oppimisen neurotausta i

www.helsinki.fi/yliopisto

OPPIMISEN NEUROTAUSTA I

Nina Sajaniemi

Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1

Kehitys ja oppiminen

• Yksilön kehitys on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa tapahtuva aktiivinen adaptaatioprosessi

• Se jatkuu koko elämänkaaren ajan ja sitä ohjaavat

• Resurssien saatavuus (turvallisuus, suoja ja ravinto)

• Sosiaalinen vuorovaikutus

• Itsenäistyminen vanhemmista

Kehityksen lainalaisuudet

• Kaaos ja kompleksisuus

• Vallitseva tila pyrkii vakiinnuttamaan itseään

• Herkkyys pienille alkuarvojen eroille

• Kehityksen kausaalisuus

• Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä

• Kehitys ei ole determinismiä

Kehityksen ja oppimisen tausta

• Supermuovautuvat aivot

• Aivot välittävät kasvattamisen ja opettamisen vaikutuksia

• Oppiminen on elinikäinen prosessi

• Oppimisen neuraalisen taustan ymmärtäminen

• Oppimisen edellytykset

• Neuromyytit

Aivojen potentiaali

• Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua

• Jokainen voi muodostaa noin 10 000 erilaista kytkentää

• Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien “ratojen” pituus on 3,5 miljoonaa km

• Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia

Aivojen tietoliikenneyhteydet

• Ärsykkeet sytyttävät virran aivojen hermoverkkoihin

• Sähköiset hermoimpulssit siirtyvät kemiallisesti synaptisen kuilun läpi toiseen hermosoluun

• Toistaminen vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä

• Informaatioimpulssit alkavat kulkea totuttuja reittejä lähes itsestään

• Hyvin harjoitetut yhteydet jäävät eloon

• Muut yhteydet karsiutuvat – valikoiva solutuho

• Tavat ja tottumukset

Kehitys on oppimista

• Oppimisen tavat

• Havaitseminen, muisti, tarkkaavaisuus, kieli

• Oppivat hermoverkot

• Rinnakkainen prosessointi, temporaalinen prosessointi, integrointi

• Hermoverkot oppivat luokittelemalla

• Samanaikaisuus, samankaltaisuus, ajallinen yhteys

• Neurobiologiset taipumukset, havaintovalmiudet

• Maailma opitaan näkemään tietyllä tavalla

• Tiettyä käyttäytymisiä opitaan toisten kustannuksella

• Tavoitteena mukautuminen ympäristöön

• Elämän hallinta on yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä toiminnan alueita

• Elämän hallinnan taito ja reaktioiden joustavuus

Oppimisen tausta

Itsesäätely: esimerkki ameebasta

• Tavoite: elimistön mukauttaminen ärsykeympäristöön

• Taito pitää sisäisen ympäristön kemiallinen profiili tasapainossa samalla kun ulkoisessa ympäristössä on helvetti valloillaan

Reaktiivisuus

• Sisäisten tilojen säätely liittyy yksilön biologiseen reaktiivisuuteen

• Yksilölliset erot reaktiivisuudessa määräytyvät • Varhaisesta vuorovaikutuksesta

• Geenien ja kokemusten interaktiosta

Reaktiivisuus

• Reaktiivisuus on ominaisuus, joka vaikuttaa tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa• Kuinka herkästi virittäydytään ja kiihdytään

• Kuinka herkästi tyynnytään

• Säätelyn avulla pyritään mukauttamaan (kalibroimaan) reaktiivisuus ympäristöön sopivaksi • Sisäisen tilan ylläpitäminen hallittavalla alueella

• Säätelyn perimmäisenä pyrkimyksenä on säilyttää elimistön sisäinen tasapino lähellä vakiota

• Välillä elämän prosessit joutuvat tavoittelemaan tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta

