häiriöpalvelumenojen kasvu
TRANSCRIPT
Häiriöpalvelumenojen kasvuPikkulapsen hätä - kainuulaisen lapsen suojelu yhteistyönä –
lastentautien alueellinen koulutus 21.2.2014 Kajaani
Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL
21.2.2014
Sisältö
1. Mitä ovat ”häiriöpalvelumenot”?
2. Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla?
3. Mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
4. Esimerkki kustannusten kertymisestä yksittäisen nuoren osalta
1. Mitä ovat ”häiriöpalvelumenot”?
• Häiriöpalvelumenot kuvaavat kokonaisuutena lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja sairastamisesta kunnan eri sektoreille aiheutuneita menoja– ei sisällä ns. hyvinvointimenoja (päivähoitoa, iltapäiväkerhoja,
harrastusmahdollisuuksia jne.)– ei sisällä kehitysvammahuoltoon tai somaattiseen sairastamiseen
liittyviä menoja tai aikuisten hoitomenoja (ks. Nevalainen 2009)• Uudissana, terminä liitetään prof. Matti Rimpelään
– sosiaalisen ongelman markkinointia:• vrt. Kainuussa Kelan sakkomaksut olivat 2,3 M€ vuonna 2013
(kasvua +27 %)
(ks. Nevalainen 2009. Lapsiperheiden häiriöpalvelumenojen kuntakohtaisen kustannusrakenteen arvioiminen.)
Häiriöpalvelumenot ovat kokonaisuuden hahmottamista yli sektori-/budjettirajojen• sairaanhoitopiirin lastenpsykiatria
(poliklinikka, osasto)• sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatria
(poliklinikka, osasto)• kasvatus- ja perheneuvola• kunnalliset nuorten hoitajat (miekkarit)
+• lastensuojelun sijaishuolto (oma
toiminta ja ostopalvelut)• lastensuojelun työntekijät ja avohuolto• perheohjaajat • kodinhoitajat• jälkihuolto-ohjaajat • lastensuojelun avustukset
(vrt. Nevalainen 2009. Lapsiperheiden häiriöpalvelumenojen kuntakohtaisen kustannusrakenteen arvioiminen.)
+• koulupsykologit• koulukuraattorit (puuttuvat
laskelmasta)• luokallinen erityisopetus ja
koulunkäyntiavustajat (puuttuvat)• kotikuntakorvaukset (puuttuvat)
Kainuussa menojen seuraaminen on kohtuullisen helppoa, sillä suurin osa kustannuksista on osa perhepalveluiden tulosaluetta (näyttää vähintään kehityssuunnan).
Luvut sisältävät vain perhepalveluiden tulosalueen kustannuskehityksen (ei sisällä esim. kotikuntakorvauksia, erityisopetusta, eikä koulukuraattoreja). Kustannusten kasvu v.2005-2012 on yhteensä 11,4 M€ (+ 60 %), vuosittain keskimäärin 1,6 M€ (14,7 %). Vuoden 2013 luvuista puuttuu Puolanka (ei vertailukelpoinen aikaisempaan).
- 1,3 M€- 7 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
-20,000
-18,000
-16,000
-14,000
-12,000
-10,000
-8,000
-6,000
-4,000
-2,000
0
-1,071 -1,151 -1,144 -1,627 -1,616 -1,509 -1,752 -2,168 -2,000
-1,006 -1,061 -1,096-1,013 -982 -1,278 -1,313 -1,236 -1,421-969 -1,037 -1,132-1,133 -1,236 -1,285 -1,297 -1,311 -1,316
-760 -797 -834-1,024 -1,355 -1,384 -1,483 -1,552 -1,549
0 0 00 0 -30.88908
-208.91097-241.45485 -281.76875
-3,393
-5,664-6,710
-7,555-8,386
-9,551
-10,678
-11,913-10,548
Häiriöpalvelumenojen kehitys Kainuussa v. 2005-2013 (1000 e)
Nuorten psykiatrinen Lasten psykiatrinen Perheneuvola
Perhetyö Koulujen psykosos.pa Lastensuojelu
+ 1,7 M€+ 10 %
+ 1,7 M€+ 11 %
+ 1,4 M€+ 11 %
+ 1,2 M€+ 10
+ 1,4 M€+ 13 %
+ 1,2 M€+ 12 %
+ 2,5 M€+ 36 %
2. Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla?
