2011 suomi toimintakertomus heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011 · 2019. 4. 10. · na 2011 hyvin,...

SUOMI

2011 TOIMInTakerTOMUS Heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011

Toimintakertomus 2011 WWF Suomi2

Toimitus: Anu JussilaUlkoasu: Johanna KulmalainenValokuvat: WWFKannen kuva: © Juha Taskinen / WWFPainopaikka: Libris OyPaperi: Cyclus Print 115 g, Blue Angel -sertifioitu 100 % kierrätyspaperi

WWF SuomiLintulahdenkatu 1000500 Helsinki09 7740 100wwf.fi

© WWF Suomi 2012

Toimintakertomus 2011 WWF Suomi 3

SISälTö

Pääsihteerin terveiset s. 5

50 vuotta luonnon puolesta s. 8

Suomen luonto s. 11

Itämeri ja sisävedet s. 14

Ekologinen jalanjälki s. 18

WWF Suomen työ kehitysmaissa s. 22

Ympäristökasvatus s. 28

Viestintä, kampanjat ja vaikuttaminen s. 30

Yritysyhteistyö s. 36

Yksityisvarainhankinta s. 40

Hallinto ja talous s. 42

Tuloslaskelma s. 46

Tase s. 47


© n

atur

ep

l.co

m / e

dw

in G

ies

be

rs

/ ww

F


Maapallolla eli vain 3 miljardia ihmistä, kun kansainvälinen WWF perustettiin 50 vuotta sitten. Nyt meitä on 7 miljardia, ja 50 vuotta tästä eteen-päin väkeä arvioidaan olevan jo lähes 10 miljardia. Se on huima kasvuvauhti.

OnnISTUneITa VUOSIa Takana Ja eDeSSä

© s

us

an

na m

an

u / w

wF

Pääsihteerin terveiset

Se on myös yksi syy, miksi WWF:n alkuaikojen työ uhanalaisten eläinten hyväksi on laajentunut ihmisen toiminnan ympäristövaikutusten pienentämiseen. Maapal-lo ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan nykyisen kulutustason vaatimia luonnon-varoja 10 miljardille ihmiselle. Upeat luonnonympäristöt sekä eläin- ja kasvilajit ovat vaarassa jäädä meidän jalkoihimme. Luonnon lisäksi myös ihmisten hyvin-vointi on uhattuna.

WWF pienentää ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia eli ekologista jalanjälkeä vaikuttamalla yritysten toimintaan, valtioiden päätöksiin ja tavallisten kansalaisten elintapoihin. Tulevien 50 vuoden aikana työskentelemme ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi entistä ponnekkaammin. Tavoitteenamme on maailma, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin.

Saavutukset uhanalaisten lajien suojelussa ovat WWF:n historian merkkipaaluja, ja luonnon monimuotoisuuden suojelu on edelleen tärkeä osa työtämme. WWF on onnistunut pelastamaan muun muassa Afrikan ja Aasian sarvikuonot. Suomessa pe-lastimme merikotkat sukupuutolta aikana, jolloin ympäristöviranomaisia ei vielä ol-lut. Tiikerille ja saimaannorpallekin olisi saattanut käydä huonosti ilman WWF:ää.

Uhanalaisten lajien suojelu on laajentunut myös arvokkaiden luontoympäristöjen suojeluun. WWF on työskennellyt menestyksekkäästi suurten luontokokonaisuuk-sien, kuten Himalajan vuoristoalueen, sademetsien, Suomen metsien ja Itämeren, puolesta. Itämeren tila olisi nyt huomattavasti kehnompi, jos WWF ei olisi ryhtynyt suojelemaan sitä jo 1970-luvulla.

WWF on 50 vuodessa kasvanut maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, jonka matkan varrella on paljon onnistumisia. Silti uhanalaisten lajien ja elinympä-ristöjen suojelemiseksi on tehtävä vielä paljon työtä. Monet lajit ja luontokokonai-suudet ovat yhä vaarassa hävitä.

Katsomme tulevaisuuteen luottavaisesti ja optimistisesti. Yli 65 000 suomalaista tukijaa ja noin 7 miljoonaa tukijaa ympäri maapalloa seisoo WWF:n toiminnan takana ja auttaa meitä turvaamaan luonnon monimuotoisuuden ja hyvän elämän ihmisille Suomessa ja maailmalla.

Haluan kiittää lämpimästi kaikkia WWF:n tukijoita ja vapaaehtoisia sekä osaavaaja sitoutunutta henkilöstöä. Yhdessä olemme saavuttaneet paljon ja voimme aset-taa kunnianhimoiset tavoitteet myös tuleville 50 vuodelle. Toivotan myös uudet tukijat ja vapaaehtoiset tervetulleiksi mukaan toimintaamme.

Liisa Rohwederpääsihteeri


50 VUOTTa SITTen...…WWF valitsi tunnuksekseen uhanalaisen isopandan ja ryhtyi suojelemaan sitä. WWF:n viettäessä 50. syntymäpäiväänsä luonnossa elää arviolta 1 600 pandaa. Mustavalkoisen bambun-syöjän tilanne on joidenkin arvioiden mukaan paranemaan päin, mutta työtä sen pelastamiseksi on jatkettava. WWF taistelee pandan puolesta muun muassa suojelemalla sen hupenevia kotimetsiä ja ehkäisemällä salametsästystä.


© m

ich

el G

un

the

r / w

wF-c

an

on


Kansainvälinen WWF juhli 50-vuotissyntymäpäiväänsä keväällä 2011. Puolessa vuosi-sadassa on tehty paljon työtä luonnon ja ihmisen hyväksi,

ja työ on poikinut hienoja saavutuksia.

Alkutaipaleellaan WWF keskittyi lähinnä uhanalaisten eläinten suojeluun. Järjes-tön kasvaessa toiminta on laajentunut, ja tänä päivänä WWF on maailman vaikut-tavin ympäristöjärjestö. Seuraavien 50 vuoden aikana WWF:n tavoitteena on, että

• maailman upeimmat luonnonympäristöt säilytetään yhtenäisinä ja suojellaan, ja niissä elävien eläinten, kasvien ja ihmisten tulevaisuus on turvattu,• maapallon luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla, ja ne jakautuvat väestön kesken oikeudenmukaisesti.

Työtä Suomessa ja maailmalla

Vuonna 1972 perustettu WWF Suomi on yksi 31 itsenäisestä, kansallisesta WWF-toimistosta. Kansalliset toimistot rahoittavat itse työnsä, eivätkä saa varoja kan-sainväliseltä WWF:ltä. Päinvastoin WWF Suomi ja muut kansalliset toimistot rahoittavat kansainvälisen WWF-verkoston työtä esimerkiksi kehitysmaissa. Sitä kautta olemme mukana monissa hienoissa saavutuksissa maapallon eri kolkilla.

Kansainvälinen WWF on tavoitteiden saavuttamiseksi keskittänyt toimintansa verkoston yhteisiin suurhankkeisiin. Kun kaikki WWF-toimistot tekevät koordi-noidusti työtä yhdessä, niin tuloksia syntyy. WWF Suomi tukee omilla ulkomaan-hankkeillaan aktiivisesti näiden suurhankkeiden tavoitteita. Lisäksi WWF Suomen toiminnassa ovat tärkeällä sijalla kansallinen ja alueellinen ympäristönsuojelu.

Tässä vuosikertomuksessa kerrotaan WWF Suomen hallinnoimista ja rahoittamis-ta hankkeista, joita on sekä Suomessa että kehitysmaissa.

50 VUOTTa lUOnnOn PUOleSTa

Suojelutoiminta

WWF SUOMen SUOJelUMenOJen JakaUTUMInen kanSaInVälISeen TYöHön Ja TYöHön SUOMeSSa

suojelutyö suomessa1 952 017 €

wwF suomen omat hankkeet kehitysmaissa1 852 872 €

wwF-verkoston suojelutyön rahoitus935 174 €

suojelumenot yhteensä4 740 063 €

20 %

39 %

41 %


Suojelutoiminta

WWF pähkinänkuoressa

•maailmansuurinympäristö- järjestö•perustettuvuonna1961•itsenäinenjärjestö,jonkakansain- välinen sihteeristö sijaitsee sveitsissä•toimiiyli100maassa,5maan- osassa•yli5000työntekijää

WWF:n SUUrHankkeeTalUeellISeT SUUrHankkeeT:1. amazon2. arktinen alue3. kiina4. Itämeri5. afrikan itärannikko

TeMaaTTISeT SUUrHankkeeT:11. Metsät ja hiili12. Ilmastonmuutos13. kestävä energia14. kestävä kalastus15. Markkinoiden muutos

WWF Suomi mukana omilla hankkeillaan

2.

4.

7.

5.

9.

10. 3.

6. 8.

1.

6. korallikolmio7. afrikan vihreä sydän8. Borneon sydän9. elävä Himalaja10. Tiikeri

WWF:n arVOT• Optimistinen• Päättäväinen• asiantunteva• Sitouttava

•noin7miljoonaatukijaa•toimintamuotoja:kenttäprojektit, ympäristökasvatus,vaikuttami- nenpäätöksentekoon•toimintaSuomessaalkoivuonna 1972 •Suomessa31vakituistatyön- tekijää•Suomessayli65000tukijaa


© s

taFFa

n w

ids

tra

nd

/ ww

F


WWF työskentelee Suomessa ja sen lähi-alueilla uhanalaisten lajien ja elinympäris-töjen suojelemiseksi. Itämeren suojelu on erotettu omaksi kokonaisuudekseen, josta voit lukea sivulta 14.

Saimaannorpan suojelu

WWF saavutti tilikauden aikana tärkeän tavoitteen uhanalaisen saimaannorpan suojelussa. Saimaannorpan kuuttien suojaksi perustettiin maa- ja metsätalous-ministeriön Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän esityksen mukaisesti aukoton, noin 1 800 neliökilometrin kokoinen verkkokalastusrajoitusalue.

Rajoitusalue perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin sekä valtioneuvoston antamaan asetukseen ja on voimassa vuosittain 15.4.–30.6. eli silloin, kun kuutit ovat suurim-massa vaarassa kuolla kalanpyydyksiin. WWF Suomi oli mukana työryhmässä ja pystyi vaikuttamaan verkkokalastuskiellon syntymiseen. Kieltoa noudatettiin vuon-na 2011 hyvin, mutta yksi kuutti hukkui kielletyn tyyppiseen katiskaan kesäkuun alussa.

Keväällä 2011 saimaannorpat synnyttivät ensimmäistä kertaa kuutteja ihmisen te-kemiin apukinoksiin. WWF:n tuella tehtyjen apukinosten avulla testataan, kuinka norppien pesimäolosuhteet voidaan turvata lämpiminä ja vähälumisina talvina. Vaikka norpilla oli viime tilikaudella luonnonkinoksissakin erinomaiset pesintäolo-suhteet, ne tekivät pesiä myös noin 50 prosenttiin apukinoksista, ja kahteen syntyi myös kuutti. Apukinokset kestävät keväällä pidempään sulamatta ja romahtamatta, jolloin kuutit ehtivät varttua pesän suojassa ja niiden selviytymismahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat ilmaston muuttuessa. WWF:n rahoittamaa apukinos-tutkimusta toteuttaa Itä-Suomen yliopisto.

WWF osallistui aiempien vuosien tapaan myös saimaannorpan poikaslaskentoi-hin eteläisellä Saimaalla. Koko Saimaalla pesälaskennoissa löydettiin yhteensä 52 kuuttia. Helmikuussa norpalle julistettiin pesimärauha Sammonlahden koululla Lappeenrannassa. WWF:n julistuksen luki koululainen Emmi Niitlahti.

Itämerennorpan suojelu

WWF julkaisi keväällä 2011 raportin Itämerennorppa Saaristomerellä – unohdet-tu uhanalainen. Raportista käy ilmi, että Saaristomerellä elää vain 200–300 itä-merennorppaa eli karkeasti saman verran kuin Saimaalla saimaannorppia. Itäisen Suomenlahden norppalaskennat vuosina 2010–2011 puolestaan viittaavat siihen, että Suomenlahden pesivä norppakanta on nykyisin keskittynyt lähes kokonaan Venäjän puolelle, ja koko itäisen Suomenlahden norppakanta on erittäin vähälu-kuinen ja häviämisvaarassa. Raportin johtopäätöksissä WWF vaatii itämerennor-palle virallista suojeluohjelmaa.

Raportti pohjautuu inventointeihin, joita WWF on tehnyt yhdessä Riista- ja kala-talouden tutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen kanssa monilla eri menetelmillä kymmenen viime vuoden aikana. Aiempaa kattavammissa ja hyvissä jääolosuhteis-sa tehdyissä lentolaskennoissa havaittiin Saaristomerellä vuoden 2011 parhaana laskentapäivänä 104 norppaa ja itäisellä Suomenlahdella vain kolme norppaa.

SUOMen lUOnTO52

keVään 2011 PeSä-laSkennOISSa löYDeTTIIn

52 SaIMaannOrPan kUUTTIa

Suojelutoiminta


Suojelutoiminta

Merikotkan suojelu

Uhanalaisten merikotkien satelliittiseuranta jatkui ja laajeni, ja kesäkuun 2011 lopussa satelliittiseurannassa oli jo yhdeksän lintua. Satelliittiseurannalla kerätään uutta, tärkeää tietoa, joka auttaa ehkäisemään tuulivoimarakentamisen mahdollisia haittavaikutuksia merikotkalle.

