opetussuunnitelmasta ja opetussuunnitelma- … · • vuoden 2004 ops ei vastaa koulujen ja...

OPETUSSUUNNITELMASTA

JA OPETUSSUUNNITELMA-

PROSESSISTA

Ulla Ilomäki-Keisala

Koulutuskoordinaattori/OPStuki 2016

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi

040-189 8959

TERVETULOA!

1. Mitä ja millaisia kokemuksia Sinulle on

kertynyt ops-työstä?

2. Mitkä ovat mielestäsi nykyisen vuoden

2004 Perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden

vahvuudet?

3. Mitä tiedät tämänhetkisestä

opetussuunnitelmauudistuksesta?

Ulla Ilomäki-Keisala Ulla Ilomäki-Keisala

MIKÄ ON

OPETUSSUUNNITELMA?

OPETUSSUUNNITELMA

• ”Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, mitä koulussa pitäisi opettaa.”

• ”Se on ennalta laadittu kokonaissuunnitelma kaikista niistä toimenpiteistä, joilla pyritään koulukasvatukselle asetettuihin päämääriin.”

• ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

(Päivi Atjonen)

OPETUSSUUNNITELMA

• Opetussuunnitelmatyössä ei ole kysymys pelkästään asiakirjan tuottamisesta.

• Opetussuunnitelman tulisi olla opettajan, oppilaan, opiskelijan ja huoltajien yhteinen työväline.

• Opetussuunnitelma on keskeisin dokumentti, jolla yhteisö ilmaisee koulutusta koskevan tahtonsa.

OPETUSUUNNITELMAN

KLASSISET OSAT

1. Tavoitteet

2. Oppisisällöt

3. Opetusmenetelmät

4. Arviointi

OPETUSUUNNITELMA JA ARVOT

Opetussuunnitelma

1. arvokkaana tietona

2. rationaalisena systeeminä

3. kontrollin välineenä

4. kulttuurisena pääomana

(Jari Salminen)

OPS TYÖVÄLINEENÄ

• Kirjoitettu opetussuunnitelma

• Toteutettu opetussuunnitelma

• Koettu opetussuunnitelma

Oppilas on pyritty nostamaan oppimis-opettamis-

opiskelu -prosessien keskiöön 2000-luvulle tultaessa.

Pitäisikö ops rakentua tiedonaloille vai oppiaineille?

Minimi- vai maksimiopetussuunnitelma?

(Päivi Atjonen)

OPETUSUUNNITELMA JA ARVOT

”Esimerkkinä voi mainita opetussuunnitelman tarkkuudesta tehdyt tutkimukset.

Mikäli opetussuunnitelman ohjaavaa merkitystä haluttaisiin lisätä ja tuloksia yhdenmukaistaa, olisi selkeämmin määriteltävä realistiset minimitavoitteet maksimaalisten yleistavoitteiden sijasta.”

(Jari Salminen)

OPS:N TEHTÄVÄT

1. Yhteiskuntakehityksen suuntaaja

2. Tavoitteiden rakentaja

3. Koulutusjärjestelmän suunnittelun väline

4. Oppimateriaalien laadinnan ohje

5. Opettajan pedagogisen suunnittelun ohje

6. Arvioinnin perusta

(Laukkanen 1983)

OPS TYÖVÄLINEEKSI

• Perusopetuksen laki ja -asetus / lukiolaki ja -asetus

• Valtioneuvoston asetus perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta / Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta

• Esi- ja perusopetuksen perusteet / lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

• Paikallinen ops (linjaukset, strategiat, arvopohja, muut päätökset, huoltajat, omaleimaisuus)

• Kunnan opetussuunnitelma

• Koulun ops (opetussuunnitelmakoordinaattorit ja -työryhmät)

• Käytännön toteutus ja arviointi

PERUSKOULUN

OPETUSSUUNNITELMAT

1.Peruskoulun opetussuunnitelma-komitean mietinnöt I ja 2

(POPS I ja POPS II)

2. Opetussuunnitelman perusteet 1985

OPS-UUDISTUSMALLEISTA

1. Ylhäältä alaspäin suuntautuva malli

- vrt. 1970-luku

2. Alhaalta ylöspäin suuntautuva malli

- vrt. 1980-luku

3. Yhteistyömalli

- nk. partnership-ajattelu

- vrt. OPS 2016

(Jaana Seikkula-Leino, 2007)

OPETUSSUUNNITELMA-

UUDISTUS

OPS 2016

MIKSI UUSI OPS 2012-2016?

Uudistuksen lähtökohtana:

• Perusopetuksen nykyiset vahvuudet

• Tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle

• Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen

• Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden

vahvistaminen

MIKSI UUSI OPS 2012-2016? Miksi vuoden 2004 ops ei enää riitä? (vrt. Opettaja)

• Oppisisällöt ovat liian laajat. Aihekokonaisuudet ovat

jääneet irrallisiksi.

• Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet on selkiytettävä.

• Työtavat ja oppimisympäristöt ovat muuttuneet.

• Oppilaiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.

• Taito- ja taideaineita toivotaan lisää.

• Arviointi on kehittynyt monipuolisemmaksi.

• Kodin ja koulun välinen yhteistyö on muuttunut.

