Download - Monenmuotoinen verkko-opetuksen palaute ja arviointi

w w w . h a m k . f i / a o k k

Verkkopedagogiikka (2 op) - Sanna Ruhalahti

oppimisprosessiperustainen opetuksen suunnittelu

oman verkkokurssin toteutus oppimisympäristöön (etäjaksolla)

etäohjausmenetelmät ja –ohjelmat verkko-opetuksen tukena

monimuotoinen verkkopalaute 27.5.2013


Koli & Silander, 2003

PALAUTE, ARVIOINTI

PALAUTE, ARVIOINTI


Palaute? Arviointi?


Palaute verkossa

• Mieti tehtävän painoarvo henkilökohtaistettu palaute

• Kirjallinen palaute nopeuttaa ennalta laaditut kriteerit

ja viittaus niihin

• Yhteispalaute huomiot, puutteet, hallitut

• Esimerkkivastaus tutustuminen osa tehtävää tai

verkkokeskustelu

• Äänipalaute

• Vertaisarviointi

• Automaattipalaute

• Itsearviointi

• Ohjauskeskustelu ? milloin?


Muita ohjaamisen ja palautteen

antamisen työkaluja • FAQ / VUKK esim. wikityökalulla

• Diagnostiset testit

• Palautteiden tietopankki

• Digitaalinen ilmoitustaulu (sosiaalista

painetta)

• Liikennevalot ja symbolit


Palautteen vasteaika?


Oppimista tukeva arviointi?


Verkossa annettu palaute/

työmäärän rajaaminen • Pari- tai ryhmätehtävät

• Vertaispalautteen hyödyntäminen – opettaja

ohjaa palautteen antoa

• Tehtävän laajuuden määrittäminen

• Pelkkä yhteispalaute

• Automaattipalaute

• Arvioinnin suuntaaminen ( hyv./ hyl.)

• Osa tehtävistä arvioidaan numeroin

• Arvioinnin suunnittelu läpinäkyvästi (arviointikriteerit)


Opettajan itsearviointi

• Millainen opiskelijoilta saatu palaute

hyödyttäisi sinua?

– Millainen asia soveltuu verkkoon?

– Oppimistehtävät osana opiskelua?

– Käytännönläheisyys?

– Muuta…

• Miten keräät palautteet?


Oppijalähtöiset ohjaustyylit

Ohjeita antava tyyli

- kun ohjattavalla on ongelma

( Ei pysty yksin ratkaisemaan/tarvitsee

ohjaajan apua)

-tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa

toimintaa

-ohjaaja tekee ehdotuksia/ratkaisee

Konfrontoiva tyyli

- käytetään osoittamaan ohjattavan

puheen ja tekojen välisiä ristiriitoja

- asetetaan rinnakkain tarkasteltavaksi

todellisuus ja ohjaajan havainnot

- ohjaaja voi palauttaa sanasta sanaan

ohjattavan kirjoittaman lauseen ja

näkemyksen perusteltavaksi

Hyväksyvä tyyli

- tilanteissa, joissa ohjattavalla on

tunteet pinnalla

- Ohjaaja antaa avoimen tehtävän;

kerro/kuvaile

- Ohjaaja kuuntelee, hyväksyy ja tukee,

muttei osallistu kuin pyytämällä

Katalysoiva tyyli

- käytetään selkiyttämään ja

kartoittamaan ohjattavan tilannetta

- avoimin kysymyksin: Miten?Kuka?Mitä?

- miksi kysymyssanan käyttöä harkiten

- > syyllisyys

Oppija


Kehitä itseäsi

verkkovuorovaikuttajana

• Usko omaan verkossa tapahtuvaan ohjaustyöhön

• Innostuneisuus

• Ole läpinäkyvä- kommentoi ja näy avoimesti

• Eroon kirjoittamisen blokkeista

• Herkisty vastaanottajan asemaan (ei voi pitää omasta tietämyksestään kiinni tiukasti)

• Ohjattavan mahdollisuuksien vahvistaminen ja esteiden poistaminen

• Haasta dialogiin – monologi ei aktivoi

• Oma epäonnistuminen ohjaajanakin on sallittua -> kehittyminen, kasvaminen


Synnytä dialogia verkossa • käynnistyminen verkossa vaatii erityisesti responsiivisuutta eli

vastaanottamisen herkkyyttä toisen lausumille

• dialogi käynnistyy ryhmäläisen virittämällä ajatuksella tai kysymyksellä – aloitteen tekemiseen ja keskustelun jatkamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

• seuraavan jatkaessa on oltava tarkkana, miten ja mihin hänen

tekstissään/puheenvuorossaan kiinnittää huomiota (voi ”pysähtyä”)

• dialogisessa verkkokeskustelussa ei voi olla turhan huolellinen, koska kaikki

sen jälkeen verkossa jatkuva suuntautuu tämän kohdennuksen mukaan.

