TIMO KIETÄVÄINEN VIIHTYY PAINEESSA

TYÖHYVINVOINTIA ARKISIN TEOIN

ELÄKEHAKEMUS INTERNETISSÄ – VAIN VARTTI MENI

VASTUULLINEN SIJOITTAJA

KEVA PÅ SVENSKA S. 27

www.keva.fi2-16

TYÖKYKYÄ JÄLJELLÄJalat eivät kantaneet siivoojaa, joka halusi kuitenkin ehdottomasti jatkaa töissä.

ANNELI PARKKINEN

JULKAISIJA Keva (33. vuosikerta) PÄÄTOIMITTAJA Jouni Kempas, jouni.kempas@keva.fi, p. 020 614 2802, Unioninkatu 43, PL 425, 00101 Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Keva: Frederik Forssell, Roman Goebel, Jouni Kempas, Tero Manninen, Marjatta Ollila, Sirpa Reijonen ja Riitta Säteri Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Miina Poikolainen ja Kirsi Poikolainen TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Fredrikinkatu 24 A 3, 00120 Helsinki TOIMITUSSIHTEERI Susanna Cygnel, susanna.cygnel@fondamenta.fi ULKOASU Marko von Konow SVENSK ÖVERSÄTTNING Översättningsenheten vid Keva PAINO Libris Oy, Helsinki ISSN 1455-4720, verkkojulkaisu ISSN 1979-5107 OSOITELÄHDE Keva, lehtirekisteri TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET keva-lehti@keva.fi

KANNEN KUVA Marja Väänänen kuvasi

Anneli Parkkisen.

N oin joka neljäs, joka kysyy Takuu-Sää-tiöltä apua tulojen ja menojensa tasa-painottamiseen, on eläkeläinen. Lisäksi säätiön neuvoja ja takuita hakevien jou-

kossa korostuvat työssäkäyvät, jotka jäävät parin vuoden kuluessa eläkkeelle.

Työeläkkeen tavoitteena on mahdollistaa palkkatyön päätyttyä kohtuullinen elintaso. Eläketurvakeskuksen esimerkkilaskelman mukaan vuonna 1960 syntynyt ja 3 200 euroa ansaitseva saa vuonna 2024 eläkettä reilut 2 100 euroa. Se on lähes 60 prosenttia palkasta. Toisen esimerkin mukaan vuonna 1973 syntynyt ja 2 800 euroa kuukaudessa tienaava saa vuonna 2025 eläkettä 55 pro-senttia palkastaan eli lähes 1 800 euroa kuukaudessa. ETK arvioi, että 1977 syntyneelle ja 4 750 euroa ansaitse-

valle kertyy eläkettä vuonna 2043 noin 3 750 euroa kuukaudessa.

Voit arvioida eläkkeesi määrää Omat eläketietosi -palvelun laskurien avul-la osoitteessa www.keva.fi/elaketietosi. Sieltä näet, minkä ikäisenä pääset van-huuseläkkeelle ja mikä on tavoite-elä-keikäsi. Se kertoo, miten pitkään sinun

pitää olla töissä, että pidempi työura korvaa eläkettä pie-nentävän elinaikakertoimen vaikutuksen. Netissä voit myös vertailla, miten paljon saat vanhuuseläkettä, työky-vyttömyyseläkettä ja osittaista varhennettua vanhuuselä-kettä, jos jäät eläkkeelle aikaisemmin tai myöhemmin.

Seuraa tämän jälkeen menojasi vaikka uuden Penno.fi- palvelun avulla. Se on ilmainen työkalu arjen rahanhal-lintaan, ja sinne kirjataan vuokrat, korot ja lyhennykset, sähkölaskut, vakuutusmaksut ja muut. Älä unohda kän-nykkäliittymien, Netflixin, Spotifyn, osamaksujen, leh-titilausten ja muiden pienempien kulujen virtaa.

Miten kävi, riittääkö arvioitu eläkkeesi kulujesi katta-miseen? Vaikka verotus kevenee tulojen pienenemisen myötä, ainakin pääkaupunkiseudulla yksin elävän pie-nipalkkaisen pitää tarkoin miettiä kulunsa, jotta eläke riittää asumisen lisäksi myös muuhun elämiseen.

Aikaisemmin eläkkeelle jääneet sukupolvet olivat tottuneet säästämään ennen suurempia hankintojaan.

Nyt ja tulevaisuudessa eläköityvät ovat tottuneet kulut-tamaan välittömästi. Eläkkeelle jäädään entistä parem-pikuntoisena, ja odotettavissa on entistä enemmän ak-tiivisia vuosia. Niistä halutaan nauttia täysipainoisesti, matkustaa, harrastaa ja kuluttaa. Houkutus vilauttaa Visaa tai kilauttaa pikavippifirmaan on suuri, mutta ku-lutus pitää sopeuttaa palkkaa pienempään tulotasoon.

Takuu-Säätiön kokemusten mukaan:1. Jos sinulla on useita kulutusluottoja, suunnittele,

miten voit maksaa vipit pois ennen eläkkeelle siirtymis-tä. Voitko ottaa edullisemman pankkilainan, jolla mak-sat kalliit pienet luotot pois? Näin rahaa jää myös mah-dollisen asuntolainan lyhennyksiin ja korkoihin.

2. Jos lainoja ja vippejä on toistakymmentä, lainojen järjestely ja yhdistäminen vaatii osaamista. Kysy apua kuntasi tai Takuu-Säätiön ammattilaisilta, ennen kuin tilanne pahenee.

3. Mieti, kannattaako sinun olla muutama vuosi pi-dempään töissä ja maksaa sinä aikana velat pois. Velat-tomana eläkkeesi riittää paremmin eläkepäivistä naut-timiseen.

4. Jonkin verran julkisuutta saaneet ns. käänteiset asuntolainat eivät ainakaan vielä ole Suomessa yleistyneet, eivätkä niiden ehdot ole kovin houkuttelevia. Jos asuminen vie suuren osan eläkkees-täsi, mieti, voitko muuttaa pienem-pään omistusasuntoon tai vuokralle.

5. Kenenkään ei pidä velkaan-tua toisen puolesta. Älä siis avusta lapsiasi, lapsenlap-siasi tai muita läheisiäsi, jos joudut sen takia itse ottamaan lisää lainaa.

Jouni KempasPäätoimittaja

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot

Pääkirjoitus.

Houkutus vilauttaa Visaa on suuri eläkkeelläkin.

2 KEVA 2-16

12 VaikuttajaKevan tuore toimitusjohtaja Timo Kietäväinen on kerännyt asiantuntemusta kunta-alalla jo neljännesvuosisadan. Hän luottaa siihen, että Kevassa asiantuntijat osaavat työnsä ja hänen vastuulleen jää ohjata kokonaisuutta hallituksen osoittamaan suuntaan.

16 ReportaasiKun työntekijöiden jaksaminen paranee, organisaation kulut vähenevät ja tulosta syntyy. Onnistunut työkykyjohtaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä. Lopulta kyse on melko arkisista ja pienistä, mutta tärkeistä oivalluksista ihmisten elämässä.

2 PÄÄKIRJOITUS

4 SUOMEN KUVIA. Maan kuulut soutajat.

6 OTTEITA. Keva tarjoaa rahoitusta hyvinvoinnin tukemiseen. Liikunnan unelmavuosi innostaa ihmisiä aktiivisuuteen. Työelämäasiantuntija Matti Määttä kehittää laskureita. Asiakkaat otetaan mukaan suunnittelemaan palveluita. SuomiAreenassa metsästetään luottamusta.

22 KEVAN TALOUS. Kevan sijoitustoiminnassa vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea pitkäaikaisten sijoituskohteiden huolellista valintaa.

24 ELÄMÄÄ ARJESSA. Anneli Parkkiselle urkeni uusi ura kirjastossa.

26 KOMMUUNISTI koki eläkeinfotilaisuudessa suuren urheilujuhlan tuntua.

27 KEVA PÅ SVENSKA. Ledaren. Matti Hermunen sökte pension på webben på en kvart. Kevas vd Timo Kietäväinen har 25 års erfarenhet av kommunsektorn. Arbetsmiljöledning handlar om viktiga vardagliga beslut och handlingar. Då Keva placerar pensionsmedel innebär ansvarsfullhet att placeringsobjekten måste väljas omsorgsfullt.

31 KANAKKALA Ura on jumissa, mutta siihenkin keksitään keinot.

PALSTAT

6 LUOTTAMUKSELLA. Gerontologian professori Marja Jylhän mielestä iästä ei pitäisi tehdä numeroa.

9 NÄIN SEN TEIMME. Matti Hermunen haki eläkettä netissä, eikä siihen mennyt kuin vartti.

10 MITEN ON? Hannele Kantanen kertoo leskeneläkkeestä ja osa-aikaeläkkeestä.

11 TUTKITUSTI. Sairauspoissaolon omailmoitus säästää aikaa, vaivaa ja rahaa – sekä lujittaa luottamusta.

Sisältö.

2-16 KEVA 3

Maan kuulut soutajat

Otin kuvan Hakovirran sillalta, jonka kupeesta Sulkavan Suursoudut starttaavat. Yleisö seuraa joka vuosi lähtöä tältä sillalta. Tämä kuva on muutaman vuoden takaa, mutta muistan, kuinka sadekuuro kasteli kirkkovenesoutajat juuri ennen lähtöä. Sulkavan soudut järjestetään nyt heinäkuussa 49. kerran. Paikalle odotetaan tuhansia soutajia tukijoukkoineen ja moninkertainen määrä katsojia. Suojelijaksi on kutsuttu opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Valokuvaaja Johanna Kokkola, Joensuu

Suomen kuvia.

4 KEVA 2-16

Suomen kuvia.

2-16 KEVA 5

Luottamuksella.

Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä haluaisi, että ihmisiä määriteltäisiin nykyistä vähemmän iän perusteella. Mikä on vialla suhtautumisessamme iäkkäisiin?

Ihmiset elävät kaksi kertaa niin pitkään kuin viime vuosisadan alkupuolella, ja meidän kan-nattaisi miettiä, ovatko käsityksemme iäkkäistä ja viralliset ikärajat enää järkeviä. Kun ihminen täyttää 60 vuotta, häneen aletaan helposti suhtautua suojelevasti ja aliarvioivasti, ja etenkin vakavaa asiantuntemusta on vaikea säilyttää. On kuitenkin paljon asioita, joissa 60-vuotias on parempi kuin 16-vuotias, vaikkei hän ehkä osaa-kaan käyttää yhtä hyvin uusimpia älypuhelimia ja some-sovelluksia.

Yhteiskuntamme ei anna ikääntyvien käyttää kaikkea potentiaaliaan, ja heille viestitetään mo-nilla pienillä tavoilla, etteivät he ole ihan päteviä työntekijöitä tai ylipäänsä järkeviä ihmisiä.

Kannattaako puhe ikääntyvistä ja ikääntyneistä työntekijöistä?

On hyvä, että työtä ja työnkuvaa voidaan muo-vata niin, että työntekijä jaksaa siinä pidempään ja terveempänä. Mutta kun otetaan käyttöön nimikkeitä, kuten ”ikääntyvä” ja ”ikääntynyt”, täytyy ottaa huomioon, mitä muita seurauksia sillä on. Edistävätkö tällaiset kategoriat käytäntö-jä, joissa tietyn ikäisistä työntekijöistä esimerkiksi ajatellaan, ettei kouluttautuminen ja uusiin tehtä-viin eteneminen tai yleneminen ole mahdollista tai kannattavaa?

Syrjitäänkö ikääntyneitä työntekijöitä?Työssä olevat eivät välttämättä koe ikäsyrjin-

tää, mutta on selvää, että yli viisikymppisten on vaikea päästä takaisin työelämään, jos he ovat

syystä tai toisesta joutuneet sieltä pois. Työssä olevilla taas ei ole yhtä hyvät mahdollisuudet etenemiseen ja kouluttautumiseen kuin nuorem-milla. Yli 50-vuotiaiden kohtelu työmarkkinoilla heijastaa yleisesti yhteiskuntamme vanhentunei-ta ikäkäsityksiä.

Pitäisikö jokaisen saada päättää eläkeikänsä itse?

Pitkään on ajateltu, että 65- vuotiaan on aika jäädä pois työ-elämästä. Se, kuinka pitkään töissä pitää tai saa jatkaa, ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 80-vuoti-as voi toimia aivan hyvin yliopiston professorina, kun taas Suomessa eläkkeelle on jäätävä 68-vuotiaana.

Täysin vapaan eläkeiän on-gelma on se, että töissä jatkai-sivat mahdollisimman pitkään ne, joilla ei ole varaa jäädä aiemmin eläkkeelle eivätkä ne, jotka ha-luavat ja jaksavat työskennel-lä. Siksi jonkinlainen yhteinen eläkeikä on hyvä olla.TEKSTI MIINA POIKOLAINEN /

KUVA JUHA MYLLYMÄKI

– Yhteiskunnassamme vallitsee vanhentunut ikäkäsitys, huomauttaa gerontologian professori Marja Jylhä.

Lopettakaa jo se ikäpuhe!

6 KEVA 2-16

Otteita.

LIIKUNNAN UNELMAVUOSI on yksi itsenäisyyden juhlavuo-den Suomi100-tapahtumista. Sen tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan.

– Kaupungit ja kunnat ovat keskeisiä unelmavuoden toteuttamisessa. Kunnissa kannattaa rohkeasti rakentaa verkostoja ja miettiä yhteistä tekemistä yli hallinnonalojen, innostaa johtaja Pekka Nikulainen liikunnan keskusjärjestö Valosta, joka vastaa hankkeesta.

