matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus kaakkois ... · vuosisatojen ajan. vuosisadan...

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimusKaakkois-Suomen alueella 2013

Pekka VuorelaLaura JokiKari HalonenKatri AntinmaaHelena KultanenPäivi Julin

Sisällys

1. Johdanto

2. Tutkimusalue1. Seutukuntien esittely

2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta jamatkailijoista

3. Matkailijat1. Menomenetelmä

2. Kaakkois-Suomen matkailijat

4. Matkailualan yritykset1. Tulomenetelmä

2. Kaakkois-Suomen matkailualan yritykset

5. Yhteenveto

1

Johdanto

2

1. Johdanto







5. Yhteenveto

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus

TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ 1/5

• Matkailun tulo ja työllisyystutkimus toteutetaan osana ”Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuunEtelä-Suomessa” -hanketta.

• Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja laaja-alainen ymmärrys matkailun rakenteesta,taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta vuosina 2011–2012 hankkeen toteutusalueella sekä suhteessa muihinalueisiin Suomessa tai koko Suomeen. Toteutusalue esitellään jäljempänä.

• Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli:

• selvittää matkailun taloudelliset vaikutukset koko alueella ja seutukunnittain.

• selvittää alueelle saapuneiden matkailijoiden käyttämät palvelut ja rahankäyttö.

• tarkastella alueen matkailun nykyistä tilaa ja kilpailutilanteen kehitystä.

• Tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan aikavälillä huhti-marraskuussa 2013.

• Käytettävät käsitteet:

• Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella sisältäen arvonlisäveron

• Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa

• Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä

• Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava työllisyys henkilötyövuosinailmaistuna

• Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille

3


TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ 2/5

• Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailun alueellisista tulo- jatyöllisyysselvityksistä (suositus annettu 20.5.2013) (http://www.tem.fi/files/36877/Matkailun_alueellisten_TT-selvitysten_suositukset.pdf)

• Alan selvityksiä tekeviä tahoja on runsaasti. Useat toteuttajat eivät ole tuoneet julki tutkimuksiinsa liittyviä toiminta- jatoteutusperiaatteita. Alueiden/tutkimusten välisen vertailun tekeminen on siten hankalaa.

• Tutkimuksen kokonaistoteutuksesta ovat vastanneet Innolink Research Oy:stä toimitusjohtaja Pekka Vuorela jatutkimuskonsultti Laura Joki. Raportoinnista vastaavat tutkimuspäälliköt Katri Antinmaa ja Helena Kultanen sekä tutkijaPäivi Julin. Lisäksi tutkimusprosessissa konsultatiivisessa roolissa on toiminut Kari Halonen ToolBox-travel marketing &consulting Oy:stä.

• Tilastoista huomiona: koska tilastot kuvaa mennyttä aikaa, on hyvä muistaa, että mitä lyhyemmän aikavälin tilastoistaon kysymys, sitä varmempi on arvio seuraavan aikajakson kehityksestä matkailussa. Tilastoihin vaikuttavien lukujentiedostaminen, ja niiden lukujen ennakoitavuus vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Pitemmän aikavälinennakoitavuuteen lyhyen aikavälin tilastotiedoilla ei valitettavasti ole.

4


TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA –MENETELMÄ 3/5

MENOMENETELMÄ

• Kohderyhmän muodostivat Kaakkois-Suomen alueella matkailleet ja matkalla olevat kuluttajat (suomalaiset ja ulkomaalaiset).Tutkimustieto kerättiin paneelitiedonkeruulla sekä henkilökohtaisilla haastatteluilla kohdealueella.

• Paneelitiedonkeruu toteutettiin kahdessa syklissä: lokakuussa 2012 – huhtikuussa 2013 matkustaneille sekä touko-syyskuussa 2013matkustaneille. Kohderyhmänä olivat Kaakkois-Suomen alueella matkailleet suomalaiset ja venäläiset.

• Henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin touko-elokuussa 2013. Kohderyhmään kuuluivat kohdealueella matkailevat henkilöt. Vastaajillaoli mahdollisuus vastata suomeksi, venäjäksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaaedustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm. suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekäeri kellonaikoihin.

• Yhteensä vastauksia saatiin 1686 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 688 kpl ja paneelitiedonkeruusta vastauksia kertyi 998 kpl.

• Vastaajien asuinmaa esitetään alla (vasemmalla painottamaton ja oikealla painotettu). Tutkimusaineistoa painotettiin Tilastokeskuksestasaatavan tiedon mukaan Kaakkois-Suomessa yöpyvien määrien mukaan jaolla suomalaiset, venäläiset ja muun maalaiset.

• Matkailijan määrittely: tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta. Matkailijaksi ei luetasäännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä läpikulkumatkalla olevat henkilöt.Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä(http://www.tem.fi/files/36877/Matkailun_alueellisten_TT-selvitysten_suositukset.pdf)

• Tutkimusaineistosta suodatettiin analysointivaiheessa pois merkittävästi keskimääräisestä poikkeavia rahankäytön arvioita.

5

100%80%60%40%20%0%

Suomi 53,6% (903)

Venäjä 41,5% (699)

muu maa 5,0% (84)

100%80%60%40%20%0%

Suomi 59,7% (1007)

Venäjä 35,1% (592)

muu maa 5,2% (88)



TULOMENETELMÄ

• Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla välitöntä ja välillistä tuloamatkailusta saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla. Yrityksille tarjottiin myösmahdollisuutta vastata kyselyyn paperilomakkeella. Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista.

• Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä arviot oman yrityksen lähiajannäkymistä.

• Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin otos Fonectanyritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin. Rekisteriin lisättiin lisäksi tilaajien toivomia yrityksiä.

• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikennesekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.

• Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa; esimerkiksi rakentamissektori onjätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Selvityksessä on kuitenkin otettu huomioon Kaakkois-Suomen alueidentoiveiden mukaan myös yrityksiä, jotka kuuluvat välillistä matkailutuloa nauttiviin yrityksiin tai ovat muuten mukanasiinä.

• Osa haastatelluista yrityksistä jätettiin kuitenkin laskennan ulkopuolelle. Luokitukseltaan poikkeavat yrityksettulisi kartoittaa silloin yleisesti kaikkien kuntien ja osallistuvien maakuntien kesken. Myös vertailukelpoisuusmuuhun Suomeen vaarantuisi. Ulkopuolelle jätettyjen yritysten rooli on myös hieman marginaalinenkokonaistuloksen kannalta.

6



TULOMENETELMÄ

• Tutkimuksen toimialoittainen jakauma esitetään alla (vasemmalla painotettu ja oikealla painottamaton jakauma).Toimialajakaumaa painotettiin Tilastokeskuksesta saatavan tiedon mukaan toimialoittain.

• Yritysvastauksia saatiin yhteensä 401 kappaletta.

• Tulomenetelmän tiedonkeruun haasteeksi muodostui vastausten saaminen yrityksiltä. Kyselyitä tulee yrityksiin paljon,lomakkeet ovat työläitä täyttää ja omaa liiketoimintaa koskevia tietoja ei mielellään luovuteta ulkopuolisille.Pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää käytettäessä on usein havaittu, että vastauksia antavat mieluiten neyrittäjät, joille matkailun merkitys on suurin.

• Joistakin toimipaikoista pyydettiin täydennyksiä vastauksiin. Usein puutteiden syynä oli, että toimipaikkojen edustajateivät halunneet vastata kaikkiin kysymyksiin tai kokivat vastaamisen liian haasteelliseksi. Erityisesti matkailuliikevaihdonosuuden arvioiminen osoittautui liian haasteelliseksi edes arvioida.

7

100%80%60%40%20%0%

vähittäis- ja tukkukauppa 23,2% (93)

majoitus ja ravitsemus 44,6% (179)

huvi ja virkistys 14,2% (57)

liikenne 10,5% (42)

matkatoimistot/matkanjärjestäjät 7,5% (30)

100%80%60%40%20%0%

vähittäis- ja tukkukauppa 56,9% (246)

majoitus ja ravitsemus 21,9% (95)

huvi ja virkistys 4,9% (21)

liikenne 13,4% (58)

matkatoimistot/matkanjärjestäjät 2,8% (12)

Seutukuntienesittely

8

1. Johdanto







5. Yhteenveto

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus 9

TARKASTELTAVAN ALUEEN SIJAINTI KARTALLA

9


LAPPEENRANNAN SEUTUKUNTA

10

Lähteet: www.gosaimaa.com/fi (luettu 25.10.2013),www.visitlappeenranta.fi (luettu 21.11.2013)Tilastokeskus, Väestötilastot

Lappeenranta on Saimaan vetovoimainen keskus. Alueen luonnonmaisema ja kulttuuriympäristö on rikas - luonto on sopusoinnussa vilkkaankaupunkielämän kanssa.

Lappeenranta tarjoaa viehättäviä tutustumiskohteita matkailijoille ympäri vuoden. Kesäkaudella satama ja tori ovat kokemisen arvoisia. Alueeltalöytyy myös lukuisia ostoskohteita pikkuputiikeista isoihin kansainvälisiin kauppakeskuksiin sekä useita viihtyisiä ravintoloita, jotka tarjoavatpaikallisia herkkuja tuoreesta kalasta mehevään Lemin Särä lammaspaistiin.