WWF Suomen vuodesta 1972 toiminut merikotkatyöryhmä inventoi ja rengastaa uudet merikotkanpoikaset joka vuosi. Kesän 2011 poikaslaskennassa löytyi 329 poikasta. Tulos on suojeluhistorian toiseksi paras. Merenkurkussa ilmeni kaksi merikotkan ampumistapausta, jotka olivat menestyksekkäälle suojelutyölle ikävä takaisku.

Muut Suomen uhanalaiset lajit

WWF tiedotti tilikauden aikana uhanalaisten suurpetojen salametsästyksestä ja Lapin kansallispuistojen valvonnasta ja pyrki siten saamaan aikaan asennemuutos-ta. Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2011 rikoslakiin lisättäväksi törkeän metsäs-tysrikoksen. WWF:n pitkään vaatima muutos mahdollistaa muun muassa epäilty-jen metsästysrikosten tehokkaamman tutkinnan.

WWF otti myös kantaa hallituksen vastuuttomaan linjaan suurpetojen ja hylkei-den pyyntikiintiöistä. Uusi hallitusohjelma antaa suurpedoille toivoa lupaamalla kokonaisarviota suurpetopolitiikan onnistumisesta. Hallitusohjelman merkintä on WWF:n keväisten vaaliteesien mukainen.

Uhanalaisen valkoselkätikan kanta vahvistui edelleen tilikauden aikana. WWF:n, Metsähallituksen, lintutieteellisten yhdistysten ja alueellisten ympäristökeskusten laskennoissa havaittiin ensimmäisen kerran yli 100 pesintää.

WWF työskenteli Itämeren pyöriäisen puolesta osallistumalla SAMBAH-hankkee-seen, jossa hankitaan tietoa pyöriäisen esiintymisestä ja kannan koosta meren-pohjaan asennettavan kuuntelulaiteverkoston avulla. Kuuntelulaitteita asennettiin tilikauden aikana ympäri Itämerta, myös Suomen rannikolle. Niillä saatava tieto auttaa määrittelemään suojelutoimenpiteitä tulevaisuudessa.

Suomen metsien suojelu

WWF edisti tilikauden aikana ja metsäteemavuoden kuluessa metsien monimuo-toisuutta monin tavoin. Suomen kansallinen FSC-standardi astui voimaan touko-kuussa 2011. WWF on ollut tiiviisti mukana Suomen FSC-standardin laadinnassa alusta alkaen. FSC-sertifiointi edistää taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää met-sätaloutta sekä metsienhoitoa, joka huomioi luonnon monimuotoisuuden aiempaa paremmin. Standardin voimaantulon jälkeen WWF on auttanut muun muassa metsäyhtiö UPM:ää sertifiointiprosessin käynnistämisessä.

WWF työskenteli metsien monimuotoisuuden puolesta myös osallistumalla Met-sähallituksen metsätalouden uuden ympäristöoppaan kirjoittamiseen. Opas ohjaa ekologisesti ja sosiaalisesti parempaan talousmetsien hoitoon ja hyödyntämiseen ja tarkastelee metsien käyttöä ekosysteemipalveluiden näkökulmasta huomioiden puuntuotannon rinnalla muutkin metsän arvot.

MerIkOTkIen POIkaSMäärä

VUOnna 1973 löYDeTTIIn 5 POIkaSTa

2008 263 kpl 2009 349 kpl2010 314 kpl2011 329 kpl


Lisäksi WWF oli mukana Suomen metsälain uudistamista pohtineessa työryh-mässä sekä työryhmän loppuraportin laatimisessa ja julkistamisessa. Metsälakia uudistetaan edelleen vaiheittain uudella hallituskaudella.

WWF:n Perintömetsiä oli tilikauden loppuun mennessä perustettu 104 kappaletta eri puolille Suomea, ja niiden pinta-ala oli yhteensä 1 108 hehtaaria. Perintömetsä-ohjelma antaa mahdollisuuden metsien vapaaehtoiseen suojeluun. Perintömetsiä ovat perhemetsänomistajien lisäksi perustaneet metsäyhtiöt, kunnat ja seurakunnat.

WWF edisti Etelä-Suomen metsien suojelua osallistumalla METSO-seurantatyö-ryhmän toimintaan ja ottamalla vaaliteeseissään vahvasti esille METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman lisärahoituksen tarpeen.

Perinneympäristöjen suojelu

WWF järjesti tilikauden aikana 10 talkooleiriä, joille osallistui noin 160 vapaaeh-toista. Leireillä kunnostettiin niittyjä, ketoja ja muita perinneympäristöjä, jotka syntyivät vanhan maatalouden aikana, kun maata raivattiin ja kaskettiin pelloiksi ja laidunmaaksi. Talkootöihin kuuluu esimerkiksi niittoa, haravointia, raivausta ja pitkospuiden rakentamista. Perinneympäristöjen umpeenkasvu on toiseksi suurin syy lajien uhanalaisuuteen Suomessa. Yli viidennes perinneympäristöjen lajeista on luokiteltu uhanalaisiksi.

WWF Suomi ja Suomen Kulttuurirahasto aloittivat vuonna 2010 yhteistyön, jonka tavoitteena on uhanalaisten perinneympäristöjen entistä tehokkaampi ja kattavam-pi kunnostus ja hoito. Vuoteen 2012 jatkuvassa yhteistyössä yhdistyvät luonnon-suojelu, kulttuurityö ja vanha suomalainen talkoohenki.

MeTSä-TeeMaVUOSI

2011• metsätyötä esiteltiin MOnISSa TaPaHTUMISSa• Kolilla järjestettiin

MeTSäTalkOOleIrI

”Olen kompuroinut niin paljon hakkuuaukeilla

ja puupelloilla, että iloitsen jo

jokaisesta luonnon-metsäsaarekkeestakin.

Haluan kaikin tavoin olla edistämässä metsäluontomme

monimuotoisuuden säilymistä, ja WWF:n

Perintömetsätoimi-kunta on tarjonnut

minulle tähän yhden väylän.”

Veikko Neuvonen, WWF:n Perintömetsä-

toimikunnan puheenjohtaja,

Yleisradion Luontoillan juontaja 1975–2007

Suojelutoiminta

© w

ild w

on

de

rs

oF e

ur

op

e / w

ids

tra

nd

/ ww

F


WWF suojelee Itämerta ja Suomen sisävesiä ehkäisemällä rehevöitymistä, parantamalla öljyntorjuntavalmiutta sekä edistämällä meri-turvallisuutta ja kestävää kalastusta. WWF Suomi tekee tiivistä yhteistyötä muiden Itä-

meren alueen WWF-toimistojen kanssa, sillä yhteisen meren pelastamiseksi tarvitaan kaikkien panosta.

Poliittinen vaikuttaminen ja asiantuntijatyö ovat konkreettisen kenttätyön ohella merkittävä osa WWF:n Itämeren-suojelutyötä. WWF on tilikauden aikana ollut mukana esimerkiksi EU:n meristrategiadirektiivin kansallisessa lainvalmistelussa ja kehittämässä suunnitelmaa, jolla Suomesta saadaan ravinteiden kierrätyk-sen mallimaa (RAKI-raportti), sekä kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen valmistelussa ympäristöministeriön työryhmässä. WWF vaikutti myös aktiivisesti uuden hallitusohjelman Itämeren suojeluun liittyvien kirjausten syntyyn.

Puhtaamman Itämeren puolesta, rehevöitymistä vastaan

WWF Suomi työskenteli tilikauden aikana rehevöitymisen vähentämiseksi monella tasolla: viljelijöiden kanssa pelloilla, MTK:n kanssa neuvontahankkeissa, maa- ja metsätalousministeriön ympäristötukea kehittävissä asiantuntijaryhmissä ja kan-sainvälisessä Itämeren suojelukomissiossa.

WWF rakensi tilikauden aikana yhdeksän kosteikkoa Saaristomeren valuma-alueelle. Lisäksi WWF kartoitti uusia kohteita sekä auttoi viljelijöitä kosteikkojen suunnittelussa ja rahoitushakemusten tekemisessä. WWF rakentaa myös yhtä Suomen suurimmista maatalouskosteikoista Saimaan rannalle. Noin 20 hehtaarin kokoinen kosteikko parantaa Saimaan vedenlaatua. Kosteikot ovat tehokas tapa estää ravinteiden valuminen pelloilta mereen ja sisävesiin, ja ne myös lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

WWF osallistui myös Operaatio Täktominlahteen, jossa paikalliset asukkaat, koulut ja yritykset haluavat pelastaa Hangossa sijaitsevan, pahasti rehevöityneen merenlahden. WWF suunnitteli ja ohjasi kosteikon rakentamista. Lisäksi WWF teki yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Loviisanjoen kosteikkojen yleis-suunnitelmaa ja oli mukana EU-hankkeissa nimeltä Lahdelta latvoille – kosteikot Kiskonjoella ja Perniönjoella sekä Active Wetlands.

WWF Suomi kehitti tilikauden aikana yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja IBM:n kanssa älypuhelimiin ladattavan Levävahti-sovelluksen, jolla kansalaiset voivat lähettää havaintojaan sinilevästä ja rakkoleväesiintymistä lähivesillään.

Yhteistyö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa jatkui. WWF ja MTK järjestivät syksyllä 2010 toista kertaa kilpailun Itämeren ympäristöystävälli-simmän viljelijän löytämiseksi. WWF:n, MTK:n ja ProAgrian Ympäristökuiskaaja-koulutushankkeessa annettiin viljelijöille ja maatalousneuvojille tietoa ympäris-töystävällisistä viljelykäytännöistä ja maatalouden vesiensuojelusta.

WWF oli tilikauden aikana mukana kehittämässä suomalaisten luontojärjestöjen kantaa Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen. Kannanotto julkistet-tiin toukokuussa 2011.

ITäMerI Ja SISäVeDeT

9WWF PerUSTI

9 UUTTa kOSTeIkkOa TIlIkaUDen aIkana

Suojelutoiminta


WWF:n aloite ja Itämeren rantavaltioiden työ johti Kansainvälisen merenkulku-järjestön IMO:n päätökseen kieltää laivojen alusjätevesien laskeminen Itämereen. Kielto koskee uusia aluksia vuodesta 2016 alkaen ja vanhoja aluksia vuodesta 2018 alkaen.

Parempaa öljyntorjuntavalmiutta ja turvallisempaa meriliikennettä

WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin kuului tilikauden päättyessä lähes 6 000 jäsentä. Joukot kutsutaan koolle öljyonnettomuuden sattuessa, jolloin ne osallistuvat siivoamistyöhön viranomaisten johdolla.

Vuoden aikana koulutettiin 255 vapaaehtoista perusöljyntorjuntaan ja öljyyntynei-den lintujen hoitoon, osa yhteistyössä Turun kaupungin Itämeri-haasteen kanssa. WWF Suomi osallistui erilaisten hankkeiden kautta myös kansainväliseen yhteis-työhön öljyntorjunnan ja öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi.

Itämeren suojelukomissio HELCOM hyväksyi syksyllä 2010 WWF:n pitkään ajaman uuden suosituksen öljyyntyneiden eläinten hoidon järjestämisestä kai-kissa Itämeren maissa. Suosituksen mukaan kaikilla Itämeren valtioilla tulee olla valmiussuunnitelma öljyyntyneiden eläinten hoidosta osana öljyvahinkojen torjun-tasuunnitelmaa. WWF Suomi oli prosessissa mukana asiantuntijana ja osallistui suosituksen sisällön muotoilemiseen.

WWF Suomi otti myös kantaa merialueiden käyttöä ja suunnittelua koskeviin pää-töksiin ja merellisen suojelualueverkoston kehittämiseen, esimerkiksi Selkämeren kansallispuiston perustamiseen mahdollisimman laajassa muodossa. Kansallispuis-to perustettiin keväällä 2011, vaikkakaan ei niin laajana kuin WWF oli esittänyt.

Lisäksi WWF suojelee Itämeren uhanalaisia lajeja. Lue lisää lajityöstä sivuilta 11–12.

Kestävästi pyydettyä kalaa

Tärkeä osa WWF Suomen merityötä on kestävän kalastuksen edistäminen. Työtä tehdään vaikuttamalla yritysten hankintoihin, viranomaisten päätöksiin sekä kulut-tajien valintoihin. Lue lisää kestävästä kalastuksesta sivulta 20.

WWF SUOMen VaPaaeHTOISeT

ölJYnTOrJUnTaJOUkOT(perustettiinvuonna2003)

2007 4 500 jäsentä2008 4 900 jäsentä2009 5 455 jäsentä2010 5 800 jäsentä2011 6 000 jäsentä

Suojelutoiminta

© r

eita w

aa

ra / w

wF

WWFSuomijärjestipresidenttiHalosenaloitteestaluontokuvakilpailunItämerenmaidennuorilleyhdessäSuomenLuonnonvalokuvaajienjaSuomenPartiolaistenkanssa.

