1

TRENDIKATSAUS 4/2016 (22.12.2016) TULEVAISUUSLOIKKA – ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017

ETELÄ-SAVON VIENTIKATSAUS

ETELÄ-SAVON VIENNIN RAKENNE, KOHDEALUEET JA KEHITYS

Tässä katsauksessa tarkastellaan Etelä-Savon yritysten vientiä. Aihe-alueina ovat viennin kehitys viimeisimpien, saatavilla olevien tilastotietojen valossa sekä maakunnan yritysten

tämänhetkisen viennin suunnat. Katsauksen pääaineistona ovat tilastokeskuksen suhdanneaineisto sekä Etelä-Savon vientiyrityksille tehty kysely viennin kansainvälisistä markkina-

alueista. Katsaus on tuotettu Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka – ennakointihankkeessa (ESR).

SISÄLTÖ

1. Johdanto

2. Alueellisten vientitietojen keskeiset lähteet

3. Vienti Tilastokeskuksen suhdanneaineistossa

4. Tullin tilastoima tavaravienti

5. Etelä-Savon yritysten kansainvälisen viennin

markkina-alueet

Minne Etelä-

Savosta

viedään?

Miltä

maakunnan

viennin

kehitys

näyttää?

2

1 JOHDANTO

Etelä-Savon taloustilanteessa on viimeisen vuoden aikana alkanut näkyä selviä piristymisen merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on hieman hellittänyt ja yritysten arviot

suhdannenäkymistä kirkastuneet*. Erityisesti maakunnan yritysten vienti näyttäisi lähteneen hyvää kasvuun. Maakunnan vienti on nojannut perinteisesti erityisesti metsä- ja

metalliteollisuuteen, jossa maakunnalla on erikoistunutta valmistusta ja osaamista. Yritysten vientiä on aiemmin selvitetty mm. Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta vuonna 2013**.

Tässä katsauksessa luodaan katsaus Etelä-Savon vientiin. Tarkastelussa ovat viennin kehitys viimeisimpien, saatavilla olevien tilastotietojen valossa sekä maakunnan yritysten

tämänhetkisen viennin suunnat. Katsauksen pääaineistona ovat tilastokeskuksen suhdanneaineisto sekä Etelä-Savon vientiyrityksille tehty kysely viennin kansainvälisistä markkina-

alueista.

Katsauksen tarkoitus on tarjota alueen eri toimijoille pohjatietoa alueellisesta viennistä tiiviissä ja nopeasti omaksuttavassa muodossa. Katsauksen on tuottanut Etelä-Savon

maakuntaliiton Tulevaisuusloikka-hanke (ESR).

*Etelä-Savon työllisyyskatsaus, marraskuu 2016: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/14041561/Etel%C3%A4-Savon+ty%C3%B6llisyyskatsaus+marraskuu+2016/a0c16c63-416a-4013-b8fb-

8fba6964ae4d

* Etelä-Savon yritysbarometri, syksy 2016: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/alueraportti_etela_savo_syksy2016_0.pdf

** Etelä-Savon yritysten kansainvälistymisen tila 2012: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/275972/Kansainv%C3%A4listymisselvitys_2012/2d40e94d-97bc-44c0-b510-a051b897cb56

3

2 KESKEISET LÄHTEET

Suomessa tietoa yritysten ulkomaankaupasta keräävät ja tuottavat Tulli ja Tilastokeskus. Tässä katsauksessa tarkastellaan niiden molempien tuottamia alueellisia vientitietoja. Niiden

tilastointimenetelmät ja –määritykset eroavat huomattavasti toisistaan. Tilastokeskuksen suhdannetilastoissa vienti esimerkiksi kohdistetaan alueellisesti liikevaihdon osuuksien

perusteella kun taas Tullin ulkomaankauppa maakunnittain -tilasto taas perustuu siihen, mihin maakuntaan yritys itse on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-ilmoituksen tai

tulli-ilmoituksen. Toinen merkittävä ero on se, että Tulli jättää puhtaan palvelukaupan, johon ei liity tavaratoimituksia, tilastoinnin ulkopuolelle. Palveluja, jotka tilastoidaan

arvonlisäveroaineistossa ja Tilastokeskuksen myyntitiedustelussa eri tavalla kuin Tullihallituksen ulkomaankauppa-aineistossa, ovat esimerkiksi tavaraan kohdistuvat työsuoritukset ja

tavaran valmistus asiakkaan aineista. Lisäksi eroa aiheuttaa ajallinen kohdistaminen, projektitoimitukset, ketjukauppa ja kotimainen veroton myynti.