Lappeenrantaan on helppoa tulla junalla, bussilla tai omalla autolla. Ryanair ja airBaltic liikennöivät aivan kaupungin keskustassa sijaitsevallelentokentälle. Allegro -junalla matkustaa nopeasti ja kätevästi Lappeenrannan Vainikkalasta Viipuriin ja Pietariin. Kesäkaudella Viipuriin pääseemyös laivalla.

Faktoja:

• Väkiluku: 89 109 (31.12.2012)

• Kunnat:

• Lappeenranta

• Lemi

• Luumäki

• Savitaipale

• Taipalsaari

• Etäisyydet Lappeenrannasta:

• Helsinkiin 220 km

• Tampereelle 270 km

• Pietariin 200 km

Lappeenrannassa käynnissä olevia kehityshankkeita mm.

• Aktiviteetti- ja ostospalveluiden tarjontaan investoiminen. Lappeenrannassa tullaanseikkailemaan Angry Birds -hahmojen innoittamana.

• Lappeenrannan Linnoituksen alueen kehittäminen

• Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamisohjelma ja hoitokalastushanke kalakannanrakenteen parantamiseksi.

• Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen


IMATRAN SEUTUKUNTA

11

Faktoja:

• Väkiluku: 43 246 (31.12.2012)

• Kunnat:

• Imatra

• Parikkala

• Rautjärvi

• Ruokolahti

• Etäisyydet Imatralta:




Lähteet: www.gosaimaa.com/fi (luettu 25.10.2013),www.imatra.fi (luettu 21.11.2013),Tilastokeskus, Väestötilastot

Imatrankoski on Imatran tunnetuin nähtävyys, jota on käyty ihailemassa jovuosisatojen ajan. Vuosisadan vaihteessa Imatrankoski oli Suomen suosituinmatkailunähtävyys ja kosken rannalle kohosi tuolloin myös Imatran Valtionhotelli.Imatrankoski on valaistu pysyvästi, joten sitä voi ihailla ympäri vuoden.

Kasvavalla matkailualueella on käynnissä useitarakennus- ja kehityshankkeita, joillaSaimaan vetovoimaa kasvatetaan entistävoimakkaammaksi. Kehityspanostuksia tehdäänmm. seuraaviin asioihin:

• Saimaan alueelle on viime vuosinarakentunut merkittävä määrä loma-asuntoja– ja lisää on rakenteilla sekä suunnitteilla.

• Kehityksen kärjessä on ollut erityisestiImatran Kylpylän ääreltä löytyväUkonniemen alue, jonne YIT on rakentanutmittavan määrän uusia vapaa-ajan asuntoja.

• Imatran Ukonniemestä on kasvamassasporttimatkailun keskipiste ja ostoskierroksetovat Lappeenrannassa sekä Imatrallatulevaisuudessa entistä monipuolisempia.


KOTKA-HAMINAN SEUTUKUNTA

12

Lähteet: http://www.kaakko135.fi/ (luettu 25.10.2013),Tilastokeskus, Väestötilastot

Seudun läpi kulkee E18-tie, jonkarakennustyöt ovat osittain vieläkesken. Valmistuessaan vuonna2015 se nopeuttaa huomattavastiseudulle saapumista ja liikkumista.Alueelle pääsee myös ilman omaaautoa, esim. pääkaupunkiseudultabussilla.

Kotkaan on myös lähijunayhteysKouvolasta kuusi kertaa päivässä.

Kaakko135° - saaristossa onsaarikohteita joihin on kesälläsäännöllinen reittiliikenne.

Faktoja:

• Väkiluku: 87 170 (31.12.2012)

• Kunnat:

• Hamina

• Kotka

• Miehikkälä

• Pyhtää

• Virolahti

• Etäisyydet Kotkasta:




Alueen päämatkakohteita ovatmuseot ja historialliset kohteet,puistot, kirkot ja Itäisen-Suomenlahden saaristo.

Aktiviteettien osaltamarkkinoinnissa tuodaan esilleluonnon, kalastuksen, liikunnan,veneilyn ja kulttuurin merkitys.

Alueen kärkitapahtumia ovatKotkan Meripäivät ja HaminaTattoo

Alueella on menossa runsaasti erilaisia hankkeita ja projekteja matkailuun ja tapahtumiinliittyen. Alla muutamia poimintoja meneillään olevista hankkeista:

• Active Park, hankekokonaisuus

• Kestävän luontomatkailun Kaakko135°

• Kotkan-Haminan seutu kansainvälisen risteilijäliikenteen käyntikohteeksi

• Kymenlaakso Venäjän verkossa, hankekokonaisuus

• Kymenlaakson matkailureittien kehittäminen

• Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa,hankekokonaisuus


Faktoja:

• Väkiluku: 94 251 (31.12.2012)

• Kunnat:

• Iitti

• Kouvola

• Etäisyydet Imatralta:




KOUVOLAN SEUTUKUNTA

13

Lähteet: http://www.visitkouvola.fi/ jahttp://www.kouvola.fi/index.html (luettu 1.11.2013)Tilastokeskus, Väestötilastot

Kouvolan seudun keskeinen sijainti ja saavutettavuus luovat erinomaiset edellytyksetmatkailutoimialan kehittymiselle ja kasvulle. Kouvolan seudulla on vetovoimatekijöitä, jotkaovat jo nyt tärkeitä matkailu- ja vapaa-ajan kohteita. Nämä muodostavat jatkossakinKouvolan seudun matkailun keskeisen tarjonnan, jota vahvistetaan edelleen.

Matkailun kehittämistyötä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen matkailuyrittäjien jamuiden sidosryhmien kanssa. Työtä ohjaa keväällä 2013 valmistunut matkailun Master Plan –pitkän ajan liiketoimintalähtöinen ja monipuolinen kehittämissuunnitelma.

Tulevia kehittämiskohteita:

• Repoveden alue

• Kimolan kanava-alue

• Kymi Ring

• Kouvolan keskusta

• Tykkimäki-Saarenmaan-alue

• Monitoimiareena

Matkailun pääkohteet:

• Tykkimäen huvipuisto

• Repoveden kansallispuisto

• Arboretum Mustila

• Maailmanperintökohde Verla

• Kymijoki

• Mielakka

• Elävä maaseutu ja historialliset kohteet

• Tapahtumat

Tilastotietoa alueenyritysrakenteesta ja

matkailijoista

14

1. Johdanto



3. Menomenetelmä - matkailijat1. Menomenetelmä


4. Tulomenetelmä - matkailualan yritykset

5. Yhteenveto


MATKAILULLE TYYPILLISTEN TOIMIALOJEN YRITYSTENLIIKEVAIHTO SEUTUKUNNITTAIN

15

453 72 53 23 253

5

1

419

476 70 71 25 30

1

1

411

422 78 62 24 26

2

1

1 373

251 35 25 11 10

3

192

Kotka-Hamina (1054 kpl) Kouvola (1085 kpl)

Lappeenranta (989 kpl) Imatra (527 kpl)

Seutukunnittain luokkia tarkastellessavoidaan huomata, että suurimmat erotlöytyvät isoista liikevaihtoluokista.Suhteessa seutukuntien kokoon on enitenyrityksiä pienimmässä eli 0-0.2M€luokassa. Eniten tuntemattomia yrityksiäsuhteessa seutukuntien yritystenkokonaismäärään on Kotka-Haminanseutukunnassa.


MATKAILUALALLA ALOITTANEET JA LOPETTANEETYRITYKSET VUONNA 2011

16

61 55

463

6 6

57

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta

79 Matkatoimistojen jamatkanjärjestäjien toiminta;varauspalvelut

4634

352

13 4

66

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta

I Majoitus - ja ravitsemistoiminta

79 Matkatoimistojen jamatkanjärjestäjien toiminta;varauspalvelut

Kymenlaakson maakunta

Etelä-Karjalan maakunta

Lähde: Tilastokeskus/Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Lopettaneiden yritysten osuus aloittaneistayrityksistä(molemmat toimialat yhteensä):- Kymenlaakso: 10%- Etelä-Karjala: 21%- Koko Suomi : 12%


MAASTA POISTUNEIDEN ULKOMAALAISTEN %-OSUUS KUUKAUSITTAIN KAAKKOIS-

SUOMESSA

17

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2012, Tilastokeskus

7 %

8 %

7 %

9 %

11 %

9 %

9 %

8 %

10 %

8 %

6 %

8 %

0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 %

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu

Vuodenvaihteen lomakaudellavenäläiset levittäytyvät pitkin kokoSuomea (tammikuun talvihuippuvarsin maltillinen).

Huom! Koskarajahaastattelututkimuksentiedonkeruuta ei ole rakennettukuukausikohtaisten tulostentuottamiseksi, näissä luvuissa voi ollaotannasta johtuvia vinoumia.


YÖPYMISET MAAKUNNITTAIN VUONNA 2012

18

Lähde: Tilastokeskus/MajoitustilastoPäivitetty: 21.11.2013

Etelä-Karjalassa sekä kotimaisten että ulkomaisten yöpymisten määrä on selkeästi suurempi kuin Kymenlaaksossa. Ero on selkeä erityisestiulkomaisten matkailijoiden osalta. Saapuneiden lukumäärällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisten maakunnan ulkopuolelta saapuneidenhenkilöiden lukumäärää, jotka yöpyivät matkallaan maksullisessa majoitusliikkeessä. Yöpymisten lukumäärä huomioi vastaavasti matkailijoidenviipymän, eli heidän maakunnassa viettämiensä öiden lukumäärän.