• Useita muutostekijöitä:– lastensuojelulainsäädännön uudistus (2008)?– osaoptimointi (sektoribudjetointi,
juustohöyläsäästäminen)?– talousarviokausi vai pitkäjänteinen kehittäminen?– hyvinvointi jakautuu kaikkien toimijoiden vastuulle,
mutta hyvinvointi ei ole kenenkään budjettivastuulla?– keskittyminen vain lainmukaisten palveluiden
tuottamiseen, tuhoaa hyvinvointia ylläpitävät palvelut– Hyvinvointiongelmien ylisukupolvisuus?– Lapsibisnestä ei valvo kukaan” (Taloussanomat
16.6.2012)– Pesäpallotermein: ”koulu syöttää, terveydenhuolto
lyö ja sosiaalitoimi maksaa kustannukset?”
(vrt. Nevalainen 2009. Lapsiperheiden häiriöpalvelumenojen kuntakohtaisen kustannusrakenteen arvioiminen; kuva Microsoft/Fotolia; Kataja ym. 2014.)
Terveydenhuollon erikoispalvelut ja kuntoutusapuvälinepalveluerikoissairaanhoitofysioterapiakotisairaanhoitolasten ja nuorten psykiatrialääkärin vastaanottoperhe-, ryhmä-, ravitsemus- ja puheterapiatvammaispalvelut…
Sosiaalihuollon erityispalvelutensi- ja turvakotipalvelutlapsi- ja perhekohtainen
lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto)
tukihenkilö tai -perheperhetyö ja perhekuntoutus
päihde- ja mielenterveyspalveluttoimeentulotuki
työvoimapalvelut…
Arjen tuki ja yhteisöllinen toimintaaamu- ja iltapäivätoimintaavoin varhaiskasvatusjärjestöjen ja yhdistysten toimintakansalaisopisto ja kirjastokotiapu, siivousapukulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelutoppilas- ja opiskelijahuollon yhteisöllinen toiminta…
Universaalit palvelut
äitiys- ja lastenneuvolapäivähoito
oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut kouluterveydenhuolto
opiskeluterveydenhuoltopsykososiaaliset palvelutsuun terveydenhuolto…
Kohdennettu tukivarhainen tuki päivähoidossa
etsivä nuorisotyöoppilas- ja opiskelijahuolto
perhetyöerityis- ja lisäopetus
tuki opetuksessa
Kohdennettu tukiehkäisevä päihdetyöehkäisevä toimeentulotukierityisryhmien palveluterityisvarhaiskasvatusperheneuvola
Korjaavat palvelut
Arjen tuki ja yhteisöllinen
toiminta
Kohdennettu tuki
Lakisääteiset universaalit
palvelut
Häiriöpalvelumenot kuvaavat ennen kaikkea korjaavien ja kohdennettujen palvelujen kustannuksia, mutta ei lainkaan lakisääteisiä universaaleja palveluja tai arjen tuen palveluja.
Yksittäisen kunnan ja kuntalaisen näkökulmasta tarjolla oleva palveluvalikoima saattaa vaihdella merkittävästi.
Kolmiportaisuus on korostunut esimerkiksi perusopetuksessa (2011):lähikouluperiaate, varhainen puuttuminen ja tuen kolmiportaisuus.
(Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus ryhmiteltyinä, mukailtu Perälä ym. 2012, 56)
Kehityssuuntia v. 2005-2012
Indikaattori (THL/Sotkanet; Kelasto) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kehitys Kehitys
Pth:n lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0 - 7-vuotiasta 2723 2856 2927 3311 3152 572 3068
Pth:n kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18 -vuotiasta 1667 1723 1641 2174 1714 515 1972
Pth:n opiskeluterveydenhuollon käynnit yhteensä / 1000 16-25 vuotiasta 614 734 861 1081 787 128 918
Esh:n avohoitokäynnit, lastentaudit / 1000 0-14-vuotiasta 395 431 478 454 492 456 520
Esh:n avohoitokäynnit, lastenneurologia / 1000 0-14 -vuotiasta 163 143 134 165 142 164 167
Esh:n avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0-12-vuotiasta 128 116 114 101 98 119 127
Esh:n avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1000 13-17-vuotiasta 571 583 634 534 676 822 896
Mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 000 vast. ikäistä
5,9 5,7 6,5 7,0 6,6 7,5 7,6
Lapsen vammaistukea saaneet Kainuussa (Kelasto) 745 717 682 683 629 649 649
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita v. aikana, % vast. ikäisestä väestöstä
5,9 5,9 6,3 7,8 7,6 7,2 6,7
Lastensuojelulaitoksissa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa, kunnan kustantamat palvelut
7786 9983 13427 13339 17961 21651 22117
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä 0,1 0,1 0,3 0,4 1,2 1,5 1,6
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 -vuotiaat, % vast. ikäisestä väestöstä
1,5 1,7 1,8 2,1 1,9 1,8 1,7Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 8,6 8,5 8,9 9,5 9,6 9,4 9,4
(Ks. THL/SOTKAnet. 2014.)