VoittajatkutsuttiinSaaristomerenkansallispuistoonpurjehtimaanjavalokuvaamaan.


lUOnnOn aUTTaJaTHelsinkiläinen Jarkko Lahtinen halusi tukea WWF:n kosteikkotyötä ja teki lahjoituksen, jonka turvin pystytään rakentamaan kokonainen kosteikko.

”Ajattelin, että tulisi itsellekin hyvä mieli, jos tietäisi, että omalla lahjoituksella on saatu kokonainen kosteikko rakennettua. Että on saanut jotain hyvää ja pienellä tavalla merkittävääkin aikaiseksi”, pohti Jarkko Lahtinen.

WWF:n työn mahdollistavat lukuisat tavalliset kansalaiset ja yritykset, jotka haluavat lahjoittamalla osallistua tärkeään luonnonsuojelutyöhön.


© s

am

ps

a Vilh

un

en

/ ww

F


WWF työskentelee ihmisen toimin-nan ympäristövaikutusten eli eko-logisen jalanjäljen pienentämiseksi. Työhön kuuluu kestävän kulutuksen ja tuotannon edistäminen, ilmaston-muutoksen hillitseminen sekä veden-kulutuksen ja sen ympäristövaikutus-ten pienentäminen.

Ilmastotyö

WWF Suomi järjesti osana kansainvälistä WWF-verkostoa maaliskuussa 2011 jo kolmatta kertaa Suomen oman Earth Hour -tempauksen. Sammuttamalla valot tunnin ajaksi osanottajat ilmaisivat huolensa ilmastonmuutoksesta ja halunsa toi-mia sitä vastaan. Tapahtuman viesti oli ”Tunti ei riitä”, ja osanottajat saivat tehdä kampanjan verkkosivuilla omia lupauksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Verkkosivuilla tarjottiin myös osallistumisvinkkejä ja -ohjeita.

Suomessa monet paikkakunnat järjestivät omia tapahtumia, ja runsas viidennes täysi-ikäisistä suomalaisista osallistui Earth Houriin jollakin tavalla. Kokonais-osallistujamäärä väheni hieman edellisvuodesta, mutta alle 25-vuotiaiden osallis-tumisaktiivisuus kasvoi.

Ilmastoteema oli vahvasti esillä, kun WWF työskenteli vaikuttaakseen kevään 2011 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan. Monia WWF:n ajamia asioita saatiinkin hallitusohjelmaan, muun muassa selvitys ilmastolaista ja sen mahdollinen säätämi-nen sekä turpeen energiakäytön verotuen alentaminen.

Hallitus päätti myös selvittää nykyisiä tavoitteita tiukemman, 30 prosentin päästö-vähennyksen vaikutukset ja tukea 30 prosentin tavoitetta, mikäli selvitys osoittaa sen mahdolliseksi. WWF on pitkään vaatinut päästövähennysten tiukentamista, muun muassa keräämällä yritysten vetoomuksen EU:n päästövähennysten kiristä-miseksi keväällä 2011. Suomalaisista yrityksistä vetoomukseen osallistui If Vahin-kovakuutusyhtiö.

Tilikauden kansainvälisen ilmastopolitiikan huipennus olivat Cancunin ilmasto-neuvottelut syksyllä 2010. WWF Suomi vaikutti aktiivisesti yhdessä muiden suo-malaisten kansalaisjärjestöjen kanssa suomalaisiin virkamiehiin ja poliitikkoihin, jotta sitova ilmastosopimus etenisi. Cancunissa saavutettiin joitakin hyviä tuloksia ja tunnustettiin nykyisten ilmastotoimien ja -sitoumusten riittämättömyys, mutta monia kysymyksiä jäi vielä avoimiksi. Tärkein niistä on sitova, globaali sopimus, joka estää vaarallisen ilmastonmuutoksen.

WWF Suomi hyödynsi kansallisessa ilmastotyössä myös kansainvälisen WWF:n raportteja, muun muassa keväällä 2011 julkaistua energiaraporttia, jonka mukaan vuonna 2050 on mahdollista tuottaa kaikki energia maailmanlaajuisesti kestävästi, uusiutuvilla energiamuodoilla. Raportti on tärkeä työkalu vaikutettaessa päättäjiin ja yrityksiin, ja siitä on suunnitteilla myös kansallinen versio. Vuonna 2010 julkais-tiin Suomessakin kansainvälinen Climate Policy Tracker for the European Union -raportti, jolla vaikutetaan Suomen kehnoon ilmastopolitiikkaan. Suomi sijoittui

ekOlOGInen JalanJälkI

earTH HOUrIInOSallISTUI JOka

VIIDeS TäYSI-IkäInen SUOMalaInen

Suojelutoiminta


vertailuraportissa EU-maiden häntäpäähän. Myös kansainvälinen Living Planet -raportti julkistettiin Suomessa syksyllä 2010. Se käsittelee luonnon monimuotoi-suuden ja ihmisten ekologisen jalanjäljen muutoksia.

WWF tekee ilmastotyötä myös yrityksille tarkoitetun Green Office -järjestelmän avulla. Lue lisää Green Office -järjestelmästä sivulta 37.

Kestävä kulutus ja tuotanto

WWF Suomen tavoitteena on muuttaa ympäristöä rasittavia tuotantotapoja kestä-vämmiksi sekä hillitä kulutusta ja luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Keskei-nen työskentelytapa on ratkaisujen tarjoaminen poliittisille päättäjille, yrityksille ja kuluttajille.

Vastuullista ruokaa

Toukokuussa 2011 WWF julkisti raportin, joka kertoo suomalaisten syömän ruoan ekologisesta jalanjäljestä sademetsissä. Raportin lisäksi julkistettiin verkkosovel-lus, josta kuluttaja näkee syömänsä, trooppisilla alueilla tuotetun ruoan ekologisen jalanjäljen esitettynä Suomen kartalla oman kotikaupunkinsa kohdalla. Raportilla ja verkkosovelluksella halutaan kiinnittää huomiota elintarviketeollisuuden vastuu-seen trooppisten sademetsien säilymisestä.

Suojelutoiminta

WWF.FI/MeTSaVUOSI

kaTSO, MIllaISen JalanJälJen TrOPIIkISSa TUOTeTTU rUOka JäTTää

© b

ria

n J. s

ke

rr

y / natio

na

l Ge

oG

ra

ph

ic s

toc

k / w

wF

Kalakantojasuojellaankestävälläkalastuksella,kalastusrajoituksillajatarvittaessakalastuskielloilla.


WWF osallistui tilikauden aikana useihin ruoan vastuullisuutta koskeviin kes-kusteluihin seminaareissa, työryhmissä ja yhteistyötilaisuuksissa. Järjestö edisti myös maa- ja metsätalousministeriön kansallisessa ruokastrategiassa määritellyn vastuullisuus- ja jäljitettävyysjärjestelmän kehittämistä entistä kunnianhimoisem-maksi ja laaja-alaisemmaksi.

Lisäksi WWF jatkoi palmuöljyn, soijan ja lihan vastuullisen tuotannon edistämis-tä, sillä niiden kysyntä kasvaa nopeasti, ja viljelmien ja laidunmaan laajeneminen on yksi sademetsien merkittävimmistä uhkista. Kestävää tuotantoa edistettiin neuvottelemalla yritysten kanssa ja tukemalla niiden siirtymistä vastuullisempaan hankintaan.

Tilikauden aikana WWF vetosi EU:n kalastus- ja ympäristökomissaariin sekä Suomen maa- ja metsätalousministeriin uhanalaisten kalalajien rauhoittamisen puolesta. Lisäksi WWF osallistui Suomen rannikon lohenkalastuksen säätelyä pohtivaan työryhmään. Osa työryhmän jäsenistä, WWF mukaan lukien, jätti maa- ja metsätalousministerille ehdotuksen Itämeren lohenkalastuksen lopettamisesta kuuden vuoden ajaksi ja saalismenetysten korvaamisesta kalastajille.

WWF:n suosittu kuluttajien kalaopas ja sen taskuversio uudistettiin tammikuussa 2011. Opas luokittelee kalat liikennevaloilla niiden uhanalaisuuden mukaan ja on saavuttanut sekä kuluttajien että yritysten suosion. Monet merkittävät yritykset, kuten Kesko, SOK, Fazer Amica ja Royal Ravintolat, ovat sitoutuneet noudatta-maan oppaan suosituksia. WWF myös haastoi julkisen sektorin ruokahuollon suosimaan kotimaista kalaa.

Syksyllä 2010 WWF järjesti Helsingin silakkamarkkinoilla silakkasushitempauk-sen, jossa kehotettiin suosimaan kotimaista kalaa uhanalaisten lajien, kuten tonni-kalan, sijasta.

Merkittävä tavoite saavutettiin tilikauden lopussa, kun suomalaiskauppojen hyllyil-lä ja henkilöstöravintoloiden valikoimissa oli jo lähes 150 MSC-ympäristömerkittyä kalatuotetta. Marine Stewardship Councilin myöntämä MSC-sertifikaatti takaa, että kala on pyydetty ekologisesti kestävällä tavalla.

Vastuullista puuta ja paperia

Keväällä 2011 otettiin historiallinen askel suomalaisten metsien kestävässä käytös-sä: toukokuun alusta lähtien metsiä on voinut sertifioida Suomessakin metsäteolli-suuden ja ympäristöjärjestöjen yhteisesti sopiman kestävän metsänhoidon FSC-standardin mukaan. WWF Suomi on työskennellyt kansallisen FSC-standardin puolesta yli 15 vuotta ja on Suomen FSC-yhdistyksen jäsen sekä sen hallituksen varajäsen.

FSC-sertifioinnin ansiosta suomalaiset metsänomistajat voivat hyötyä kansainväli-sestä vastuullisen puun ja paperin kysynnästä ja turvata samalla entistä paremmin metsäluonnon monimuotoisuuden talousmetsissään. Vapaaehtoinen FSC-sertifi-ointi edistää arvokkaiden elinympäristöjen suojelua talousmetsissä, varmistaa

Suojelutoiminta

SUOMen MeTSIä SerTIFIOIDaan

VIHDOIn keSTäVän MeTSänHOIDOn

FSC-STanDarDIn MUkaISeSTI

150 MSC-SerTIFIOITUa

kalaTUOTeTTa SaaTaVIlla SUOMeSSa


laajemmat suojavyöhykkeet vesistöjen ympärille sekä takaa runsaamman laho-puustomäärän, joka turvaa uhanalaista metsälajistoa. Kuluttaja tunnistaa FSC-merkistä sellaiset puu- ja paperituotteet, jotka ovat peräisin kestävästi hoidetuista metsistä.

Keväällä 2011 Suomessakin julkaistiin WWF:n kansainvälisen Living Forests -raportin ensimmäinen luku, joka ohjeistaa poliittisia päättäjiä konkreettisiin toi-miin metsäkadon pysäyttämiseksi.

Vastuullista bioenergiaa

Keväällä 2011 WWF käynnisti pyöreän pöydän keskustelusarjan metsistä ja ilmas-tonmuutoksesta. Keskusteluun osallistuu metsä- ja bioenergia-alan toimijoita, hal-linnon edustajia sekä tutkijoita. Sen aiheita ovat bioenergian lisääntyvän kysynnän vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen sekä metsien ja puutuotteiden rooli hiilivarastona. Lisäksi selvitetään, kuinka metsänhoidossa ja metsien taloudelli-sessa käytössä voitaisiin huomioida paremmin metsiin liittyvät monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet. Keskustelujen tavoitteena on koota tutkimustietoa, pohtia yhteistyöhakuisesti keskeisiä kysymyksiä ja tuottaa niistä yhteisiä johtopäätöksiä. Ensimmäinen kolmesta keskustelusta järjestettiin alkukesästä 2011.

Lisäksi WWF osallistui Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja Metsäntutkimuslai-toksen työryhmään. Ryhmä selvitti, kuinka EU:n uusiutuvan energian direktiivin bioenergiatuotannon kestävyyskriteerit tulisi huomioida Suomen lainsäädännössä.Selvitys tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. WWF Suomi myös neuvotteli yritysten ja päättäjien kanssa palmuöljy-pohjaisen biopolttoaineen vastuullisuudesta.

Vesijalanjälki puhutti

WWF toi aktiivisesti esille hyödykkeiden tuotannosta ja kuluttamisesta aiheutuvaa vedenkulutusta ja työskenteli sen ympäristövaikutusten hillitsemiseksi. Tilikau-den aikana WWF järjesti vesijalanjäljestä keskeisten suomalaisyritysten johdolle keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin yritysten roolia tässä tärkeässä globaalissa ympäristökysymyksessä. Yritykset ovat yhä kiinnostuneempia veteen liittyvistä asioista. Lisäksi WWF otti vesijalanjälkeen liittyviä kysymyksiä esille muun muassa Metsäteollisuuden sekä VTT:n ja MTT:n järjestämissä seminaareissa.

Kohti kestävää elämäntapaa

WWF piti edelleen tilikauden ajan yllä keskustelua kestävän elämäntavan ja onnel-lisuuden yhteydestä. Aihe pohjautuu vuonna 2010 julkaistuun Onnellisuuspoliitti-seen manifestiin.

