tiedostava vuorovaikutus ja siltojen rakentaminen · 2017. 9. 23. · tiedostava vuorovaikutus ja...
TRANSCRIPT
Tiedostava vuorovaikutus
ja siltojen rakentaminen
Ritva MickelssonKM, EO, LO15.9.2017
Mitä Sinulle kuuluu?
On tärkeää tulla huomatuksi/huomioiduksi!
Sanat merkitsevät, miten arvotamme asioita
(suljemmeko tiedostamattamme joitakin
”ulkopuolelle”):
• vrt. opettajanhuone VAI
henkilökunnan/aikuisten/kahvihuone
Miten kutsumme?
Parasta valttia ovat kommunikaatio,
sosiaaliset taidot ja aloitekyky.
Sitkeys, aloitteellisuus,
optimismi ja joustavuus
avustavat menestykseen.
- Daniel Goleman -
luovuus uteliaisuus
kriittinen ajattelu ja arvostelukyky
oppimisen halu viisaus
rohkeus sisukkuus
rehellisyys energisyys
kyky rakastaa myötätunto ja avuliaisuus
sosiaalinen älykkyys ryhmätyökyky ja lojaalisuus
reiluus johtamistaito
anteeksiantokyky ja armollisuus
vaatimattomuus ja nöyryys käytännöllinen viisaus
itsekuri kauneudentaju
kiitollisuus optimismi
huumorintaju uskonnollisuus ja hengellisyys
Hyvän kohtaamisen tuntomerkkejä
4.3.2015
Isäni antoi minulle
suurimman lahjan, jonka kukaan voi toiselle
ihmiselle antaa,
hän uskoi minuun.
- Jim Valvano -
Ritva Mickelsson
Arvostava kohtaaminen… on ennen kaikkea asenne ja sitä voi oppia!
• edellyttää empatiakykyä, asettumista toisen
tilanteeseen
• avoimuus: tilanteelle ja ihmisille, ei tarvitse olla
täydellinen (ei itse eikä muut)
• arvostaminen: 100 % ihmisarvo on ihan kaikilla,
kaikki ovat yhtä arvokkaita sellaisina kuin ovat,
kaikkien mielipide on yhtä tärkeä (kuka käyttää
puheenvuoron ensin ja miten se vaikuttaa muihin)
• ei-arvottaminen: ei ajatella asioista, ihmisistä ja
tunteista ”hyvä-paha”-akselilla, vaan hyväksytään
ne sellaisina kuin ne ovat, havainnoidaan, ei korjata
”Sillä hetkellä ja siinä tilanteessa ei pystynyt
parempaan”, olemme kaikki keskeneräisiä…”
Luottamus
• edellyttää aitoutta
• on yksi tärkeimmistä asioista omassa työssä
• syntyy kahdenvälisissä tilanteissa => niitä on tietoisesti
etsittävä:
• kenen kanssa on vahvistettava luottamusta?
• pienet positiiviset vahvistamiset oikealle toiminnalle
Miten ja mitä puhutaan?
•”erityisenihanat” => sanotetaan onnistumisia, korjaavat
asiat puhutaan vain niiden kanssa, joita asia koskee ja
suljettujen ovien takana
Sanat luovat todellisuutta,
molempiin suuntiin:
kielemme rajat ovat mielemme rajat!
Luottamus syntyy aidossa vuorovaikutuksessa,
tarvitsee paljon positiivista vahvistamista!
http://www.lindajsalinas.com/horse-whisperer-
news/2015/3/17/connection-is-everything
Olet tervetullut!
Miten saada kukin kohdattava tuntemaan itsensä
tervetulleeksi?
• samat toimintatavat, kuin jos omaan kotiin tulee
vieraita
• selkeät ja näkyvät reitit perille (jos ovet lukossa:
ohjeistus, miten pääsee sisälle jne.)
• monikulttuurisuuden huomioiminen (mm. miten löytää
yhteinen ”kartta”?)
Lapset ja nuoret
Jokainen kohtaaminen on tukitoimi!
• ohjaava/korjaava palaute aina kahden
kesken
• ”kuulun tähän yhteisöön”
• tervehtiminen
• ruokailu
• silmiin katsominen
• ”Mitä Sinulle kuuluu?”
• Jokainen oppilas pitäisi kohdata koulussa yksilönä.
• Näiden kohtaamisten voima on suurempi kuin voimme kuvitella.
• Mallinnamme koko ajan sitä, miten aidosti olemme tämän takana. Ihan koko ajan.
• Oppilaalta ei voi vaatia asioita joihin hän ei pysty. Joskus vaadimme heiltä asioita, joihin emme itsekään pysty…
• Mitä mielenkiintoisemmalta (eli haastavammalta) oppilaan käyttäytyminen vaikuttaa, sitä tärkeämpää on kohdata hänet kahden kesken (esim. keskustella vahvuuksista, kiinnostuksesta, tulevaisuudesta)
• Esimerkkejä:
• Oppilaita kohdataan arvostavasti haastavissakin tilanteissa.
• Aikuiset huomioivat ja ottavat kontaktia myös niihin oppilaisiin, joita eivät opeta.
• Oppilaiden vahvuuksia ja onnistumisia huomioidaan ja ohjaava ja korjaava palaute annetaan aina kahden kesken oppilaan kanssa.