Keva tukee Liikunnan unelmavuotta tarjoamalla näky-vyyttä omissa kanavissaan, jotta kuntien päättäjät tarttuisi-vat teemavuoden toteuttamiseen.

– Jos saamme lisättyä suomalaisten liikkumista, hyvin-vointi paranee. Liikkuvat ihmiset ovat terveempiä sekä jaksavat paremmin ja tehokkaammin myös töissä. Se auttaa lopulta pidentämän työuria, uskoo Kevan varatoimitusjoh-taja Kimmo Mikander.

Liikunnan unelmavuotta lämmiteltiin toukokuussa Unel-mien liikuntapäivänä, jolloin järjestettiin tuhansia tempauk-sia ja tapahtumia ravintolapäivän pop up -tyyliin. Syyskuus-sa jatketaan Unelmakuukaudella, jonka toteuttamiseen Valo kutsuu avuksi juuri kunnat.

– Liikuntaunelmointiin tarvitaan vähemmän suunnittelua ja enemmän kokeilumieltä. Liikkeelle lähteminen tai muiden liikuttaminen ei edellytä välttämättä rahaa tai muita lisä-resursseja, vaan uusia ideoita ja ennakkoluulottomuutta, Nikulainen summaa. Lisätietoja: www.unelmatliikkeelle.fiKUVA SHUTTERSTOCK

KEVA RYHTYY TARJOAMAAN asiakkailleen rahoitusta vastuullisesti toteutet-tuihin, vaikuttaviin työelämähankkeisiin.

– Halusimme luoda rahoitusmuodon, joka sopii Kevan roolin mukaiselle työelämätoiminnan alueelle, kertoo Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma.

Yksityisellä sektorilla on käytössä järjestelmä, jossa eläkeyhtiöt voivat jakaa vakuutusmaksujen osana kerättävää työkyvyttömyysriskin hallintaosaa ta-kaisin yrityksille niiden työhyvinvointihankkeisiin.Valtion puolella on käytössä Kaiku-työelämän kehittämisraha. Kevalta tällainen instrumentti on aiemmin puuttunut.

Keva jakaa nyt käynnistyneessä pilottivaiheessa hakemusten perusteella yhteensä 300 000 euroa. Rahoitusta myönnetään Kevan jäsenyhteisöjen ja kirkon työnantajaorganisaatioiden hankkeisiin, joiden teemana on työhyvin-voinnin ja työkyvyn johtaminen.

Mukaan kelpuutettavilta hankkeilta vaaditaan muun muassa selkeät tavoitteet, toteutussuunnitelma ja arvio vaikuttavuudesta. Hakijoilta edelly-tetään myös omaa sitoutumista ja panostusta, sillä Kevan rahoitus toimii vain osarahoituksena.

– Kunkin hankkeen toteutusta seuraa ohjausryhmä, joka koostuu Kevan asiantuntijoista ja tarpeen mukaan myös ulkopuolisista, Forma kertoo.

– Rahoitusta ei myönnetä esimerkiksi virkistystoiminaan, yksittäisiin tapahtumiin tai laitehankintoihin. Sillä ei liioin voida maksaa päivärahoja tai osallistujien matka- tai majoituskustannuksia.

Rahoitettavat hankkeet kohdistuvat työnantajaorganisaatioiden toimintaan pikemmin kuin suoraan vakuutettuihin työntekijöihin.

– Rahoituksen teemat on ajateltu vuosittain vaihtuviksi, Forma kertoo.   

• Hakuaika: 31.8.2016 mennessä (lisätiedot keva.fi)• Myönnettävät summat: Kolmen suuruisia rahoituksia: enintään 50 000

euroa, enintään 20 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.• Lisätietoja: Pauli Forma (Keva)

Kevalta rahoitusta työhyvinvointiin

Kunnat liikuttavat suomalaisia

KEVAN LUVUT

Kun syntyy uusia matalan osallistumiskynnyksen liikuntaideoita ja -mahdollisuuksia, yhä useammat rohkaistuvat kokeilemaan itselleen uutta liikuntamuotoa.

Keva rahoittaa jäsenyhteisöjen hankkeita, joiden tavoitteena on työelämän kehittäminen. Hakuaika rahoitukselle on parhaillaan menossa.

1 847 €Kuntapalveluksesta viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneen kuntatyöntekijän eläke on keskimäärin 1 847 euroa kuukaudessa.

2-16 KEVA 7

Matti Määttä työskentelee Kevan analyysitiimissä työelämä-asiantuntijana. Tiimin tehtävänä on luoda laskureita, joilla analysoidaan työhyvinvointia, sairauspoissaoloja ja muuta tietoa, jota saadaan asiakkailta miljoonia lukuja sisältävinä

tiedostoina. Laskureiden avulla niistä saadaan vain muutamia tunnuslukuja sisäl-täviä raportteja.

– Aluksi tehtäväni on ottaa haltuun olemassa oleva koodi. Myöhemmin lasku-reita aletaan kehittää entistä pidemmälle, Määttä kertoo.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa laskureiden avulla olisi mahdollista osoittaa selkeästi, miten erilaiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin. Tällöin laskureita voisi käyttää entistä suoremmin päätöksenteon tukena.

– Dataa meillä on kyllä riittävästi, mutta työvoimaresurssit eivät ole tähän men-nessä riittäneet siihen, että pystyisimme raporttien pohjalta tekemään esimerkik-si ennusteita työhyvinvoinnin kehittymisestä.

Koulutukseltaan Määttä on matemaatikko. Hän tuli Kevaan Helsingin yliopis-tosta, jossa hän toimi tutkijana inversio-ongelmien huippuyksikössä valmistellen väitöskirjaansa sisäkorvan mallinnuksesta.

– Inversio-ongelmissa päätellään ulkoisten mittausten avulla sellaista tietoa, johon ei suoraan päästä käsiksi. Tällaisia ongelmia on paljon lääketieteen alalla, mutta myös esimerkiksi tähtitieteessä.

Huippuyksikötkään eivät ole säästyneet leikkauksilta, vaan Määttä joutui useiden kollegojensa tavoin etsimään muita töitä rahoituksen loputtua. Kevassa etsittiin matemaatikkoa, ja työpaikka kiinnosti sopivan osaamisalueen ja myös aihepiirin sekä käytännönläheisyyden takia.

– Olen nähnyt aiemmalla urallani, millaisia ongelmia työhyvinvoinnissa voi olla. Lisäksi yliopistolla tehtävästä tutkimuksesta on usein aika pitkä matka siihen, että tulokset tulisivat käyttöön. Täällä on mahdollista nähdä, miten työ vaikuttaa käytännössä. Yksikkömme pyrkii yhdessä asiakasorganisaatioidemme johdon kanssa löytämään ratkaisuja, jotka ovat kaikille edullisia: työhyvinvointi kasvaa, sairauspoissaolot vähenevät ja ennenaikainen eläkkeelle jääminen vähenee. TEKSTI KATARIINA KRABBE / KUVA MARJA VÄÄNÄNEN

Matemaatikko jalostaa työhyvinvointitietoa

Otteita.

Kevan asiakkaat otetaan entistä te-hokkaammin mukaan suunnittelemaan sähköisiä palveluita.

Laurean koordinoiman USCO-han-ke (Using Digital Co-Creation for Business Development) tarkoituksena on kehittää suomalaisten yritysten valmiuksia digitalisaation hyödyntämi-seen erityisesti asiakkaille tarkoitettu-jen palveluiden kehittämisessä.

– Tänä vuonna keskitymme Kevassa kehittämään verkkopalveluita hen-kilö- ja työnantaja-asiakkaillemme. Esimerkiksi teemme henkilöasiakkaille eläkkeen hakemisen mahdollisim-man helpoksi ja pyrimme tarjoamaan työnantaja-asiakkaillemme entistä paremmin tietoa sekä mahdollisuuden hyödyntää kehittyneitä analysointi-menetelmiä, kertoo Tero Manninen Kevasta, joka on yksi USCOssa mukana oleva organisaatio.

Muita ovat esimerkiksi Danske Bank, Fennia, Kesko ja Verohallinto. Tutki-muskumppanina Laurealla on Tampe-reen yliopisto.

Kevassa asiakkaat ovat jonkin verran osallistuneet palveluiden suunnitte-luun, mutta USCOn myötä yhteistyötä syvennetään ja etsitään uusia yhteis-työtapoja.

– Rakennamme ja edistämme hankkeen aikana sähköisiä palvelui-ta asiakkaidemme kanssa. Saamme käyttömme uusia yhteiskehittämisen työkaluja, mikä on meille kaikkein tärkein anti USCOssa. Saamme vertais-ryhmätukea ja ulkoista ulottuvuutta eli muiden kokemuksia omiemme lisäksi, Manninen kertoo.

Kolmivuotisen projektin tarkoitukse-na on muun muassa luoda digitaalinen työkalu liiketoiminnan kehittämisen avuksi. Lue lisää: www.uscoproject.fi

Asiakkaat suunnittelevat palveluita

Työelämäasiantuntija Matti Määttä kehittää Kevassa laskureita työhyvinvoinnin tueksi.

SINÄ OLET TÄRKEÄ!

Keva siirtyy asiakkaiden teitittelystä sinutteluun. Tavoitteena on selkeyttää

asiakasviestintää ja parantaa asiak-kaiden saamien kirjeiden ymmärret-tävyyttä. Samassa yhteydessä Keva on selkeyttänyt tekstien termejä ja

kirjeiden rakenteita.

8 KEVA 2-16

Helsinkiläinen Matti Her-munen jäi vuoden alusta eläkkeelle työ- ja elinkeino-ministeriöstä, jossa hän

ehti työskennellä erilaisissa kehittämisen ja hallinnon tehtävissä nelisenkymmentä vuot-ta. Eläkkeelle hän olisi päässyt jo neljä vuotta sitten, mutta nautti työstään ja malttoi jättää tehtävänsä vasta 67-vuotiaana.

Kun viime vuonna sitten tuli aika hakea eläkettä, Hermunen täytti hakemuksen Kevan Omat eläketietosi -verkkopalvelun kautta. Hermunen oli löytänyt palvelun jo aiemmin Kevan eläkeneuvojan vinkistä ja huomannut, että sieltä saa kätevästi kaikki tarvittavat tiedot ja ennusteen eläkkeestä.

– Eläkehakemuksen tekemistä helpotti, että olin jo opetellut käyttämään sähköistä eläke-tietopalvelua. Töissä on pitänyt ties kuinka pitkään hallita erilaisia ohjelmia ja itsepalvelu-ja, joten minun oli luontevaa käyttää sähköis-tä järjestelmää.

Hermunen uskoo, että eläkkeen hakeminen sähköisesti sujuu helposti niiltäkin, jotka eivät ole tutustuneet Kevan verkkopalveluun aiem-min. Etua toki on, jos on tottunut käyttämään esimerkiksi verkkopankkia tai verottajan nettipalveluja. Hermuselta meni hakemuksen täyttämiseen varttitunti.

– Palvelu on helppo ja selkeä. Se esimerkik-si estää siirtymästä hakemuksessa eteenpäin, jos aiempia kohtia ei ole täytetty oikein ja neuvoo selvästi, missä kohdin pitää muuttaa tai täydentää tietoja, Hermunen kertoo.

SÄHKÖISESTI TÄYTETTY hakemus tulee ennen varsinaista käsittelyä Kevan asiantun-tijoiden tarkistettavaksi, ja he ottavat vielä tarvittaessa hakijaan yhteyttä. Hermuselle esimerkiksi soitettiin Kevasta heti hakemuk-sen lähettämisen jälkeen, sillä lomakkeeseen oli lipsahtanut yksi virhe.

Eläkehakemus nopeasti netissä

ELÄKEHAKEMUS VERKOSSA

• Omat eläketietosi -palvelussa jokainen voi tarkistaa omat eläketietonsa ja hakea eläkettä. Sivuilla on myös eläkelaskuri. www.keva.fi/elaketietosi

• Palveluun tunnistaudutaan pankki-tunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

• Eläkehakemuksen voi täyttää sähköisesti ympäri vuorokauden.

• Kevan eläkeneuvonta palvelee arkisin

klo 8–16 p. 020 614 2837 ja Facebookissa www.facebook.com/kevaelakeneuvoja

• Pian sähköisestä hakemisesta tulee todella vaivatonta, sillä esimerkiksi vanhuuseläkkeen hakemiseen riittää usein omien tietojen tarkistaminen sekä eläkkeen alkamispäivän ja tilinumeron täydentäminen.

• Kevan tavoitteena on saada suurin osa eläkehakemuksista sähköisenä vuoteen 2020 mennessä.

Näin sen teimme.

Vaikka Hermusen eläke onkin kertynyt pääosin julkisella sektorilla työskentelystä, hänellä on ollut myös sivutoimisia tuloja: hän on kirjoittanut 1980-luvulta lähtien juttuja enimmäkseen äänentoistolaitteista alan jul-kaisuihin, koska on kiinnostunut musiikista ja hyvästä äänenlaadusta.

Eläketietojaan tutkiessaan Hermunen alkoi ihmetellä, miksi avustajana kertyneet eläke-tiedot eivät näkyneet palvelussa. Kevasta

neuvottiin Hermusta olemaan yhteydessä suoraan toimeksiantajiinsa, sillä yrittäjien eläkelain piiriin kuuluvat työtulot eivät vielä tuolloin olleet saatavissa työeläkevakuuttajien yhteisestä eläkerekisteristä eivätkä siksi nä-kyneet Kevan työeläkeotteella. Tällä hetkellä työeläkeotteella näkyvät myös yrittäjän eläke-lain mukaiset työtulot ja eläkekertymät. TEKSTI MIINA POIKOLAINEN / KUVA MARJA VÄÄNÄNEN

Sähköistä eläkehakemusta ei voi täyttää väärin, kehuu Kevan verkkopalvelun kautta eläkettä hakenut Matti Hermunen.

