1

AALTO-YLIOPISTO

Insinööritieteiden korkeakoulu

Kon-15.4119 – Tuotantoautomaatio

Robotit Suomessa – toimialaselvitys

Fanny Syrjänen

84460F

Työ palautettu 21.10.2015

2

Sisällysluettelo

1. Johdanto .................................................................................................................................................... 3

2. Robotit ....................................................................................................................................................... 4

3. Robottien asema Suomessa ...................................................................................................................... 5

4. Robottien toimittajat Suomessa ja niiden asema muihin maihin ............................................................. 8

4.1. Cimcorp Oy ........................................................................................................................................ 8

4.2. Blastman Robotics ............................................................................................................................. 8

4.3. Kuka Nordic AB .................................................................................................................................. 9

4.4. Posicraft Oy........................................................................................................................................ 9

4.5. Fastems ............................................................................................................................................ 10

4.6. MTC Flextek ..................................................................................................................................... 10

5. Robottien tulevaisuuden näkymät .......................................................................................................... 12

6. Johtopäätökset ........................................................................................................................................ 14

7. Lähdeluettelo ........................................................................................................................................... 15

3

1. Johdanto

Jotta yritykset voivat pärjätä globaaleilla markkinoilla, on valmistavien yritysten jatkuvasti kehitettävä niiden

tuotantojärjestelmiään ja sopeuduttava muuttuviin markkinoiden vaatimuksiin (Pedersen et al., 2015, s. 1).

Yritykset voivat saavuttaa kilpailuetuja muun muassa laajentamalla tuotevalikoimiaan sekä lyhentämällä

tuotteiden valmistusaikoja (Pan et al., 2011, s. 87). Teollisuusrobottien avulla yritykset voivat parantaa

tuottavuutta ja sitä kautta luoda enemmän taloudellista hyötyä.

Tämä harjoitustyö käsittelee robottien nykyistä tilannetta Suomessa ja tulevaisuuden teollisuusrobottien

näkökulmia. Harjoitustyön toisessa luvussa esitellään tarkemmin teollisuusrobottien määritelmä ja

teollisuusrobottien asema globaalisti. Kolmannessa luvussa käsitellään robottien asemaa Suomessa lähinnä

tilastojen kautta ja verrataan niitä globaaleihin tilastoihin. Neljännessä luvussa esitellään robottien, niiden

oheislaitteiden ja ohjelmistojen tarjoajista. Viidennessä, luvussa käsitellään robottien tulevaisuuden näkymiä

ja niiden vaikutuksia Suomen robottiteollisuuteen. Viimeisessä luvussa tehdään johtopäätöksiä Suomen

teollisuusrobottien asemasta ja pyritään ennustamaan tulevaisuutta tästä näkökulmasta.

4

2. Robotit

Standardin SFS-EN 10218-1 mukaan teollisuusrobotti on ”teollisuuden automaatiosovelluksissa käytettäväksi

tarkoitettu automaattisesti ohjattu, uudelleen ohjelmoitavissa oleva monikäyttöinen käsittelylaite, jonka

akseleista vähintään kolme on ohjelmoitavissa ja joka voi olla kiinteästi liikkuva tai asennettu” (SFS-EN 10219-

1, 2013, s. 12). Standardi ISO 8373:2012 puolestaan määrittelee teollisuusrobotin olevan ”automaattisesti

ohjattava, uudelleenohjelmoitava, monikäyttöinen manipulaattori, jossa on vähintään kolme ohjelmoitavaa

akselia” (ISO 8373, 2012, s. 10) Voidaan siis todeta, että teollisuusrobotit ovat uudelleen ohjelmoitavia,

monikäyttöisiä ja automaattisia. Tässä harjoitustyössä teollisuusroboteista käytetään yleisnimitystä

”robotit”.

