21. vuosisadan

taidot ja monialaiset

oppimis-kokonaisuudet

Harto Pönkä 9.11.2016

VAIN

MUUTOS ON PYSYVÄÄ

KOULUN MURROS

so. opetus ja toimintakulttuuri

Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros

Teknologian/yhteiskunnan murros

Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros

Älypuhelin =

kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

Nuoret

Työelämän nykyisiä vaatimuksia

• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu

Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus

(EK:n Oivallus, 2011)

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

• Kodin järjestelmäsuunnittelija

• Digitaalinen ympäristövalvoja

• Personal brand trainer

• Oma kustannustoimittaja

• Ilmalaivainsinööri

• Avaruushissipoika

• Energia-arkkitehti

• Otec-insinööri

Tulevaisuuden työtehtäviä

Lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/05/19/16-ammattia-joita-et-osannut-kuvitellakaan/20146960/139?rss=13

• Kädentekijä

• Mikrobimaalari

• Palvelurobottiohjaaja

• 3D-räätäli

• Varaosavalmistaja

• Nanohyönteisten hoitaja

• Jokamieslobbari

• Vertikaaliviljelijä

”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä koulun ulkopuolisen todellisuuden välillä on lisääntymässä.”

PISA 2012, Suomen raportti

Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan

jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Hallituksen kärkihanke:

digiloikka

• TAVOITE: Suomi modernin ja innostavan oppimisen kärkimaaksi. Peruskoulu-uudistus. Oppimisesta innostavaa. Uusi pedagogiikka vauhdittamaan oppimistulosten nousua.

• KUVAUS: Digiloikka, uusi pedagogiikka ja uudet oppimisympäristöt, opettajien perus‐ ja täydennyskoulutuksen uudistaminen.

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/78e7f113-c74d-4602-9905-e7089fe5c396

OIKEASTI opetuksen kehittäminen tapahtuu yksittäisen opettajan ja koulun tasolla. Se vaatii muutoksen tarpeen

ymmärtämistä ja paljon työtä (yhteistä kehittämistä, laitteita, täydennyskoulutusta, teknistä ja pedagogista tukea jne.)

21. vuosisadan taidot (ATC21S)

Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot

Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely

Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito

Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus

http://www.atc21s.org/

Ajattelu

ja oppi-

maan

oppimi-

nen (L1)

Kulttuurinen

osaaminen,

vuorovai-

kutus ja

ilmaisu (L2)

Itsestä

huolehtimi-

nen ja arjen

taidot (L3)

Moni-

lukuaito

(L4)

Tieto- ja

viestintä-

teknologi-

nen osaa-

minen (L5)

Työelämä-

taidot ja

yrittäjyys

(L6)

Osallistuminen,

vaikuttaminen ja

kestävän tule-

vaisuuden ra-

kentaminen (L7)

1. Luovuus ja

innovaatio X X X

2. Kriittinen ajattelu,

ongelmanratkaisu ja

päätöksentekokyky

X X X X

3. Oppimaan

oppiminen ja meta-

kognitiiviset taidot

X X

4. Viestintä X X X X X

5. Yhteisöllinen

työskentely X X X X X

6. Informaation

lukutaito X X X X

7. Tieto- ja

viestintätekniikan

(TVT) lukutaito

X X X X

8. Paikallinen ja

globaali kansalaisuus X X

9. Elämä ja työura X X X

10. Henkilökohtainen

ja sosiaalinen vastuu

sekä kulttuurinen

tietoisuus

X X X X

Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena

Ajattelun ja yhteistyön taidot

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: H. Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

Tee omasi: https://answergarden.ch/create/

Kuvassa on koulutuksen osallistujien kanssa tehdyn työskentelyn tulos.

• Itsensä reflektointi ja kehittäminen oppijana

• Kriittinen ajattelu, kyseenalaistaminen, argumentointi

• Havainnointi, näkökulman vaihtelu

• Tiedon hakeminen, arvioiminen, muokkaaminen, tuottaminen ja jakaminen

• Ongelmalähtöinen, tutkiva ja luova työskentelyote

• Tiedonrakentelu itsenäisesti ja yhteisöllisesti eri tavoin

• Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

• Kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn, motivaation ylläpito

• Kyky tehdä oppimiseen liittyviä päätöksiä kuten oppimisstrategioiden, työvälineiden ja menetelmien valinta

• Systeeminen ja eettinen ajattelu

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Lähde: OPS2016, https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428611

• Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti

– Yksin ja yhdessä erilaisilla välineillä

• Varsinkin netissä syntyy jatkuvasti uusia tekstilajeja

– Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä

• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä tarkistamaan eri lähteistä, sillä kyse voi olla myös harhauttamisesta

• Keskiössä uudet kirjoitustaidot:

– Tekniset taidot, monimediaisuus, multitaskaus, luovuus

– Yhteiskirjoittaminen, julkisuustaidot

Monilukutaito

Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,

http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

Tiedon omaksumisen tasot (Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,

http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)

Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa (Li ja Owyang, 2010, kuva:

https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-toiminta/ )