WWF Suomi myös tuki tasavallan presidentti Tarja Halosen työtä YK:n korkean tason kestävän kehityksen paneelin rinnakkaispuheenjohtajana tarjoamalla asian-tuntijatyötä ja materiaalia. Paneeli kutsui WWF:n edustajia asiantuntijatyöryhmiin ja puhujiksi.

MeTSISTä Ja IlMaSTOn-MUUTOkSeSTa kUTSUTTIIn

keSkUSTeleMaanEnergiateollisuus,Helsingin

yliopisto,METLA,Metso,Metsähallitus,Metsäliitto,

Metsäntutkimuslaitos,Metsäteollisuusry,

NesteOil,StoraEnso,SYKE,UPM,VapojaVTT

Suojelutoiminta


WWF Suomi työskenteli tili-kauden aikana kehitysmaiden luonnon suojelemiseksi seitse-mässä hankkeessa Aasiassa ja Afrikassa. Työn tavoitteena on

trooppisten metsien ja niiden lajien suojelu sekä paikal-listen ihmisten elinolojen parantaminen.

Kehitysmaahankkeiden rahoituksesta 85 prosenttia saadaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista, ja 15 prosenttia rahoitetaan yksityisten ihmisten ja yritys-ten tärkeällä tuella. Kaikki WWF Suomen omat hankkeet ovat osa WWF:n kan-sainvälisiä suurhankkeita, joihin osallistuu monia WWF-toimistoja. WWF Suomen hankkeet toteutetaan yhdessä paikallisten WWF-toimistojen kanssa.

HIMalaJan JUUrella

WWF Suomen työ Himalajan alueella on osa kansainvälisen WWF-verkoston Elävä Himalaja -suurhanketta. WWF Suomella on käynnissä neljä hanketta Nepalissa ja yksi Bhutanissa. Tavoitteena on turvata Tiibetin ylängön juurella sijaitseva, luon-noltaan erittäin rikas alue. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder on WWF-verkoston Elävä Himalaja -suurhankkeen hallituksen puheenjohtaja ja vastaa muun muassa hankkeen kansainvälisen julkisvarainhankinnan koordinoinnista. Kansainvälisen ohjelman suojelijaksi ryhtyi tasavallan presidentti Tarja Halonen.

WWF SUOMen TYö keHITYSMaISSa

Suojelutoiminta

nePal

© liis

a ro

hw

ed

er

/ ww

F

BHUTan: lUOnTO Ja

PareMPI eläMä

2009–2011(JaTkOraHOITUSTa

HaeTTU UlkOaSIaIn-MInISTerIöSTä)

Tavoite:Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja paikallisten asukkaiden elintason parantaminen

Keinot:Bhutanin suurimman kansallispuiston Wangchuck Centennial Parkin perustami-nen hankkeen alkaessa, vaihtoehtoisten elinkeinojen kehittäminen paikallisväestölle

Tilikauden saavutukset:• Wangchuck Centennial Parkin suojelualueen infrastruktuuria parannettiin tilikauden aikana rakentamalla vaellusreittejä, vartioasemia ja toimistotiloja sekä hankkimalla uutta kalustoa. Erityisesti keskityttiin läntisen alueen aseman rakentamiseen.• Puiston sisällä käynnistettiin uutena paikallisväestön elinkeinona ekomatkailu- toiminta ja kotimajoitus, joista on saatu hyviä kokemuksia. Vierailevat matkailijat saavat aidon kokemuksen bhutanilaisesta maalaiskodista sekä kulttuurista ja luonnosta, ja tulot pysyvät paikallisyhteisössä.• Puistossa ja sen ympäristössä tehtiin biologisia selvityksiä, ja suojelualueen hoito- suunnitelma valmistui.• Viljelymenetelmiä ja muiden perinteisten elinkeinojen tuottavuutta tehostettiin puiston alueella.• Paikallista koulua tuettiin ympäristökasvatustoiminnan kehittämisessä. Kyseessä on mallikoulu muille alueen peruskouluille.

nePal BHUTan


”Ympäristöasiat ovat tulleet pysyvästi kansainväliselle agendalle. Ne eivät enää ole marginaalisia, vaan vaikuttavat koko ihmiskunnan kehitykseen. Ympäristö-kriisien vaikutukset iskevät ensimmäisenä köyhimpiin kehitysmaihin.”

Pekka Haavisto, WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja

nePal

© liis

a ro

hw

ed

er

/ ww

F


Suojelutoiminta

nePal 2: MeTSäT Ja

IlMaSTO2009–2013

nePal 1: MeTSäT Ja

UHanalaISeT laJIT

2003–2011

Tavoite:Köyhyyden vähentäminen Terai Arcin alueella kehittämällä taloudellisia kannustimia metsien suojeluun ja kestävään käyttöön sekä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttä-minen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen

Keinot:Metsien hiilivaraston määritys, metsäkadon nopeuden ja syiden selvittäminen, paikallis-väestön tiedon ja osaamisen lisääminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Tilikauden saavutukset:• Terai Arcin yli miljoonan hehtaarin laajuisten metsien hiilikartoitus valmistui. Kartoitusta tekivät WWF:n kouluttamat, paikallisten kyläläisten muodostamat metsäkartoitusryhmät.• WWF:n metsäkartoitusryhmät osallistuivat myös valtion toteuttamaan maanlaajuiseen metsäinventointiin, johon sisältyvää ilmasta käsin tehtävää laserkeilausta WWF oli tuke- massa. Laserkeilauksella saadaan tarkka, kolmiulotteinen kuva metsäbiomassasta.• Hiilikartoitus osoitti, että muun muassa kylämetsien perustaminen, metsien suojelu, metsäpalojen torjunta, metsälaidunnuksen vähentäminen ja puiden istutus voivat hidastaa alueen metsäkatoa merkittävästi. Metsäkatoa hillitsemällä voitaisiin 40 vuodessa estää noin 54 000 metsähehtaarin häviäminen ja noin 12 miljoonan hiilitonnin päätymi- nen ilmakehään.• Hankealueen kylistä tehtiin sosioekonominen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää muun muassa kylien metsänkäyttötarpeet. Tilikauden aikana valmistui myös selvitys mahdollisista hyödynjakomalleista, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kautta – esimerkiksi yritysten ja yksityishenkilöiden lentopäästöjen kompensoinnista – saatujen tulojen tasavertaiseen jakoon.

Tavoite:Etelä-Nepalissa sijaitsevan Terai Arcin tasankoalueen metsien ja uhanalaisten lajien suoje-lu sekä ekologisesti kestävien toimeentulomuotojen kehittäminen paikallisille ihmisille

Keinot:Suojelualueita yhdistävien metsäkäytävien kunnostaminen, jotta uhanalaiset tiikerit, sarvikuonot ja villinorsut pääsevät kulkemaan suojelualueelta toiselle; salametsästyksen ehkäiseminen; kylämetsien perustaminen sekä polttopuun käytön korvaaminen biokaasu-uuneilla metsien säästämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Tilikauden saavutukset:• Puun ja metsien säästämiseksi WWF tuki biokaasu-uunien rakentamista ja aurinkoener- gialla toimivan valaistuksen asentamista hankealueen kotitalouksiin. Valaistus parantaa tyttöjen opiskelumahdollisuuksia. Valojen ansiosta he pystyvät tekemään koulutöitä iltai- sin, kun valoisa aika menee kotitöihin.• Suojelualueita yhdistäviä metsäkäytäviä laajennettiin perustamalla niiden yhteyteen kylä- metsiä puskurivyöhykkeiksi ja paikallisväestön hyödynnettäviksi.• Seitsemän sarvikuonon satelliittiseurannalla hankittiin tietoa eläinten käyttäytymisestä suojelutyön pohjaksi. Vuoden 2011 laskennoissa havaittiin 534 sarvikuonoa eli 22,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008.• Uhanalaisten lajien salametsästykseen puututtiin perustamalla 74 uutta salametsästyksen vastaista partiota. Paikallisista ihmisistä muodostetut partiot onnistuivat pidättämään useita salametsästäjiä jo ennen kuin arvokkaita eläinyksilöitä menetettiin. Vapaaehtoisessa aseidenluovutuskampanjassa paikallisväestö sai luovuttaa korvausta vastaan salametsäs- tykseen käytettyjä aseita. Kaikkiaan luovutettiin 41 asetta.


Suojelutoiminta

nePal 3: VeSISTöT Ja

IHMInen2010–2012

nePal 4: IHMInen,

TerVeYS Ja lUOnTO

2011–2013

lUe SIVUlTa 40 kaPUa-HankkeeSTa,JOlla keräTTIIn VarOJa TYöHön nePalISSa.

Tavoite:Kestävä luonnonvarojen käyttö sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistä-minen yhteishankkeessa Väestöliiton kanssa Terai Arcin alueella Etelä-Nepalissa

Keinot:Metsien ja vesistöjen suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, villi-eläinten suojelu, ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien ehkäiseminen, ruokatur-van parantaminen ja köyhyyden vähentäminen, seksuaali- ja lisääntymisterveyspal-veluiden saatavuuden parantaminen, naisten ja tyttöjen terveyden edistäminen sekä paikallishallinnon vahvistaminen

Tilikauden saavutukset:• Hankkeen alussa tehtiin alkutilanteen kartoitus ja pidettiin hankealueella kaikille osapuolille aloitustyöpaja, johon osallistui noin 60 henkeä.• Kaivojen ja suodattimien rakentamista tuettiin puhtaan juomaveden takaamiseksi.• Metsien säästämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hankkeessa tuettiin biokaasu-uunien ja tehokkaampien liesien rakentamista.• Hankkeessa rakennettiin yksi vesiallas ja tuettiin kolmen muun rakentamista. Altaat toimivat villieläinten juomapaikkoina ja viljelysten kasteluvesisäiliöinä.• Paikallisväestölle järjestettiin koulutusta tasa-arvosta, luonnon monimuotoisuudesta sekä ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien ehkäisystä.• Kyliin järjestettiin kaksi gynekologin vierailua, joiden aikana 74 naista kävi lääkärissä.

Tavoite:Koshi-joen ja sen valuma-alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä alku-peräisyhteisöjen kulttuurin ja oikeuksien turvaaminen

Keinot:Vesivarojen hallinnan suunnittelu, Nepalin kansallisen vesisuunnitelman tukeminen ja vesivarojen hallintaan tarvittavien instituutioiden perustaminen, kestävien taloudel-listen investointien ja elinkeinojen edistäminen

Tilikauden saavutukset:• Nepalin kansallinen strategia Koshi-joen vedenkäytöstä hyväksyttiin tilikauden aikana. WWF oli keskeisesti mukana valmistelemassa strategiaa, joka määrittää kaikkea Koshi-joen alueella tehtävää työtä vuoteen 2021 saakka.• WWF valmisteli yhdessä Nepalin valtion kanssa lausunnon, joka ohjaa jatkossa maan vesivarojen suunnittelua kansallisella tasolla.• Hankealueelle perustettiin paikallisväestöstä 16 yhteisöä, jotka kehittävät ratkaisuja vedenkäytön tehostamiseksi ja näyttävät mallia muille. Ne tavoittivat 464 kotitaloutta. • Indrawatin valuma-alueelle perustettiin koulujen yhteyteen 22 ympäristökerhoa, joiden tehtävänä on lasten ja nuorten ympäristökasvatus.• Yli 800 hankealueen viljelijää osallistui koulutukseen, jossa kerrottiin tehokkaam- mista, vaihtoehtoisista viljelytavoista. Niillä pyritään parantamaan ihmisten elintasoa ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin.• Hankkeessa määriteltiin kansainväliseen Water Poverty Indexiin perustuva vesi- köyhyysindeksi, joka auttaa jatkossa kohdentamaan suojelutoimenpiteet entistä paremmin oikeille alueille ja määrittelemään kullekin alueelle sopivimmat tavat tehostaa veden käyttöä.


Suojelutoiminta

TanSanIa

aFrIkan VUOrISTOSaDeMeTSISSä

WWF Suomi suojelee Tansaniassa Itä-Usambaran ainutlaatuisia vuoristosademet-siä. Hanke tukee kansainvälisen WWF-verkoston Afrikan itärannikon suurhanket-ta, jonka tavoitteena on säilyttää maailman mittakaavassa tärkeä luontoympäristö ja sen tuhannet upeat lajit.