Nyt robotteja käytetään lähinnä massateollisuudessa, jossa robotit tekevät yhä jatkuvaa liikettä. Nykyisiä

globaaleja robottimarkkinoita dominoi autoteollisuus ja sen alihankkijat (Brogård, 2007, s. 69). Robotit ovat

toimineet hyvin autoteollisuudessa, sillä robottien työvaiheissa ei suuri varianssi ole välttämätöntä.

Robottien määrä maailmalla on kasvanut eksponentiaalisesti. International Federation of Robotics (IFR) on

tilastoinut teollisuusrobottien vuosittaisia ostomääriä vuoteen 2013 asti. Vuonna 2013 robottien myynti

kasvoi 12 % vuoden aikana, jolloin robottien kansainvälinen määrä oli yli 178 tuhatta. Kasvua aiheutti

kemikaali-, ja muoviteollisuuden robottien kasvu. Myös elektroniikkateollisuuden robottien määrä kasvoi

vuonna 2013, mutta se johtui lähinnä vuoden 2012 elektroniikkateollisuuden robottien määrän laskusta.

(International Federation of Robotics, 2015)

Kuvassa 1 on esitettynä teollisuusrobottien maailmanlaajuinen tilanne vuodesta 1995 vuoteen 2013. Kuten

kuvasta nähdään, on robottien määrä 2000-luvulla kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta vuoden 2009

talouskriisiä. Vuosina 2008-2013 on robottien markkinat kasvaneet keskimäärin 9,5 % vuodessa

(International Federation of Robotics, 2015). Luvussa 3 verrataan maailmanlaajuisen ja Suomen

robottimarkkinoiden trendejä.

Kuva 1.Robottien vuosittaiset ostomäärät vuosina 1995-2013 (International Federation of Robots, 2015).

5

3. Robottien asema Suomessa

Aaltonen et al. (1992) oli tutkinut syitä robottien hankintaan suomalaisessa konepajateollisuudessa. Syitä

olivat muun muassa tarpeet rationalisoida raskaita työtehtäviä ja parantaa tuotteiden laatua sekä halu siirtyä

miehittämättömien tuotantojaksojen käyttöön. Näistä tarve rationalisoida raskaita työtehtäviä on tärkein

robotisoinnin peruste, sillä näin voidaan pienentää terveydelle vaarallisten töiden ja työvaiheiden

aiheuttamaa riskiä. Robotit sopivatkin käsityön korvaajiksi. (Aaltonen et al., 1992, s. 171)

Kuvassa 2 on esitetty vuosittain käyttöön otetut teollisuusrobotit Suomessa 2000-luvulla vuoteen 2012

saakka. Kuten kuvasta nähdään, on robottien hankintamäärä Suomessa ollut laskusuhdanteinen lähes koko

2000-luvun ajan. Kun verrataan teollisuusrobottien hankintamäärien kehitystä maailman laajuiseen

teollisuusrobottien kehitykseen, huomataan että vuonna 2005 oli robottien hankintapiikki Suomessa. Kun

verrataan kuvaa 2 kuvaan 1, huomataan että myös globaalisti oli vuonna 2005 lähellä oleviin vuosiin

enemmän robottihankintoja. Tosin prosentuaalinen käyttöönotettujen robottien määrä vuonna 2005

muutamaan edellä olleeseen vuoteen suhteutettuna oli Suomessa suurempi kuin globaalisti.

Kuvassa 3 on esitetty Suomessa käytössä oleva robottikanta arvioituna 12 vuoden käyttöiällä. Kuten kuvasta

nähdään, on robottien kokonaismäärä Suomessa kasvanut tasaisesti aina vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen

robottien kokonaismäärä on hieman laskenut joka vuosi. Tähän on varmasti vaikuttanut talouden

epävarmuus, jolloin yritykset eivät enää tee suuria investointeja. Kun verrataan kuvia 2 ja 3, voidaankin

huomata, että vuoden 2009 pieni robottien hankintamäärä peilaa suoraan käytössä olevien robottien

pienenevään määrää, sillä vanhat robotit poistuvat tilastoinnista, mutta tilalle ei tule uusia robotteja.