• Vuoden 2004 ops ei vastaa koulujen ja oppimisen

tulevaisuuden haasteisiin.

KYSYMYKSIÄ

• Miten kirjoitettu opetussuunnitelma siirtyisi hyviksi

käytännöiksi?

• Onko opetussuunnitelma ennakkoon tehtynä, aikuisten

kuvittelemana tulevaisuuden este aidolle

oppijakeskeisyydelle, jossa kasvavien lasten ja nuorten

oppimisen ja kasvamisen erityistarpeet ovat kaiken

lähtökohtana?

• Missä asioissa tarvitsemme yhtenäisyyttä, jotta oppilaan

oppimispolku olisi vihdoinkin yhtenäinen ja peruskoulu

rikas ja oppimiseen haastava ympäristö kaikille siellä

työskenteleville?

(vrt. Päivi Atjonen)

UUDISTUKSEN TAVOITTEET

1. Toimintaperiaatteiden selkiyttäminen

• tavoitteet, sisältö ja toteuttaminen

2. Oppilaan yksilöllinen ohjaus ja tuki

• Jokainen oppilas voi opiskella lähtien liikkeelle omista

lähtökohdistaan.

• Koulutyö kannustaa omien vahvuuksiensa löytämiseen

ja kehittämiseen sekä opiskelusta motivoitumiseen.

3. Osaamisen korkean tason turvaaminen

4. Sivistystehtävän ja perusopetuksen eheys

(Irmeli Halinen)

UUDISTUKSEN TAUSTALLA Toimintaympäristön muutokset:

• Tiedon luonteen muutos ja laaja-alaisten taitojen merkitys

• Muutokset yhteiskunnan sosiaalisissa rakenteissa sekä lasten ja nuorten kasvuympäristössä

• Teknologian kehitys

• Globalisaatio ja suomalaisen yhteiskunnan muutos

• Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö

(Irmeli Halinen)

KOULUTYÖ JA OPPIMINEN Osaamisessa korostuu:

1. eri tilanteisiin sovellettavissa oleva laaja-alainen

osaaminen, ajattelu ja ongelmanratkaisu

2. olennaisen löytäminen suuresta informaatiomäärästä

3. kommunikoinnin, verkostoitumisen, yhteistyön ja

tiimeissä toimimisen ja oppimisen taidot

4. tietoisuus omasta identiteetistä, itseluottamus ja

vastuunotto omasta tulevaisuudesta

5. erilaisten tapojen, kielten ja kulttuurien ymmärtäminen,

osallistuminen ja vaikuttaminen

(Irmeli Halinen)

KOULUTYÖ JA OPPIMINEN

(jatkuu)

Osaamisessa korostuu:

6. kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen, osallistuminen ja vaikuttaminen

7. aloitteellisuus, joustavuus, muutososaaminen ja vaikuttaminen

8. nopeasti kehittyvän teknologian omaksuminen ja monipuolinen käyttö, digitaaliset taidot

9. luovuuteen, mielikuvitukseen, kekseliäisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät valmiudet

(Irmeli Halinen)

TAVOITTEENA 2012-2016

• Tavoitteena saada selkeämpi, entistä

suppeampi opetussuunnitelma.

Koulua ei saa vaivata kiire!

• Perusteiden valmistelu tehdään nyt entistä

avoimemmin ja laajemmassa

sidosryhmäyhteistyössä.

• Tutustu ja kommentoi 19.11.2012 alkaen:

www.oph.fi

http://www.oph.fi/ops2016

• Etusivu

• Tavoitteet: Opetussuunnitelman perusteiden

uudistamisen tavoitteet

• Aikataulu: 2012-2014

• Työryhmät

• Paikallisen työn tuki: tiekartta

• Perusteluonnokset: luvut 1–5

• Blogi

• Taustamateriaalit

LUONNOS

OPETUSSUUNNITELMAN

PERUSTEIKSI 2014

14.11.2012

Luvut 1-5

KANSALLINEN NORMI

• Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen normi, jonka pohjalta laaditaan kunnalliset ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat.

• www.oph.fi

• http://www.oph.fi/ops2016

LUONNOKSET

• Opetusuunnitelman perusteiden rakenne

• Perusteissa olevat arvot ja oppimiskäsitys

• Opetuksen tehtävä ja valtakunnalliset tavoitteet

• Toimintakulttuuri

• Oppimista edistäviä tekijöitä

(esim. oppimisympäristöt, työtavat, yhteistyö)

• www.oph.fi

LUONNOKSET (jatkuu)

• Oppiaineita koskeva uudistustyö käynnistyi tältä pohjalta tammikuussa 2013 (vrt. luonnokset).

• Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012

• Esiopetuksen perusteiden valmistelu alkoi joulukuussa 2012.

> Kommentointi syyskuussa 2013

MISSÄ TARVITAAN MUUTOSTA?

(luku 1)

Muutosta tarvitaan mm. • Arvot

• Oppimiskäsitys

• Toimintakulttuurin muutos

• Toiminta- ja oppimisympäristön muutokset

• Oppilaiden osallisuus ja osallistaminen (vrt. työtavat ja eheyttäminen)

• Laaja-alainen osaaminen (vrt. esim. monilukutaito)

• Opettajan rooli ja yhteiskunnan muutokset

MISSÄ TARVITAAN MUUTOSTA?