• Reaktiivisuus liittyy herkkyyteen elämän prosessien säädössä

• Elämän prosessien säätö on monimutkainen neurobiologinen tapahtumaketju

• Hermosoluverkkojen aktivoitumisen muodot

• Välittäjäaineiden ja hormoneiden merkitys

GENOMI – Tietovarasto

• DNA:n emäsjärjestyksen ja monimuotoisten taitojen välillä on tilastollinen yhteys

• Biologian tasolla ei kuitenkaan ole älykkyyden, depression, musikaalisuuden tms. geenejä

• Geenien toimintaan vaikuttavat, emäsjärjestyksen ulkopuoliset säätelytekijät – miten geenit toimivat - miten geeniä luetaan

• Geenit aktivoituvat tuottamaan proteiineja suhteessa elimistön kemiallisiin muutoksiin (välittäjäaineet, hormonit…)

• Muutokset DNA:n metylaatiossa (estää - avaa)

• Vuorovaikutussuhteet ovat tärkeä osa ulkopuolisia säätelytekijöitä

EPIGENEESI

• Evoluutio on muovannut jälkeläiset sopeutumaan ympäristöön vanhempien välittämillä signaaleilla

• Ympäristön signaloituminen - ennuste ympäristön laadusta

• Liittyy puolustautumisvalmiuteen

• Suurimmalle osalle lajeista ei ole olemassa yksittäistä, optimaalista fenotyyppiä

Epigeneettinen ohjelmointi

Epigeneesi

• /tmp/PreviewPasteboardItems/Michael Meaney, Maternal care and Gene (vedetty) 3.pdf

www.helsinki.fi/yliopisto 21.04.23 20Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Vuorovaikutuksen taika

Yleistä kehityksestä

• Ihminen on biologinen olento

• Evoluutiohistoria, mielen ”kehollisuus”

• Ihminen on sosiaalisin kaikista lajeista

• Kiinnostus toisten välisiin suhteisiin

• Synnynnäinen tieto, että toista kuuluu auttaa

• Ihmislajille kehittyneet ”uudet” aistit

• Intuitio-aisti, toiseen asennoitumisen aisti, isojen ryhmien, systeemien, havaitsemisen aisti

• Jokapäiväisestä kanssakäymisestä syntyy psyykkisiä rakenteita

• Koti, päiväkoti, sukulaiset, ystävät

• Jokainen ihminen on potentiaalisesti tärkeä koko elämänkaaren ajan

• Kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti

• Lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta

• Hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen

Ihminen on yhdessä kannatetun kasvatuksen laji

Synnynnäinen ainutkertaisuus

• Temperamentti ja muu perinnöllinen erityisyys

• Ensi hetkistä lähtevä vuorovaikutus ympäristön kanssa • Resonanssin ja samantahtisuuden kokemus

• Minuus on toisen mielessä ja kädessä

• Terve minuus on pysyvästi dynaaminen • Minuuden jatkuvuuden kokemus vaatii jatkuvaa

sisäisen tilan säätelyä

• Itseä säätelevä toinen

Varhaisten kokemusten voima

• Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin tai sen puutteeseen

• Henkinen tai fyysinen pahoinpitely

• Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus

• Emotionaalinen laiminlyönti

• Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa:

• Depressiot ja ahdistushäiriöt

• Päihteiden väärinkäyttö

• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

Miksi varhaiset kokemukset vaikuttavat:

• Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin hermostollisessa ja hormonaalisessa stressivasteessa

• Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa seuraavissa

• Depressiot ja ahdistushäiriöt

• Päihteiden väärinkäyttö

• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

Poikkeava stressivaste

• Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on taustalla ainakin seuraavissa:

• Tarkkaavaisuushäiriöt

• Käytöshäiriöt

• Ahdistushäiriöt

• Masennus

• Kasvuhäiriöt

Miksi stressi on tärkeää

• Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä

• Biologinen vaste kun fysiologisessa tasapainossa tapahtuu muutos – itseään suojaava käyttäytyminen aktivoituu, turvaa hakeva käyttäytyminen aktivoituu

• Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa

• Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä

• Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen

Stressin säätelyn tärkeys

• Hippokampuksen toiminta vaimenee ellei ole tarpeeksi kortisolia

• Kestostressi pitää kortisolitason korkeana

• Krooninen haitta oppimiselle

• Univaje riittää pitämään kortisolitason korkeana

• Olojen sietämisen oppiminen

• Mukavuusalueella toimiminen

Stressisysteemin aktivoituminen

• Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin

• Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) saavat hippokampuksen ”virkistymään” ja toimimaan aktiivisesti

• Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) heräävät kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana

• Palautejärjestelmä

Stressisysteemin aktivoituminen

• Emotionaalisesti (biologisesti) merkittävä ärsyke

• Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön

• SAM - systeemin aktivoituminen

• Taistele – pakene, snergian mobilisointi

• Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen

• Kortisolilla on suoria aivovaikutuksia

AIVOJEN ÄRSYKEVIRTA

Säätelyn pettäminen – liioitteleva käyttäytyminen

Stressin säätelyn lähikehitysen vyöhyke

KANNATTELUN TARVE

Mukavuusalue TASAPAINOINEN JA ITSENÄINEN STRESSIN SÄÄTELY

Alivireyden ja kapeutuneen toiminnan alue TURVALLISEN ROHKAISUN TARVE

YMPÄRISTÖN KUORMITTAVUUS – STRSSITEKIJÖIDEN MÄÄRÄ

Stressin säätely ja aivojen kehitys

• Keskushermoston kemiallinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen

• Kortisolilla on vahvoja aivovaikutuksia

• Liian suuret kortisolimäärät vahingoittavat aivojen kehitystä oppimista, muista ja ajattelua säätelevillä alueilla:

• Etuotsalohkon toimintaa säätelevät alueet

• Emootioita säätelevät alueet

• Muistitoimintoja säätelevät alueet

Biologinen tilanneherkkyys (Ellis, Boyce, 2005)

• Evoluutiossa kehittynyt taipumus mukauttaa säätelyjärjestelmät ympäristöön sopiviksi

• Epigeneesi

• Korkea reaktiivisuus herkistää ympäristövaikutuksille

• Ärsykkeitä herkästi läpäisevä ”porttijärjestelmä”

• Srtessijärjestelmän aktivoituminen

Rotista…

• Michael Meaney:

• Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa

• Paljon hoivaa ja huolenpitoa – kestävämpi ja sopeutuvampi rotta – mukautuvampi stressireaktio

www.helsinki.fi/yliopisto 21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 35

Telomeerit – Elizabeth Blackburn

• Telomeerit – silmukka, laastari kormosomin päässä

• Estää kromosomien päitä ripsaantumasta ja tarrautumasta toisiinsa

• Ilman telomeereja perintöainekset sekaantuvat

• Yhteys vanhenemiseen, sairastavuuteen ja syöpään

KIINTYMYSSUHDEKEMIAA

• Aivojen välittäjäaine, jota vapautuu sosiaalisessa kontaktissa

• Ihokontakti erityisen merkittävä

• Oksitosiinireseptoreiden määrä lisääntyy voimakkaasti raskauden loppuvaiheessa

• Synnytyksen aikana oksitosiinireseptorien määrässä huima kasvu, sekä äidillä että lapsella

OKSITOSIINI

• Lapset, joilla on paljon oksitosiinireseptoreita, ovat

• Uteliata

• Halukkaita solmimaan vertaissuhteita

• Vähemmän ahdistuneita kohdatessaan vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita

• Sitoutuvat nopeasti

• Oksitosiini lisää emotionaalista kestävyyttä, stressin sietoa ja vähentää impulsiivisuutta

OKSITOSIINI ja LAPSET

• Turvallisessa ja turvattomassa kiintymyssuhteessa äideillä erilaiset vasteet vauvojen valokuville

• Turvallisen kiintymyssuhteen äideillä voimakasta aktivaatiota aivojen palkitsemisjärjestelmässä vasteena sekä hymyileville että surullisille kasvoille