Tullin ulkomaan kauppa maakunnittain -tilasto

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain -tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-

ilmoituksen tai tulli-ilmoituksen. Vuodesta 2013 alkaen tässä tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa, ja yritysten osoite määräytyy myös ulkokaupassa

ensisijaisesti yrityksen toimipaikan mukaan. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin

arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenmyyntiä

harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Viimeisin tullin tuottama maakunnittainen

tilastoraportti on luettavissa osoitteessa: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maakunnat/index.jsp

Tilastokeskuksen alueelliset vientitiedot

Tilastokeskuksen tuottamista tiedoista tässä selvityksessä hyödynnetään 1) asiakohtaisen suhdannepalvelun alueellisia vientitietoja sekä 2) yritys- ja toimipaikkarekisterin

yrityskohtaista ja alueellista aineistoa.

1. Suhdannetietoaineisto perustuu verottajan kausiveroaineistoon ja Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen ja vuositilastoihin. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat

kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2010 (2010=100) tammikuun

2013 tiedoista alkaen. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden

ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset.

Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Vientitiedot ovat suhdanneaineistossa osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä

viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Aineistoon sisältyy kaikki yritykset, joilla on verotonta liikevaihtoa

kausiveroaineistossa. Kesken vuotta aloittaneet tulevat mukaan sinä kk.na kun ne aloittavat ja samoin lopettaneet ovat mukana laskennassa vielä vuoden lopetuksesta. Suurin

osa vientiliikevaihdosta tulee teollisuuden alan yrityksiltä, mutta toisin kuin Tullin tiedot, sisältää Tilastokeskuksen aineisto myös palveluiden viennin.

2. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedot kuvaavat sellaisten yritysten ja toimipaikkojen määriä, joiden toiminta on niin pysyvää ja laajaa, että se voidaan

katsoa yritystoiminnaksi. Etelä-Savon yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto kattaa kaikkiaan noin 9 700 yrityksen tiedot. Yhtenä muuttujana aineistosta on erotettavissa

vientiä harjoittavat yritykset. Aineistossa yritys luokitellaan viejäksi jos sen viennin arvo (koskee sekä EU:n sisäkauppaa että EU:n ulkopuolista kauppaa) on

a) yli 12 000 vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai

b) yli 120 000 vuodessa.

4

3 VIENTI TILASTOKESKUKSEN SUHDANNEAINEISTOSSA

Viennin hyvä kehitys maakunnassa jatkuu

Tilastokeskuksen tuoreiden suhdannetietojen mukaan Etelä-Savon vienti on jatkanut kasvuaan. Syyskuulle 2016 ulottuvien suhdannetietojen mukaan koko talouden vienti kasvoi vuoden

kolmannella neljänneksellä (kesä-syyskuu) jopa 12,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Viennin kehitys oli plusmerkkistä myös vuoden kahdella ensimmäisellä

neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa kasvua edellisvuodesta oli 5,8 prosenttia ja maalis-kesäkuussa 10 prosenttia.

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

indeksi

, 2010=100

Etelä-Savon vienti 2010-2016 syyskuu (trendi), Kaikki toimialat yhteensä

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Alkuperäinen sarja Kausitasoitettu sarja Trendisarja

Viennin trendisarja, koko talous (A-X) Lähde: Tilastokeskus,

asiakaskohtainen suhdannepalvelu (2010=100)

Kuukausi 2014 2015 2016

Tammikuu 115,7 116,2 123,3

Helmikuu 116,0 116,4 124,4

Maaliskuu 116,6 116,4 125,7

Huhtikuu 117,2 116,3 127,1

Toukokuu 117,3 116,3 128,4

Kesäkuu 117,1 116,8 129,8

Heinäkuu 116,7 117,5 131,2

Elokuu 116,6 118,3 132,6

Syyskuu 116,6 119,1 133,9

Lokakuu 116,6 119,9 .