Kuva 2. Vuosittain käyttöönotetut teollisuusrobotit Suomessa (Suomen robotiikkayhdistys, 2015).

6

Kuvassa 4 on esitetty vuoden 2012 teollisuusrobottien määrä tuotantoteollisuuden 100 000 työntekijää

kohden. Kuten kuvasta nähdään, on Suomen robottitiheys melko korkea verrattuna globaaliin

maailmanlaajuiseen robottitiheyteen, joka on 58. Suomen robottitiheys on yli kaksinkertainen. Suomen

robottitiheys on hyvin kaukana kolmesta ensimmäisestä maasta, eli Etelä-Koreasta, Japanista ja Saksasta.

Teollisuudella on näissä kolmessa maassa muutenkin vahva asema.

Luvussa 4 käsitellään suomessa toimivia robottivalmistajia. On muistettava, että edellä esitetyt kuvaajat

kertovat Suomeen hankituista roboteista, jotka voivat olla joko kotimaisilta tai ulkomaisilta markkinoilta.

Puolestaan luvussa 4 esitellyt robottivalmistajat ja –toimittajat toimivat niin kotimaisilla ja ulkomaisilla

Kuva 3. Suomessa käytössä oleva robottikanta arvioituna 12 vuoden käyttöiällä (Suomen robotiikka yhdistys, 2015).

Kuva 4. Teollisuusrobottien määrä tuotantoteollisuudessa 10 000 työntekijää kohden vuonna 2012 (Suomen robotiikkayhdistys, 2015).

7

markkinoilla. Voidaankin siis todeta, että edellä kuvatut tilasto Suomen roboteista eivät kuvaa seuraavaksi

esiteltävien valmistajien ja toimittajien olosuhteita kotimaisilla markkinoilla. Tilastoa Suomessa näinä vuosina

(2000-2012) valmistetuista roboteista ei ole. Kotimaisten robottimarkkinoiden suuntauksia voidaan päätellä

vertailemalla yritysten liikevaihtoja näiltä vuosilta.

8

4. Robottien toimittajat ja valmistajat Suomessa ja niiden asema muihin

maihin

Suomessa toimivia robottienvalmistajia ovat muun muassa Cimcorp Oy, Blastman Robotics, Kuka Nordic AB,

Posicraft Oy, Fastems ja MTC Flextek. Esitellyistä yrityksistä Blastman Robotics, Posicraft ja Fastems ovat

suomalaisia yrityksiä. Muut esitellyt yritykset ovat suomessa toimivia, mutta ulkomaalaisessa omistuksessa.

Tässä luvussa esitellään lyhyesti nämä yritykset ja niiden tarjoamat palvelut. Luvussa 6 esitellään

robottiteollisuuden tulevaisuuden näkymiä ja pohditaan pystyvätkö nämä tässä luvussa esitellyt

robottivalmistajat vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

4.1. Cimcorp Oy

Suomen suurin portaalirobottien valmistaja on Cimcorp Oy ja se kuuluu japanilaiseen Murata-konserniin

vuodesta 2014 alkaen. Yritys työllistää 230 henkilöä ja sen päätoimipaikka on Ulvilassa. Lisäksi huoltoa

tarjoavia toimipisteitä on kolme: Vantaalla, Lahdessa ja Jyväskylässä. (Cimcorp, 2015) Yrityksen liikevaihto on

kasvanut huomattavasti viimeisen neljän vuoden aikana, sillä vuonna 2011 yrityksen liikevaihto oli 35 500 000

euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli 58 000 000 euroa (Asiakastieto, 2015).