TanSanIa: MeTSä Ja

IHMInen2004–2012

BOrneO: SaDeMeTSäT Ja

UHanalaISeT laJIT

2008–2014

Tavoite:Metsäkadon pysäyttäminen; pirstoutuneen metsäpeitteen eheyttäminen; koto-peräisen lajiston ja vesistöjen suojelu; paikallisväestön elintason parantaminen; selvitys valtion tai paikallisten yritysten mahdollisuuksista maksaa sademetsä-kylien asukkaille korvausta siitä, että metsiä ja makean veden lähteitä varjellaan eikä hyödynnetä kestämättömästi

Keinot:Kylämetsien perustaminen paikallisväestön käyttöön, puiden istuttaminen, met-sänvartijapartioiden perustaminen sekä kestävien elinkeinojen kehittäminen ja tukeminen mikrolainoilla

Tilikauden saavutukset:• Misalain kylään perustettiin uusi, 96 hehtaarin kokoinen kylämetsä.• Syksyllä 2010 projektiin otettiin mukaan 12 uutta kylää, jotka sijaitsevat valtion suojelumetsien reunoilla. Tilikauden aikana kyläläiset tekivät vastuumetsissään osallistavan luonnonvara-arvioinnin, jonka pohjalta he laativat metsien suojelua ja hoitoa edistävät metsänkäyttösuunnitelmat.• Hankealueen kylissä järjestettiin yli tuhannelle kylä- ja ympäristökomiteoiden jäsenelle koulutusta muun muassa laittomien hakkuiden ja kaivostoiminnan sekä metsäpalojen torjumisesta. Vahvistuneesta kylämetsähallinnosta kertoo se, että kyläläiset takavarikoivat runsaasti laitonta puuta yhteistyössä viranomaisten kanssa. Kyläläisistä kootut metsänvartijapartiot takavarikoivat myös 12 laittomiin hakkuisiin käytettyä sahaa, kirvestä ja viidakkoveistä.• Tilikauden aikana järjestettiin myös 58 koulutustilaisuutta lääkekasvien viljelystä, mehiläisten tarhauksesta ja hunajantuotannosta. Paikallisväestö on saanut näistä metsien kannalta kestävistä elinkeinoista merkittäviä lisätuloja.• Keväällä 2011 hankkeessa istutettiin 260 000 puuntainta yhteensä yli 300 hehtaarin kokoiselle alueelle. Osa kylien pihaympäristöön istutetuista puista on tiikkiä, josta saadaan arvokasta puutavaraa.• Maailman ympäristöpäivänä 5.6. hankkeessa järjestettiin suuri ympäristötapah- tuma, jossa kerrottiin Itä-Usambaran metsien merkityksestä sekä hankkeen akti- viteeteista ja saavutuksista. Juhlallisuudet ja niihin liittyvät tapahtumat tavoittivat jopa 65 000 ihmistä Itä-Usambaran alueella.


BOrneO BOrneOn VIHreISSä VIIDakOISSa

WWF Suomi työskentelee Borneon saarella laajojen sademetsäalueiden ja niissä elävien uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Hanke tukee kansainvälisen WWF-verkoston Borneon sydän -suurhanketta, jonka tavoitteena on suojella yhteis-työssä Borneon saaren kolmen valtion kanssa 220 000 km2 sademetsää eli lähes 1/3 saaren pinta-alasta muodostamalla suojelualueiden ja kestävästi hoidettujen metsien verkosto.

BOrneO: SaDeMeTSäT Ja

UHanalaISeT laJIT

2008–2014

Suojelutoiminta

Tavoite:Borneon saaren Indonesialle kuuluvan Keski-Kalimantanin alueen trooppisten sademetsien ja niissä elävien lajien suojelu

Keinot:Uuden Gunung Muller -nimisen kansallispuiston perustaminen WWF Suomen hankealueelle, kansallispuiston ulkopuolelle jäävien metsien kestävän käytön edistäminen muun muassa kehittämällä vaihtoehtoisia elinkeinoja, paikallis-väestön koulutus ja ympäristötietoisuuden lisääminen

Tilikauden saavutukset:• Hankkeen toisen kolmivuotiskauden suunnittelu ja tavoitteet saatiin sovittua. Ulkopuolinen konsultti arvioi keväällä 2011 hankkeen ensimmäisen vaiheen onnistuneen hyvin.• Gunung Muller -kansallispuiston perustaminen eteni alueen paikallishallin- nossa, ja virkamiehet suhtautuvat siihen myönteisesti. Kansallispuisto- statuksen saamiseksi tarvittava ympäristöselvitys tehtiin helmikuussa 2011.• Paikalliset viranomaiset olivat niin tyytyväisiä WWF:n työhön metsänhakkuita vähentävien, vaihtoehtoisten elinkeinojen kehittämiseksi, että sitoutuivat tukemaan hanketta lahjoittamalla puuntaimia ja muita tarvikkeita sekä teknistä apua. Tällaisia kestäviä elinkeinoja ovat muun muassa rottingin jalos- taminen ja luonnonkumin valuttaminen.• Tilikauden aikana edistettiin kansallispuiston ulkopuolisten sademetsien kestävää käyttöä.• Paikallisväestölle järjestettiin useissa kylissä koulutusta sademetsäluonnon arvokkuudesta, sillä paine luonnonvarojen hyödyntämiseen on Borneolla erittäin suuri.• Kyliä on saatu sitoutumaan metsiensuojeluun myös rakentamalla vastineeksi niiden käyttöön pienvesivoimaa.


Luonnonsuojelu on myös työskentelyä lasten ja nuorten kanssa. Ympäristö-

kasvatuksella opetetaan uutta sukupolvea rakastamaan ja kunnioittamaan luontoa ja ymmärtämään, ettei ihminen selviydy ilman sitä.

Tilikauden aikana WWF:n ympäristökasvatukseen osallistui yli 19 000 lasta ja nuor-ta sekä lähes 4 000 aikuista erilaisissa aikuiskoulutustilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kouluvierailut tavoittivat 11 595 oppilasta.

Teemana globaali vastuu

WWF:n ympäristökasvatuksen teemana oli lukuvuonna 2010–2011 globaali vastuu ympäristöstä. WWF tuotti tilikauden aikana teemaan liittyen oppimateriaalia, teki kouluvierailuja ja opettajakoulutuksia sekä järjesti kuvituskilpailun lapsille ja nuorille.

Toiveajatteluako?-kuvituskilpailu järjestettiin peruskoululaisille yhteistyössä WWF Nepalin ja Ylen Galaxi-nuortenohjelman kanssa. Kilpailussa pyydettiin suomalaisia ja nepalilaisia lapsia ja nuoria kertomaan oma toiveensa maailman ja ympäristön puoles-ta. Kilpailuun lähetettiin 869 työtä Suomesta ja 110 työtä Nepalista, ja toiveita esitettiin yli 2 100 kappaletta. Kilpailutöistä kootut näyttelyt kiersivät sekä Suomen kaupungeissa että Nepalissa.

Globaalin vastuun teemalla tuotettiin myös Tarinoita muuttuvalta planeetalta -tarina-kokoelma ja -tehtävämateriaali koulujen arvokasvatuksen tueksi. Materiaali lähetettiin 2 000 peruskouluun ja lukioon sekä kaikille partiolippukunnille.

Vinkkejä luontoretkille ja vaikuttamiseen

WWF tuotti osana metsäteemavuottaan Luonto kutsuu seikkailuun -vihkosen, joka kannustaa perheitä retkeilemään ja kokemaan luontoa yhdessä. Tehtävävihko lähetet-tiin OP-Pohjolan Hippo-lehden välissä 175 000 kotiin. Lisäksi sitä jaettiin Metsähalli-tuksen luontokeskuksissa sekä WWF:n yhteistyökumppaneiden tapahtumissa.

Yläkouluille ja lukioille WWF tuotti yhdessä Sanomalehtien Liiton ja Pääkaupunki-seudun Kierrätyskeskuksen kanssa Ympäristötoimittaja-materiaalin. Se auttaa nivo-maan yhteen äidinkielen ja luonnontieteiden opetusta ja ohjaa oppilaita tarkastelemaan ympäristöasioita toimittajan näkökulmasta.

Luonto tulee oppitunnille

WWF-lähettiläät jatkoivat kouluvierailuja eri puolilla Suomea. Tilikauden aikana 15 lä-hettilästä piti yhteensä 348 vesijalanjälkiaiheista oppituntia eri kouluasteilla. Tunneilla oppilaat tutustuivat muun muassa WWF:n vesihankkeisiin Nepalissa sekä jokidelfiini-en suojeluun.

WWF:n kouluille tarkoitettu ympäristökasvatusohjelma Naturewatch tarjosi kouluille tutkimustehtäviä, toimintavinkkejä, opettajakoulutusta sekä tietoa ajankohtaisista ympäristöaiheista. Naturewatch-verkosto sai paljon uusia, nuoria tutkijoita Varsinais-Suomesta, kun Turun kaupunki otti Naturewatchin osaksi viidesluokkalaisten leirikou-luohjelmaa.

YMPärISTökaSVaTUS

Suojelutoiminta

WWF:n kOUlUVIeraIlUT TaVOITTIVaT

11 595 OPPIlaSTa

”Parasta palautetta oli se, kun opettajat kertoi-vat tuntini herättäneen

keskustelua vielä seu-raavanakin päivänä.”

Minna Mikkola, WWF-lähettiläs

naTUreWaTCH 2010–2011

• 1 700 Koululaista TekI TUTkIMUkSIa

• 850 oppilasta TUTkI ITäMerTa

• 8 opettajaKoulutusta JärJeSTeTTIIn

erI PUOlIlla SUOMea


© a

lex

an

dr

a an

tell / w

wF


WWF tavoitti SäHköISIllä UUTISkIrJeIllä YlI

23 000 HenkIlöä kUUkaUDeSSa

VerkkOSIVUIlla nOIn

30 000YkSITTäISTä käVijää Ja nOIn

43 000käYnTIä kUUkaUDeSSa

PanDan POlkU -leHDellä YlI

23 000 lUkijaa nelJä kerTaa VUODeSSa

VerkkOYHTeISö FaCeBOOkISSa nOIn

2 700HenkIlöä

+SäHköISIllä TUkijakIrJeIllä YkSITYISTUkijaT Ja keSkeISTen YrITYSkUMPPaneIDen HenkIlöSTön

© w

wF / s

ea

n k

ella

nd


Viestintä, kampanjat ja vaikuttaminen

Luonnonsuojelun haasteista, ratkaisuista ja saavutuksista on tärkeää kertoa monille tahoille: tavallisille ihmisille, yrityksille ja poliittisille päättäjille. Viestimällä voidaan vaikuttaa asenteisiin ja toimintatapoihin.

Viestintä

WWF tavoittaa viestinnällään ja kampanjoillaan suoraan ja tiedotusvälineiden kautta suuren joukon suomalaisia. Tilikauden aikana WWF:n viestinnästä lähti yhteensä 110 mediatiedotetta. Lisäksi WWF julkaisi erilaisia oppaita, esitteitä ja raportteja, muun muassa suuren suosion saavuttaneen kuluttajan kalaoppaan.

WWF:n verkkosivujen kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe valmistui, ja sivus-to julkistettiin kesäkuussa 2011. Uudistuksella pyritään lisäämään sivuston visuaa-lisuutta, toiminnallisuutta ja kiinnostavuutta sekä painottamaan entistä enemmän WWF Suomen oman toiminnan ja tulosten esittelyä. Sivusto mahdollistaa myös monipuolisemman viestimisen ajankohtaisista asioista sekä helpottaa tukijaksi liittymistä ja lahjoitusten tekemistä. Uudistusta jatketaan vaiheittain.

WWF:n tukijalehti Pandan polku uudistettiin niin ikään tilikauden aikana. Sisältöä kehitettiin luettavammaksi ja ulkoasu muutettiin WWF:n uuden, kansainvälisen visuaalisen ilmeen mukaiseksi. Verkkosivujen ja Pandan polun lisäksi muidenkin WWF-julkaisujen ulkoasu uudistettiin.

Kampanjat ja tapahtumat

Tammikuussa 2011 WWF aloitti vuoden kestävän metsäkampanjan osana YK:n metsäteemavuotta. Teemaan liittyen järjestettiin tiedotustilaisuus, kansainvälinen metsäseminaari sekä metsäaiheinen valokuvanäyttely Sanomatalossa Helsingissä. Myös WWF:n kansainvälistä 50-vuotispäivää juhlittiin 5.5. metsävuoden teemalla Luonnontieteellisessä museossa. Syntymäpäivälahjoitukset käytetään metsiensuo-jeluun. Lisäksi WWF:n metsätyöstä Suomessa ja maailmalla kerrottiin verkkosi-vuilla ja muussa viestinnässä. WWF:n Perintömetsä-esite uudistettiin, ja lapsille julkaistiin metsäaiheinen virikevihkonen.

WWF:n suurin yksittäinen kampanja oli Earth Hour -ilmastotempaus, joka järjestet-tiin Suomessa keväällä 2011 jo kolmatta kertaa. Lue lisää Earth Hourista sivulta 18.

WWF osallistui tilikauden aikana monille messuille ja muihin tapahtumiin, muun muassa Farmari- ja Educa-messuille sekä Helsingin Maailma kylässä -tapahtu-maan ja Silakkamarkkinoille. Tapahtumissa kerrottiin yleisölle WWF:n työstä, jaettiin materiaalia sekä hankittiin uusia tukijoita.

