JURVAN KUNNAN

Niemenkylän KYLÄSUUNNITELMA

15.11. 2006

Kuva: Kari-Pekka Hietamäki

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO

1. NIEMENKYLÄN HISTORIAA

2. KYLÄALUE TÄNÄÄN

2.1 Väestö ja asuminen2.2 Palvelut2.3 Elinkeinot, yritystoiminta ja työssäkäyntialueet2.4 Järjestöt ja yhdistykset2.5 Tapahtumat ja harrastetoiminta

3. KYLÄKYSELY JA KYLÄILTA

3.1 Kehittämisehdotukset3.2 Nelikenttäanalyysi

4. KEHITTÄMISKOHTEET

5. SEURANTA JA KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS

5.1 Kyläsuunnitelman päivitys 4.2.2009 5.2 Kyläsuunnitelman päivitys 28.4.2010

2

JOHDANTO

Miksi kyläsuunnitelma

Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehittämistä. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä saadut tiedot kyläkyselyn avulla ovat kyläsuunnittelutyön tärkein osa, koska on tärkeää saada selville kyläläisten tahto ja sitouttaa heidät suunnitelmien toteuttamiseen. Kyläsuunnitelma toimii kyläläisten yhteisenä julkilausumana oman kylän tulevasta kehittämisestä. Kyläsuunnitelman avulla kylä voi neuvotella kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisesta.

Kylän ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä.

Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys kylän kehittämisestä. Kyläsuunnitelmaa päivitetään ja sen toteutumista seurataan.

Suunnitelman laadintavaiheet

Kyläsuunnitelman teko käynnistyi 19.9.2006 Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n kyläsuunnitelmapajassa, joka pidettiin Niemenkylän nuorisoseuralla. Kyläsuunnitelman tekoa oli ohjaamassa Hyvä kylä –hanke, jonka hallinnoija on Eteläpohjalaiset kylät ry ja paikallinen toteuttaja on Suupohjan kehittämisyhdistys ry. Pajoja järjestettiin kaikkiaan kolme kappaletta, ja niissä käytiin läpi kyläsuunnitelman teon eri vaiheita kyläasiamies Terhi Välisalon opastuksella.

Kyläkyselylomakkeet ja kutsu kyläkokoukseen jaettiin kylän jokatalouteen. Vastauksia tuli eri muodoissa 8 kappaletta ja kyläkokoukseen osallistuneelta 20 kyläläiseltä saatiin lisää ideoita. Kokouksessa valittiin toimikunta jatkojalostamaan ajatukset kyläsuunnitelmaksi.

3

1. NIEMENKYLÄN HISTORIAA

Niemenkylä sijaitsee Jurvanjärven länsi- ja luoteisrannalla, maan-tieteellisesti melko keskellä nykyistä Jurvan kuntaa. Nimensä kylä on saanut Jurvanjärven niemestä, johon ensimmäiset asukkaat perustivat Niemen tilan v. 1626. Järven rannalla oli asuttu jo kivi-kaudella, sekä lappalaisia sekä eränkävijöiden tilapäisiä asumuksia alueella todettu olleen. Kylä koostuu kuudesta kantatalosta seuraa-vasti:

rek.n:o nimi perustettu1 Niemi 16262 Korpi 16993 Haaga (perustettu kruununvirkataloksi)4 Hautala 17635 Riihimäki 17646 Tikkala 1765

Kylärakenteeltaan Niemenkylä on perinteinen pohjalainen raitti-kylä. Muutama kuja (raitti), jonka varteen kylä on rakentunut vuosisatojen kuluessa, muodostaa edelleen kylän perusrakenteen. Talot ovat melko lähellä toisiaan ja pellot ovat selvästi kauempana. Kylä jakautuu osiin : Rintapää, Larvapää, Tikkamäki ja Palonmäki. Rintapää on vanhinta aluetta Jurvanjärven rannalla. Tikkamäki on muutaman metrin kohouma keskellä kylää (”mäki”). Palonmäki, joka ei oikeasti ole mäki, sijaitsee naapurikylään menevän tien varrella. Larvapää taas on uudempi osa kylää, jonne 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa siirrettiin taloja ahtaasti asutusta Rintapäästä.