Cimcorp valmistaa ratkaisuja tuotannon ja jakelukeskusten automatisointiin. Asiakkaat löytyvät

rengasteollisuudesta, vähittäis-, tukku- ja verkkokaupanjakelusta, elintarvike- ja juomateollisuudesta sekä

postinjakelukeskuksista. Rengasteollisuutta varten Cimcorp on kehittänyt Dream facory-konseptin, jossa

robotit hoitavat tehtaan sisäiset kuljetukset ja siirrot, varastoinnin ja keräilyn. Elintarviketeollisuutta varten

Cimcorp tarjoaa automaattivarastoja, jossa tuotteiden varastointi ja niiden hallinta toteutetaan roboteilla.

(Cimcorp, 2015)

4.2. Blastman Robotics

Blastman Robotics niminen yritys toimii Oulussa ja valmistaa teollisuusrobotteja. Yrityksen asiakkaat löytyvät

muun muassa teräsrakenteiden valmistajista, auto- ja liikennevälineteollisuudelle sekä valuteollisuudesta.

(Blastman Robotics, 2014) Blastman Robotics on melko pieni yritys, sillä se työllisti vuoden 2014 lopussa vain

33 työntekijää. Yritys on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana merkittävästi, sillä sen liikevaihto oli

vuonna 2011 7 000 000 euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli jo 11 500 000 euroa. (Taloussanomat, 2015)

9

Blastman Roboticsin valmistamat robotit soveltuvat nostamiseen sekä yksinkertaiseen työstämiseen.

Nosturirobotit ovat kooltaan suuria, sillä ne saattavat jopa täyttää koko tuotantotilan ja ne voivat liikkua

kolmessa eri suunnassa. (Blastman Robotics, 2014)

4.3. KUKA Nordic AB

KUKA Nordic AB (KUKA) on Suomessa toimiva saksalaisen yhtiön, KUKA Robot Groupin, tytäryhtiö, joka toimii

Lahdessa. KUKA Robot Group on yksi maailman johtavia robottitoimittajia, jonka vuoden 2013 liikevaihto oli

1,8 miljardia euroa. KUKA Nordic valmistaa teollisuusrobotteja sekä tarjoaa ohjaus- ja robottijärjestelmiä

muun muassa valokaarihitsaukseen, työstökoneisiin, autoteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. (KUKA

Nordic)

KUKAn tarjoaa räätälöityjä teollisuusrobotteja, jotka ovat neljä- tai kuusiakselisia ja niitä on saatavina lähes

kaiken kokoisina sekä lähes kaikille kuormille aina kolmesta kilosta aina tuhanteen kiloon. Kaikki KUKAn

toimittavat robotit toimivat PC-ohjausjärjestelmällä. Ohjausjärjestelmää voidaan käyttää muun muassa

kannettavalla ja kosketusnäytöllisellä laitteella. (KUKA Nordic)

KUKA on ainoa suomalainen robottivalmistaja, joka valmistaa robotteja

ihmisen kanssa työskentelyyn. Kuvassa 5 on esitetty KUKAn LBR IIWA-

robotti. Nämä robotit soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa ihminen ja

robotti suorittavat erityisen tarkkoja tehtäviä läheisessä yhteistyössä.

LBR tarkoittaa kevytrakenteista robottia (Leichtbauroboter) ja IIWA on

lyhenne sanoista ”intelligent industrial work assistant”. Robotilla on

sensorinen tuntoaisti, jolloin robotti on todella tarkka, turvallinen ja

pystyy oppimaan uutta. Toisin kuin muut KUKAn arjoamat robotit, ovat

LBR IIWA-robotit seitsemän akselisia. LBR IIWA-robottia on tällä hetkellä

saatavilla 7 ja 14 kilon kuormille. (KUKA Nordic)

4.4. Posicraft Oy

Posicraft Oy on Orimattilassa toimiva yritys, joka tarjoaa robottiratkaisuja pienille ja keskisuurille yrityksille

sekä maalaukseen (Posicraft). Yritys on kasvattanut kahden viime vuoden aikana liikevaihtoaan merkittävästi,

sillä vuonna 2012 liikevaihto oli 43 tuhatta euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli 450 tuhatta euroa

(Taloussanomat, 2015).