Maakunta lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm %

Manner-Suomi 8 023 555 100 % 2 666 512 100 % 10 690 067 100 % 14 355 566 100 % 5 556 348 100 % 19 911 914 100 %

Uusimaa 1 892 854 24 % 1 294 330 49 % 3 187 184 30 % 2 870 188 20 % 2 392 085 43 % 5 262 273 26 %

Lappi 587 654 7 % 394 812 15 % 982 466 9 % 1 404 048 10 % 995 438 18 % 2 399 486 12 %

Pirkanmaa 817 011 10 % 97 456 4 % 914 467 8 % 1 295 864 9 % 219 142 4 % 1 515 006 8 %

Pohjois-Pohjanmaa 682 629 9 % 104 655 4 % 787 284 7 % 1 300 288 9 % 269 032 5 % 1 569 320 8 %

Varsinais-Suomi 597 543 7 % 113 664 4 % 711 207 7 % 1 013 254 7 % 220 667 4 % 1 233 921 6 %

Keski-Suomi 505 452 6 % 66 070 2 % 571 522 5 % 970 759 7 % 181 737 3 % 1 152 496 6 %

Kainuu 279 420 3 % 29 521 1 % 308 941 3 % 115 024 1 % 840 938 15 % 955 962 5 %

Pohjois-Savo 419 077 5 % 54 102 2 % 473 179 4 % 760 078 5 % 128 257 2 % 888 335 4 %

Etelä-Karjala 228 701 3 % 199 235 7 % 427 936 4 % 376 493 3 % 336 336 6 % 712 829 4 %

Etelä-Savo 289 293 4 % 68 046 3 % 357 339 3 % 536 124 4 % 166 115 3 % 702 239 4 %

Etelä-Pohjanmaa 372 746 5 % 10 666 0 % 383 412 4 % 645 637 4 % 28 520 1 % 674 157 3 %

Päijät-Häme 259 630 3 % 40 709 2 % 300 339 3 % 516 065 4 % 103 607 2 % 619 672 3 %

Pohjois-Karjala 223 845 3 % 44 451 2 % 268 296 3 % 393 877 3 % 96 726 2 % 490 603 2 %

Pohjanmaa 214 894 3 % 34 826 1 % 249 720 2 % 350 550 2 % 76 484 1 % 427 034 2 %

Satakunta 205 089 3 % 26 521 1 % 231 610 2 % 353 836 2 % 62 941 1 % 416 777 2 %

Kanta-Häme 215 250 3 % 24 806 1 % 240 056 2 % 345 672 2 % 52 103 1 % 397 775 2 %

Kymenlaakso 149 374 2 % 55 976 2 % 205 350 2 % 236 916 2 % 98 015 2 % 334 931 2 %

Keski-Pohjanmaa 83 093 1 % 6 666 0 % 89 759 1 % 144 979 1 % 14 119 0 % 159 098 1 %

Kaikki yhteensä

Yöpymiset, lkm

Suomi Ulkomaat Kaikki yhteensä Suomi

Saapuneet, lkm

Ulkomaat


lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm %

Suomi 8 109 244 74 % 149 374 73 % 228 701 53 % 14 514 623 71 % 236 916 71 % 376 493 53 %

Venäjä 731 261 7 % 43 097 21 % 178 990 42 % 1 506 900 7 % 62 331 19 % 291 397 41 %

Ruotsi 301 651 3 % 1 745 1 % 2 192 1 % 537 002 3 % 3 086 1 % 4 543 1 %

Saksa 268 810 2 % 1 901 1 % 2 650 1 % 534 239 3 % 5 393 2 % 4 614 1 %

Britannia 160 999 1 % 1 019 0 % 734 0 % 405 541 2 % 3 251 1 % 1 492 0 %

Viro 94 800 1 % 1 887 1 % 1 810 0 % 235 482 1 % 4 328 1 % 4 150 1 %

Ranska 83 217 1 % 652 0 % 859 0 % 217 886 1 % 1 659 0 % 1 458 0 %

Yhdysvallat 91 181 1 % 386 0 % 558 0 % 198 725 1 % 1 167 0 % 1 723 0 %

Norja 92 478 1 % 351 0 % 230 0 % 182 639 1 % 560 0 % 357 0 %

Japani 91 783 1 % 91 0 % 156 0 % 176 919 1 % 172 0 % 384 0 %

Alankomaat 72 961 1 % 670 0 % 766 0 % 164 918 1 % 1 721 1 % 1 460 0 %

Sveitsi 58 908 1 % 385 0 % 861 0 % 132 900 1 % 667 0 % 1 228 0 %

Italia 60 000 1 % 315 0 % 1 110 0 % 130 847 1 % 1 484 0 % 1 782 0 %

Kiina 59 491 1 % 151 0 % 243 0 % 100 057 0 % 382 0 % 591 0 %

Espanja 45 206 0 % 194 0 % 484 0 % 96 820 0 % 519 0 % 817 0 %

Tanska 50 618 0 % 534 0 % 330 0 % 86 676 0 % 710 0 % 721 0 %

Puola 28 451 0 % 356 0 % 308 0 % 76 385 0 % 4 055 1 % 1 179 0 %

Itävalta 30 705 0 % 231 0 % 887 0 % 57 494 0 % 548 0 % 1 232 0 %

Belgia 24 927 0 % 228 0 % 289 0 % 53 449 0 % 519 0 % 521 0 %

Kanada 15 075 0 % 66 0 % 101 0 % 36 792 0 % 153 0 % 250 0 %

Saapuneet, lkm Yöpymiset, lkm

Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala

Asuinmaa

YÖPYMISTEN LUKUMÄÄRÄ LÄHTÖMAITTAIN VUONNA 2012

19

Lähde: Tilastokeskus/MajoitustilastoPäivitetty: 21.11.2013

Kaakkois-Suomen alueella yöpyvät erityisesti venäläiset matkailijat. Etelä-Karjalan suosio yöpymisten näkökulmasta venäläisten sekä muidenkinulkomaalaisten keskuudessa on selkeästi suurempi kuin Kymenlaakson. Kymenlaaksoon matkustetaan Etelä-Karjalaa hieman useammin Ruotsista.

Menomenetelmä

20

1. Johdanto






5. Yhteenveto


MATKAILIJOIDEN MÄÄRÄ KAAKKOIS-SUOMESSA

Suomessa päiväkävijätutkimuksia on tehty hyvin monella eri tavalla. Tyypillistä niissä on, että se perustuu matkailijahaastatteluihin janiistä tehtäviin arvioihin yleisesti. Suomessa päiväkävijöiden osuus on suurta ja se usein ylittää yöpyvien matkailijoiden määrän. Näin ontilanne myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osalta, koska mm. venäläisten matkailijoiden päiväkäynnit Etelä-Karjalassa erityisesti ovatpoikkeuksellisen suuret.

Päiväkävijöiden osalta kaikki Suomessa tehdyt tutkimukset ja selvitykset pystyvät antamaan suuntaa antavan määrän ja kävijöidenhaastattelujen lisäksi on hyödyllistä käyttää sekä kertoimia ja verrata Suomen vastaaviin päiväkävijäarvioihin.

Virallisen majoitustilaston mukaan (Lähde: Tilastokeskus,Majoitustilasto (2012) + estimoidut suomalaiset ulkomaalaiset yhteensä

Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneiden määrä (saapuneet) 378 000 255 000 633 000

Maksullisisa majoitusliikkeissä yöpymiset yhteensä 613 000 434 000 1 047 000

Muualla yöpyjät 734 000 62 000 796 000

- Sukulaisten/tuttavien luona

1 191 000 105 000 1 295 000

- Oma huoneisto

- Oma mökki

Yöpymiset

Kaikki yöpyneet yhteensä 1 112 000 317 000 1 429 000

Kaikki yöpymiset yhteensä1 804 000 539 000 2 343 000

Päivämatkailija/-kävijä 936 000 1 719 000 2 655 000

Matkailijat yhteensä2 048 000 2 036 000 4 084 000


MATKAILUMENO – MATKAILJOIDEN RAHANKÄYTTÖ KAAKKOIS-SUOMESSA, SEUTUKUNNITTAIN SEKÄ VASTAAJIEN KOTIMAITTAIN

Koko alue euroa milj. euroa

Kaakkois-Suomi 1 621 075 000 1 621,1

Maakunta

Etelä-Karjala 1 235 859 000 1 235,9

Kymenlaakso 385 215 000 385,2

Seutukunta

Imatra 611 055 000 611,1

Lappeenranta 624 804 000 624,8

Kotka-Hamina 207 452 000 207,5

Kouvola 177 763 000 177,8

Vastaajan kotimaan mukaan

Suomi 650 295 000 650,3

Venäjä 827 596 000 827,6

Muu 143 177 000 143,2


RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN, JAKAUMA

Kaakkois-Suomi, prosentteina

7,7 %

23,9 %

19,3 %

2,9 %3,9 %

3,0 %

29,7 %

8,0 %

1,1 %

0,5 %

Ennakkomaksut

Yöpyminen

Ravintolat, kahvilat

Ohjelmapalvelut

Tapahtumat

Nähtävyydet

Ostokset liikkeissä

Polttoaine

Sisäinen liikenne

Muu


RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN, TAULUKKO

Koko Kaakkois-Suomi ja seutukunnittain, euroina ja prosentteina

Kaakkois-Suomi Imatra Lappeenranta Kotka-Hamina Kouvola

Käyttökohde Euroa Osuus %Euroa Osuus %Euroa Osuus %Euroa Osuus %Euroa Osuus %

Ennakkomaksut 125 265 000 7,7 79 067 000 12,9 26 329 000 4,2 11 455 000 5,5 8 414 000 4,7

