%
Kotimaterialismi • Arkinen elämä, ilman muutoksia • Rahan roolin jatkuva korostuminen • Työ- ja/tai kotikeskeisyys
=Asenne on ikäryhmässä ennätyskorkealla tasolla. Nuolen paksuus indikoi kasvun voimakkuutta.
Omaksujia väestö
Presenter
Presentation Notes
Nyt mielenkiintoista, Kotimaterialismi Muutossuunta Muutos asenteissa on usein hidasta. Samaan aikaan jotkin asenteet reagoivat suoraan yhteiskunnan & talouden tilanteeseen ja elävät vuosittain paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hedonismi ja Yhteiskunnallinen osallistuminen. Olemme erottaneet normaalista suhdannevaihtelusta poikkeavia, merkittäviä muutossuuntia. Ohessa kuusi kiinnostavaa asennesuuntausta, johon kannattaa kiinnittää nyt muita enemmän huomiota. Ne kaikki ovat tällä hetkellä ennätyskorkealla. Yksilöllistäminen Yksilöllistäminen on kasvanut viidessä vuodessa koko väestön tasolla eniten. Suuntaus on voimakkain nuorilla naisilla ja miehillä, mutta voimakas kasvu tulee yli 25-vuotiaista miehistä. Status Myös Status on kasvanut tasaisesti viime vuodet kiihtyen viimeisen vuoden aikana. Status kasvaa voimakkaimmin aktiivi-ikäisillä miehillä, mutta kasvaa myös kaikilla muilla lukuunottamatta nuorimpia naisia. Työaddiktio Kolme viimeistä vuotta mitattu työaddiktio on niinikään vahvassa nousussa – vain nuorimmilla naisilla se on matalalla tasolla ja laskee. Kaikkein eniten työaddikteja ovat yli 45-vuotiaat. Kotoilu Kotoilu jakaa kansaa niinikään iän mukaan. Se on nyt ennätyskorkealla kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvaa voimakkaimmin nuorissa naisissa – jossa se on jo valmiiksi hyvin korkealla tasolla. Itsehoito Oman itsen hemmottelu kasvaa naisilla ja tänä vuonna myös aktiivi-ikäisillä miehillä (heillä enemmän vuosittaista vaihtelua halussa hemmotella itseään). Nuorimmista naisista yli puolet haluaa keskittyä itsensä huolenpitoon. Muoti Mielenkiintoisesti myös Muoti on nyt asettunut kasvu-uralle ja kasvaa erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä – myös miehissä. Lisäksi kasvaa Status quo Myös Status Quo ajattelu on edelleen kasvussa, mutta kasvu on tasaantunut. Nyt 29,7% suomalaisista on tyytyväinen
Muoti Tunnustuksen ja ihailun hakeminen pukeutumisen ja muodikkuuden kautta
Yksilöllistäminen Tuotteiden muokkaaminen ja yhdistely omaan tyyliin sopivaksi
Lisää tietoa tarjolla Kuluttajakäsikirjassa
23,5% 29,7 27,3
54,4
Itsehoito Käyttää aikaa ja rahaa pitääkseen huolta omasta kehostaan ja terveydestään
44,7
18-24 25-44 Yli 45 18-24 25-44 Yli 45
35,3%
21,3%
Minä-Minän vahva esiinmarssi • Naisilla oman itsen hyvinvointi aiempaakin tärkeämpää • Miehillä halu sovittaa tuotteet omaan elämään kovassa kasvussa • Muoti aiempaa sallitumpana tapana tuoda ”minä” esiin
=Asenne on ikäryhmässä ennätyskorkealla tasolla. Nuolen paksuus indikoi kasvun voimakkuutta.