Marraskuu 116,4 121,1 .

Joulukuu 116,2 122,2 . Etelä-Savon vienti (koko talous) 2011–2016 syyskuu vuosineljänneksittäin

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (2010=100)

Vuosinneljännes 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Q1 25,6 -9,7 -1,9 3,5 4,2 5,8

Q2 17,4 -1,3 2,8 3,8 -5,5 10

Q3 20,8 3,3 -7,3 1,6 3,6 12,6

Q4 3,1 13,7 -5,7 0 3,4 .

Etelä-Savon

vienti kasvoi

kesä-

syyskuussa 12,6

prosenttia!

5 Etelä-Savon teollisuuden vienti on ollut koko maata parempaa

Suurin osa (85 %) Etelä-Savon koko talouden vientiliikevaihdosta muodostuu teollisuusyritysten viennistä. Vuonna 2014 maakunnan koko talouden viennin arvo oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan

yhteensä 653 miljoonaa euroa ja teollisuuden osuus tästä noin 558,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 maaliskuulle ylettyvien Tilastokeskuksen suhdannetietojen mukaan Etelä-Savon maakunnan

teollisuuden vientiliikevaihto on kehittynyt koko maahan verrattuna myönteisemmin. Koko maassa vienti oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,3 prosenttia heikompi kuin edellisvuoden vastaavana

ajankohtana. Etelä-Savossa teollisuuden vienti sen sijaan kasvoi runsaat 6,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Huom! Etelä-Savon teollisuuden alatoimialojen viennin kehitys maaliskuulle 2016 on esitetty tarkemmin syksyllä 2016 julkaistussa Etelä-Savon aluetalous-katsauksessa, joka on luettavissa osoitteessa:

http://www.esavoennakoi.fi/useruploads/files/trendikatsaus_2_2016.pdf

Muut toimialat ;

94 776 832; 15 %

C Teollisuus; 558 186 514;

85 %

Etelä-Savon vienti vuonna 2014 (euroa / Osuus- %)

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

Toukokuu

Hein

äkuu

Syysk

uu

Marr

ask

uu

Tam

mik

uu

Maalisk

uu

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

2010=100

Teollisuuden vienti koko maassa ja Etelä-Savossa (trendi)2010-2016 maaliskuu

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Etelä-Savon maakunta Koko maa

6,2

-5,3

-20

-10

0

10

20

30

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

%

Teollisuuden viennin kehitys vuosineljänneksittäin Etelä-Savo ja koko maa 2010-2016 maaliskuu

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Etelä-Savon maakunta Koko maa

6

4 TULLIN TILASTOIMA TAVARAVIENTI

Etelä-Savon tavaravienti* kasvoi vuoden 2016 alkupuoliskolla 2 prosenttia

Viennin kasvu tulee ilmi myös viimeisimmässä Tullin maakuntien ulkomaankauppaa kuvaavassa tilastossa. Vuonna 2015 Etelä-Savon tavaraviennin arvo oli Tullihallituksen mukaan 387

miljoonaa euroa, ja sen osuus koko maan tavaraviennistä (53,9 miljardia euroa) 0,7 prosenttia. Muutos edellisvuoteen oli hieman laskeva (-2 %) kuten koko maassakin (-4 %). Vuoden

2016 alkupuoliskolla (tammi-kesäkuu) tavaravienti kääntyi Etelä-Savossa kasvuun. Tammi-kesäkuun tavaraviennin arvo oli 190 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoden vastaavasta

ajankohdasta oli 2 prosenttia. Etelä-Savon lisäksi vain 4 muuta maakuntaa (Keski-Suomi, Kanta-Häme, Pohjois-Savo ja Kainuu) kasvatti tavaravientinsä arvoa. Euromääräisesti eniten

viennin arvo nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla Keski-Suomessa, 52 miljoonaa euroa (+ 5 %). Viennin arvo laski maakunnista eniten Satakunnassa, jossa pudotusta kirjattiin peräti

15 prosenttia, 266 miljoonaa euroa. Koko maassa tammi-kesäkuun vienti oli yhteensä 25,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän.

