Väkivallan syitä

• Turvaton kasvuympäristö, traumaattiset

kokemukset

• Temperamenttierot eivät selitä

väkivaltaista käytöstä

• > persoonallisuuden häiriöt, heikko

itsetunto

• Aivovammat, dementia (Alzheimer)

• Alkoholi

• Valtakysymykset joskus

Aggression taustalla saattaa

olla oma koettu väkivalta

Trauma ja kiintymyssuhdeongelmat

tunteiden säätelyn häiriöt

tiedon hyöty väkivallan / työpaikkaväkivallan ehkäisyssä

Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan,

Rudi Dallosin, Lauri Sundellin, Alan Fruzzettin ja Arlene Veteren luentomuistiinpanoja ja kirjallisuutta

Väkivalta

• Kuuma väkivalta

– Hyvin tunnevaltainen teko

• Alemmuuden tunteet, syyllisyys, häpeä > ahdistus,

viha

• Kylmä väkivalta

– Laskelmointi, alistaminen, hyöty

5

Psyykkinen

traumatisoituminen

• Ihmisen olemassaolon jatkuvuutta tai

hänen koskemattomuuttaan uhkaava

tapahtuma tai tapahtumasarja, joka ylittää

ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn

• Keinottomuus – haavoittuvuus

• Avuttomuuden/syyllisyyden kokemus

• Voimakas pelko, kauhu, hajanaisuus,

levottomuus 6

Trauman tunnusmerkit

• Taistelu

• Pako

• Jäätyminen

• Totaali alistuminen

7

Mitä väkivalta opettaa?

• Sosiaalinen oppiminen

– aggressiivinen käytös ihmissuhteissa periytyy

• Vähentää itsehillintää ja nostaa

aktivaatiotasoa tilanteissa joihin liittyy

aggressiota

• Totuttaa väkivallalle

• Vääristyneet ongelmanratkaisutavat

Väkivalta voi vaikuttaa (lapsen)

• Kykyyn luottaa

• Kykyyn oppia

• Hallita kiukkua

• Kykyyn säädellä tunteita

• Kykyyn leikkiä ja tutkia

• Itsetunnon ja itsetuntemuksen kehitykseen

• Sosiaaliseen ja emotionaaliseen

kehitykseen

• Traumatisoituneet yksilöt käsittelevät kokemuksiin liittyviä tunteita siirtämällä ne sivuun

– Tapahtumasta muistuttavien asioiden välttäminen

– Päihteiden käyttö ahdistavien tunnetilojen ”puuduttamiseksi”

– Dissosioituminen, jolla epämiellyttävät asiat pidetään tietoisuuden ulkopuolella

– Traumaperäinen stressireaktio voi johtaa vetäytymiseen vrt. positiiviset tunnetilat hankalia

• ”Parempi olla tuntematta mitään” toleranssi-ikkuna

11

Trauman vaikutukset

“Toleranssi-ikkuna”*

Optimaalinen vireystilan alue

Ylivireystila: aktivaatio

ylittää integraatiokyvyn

Alivireystila: riittämätön

aktivaatio integroimista

varten

Ogden and Minton

(2000)

12

Miten trauma näyttäytyy?

● Uudelleen kokeminen, takaumat

● Välttäminen, alivireys, tunteiden

puuttuminen

● Ylivireys, vaikeus rauhoittua

Ylivireys

• Tarkkaavaisuus kapenee

• Pysyvä valpastuminen ympäristöstä tulevien uhkien varalta

• Samanaikaisesti joutuu sekä nykyisyyden että menneisyyden kokemuksen kohtaajaksi (vähäinen pettymys – suuri reaktio)

• Ruumis on valmis taistelemaan tai pakenemaan

• Univaikeudet

Ylivireys

• Keskittymisvaikeudet

• Ärtyisyys ja vihanpuuskat

• Liiallinen valppaus

• Voimakkaat reaktiot, pelokkuus,

vahvat säpsähtämisreaktiot

16

Trauman vaikutukset

• Kiintymyssuhteet – jatkuva väkivallan keskellä eläminen voi vaikuttaa

kiintymyssuhteen laatuun

– lapsen kyky luottaa aikuiseen on horjunut

– jos kiinnittymistä ei tapahdu, lapsella on riski jäädä äärimmäiseen yksinäisyyteen ja hän voi toistaa traumaansa tulemalla itse pahoinpitelijäksi

– uudet aikuiset joutuvat usein vihan ja testauksen kohteeksi – miten tila näille tunteille?

