tiedostava vuorovaikutus ja siltojen rakentaminen · 2017. 9. 23. · tiedostava vuorovaikutus ja...

Tiedostava vuorovaikutus

ja siltojen rakentaminen

Ritva MickelssonKM, EO, LO15.9.2017

Mitä Sinulle kuuluu?

On tärkeää tulla huomatuksi/huomioiduksi!

Sanat merkitsevät, miten arvotamme asioita

(suljemmeko tiedostamattamme joitakin

”ulkopuolelle”):

• vrt. opettajanhuone VAI

henkilökunnan/aikuisten/kahvihuone

Miten kutsumme?

Parasta valttia ovat kommunikaatio,

sosiaaliset taidot ja aloitekyky.

Sitkeys, aloitteellisuus,

optimismi ja joustavuus

avustavat menestykseen.

- Daniel Goleman -

luovuus uteliaisuus

kriittinen ajattelu ja arvostelukyky

oppimisen halu viisaus

rohkeus sisukkuus

rehellisyys energisyys

kyky rakastaa myötätunto ja avuliaisuus

sosiaalinen älykkyys ryhmätyökyky ja lojaalisuus

reiluus johtamistaito

anteeksiantokyky ja armollisuus

vaatimattomuus ja nöyryys käytännöllinen viisaus

itsekuri kauneudentaju

kiitollisuus optimismi

huumorintaju uskonnollisuus ja hengellisyys

Hyvän kohtaamisen tuntomerkkejä

4.3.2015

Isäni antoi minulle

suurimman lahjan, jonka kukaan voi toiselle

ihmiselle antaa,

hän uskoi minuun.

- Jim Valvano -

Ritva Mickelsson

Arvostava kohtaaminen… on ennen kaikkea asenne ja sitä voi oppia!

• edellyttää empatiakykyä, asettumista toisen

tilanteeseen

• avoimuus: tilanteelle ja ihmisille, ei tarvitse olla

täydellinen (ei itse eikä muut)

• arvostaminen: 100 % ihmisarvo on ihan kaikilla,

kaikki ovat yhtä arvokkaita sellaisina kuin ovat,

kaikkien mielipide on yhtä tärkeä (kuka käyttää

puheenvuoron ensin ja miten se vaikuttaa muihin)

• ei-arvottaminen: ei ajatella asioista, ihmisistä ja

tunteista ”hyvä-paha”-akselilla, vaan hyväksytään

ne sellaisina kuin ne ovat, havainnoidaan, ei korjata

”Sillä hetkellä ja siinä tilanteessa ei pystynyt

parempaan”, olemme kaikki keskeneräisiä…”

Luottamus

• edellyttää aitoutta

• on yksi tärkeimmistä asioista omassa työssä

• syntyy kahdenvälisissä tilanteissa => niitä on tietoisesti

etsittävä:

• kenen kanssa on vahvistettava luottamusta?

• pienet positiiviset vahvistamiset oikealle toiminnalle

Miten ja mitä puhutaan?

•”erityisenihanat” => sanotetaan onnistumisia, korjaavat

asiat puhutaan vain niiden kanssa, joita asia koskee ja

suljettujen ovien takana

Sanat luovat todellisuutta,

molempiin suuntiin:

kielemme rajat ovat mielemme rajat!

Luottamus syntyy aidossa vuorovaikutuksessa,

tarvitsee paljon positiivista vahvistamista!

http://www.lindajsalinas.com/horse-whisperer-

news/2015/3/17/connection-is-everything

Olet tervetullut!

Miten saada kukin kohdattava tuntemaan itsensä

tervetulleeksi?

• samat toimintatavat, kuin jos omaan kotiin tulee

vieraita

• selkeät ja näkyvät reitit perille (jos ovet lukossa:

ohjeistus, miten pääsee sisälle jne.)

• monikulttuurisuuden huomioiminen (mm. miten löytää

yhteinen ”kartta”?)

Lapset ja nuoret

Jokainen kohtaaminen on tukitoimi!

• ohjaava/korjaava palaute aina kahden

kesken

• ”kuulun tähän yhteisöön”

• tervehtiminen

• ruokailu

• silmiin katsominen

• ”Mitä Sinulle kuuluu?”

• Jokainen oppilas pitäisi kohdata koulussa yksilönä.

• Näiden kohtaamisten voima on suurempi kuin voimme kuvitella.

• Mallinnamme koko ajan sitä, miten aidosti olemme tämän takana. Ihan koko ajan.

• Oppilaalta ei voi vaatia asioita joihin hän ei pysty. Joskus vaadimme heiltä asioita, joihin emme itsekään pysty…

• Mitä mielenkiintoisemmalta (eli haastavammalta) oppilaan käyttäytyminen vaikuttaa, sitä tärkeämpää on kohdata hänet kahden kesken (esim. keskustella vahvuuksista, kiinnostuksesta, tulevaisuudesta)

• Esimerkkejä:

• Oppilaita kohdataan arvostavasti haastavissakin tilanteissa.

• Aikuiset huomioivat ja ottavat kontaktia myös niihin oppilaisiin, joita eivät opeta.

• Oppilaiden vahvuuksia ja onnistumisia huomioidaan ja ohjaava ja korjaava palaute annetaan aina kahden kesken oppilaan kanssa.