Yli 5 000 euron edestä ulkomaan tavaravientiä harjoittavia vientiyritysten toimipaikkoja oli Etelä-Savossa tammi-kesäkuussa kaikkiaan 248 kpl. EU:n ulkopuolelle näistä vei tavaraa

kaikkiaan 143 yritystä. Koko maassa vientiyritysten toimipaikkoja oli kuluvana vuonna 15 227. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla 5 925 kpl. Pienin toimipaikkojen

määrä oli taas Kainuussa, jossa niitä oli vain 76 kpl. Suurin osa, 93 prosenttia, Etelä-Savon tavaraviennistä on teollisuuden vientiä, kaupan osuus tavaraviennin arvosta on 1,5 prosenttia

ja muiden toimialojen yhteensä 5,5 prosenttia.

60,3 prosenttia Etelä-Savon tavaraviennin arvosta tuli vuoden 2016 alkupuoliskolla kotimaisessa omistuksessa olevista yrityksistä. Viennin arvosta 39,7 prosenttia tuli

ulkomaalaisomisteisten vientiyritysten tavaraviennistä. Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2016 (Tulli) julkaisu oin luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maakunnat/maakunnat16_1/liitteet/2016_M16.pdf

Lähde: Tulli Lähde: Tulli

7

5 ETELÄ-SAVON YRITYSTEN KANSAINVÄLISEN VIENNIN MARKKINA-ALUEET

Maakunnan vientiyritykset toimivat useimmin teollisuuden aloilla

Etelä-Savon yritysten kansainvälisen viennin markkina-alueista ei kerätä systemaattisesti tietoa ja tätä

selvitystä varten toimitettiin maakunnan merkittävimmille vientiyrityksille sähköinen kysely, jossa tiedusteltiin

niiden yleisimpiä vientimaita. Osaa yrityksistä kontaktoitiin suoraan ja osasta tietoja kerättiin muista lähteistä,

kuten yritysten omilta verkkosivuilta. Kohdejoukkona olivat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin

vientiyritykset, joilla on vientiä yli 12 000/vuosi (väh. 2 kuukautena/vuosi) tai yli 120 000 vuosi. Näistä

yrityksistä ja yritysten toimipaikoista otettiin erityisesti tarkasteluun ne yritykset ja yritysten toimipaikat,

joiden kotimaakunta on Etelä-Savossa, ja joiden toimipaikat sijaitsevat maakunnassa. Lisäksi mukaan otettiin

myös joitain alueen merkittäviä työllistäjiä, joiden kotimaakunta on rekisterissä muu kuin Etelä-Savo, mutta

yrityksellä on Etelä-Savossa toimipaikka/useampia toimipaikkoja.

Kaikkiaan tarkasteluun otettiin 128 maakunnan vientiyritystä, joista tiedot saatiin joko kyselyn tai muun

tiedonhankinnan kautta yhteensä 53 yritykseltä eli runsaalta 40 prosentilta kohdejoukosta. Otosta voi pitää

hyvin kattavana, sillä että selvityksessä mukana olevat yritykset työllistävät maakunnassa arviolta noin 4 000

henkilöä. Suurin osa selvityksessä mukana olevista yrityksistä edustaa teollisuutta (koneiden ja laitteiden

valmistus 9 kpl/17 %, muu teollisuutta (24 kpl/46 %), puutuoteollisuutta (11 kpl/21%)) ja 16 prosenttia (8

yritystä) palvelun ja kaupan aloja. Yksittäisten yritysten nimiä ei tutkimuseettisistä syistä tuoda esille.

Vientiä 103 eri maahan, eniten viejiä Ruotsiin, Saksaan, Norjaan ja Venäjälle

Selvityksessä mukana olleet yritykset harjoittavat vientiä kaikkiaan 103 eri maahan. Ylivoimaisesti yleisin

ilmoitettu vientimaa oli Ruotsi (35 yritystä/ 66 %). Toiseksi eniten ilmoitettiin vientiä olevan Saksaan (25

yritystä / 47 %). Norjaan ja Venäjälle viejiä oli yhtä paljon, 24 yritystä (45 % yrityksistä)

Etelä-Savon yritysten merkittävimmät vientimaat ovat tässä selvityksessä pitkälti samat kuin Etelä-Savon ELY-

keskuksen vuonna 2013 toteuttamassa vientikyselyssä, johon tieto vientimaista kaikkiaan 85 eri yrityksestä.