(…jatkuu) • Kaikissa vaiheissa huomioidaan, että koulujen

henkilöstö ja oppilaat sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmaan liittyvien asioiden pohdintaan.

• Opetussuunnitelma perusteiden uudistamisen ytimessä on toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittäminen.

• Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen järjestäjän yhteisistä sekä koulukohtaisista osuuksista.

• Opetusuunnitelman tekeminen seutu- ja kunnallisena yhteistyönä on suositeltavaa voimavarojen yhdistämiseksi – säästämiseksi!

OPPIMISKÄSITYS (luku 2)

• Oppiminen on oppilaan aikaisempiin tietoihin, taitoihin ja

kokemuksiin pohjautuvaa päämääräsuuntautunutta

toimintaa.

• Oppilas on aktiivinen toimija: asettaa tavoitteita, ratkaisee

ongelmia itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa.

• Oppilas reflektoi oppimisprosessejaan, kokemuksiaan ja

tunteitaan.

• Oppiminen on erottamaton osa yksilön kokonaisvaltaista

elinikäistä ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän

rakentamista.

OPPIMISKÄSITYS (jatkuu) • Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisryhmän,

opettajan, kouluyhteisön jäsenten, koulun ulkopuolisten

asiantuntijoiden ja eri yhteisöjen kanssa erilaisissa

oppimisympäristöissä: yksin, yhdessä tehden, suunnittelua,

ajattelua, tiedon hankintaa ja arviointia.

• Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan,

aikaan ja paikkaan (vrt. omien ja toisten tunteiden

tunnistaminen).

• Tavoitteellinen oppiminen on taito > omista

oppimisprosesseistaan tietoinen oppilas > itseohjautuvuus >

Kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet

sekä kokemukset ja käsitykset itsestään oppijana ohjaavat

oppmisprosessia.

MITÄ ON HYVÄ OPETTAMINEN?

(luku 2) - Kannustava, realistinen palaute

- Oikeudenmukainen arviointi

- Oppimisympäristöjen turvallisuus,

yhteisöllisyys ja kannustavuus

- Välittävä ja arvostava vuorovaikutus

Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Mitä elinikäinen oppiminen edellyttää?

Positiivista asennetta?

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

(luku 3)

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen:

• Ajattelu ja oppiminen

• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus

• Monilukutaito

• Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen

• Työskentely, opiskelu ja työelämässä

tarvittava osaaminen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

• Syntyy entistä enemmän verkostoissa ja sosiaalisessa

vuorovaikutuksessa.

• …kehittyy eri oppiaineita opiskeltaessa, kouluelämän

kaikissa tilanteissa ja muussa toiminnassa.

• …auttaa oppilasta löytämään omat voimavaransa ja

vahvistamaan haluaan elinikäiseen oppimiseen ja

kehittymiseen.

• …edistää oppilaan kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnan

jäsenenä; tukee hänen valmiuttaan suuntautua tulevaisuuteen ja edistää kestävää kehitystä.

MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

EDELLYTTÄÄ MEILTÄ? 1. Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen vaatii jokaisen oppiaineen

opetuksen ja koulun muun toiminnan tietoista suuntaamista yhteisiin

tavoitteisiin.

2. Tiedostettava, että tieto on moniulotteista ja suurelta osin jatkuvasti

muuttuvaa.

3. Koulun arvoperusta ja sen varaan rakentuva toimintakulttuuri

vaikuttavat merkittävästi osaamiseen.

4. Osaamisen kehittämisessä tarvitaan oppiaineiden välistä yhteistyötä ja

tiedonrajojen ylittämistä.

5. Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa omaksuttavia

tietosisältöjä enemmän se, miten koulussa työskennellään, miten

oppijan ja ympäristön vuorovaikutus järjestetään ja miten oppimista ja

koulunkäyntiä tuetaan.

TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS

(luku 4) Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri:

• Oppiva yhteisö

• Monipuoliset työskentelytavat

• Vuorovaikutus ja osallisuus

• Hyvinvointi

• Turvallinen arki

• Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus

• Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen

suuntautuminen

TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS

(luku 4) Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu

- säädöksistä sekä paikallisista ja koulujen omista

suunnitelmista

- johtamisrakenteista ja työn organisoinnista

- oppimiskäsityksestä ja pedagogiikasta sekä

- vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä

> Osa toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista on kirjoitettuja

ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja samalla

tahattomia.

MITÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS

EDELLYTTÄÄ MEILTÄ?

• …yhteisesti sovittua arvoperustaa ja oppimiskäsitystä.

• Perusopetuksessa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa

pyrkimys hyvään elämään, joka edellyttää kestävää

elämäntapaa.

• Toimintakulttuuri vaikuttaa kaikken päivittäiseen

hyvinvointiin ja koulutyön mielekkyyden kokemukseen.

• Oppilaat kasvavat koulun toimintakulttuurissa ja omaksuvat

huomaamattaankin sen arvoja, asenteita ja tapoja sekä

vuorovaikutus- ja kielenkäyttömalleja.

