m 19/2732, 2734/-77/3/10 kittilä, tiukuvaara 26.11.1977...
TRANSCRIPT
M 19/2732, 2734/-77/3/10
Kittilä, Tiukuvaara
Olavi Auranen
26.11.1977
SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975 - 76
Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle tutkimuslaitoksel-
le löytämänsä rikki-, magneetti- ja kuparikiisua sisältävän gabronäytteen, jonka Cu-pitoisuus
analyysin mukaan on 0.44 %. Seuraavana kesänä tehdyssä tarkistuksessa todettiin näytteen ole-
van peräisin n. 1,5 m3:n lohkareesta. joka on soisessa maastossa n. 1,5 km löytäjän kotitalosta
pohjoiseen (raportti M 19/2734/-72/7/10).
Kenttätyökausien 1975 - 76 aikana tehtiin Tiukuvaaran alueella lohkaretutkimuksia yhteensä n. 2
viikon ajan 3 miehen voimin käyttäen apuna myös malmikoiraa. Etsintä ulottui Valkaman lohka-
reesta n. 4 km:n päähän lounais - länsi - luode -suunnissa eli sektorille, josta moreenin kulkeu-
tumista jäätiköitymisen eri vaiheissa on tapahtunut (Heikki Hirvas: Raportti malminetsintää pal-
velevasta maaperätutkimuksesta Pohjois-Suomessa vuosina 1972 - 1976, PSMT-P4-76-1). Loh-
kare-etsintään soveliaita kovia maita tällä alueella on n. 10 km2. Etsinnöissä löydettiin Valkaman
taloon johtavan tien varrelta n. 150 m:n matkalta puolen kymmentä halkaisijaltaan 20 - 50 cm
olevaa metagabrolohkaretta, joissa oli vaihtelevissa määrin rikki-, magneetti- ja kuparikiisua (lii-
te 1). Parhaan lohkareen Cu-pitoisuus on 1,32 % (Ra 1121/75). Lohkareet ovat selvästi pyöristy-
neitä. Rautakiisupitoisia amfiboliitti- ja kiilleliuskelohkareita alueella on kohtalaisesti, mutta
malmilohkareiksi katsottavia ei edellä mainittujen lisäksi löytynyt.
Tiukuvaaran ympäristö sisältyy kallioperäosaston kartoittajan Raimo Ristimäen kartoitusaluee-
seen. Hänen v. 1975 laatimastaan Kaukosen alueen kivilajeja esittävästä skitsipiirroksesta on ko-
pioitu Tiukuvaaran ympäristön kivilajit liitteeseen 1. Tämän mukaan Tiukuvaara on kvartsiittia,
jonka sisällä on pieninä linsseinä metadiabaasia ja ultraemäksistä kiveä. Kvartsiitti rajoittuu poh-
joisessa kiilleliuskeeseen ja etelässä amfiboliittiin. Metadiabaasia ja ultreemäksistä kiveä on ta-
vattu amfiboliitin sisällä myös Tiukuvaaran luoteispuolella Palo-Tiukuvaarassa. Lohkaretutki-
musten yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan "metadiabaasit" ovat kuparikiisulohkareisiin
verrattuina lähes saman tyyppisiä, sarvivälkkeestä ja plagioklaasista koostuvia kivi. Niissä ei kui-
tenkaan ole havaittu huomion arvoisia kiisupitoisuuksia. Tiukuvaaran ympäristön ultraemäksiset
kivet ovat serpentiniittejä, joissa on heikko magnetiittipirote, muttei makroskooppisesti havaitta-
via sulfideja.
Lohkere-etsinnöissä saadun tiedon jäätyä vähäiseksi otettiin Palo-Tiukuvaaran eteläpuolelta,
vahvimman oletetun kuljetuksen suunnalta, Cobra-kalustolla moreeninäytteitä matalentomittauk-
sissa saatujen sähköisten anomalioitten ylin. Näytteitä otettiin kahdelta linjalta 50 m:n pistevä-
lein yhteensä 60 ja niitten hienosta fraktioista analysoitiin Co, Cu, Ni, Zn ja Pb (AAS, HNO3-
liuotus). Merkittäviä anomalioita ei saatu -vain viidessä pisteessä. Cu-pitoisuus nousi yli 100
ppm:n jääden kuitenkin alle 200 ppm:n (liite 2).
Tiukuvaaran itäpuolelta on geokemian osasto esitutkimuksissaan v. 1974 ottanut Auger-kairalla
maaperänäytteitä 4 km pitkältä linjalta n. 300 m:n pistevälein. Kairaus on useimmiten pysähtynyt
tiiviiseen, kiviseen ja harmaaseen, 3 - 9 m syvyydessä olevaan moreeniin (Matti Äyräs: Raportti
geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osaston Auger-kairauksista Kittilässä vuonna 1974).
Tämän patjan päällä on Äyräksen mukaan ohut hietamoreenikerros. Eri syvyyksiltä otetuista
näytteistä on analysoitu mm. Cu (AAS, HNO3-liuotus, hieno fraktio). Pitoisuudet vaihtelevat
välillä 17 - 140 ppm (liite 3). Arvot edustavat Kittilän alueelle ominaista taustaa.
Löydettyjen lohkareitten vähälukuisuus aja pyöristyneisyys viittaavat kauempana olevaan emä-
kallioon. Komplisoidun moreenikuljetuksen takia sen paikantaminen edellyttäisi kaikkien Kau-
kosen alueen gabrointruusioitten tarkkaa tutkimusta pääkohteena mahdollisesti Kittilän graniitin
lounaispuolella oleva usean krp:n pituinen Venejoen gabro. Tämän kaltaisten tutkimusten aloit-
taminen on katsottu tarkoituksenmukaiseksi siirtää ajankohtaan, jolloin geokemian osaston pu-
rosedimentti- ja moreeninäytteiden analyysitulostukset karttalehdeltä 2732 ovat saatavissa.
Geologi