Kyselyyn vastanneiden yritysten yleisimmät vientimaat olivat vuonna 2013 järjestyksessä 1. Ruotsi 2. Venäjä

3. Saksa 4. Viro. Toisin kuin käsillä olevassa selvityksessä, jossa mukana ovat vain yritykset, joissa viennin

vähimmäisarvo on 12 000 euroa vuodessa, ei vuonna 2013 mukaan otettuja yrityksiä rajattu viennin arvon

mukaan.

Viennin ennakoidaan kasvavan

Vastaajista 46 prosentilla viennin määrä vastasi vuonna 2016 yli puolta yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Hieman yli kolmanneksella viennin osuus kokonaisliikevaihdosta oli 10–49

prosenttia ja vähän alle viidenneksellä alle 9 prosenttia. Viennin näkymiä pidettiin varsin hyvinä. Lähes kaikki kysymykseen vastanneet yritykset (18 vastaajaa) ennakoi yrityksen

viennin kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Vain kolme yritystä arveli viennin pysyvän ennallaan. Yksikään yritys ei uskonut yrityksen harjoittaman viennin vähentyvän. Viennin

laajentamista suunnittelevat yritykset mainitsivat uusina viennin markkina-alueina mm. Chilen, Alankomaat, Saudi-Arabian, Kenian, Vietnamin, Intian ja Tanskan.

Puutuoteteollisuus; 11; 21 %

Muu teollisuus; 24;

46 %

Koneiden ja laitteiden

valmistus; 9; 17 %

Kauppa ja palvelu; 8; 16

%

Etelä-Savon vientiyritykset 2016Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tuleivaisuusloikka -hankkeen

vientikysely 2016 (n=53)

< 9 %

17 %

10 %-49 %

37 %

> 50 %

46 %

Viennin osuus kokonaisliikevaihdosta vuonna 2016Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka hankkeen vientiselvitys

8

35

252424

2121

171716

1514

121211

109 9 9 9

8 8 87 7

6 6 6 6 65 5 5 5 5 5

4 4 4 4 43 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3

2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 21 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Ruots

i

Saksa

Norj

a

Venäjä

Tansk

a

Yhdysv

allat

Yhdis

tynyt

Kunin

gask

unta

Kii

na

Vir

o

Ransk

a

Ala

nkom

aat

Puola

Kanada

Itali

a

Japani

Belg

ia

Esp

anja

Latv

ia

Lie

ttua

Irla

nti

Itävalt

a

Aust

ralia Sveit

si

Ete

lä-A

frik

ka

Tšekki

Ukra

ina

Yhdis

tyneet

ara

bie

mii

rikunnat

Thaim

aa

Bra

silia

Slo

vakia

Inti

a

Indonesi

a

Saudi-

Ara

bia

Egypti

Uusi

-Seela

nti

Kre

ikka

Port

ugali

Valk

o-V

enäjä

Isra

el

Taiw

an

Rom

ania

Slo

venia

Unkari

Isla

nti

Filip

piinit

Male

sia

Sin

gapore

Eti

opia

Arg

enti

ina C

hile

Uru

guay

Meksi

ko

Bulg

ari

a

Kro

ati

a

Azerb

aid

zan

Iran

Kazakst

an

Kore

an d

em

okra

att

inen kansa

nta

savalt

a

Kore

an t

asa

valt

a

Om

an

Uzbekis

tan

Vie

tnam

Alg

eri

a

Maro

kko

Bolivia

Kolu

mbia

Peru

Tri

nid

ad j

a T

obago

Kypro

s

Luxem

bu

rg

Georg

ia

Mold

ova

Ban

gla

desh

Bru

nei

Jem

en

Jord

ania

Kambodža

Kuw

ait

Lib

anon

Mon

golia

Myanm

ar

Pakis

tan

Qata

r

Sri

Lanka

Benin

Kam

eru

n

Kenia

Kongon d

em

okra

att

inen t

asa

valt

a

Lib

ya

Madagask

ar

Mala

wi

Nam

ibia

Nig

eri

a

Sam

bia

Sw

azim

aa

Tansa

nia

Tunis

ia

Ecuador

Para

guay

Venezuela

Dom

inik

aanin

en t

asa

valt

a

Guate

mala

Hon

dura

s

Yrt

yksi

ä (

lkm

)

