1

LUPAPÄÄTÖS Nro 61/10/1 Dnro PSAVI/47/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010

ASIA Kittilän kaivoksen ympäristöluvan muuttaminen prosessi- ja kuivanapito-

vesien johtamisen, määrän ja tarkkailun sekä syanidin tuhoamisprosessin osalta, Kittilä

LUVAN HAKIJA Agnico-Eagle Finland

Pokantie 541 99250 KIISTALA

2

SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS ................................................................................................................... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ............................................................................................................... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ......................................................................................................... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE............... 4 TOIMINNAN MUUTOKSET ................................................................................................................. 6 Muutokset prosessijäteveden määrässä ja johtamisessa ..................................................................... 6 Muutokset kuivanapitovesien johtamisessa, käsittelyssä ja tarkkailussa .............................................. 6 Muutokset syanidin tuhoamisprosessin tarkkailussa ............................................................................ 7 HAETUT MUUTOKSET LUPAMÄÄRÄYKSIIN ..................................................................................... 7 Lupamääräys 2 .................................................................................................................................... 7 Perustelut ............................................................................................................................................ 8 Lupamääräys 3 .................................................................................................................................... 9 Perustelut ............................................................................................................................................ 9 Lupamääräys 4 .................................................................................................................................. 11 Perustelut .......................................................................................................................................... 11 Muutosesitykset tarkkailuun (päätöksen 69/02/1 liite 2)...................................................................... 12 Prosessijäteveden analysointi ............................................................................................................ 12 Pintavalutuskenttien tehokkuuden seuranta ....................................................................................... 12 Pintavesien seuranta ......................................................................................................................... 13 Muutokset syanidin tuhoamisprosessin seurannassa ......................................................................... 14 PÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .............................................................................................. 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY .................................................................................................... 16 Lupahakemuksen täydennykset ......................................................................................................... 16 Lupahakemuksesta tiedottaminen ...................................................................................................... 16 Lausunnot .......................................................................................................................................... 16 Muistutukset ja mielipiteet .................................................................................................................. 21 Hakijan kuuleminen ja vastine ............................................................................................................ 24 Neuvottelut ja katselmukset ............................................................................................................... 29 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ................................................................. 29 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ........................................................................................................... 29 LUPAMÄÄRÄYKSET ................................................................................................................. 30 Muutettavat lupamääräykset .............................................................................................................. 30 Muutettavat ja toiminnan muuttamista koskevat tarkkailumääräykset................................................. 31 Toiminnan muutoksen johdosta annettavat selvitysvelvoitteet ........................................................... 32 Kalatalousmaksu................................................................................................................................ 32 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE .............................................................. 33 RATKAISUN PERUSTELUT .............................................................................................................. 33 Perusteet luvan myöntämiselle määräaikaisena ................................................................................ 33 Ympäristöluvan harkinnan perusteet .................................................................................................. 34 Luvan myöntämisen edellytykset ....................................................................................................... 34 Lupamääräysten perustelut ................................................................................................................ 35 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ...................................................................................... 38 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ............................................... 40 Päätöksen voimassaolo ..................................................................................................................... 40 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen .................................................................................. 40 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO .................................................................................................. 40 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus .................................................................................... 40 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ........................................................................ 40

Vakuus...................................................................................................................................... 41 Toiminnan aloittamisluvan perustelut ........................................................................................ 41

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET .......................................................................................................... 42 KÄSITTELYMAKSU ................................................................................................................. 42 Ratkaisu ............................................................................................................................................. 42

3

Perustelut .......................................................................................................................................... 42 Oikeusohje ......................................................................................................................................... 42 MUUTOKSENHAKU ................................................................................................................. 43

4

HAKEMUS

Agnico-Eagle AB on 11.1.2010 jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintoviras-toon hakemuksen Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan muutta-miseksi muun muassa prosessi- ja kuivanapitovesien johtamisen ja tarkkai-lun osalta sekä hakemuksen toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kittilän kaivoksen rakentaminen on alkanut vuonna 2006 ja kullan tuotanto vuonna 2008. Vuosittainen tuotanto on noin 5 000 kg kultaa.

Kaivosalue sijaitsee noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Kai-vosalueen lähimmät kylät ovat etelässä Kiistala (4–5 km), idässä Roura-vaara (0,8–1,5 km) ja luoteessa Lintula (4 km).

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaisesti luvan saaneen toi-minnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa ja 58 §:n mu-kaisesti luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan hakemuksesta muutettava lupaa pykälän 1 momentin kohtien 1–5 edellytysten nojalla.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 32 §:n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOI-TUSTILANNE

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 30.1.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt Suurikuusikon kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan, kaivosrekiste-ri n:o 5965/1a. Kaivosoikeuden haltijana hakijalla on käyttöoikeus kaivos-piirin alueeseen.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.11.2002 myöntänyt Riddarhyt-tan Resources AB:lle Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1. Vaasan hallinto-oikeus on 7.4.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0116/3 hylännyt ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on 25.1.2006 antamallaan pää-töksellä, taltionumero 114, valitukset pääosin hyläten muuttanut kalata-lousmaksun istutusvelvoitteeksi ja lisännyt lupamääräysten tarkistamisha-kemuksen sisältövaatimuksiin selvityksen pintavalutuskenttään kohdistu-vista tulvariskeistä.

Ympäristölupavirasto on 14.10.2005 antamallaan päätöksellä nro 109/05/1 hyväksynyt Riddarhyttan Resources AB:n selvityksen syanidin tuhoamisen tehostamisesta.

5

Kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines Ltd on marraskuussa 2005 hankkinut omistukseensa Riddarhyttan Resources AB:n ja samalla Suuri-kuusikon kaivoksen kaivosoikeudet. Yhtiö toimii Ruotsissa nimellä Agnico-Eagle AB ja sillä on sivuliike Suomessa, jossa toimitaan myös nimellä Ag-nico-Eagle Finland. Kaivoksen nimenä on Kittilän kaivos.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.2.2007 antamallaan päätöksel-lä nro 13/07/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:n Kittilän kaivoksen polttones-teiden jakeluasemalle ympäristöluvan.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 14.5.2007 antamallaan päätök-sellä nro 47/07/1 täsmentänyt Kittilän kaivoksen ympäristölupaa rikastus-hiekka-altaiden pohjarakenneratkaisun osalta.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 11.6.2008 antamallaan päätök-sellä nro 29/08/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan koskien Kittilän kaivoksen tuotannon nostoa, rikastusprosessin ja louhintasuunni-telman muutosta, kaivospiirin ulkopuolelta tuotavien malmien ja jätteiden käsittelyä, uusia energiantuotantolaitoksia ja kuivatusvesimäärän kasvua sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyviä muutoksia prosesseissa ja toi-mintojen sijoituksessa. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kul-takaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 3, 9, 15, 17, 19, 21, 29 ja 43 sekä päästö- ja ym-päristövaikutusten tarkkailua ja lupamääräysten tarkistamisajankohtaa koskevat määräykset.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 22.12.2008 antamallaan päätök-sellä nro 69/08/1 muuttanut Kittilän kaivoksen ympäristölupaa sivukiven lä-jitysalueen rakentamisen, käyttämisen ja sulkemisen osalta.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.12.2009 antamallaan päätök-sellä nro 66/09/1 myöntänyt ympäristöluvan rikastushiekka-altaan laajen-tamiseen ja maanalaisten räjäytysten yöaikaiseen suorittamiseen sekä hy-väksynyt kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman.

Lapin ympäristökeskus on 11.5.2007 antanut päätöksen nro 1/2007, jonka mukaan rikastamon tuotantokapasiteetin ja rikastusprosessin sekä malmin ja sivukiven louhinnan osalta voimassa olevasta ympäristöluvasta nro 69/02/1 sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta poikkeavaan toi-mintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Alueella on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava, joka on vahvistettu 23.11.1999. Seutukaavan mukaan Suurikuusikon - Rouravaaran alue on varattu metsätalousalueeksi. Muita kaavoja alueella ei ole. Maakuntakaa-van laadinta on aloitettu.

Kittilän kunnanhallitus on 2.5.2006 tehnyt kaivosta koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisen suunnittelutarveratkaisun (ratkaisu § 233). Päätöksestä valitettiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka on rat-kaissut asian 26.1.2007 ja hylännyt valituksen.

Agnico-Eagle Finland ja Metsähallitus ovat tehneet sopimuksen nro 29129, jonka mukaisesti Metsähallitus on vuokrannut kaivospiiriin rajoittuvan 44 ha:n alueen pintavalutuskentäksi ajaksi 1.8.2009–31.12.2011.

6

TOIMINNAN MUUTOKSET

Muutokset prosessijäteveden määrässä ja johtamisessa

Malmin rikastusprosessissa muodostuu lietemäistä vaahdotuksen rikas-tushiekkaa ja neutraloinnin sakkaa (NP-rikastushiekka) sekä syanidiliuo-tuksen rikastushiekkaa (CIL-rikastushiekka), jotka läjitetään omiin erillisiin rikastushiekka-altaisiin. NP-rikastushiekkaa läjitetään keskimäärin noin 290 m3/h, josta kiintoaineen osuus on noin 33 paino-% ja CIL-rikastushiekkaa noin 54 m3/h, josta kiintoaineksen osuus on noin 41 paino-%. Laskeutuneista rikastushiekoista erottuvaa vettä pumpataan takaisin ri-kastamolle prosessivedeksi CIL-altaan kautta. Rikastamolla käytettävän kiertoveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta on nykyisin noin 66 %.

NP-altaan kokonaistilavuus on 2 840 000 m3, josta vesitilavuuden on suunniteltu olevan 150 000–700 000 m3. Nykyinen altaan vesimäärä on kuitenkin jo 1 082 000 m3. Suuri määrä johtuu rikastamon käynnistysvai-heen alhaisesta prosessiveden kierrätysasteesta tammi–kesäkuun aikana vuonna 2009. NP-altaalta tullaan poistamaan prosessivettä ympäristöön alkuvuodesta 2010 alkaen. Jätevedet käsitellään NP-altaassa ennen ym-päristöön johtamista.

Prosessijätevesien johtamista varten kaivosyhtiö on vuokrannut Metsähalli-tukselta 44 ha:n laajuisen kosteikon pintavalutuskentäksi. Uusi pintavalu-tuskenttä 4 sijaitsee NP-altaan läheisyydessä kaivospiirin länsipuolella. Vedet suotautuvat luontaisesti Seurujokeen pintavalutuskentän länsipääs-tä, noin 750 m voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta jäteveden pur-kupisteestä pohjoiseen.

Muutokset kuivanapitovesien johtamisessa, käsittelyssä ja tarkkailussa

Kaivoksella muodostuu kuivanapitovesiä Suurikuusikon avolouhokselta sekä maanalaisesta kaivoksesta yhteensä noin 210–230 m3/h. YVA-selostuksessa kuivanapitovesien kokonaismääräksi oli arvioitu 60–90 m3/h. Erityisesti maanalaisen kaivoksen vesimäärä (95–135 m3/h) on ollut enna-koitua suurempi ja vesimäärän uskotaan kasvavan malmin louhinnan käynnistyessä maan alla vuonna 2010.

Avolouhoksen pohjalla sijaitsee useita vesipumppuja, joiden paikkaa vaih-detaan louhinnan edetessä ja eri louhintakohtien kuivanapitotarpeen mu-kaan. Kuivanapitovesien kiintoainepitoisuus on pääsääntöisesti alle 10 mg/l. Vedet kerätään louhoksen vieressä olevaan tasausaltaaseen, jos-ta vedet pumpataan pintavalutuskenttien 3 ja 1 kautta vesistöön. Pintavalu-tuskenttä 3 on kooltaan noin 5,5 ha ja pintavalutuskenttä 1 noin 17 ha.

Maanalaisessa kaivoksessa sijaitsee useita pumppaamoja, joista vinotun-nelien ja louhosperien pohjalle valuvat vedet pumpataan maan päälle kai-vosvesien selkeytysaltaaseen. Vesiä käsitellään vedenpuhdistuskemikaa-leilla veden kiintoainepitoisuuden vähentämiseksi. Selkeytysaltaalta vedet johdetaan pintavalutuskenttien 3 ja 1 kautta vesistöön, kuten avolouhoksen kuivanapitovedet.

Kuivanapitovesien määrää ja kiintoainepitoisuutta tarkkaillaan pintavalu-tuskenttien 3 ja 1 välissä sijaitsevalla jatkuvatoimisella Löytöjänkkä 2 -mittausasemalla. Vesien laatua tarkkaillaan lisäksi kerran kuukaudessa otettavien vesinäytteiden avulla.

Suurikuusikon avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta pumpataan kuivanapitovesien lisäksi myös puhdasta kalliopohjavettä pohjaveden

7

pinnantason laskemiseksi. Pinnantason laskeminen louhinta-alueella pa-rantaa kaivoksen työskentelyolosuhteita (tiestön kunnossapito, poraus jne.) ja samalla vähentää kiintoainepitoisten kuivanapitovesien määrää. Pohjaveden suorapumppausta varten maanalaisten kairareikien päihin on asennettu mansetteja, joiden avulla vedet voidaan kerätä kootusti omalle pumppausasemalle. Sieltä vedet johdetaan erillistä putkilinjaa pitkin maan päälle ja edelleen puhtaille sade- ja valumavesille varatulle pintavalutus-kenttä 2:lle. Alustavien arvioiden mukaan suoraan pumpattavan pohjave-den määrä on noin 580 m3/h. Pumppaus aloitetaan vuonna 2010. Suoraan pumpattavan kalliopohjaveden laatu on hyvä eikä vesi sisällä kiintoainetta tai räjähdeaineperäisiä typpiyhdisteitä.

Pohjavedenkorkeutta mitataan kaivosalueella säännöllisesti kaivoksen tuo-tantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti.

Muutokset syanidin tuhoamisprosessin tarkkailussa

Kullan liuotuspiiristä (CIL-piiri) muodostuvan lietteen syanidi tuhotaan INCO-menetelmällä. Tuhoamisprosessin tarkkailu perustuu sekä prosessi-tarkkailuun että päästötarkkailuun. Tuhoamisprosessissa käytettävät kemi-kaalit annostellaan CIL-piiriin syötetyn syanidimäärän perusteella. Proses-sin toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Tuhoamisprosessin jälkeisestä liet-teestä analysoidaan säännöllisesti vähintään 4 kertaa vuorokaudessa va-paan syanidin pitoisuus prosessivalvontaa varten. Lietteestä otetaan myös kokoomanäytteitä, jotka koostuvat neljästä vuorokauden aikana otetusta osanäytteestä. Kokoomanäytteistä analysoidaan heikkoon happoon liuke-neva WAD–syanidi pikriinihappomenetelmällä päästötarkkailuna.

HAETUT MUUTOKSET LUPAMÄÄRÄYKSIIN

Lupamääräys 2

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 lupamääräyksessä 2 todetaan seuraavaa:

"Rikastamon prosessijätevedet ja rikastushiekka-altailta 1 ja 2 tulevat jäte-vedet on käsiteltävä tehokkaasti parhaan taloudellisesti käytettävissä ole-van tekniikan mahdollistamalla tavalla. Syanidipitoiset jätevedet on käsitel-tävä syanidin tuhoamisprosessissa siten, että laskeutusaltaille johdettavan veden WAD-syanidipitoisuus on enintään 0,4 mg/l. Syanidipitoisuuden ylit-täessä raja-arvon, on jätevedet johdettava takaisin syanidin tuhoamiseen tai rikastushiekka-allas 2:een. Rikastusprosessista rikastushiekka-altaaseen 2 johdettavan veden WAD-syanidin pitoisuus on oltava alle 50 mg/l.

Ennen jätevesien johtamista pintavalutuskentälle on arseenipitoisuuden ol-tava alle 1,0 mg/l ja antimonipitoisuuden alle 0,5 mg/l laskettuna 30 johta-misvuorokauden liukuvana keskiarvona. Yksittäisen näytteen arseenipitoi-suus ei saa ylittää arvoa 1,7 mg/l eikä antimonipitoisuus arvoa 0,8 mg/l. Kiintoainepitoisuuden on oltava vuosikeskiarvona laskettuna alle 10 mg/l ja pH:n 6 – 9."

Luvanhaltija esittää, että lupamääräys 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursivoituina):

Rikastamon prosessijätevedet ja rikastushiekka-altailta 1 ja 2 tulevat jäte-vedet on käsiteltävä tehokkaasti parhaan taloudellisesti käytettävissä ole-van tekniikan mahdollistamalla tavalla. Syanidipitoiset jätevedet on käsitel-

8

tävä syanidin tuhoamisprosessissa siten, että rikastushiekka-altailta ympä-ristöön johdettavan veden WAD-syanidipitoisuus on enintään 0,4 mg/l. Sy-anidipitoisuuden ylittäessä raja-arvon, on jätevedet johdettava takaisin sy-anidin tuhoamiseen tai rikastushiekka-allas 2:een. Rikastusprosessista ri-kastushiekka-altaaseen 2 johdettavan veden WAD-syanidin pitoisuus on oltava alle 50 mg/l.

Ennen jätevesien johtamista pintavalutuskentälle on arseenipitoisuuden ol-tava alle 1,0 mg/l ja antimonipitoisuuden alle 0,5 mg/l laskettuna 30 johta-misvuorokauden liukuvana keskiarvona. Yksittäisen näytteen arseenipitoi-suus ei saa ylittää arvoa 1,7 mg/l eikä antimonipitoisuus arvoa 0,8 mg/l. Kiintoaineen hehkutusjäännöksen on oltava vuosikeskiarvona laskettuna alle 20 mg/l ja pH:n 6–10.