• Aikuiset mallintavat arvostavaa ja välittävää toimintamallia esim. tervehtimällä oppilaita käytävillä, katsomalla oppilaita silmiin heidän saapuessa luokkaan, ruokailemalla oppilaiden kanssa ja olemalla kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu.

Vanhemmat ja huoltajatLähtökohta: he välittävät!

• Aina kiitos, tuli sitten millaista palautetta tahansa: osoittaa, että

vanhemmat välittävät, ja se kannattaa kertoa heille!

• Kaikki vanhemmat tarvitsevat tunteen, että heidän lapsestaan

tai nuorestaan huolehditaan ja välitetään.

• On vanhempia, joiden kanssa on tavattava säännöllisesti jopa

useammin kuin kerran kuukaudessa, jotta luottamus ja yhteinen

tavoite muodostuvat

• Parasta harjoittelua itselle on ollut istua pöydän ”toisella

puolella” oman lapsen asioissa, kun vastassa on esim. koulun

oppilashuoltoryhmä toisella puolella…. (Miltä tuntuu?)

• jo asettuminen voi luoda vastakkaisuutta, joten suositeltavaa

käyttää pyöreää pöytää (kukaan ei ole vastakkain eikä ”muita

tärkeämpi”)

Muistisäännöt aikuisille:

• Mitä haluaisin tietää, jos kyseessä olisi minun lapseni?

• Mitä en välitä tietää?

• Miten haluaisin, että minun lapseni kohdataan koulussa?

• Miten ja mitä haluaisin puhuttavan lapsestani ja perheestäni koulussa?

• Pidetään vanhemmat ”mukana” => tulevat mielellään katsomaan lapsensa/nuorensa toimintaa paikan päälle => tarvitsevat tähän rohkaisua ja kehuja (etenkin yläkoulussa!)

• ”soppaa”

• oppilaat esittelevät toimintaansa yhteisessä lauantaikoulupäivässä, vanhempain”ilta” on limitetty päivään

• toiminnalliset vanhempainillat (koulun ruokala on erinomainen tila, koska saa vanhemmat suoraan istumaan ryhmiin

• toimintaa yhdessä oppilaiden kanssa (Suomi100-päivä…)

• selkeä ja sopiva tiedottaminen

Aikuiset

• Vuorovaikutussopimus!

• Kaikki tärkeä on oltava näkyvillä, eli arvot

näkyvillä!

• ”Mitä tuon tullessani?”

• Tervehtimisen merkitystä ei voi liikaa korostaa

Hyvejohtajuus.fi sivuston teksti 11.9.2017

/Sari Kuusela

http://www.hyvejohtajuus.fi/

Siltojen rakentaminen• järjestetään tilaisuuksia, joihin on osallistua

• houkuttelu: mitä vanhemmat haluavat tulla

katsomaan/mitä eivät ”oikeasti jaksa”

• koulun/päiväkodin aikuiset ovat kohdattavissa, kysellään

vanhempien ”pelkoja”, kokemuksia jne., jaetaan yhteistä

ja luodaan yhteenkuuluvuutta vanhemmuudessa

Vanhempainillat ja tapahtumat

• ajoissa joku aikuinen ovella vastassa toivottamassa

tervetulleeksi,

• aikuiset kohdattavissa ennen tapahtuman alkamista

• buffetti takaamassa hyvää oloa

• ”ollaan ihmisinä ihmisiksi ihmisille”!

neuvotteluihin lähdetään ilman ”plääniä” • ratkaisu laaditaan yhdessä, samassa tilaisuudessa,

saman pöydän ääressä

kysytään kuulumiset seuraavassa järjestyksessä:

• oppilas => huoltajat (molemmat) => opettaja => muut

kirjataan kaikkien kertomukset ja sitten lähdetään pohtimaan kokeiltavaa ratkaisua

• muistio lähtee ihan kaikille sähköisesti

sovitaan seurantapäivä ja vastuuhenkilö

Kun harjoitellaan keinoja tulla toimeen väkevien

tunteiden kanssa, selvitään paremmin myös

elämän suurissa kriiseissä

myönteiset ajatukset, myönteinen toiminta

ja toisten apu auttavat selviytymään.

The greatest glory in living lies not in never falling, but in rising every time we fall.

– Nelson Mandela -

• Parhaiten kasvatusyhteisö valmistautuu tehtäväänsä, jos tunne-ja vuorovaikutusasioista totutaan puhumaan arjessa.

• Kaikkien aikuisten on syytä opetella kertomaan, miten tunnistaa ja ilmaista tunteita ja kuinka selvitellä viisaasti konflikteja.

• Aikuistenkin täytyy uskaltaa paljastaa jotain itsestään.

• Aikuinen voi olla oppilaalle se ainoa myönteinen aikuinen, joka katsoo hyväksyvästi, uskoo ja kannustaa.

Se mikä aikuisesta tuntuu vähältä, voi merkitä lapselle todella paljon.

• On tärkeätä oppia, että voi itse vaikuttaa oloonsa ajatusten ja tekojen avulla.

Pohdittavaksi:

• Millä mielellä aloittaa aamulla?

• Mikä lisää myönteisiä ajatuksia?

• Tietoinen valinta, • mitä aamulla kuuntelee työmatkalla radiosta

• mitä ajattelee päivän tuovan tullessaan,

• mikä tulee olemaan ”hyvä juttu” jne.

…, että joka kerran vastoinkäymisissä pohtii, mitä kuitenkin hyvää tässä oli…