lajike-erot - kolmen satovuoden jälkeen jokioisten kokeessa...• liian lämmin kausi kesäkuun...

Lajike-erot - kolmen satovuoden jälkeen

Jokioisten kokeessa

Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen

PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari

12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki

Lajike-eroja tarkastellaan

• Jokioisissa tehtyjen lajikekokeiden avulla (1 – koe no 823)

• Vuonna 2011 kerättyjen tilatietojen avulla

•

Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.2012 Marjo Keskitalo MTT

Jokioisten lajikekoe 1:n perustaminen,

hoito ja korjuu

• Kylvö 27.5. 2009, 550 itävää siementä/m2 (vastasi 14-16

kg/ha lajikkeesta riippuen)

• Lannoitus: kylvövuosi 60 kg N/Ha (PY6 17-4-13), satovuosina

80 kg N/ha (PY3:sta 21-3-9)

• Rikkakasvien torjunta 2009 Fenixillä ennen ja jälkeen

kuminan taimettumista (1,5 + 1,0 l/ha). Satovuosina 2010 ja

2011 rikkakasveja ei torjuttu. V 2012 keväällä aikainen Fenix-

ruiskutus 2x.

• Kuminakoin torjunta: Satovuosina 2x ennen kukintaa

• Korjuut:

• 1) 3.8. 2010

• 2) 28.7.2011

• 3) 3.8.2012



0

500

1000

1500

2000

2500

Puitu sato 2010

Puitu sato 2011

Puitu sato 2012

0

200

400

600

800

2010 Varisseet kg/ha



Kuva 1 ja 2. Jokioisten lajikekoe 1:n (Koe 823) puidut sadot 2010 – 2012 sekä

laskennallinen varissut sato kg/ha.

Kg/ha

Kg/ha -> v.2012 satoa tuottaneista yksilöistä osa itänyt maahan varisseista siemenistä, joiden lajikeaitous on epävarmaa. Tämän

takia v 2012 satoa tuottaneet ja varistaneet yksilöt voivat olla muuta lajiketta kuin ruudussa alun perin kasvoi.


0

500

1000

1500

2000

2500

2010 Satopotentiaali (puitu +varisseet)



0

500

1000

1500

2000

2500

2010 Satopotentiaali (puitu +varsisseet)

2011 Satopotentiaali 2 (puitu2 x + varisseet)


Kuva 3 ja 4. Jokioisten lajikekoe 1:n (Koe 823) satopotentiaali kahdella tavalla laskettuna:

Vuosi 2011, yläkuva puitu + varissut sato; alakuva puitu sato 2x + varissut sato.

Kg/ha

Kg/ha


0

1000

2000

3000

4000

5000

Puitu sato 2012

Puitu sato 2011

Puitu sato 2010

0

1000

2000

3000

4000

5000

2012 Satopotentiaali(puitu + varisseet)

2011 Satopotentiaali 2(puitu 2 x + varisseet)

2010 Satopotentiaali(puitu + varsisseet)

Kuva 5 ja 6. Jokioisten lajikekoe 1:n (Koe 823) puidun sadon yhteismäärä (yläkuva)

sekä suurin satopotentiaali (alakuva).

Puitu sato 1500 – 3700 kg/ha/3 v

Satopotentiaali 2500 – 4500 kg/ha/3 v

Kg/ha

Kg/ha


0100200300400500600

2010 TAIMIAkpl/m2

2010 KUKKIVIAkpl/m2

0100200300400500600

2011 TAIMIAkpl/m2

2011 KUKKIVIAkpl/m2

0100200300400500600

2012 TAIMIAkpl/m2

2012 KUKKIVIAkpl/m2

Kuva 7.

Taimi- ja kukkivien

kasvien määrät

(kpl/m2)

Jokioisten

lajikekokeessa (823)

vuosina 2010-2012.

2010

2011

2012


0

100

200

300

400

500

600

TAIMIA ALUSSA (2009)

KUKKINUT yhteensä 3kasvukauden aikana(2010-2012)

Kpl/m2

Kuva 8. Kukkivien kasvien yhteismäärä kolmen kasvukauden jälkeen Jokioisten

lajikekokeessa (823). Kylvömääränä vuonna 2009 käytettiin 550 itävää siementä/m2.