Niemenkylä oli rakenteeltaan maanviljelystä ja karjataloudesta elävä maalaiskylä. Karjatalouden merkitys oli suurempi kuin eteläpohja-laiskylissä keskimäärin, koska Jurvanjärvestä saatiin karjanrehuksi järvikortetta, jonka ravintoarvo vastaa hyvää apilaheinää. Lisäksi poltettiin tervaa lisätulojen saamiseksi.

Kuten on jo aiemmin todettu, Jurvanjärven merkitys Niemenkylälle oli suuri. Järvi oli pohjois-eteläsuunnassa noin kymmenen kilo-metriä pitkä sekä kaksi ja puoli kilometriä leveä. Suurin osa järven alueesta kuului Jurvaan, mutta eteläosa kuului Teuvaan. Järvi oli melko matala ja sen mainitaan olleen kalaisa. Jurvanjärven ongel-maksi muodostui järven eteläpäähän laskujoen tienoille tuulien muodostama liejusärkkä, joka esti veden virtauksen lasku-uomaan ja aiheutti tulvia. Tulvista kärsivät erityisesti rantatalot Niemi ja Korpi. Asiaan puuttui ensimmäisen kerran Laihian kirkkoherra Samuel Wacklin käydessään Jurvassa vuonna 1755. Hän sai aikaan ensim-

4

mäisen järvenlasku operaation, joka oikeasti oli liejusärkän poista-minen laskujoen suulta. Perkaukset vaikuttivat niin paljon, että järvi kasvoi kortetta ja sen oikea nimitys olisi ollut vesijättö. Ainoastaan tulva-aikoina, keväällä ja syksyllä, se oli komea vesijärvi.

Isonjaon yhteydessä järven Jurvan puoleinen osa jaettiin kahteen-kymmeneen lohkoon sekä ns. Männynsarkaan, joka oli järviseuran käytössä. Männynsarassa kasvanut heinä myytiin vuosittain huuto-kaupalla, mistä seura sai varoja yhteisten asioiden hoitoon. Talot jaettiin jakoryhmiin siten, että manttaaliluku oli yhteensä hieman yli yksi. Jokainen jakoryhmä sai kaksi lohkoa; toisen itä- ja toisen länsipuolelta järveä. Kierto kesti kymmenen vuotta. Joka lohkolla oli yhteisiä latoja. Jokainen jakoryhmän osakas sai manttaalilukunsa mukaisen osuuden lohkosta. Isännistä kehittyi hyviä maanmittareita näiden toimitusten ansiosta.

Isonjaon jälkeen uudistilojen perustaminen loppui, koska kaikki alueet oli jaettu. Tästä eteenpäin tiloja jaettiin tai perustettiin torppia. Niemenkylän tilat eivät olleet kovin suuria, torppiakin oli enimmillään vain kaksi tai kolme taloa kohden. Tervanpoltto myöskin loppui 1800-luvun kuluessa. Olojen parantuminen näkyy 1800-luvulla väkimäärän kasvuna. Maatalous ei vanhoilla menetel-millä pystynyt ruokkimaan kasvavaa väestöä ja tämä johti moniin uudistuksiin maataloudessa. Näitä ei kuitenkaan pystytty yksin toteuttamaan ja kylään syntyi useita virallisia yhdistyksiä sekä epävirallisia yhtymiä. Maamiesseura, Pienviljelijäyhdistys sekä yhdessä omistetut koneet leimasivat 1900-luvun alkupuolen maataloutta.

Osuustoiminta on ollut vahvasti osa Niemenkylää. Kylässä on toiminut osuusmeijeri, osuuskassa ja osuuskauppa. Niemenkylän osuusmeijeri lopetti toimintansa 1960-luvulla, osuuskassa sulautui Jurvan osuuskassaan 1944. Pisimpään itsenäisenä säilyi Niemen-kylän osuuskauppa, joka toimi vuodet 1901-90.

Jurvalle tyypillistä huonekaluteollisuutta on kylässämme. Aluksi puusepänteollisuus Niemenkylässä oli keskittynyt kauhojen valmis-tukseen. Niemenkylän osuuskauppa oli sodan jälkeen maan suurim-pia puukauhojen ja –lusikoiden välittäjiä. 1960-luvulla tulivat kuvaan varsinainen huonekaluteollisuus ja huonekalujen kierto-kauppa. Kylämme vapaa-ajan toiminnasta on vuosikymmenien mittaan vastannut useita yhdistyksiä, joista merkittävin on Niemenkylän Nuorisoseura. Tämän seuran piirissä on harrastettu monenlaisia asioita; urheilua, näytelmiä, musikaaleja, tansseja, kruunuhäitä.