(Ks. KELA/Kelasto. 2014.)
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20130
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,1351,148
1,0321,0561,061
1,006
815
753 733 722 745717
682 683629 649 649
614
Lapsen vammaistukea saaneet Kainuussa v. 1996-2013 (Kelasto)
• Kela myöntää lapsen vammaistukea (ensisijainen etuus), joka tukee lasten kotihoitoa
• alle 16-vuotiaan sairaan lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen korvaamiseksi (kesto yli 6 kk)
• Kelan myöntämien lasten vammaisetuuksien perusteella kainuulaislapset ovat entistä terveempiä…
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20130
200
400
600
800
1000
1200
1400
167 169 174 177 200 192229 245 254 272 294 288 290 284 261 242 258 270
376448 412 435
464420
243 189 149 123132
110 95 11499 110 97 64
70
6157
64
68
70
6470
75 8084
86 82 7773 81 76
76
158
135
108110
91
86
5857
54 6064
5446 30
22 27 2723
9794
7977
78
76
7373
72 6256
5545 43
37 33 3430
6567
6659
50
46
3936
34 3633
3739 40
38 48 5154
33
36
3736
29
29
2320
23 2126
3230 33
35 42 4839
35
34
2723
28
33
3430
29 3123
2626 23
1818 16
9
36
36
2628
19
19
15
66 4
41
5 14
2324 16
24
4827
1111
14
17
18
1015 10
910
8 9
76 8
9
910
99
6
5
7
57 6
63
2 5
46 4
4
1112
87 3
0
2
23 6
45
5 4
33 3
2
32
33 3
2
3
35 5
55
5 4
45 4
4
64
46 4
4
2
22 3
21
2 2
34 5
5
97
65 2
6
3
22 0
00
0 0
00 2
1
24
45 2
1
2
33 2
33
2 1
20 0
0
102
11 0
0
0
00 1
01
0 0
00 0
0
I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit
XIV N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet
XIX S00-T99 Vammat, myrkytykset ja muut ulk. syiden seur.
VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet
III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet
IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet
II C00-D49 Kasvaimet
VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet
Muut pääryhmät (XV,XVI,XVIII,XX)
XIII M00-M99 Tuki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen sair.
XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet
XVII Q00-Q99 Synnynn. epämuod. ja kro-mosomipoikkeavuudet
VI G00-G99 Hermoston sairaudet
XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet
IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvai-hduntasair.
X J00-J99 Hengityselinten sairaudet
V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
…taustalla on kuitenkin hengityselinten sairauksien vähentyminen (astman hoitokäytäntö muutos 2000-luvulla) sekä samaan aikaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden yleistyminen
(Ks. KELA/Kelasto. 2014.)
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2013 yleisin vammaistuen myöntämisperuste alle 16-vuotiailla kainuulaislapsilla (44 % tuista).
(Ks. KELA/Kelasto. 2014.)
270; 44%
76; 12%
64; 10%
54; 9%
39; 6%
30; 5%
24; 4%
23; 4%
9; 1% 9; 1% 5; 1% 4; 1% 4; 1% 2; 0% 1; 0%
V F00-F99 Mielenterveyden ja käyt-täytymisen häiriöt 2013
IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. 2013
X J00-J99 Hengityselinten sairaudet 2013
XVII Q00-Q99 Synnynn. epämuod. ja kromosomipoikkeavuudet 2013
XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet 2013
VI G00-G99 Hermoston sairaudet 2013
Muut pääryhmät (XV,XVI,XVIII,XX) 2013
XII L00-L99 Ihon ja ihonalaisku-doksen sairaudet 2013
XIII M00-M99 Tuki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen sair. 2013
VIII H60-H99 Korvan ja karti-olisäkkeen sairaudet 2013
VII H00-H59 Silmän ja sen apuelin-ten sairaudet 2013
II C00-D49 Kasvaimet 2013
III D50-D99 Veren ja vertamuo-dostavien elinten sairaudet 2013
IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 2013
XIX S00-T99 Vammat, myrkytykset ja muut ulk. syiden seur. 2013
Kainuussa on viime vuosina ollut lastensuojelun tukitoimien piirissä samansuuruinen joukko lapsia kuin koko maassa.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on koko maata suurempi (kasvu on ollut koko maata jyrkempää).