WWF mediassa

WWF näkyi tilikauden aikana runsaasti tiedotusvälineissä. Uutisaiheista parhaan näkyvyyden saavuttivat Earth Hour -tempaus, metsävuoden julkistus, syksyllä 2010 julkaistu Living Planet -raportti, uudistettu kuluttajan kalaopas sekä Itämeren

VIeSTInTä,kaMPanJaT Ja

VaIkUTTaMInen

WWF.FI-VerkkOSIVUSTO

UUDISTUI

2011WWF VIeTTI

MeTSäTeeMaVUOTTa



suojelu. Median kestosuosikkeja ovat merikotka- ja saimaannorppauutiset, samoin tiikeriin, sarvikuonoon ja muihin ulkomaisiin lajeihin liittyvät aiheet. WWF:n asian-tuntijoita haastateltiin säännöllisesti tiedotusvälineissä.

Mediaa kiinnosti myös WWF:n tammikuussa koordinoima ja järjestämä tilaisuus, jossa julkistettiin ympäristöjärjestöjen yhteiset vaaliteesit kevään 2011 eduskunta-vaaleihin.

WWF teki tilikauden aikana mediayhteistyötä muun muassa Yleisradion, MTV3:n, Metro-lehden, Voi hyvin -lehden, Valittujen Palojen ja Radio NRJ:n kanssa. Yle esitti Earth Hour -tempauksen aikana kampanjasta kertovia tietoiskuja ilmaiseksi televisiokanavillaan. MTV3 näytti WWF:n Itämeri-aiheisia tietoiskuja ilmaiseksi koko tilikauden ajan. WWF tuotti Voi hyvin -lehteen luontoaiheisia lehtijuttuja ja kuvia, ja lehti tuki WWF:n Perintömetsä-työtä.

Palkinnot

WWF Suomen 20 000 euron suuruinen Pandapalkinto jaettiin syksyllä 2010 kahden saajan kesken. Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanja kitkee uhanalais-ten susien salametsästystä ja rakentaa susille myönteistä ilmapiiriä. Virtavesien hoitoyhdistys Virho puolestaan tekee ansiokasta työtä pääkaupunkiseudun purojen ja Vantaanjoen vesiluonnon hyväksi. Pandapalkinnolla halutaan edistää ja palkita aktiivisia ympäristönsuojeluhankkeita. WWF on jakanut Pandapalkinnon vuodesta 1999 alkaen erillisestä Heidi Anderssonin rahastosta.

WWF:n Vuoden luontokirja -kilpailussa palkitaan ansioitunut luonnosta ja ym-päristöstä kertova teos. Vuoden 2010 luontokirjaksi valittiin Otavan kustantama Lasse J. Laineen ja Iiris Kalliolan teos Suomen lasten luontokirja. Valinnan teki Helsingin yliopiston kansleri ja WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori Ilkka Niiniluoto. WWF on järjestänyt kilpailun vuodesta 1978 alkaen.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon on tärkeä osa ympäristönsuojelutyötä. WWF on mukana monissa viranomaistyöryhmissä ja toimikunnissa, joissa vaikute-taan viranomaisten päätöksiin. WWF oli tilikauden aikana eduskunnassa kuulta-vana useista ajankohtaisista lakihankkeista ja budjettikysymyksistä muun muassa Itämereen ja kansalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyen.

Viranomaiset pyysivät WWF:ltä myös lausuntoja ja kannanottoja ympäristöasiois-ta. WWF Suomi antoi vuoden aikana yhteensä 26 kannanottoa ja lausuntoa muun muassa tuulivoimaan, saimaannorppaan, uhanalaisiin kalalajeihin, biopolttoainei-siin ja ympäristökasvatukseen liittyvistä asioista.

Tammikuussa 2011 WWF teki muiden järjestöjen kanssa yhteisen esityksen halli-tusohjelmaksi ja kävi ennen vaaleja tapaamassa kaikkien merkittävien puolueiden puoluesihteereitä ja keskeisiä ehdokkaita. Hallitusohjelman sisällössä on monia WWF:n edistämiä asioita ja tavoitteita.

WWF Suomi toimi aktiivisesti myös kansainvälisellä kentällä osallistumalla Na-goyan biodiversiteettikokouksen asioiden ja Himalajan alueen huippukokouksen valmisteluihin.

WWF anTOI

26 kannanOTTOa Ja laUSUnTOa

erJa HäkkInen

BHUTan-läHeTTIlääkSIerja häkkinen nimitettiin WWF:n50-vuotisjuhlien

yhteydessäWWFSuomenbhutan-lähettilääksi.

HäkkinensitoutuiedistämäänWWF:nnäkyvyyttäjavarain-

hankintaa. erja häkkisen tapaisettunnetutja

innostuneet henkilöt tuovat kansalaisjärjestöjen työlle

tärkeää näkyvyyttä.



•BalticSeaRegionalAdvisoryCouncilinlohityöryhmä(EU)•Business&Biodiversity-seminaarinohjausryhmä(YM)•Ekonisti–luontoriippuvainen-hankkeenohjausryhmä (NuortenKeskus)•Elintarvikeketjunneuvottelukunta(MMM)•Etelä-SuomenmetsienmonimuotoisuudentoimintaohjelmanMETSOnseurantaryhmä(YM)

•EuroopanstandardisointikomiteankansallinenBiodiversiteettijaympäristö-standardointiseurantaryhmä

•FSC-yhdistyksenhallitus,varajäsen•Globaalikasvatuksenkouluyhteistyöverkosto(Kepa)•HELCOMRESPONSE-ryhmä•Hyönteistensuojelunneuvottelukunta(YM/SYKE)•Itämerenlohenkalastuksenjärjestämisestäkeskustelevasidosryhmätyöryhmä(MMM)

•Itämerenoppimispolku-verkosto(BMOL)•ItämerensuojelukomissionHeadsofDelegations-tasonkokoukset,tarkkailija(HELCOM)

•Kalankasvatuksenympäristönsuojeluoppaanvalmistelu-työryhmä(YM)

•Kansainvälinenbiodiversiteettiasiantuntijaryhmä(YM)•Kansainvälisenmetsäpolitiikanneuvottelukunta(MMM)•Kansainvälisyyskasvatuksenreferenssiryhmä(Kehysry)•Kansallinenmetsäneuvosto(MMM)•Kansallisenmetsäohjelmanseurantaryhmänmetsä- neuvostonsihteeristö(MMM)•Kansallisenmetsäohjelmanympäristöhyödyt-työryhmä(MMM)

•Kestävääkehitystäedistävänkoulutuksenyhteysryhmä(OKM)

•Kestävänkehityksentoimikunta,varajäsen(YM)•KestävänmaataloudenEcontools-jaFocusMAKERA -tutkimushankkeidenohjausryhmät(MTT)•Kiljuhanhityöryhmä(YM/WWF)•KoliForuminneuvottelukunta•KosteikkojentoimivuudenparantamistaselvittäväActiveWetlandsINTERREG-hanke,partneri(EU)

•LesserWhite-frontedGooseInternationalWorkingGroup(AEWA)

•Life+ReturnofRuralWetlands-ohjausryhmä(MKJ)•Liikenteenturvallisuusviraston(Trafi)neuvottelukunta(LVM)•Loviisanjoenvaluma-alueenmonivaikutteistenkosteikkojenyleissuunnitelmanohjausryhmä(UudenmaanELY)

•Luonnonkukkienpäivänohjausryhmä(SuomenLuonnon-suojeluliitto)

•Maataloudenympäristötuenmuutostenvalmisteluryhmäsekä kosteikkojen investointituen kehittäminen- ja ravinne-tasoryhmä-pienryhmät(MMM)

•Maataloudenympäristötuenseurantatyöryhmä,varajäsen(MMM)

YhteistYö viranomaisten kanssa

WWFSuomenasiantuntijatolivattilikauden2010–2011aikanamukanavaikuttamassaesimerkiksiseuraavissaviranomais-työryhmissä:

•Manner-SuomenmaaseudunkehittämisohjelmanYmpäristö2010-teemavuodenHyvätkäytännötjaesimerkit-pienryhmä(MMM)

•Manner-Suomenmaaseudunkehittämisstrategianseuranta-komitea(MMM)

•Meristrategiadirektiivintoimeenpano-jaasetustyöryhmät(YM)•Metsäalanstrategisenohjelmanohjausryhmä(TEM)•Metsähallituksenmetsätaloudenympäristöoppaantoimitus-kuntajaohjausryhmä(MH)

•Metsälainuudistamisentyöryhmä(MMM)•MetsäkeskusTapionenergiapuunsuositustenohjausryhmä•Metsänkäsittelymenetelmienmonipuolistamistapohtivatyöryhmä(MMM)

•Metsänoppimispolunvaltakunnallinenohjausryhmä(SuomenMetsäyhdistys)

•Paimionjoenvesistönkunnostusjavirkistyskäytöntehostami-nen,maataloudenteemaryhmä(Paimionjoki-yhdistys)

•PäättäjienMetsäakatemianneuvottelukunta•Ravinteidenkierrätystyöryhmäjamaatalousalatyöryhmä (SitoumusSaaristomerentilanparantamiseksi)(Valtioneuvosto)•Saimaannorpansuojeluunliittyvienkalastuksenrajoitustoi-menpiteidenarvioimiseksiasetettuseurantaryhmä(MMM)

•Saimaannorpansuojeluohjelmatyöryhmä,ohjausryhmä(YM)•SertifiointilaitosBureauVeritasinriippumatonulkopuolinen

arviointiryhmä•Siemenpuu-säätiönvaltuuskunta•SuomenItämerensuojeluohjelmankorkeantasonseuranta-ryhmä(YM)

•SuomenkansallinenIUCN-komitea(YM)•Uhanalaistenlajienjaluontotyyppienhoitohankkeenohjaus-ryhmä(Uudenmaanympäristönsuojelupiiri)

•Uhanalaistenlajienturvaaminenmetsätaloudessa-hankkeentukiryhmä (metso-ohjelman valtakunnallinen luonnonhoito-hanke)(TAPIO,SYKE,YM)

•Vapaaehtoisenpelastuspalvelun(Vapepa)keskustoimikunnantyövaliokunta(SPR)

•Vesiviljelynympäristönsuojeluoppaanvalmistelutyöryhmä(YM)

•Vihreälippu-ohjelmantukityöryhmäHanska(Suomen YmpäristökasvatuksenSeura)•Yhteiskunta-jayritysvastuunneuvottelukunta(TEM)•Ympäristö-jakehitystyöryhmä(Kehysry)•YmpäristökasvatuksenPyöreäpöytä(SuomenYmpäristö-kasvatuksenSeura)

•Ympäristökuiskaaja-hankkeenohjausryhmä(MTK)•Ympäristöjaosto(YM)•Ympäristöministeriönilmastoareena•Ympäristöteemansuunnittelu-jaohjausryhmä2010(MMM)•Öljynsuojarahasto,varajäsen(YM)


On näHTäVä MeTSä PUUlTaVuosi 2011 oli YK:n metsäteemavuosi. WWF:kin vietti teemavuotta ja otti erityisen paljon metsiensuojeluasioita esille paitsi suojelutyössä ja viestinnässä myös yritys-yhteistyössä.

WWF työskentelee yritysten kanssa metsien suojelemiseksi niin Suomessa kuin maailmalla kehittämällä kestävää metsätaloutta ja edistämällä FSC-standardin käyttöönottoa. Sademetsien suojelussa keskeistä on myös vaikuttaminen palmuöljyn ja soijan tuotantotapoihin.


WWF työskentelee yritysten kanssa niiden ympäristövastuun parantami-seksi. Yhteistyöllä edistetään WWF Suomen suojelutavoitteita, vaikute-taan yritysten toiminnan ekologiseen

jalanjälkeen ja sitoutetaan yrityksiä ympäristönsuojelun edistämiseen.

WWF:n yhteistyö yritysten kanssa perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. WWF:llä on aina oikeus olla eri mieltä yhteistyöyritysten kanssa ja myös kertoa se avoimesti. Erityisen merkityksellistä on työskentely sellaisten yritysten kanssa, joiden ydin-toiminnoilla on suuri vaikutus ympäristöön.

Keveämpi hiilijalanjälki ja vastuullisia hankintoja

Yhteistyö WWF:n kanssa kiinnosti tilikauden aikana edelleen monia yrityksiä. Yhteistyöllä kehitettiin sekä WWF:ää että yrityksiä hyödyttäviä toimintamalleja ja lisättiin yritysten henkilöstön ympäristötietoisuutta. Elintarvikealan kanssa tär-keäksi yhteistyön näkökulmaksi nousi yritysten ja niiden tuotteiden hiilijalanjälki. WWF työskenteli muun muassa Raision kanssa sen hiilijalanjäljen pienentämisek-si. Toinen tärkeä yritysyhteistyön alue olivat vastuulliset hankinnat. WWF kannusti yrityksiä esimerkiksi vastuullisesti tuotetun palmuöljyn, soijan ja kalan hankintaan.

Myös WWF:n vesityö kiinnosti yrityksiä, sillä suomalaisyritysten hankinnat ja tuo-tanto sekä suomalainen kulutus painavat vesijalanjäljen moniin kaukaisiin maail-mankolkkiin.

