organising training and setting up networks on the European Coordination of Social Security Schemes

in the 27 Member States

Yhteenveto uusien asetusten toimeenpanon haasteista

Essi Rentola

Sisältö

• Asetusten voimaantulon valmistelu Suomessa• Avoimeksi jääneitä kysymyksiä uusissa

asetuksissa - Pohjoismainen sopimus ratkaisuna?

• Käytännön haasteita

Asetusten voimaantulon valmistelu Suomessa

• Koulutukset asetuksia toimeenpaneville laitoksille

• Koulutusta sidosryhmille• Tiedotusta asiakkaille• Organisaatio muutoksia Kelassa

Kouvolan kv-tilitysryhmä-Yhteyslaitos sairaanhoidon-korvauksissa (574/72 artikla 36)-Valtion korvaus (n. v. 2012)

Ulkomaan yksikkö1) Suomessa vakuutetut, ulkomailla oleskelevat hlöt- Vakuuttaminen-Etuusasiat2) Ulkomailla asuvat eläkeläiset

EU-eläkeyksiköt (4) -Suomessa asuvien sos.t.sopimuksiin per. tai ETA-eläkehakemukset sekä muut

Kv-vastuuyksiköt (6)Seuraavat kv-kytkennän sisältävät asiat: -Vakuuttaminen-Perhe-etuudet -Vanhempainetuudet (rahaetuudet)-Sairausetuudet (rahaetuudet)-Sairaanhoito-oikeuden ja Suomen kustannusvastuun toteaminen-Työttömyysturva-etuudet-Kuntoutusetuudet-Kuntoutusrahaetuudet-Vammaisetuudet

Lisäksi InTo Kampissa 3.11.2008->

Kansainväliset asiat Kelassa 1.1.2010

Maahanmuuttajan erityistuki (1)

Uudet koordinaatioasetukset 883/2004 ja 987/2009

• Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi voimaan 19.5.2010 – Toimivaltuuksia koskevat osuudet

sovellettavia 1.5. alkaen– Säännöksiä EESSI:n hallinnoinnista

Suomessa

Asetusten voimaantulon valmistelu Suomessa

Avoimeksi jääneitä kysymyksiä uusissa asetuksissa- Pohjoismainen sopimus ratkaisuna?

• Perhe-etuuksien yhteensovittaminen– Erotusetuuden laskutapa

• Vammaisetuuksien koordinointi• Kuntoutus rajat ylittävissä tilanteissa• Asumisen määrittely?

• Usein vaikeasti ymmärrettävän määräyksen taustalla on jäsenvaltioiden erilaiset intressit– Kompromissien tuloksena syntyneet sanamuodot

jättävät usein varaa tulkinnalle• Esimerkki yksimielisyyden vaikutuksista

– Yleisesti tunnustettiin, että koordinaatioasetuksissa ei riittävän selvästi ilmene, onko perhe-etuuksissa erotusetuus laskettava lapsikohtaisesti vai perhekohtaisesti

Perhe-etuuksien erotusetuuden laskutavasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen neuvostossa

• kahdella jäsenvaltiolla eriävät mielipiteet, muut olisivat olleet valmiita kompromissiin

Asetukseen ei tullut määräystä erotusetuuden laskutavasta

Jää toimeenpanijan vastuulle

Perhe-etuuksien yhteensovittaminen

Pohjoismainen ratkaisu perhe-etuuksien yhteensovittamiseen

• Valmisteilla olevassa uudessa Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa määräys, jonka mukaan– Pohjoismaiden kesken erotusetuus lasketaan

lapsikohtaisesti ja erotusetuuden laskemisesta pidetään erillään ansionmenetystä korvaavat vanhempainrahaetuudet

Vammaisetuuksien yhteensovittaminen

• C-299/05 Komissio vs. Parlamentti ja Neuvosto– Komissio katsoi, että lainsäätäjä oli tehnyt oikeudellisen virheen kun

se oli hyväksynyt Suomen, Ruotsin ja UK:n vammaisetuuksia ja pitkäaikaishoitoon tarkoitettuja etuuksia asetuksen 1408/71 II liitteeseen (ei eksportoitavat etuudet)

EY-tuomioistuin katsoi, että Suomen, UK:n ja Ruotsin vammaisetuudet asetuksen mukaisia sairausrahaetuuksia ja näin myös eksportoitavia etuuksia

• Sairausrahaetuuksien yhteensovittamiselle ei selkeitä määräyksiä asetuksissa

• Komission alainen ad hoc ryhmä pyrkii löytämään ratkaisuja

Kuntoutus rajat ylittävässä tilanteessa

Esimerkki: Suomessa asuva merimies on työssä Ruotsin lipun alla purjehtivalla aluksella. Häneen sovelletaan asetuksen mukaan Ruotsin

lainsäädäntöä. Suomessa asuvana hänellä on oikeus sairaanhoitoon ja

kuntoutuksen toimenpiteisiin asuinmaassaan Suomessa Merimies sairastuu

Ruotsi maksaa sairausrahaetuutta Kuntoutustoimenpiteiden pitäisi tapahtua SuomessaRuotsi voi kuitenkin edellyttää rahaetuutensa

maksamiseksi, että se hyväksyy Suomessa tehdyt toimenpiteet

Pohjoismainen ratkaisu kuntoutuksen haasteisiin

• Valmisteilla olevassa uudessa Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa määräys, jonka mukaan– Pohjoismainen on solmittava kahden vuoden

kuluessa Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen voimaantulosta kahdenväliset yhteistyöprosessisopimukset