Perustelut

Kaivosyhtiö toteuttaa tiheää näytteenottoa rikastushiekka-altaiden 1 ja 2 (NP- ja CIL-altaat) rikastushiekkojen ja prosessivesien laadun selvittämi-seksi. Saatujen tulosten perusteella on jo voitu todeta, että kullan paine-hapetusprosessissa rikasteesta liukenee nikkeliä, joka kulkeutuu rikas-tesakan pesuveden neutralointipiirissä edelleen NP-rikastushiekkaan. NP-altaan veden nikkelipitoisuus on ollut keskimäärin noin 6 mg/l, mikä johtuu rikastamon neutralointiprosessin riittämättömyydestä nostaa läjitettävän NP-hiekan pH tavoitearvoon 8. Kaivosyhtiö aloitti tutkimustyöt sopivan ve-denkäsittelymenetelmän löytämiseksi keväällä 2009, ja allasveden väliai-kainen käsittely nikkelin saostamiseksi aloitettiin 1.10.2009. Käsittelyä on jatkettu siihen asti, kunnes rikastamon neutralointikapasiteettia on saatu nostettua.

Väliaikaisessa käsittelymenetelmässä nikkelin poisto vedestä perustuu nikkelin saostamiseen Ni(OH)2:na, NiH2:na ja/tai alkuainenikkelinä. Tämä toteutetaan nostamalla hetkellisesti veden pH kalkilla (Ca(OH)2 tai CaO) arvon 9,3 yläpuolelle ja redoxpotentiaali alle -300 mv. Vedenkäsittelyä var-ten NP-altaasta on eristetty noin 100 m x 100 m kokoinen alue kuuden metrin korkuisilla sermeillä. Kalkkiliuos (15 %) tehdään erillisessä liuotus-reaktorissa, josta se syötetään allasveteen kerta-annoksina. Kerralla käsi-teltävän veden määrä on noin 15 000 m3. Käsittelymenetelmän toimivuutta seurataan pH-mitta-anturilla, ja pH-arvo on suoraan verrannollinen veden nikkelipitoisuuteen. Selkeytynyt vesi poistetaan purkuojaan, joka johtaa pintavalutuskentälle 4. Pintavalutuskentältä vedet suotautuvat Seurujo-keen.

NP-altaan vedessä ei ole liuenneena merkittäviä pitoisuuksia muita haitta-aineita kuin nikkeliä. Allasveden käsittelyn perusteella voidaan osoittaa, et-tä NP-hiekan veden pH-arvoa nostamalla sen nikkelipitoisuus saadaan alle 0,5 mg/l.

Nikkelin saostamiseen tarvittavan korkean pH-arvon vuoksi luvanhaltija esittää prosessijäteveden pH:n ylärajaksi arvoa 10. Prosessijäteveden emäksisyys tasoittuu ennen vesistöä laajalla 44 ha:n pintavalutuskentällä, jonka oma valuma-alue on noin 630 ha. Pintavalutuskentän luontaisesti hapan turvekerros ja sen pintakasvillisuus toimivat suodattimen tavoin puskurina ja lieventävät prosessijäteveden vaikutusta vesistöön.

Luvanhaltija esittää myös nykyisen kiintoainepitoisuuspitoisuuden raja-arvon nostamista arvoon 20 mg/l sekä sen määrittämismenetelmän tarken-tamista hehkutushäviöksi. Myös kiintoaineen osalta laaja pintavalutuskent-tä toimii tehokkaana varmistuksena eikä kiintoainesta arvioida kulkeutuvan vesistöön saakka. Tästä on kokemusta kuivanapitovesien osalta. Pintava-

9

lutuskentältä 1 Seurujokeen suotautuvan veden kiintoainepitoisuus on erit-täin alhainen. Ottaen huomioon myös johdettavan prosessijäteveden mää-rän ei prosessijäteveden kiintoainepitoisuuden raja-arvolla 20 mg/l voida arvioida olevan haittaa kalastolle ja kalastukselle.

Lupamääräys 3

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 29/08/1 lupamääräyksessä 3 todetaan seuraavaa:

"Rikastusprosessin käsitellyt jätevedet saa johtaa "Suurikuusikon kai-voshankkeen ympäristölupahakemussuunnitelma, 12.12.2001", liitteen 1, toimintojen sijoitus MK 1:10 000 mukaiseen kohtaan Seurujoessa. Johdet-tavan jäteveden virtaama saa olla enintään 0,6 % Seurujoen virtaamasta. Jätevettä ei saa johtaa Seurujokeen 1.6.–30.9., jos Seurujoen virtaama on alle 5 m3/s. Seurujoen virtaaman mittaamiseksi hakijan on rakennettava tarvittavat mittauslaitteet purkupisteen lähistölle.

Prosessijätevedet on johdettava vesistöön siten, että ne sekoittuvat tehok-kaasti jokiveteen. Vesistöön johdettavan prosessijäteveden määrä on pi-dettävä mahdollisimman pienenä veden kierrätyksen avulla".

Agnico-Eagle Ab esittää, että lupamääräys 3 muutetaan kuulumaan seu-raavasti (muutokset kursivoituina):

Rikastusprosessin käsitellyt jätevedet saa johtaa "Kittilän kaivoksen ympä-ristölupahakemussuunnitelma, 18.12.2009", liitteen 11 MK 1:5 000 mukai-seen kohtaan Seurujoessa. Johdettavan jäteveden virtaama saa olla vuo-sikeskiarvona laskettuna enintään 150 m3/h ja hetkellisenä maksimina 300 m3/h. Seurujoen virtaaman mittaamiseksi hakijan on rakennettava tar-vittavat mittauslaitteet purkupisteen lähistölle.

Prosessijätevedet on johdettava vesistöön siten, että ne sekoittuvat tehok-kaasti jokiveteen. Vesistöön johdettavan prosessijäteveden määrä on pi-dettävä mahdollisimman pienenä veden kierrätyksen avulla.

Perustelut

Luvanhaltija on vuokrannut käsitellyille prosessijätevesille uuden pintavalu-tuskentän 4 kaivospiirin länsipuolelta. Uudelta pintavalutuskentältä vedet kulkeutuvat luonnonuomaa pitkin Seurujokeen, jonne luvanhaltija esittää perustettavaksi uutta purkupistettä. Voimassa olevan luvan mukainen jäte-vesien purkupiste sijaitsee pintavalutuskentän 1 länsipuolella, noin 750 m esitetystä uudesta purkupisteestä etelään. Pintavalutuskentälle 1 johde-taan jo kaivoksen kuivanapitovesiä, josta ne suotautuvat Seurujokeen. Pin-tavalutuskentän toimivuuden ylläpitämiseksi nykyisen kentän hydraulista kuormitusta ei tule kasvattaa. Hydraulinen kuormitus vaikuttaa kentän vii-pymään ja aineiden pidättymisprosesseihin kentällä. Käsiteltyjen prosessi-jätevesien mahdollinen kulkeutuminen pintavalutuskentälle 1 estetään tul-vapenkereellä.

Lisäksi luvanhaltija tutkii mahdollisuutta johtaa prosessivedet pintavalutus-kentältä 4 suoraan jokivesipumppaamon altaaseen. Ratkaisulla voitaisiin edelleen tehostaa prosessivesien kierrätystä. Tämä rakentaminen voidaan toteuttaa aikaisintaan kesällä 2010 ja toteutuessaan se korvaisi edellä esi-tetyn uuden purkupisteen.

Seurujoen virtaamaa seurataan Lapin ympäristökeskuksen 6.9.2007 asen-taman automaattiaseman avulla. Tilastoitujen virtaamatietojen perusteella

10

voimassa olevan lupaehdon mukainen sallittu jäteveden johtamismäärä on keskimäärin noin 110 m3/h. Rikastushiekka-altaiden nykyisten suurten ve-simäärien vuoksi NP-altaalta tulisi kuitenkin pystyä poistamaan vettä kes-kimäärin 150 m3/h ja hetkellisesti 300 m3/h, jotta vesitase rikastamon ja ri-kastushiekka-altaiden välillä tasaantuisi ja vedenpinta pysyisi altaalla alle tulvakynnyksen. Prosessijäteveden hetkellisen maksimimäärän johtaminen voidaan rajata kevään tulva-aikaan sekä syksyn korkeampien virtaamien aikaan.

Seurujoen virtaamaan sidotusta jätevesivirtaaman määrittämisestä tulisi luopua. Erityisesti 1.5.–31.9. väliselle ajalle sidottu Seurujoen virtaaman ra-joitus (5 m3/s) jäteveden virtaamalle on käytännössä vaikea toteuttaa, sillä virtaamatiedot muuttuvat päivittäin riippuen kesän ja syksyn sadannasta. Prosessijätevedet johdetaan 44 ha:n laajuisen pintavalutuskentän läpi, jos-sa veden laskettu viipymäaika on noin kuukausi.

Tehtyjen rikastushiekkavesianlyysien ja vedenkäsittelykokeiden perusteella prosessijätevesi sisältää merkittävästi vähemmän haitta-aineita, erityisesti arseenia ja antimonia kuin ympäristöluvan hakemuksessa vuonna 2001 on arvioitu. Myös 44 ha:n pintavalutuskenttä tasaa virtausta ja vähentää Seu-rujokeen aiheutuvaa kuormitusta. Pintavalutuskentän oma valuma-alue on noin 630 hehtaaria ja sen luontaisen vuosittaisen valuman lasketaan ole-van noin 1,38 Mm3. Suuremmalla jäteveden johtamismäärällä pintavalu-tuskentän 4 kautta Seurujokeen ei arvioida olevan suurempaa ympäristö-haittaa vesistöön kuin lainvoimaisessa ympäristölupapäätöksessä on arvi-oitu.

Luvanhaltija on 21.5.2010 täydentänyt esitystään veden johtamisen ajoit-tamisesta. Tarkennetun esityksen mukaan ympäristöön johdettavan pro-sessijäteveden määrä jaetaan vuoden eri aikajaksoille. Esitetty johtamis-jaksotus on esitetty seuraavassa taulukossa.

Kuukaudet NP-altaalta johdettava enimmäisvirtaama, m3/h

Joulukuu, tammikuu ja helmikuu 150 Maaliskuu ja huhtikuu 100 Toukokuu ja kesäkuu 300

Heinäkuu, elokuu ja syyskuu 100 Lokakuu ja marraskuu 200

Seuraavaan taulukkoon on koottu Seurujoen keskivirtaamat eri kuukausi-na, luvanhaltijan ehdottamat prosessijäteveden virtaamamäärät sekä näillä virtaamamäärillä laskettu keskimääräinen jäteveden laimennussuhde.

11

Seurujoen kes-kivirtaama m3/s

Prosessijätevesi, m3/h

Laimennussuhde

Tammikuu 3,65 150 1,14 Helmikuu 3,24 150 1,29 Maaliskuu 2,57 100 1,08 Huhtikuu 2,27 100 1,22 Toukokuu 12,25 300 0,68 Kesäkuu 5,98 200 0,93 Heinäkuu 3,8 100 0,73 Elokuu 3,22 100 0,86 Syyskuu 3,9 100 0,71 Lokakuu 4,25 150 0,98 Marraskuu 4,83 200 1,15 Joulukuu 3,37 150 1,12

Prosessijätevettä tulisi olla mahdollista johtaa ympäristöön tasaisesti ym-päri vuoden. Tällöin rikastamon ja altaiden välinen vesitase pysyy hallin-nassa eikä altaisiin varastoida ylimääräistä vettä. Kesäaikainen johtaminen mahdollistaa myös tekemään selvitystyöt prosessijätevesien kierrättämi-sestä pintavalutuskentän kautta sekä pintavalutuskentän käytännön toimi-vuudesta. Esitetyllä prosessijäteveden johtamismäärillä NP-altaan veden-korkeus saadaan pidettyä hallinnassa ennen altaan ensimmäistä korotus-vaihetta.

Lupamääräys 4

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 lupamääräyksessä 4 todetaan seuraavaa:

"Seurujokeen johdettavan kaivosveden virtaama saa olla enintään 5 % Seurujoen virtaamasta. Pumpattava kaivosvesi, jonka kiintoainepitoisuus on yli 10 mg/l, on johdettava prosessivesien käsittelyjärjestelmän kautta vesistöön. Kiintoainepitoisuuden ollessa alle 10 mg/l vesi voidaan johtaa suoraan lupamääräyksen 3 mukaiseen purkupisteeseen. Kaivosvettä on hyödynnettävä rikastusprosessissa, mikäli sen laatu ei aseta sille estettä.

Luvanhaltija esittää, että lupamääräys 3 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursivoituna):

Seurujokeen johdettavan kaivosveden virtaama saa olla enintään 5 % Seurujoen virtaamasta. Pumpattava kaivosvesi, jonka kiintoainepitoisuus (hehkutusjäännös) on yli 20 mg/l, on johdettava prosessivesien käsittelyjär-jestelmän kautta vesistöön. Kiintoainepitoisuuden ollessa alle 20 mg/l vesi voidaan johtaa suoraan "Suurikuusikon kaivoshankkeen ympäristölupaha-kemussuunnitelma, 12.12.2001", liitteen 1, toimintojen sijoitus MK 1:10 000 mukaiseen purkupisteeseen. Kaivosvettä on hyödynnettävä rikastuspro-sessissa, mikäli sen laatu ei aseta sille estettä.

Kiintoainepitoisuus tulee mitata pintavalutuskenttä 1:lle johdettavasta ve-destä.

Perustelut

Luvanhaltija esittää nykyisen kiintoainepitoisuusraja-arvon nostamista ta-soon 20 mg/l sekä sen määrittämismenetelmän tarkentamista hehkutus-jäännökseksi myös kuivanapitovesiä koskevan lupamääräyksen osalta. Kuivanapitovedet johdetaan kahden pintavalutuskentän läpi, joiden yhteen-laskettu pinta-ala on 22,5 hehtaaria. Vuosina 2008–2009 saatujen tarkkai-

12

lutulosten perusteella voidaan todeta, että pintavalutuskentät pidättävät hyvin kiintoainesta ja vesistöön saakka kulkeutuva kiintoainesmäärä on erittäin vähäinen. Kiintoainepitoisuuden raja-arvolla 20 mg/l pintavalutus-kenttä 1:lle johdettavassa vedessä ei voida arvioida olevan haittaa kalas-tolle ja kalastukselle.

Kuivanapitovesien osalta purkupisteen sijainti Seurujokeen säilyy entisel-lään.

Muutosesitykset tarkkailuun (päätöksen 69/02/1 l i ite 2)

Prosessijäteveden analysointi

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmassa esitetyn jätevesien johtamisen aikana tehdyn päivittäi-sen kokoomanäytteen oton ja analysoinnin sijaan esitetään analysoitavaksi päivittäiset, viikoittaiset ja kuukausittaiset näytteet. Lisäksi esitetään jatku-vatoimisesti mitattavaksi kiintoaine, virtaama ja pH. Arkipäivisin analysoi-taisiin nikkeli, viikoittain pH, kiintoaine, As, Sb, Ni, WAD-syanidi. Kuukausi-näytteiden analysointi tehtäisiin lainvoimaisen päätöksen tarkkailuohjelman mukaisesti.

NP-altaan vesi on tasalaatuista, sillä altaan suuri kapasiteetti tasoittaa mahdollisia NP-rikastushiekan laatuvaihteluja. Ainoa merkittävä haitta-aine allasvedessä on rikastushiekan vedestä johtuva korkea nikkelipitoisuus. Tämä on todettu luvanhaltijan omassa rikastushiekkojen ja prosessiveden laadun tarkkailussa. Nikkeli poistamiseksi allasvettä kalkitaan väliaikaisella käsittelyalueella, kunnes rikastamon neutralisointikapasiteetti on riittävä ja rikastushiekan veden nikkelipitoisuus matala.

Luvanhaltija on asentanut pH:n, kiintoaineen sekä virtaaman jatkuvatoimi-sia mittauksia varten mitta-aseman rikastushiekka-altaan jälkeiseen pur-kuojaan. Tämän lisäksi luvanhaltija ehdottaa päivittäistä näytteenottoa ve-den nikkelipitoisuuden määrittämiseksi, viikoittaista näytteenottoa nykyis-ten raja-arvoparametrien määrittämiseksi sekä kuukausittaista näytteenot-toa muiden ympäristöluvan tarkkailupäätöksessä annettujen parametrien määrittämiseksi.

Vesinäytteiden toteuttaminen kokoomanäytteinä ei ole suositeltavaa ana-lyysitulosten luotettavuuden kannalta metallien ja metalloidien huonon säi-lyvyyden vuoksi.

Pintavalutuskenttien tehokkuuden seuranta

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmassa on määrätty, että pintavalutuskentän ylä- ja alapuolel-ta on analysoitava veden laatu 12 kertaa vuodessa. Vesinäytteistä on määritettävä vastaavat aineet kuin prosessijätevesistä.

Prosessijäteveden seurantavelvoite tulisi tehdä siten, että PVK 1:n yläpuo-linen analysointi tehdään kuivatusvesien vaatimusten mukaisesti ja alapuo-linen analysointi prosessijätevesien vaatimusten mukaisesti, kuitenkin si-ten, että syanidipitoisuutta ei määritetä. Uudelta PVK 4:ltä analyysit teh-dään vastaavasti kuin aiemmin on määrätty PVK 1:n osalta.

Voimassa olevan luvan mukainen päästötarkkailupiste sijaitsee pintavalu-tuskenttä 1:n jälkeen. Pintavalutuskentälle 1 johdetaan vain kaivoksen kui-vanapitovesiä, joten luvanhaltija ehdottaa syanidimäärityksistä luopumista ko. tarkkailupisteessä.

13

Luvanhaltija esittää perustettavaksi toisen päästötarkkailupisteen ehdote-tun uuden purkupisteen yhteyteen. Päästötarkkailupiste sijaitsee pintavalu-tuskenttä 4:n jälkeisessä luonnonuomassa lähellä Seurujokea luvanhaltijan omistamalla maalla. Pintavalutuskentälle 4 johdetaan kaivoksen prosessi-jätevesiä. Lisäksi luvanhaltija tutkii mahdollisuutta johtaa prosessivedet pintavalutuskentältä 4 suoraan jokivesipumppaamon altaaseen. Ratkaisul-la voitaisiin edelleen tehostaa prosessivesien kierrätystä. Tämä rakentami-nen voidaan toteuttaa aikaisintaan kesällä 2010 ja toteutuessaan se kor-vaisi edellä esitetyn uuden purkupisteen.