• Turvattoman kiintymyssuhteen äideillä aktivaatiota vain vasteena hymyileville kasvoille

• Surulliset kasvot aktivoivat inhon ja kivun alueita

HYMY JA OKSITOSIINI (L. Strathearn)

DOPAMIINI JA PALKITSEMINEN

• Dopamiini on pakitsemiskemikaali

• Eritys voimakasta uusissa tilanteissa

• Uteliaisuus, luovuus

• Ventaalinen tegmentum, nucleus accumbes, ventraalinen pallidum, raphen tumake

• Dopamiinisuihku vahvistaa mielihyvää

• Oksitosiinin yhteydessä dopamiini virittää aivot kokemaan vuorovaikutuksen palkitsevana ja positiivisena

PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ

TAAS ROTISTA ….

21.04.23 43Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Toistuvat separaatiokokemukset poikasilla muuttavat dopamiinijärjestelmän toimintaa koko elämänkaaren ajan (Meaney, Brake and Gratton,2002), mutta suuri määrä hoivaa ja huolenpitoa lisää dopamiinireseptoreita (Champagne et al,2004).

• Opiaatit ovat mielihyvähormoneita, jotka vähentävät tietoisuutta kivusta ja tuottavat riemun kokmeuksia

• Hoivakokemukset vahvistavat opiaattijärkestelmää lapsen aivoissa

• Pettymyksen, surun, pelästymisen sietokyky kasvaa

OPIAATIT

• Vuorovaikutuskessa virtaa myös adrenaliinia

• Energisoiva, valpastava vaikutus vuorovaikutussuhteessa

• Loistokombinaatio yhdistyneenä mielihyvään!

• Adrenaliini vahvistaa stressinsäätelyä

• Edistää kontekstuaalista oppimisrta

ADRENALIINI

Lapsi tarvitsee aikuista

• Aivoissa on hälytin suojan ulkopuolelle joutumista varten

• Synnynnäinen varojärjestelmä - mantelitumake

• Lapsi pakenee suojan suuntaan

• Hälytys menee pois päältä

• Liian varhainen itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen altistaa stressille

Biologinen tilanneherkkyys ja kehitykselliset polut

• Hyvä hoiva ja huolenpito, johdonmukainen ja tukeva lapsuuden kasvuympäristö

• Korkea reaktiivisuus

• Lapset herkistyvät vastaanottamaan ympäristön kannustavia ja turvaa tuottavia signaaleita

• Kohtalaisesti ja jossakin määrin jatkuvasti stressiä aiheuttava lapsuuden kasvuympäristö

• Matala reaktiivisuus

• ”porttijärjestelmä” suodattaa ärsykkeitä ja suojaa

• Liian suuri tai liian vähäinen stressin määrä – välinpitämättömyys, epäsensitiivisyys

Säätelyn kehittyminen

• Kiinnittyminen on valikoiva vuorovaikutussuhde, joka parantaa lapsen elonjäämisen mahdollisuuksia

• Muodostuu ensimmäisten kuukausien aikana lasta hoivaaviin aikuisiin

• Muovautuu myöhemmissä kokemuksissa

• Toistuvat kokemukset yhteisestä tunnesäätelystä yleistyvät oletusmalleiksi

• Hoidon sensitiivisyys tai häiritsevyys keskeistä

Luottavainen kiinnittyminen

• Sensitiivisesti vastaava hoito • Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen ja positiivisten

voimistaminen

• Uteliaisuuden, aloitteellisuuden tukeminen

• Johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita (itsesäätelykyky)

• Johtaa jaetun tarkkaavuuden vahvistumiseen (kielenkehityksen pohja)• Ristiriidaton, yhtenevä kommunikaatio

• Omaelämänkerrallinen muisti

• Johtaa eheään minäkuvaan

• Kokemus itsestä aktiivisena omien tunteiden ja ajatusten tuottajana

• Joustavat reaktiot

• Empatiakyky

• Aivoissa on simulaattori: peilisolut

Luottavaisen kiinnittymisen riskit

• Odotukset ja kokemukset muiden hyväntahtoisuudesta voivat olla ristiriidassa keskenään