• Kouluyhteisö vaikuttaa toimintatavoillaan oppilaan

hyvinvointiin ja osaamisen kehittymiseen.

MITEN OPPIMISTA EDISTETÄÄN?

(luku 5) Keskeisiä muutoshankkeiksi muuttuvat

oppimisympäristöt, uudet työtavat ja yhteistyön

tekeminen:

1. Motivaation vahvistaminen

2. Eriyttäminen

3. Eheyttäminen

4. Yhteisöllisen oppimisen tukeminen

5. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen

hyödyntäminen

OPETTAJA-LEHTI KIRJOITTAA

OPS 2016

OPS 2016 SUUNTAVIIVOJA

• Hallitus aikoo lisätä perusopetuksen

vähimmäistuntimäärää kolmella

vuosiviikkotunnilla

> päätetään vuoden 2013 aikana.

> tasa-arvon lisääminen.

• Eri oppiaineiden nivelkohtien

yhdenmukaistaminen

(jatkuu) • Taito- ja taideaineiden opetusta lisätään >

kaikille yhteistä opetusta lisätään

(+ 4 vuosiviikkotuntia)

> lisää tunteja

> virkoja ja mahdollisuus saada päteviä

opettajia.

• Liikunnan tuntimääriä lisätään.

• Kotitalous luetaan vastaisuudessa virallisesti

taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen.

(jatkuu) • Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään

sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin

opetuksessa.

• Historian ja yhteiskuntaopin tunteja lisätään (+ 2

vuosiviikkotuntia)

> yhteiskuntaoppia alaluokille

> draaman keinoin

> yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja

taloustiedon opetusta.

(jatkuu)

• Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja

terveystietoa opetetaan alaluokilla

ympäristöoppiin integroituna.

• Uskonnosta ja elämänkatsomustiedosta

vähennetään yksi vuosiviikkotunti

(- 1 vuosiviikkotunti).

(jatkuu) • Kieliohjelmia monipuolistetaan.

> valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja

B2-kielessä.

> B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennelta luokalta.

• Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen

vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään

päätetään keväällä 2013.

• Opetus- kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2014

loppuun mennessä hallituksen esityksen, jossa

vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen säädettäisiin

opetuksen järjestäjille pakolliseksi.

OPETTAJA KYSYY 30.8.2013

Maija-Leena Nissilä: ”Mitä paikallisesti voi

tehdä jo nyt?

Irmeli Halinen: ”Kannattaa käynnistää

opetussuunnitelmaa pohjustava keskustelu.

Tukimateriaalia saa Opetushallituksen OPS

2016 –verkkosivuilta.”

UUSI TUNTIJAKO

Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäis-tuntimäärät

eri vuosiluokilla muuttuivat

Perusopetusasetus 3§

1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 *

* Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013.

Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat samat kuin aiemmin

IRMELI HALINEN

Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012

• Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa

• Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla

• Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti

• Uskontoa 1 vvt vähemmän

• Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin

• Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin

• Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013

• Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi

IRMELI HALINEN

Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna

Aine Vanha Uusi Muutokset

Äidinkieli ja kirjallisuus 14+14+14=42 14+18+10=42 Nivelkohta vaihtuu.

A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle

B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk.

Matematiikka 6+12+14=32 6+15+11=32 Nivelkohta vaihtuu.

Ympäristöoppi 9 4+10=14 1-6 vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu.

Biologia ja maantieto 3+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. *

Fysiikka ja kemia 2+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. *

Terveystieto 3 3 *

Ympäristö ja luonnontieto- aineet yht.

9+5+17=31 4+10+17=31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk. 1-6.

IRMELI HALINEN

Uskonto / Elämänkatsomustieto

6+5=11 2+5+3=10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän

Historia ja yhteiskuntaoppi

3+7=10 5+7=12 Kaksi tuntia enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5

Musiikki 4+3=7 2+4+2=8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän

Kuvataide 4+4=8 2+5+2=9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän

Käsityö 4+7=11 4+5+2=11 Nivelkohta vaihtuu.

Liikunta 8+10=18 4+9+7=20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi tuntia enemmän

Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset

6+6=12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän

Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) 62

IRMELI HALINEN

Oppilaanohjaus 2 2

Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013.

Vähimmäistuntimäärä yhteensä

222 222 Mahdollinen lisäys päätetään 2013.

Vapaaehtoinen A2-kieli 12 12 Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäis-tuntimäärän ylittävänä opetuksena. * **

Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäis-tuntimäärän ylittävänä opetuksena .*

* Rahoituksesta säädetään myöhemmin.

** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi

IRMELI HALINEN

BLOGIT OHJAAMASSA

PROSESSIA

1120 kommenttia + 114 lomaketta = entistä

parempi OPS!

• Reilut 80 % opetuksen järjestäjien kautta tulleista vastauksista totesi perusteiden uudistamisen suunnan olevan oikea tai melko oikea.

• Mikä esiopetusikäisten lasten opetuksessa on kaikkein tärkeintä? Miten saadaan vielä isompi joukko mukaan keskusteluun? Lähtisikö viesti juuri sinun kauttasi eteenpäin?