Matti Hermuselta meni sähköisen eläkehakemuksen täyttämiseen vain varttitunti.

2-16 KEVA 9

Vaikuttaako palkan pieneneminen osa-aikaeläkkeeseeni?KYSYMYS: Olen ollut osa-aikaeläkkeellä vuodesta 2012. Teen noin 66 % kokoaika-työstä. Olen nyt harkinnut siirtymistä saman työnantajan palveluksessa vähän pienempi-palkkaiseen työhön ja lyhyemmälle työajalle. Työaikani olisi 49,5 %. Mitenkähän tämä vaikuttaisi eläkkeeseeni? Muuttuuko vakiintu-nut ansioni siitä, mikä se oli osa-aika eläkkeeni alkaessa vuonna 2012?

VASTAUS: Osa-aikaeläkkeen määrä on puolet ansion alenemasta, joka on aiheutunut siitä, että kokoaikatyö on vaihtunut osa-aika-työhön. Kokoaikatyön ansiona eli ns. vakiin-tuneena ansiona on käytetty viiden osa-aika eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden keskiansiota. Siitä vähennetään osa-aikatyön ansio ja puolet erotuksesta on osa-aikaeläk-keen määrä. Osa-aikaeläkkeen määrä säilyy ennallaan, jos osa-aikatyön ansio pysyy suun-nilleen samana kuin se oli eläkkeen alkaessa. Ansio saa vaihdella 15 prosenttia suuntaan tai toiseen siitä, mitä se oli eläkkeen alkaessa. Jos ansio pienenee yli 15 %, kokoaikatyön ansion ja osa-aikatyön ansion erotus on suurempi kuin mitä se oli eläkkeen alkaessa. Eläke lasketaan tässä tapauksessa uudelleen ja sen määrä suurenee. Vakiintunutta ansiota ei siis lasketa uudelleen vaan vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion erotus.

Osa-aikatyön ansion pitää kuitenkin aina olla vähimmillään 35 % ja enimmillään 70 % vakiintuneesta ansiosta. Jos ansio on lähellä em. rajoja, silloin ei ole enää edellä mainittua 15 %:n liikkumavaraa.

Osa-aikaeläke lakkaa tulevassa eläkeuu-distuksessa niin, että eläke voi alkaa vielä 1.1.2017, mutta ei enää sen jälkeen. Maksussa olevat eläkkeet jatkuvat entiseen tapaan ja myös osa-aikatyön ansioiden seuranta toimii, kuten tähänkin saakka.

Miksi leskeneläkkeeni pieneni?KYSYMYS: Saan leskeneläkettä. Kun tyttäreni täytti 18 vuotta, eläkkeeni laskettiin uudelleen ja sen määrä pieneni. Kun tiedustelin asiaa, minulle kerrottiin, että sitten kun jään omalle

Kevan eläke tiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin.

KEVAN VERKKOSIVUILLA voi tutkailla tulevaa eläkettään vanhuuseläkelaskurin, osa-aikaeläkelaskurin ja työkyvyttömyy-seläkelaskurin avulla.

Uudistuneessa vanhuuseläkelaskurissa on otettu huomioon lakiuudistuksen vai-kutukset eläkeikään ja eläkkeen määrään. Kokonaan uutta eläkelajia, osittainen varhennettu vanhuuseläke, varten on tehty uusi laskuri. Osa-aikaeläke poistuu eläkelajina ensi vuoden vaiheessa ja silloin myös laskuri poistuu. 

SUOMIAREENA on suurin suomalainen yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Ensi kesän keskustelut alkavat Poris-sa maanantaina 11. heinäkuuta, jolloin työeläketoimijat vaihtavat ajatuksiaan ”Kadonneen luottamuksen metsästys” -keskustelussa. Siinä pohditaan suoma-laisten luottamusta esimerkiksi instituu-tioihin, työelämään ja työeläkkeisiin.

Baba Lybeckin johdolla keskustelevat muun muassa muusikko Maija Vilkkumaa ja Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjoh-taja Suvi-Anne Siimes.

Keva ja Eläketurvakeskus pystyttävät 11.–17.7. SuomiAreenan kansalaistorille neuvontateltan, jossa ihmiset saavat vastauksia kysymyksiin vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. SuomiAreenaa voi seurata paikan päällä Porissa sekä netin ja tv:n välityksellä. Tutustu kesän tarjontaan: suomiareena.fi

ELÄKEUUDISTUKSEN vaikutukset kiin-nostavat suomalaisia: Keva on järjestänyt talven ja kevään aikana yhteensä 69 infotilaisuutta, joihin ilmoittautui lähes 10 000 ihmistä.

– Tilaisuuksissa oli aika levollinen tunnelma. Eläkeikä nousee sen verran vähitellen, ettei se suuremmin kiukuta, kertoo erityisasiantuntija Jukka Lehtiö, joka oli kouluttajana tilaisuuksissa.

Eniten kysyttiin eläkeiästä ja tulevan eläkkeen määrästä. Uusista eläkelajeista kiinnostusta on herättänyt etenkin osit-tainen varhennettu vanhuuseläke, joka korvaa nykyisen osa-aikaeläkkeen – tosin vielä tämän vuoden osa-aikaeläkettä ehtii hakea.

Laskurit hyötykäytössä!

SuomiAreenassa metsästetään luottamusta

Eläkeuudistus-infotilaisuuksissa ruuhkaa

VOIT ANTAA PALAUTETTA osoitteessa keva-lehti@keva.fi. Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdestä.

KERRO MIELIPITEESI

eläkkeelle, leskeneläke lasketaan taas uudel-leen. Minua kiinnostaisi kovasti tulossa oleva osittainen vanhuuseläke, koska haluaisin vä-hentää työtä loppuajaksi. Mutta voiko sitten käydä niin, että leskeneläkkeeni pienenee taas? Siinä tapauksessa en voikaan ajatella työn vähentämistä.

VASTAUS: Perhe-eläke-etuuksia ovat leskeneläke ja lapseneläke. Leskeneläkkeen määrään vaikuttaa lesken oman työeläkkeen määrä. Kun perhe-eläkettä maksetaan leskel-le ja yhdelle lapselle, leskeneläke on puolet edesmenneen puolison eläkkeestä. Sitten kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapseneläke lakkaa ja leskeneläke lasketaan uudelleen sen perusteella, mikä on lesken oman eläkkeen määrä. Jos leski ei vielä ole eläkkeellä, lasken-nassa käytetään määrää, jonka leski saisi, jos hänelle myönnettäisiin työkyvyttömyyseläke. Sinun tapauksessasi on tehty nyt näin.

Sitten kun leski jää omalle eläkkeelle, las-kelma tehdään uudestaan. Lesken oma eläke voi olla suurempi tai pienempi kuin aiemmin arvioitu määrä. Siksi se aiheuttaa muutoksen myös leskeneläkkeen määrään. Se saattaa pienentyä tai loppua kokonaan. Mutta voi se suurentuakin, jos työhistoriasta tulikin toisen-lainen kuin aiemmin arvioitiin. Kun sinulle on kertaalleen tehty leskeneläkkeen vähennys oman eläkkeesi arvion pohjalta, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen johdosta leskeneläkettäsi ei lasketa uudelleen. Se laske-taan uudelleen vasta sitten, kun jäät osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen van-huuseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Yllä oleva koskee työeläkejärjestelmän eläkkeitä. Alle 65-vuotias leski voi saada les-keneläkettä myös Kelalta. Kelan myöntämän leskeneläkkeen saamisedellytykset poikkea-vat työeläkkeiden määräyksistä.

miten on?Otteita.

10 KEVA 2-16

Hämeenlinnan kaupunki on käyttänyt sairaus-poissaolojen omatoimi-ilmoitusta kolme vuotta. Työntekijä voi olla esimiehen luvalla seitsemän päivää poissa töistä sairauden

takia, eikä hänen tarvitse raahautua puolikuntoisena työ-terveyslääkärille.

– Käytännössä sairauslomapäätöksen tekee esimies henkilö-kohtaisen keskustelun tai puhelinsoiton perusteella korkeintaan muutamaksi päiväksi kerrallaan, kertoo Hämeenlinnan kaupun-gin henkilöstöjohtaja Anne Iijalainen.

Hämeenlinnassa omailmoituskäytännöstä on havaittu monia etuja: lyhyet sairauspoissaolot ovat vähentyneet reilut 3 pro-senttia, mikä tarkoittaa Hämeenlinnan kokoisessa organisaa-tiossa noin 1 500 sairauspoissaolopäivää vähemmän joka vuosi. Lisäksi työterveyshuollon työpanosta on vapautunut osatyö-kykyisten työkykyarviointiin sekä tukiprosesseihin, ja sairaus-poissaolokustannusten käsittelykustannuksia on säästynyt.

USEIMMISSA KUNTAORGANISAATIOISSA ja muilla julkisilla työpaikoilla omailmoituskäytäntö on jo käytössä, mutta yksityi-sellä sektorilla kolmasosalla työntekijöistä ei ole tätä mahdol-lisuutta. Käytäntö kuitenkin selvästi toimii ja jopa vähentää sairauslomapäivien määrää.

– Sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Se vähentää turhia lääkärikäyntejä ja yllättäen myös sairauspoissaolopäiviä, koska työntekijä palaa töihin heti tervehdyttyään eikä ole poissa lääkärin kirjoittamaa, mahdol-lisesti pidempää sairauslomaa, kertoo tutkija Sanna Pesonen Työterveyslaitoksesta.

Tärkein omailmoituksen etu on, että avoin vuoropuhelu esi-miehen ja työntekijän välillä lisääntyy ja luottamus lujittuu.

– Käytäntö perustuu luottamukseen ja voi kasvattaakin sitä, Pesonen kiittää.

Hämeenlinnassa tämä on huomattu.– Luottamus esimiehen ja työntekijän välillä on kasvanut, ja

on opittu käsittelemään arkaluonteisiakin terveyteen liittyviä asioita luontevasti, henkilöstöjohtaja Iijalainen luonnehtii.

OMAILMOITUSKÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN vaatii suunnit-telua ja tiedottamista.

– Työntekijä soittaa esimiehelleen ja kertoo sairastumisesta, mutta poissaolojen kirjauskäytännöt on hyvä suunnitella. Tär-keää on myös pohtia, miten omailmoituksella olevia poissaoloja seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, Pesonen huomauttaa.

Esimiehille pitää tarjota riittävästi koulutusta ja työntekijöille pitää kertoa, miten sairauden sattuessa toimitaan. Selkeitä pe-lisääntöjä siis kaivataan, ja niistä huolimatta alku voi aiheuttaa hämmennystä puolin ja toisin.

– Lopulta kuitenkin sekä henkilöstö että esimiehet ovat yleensä tyytyväisiä omailmoituskäytäntöön. Työntekijän ei tar-vitse lähteä kipeänä työterveyshuoltoon, ja hän palaa yleensä nopeasti töihin, Pesonen sanoo. TEKSTI TEKSTI SUSANNA CYGNEL

KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN

Enemmän luottamusta, vähemmän sairauslomapäiviäUseimmalla julkisen alan työpaikalla voi jäädä sairauslomalle ilman lääkärintodistusta, kunhan ilmoittaa asiasta esimiehelle. Fiksu systeemi vähentää sairauslomapäivien määrää.

Tutkitusti.

MIKÄ TUTKIMUS? Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selviteltiin omailmoituskäytännön toimeenpanoa ja vaikutuksia organisaatioiden, esimiesten, henkilöstön sekä työterveyshuollon kannalta. Tutkimukseen osallistui teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta kuusi organisaatiota, joissa oma-ilmoitus joko oli käytössä tai otettu juuri käyttöön. Henkilöstöä noissa organisaatiossa oli yhteensä 67 622. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

2-16 KEVA 11

Omassa elementissäänKeva sai toimitusjohtajan, joka on valmentautunut

tehtäväänsä noin neljännesvuosisadan. Timo Kietäväinen on vahvasti verkottunut kunta-alan tuntija.

TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN / KUVAT TOMI PARKKONEN

imo Kietäväinen aloitti Kevan toimitusjoh-tajana toukokuun alussa. Edelleenkin hän saa vastailla kysymyksiin, miksi halusi Kuntalii-ton varatoimitusjohtajan tehtävästä Kevaan.

Vastaus on yksinkertainen. Kietäväinen pi-tää Keva-postiaan loogisena jatkumona ural-leen, joka alkoi kunta-asioiden parissa jo opis-

keluaikoina. Hän oli kesätöissä kunnallisharjoittelijana ja kesälomansijaisena parissa kunnassa. Gradukin syntyi kuntien tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Siitä lähti polku, joka johti Kietäväisen ensin Juvan kunnan suunnittelusihteeriksi, 1980-luvulla Keskusta-puolueen kansanedustajaksi ja 1990-luvun alkuvuosina ensin Kunnallisliittoon ja sitten uuteen Kuntaliittoon. Alun perin viiden vuoden pestiksi ajateltu varatoimitus-johtajuus Kuntaliitossa ehti venähtää lähes neljännes-vuosisadan mittaiseksi.

Kietäväinen kuvaa itseään ”painekattilatyypiksi”, joka nauttii haasteista. Niinpä hyppy uuteen tehtävään tuntui luontevalta. Haastetta on Kevan luotsaamisessa uuteen sote-aikaan.

