15 Kasvu – säästäminen ja investoinnit sekä rahoitusjärjestelmät

M&T 2006, luku 25-26

Edelliskerralta

Mikrosta makroon: yksittäisestä toimijasta koko kansantalouden tarkasteluun

Teemoja: BKT, talouskasvu, raha, inflaatio, suhdannevaihtelut, työttömyys

BKT (nimellinen ja reaalinen) BKT – hyvä mittari hyvinvoinnille?

Hintojen muutoksen mittaamista: BKT-deflaattori Kuluttajahintaindeksi

Uusia näkökulmia talousuutisten lukemiseen

Helsingin sanomat 3.11.2010:

Talouskasvu hidastuu Maailmanpankki nosti Kiinan kasvuennustetta Raaka-aineiden hinnat nousussa Asuntoale Taantuma vei 30 miljoonaa työpaikkaa

Oppimistavoitteet

Tällä luennolla opit Mistä talouden kasvu syntyy? Miten säästäminen ja investoinnit näkyvät

kansantalouden tilinpidossa (sekä suljetussa että avoimessa taloudessa)

Verojen sekä kansantalouden alijäämän (talouspolitiikan) vaikutus säästöihin, investointeihin sekä pääoman kumuloitumiseen - > tuotannon ja talouden kasvuun!

Kuinka toimivat lainavarojen markkinat Mikä on rahoitusjärjestelmän rooli taloudessa?

Rahoitusjärjestelmä (financial system)

Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida säästöt investointien rahoittamiseen.

Rahoitusjärjestelmä muodostuu niistä instituutioista, jotka siirtävät rahoituspääomia säästäjältä investoijalle kuten

osake- ja velkakirjamarkkinat pankit ja sijoitusrahastot vakuutuslaitokset, eläkerahastot ym. Instituutiot.

Ennen kuin tarkastellaan rahoitusjärjestelmää laajennetaan kansantalouden tilinpitoa säästämisellä ja investoinnilla ensin suljetussa taloudessa ja sitten avoimessa taloudessa.

Talouskasvusta

Nimellisen BKT:n kasvua Tuottavuus / hintataso nousee

Y = C+I+G+(X-M)

Teknologian kehitys (endogeenista kasvua) Tuotannontekijöiden kasvu (eksogeenista kasvua,

Solowin kasvuteoria, 1987 Nobel)

8. Perusperiaate: ”Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluja ”

Pääoman kasvattaminen Investoimalla ja säästämällä

Tuottavuus ja sen kasvu

Fyysinen pääoma Tuotannontekijät: koneet, laitteet ja rakenteet

tuotannolle Inhimillinen pääoma:

Tieto ja taito – koulutus (R&D-sektorin osuus keskeinen)

Luonnonvarat Puitteet ja rajat kasvulle

Teknologian kehittyminen Vrt. ”ruuanvalmistus: samoista raaka-aineista uusia,

maukkaampia ruokia” Positiiviset ulkoisvaikutukset

Kasvutyöryhmän ehdotukset / VNK

EHDOTUKSET TUOTTAVUUSKASVUN NOPEUTTAMISEKSI

2.1 Tiede- ja innovaatiopolitiikka 2.2 Koulutuspolitiikka 2.3 Elämänvaihepolitiikka 2.4 Kilpailupolitiikka 2.5 Yrityspolitiikka 2.6 Julkisen sektorin toimintapolitiikka 2.7 Julkisen sektorin tietojärjestelmäpolitiikka 2.8 Julkisen sektorin hankintapolitiikka sekä julkisesti

kerätyn tiedon yleinen saatavuus 2.9 Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka 2.10 Liikenneväyläpolitiikka

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2010/j11-suomi-2010/pdf/fi.pdf

Talouskasvun edellytyksiä

1. periaate: Niukkuuden vallitessa ihmisten on tehtäviä valintoja (people face trade – offs)

Nykyhetki vs. tulevaisuus -> kulutus –säästäminen

Säästäminen -> investointi fyysiseen tai inhimillisen pääomaan

Toimivat instituutiot säästämiselle ja investoinnille: Omistusoikeudet (oikeus tuottoihin) Vapaa kauppa R&D Rahoitusmarkkinat (eri ihmiset säästää ja investoi)

Talouspolitiikka: finanssipolitiikka

Pääomakanta, investointi ja säästäminen suljetussa taloudessa Suljetussa taloudessa (X=M=0) pääomakanta kasvaa

investoimallaKt+1 = It + (1- δ)Kt , missä

Kt on pääomakanta periodin t alussa, It = investoinnit periodin t aikana δKt = pääoman poistuma periodina t, 0< δ<1