(Opetusneuvos Irmeli Halinen)

Oppilaat ja oppimisen tulevaisuus

• Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrien tuottamasta aineistosta on koottu julkaisut:

• Oppimisen tulevaisuus 2030 - Toinen koulu, toinen maailma

• Lukion tulevaisuus 2030 – Toinen koulu, toinen maailma

• Miten oppilaat teidän kunnassanne ja koulussanne ovat työssä mukana? Saavatko he olla mukana rakentamassa omaa tulevaisuuttaan?

(Opetusneuvos Irmeli Halinen)

OPS 2016 tukee kouluja

kestävän tulevaisuuden polulla

• …tavoitteena on ollut, että jokaisella koululla on oma kestävän kehityksen ohjelma.

• Suomen luonnon päivää vietetään la 31.8.2013. Kouluissa Suomen luonnon päivän toivotaan näkyvän teemapäivää edeltävällä viikolla.

• Rakennusperintöpäivää vietetään 6.-8.9.2013 teemalla ”Eläköön rakennus”.

• Vuosi 2014 on nimetty Suomenlahti-vuodeksi.

• Kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia ympäristökysymysten parissa kouluille tarjoaa GLOBE-ohjelma, jossa tutkivan oppimisen keinoin päästään luonnonprosessien ja ympäristön tilan syvälliseen ymmärtämiseen.

(Opetusneuvos Lea Houtsonen)

Opetussuunnitelma kahdella kielellä

• Jotta työ onnistuu ja tuntuu kaikista siihen

osallistuvista mielekkäältä, on tärkeää

hahmottaa ensin uudistuksen tavoitteet ja yleiset

linjat ja muodostaa itselle kokonaiskuva

uudistuksesta.

(Opetusneuvos Christina Anderssén)

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeakin

uudistetaan

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen osatyöryhmä

sai tehtäväkseen tarkistaa esi- ja

perusopetuksen tukea koskevat luvut ja tehdä

esitykset tarvittavista muutoksista ja

täsmennyksistä. Työryhmä tekee myös

ehdotuksen siitä, miten nykyiset perusteet ovat

jaettavissa selkeään normiosuuteen ja

toteuttamista tukevaan aineistoon, ns.

tukiosuuteen.

(Opetusneuvos Pirjo Koivula)

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeakin

uudistetaan (…jatkuu)

• Tehtävänä on myös pohtia, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki

kuvataan eri oppiaineiden yhteydessä. Oppilaan oikeus tukeen

toteutuu kunnolla vasta silloin, kun se näkyy myös kaikissa

oppiaineissa. Kullekin oppiaineelle ominaista eriyttämistä kuvataan

oppiaineen työtapojen yhteydessä. On hyvä pohtia eri oppiaineiden

solmukohtia, jotka tuottavat keskimääräistä enemmän vaikeuksia

oppimisessa. Kun ne on tiedostettu, voidaan ottaa käyttöön uusia

oppimisstrategioita. Arvioinnissa taas mietitään, millaisia menetelmiä

voidaan käyttää, että oppilas voisi parhaiten osoittaa osaamisensa,

jos hänellä on oppimisvaikeuksia.

(Opetusneuvos Pirjo Koivula)

Miten sinä kehittäisit esiopetusta?

• Tuoreen esiopetuksen laatua tarkastelleen arviointitutkimuksen mukaan lasten ja huoltajien aidon osallisuuden kehittämisessä on vielä tehtävää.

• Lasten toimintaympäristö muuttuu ja sen myötä myös esiopetuksessa on katsottava tulevaisuuteen. Kaikki tiedot nykytilasta eivät ole iloisia. Hätkäyttäviä ovat esimerkiksi tilastot lasten liikunnan vähäisyydestä.

(Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa)

Tavoitteena monilukutaito

• Käsitteen nimenä monilukutaito on sujuvaa

suomea ja näppärän lyhyt. Sen haasteena on, että

sitä pitää osata tulkita totuttua laajemmin niin, että

lukutaito (engl. literacy) -käsitteeseen kuuluu

ymmärtämisen lisäksi myös tekstien tuottaminen.

Tuottaminen puolestaan ei ole vain kirjoittamista,

vaan tietoa välitetään moni eri tavoin ja välinein.

Nykytekstit ovat monikanavaisia,

multimodaalisia.

(Opetusneuvos Pirjo Sinko)

Tavoitteena monilukutaito (…jatkuu)

• Kaikki varmaan jo ymmärsivät lukemansa:

opettajan on pidettävä huolta oman lukutaitonsa

kehittymisestä, hallittava monilukutaidon kirjo

johdattaessaan oppilaitaan monimediaiseen

tekstimaailmaan ja uusiin lukutaitoihin.

(Opetusneuvos Pirjo Sinko)

Tunteet kuuluvat oppimiseen • Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana oppimiseen ja

opettamiseen liittyvät tunteet ovat alkaneet kiinnostaa tutkijoita yhä enemmän. Mielenkiinto on suuntautunut muun muassa suoriutumiseen, motivaatioon ja sitoutumiseen. Nykytiedon valossa näyttääkin, että emotionaalinen hyvinvointi tukee oppimista ja myönteiset tunnetilat edistävät oppilaiden sitoutumista oppimisprosessiin. Tällä seikalla on merkitystä pedagogisten ratkaisujen kannalta. Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita myös itsesäätelystä ja luokkahuoneen vuorovaikutustilanteista. Tulosten pohjalta voisi tiivistetysti todeta, että opettajan toiminnalla näyttää oleva keskeinen merkitys sekä itsesäätelyn oppimisessa että opiskeluilmapiirin luomisessa.