Hän kaavailee ehtivänsä tehdä Kevassa vielä hyvän työrupeaman ennen eläkeikää. Uusi työpaikka on Kietä-väiselle entuudestaan tuttu useammastakin yhteydestä. Hän on muun muassa toiminut Kevan hallituksessa sekä useissa Kevan ja kuntajärjestöjen yhteistyöelimissä.

Johtajana Kietäväinen pyrkii kunnioittamaan alais-tensa osaamista, eikä aio sekaantua yksityiskohtiin.

– Työni Kuntaliitossa oli johtaa oman toimialani asian-tuntijoita, ja siksi siirtyminen toisen asiantuntijaorgani-saation johtoon ei ole järisyttävä muutos. Minun tehtävä-ni toimitusjohtajana on ohjata kokonaisuutta hallituksen osoittamaan suuntaan. On tärkeää, että ihmiset tietävät, mihin ollaan menossa ja myös miksi.

Kuntasektorin lisäksi Kietäväinen tuntee valtionhal-lintoa ja kirkollista maailmaa, mistä on etua, sillä Keva

huolehtii myös valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläk-keistä.

Kietäväisellä on myös kokemusta toimimisesta yritys-ten hallituksissa, ja siitä on apua Kevan tavoitellessa kun-tien ja maakuntien yhtiöitä jäsenikseen.

Kietäväisen politiikan ja politiikan vaikuttajien tun-temuksesta on eittämättä hyötyä tilanteessa, jossa upo-uusi sote ajetaan sisään, ja samalla Kevankin toiminta-ympäristö muuttuu suuresti. Yli 200 000 ihmisen joukko siirtyy sote-uudistuksessa kunnista uusien maakuntien palvelukseen, mikä vaikuttaa myös eläkejärjestelmään.

HALLITUS LINJASI HUHTIKUUSSA Kietäväisen mielestä viisaasti, että maakunnista tulee lainsäädännön kautta Kevan jäsenyhteisöjä samalla tavalla kuin kunnat ovat nyt. Maakuntien yhtiöitetyille toiminnoille ja muille maakuntien määräysvallassa oleville yhteisöille jää sa-manlainen valinnanvapaus eläkevakuuttajan valinnassa kuin kuntien määräysvallassa olevilla yhteisöillä on nyt.

Tällä sektorilla Keva siis kilpailee asiakkaista yksityis-ten eläkeyhtiöiden kanssa.

– Tähän mennessä kuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen valinnan mahdollisuus ei ole vähentänyt Ke-vassa vakuutetun henkilöstön määrää, ja tuskin tulevai-suudessakaan näin käy, Kietäväinen sanoo. Se tietenkin edellyttää, että Keva on jatkossakin kilpailukykyinen näiden yhteisöjen eläkevakuuttajana.

– Maakuntien palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkkeet ja kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus pys-tytään parhaiten turvaamaan, jos palveluja maakunnille ja kunnille tuottavat yhtiöt hoitavat työeläkevakuutuk-sensa Kevassa. Jos näin ei tapahdu, paineet eläkevakuu-tusmaksuihin ja myös verojen korottamiseen lisäänty-vät, hän selvittää.

Kietäväinen arvioi Kevan selviytyvän haasteista kun-nialla. Talo on täynnä vahvaa osaamista ja asiantunte-

Vaikuttaja.

12 KEVA 2-16

Vaikuttaja.

– Tehtäväni on ohjata kokonaisuutta hallituksen johtamaan suuntaan, totetaa Timo Kietäväinen.

2-16 KEVA 13

musta. Keva on onnistunut hyvin sijoitustoiminnassaan, tietojärjestelmät ovat kunnossa ja toiminta tehokasta.

– Tosin kaikkea hyvää voidaan aina vielä parantaa, hän muistuttaa.

Hän uskoo, että kun maakuntien päättäjät miettivät eläkeratkaisuja, Kevan työkykyä ja työssä jaksamista edistävät palvelut painavat varmasti vaakakupissa.

– Kilpailuilla markkinoilla toimitusjohtajan tehtävä on varmistaa, että uudet toimijat eli maakunnat kokevat Ke-van omakseen. Kevalla on tukenaan vahva kuntasektorin edustus hallinnossaan, ja se tunnetaan hyvin tulevassa maakuntakentässä. Luotan maakuntakonsernien pää-töksentekijöiden kykyyn tehdä järkeviä ratkaisuja. Kie-täväinen toteaa.

Hän muistuttaa, että eläkevakuuttajien keskinäistä kilpailua suurempi uhka Kevalle — ja koko eläkejärjestel-mälle — koituu pidemmällä aikavälillä kansantalouden kehnosta tilasta. Nyt vallitseva tilanne, eli korkea työt-tömyys, työn ja työvoiman kohtaamisongelma, kasvava pitkäaikaistyöttömyys ja Euroopan hitain talouskasvu, on myrkkyä eläkejärjestelmälle.

– Kaikki, mitä tehdään kilpailukyvyn ja työllisyyden eteen, tehdään myös eläkejärjestelmän eteen. Jos kan-santaloudella menee huonosti ja julkisella sektorilla joudutaan tekemään jatkuvasti leikkauksia, se vaikuttaa työntekijämäärän vähenemisen kautta heikentävästi elä-kejärjestelmään. Valtaosa eläkkeistä katetaan kuitenkin työssäkäyvien ja heidän työnantajiensa eläkevakuutus-maksuista. Tätä ei aina muisteta ottaa keskustelussa esiin.

KIETÄVÄINEN ON KOTOISIN Juvalta, mutta elänyt pää-kaupunkiseudulla vuodesta 1991. Nykyisin Kulosaares-sa asuva Kietäväinen laskee itsensä itähelsinkiläiseksi, vaikka eteläsavolaisuus on hänessä yhä lujassa.

Itäisessä Helsingissä häntä kiehtovat maisemat, luonto ja palvelut. Viikonloppujen ulkoilulenkkinsä hän suuntaa Kivinokan, Viikin ja Mustikkamaan maisemiin. Yksi hä-nen suosikkipaikoistaan Helsingissä on aivan Kulosaa-ren naapurissa sijaitseva virkistysalue Kivinokka ja sen uumenissa piileskelevä lampi.

– Kun näytän sieltä ottamiani kuvia, ystäväni eivät tahdo uskoa, että paikka on keskellä helsinkiläisten ul-koilumaastoja – niin erämaalammelta se näyttää.

– METSÄTYÖT OVAT HYVÄÄ HYÖTYLIIKUNTAA ja minulle oiva tapa rentoutua. Teen niitä Puumalassa tilallamme, joka on pysynyt suvussa useiden sukupolvien ajan. Paikka antaa työhön oman mausteensa. Niillä mailla kun käyskentelee, läsnä on aika suuri sukupolvien jatkumo. Huhkittuaan päivän metsässä raivaus-sahan kanssa näkee tarkkaan työnsä jäljen.

Johtaminen, kuten työni Kevassa, on tiimityötä, josta omaa osuutta on vaikea erottaa. Siksi konkreettinen tekeminen on hyvää vastapainoa päivätyölle.

Toisaalta metsänhoito muistuttaa suuresti eläkkeiden rahoitusta – siinäkin pitää katsoa kymmenien vuosien päähän. Olen viime aikoina päässyt jo hak-kaamaan itse aikoinaan istuttamiani puita, tosin vain harvennusmielessä. Uskon metsän rauhoittavaan ja terapeuttiseen vaikutukseen. Kun istahtaa työn lomas-sa kannonnokalle levähtämään ja kuuntelee luonnon ääniä, olo on suorastaan meditatiivinen.

Kuka: Timo KietäväinenMikä: Kevan toimitusjohtajaSyntynyt: 31.1.1957 Juvalla Etelä-SavossaKoulutus: VTM Helsingin yliopistosta 1982Perhe: naimisissa, kaksi aikuista lasta

SIVUPERSOONA

Ekumeeninen kulttuurikeskus Sofia Helsingin Vuosaaressa on Timo Kietäväiselle läheinen paikka. Hän on myös viehättynyt Itä-Helsingin maisemista, jossa viettää vapaa-aikaansa.

”Kaikki, mitä tehdään kilpailukyvyn ja työllisyyden eteen, tehdään myös eläkejärjestelmän eteen.”

Vaikuttaja.

14 KEVA 2-16

Vaikuttaja.

TOINEN KIETÄVÄISELLE TÄRKEÄ maisema on kotipuo-lessa: vanha sukutila Puumalassa. Siellä hän rehkii mie-likseen metsätöissä ja vanhojen rakennusten korjaus-puuhissa aina, kun aikaa liikenee. Kesämökki Saimaan rannalla on vain kahdeksan kilometrin päässä tilalta.

Liikuntaharrastuksesta osoituksena on myös se, että Kietäväinen on osallistunut mökkipaikkakunnalla jär-jestettävään Partalansaaren ympärisoutuun jo 21 kertaa.

– Olen siis kaksinkertainen soutuneuvos, hän naures-kelee. Neuvoksen tittelin saa Sulkavan souduissa kym-menestä soudusta.

Kietäväinen on liikunnallinen ulkoilmaihminen, jonka harrastuksiin kuuluu myös henkisempiä rientoja. Hän on aktiivisesti mukana Helsingin Vuosaaressa sijaitse-van ekumeenisen kulttuurikeskus Sofian työssä ja toi-mii keskuksen omistavan säätiön varapuheenjohtajana. Sofia toimii entisen Osuuspankkiopiston tiloissa. Kes-kus kohoaa meren rannalla luonnonkauniissa Kallah-

den niemessä. Sofian perustamisessa ja pyörittämisessä Kietäväinen on ystävystynyt muun muassa Helsingin piispa Irja Askolan kanssa. Tämä toimii myös säätiön hallituksen jäsenenä. Yhteisön henkisen isän ja säätiön puheenjohtajan metropoliitta Ambrosiuksen hän tunsi jo entuudestaan.

– Sofia on kansainvälisestikin ainutlaatuinen keskus. Pyrimme edistämään kirkkojen yhteistyötä ja uskon-tojen vuoropuhelua. Keskus toimii kokoushotellina ja tarjoaa majoitusta. Järjestämme myös taidenäyttelyjä, seminaareja ja muita tapahtumia. Keskuksen yhteyteen aivan meren rantaan on valmistunut perusteellisesti peruskorjattu entinen opiskelija-asuntola, eräänlainen senioriyhteisö, josta halukkaat voivat ostaa asuntoja ja osallistua keskuksen aktiviteetteihin mielenkiintonsa mukaan.

Itse Kietäväinen ei vielä eläkeaikoja ajattele, onhan työntäyteinen rupeama Kevassa vasta alkumetreillä.

2-16 KEVA 15

TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI / KUVAT JUSSI VIERIMAA

Hyviä arkisia tekoja

Reportaasi.

Hyvässä työkykyjohtamisessa kaikki voittavat, sillä työntekijöiden jaksaminen

paranee ja organisaation kulut vähenevät. Onnistumiseen tarvitaan

suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä.

urun Lehmusvalkaman ravintokeskuksen padas-sa hautuu jo varhain aamulla ruispuuro. Aamiais-ta saapuvat nauttimaan hyvinvointikeskuksen asukkaat ja lähistöllä asuvat ikäihmiset. Ilmassa tuoksuu myös kaneli, sillä ravintokeskuksen väki leipoo maustekakkuja mukaan ostettavaksi.

Päivän ateriat valmistuvat yhdessä Arkea Oy:n ruokapalvelun toimipisteistä. Arkea rakennettiin Turun kaupungin liikelaitoksen perustalle ja yh-tiöitettiin vuonna 2012. Kun toiminta oli raken-

nusvaiheen jälkeen vakiintunut pari vuotta sitten, yhtiössä päätettiin ryhtyä tukemaan henkilöstön työssä jatkamista aikaisempaa laajemmin ja suunni-telmallisemmin.

– Tuli hyvä aika miettiä, miten varmistamme, että organisaatio pysyy jatkossakin mahdollisimman iskukykyisenä, Arkea Oy:n henkilöstöjohtaja Nina Marttila muistelee.

Arkea tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja. Se on alan suurin toimija Lounais-Suomessa ja työllistää yli 1 200 ihmistä. Yrityksen omistavat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Uudenkaupungin kaupunki, Salon kaupunki sekä Varsinais-Suomen erityis-huoltopiirin kuntayhtymä.

– Arkea on palveluyritys ja juuri henkilöstö tekee tuon palvelun. Meille on sen takia erittäin tärkeää, että jokainen arkealainen saa hyvän tuen työssä jaksamiseen, Marttila muotoilee.

Arkeassa ryhdyttiin muun muassa suunnittelemaan konkreettista työky-kyjohtamisen mallia.

– Kutsuimme yhteisen pöydän äärelle toimialojen väkeä, esimiehiä ja luot-tamusmiehiä. Sattumalta juuri samoihin aikoihin käynnistyi myös Kevan Työhyvinvointia strategisesti -valmennus. Saimme sieltä paljon lisää ideoita, mutta teimme mallista meidän näköisemme, Marttila kertoo.

TYÖKYKYJOHTAMISEN MALLIN isot palaset Arkeassa ovat varhainen tuki, työhön paluun tuki ja tehostettu tuki. Marttila korostaa erityisesti varhaisen tuen merkitystä.

Arkea Oy tuottaa muun muassa ruokapalveluita Turun seudulla.

16 KEVA 2-16

Reportaasi.

2-16 KEVA 17

Reportaasi.