Investoinnit rahoitetaan säästämälläIt = St

Säästäminen on se osa tuloista, jota ei kulutetaSt = Yt – Ct – Gt

Rahoituspääoman kehitys 2000-luvulla

mrd € 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 *2007 *2008 *2009

Suorat sijoitukset, sijoituskanta

Suomesta ulkomaille 56.0 59.3 61.0 60.2 62.4 69.4 73.1 79.9 83.4 87.4

Ulkomailta Suomeen 26.1 27.3 32.4 39.8 42.1 46.5 53.6 62.2 59.7 61.4

Arvopaperisijoitukset, sijoituskanta  

Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin 54.9 63.4 72.5 84.7 107.4 130.8 162.4 173.9 129.2 166.9

Ulkomaalaisten sijoitukset suomalaisiin arvopapereihin 272.3 202.1 152.1 157.5 162.9 195.2 219.8 257.9 177.5 203.5

Talouspolitiikan vaikutus talouskasvuun

Julkinen valta rahoittaa menojensa G keräämällä verotuloja T yksityiseltä sektorilta

S = Y- C - G = (Y-T-G)+(T-G)

Kun otetaan huomioon verotus (lisätään ja vähennetään T), voidaan jakaa kotimainen säästäminen S kahteen komponenttiin

Yksityiseen säästäminen (Y – T – C) ja julkinen säästäminen (T – G)

Julkisyhteisöjen talous on ylijäämäinen jos T > G ja alijäämäinen jos T < G

Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Avoimessa taloudessa X vienti ja M tuonti poikkeavat nollasta Avoimen talouden huoltotase on

Y = C + I + G + X – M Opimme edellä, että kotimainen säästäminen on

S = Y – C – G Avoimessa taloudessa kotimaisella säästämisellä voidaan

rahoittaa investoinnit I ja vaihtotaseen ylijäämä (net exports) NX = X - M

S = I + (X – M) Toisin sanoen kotimaiset säästöt voidaan joko investoida

kotimaassa tai antaa lainaksi ulkomaille: Vaihtotaseen ylijäämä NX = X – M vastaa nettolainananto (net

capital outflow, NCO) ulkomaille eli NX = NCOKatso M&T (2006, 640-643, luku 31)

Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Vaihtotaseen ylijäämä (trade surplus) NX = X – M > 0

vastaa nettolainanantoa (net capital outflow, NCO) ulkomaille NX = NCO >0

Vastaavasti vaihtotaseen aliäämä (trade deficit) NX = X – M < 0

vastaa nettolainanottoa eli negatiivinen NCO < 0 ulkomailta NX = NCO<0.

Katso M&T (2006, 640-643, luku 31)

Yhteenveto (M&T 2006, 643, taulukko 31.1, muokattu)

Vaihtotaseen alijäämä(Trade deficit)

Vaihtotaseen ylijäämä(Trade surplus)

X < M X > M

Y < C + I + G Y > C + I + G

S < I S > I

NCO < 0 NCO > 0

Suomen ulkomaankauppa 2000-luvulla

Vaihtotase milj. € Vaihtotase, % bkt:sta

2000 10 037 7.6

2001 11 732 8.4

2002 12 248 8.5

2003 7 406 5.1

2004 9 588 6.3

2005 5 477 3.5

2006 7 666 4.6

2007 7 558 4.2

2008* 6 378 3.5

2009* 2 147 1.3

* ennakkotieto

Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

On mahdollista kirjoittaa identiteetti S = I + X – M myös seuraavalla tavalla:

I = S + (M – X) Tulkinta: Kotimaiset investoinnit I voidaan rahoittaa

kotimaisella säästämisellä S tai vaihtotaseen alijäämällä M – X eli ulkomaisella nettolainanotolla

Suomessa tällä hetkellä S > I joten X > M Suomen vaihtotasekuviot voidaan luoda Tilastokeskuksen

sivulta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kan/vtp/vtp_fi.asp

Tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti Suomi 1975-2009

Suomen vaihtotase vuoden 2009 alussa

”Vienti veti Suomen 90-luvun lamasta. Lähtötilanne on nyt aivan toinen, eikä samaa lääkettä ole

käytössä. Suomen tavaravienti väheni tullihallituksen mukaan

arvoltaan 35 prosenttia tämän vuoden tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut ainakaan viime vuosikymmeninä.”

Lähde: Savela, Olli (2009) Viennin romahdus ei lupaa hyvää,

Tieto&trendit-lehti 3/2009, saatavilla sivulta http://

www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-06-01_001.html?s=0

Rahoitusjärjestelmät: Lainavarojen markkinat Lainavarat (loanable funds) on tulot, joka on päätetty säästää

eikä kuluttaa itse

6. Perusperiaate: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää taloustoimintaa

Niukkojen resurssien allokoimista ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille: säästäjiltä lainaajille

Lainvarojen markkinoilla säästäjät toimivat tarjoajina ja investoijat kysyjinä

Lainan hintana toimii reaalikorko, joka määräytyy lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Lainavarojen tarjonta kasvaa reaalikoron kasvaessa kun taas lainavarojen kysyntä laskee reaalikoron kasvaessa.