Kuva 5. KUKA Nordic AB:n valmistama LBR IIWA-robotti (KUKA Nordic).

10

Pienille ja keskisuurille yrityksille Posicraft tarjoaa pöytärobotteja, joilla on nopea takaisinmaksuaika. Näiden

pöytärobottien suuri etu on niiden uudelleen ohjelmoitavuus, sillä roboteissa on kosketusnäytöt, joiden

avulla robotteja ja niiden sovelluksia voidaan nopeasti ohjelmoida ilman monimutkaista ja teknologista

koulutusta. (Posicraft)

Posicraftin maalausrobotit ovat antromorphisia, eli ihmisen työtä mallintavia. Robotit ovat 5- tai 6-akselisisia,

joista 5-akseliset voidaan opettamalla ohjelmoida, ja 6-vaihteiset taas voidaan uudelleen ohjelmoida offline-

ohjelmoinnilla. (Posicraft) Offlinen-ohjelmointi esitellään tarkemmin luvussa 5.

4.5. Fastems

Fastems on tamperelainen automaatiojärjestelmiä tarjoava yritys. Fastemsin tarjoamia palveluita ovat muun

muassa FM-järjestelmät ja robottipohjainen automaatio (Fastems). Fastemsin liikevaihto on laskenut neljän

viime vuoden aikana, sillä vuonna 2011 yrityksen liikevaihto oli 66 000 000 euroa, kun taas viime vuonne, eli

2014, liikevaihto oli 52 500 000 tuhatta euroa. Yritys palkkasi vuonna 2012 sata uutta työntekijää, mutta

vuonna 2014 työntekijöiden määrä oli pienentynyt 70 työntekijällä. (Taloussanomat, 2015) Tämä siis

tarkoitti, että Fastems vähensi työntekijöidensä määrää vuonna 2014 noin 20%:lla.

Fastems valmistaa robotteja, joissa yhdistyy teollisuusrobottien ja FM-järjestelmien hyvät puolet. Näin ollen

saadaan automatisoitua yhä laajempi määrä tuotantolaitteita sekä yhdistettyä suurempi määrä laitteita ja

työkaluja yhteen automatisoituun robottiin. Verrattuna perinteisiin robotteihin, pystyy Fastemsin

valmistamat robotit aistimaan ympäristöään, kuten määrittämään kuinka kauan jotakin tehtävää on tehtävä.

Näin ollen robotit voivat soveltua myös miehittämättömään työhön. (Fastems)

Työstävien robottien lisäksi Fastems valmistaa robotteja kappaleiden käsittelyyn ja viimeistelyyn. Yritykseltä

on myös mahdollista tilata huoltopalveluita. Fastems muun muassa lupaa, että se saa tarjoamansa

järjestelmät kuntoon viimeistään kolmen tunnin päästä vikatilanteesta. Huoltopalvelun tilaaja pystyy

seuraamaan tuotantoa ja sen vikatilanteita mobiiliaplikaation avulla. Suurin osa Fastemsin valmistamista

tuotteista ja tarjoamista ratkaisuista ovat konepajateollisuuteen parhaiten soveltuvia. (Fastems)

4.6. MTC Flextek

MTC Flextek syntyi kun suomalaiset yritykset Machine Tool Center Oy Ab ja Flextek Finland Oy yhdistivät

voimansa. Yrityksen pääkonttori on Nurmijärvellä ja lisäksi sillä on toimintaa kymmenellä eri paikkakunnalla,

11

kuten Iisalmessa, Kuopiossa, Pirkkalassa, Turussa, Imatralla, Lahdessa, Vaasassa ja Jyväskylässä. MTC