(Opetusneuvos Eija Kauppinen)

Oppimisen arvioinnin linjauksia

• Oppilaan oppimisen ja kehityksen kannalta on

tärkeää, että koulussa vallitsee oppimista

tukeva, kannustava ja vuorovaikutukseen

perustuva arviointikulttuuri. Siksi uudistuvissa

opetussuunnitelman perusteissa halutaan

korostaa tällaisen arviointikulttuurin rakentamista

ja kuvata paikallisen opetussuunnitelmatyön

tueksi myös sen keskeisiä pedagogisia piirteitä.

(Opetusneuvokset Erja Vitikka & Eija Kartovaara)

Oikeus oppimiseen ja iloon • Nyt luonnoksena olevat esiopetuksen perusteet

valmistuvat ensi vuoden aikana. Suomalaiseen tapaan opetussuunnitelmatyöhön kuuluu tärkeänä osana paikallisen opetussuunnitelman tekeminen. Siihen on aikaa heinäkuuhun 2016 saakka. Perusteluonnos korostaa muun muassa lasten osallisuutta. Jotta tämä ja muut tärkeät tavoitteet oikeasti toteutuisivat, tarvitaan opettajien osallisuutta, mahdollisuutta pohtia oman työn periaatteita yhdessä kollegoiden kanssa. Esiopetuksen luonnos antaakin tähän runsaasti aineksia. Esimerkiksi tulevaisuuden laaja-alaisen osaamista, oman toimintakulttuurin kehittämistä tai työtapojen käyttöä käsittelevät luvut antavat varmasti aiheita hyvään keskusteluun.

(Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa)

Säveltäminen ja muu luova tuottaminen kantavaksi osaksi musiikin opetussuunnitelmaa

• Musiikillinen keksintä sisältyy jo tällä hetkellä opetussuunnitelman perusteisiin. Musiikin oppimistulosten arvioinnin yhteydessä opettajille tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin vain kahdeksan prosenttia opettajista säveltää tai improvisoi oppilaidensa kanssa usein tai lähes joka tunti.

(Opetusneuvos Eija Kauppinen & dosentti Sara Sintonen)

Kulttuurista osaamista ja monilukutaitoa uskonnon opetuksessa • Uudistuvissa opetussuunnitelman perusteissa yksi

keskeinen tavoite on laaja-alaisen osaamisen edistäminen. Kulttuurinen osaaminen ja sen osana katsomusosaaminen sekä monilukutaito kehittyvät myös uskontojen ja katsomusten opetuksessa. Kulttuurista osaamista parhaimmillaan on taito kohdata erilaisia katsomuksia ja niiden taustalla olevia kulttuureja sekä käydä muiden kanssa dialogia omasta katsomuksestaan käsin ja muita kunnioittaen. On myös tärkeätä osata lukea, tulkita, käsitellä ja viestiä uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kirjoituksia, symboleja, kuvia, musiikkia, metaforia ja muita ilmaisutapoja. Tällainen katsomuksellinen lukutaito on tärkeä osa monilukutaitoa.

(Opetusneuvos Pekka Iivonen)

Terveyden lukutaitoa tässä ja nyt • Mikä meitä tässä ajassa uhkaa? Huolestuttavia piirteitä

yhteiskunnassamme ovat muun muassa yksinäisyys, väkivallan monet muodot ja kommunikaation uuvuttava kiihkeys, joita yhdessä voidaan nimittää sosiaaliseksi myrkyllisyydeksi. Ne vaikuttavat hyvinvointiin tai elinvuosiin merkittävästi enemmän kuin esim. ympäristön lisäaineet tai hetkelliset riskit. Taustalla ovat koko ympäristöön liittyvät uhat ja taloudelliset ahdingot, joiden vaikutuksien arviointi on usein vaikeaa.

• Pitäisikö siis terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä suunnata enemmän elintapojen muuttamisesta arjen selviytymiseen, ympäristömyrkyistä sosiaaliseen myrkyllisyyden vähentämiseen, eliniän pidentämisestä huolenpidon kestävyyteen ja tuottavuuden maksimoinnista inhimilliseen ymmärtämiseen.

(Opetusneuvos Heidi Peltonen ja Harri Vertio)

Oppimisen jatkumo luo edellytykset uuteen kotitaloussivistykseen

• Valtioneuvoston päättämä uusi tuntijako vuodelta 2012 tekee mahdolliseksi sisällyttää kotitalouden opetuksen osaksi vuosiluokkien 1-6 valinnaisuutta. Kotitalouden aineopetus voidaan siis aloittaa nykyistä aikaisemmin, jos opetuksen järjestäjä niin päättää. Näin meneteltäessä voitaisiin luoda nykyistä pidempi oppimisen jatkumo. Päästäisiin jo varhain rakentamaan kotitalouden osaamista ja vahvistettaisiin itsestä huolehtimisen ja arjenhallinnan taitoja. Kotitalous sopii erinomaisesti myös perusopetuksen alemmille luokille, sillä oppiaineena se tarjoaa mahdollisuuksia toiminnalliseen ja käytännönläheisen työskentelyyn. Se edistää monin tavoin oppilaiden tasa-arvoa. Uudistuvissa opetussuunnitelman perusteissa tuetaan kotitalouden opiskelun jatkumon rakentamista.