Yöpyminen 387 050 000 23,9 138 096 000 22,6 168 227 000 26,9 48 912 000 23,6 31 815 000 17,9

Ravintolat, kahvilat 312 419 000 19,3 99 458 000 16,3 115 357 000 18,5 55 043 000 26,5 42 561 000 23,9

Ohjelmapalvelut 46 627 000 2,9 20 276 000 3,3 13 549 000 2,2 5 804 000 2,8 6 998 000 3,9

Tapahtumat 62 607 000 3,9 14 972 000 2,5 18 304 000 2,9 9 444 000 4,6 19 887 000 11,2

Nähtävyydet 49 186 000 3,0 16 802 000 2,7 13 473 000 2,2 8 397 000 4,0 10 514 000 5,9

Ostokset liikkeissä 482 021 000 29,7 188 530 000 30,9 206 614 000 33,1 49 094 000 23,7 37 783 000 21,3

Polttoaine 129 682 000 8,0 44 718 000 7,3 51 602 000 8,3 16 315 000 7,9 17 047 000 9,6

Sisäinen liikenne 18 060 000 1,1 6 907 000 1,1 6 725 000 1,1 2 254 000 1,1 2 174 000 1,2

Muu 8 158 000 0,5 2 228 000 0,4 4 625 000 0,7 734 000 0,4 570 000 0,3

Yhteensä 1 621 075 000 100,0 611 055 000 100,0 624 804 000 100,0 207 452 000 100,0 177 763 000 100,0


RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN (MILJ. EUROA),KAAKKOIS-SUOMI

125,3

387,0

312,4

46,662,6

49,2

482,0

129,7

18,1 8,2

0,0

100,0

200,0

300,0

400,0

500,0

600,0

Milj

.e

uro

a

Käyttökohde


RAHANKÄYTTÖ YHTEENSÄ HENKEÄ KOHDEN,SEUTUKUNNITTAIN


RAHANKÄYTTÖ KÄYTTÖKOHTEITTAIN MATKAN AIKANA

Kaakkois-Suomi

Käyttökohde euroa/hlö

Ennakkomaksut 30,67

Yöpyminen 94,78

Ravintolat, kahvilat 76,50

Ohjelmapalvelut 11,42

Tapahtumat 15,33

Nähtävyydet 12,04

Ostokset liikkeissä 118,03

Polttoaine 31,75

Sisäinen liikenne 4,42

Muu 2,00

Yhteensä 396,95

30,7

94,8

76,5

11,4 15,3 12,0

118,0

31,8

4,4 2,00,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0

kesk

imää

räin

en

rah

ankä

yttö

(e/h

lö)

Rahankulutus henkeä kohden koko matkan aikana käyttökohteen mukaan:

Vertailuna kaikkien Suomessa vierailleidenulkomaalaisten rahankäyttö matkailijanasuinmaan mukaan henkeä kohden:

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2012,TilastokeskusJulkaistu: 20.3.2013, päivitetty 30.5.2013

Kaakkois-Suomenmatkailijat

28

1. Johdanto






5. Yhteenveto


MATKAN PÄÄASIALLINEN TARKOITUS

29

Suurimmalle osalle matkan pääsyy olivapaa-ajan vietto. Yhteensä noinkymmenesosa suomalaisista olimatkalla ainakin osittain työn vuoksi.

Työmatkoja tehtiin hieman muitaseutukuntia enemmän Kotka-Haminan seutukuntaan.100%80%60%40%20%0%

vapaa-ajanmatka 85,1% (1430)

työmatka 4,6% (78)

yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 5,4% (90)

läpikulkumatka 4,8% (81)

muu matka 0,1% (1)

Asuinmaan mukaan:

Kaikki vastaajat:

Suomi Venäjä muu maa

vapaa-ajanmatka 83,5% (837) 93,1% (549) 50,6% (44)

työmatka 5,6% (56) 1,4% (8) 17,2% (15)

yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 5,8% (58) 3,7% (22) 11,5% (10)

läpikulkumatka 5,0% (50) 2,0% (12) 21,8% (19)

muu matka 0,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0)

Seutukunnan mukaan:

Imatran

seutukunta

Lappeenrannan

seutukunta

Kouvolan

seutukunta

Kotka-Haminan

seutukunta

vapaa-ajanmatka 85,5% (525) 83,8% (663) 82,8 (409) 76,8% (360)

työmatka 4,1% (25) 5,3% (42) 5,1% (25) 9,4% (44)

yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 6,5% (40) 6,1% (48) 6,1% (30) 8,7% (41)

läpikulkumatka 3,9% (24) 4,7% (37) 6,1% (30) 5,3% (25)

muu matka 0,0% (0) 0,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0)


TÄRKEIMMÄT SYYT KÄYNNILLE (VAPAA-AJAN MATKUSTAJAT)Pääsyitä tulla alueelle olivat sukulaiset jaystävät suomalaisilla ja muilla kuinvenäläisillä. Venäläisillä korostuuerityisesti ostosten tekeminen ja luontosyinä tulla alueelle.

Tapahtumista eniten mainintoja saivatErämessut ja Arktika-päivät. Joitainmainintoja sai myös Kotkan meripäivät.

Nähtävyyksistä mainittiin mm.Imatrankoski ja linnoitus.

Muissa syissä mainitaan mm. lomanvietto yleisesti, mökkeily jakylpyläkäynti.

Imatran seudulla korostuu luonnonmerkitys. Ostoksilla käydään erityisestiImatran seutukunnassa ja tapahtumissaKouvolan seutukunnassa.

100%80%60%40%20%0%

sukulaiset / ystävät 42,5% (560)

urheilu 5,8% (77)

luonto 31,1% (411)

aktiviteetit (kuten liikunta) 10,4% (137)

kulttuuri 12,5% (165)

ostosten tekeminen 30,8% (407)

tapahtuma 10,9% (144)

nähtävyys 12,7% (167)

muu syy 5,8% (76)


sukulaiset / ystävät 57,1% (457) 15,0% (71) 76,2% (32)

urheilu 5,7% (46) 5,1% (24) 16,7% (7)

luonto 16,2% (130) 57,2% (271) 21,4% (9)

aktiviteetit (kuten liikunta) 8,2% (66) 13,9% (66) 11,9% (5)

kulttuuri 8,7% (70) 19,6% (93) 4,8% (2)

ostosten tekeminen 10,5% (84) 66,7% (316) 16,7% (7)

tapahtuma 12,9% (103) 7,0% (33) 19,0% (8)

nähtävyys 11,9% (95) 14,6% (69) 7,1% (3)

muu syy 7,0% (56) 3,4% (16) 9,5% (4)

Yhteensä 138,1% (1106) 202,3% (959) 188,1% (79)

Asuinmaan mukaan: Seutukunnan mukaan:

Kaikki vastaajat:

Imatranseutukunta

Lappeenrannanseutukunta

Kouvolanseutukunta

Kotka-Haminanseutukunta

sukulaiset / ystävät 31,1% (155) 44,7% (271) 51,9% (205) 47,7% (158)urheilu 6,6% (33) 7,8% (47) 6,8% (27) 8,8% (29)luonto 46,1% (230) 31,8% (193) 20,0% (79) 29,0% (96)aktiviteetit (kuten liikunta) 16,4% (82) 11,7% (71) 10,6% (42) 11,8% (39)kulttuuri 19,6% (98) 14,7% (89) 9,4% (37) 17,8% (59)

ostosten tekeminen 43,3% (216) 31,7% (192) 18,2% (72) 26,9% (89)tapahtuma 4,0% (20) 7,4% (45) 17,2% (68) 14,8% (49)nähtävyys 14,8% (74) 8,3% (50) 17,0% (67) 12,7% (42)muu syy 5,8% (29) 7,8% (47) 4,8% (19) 4,2% (14)


MATKASEURUE

31

Alueelle tultiin useimmiten perheen taisukulaisten kanssa. Yksin tulijoita olisuomalaisista noin neljäsosa javenäläisistä vajaa kymmenesosa.

Seurueiden koko oli pääasiassa kaksi tai3-5 henkeä. Tätä suuremmissaseurueissa matkustettiin vain harvoin.Yksin matkustavia oli vajaa viidesosa.