”Asioihin kannattaa puuttua ennen kuin niistä ehtii muodostua isompia haasteita. Pulmat ovat ratkaistavissa.”

Palveluesimies Sirpa Saukkonen toimii esimiehenä Lehmusvalkaman ravintokeskuksessa. ”Työntekijän huolet ovat yleensä arkisia asioita, kuten työn ja perheen yhteensovittamista”, hän kertoo.

18 KEVA 2-16

– Asioihin kannattaa tarttua jo ennen kuin niistä eh-tii muodostua isompia haasteita etenkin, kun suurin osa pulmista on ratkaistavissa meillä työpaikalla. Jos asiat karkaavat esimiehen ja työpaikan ulkopuolelle, niin sa-notusti ulkokehälle, sitä enemmän tarvitaan aikaa ja ra-haa. Työntekijän ongelmatkin helposti vain jumiutuvat ja hän turhautuu, kun mistään ei tunnu tulevan valmista, Marttila pohtii.

– Työpaikan ulkopuolisella asiantuntijataholla ei ole myöskään aina riittävästi työpaikan näkökulmaa, tietoa työpaikan tilanteesta ja olosuhteista, Arkea Oy:n henki-löstöasiantuntija Sini-Kukka Malmberg lisää.

Arkea Oy:n työkykyjohtamisen mallissa korostuu hy-vän esimiestyön rooli.

– Esimies käy jokaisen työntekijän kanssa kehityskes-kustelun kerran vuodessa. Se auttaa selvittämään, missä työpaikalla ja yksittäisen työntekijän kohdalla mennään. Työntekijälle kehityskeskustelu tarjoaa hyvän tilaisuu-den kertoa toiveistaan ja mieltä askarruttavista asioista, Marttila kertoo.

Esimies ja työntekijä istahtavat vastatusten myös aina, jos yhteisesti sovitut hälytysrajat ylittyvät tai jommalla-kummalla on huoli työntekijän jaksamisesta.

– Olemme sopineet, että tilannetta ryhdytään tarkas-telemaan, jos sairaspoissaoloja on neljän kuukauden ai-kana kolme tai vuoden aikana yli viisi kertaa tai jos yhtä-jaksoinen sairasloma kestää viisitoista päivää.

Keskustelun tukena käytetään yhdessä täytettäviä seu-rantalomakkeita, joihin merkitään, mitä keskusteluissa päätetään.

– Lisäksi sovimme aina myös tsekkauskohdan, jolloin asiaa tarkastellaan seuraavan kerran.

Marttila ja Malmberg korostavat, että tukitoimet eivät katso ikää. Tukea voidaan tarvita niin työuran alussa, keskivaiheilla kuin loppupuolellakin.

MYÖS ESIMIEHEN JA ALAISTEN arkikeskusteluilla on merkitystä. Tätä korostaa palveluesimies Sirpa Sauk-konen, joka luotsaa kahta Arkean ravintokeskusta. Ne tuottavat ruokapalvelua Turun Lehmusvalkaman hy-vinvointikeskukseen ja Runosmäen vanhuskeskukseen.

– Jos esimies huomaa, että työntekijää vaivaa jokin, hän menee juttelemaan tämän kanssa heti tilaisuuden tullen. Itse olen huomannut, että kyse saattaa olla lopulta aika arkisista ja tavallisista murheista, vaikkapa työn ja perheen yhteensovittamisesta, Saukkonen sanoo.

– Usein työntekijä kaipaa henkilöä, joka miettii yhdes-sä hänen kanssaan, miten edetä tai mistä hakea apua. Tärkeää on myös tunne, että työntekijästä huolehditaan.

Saukkosen mukaan henkilökunnan palaute kehitys-keskusteluista, varhaisesta tuesta ja puheeksi ottamises-ta on ollut valtaosin myönteistä.

Vaan eroaako vaikka miesvaltainen kiinteistöhuoltoala tässä naisvaltaisesta ruoka-alasta?

– Miehet eivät ehkä avaudu ja kerro ongelmistaan yhtä helposti kuin naiset. Mutta jos heillä on ongelmia ja tulee hyvä tilaisuus niistä kertomiseen, he käyttävät sen kyllä hy-väksi. Usein he ovat sitten jälkeenpäin varsin huojentunei-ta, kun asiat menevät eteenpäin, miettii kiinteistöhuollossa työskentelevä JHL:n pääluottamusmies Matti Kaskinen.

Reportaasi.

Sanna Larjama annostelee asiakkaille lounasta Arkean ylläpitämässä ravintokeskuksessa.

2-16 KEVA 19

Reportaasi.

KOSKA ESIMIEHET OVAT PALJON vartijana, heitä halu-taan tukea ja kouluttaa. Arkeassa uskotaan kokemuksel-liseen oppimiseen.

– Käytännössä esimiesten kanssa voidaan harjoitella vaikka puheeksi ottamista niin, että yksi on esimiehen, toinen työntekijän ja kolmas havainnoitsijan roolissa, Malmberg konkretisoi.

– Ainakin itse olen huomannut, että hyvä aloituslause on, että ”Mulle on tullut huoli, että kaikki ei ole hyvin…”, Marttila mainitsee.

– Jos asiaa kierrellään ja kaarellaan, silloin on vaara-na, että työntekijä loukkaantuu. Tärkeintä on reilu, kun-nioittava ja arvostava ote, Saukkonen lisää.

Kriittinen kohta, johon työpaikalla kannattaa varautua jo etukäteen, on hetki, jolloin työntekijä palaa pitkän sai-rauspoissaolon jälkeen takaisin.

– On tärkeää varmistaa, että työntekijä tuntee itsensä tervetulleeksi takaisin. Työntekijältä kannattaa esimer-kiksi kysyä, huolettaako häntä jokin tai minkälaiset jär-jestelyt voisivat helpottaa työhön palaamista. Usein voi olla paikallaan jutella etukäteen myös työkaverien kans-sa, miten hommat ja paluu saadaan sujumaan mahdolli-simman hyvin.

– Kyse on loppujen lopuksi hyvinkin arkisista asioista – normaalista huolenpidosta. Mutta ne ovat asioita, joi-ta kannattaa tuoda esille usein ja eri tavoin. Se vahvis-

taa myös viestiä, että asialla on suuri merkitys, Marttila miettii.

MIKÄLI VARHAISEN TUEN toimet eivät riitä, tarvetta voi olla tehostettuun tukeen.

Siihen siirtymistä edeltää työterveysneuvottelu, jossa saman pöydän äärelle kokoontuvat työntekijä, esimies, henkilöstöasiantuntija sekä työterveyslääkäri ja -hoitaja. Työkyvyn menetyksen uhka voi tuntua pelottavalta ja siksi työntekijän tueksi ja avuksi pyydetään joskus myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.

Tehostetun tuen keinoja ovat muun muassa kevennet-ty työ, ammatillinen kuntoutus, osasairauspäivärahan mahdollistama lyhennetty työaika sekä osatyökyvyttö-myyseläkeratkaisut ja osa-aikaeläke.

Arkea Oy:ssa tehostettua tukea tarjoaa myös oma tytä-ryhtiö nimeltä PASSAA palvelut Oy.

– Siinä perusideamme on ”ihmisen kokoinen työ”. Pää-sääntöisesti työtekijä jatkaa vanhassa työpaikassaan, mutta PASSAA palvelut Oy:n asiantuntija auttaa räätälöi-mään työtä niin, että työntekijä pärjää. Hän tapaa työn-tekijää säännöllisesti ja ohjaa sekä tukee tätä. Asiantunti-ja auttaa näin myös esimiestä, joka kaipaa apua asioiden järjestämisessä, Malmberg kertoo.

Marttila huomauttaa, että Kevan asiantuntemuksella on suuri merkitys tehostetun tuen keinojen mietinnässä.

KAARI-LASKURIN AVULLA kuntaorga-nisaatiot saavat tietoa sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekus-tannuksistaan. Lisäksi palvelussa analysoi-daan organisaation työkykyjohtamiseen käytettävien mallien ja toimintatapojen toimivuutta. Näiden perusteella tehdään myös analyysi, jonka avulla organisaatio voi kehittää toimintaansa.

Satakunnan Sairaanhoitopiirissä (SAT-SHP) laskuria käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012, jolloin selvitettiin vuoden 2011 tilannetta.

– Tuloksemme eivät tuolloin olleet mai-rittelevia. Kaari-laskuri vahvisti osaksi näke-myksiämme kehityskohteista ja antoi myös selkeitä suuntaviivoja, minne edetä ja mihin panostaa. Ulkopuolisen tahon tekemään tutkimukseen on ollut hyvä vedota ja se on luonut uskoa omaan tekemiseen, kertoo Satakunnan Sairaanhoitopiirin henkilöstö-johtaja Helena Tuomisaari.

VUODEN 2012 Kaari-laskuri osoitti muun muassa, että SATSHP:ssä oli enemmän pitkiä poissaoloja kuin verrokeilla.

Varhaiseläkemaksut olivat nousussa. Tulosten mukaan myös esimerkiksi työter-

veyshuollon kustannukset olivat verrokkeja korkeammat. Työterveyshuollon ennaltaeh-käisevä toiminta jäi vähäiseksi, eikä näyttä-nyt luovan lisäarvoa työkykyjohtamiseen.

– Tutkimus vahvisti käsityksiämme varhaisen tuen merkityksestä. Olimme val-mistelleet Yhdessä työkykyä –tukiohjelman, jonka mukaan olemme toimineet 1.9.2012 lähtien. Teimme tätä toimintatapaa tutuksi esimiehille ja koulutimme heitä samaan aikaan palkatun työkykysuunnittelijan kanssa. Kesällä 2015 muutimme varhaisen tuen keskustelun hälytysrajaa tiukemmaksi aikaisemmasta. Nyt poissaoloihin pitää puuttua, kun niitä tulee kolmessa kuukau-dessa kymmenen päivää.

Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin samalla.

– Työterveyshuollon toimintasuunnitelma konkretisoitiin. Siinä on nyt selkeästi mää-ritelty työnantajan tarpeet ja työterveys-huollolle asetetut tavoitteet, muun muassa painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan.

KAARI-LASKURIA KÄYTETTIIN uudelleen vuonna 2015, jolloin tarkasteltiin vuoden 2014 tilannetta. Haastatteluhetkellä käytös-

sä ovat alustavat, mutta jo varsin lupaavalta näyttävät tulokset.

– Vuoteen 2011 verrattuna sairauspois-saolojen kokonaismäärä on pienentynyt 17,1 prosenttia. 4–29 päivää kestävät sairas-lomat ovat vähentyneet jopa 32 prosentilla. Sairauspoissaolojemme kustannukset palk-kasummasta ovat nyt 2,6 prosenttia, kun ne ovat verrokkiryhmällä 3 prosenttia.

Satakunnan Sairaanhoitopiirissä työs-kentelee yli 3 600 henkilöä. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen välittömät kustannuk-set ovat 500 000 euroa pienemmät kuin verrokkiryhmällä.

– Työkyvyttömyyden kokonaiskustan-nukset ovat 8,7 prosenttia palkkasummas-ta, kun se verrokeilla on 9,8 prosenttia. Ero on jopa 1,5 miljoonaa euroa.

Tuomisaari on entistä vakuuttuneempi siitä, että työkykyjohtamiseen kannattaa keskittyä.

– Edistämme yhdessä työkykyä ja piden-nämme työuria. Työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi paranevat – ja säästämme todella paljon kustannuksissa, hän toteaa.

Kättä pitempää

20 KEVA 2-16

Reportaasi.

– Keva tarjoaa meille muutenkin hyvin taustatukea, ideoita ja sparrausapua.

ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ on satsattu esimer-kiksi ergonomiaan ja työtapaturmien vähentämiseen.

Saukkonen huomauttaa, että arkealaiset tekevät fyysi-sesti raskasta työtä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat selittävät monia sairauspoissaoloja.

– Jotta näiltä vältyttäisiin, esimerkiksi keittiöissä on opeteltu oikeita nostotekniikkoja, hän kuvailee.

– Siivouspuolella on keskitytty siivousvälineiden oi-keaoppiseen käyttöön niin, että mopin varsi taittuu eikä työntekijän selkä.

Työpaikoilla on tehty myös suunnitelmallisesti riski-kartoituksia. Työtapaturmat ja työturvallisuushavain-not käydään läpi ja mietitään, mitä niistä voisi oppia. Saukkosen mielestä työntekijät ovat oppineet tekemään itsenäisesti turvallisuushavaintoja.

Matti Kaskinen huomauttaa, että tapaturmien eh-käisyssä korostuu työntekijän oma asenne.

– Kiinteistöhuoltopuolella tärkeä rooli on esimerkiksi erilaisilla suojavälineillä, muun muassa turvajalkineil-la, suojalaseilla ja kuulosuojaimilla. Niitä käytetään ny-kyään ilahduttavan hyvin.

Tällä hetkellä Arkealla satsataan erityisesti terveel-lisiin elämäntapoihin, esimerkiksi liikunta-ja ravinto-asioihin.

– Meillä on järjestetty työterveyshuollon kautta pai-nonhallintaryhmä sekä niska-hartia-selkäryhmä. Juu-ri nyt kolme ryhmää on menossa TYK-kuntoutukseen. Työntekijöiden vapaa-ajan liikuntaa tuetaan liikuntase-telein. Parhaillaan suunnittelemme myös omaa yritys-kohtaista liikuntaohjelmaa, Malmberg kertoo.

Myös yrityksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyö-tä on kehitetty.