Kaivosvesien tarkkailupisteet on esitetty seuraavassa kuvassa.

Pintavesien seuranta

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmassa on määrätty, että pintaveden laatua analysoidaan nel-jä kertaa vuodessa ja johtamisaikoina viikoittain. Lapin ympäristökeskuk-sen 17.2.2009 antaman Kittilän kaivoksen tuotantovaiheen tarkkailuohjel-maan liittyvän päätöksen (nro 1300Y008-119) mukaan ympäristövaikutus-ten tarkkailuun kuuluvan vesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailun tu-lee hoitaa kokonaisuudessaan julkisen valvonnan alainen konsultti niin näytteenoton, näytteiden analysoinnin kuin raportoinnin osalta.

Prosessijätevettä tullaan johtamaan vuosittain keskimäärin yli 30 viikkoa. Ulkopuolisen näytteenottajan hankkiminen viikoittaiseen näytteenottoon on luvanhaltijalle kallista ja työlästä suhteessa muihin tarkkailuihin. Luvanhalti-ja esittää, että muista vaikutustarkkailuun liittyvistä näytteenotoista poike-ten prosessijätevesien johtamiseen liittyvä pintavesinäytteenotto voitaisiin tehdä luvanhaltijan henkilökunnan toimesta siten, että vähintään 10 % näytteenotosta teetettäisiin ulkopuolisella konsultilla muiden ympäristön-vaikutustarkkailuun liittyvien näytteenottokertojen yhteydessä. Luvanhalti-jan näytteenottajan tulisi olla sertifioitu tai hänen pätevyys ympäristönäyt-teenottoon olisi muutoin osoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Luvanhal-tijan oman asiantuntevan näytteenottajan käyttö ei alenna ympäristönsuo-jelutasoa tai vaikuta näytteenottotulosten luotettavuuteen.

14

Muutokset syanidin tuhoamisprosessin seurannassa

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmassa on määrätty, että WAD-syanidipitoisuus on määritettä-vä jatkuvatoimisesti ennen ja jälkeen tuhoamisprosessin.

Syanidin tuhoamisprosessin päästöseurantaa esitetään tehtäväksi vain vuorokauden kokoomanäytteestä tuhoamisprosessin jälkeen.

Syanidin standardoidut analyysimenetelmät ovat pitkäkestoisia, vaikka ky-seessä olisi prosessiin sijoitettava mittausanalysaattori. Esimerkiksi rikas-tamolle jo hankitun mittalaitteen EN ISO 14403 -menetelmään perustuva kokonaissyanidin ja vapaan syanidin mittaus kestää kaksi tuntia, eikä ana-lyysituloksella ole tällöin prosessinohjauksen kannalta enää merkitystä. Ympäristölupavelvoitteen mukaista jatkuvatoimista ja toimintavarmaa stan-dardimenetelmään perustuvaa mittausanalysaattoria ei ole markkinoilla.

Luvanhaltija on esittänyt, että jatkuvatoimisen mittaamisen sijaan syanidin tuhoamisprosessia tarkkaillaan tuhoamisprosessin jälkeisestä lietteestä otettujen kokoomanäytteiden avulla. Yksi kokoomanäyte koostuu neljästä vuorokauden aikana säännöllisesti otetusta osanäytteestä ja siitä analy-soidaan kerran vuorokaudessa WAD-syanidi pikriinihappomenetelmällä. Kokoomanäytteiden lisäksi prosessin toimintaa tarkkaillaan neljä kertaa vuorokaudessa otettavilla näytteillä, joista analysoidaan välittömästi va-paan syanidin pitoisuus. CIL-rikastushiekan syanidipitoisuus on pääsään-töisesti alle 1 mg/l.

Syanidin tuhoamisprosessin tarkkailu kokoomanäytteiden avulla on yleinen käytäntö eurooppalaisilla syanidia hyödyntävillä kaivoksilla, kuten Bolide-nin kultarikastamolla sekä Dargon Minen Svartliden-kaivoksella Ruotsissa.

PÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET

Prosessijätevesien johtaminen NP-altaasta vesistöön on aloitettu maalis-kuun alussa 2010. Tarkkailutulosten mukaiset pintavalutuskentälle johde-tun veden pitoisuudet 4.3.–20.4.2010 on esitetty seuraavassa taulukossa.

Yksik-kö

Vaihteluväli

pH 8,7–9,1 Kiintoaine mg/l 5,2–59 Sulfaatti mg/l 7 600–10 000 Kokonaistyppi mg/l 27–29 Ammoniumtyppi mg/l 15–19 Nitraatti+nitriityppi mg/l 5,3–7,3 Kokonaisfosfori µg/l 21–71 Fosfaattifosfori µg/l 4,3–34 Arseeni, As mg/l 0,022–0,11 Antimoni, Sb mg/l 0,13–0,2 Nikkeli, Ni mg/l 0,003 – 0,05 Heikkoon happoon liukeneva syanidi, WAD-syanidi

mg/l <0,03

Kaivoksen ja maanalaisen louhoksen kuivatusveden laatutietoja ennen pintavalutuskentälle johtamista vuodelta 2009 ja alkuvuodelta 2010 on esi-tetty seuraavassa taulukossa.

15

Yksikkö Vaihteluväli

pH - avolouhos - maanalainen louhos

7,6–8,0 7,5–8,1

Kiintoaine - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 2,8–63 22–120

Sulfaatti - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l

72–150 59–89

Kokonaistyppi - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 4,4–28 6,4–19

Ammoniumtyppi - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 3–13 3,5–8,0

Nitraatti+nitriityppi - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 2,5–13 2,1–8,6

Kokonaisfosfori - avolouhos - maanalainen louhos

µg/l 16–74

Fosfaattifosfori - avolouhos - maanalainen louhos

µg/l 18–31

Arseeni - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 0,044–0,33 <0,015–0,019

Antimoni - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 0,3–1,2 0,042–0,12

Nikkeli - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 0,044 – 0,14 <0,005–0,013

WAD-syanidi - avolouhos - maanalainen louhos

mg/l 0,01–0,06 0,02

Pintavalutuskentän 1 jälkeisen pisteen tarkkailutulosten mukaan kiinto-ainepitoisuudet kentän jälkeen ovat alhaiset. Kokonaistypen osalta kentän lähtevän veden pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin tulevan veden. Myös ammoniumtyppipitoisuudet vaikuttavat laskevan kentällä olennaisesti eten-kin kesäaikana. Sulfaattipitoisuuksiin pintavalutuskentällä ei vaikuta olevan kovin suurta merkitystä.

Johdettavien vesien vaikutuksia Seurujoessa on seurattu säännöllisen ve-sistötarkkailun avulla. Kaivoksen kuormituksen aiheuttamat Seurujoen ve-denlaadun muutokset ovat olleet kevään 2010 aikana merkittävimpiä säh-könjohtavuuden, typpipitoisuuden, sulffaattipitoisuuden ja kloridipitoisuu-den osalta. Esimerkiksi ammoniumtyppi- ja sulfaattipitoisuudet ovat jokive-dessä nousseet taustatasoon nähden yli satakertaisiksi päästöjen vaiku-tuksesta.

Vuosien 2008 ja 2009 vesistötarkkailuraporttien mukaan kaivoksen kuormi-tus on näkynyt Seurujoessa etenkin typpipitoisuuksien selvänä kasvuna. Tämä voi aiheuttaa rehevyyden kasvua, mikä voi näkyä lisääntyvänä levä-kasvustona. Kaivostoiminnalla ei arvioida olleen merkittävää vaikutusta alueen kalakantoihin tai kalastukseen.

16

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on 14.1.2010, 10.5.2010 ja 21.5.2010 täydentänyt hakemustaan muun muassa hakemuksella toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, tarkemmilla tiedoilla päästöistä ja vesien johtamistarpeesta.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäris-tölupavirastossa ja Kittilän kunnassa 2.3.2010–1.4.2010. Kuulutuksesta on annettu erikseen kirjeellä tieto niille, jota asia erityisesti koskee.

Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskukselta kalatalousviranomaisena, Kittilän kunnalta sekä Kittilän kun-nan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kittilä-lehdessä 3.3.2010.

Lausunnot

1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonva-rat vastuualue

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin Lapin ELY-keskus) on todennut, että Kittilän kaivoksen tuotantotoiminta on alkanut vuonna 2009 ja monet sitä koskevista ratkaisuista jätevesien käsittelyä myöten ovat edelleen muotoutumassa. Hankkeesta vastaavan tulee hakea lupamääräysten tarkistamista 30.7.2011 mennessä. Joiltain osin lupamää-räyksiä on mahdollista tarkistaa jo tässä vaiheessa. Tarkistaminen edellyt-tää kuitenkin hakijalta keskeisiltä osin tarkempia selvityksiä ja perusteluita.

Lupamääräys 2

ELY-keskus on katsonut, että lupamääräystä voidaan muuttaa siten, että rikastushiekka-altailta pintavalutuskentälle johdettavan veden WAD-syanidipitoisuus on enintään 0,4 mg/l. Kaikissa olosuhteissa on kuitenkin pyrittävä siihen, että syanidipitoisuus olisi mahdollisimman alhainen.

NP-altaassa on todettu kohonneita nikkelipitoisuuksia rikastusprosessin seurauksena. Pitoisuuksia on alennettu onnistuneesti nostamalla pH kalk-kikäsittelyllä. Tämän takia pH on ajoittain ollut yli 9. Pitkäaikaisen korkean pH:n omaavien vesien kuormituksen vaikutuksista pintavalutuskenttään ja sen toimintaan ei ole tietoa. Tämän vuoksi pH:n yläraja-arvon nostamista ei voi pitää suositeltavana. Nikkelipitoisuuden vähentäminen on kuitenkin tarpeen. Tämän vuoksi Lapin ELY-keskus on esittänyt, että lupamääräyk-sessä pH:n yläraja-arvo voitaisiin nostaa toistaiseksi tasoon 10, mutta li-säksi määritettäisiin ohjeraja pH 9. Jäteveden käsittelyä on kehitettävä si-ten, että myös pois johdettavan veden PH varmistetaan. Hankkeesta vas-taavan tulee kuitenkin ensisijaisesti kehittää rikastusprosessia siten, että nikkelipitoisuus saadaan hallintaan mahdollisimman varhaisessa vaihees-sa. NP- altaan vesien jatkokäsittelyä tulee selvittää ja tarkentaa viimeistään luvan tarkistusvaiheeseen osana jätevesien käsittelyn kokonaistarkastelua. Altaasta poistettavan veden nikkelipitoisuudelle ennen pintavalutuskentälle johtamista on vaadittu asetettavaksi raja-arvo 0,5 mg/l.

Lupamääräys 3

17

Uusi pintavalutuskenttä on otettu käyttöön maaliskuussa 2010 ELY-keskuksen suostumuksella. Patoturvallisuuden vuoksi altaiden vesimäärän vähentäminen on ollut välttämätöntä. Lapin ELY-keskus on katsonut, että mikäli vesien johtamisen havaitaan aiheuttavan alueella ongelmia, tai mi-käli pintavalutuskentälle tai edelleen Seurujokeen johdettavien vesien laatu heikkenee voimassa olevassa luvassa määrättyä heikommaksi, tai nikkeli-pitoisuus kasvaa merkittävästi nykyisestä, vesien johtaminen alueelle tulee keskeyttää.

Pintavalutuskenttiä ei sinällään voi pitää kaivoksen jätevesien tai kuivatus-vesien keskeisinä puhdistusmenetelminä, vaan lähinnä täydentävinä ja varmentavina menetelminä. Pintavalutuskenttien toimintavarmuuden tur-vaamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi, samoin kuin ympäristön tilan suo-jelemiseksi niihin kohdistuva kuormitus tulee pitää kohtuullisena. Pintavalu-tuskentille johdettavien vesien tule täyttää BAT-vaatimukset. Kiintoaineen osalta pitoisuus alle 10 mg/l on yleisesti käytössä ja pitäisi olla myös saa-vutettavissa. Hakemuksessa ei ole esitetty perusteluita siihen, miksi lupa-rajaa tulisi nostaa. Jos kiintoainepitoisuutta ei saavuteta nykyisellä puhdis-tusjärjestelmällä, puhdistusta tulee ensisijaisesti tehostaa siten, että raja-arvo saavutetaan. Jos kiintoainepitoisuutta ei perustellusta syystä voida saavuttaa, on kiintoaineen raja-arvoa mahdollista nostaa väliaikaisesti, kui-tenkin siten että nykyinen raja-arvo pysyy ohjearvona. Hakijan tulee kui-tenkin ryhtyä viipymättä toimiin kiintoainekuormituksen pienentämiseksi.

Kaivoksen jätevesissä ei pitäisi tavanomaisissa olosuhteissa olla orgaanis-ta ainesta, joten hehkutushäviön käyttäminen kiintoainepitoisuuden lupara-jan määrittämisessä on mahdollista. Molemmat määritykset ovat kuitenkin tarpeellisia kuormituksen tason ja laadun seuraamiseksi. Jatkuvatoimisissa mittareissa seurataan joka tapauksessa kiintoainepitoisuutta.

Pintavalutuskenttien kautta johdettavien vesien osalta on johtamisen ja itse Seurujokeen purkautumisen välillä viive, jonka kesto riippuu useista eri te-kijöistä. Päivittäisen virtaaman perusteella tapahtuva vesien johtamisen säätely ei siten käytännössä vaikuta näiden vesien osalta välittömästi Seu-rujokeen purkautuvien vesien määrään. Seurujokeen purkautuvien vesien määrää on kuitenkin mahdollista ennakoida tietyissä rajoissa. Seurujoen virtaaman vaihtelusta on nyt tietoa mitatulta kaudelta ja vaikkakin vuosien välinen vaihtelu voi olla varsin suurta, on vesien purkamisessa mahdollista ottaa vähävetisimmät kaudet kohtuullisesti huomioon. Paitsi virkistyskäytön kannalta, myös Seurujoen ekologisen tilan kannalta luonnollisen vuodenai-kaisen virtaaman vaihtelun huomioiminen on tarpeen. Toisaalta pintavalu-tuskenttien toimintavarmuus on yleensä parempi, mikäli vettä voidaan joh-taa niille tasaisemmin. Lupamääräystä voisi tässä vaiheessa tarkentaa si-ten, että päiväkohtaisen tilanteen sijaan tarkastellaan viikon liukuvaa kes-kiarvoa, ja lisäksi kesän vähävetisin kausi ennakoiden juoksutukset kes-keytettäisiin.

Hakemuksessa esitetty vesien johtaminen jokivesipumppaamoaltaan kaut-ta kaivoksen käyttöön tulee toteuttaa esitetyn mukaisesti kesällä 2010. Näin toimien voidaan vähentää sekä Seurujokeen kohdistuvien vaikutusten riskiä että Seurujoesta otettavan veden määrää. Tällöin myös pintavalutus-kentälle 4 voisi jatkossa johtaa vesiä tasaisemmin. Tämä edellyttää kuiten-kin varmistumista pintavalutuksentän ympärivuotisesta toiminnasta ja tar-kempia koko kaivosta koskevia ajantasaisia vesitasetarkasteluja.

Hakijan on laadittava kertyneiden kokemusten perusteella koko kaivoksen vesitase ja esitettävä se luvan tarkistushakemuksessa.

Lupamääräys 4

18

Pintavalutuskentälle 1 johdettavien vesien kiintoainepitoisuus on ollut sel-västi alle luvassa määritetyn kiintoainepitoisuusrajan 10 mg/l. Hakemuksen tekstiosassa on todettu, että avolouhoksen kuivanapitovesien kiintoainepi-toisuus on pääsääntöisesti alle 10 mg/l. Maanalaisen kaivoksen vesien osalta vesien laatua ei kuvata. Hakemuksesta ei käy ilmi tarkemmin, minkä laatuisia vedet ovat ennen edeltävälle pintavalutuskentälle 3 johtamista, eikä perusteluita sille, miksi kiintoainepitoisuusraja tulisi asettaa suurem-maksi. Hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan näytteenottopaikka sijaitsee ennen pintavalutuskenttää 3. Perusteluita tarkkailupaikan siirtämiseksi ei ole esitetty. ELY-keskus on muistuttanut, ettei pintavalutuskenttiä voi pitää ensisijaisina puhdistusmenetelminä, ja myös kuivanapitovesien osalta ve-den laatu tulee saattaa riittäväksi ennen pintavalutuskenttiä.

Muutokset päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailuun

Jätevedet

Hakija on esittänyt jätevesien johtamisajan näytteenoton supistamista si-ten, että päivittäisen kokoomanäytteen sijaan otettaisiin päivittäin (arkipäi-visin) nikkelinäyte, viikoittain pH, kiintoaine, As, Sb, Ni ja WAD-syanidi. Kuukausittain otettaisiin laajemmat analyysit.

ELY-keskus on katsonut, että kokoomanäytteen otosta voidaan toistaiseksi luopua. Jatkuvatoimisen mittarin käyttöönotto on hyvä askel eteenpäin. Hakijan tulee esittää, miten jatkuvatoimisen mittauksen tulokset otetaan jä-tevesien käsittelyssä huomioon, mikäli lupamääräysten raja-arvomittauksia halutaan vähentää esitetyllä tavalla. Hakijan tulee myös esittää jatkuvatoi-misen mittauksen luotettavuus. Hakijan esitys siitä, että toisaalta kiinto-ainerajaa ja pH:n ylärajaa esitetään suuremmaksi ja toisaalta näytteenot-toa, jolla luparajan saavuttaminen arvioitaisiin, vähennettäisiin, vaatii hyvät perustelut. Niiden metallien ja muiden haitta-aineiden osalta, joissa pitoi-suudet ovat säännönmukaisesti pysyneet alhaisina, voi näytteenottoa har-ventaa viikoittaiseksi.