100%80%60%40%20%0%

yksin 16,2% (273)

perheen tai sukulaisten kanssa 57,0% (960)

työkaverin tai -porukan kanssa 6,2% (105)

ystävien kanssa 20,3% (341)

muussa seurueessa 0,3% (5)

Kaikki vastaajat:

Asuinmaan mukaan:


yksin 22,5% (226) 6,1% (36) 11,5% (10)

perheen tai sukulaisten kanssa 58,0% (583) 58,5% (345) 35,6% (31)

työkaverin tai -porukan kanssa 4,1% (41) 8,0% (47) 19,5% (17)

ystävien kanssa 14,9% (150) 27,5% (162) 33,3% (29)

muussa seurueessa 0,4% (4) 0,2% (1) 0,0% (0)

Seutukunnan mukaan:

Imatran

seutukunta

Lappeenrannan

seutukunta

Kouvolan

seutukunta

Kotka-Haminan

seutukunta

yksin 14,1% (87) 15,6% (124) 16,9% (84) 18,4% (87)

perheen tai sukulaisten kanssa 60,1% (371) 55,7% (443) 62,3% (309) 24,9% (259)

työkaverin tai -porukan kanssa 6,5% (40) 6,2% (49) 4,4% (22) 11,0% (52)

ystävien kanssa 19,0% (117) 22,4% (178) 16,1% (80) 15,5% (73)

muussa seurueessa 0,3% (2) 0,4% (3) 0,4% (2) 0,4% (2)


MATKAN KESTO

32

Noin kolmannes kaikista vastaajistaviipyi Kaakkois-Suomen alueellaolevassa matkailukohteessaan allevuorokauden.

Venäläisistä vastaajista noin puoletviipyvät alueella alle 24 tuntia

Kaikki vastaajat:

Asuinmaan mukaan:

100%80%60%40%20%0%

alle 2 tuntia 3,6% (61)

2-8 tuntia 18,0% (302)

yli 8, mutta alle 24 tuntia 12,5% (210)

1 päivä 12,4% (209)

2-6 päivää 42,9% (722)

1-2 viikkoa 8,2% (138)

yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,6% (27)

kuukauden tai pidempään 0,8% (13)


alle 2 tuntia 5,0% (50) 1,7% (10) 1,1% (1)

2-8 tuntia 20,3% (204) 16,6% (98) 0,0% (0)

yli 8, mutta alle 24 tuntia 9,3% (93) 19,1% (113) 4,6% (4)

1 päivä 11,3% (113) 15,4% (91) 5,7% (5)

2-6 päivää 45,5% (456) 40,6% (240) 29,9% (26)

1-2 viikkoa 7,2% (72) 5,8% (34) 35,6% (31)

yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 0,9% (9) 0,5% (3) 17,2% (15)

kuukauden tai pidempään 0,7% (7) 0,2% (1) 5,7% (5)


MATKAN KESTO

33

Useamman vuorokauden viipyjiä alueittain:Imatran seutukunta: 59 %Lappeenrannan seutukunta: 58 %Kotka-Haminan seutukunta: 58 %Kouvolan seutukunta: 54 %

Seutukunnan mukaan (seutukunnittain painotettu aineisto):

Imatran

seutukunta

Lappeenrannan

seutukunta

Kouvolan

seutukunta

Kotka-Haminan

seutukunta

alle 2 tuntia 2,4% (15) 2,5% (20) 2,8% (14) 5,1% (24)

2-8 tuntia 10,9% (67) 15,5% (123) 21,8% (108) 17,2% (81)

yli 8, mutta alle 24 tunita 13,9% (86) 12,6% (100) 10,3% (51) 10,8% (51)

1 päivä 13,6% (84) 11,3% (90) 10,9% (54) 8,9% (42)

2-6 päivää 46,4% (286) 46,5% (369) 42,0% (208) 41,2% (194)

1-2 viikkoa 10,9% (67) 9,4% (75) 9,5% (47) 11,7% (55)

yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,6% (10) 1,6% (13) 2,0% (10) 3,4% (16)

kuukauden tai pidempään 0,3% (2) 0,6% (5) 0,8% (4) 2,1% (10)

Matkan pääasiallisen tarkoituksen mukaan:

vapaa-ajanmatka työmatka yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka läpikulkumatka muu matka

alle 2 tuntia 3,3% (47) 9,1% (7) 1,1% (1) 7,5% (6) 0,0% (0)

2-8 tuntia 18,6% (265) 19,5% (15) 8,9% (8) 17,5% (14) 0,0% (0)

yli 8, mutta alle 24 tuntia 13,7% (195) 9,1% (7) 6,7% (6) 1,3% (1) 0,0% (0)

1 päivä 12,8% (183) 3,9% (3) 14,4% (13) 11,3% (9) 0,0% (0)

2-6 päivää 43,2% (617) 41,6% (32) 50,0% (45) 35,0% (28) 0,0% (0)

1-2 viikkoa 6,6% (94) 10,4% (8) 14,4% (13) 26,3% (21) 0,0% (0)

yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,2% (17) 3,9% (3) 3,3% (3) 2,5% (2) 100,0% (1)

kuukauden tai pidempään 0,6% (8) 3,9% (3) 1,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0)

Yhteensä 100,0% (1427) 101,3% (78) 100,0% (90) 101,3% (81) 100,0% (1)


KULKUVÄLINE MATKALLA

34

Kulkuvälineenä on ollut useimmitenhenkilöauto. Muu-vaihtoehdossamainitaan mm. matkailuauto jamoottoripyörä.

Linja-autoa ja pakettiautoa ovatvenäläiset käyttäneet suomalaisiauseammin kun taas suomalaiset ovattulleet alueelle useammin junalla.

Vastaajat ovat saaneet valita useitavaihtoehtoja.

Kaikki vastaajat:


100%80%60%40%20%0%

henkilöauto 69,7% (1168)

linja-auto 16,6% (279)

juna 12,1% (203)

pakettiauto 7,4% (124)

taksi 2,9% (48)

lentokone 2,8% (46)

laiva 1,4% (24)

pikkubussi 2,7% (44)

muu 3,9% (65)


henkilöauto 75,2% (749) 64,3% (380) 44,8% (39)

linja-auto 13,5% (134) 22,0% (130) 17,2% (15)

juna 15,7% (156) 4,1% (24) 26,4% (23)

pakettiauto 1,7% (17) 16,6% (98) 10,3% (9)

taksi 2,5% (25) 1,4% (8) 18,4% (16)

lentokone 0,8% (8) 2,4% (14) 27,6% (24)

laiva 0,9% (9) 1,4% (8) 8,0% (7)

pikkubussi 1,9% (19) 3,4% (20) 5,7% (5)

muu 5,1% (51) 1,2% (7) 8,0% (7)

Imatran

seutukunta

Lappeenrannan

seutukunta

Kouvolan

seutukunta

Kotka-Haminan

seutukunta

henkilöauto 64,6% (398) 69,1% (546) 75,3% (372) 72,1% (338)

linja-auto 24,2% (149) 16,2% (128) 13,0% (64) 16,6% (78)

juna 14,9% (92) 13,7% (108) 15,6% (77) 14,7% (69)

pakettiauto 10,2% (63) 6,6% (52) 3,6% (18) 9,4% (44)

taksi 4,1% (25) 4,1% (32) 3,0% (15) 2,8% (13)

lentokone 5,7% (35) 4,7% (37) 1,8% (9) 5,3% (25)

laiva 1,9% (12) 2,2% (17) 1,8% (9) 2,3% (11)

pikkubussi 3,4% (21) 3,7% (29) 2,6% (13) 3,2% (15)

muu 3,2% (20) 3,3% (26) 5,1% (25) 3,4% (16)


YÖPYMISPALVELUIDEN KÄYTTÖ MATKALLA

35

Yleisin yöpymispaikkasuomalaisilla oli majoitussukulaisten tai tuttavienluona (48%) javenäläisillä maksullinenmajoitus (65%).

Muu majoitus tarkoittaasuurimmalla osalla omaaautoa/matkailuautoa.Kuvaan on rajattumukaan vain sellaisetmatkustajat, jotkailmoittivat matkansakestäneen yli 8 tuntia.

100%80%60%40%20%0%

maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 42,5% (558)

muu maksullinen majoitus (esim. leirintäalue, maatilamajoitus, bed and breakfast, vuokramökki) 13,6% (179)

majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 38,0% (499)

oma huoneisto 5,3% (70)

oma mökki tai muu loma-asunto 7,1% (93)

työnantajan asunto 1,9% (24)

muu majoitus 1,3% (18)

Kaikki vastaajat:

Asuinmaan mukaan:


maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 32,2% (270) 64,5% (251) 44,0% (37)

muu maksullinen majoitus (esim. leirintäalue, maatilamajoitus, bed and breakfast, vuokramökki) 10,1% (85) 22,1% (86) 9,5% (8)

majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 47,6% (399) 15,7% (61) 46,4% (39)

oma huoneisto 7,2% (60) 2,1% (8) 1,2% (1)

oma mökki tai muu loma-asunto 9,8% (82) 0,8% (3) 9,5% (8)

työnantajan asunto 2,0% (17) 0,8% (3) 6,0% (5)

muu majoitus 1,5% (13) 1,0% (4) 0,0% (0)


MATKAILUPALVELUIDEN KÄYTTÖ MATKALLA

36

Maittain vertailtuna ravintolat jakahvilat ovat selkeästikäytetyimmät palvelut matkalla.

Venäläiset ovat selkeästikäyneet eniten luontokohteissa.Seuraavaksi eniten heitä onkiinnostanut nähtävyydet sekähuvipuistot.