Mielenkiintoista juuri nyt
Omaksujia väestö
Presenter
Presentation Notes
Nyt mielenkiintoista minä-minän esiinmarssi Muutossuunta Muutos asenteissa on usein hidasta. Samaan aikaan jotkin asenteet reagoivat suoraan yhteiskunnan & talouden tilanteeseen ja elävät vuosittain paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hedonismi ja Yhteiskunnallinen osallistuminen. Olemme rottaneet normaalista suhdannevaihtelusta poikkeavia, merkittäviä muutossuuntia. Ohessa kuusi kiinnostavaa asennesuuntausta, johon kannattaa kiinnittää nyt muita enemmän huomiota. Ne kaikki ovat tällä hetkellä ennätyskorkealla. Yksilöllistäminen Yksilöllistäminen on kasvanut viidessä vuodessa koko väestön tasolla eniten. Suuntaus on voimakkain nuorilla naisilla ja miehillä, mutta voimakas kasvu tulee yli 25-vuotiaista miehistä. Status Myös Status on kasvanut tasaisesti viime vuodet kiihtyen viimeisen vuoden aikana. Status kasvaa voimakkaimmin aktiivi-ikäisillä miehillä, mutta kasvaa myös kaikilla muilla lukuunottamatta nuorimpia naisia. Työaddiktio Kolme viimeistä vuotta mitattu työaddiktio on niinikään vahvassa nousussa – vain nuorimmilla naisilla se on matalalla tasolla ja laskee. Kaikkein eniten työaddikteja ovat yli 45-vuotiaat. Kotoilu Kotoilu jakaa kansaa niinikään iän mukaan. Se on nyt ennätyskorkealla kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvaa voimakkaimmin nuorissa naisissa – jossa se on jo valmiiksi hyvin korkealla tasolla. Itsehoito Oman itsen hemmottelu kasvaa naisilla ja tänä vuonna myös aktiivi-ikäisillä miehillä (heillä enemmän vuosittaista vaihtelua halussa hemmotella itseään). Nuorimmista naisista yli puolet haluaa keskittyä itsensä huolenpitoon. Muoti Mielenkiintoisesti myös Muoti on nyt asettunut kasvu-uralle ja kasvaa erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä – myös miehissä. Lisäksi kasvaa Status quo Myös Status Quo ajattelu on edelleen kasvussa, mutta kasvu on tasaantunut. Nyt 29,7% suomalaisista on tyytyväinen
1. Suomi Online – Arjen tietoyhteiskunnan status 2. Oman elämän rakennuspuut - Täsmäluovuuden aikakausi 3. Tunnetta kohti – Mistä suomalainen saa elämyksiä? 4. Perheonnea – Monta erilaista perhettä 5. Uusi kuluttaja – kuluttamisen muutoksia
Kolmannes ei ole varma pärjäämisestään tietoyhteiskunnassa
30
39
31
69% Osaan etsiä minulle sopivia palveluita,
käyttää niitä ja löytää tarvitsemani
informaation (erittäin hyvin + hyvin).
Presenter
Presentation Notes
Suomi – tavoitteena arjen tietoyhteiskunnan mallimaa Matti Vanhasen hallitus aloitti määrätietoisen työn Suomen luotsaamiseksi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi. Arjen tietoyhtieskunnan strategiatyön painopistettä on siirretty yhä voimakkaammin erityisesti kansalaisten ja yritysten toiminnan suuntaan. Keskeistä on tuottavuuden kasvattaminen yhteiskunnassa uusia digitaalisia toimintatapoja omaksumalla. Tavoitteissa korostetaan erityisesti erilaisten palvelujen käytettävyyttä, kansalaisten taitoja ja tiedon avoimuutta. Työ näyttää tuottaneen tuloksia. Suomi nousi huhtikuussa 2013 ykköseksi globaalissa tietoyhteiskuntavertailussa. Tietoverkkojen kehitystä, sääntely-ympäristöä ja palvelujen kehitystä mittaava World Economic Forum nosti raportissaan Suomen ensimmäistä kertaa informaatioteknologian hyödyntämisen ykkösmaaksi maailmassa. Viime vuoden ykkösmaa Ruotsi sijoittui nyt kolmanneksi, ja Singapore säilytti kakkossijansa. Global Information Technology Report 2013 -tutkimuksessa oli mukana 144 maata, joiden tietoyhteiskuntavalmiuksia arvioitiin kaikkiaan 54 mittarilla. Tutkimuksen mukaan Suomi on erityisen vahva yritysten ja yksityishenkilöiden ICT-valmiuksia sekä taloudellista hyödyntämistä mittaavissa osioissa. http://www.weforum.org/reports/global-information-technology-report-2013#map Tulosten selvittyä Ministeri Kiuru kannusti puheessaan myös yrityksiä