0

1

2

3

4

5

6

2010 Jokioinen

2011 Jokioinen

Kuva 9. Jokioisten lajikekokeen (823) siementen haihtuvan öljyn pitoisuudet vuosien

2010 ja 2011 sadosta [(öljyn paino g/siemenpaino g)*100].

Haihtuvaa

öljyä %

0

10

20

30

40

50

60

2010 Lehtivihreämg/kg öljyä

2011 Lehtivihreämg/kg öljyä

1819202122232425

Öljy % 2010

Öljy % 2011

Kuva 10 ja 11. Jokioisten lajikekokeen (823) siementen öljy- (% siemen

kuivapainosta) ja lehtivihreäpitoisuudet (mg/kg öljyä) vuosien 2010 ja 2011

sadosta.

Öljyä n 20,5 – 24,5 %

-öljylle uutta käyttöä?

Lehtivihreää 5 – 55 mg/kg öljyä

-kuvaa siemenen tuleentumista?


Öljy %

Lehtivihreä

mg/kg öljyä


Kuva 12. Jokioisten lajikekokeen (823) 1000sp vuoden 2010 ja 2011 sadossa.

TSP g

Satotietoja tilakyselystä

• Arvio lajittelemattomasta kuminasadosta saatiin noin 95 tilalta

vuonna 2011. Pääasialliset lajikkeet olivat

• Sylvia (40 tilaa)

• Niederdeutcher (30 tilaa).

• Lisäksi muutamilla tiloilla viljeltiin Bleija, Konczewicki, Prochan tai

Volhouden –lajikkeita

• Gintaras-lajiketta ei viljelty lainkaan

• 14 tilalta lajiketietoja ei saatu

•



X Data

0 2 4 6 8 10

Y D

ata

0

500

1000

1500

2000

2500

Kuva 13. Kuminan lajittelematon sato (kg/ha) lajikkeittain v 2011 tilakyselyn mukaan.

Keskisato 989 kg/ha. Muut lajikkeet 0=Bleija, 2=Konczewichi , 4= Prochan,

7=Volhouden

X = 1027

kg/ha X= 931

kg/ha

KUMINAN LAJITTELEMATON SATO

LAJIKKEITTAIN V 2011 TILAKYSELYSSÄ

Niederdeutcher Sylvia Ei tiedossa

X=1022

kg/ha

Kg/ha

keskisato


SÄÄTIETOJA

KASVUKAUSILTA 2009 - 2012


0

5

10

15

20

25

1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324252627282930

JO vrk keskim. LT 2009




0

5

10

15

20

25

30

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31





KESÄKUU vrk:n keskilämpötilat 2009 - 2012

HEINÄKUU vrk:n keskilämpötilat 2009 - 2012


0

5

10

15

20

25

1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324252627282930



0

5

10

15

20

25

30

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31



KESÄKUU vrk:n keskilämpötilat 2009 - 2012

HEINÄKUU vrk:n keskilämpötilat 2009 - 2012

+VIILEÄ SÄÄ KESÄKUUSSA 2010

+LÄMMIN SÄÄ HEINÄKUUSSA 2010

- LÄMMIN SÄÄ KESÄKUUSSA 2011

- VIILEÄ SÄÄ HEINÄKUUSSA 2011

Johtopäätökset (1)

• Sylvian lisäksi Etelä-Suomessa satoisaksi ovat osoittautuneet

Record, Prochan ja Gintaras –kuminalajikkeet, jotka eivät

varista siemeniä maahan.

• Konczewicki, Niederdeutcher ja Volhouden olivat

heikkosatoisimpia Jokioisten lajikekokeessa. Matala sato

johtuu osaksi varisemistappioista, jotka voivat olla

potentiaalisesta sadosta laskettuna ¼ tai enemmän. Vaikka

varissut sato huomioitiin, kokonaissadot eivät yltäneet

parhaimpien lajikkeiden tasolle.