Kun kaivoksen toiminta ja vesien puhdistusjärjestelmien toiminta ovat va-kiintuneet, tarkkailua voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin ja hakija voi esittää tarkkailuohjelman uudistamista. Luvan tarkistusvaihe on luonteva ajankohta tälle.

Jätevesien käsittely / pintavalutuskentät

Hakija on esittänyt pintavalutuskenttien osalta näytteenottoa ennen ja jäl-keen pintavaltuskenttien 1 ja 4, ja syanidianalyysin poistamista kaivoksen kuivanapitovesiä koskevasta PVK:n 1 analyysivalikoimasta.

PVK:n 4 näytteenotto on esitetty asianmukaisesti. Näytteenotto on esitetty myös PVK:n 4 käyttöönoton yhteydessä. Valvonnan yhteydessä esitettiin hakijalle täydentävää näytteenottopaikkaa vesistövaikutustarkkailun yhtey-dessä Seurujoessa Talvitienmukkan alueelta. Näin mahdollinen veden laadun muutos vesistössä saadaan tarkemmin arvioitua.

Lapin ELY-keskus on puoltanut syanidianalyysin poistamista kaivoksen kuivanapitovesien osalta. Muulta osin keskus on katsonut, ettei hakija ole esittänyt riittäviä perusteluita tarkkailuohjelman muuttamiseksi siten, ettei PVK 3 olisi seurannassa mukana. Kaivoksen kuivanapitovesiä johdetaan kahdelle pintavalutuskentälle, ensin PVK:lle 3, jolta edelleen PVK:lle 1. Myös PVK:lle 3 tulevien vesien laatua tulee seurata, jotta molempien puh-distusteho voidaan arvioida ja toisaalta pintavalutuskentille johdettavien

19

vesien laatua voidaan valvoa ja tarvittaessa ryhtyä toimiin veden laadun parantamiseksi.

Pintavesien seuranta

Velvoitetarkkailuissa ympäristövaikutusten tarkkailun osalta on lähtökohta-na luotettavuuden arviointi ottaen huomioon niin haitankärsijöiden kuin toiminnanharjoittajan oikeusturva mahdollisissa kiistakysymyksissä. Luotet-tavuuden arvioinnissa on periaatteena, ettei tarkkailun toteuttaja ole suo-raan toiminnanharjoittajan alainen tai tähän suorassa taloudellisessa tai muussa riippuvuussuhteessa. Lapin ELY-keskus ei ole puoltanut hakijan esitystä ulkopuolisesta tarkkailijasta luopumisesta.

Vesistöä koskeva tarkkailu on mittavaa, mutta sen laajuus on hankkeen luonne ja merkittävyys huomioiden perusteltua. Toiminnan vakiinnuttua vaikutustarkkailua on mahdollista keventää nykyisestä, mikäli vaikutukset ovat vähäisiä. Tätä varten tarkkailutulosten pohjalta tulee laatia perusteel-linen raportti, jossa huomioidaan myös toiminta ja kuormitustarkkailusta saadut tulokset ja esitetään ehdotus tarkkailuohjelmasta. Sopiva ajankohta tälle on lupamääräysten tarkistamisvaiheessa.

Syanidin tuhoamisprosessin seuranta

Hakija esittää, että syanidin tuhoamisprosessin seurannan osalta jatkuva-toiminen mittaus muutettaisiin vuorokauden kokoomanäytteeksi ja näyt-teenottopisteistä ennen ja jälkeen tuhoamisen siirryttäisiin vain tuhoamisen jälkeiseen näytteenottopisteeseen.

Hakija on tuonut esille, ettei olisi soveltuvaa jatkuvakäyttöistä mittausme-netelmää. ELY-keskuksen tiedossa on jatkuvatoimisia mittausmenetelmiä, mutta niiden soveltuvuudesta ja riittävästä analyysitarkkuudesta keskuksel-la ei ole tietoa. Jos soveltuvaa, riittävän herkkää ja varmatoimista analy-saattoria ei ole saatavilla, määräyksen muuttaminen on perusteltua. Neut-raloinnin osalta lupamääräyksiä tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Esitettyjen kokoomanäytetulosten perusteella neutraloinnin jälkeen CIL-altaille johdettavan veden vuorokauden keskimääräinen WAD-syanidi-pitoisuus vaihtelee huomattavasti. Vaikkakin suurin osa tuloksista on ollut alle 1 mg/l, myös luparajan ylittäviä pitoisuuksia on esiintynyt. Toiminta on kuitenkin ollut alkuvaiheessa ja prosesseja on ajettu sisään. Vakiintunees-sa tilanteessa neutralointiprosessin riittävällä ja luotettavalla seurannalla ja huolellisella ohjauksella neutralointitaso pitäisi voida turvata, jolloin myös lupamääräyksessä asetettu raja-arvo olisi mahdollista asettaa nykyistä sel-västi alhaisemmaksi. Hakijan esittämän perusteella ei kuitenkaan voi ottaa kantaa siihen, onko esitetty seuranta riittävää.

Tarkkailumääräysten asettamiseksi hakijan tulee esittää tarkemmin koko prosessin syaniditaseet. Selvityksestä tulee käydä ilmi mm. käytetyt syani-dimäärät, pitoisuusvaihtelu tuhoamisprosessiin tulevassa vedessä, tu-hoamisprosessissa tapahtuvat pitoisuusvaihtelut ja siihen vaikuttavat teki-jät, samoin kuin puhdistetun sakan pitoisuuden vaihtelut ja tuhoamispro-sessin tehokkuus. Selvityksen perusteella tulee voida arvioida riittävä pro-sessin seuranta ja edelleen riittävä tulevan ja lähtevän pitoisuuden seuran-ta ja tarkistaa myös lupamääräyksessä asetettu pitoisuusraja.

2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautetta-vaa hakemuksesta.

20

3. Kittilän kunta

Kunnanhallitus on antanut asiassa rakennus- ja ympäristölautakunnan lau-sunnon kanssa yhteneväisen lausunnon.

4. Kittilän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta

Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva rakennus- ja ym-päristölautakunta on todennut, että hakemuksessa ei ole perusteltu syani-dipitoisten vesien johtamista rikastushiekka-altailta ympäristöön eikä selvi-tetty niiden mahdollisia vaikutuksia ympäristöön. Talousveden myrkylli-syysperusteinen raja-arvo syanidille on 50 mikrogrammaa litrassa eli 0,05 mg/l. Vesistössä yli 100 mikrogrammaa litrassa eli pitoisuuksia 0,1 mg/l pidetään tappavina herkille lajeille.

Ympäristöluvassa 69/02/1 kiintoainepitoisuus (10 mg/l) on rajattu tasolle, johon on mahdollista päästä kaivosteollisuudessa käyttäen BAT:n mukai-sia menetelmiä. Hakijan mukaan ottaen huomioon myös johdettava pro-sessijäteveden määrä, ei prosessijäteveden kiintoainepitoisuuden raja-arvolla 20 mg/l voida arvioida olevan haittaa kalastolle ja kalastukselle. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole perusteltu kiintoaineen raja-arvon nosta-mista. Hakemuksen mukaan myös kiintoaineen osalta laaja pintavalutus-kenttä toimii tehokkaana varmistuksena eikä kiintoainetta arvioida kulkeu-tuvan vesistöön saakka. Hyvin toimiessaan pintavalutuskenttä poistaa ve-destä kiintoainetta, mutta talvella puhdistusteho on pienempää.

Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, ettei kaivok-sen päästörajoja tulisi nykyisestä lieventää. Jätevesien tehokas sekoittu-minen jokeen ja laimennussuhde on varmistettava. Kaivoksen toiminnassa tulee edelleen kehittää prosessivesien kierrätystä.

Hakemuksessa ei ole perusteltu kaivoksen kuivatusvesien kiintoaineen ra-ja-arvon nostamista. Kaivosvesien johtaminen tulee rajata sellaiselle tasol-le, että Seurujoen kiintoainepitoisuus ei muutu merkittävästi. Kiintoainepi-toisuuden raja-arvoa ei tule muuttaa.

Jos syanidipitoisia vesiä johdetaan rikastushiekka-altailta ympäristöön, tu-lee syanidipitoisia vesiä analysoida päivittäin. Vesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailun tulee hoitaa kokonaisuudessaan julkisen valvonnan alai-nen konsultti niin näytteenoton, näytteiden analysoinnin kuin raportoinnin osalta. Hakija esittää, että kaivosyhtiön henkilökunta voisi ottaa prosessijä-tevesien johtamiseen liittyvät pintavesinäytteet siten, että vähintään 10 % näytteistä ottaisi ulkopuolinen konsultti. Ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että näytteenotosta vähintään 50 % tulisi teettää ulkopuolisella näytteenottajalla.

Lausunnossa on pyydetty selvitettäväksi, jos syanidin tuhoamisprosessin näytteenottopiste ennen tuhoamista poistetaan, tarkkaillaanko syanidipitoi-suutta mitenkään ennen syanidin tuhoamista.

Kokonaisuutena kaivoksen tulisi kehittää toimintaansa ympäristölle haitat-tomampaan suuntaan eikä lisätä päästöjen määrää ympäristöön. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen haluaisi tietää, onko hakija laatinut selvityksen prosessi- ja kuivatusvesistä aiheutuvasta typpikuormituksesta ja sen merkityksestä Seurujoelle.

21

Muistutukset ja mielipiteet

5. AA, Niemi 261-406-49-9,

Muistuttaja on vastustanut ympäristöluvan lupamääräyksien muuttamista. Määräyksien merkitys ympäristön kannalta häviää, jos niitä väljennetään. Nykyisten lupamääräysten noudattamisen seurantaa tulisi sen sijaan lisätä. Kaivosyhtiötä on vaadittu asettamaan riittävät vakuudet alueen palauttami-seksi ennalleen tilanteessa, jossa kaivoksen toiminta loppuu.

Muistuttaja on katsonut, että kaivosyhtiö ei ole noudattanut sovittuja asioita mm. muistuttajan kiinteistölle sijoitetun tielinjan ja puustokorvausten osalta.

6. BB, Lehtoniemi 261-406-64-1

Muistutuksessa on vaadittu, että syanidipitoinen vesi on ensisijaisesti kier-rätettävä prosessivedeksi. Päästöjä vesiin ei tulisi lisätä, vaan ennemmin-kin vähentää. Jäteveden mukana Seurujokeen kulkeutuu mm. syanidia, arseenia ja rikkiyhdisteitä. Pilaantuminen koskettaa Lintulan kylän asukkai-ta sekä Ylä-Loukisen rantatilojen omistajia. Alueen herkkää ympäristöä ei ole riittävästi kartoitettu, eikä päästöjen pitkäaikaisia vaikutuksia tiedetä.

Suunniteltu pintavalutus ei toimi alueella, vaan suon pintaan muodostuu jä-teveden kiintoaineesta tiivis kalvo ja vedet kulkeutuvat sellaisenaan Seuru-jokeen ja itään Iso-Vuoman Natura-alueen suuntaan.

Kaivosyhtiön on tarkkailtava vesistövaikutuksia ja korvattava aiheutuvat haitat.

7. CC, Ruutitieva 261-405-26-30

Muistuttaja on katsonut, että kysymyksessä on kaivoksen ympäristöluvan mukaisen toiminnan merkittävä laajentaminen ja muuttaminen pääosiltaan, minkä vuoksi hakemus on katsottava uuden toiminnan lupahakemukseksi. Hakemus on vaadittu kokonaisuutena hylättäväksi. Esitetyillä päästöillä ka-lat, eläimet ja kasvit häviävät. Toiminta tulee haittaamaan myös matkailua. Toiminnanharjoittajan on korvattava muistuttajan Loukisen rannalla olevan kiinteistön käytölle toiminnasta aiheutuvat haitat. Muistuttaja on vaatinut korvauksena 1 000 000 euroa.

8. DD, Sillanpää 261-406-43-11, 9. EE, Liikamaa 261-406-69-1 ja Liika-maa II 261-406-43-16, 10. FF, Autiomaa 261-406-43-14 ja 11. GG, Ukonoja 261-406-43-6 ja 12. HH, Liikavainio 264-406-43-17

Kaivostoiminnan aloittaminen, rikastusprosessien kehittäminen ja uusien malmivarojen etsintä on muistuttajien käsityksen mukaan edistynyt erittäin hyvin. Kalanistutusvelvoitteet on suoritettu lupamääräysten mukaisesti ja paikallisille asukkaille on järjestetty tiedotustilaisuuksia. Asiat jotka ovat al-kaneet ihmetyttää ja huolestuttaa, liittyvät esiintyviin päästöihin ja toistuviin lupamääräysten lievennyshakemuksiin ja lievennyksiin. Niiltä osin kuin lu-pamääräysten muutokset aiheutuvat prosessin kehittämisestä tai löydetty-jen malmivarojen lisääntymisestä, ne ovat tarpeellisia ja hyväksyttäviä. Ympäristöluvan 69/02/1 määräyksiä on tarkistettu, muutettu ja esitetty edelleen muutettavaksi ilman suunnitelmia ja selvityksiä, jotka korkein hal-linto-oikeus on määrännyt lupamääräysten tarkistushakemuksessa esitet-tävän. YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointiselostusta ei ole päivitetty.

22

Erittäin huolestuttavaksi on katsottu, että pieniltä näyttävien ongelmien rat-kaisuksi on esitetty jätevesien sallittujen juoksutusmäärien lisäämistä, sal-littujen kiintoainepitoisuuksien lisäämistä, näytteenoton lopettamista, näyt-teenottokertojen vähentämistä ja julkisen valvonnan alaisen konsultin käy-tön vähentämistä. Yleensä ympäristönsuojelu on kehittynyt uusien mene-telmien myötä siten, että lupamääräyksiä on kiristetty toiminnan jatkuessa.

Lupamääräys 2, vaatimus

Lainvoimaista ympäristölupaa ei tule muuttaa prosessivesien kiintoainepi-toisuuden osalta.

Perustelu

Kaivostoiminnan aikana Seurujoessa on havaittu korkeita kiintoainepitoi-suuksia. Siitä kuinka usein päästöjä on tapahtunut ja kuinka pitkäaikaisia päästöt ovat olleet, ei ole tietoa. Havaintoja on tehty satunnaisen kalastuk-sen aikana, jolloin päästöt ovat estäneet kalastuksen. Kesäaikana on ha-vaittu suolta valuvan vesiä ylivuotona Seurujokeen. Ylivuotona tuleva vesi on alkanut syövyttää rantatörmää tuoden jokeen humusta ja paljastaen kasviston juuria näkyviin.

Kesäkalastuksen aikana on havaittu joen rehevöitymistä, verkkojen limoit-tumisen lisääntymistä sekä kivillä ja verkoissa valkoista ainetta. Rehevöi-tymistä on ilmeisesti aiheuttanut kaivoksen pintavalutuskentän ylivirtaukset ja typpikuormituksen lisääntyminen. Kivien pinnalla havaittu valkoisuus ei kaivoksen edustajan mukaan aiheudu kaivostoiminnasta, vaikka valkoi-suutta on ilmennyt vasta kaivostoiminnan alettua. Ylivirtausta aiheuttaa pintavalutuskentän jäätyminen talvella. Kaivokselta tulevissa jätevesissä oleva kiintoaine voi muodostaa tiiviin kalvon suon pintaan estäen jääker-roksen tavoin veden imeytymisen suohon. Edellä esitetyt havaintojen ja tarkkailutulosten erot voivat aiheutua siitä, että havainnointi ja näytteen otot on tehty eri paikoista ja /tai eri aikoina.

Lainvoimainen lupamääräys 10 mg/l perustuu suoritettuun ympäristönvai-kutusten arviointiin. Lupamääräyksen muuttamiseksi ei ole suoritettu koko-naisvaikutuksia kartoittavaa ympäristövaikutusten arviointia.

Lupamääräys 3, vaatimus

Lainvoimaisen ympäristöluvan määräystä Seurujokeen johdettavan virtaa-man osalta ei tule muuttaa.

Perustelut

Uusi pintavalutuskenttä 4 esitetään rakennettavaksi Metsähallitukselta vuokratulle, noin 44 ha:n alueelle. Pintavalutuskentän pintavaaituksen mu-kaan suonpinnan korkeus alueella, jossa jätevedet johdetaan pintavalutus-kentälle, on noin 5 m korkeammalla kuin maanpinta purkupisteen läheisyy-dessä. Jäteveden virtaus/virtausnopeus suoalueen läpi purkupaikalle vaih-telee eri kohdissa riippuen korkeuseron aiheuttamasta paineesta, turveker-roksen tiiveydestä, kerrallisuudesta sekä kuormituksesta ja virtauksen vas-taisen poikkipinta-alan vaihteluista. Kohdassa, jossa turvekerroksen ve-denläpäisykyky on heikompi ja vettä läpäisemättömän pohjan rajoittama turvekerroksen poikkileikkaus pinta-ala pienenee, turvekerroksen lä-päisykyky ylittyy ja jätevesi nousee pintaan synnyttäen ylivirtauksia. Suon jäätyminen voi aiheuttaa tilanteen, jossa painetaso on paikoin arteesinen eli maanpinnan yläpuolella. Turvekerroksen leikkauslujuus vaihtelee suon eri kohdissa ja jätevesi muuttaa turvekerroksen leikkauslujuutta. Ennen

23

pintavalutuskentän 4 käyttöönottoa on tehtävä tarpeelliset tutkimukset ja geotekniset laskelmat, jotta voidaan määritellä kentän jäteveden vastaan-ottokyky siten, ettei jäteveden aiheuttama lisäpaine aiheuta hydraulista murtumaa ja turvekerroksen huuhtoutumista Seurujokeen. Lisäksi on mää-rättävä varautumistoimenpiteet, mikäli kaltevalla suolla ilmenee ylivuotoja, jotka voivat aiheuttaa turvekerroksen syöpymistä ja huuhtoutumista Seuru-jokeen.