Kaikki vastaajat:

Asuinmaan mukaan:

100%80%60%40%20%0%

ravintola ja kahvila 90,2% (1440)

matkailuneuvonta 10,1% (162)

ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 9,6% (153)

huvipuistot 16,4% (262)

urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 7,2% (115)

nähtävyydet (ml. museot) 26,5% (423)

luontokohteissa vierailu 32,5% (519)

tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 18,5% (295)

etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 12,3% (197)

sisäinen, julkinen liikenne 8,6% (137)

muu 2,9% (47)


ravintola ja kahvila 90,5% (862) 89,2% (495) 95,4% (83)

matkailuneuvonta 6,2% (59) 15,7% (87) 18,4% (16)

ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 7,6% (72) 13,5% (75) 6,9% (6)

huvipuistot 13,2% (126) 22,5% (125) 11,5% (10)

urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 6,7% (64) 8,1% (45) 6,9% (6)

nähtävyydet (ml. museot) 20,6% (196) 39,3% (218) 9,2% (8)

luontokohteissa vierailu 19,8% (189) 55,1% (306) 27,6% (24)

tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 21,2% (202) 12,3% (68) 28,7% (25)

etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 10,1% (96) 16,2% (90) 12,6% (11)

sisäinen, julkinen liikenne 7,1% (68) 11,9% (66) 3,4% (3)

muu 3,1% (30) 1,8% (10) 6,9% (6)


ONKO MATKAILUALUEEN PALVELUITA HELPPO OSTAA?

37

Maittain vertailtuna ei koeta suuria erojapalveluiden ostossa; suomalaiset,venäläiset ja muun maalaiset ovat yhtämieltä siitä, että palveluita on helppoostaa.

Vain pieni osa vastaajista (7%) jättituotteen/palvelun ostamatta, koska se oliliian haastavaa tai monimutkaista.

Kouvolan ja Kotka-Haminanseutukunnissa palveluiden osto koetaanhieman muita alueita helpommaksi.Kokonaisuudessaan tulokset jokaseutukunnassa ovat kuitenkin erittäinhyvät.

Kaikki vastaajat:

Asuinmaan mukaan:

Seutukunnan mukaan:

Imatran seutukunta Lappeenrannan seutukunta Kouvolan seutukunta Kotka-Haminan seutukunta

kyllä 90,0% (549) 90,8% (709) 95,1% (465) 95,5% (447)

ei 10,0% (61) 9,3% (73) 5,1% (25) 4,7% (22)


kyllä 93,4% (927) 91,3% (528) 92,0% (80)

ei 6,6% (65) 8,7% (50) 8,0% (7)

Yhteensä 100,0% (992) 100,0% (578) 101,1% (88)

100%80%60%40%20%0%

kyllä 92,6% (1536)

ei 7,4% (122)


KUINKA HYVIN SAITTE TIETOA MATKAILUALUEESTA,SEN PALVELUISTA JA TUOTTEISTA?

38

Vastaajista valtaosa ontyytyväisiä matkailualueestasaamaansa tietoon – maittainvertailtuna arvioissa ei olekovinkaan suuria eroja.

100%80%60%40%20%0%

erittäin huonosti 0,8% (14)

melko huonosti 4,4% (72)

kohtuullisesti 28,6% (474)

melko hyvin 48,6% (806)

erittäin hyvin 17,7% (293)

Kaikki vastaajat:


erittäin huonosti 1,1% (11) 0,5% (3) 0,0% (0)

melko huonosti 5,3% (52) 2,9% (17) 3,4% (3)

kohtuullisesti 29,8% (294) 26,8% (156) 27,6% (24)

melko hyvin 42,7% (421) 59,2% (345) 46,0% (40)

erittäin hyvin 21,1% (208) 10,8% (63) 24,1% (21)


Imatran

seutukunta

Lappeenrannan

seutukunta

Kouvolan

seutukunta

Kotka-Haminan

seutukunta

erittäin huonosti 1,2% (7) 0,9% (7) 1,8% (9) 1,5% (7)

melko huonosti 4,9% (30) 6,0% (47) 4,7% (23) 5,2% (24)

kohtuullisesti 28,5% (173) 31,5% (247) 29,3% (144) 28,3% (132)

melko hyvin 47,7% (290) 45,7% (358) 44,1% (217) 51,5% (240)

erittäin hyvin 17,9% (109) 15,9% (125) 20,5% (101) 13,7% (64)


MISTÄ SAITTE TIETOA MATKAILUALUEESTA?

39

Matkailualueesta on saatu tietoa erityisestiystävien ja sukulaisten kautta. Seuraavaksiyleisimmät tiedonsaantikanavat ovat internet-sivut ja aikaisemmat kokemuksetmatkailualueelta.

Maittaiset erot tiedonsaantikanavissa ovatmelko pieniä. Ulkomaiset matkustajat ovatluonnollisesti saaneet tietoa hiemansuomalaisia enemmän matkanjärjestäjienkautta .

Kaikki vastaajat:

Asuinmaan mukaan:

100%80%60%40%20%0%

matkatoimisto, matkanjärjestäjä 9,2% (149)

internet (www-sivut, hakukoneet) 42,7% (688)

mobiilipalvelut 6,4% (103)

sosiaalinen media 10,9% (176)

ystävät, sukulaiset 51,8% (834)

media (televisio, radio, lehdet) 7,0% (113)

aikaisemmat kokemukset matkailualueelta 38,4% (618)

matkailutoimisto matkailualueella 1,0% (16)

matkailualueen esitteistä tai uutiskirjeistä 4,5% (73)

muusta lähteestä 2,9% (47)


matkatoimisto, matkanjärjestäjä 5,0% (48) 15,8% (91) 11,0% (9)

internet (www-sivut, hakukoneet) 44,7% (425) 38,1% (219) 53,7% (44)

mobiilipalvelut 4,9% (47) 9,0% (52) 4,9% (4)

sosiaalinen media 8,2% (78) 13,9% (80) 22,0% (18)

ystävät, sukulaiset 51,3% (488) 52,0% (299) 57,3% (47)

media (televisio, radio, lehdet) 8,9% (85) 4,9% (28) 0,0% (0)

aikaisemmat kokemukset matkailualueelta 36,2% (344) 43,7% (251) 28,0% (23)

matkailutoimisto matkailualueella 0,6% (6) 1,4% (8) 2,4% (2)

matkailualueen esitteistä tai uutiskirjeistä 2,8% (27) 7,8% (45) 1,2% (1)

muusta lähteestä 2,8% (27) 1,6% (9) 12,2% (10)


MATKAILUPALVELUIDEN HINTA-LAATUSUHDE ALUEELLA

40

Alueen matkailupalveluiden hinta-laatusuhde koetaan sopivaksi javenäläisten keskuudessa valtaosakokee hinta-laatusuhteen jopahyväksi.

Imatran seutukunnassa hinta-laatusuhde koetaan hiemanparemmaksi muihin seutukuntiinverrattuna.

100%80%60%40%20%0%

erittäin huono 0,7% (12)

huono 4,4% (73)

sopiva 57,6% (960)

hyvä 29,9% (497)

erittäin hyvä 7,4% (123)

Kaikki vastaajat:

Asuinmaan mukaan:

Seutukunnan mukaan:

Imatran

seutukunta

Lappeenrannan

seutukunta

Kouvolan

seutukunta

Kotka-Haminan

seutukunta

erittäin huono 1,1% (7) 0,8% (6) 1,2% (6) 0,6% (3)

huono 2,9% (18) 6,0% (47) 5,7% (28) 5,3% (25)

sopiva 51,2% (315) 58,0% (456) 63,1% (308) 59,0% (276)

hyvä 35,0% (215) 29,3% (230) 22,7% (111) 27,8% (130)

erittäin hyvä 9,9% (61) 6,1% (48) 7,2% (35) 7,3% (34)


erittäin huono 1,0% (10) 0,3% (2) 0,0% (0)

huono 5,8% (57) 1,2% (7) 10,3% (9)

sopiva 72,4% (716) 34,0% (200) 51,7% (45)

hyvä 16,9% (167) 52,2% (307) 26,4% (23)

erittäin hyvä 4,0% (40) 12,4% (73) 11,5% (10)

Yhteensä 100,1% (990) 100,0% (588) 101,1% (88)


MATKAILUALUEEN SUOSITTELEMINEN

41

Erityisesti venäläiset ovat jo suositelleetmatkailualuetta.

Noin 90 prosenttia suomalaisista, venäläisistäja muiden maiden matkailijoista ilmoittaa, ettätulee myös tulevaisuudessa käymäänmatkailualueella.

Imatran

seutukunta

Lappeenrannan

seutukunta

Kouvolan

seutukunta

Kotka-Haminan

seutukunta

kyllä, olen jo suositellut 46,2% (192) 32,0% (182) 27,3% (72) 39,3% (103)

kyllä, suosittelisin lämpimästi 36,8% (153) 43,8% (249) 37,5% (99) 35,5% (9*3)

kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 14,4% (60) 19,7% (112) 28,8% (76) 21,0% (55)

en todennäköisesti suosittelisi 2,9% (12) 4,6% (26) 6,8% (18) 4,6% (12)

Erityisesti Imatranseutukuntaa on jo suositeltumuille. Kouvolanseutukunnansuosittelemiseensuhtaudutaanvarauksellisimmin.