• Niederdeutcher oli ainoa lajike, jonka siementen haihtuvan

öljyn pitoisuus oli 2010 ja 2011> 4 %:n (w/w) (2012 tulos

puuttuu!) Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.2012 Marjo Keskitalo MTT


• Kokonaissato suurimman satopotentiaalin mukaan

(huomioiden varisemiset ja v 2011 säästä johtuva satotappio)

voisi olla 2500 – 4500 kg/ha eli 830 – 1500 kg/ha/v riippuen

lajikkeesta

• Kolmen vuoden puitu (todellinen) kokonaissato oli 1500 –

3700 kg/ha eli 500 – 1230 kg/ha/v riippuen lajikkeesta

• Record, Sylvia ja Prochan –lajikkeista saatiin kolmen vuoden

keskisadoksi 1000 kg/ha tai enemmän



• Vuosien 2010 ja 2011 Jokioisten kesä-heinäkuun sääolot

olivat lähes päinvastaiset

• 2010: kesäkuussa viileää ja heinäkuussa lämmintä

• 2011: kesäkuussa erityisen lämmintä ja heinäkuussa viileää ja

sateista

• Liian lämmin kausi kesäkuun alussa verotti potentiaalista

satoa vuonna 2011 arviolta noin 50%. Puitu + varissut sato oli

v n. 500 kg riippumatta lajikkeesta, saman verran menetettiin

arviolta epäsuotuisan sään takia.


Lajikekohtaisen korjuun ajoittaminen

Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen

Arjo Kangas, Merja Högnäsbacka ja Vesa Hietanen, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Ylistaro

PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari

12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki

Lajikekohtaista korjuuaikaa tarkastellaan

• Jokioisissa ja Ylistarossa vuonna 2011 aloitettujen

korjuuaikakokeiden avulla (JO koe no 833, Ylistaro koe no

843)

•


Korjuuaikakokeiden perustaminen, hoito

ja korjuu

• Kylvö (Jokioinen), 26.5. 2011, 550 itävää siementä/m2 (vastasi

14-16 kg/ha lajikkeesta riippuen). Ylistarossa kylvössä käytettiin

500 itävää siementä/m2

• Lannoitus (Jokioinen): kylvövuosi 60 kg N/ha (PY6 15 -7-13), 1.

satovuonna 80 kg N/ha (PY3:sta 21-3-9)

• Rikkakasvien torjunta (Jokioinen) 2011 Fenix + Goltix ennen ja

jälkeen kuminan taimettumista (1l + 1 kg sekä 0,5 l + 1 kg/ha).

• Lajikkeet: Gintaras, Konczewicki, Niederdeutcher, Prochan,

Record, Sylvia ja Volhouden. Ylistaron kokeesta puuttuivat

Gintarsa ja Volhouden.

• Kuminakoin torjunta: 2 x ennen kukintaa

• Korjuuajat Jokioinen: 31.7., 8.8. ja15.8.2012

• Korjuuajat Ylistaro: 6.8., 13.8. ja 20.8.2012

Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.2012 Marjo Keskitalo, ym. MTT


Kukinnan aloitus Tuleentuminen

Konczewicki 15.kesäkuuta 11.elokuuta

Niederdeutcher 11.kesäkuuta 5.elokuuta

Prochan 15.kesäkuuta 11.elokuuta

Record 13-14.kesäkuuta 10.elokuuta

Sylvia 15-16.kesäkuuta 11.elokuuta

Taulukko 1. Ylistaron korjuuaikakokeen kukinta 2012

Kukinta Jokioisten

korjuuaikakokeessa 10.6.2012

Niederdeutcher Sylvia

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

1.Puintiaika (6.8.2012)

2. Puintiaika (13.8.2012)


La

jik

e p

uu

ttu

i

Ylistaro 2012

Jokioinen 2012


Kg/ha

Kg/ha

Kuva 14 ja 15. Ylistaron ja Jokioisten korjuuaikakokeen puidut sadot (kg/ha) vuonna 2012.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Puintiaika 1 (31.7.2012)



La

jik

e p

uu

ttu

i


Kg/ha

Kg/ha

Kuva 16. Ylistaron korjuuaikakokeen puitu ja varissut sato (kg/ha) vuonna 2012.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

1.Puintiaika (6.8.2012)