Jokivesipumppaamon yhteydessä ei ole allasta. Jokivesipumppaamolle on kaivettu kolo Seurujoen törmään. Pintavalutuskentältä tulevien prosessi-vesien kierrätys vaatisi pintavalutuskentältä esitetyn putken liittämistä suo-raan jokivesipumppaamoon. Pintavalutuskentältä 4 tulevat prosessivedet tulee johtaa suunnitelmissa osoitettuun purkupisteeseen noin 750 metriä nykyisen pintavalutuskentän 1 purkupisteestä pohjoiseen. Seurujoen vir-taaman mittaamiseksi hakijan on rakennettava tarvittavat mittalaitteet uu-den purkupisteen yläpuolelle. Mittauspisteestä saatu virtaama määrää kuinka paljon yhteensä uudesta ja vanhasta purkupisteestä voi jätevesiä lupamääräysten mukaisesti laskea Seurujokeen.

Lupamääräys 4, vaatimus

Lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräyksiä ei tule muuttaa siten, että kaivosveden kiintoainepitoisuus nostetaan kaksinkertaiseksi eli tasoon 20 mg/l.

Perustelut

Perustelut samat kuin lupamääräyksen 2 osalta.

Tarkkailua koskevat muutokset, vaatimus

Kittilän kaivoksen päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailua ei tule muut-taa.

Perustelut

Uutta pintavalutuskenttää 4 tulee tarkkailla esitetyissä pisteissä edellä mainituissa päätöksissä olevien määräysten mukaisesti. Tarkkailuraportis-sa on esitetty mm. kokonnaistypen ja orgaanisen typen, arseenin ja anti-monin ainepitoisuudet Lintulan sillan kohdalla. On erittäin hyvä, että tark-kaillaan ainepitoisuuksia kylän kohdalla. Tarkkailuraportissa tulee olla vir-taamanmittaustulokset ja ainepitoisuudet lupapäätöksen mukaisesta tark-kailupisteestä jätevesien purkupaikalta niin kuin havaintopaikkaverkon kat-tavuudesta määrätään.

Kittilän kaivos toimii arktisella alueella, kirkasvetiseen Seurujokeen viettä-vällä suoalueella. Pintavalutuskentän toiminnasta, eikä muustakaan vas-taavasta kaivostoiminasta tällaisissa olosuhteissa ole kokemusperäistä tie-toa.

On erittäin tärkeää, että korkeimman hallinto-oikeuden määräämän lupa-määräysten tarkistukseen kerättävät tarkkailutulokset on määräysten mu-kaan kokonaisuudessaan julkisen valvonnanalaisen konsultin tekemiä niin näytteenoton analysoinnin kuin raportoinnin osalta. Saman näytteenotta-jan, samalla tavalla, samoista paikoista, samoilla lupamääräyksillä tehdyt raportit muodostavat usean vuoden ajalta luotettavaa tietoa, kun tehdään muutaman käyttövuoden jälkeen korkeimman hallinto-oikeuden määräämä lupamääräysten tarkistus. Pohjaeläimistön tarkkailu tulee palauttaa, jotta

24

saadaan pitempiaikaista, luotettavaa ja kattavaa vertailutietoa pohja-eläimistön tilasta.

Kaivostoiminnan muutoksista ja ympäristöpäästöistä aiheutuvat toimenpi-teet

Asiassa on tehtävä YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselos-tuksen päivitys. Perusteluina voidaan todeta, että kaivostoiminta on muut-tunut muun muassa seuraavasti: Kittilän kaivoksen tunnetut malmivarat ovat lisääntyneet 5,8 miljoonasta tonnista 15–16 miljoonaan tonniin. Tun-nettujen malmivarojen lisääntyminen jatkaa kaivostoimintaa arvioidusta 10 vuodesta 15 vuoteen. Rikastushiekka-altaan suunniteltu vesitilavuus on 150 000–750 000 m3. Nykyinen vesimäärä on jo 1 082 000 m3. YVA-selostuksessa on arvioitu kaivoksen kuivanapitovesien määräksi 60–90 m3/t, kun todellisuudessa kaivoksella muodostuu kuivanapitovesiä 210–230 m3/t.

Asukasvastinelukua 100 vastaavien talousjätevesien puhdistustehoiksi on vuosikeskiarvona määrätty kokonaistypen osalta 30 %. Kaivoksen kerro-taan työllistävän noin 450 henkilöä. Seurujoessa on tarkkailuraportin mu-kaan havaittu kokonaistypen lisääntyvän. On annettu lupa tuoda ja käsitel-lä kaivosalueen ulkopuolelta tuotuja jätteitä ilman tarkempia määräyksiä muun muassa jätteen laadusta tai siitä, tuleeko jäte lähialueilta, kotimaasta vai ulkomailta.

Lisäksi on tarkennettava määräyksiä ilmoitusvelvollisuuden osalta esimer-kiksi runsaiden kiintoainepäästöjen sattuessa. Ilmoitus on tehtävä valvoval-le viranomaiselle ja kalastajille, ettei menetetä pyydyksiä kiintoaineiden mukana. Todetut päästöt ilmaan tuoksuvat ja maistuvat suussa. Päivittäin tapahtuva räjäytys tuntuu toisinaan pelottavan voimakkaalta. Sivukivikasan päällä peruuttavan maansiirtokoneen peruutuspiipityksen ja kuorman kip-pauksen aiheuttama kolina kuuluu yhä häiritsevämmin, kun sivukivikasan täyttökorkeutta nostettiin. Jätevesien osalta esitetään luopumista tulvapu-rusta. Toimintaa tulee kehittää päästöjen vähentämiseksi.

Lupaviranomaisen on käsiteltävä aiemmin esitetyt korvausvaatimukset kiinteistöjen arvon alenemisesta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kittilän kaivoksen rikastusprosessissa muodostuu kahdenlaista rikastus-hiekkajätettä, vaahdotuksen rikastushiekan ja neutraloinnin sakan seosta (NP-hiekka) sekä syanidiliuoksen sakkaa (CIL-hiekka). NP- ja CIL-hiekat pumpataan rikastushiekka-allasalueelle. Rikastushiekka-allasalueella on kaksi padolla jaettua erillistä allasta, NP-rikastushiekka-allas ja CIL-rikastushiekka-allas. Molemmat altaat on rakennettu kauttaaltaan vesitii-viiksi bitumigeomembraanin ja moreenin yhdistelmärakenteella.

Prosessijätevesiä johdetaan ympäristöön ainoastaan NP-altaalta. Syanidin tuhoamisprosessin jälkeisestä CIL-altaasta ei johdeta syanidipitoisia vesiä ympäristöön, vaan vesi kierrätetään takaisin rikastusprosessiin. Kaivosyh-tiö tarkkailee NP-altaasta ympäristöön johdettavan veden syanidipitoisuut-ta, eikä siinä ole ollut mitattavia syanidipitoisuuksia.

Prosessijäteveden nikkelipitoisuuden hallitsemiseksi NP-rikastushiekan veden pH-arvo tulee nostaa vähintään arvoon 9,3, jolloin nikkeli saostuu altaalla rikastushiekan mukana. Helmikuusta 2010 lähtien kalkkia on lisätty

25

rikastamon 3. neutralointitankkiin. Tätä lisäkalkin syöttöä jatketaan, kunnes rikastamon neutralointipiiri saadaan riittävän tehokkaaksi uudella kalkin-sammutuslaitteistolla. Kaivosyhtiön tavoitearvona prosessijäteveden nikke-lipitoisuudelle on alle 0,5 mg/l.

Prosessijätevettä johdetaan NP-altaalta uuden pintavalutuskentän 4 kautta Seurujokeen. Tämä pintavalutuskenttä sijaitsee tarkkailupisteen, josta saa-tavia tuloksia verrataan ympäristölupapäätöksen raja-arvoihin, jälkeen ja toimii tehokkaana ylimääräisenä varmistuksena varsinaisille prosessive-denkäsittelyjärjestelmille. Prosessijäteveden johtaminen ympäristöön on aloitettu 4.3.2010. Uusimpien tuloksien perusteella voidaan todeta, että veden kiintoainepitoisuus saadaan todennäköisesti pysymään hyvin alhai-sena. Kaivosyhtiöllä ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi mittaustuloksia osoit-tamaan, mille tasolle jäteveden kiintoaine tulee vuositasolla asettumaan. Esimerkiksi sään vaikutusta (vuodenajat, tuulisuus) altaan kiintoainepitoi-suuteen ei vielä tunneta. Tämän vuoksi kaivosyhtiö pitää tärkeänä proses-sivesien kiintoainepitoisuuden raja-arvon nostamista arvoon 20 mg/l sekä sen määrittämismenetelmän tarkentamista (hehkutushäviö). Seurujoessa sijaitsevien tarkkailupisteiden analyysitulosten perusteella voidaan todeta, ettei prosessijätevesien kiintoainetta kulkeudu vesistöön saakka.

Kaivosyhtiön nykyinen prosessivesien kierrätysaste rikastushiekka-altailta rikastamolle on noin 65 %. Raakaveden otto sekä prosessijätevesien muodostuminen on tasaista kaikkina vuodenaikoina. Seurujoesta otetaan raakavettä voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti noin 130–140 m3/t. Tästä määrästä suurin osa kulkeutuu rikastusprosessin kautta NP rikastushiekka-altaalle.

Prosessijätevesien johtaminen ympäristöön on aloitettu 4.3.2010. Poistet-tava vesimäärä (70–190 m3/t) on ollut vähäinen johtuen joen pienestä vir-taamasta lopputalvella. Prosessijätevesien johtaminen ympäristöön on voimassa olevan lupamääräyksen mukaisesti sidottu Seurujoen päivittäi-seen virtaamaan. Tilastoitujen Seurujoen virtaamatietojen perusteella sallit-tu jäteveden johtamismäärä ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuri, jotta vesitase rikastamon ja rikastushiekka-altaiden välillä tasaantuisi ja altaan vedenkor-keus pysyisi alle tulvakynnyksen. Rikastushiekka-altaissa varastoitavan veden määrä tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä. Kaivosyhtiöllä ei ole mahdollisuutta pidempiaikaiseen prosessijäteveden säännöstelyyn rikas-tushiekka-altailla.

Kaivosyhtiö on aloittanut selvitykset mahdollisuudesta johtaa prosessijäte-vesiä pintavalutuskentän 4 ja jokivesipumppaamon altaan kautta takaisin prosessiin. Prosessijätevesien johtaminen Seurujokeen on aloitettu kuiten-kin vasta maaliskuussa 2010. Kaivosyhtiö tarvitsee vielä pidemmän aika-välin seurantatietoa varmistuakseen pintavalutuskentältä 4 poistuvan ve-den laadusta. Rikastamon käyttämä raakavesi hyödynnetään rikastuspro-sessin kriittisissä kohdissa, kuten autoklaavissa, jolloin vedellä on erityisen korkeat laatuvaatimukset mm. kloridipitoisuuden suhteen.

Kesän 2010 aikana aloitetaan selvitystyö pintavalutuskentän 4 hydraulisis-ta ominaisuuksista eri vuodenaikoina. Työn tarkoituksena on selvittää tar-kemmin kentän hydraulinen johtavuus ja kuormitus sekä veden virtaus ja jakaantuminen kentälle kesä-, syys-, talvi- ja kevätolosuhteissa.

Jotta prosessijätevesien kierrättämistä pintavalutuskentän kautta voidaan edelleen tarkastella ja pintavalutuskentän toimivuudesta käytännössä saa-da tietoa, prosessijätevesiä tulisi saada johtaa ympäristöön tasaisesti ym-päri vuoden. Kaivosyhtiö korostaakin, että lainvoimaisen ympäristöluvan nro 29/08/1 lupamääräys 3 tulisi muuttaa kuulumaan yhtiön ympäristöluvan

26

muutoshakemuksessa esittämällä tavalla. Yhtiö tekee edellä mainitut selvi-tykset ja tutkimukset koskien pintavalutuskenttää 4 ja siitä poistuvan veden laatua sekä tulee esittämään tulokset ja niihin pohjautuvan perustellun esi-tyksen prosessivesien johtamisesta ja tarkkailusta ensi vuonna jätettäväs-sä ympäristölupamääräysten tarkistamishakemuksessa.

1) Maanalainen kaivoksen kuivanapitovesien laatu

Kittilän kaivoksen maanalaisen osan kuivanapitovesien määrä on tavan-omaista suurempi ja kallioperässä on melko runsaasti helposti jauhautuvia kivilajeja. Tämän seurauksena kaivoksesta pumpataan suuri määrä vettä, johon tulee mukaan hienoksi jauhautunutta kiviainesta. Maanalaisen kai-voksen vesiä on käsitelty laskeuttamalla ferrisulfaatin avulla kiintoainepitoi-suuden vähentämiseksi. Apukemikaalina on käytetty polymeeriyhdistettä. Loppukesällä 2009 polymeeriyhdisteen käytöstä kuitenkin luovuttiin sen tehottomuuden vuoksi. Pelkkä ferrisulfaatti toimi vielä alkutalveen saakka, mutta ei ole enää yksistään riittävä. Uusi polymeerilaitos sekä uusi flokku-lanttivalmiste pyritään ottamaan käyttöön kesällä 2010. Samalla varmiste-taan saostuskemikaalin tehokkaampi sekoittaminen kuivanapitovesiin saostuksen optimoimiseksi.

2) Avolouhoksien kuivanapitovesien laatu

Avolouhosten louhinnasta pääosa on sivukiven louhintaa. Koska sivukivet kestävät yleensä paremmin kulutusta kuin malmikivet, syntyy avolouhok-sissa selvästi vähemmän liejua kuin maanalaisissa kaivoksissa. Avo-louhosten kuivanapitovesien käsittely on helpommin järjestettävissä kuin maanalaisten kaivosten, eikä avolouhosten kuivanapitovesien selkeyttämi-nen yleensä ole yhtä vaativaa kuin maanalaisten kaivosten.

3) Maanalaisen kaivoksen ja avolouhoksen puhtaiden vesien suorapump-paus

Maanalaisen kaivoksen kiintoainepitoisten vesien määrää tullaan vähen-tämään keräämällä kalliosta purkautuvaa pohjavettä mahdollisimman pal-jon ja pumppaamalla se puhtaana maan pinnalle. Ns. suorapumppausta varten maanalaisten kairareikien päähän asetetaan liittimiä, joiden avulla vedet kerätään kootusti maan alla omalle pumppausasemalle. Pump-pausasemalta vedet johdetaan erillistä putkilinjaa pitkin maan päälle ja edelleen puhtaille sade- ja sulamisvesille varatulle pintavalutuskentälle 2. Suoraan pumpattavan pohjaveden laatu on hyvä eikä vesi sisällä kiinto-ainetta tai räjähdeaineperäisiä typpiyhdisteitä.

Avolouhoksella liejuisia vesiä vähennetään tekemällä porakaivoja, joista vedet johdetaan erillistä putkilinjaa pitkin maan päälle ja edelleen pintava-lutuskentälle 2. Myös näiden vesien osalta vältytään mahdolliselta kui-vanapitovesien selkeytystarpeelta.

Kaivoksen käsittelyä vaativat kuivanapitovedet johdetaan pintavalutuskent-tien 3 ja 1 kautta vesistöön. Pienempi pintavalutuskenttä 3 on otettu käyt-töön elokuussa 2008 ja sen tarkoituksena on tasata veden laatua ja vir-taamaa ennen pintavalutuskenttää 1. Kuivanapitovesien tarkkailupisteen siirtämisestä PVK 3 -kentän jälkipuolelle on sovittu valvontaviranomaisen sekä lupaviranomaisen edustajien kanssa.

Kaivosyhtiö tarkkailee kuivanapitovesien laatua myös ennen pintavalutus-kenttää 3 kuukausittain otettavien vesinäytteiden avulla. Avolouhoksen ve-sien tarkkailupiste sijaitsee avolouhoksen pumppauslinjan päässä ja maanalaisen kaivoksen vesien tarkkailupiste sijaitsee vesienkäsittelyaltaan

27

jälkeen. Maanalaisen kaivoksen vesien tarkkailupisteen yhteydessä sijait-see jatkuvatoiminen virtaaman ja kiintoaineen mittausasema.

Avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivanapitovedet johdetaan kah-den pintavalutuskentän läpi, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 22,5 heh-taaria. Vuosina 2008–2009 saatujen tarkkailutulosten perusteella voidaan todeta, että pintavalutuskentät pidättävät hyvin kiintoainetta ja vesistöön saakka kulkeutuva kiintoainemäärä on pääsääntöisesti alle 1 mg/l.

Prosessijätevesien kiintoainepitoisuutta, pH-arvoa ja virtaamaa seurataan rikastushiekka-altaan jälkeiseen purkuojaan asennetun jatkuvatoimisen mittausaseman avulla. Jatkuvatoimisen mittausaseman virtaamamittaus perustuu Thompsonin V-mittapatoon, jonka pinnankorkeutta mitataan pai-neanturilla. pH- ja kiintoainemittausta varten mitta-asemaan on asennettu omat mitta-anturit. Virhetarkastelun perusteella virtaamanmittauksen epä-tarkkuus on 5,7–3,6 % noin virtaamalla 40–140 l/s, kiintoaineen epätark-kuus on alle 5 % ja pH-mittauksen epätarkkuus alle 0,1 pH-yksikköä. Mit-taustarkkuuden säilyttämiseksi kaivosyhtiö huoltaa antureita säännöllisesti. Kaivosyhtiö valvoo mittausten luotettavuutta vähintään kerran kuukaudes-sa otettavilla vesinäytteillä sekä satunnaisilla pistokokeilla.

Pintavesien tarkkailu

Kaivosyhtiö ehdottaa, että prosessijätevesien johtamiseen liittyvää pinta-vesien tarkkailua tehtäisiin kerran kuukaudessa, mikäli kaivosyhtiön oma sertifioitu näytteenottaja ei voi tehdä ympäristövaikutustarkkailua. Sitä vas-toin näytteenottoa pintavalutuskentän 4 päässä sijaitsevasta päästötarkkai-lupisteestä voitaisiin suorittaa kahden viikon välein. Tiheän ja säännöllisen päästötarkkailun avulla voidaan saada tarkempaa tietoa pintavalutusken-tän läpi suotautuvan veden laadusta ja voidaan paremmin arvioida myös päästöjen vaikutuksia Seurujokeen.