Metsävuosi näkyi myös yritysyhteistyössä

WWF:n metsäteemavuosi ja 50-vuotisjuhla innostivat monet yritykset tukemaan WWF:ää ja osallistumaan WWF:n kansainväliseen metsäseminaariin 5.5.2011. Mukana olivat UPM, Lenzing Papier, Metsäliitto-konserni, Metsähallitus, Metso ja Nokia. WWF kehitti tilikauden aikana myös yhteistyöyritysten henkilökunnalle suunnatut, metsäaiheiset koulutuspaketit. Metsäteollisuussektori otti askelia kohti Suomen metsien kestävää FSC-sertifiointia, jonka puolesta WWF Suomi on työs-kennellyt vuosien ajan. Lue lisää FSC-sertifioinnista sivulta 20.

YrITYS-YHTeISTYö

Yritysyhteistyö

FSCUPM SaI enSIMMäISenä YrITYkSenä SUOMeSSa

keSTäVän MeTSänHOIDOn FSC-SerTIFIkaaTIn

GlOBaalIa YHTeISTYöTä SUOMeSTa käSIn

Kansainvälinen WWF teki Nokian kanssa aktiivista globaalia yhteistyötä, jota koordinoi WWF Suomi. Yhteistyön puitteissa käynnistettiin muun muassa joki-laakson suojeluhanke Nepalissa Koshin alueella. Suomessa Nokia tuki Itämeren suojelua sekä saimaannorpan pesälaskentaa, jossa tietoa norpanpesien sijain-nista kerättiin Nokia Data Gathering -mobiilisovelluksen avulla. Nokia lahjoitti norppalaskentoihin myös ilmatyynyaluksen sekä muita varusteita.


Yritysyhteistyö

”Ifin tavoitteena on olla vaikuttamassa ympäristö-ystävällisemmän yhteiskunnan kehittymiseen. WWF tunnettuna ja luotettavana kumppanina edistää tätä toimintaamme parhaalla mahdollisella tavalla.”Paula Salonen, johtaja, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Green Office -ympäristöjärjestelmä auttoi leikkaamaan päästöjä

WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, jonka avulla ne voivat pienentää ympäristökuormitustaan ja saavuttaa samalla säästöjä. WWF myöntää kriteerit täyttäville toimistoille Green Office -merkin käyttöoikeuden. Green Office -järjestelmä sisältyy usein yhtenä osana WWF:n ja yritysten yhteis-työhön.

WWF Suomen Green Office -verkostossa oli tilikauden päättyessä mukana 191 or-ganisaatiota, joissa työskenteli yhteensä 56 703 työntekijää. Mukana on yrityksiä, julkishallintoa ja kolmannen sektorin organisaatioita.

Vuonna 2010 Suomen Green Office -toimistot vähensivät kulutustaan ja kasvihuo-nekaasupäästöjään yhteensä 2 810 tonnia edellisvuoteen verrattuna. Luku vastaa 426 henkilöautomatkaa maapallon ympäri.

Keskustelua ympäristöstä

WWF jatkoi yritysten ylimmälle johdolle tarkoitettujen, ajankohtaisiin ympäris-töaiheisiin keskittyvien keskustelutilaisuuksien järjestämistä. Marraskuussa 2010 järjestettiin keskustelu makean veden käytöstä ja saatavuudesta ja siihen kohdis-tuvista globaaleista paineista.

Keväällä 2011 WWF käynnisti pyöreän pöydän keskustelusarjan metsistä ja ilmas-tonmuutoksesta. Lue lisää keskustelusarjasta sivulta 21.

Tukea WWF:n työlle

Useat yritykset ovat sisällöllisen yhteistyön lisäksi tukeneet WWF:n työtä monien vuosien ajan, ja tuki on WWF:lle erittäin tärkeää. Osa yrityksistä tukee WWF:n työtä myymiensä tuotteiden kautta eli niin sanottuina royalty-lahjoituksina. WWF:n Operaatio Merenneito on ollut erityisen suosittu royalty-kohde.

Tilikauden aikana noin 60 yritystä työskenteli WWF:n kanssa yhteisten ympä-ristötavoitteiden saavuttamiseksi tai tuki WWF:ää rahallisesti – monet tekivät molempia. Eniten lahjoituksia saatiin Itämeri-työlle. Pohjoismaissa toteutettu Muumi-hahmojen 65-vuotisjuhlakampanja ja siihen liittyvä ympäristökasvatus-toiminta toivat WWF:n Itämeri-työlle lähes 150 000 euron lahjoituksen.

Yrityksiltä saadut lahjoitukset kohdistetaan yleensä sellaiseen luonnonsuojelu-työhön, joka yhdistää yritystä ja WWF:ää.

Green OFFICe -TOIMISTOT SääSTIVäT

2,96 GWT SäHköä= 2 300 TOnnIa

PääSTöJä= 975 928

POlTTOaInelITraa= 521 OMakOTITalOn

VUOSIPääSTöT= 412 368 eUrOa


WWF suomen pääYhteistYökumppanit

•CanonOy•IfVahinkovakuutusyhtiöOy•MetsoOyj•MTV3•NokiaCorporation•RaisioOyj•SEBGyllenbergRahastoyhtiö•SiljaLine•SpondaOyj•ToyotaAutoFinlandOy•UPM-KymmeneOyj,Metsä

WWF suomen YritYstukijoita

•Delingua•EazybreakOy•OyElectroluxAb•Helsinginjuhlaviikot•KirjapainoUusimaa•LenzingPapierGmbH•MainostoimistoKapina•M-BrainOy•MarsFinlandOy•Metsähallitus•Metsäliitto-konserni•NordeaPankkiSuomiOyj•Prog-ItOy•RocheOy•Saint-GobainRakennustuotteetOy•SteamCommunicationsOy•StoraEnsoOyj,Metsä•OySultradeLtd•UrhoViljanmaaOy

roYaltY-tuottoa lahjoittavia YritYksiä

•ACEEuropeanGroupLtd.•Calligraphen•ExpertFinlandOy•FazerLeipomotOy•HeirolOy•HerlitzOy•L’OréalFinlandOy/Garnier-tuotemerkki•MartinexOy•OyMoominCharactersLtd•PalettiOy•Procter&GambleFinlandOy•PutinkiOy•Sokos/Emotion-tuotemerkki•SuomenUusiokuoriOy•Veikkaus•WSOY

Yritysyhteistyö


© a

lex

an

dr

a an

tell / w

wF

WWF:nkansainvälistä50-vuotispäivääjuhlittiinLuonnontieteellisessämuseossayhteistyökumppaneiden,vapaaehtoistenjatukijoidenkanssa.MuseoantoitilatilmaiseksiWWF:nkäyttöön,jayritystenjayksityis-

henkilöidensyntymäpäivälahjoituksetkäytetäänmetsiensuojeluun.


WWF:n työ ei olisi mahdollista ilman yksityisten ihmisten tukea. Suomalaisten tuki antaa WWF:lle paitsi merkittävän osan toiminnan rahoituksesta myös mandaatin vaikuttaa ympäristöasioihin yhteiskunnallisella tasolla.

WWF:llä oli tilikauden päättyessä yhteensä 65 657 tukijaa, joista noin 83 pro-senttia tuki WWF:n työtä rahallisesti. Loput tukivat WWF:ää vapaaehtoistyöllä esimerkiksi lajityöryhmissä, öljyntorjuntajoukoissa tai talkooleireillä. Yksityis-henkilöt lahjoittivat tilikauden aikana WWF:lle 2 548 000 euroa eli 40 prosent-tia WWF:n kokonaistuloista.

Säännöllinen tuki

Tukijahankinnan tärkeimpinä kanavina pysyivät katuvarainhankinta eli feis-saus sekä ovivarainkeruu. Ne toivat WWF:lle yli 2 000 uutta kummia. WWF ulkoisti nämä keräysmuodot Fundraising Aid FRA Oy:lle, jonka kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Kaduilla ja ovilla tehtävä varainkeruu antoi ihmisille mah-dollisuuden keskustella ja kysellä WWF:n työstä koulutettujen ja innokkaiden WWF-feissareiden kanssa.

Uusia tukijoita saatiin myös metsäteemavuoteen liittyvällä tv-mainoksella ja lehti-ilmoituksilla sekä uudistettujen verkkosivujen ja liittymislomakkeiden avulla. Vanhoille kummeille tehtiin onnistunut kampanja, jossa heitä pyydettiin korottamaan tukisummaansa.

Kertalahjoitukset

WWF lähetti tilikauden aikana kuusi suorakeräyskirjettä, joilla hankittiin kertalahjoituksia. Lahjoituksia kerättiin myös uudistetuilla verkkosivuilla, joille metsävuoden kunniaksi perustettiin uusi verkkolahjoituskohde, suomalaiset metsät. Lisäksi lahjoituksia hankittiin lehti-ilmoituksilla ja MTV3:n ilmaiseksi esittämillä Itämeri-mainoksilla. Myös merkkipäivä- ja testamenttilahjoituksia hankittiin suorapostituksen ja verkkosivujen avulla.

WWF hankki lahjoituksia myös järjestämällä perinteiset Norppa-arpajaiset yh-dessä järjestöarpajaisiin erikoistuneen Tavara-arpa ry:n kanssa. Arpajaiset ovat WWF:lle riskitön varainhankintamuoto, sillä Tavara-arpa ry vastaa kaikista kampanjakustannuksista. Arpajaispalkintoja kehitetään jatkuvasti ympäristö-ystävällisemmiksi. Norppa-arpajaisten tuotto on noussut vuosi vuodelta, ja ne ovat WWF:lle tärkeä varainhankintamuoto.

WWF Suomi ja Väestöliitto lähtivät keväällä 2011 mukaan KAPUA-hankkee-seen, jolla kerätään varoja kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Neljännen KAPUAn tavoitteena on kerätä 100 000 euroa WWF:n ja Väestöliiton työhön Nepalin luonnon ja ihmisten hyväksi. Kapuajat ovat tavalli-sia ihmisiä, joita yhdistää halu auttaa ja kokeilla samalla omia rajojaan vuorikii-peilyssä. He maksavat itse matkakulunsa ja keräävät varoja KAPUA-hankkeelle

YkSITYISVaraIn-HankInTa

Yksityisvarainhankinta

kUMMIT 30.06.2011 wwF-kummi 8 792 itämeri-kummi 5 809saimaannorppakummi 3789sademetsäkummi 3530ilmastokummi 1 156 Yhteensä 23 076

38 %

25 %

16 %

15 %

5 %


”Monet antavat Itämeren hyväksi yhden tunnin palkkansa kuussa. Pienistä puroista joetkin syntyvät, ja pisaroista valtameret.”

Juhani Lassila, WWF:n feissari

Yksityisvarainhankinta

YkSITYISTen IHMISTen TUkI MaHDOllISTaa

WWF:n TYön

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

TUkIJOIDen Määrän keHITYS

YkSITYISTUkIJOIDen MääräT 30.6.2011 lahjoittajat 27 513 Kummit(kuukausi-javuositukijat) 23076Vapaaehtoiset 11272Verkkokaupanasiakkaat 3796 Yhteensä 65 657

yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. WWF on tukenut Kapuajia muun muassa viestinnällä, koulutuksilla ja tuottamalla heidän käyttöönsä keräysmateriaalia. Lue sivulta 25, mitä rahoilla saadaan aikaan.

Koulujen päivätyökeräys

WWF järjesti tilikauden aikana kouluille suunnatun päivätyökeräyksen, jonka kohteena olivat WWF:n kehitysyhteistyöhankkeet. Kouluille lähetettiin keräys-ohjeiden lisäksi globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksiä käsittelevä Tari-noita muuttuvalta planeetalta -aamunavausmateriaali (lue lisää materiaalista sivulta 28). Päivätyökeräyksessä oppilaat hankkivat yhdeksi päiväksi työpaikan tai tekevät kotitöitä ja lahjoittavat siitä saamansa palkan hyväntekeväisyyteen. Päivätyökeräyksen teki WWF:n hyväksi 57 koulua, ja yleinen lahjoitussumma oli 12 euroa oppilasta kohden.

Tuotemyynti verkkokaupassa

WWF:n verkkokaupan tuotemyynnillä rahoitetaan WWF:n työtä. Pandatuotteet ovat suosittu tapa kertoa tuesta WWF:lle. Tuotemyynti on ulkoistettu Sanser / T.M. Palojoki Oy:lle, joka vastaa tuotteiden hankinnasta, varastoinnista, toimi-tuksista ja laskuttamisesta. WWF osallistuu tuotteiden valintaan, ja valikoimaa kehitetään jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi. Tuotemyyntiä ja muuta kau-pallista toimintaa varten WWF Suomi on perustanut Nooan Arkki Oy:n.

Yksityistukijatyhteensä(ilmanyrityksiä)Kummit(kuukausi-javuositukijat)

35 %

42 %

6 %

17 %

65 65723 076

66 889 22 359

66 88720 01763 815

18 61256 09815 791

47 67811 372

39 1018 035


WWF Suomen henkilökunta

WWF Suomen toimistossa Helsingin Sörnäisissä työskenteli tilikauden päättyessä vakituisissa työsuhteissa 31 henkilöä ja pääsihteeri. Heidän lisäkseen toimistossa työskenteli muutamia määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita. Myös monet vapaaehtoiset, luottamushenkilöt, kouluissa kiertävät WWF-lähettiläät ja feissarit eli katuvarainhankkijat tekivät tilikauden aikana arvokasta työtä WWF:n hyväksi.

WWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin tukena työskenteli johtoryhmä, johon kuuluivat yritysyhteistyöjohtaja Anneli Alfthan, viestintäjohtaja Anne Brax, yksityisvarainhankintajohtaja Tarja Hakala, suojelujohtaja Jari Luukkonen sekä talousjohtaja Susanna Vuorela.

Koko henkilöstö jatkoi pääsihteerin kanssa WWF Suomen määrätietoista kehittä-mistä yhä paremmaksi työpaikaksi. Tilikauden aikana järjestettiin useita tilaisuuk-sia, joiden tavoitteena oli suunnata WWF:n toimintaa entistä terävämmin kohti strategisia tavoitteita sekä kehittää organisaation omia toimintatapoja. Henkilöstöä kannustettiin työyhteisön sekä oman työnsä ja työhyvinvointinsa kehittämiseen. Fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämistä tuettiin muun muassa virkistysseteleillä sekä viikoittaisilla sähly- ja jumppavuoroilla.

WWF Suomi osallistui tilikauden aikana Great Place to Work -kilpailuun ja sijoittui Suomen parhaat työpaikat 2011 -listalla sijalle 15 pienten organisaatioiden sarjassa. Kilpailussa saadut hyvät tulokset olivat osoitus edellisellä tilikaudella toteutetun organisaatiouudistuksen onnistumisesta, hyvistä esimiestaidoista sekä koko henki-löstön sitoutumisesta ja motivaatiosta työskennellä WWF:n tavoitteiden puolesta.

WWF Suomen oman toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia pienennettiin. Eri-tyishuomiota kiinnitettiin toimiston Green Office -järjestelmän toimivuuteen sekä matkustamisesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseen. Lentomatkustamisesta syntyneet päästöt kompensoitiin Climate Friendly -kompensointipalvelun kautta.

WWF Suomen luottamushenkilöt

WWF Suomen hallintoneuvostossa toimi tilikauden aikana puheenjohtajan, kansanedustaja Pekka Haaviston johdolla 27 jäsentä. Hallintoneuvosto piti sään-tömääräisen syys- ja kevätkokouksen. Hallintoneuvosto vahvistaa vuosittain WWF Suomen tilinpäätöksen, toimintasuunnitelman ja budjetin sekä valitsee hallituksen.

WWF Suomen seitsemänhenkinen hallitus kokoontui tilikauden aikana kuusi ker-taa puheenjohtajansa, professori Jari Niemelän johdolla.

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet toimivat luottamustehtävissään täysin vapaaehtoisesti, eikä heille makseta palkkioita.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on WWF Suomen sekä WWF:n kansainväli-sen Elävä Himalaja -hankkeen suojelija. WWF Suomen perustaja sekä pitkäaikai-nen hallintoneuvoston puheenjohtaja Pertti Salolainen nimitettiin WWF:n 50-vuo-tisjuhlien yhteydessä WWF Suomen hallintoneuvoston kunniapuheenjohtajaksi.

HallInTO Ja TalOUS

”Yhteinen tahto suojella luontoa luo WWF:n

työyhteisöön ainutlaa-tuisen yhteen hiileen

puhaltamisen meinin-gin ja huippuhyvän

yhteishengen.”

Teemu Niinimäki, kenttäkoordinaattori,

WWF Suomi

Hallinto ja talous

WWF MeneSTYI SUOMen ParHaaT

TYöPaIkaT -kIlPaIlUSSa


Hallinto ja talous

hallintoneuvosto tilikauDella 1.7.2010–30.6.2011

kunniapuheenjohtaja:kansanedustaja,ministeri,suurlähettiläs Pertti Salolainen

puheenjohtaja:kansanedustajaPekka Haavisto

jäsenet:lähetysneuvos,yksikönpäällikköPertti Anttinen,ulkoasiain- ministeriöyliasiamies,dosentti Antti Arjava,SuomenKulttuurirahastode Felix BjörklundFT,professoriErik Bonsdoff,ÅboAkademivuorineuvos Stig Gustavson,KonecranesOyjKTT,dosenttiMinna Halme,HelsinginkauppakorkeakouluopiskelijaPasi Hariokansanedustaja Leena-Kaisa HarkimoeuroparlamentaarikkoSatu Hassiylijohtaja Pekka Jalkanen,ympäristöministeriötoimitusjohtaja Pekka Karhuvaara,MTV3OykansanedustajaPia Kauma

hallitus tilikauDella 1.7.2010–30.6.2011

puheenjohtaja: professoriJari Niemelä,Helsinginyliopisto

jäsenet:ott Heidi AnderssonKTM,toimitusjohtaja Juhani Enkovaara,EhoOyPhD,professoriJanne Hukkinen,Helsinginyliopisto

toimitusjohtaja Ismo Marttinen,JokerCardFinlandOyprofessori,kansleriIlkka Niiniluoto,HelsinginyliopistoDI,ohjelmajohtajaJukka Noponen,SitraKTM,johtajaAnders Nordman,AktiaTkT,toimitusjohtajaTuula Pohjola,CRnetOyFT,ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen,ympäristöministeriökirkkoneuvos Leena Rantanen,KirkkohallitusKTM,johtajaJukka Seppälä,MetsoOyjprofessori,johtajaPirjo Siiskonen,Helsinginyliopistoprofessori,pääjohtajaPetteri Taalas,IlmatieteenlaitosprofessoriSirpa Tani,HelsinginYliopistokansanedustajaKimmo Tiilikainenjohtaja Jussi Vanhanen,Teknisetmateriaalit-liiketoiminta- ryhmä,UPM

varapuheenjohtajat:professoriMikael Hildén,Suomenympäristökeskusotk Veli Sundbäck

asianajaja Kari Parkkinen,AsianajotoimistoOyJuridiaAbVTM,ekonomistiHannu Ranki,TresorOymerikeskuksenjohtaja,professoriMari Walls,Suomen ympäristökeskus

© a

lex

an

dr

a an

tell / w

wF

wwF suomen henkilökunta


Hallinto ja talous

VaPaaeHTOISeT TekIVäT WWF:lle

Tärkeää TYöTä

WWF Suomen vapaaehtoiset

Vapaaehtoiset tekevät WWF:lle vuosittain merkittävän määrän äärimmäisen ar-vokasta työtä. Tilikauden aikana vapaaehtoistyötä kertyi yhteensä noin seitsemän henkilötyövuotta, ja sen arvo oli noin 250 000 euroa.

Vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin kuului tilikauden päättyessä lähes 6 000 jäsentä. Joukot kutsutaan tarvittaessa puhdistamaan rantoja viranomaisten johdolla, mikäli Itämerellä tapahtuu öljyonnettomuus.

WWF Suomen talkooleireillä työskenteli tilikauden aikana noin 160 vapaaehtoista. Leireillä hoidetaan ja kunnostetaan vanhan maatalouden synnyttämiä perinneym-päristöjä ja niiden uhanalaistuvaa lajistoa. WWF tarjoaa leiriläisille muonituksen ja työvälineet. Talkoolaiset maksavat itse matkansa leiripaikalle.

Useita kymmeniä vapaaehtoisia osallistui WWF:n lajiensuojelutyöhön sekä eri lajien laskentoihin. Lisäksi monet yksityishenkilöt lahjoittivat WWF:lle ilmaiseksi työnsä tuotoksia, kuten upeita luontovalokuvia.

Talouskehitys ja tulevaisuudennäkymät

WWF Suomen talous kehittyi kuluneella tilikaudella hyvin ja toteutuneet tulot ylit-tivät budjetoidut tulot 1,57 miljoonalla eurolla. Tulojen kasvua vauhditti erityisesti kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen Nokian kanssa sekä ulkoasianministeriön myöntämän tuen merkittävä kasvu. Myös yksityishenkilöiltä ja muilta yrityksiltä saadut lahjoitukset kasvoivat edelliseltä tilikaudelta.

Epävakaa talouskehitys asettaa riskejä WWF:nkin toiminnan kasvulle. Niihin va-raudutaan lisäämällä yksityisvarainhankinnan resursseja, pitämällä kustannukset kohtuullisina sekä kasvattamalla vararahastoa.

Vastuullinen varainhankinta ja varainkäyttö

WWF:n toiminnan kivijalan muodostavat yksityisten ihmisten lahjoitukset. Niiden lisäksi toimintaa rahoitetaan yritysten, julkisen sektorin ja säätiöiden tuella. Osa tuesta on kohdennettua, ja osan WWF voi kohdentaa suojeluasiantuntijoiden harkin-nan mukaan niihin luonnonsuojelukohteisiin, jotka tarvitsevat kipeimmin varoja.

WWF käyttää mahdollisimman suuren osan tuloistaan suojelutyöhön; tilikaudella 2010–2011 suojelutyön osuus kaikista menoista oli 79 prosenttia. Varainhankinnan osuus WWF:n menoista oli 15 prosenttia ja talouden ja hallinnon osuus 6 prosenttia.

WWF on myös kerännyt varoja suojelurahastoon, jolla turvataan tulevien vuosien suojelutyötä. Sijoitusten riskitasoja päätettiin pienentää maailmantalouden haasta-van tilanteen vuoksi. WWF:n omaisuutta on sijoitettu erilaisiin rahastoihin, joukko-velkakirjalainoihin ja rahamarkkinoille. Varoja hallitaan WWF Suomen sijoitus-strategian mukaisesti: eettisesti, tuottavasti ja varat turvaavasti.

WWF Suomen varainkäyttöä valvovat oma hallitus ja hallintoneuvosto sekä kansain-välinen WWF. Julkishallinnon rahoittamia hankkeita valvovat lisäksi ulkoasiainmi-nisteriö, Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset. EU:n ja ulkoasiainministeriön rahoittamista hankkeista tehdään erityistilintarkastukset ja raportit. WWF Suomen tilintarkastuksen tekevät vuosittain PricewaterhouseCoopersin KHT-tilintarkastajat. Lisäksi säätiöiden toimintaa valvoo Patentti- ja rekisterihallitus.

SUOJelUTYön OSUUSkaIkISTa MenOISTa OlI

79 %


MenOT TIlIkaUSI 2010–20115 968 870 €

TUlOT TIlIkaUSI 2010–20116 445 558 €

Hallinto ja talous

WWF SUOMen TUlOT Ja VaraInkäYTTö TIlIkaUDella 2010–2011

Tilikaudenoperatiivinenvoittooli476689euroa,jostapoistojenjälkeen451102euroasiirrettiinsuojelurahastoonjakäytetääntulevina vuosina suojelutyöhön.

Julkisrahoituksesta92prosenttiasaatiinulkoasiainministeriöltäja4prosenttiaympäristöministeriöltä.LisäksivarojasaatiinEU:lta,Metsähallitukselta,ELY-keskuksiltajaSuomenympäristökeskukselta.

WWFSuomenomistamankaupallisenNooanArkkiOy:nliikevaihtotilikaudella2010–2011oli573894euroajatilikaudenvoitto144075euroa.NooanArkkionperustettutuotemyyntiäjamuutakaupallistatoimintaavarten,jasentuotoillarahoitetaanWWF:ntyötä.

SUOJelUn MenOJen JakaUTUMInen TIlIkaUDella 2010–2011WWF Suomen omat hankkeet kehitysmaissa 1 852 872 €WWF-verkoston suojelutyön rahoitus 935 174 €Suojeluviestintä 629 327 €Suomen ja lähialueiden luonto 475 171 €Ekologinen jalanjälki Suomessa 371 857 €Itämeri 329 319 €Ympäristökasvatus 146 343 €

Yhteensä 4 740 063 €

hallinto 6 %

suojelu ja suojelu-

viestintä 79 %

Varain-hankinta

15 %

Muut(säätiötjaWWF-verkosto)2 %

yksityiset 40 %

yritykset 32 %

Julkis-hallinto 26 %

39 %

20 %

13 %

10 %

8 %

7 %3 %


Tuloslaskelma

Tilinpäätöksen liitetiedot ja rahastojen tiedot ovat luetta-vissa verkossa osoitteessa wwf.fi/toimintakertomus

€ € 1.7.2010–30.6.2011 1.7.2009–30.6.2010varsinainen toimintatuotot Kotimaankohteet 131745,16 129423,53 Ulkomaankohteet 1516481,57 1648226,73 1033031,66 1162455,19kulut Henkilöstökulut -1968156,52 -1703976,32 Poistot -45885,25 -2014041,77 -67160,02 -1771136,34 muut kulut Kotimaankohteet -864851,08 -666558,06 Ulkomaankohteet -2466914,10 -1479381,97 Muutkulut -57517,88 -3389283,06 -60179,74 -2206119,77Varsinaisen toiminnan kulujäämä -3 755 098,10 -2 814 800,92

varainhankinta tuotot Kotimaankohteet 4675537,18 3190593,15 Ulkomaankohteet 93253,44 4768790,62 125353,31 3315946,46 Kulut -599696,27 -453882,09Varainhankinnan tuottojäämä 4 169 094,35 2 862 064,37

Tulos ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa 413 996,25 47 263,45

sijoitus- ja rahoitustoimintaTuotot 120315,0

2011 suomi toimintakertomus heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011 · 2019. 4. 10. · na 2011 hyvin,...

Documents