jatkamaan kehitystyötä määrätietoisesti: ”Pidän erittäin tärkeänä, että kuluttajia kannustetaan siirtymään sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Tämä luo markkinoita ja kannustaa yrityksiä kehittämään uutta. Avainasemassa on turvallisuuden kokemus ja kuluttajien kokema luottamus. Kun luotto lisääntyy, kasvaa halukkuus käyttää palveluita ja sitä kautta uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle.” Mikä on totuus Onko Suomi sitten digitaalisuuden mallimaa? Internetpenetraatiomme on korkealla tasolla, mutta entä käyttäjän oma kokemus valmiuksistaan? Yleisesti, ja niinikään hallituksen strategiatyössä, tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa ihmiset käyttävät luontevasti arjessaan uuden teknologian välittämää tietoa, sisältöä ja palveluja sekä voivat myös itse tuottaa niihin sisältöä. Kyse on pitkälti internetin kautta välitetystä tiedosta ja sisällöistä sekä uusista palveluista kuten vaikkapa verkkopankki, nettitelevisio, nettiyhteisöt tai matkapuhelimella käytettävät pienet sovellukset. Kysyimme tämän selitteen avulla ihmisten omaa näkemystään arjen tietoyhteiskunnassa pärjäämisestään (Osaan etsiä minulle sopivia palveluita, käyttää niitä ja löytää tarvitsemani informaation.) Vajaa kolmannes uhkui itseluottamusta ja kertoi osaavansa kaiken mainitun erittäin hyvin. Hieman tätä suurempi osuus (39%) epäröi jo hieman enemmän, mutta koki silti osaavansa. Lopusta kolmanneksesta (31%) vain 6% koki suoraan, etteivät he osaa. Loput jäivät kannassaan keskelle: neutraaleiksi tai eivät osanneet määritellä osaamistasoaan. �
Parhaiten pärjää nuori mies, ero samanikäiseen naiseen on suuri
16
39 37
30
21
15 10
62 58
45
28
16 13
0
10
20
30
40
50
60
70
18-24v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65- v
Ero 23%
Arjen tietoyhteiskunta Osaan etsiä minulle sopivia palveluita, käyttää niitä ja löytää tarvitsemani informaation
Osaa erittäin hyvin %
Presenter
Presentation Notes
Arjen tietoyhteiskunnan nuoret uroot Parhaiten nykyajan tietoyhteiskunnan haasteissa pärjäävät nuoret miehet, joista selvästi yli puolet ilmoittaa osaavansa erittäin hyvin. Hieman yllättäen ehkä ero samanikäisiin naisiin on suuri, nuorimmassa ikäryhmässä 23 prosenttiyksikköä. Pudotus yli 35-vuotiaissa on kuitenkin voimakas, ja miehillä jyrkempi. 55-64 - vuotiaissa miehet ja naiset ovat jo samalla tasolla, eläkeiässä miehet taas aktivoituvat hieman enemmän. Kymmenesosa (miehissä 13%) eläkeikäisistä kokee osaavansa liikkua tietoyhteiskunnassa erittäin hyvin. Hyvin pärjäävät ovat asenteiltaan Monimuotoisia. Tietoyhteiskunnassa pärjäävät mielestään erittäin hyvin myös kaupunkilaiset, erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat. Nuorten, kotona asuvien ja opiskelijoiden lisäksi myös johtajat ja ylemmät toimihenkilöt suunnistavat tietoyhteiskunnassa vaikeuksitta. Tulot eivät suoraan vaikuta: tietoyhteiskunnassa pärjäävät sekä pieni- että suurituloiset. Tulotasosta riippumatta, hyvin osavat kokevansa tulevan taloudellisesti hyvin toimeen. Hallinnan tunne liittyy siis heillä myös laajemmin omaan elämään. Luonnollisesti internetin aktiivikäyttäjät, jotka käyttävät internetiä myös matkapuhelimellaan, selviävät tietoyhteiskunnan haasteista helposti. Mielenkiintoista juuri nyt – Infowars.com Kuvassa vastaajan lähettämä valokuva thetävään Mielenkiintoista juuri nyt. Yhdysvaltalainen radiojuontaja, näyttelijä, elokuvantekijä ja salaliittoteoreetikko Alex Jones Show on perustanut internetsivuston, jolla käsittellään muun muassa uutta maailmanjärjestystä. Jones vastustaa Yhdysvaltain hallinnon ja suurten pankkiirien toimenpiteitä. Jonesin mukaan maailmassa on meneillään informaatiosodankäynti globalisteja teknokraatteja vastaan.
Mitkä uudet internetpalvelut/tietosisällöt ovat suosikkejasi, jotka juuri nyt piristävät tai hyödyttävät arkeasi eniten?