Flextekillä on lisäksi tytäryhtiö Baltiassa. (MTC Flextek)

Yritys tarjoaa työstökoneita, automaatiota ja oheislaitteita yksittäisistä laitteista aina koko tehtaan käsittäviin

automaatiojärjestelmiin. Toisin kuin muut aikaisemmin esitellyt yritykset, MTC Flextek ei itse valmista

myymiään palveluja, vaan toimii enemmänkin jälleenmyyjänä. Työstökone valikoimiin kuuluvat muun

muassa moniakseliset koneistuskeskukset, pysty- ja vaakakaraiset keskukset, CNC-sorvit. MTC Flextek

tarjoavat koneistuskeskukset ovat japanilaisen Okuman, taiwanilaisen Hartfordin ja japanilaisen Fanuc

Robodrillin valmistamia. MTC Felxtekin tarjoamat robotiikka- ja automaatiopalvelut koskevat työstökoneisiin

liitettyjä automaattisia tuotanto- ja kokoonpanolaitteita, robottiratkaisuja ja pallettiautomaatiota.

Robotiikka- ja automaatiopalvelut ovat japanilaisen Fanuc Robodrillin, suomalaisen Fastemsin ja

hollantilainen Halterin valmistamia. MTC Flextekin tarjoamien oheislaitteiden tarkoituksena on tarjota

konepajoille lisäystä työtehoon. Näitä ovat muun muassa nesteiden ja ilman suodattimet, kiinnittimet ja

palletit sekä pinnan viimeistelytekniikat. Lisäksi MTC Flextek tarjoaa elinkaaripalveluihin kuuluvat

aluehuoltoverkosto, joka kattaa huolto- ja varaosapalvelun. (MTC Flextek)

12

5. Robottien tulevaisuuden näkymät

Teollisuusrobottien markkinat ovat jo pitkään olleet autoteollisuuden dominoimia (Williams, 2014, s. 58).

Robottien tulevaisuuden haasteisiin kuuluu keskeisesti uusien teollisuusalojen valloittaminen. Uusien

teollisuusalojen valloittamisen lisäksi robottiteollisuuden haasteisin kuuluu automatisoinnin joustavuuden

lisääminen niillä aloilla, joilla on perinteisesti ollut robotteja jo aikaisemmin käytössä (Pedersen et al., 2015,

s. 282) Jotta robottiteollisuus voi vastata tulevaisuuden haasteisiin, on robottien oltava ketterämpiä,

halvempia, uudelleen ohjelmoitavia, osattava käsitellä epävarmuutta ja tunnistettava ympäristöään

(RobotWorx, Pedersen et al., 2015, s. 282).

Robotit voivat olla ketterämpiä, jos ne esimerkiksi ovat

kaksikätisiä. Kuvassa 6 oikealla on esitetty Yaskawa-nimisen

robottivalmistajan kaksi kätinen robotti. Kuvassa oleva kaksi

kätinen robotti on suunniteltu laboratorio-olosuhteisiin,

joissa tarvitaan suurta tarkkuutta (Expo21XX). RobotiQ:in

(2014) mukaan robotit valloittavat entistä enemmän aloja,

joilla robotteja tarvitaan täsmälliseen ja tarkkaan työhön.

Hyvä esimerkki tällaisesta työtehtävästä on

laboratoriotehtävät.

Uudet robottien teollisuusalat voivat poiketa luonteeltaan paljonkin perinteisistä robotteja käyttävistä

teollisuudenaloista. Muun muassa eräkoot ja robottiin sijoitettava pääoma voivat olla pienempiä sekä

takaisinmaksuajan määrittäminen voi tästä johtuen olla hankalaa (Williams, 2014, s. 58). Kun robotit ovat

halvempia, on kynnys niihin investoimiseen paljon matalampi. Robottien hintojen alentumisen myötä voivat

myös pienet ja keskisuure yritykset investoida robotteihin entistä keveämmin perustein kuin ennen.