Kaikki vastaajat (kysymys on kysytty vain paneelitiedonkeruussa):

Asuinmaan mukaan:

Seutukunnan mukaan (seutukunnittain painotettu aineisto):

100%80%60%40%20%0%

kyllä, olen jo suositellut 33,9% (338)

kyllä, suosittelisin lämpimästi 40,3% (402)

kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 20,9% (208)

en todennäköisesti suosittelisi 4,8% (48)

Suomi Venäjä

kyllä, olen jo suositellut 24,5% (163) 53,2% (175)

kyllä, suosittelisin lämpimästi 41,4% (276) 38,0% (125)

kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 27,8% (185) 7,0% (23)

en todennäköisesti suosittelisi 6,3% (42) 1,8% (6)

Yhteensä 100,2% (667) 100,0% (329)

Tulomenetelmä –matkailualan

yritykset

42

1. Johdanto





4. Tulomenetelmä - matkailualanyritykset

5. Yhteenveto


MATKAILUTULO KAAKKOIS-SUOMESSA,MAAKUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN

43

Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Kertoimet perustuvat vuoden 2012tietoihin, jolloin vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 23 %. Vastaavasti liikenteen alv:nakäytetään 9 %. Majoitustoiminnalla alv on 9 % ja ravitsemusalalla 23 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetäänkeskiarvoa 16 %.

Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena käytetään Kymenlaaksonseutukunnille kerrointa 1,20 ja Etelä-Karjalan seutukunnille kerrointa 1,28. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksialueen kokonaismatkailutulo, jonka osuus aluetalouden liikevaihdosta saadaan jakamalla tulos alueen kaikkien toimialojen liikevaihdolla.

Välitön matkailutuloVälitön matkailutuloalv. kanssa

Kokonais-matkailutulo

Osuus aluetaloudenliikevaihdosta (%)

Koko alue

Kaakkois-Suomi 1 306 519 000 1 584 094 000 1 644 110 000 9,6

Maakunnittain

Kymenlaakso 352 925 000 424 625 000 423 511 000 4,5

Etelä-Karjala 953 593 000 1 159 468 000 1 220 600 000 16,0

Seutukunnittain

KymenlaaksoKotka-Hamina 197 271 000 236 962 000 236 725 000 5,1

Kouvola 155 655 000 187 663 000 186 786 000 3,9

Etelä-KarjalaImatra 339 480 000 409 815 000 434 535 000 15,9

Lappeenranta 614 113 000 749 654 000 786 065 000 16,1


MATKAILUTULO MAAKUNNITTAIN JA TOIMIALOITTAIN

44

Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Kertoimet perustuvat vuoden 2012tietoihin, jolloin vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 23 %. Vastaavasti liikenteen alv:nakäytetään 9 %. Majoitustoiminnalla alv on 9 % ja ravitsemusalalla 23 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetäänkeskiarvoa 16 %.

Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena käytetään Kymenlaaksonseutukunnille kerrointa 1,20 ja Etelä-Karjalan seutukunnille kerrointa 1,28. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksialueen kokonaismatkailutulo, jonka osuus aluetalouden liikevaihdosta saadaan jakamalla tulos alueen kaikkien toimialojen liikevaihdolla.

Kymenlaakso Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. osuusVälitön matkailutulo

alv. kanssa

Huvi & virkistys 7 946 000 9 536 000 23 % 9 774 000

Liikenne 17 397 000 20 877 000 9 % 18 963 000

Majoitus ja ravitsemus 100 537 000 120 645 000 16 % 116 623 000

Matkailu 22 701 000 27 241 000 23 % 27 922 000

Vähittäiskauppa 204 343 000 245 212 000 23 % 251 342 000

Yhteensä 352 925 000 423 511 000 424 625 000

Etelä-Karjala Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. osuusVälitön matkailutulo

alv. kanssa

Huvi & virkistys 6 272 000 8 028 000 23 % 7 714 000

Liikenne 49 745 000 63 673 000 9 % 54 222 000

Majoitus ja ravitsemus 92 674 000 118 623 000 16 % 107 502 000

Matkailu 10 369 000 13 272 000 23 % 12 753 000

Vähittäiskauppa 794 534 000 1 017 003 000 23 % 977 277 000

Yhteensä 953 593 000 1 220 600 000 1 159 468 000


MATKAILUTULO SEUTUKUNNITTAIN JA TOIMIALOITTAIN

45

Kotka-HaminaVälitönmatkailutulo


Alv.osuus

Välitönmatkailutuloalv. kanssa

KouvolaVälitönmatkailutulo


Alv.osuus


Huvi & virkistys 1 930 000 2 316 000 0,23 2 374 000 Huvi & virkistys 6 016 000 7 219 000 0,23 7 400 000

Liikenne 11 100 000 13 320 000 0,09 12 099 000 Liikenne 6 297 000 7 557 000 0,09 6 864 000

Majoitus ja ravitsemus 58 955 000 70 746 000 0,16 68 388 000 Majoitus ja ravitsemus 41 582 000 49 898 000 0,16 48 235 000

Matkailu 16 272 000 19 526 000 0,23 20 014 000 Matkailu 6 429 000 7 715 000 0,23 7 908 000

Vähittäiskauppa 109 014 000 130 816 000 0,23 134 087 000 Vähittäiskauppa 95 330 000 114 396 000 0,23 117 256 000

Yhteensä 197 271 000 236 725 000 236 962 000 Yhteensä 155 655 000 186 786 000 187 663 000

ImatraVälitönmatkailutulo


Alv.osuus


LappeenrantaVälitönmatkailutulo


Alv.osuus


Huvi & virkistys 1 736 000 2 223 000 0,23 2 136 000 Huvi & virkistys 4 535 000 5 805 000 0,23 5 578 000

Liikenne 32 186 000 41 198 000 0,09 35 083 000 Liikenne 17 559 000 22 475 000 0,09 19 139 000

Majoitus ja ravitsemus 46 288 000 59 248 000 0,16 53 694 000 Majoitus ja ravitsemus 46 387 000 59 375 000 0,16 53 809 000

Matkailu 2 710 000 3 469 000 0,23 3 333 000 Matkailu 7 659 000 9 803 000 0,23 9 420 000

Vähittäiskauppa 256 561 000 328 397 000 0,23 315 569 000 Vähittäiskauppa 537 973 000 688 606 000 0,23 661 707 000

Yhteensä 339 480 000 434 535 000 409 815 000 Yhteensä 614 113 000 786 065 000 749 654


PALVELUNTARJOAJIEN SUHDANNEODOTUKSET

46

Miten arvioisitte seuraavien tekijöiden muutosta kuluvan ja kahden seuraavan vuoden aikana?

Arvioikaa muutosta asteikolla 1-5: 1 = vähenee paljon … 5 = kasvaa paljon

Erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, matkailualalla sekä huvi- ja virkistystoiminnassa ennakoidaanasiakasmäärien kasvua.

Liikenteen osalta arviot ovat maltillisimpia.

1 2 3 4 5

100%80%60%40%20%0%

Asiakasmäärä

Liikevaihdon määrä

Markkinointiin käytettävä rahamäärä

Investointeihin käytettävä rahamäärä

Yrityksen liikevoitto

Työntekijöiden määrä

Yrittäjätyön määrä

3,9%

4,2%

4,2%

3,8%

55,2% (202)

64,1% (232)

75,6% (269)

72,0% (255)

65,1% (233)

69,7% (262)

73,2% (268)

38,0% (139)

27,9% (101)

17,7% (63)

19,8% (70)

27,7% (99)

25,0% (94)

20,8% (76)

3,8%

3,9%

Yhteenveto

47

1. Johdanto






5. Yhteenveto


SWOT-ANALYYSI – KAAKKOIS-SUOMENOMINAISUUDET NELIKENTÄSSÄ

48

Vahvuudet Heikkoudet

Mahdollisuudet Uhat

- Luonto vahva vetovoimatekijä (erityisesti Venäjän markkinoilla)- Sijainti (erityisesti huomioiden Venäjän markkinat)- Molemmissa maakunnissa selkeitä vetovoimaisia matkailukohteita- Allegro-juna (venäläiset Suomeen (Vainikkala, Kouvola), suomalaisetVenäjälle (Vainikkala, Kouvola) ja muut ulkomaiset matkailijathyödyntäen junan pysähtymistä Kouvolan ja Vainikkalan asemilla- resurssit tuotekehitykseen ja matkailun kehittämiseen alueilla suurtamm. EU- ja maakunnallisten hankeresurssien osalta

- Erittäin vetovoimaisia kohteita vähän- Itä-Suomen rajaliikenteen kehittäminen sujuvammaksi- Luonto ei ole erilaistettu markkinoinnillisesti tai matkailutuotteidennäkökulmasta mm. kotimaan markkinoille tai ulkomaille- talvimatkailun kehittäminen myös muina aikoina kuin ns. venäläistenJoulun ja Uuden Vuoden aikoina- matkailumarkkinointi kohdennettu ulkomaan markkinoilla lähespelkästään Venäjän markkinoille- Mikroyritysten määrä on erittäin suuri; yrityksiä ei ole lähtenyt kasvamaan- Työmatkailun merkitys vähäisempää- Kymenlaakson merkitys sekä Suomen näkökulmasta että ulkomaistenmatkailijoiden määrissä vähäinen- Matkailualan houkuttelevuus (sesonkityö, alhaiset palkat)- Alueiden markkinointipanostukset vähäisiä tai resursoitu hankkeisiin- Alueellinen verkkokauppa ja sen kapasiteetit vähäisiä