(Ks. KELA/Kelasto. 2014.)
Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
16694 1766720352 21330 22175
26773 25923
77869983
13427 1333917961
21651 22117
16708
18812
15007 14503
13407
11632 14670
0
60198 329
308
13318
Hoitopäivät toimintamuodoittain, kunnan kustantamat palvelut (THL)
Summa / Perhehoidossa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelutSumma / Lastensuojelulaitoksissa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa, kunnan kustantamat palvelutSumma / Ammatillisissa perhekodeissa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa, kunnan kustantamat palve-lutSumma / Muussa laitoshuollossa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa, kunnan kustantamat palvelut
• Perhehoito on lastensuojelussa ensisijaista (v. 2012 alkaen)
• Laitoshoitoa vain, jos ei riittävien tukitoimien avulla muualla
• Kainuussa lastensuojelun hoitopäivät ovat kasvaneet suhteellisesti eniten viime vuosina
• Hoitopäivän hinta on n. 140-330 €
(Ks. THL. 2014.)
3. Mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
• 1990-luvulla Suomen kunnissa säästettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, mikä on heijastunut korjaavien palveluiden tarpeen kasvuun
• 2000-luvulla palveluiden ohjaus on kuntia sitovia säännöksiä, joissa palvelupistettä on pyritty siirtämään korjaavista ehkäiseviin palveluihin– esim. lastensuojelulaki täsmennyksineen, uusi oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki• hankkeilla kehittämisen haasteellisuus (määräaikainen rahoitus, toiminnan
lyhytjänteisyys, heikko arviointi)• investoinnit lasten ja nuorten peruspalveluihin näkyvät vasta pitkällä
aikavälillä
(Ks. Ristolainen ym. 2013. Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä?Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus.)
• Tutkimukseen ja asiantuntija-arvioihin perustuvia suosituksia (2013, 55-56):
– pätevän henkilöstön riittävyys ja varhaisen tuen toteutuminen (neuvolapalvelut, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetuksen oppilashuolto)
– monialaisen perhekeskusmallin vakiinnuttaminen, perhekohtaisen kotikäynteihin perustuvan työn lisääminen lisätuen tarpeessa oleville
– päivähoitoryhmille enimmäiskoko ja erityislastentarhanopettajien saatavuuden parantaminen (päivähoito ja esiopetus)
– lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen ennalta ehkäisevänä tukena
– lastensuojelun avohuollon resurssien lisääminen, jotta kodin ulkopuolelle sijoittaminen vähenisi
– asiakasmaksujen tarkistaminen aamu- ja iltapäivätoiminnoissa (mm. sosiaaliset perusteet)
– lisätään nivelvaiheyhteistyötä ja tietojen siirtoa opetusasteiden välillä
• Tuen suuntaaminen kohti lapsen/perheen luonnollisia kasvu- ja kehitysympäristöjä
(Ks. Ristolainen ym. 2013. Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä?Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus.)
Vapaa-aika, harrastukset ja
ympäristö
Päivähoito / koulu
Koti ja perhe
Lapsi
• Häiriöpalvelumenot voivat kertyä yksittäisen asiakkaan/potilaan näkökulmasta erilaisista vaihtoehdoista tai poluista– palveluvalinnat (nivelvaiheet) määrittävät kustannuksia– kuvitteellinen esimerkki, jonka taustalla tutkimuslähteitä– on aina myös tilanteita, joissa avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä,
tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia, jolloin lapsella on myös oikeus tulla huostaan otetuksi
(Heinonen ym. 2012. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto.)
4. Esimerkki kustannusten kertymisestä yksittäisen nuoren osalta
(Heinonen ym. 2012. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto.)
• Taustatarinana on 15-vuotias tyttö, joka on psykiatrisessa osastohoidossa yritettyään vahingoittaa itseään.
• Polut kuvaavat vaihtoehtoisia kustannuksia lapsen ja perheen tarinalle.
• Ks. tarkemmin Heinonen ym. (2012, 11-16)
Oikein kohdennetut, ehkäisevät palvelut ovat oikea-aikaisesti toteutettuina lähes aina korjaavia palveluja halvempia!