Jotta robotit voivat omaksua uusia ominaisuuksia, on niiden oltava helpommin uudelleen ohjelmoitavia. Näin

saadaan roboteista huomattavasti joustavampia. Robotteja voidaan ohjelmoida online- sekä offline-

ohjelmoinnilla. Nykyisten robottien ohjelmoiminen tapahtuu useimmiten online-ohjelmoinnilla, joka on

vaikeaa, kallista ja aikaa vievää, joten robotteja harvemmin uudelleenohjelmoidaan. Lisäksi online-

ohjelmoinnin yleensä tekee koulutetut robotti- ja automatisoinninasiantuntijat. Offline-ohjelmoinnin voi

suorittaa robotin toimiessa, jolloin yritys ei menetä arvokasta tuotantoaikaa. Näin ollen robottien ohjelmointi

ei vaadi yhtä suurta panostusta kuin online-ohjelmoinnissa ja robotteja voidaan useammin ohjelmoida. Näin

saadaan tuotannosta joustavampaa. (Pan, 2011, s 88-89)

Jotta robotit voisivat vastata epävarmuuksiin, on niiden pystyttävä itse hoitamaan vikatilanteita ja yllättviä

ongelmatilanteita. Tämä voidaan ratkaista vankemmilla ohjelmointiratkaisuilla. (Brogårdh, 2007, s. 76)

Kuva 6. Yaskawa-nimisen robottivalmistajan kaksikätinen robotti (Expo21XX).

13

Robotit voivat tunnistaa ympäristöään muun muassa 3D-näöllä, johon on yhdistetty väri- ja kuviotunnistus.

Kun robotti pystyy tunnistamaan ympäristöään, pystyy myös paremmin varautumaan epävarmuuksiin, sillä

näin robotti pystyy hahmottamaan paremmin ongelmatilanteet ja määrittämään miten ne tulisi hoitaa.

(Brogårdh, 2007, s. 76)

14

6. Johtopäätökset

Teollisuuden robottien suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat uusien teollisuusalojen valloittaminen sekä

robottien käyttämisen yksinkertaistuminen ja helpottuminen. Robotit ovat kehittyneet viime vuosina paljon

ja todennäköisesti niiden kehittymisen tahti vain kiristyy.

Suomalaiset robottivalmistajista kaksi, Posicraft ja Fastems, ovat vastanneet tulevaisuuden robottien

haasteisiin. Nämä yritykset ovat huomioineet tarjoamissaan tuotteissa ja ratkaisuissa luvussa 5 esiteltyjä

tulevaisuuden robottien vaatimuksia.

Posicraft on erikoistunut pienempiin robotteihin, jolloin se pystyy vastaamaan paremmin myös pienten ja

keskisuurien yritysten tarkoituksiin. Lisäksi Posicraft on panostanut helppokäyttöiseen robottien hallintaan.

Lisäksi Posicraftin robotit on mahdollista ohjelmoida offline. Tämä nopeuttaa robottien käyttöä sekä niiden

uudelleen ohjelmointia, sillä siihen ei tarvita alan eksperttejä eikä koneita tarvitse ajaa alas ohjelmoinnin

ajaksi.

Fastemsin robotit pystyvät aistiman ympäristöään, jolloin niitä ei tarvitse miehittää vaan työntekijät voidaan

siirtää muihin manuaalisiin tehtäviin. Fastems on myös pyrkinyt helpottamaan asiakkaidensa

tuotannonvalvontaa mobiiliaplikaatiolla. Tämä on helppo keino erottua muista robottiratkaisujen tarjoajista,

sillä asiakkaat arvostavat helppoa ja nopeaa robottien käyttöä.