Spontaanit vastaukset kategorioittain
Uusi elämänpuu
Presenter
Presentation Notes
Arjen suosikkini! Kysyimme vastaajilta myös listaa heidän käyttämistään internetpalveluista (tietokoneella tai mobiilisti käytetyt), jotka tuovat iloa heidän arkeensa eniten ja/tai hyödyttävät eniten. Vastaajat saivat muistamisen avuksi yläkategorioita – kuten uutispalvelut, nettiruokakaupat jne – mutta kirjasivat heille tärkeimmät palvelut muuten spontaanisti. Kuvassa näkyy sanapilvenä kaikki vastaukset, sitä suuremmalla fontilla mitä enemmän mainintoja palvelu sai. Top ranking –listaa ei voi suoraan tehdä sillä jotkin palvelut mainittiin usien useammankin kategorian kohdalla. Tällainen oli esimerkiksi Google, joka tulo hyödyllisenä palveluna mieleen useammaskin kategoriassa, myös esim. reittioppaana, kirppispalveluna. Google tuntuukin saaneen nin vankan jalansijan kuluttajan arjessa, että sitä käytetään lähtöpisteenä monenlaisissa tarpeissa. Alla on eniten mainintoja saaneita palveluja. Kansainvälisen kolmikon jälkeen listalle kiilaa hienosti suomalaiset uutispalvelut sekä kaksi nettitelevisiopalvelua: Areena ja Katsomo. Nettitelevision tärkeys ihmisten arjessa näkyy siis tässäkin tuloksessa. Kaikkiaan mainintoja sai yli 170 eri palvelua. Eniten mainittuja lukuun ottamatta maininnat jakaantuivat monenlaisiin palveluihin. Nettipalvelut tuntuvatkin olevan vielä pienten kohderyhmien suosikkeja. Vain isoimmat brändit ovat kyenneet saamaan taakseen muutamaa prosenttia isomman kohdejoukon. Palveluiden tunnettuudessa, kiinnostavuudessa ja brändisuhteessa on siis varmasti vielä paljon kehitettävää. Eniten mainittuja Google (Googlen kaikki palvelut) – Google sai monessa eri kategoriassa runsaasti mainintoja, esimerkiksi hakupalveluissa 57% mainitsi Googlen suosikikseen. YouTube Facebook YleAreena Iltalehti HelsinginSanomat Iltasanomat UusiSuomi Katsomo.fi Verkkokauppa Huutonet Ruutu.fi Spotify Wikipedia Mainintoja saivat lisäksi (suuruusjärjestyksessä, 5-10% omasssa/yhdessä kategoriassa mainintoja saaneet): HelsinginSanomat digilehti Tori.fi Gigantti Iltalehti Kauppalehti Suomi.fi Iltasanomat Wikipedia Ampparit ebookers.fi Ellos.fi GoogleMaps H&M.com Huuto.fi Kela.fi Netcycler.fi Rantapallo (Alle 5% tietyssä kategoriassa) Eniro.fi Google GoogleMaps Netflix Skype Cdon Suomi24 Aamulehti Bing Budget Sport Cdon Eniro Facebook Finnmatkat Kaleva Kirjasto Nelly.com netanttila Netanttila Veikkaus Zalando Aamulehti Aapeli Adlibris Amazon Amazon Ampparit.com Asos.com Aurinkomatkat BBC Booking Boozt Brandos cdon Discshop Eat.fi ebay ElisaViihde Emp Esprit Etelä-SuomenSanomat Expert Facebook Facebook Finder.fi Fonecta Foreca Foursquare Hel.fi Hobby Hall Hotels.com HSL.fi Huutonet Iltapäivälehdet Intersport IRC itunes Jimm's Kaleva Kauppalehti Kirjasto Msn Msn.fi Mustapörssi Netflix NokiaMaps Numeronetti Reittiopas.fi Repa/Repa reittiopas Stadium Suomi24 Supersavers Taloussanomat Tjäreborg Topkani Turun Sanomat Twitter Varusteleka Vertaa.fi Whatsapp ViaMichelin Viaplay Wikipedia Älypää (Alle 1% tietyssä kategoriassa) Alepa Amazon Aurinkomatkat.fi Blogger.com Blogit Booking.com Bookplus Cellbes Eat.fi ebay Ebookers Etelä-SuomenSanomat Finlex.fi Finnmatkat Fonecta FonectaCaller Foodie Gmail Huutonet Ilkka Internet Karttapaikka Kierrätyskeskus Kirjasto/helmet Kirpputorit Luomulaatikko Markantalo Messager Mikrobitti MOL.fi MTV3 Napsu Omakaupunki Pankit Pinterest Ray Ruohonjuuri Sanakirja.org Savon Sanomat Sonera Stockmann Taloussanomat Tori.fi TripAdvisor Tripadvisor.com TurunSanomat TVkaista Tässä.fi Urho tv Veikkaus Vero.fi VR VR.fi Ytv-reittiopas
Oma jälki Halu jättää jälkensä tähän maailmaan on varmasti aina leimannut ihmisiä. Nyt sitä kuitenkin haetaan aiempaa enemmän. Väittämän kanssa samaa mieltä olevien osuus on kahdessa viime vuodessa kasvanut 11 prosenttiyksikköä. Viime vuonna puhuimme ilmiökatsauksessa Merkityksellisen elämän hakemisesta. Kyse on pitkälti samasta asiasta, kolikon toisilta puolilta. Jäljen jättäminen on toisille samalla myös merkityksellisemmän elämän hakemista.