• Odotukset ja kokemukset tunteiden jakamisesta voivat olla ristiriidassa keskenään

• Pettymyksiä ihmissuhteissa

• Korvaavat kokemukset

Luottavainen kiinnittyminen ja stressiprosessit

• Uhan havaitseminen

• Realistinen vaaran tulkinta

• Sisäiset ja ulkoiset uhan edustumat integroituvat

• Voimavarojen punnitseminen

• Sosiaalisen tuen etsiminen, omiin kykyihin luottamista

• Epärealistisuus

• Selviytymiskeinot

• Aktiivisia ja passiivisia, toiminnallisia ja mielensisäisiä keinoja

• Ongelma- ja tunnekeskeisiä keinoja

• Psyykkiset oireet

• Akuutissa stressitilanteessa oireilua, ei muutu krooniseksi

Välttelevä kiinnittyminen

• Epäsensitiivisesti vastaava hoito on emotionaalisesti etäistä, virittäytyminen on vähäistä ja vääristynyttä

• Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen on tehotonta

• Huomio pois vuorovaikutuksesta, konkretiaan

• Johtaa tunneilmaisun tukahtumiseen sekä uteliaisuuden ja tarkkaavaisuuden rajoittumiseen esinemaailmaan

• Lapsi kasvaa näennäisitsenäisyyteen

Käytöshäiriöt turvattomassa, välttelevässä strategiassa

• Pyrkimys myötäilyyn, totteluun tai aikuisen hoivaamiseen

• Lapset ovat valppaita ja pyrkivät välttämään virheitä

• Vuorovaikutuksen dynamiikka on ”päälaellaan”

• Lapsen tehtäväksi on muodostunut vanhemman

hoivaaminen tai pakonomainen totteleminen

• Minäkuva: ei rakastettu, mutta pärjäävä

• Muut ovat torjuvia, eivätkä ole hänen käytettävissään

• Tehokas tunteiden säätely ja tunnepitoisten viestien vaimentaminen

• Systemaattinen torjunta ja vihamielisyys

• Pakonomainen totteleminen, kontaktin välttäminen

• Lasta on torjuttu henkilönä, ei pelkästään käyttäytymisen perusteella

• Riski kasautuviin käytösongelmiin

• Pakkokäyttäytyminen, kaavamaisuus

• Tarvitsevuuden peittäminen

• Epärealistinen idealisointi

• Kyvyttömyys syvällisiin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin

• Epäluottamus ihmisiin, yksinjäämisen riski

Välttelevä strategia ja stressiprosessit

• Vaaran kieltäminen

• Sisäiset uhkakuvat aktivoituvat

• Omiin kykyihin luottaminen

• Epäluottamus avun saamisessa

• Välttelevät ja dissosioivat mallit

• Toiminnallisia ja ongelmakeskeisiä hallintakeinoja

• Oireet saattavat puuttua akuuteissa vaiheissa

• Riski kasautuviin mielenterveyden ongelmiin

Ristiriitainen kiinnittyminen

• Ristiriitaisessa kiinnittymissuhteessa puuttuu ennakoitavuus

• Lapsen käyttäytyminen voi olla samanaikaisesti avoimen vetoavaa ja vihamielisen torjuvaa

• Käyttäytyminen jäsentyy strategiseksi malliksi pitää hoitaja eri tilanteissa riittävän suuntautuneena häneen

• Kommunikaation ristiriitaisuus, epäyhtenäisyys • Hauras minäkuvaan

• Osoitettu pitkäaikaisriski kehitykselle

Ristiriitainen kiinnittyminen

• Ristiriitaisessa hoidossa virittäytyminen, torjuvuus ja häiritsevyys vaihtelevat ennakoimattomasti• Negatiiviset tunteet voimistuvat