5

Lisäksi seurantalo on tarjonnut ja tarjoaa edelleen tiloja monille harrastusryhmille sekä erilaisille tilaisuuksille. Seurantalo on palanut kahdesti vuosina 1932 ja 1946. Aina yhtä selvää on ollut uuden talon rakentaminen.

Kuva: Niemenkylän nuoriseuran arkisto

Niemenkylän historiasta nousee esiin muutamia ominaisuuksia. Maailman muuttuessa kylä on hyvin pystynyt vastaamaan ympäris-tön haasteisiin. Innovatiivisuus ja kekseliäisyys ovat aivan varmasti niemenkyläläisiä ominaisuuksia. Jäljelle ei ole jäänyt tietoja, miten kivuttomasti tai miten nopeasti muutokset on otettu vastaan, mutta muutoksiin on vastattu omista lähtökohdista, omiin vahvuuksiin luottaen.

Toinen merkittävä teema on yhdessä tekeminen. Järvikortteen teko, osuustoiminta sekä monenlaiset yhdistykset esimerkkeinä osoittavat, että niemenkyläläiset ovat tottuneet tekemään asioita yhdessä. Jokainen toimii omien kykyjensä mukaan ja jokaisen panos erilaisilla osaalueilla on tarpeen.

Vahva yrittäjyyden perinne on ominaisuus, joka tulee esiin Niemen-kylän historiasta. Nimenomaan sellainen muuttuva yrittäjyys, jossa rakennetaan omasta osaamisesta toimivia tuotteita markkinoille.Pk-yritykset ovat osa kyläämme ja sen maisemaa, eivät jollekin teollisuusalueelle sijoitettuja halleja.

6

2. KYLÄALUE TÄNÄÄN

2.1 Sijainti

Niemenkylä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan läänissä, Jurvan kunnassa. Kirkolle on kylältä noin 10 km pikiteitä pitkin. Puolet lyhyempi matka tulee, jos käyttää soralla olevaa Koivusillantie / Rintapääntietä, joka halkoo kuivattua Jurvanjärveä. Kylän pinta-ala on 21,5 km2. Vaasaan on matkaa 55 km, Seinäjoelle 60 km ja Kurikkaan 35 km. Kylämaisema on tasaista lakiaa, peltoa suurimmaksi osaksi. Närpiönjoki halkoo laajaa peltoaluetta, joka on kuivatetun Jurvanjärven pohjaa. Peltoaukean reunalla sijaitsee Korkeaneva noin 2 metriä pellonpintaa ylempänä.

2.2 Väestö ja asuminen

Niemenkylässä asui 31.12.2005 Tilastokeskuksen tietojen mukaan391 asukasta. Talouksia kylässä on 157 kappaletta ja kesäasuntoja on 10. Kyläläiset asuvat pääosin omakotitaloissa, rivitaloja on yksi.

Niemenkyläläisten ikärakenne selviää seuraavasta kaaviosta.

7

Niemenkylän ikäjakauma

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94

Ikä

KPL

Eniten kylässä on 45 – 65 –vuotiaita. Lapsiakin on paljon, muttanuoret aikuiset 25 – 35 –vuotiaat samoin kuin yli 80-vuotiaatovat vähemmistönä.

2.3 Palvelut

Vielä 1980 – luvulla kylässä oli 2 pankin konttoria ja 2 kauppaa.Nykyään ei ole yhtäkään kauppaa, mutta Suupohjanosuuspankilla on vielä Niemenkylässä konttori. Kylältä löytyyparturi-kampaamo, taksi ja perhepäivähoitaja. Kirjastoautollaon kylässä monta pysähdyspaikkaa. Niemenkylän koulussa onoppilaita tällä hetkellä 33, opettajia on 3. Oppilasmäärä on laskevamyös meidän kylässämme, mutta se pysyy yli 30 oppilaassa vieläuseita vuosia. Uhkana kuitenkin on, että koulu on toiminnassaviimeistä lukuvuottaan, koska valtuusto on aikoinaan tehnytpäätöksen lakkauttaa kaikki alle 36 oppilaan kyläkoulut 1.8.2007.Linja-autoliikenne on pääosin koululaiskuljetusten varassa.Kirkonkylälle ja takaisin pääsee aamulla ja iltapäivällä.Vaasaan, Kurikkaan ja Kauhajoelle pääsee myös linja-autolla.