(Opetusneuvos Marjaana Manninen)

MILLAINEN PROSESSI?

MITÄ JA MITEN?

MITEN OPS-UUDISTUS

TEHDÄÄN?

Pedagoginen opetussuunnitelmauudistus • onnistuu, jos ajoitus on ”oikea” vrt. yhteiskunnan

elinkeinojen, teknologiakehityksen ja työelämän tarpeet

• tarvitsee sisäistä jatkuvuutta ja ”työrauhaa”

• edellyttää taloudellisia resursseja

• edellyttää myönteisen henkisen ilmapiirin syntymistä tukemaan kehittämistoimintaa

(Jari Salminen)

• tarvitsee tuekseen vahvoja tukijoita

kouluhallinnon tasolla

• edellytetään kiinnostusta oppilaiden ja heidän

vanhempiensa taholta

• vaatii, että opettajien on sitouduttava

pitkäjänteiseen uudistukseen tiiviisti ja

ratkaistava sen aiheuttamat uudet hankaluudet.

(Jari Salminen)

TIEKARTTA OHJAA

OPS-tiekartan kysymykset kevät 2013 • Miten kunnan toimintakäytänteet sekä kunkin koulun toimintatavat ja arki

edistävät oppimista ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja?

• Miten oppilaat ovat mukana suunnittelussa – miten he oppivat vaikuttamaan ja ottamaan vastuuta ympäristöstään?

• Miten kunnassa/koulussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus?

• Miten kunnan/koulun toimintatavat tukevat kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia?

• Mitkä ovat varhaiskasvatusta, esiopetusta ja perusopetusta yhdistäviä keskeisiä tavoitteita, kasvatuksellisia teemoja ja toimintaperiaatteita?

• Miten yhteys toisen asteen koulutukseen toimii?

• Millaista osaamista alueen/kunnan/koulun henkilöstö tarvitsee edistääkseen asetettuja tavoitteita? (vrt. täydennyskoulutuskysely ja uuden ops:n vaatimukset)

TIEKARTTA OHJAA

OPS-tiekartan kysymykset syksy 2013: • Miten esiopetuksen nykyinen opetussuunnitelma toimii? Entä

käytäntö? Mitkä ovat vahvuutemme ja keskeiset kehittämistarpeemme?

• Miten Opetushallituksen luonnos esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi muuttaisi alueen/kunnan/

• koulun toimintaa sekä esiopetusta? Mihin se meitä haastaa?

• Mitä opimme alueellisen/paikallisen opetussuunnitelman aiemmista laadintavaiheista? Mitä kannattaisi tehdä toisin? Mitkä olivat hyviä käytänteitä?

> Huom! Esiopetuksen perusteluonnoksen kommentointi syyskuussa 2013

OPS-TYÖN ALOITTAMINEN • Nykytilan kuvaus ja arviointi

• Etukäteistietojen hankinta

• Verkoston luominen ja yhteistyön suunnitteleminen

• Aikatauluista ja tehtäväalueista sopiminen

• Tiedottamisesta sopiminen

• Keskustelu ja ajatustenvaihto ts. informaation tuottaminen

• Opetussuunnitelman kokoaminen ja kirjaaminen

• Arviointi (lausuntokierrokset)

• OPS-työn lopettaminen / päivittäminen

MILLAINEN PROSESSI?

• Millainen on laadukas ops-prosessi?

- Aikaa!

- Kehittämissuunnitelma

- Yhteistyö ja tukevat rakenteet

- Materiaalit

- Työvälineet

- Koulutus

- Sitoutuminen / sitouttaminen

- Reflektointia ja palautetta

- Palkkaus

- Muut tukitoimet

SITOUTTAMINEN • Miten opettajat saadaan mukaan ops-työhön?

- prosessi vaatii aikaa ja resursseja

- kokousajat

- johtaja / henkilö, joka valmistelee

- tarpeen luominen

- tavoitteet selviksi

- sisällöt selviksi

- ops-projektilla aikataulu

- selkeät roolit ja tehtävät: johtaja, vetäjä, tekijä, kokoaja, tiedottaja, hengen luoja jne.

- vapauden ja tilan antaminen

- kaikki ovat asiantuntijoita

- erilaisuuden arvostaminen

- jatkuva tiedottaminen

- tuen saaminen

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN

KÄYNNISTÄMINEN Miten oppilaat, huoltajat ja koulun eri

sidosryhmät saadaan mukaan ops-työhön?

- tarpeet yhteistyölle oman koulun arjessa ja luettavissa perusteluonnosteksteistä (vrt. OPS 2016)

- uusi ajattelutapa vaatii ideointia, kokeiluja, aikaa ja resursseja

- aktivoidaan huoltajia (esim. vanhempainillat, luokkatoimikunnat, Kodin ja koulun päivä jne.)