• dialogissa ei voi absoluuttisesti pitää kiinni omista kannoista tai koetella vain

toisten väitteitä - omat kannat täytyy laittaa testiin ja kyseenalaistaa ne,

muussa tapauksessa kysymyksessä ei ole dialogi, vaan yksipuolinen

monologi

• KETJUTA= keskustelua jatketaan siitä, mihin edellinen puheenvuoro on

päättynyt (käyttäen samoja ja yhteneviä ilmaisuja, käsitteitä ja sanoja).

• dialogisessa verkkokeskustelussa käsitellään yhtä teemaa pitkäaikaisesti ja

laaditaan siitä välisynteesejä tarvittaessa – ei poukkoilla aiheesta tai teemasta

toiseen!

Lähde:

http://openetti.aokk.hamk.fi/diana/




Keskeistä on

• Ns. dialoginen tiedusteleminen, jolla

tarkoitetaan:

• ”Puhtaiden”, avoimien kysymysten

tekemistä

• Ajatuksenkulkujen ja toimintatapojen

avaamista muille

• ”Kuumiin sanoihin” reagoimista

(sanatarkkaa toistamista)

• Keskustelun viemistä uusille poluille


Dialogilla syvätehoa

Ajattelua, toimintaa ja tunteita avaavat avoimet kysymykset:

Esimerkkejä ymmärtämistä ja asian käsittelemistä edistävistä kysymyksistä:

• Miten ajattelet…? Miten sinun mielestäsi tämä…?

• Miten selität…? Miten ajattelet tehdä…?

• Mitä se merkitsee…? Mitä tästä tai siitä seuraa…?

• Mihin tuollainen johtaa…? Mihin tuo perustuu…?

• Mitä varten ajattelet…? Missä tilanteessa se toimii…?

• Millaista ajattelua tämä…? Mistä päättelet että…?

• Mikä sen tekee…? Millainen toiminta voisi…?

• Miten perustelet tätä…? Kuinka kannattaa…?

• Milloin tämä on…? Minne nämä tulee…?


Dialogisen verkkokeskustelun

15 perusperiaatetta:

• Aktiivinen osallistuminen

• Sitoutuminen keskusteluun

• Vastavuoroinen suhtautuminen ja reagoiminen

• Avoin, vilpitön ilmaiseminen

• Kunnioittava suhtautuminen

• Minäkeskeisyydestä vapaa vuoropuhelu ja vuorokuuntelu

• Kehitteillä olevien ajatuskulkujen ilmaiseminen ja hyväksyminen

• Yhteisen ymmärryksen rakentaminen erilaisten näkökulmien pohjalta

• Ajatuksenkulkujen tarkentaminen tiedustelevin kysymyksin

• Osallistujien puheen henkilökohtaisten merkityssisältöjen avaaminen kysymyksin

• Ajatuksenkulun tekeminen näkyväksi

• Osallistujan ajatuksenkulun asettaminen alttiiksi tutkimiselle ja kyseenalaistamiselle

• Eteneminen keskustelussa perustuu havaintoihin eikä arvailuihin tai kuvitelmiin toisen

ajatuksenkulusta

• Viipyminen riittävän pitkään yhdessä keskusteluteemassa, hyppimättä teemasta toiseen

• Uusien etenemispolkujen etsiminen asioiden työstämiseksi dialogissa

» Aarnio, H. & Enqvist, J.


Pidä mielessä:

– Valta-asetelmat vaikuttavat myös verkossa, mutta

eivät välttämättä synny samalla tavalla kuin

kasvokkaisessa viestinnässä.

– Suhteet verkkoympäristöissä luodaan kirjoittamalla,

mutta lukeminen on kirjoittamisen kääntöpuoli. Itse

väline ei tee viestinnästä sosiaalista, jos kaikki vain

haluavat sanoa mutta lopulta kukaan ei ”kuuntele”.


Lähteinä mm.

• Jasu-Kuusisto, K. & Mattila, H. 2007. Oppimistehtävä

verkko-opetuksessa.

• Koli, H.2008. Verkko-ohjauksen käsikirja.

• Suominen, R. &Nurmela, S. 2011. Verkko-opettaja.

Download - Monenmuotoinen verkko-opetuksen palaute ja arviointi

Top Related