Syanidin tuhoamisprosessin seuranta

Rikastusprosessin liuotuspiiri eli CIL-piiri sisältää kuusi reaktiotankkia. Liet-teen viipymäaika prosessissa on noin 24 tuntia. Syanidi lisätään pääsään-töisesti prosessiin ensimmäiseen tankkiin (CIL1), mutta syanidi voidaan syöttää myös tankkiin CIL3. Lietteen mukana syanidi etenee prosessin läpi päätyen lopulta syanidin tuhoamisreaktoriin. Natriumsyanidi (NaCN) an-nostellaan 12–14 %:na vesiliuoksena. Syanidin annostelua säädetään CIL-piirin syötön perusteella. Puhtaan NaCN:n kulutus on normaalisti 20–30 kg/t syötteen määrästä ja kiintoainepitoisuudesta riippuen. CIL-piiristä syanidin tuhoamisreaktoriin tulevan lietteen syanidipitoisuus on yleensä 300–400 mg/l.

Syanidin tuhoamisreaktori on yksinkertainen sekoitusreaktori, jossa on pohjailmastus. Tuhoamisreaktorin viipymäaika on noin tunti. Koska tu-hoamisreagensseja annostellaan aina hieman ylimäärin, jatkuvat reaktiot vielä CIL -altaallakin.

Laitoshenkilökunta seuraa tuhoamisprosessin toimintaa säännöllisin ana-lyysein tuhoamisreaktorin purkuputkesta otettavin näyttein. Lisäksi CIL-rikastushiekan syanidipitoisuutta seurataan vuorokauden kokoomanäyt-teestä, joka analysoidaan laboratoriossa.

3. Kittilän kunnanhallitus sekä 4. rakennus- ja ympäristölautakunta

Luvan hakija on pääosin viitannut ELY-keskuksen lausunnosta annettuun vastineeseen sekä tarkentanut, että prosessijätevesiä johdetaan ympäris-

28

töön ainoastaan NP-altaalta, jonne johdetaan vaahdotusprosessissa muo-dostuvaa NP-hiekkaa. Syanidin tuhoamisprosessin jälkeinen rikastushiek-ka johdetaan erilliseen CIL-altaaseen, josta syanidipitoisia vesiä ei johdeta ympäristöön. Molemmat altaat ovat vesitiiviitä ja erotettu toisistaan tiiviillä välipadolla. Kaivosyhtiö tarkkailee NP-altaasta ympäristöön johdettavan veden syanidipitoisuutta. Vesissä ei ole mitattavissa olevia syanidipitoi-suuksia. Käsitellyt prosessijätevedet johdetaan uudelle pintavalutuskentäl-le, josta vedet suotautuvat luontaisesti Seurujokeen. Laajan (44 ha) pinta-valutuskentän avulla voidaan varmistua prosessijäteveden tasaisesta vir-taamasta ja tehokkaasta laimentumisesta Seurujokeen.

Kaivosyhtiö aloittaa kesän 2010 aikana selvitystyön pintavalutuskentän 4 hydraulisista ominaisuuksista eri vuodenaikoina. Työn tarkoituksena on selvittää tarkemmin kentän hydraulinen johtavuus ja kuormitus sekä veden virtaus ja jakaantuminen kentälle kesä-, syys- talvi- ja kevätolosuhteissa.

Rikastamon nykyinen vesien kierrätysaste on noin 65 %, mikä on kaivan-naisteollisuudessa erittäin korkea. Raakaveden ottoa Seurujoesta tullaan edelleen mahdollisuuksien mukaan vähentämään.

Maanalaisen kaivoksen ja avolouhoksen kuivanapitovedet johdetaan kah-den pintavalutuskentän läpi, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 22,5 heh-taaria. Vuosina 2008–2009 saatujen tarkkailutulosten perusteella voidaan todeta, että pintavalutuskentät pidättävät hyvin kiintoainetta ja vesistöön saakka kulkeutuva kiintoainemäärä on pääsääntöisesti alle 1 mg/l.

Kaivosyhtiö laatii selvityksen prosessi- ja kuivanapitovesistä aiheutuvasta typpikuormituksesta ja sen merkityksestä purkuvesistölle lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteyteen 31.7.2011 mennessä.

5. AA

Prosessijätevesien laatua tarkkaillaan päivittäin vesinäytteiden avulla. Li-säksi jätevesille on asennettu jatkuvatoiminen mittalaite veden pH-arvon, kiintoainepitoisuuden ja virtaaman selvittämiseksi. Jo saatujen vesianalyy-situlosten perusteella voidaan todeta, ettei prosessijätevesi sisällä merkit-täviä pitoisuuksia haitta-aineita, kuten syanidia tai arseenia.

Kaivosyhtiö on asettanut ympäristöluvan mukaisen vakuuden jätehuollon varmistamiseksi jo toiminnan alkaessa, minkä lisäksi kaivosyhtiö asettaa joka vuosi lisävakuuden läjitettävän sivukivimäärän ja käyttöön otettujen ri-kastushiekka-altaiden neliömäärien mukaisesti. Vakuuden suuruus on määrätty siten, että se kattaa läjitysalueiden jälkihoitoa ja tarkkailua koske-vien velvoitteiden täyttämisen. Vakuudella katetaan myös jätealueen vaiku-tusalueella olevan maa-alueen mahdolliseen kunnostamiseen liittyvät kus-tannukset.

Kaivosyhtiö katsoo, että se ei ole aiheuttanut ympäristön pilaantumista ei-vätkä hakemuksessa esitetyt muutokset vaaranna ympäristön nykytilan säilymistä.

6. BB

Prosessijätevesiä johdetaan ympäristöön ainoastaan NP-altaalta, jonne johdetaan vaahdotusprosessissa muodostuvaa NP-hiekkaa. Syanidin tu-hoamisprosessin jälkeinen CIL-hiekka johdetaan erilliseen CIL-altaaseen, josta syanidipitoisia vesiä ei johdeta ympäristöön. Molemmat altaat ovat vesitiiviitä ja erotettu toisistaan välipadolla.

29

Kaivosyhtiö tarkkailee NP -rikastushiekka-altaasta ympäristöön johdetta-van veden syanidipitoisuutta. Ympäristöön johdettavassa prosessijäteve-dessä ei ole mitattavissa olevia syanidipitoisuuksia. Kaivosyhtiö aloittaa kesän 2010 aikana selvitystyön prosessijätevesille tarkoitetun pintavalu-tuskentän toimivuudesta. Tarkoituksena on selvittää tarkemmin pintavalu-tuskentän 4 hydraulinen johtavuus ja kuormitus sekä veden virtaus ja ja-kaantuminen kentälle kesä-, syys- talvi ja kevätolosuhteissa.

7. CC

Kaivosyhtiö on aloittanut prosessijätevesien johtamisen ympäristöön 4.3.2010. Prosessijätevettä tarkkaillaan päivittäin vesinäytteiden avulla. Li-säksi kaivosyhtiö on asentanut jatkuvatoimisen mittalaitteen veden pH-arvon, kiintoainepitoisuuden ja virtaaman mittaamiseksi. Jo saatujen vesi-analyysitulosten perusteella voidaan todeta, ettei prosessijätevesi sisällä merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, kuten syanidia tai arseenia. Hallit-semalla NP-altaan pH-tasoa myös prosessijäteveden nikkelipitoisuus on saatu hyvin alhaiseksi (keskiarvo. 0,03 mg/l).

8. DD, 9. EE, 10 FF, 11. GG ja 12. HH

Kaivosyhtiö aloittaa kesän 2010 aikana selvitystyön pintavalutuskentän 4 hydraulisista ominaisuuksista eri vuodenaikoina. Työn tarkoituksena on selvittää tarkemmin kentän hydraulinen johtavuus ja kuormitus sekä veden virtaus ja jakaantuminen kentälle kesä-, syys-talvi- ja kevätolosuhteissa. Myös muistuttajien esittämät tutkimusehdotukset tullaan huomioimaan työn suunnitteluvaiheessa. Selvitystyön onnistumiseksi ja prosessijäteveden vir-tausreitin tarkemmaksi määrittämiseksi prosessijätevettä tulisi saada joh-taa pintavalutuskentälle tasaisesti ympäri vuoden.

Neuvottelut ja katselmukset

Aluehallintovirasto on pitänyt asiassa tarkastuksen 11.5.2010. Tarkastus-pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Aluehallintovirasto hakemuksen osin hyläten myöntää Agnico-Eagle Fin-landille määräaikaisen ympäristöluvan käsitellyn prosessiveden johtami-seen uudelle pintavalutuskentälle ja muuttaa määräajaksi vesien johtami-seen ja tarkkailuun liittyviä lupamääräyksiä.

Tämä päätös korvaa ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Re-sources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kaivoksen ympäristö- ja vesita-lousluvan nro 69/02/1, sellaisena kuin korkein hallinto-oikeus on sitä muut-tanut, määräykset 2 ja 4 sekä ympäristölupaviraston 11.6.2008 Agnico-Eagle AB:lle myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristöluvan muutosta kos-kevan päätöksen nro 29/08/1 lupamääräyksen 3 tässä päätöksessä anne-tuilla vastaavasti numeroiduilla määräyksillä. Tällä päätöksellä korvataan ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 69/02/1 tarkkailua koskevan liit-teen 2 osiot, joista on annettu tässä tarkemmat tarkkailumääräykset.

Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettujen lupamääräys-ten lisäksi toimintaa koskevien lainvoimaisten ympäristölupapäätösten lu-pamääräyksiä niiltä osin, kun niitä ei ole tällä päätöksellä korvattu.

30

Agnico-Eagle Finland velvoitetaan maksamaan vuotuinen kalatalous-maksu.

Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvat-tavaa vahinkoa.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Muutettavat lupamääräykset

2. Rikastamolta CIL-altaalle johdettava jätevesi on kierrätettävä takaisin prosessivedeksi. CIL-altaaseen johdettavan veden WAD-syanidin pitoisuus on oltava alle 50 mg/l.

NP-altaalle johdettava jätevesi on kierrätettävä prosessiin tai käsiteltävä ennen ympäristöön johtamista parhaan taloudellisesti käytettävissä olevan tekniikan mahdollistamalla tavalla. NP-altaalta ympäristöön johdettavan veden WAD-syanidipitoisuus saa olla enintään 0,4 mg/l. Syanidipitoisuu-den ylittäessä raja-arvon, on jätevesien johtaminen pintavalutuskentälle 4 keskeytettävä.

NP-altaalta pintavalutuskentälle 4 johdettavien käsiteltyjen prosessijäte-vesien arseenipitoisuuden on oltava alle 1,0 mg/l ja antimoni- sekä nikkeli-pitoisuuden alle 0,5 mg/l laskettuna kuukausikeskiarvona. Yksittäisen näyt-teen arseenipitoisuus ei saa ylittää arvoa 1,7 mg/l eikä antimoni- tai nikke-lipitoisuus arvoa 0,8 mg/l. Kiintoainepitoisuuden on oltava virtaamapainot-teisena vuosikeskiarvona laskettuna alle 20 mg/l ja pH:n jatkuvasti 6–10. Kiintoainepitoisuuden ylittäessä 40 mg/l on jätevesien johtaminen pintava-lutuskentälle 4 keskeytettävä.

3. Rikastusprosessin käsitellyt jätevedet saadaan johtaa pintavalutusken-tälle 4 ja sieltä hakemussuunnitelman mukaiseen kohtaan Seurujoessa tai vedenottamon imualtaaseen. NP-altaalta pintavalutuskentälle 4 johdetta-van käsitellyn prosessiveden virtaaman on alitettava seuraavat enimmäis-virtaamat:

Kuukausi NP-altaalta johdettava enimmäisvirtaama, m3/tunti

Joulukuu, tammikuu ja helmi-kuu

150

Maaliskuu ja huhtikuu 100 Toukokuu ja kesäkuu 300 Heinäkuu, elokuu ja syyskuu 90 Lokakuu ja marraskuu 200

Johdettavan prosessijäteveden määrää on lisäksi rajoitettava Seurujoen virtaamanmittausten perusteella keskimääräistä alhaisemmat virtaamat mahdollisimman hyvin ennakoiden siten, että johdettavan prosessijäteve-den osuus Seurujoen virtaamasta ei heinä-, elo- tai syyskuussa ylitä tavoi-tearvoa 0,7 % ja muina kuukausina tavoitearvoa 1,6 %.

Luvan saajan on kunnossapidettävä Seurujoen virtaaman mittaamiseksi asennetut laitteet

31

Prosessijätevedet on johdettava vesistöön siten, että ne sekoittuvat tehok-kaasti jokiveteen. Vesistöön johdettavan prosessijäteveden määrä on pi-dettävä mahdollisimman pienenä veden kierrätyksen avulla.

Pintavalutuskentän 4 yläosaan on kaivettava talven 2010–2011 aikana ko-ko kenttäalueen poikki kulkeva jako-oja tai muilla keinoin varmistettava, et-tä NP-altaalta johdettava vesi leviää mahdollisimman tasaisesti koko ken-tälle. Pintavalutuskentän tilaa on seurattava kuukausittain ja mahdolliset havaitut oikovirtaukset on tukittava mahdollisimman nopeasti.

4. Seurujokeen johdettavan kaivosveden virtaama saa olla enintään 5 % Seurujoen virtaamasta. Kaivosvedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan kaivosveden kiintoainepitoisuus on enintään 20 mg/l virtaama-painotteisena vuosikeskiarvona. Käsitellyt kuivatusvedet on johdettava pin-tavalutuskentän 1 kautta Seurujokeen. Kaivosvettä on hyödynnettävä ri-kastusprosessissa, mikäli sen laatu ei aseta sille estettä.

Kiintoainepitoisuus tulee mitata pintavalutuskentälle 1 johdettavasta vedes-tä.

Muutettavat ja toiminnan muuttamista koskevat tarkkailumääräykset

1b. NP-altaalta vesistöön johdettavan veden määrää, pH:ta ja kiintoainepi-toisuutta on edellä lupamääräyksissä 2 ja 3 annettujen raja-arvojen nou-dattamisen varmistamiseksi seurattava jatkuvatoimisesti. Johdettavasta vedestä on lappoputken alapäästä päivittäin määritettävä nikkelipitoisuus ja vertailumäärityksenä pH. Johdettavasta vedestä on lisäksi samasta pai-kasta määritettävä kahdesti viikossa pH, kiintoaine, kiintoaineen hehkutus-jäännös, As, Sb, Ni ja WAD-syanidi. Lisäksi vedestä on kuukausittain ana-lysoitava, mitä lupapäätöksessä 69/02/1 on määrätty. Tilanteissa, joissa jatkuvatoimisen mittauksen mukaan pH alittaa 8,7 tai kiintoainepitoisuus ylittää 30 mg/l, on kahdesti viikossa otettavat näytteet analysoitava päivit-täin siihen asti, kunnes veden laatu palautuu normaalin toiminnan tasolle.

2b. Pintavalutuskentille 1 ja 4 tulevan ja sieltä poistuvan veden laatua on seurattava tasaisin määrävälein 12 kertaa vuodessa. Näytteistä on tehtävä päätöksen nro 69/02/1 liitteen 2 taulukon 2 mukaiset prosessijätevesiana-lyysit, lukuun ottamatta syanidianalyyseja pintavalutuskentän 1 osalta. Pin-tavalutuskentälle 1 johdettavan veden kiintoainepitoisuutta, virtaamaa ja pH-arvoa on seurattava jatkuvatoimisesti.

3b. Pintavesien vaikutuksien seurannan osalta julkisen valvonnan alaisen konsultin on otettava vesinäytteet, analysoitava ne ja raportoitava vähin-tään 12 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Ympäristölupapäätöksen nro 69/02/1 liitteen 2 mukaisen prosessivesien johtamisen aikaisen muun pin-tavesiseurannan näytteenoton voi tehdä kaivosyhtiön sertifioitu ja Lapin ELY-keskuksen hyväksymä pätevä näytteenottaja.

4b. CIL-altaalle johdettavan lietteen WAD-syanidipitoisuus on määritettävä joka vuorokausi vähintään neljästä osanäytteestä muodostuvasta kokoo-manäytteestä. Lisäksi päivittäin on vähintään kahdeksan kertaa määritet-tävä osana laitoksen käyttötarkkailua vastaavasta kohdasta vapaan syani-din pitoisuus.

5b. Luvan saajan on toteutettava vuosittain Seurujoen leväseuranta Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

32

Toiminnan muutoksen johdosta annettavat selvitysvelvoitteet

6b. Luvanhaltijan on tehtävä tarpeelliset selvitykset mahdollisuudesta pa-lauttaa PVK:ltä 4 poistuva vesi vedenottamon kautta rikastamon prosessi-vedeksi. Veden johtaminen takaisin prosessiin on otettava käyttöön 1.6.2011 mennessä, mikäli veden laatu ei aseta sille estettä. Yhteenveto tehdyistä selvityksistä ja toteutetuista toimista sekä tarvittaessa yksityis-kohtaiset perusteet sille, miksi vesiä ei ole voitu palauttaa prosessiin, on lii-tettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen.

7b. Luvanhaltijan on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen yksityiskohtainen teknis-taloudellinen selvitys toteuttamisai-katauluineen kaivoksen prosessi- ja kuivatusvesien tehokkaamman käsitte-lyn järjestämiseksi. Suunnitelmissa on erityisesti selvitettävä kiintoaineen, haitallisten metallien, typpiyhdisteiden ja sulfaatin poistomahdollisuuksia. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä vaikutustarkkailuun ja kirjallisuustietoi-hin pohjautuvat arviot vesiin johdettavien päästöjen vähentämisen vaiku-tuksista vesiekosysteemiin.