2.4 Elinkeinot, yritystoiminta ja työssäkäyntialueet

Niemenkylässä on runsaasti yritystoimintaa. Alkutuotannon osuus on kylässä pienentynyt, mutta vielä on toiminnassa 7 karjatilaa, sikala, lampola ja 10 viljatilaa. Työpaikkoja kylässä tarjoavat

8

3 huonekaluverstasta ja metallipaja. Lisäksi kylästä löytyy puuta-varaliike, mylläri, konekorjaaja, koneurakoitsija ja sisustustyöyritys. Suurin osa niemenkyläläisistä käy töissä omassa kunnassa, osatyöllistyy jopa kylän omissa yrityksissä. Ulkopaikkakunnilla työsken-televistä suurimman osan matka vie Vaasan suuntaan. Teuvalla, Kauhajoella ja jopa Parkanossa ja Peräseinäjoellakin käy niemen-kyläläisiä töissä.

2.5 Järjestöt ja yhdistykset

Kylässä toimii useita yhdistyksiä. Niemenkylän nuorisoseura on perustettu v. 1909 ja on aikoinaan ollut koko kylän urheilu- ja kulttuuririentopaikka. Nykyisin toimintaa pyörittää kymmenkunta aktiivista jäsentä ja nuorisoseuran taloutta ja harrastetoimintaa rasittaa peruskorjausta vaativa nuorisoseurantalo. Talo kaipaisi lämpöeristystä, että sitä kannattaisi lämmittää harrastetoimintaa varten talvisin.

Kuva: Kari-Pekka Hietamäki

Niemenkylän maamiesseura on perustettu yhteisiä konehankintoja ja viljankuivaajan rakentamista varten. Maamiesseuran naisjaosto toimi aikoinaan aktiivisesti keräten toiminnallaan rahaa mm. ruoka- ja kahvikaluston sekä tarjoilu-

9

astioiden hankintaa varten. Naisjaosto lopetti toimintansa pari vuotta sitten ja lahjoitti kalustot nuorisoseuralle.

Kyläyhdistys on toiminut jo useita vuosia, vaikka se rekisteröityi vasta v. 2002. Kyläyhdistyksellä ei ole kokoontumispaikkaa, mutta se on hoitanut kesäisin kylällä olevaa uima-allasaluetta, jolla on sauna ja beachvolleykenttä sekä grillikatos. Kyläyhdistyksen voimin kylään on myös 1980- luvulla rakennettu valaistu pururata.Koulun vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti oppilaiden ja koulunparhaaksi mahdollistaen oppilaiden retket, uimahalli- , hiihto- jateatterimatkat. Seurakunnan piireistä diakoniapiiri toimii kylässä.

2.6 Tapahtumat ja harrastetoiminta

Kylässä on kyläyhdistys pitänyt keväisin uima-allasalueen siivous-talkoot ja syksyllä uima-allaskauden päättäjäiset. Uima-altaalla on Jurvan kunta järjestänyt joka kesä uimakoulun lapsille.Altaassa on uimareita ollut muistakin kylistä. Saunaa on vuokrattu pientä maksua vastaan, ja makkaraa on voinut paistaa grillikatoksessa. Alueella voi myös pelata lentopalloa beachvolley-kentällä.

Kuva: Kari-Pekka Hietamäki

10

Nuorisoseura on järjestänyt päivällisiä toimintansa rahoittamiseksi.Seuralla on myös poltettu pääsiäiskokko useina vuosina. Suuren suosion saavuttanut Hameväen huilooiltapäivä on järjestetty kaksikertaa. Yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa on pidetty lapsillehiihtokilpailuja. Seurantalolla toimii kansalaisopiston kutomapiiri,jossa kymmenkunta naista käy kutomassa syyskuusta toukokuuhun.Lasten pelikerho toimii seuralla myös syksystä kevääseen. Naisten jumppa joudutaan pitämään seuran kylmien lattioiden takia koululla. Nuorisoseuralle on tulossa viimevuotiseen tapaan lava-tanssikurssi.

Talvisin kunnan toimesta on jäädytetty koulun pihalle luistelualue.Lumitilanteen salliessa kylälle on ajettu useita hiihtolatuja, jotkaovat vieneet Korkeanevalla olevalle noin kolmen kilometrin lenkille.Pururadalla on myös latu talvisin.