• Huomio korostetusti vuorovaikutuksessa

• Johtaa negatiivisen tunneilmaisun korostumiseen ja ulospäin suuntautuvan uteliaisuuden rajoittumiseen• Sosiaalinen ahdistuneisuus

• Turvallisuuden tunne jää riippuvaiseksi emon läsnäolosta

• Lapsen tarpeita tulkitaan äidin todellisuudesta käsin• Aikuisen ja lapsen todellisuudet eivät sykronisoidu

• Aikuinen keskeyttää lapsen aloitteet, on reagoimatta niihin tai käyttäytyy tungettelevasti

• Lapsesta tulee valpas ja ylivirittynyt• Yliampuva käytös – huomion sitominen

• Suhteettoman voimakkaat tunneilmaisut• Avuttomuus, passiivisuus

• Raivokohtaukset, manipulointi

• Aikuiset reagoivat voimakkaisiin tunnepitoisiin viesteihin

• Vähäiset viestit jäävät huomiotta

• Lapsi oppii korostamaan tunnepitoisia viestejä,

• Ei opi tunteiden säätelyä eikä itsehillintää

Ristiriitainen kiinnittyminen ja kasautuvat käytöshäiriöt

• Tunteiden eskalointi ja kontrollin puute

• Aggressiivinen ja teeskennellysti avuton käyttäytyminen

• Viettelevä ja rankaiseva käyttäytyminen

• Uhkaava ja vainoharhainen käyttäytyminen

Ristiriitainen kiinnittyminen ja stressiprosessit

• Vaaran ja uhan liioitteleminen

• Sisäiset uhkakuvat hallitsevat

• Epätoivo omien kykyjen suhteen

• Pettymys tuen saatavuuteen

• Tunnekeskeisiä selviytymiskeinoja

• Runsaasti oireita sekä akuutissa stressissä että myöhemmin

• Eksternalisoivia oireita

Jäsentymätön kiinnittyminen

• Jäsentymättömässä kiinnittymisessä on liiallisia katkoksia emotionaalisessa vuorovaikutuksessa

• Samanaikaiset, ristiriitaiset tunneviestit

• Pelkoa heijastava käyttäytyminen

• Haitallista keskushermoston kehitykselle

• Jäsentymättömässä tilassa keskushermosto saattaa joutua säätelemättömään intensiiviseen hälytystilaan

• Molemmat autonomisen hermoston haarat hälyttävät samanaikaisesti

• Pelottava tai pelon leimaava käytös

• Jähmettyminen tai hajanainen aktiivisuus

• Paniikki tai hyökkäävä aggressio

• Pakonomaista miellyttämistä tai hallintaa

• Ohutta, tarkkailevaa yhteyden ylläpitämistä

• Jäsentymättömyys on esimerkki geeneihin perustumattomasta periytyvyydestä

• Lapsi voi olla samanaikaisesti välttelevä ja ristiriitainen • Hakee aikuisen läheisyyttä, mutta lähestyy tätä takaa

päin, ei ota katsekontaktia, ei osoita positiivista emootiota

• Stressitilanteessa lapsi voi peittää kasvonsa, keinuttaa itseään jne.

• Lapsi saattaa myös dissosioda ‒ Huomio kiinnittyy pois vallitsevasta todellisuudesta

(hyöty: endogeeniset opiaatit muuttavat tuskallisten ärsykkeiden kokemusta)

• Riski vakaviin mielenterveyden ongelmiin

Jäsentymätön kiinnittyminen ja stressiprosessi

• Paniikinomaiset vastaustavat

• Impulsiiviset, punnitsemattomat vastaustavat

• Selviytymiskeinot eivät vastaa tilanteen vaatimuksia

• Internalisoivat ja eksternalisoivat oireet

• epävakaat, intensiiviset ihmissuhteet

• epätarkoituksenmukainen, intensiivinen viha

• hylkäämiskokemusten välttämisyritykset

• emotionaalinen epävakaisuus

• impulsiiviset toimintamallit

• itsetuhopinen käyttäytyminen

• jatkuva tyhjyyden tai kyllästymisen tunne

• ohimenevää, stressiin liittyvää vainoharhaisuutta

• häiriytynyt idenetiteetti, minäkuva

Rajatilahäiriö (DSM-IV: 5/9)