-Itämeren alueen julistaminen vuonna 2015 risteily- ja muunlaivaliikenteen osalta erityisalueeksi, kansainvälisenristeilymatkustuksen kehittäminen- Allegro-junien ja Moskova-Pietari –välisen junaliikenteen kasvaminen- Lappeenrannan lentokentän muodostuminen liikenteelliseksikeskukseksi kansainvälisille lentoyhtiöille,- Mahdollinen Venäjän viisumivapaus (aikaisintaan v. 2018)- Venäjänkielisen koulutuksen kehittäminen kaikissa kouluasteissa,- Luontomatkailun kehittäminen saavutettavuuden ja ympärivuotisuudenosalta- Alueellisen imagon kehittäminen ja uusien palvelukonseptienlöytäminen- EU-hankekauden myötä myös resursseja alueen matkailupalveluidenkehittämiseen jatkuu- Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen

- Kilpailukyvyn ylläpitäminen- Talouskehityksen häiriöt- Matkailupalveluiden ja alueen matkailuimagon kehittyminen sellaiseksi,että se näyttäisi muille markkinoille yksipuolisena- Panos-tuotos –näkökulmasta matkailutulo ohjautuu muualle kuin ns.MaRa –aloille ja niihin liitettäviin muihin matkailuyrityksiin- Itä-Suomen rajaliikenteen ongelmien jatkuminen venäläistenmatkailijoiden ruuhkahuippuina- Ei onnistuta pysäyttämään Allegro-junassa tai E-18 –moottoritietä pitkinliikkuvia matkailijoita, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueesta tuleeentistä enemmän transit-matkustuksen alue- Vain yhden sesongin matkailualue, joka tuo tullessaan lisäämääräaikaisia työsuhteita, työvoiman osaamisessa haasteita sekämatkailuyritysten määrän pienentymistä ja palveluidensamankaltaistumista


YHTEENVETO 1/3

49

I MATKAN TARKOITUS JA MATKAKOHDE85 prosentille matkan pääasiallinen tarkoitus oli vapaa-ajanmatka, joka tehtiin perheen tai sukulaisten kanssa. Pääasialliset syyt tulla alueelleovat sukulointi, ostosten tekeminen ja luonto.

Eniten matkoja tehtiin Lappeenrannan seutukuntaan (noin puolet matkailijoista) ja noin neljä kymmenestä vieraili Imatran seutukunnassa.Vajaa kolmasosa vieraili Kotka-Haminan ja Kouvolan seutukunnassa.

70 prosenttia tuli alueelle henkilöautolla, noin viidesosa venäläisistä tuli linja-autolla tai pakettiautolla.Saavutettavuuden huomiointi, muiden kulkuneuvojen tukeminen ja huomioiminen

II MATKAN KESTO/VIIPYMÄMatkan kesto oli valtaosalla 2-6 päivää. Alle päivän reissuja teki yhteensä 47 prosenttia vastaajista. Hieman yli puolet teki siis yli päivänmittaisia matkoja. Matkailijoiden yöpyessä suosituin yöpymispaikka on sukulaisten tai tuttavien luona tai maksullinen majoitus esim. hotelleissa. Tavoitteita viipymän kasvu Perheen kanssa matkustajien lisäksi myös ystävien seurassa matkustavat tärkeä ryhmä

III RAHANKÄYTTÖ MATKAKOHTEESSAMatkailijat käyttivät alueella noin 1 621,1 miljoonaa euroa, josta suomalaiset käyttivät 650,3 miljoonaa euroa, venäläiset 827,6 miljoonaa euroaja muun maalaiset 143,2 miljoonaa euroa. Näyttäisi siltä, että suomalaiset käyttää vähemmän rahaa kuin muut kansalaisuudet,venäläismatkailijoiden kohdalla on suurta hajontaa summissa joten sieltä löytyy matkailijoita aina pienellä budjetista luksukseen asti. Muutulkomaalaiset käyttävät rahaa yleensä siinä suomalaisten ja venäläisten välimaastossa.

Rahaa matkustajaa kohden käytettiin noin 397 euroa koko matkan aikana. Eniten rahaa käytettiin ostoksiin, yöpymiseen sekä ravintoloihin jakahviloihin. Tavoitteena myös muiden palvelumuotojen rahankäytön kasvattaminen

Eri kuluttajaryhmien välillä oli suuria eroja rahankäytössä. Palvelujen kohdentamista eri ryhmille auttaa kuluttajaryhmien tarkempi segmentointija eri tasoisten palvelumallien rakentaminen (esim. luksuspalvelumallin vahvistaminen).


YHTEENVETO 2/3

50

IV TUNNETTUUS JA TIETOISUUSMatkailualueesta on saatu tietoa eniten sukulaisilta ja tuttavilta, aiempien kokemusten kautta sekä Internet-sivuilta. Kysytyistä Internet-sivuistakäytetyimpiä olivat lappeenranta.fi ja imatra.fi. Matkakohteesta riippumatta tiedonsaantikanavat yhteneväisiä Koko alueen yhteinen portaali helpottaisi tiedonsaantia.

Noin 60 prosentille matkailijoista alue on tuttu jo aikaisemmilta vierailuilta.

Matkailualueen palveluita on vastaajien mielestä helppo ostaa; tätä mieltä on jopa yli 90 prosenttia alueella matkailleesta. Vain pieni osa jättituotteen/palvelun ostamatta, koska se oli haastavaa. Myös tiedonsaanti eri palveluista koetaan vähintäänkin kohtuulliseksi.

Yli puolet matkailijoista oli kiinnostunut matkailijoiden kanta-asiakasohjelmasta. Erityisen kiinnostuneita siitä olivat venäläiset matkailijat.Vastaajat olivat myös kiinnostuneita osallistumaan matkailutuotteiden kehittämiseen yhteisöllisen toimintamallin avulla (kolmannes vastaajistavastasi 4 tai 5).

V SUOSITTELU JA PALAUMAMatkailijoille alue on mieluinen matkakohde. Valtaosa aikoo palata alueelle matkailemaan uudelleenkin ja suositteluaste on yli 95 prosenttia.Erityisesti venäläiset ovat valmiita suosittelemaan aluetta matkakohteena muille.

Kehittämisehdotuksissa suomalaiset toivovat alueelle lisää tapahtumia, myös alueen mainontaan ja markkinointiin toivotaan panostuksia.

VI PALVELUNTARJOAJIEN SUHDANNEODOTUKSET KASVUSSAAlueen matkailu- ja palveluyritysten lähitulevaisuus on yritysten omien arvioiden mukaan vielä valoisa seuraavien kahden vuoden aikana. 27prosenttia yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä ennakoi asiakasmääriensä kasvua.

VII YRITYSTEN YHTEISTYÖMatkailuyrittäjät odottavat kasvua mutta eivät ole itse valmiita tekemään riittävästi toiminnan kehittämiseksi. Matkailijoiden halu kehittäätoimintaa huomattavasti yrittäjiä suurempiHaaste alueen matkailulle

Yritysten yhteismarkkinoille nähdään kysyntää, yhteisen myyntiorganisaation merkitys kasvussa matkailuorganisaatioiden rooli


YHTEENVETO 3/3

51

VIII MATKAILUTULON KEHITTÄMINENKoko Kaakkois-Suomen saama välitön matkailutulo (ilman alv:ia) on 1 306,5 miljoonaa euroa. Tästä Etelä-Karjalan osuutta on 953,6 miljoonaaeuroa ja Kymenlaakson 352,9 miljoonaa euroa. Matkailutulosta eniten tuloa sai vähittäiskauppa ja toiseksi eniten majoitus- jaravitsemistoiminta.

Matkailutulon kehittämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa matkan keston pidentämiseen, matkailijoiden kulutuskäyttäytymisenlaajentamiseen muuallekin kuin vähittäiskauppaan sekä tiedonsaannin helppouteen.


LÄHTEET

52

LASKENTAAN JA TAUSTAAN LIITTYVÄT LÄHTEET• Tilastokeskus: toimipaikka- ja yritysrekisteri, alue- ja toimialatilasto, rajahaastattelututkimus, matkustajatilasto, majoitustilasto jne.• Finavia: liikennetilasto• Rajavartiolaitos: rajanylittäjät• TEM: matkailun toimialaraportti• MEK: majoitustilasto• TEM: Matkailun luvut kuvina: http://www.tem.fi/files/35515/Matkailun_infograafi_2012.pdf

MENETELMÄÄN JA VERTAILTAVUUTEEN LIITTYVÄT LÄHTEET• TEM: Työ- ja elinkeinoministeriön suositukset matkailun alueellisista tulo- ja työllisyysselvityksistä• LUC: Matkailulla maakunta menestyy: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksen 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011• TAK: Rajatutkimus 2012• Kymenlaakson matkailututkimus 2008• Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus Etelä-Karjala loppuraportti 2005• Naturpolis Kuusamo, matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: Pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset, Pekka Kauppila

ALUEKUVAUKSIIN LIITTYVÄT LÄHTEET•www.gosaimaa.com/fi•www.kaakko135.fi/•www.visitkouvola.fi•www.kouvola.fi•www.imatra.fi•www.visitlappeenranta.fi

T I E D O S T A M E N E S T Y S

matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus kaakkois ... · vuosisatojen ajan. vuosisadan...

Documents