Kiintymyssuhde, stressi ja trauma

• Kiintymyssuhde aktivoituu

stressitilanteessa ja vaikuttaa siihen,

kuinka ihminen

• havaitsee uhkan

• punnitsee voimavarat

• käyttää selviytymiskeinojaan

• oireilee psyykkisesti ja

• ottaa apua vastaan

Tunnesäätelyn vaikeudet

19

Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus 5/9

1. Kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta tai kuvitellulta hylätyksi tulemiselta

2. Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita, joita luonnehtii äärimmäisen ihannoinnin ja

vähättelyn vaihtelu

3. Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä

4. Taipumus toimia nopeasti hetken mielijohteesta eli impulsiivisuus ainakin kahdella

potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esimerkiksi tuhlaaminen, seksi, kemiallisten

aineiden käyttö, holtiton liikennekäyttäytyminen, ahmiminen)

5. Toistuva itsetuhoinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkaukset tai itsensä viiltely ym.

vahingoittaminen

6. Tunteiden vaihtelevuus eli affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä

reaktiivisuudesta (helposti reagoivuudesta) (esimerkiksi intensiivinen jaksoittainen

dysforia (voimakas tuskaisuus), ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, joka kestää tavallisesti

muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin)

7. Krooniset tyhjyyden tuntemukset

8. Asiaankuulumaton, voimakas suuttumus tai vaikeus kontrolloida suuttumusta (esim.

toistuva äkkipikaisuus, jatkuva vihaisuus, toistuva tappeleminen)

9. Hetkellinen stressiin liittyvä paranoidinen ajattelu tai vakava dissosiatiivinen oireilu

20

Tunnehaavoittuvuus edellyttää

kaikkien kolme osatekijän läsnäoloa:

1. Korkea herkkyys

- Herkkyys havaita tunteita herättävät ärsykkeet

2. Korkea reaktiivisuus

- Kun ärsyke on havaittu, reaktiot ovat erittäin voimakkaita

3. Hidas paluu lähtötasolle

- Reaktion hitaan palautumisen takia yksilö jää

haavoittuvaiseksi seuraavalle tunneärsykkeelle

28

Vaikean tuskaisuuden /

ahdistuneisuuden syyt:

1. Tunnehaavoittuvuus (kaikkien 3 tekijän

yhdistelmä)

a) herkkyys

b) reaktiivisuus

c) hidas paluu lähtötasolle

PLUS

2. Kyvyttömyys säädellä tunteita

(itsehallintataitojen puute)

PLUS

3. Mitätöivä perhe-/ sosiaalinen ympäristö

22

Invalidoiva / Mitätöivä ympäristö

• Viestii kokonaisvaltaisesti, että erityisesti

yksilön henkilökohtaiset validit eli pätevät

ja asianmukaiset reaktiot (esim. tunteet,

ajatukset, tarpeet) ovat epäpäteviä,

epätarkkoja, virheellisiä, asiattomia tai

muuten epäkelpoja

23

Kokonaisvaltaisen

invalidoinnin/mitätöinnin

seuraukset Henkilö ei opi:

•Nimeämään omia kokemuksiaan normatiivisella tavalla •Ilmaisemaan tunteitaan tarkasti •Viestittämään tuskaa tehokkaasti •Hakemaan apua tehokkaasti •Sietämään tuskallisia tunteita ennen kuin saa ne lievitettyä •Säätelemään tunteitaan tehokkaasti •Ratkaisemaan kohtalaisia tai vaikeita ongelmia •Luottamaan, että omat kokemukset ovat valideja/todenmukaisia •Luomaan johdonmukaista/yhtenäistä minäkuvaa

24

Sekundaariset tunnereaktiot

Surullisuus

Pelko

Syyllisyys

Mustasuk-

kaisuus

Häpeä

Turhautuminen

Viha tai

häpeä

Tuomitsevien

ajatusten

välittämät

Tuomitsevat

ajatukset

25

Tapahtuma

Suuri tunne-haavoittuvuus

Kohonnut emotionaalinen vireystila

“Epätarkka” ilmaisu

Invalidoivat vasteet

Tuomitsevat ajatukset

Tunnesäätelyhäiriön transaktionaalinen malli

Laaja-alainen

invalidoivien

vasteiden historia

26

Väkivallan ylisukupolvinen

siirtyminen

• Väkivallan tekijä väkivallan kokija

Uhan merkit (Sundell Lauri)