ARVOKESKUSTELU Arvokeskustelun järjestäminen: • Mitkä asiat ovat koulussamme hyvin?

• Mitkä meidän pitäisi kehittää ensisijaisesti?

• Miten osallistamme oppilaitamme jatkossa?

• Mitä muutoksia teemme toimintakulttuurimme hyväksi?

• Miten muutamme toiminta- ja oppimisympäristöämme?

• Mikä on koulumme tietotekniikan osaamisen, hyödyntämisen ja käyttöasteen tila?

• Miten koulumme muu henkilökunta, huoltajat ja muut sidosryhmät saadaan jakamaan kanssamme arjen asioita – tekemään muutos?

ARVOKESKUSTELU (jatkuu)

Kehityskeskustelut: 1. Mitkä ovat vahvuuteni?

2. Mitkä ovat yhteisölliset vahvuuteni?

3. Mitä olen valmis tekemään muutoksen aikaan

saamiseksi?

4. Mitkä ovat koulutustarpeeni uutta ops:aa ajatellen

(vrt. laaja-alainen oppiminen ja toimintakulttuurin

muutos)?

TULEVAISUUS

Mitä tulevaisuus edellyttää oppijoilta?

- hyviä oppimisen valmiuksia

- sosiaalisia taitoja

- epävarmuuden sietoa

- valintojen tekemistä

- jatkuvaa identiteetin rakentamista

- arvojen tiedostamista

(Hannele Niemi 7.3.2003)

ONNISTUMINEN

Yhteisöllisen kehittämistyön onnistuminen

1. Valmius muutokseen

2. Nykytilan ja tavoitetilan tiedostaminen

3. Suunnitelmallisuus

4. Erilaisten pienryhmien hyödyntäminen

5. Kehittämisorientoitunut johtajuus

(Anu Haapala)

Lähteet: • www.oph.fi, http://www.oph.fi/ops2016

• Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

ja täydennykset, Määräys 29.10.2010

• OPS-HKI, Helsingin kaupungin peruskoulujen kuntakohtaiset

opetussuunnitelmamuutokset 2011, luonnos 17.1.2011

• Opetusneuvos Irmeli Halinen, Harjoittelukoulut, eNorssin

koulutustilaisuuksien ja seminaarien luennot 2010-2013.

• Yhtenäisen peruskoulun menestystarina. Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak

Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino 2006. Päivi Atjonen,

Opetussuunnitelman tie tylsästä komiteamietinnöstä värikkääksi

nettisivustoksi –artikkeli s. 76-82.

• Yhtenäisen peruskoulun menestystarina. Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak

Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino 2006. Irmeli Halinen ja Asta

Pietilä, Yhtenäisen perusopetuksen kehityksestä –artikkeli s. 95-107.

• Salminen, Jari. Koulun pirulliset dilemmat. Kustannusosakeyhtiö Teos 2012.

Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna.

Lähteet (jatkuu)

• Tikkanen, Tiina. “Pakkopullasta tiennäyttäjäksi, Opettaja 25.3.2011 N:o 12

s. 8-11.

• Rutonen, Matti. Ops-uudistustyö vauhtiin. Opettaja 10.8.2012 N:o 32 s. 6.

• Kotro, Arno. Paras mahdollinen koulu. Opettaja 14.9.2012 N:o 37 s. 12

• Tikkanen, Tiina. Opetussuunnitelmatyössä orientaation aika. Opettaja

14.9.2012 N:o 37 s. 66

• Opetusuunnitelmatyöhön varauduttava. Opettaja 14.9.2012 N:o 37 s. 73.

• Nissilä, Maija-Leena. Uudistuvatko aihekokonaisuudet? Opettaja 30.8.2013

N:o 35 s. 6.

opetussuunnitelmasta ja opetussuunnitelma- … · • vuoden 2004 ops ei vastaa koulujen ja...

Documents

talouslukutaito 2020-luvulla - suomen pankki ·...

opstuki 2016 paikallisen · erja vitikka, opetushallitus...

implementing virtual collaborative inquiry practises in a...

jurvan kunnan niemenkylän...

robotit suomessa toimialaselvitys - aalto€¦ · robottien...

kansainvÄlisyyskasvatuksen toteutuminen ja tarpeet ... ·...

kaupungin uusi kohtaamispaikka...sepästä luodaan...

market timing with moving averagessustainability article...

ci_moderni engagement-tutkimus vastaa moniin haasteisiin

tulevaisuuslinja - sosialidemokraatit | sdp · hen,...

peittoo 2025 -vastaus kierrätys- ja...

recognizing transportation modes by multivariate ... ·...

jari ala-ilomäki, luonnonvarakeskus: metsäkonetieto...

jyvÄskylÄn kaupungin liikuntasuunnitelma...miten...

timo rainio - sosiaalisesta mediasta potkua verkottuvan...

mies voimaantuu yksin, yhdessä ja yhteiskunnan tuella ·...

ilomäki, l. (2011). in search of musicianship. a...

finanssialan rooli - mistä apua suomen haasteisiin

term nfo · sähkö- ja elektroniikka-alan...

tulevaisuusvaliokunta teknologian …...vÄlittÄvÄ,...