Pienet luovat puuhat: Käsillä tekeminen kiinnostaa (Kysytty erilaisia luovia tekemisiä netissä ja muuten)
20
TOP 5 Haluan tehdä jatkossa enemmän
1 Käsi-/puutyöt 32
2 Valokuvaus 30
3 Musiikin kuuntelu 25
4 Valokuvien käsittely 19
5 Kirjoittaminen (proosa, omaelämäkerta tms) 17
Presenter
Presentation Notes
Luovuuden uudet kasvot? Kysyimme vastaajilta erilaisia, uusia ja vanhoja luovia puuhia ja arvioita mitä niistä he tekevät enemmän kuin ennen ja mitä taas tulevat tekemään tulevaisuudessa enemmän. Mukana oli erityisesti netissä tehtäviä pieniä luovia puuhia. Valokuvauksen suosion nousu on ollut nähtävissä kameroiden myyntitilastoissa ja valokuviin ja kuvien käsittelyyn liittyvien nettisovellusten ja –palvelujen (Kuten Pinterest, Instagram) kasvuna. Valokuvaus onkin kolmantena listalla ”Teen enemmän kuin ennen.” Kiinnostavasti kärkeen nousee jo myös valokuvien julkaisu netissä muiden nähtäväksi. Musiikki pitää kuitenkin listalla kärkipaikkaa. Toisena tulee mielenkiintoisten uusien sisältöjen löytäminen. Tiedonhaluiset suomalaiset nauttivatkin juuri uusien nettisisältöjen löytämisestä. Puolet suomalaisista onkin jo lukenut somessa suositeltuja sisältöjä. Vain aniharva (6%) arvelee kuitenkaan lisänneensä itse sisältöjen suosittelua. Ns. nettikuratointi ei näytäkään kuuluvan suoralta käsin suomalaisten ykköstekemisiin. Mitä kohti? Aika lailla sama lista hallitsee yleisimmin mainittuja puuhia, joita haluaa jatkossa tehdä enemmän. Ykköseksi nousee käsityöt. Listalle nousee myös kirjoittaminen. Mielenkiintoisesti vain 8% haluaisi jatkossa pitää blogia kun taas 17% haaveilee perinteisemmän proosan tuottamisesta.
” Minusta on ilahduttavaa, että kiinnostus asioiden tekemiseen itse on kasvanut - esimerkiksi ruuanlaitossa, leivonnassa tai käsitöissä. Itse tehty on nyt arvossaan. ”
Nainen/21v/Teknonuori
1686730
Valokuvaustehtävä Mielenkiintoista!
Tämän valokuvan irroittaminen raportista ja käyttö muussa yhteydessä on kiellettyä.
” Olen alkanut kutoa entistä enemmän, ja varsinkin villasukkien kutominen on minulle miellyttävää puuhaa. Harrastuksesta olen aina pitänyt, mutta viimeisen vuoden aikana, kaupungissa asuessamme, vauhtini on kiihtynyt huomattavasti. ”
Nainen/21v/Perhe-eläjä
25309606
Valokuvaustehtävä Mielenkiintoista!
Tämän valokuvan irroittaminen raportista ja käyttö muussa yhteydessä on kiellettyä.
Kohti elämyksiä Osana merkitysten hakemista, onnellisuuden hakemista ja jäljen jättämistä järkevät suomalaiset hakeutuvat myös yhä enemmän elämysten pariin. Jo niukasti yli puolet suomalaisista haluaa kokea uusia tunne-elämyksiä joka päivä. Miten käy suomalaisten totutun järkevyyden? Kuvan on lähettänyt 19-vuotias nainen, Menestyjä, valokuvatehtävään Mielenkiintoista nyt kuvatekstillä: Rakkaus. Sitä on monenlaista ja kohde voi olla mikä vain. Rakkaus on tärkeää. Ilman sitä ihminen on onneton.