• Äänen voimistuminen

• Äänen mataloituminen tai muuttuminen korkeammaksi

• Äkillinen puhumattomuus

• Mikroilmeet ja varsinaiset vihan ja halveksunnan ilmeet

• Putkinäkö, katseella mittailu ja katseen lukittuminen

• Levoton liikehdintä ja käsien nyrkkiin puristelu sekä muut

vihamieliset eleet

• Huomioitavaa

• Aggressiivisen henkilön kuulo ja looginen ajattelu ovat

heikentyneet

• Viestinnän tulee olla rauhallista ja selkeää

Mitä tiedolla voidaan saavuttaa?

• Syvempi ymmärrys omaan toimintaan

Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen

Harkinnalle aikaa

Turvasuunnitelmat tiedollisesti selkeälle

pohjalle

Onnistumisen kokemukselle merkitys

Väkivallan kokijan kokemuksen sisäistäminen

ja ymmärtäminen

Kohtaaminen

• Turvallisuuden rakentaminen: miten vähentää uhkan kokemusta; ”jonkinlainen petoksen tai epäluotettavuuden odotus on aina mukana, jos ei ole ollut ketään todella luotettavaa” (Suokas-Cunliffe)

• Ennakoitavuus (traumaan sisältyvä arvaamattomuus)

• Työskentelyn läpinäkyvyys, psykoedukaatio

• Fokusointi – rajaaminen

• Visualisointi, konkretisointi

Esimerkkejä tilanteen / ”tunteen”

purkamisesta • Istutaan alas ja selvitetään tämä tilanne

• Mietitään, mitä tälle tilanteelle voisi tehdä

• Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta katsotaan,

löydetäänkö siihen jokin ratkaisu

• Asia on hieman monimutkainen, mutta rauhoitutaan ja

keskustellaan asia läpi

• Tehdäänkö niin, että katsotaan yhdessä tämä asia ja

mietitään, mitä sille voisi tehdä?

• Odotetaan vähän aikaa, niin katsotaan, saataisiinko

asiaan selvyys

• Olisiko sinun mielestäsi hyvä, jos tekisimme näin..?

Lauri Sundell 2014

35

Kohtaaminen

• Kontaktissa olon tarkistaminen

• Leikillisyyden etsintä

• Kehon tuntemusten huomiointi

• Tässä ja nyt –paluu

• ”Tulitko ymmärretyksi?”

• Vältä "massalähestymistä"! < jos

mahdollista

Kohtaaminen

• Vältä häpäisyä – Liika moralisointi, haukkuminen, nuhtelu toisten

nähden tai kuullen

• Tarjoa jotakin konkreettista apua jos on hätä – Kuppi teetä, lasi maitoa, rauhallinen oma tila

• Ole läsnä tai ilmoita mistä sinut saa kiinni – tulen käymään 30 min välein sinua katsomassa

• Kehota kävelemään sopivassa tilassa – kävellään yhdessä ja puhutaan

• Rauhoittava puhe ja kosketus jos tilanne ei ole liian uhkaava – Tietty valppaus kuitenkin tärkeää < jos kokee

tilanteen ja sinut vaarallisena

Aggressio vähenee

• Kuunteleminen

– Kiinnostus ja kunnioitus

• Me-muodon käyttö

• Tarkentavat kysymykset

• Harkittu kohteliaisuus

• Positiivisten asioiden

löytäminen

– Aikaa ja tilaa rauhoittua

– Myönteinen sävy asiaan

• Henk.koht reviirin

kunnioitus

Aggressio kasvaa

• Keskeyttäminen

• Päälle puhuminen

• Asiakkaan vastuun

korostus

• Omat mielipiteet

• Vähättely ja nolaaminen

• Pelkkiin ongelmiin

juuttuminen

– Negatiiviset sanakäänteet

ja haukkuminen

• Iholle meneminen

– Saatetaan kokea

uhkaavana, alistavana

Aggressio vähenee

• Aggression merkkien

välttäminen

– Rauhoittavat eleet ja ilmeet

– Rauhallinen ääni

• Ratkaisujen perustelu

asiallisesti

– Vähentää epätietoisuutta

• Kunniallisen

perääntymistien

antaminen

• Jousto kun se mahdollista

• vaihtoehdot

Aggressio kasvaa

• Omien neg. tunteiden

näyttäminen

• Raivoaminen, ärhentely

ja äkkipikaiset selitykset

• Epämääräiset,

ylimalkaiset ja

epäjohdonmukaiset

selitykset

• Joustamattomuus ja

ehdottomuus

• Umpikujaan ajo

Väkivaltariskin hallintaa tukeva

turvallisuuskulttuuri (Braithwaite 2001)