Kaksi kärkeä: tieto ja yhteistyötaidot

Yksin, ryhmissä, verkostoissa

• Toiminta itsenäisesti

– Itsensä johtaminen

– Reflektointi

• Toiminta ryhmissä

– Yhteinen tavoite

– Vastuu tavoitteen saavuttamisesta

– Roolien vaihtelu

– Itsesäätely ja ryhmän toiminnan säätely

– Osaamisen tuominen ryhmän käyttöön

– Toisten ryhmän jäsenten kunnioittaminen ja positiivinen riippuvuus

– Viestintä- ja sosiaaliset taidot

• Toiminta verkostoissa

– Verkkoidentiteetti

– Tiedon jakaminen (lisäarvon tuominen verkostoon)

– Verkostoituminen: omien tavoitteiden mukaisten henkilöiden ja heidän verkostoasemansa tunnistaminen

– Osallistuminen keskusteluun, rakentava dialogi

– Verkoston hyödyntäminen esim. tiedonhaussa, vaikuttamiskanavana ja muun yhteistyön synnyttäjänä

Yhteistyötaidot – esimerkkinä Scrum

Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html

• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

Design-ajattelu/-tutkimus/-toiminta

• Design-toiminnassa kehitetään jotakin konkreettista.

• Tutkija luo hypoteesit tai design-periaatteet.

• Kehitettävästä asiasta tehdään ”design” yhteistyössä kohderyhmän kanssa.

• ”Designia” testataan eli sovelletaan käytännössä.

• Samalla rakennetaan teoriaa, eli etsitään selityksiä.

• Tämä muodostaa design-syklin, jota voidaan toistaa useita kertoja.

Osallistuminen verkossa ja yhteiskunnassa

Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/

kuplat

E-kansalais- ja vaikuttamistaidot

Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua esim. poliittisessa vaikuttamisessa Esimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:

http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-

ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu

Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Henkilökohtainen oppimisympäristö ja -verkosto korostuu

Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot

Diginatiiveille pitää opettaa somea!

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

• ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.

• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä.

• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä toimitaan myös koulun ulkopuolella.

• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä.

• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Mitä koulun pitäisi nuorten mielestä opettaa somesta?

Reilun somen säännöt

1. Erottele tieto ja mielipide.

2. Perustele väitteesi.

3. Myönnä ja korjaa virheesi.

4. Ole avoin.

5. Älä jankuta.

6. Älä provosoi.

7. Älä johda harhaan.

8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.

9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.

10.Kunnioita oikeutta.

11.Mieti, kenelle viestisi välittyy.

12.Älä aiheuta harmia.

Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja TVT

Yhteisöllinen oppiminen edellyttää yhteisesti

päätettyä tavoitetta tai ratkaistavaa ongelmaa.

• Tehtävänanto, joka edellyttää yhteistyötä

• Konkreettinen tuotos • Roolit auttavat alkuun • Tue TVT:llä yhteistyötä

3-5 /ryhmä

”Tiedon luominen on parasta oppimista.”

Kirjoitelmia, blogeja, wikejä, käsitekarttoja, esityksiä, digitarinoita, videoita, animaatioita jne.

• Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta.

• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla.

• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä.

• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia.

• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…

1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen

2. arvioivat tietoa kriittisesti

3. esittävät kysymyksiä

4. rakentavat uutta tietoa

5. ratkaisevat ongelmia

6. soveltavat oppimaansa

Yhteisöllinen oppiminen käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

Teknologian käyttötaito ja työskentelymenetelmät eri tilanteissa

Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

http://www.mindmeister.com/

http://drive.google.com/

http://www.purot.net/

http://muistio.tieke.fi/

21. vuosisadan taidot ja nettilukutaito Jakaa Suunnitella

Ohjelmoida

Koostaa

Tarkistaa

Muunnella

Arvioida

Yhdistää tietoja Navigoida

Hakea

Olla yhteydessä

verkkoyhteisöihin

Suojata

Avoin

käytäntö

Tehdä

yhdessä

Kirjoittaa

Lukea

Osallistua

Nettilukutaito

(monilukutaito)

Ongelmanratkaisu

Viestintä

Luovuus

Yhteisöllinen työskentely

Lähde: Mozilla, Web Literacy 2.0, https://learning.mozilla.org/en-US/web-literacy/ ja http://mozilla.github.io/content/web-lit-whitepaper/

• Voivatko oppijat osallistua suunnitteluun, tehdä valintoja ja toteuttaa työskentelyssä omia ideoitaan (oppijalähtöisyys)?

• Yhdistyykö työskentelyssä eri oppiaineiden asiat toisiinsa ja ”oikean elämän” ilmiöihin (eheyttäminen, ilmiöpohjaisuus)?

• Tapahtuuko työskentely ainakin osittain koulun ulkopuolella tai ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa (työelämä, TVT)?

• Edellyttääkö työskentely tiedonhakua ja kokonaisuuksien ymmärtämistä (monilukutaito, kriittisyys, ongelmaläht.)?

• Onko ryhmänä toimiminen ja yhteisen tuotoksen teko edellytys onnistumiselle (yhteisöllinen oppiminen)?

• Tukeeko tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppijoiden yksilöllistä ja ryhmätyöskentelyä (TVT, monilukutaito)?

• Tehdäänkö itse-, vertais- ja oppimisprosessin arviointia?

MOKin tarkistuslista

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!