Koululla toimii seurakunnan kerho ja 4H-kerho koululaisille.

3. KYLÄKYSELY JA KYLÄILTA 5.10.2006 NS:N TALOLLA

3.1 Kehittämisehdotukset

Kyläkyselyllä kartoitettiin kyläläisten toiveita Niemenkylän kehittämiseksi. Ideat sai toimittaa nuorisoseuran puheenjohtajalle tai sihteerille. Kyläillassa esiteltiin etukäteen toimitetut ideat ja porukalla keksittiin lisää. Paikalla oli 20 henkilöä, joista muodos-tettiin 4 ryhmää. Tunnin kuluttua ryhmät kertoivat keskustelunsa tulokset ja niitä käsiteltiin yhdessä. Kehittämisehdotuksista valittiin3 ensisijaista kohdetta ( kts. kohta 4. Kehittämiskohteet). Loput ideat jätettiin ideapankkiin ( liite 1. ) tulevaisuutta varten.

11

3.2 NELIKENTTÄANALYYSI kyläläisten mietteiden pohjalta

Vahvuudet - uima-allasalue - olemassa olevia yhdistyksiä - nuorisoseuran talo isolla tontilla - valaistu pururata - koulu - laajakaista - kylässä toimii useita yrityksiä

Heikkoudet

- yhdistyksissä vähän aktiivitoimijoita - nuorisoseuran talon huono kunto, varsinkin lämpötalous - Niemenkyläntien loppupäästä puuttuu katuvalot - Koivusillantien / Rintapääntien huono kunto - kokoontumistila puuttuu - kauppa puuttuu

Mahdollisuudet

- paljon talouksia ja eri-ikäisiä ihmisiä - kylän eri yritykset - uima-allasalue - laajakaista - talkooperinne

Uhat

- yhdistysten loputkin aktiivitoimijat väsyvät - koulu lakkautetaan -vanhempainyhdistyksen toiminta loppuu -aikuisten ja lasten harrastetila poistuu -luistelujää häviää - pururata ruohoittuu täysin - uima-allasalue rapistuu, jos ei tehdä kunnostusta

12

4. KEHITTÄMISKOHTEET

1. Uima-allasalueen kehittäminen

- pienten lasten leikkikenttä uima-allasalueelle toteutetaan talkoilla vuosina 2007 – 2009

- uima-altaan peruskorjaus ja ympäröivän aidan uusiminen vuosina 2008 – 2010

- kioski / kahvion hankkiminen v. 2008 – 2010- vastuuyhdistys: Niemenkylän kyläyhdistys ry

Perustelut:

Aikoinaan 80-luvun lopulla kyläläiset ovat talkoilla tehneet suuren työn kun uima-allas on rakennettu. Alueella on myös rakennus, jossa ovat huoltotilat, sauna ja pukukopit. Myös grillikatos on rakennettu. Myöhemmin 2000-luvun alussa kylän nuoriso oma-aloitteisesti perusti alueelle beachvolleykentän.Nyt uhkaa aikoinaan tehty suuri työ mennä hukkaan, ellei altaan seiniä pinnoiteta uudelleen. Uima-altaalla käy paljon lapsia ja aikuisiakin, myös muista kylistä. Suurin osa Niemenkylän lapsista on oppinut uimaan kunnan uimakoulussa, jota on kesäisin pidetty altaalla. Alue on myös nuorison kokoontumispaikka.Leikkikenttää alle kouluikäisille ei Niemenkylässä ole. Koulun pihassa on joitain välineitä isommille lapsille. Nyt kun koulukin on lakkauttamisuhan alainen leikkikenttä tulisi todella tarpeeseen. Niemenkylän kyläyhdistys on kenttää suunnitellut jo usean vuoden ajan. Rahoitus vain on puuttunut. Talkooväkeä tällaiseen asiaan varmasti saataisiin, koska lapsiperheitä on kylässä useita.Kioski / kahvio olisi mahtava lisä alueelle. Kylässä ei ole kauppaa, joten olisi hyvä jos sieltä saisi ostaa myös esim. maitoa. Kahvio toimisi myös mukavana kokoontumispaikkana kyläläisille. Ainakin aluksi kioski / kahvio voisi toimia kesäisin.