Etelä-Savon yritysten vientimaat (yht.103 maata)Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuuloikka -hankkeen vientiselvitys

Top 5 vientimaat:

1. Ruotsi

2. Saksa

3. Norja ja Venäjä

4. Tanska ja

Yhdysvallat

5. Iso-Britannia ja

Kiina

9 Maanosittain tarkasteluna maakunnasta viedään eniten Eurooppaan. EU-jäsenmaihin vientiä oli 45 yrityksellä ja muuhun Eurooppaan 36 yrityksellä. Aasiaan vei yrityksistä 31 ja

Pohjois-Amerikkaan kaikkiaan 23 yritystä. Alla olevassa karttakuvassa on havainnollistettuna Etelä-Savon yritysten viennin markkina-alueet. Värin tummuus kuvastaa viejien määrää.

Lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto/ Tulevaisuusloikka –hankkeen vientikysely

10

Vientimaat maanosittain, maat järjestyksessä yleisimmän (vievien yritysten lkm:n) vientimaan mukaan.:

Aasia EU-maat Afrikka Väli- ja Etelä-

Amerikka Muu Europpa

Pohjois-Amerikka

Oseania

1. Kiina 17 1. Ruotsi 35 1. Etelä-Afrikka 7 1. Brasilia 6 1. Norja 24 1. Yhdysvallat 21 1. Australia 8

2. Japani 10 2. Saksa 25 2.

Egypti 5 2. Argentiina 3 2. Venäjä 24 2. Kanada 12 2. Uusi-Seelanti 5

3. Yhdistyneet arabiemiirikunnat 6 3. Tanska 21

3. Etiopia 3 3. Chila 3 3. Sveitsi 7

4. Thaimaa 6 4. Yhdistynyt kansakunta 17

4. Algeria 2 4. Uuguay 3 4. Ukraina 6

5. Intia 5 5. Viro 16 5.

Marokko 2 5. Meksiko 3 5. Valko-Venäjä 4

6. Indonesia 5 6. Ranska 15 6. Benin 1 6. Bolivia 2 6. Islanti 3 7. Saudi-Arabia 5 7. Alankomaat 14 7. Kamerun 1 7. Kolumbia 2 7. Azerbaidzan 1 8. Israel 4 8. Puola 12 8. Kenia 1 8. Peru 2 8. Georgia 1

9. Taiwan 4 9. Italia 11 9.

Kongon demokraattinen tasavalta 1 9. Trinidad 2 9. Moldova 1

10. Filippiinit 3 10. Belgia 9 10. Libya 1 10. Ecuador 1 11. Malesia 3 11. Espanja 9 11. Madagaskar 1 11. Paraguau 1 12. Singapore 3 12. Latvia 9 12. Malawi 1 12. Venezuela 1 13. Iran 2 13. Liettua 9 13. Namibia 1 13. Dominikaaninen

tasavalta 1

14. Kazakstan 2 14. Irlanti 8 14. Nigeria 1 14. Guatemala 1

15.

Korean demokraattinen kansantasavalta 2 15. Itävälta 8

15. Swazimaa 1 15. Honduras 1

16. Korean tasavalta 2 16. Tsekki 6 16. Tansania 1

17. Oman 2 17. Slovakia 5 17 Tunisia 1

18. Uzbekistan 2 18. Kreikka 4

19. Vietnam 2 19. Portugali 4 20. Bangladesh 1 20. Romania 3 21. Brunei 1 21. Slovenia 3

22. Jemen 1 22. Unkari 3

23. Jordania 1 23. Bulgaria 2 24. Kambodža 1 24. Kroatia 2 25. Kuwait 1 25. Kypros 1 26. Libanon 1 26. Luxemburg 1 27. Mongolia 1 28. Myanmar 1 29. Pakistan 1 30. Quatar 1 31. Sri Lanka 1

Lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto/ Tulevaisuusloikka –hankkeen vientikysely

Kyselyn

mukaan

eniten

vientimaita

on

Aasiassa!