Suomalaiset robottienvalmistajat pärjäävät globaaleilla markkinoilla osaamisella. Tämä tarkoittaa sitä, että

yritysten tulisi ennemminkin erikoistua erikoisrobotteihin ja teollisuuden erikoisratkaisuihin, joissa tarvitaan

suurta erikoistumista ja korkeaa tietotasoa. Suomessa on tuotantokustannukset korkeat verrattuna moneen

muuhun robotteja valmistavaan maahan, jolloin suomalaisten robottivalmistajien ei ole kannattavaa kilpailla

muiden halvempien tuotantomaiden kanssa tavanomaisten robottiratkaisujen tarjoamisessa.

15

7. Lähdeluettelo

Asiakastieto. 2015. Yritystiedot. [Viitattu 17.10.2015]. URL: https://www.asiakastieto.fi/.

Blastman Robotics. 2014. Blastman Robotics-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL:

http://www.blastman.com/.

Brogård, T. Present and Future Robot Control Development – An Industrial Perspective. Annual Reviews in

Control. Vol: 31:1. s. 69-79. DOI: 10.1016/j.arcontrol.2007.01.002

Cimocorp. Cimocorp-nettisivu. [Viitattu 24.9.2015]. URL saatavilla: http://www.cimcorp.fi

Expo2011. Yaskawa’s dual arm robot CSDA10F shown in Analytica 2014. [Viitattu 19.10.2015]. URL saatavilla:

http://www.expo21xx.com/news/yaskawa-csda10f-dual-arm-robot/

Fastems. 2015. Fastems-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL: http://www.fastems.com/.

International Federation of Robots. Industrial Robots 2014 - Statistics . [Viitattu 30.9.2015]. URL saatavilla:

http://www.ifr.org/industrial-robots/statistics/

IndexMuni. 2015. GDP – Composition by Sector. [Viitattu 20.10.2015]. URL: http://www.indexmundi.com

ISO 8373. 2012. Robots and robotic devices. Toinen painos. Sveitsi: International Organization of Standards.

38 s.

KUKA Nordic. 2015. KUKA-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL saatavilla: http://www.kuka-

robotics.com/finland/fi/

MTC Flextek. 2015. MTC FLextek-yrityssivut. [Viitattu 9.10.2015]. URL saatavilla: http://mtcflextek.fi/

Pan, Z., Polden, J., Larkin, N., Van Duin. S. & Norrish, J. 2011. Recent progress on programming methods for

industrial robots. Robotics and Computer-Integrated Manufacturing. Vol: 29. s. 87-94. ISBN: 978-3-8007-

3273-9.

Pedersen, M., R., Nalpantidis, L., Skovgaard Andersen, R., Schou, C., Bögh, S., Kruger, V. & Madsen, O. 2015.

Robot skills for manufacturing: From concept to industrial deployment. Robotics and Computer Integrated

Manufacturing. Vol: 37. s. 282-291. DOI: 10.1016/j.rcim.2015.04.002.

Posicraft. 2014. Posicraft-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL saatavilla: http://mtcflextek.fi/.

Robotiq. 2014. The Robotics Industry in 2013 and Future Predictions. [Viitattu 13.10.2015] URL saatavilla:

http://blog.robotiq.com/bid/71101/The-Robotics-Industry-in-2013-and-Future-Predictions.

16

RobotWorx. Industrial Robots and the Future. [Viitattu 10.10.2015] URL:

https://www.robots.com/blog/viewing/industrial-robots-and-the-future

SFS-EN 10218-1. 2013. Robotit ja robotiikkalaitteet. Turvallisuusvaatimukset. Osa 1: Teollisuusrobotit.

Helsinki: Suomen standardoimisliitto. 90 s.

Suomen robotiikkayhdistys ry. Tilastoja.[Viitattu 30.9.2015] URL saatavilla: http://www.roboyhd.fi/

Taloussanomat. 2015. Yrityshaku. [Viitattu 14.10.2015]. URL: http://www.taloussanomat.fi/yritykset/.