• Rajatílahäiriön (28 v.) varhaiset ennusmerkit:

Rajatilahäiriöt (Carlson, Egeland, Stroufe, 2009)

Kiintymyssuhdehäiriöt .20*o (12-18 kk), Kaltoinkohtelu .20**o (12-18 kk),Äidin uhkaavuus j arajattomuus .42***o (42 kk),Perheen ongelmat, isän possaolo .21**o (12-64 kkPerheen kohonnut stressi .29***o (3-42 kk).

• Varhaisnuoruuden ennusmerkit: (12 vuotta)

• Tarkkaavaisuushäiriöt

• Emotionaalinen epävakaisuus

• Käyttäytymisen epävakaisuus

• Ongelmat ihmissuhteissa

Rajatilahäiriöt (Carlson, Egeland, Stroufe, 2009)

Mentalisaatio

Mentalisaatio on jatkuvassa käytössä oleva taito

• Mentalisaatiota tarvitaan

• Yhteistoimintaan

• Tunteiden ymmärtämiseen

• Opettamiseen

• Oppimiseen

• ”Kuka minä olen” tiedostamiseen

• ”Että minä olen” tiedostamiseen”

• Tietoisuus mentaalista tiloista saa meidät sekä itkemään että nauramaan

• A: Ystävällinen B: Surullinen

• C: Yllättynyt D: Huolestunut

Mentalisaatio: Mielen lukemisen testi (Baron-Cohen et al., 2001)

A: Yllättynyt B: Vakuuttunut

C: Pilaileva D: Onnellinen

A: Pilaileva B: Hämmentynyt

C: Intohimoinen D: Vakuuttunut

Mentalisaatio – Robert Greenin tuntemukset?

Mentalisointi mahdollistaa yhteiset kokemukset – meidän on koordinoitava omat emotionaaliset kokemuksemme sosiaalisiksi ryhmäkokemuksiksi

Mahdollisuus asettua toisen asemaan

• Kiintymyskäyttäytyminen aktivoituminen

• Näkyy ahdistuksena, pekokuutena

• Varhaiset kokemukset värittävät

• Läheisyyttä etsivä käyttäytyminen

• Kiintymyssuhdemielikuvien aktivoituminen

• Kiintymyssuhdekäyttäytymisen hyperaktivaoituminen

• Vastenmieliset emotionaaliset kokemukset

• Kiintymyssyhdejärjestelmän hyperaktivoituminen saattaa olla rajatilahäiriön ydinoire

Biological givens•child sex•temperament

Cognitive, socio-emotional and

mentalizing abilities

Stress regulation

Parental stress & maternal well-being

Primary attachment

Socioeconomic characteristics & family constellation•Income level•Education level•Single parent

Active Participation

Quality of day care (*)

(*) In intervention phase quality of day care is manipulated and other measures are repeated

Attention

The model of dynamic stress regulation

oppimisen neurotausta i

Documents

otteita oppimisen arjesta osa2

oppimisen kompassi - mikko kallio

oppimisen...

oppimisen tulevaisuus 2030: lukio

ipad i lärande/ipad opetuksen, oppimisen ja arvioinnin...

oppimisen ohjaaminen

tulevaisuuden oppimisen kulisseista

oppimisen fiesta

digitarinat oppimisen tukena

oppimisen asiantuntija 2012

opas koulutulokkaille, uusille oppilaille ja heidän ... ·...

oppimisen tulevaisuus 2030, i koulu 2012

oppimisen design-tutkimus

osa2: some oppimisen arjessa

oppimisen tulevaisuus 2030-perusopetus

dop -oppimisen jakaminen

oppimisen monet ympäristöt

pelillisyys oppimisen tukena

tietoa oppimisen pulmista

oppimisen avaimet, jarkko sjöman