2. Kylätuvan hankkiminen

- remontoidaan nuorisoseuran talosta kylälle kokoontumispaikka vuosina 2008 -2012- vastuuyhdistys: Niemenkylän nuorisoseura ry

13

Perustelut:

Kokoontumistila kylästä puuttuu. Koulun lopettamisen myötä myös lämmin harrastetila katoaa. Nuorisoseuran talolla riittää tilaa jumppaajille kunhan se saadaan ensin eristettyä lämpimämmäksi.

3. Harrastusmahdollisuudet

- Tiedotetaan kylällä jo olevista harrastusmahdollisuuksistakylälehden avulla

- Järjestetään tanssit tanssikurssin päätteeksi- Hoidetaan pururata kuntoon

5. KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS JA SEURANTA

Kyläsuunnitelma muuttuu kun aikaa kuluu ja kyläkin muuttuu. Kyläsuunnitelmaa on hyvä päivittää sitä mukaa kun suunnitelmat saadaan toteutettua ja uusia viriää. Kyläyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä voisi samalla päivittää kyläsuunnitelmaakin.

Tärkeintä on, että kyläläiset osallistuvat kukin omalla panoksellaan tämän suunnitelman toteuttamiseen.

Kyläsuunnitelman laati Heli Marttila, Niemenkylän nuorisoseura ry:n sihteeri

Historiaosuuden kirjoitti Outi Jalonen.

14

5.1 KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 4.2.2009

Kyläyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä 4.2.2009 päivitettiin kyläsuunnitelmaa. Kylä on kohdannut suuria muutoksia kyläsuunnitelman laatimisen jälkeen. Niemenkylän koulun viimeinen kevätjuhla vietettiin toukokuussa vuonna 2007. Jurvan kuntaa ei enää ole, vaan kuulumme 1.1.2009 alkaen Kurikan kaupunkiin.

Viime kesänä saatiin valmiiksi suururakka uima-altaan laatoituksen osalta. Koko sateinen kesä siihen meni, vaikka kyläläisiä osallistui talkoisiin noin 50 henkilöä. Samalla siistittiin ympäristöä ja kaadettiin puitakin pois allasta varjostamasta. Lopulta elokuussa saatiin altaaseen vesi ja päästiin uimaan.

Tässä kuva uudesta hienosta ” relffinaariosta ”.

Kuva: Kari-Pekka Hietamäki

15

Uutena projektina alkoi vuonna 2008 suunnittelu Niemenkylän viemäriverkoston teosta. Asiasta järjestettiin useita koko kylän kokouksia, joissa oli asiantuntijoita aiheesta puhumassa.Tällä hetkellä asiasta on tekeillä esisuunnitelma, ja kunhan saadaan tarkempia arvioita talouskohtaisesta liittymismaksusta, niin järjestetään kyläkokous.

Ensi kesänä urakoidaan taas uimalan alueella. Vielä pitää tehdä saunaan lattiaremontti, eli laatoitus ja lattialämmityksen asennus. Kyläyhdistyksen toimintasuunnitelmaan on kirjattu myös leikkikentän tekeminen tänä vuonna. Toivottavasti jo keväällä päästään tekemään pohjatöitä.

Päivityksen kirjasi Heli Marttila, Niemenkylän kyläyhdistys ry:nsihteeri.

5.2 KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 28.4.2010

Kyläsuunnitelma päivitettiin kyläyhdistyksen johtokunnan kokouksen yhteydessä.

Jätevesiosuuskunnan perustava kokous pidettiin 26.10.2009.Kyläyhdistys toimi asiassa alullepanijana, mutta nyt saatiinosuuskunnalle hallitus, jonka vastuulla on asian eteneminen.

Tänä vuonna aloitetaan maauimalan alueen kehittäminen, mikäli rahoitus järjestyy. Suunnitteilla on leikkikenttä, parkkipaikka,kompostoiva WC, polttopuiden katos ja uusi aita uima-altaan ympärille.

Päivityksen kirjasi Heli Marttila, Niemenkylän kyläyhdistys ry:n johtokunnan jäsen.

16

Liite 1

IDEAPANKKI

- Kyläyhdistyksen ylläpitämä tuoremehuasema

- Puisto jäteaseman luo

- Kauppa kylään

- Nuorisoseuralle tanssikurssi ja tansseja, kesäjuhlaa ja toimintaa nuorille toivottiin myös

- Katuvalot koko kylään päätien varrelle

- Linja-autopysäkkejä lisää kylään ja katokset niihin

- Toivottiin, että kansalaisopiston kudontapiirin olisi mahdollista jatkua

17