Lainavarat (miljardia euroa)0

KorkokantaTarjonta

Kysyntä

5%

€1,200

Lainavarojen markkinat

Lähde M&T (2006, 535, kuvio 26.1)

Säästämisen kannustamispolitiikat

Säästämiseen voidaan kannustaa verovähennyksin, jotka lisäävät lainavarojen tarjontaa ja laskevat korkokantaa (katso seuraava kuvio)

Lainavarat (miljardia euroja)0

Korkokanta Tarjonta, S1 S2

2. . . . mikäalentaakorkokantaa

3. . . . ja lisää lainavarojenmarkkinoilla vaihdettua määrää

Kysyntä

1. Säästämisenverokannusteetlisäävät lainavarojentarjontaa

5%

€1,200

4%

€1,600

Lainavarojen tarjonnan lisäys

Lähde: M&T (2006, 537, kuvio 26.2)

Investoinnin kannustamispolitiikat

Investoimiseen voidaan kannustaa verohelpotuksin, jotka lisäävät lainavarojen kysyntää ja nostavat korkokantaa (katso seuraava kuvio).

Lainavarat (miljardia euroja)0

Korkokanta

1. Investointienverokannusteetlisäävätlainavarojenkysyntää

2. . . . mikänostaakorkokantaa

3. . . . ja lisää markkinoillavaihdettavien lainavarojen määrää

Tarjonta

Kysyntä, D1

D2

5%

€1,200

6%

€1,400

Lainavarojen kysynnän lisäys

Valtion budjettialijäämä ja syrjäytysvaikutus

Valtion budjettialijäämä nostaa korkokantaa ja vähentää lainavarojen määrää, koska valtion on rahoitettava alijäämä velanotolla.

Valtion velanotto vähentää lainavarojen tarjontaa yksityiselle sektorille.

Täten korkokanta nousee ja vaihdettu määrä laskee. Valtion velanoton seurauksena on ns. syrjäytysvaikutus

(crowding out) eli yksityiset investoinnit syrjäytyvät (korvaaminen) julkisilla kulutuksella ja investoinnilla.

0

Korkokanta

3.. . . . ja vähentää lainavarojenmarkkinoilla vaihdettua määrää.

S2

2.. . . . mikänostaakorkokantaa

Tarjonta, S1

Kysyntä

€1,200

5%

€800

6%1. Budjettialijäämävähentää lainavarojentarjontaa…

Syrjäytysvaikutus: valtion budjettialijäämän vaikutus

Lainavarat (miljardia euroja)

Julkitalouksien alijäämät EU:ssa:EU:n vakaus- ja kasvusopimus

EU-maiden johtajat sopivat vuonna 1997, että euromaan julkistalouden alijäämä ei saa ylittää kolmea vuotta peräkkäin kolmea prosenttia BKT:sta.

Rikkomukset voidaan rangaista sakolla joka voi olla 0,5 % maan BKT:sta

Vuonna 2005 sopimusta tarkistettiin siten, että 3% arvosta tuli viitearvoksi liiallisella alijäämällä.

Alijäämän voi ylittää 3 prosenttia tietyissä oloissa Lisätietoa EU:n sivulta Vakaussopimus ja talouspolitiikan

yhteensovittaminen, saatavilla sivulta http://

europa.eu/legislation_summaries/economic_and_monetary_affairs/stabil

ity_and_growth_pact/index_fi.htm

Rahoitusjärjestelmistä Kaksi perustyyppiä:

Mannermainen ratkaisu: pankit keskeisessä asemassa (Saksa ja Japani)

Angloamerikkalainen: arvopaperisäästäminen ja pörssit (UK ja USA)

Rahoitusmarkkinat: Obligaatiot (The bond market)

Suuret yritykset ja valtio lainaa myymällä obligaatiota Arvopaperikauppa (The stock market)

Yritykset myyvät omistusosuuksiaan

Rahoituksen välittäjinä: Pankit: ottaa talletuksia ja käyttää niitä lainanantoon Investointirahastot: myy osuuksia ja käyttää varoja portfolioiden

muodostamiseen Eläkerahastot, vakuutusyhtiöt , panttilainaamot, pikavipit…

Lähde: Suomen Pankki /2010

Vaihtotaseen ylijäämä ja alijäämä: Kiina ja Yhdysvallat

Viime vuosina USA:n talouden vaihtotase on ollut alijäämäinen kun taas Kiinan ylijäämäinen.

Lue Mankiw’n blogin merkintä Is the U.S. Trade Deficit a Problem? 31.3.2006, Greg Mankiw’s blog, saatavilla http://gregmankiw.blogspot.com/2006/03/is-us-trade-deficit-problem.html