• Aikuiset mallintavat arvostavaa ja välittävää toimintamallia esim. tervehtimällä oppilaita käytävillä, katsomalla oppilaita silmiin heidän saapuessa luokkaan, ruokailemalla oppilaiden kanssa ja olemalla kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu.
Vanhemmat ja huoltajatLähtökohta: he välittävät!
• Aina kiitos, tuli sitten millaista palautetta tahansa: osoittaa, että
vanhemmat välittävät, ja se kannattaa kertoa heille!
• Kaikki vanhemmat tarvitsevat tunteen, että heidän lapsestaan
tai nuorestaan huolehditaan ja välitetään.
• On vanhempia, joiden kanssa on tavattava säännöllisesti jopa
useammin kuin kerran kuukaudessa, jotta luottamus ja yhteinen
tavoite muodostuvat
• Parasta harjoittelua itselle on ollut istua pöydän ”toisella
puolella” oman lapsen asioissa, kun vastassa on esim. koulun
oppilashuoltoryhmä toisella puolella…. (Miltä tuntuu?)
• jo asettuminen voi luoda vastakkaisuutta, joten suositeltavaa
käyttää pyöreää pöytää (kukaan ei ole vastakkain eikä ”muita
tärkeämpi”)
Muistisäännöt aikuisille:
• Mitä haluaisin tietää, jos kyseessä olisi minun lapseni?
• Mitä en välitä tietää?
• Miten haluaisin, että minun lapseni kohdataan koulussa?
• Miten ja mitä haluaisin puhuttavan lapsestani ja perheestäni koulussa?
• Pidetään vanhemmat ”mukana” => tulevat mielellään katsomaan lapsensa/nuorensa toimintaa paikan päälle => tarvitsevat tähän rohkaisua ja kehuja (etenkin yläkoulussa!)
• ”soppaa”
• oppilaat esittelevät toimintaansa yhteisessä lauantaikoulupäivässä, vanhempain”ilta” on limitetty päivään
• toiminnalliset vanhempainillat (koulun ruokala on erinomainen tila, koska saa vanhemmat suoraan istumaan ryhmiin
• toimintaa yhdessä oppilaiden kanssa (Suomi100-päivä…)
• selkeä ja sopiva tiedottaminen
Aikuiset
• Vuorovaikutussopimus!
• Kaikki tärkeä on oltava näkyvillä, eli arvot
näkyvillä!
• ”Mitä tuon tullessani?”
• Tervehtimisen merkitystä ei voi liikaa korostaa
Hyvejohtajuus.fi sivuston teksti 11.9.2017
/Sari Kuusela
http://www.hyvejohtajuus.fi/
Siltojen rakentaminen• järjestetään tilaisuuksia, joihin on osallistua
• houkuttelu: mitä vanhemmat haluavat tulla
katsomaan/mitä eivät ”oikeasti jaksa”
• koulun/päiväkodin aikuiset ovat kohdattavissa, kysellään
vanhempien ”pelkoja”, kokemuksia jne., jaetaan yhteistä
ja luodaan yhteenkuuluvuutta vanhemmuudessa
Vanhempainillat ja tapahtumat
• ajoissa joku aikuinen ovella vastassa toivottamassa
tervetulleeksi,
• aikuiset kohdattavissa ennen tapahtuman alkamista
• buffetti takaamassa hyvää oloa
• ”ollaan ihmisinä ihmisiksi ihmisille”!
neuvotteluihin lähdetään ilman ”plääniä” • ratkaisu laaditaan yhdessä, samassa tilaisuudessa,
saman pöydän ääressä
kysytään kuulumiset seuraavassa järjestyksessä:
• oppilas => huoltajat (molemmat) => opettaja => muut
kirjataan kaikkien kertomukset ja sitten lähdetään pohtimaan kokeiltavaa ratkaisua
• muistio lähtee ihan kaikille sähköisesti
sovitaan seurantapäivä ja vastuuhenkilö
Kun harjoitellaan keinoja tulla toimeen väkevien
tunteiden kanssa, selvitään paremmin myös
elämän suurissa kriiseissä
myönteiset ajatukset, myönteinen toiminta
ja toisten apu auttavat selviytymään.
The greatest glory in living lies not in never falling, but in rising every time we fall.
– Nelson Mandela -
• Parhaiten kasvatusyhteisö valmistautuu tehtäväänsä, jos tunne-ja vuorovaikutusasioista totutaan puhumaan arjessa.
• Kaikkien aikuisten on syytä opetella kertomaan, miten tunnistaa ja ilmaista tunteita ja kuinka selvitellä viisaasti konflikteja.
• Aikuistenkin täytyy uskaltaa paljastaa jotain itsestään.
• Aikuinen voi olla oppilaalle se ainoa myönteinen aikuinen, joka katsoo hyväksyvästi, uskoo ja kannustaa.
Se mikä aikuisesta tuntuu vähältä, voi merkitä lapselle todella paljon.
• On tärkeätä oppia, että voi itse vaikuttaa oloonsa ajatusten ja tekojen avulla.
Pohdittavaksi:
• Millä mielellä aloittaa aamulla?
• Mikä lisää myönteisiä ajatuksia?
• Tietoinen valinta, • mitä aamulla kuuntelee työmatkalla radiosta
• mitä ajattelee päivän tuovan tullessaan,
• mikä tulee olemaan ”hyvä juttu” jne.
…, että joka kerran vastoinkäymisissä pohtii, mitä kuitenkin hyvää tässä oli…