8b. Luvan haltijan on selvitettävä mahdollisuudet vähentää likaisen kuiva-tusveden määrää keräämällä ja pumppaamalla maanalaiseen kaivokseen tulevia kalliopohjavesiä puhtaina suoraan maan pinnalle ja pumppaamalla ja johtamalla avolouhoksen ympäriltä porakaivoista puhdas vesi vesistöön. Selvityksen mukaan teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimet on otettava viipymättä käyttöön. Yhteenveto selvityksistä ja toteutetuista toimista on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemuk-seen.

9b. Luvanhaltijan on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen ensimmäisten toimintavuosien aikana kertyneeseen tietoon perustuva esitys kaivoksen vesitaseesta ja arvio sen kehittymisestä tule-vaisuudessa. Vesitaseessa on esitettävä myös prosessin sisäinen puhtaan ja kierrätysveden käyttö sekä alueella muodostuvien vesien laatutietoihin perustuva esitys mahdollisuuksista edelleen lisätä veden kierrätystä kai-vosalueen sisällä.

Lisäksi hakemukseen on liitettävä kattava kooste pintavalutuskenttien toi-minnasta, niille johdetusta kuormituksesta ja saavutetuista puhdistuste-hoista.

10b. Luvanhaltijan on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen ensimmäisten toimintavuosien aikana kertyneeseen tietoon perustuva esitys kaivoksen syaniditaseesta.

11b. Luvanhaltijan on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen ensimmäisten toimintavuosien aikana kertyneeseen päästö- ja vaikutustarkkailutietoon perustuva esitys vesistön pilaantumisesta aiheu-tuneista haitoista ja vahingoista sekä mahdollinen esitys niiden poistami-sesta tai korvaamisesta sekä kalatalousmaksun suuruudesta.

Kalatalousmaksu

12b. Luvanhaltijan on maksettava Lapin ELY-keskukselle vuodesta 2010 alkaen aiemmassa lainvoimaisessa ympäristöluvassa määrätyn istutusvel-voitteen lisäksi 600 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Kalata-lousmaksu on käytettävä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hankkeen vaikutusalueella. Maksu on suoritettava vuoden 2010 osalta kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta ja tämän jälkeen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Maksun käytöstä

33

on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja muita ve-sialueen omistajia.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Perusteet luvan myöntämiselle määräaikaisena

Kittilän kaivoksen toimintaa koskeva ympäristölupa nro 69/02/1 ja siinä an-netut lupamääräykset perustuvat lupahakemusta varten laadittuihin arvioi-hin kaivoksen toiminnasta ja aiheutuvista päästöistä sekä niiden vaikutuk-sista. Päästö- ja vaikutusarviot ovat perustuneet muun muassa malmin ja sivukiven laatutietoihin, toiminnan laajuuteen ja tehtyihin pilot-rikastus-kokeisiin.

Kaivostoiminnalle on tyypillistä, että päästöjen ja vaikutusten arviointiin liit-tyy tiettyjä, osin melko suuriakin epävarmuuksia johtuen lähtöaineiston ra-jallisuudesta ja rikastusprosessien monimutkaisuudesta sekä siitä, että kaikki malmiot ovat laadultaan poikkeavia, eikä vertailukelpoista päästötie-toa ole saatavilla esimerkiksi muilta kaivoksilta. Näillä perustein kaivostoi-minnan lupamääräysten tarkistaminen määrätään usein tehtäväksi varsin nopeasti toiminnan aloittamisen jälkeen, tuotantovaiheessa, jossa on jo saatavilla riittävä määrä luotettavaa ja kattavaa päästö- ja vaikutustarkkai-lutietoa. Kittilän kaivoksen osalta lupamääräysten tarkistamisajankohta on kesällä 2011.

Tällä hetkellä kaivoksen vaikutustarkkailussa on saatu lähinnä tähänasti-sen kuormituksen ja lupamääräysten mukaisen veden johtamisen mukaisia vedenlaatutietoja. Muiden vesistövaikutusten osalta tarkemmat vaikutusar-vioinnit ovat käytettävissä lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämi-sen ajankohtaan mennessä.

Kaivoksen käytössä olevat pintavalutuskentät ovat toimineet tarkkailutulos-ten mukaan hyvin. Kiintoainepitoisuudet kenttien jälkeen ovat olleet alhai-sia. Kiintoainepäästöillä ei ole ollut suurta merkitystä Seurujoen veden laa-tuun. Pintavalutuskentät on suunniteltu toimimaan johdettavien vesien osalta lähinnä varmistuksena veden riittävästä laadusta ennen jokeen joh-tamista ja osittain myös ravinteita poistavana yksikkönä. Kaivoksen käyt-töiän on arvioitu kasvavan merkittävästi aiemmin esitetystä. Pintavalutus-kentän hyvän toiminnan turvaamiseksi aiempaa kauemmin jatkuvan kai-vostoiminnan ajan vesienkäsittely-yksikkönä on olennaista, että kentälle kohdistuva kiintoainekuormitus on mahdollisimman alhainen.

Kaivoksen prosessivesien kierrätys ja vesien johtaminen Seurujokeen ei ole tapahtunut toiminnan alkuaikoina suunnitellusti. Tähän on vaikuttanut muun muassa veden laadussa havaitut ennakoimattomat muutokset (nik-keli) ja rikastamon prosessin käyntiinajon ongelmat. Tämän seurauksena NP-altaaseen on kertynyt vettä niin paljon, että altaan täyttymisen estämi-seksi vesien johtaminen vesistöön on aloitettu uuden pintavalutuskentän kautta keväällä 2010 ELY-keskuksen hyväksymänä. Seurujoesta saatujen

34

virtaamatietojen perusteella kaivoksen prosessivesitase on tällä hetkellä sellainen, että lupamääräysten mukaan toimittaessa NP-allas tulee täytty-mään.

Ympäristöluvassa annetut rajoitukset veden johtamismäärille ovat perustu-neet lupamääräysten mukaiselle tasolle käsiteltyjen jätevesien haitta-aineiden laimenemisen varmistamiseen tasolle, jossa pitkänkään ajan kuormitus ei aiheuta kyseessä olevien aineiden osalta haitallisia vaikutuk-sia. Päästötarkkailutietojen mukaan prosessivesien syanidi-, antimoni- ja arseenipitoisuudet ovat olleet selvästi alle lupamääräyksen mukaisten raja-arvojen. Myös nikkelipitoisuus, jolle ei ole asetettu raja-arvoa, on saatu kalkkikäsittelyn avulla alhaiselle tasolle. Näin ollen näiden haitta-aineiden osalta ei sinänsä ole estetä johdettavien vesimäärien lisäämiselle.

Päästö- ja vaikutustarkkailutietojen mukaan johdettavan prosessiveden typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat huomattavan korkeat. Ammoniumtypen pitoisuudet nousevat Seurujoessa jopa yli 100-kertaiseksi luonnontilaisesta tasosta. Johdettavan jäteveden määrän lisääminen aiheuttaisi siten näiden aineiden osalta merkittäviä lisäpäästöjä. Myös kaivosvesien antimoni- ja typpipitoisuudet ovat tarkkailutulosten mukaan kasvaneet olennaisesti toi-minnan edetessä. Näiltä osin kuormituksen kasvun vaikutuksia ja niiden laajuutta ei ole arvioitu.

Näillä perustein lupa myönnetään määräaikaisena. Lupamääräysten muut-tamisen osalta asia tutkitaan uudelleen lupamääräysten tarkistamista kos-kevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä, jolloin on käytettävissä mm. kat-tavammat tiedot toiminnan vaikutuksista vesistöön. Niiltä osin kuin vaati-mukset lupamääräysten muuttamiseksi on hylätty, viitataan lupamääräys-ten perusteluihin.

Ympäristöluvan harkinnan perusteet

Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelu-laissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnan muutos ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pi-laantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminnan muuttamisen tai lupamääräysten muutosten seurauksena ei ar-vioida aiheutuvan sellaista aiemmassa luparatkaisussa arvioidusta poik-keavaa pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta olisi makset-tava kiinteistökohtaisia korvauksia.

Hakemuksen mukaisessa toiminnassa on jätevesien johtamismääräysten muuttamisen osalta kyse toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja muilta osin ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesta luvan muuttamisesta.

Mineraalipitoisen kiintoaineksen poistaminen suurissa selkeytysaltaissa ja metallien saostaminen pH:n säädöllä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa kaivannaisteollisuudessa. Myös pintavalutuskenttien käyttäminen varsi-naisten puhdistusyksikköjen jälkeen on katsottavissa parhaaksi käyttökel-

35

poiseksi tekniikaksi, jolla varmistetaan vesien laadun tasaisuus ja poiste-taan jossain määrin muun muassa kiintoainetta ja ravinteita.

Pintavalutuskenttiä tai rikastushiekka-altaita ei voida pitää ensisijaisina ve-sienkäsittelyjärjestelminä kaivoksen arvioitu elinkaari huomioon ottaen. Toiminnan alkuvaiheessa rikastushiekka-altaat toimivat tehokkaasti kiinto-aineen poistossa, mutta vesitilavuuden vähentyessä altailla ei voida katso olevan enää vedenpuhdistusyksiköltä vaadittavia ominaisuuksia. Kittilän kaivos on laajaa teollista toimintaa harjoittava laitos, josta muodostuu mer-kittäviä määriä jätevesiä. Aluehallintovirasto katsoo, että kaivokselle tulee suunnitella ja ottaa käyttöön riittävän tehokkaat ja ohjattavat teolliset tai vastaavat jätevesien käsittelyjärjestelmät. Asiassa on annettu määräys, jo-ka velvoittaa selvittämään vaihtoehtoja ja esittämään käyttöön otettavat tekniikat lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Aluehallin-tovirasto katsoo, että keskeisiä epäpuhtauksia, joiden hallintaa on tehostet-tava, ovat prosessivesien osalta metallit (arseeni, antimoni ja nikkeli), kiin-toaine ja typpi- ja sulfaattiyhdisteet ja kaivosvesien osalta antimoni ja typ-piyhdisteet.

Lupaa harkittaessa on otettu huomioon Kemijoen vesienhoitoalueen ve-sienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Suunnitelman mukaan Seurujoen ekologinen tila on hyvä ja sen alapuolisen Loukisen erinomainen. Molem-pien vesien kemiallinen tila on hyvä. Seurujoen osalta ekologisen tilan luo-kitus perustuu alustavaan asiantuntija-arvioon tai muiden vesimuodostu-mien perusteella tehtyyn arvioon. Loukisen osalta on tehty suppeaan ai-neistoon perustuva ekologinen luokitus. Luokitus on tehty vuosien 2000–2007 vedenlaatuaineiston perusteella. Kittilän kaivoksen rakentaminen ja sivukiven louhinta on alkanut vuonna 2006 ja kullan tuotanto vuonna 2008.

Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan kuormituksen vähentäminen nykytasosta on tarpeen erityisesti niissä vesistöissä, jotka ovat hyvää huo-nommassa tilassa tai joissa hyvä tai erinomainen tila uhkaa heikentyä re-hevöittävän ravinnekuormituksen vuoksi. Kittilän kaivoksen vaikutustarkkai-lun mukaan toiminnan vaikutukset Seurujoen ekologiseen tilaan eivät ole olleet merkittävät. Toiminnasta aiheutuva typpi- ja muu kuormitus voi kui-tenkin nykyisellä tasolla jatkuessaan pitkän ajan kuluessa jossain määrin heikentää Seurujoen ekologista tilaa. Päätöksessä luvanhaltija on velvoi-tettu selvittämään mahdollisuudet ravinnekuormituksen vähentämiseen ny-kytasosta. Kittilän kaivoksen toiminnasta ei lupamääräyksien mukaan toi-mittaessa aiheudu sellaisia päästöjä, että Seurujoen veden kemiallinen tila voisi muuttua hyvää huonommaksi.

Lupamääräysten perustelut

2. NP-altaalle ei johdeta vesiä syanidiliuotuspiiristä, vaan vedet tulevat ri-kastamon prosesseista, joissa ei käytetä syanidia. Tarkkailun mukaan NP-alaan vesissä ei ole havaittu merkittäviä määriä syanidia. Näin ollen vesien johtamismääräyksen muuttamiselle ei ole estettä.

Toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnissa tai ympäristölupahakemuk-sessa ei ole otettu huomioon kaivoksella havaittua prosessivesien nikkeli-pitoisuuksien kasvua. Nikkeliyhdisteet ovat vesieliöille haitallisia. Näin ollen nikkelille on tässä päätöksessä annettu raja-arvo, joka on saavutettavissa tehokkaalla pH:n nostolla ja nikkelin saostamisena hydroksideina. Annettu raja-arvo ja Seurujoessa tapahtuva laimeneminen huomioon ot-taen nikke-listä ei ennalta arvioiden aiheudu pitkäaikeisenkaan kuormituksen aikana haitallisia vaikutuksia.

36

Tarkkailutulosten mukaan NP-altaalta poistettavan veden kiintoainepitoi-suus on ollut usein alle 10 mg/l, mutta ajoittain pitoisuudet ovat olleet jopa 60 mg/l. Rikastushiekka-altaan vesitaseen saamiseksi hallintaan on kiinto-aineen raja-arvo nostettu tilapäisesti tasoon 20 mg/l. Vedet johdetaan NP-altaasta Seurujokeen pintavalutuskentän kautta, mikä vähentää merkittä-västi vesistöön kohdistuvaa kiintoainekuormaa. Otettaessa huomioon pin-tavalutuskentän hyvä kiintoaineenpoistoteho ei tällä määräaikaisella muu-toksella arvioida olevan olennaista merkitystä ympäristön pilaantumisen vaaran kannalta. Kiintoainepitoisuudelle on annettu ehdoton yläraja, jonka ylittyessä johtaminen pintavalutuskentälle on keskeytettävä. Tällä estetään pintavalutuskentän tukkeutuminen hetkellisistä suurista kiintoainepitoi-suuksista. Jatkuvatoiminen mittaus mahdollistaa välittömän kiintoainepitoi-suuden kohoamisen havaitsemisen ja johtamisen keskeyttämisen.

Jatkuvatoimisen virtaamanmittauksen tulosten hyödyntämiseksi raja-arvon toteutumisen valvonnassa ei kiintoainepitoisuutta ole muutettu kiintoaineen hehkutusjäännökseksi. Kaivostoiminnasta aiheutuvat kiintoainepäästöt ovat pääosin mineraaliperäistä ainesta, eikä vesiin sekoitu luonnon valu-mavesien kiintoainetta, millä perusteella raja-arvon voisi muuttaa hehku-tusjäännökseksi.

3. Ympäristölupavirasto on 11.6.2008 antamassaan päätöksessä nro 29/08/1 hylännyt hakemuksen kesäaikaisen Seurujoen 5 m3/s minimivir-taamavaatimuksen poistamisesta. Päätöksen perusteluissa on todettu muun muassa seuraavaa:

"Lainvoimaisen ympäristöluvan jätevesien johtamista koskevat määräykset perustuvat jätevesille asetettujen haitallisten aineiden enimmäispitoisuuk-siin, jäteveden osuuteen Seurujoen virtaamasta (enintään 0,6 %) ja jäte-veden purkamisajankohtana Seurujoen vähimmäisvirtaamaan 5 m3/s. Määräyksellä on varmistettu jätevesien riittävä laimentuminen ja tehokas sekoittuminen. Seurujoen keskivirtaama on noin 3,7 m3/s, joten jätevesien johtaminen on voimassa olevan, nyt muutettavan lupamääräyksen mukai-sesti mahdollista lähinnä kevään ja syksyn ylivirtaamatilanteissa. Tulva-aikana tapahtuvalla jätevesien johtamisella vähennetään etenkin ravinteis-ta aiheutuvia vaikutuksia, kun vedet ovat kylmiä, eikä biologinen perustuo-tanto ole käynnistynyt. Tulva-aikaista jätevesien johtamista oli esitetty myös edellisessä ympäristölupahakemuksessa. Kaivoksen kuivatusvesien määrä on arvioitu merkittävästi suuremmaksi, kuin aiemmassa lupahake-muksessa. Kiintoainepitoiset kuivatusvedet on suunniteltu johdettavan ri-kastushiekka-altaalle käsiteltäväksi, jolloin niitä koskee prosessivesien vaatimukset. Tämän johdosta pelkkä tulva-aikainen purku ei välttämättä riitä kaiken ylimääräisen veden pois johtamiseksi."

Aiemman ympäristöluvan lupamääräysten virtaamasidonnainen jätevesien johtamismäärä mahdollistaa havaittujen Seurujoen todellisten virtaamien perusteella käsiteltyjen prosessivesien johtamisen vesistöön keskimääräi-sellä virtaamalla 108 m3/t. Muodostuvan prosessijäteveden määrän ollessa tätä suurempi ja otettaessa huomioon altaaseen rikastamon toiminnan al-kuvaiheessa varastoitunut vesi on Kittilän kaivoksella muodostunut tilanne, jossa NP-altaan vesitaseen hallintaan saamiseksi ja patoturvallisuuden se-kä vesien hallitun johtamisen varmistamiseksi on NP-altaalta vesistöön johdettavan prosessiveden määriä nostettava. Määräajaksi muutettu mää-räys mahdollistaa aiempaa suuremman käsitellyn prosessijätevesimäärän johtamisen Seurujokeen ja sitä kautta NP-altaan vesitaseen saamisen pa-rempaan kontrolliin.

Johdettaessa vedet pitkäviipymäisen pintavalutuskentän kautta vesistöön ei jätevesivirtaamien sitomisella Seurujoen hetkellisiin virtaamiin pystytä

37

varmistamaan kulloinkin tapahtuvaa laimenemisen suuruutta. Seurujoelle on tyypillisiä etenkin kesäaikana sateista aiheutuvat, nopeasti vaihtelevat virtaamat. Näin ollen virtaamaan sidottu johtamismäärä ennen isoa pinta-valutuskenttää voisi aiheuttaa tilanteen, jossa jäteveden jokeen kulkeutuva määrä on suurimmillaan tilanteessa, jossa joen virtaama on jo vähentynyt hyvin pieneksi.