Asumisen määrittely• Uusien asetusten mukaan

– Ei-aktiiviin henkilöön sovelletaan asuinmaan lainsäädäntöä– Asuminen ratkaisee tietyissä tilanteissa sovellettavan

lainsäädännön myös aktiivin henkilön kohdalla• Asuminen määräytyy kansallisen lainsäädännön

mukaan– Erimielisyystilanteissa arvioidaan asetuksen 987/2009 11

artiklan luettelon perusteella• Uuden Pohjoismaisen sopimuksen mukaan

sovelletaan asetuksia – mutta erimielisyystilanteissa noudatettaisiin neuvottelun jälkeen väestökirjanpidon mukaista asumista

Käytännön ongelmia EU-maiden laitosten välisessä yhteistyössä

• Tiedonvaihto hidasta• Erimielisyystilanteissa asiakas on saattanut

joutua odottamaan pitkään etuuttaan• Erityisesti eläkeasioissa päätöksen saaminen

hidasta (saattaa kestää jopa useita vuosia)

Kovat haasteet toimeenpanijoille

• Edellyttää erityisosaamista– EU-lainsäädäntö monimutkaista ja vaikeasti

ymmärrettävää. – Edellyttää oman sosiaaliturvalainsäädännön hyvää

osaamista– Edellyttää muiden maisen

sosiaaliturvajärjestelmien tuntemusta

Ratkaisuja uusissa asetuksissa

• Uudet asetukset 883/2004 ja 987/2009 velvoittavat laitosten väliseen tiiviimpään yhteistyöhön

• Pyritty helpottamaan tiedonsaantia muiden maiden järjestelmistä

• Uusissa asetuksissa etuuksien väliaikaista maksamista koskevia säännöksiä

987/2009 I OSASTO: II luku – yhteistyötä ja tiedonvaihtoa

koskevat säännökset2 artikla – Laitosten välinen tiedonvaihto• Tiedonvaihdon perustuttava seuraaviin

periaatteisiin: julkinen palvelu, vaikuttavuus, aktiivinen avunanto, nopea toimittaminen sekä saavutettavuus

• Laitosten toimitettava viipymättä tiedot• Jollekin laitokselle määräajassa toimitettu

asiakirja katsotaan toimivaltaiselle määräajassa toimitetulta

Ratkaisuja uusissa asetuksissa

Siirtymäajan haasteet

• Sovelletaan yhtä aikaa 883/2004 ja 987/2009 sekä 1408/71 ja 574/72 (ETA-maat, Sveitsi ja 3 maiden kansalaiset)

• PaperiSEDit – SEDit valmistuneet vaiheittain– Eri kieliversiot valmistuvat vasta syksyn kuluessa– Kaikissa muodoissa olevat asiakirjat on

hyväksyttävä– PaperiSEDien käyttö hyvin vaihtelevaa

jäsenvaltioittain

Siirtymäajan haasteet

Siirtymäaikaan liittyvät riskit

• Uusien asetusten vakuutetun oikeuksia turvaavat määräykset jäävät toteutumatta?

• PaperiSEDit ovat käytännössä käsittelijöiden mielestä hyvin hankalia– Johtaako käytännössä menettelyihin, joilla ohitetaan

uuden asetuksen tavoitteet?– Alkaako käytännössä vasta sähköisestä tiedonvaihdosta

kaikkien menettelyiden noudattaminen?– EESSIssä menettelyiden ohittaminen ei ole enää

mahdollista

Velvoitteita asetuksen 987/2009

johdannosta

• (2) Sosiaaliturvalaitosten yhteistyön tehostaminen ja tiivistäminen on keskeinen tekijä, joka antaa asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalaan kuuluville henkilöille mahdollisuuden saada hyötyä oikeuksistaan mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman hyvin edellytyksin.

Velvoitteita asetuksen 987/2009 johdannosta

• (10) Jotta voitaisiin määrittää toimivaltainen laitos eli se laitos, jonka soveltamaa lainsäädäntöä sovelletaan tai jolle kuuluu tiettyjen etuuksien maksaminen, useamman kuin yhden jäsenvaltion laitoksen olisi tarkasteltava vakuutetun ja hänen perheenjäsentensä tilannetta. Asianomaisen henkilön turvan takaamiseksi laitosten välisen välttämättömän tiedonvaihdon aikana olisi säädettävä hänen kuulumisestaan tilapäisesti jonkin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.