La

jik

e p

uu

ttu

i

La

jik

e p

uu

ttu

i

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Varisseet ennen 1.puintiaikaa (6.8.2012)



La

jik

e p

uu

ttu

i

La

jik

e p

uu

ttu

i


Kg/ha

Kuva 17. Ylistaron korjuuaikakokeen satopotentiaali (kg/ha) vuonna 2012.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Satopotentiaali 1. puintiaika(6.8.2012) (sato + ennen korjuutavarisseet)

Satopotentiaali 2. puintiaika(13.8.2012) (sato + ennenkorjuuta varisseet)

Satopotentiaali 3. puintiaika(20.8.2012) (sato + ennenkorjuuta varisseet)

La

jik

e p

uu

ttu

i

La

jik

e p

uu

ttu

i


0

10

20

30

40

50

60

Taimitiheys 1 (kpl/m)



0

10

20

30

40

50

60

Kukkivia 1 (kpl/m)

Kukkivia 2 (kpl/m)

Kukkivia 3 (kpl/m)

Kuva 18 ja 19. Jokioisten korjuuaikakokeen (833) taimitiheys ja kukkivien kasvien määrä

(kpl/m). Kylvötiheys 68 itävää/m (550 /m2)

Kpl/m

Kpl/m


0

5

10

15

20

25

Korjuuaika 1. juuria 11 vrk:ssa

Korjuuaika 3. juuria 11 vrk:ssa k

010203040506070

Korjuuaika 1. homeisia 11vrk:ssa

Korjuuaika 3. homeisia 11vrk:ssa

Kuva 20 ja 21. Eri aikaan korjattujen siementen itäminen ja homehtuminen Jokioisten

korjuuaikakokeen (833) sadossa.

Siementen itäminen 11

vrk:ssa

-> aikaisen korjuun siemenet

itivät heikommin

Siementen homehtuminen

11:vrkssa

-> aikaisen korjuun siemenet

homehtuivat!

Homeisia

/100

siementä

Juuri

kasvoi/

100

siementä

Johtopäätökset

• Eri aikaan tehty korjuu toi esille lajikkeiden erot tuleentumisessa

• Kahden tyyppisiä lajikkeita. Väärään aikaan tehty korjuu voi aiheuttaa

useiden satojen kilojen satotappiot/ha:

• 1) Aikaisin tuleentuvat ja hyvin helposti varisevat

• Niederdeutcher, Konczewicki, Gintaras, Volhouden,

• Satotappiot korjuun viivästymisestä -> 550 kg/ha

• Korjuulle ennen kuin pääsarjat tuleentuneita

• Suositus korjuun aikaistamisesta

• Varisemisen suhteen riskilajikkeita

• 2) Myöhemmin tuleentuvat ja hyvin vähän varistavat

• Prochan, Record, Sylvia

• Korjuuaikaa voidaan myöhästyttää

• Korjuun myöhästyttäminen voi lisätä satoa ->400 kg/ha


Johtopäätökset

• Kaikki (paitsi ei Volhouden, Jokioinen) lajikkeet tuottivat satoa

oikeaan aikaan korjattuna vähintään kohtuullisesti (>1000kg/ha)

Jokioisissa ja Ylistarossa

• Paremmuus ha-satojen mukaan


Jokioinen Ylistaro

Gintaras 4 -

Konczewicki 5 4

Niederdeutcher 6 5

Prochan 2 2

Record 1 1

Sylvia 2 2

Volhouden 7 -

Johtopäätökset

• Aikaisen korjuun mahdollinen vaikutus siemenen laatuun?

• Siemenen itävyyden heikkeneminen

• Homehtumisen lisääntyminen

• Haihtuva öljyn määrä voi jäädä matalammaksi (aiemmat kokeet)

• Siemen kosteampaa, haihtuvaa öljyä vähemmän, haihtuvassa

öljyssä vähemmän homehtumista mahdollisesti estävää

karvonia

Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.2012 Marjo Keskitalo , ym. MTT

KIITOS ! Sylvia – lajike Jokioinen 15.6.2012

Kuva Jaana Nissi

lajike-erot - kolmen satovuoden jälkeen jokioisten kokeessa...• liian lämmin kausi kesäkuun...

Documents