– Olemme sopineet tarkemmin, keiden pitää tavata ja ”mitä asioita käsitellä”, jotta tieto kulkisi mahdollisim-man hyvin. Eri toimialoillamme on hieman erilaiset ti-lanteet ja kehittämisalueet, hän lisää.

MATKA ON PITKÄ ja vaatii kärsivällisyyttä. Nina Marttila vertaa työhyvinvoinnin kehittämistä maratoniin.

– Parin vuoden aikana sairauspoissaolomme ovat las-keneet kahdella prosenttiyksiköllä. Rahassa tämä tekee noin puoli miljoonaa euroa, Marttila kertoo.

– Olemme lyhyessä ajassa päässeet alle alamme keski-arvon. Toki meillä näkyvät tilastoissa samat flunssa-aal-lot kuin muuallakin, hän huomauttaa.

Arkealla on tehty myös työhyvinvoinnin mittauksia. – Tulokset ovat olleet poikkeuksellisen hyviä. Niiden

mukaan meillä on hyvä henki ja tekemisen meininki. Asiat sujuvat. Mutta kehittämiskohteitakin on toki nous-sut esiin. Isoissa yksiköissä on esimerkiksi panostetta-va tiedotukseen ja hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen, Saukkonen kertoo.

Nina Marttila huomauttaa, että maratonissa ollaan maalissa, kun ihmiset ovat terveenä töissä sekä kotona ja esimiehet ovat saaneet riittävät työkalut työhyvinvoin-nin johtamiseen.

”Esimiesten kanssa voidaan harjoitella puheeksi ottamista.”

• Keva auttaa asiakkaitaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategisessa johtamisessa työurapalveluiden avulla.

• Konsultointipalvelusta voi kysyä lisätietoja esimerkiksi aktiivisen tuen toimintatavasta, joka koostuu varhaisesta, tehostetusta ja paluun tuesta sekä näihin sisältyvästä työterveysyhteistyöstä.

• Konkreettisiin työvälineisiin kuuluvat esimerkiksi työhyvinvointikysely ja laskuri työkyvyttömyyskustannusten hallintaan.

• Keva tarjoaa myös esimerkiksi työhyvinvointia strategisesti -valmennuksia sekä erilaisia työpajoja ja seminaareja.

Kevasta apua työurien tukemiseen

Pirjo Kilpisen työpaikalla halutaan puuttua ajoissa mahdollisiin ongelmiin, koska yleensä ne voi ratkaista.

2-16 KEVA 21

Talous.

Turvaavasti, tuottavasti ja vastuullisesti

Kevan uuden sijoitusstrategiayksikön johtaja Jussi Karhunen painottaa, että eläkevarojen sijoittamisessa vastuullisuus lähtee pitkäaikaisten sijoituskohteiden

huolellisesta valinnasta.

K evan uusi sijoitusstrategiayksikkö on pe-rustettu huolehtimaan siitä, että Keva toimii sijoittajana parhaalla mahdollisel-la tavalla.

– Tehtävämme on tarkastella sijoitusmarkkinoita ja Kevan sijoituksia ikään kuin helikopteriperspektiivis-tä. Eri omaisuuslajeihin, kuten kiinteistöihin tai suoriin osakesijoituksiin, erikoistuneet asiantuntijamme voivat siten paremmin keskittyä kukin omaan tonttiinsa. Mat-ka on vasta alussa, mutta tavoitteena on huolehtia koko-naisuudesta ja sen toimivuudesta, kertoo yksikön johtaja Jussi Karhunen.

Yksikössä toimivat hänen lisäkseen strategin tittelillä Pertti Lassila ja Tommi Moilanen. Tiimiä on tarkoitus täydentää neljännellä henkilöllä, jonka tehtävänä on tar-kastella vastuullisuuden toteutumista Kevan sijoituksissa.

KEVALLA ON SIJOITETTAVANAAN 44 miljardin euron ar-vosta varoja, vakuutettujen tulevia eläkkeitä. Tätä taus-taa vasten Karhunen ihmettelee veroparatiiseista viime aikoina käytyä keskustelua – lähinnä esiin tulleita vaati-muksia siitä, että eläkevaroja ei saisi sijoittaa esimerkiksi Irlantiin tai Luxemburgiin rekisteröityyn rahastoihin.

Kevan on lain mukaan sijoitustoiminnassaan huoleh-dittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta, rahaksi muu-tettavuudesta ja hajauttamisesta. Kevan kokoiselle si-joittajalle näiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittävä osa varoista on sijoi-tettava Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Emme voi mitenkään perustella osaavamme vaikka Japanin osakemarkkinat paremmin kuin siihen erikois-tuneet paikalliset rahastonhoitajat, joten käytännös-sä kansainvälinen hajautus täytyy järjestää rahastojen kautta, Karhunen selvittää.

– Valtaosa Eurooppaan rekisteröidyistä institutionaa-lisille sijoittajille tarkoitetuista rahastoista sijaitsee Ir-lannissa tai Luxemburgissa sijoitusten kohdemaasta riip-pumatta. Näiden rahastojen poistaminen valikoimasta tekisi rahastosijoittamisen käytännössä mahdottomaksi.

Toisaalta Keva on julkisten alojen eläkkeiden turvaaja-

na vapautettu tulon perusteella suoritettavasta verosta, joten valtiolta ei Suomessa jää verotuloja saamatta Kevan sijoitustoiminnan vuoksi.

– Rahastojen käyttö, myös niin kutsutuissa veropara-tiiseissa, voisi itse asiassa johtaa meille kuulumattomaan verorasitukseen suoraan omistamiseen verrattuna, joten kiinnitämme tähän huomiota rahastorakenteita valites-samme, Karhunen sanoo.

Hän painottaa, ettei Keva tietenkään hyväksy veron-kiertoa missään muodossa. Mutta syyllisen etsiminen ra-hastoista on sama kuin kiellettäisiin tulitikut tulipalojen pelossa.

SIJOITUSFILOSOFIASSA KARHUNEN painottaa pitkän aikavälin vastuullista sijoittamista. Hänen mukaansa eläkevakuutusyhtiön sijoitustuottojakaan ei pitäisi arvi-oida viittä vuotta lyhyemmällä aikavälillä. Näin siitäkin huolimatta, että Keva on onnistunut sijoitustoiminnas-saan myös lyhyellä aikavälillä mainiosti ja pärjää hyvin vertailussa muihin eläkevakuuttajiin.

– Neljännesvuosiraportointi johtaa hiukan väärille po-luille, sillä meidän tapauksessamme vastuut varojen tuo-tosta ulottuvat vuosikymmenien päähän, hän perustelee.

Pitkän aikavälin tarkastelu vaikuttaa sijoituskohteiden valintaan. Keva tarkastelee yhtiöitä fundamenttien va-lossa, eikä toimi osakekurssien tilapäisten heilahtelujen mukaan. Karhuselle, kauppatieteen tohtorille ja entiselle osakeanalyytikolle, tällainen tarkastelu on luontaista.

Fundamentaalinen analyysi tarkoittaa, että yhtiöiden arvioinnissa huomiota kiinnitetään muun muassa kilpai-lustrategiaan, johdon kyvykkyyteen, tuotekehittelyyn ja vastuullisuuteen. Arvioitavana on lyhyesti sanottuna yh-tiön kyky tuottaa omistajilleen lisäarvoa tulevaisuudes-sakin. Tämä on aivan erilainen tarkastelu kuin sellaisella sijoittajalla, joka tekee ainoastaan lyhytaikaista kauppaa ja yrittää ansaita osakekurssien liikkeillä.

– Pitkän aikavälin tarkastelussa vastuullisuus tulee mukaan sisäänrakennettuna elementtinä, Karhunen sel-vittää. Hän ei usko päälle liimattuun vastuullisuuteen, jota monet rahastot ja vastuullisuusreittaajat tarjoavat:

kevan talous.

TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN / KUVA JUHA MYLLYMÄKI

22 KEVA 2-16

kevan talous.

”Tehtävämme on tarkastella sijoitus­markkinoita helikopteri­perspektiivistä.”

ne lupaavat huolehtia vastuullisuuden toteutumisesta sijoittajan puolesta. Tätä funktiota ei kuitenkaan Karhu-sen mielestä voi ulkoistaa palveluntarjoajille, jotka tar-kastelevat sijoituksia vain yhdestä näkökulmasta.

YRITYS, JOKA KELPAA Kevan tai Kevan valitsemien ra-hastojen sijoituskohteeksi, ei voi toimia lyhytnäköisesti, esimerkiksi kohtelemalla huonosti työntekijöitään, pi-laamalla ympäristöä tai harjoittamalla epäeettistä lii-ketoimintaa. Tällaisesta toiminnasta jää ennen pitkää kiinni tai se ei tuota kestäviä tuloksia. Huonoihinkin yri-

tyksiin sijoittamalla voi markkinoilla saada lyhytaikaisia voittoja, mutta Keva ei toimi näin.

Keva valitsee myös yhteistyökumppaninsa sijoitus-markkinoilla huolella. Suuri sijoittaja saa hyvää palvelua ja voi määritellä kriteerit, joilla sen varoja sijoitetaan.

– Tutkimme rahastojen sijoituspolitiikan ja haastatte-lemme salkunhoitajat perusteellisesti, Karhunen kertoo.

Keva pyrkii toimimaan sijoittajana mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kevan noin 50 hengen sijoitusor-ganisaatio onkin kansainvälisessä vertailussa varsin pie-ni sijoitettavien varojen määrään verrattuna.

KEVAN SIJOITUSTEN TUOTTO painui tammi-maaliskuussa hienoisesti miinuk-selle. Sijoitusjohtaja Ari Huotari kuvaa vuoden ensimmäistä neljännestä odote-tun nihkeäksi. Levottomissa markkina-olosuhteissa -0,8 prosentin tuottoa voi kuitenkin pitää kohtuullisena.

Kevan sijoitussalkussa korkosijoitusten osuus oli alkuvuonna 46,3 prosenttia, no-

teerattujen osakkeiden ja osakerahasto-jen 37,4, kiinteistösijoitusten 6,7, pääoma-sijoitusten 6,1 ja muiden sijoitusten kuten hedgerahastojen osuus 6,2 prosenttia.

Sijoituslajeista parhaiten tuottivat al-kuvuonna korko- ja kiinteistösijoitukset ja huonoimmin osakkeet ja osakerahastot, joiden tuotto oli -4,4 prosenttia.

Kevan sijoitusten markkina-arvo oli

maaliskuun lopussa 44,0 miljardia euroa. Viime vuonna vastaavaan aikaan sijoitus-ten markkina-arvo oli 45,2 miljardia euroa.

– Pidemmän aikavälin huolta aiheutta-vat maakuntauudistuksen vaikutukset. Toivomme, että rakenteista päätettäessä muistetaan myös kuntasektorin eläkkei-den rahoitus, toteaa Kevan varatoimitus-johtaja Tapani Hellstén.

Töyssyinen alkuvuosi

Tommi Moilanen (vas.), Jussi Karhunen ja Pertti Lassila huolehtivat, että Kevassa sijoitetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

2-16 KEVA 23

A nneli Parkkinen, 61, teippaa pari revittyä sivua, laittaa liimaa kirjan selkään ja painaa lähes irronneen kannen tiukasti kiinni. Liiman kui-

vuminen kestää yön yli, mutta huomenna teoksen voi viedä takaisin lainaushyllyyn riihimäkeläisten iloksi. Riihimäen kirjaston sivuhuone on kuin kirjojen sairaala, jossa kovia kokeneet teokset korjataan lainauskuntoon.

– Ihmiselle on tärkeää tuntea itsensä tarpeelliseksi. Tämän työn kautta voin kokea sen, Parkkinen sanoo.

Työn tekeminen ei ole hänelle enää itsestäänselvyys. Parkkisen työura alkoi 17-vuotiaana ravintolan keit-

tiöstä, mitä seurasi tiilien ladonta tiilitehtaalla. 40 vuotta sitten hän aloitti siivoojana. Muutaman VR:n palveluk-sessa vietetyn vuoden jälkeen työnantajana on ollut Rii-himäen kaupunki.

Vuosikymmenet fyysisen työn parissa veivät terveyttä.– Molemmissa polvissa on paha nivelrikko. Kävely al-

koi olla hankalaa jopa tasamaalla, mutta portaissa kulku ei onnistunut ollenkaan. Tavarat oli poimittava lattialta polvet suorina, koska kyykkääminen oli mahdotonta.

MUUTAMAN VUODEN AJAN kokeiltiin kaikkea kukon-helttauutteesta pistoksiin, mutta tilanne huononi enti-sestään. Parkkinen kävi sitkeästi töissä kipulääkkeiden ja sairauslomapätkien turvin.

Vuosi sitten oltiin siinä pisteessä, ettei työnteko sii-voojana onnistunut lainkaan. Työterveyslääkäri totesi, että on aika siirtyä kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Parkkinen oli toista mieltä.

– Lääkärin sanat tuntuivat tosi pahalta. En halunnut luovuttaa. Koin, että minulla on vielä annettavaa työelä-mässä. Enkä halunnut jäädä kotiin, jossa tulisin nopeasti mökkihöperöksi.

Työnteko on ollut Parkkiselle aina kunnia-asia. – Sen jälkeen, kun valmistuin 17-vuotiaana ammatti-

koulusta, en ole ollut työttömänä päivääkään. Pienestä

asti minulle on ollut selvää, että töitä pitää tehdä ja it-sensä elättää, hän painottaa ja on samaan hengenvetoon huolissaan siitä, että nuorten on paljon vaikeampaa saa-da töitä kuin ennen.