• Kaikkiin työntekijöihin kohdistuviin uhkiin

suhtaudutaan vakavasti

• Selkeästi viestitään nollatoleranssi kaikkia

työväkivallan muotoja kohtaan

• Väkivaltariskien hallintaan liittyvät

toiminnat ovat kaikilla tiedossa

• Kaikkiin työväkivaltatapauksiin reagoidaan

välittömästi

• Puutteet turvallisuudessa pyritään

korjaamaan nopealla aikataululla

Väkivaltariskin hallintaa tukeva

turvallisuuskulttuuri (Braithwaite 2001)

• Organisaatiossa on saatavilla

vaaratilanteiden ja läheltä piti –tilanteiden

ilmoittamiseen tarkoitettu järjestelmä

• Jälkihoito on järjestetty niin, että työntekijät

voivat luottaa organisaation tukeen

Yhdessä sovittavia asioita

• Uuden asiakkaan tapaamiseen liittyvät

järjestelyt

• Etukäteen väkivaltaiseksi tiedetyn

asiakkaan kohtaaminen

• Parityöskentelyn menettelytavat

• Kotikäynteihin liittyvät järjestelyt

• Toimiminen uhkatilanteissa

– Kun uhkatilanne kohdataan yksin

– Toimiminen yhdessä

Yhdessä sovittavia asioita

• Avun hälyttämiseen liittyvät käytännöt

• Ensiaputilanteissa toimiminen

• Toiminta tilanteen jälkeen

• Uhka- ja läheltä piti –tilanteiden käsittely

yhteisesti

• Turvalliset puitteet!!!

– Pakoreitit, lukittavat ovet, hälytysnapit

• Turvatoimet • Etäisyyden säätely, lisäapu, vartijan käyttö, virka-

apu

Yhteiset toimintamallit

• Yhteisen riskianalyysin pohjalta

• Sopia yhdessä työntekijöiden kanssa

• Saattaa kaikkien tietoon

• Huomioida perehdytyksessä ja

työnopastamisessa

• Käydä ne säännöllisesti läpi ja harjoitella

Pitkittyneissä prosesseissa

• Työnohjaus

• Työparityöskentely

• Tiimityö

• Vastuun jako

• Verkostoneuvottelut, joissa neutraali

vetäjä

– Kaikkien äänten kuulemine mahdollistaa

kuulluksi tulemisen, vaikka itse päätös ei

muuttuisikaan

– Vastuun jako verkoston työntekijöiden kesken

51

Lähteet

• Boon Suzette, Steele Kathy, van der Hart Onno: Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vaikauttaminen, 2011

• Levine Peter: Kun tiikeri herää, Trauma ja toipuminen, 2008

• Ogden Pat, Minton Kekuni: Trauma ja keho, Sensorimotorinen psykoterapia, 2009

• Oranen M (toim): Perheväkivallan varjossa.Ensi- ja turvakotein liiton julkaisu 30, 2001

• Oranen & Keränen: Lasten auttaminen, Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, Ensi- ja turvakotien liitto, 2006

52

Lähteet

• Paavilainen E, Pösö T: Lapset, perhe ja

väkivaltatyö. WSOY, 2003

• Suokas-Cunliffe Anne: Traumatisoitunut äiti

päiväryhmässä. Ensikodin päiväryhmät, toim

Susanna Kalavainen, Ensi- ja turvakotien

liitto, julkaisu 34, 2005

• Söderholm A (toim): Lapsen kaltoinkohtelu,

Duodecim, 2004

• Sundell L: Väkivaltariskien ennakointi ja

hallinta, 2014

Jan Cooper, Arlene Vetere

Domestic Violence and Family Safety

A systemic approach to working with violence

in families

Whurr 2005 (ISBN 1-86156-477-5)