Johtamismääriä on rajattu kuukausitasolla siten, että jätevesivirtaama on pienimmillään Seurujoen alimpien virtaamien aikana ja suurimmillaan, kun virtaamat Seurujoessa ovat suuria. Kaivoksella on käytössä jatkuvatoimi-sen virtaamanmittausaseman tuottama virtaamatieto sekä tiedot Seurujoen muutaman vuoden virtaamista. Käytettävissä olevan tiedon perusteella etenkin alivirtaamia on mahdollista ennustaa varsin luotettavasti. Tällä pe-rusteella määräyksessä on annettu tavoitearvot johdettavan veden vähim-mäislaimenemissuhteelle. Vesien rehevöittävä vaikutus on suurimmillaan kasvukauden aikana, jolloin myös vesistön virkistyskäyttö on merkittävintä. Näillä perustein johdettavan veden määrää on rajoitettu etenkin kesäkau-della.

Otettaessa huomioon NP-altaalta johdettavan veden todelliset haitta-ainepitoisuudet ei jätevesien johtamisesta Seurujokeen arvioida tässä pää-töksessä sallituillakaan määräyksillä aiheuttavan pitkän ajan kuluessa hait-ta-aineista johtuvia vaikutuksia vesieliöille. Lisääntyvästä typpikuormasta mahdollisesti kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on määrätty kalatalousmaksu.

Pintavalutuskentän oikovirtaukset on määrätty tukittaviksi ja kentän ylä-osaan on määrätty tekemään koko kentän poikki kulkeva imeytysoja tai vastaava järjestelmä kentän tehokkaamman toimimisen turvaamiseksi.

4. Kuivatusvesien käsittelyssä ei ole saavutettu saostuskemikaalien ja po-lymeerin tehottomuuden takia alle 10 mg/l:n kiintoainepitoisuuksia ennen pintavalutuskenttää. Kaivoksen kuivanapito on välttämätöntä kaivostoimin-nan jatkamiseksi. Toiminnan mahdollistamiseksi kiintoainepitoisuus on nostettu määräajaksi tasoon 20 mg/l. Otettaessa huomioon tarkkailutulos-ten mukaan hyvin toimiva pintavalutuskenttä, jolle kuivatusvedet johde-taan, ei raja-arvon muuttamisesta katsota aiheutuvan olennaista ympäris-tön pilaantumista tai sen vaaraa.

Raja-arvoa ei ole muutettu hehkutusjäännökseksi. Vesille on otettu käyt-töön jatkuvatoiminen kiintoaine-, pH- ja virtaamanmittaus. Mittauksen tieto-ja on perusteltua hyödyntää päästötarkkailussa ja raja-arvojen seurannas-sa, jolloin saadaan mahdollisimman luotettava kuva kaivoksen päästöistä.

1b. NP-altaan jätevesien purkupisteessä on käytössä jatkuvatoiminen pH:n, kiintoaineen ja virtaamanmittaus. Mittalaitteiden luotettavuus on ha-kemuksen mukaisten ja laitetoimittajan antamien tietojen mukaan hyvä. NP-altaan vesien johtamista koskevat määräykset 2 ja 3 sekä tarkkailu-määräys 1b on annettu siten, että toiminnassa ja sille annettujen lupamää-räysten noudattamisessa voidaan hyödyntää jatkuvaa mittaustietoa. Ker-ran viikossa hakemuksessa tehtäväksi esitetty tarkkailu on määrätty tehtä-väksi kahdesti viikossa. Tällä varmistetaan, että kaivostoiminnan alkuaika-na saadaan riittävästi päästötietoja.

2b. Pintavalutuskentän 1 osalta ei ole perusteita poistaa analysoitavista ai-neista muun muassa typen yhdisteitä. Tähän asti kertyneiden tarkkailutie-tojen perusteella kuivatusvesien typpikuormitus on merkittävää, eikä sen seurantaa ole perusteltua heikentää. Kuivatusvedet eivät ole yhteydessä rikastusprosessin vesiin, eikä rikastamon syanidiprosessissa olleita vesiä

38

johdeta pintavalutuskentän 1 kautta. Näin ollen syanidin määrityksistä on mahdollista luopua.

3b. Aluehallintovirasto katsoo, että kaivoksen sertifioidun ja ELY-keskuksen hyväksymän pätevän näytteenottajan pintavesinäytteiden otta-minen ei heikennä tarkkailutulosten luotettavuutta. Julkisen valvonnan alainen konsultti ottaa pintavesinäytteet tasaisin väliajoin 12 kertaa vuo-dessa. Väliaikoina luvanhaltijan ottamien näytteiden tuloksia on siten mah-dollista verrata ulkopuolisen tahon ottamiin näytteisiin. Suomessa teollisen toiminnan päästötarkkailu, kuten myös Kittilän kaivoksen päästötarkkailu, perustuu pääosin toiminnanharjoittajan tekemään tarkkailuun.

4b. Kittilän kaivokselle ei ole malmin laadun vaihteluista johtuen saatavilla luotettavaa jatkuvatoimista mittaria, joka antaisi viiveettä WAD-syanidipitoisuudet. Nykyisellä mittalaitteella, jossa on kahden tunnin viive näytteenotosta tuloksen saamiseen ei siten saavuteta olennaista hyötyä kertanäytteisiin ja niihin perustuviin kokoomanäytteisiin nähden. WAD-syanidin määrittäminen vuorokauden kokoomanäytteestä ja määräyksen mukaan tihennetty vapaan syanidin määritys on riittävä CIL-altaalle johdet-tavan lietteen WAD-syanidipitoisuuden seurannaksi muun prosessiseuran-nan ohelle. CIL-altaasta ei johdeta vettä vesistöön, vaan kaikki altaan vesi palautetaan rikastamolle prosessivedeksi.

5b. Vaikutustarkkailua on täydennetty vuosittaisella leväseurannalla eten-kin typpikuormituksen aiheuttavan rehevöitymisen selvittämiseksi. Tar-kempi toteuttamistapa on jätetty valvovan viranomaisen päätettäväksi.

6b.–10b. Lupa jätevesien johtamisjärjestelyjen ja raja-arvojen muuttami-seen on annettu määräaikaisena. Päätöksessä on annettu tarpeelliset sel-vitysmääräykset, joiden perusteella lupamääräysten tarkistamishakemuk-sen käsittelyn yhteydessä voidaan tarkastella uudelleen jätevesien johta-mista koskevia määräyksiä.

11b. Toiminnan päästöt Seurujokeen etenkin typpiyhdisteiden osalta ovat olleet suuremmat kuin aiemmin on arvioitu. Tämän hakemuksen käsittelyn aikana ei ole ollut käytössä sellaisia vaikutustarkkailutietoja, joiden mukaan toiminnan vaikutukset vesistössä olisivat olleet arvioitua suuremmat. Lu-pamääräysten tarkistamishakemusta varten vesistössä tehdään laajempaa vaikutustarkkailua vuosien 2010 ja 2011 aikana. Kasvaneiden päästöjen ja näiden vaikutustarkkailujen tulosten perusteella luvanhaltija on määrätty tekemään päivitetty vahinkoarvio.

12b. Tämä lupa mahdollistaa päästöjen lisäämisen Seurujokeen. Etenkin typpikuormituksen kasvu voi aiheuttaa perustuotannon lisääntymisen myö-tä pyydysten limoittumisen kautta lisääntyvää haittaa kalastukselle. Aiem-massa ympäristölupapäätöksessä on annettu taimenenpoikasten istutus-velvoite. Istutusvelvoitetta on täydennetty kalatalousmaksulla, joka voidaan kohdentaa kulloinkin vesialueiden omistajien ja kalaston sekä kalastuksen kannalta sopivalla tavalla.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on pääosin otettu huomioon luparatkai-susta ja sen määräyksistä ilmenevin tavoin. Vaatimuksista poikkeavien määräysten perusteluissa on tuotu esiin määräyksen sisältöön vaikuttaneet tekijät.

39

1. Lapin ELY-keskus

NP-altaalta johdettavalle vedelle ei ole määrätty raja-arvon lisäksi erillistä ohjearvoa. Aluehallintovirasto katsoo, että kaivoksen tavoitteena on var-mistaa nikkelin saostus tehokkaasti siten, että raja-arvo 0,5 mg/l alitetaan kaikissa olosuhteissa. Jatkuvatoiminen poistovesien pH:n seuranta mah-dollistaa kalkin syötön säätämisen siten, että ei pitäisi aiheutua tarpeetto-man korkeita pH-arvoja.

NP-altaan vesille ei ole annettu kiintoainepitoisuuden ohjearvoa 10 mg/l, koska tällä hetkellä kaivoksella ei ole käytössä järjestelmää, joka mahdol-listaisi erityiset toimenpiteet kiintoainepitoisuuden alentamiseksi, mikäli kiintoainepitoisuus NP-altaassa nousee ulkoisten olosuhteiden, esimerkiksi tuuli, lämpötilakerrostuneisuuden muutokset, seurauksena.

3. ja 4. Kittilän kunta ja kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta

Syanidin johtamisen osalta todetaan, että lupamääräyksen muutoksen jäl-keenkään tilanne ei eroa aiemmassa lainvoimaisessa luvassa olleesta syanidipitoisten vesien johtamista koskevasta määräyksestä. NP-altaan syanidipitoisuudet ovat olleet jatkuvasti selvästi alle 0,4 mg/l. Pintavalutus-kentällä tapahtuva syanidin edelleen hajoaminen ja Seurujoessa tapahtuva laimeneminen huomioon ottaen syanidipäästöistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

Kiintoainepitoisuuden raja-arvoa on nostettu määräajaksi. Luvanhaltijan tu-lee annettujen selvitysvelvoitteiden perusteella tutkia mahdollisuuksia ve-sien käsittelyn ja kierrätyksen edelleen lisäämiseksi. Tarpeen mukaan asi-asta annetaan tarkempia määräyksiä lupamääräysten tarkistamisen yhtey-dessä. Kiintoainepitoisuuksien määräaikaisella muuttamisella ei arvioida olevan olennaista vaikutusta pintavalutuskenttien toimintaan tai Seurujoen veden laatuun.

5. AA

Lupamääräysten mukaisesti ja osin kaivoksen itse toteuttamana päästöjen seurannassa on määrätty käyttöön jatkuvatoimiset mittalaitteet, joita ai-emmissa lupapäätöksissä ei ole edellytetty. Näiden laitteiden avulla toi-minnan päästöjen seuranta on huomattavasti kattavampaa kuin aiemmin. Näin ollen kertanäytteiden oton lisäämiselle päästötarkkailussa ei ole tar-vetta.

6. BB

Syanidipitoinen CIL-altaan vesi kierrätetään kokonaisuudessaan takaisin prosessiin. Näin ollen tästä ei ole ollut tarvetta määrätä. Vaikutustarkkailu on varsin kattava. Toiminnan muutoksista ei arvioida käytössä olevan tie-don perusteella aiheutuvan kiinteistökohtaisesti vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa haittaa.

7. CC

Muistuttajan kiinteistö sijaitsee 22 km:n etäisyydellä kaivoksesta. Vesistöjä pitkin mitaten etäisyys on vielä pidempi. Toiminnan muutoksista ei arvioida käytössä olevan tiedon perusteella aiheutuvan kiinteistökohtaisesti vesis-tön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa haittaa.

40

8. DD, 9. EE, 10. FF, 11. GG ja 12. HH

YVA-lain mukaisena viranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus ei ole vaati-nut uutta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Aluehallintovirasto kat-soo, että kyseessä ei ole ollut sellainen muutos, johon olisi tullut soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 713/2006 mukais-ta arviointimentettelyä.

Lupamääräyksiä 2, 3, 4 ja tarkkailua koskevien määräysten muuttamista koskevien vaatimusten osalta viitataan lupamääräyksiin ja niiden peruste-luihin.

Aiemmissa Kittilän kaivoksen toimintaan liittyvissä hakemusasioissa muis-tuttajien tekemät korvausvaatimukset on lainvoimaisesti ratkaistu. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa kiinteistökohtaista haittaa.

Lupamääräyksiä on muutettu määräajaksi. Luvanhaltijan on tehtävä ha-kemus aluehallintovirastoon lupamääräysten tarkistamiskesi 31.7.2011 mennessä. Jätettävän hakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkistetaan lu-pa- ja korvausmääräykset tarpeellisilta osin saatavilla olevan kattavan päästö- ja vaikutustiedon perusteella.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Lupa on voimassa 31.7.2011 asti. Tämän luvan mukaista toimintaa saa-daan jatkaa siihen asti, kunnes lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettava päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai saa lainvoiman.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvon-taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök-siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami-sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.

Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen. Toiminnan aloittamislupa ei koske lupamääräystä 3b.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

41

Vakuus

Luvan saajan on ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Lapin ELY-keskukselle 100 000 euron suuruinen vakuus ympä-ristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaa-jana on Lapin ELY-keskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuk-sella Lapin ELY-keskuksen hyväksi. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella ELY-keskukselta vakuutta palau-tettavaksi.

Toiminnan aloittamisluvan perustelut

Tarve toiminnan aloittamisluvalle

NP-altaan kokonaistilavuus on 2,84 Mm3, josta vesitilavuuden on suunni-teltu olevan 0,15–0,7 Mm3. Nykyinen altaan vesimäärä on kuitenkin jo noin 1,1 Mm3. Suuri määrä johtuu rikastamon käynnistysvaiheen alhaisesta prosessiveden kierrätysasteesta tammi–kesäkuun aikana vuonna 2009. NP-allas täyttyi ylävesirajaan huhtikuussa 2010 ja sieltä oli poistettava pro-sessivettä ympäristöön maaliskuusta 2010 alkaen. Jätevedet käsitellään NP-altaassa ennen ympäristöön johtamista.

Tilastoitujen virtaamatietojen perusteella voimassa olevan lupamääräyksen mukainen sallittu jäteveden johtamismäärä on keskimäärin noin 110 m3/t. Rikastushiekka-altaiden nykyisten suurten vesimäärien vuoksi NP-altaalta tulisi kuitenkin pystyä poistamaan vettä keskimäärin 150 m3/t ja hetkellises-ti 300 m3/t, jotta vesitase rikastamon ja rikastushiekka-altaiden välillä ta-saantuisi ja vedenpinta pysyisi altaalla alle tulvakynnyksen.

Kaivoksen kuivanapitovesiä johdetaan jo pintavalutuskentälle 1, josta ve-det suotautuvat Seurujokeen. Pintavalutuskentän toimivuuden ylläpitämi-seksi nykyisen kentän hydraulista kuormitusta ei tule kasvattaa. Hydrauli-nen kuormitus vaikuttaa kentän viipymään ja aineiden pidättymisproses-seihin kentällä. Tämän vuoksi käsitellyt prosessivedet on esitetty johdetta-vaksi omaan purkupisteeseen pintavalutuskentälle 4.

Aluehallintovirasto katsoo, että päätöksen täytäntöönpanoa muutoksen-hausta huolimatta koskevan määräyksen antamiseen on edellä todetun mukaisesti olemassa ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy.

Täytäntöönpanoratkaisua on rajattu pintavesinäytteiden näytteenottajan muuttamisen osalta. Näytteenotosta aiheutuvat lisäkustannukset eivät ole ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy, jonka perusteella täytän-töönpanoratkaisu voitaisiin antaa.

Täytäntöönpanon vaikutus muutoksenhakuun ja ympäristön saatta-minen ennalleen

Toiminnasta vesistöön kohdistuvat päästöt eivät aiheuta palautumattomia muutoksia vesien tilassa. Mahdollisen täytäntöönpanon kumoamisen seu-rauksena toiminnasta aiheutuva kuormitus vesistöön pienenee varsin no-peasti lähelle alueella aiemmin vallinnutta, lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvaa tilaa.

42

Näin ollen lupamääräysten mukaisesta kaivostoiminnasta aiheutuvilla päästöillä ei ole sellaisia vaikutuksia, etteikö oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen määräyksiä muute-taan. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei myöskään synny sellai-sia ympäristönsuojelulain tarkoittamista päästöistä aiheutuvia peruuttamat-tomia haitallisia muutoksia ympäristössä tai muutoin merkityksellisiä haital-lisia muutoksia ympäristössä, ettei aloittamislupaa voitaisi myöntää. Muu-toksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja jo tapahtuneen kuormituksen ai-heuttamat mahdolliset haitat poistuvat, jos lupapäätös kumotaan.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 28 § 3 momentti, 41 §, 42 §, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 52 § 1 momentti, 55 § 1 momentti, 58 § 1 momentti sekä 101 § 1 momentti.

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 14 428,38 euroa.

Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu-keskuksesta Joensuusta.

Perustelut

Kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista koskevan hakemusasian käsittely, jolloin lupamaksuna peritään 50 % taulukon mukaisesta maksus-ta (0,5 x 34 820 euroa, kaivostoiminta). Käsiteltäessä samanaikaisesti useampien toimintojen lupa-asioita lisätään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvaan maksuun 50 % muiden toimintojen maksusta (0,5 x 0,5 x19 150 euroa, rikastamo). Taulukon mukaiseksi maksuksi tulisi siten 22 197,50 eu-roa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua pienempi, peritään maksu 35 % taulukon mukaista maksua alempana. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaista luvan muuttamista kos-kevat asiat on käsitelty osana toiminnan olennaista muuttamista koskevan asian kanssa, eikä niistä peritä erillistä maksua.

Oikeusohje

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

43

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Sami Koivula

Jorma Rantakangas Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu-vos Sami Koivula (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 029.

SK/am

Liitteet Liite 1. Valitusosoitus

Liite

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa

hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimi-tettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueel-le.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat-

taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian-omaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 2.8.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Poh-

jois-Suomen aluehallintovirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koske-

vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys

asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)

Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympä-ristölupavastuualueelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeise-nä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas-taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteys-tiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08 - 816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn-

timaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit-teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa-uksista, joissa maksua ei peritä.