Kun Parkkinen jotain päättää, hän ei anna hevillä periksi.– En ole koskaan odottanut, että kaikki tuodaan mi-

nulle kuin manulle illallinen. Jos jotain haluaa saada, on selvitettävä kaikki mahdollisuudet.

Hänen periaatteisiinsa kuuluu myös sanoa, kun sano-misen paikka on.

– Tein lääkärille selväksi, että vaikken pysty enää sii-voamaan, minulla on työkykyä vielä jäljellä moneen muuhun tehtävään – ja intoa joka työhön!

PARKKISEN ASENNE TEKI vaikutuksen esimiehiin ja lääkäreihin. Päättäväisyys palkittiin, ja hänelle järjestyi osa-aikatyö Riihimäen kirjaston järjestelyapulaisena uu-delleensijoitusmäärärahan turvin. Hän on vuoroviikoin kaksi tai kolme päivää töissä ja lopun aikaa osatyökyvyt-tömyyseläkkeellä.

– Nykyään ei ole helppo saada töitä yli 55-vuotiaana, ja olenkin kiitollinen tästä mahdollisuudesta, hän sanoo vakavoituen.

Parkkinen harrastaa korujen tekemistä ja määrittelee itsensä muutenkin käsillä tekijäksi. Siksi tämä työ tuntui heti erinomaiselta vaihtoehdolta.

– Pidän siitä, että työ on itsenäistä aherrusta, eikä ku-kaan huohota olkapään takana. Saan myös käyttää luo-vuutta korjauksissa eivätkä jalkavaivat estä tämän työn tekemistä.

Ja jos on itse työ mukavaa, niin vähintään yhtä kiva on koko työyhteisö. Sosiaalisena ihmisenä Parkkinen intou-tuukin juttelemaan työkavereiden kanssa hiljaisten het-kien vastapainoksi.

– Ihanaa, että olet taas täällä, huudahtaa eräs kollega heti Parkkisen nähdessään. Ja pian helähtääkin Parkki-sen iloinen nauru työhuoneessa.

Kirjojen sairaanhoitaja

TEKSTI SARI ALHAVA / KUVA MARJA VÄÄNÄNEN

Elämää arjessa.

Pahat jalkavaivat pakottivat Anneli Parkkisen luopumaan siivoustyöstä. Eläkepäivien sijaan hän halusi jatkaa työuraansa ja saikin siihen

mahdollisuuden Riihimäen kirjastossa.

24 KEVA 2-16

Anneli Parkkisen aika ei käy pitkäksi vapaa-aikanakaan: hän kokkailee erimaalaisia ruokia, valokuvaa, lukee omaelämäker-toja ja tekee ristikoita. – Ja matkustamaan pitää päästä aina, kun mahdollista!

Elämää arjessa.

”Tein lääkärille selväksi, että minulla on vielä työkykyä jäljellä.”

JÄRJESTELYAPULAISEN TYÖ ei ole yksitoikkoista. Kirjo-jen välistä on löytynyt mitä erikoisimpia yllätyksiä pos-tikorteista kirjeisiin tai vaikka lasinsiruja, jos kirjat ovat olleet auton takapenkillä ja autoon murtauduttu rikko-malla ikkuna.

Pyyhekumi on yksi tärkeistä työvälineistä. Opiskeli-joiden jäljiltä on alleviivauksia ja lasten kirjoissa pienten taiteilijoiden piirroksia. Yksi toive olisi pienten lasten vanhemmille.

– Jos lapsi repäisee sivun rikki, sitä ei kannata yrittää teipata kotona. Lopputulos on siistimpi, kun me saamme tehdä teippaukset ja mahdolliset muut korjaukset täällä.

Vielä ehtii laittaa tukilankaa pariin satukirjaan ja put-sata sivujen reunat ennen työvuoron loppua. Näin taas muutama kirja sai jatkoaikaa eikä päädy tuhottavaksi.

2-16 KEVA 25

KU

VIT

US

LO

TTA

NIE

MIN

EN

Kommuunisti.

KOMMUUNISTI on innovatiivinen taustavaikuttaja, joka ei kumartele kuvia. Hän tuntee julkisen puolen työeläkejärjestelmän kuin omat taskunsa ja kokee velvollisuudekseen kyseenalaistaa.

ELÄKEUUDISTUS SE VASTA on hankala asia ymmärtää. Eikä se tunnu olevan helppo seli-tettäväkään, kun pitäisi kääntää monimutkai-selta kuulostava asia mahdollisimman yksin-kertaiseksi.

Sekä ymmärtämistä että selittämistä on nyt kovasti tehty ympäri Suomea: Kevan kou-luttajat ovat laukanneet kertomassa julkisen sektorin työntekijöille, mitä eläkeuudistus oi-keastaan muuttaa ja mitä ei. Kommuunistikin on päässyt joihinkin infotilaisuuksiin mukaan

kuuntelemaan, oppimaan, tutustu-maan ja haistelemaan tunnelmaa.

Ja onhan siellä ollut tunnelmaa, vä-lillä jopa suuren urheilujuhlan tuntua! Yleisöt ovat olleet parhaimmillaan monisatapäisiä, sillä uusista asioista on aina helpompi päästä perille, kun joku ihka elävä ihminen kertoo niistä ja vastaa kysymyksiin.

Lähtöasetelmat uudistuksesta kertomiselle eivät ole olleet ihan parhaat mahdolliset. Elä-keasiat eivät välttämättä ole kovin monelle tuttuja entuudestaan – ja miksi olisivatkaan, jos omaan eläkeikään on vielä vuositolkulla matkaa.

Jännä piirre ihmisessä on kuitenkin se, että mutu-tiedon pohjalta lähdetään yllättävän hel-posti huutelemaan vähän mitä sattuu – niin kuin esimerkiksi kritisoimaan kouluttajaruk-kaa huonosti suunnitellusta eläkeuudistuk-sesta. Tai vaikkapa syyttämään uudistusta elinaikakertoimesta, joka on ollut käytössä jo useiden vuosien ajan. Ja toki voi pahoittaa mie-lensä siitäkin, että sähköpostiviesteissä tör-keästi sinutellaan ja jopa käytetään etunimeä!

Kuten urheilujuhlatkin välillä, myös uudis-tus saattaa tuntua epäreilulta. Ja ymmärtää-hän sen, että varmasti ottaa päähän, jos oma eläkkeelle pääsy lipuu koko ajan kauemmas. Mutta kun asioihin perehtyy tarkemmin, huo-maa, että kyse on parhaimmillaan vain parista hassusta kuukaudesta, joiden ansiosta eläk-

keellä tilille kopsahtava raha on taas pikkuisen suurempi.

”Milloin minä pääsen eläkkeelle ja paljonko minulle sitten maksetaan?” Siinä on tulevan eläkkeensaajan näkökulmasta se tärkein kysy-mys.

Kumpaankin kysymykseen on mahdotonta antaa aukotonta vastausta, mutta vahvaa os-viittaa voi hakea esimerkiksi Keva.fi-verkko-sivustolla olevista laskureista. Kun tämä lehti ilmestyy, laskurit ovat jo avautuneet. Ilman meedion kykyjäkin Kommuunisti uskaltaa veikata, että laskureissa on käynyt melkoinen vipinä viime viikkojen aikana.

Anna Kommuunistille palautetta: kommuunisti@keva.fi

Erilainen urheilujuhla

”Milloin minä pääsen eläkkeelle?”

26 KEVA 2-16

Keva på svenska.

Rätta munnen efter magsäcken

Var fjärde person som kontaktar Ga-ranti-Stiftelsen för att få ekonomin i balans är pensionärer. En stor del

av stiftelsens kunder som behöver råd och borgen är dessutom arbetstagare som ska gå i pension inom ett par år.

Syftet med arbetspension är att trygga en rimlig levnadsstandard efter att förvärvsar-betet upphört. Enligt Pensionsskyddscen-tralens kalkylexempel får en person som är född 1960 och som tjänar 3 200 euro drygt 2 100 euro i pension år 2024. Det är nästan 60 procent av lönen. Enligt ett annat exem-pel får en person född 1973 med månadsin-komster på 2 800 euro 55 procent av sin lön i pension år 2025, dvs. nästan 1 800 euro i månaden. PSC uppskattar att en person född 1977 vars inkomst är 4 750 euro får en pension på cirka 3 750 euro i månaden 2043.

Du kan beräkna ditt pensionsbelopp med pensionskalkylatorerna i tjänsten Dina pensionsuppgifter på adressen www.keva.fi/pensionsuppgifter. Där ser du i vilken ålder du kan gå i ålderspension och vilken som är din målsatta pensionsålder. Den anger hur länge du måste arbeta för att den längre yrkeskarriären ska kompensera inverkan av livslängdskoefficienten, som minskar pensionen. På webben kan du ock-så kolla hur mycket du får i ålderspension, invalidpension och partiell förtida ålders-

pension i olika åldrar.Därefter kan du börja följa upp dina ut-

gifter till exempel i den nya tjänsten Penno.fi. Det är ett avgiftsfritt verktyg för hante-ring av vardagsekonomin. I den skriver du upp hyror, räntor och amorteringar, elräk-ningar och försäkringsavgifter och andra utgifter. Glöm inte att anteckna mobilabon-nemang, Netflix, Spotify, avbetalningsra-ter, tidningsprenumerationer och övriga mindre kostnader.

Hur gick det: räcker din uppskattade pension till dina utgifter? Trots att beskatt-ningen blir lättare när inkomsterna sjunker måste åtminstone personer som bor i en-samhushåll i huvudstadsregionen noga tän-ka på sina utgifter för att pensionen utöver boende också ska räcka till för annat i livet.

Tidigare generationer brukade spara för större anskaffningar. De som går i pension nu och i framtiden är vana vid att konsu-mera direkt. Nuförtiden går man i pension i bättre skick än tidigare och pensionärer-na har många aktiva år framför sig. De vill gärna njuta av livet, resa, ägna sig åt sina hobbyer och konsumera. Att köpa på kredit eller med snabblån kan vara lockande men konsumtionen måste anpassas till inkom-sterna som är lägre än lönen.

Tips från Garanti-Stiftelsen:1. Om du har flera konsumentkrediter

planera hur du kan återbetala dem innan du går i pension. Kan du ta upp ett billigare banklån och återbetala dina små dyra kre-diter med det? På så sätt har du pengar kvar också till amorteringar och räntor på even-tuellt bostadslån.

2. Om du har fler än tio lån och snabblån kräver det sakkunskap att reglera och sam-manslå dem. Kontakta sakkunniga i din kommun eller hos Garanti-Stiftelsen för att få hjälp innan läget urartar.

3. Fundera om du eventuellt kunde arbeta ett par år längre och återbetala skulderna under den tiden. Om du inte har skulder räcker pensionen bättre till för att njuta av livet som pensionär.

4. De så kallade omvända bostadslånen, som har diskuterats i offentligheten, har än så länge inte blivit populära i Finland och villkoren för dem är inte så fördelaktiga. Om en stor del av din pension går till boen-de, kan du överväga att flytta till en mindre ägarbostad eller till en hyreslägenhet.

5. Ingen ska behöva skuldsätta sig för nå-gon annans räkning. Hjälp inte dina barn, barnbarn eller andra anhöriga ekonomiskt, om det betyder att du själv måste ta upp mer lån.

Jouni KempasChefredaktör

LEDAREN

Matti Hermunen från Helsingfors gick i pension i början av året från arbets- och näringsministeriet,

där han hann arbeta i olika uppgifter inom utveckling och förvaltning i cirka fyrtio år. Han kunde ha gått i pension redan för fyra år sedan men njöt av sitt arbete och kunde inte förmå sig att sluta förrän han fyllt 67.

När det sedan i fjol blev dags att söka pension fyllde Hermunen i ansökan i Kevas webbtjänst Dina pensionsuppgifter. Her-munen hade hittat tjänsten redan tidigare efter ett tips av Kevas pensionsrådgivare och märkt att man där behändigt hittar all information som behövs och kan få en upp-

skattning av pensionen.– Jag hade redan lärt mig att använda den

elektroniska pensionsinformationstjänsten vilket gjorde det lättare att fylla i pensions-ansökan. På jobbet har jag redan länge varit tvungen att använda olika program och själv-betjäningstjänster, så att använda det elek-troniska systemet föll sig naturligt för mig.

Hermunen tror att det går lätt att ansöka om pension elektroniskt också för dem som inte är bekanta med Kevas webbtjänst sedan tidigare. Det är klart att det är en fördel om man är van att använda till exempel nätban-ken eller skattemyndighetens nättjänster. Det tog en kvart för Hermunen att fylla i ansökan.

– Tjänsten är lätt och enkel. Till exempel hindrar systemet den som fyller i att gå vi-dare i ansökan om tidigare punkter inte har fyllts i korrekt och meddelar tydligt vilka punkter som måste ändras eller komplette-ras, säger Hermunen.

Ansökningar som fyllts i elektroniskt kommer för kontroll till Kevas experter före den egentliga behandlingen och vid be-hov kontaktas sedan sökanden. Hermunen blev till exempel uppringd av Keva genast efter det han skickat i väg ansökan för att ett fel hade smugit in sig på blanketten. TEXT MIINA POIKOLAINEN

Pensionsansökan snabbt på nätetMan kan inte fylla i den elektroniska pensionsansökan fel, säger Matti Hermunen som har sökt pension via Kevas webbtjänst.

2-16 KEVA 27

T imo Kietäväinen började som verk-ställande direktör hos Keva i början av maj. Fortfarande får han svara

på frågor om varför han ville lämna vice vd-posten på Kommunförbundet och gå över till Keva.

Svaret är enkelt. Enligt Kietäväinen är posten på Keva en logisk fortsättning på hans karriär som började med kommunala ärenden redan under studietiden. Han som-marjobbade som kommunalpraktikant och semestervikarie i ett par kommuner. Också hans pro gradu-avhandling hade kommunal anknytning, den handlade om faktorer som inverkar på produktiviteten i kommunerna.

Där startade stigen som bar Kietäväinen först till planeringssekreterare i Juva kom-mun, på 1980-talet till riksdagen som riks-dagsledamot för Centerpartiet och i början av 1990-talet först till Kunnallisliitto och sedan till det nya Kommunförbundet. Posten som vice verkställande direktör på Kommunför-bundet som från början var tänkt att vara i fem år hann bli så lång som ett kvarts sekel.

Kietäväinen beskriver sig själv som en ”tryckkokartyp” som njuter av utmaningar. Så ett hopp över till en ny uppgift föll sig na-turligt. Utmaningar finns det när Keva ska lotsas in i den nya vårdreformstiden.

Han planerar ännu hinna med ett ordent-ligt arbetspass före pensionsåldern. Den nya arbetsplatsen är bekant för Kietäväinen från tidigare av många orsaker. Han har bland annat suttit med i Kevas styrelse och i många samarbetsorgan mellan Keva och kommunorganisationerna.

Som ledare strävar Kietäväinen efter att högakta sina medarbetares kunnande och tänker inte blanda sig i detaljer.

– Mitt arbete i Kommunförbundet gick ut på att leda experter inom min egen sek-tor och därför är en övergång till att leda en annan expertorganisation inte någon omvälvande förändring. Min uppgift som verkställande direktör är att styra helheten i den riktning som styrelsen utvisar. Det är viktigt att människorna vet vart vi är på väg och också varför.

Utöver kommunsektorn känner Kietäväi-nen statsförvaltningen och kyrkan, vilket är en fördel eftersom Keva sköter pensionerna också för statens, kyrkans och FPA:s perso-nal.

I sitt eget elementKeva fick en verkställande direktör som har tränat på sitt uppdrag i snart ett kvarts sekel. Timo Kietäväinen känner kommunsektorn tack vare sitt omfattande nätverk.

Keva på svenska.

Kietäväinen har också erfarenhet av sty-relsearbete i företag, vilket är till nytta då Keva strävar efter att få kommunernas och landskapens bolag som medlemssamfund.

REGERINGEN DROG enligt Kietäväinen upp kloka riktlinjer i februari; landskapen ska enligt lag vara medlemssamfund i Keva på samma sätt som kommunerna är nu. Land-skapens bolagiserade funktioner och andra organisationer vilka landskapen har be-stämmande inflytande i får samma frihet att välja pensionsförsäkrare som de orga-nisationer vilka kommunerna har bestäm-mande inflytande i nu.

Inom denna sektor konkurrerar alltså Keva om kunderna med de privata pen-sionsbolagen.

– Tills nu har valfriheten för de organi-sationer i vilka kommunerna har bestäm-mande inflytande inte minskat det antal anställda som är försäkrade hos Keva, och knappast sker det heller i fortsättningen, säger Kietäväinen. Detta förutsätter natur-ligtvis att Keva också i fortsättningen är en konkurrenskraftig pensionsförsäkrare för dessa organisationer.

KIETÄVÄINEN ÄR UPPVUXEN i Juva men har bott i huvudstadsregionen sedan 1991. Kietäväinen som nuförtiden bor på Brändö räknar sig själv som östhelsingforsare även om sydsavolaxaren i honom fortfarande sit-ter djupt.

I östra Helsingfors fascinerar landskapet, naturen och servicen honom. När han på veckosluten rör sig utomhus brukar han ta sig till trakterna kring Stenudden, Vik och Blåbärslandet. En av hans favoritplatser i Helsingfors är Stenuddens rekreationsom-råde som ligger alldeles granne till Brändö, och den tjärn som gömmer sig där mitt i.

– När jag visar bilder som jag tagit där har mina vänner svårt att tro att platsen ligger mitt i ett helsingforsiskt friluftsområde – så mycket påminner det om en ödemarkstjärn.

En annan plats som är viktig för Kie-täväinen finns i hemtrakterna, en gammal släktgård i Puumala. Där jobbar han på för sitt nöjes skull, med skogsarbeten och re-parationer av gamla byggnader, alltid när det blir tid över. Till sommarstugan vid Sai-mens strand är det bara åtta kilometer från gården. TEXT KIRSI POIKOLAINEN / BILDER TOMI PARKKONEN

28 KEVA 2-16

Keva på svenska.

I grytan inne på välfärdscentret Lehmus-valkama i Åbo baddar rågmjölsgröten redan tidigt på morgonen. Äldre som

bor på välfärdscentret och i närheten av det kommer för att njuta av frukosten. Det dof-tar också kanel, för kökspersonalen bakar kryddkakor som man kan köpa med sig hem.

Dagens måltider tillreds i en av Arkea Oy:s verksamhetsställen för måltidsservi-ce. Arkea byggdes upp med Åbo stads af-färsverk som grund och bolagiserades 2012. När verksamheten efter byggnadsskedet hade stabiliserats för ett par år sedan, be-slutade man i bolaget att börja stöda perso-nalens ork i arbetet på ett mer omfattande och planmässigt sätt än tidigare.

– Det var en bra tid att fundera på hur vi ska försäkra oss om att organisationen även i fortsättningen hålls möjligast slagkraftig, säger Arkea Oy:s personaldirektör Nina Marttila.

Arkea producerar måltids-, städ-, säker-hets- och fastighetsskötseltjänster. Arkea är den största aktören i branschen i syd-västra Finland och sysselsätter över 1 200 människor. Företaget ägs av Åbo stad, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, stä-derna Nystad och Salo samt samkommu-nen för specialomsorgsdistriktet i Egentli-ga Finland.

DE STORA BITARNA i modellen för arbets-miljöledning i Arkea är tidigt stöd, återgång till arbetet och effektiverat stöd. Marttila betonar särskilt betydelsen av det tidiga stödet.

– Det lönar sig att ta tag i saker innan de har hunnit växa sig stora, speciellt då mer-parten av alla problem kan lösas här hos oss på arbetsplatsen. Ju fler ärenden som för-svinner bortom chefen och arbetsplatsen, så att säga ut till den yttre sfären, desto mer

tid och pengar kommer att behövas, säger Marttila.

– Expertinstanser utanför arbetsplatsen har inte alltid heller tillräcklig insikt i ar-betsplatsens dynamik, vilka situationer och vilka förhållanden som råder på arbetsplat-sen, tillägger Arkea Oy:s personalexpert Si-ni-Kukka Malmberg.

OCKSÅ VARDAGLIGA diskussioner mellan chefer och medarbetare har betydelse. Det-ta betonar servicechef Sirpa Saukkonen som leder två av Arkeas måltidscentraler. De producerar måltidsservice till Lehmus-valkama välfärdscenter och Runosbackens åldringscentral i Åbo.

– Om chefen märker att någonting besvä-rar medarbetaren går hen och pratar med medarbetaren genast när tillfälle ges. Själv har jag märkt att det sist och slutligen kan vara frågan om rätt vardagliga och vanliga

Goda vardagliga handlingar Alla vinner på god arbetsmiljöledning. Arbetstagarna orkar bättre och organisationens kostnader sjunker. På lång sikt behövs dock planmässighet och tålamod.

2-16 KEVA 29

Kevas nya placeringsstrategienhet ansvarar för att Keva fungerar på bästa möjliga sätt i sin roll som pla-

cerare. – Vår uppgift är att kolla placeringsmark-

naden och Kevas placeringar på sätt och vis ur ett helikopterperspektiv. Våra experter som har specialiserat sig på olika tillgångs-slag, såsom fastigheter eller direkta aktie-placeringar kan på så sätt bättre koncentre-ra sig på sitt eget område. Vår verksamhet har just kommit i gång men målet är att ta hand om helheten och se till att den fung-erar, säger enhetens direktör Jussi Karhu-nen.

Utöver Karhunen arbetar strategerna Pertti Lassila och Tommi Moilanen i sam-ma enhet. Teamet ska dessutom få en fjärde medlem som har till uppgift att följa upp att principerna för ansvarsfullhet iakttas i Ke-vas placeringar.

KEVAS PLACERINGSTILLGÅNGAR uppgår till 44 miljarder euro, de försäkrades kom-mande pensioner. Mot denna bakgrund ser Karhunen undrande på den aktuella dis-kussionen om skatteparadis – närmast på kraven på att pensionsmedel inte får pla-

ceras i fonder som är registrerade i Irland eller Luxemburg.

Enligt lagen ska Keva i placeringsverk-samheten se till att placeringarnas säker-het, avkastning och likviditet tryggas samt att placeringarna diversifieras. För att en placerare i Kevas storleksklass ska kunna uppnå dessa mål betyder det bland annat att en stor del av medlen måste placeras ut-anför Finland.

– Vi har ingen möjlighet att motivera att vi till exempel har bättre kännedom om den japanska aktiemarknaden än lokala fondförvaltare som specialiserat sig på den, vilket innebär att vi i praktiken måste skö-ta den geografiska diversifieringen genom fonder, säger Karhunen.

– Största delen av de Europaregistrerade fonder som är avsedda för institutionella placerare finns antingen i Irland eller Lux-emburg oavsett vilket som är det underlig-gande landet för placeringarna. Om dessa fonder måste undvikas blir det i praktiken omöjligt att placera i fonder.

– Å andra sidan behöver Keva som garan-terar pensionerna i den offentliga sektorn inte betala skatt på basis av inkomst, vilket betyder att staten inte går miste om skatte-

inkomster i Finland på grund av vår place-ringsverksamhet. Om vi använder fonder, också i så kallade skatteparadis, kan det i själva verket leda till skattebelastning för oss i motsats till direkt ägande, och därför fäster vi uppmärksamhet vid det då vi väljer fondstrukturer.

Karhunen betonar att Keva självfallet inte godkänner skatteflykt i någon som helst form. Men att söka den skyldiga bland fonder är som att förbjuda tändstickor i rädsla för brand, säger han.

I PLACERINGSSTRATEGIN betonar Jussi Karhunen ansvarsfull placering på lång sikt. Han anser att avkastningen på pen-sionsförsäkringsbolagens placeringar bor-de bedömas med minst fem års sikt. Och detta trots att Keva har lyckats väl med sin placeringsverksamhet också på kortare sikt, och står sig i jämförelse med andra pensionsförsäkrare.

– Kvartalsrapporterna kan ge en miss-visande bild eftersom vårt ansvar för av-kastningen på medlen sträcker sig tiotals åt framåt i tiden, motiverar Karhunen. TEXT KIRSI POIKOLAINEN

bekymmer, som till exempel hur man ska kombinera arbete och familj.

EFTERSOM CHEFERNA har stort ansvar vill man stöda och utbilda dem. Hos Arkea tror man på experimentell inlärning.

– I praktiken kan vi med cheferna öva till exempel på hur man ska föra saker på tal så att en har rollen som chef, en som medar-betare och en är iakttagare, konkretiserar Malmberg.

– Om man talar om saker i förtäckta or-dalag finns det risk för att medarbetaren blir sårad. Det viktigaste är att ha ett rejält, högaktande och uppskattande grepp, säger Saukkonen.

En kritisk tidpunkt som det lönar sig att på förhand bereda sig på är då en medar-betare kommer tillbaka till jobbet efter en längre sjukfrånvaro.

– Det är viktigt att försäkra sig om att medarbetaren känner att hen är välkom-

men tillbaka till jobbet. Man kan till ex-empel fråga medarbetaren om det finns någonting som oroar hen eller vilka slags arrangemang som kunde underlätta åter-gången till arbetet.

OM ÅTGÄRDERNA INOM det tidiga stödet inte räcker till kan det finnas behov för ef-fektiverat stöd.

För att ta steget över till effektiverat stöd krävs en ar-betshälsoförhandling, där medarbetaren, chefen, en HR-specialist samt företags-läkaren och företagshälso-vårdaren samlas runt samma bord. Hotet att förlora arbets-förmågan kan kännas skräm-mande och därför ber man ibland också förtroendeman-nen eller arbetarskyddsfull-mäktigen med som stöd och

hjälp för medarbetaren. Medel inom det effektiverade stödet är

bland annat lättare arbetsuppgifter, yrkes-inriktad rehabilitering, kortare arbetstid som den partiella sjukdagpenningen ger möjlighet till samt olika delinvalidpen-sionslösningar och deltidspension. TEXT MATTI VÄLIMÄKI / BILDER JUSSI VIERIMAA

Keva på svenska.

Betryggande, lukrativt och ansvarsfulltDirektören för Kevas nya placeringsstrategienhet Jussi Karhunen poängterar att ansvarsfullhet i fråga om placering av pensionsmedlen börjar med att man noga väljer ut långsiktiga placeringsobjekt.

30 KEVA 2-16

Kanakkala.

2-16 KEVA 31

Katso paljonko saat eläkettä

Tilaa tekstiviesti-ilmoitus palveluun saapuneista

posteistasi!

Psst...

www.keva.fi/elaketietosi

Hoida eläkeasiasi sujuvasti verkossa

– Omat eläketietosi -palvelussa. Hae eläkettä, muuta omia tietojasi

ja tarkasta työeläke otteesi. Eläkeasioiden hoito

ei voisi olla helpompaa!

Tiedätkö milloin sinun kannattaa jäädä

eläkkeelle? Omat eläketietosi

-palvelussa voit laskea ja vertailla eläkkeesi määrää eri ikäisenä